No 3 ~ 2011
No 3 ~ 2011 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 4 10 18 Huolehdi kesätyöntekijästä Kävely on parasta terveysliikuntaa Haku syksyn kuntoremonttiin sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Kesätyöntekijät on perehdytettävä huolellisesti 6 Merituuli-gallup 7 Käytännön kieltenopetusta 9 VAKK:n uusi rehtori 10 Kävely on parasta terveysliikuntaa VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 12 Uusi työntekijä 14 Luonto-Vaasa 16 Kuula-Opisto sai uudet tilat No 3 ~ 2011 18 Haku syksyn kuntoremonttiin 19 Koulutuskalenteri Merituuli | Havsvinden Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Vaasan kaupungin henkilöstölehti Timo Kankaanpää, puh. / tel. 040 5709 738 Vasa stads personaltidning e-mail: merituuli @vaasa.fi 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Taitto: Timo Kankaanpää Kannen kuva: Mira Sparf Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Painopaikka | Tryckeri: Litoset Puh. | tel. (06) 325 1110, [email protected] Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy 8.9.2011 Följande tidning utkommer: 8.9.2011 Viimeinen aineistonjättöpäivä 23.8.2011 Sista inlämningsdagen för materialet är: 23.8.2011 Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi Rakenteiden vahvistamista Stärkning av strukturer Sosiaali-ja terveysministeriön asettama työryhmä linjasi juuri ennen vappua julkistetussa loppuraportissa peruslinjauksia koskien sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista. Järjestämisen osalta asiantuntijatyöryhmä esitti rakenteiden vahvistamista mikä parantaisi myös mahdollisuuksia eri tuotantotapojen hyödyntämiseen. Isompi kuntaorganisaatio on houkuttelevampi työnantaja ja siinä pystytään kokoamaan osaaminen ja palvelut siten, että myös kielelliset erityistarpeet ja oikeudet pystytään turvaamaan. Hyvin nopeasti tulemme näkemään miten asiantuntijoiden linjaukset näkyvät toisaalta uuden hallituksen hallitusohjelmassa ja sitä seuraavassa lainsäädäntövalmistelussa. Ennustan näiden vaikutusten olevan Vaasan kaupungin tulevaisuuden osalta myönteisiä ja linjassa sen kanssa, mitä kaupunki omassa strategiassaan on tavoitteeksi ajatellut. On tietysti selvää ,että sosiaali-ja terveydenhuollon järjestäminen liittyy tiivisti kunnallishallinnon rakenteen tuleviin linjauksiin. Uskon toisaalta juuri sosiaali-ja terveyshuollossa tapahtuvien muutosten avaavantätä laajempaa keskustelua tulevaisuuden kuntarakenteista. Ensimmäinen kuukausi toimialajohtajan tehtävissä on takana. Toimialalla on hyvä tekemisen ja kehittämisen asenne. Niinpä olen luottavainen Vaasan kaupungin kykyyn vastata sosiaali-ja terveydenhuollon haasteisiin ja kuntalaisten tarpeisiin myös tulevaisuudessa. PÄÄKIRJOITUS LEDARE En arbetsgrupp tillsatt av social- och hälsovårdsministeriet drog i sin slutrapport, som publicerades strax före första maj, upp de grundläggande riktlinjerna för revidering av lagstiftningen gällande anordnande, utvecklande och övervakning av social- och hälsovården. Då det gäller anordnandet föreslog expertarbetsgruppen att strukturerna ska stärkas, vilket också skulle förbättra möjligheterna till utnyttjande av olika produktionssätt. En större kommunorganisation är en attraktivare arbetsgivare och i en sådan kan man också på ett bättre sätt samla kunnandet och tjänsterna, så att också de språkliga särbehoven och rättigheterna kan tryggas. Vi kommer mycket snart att få se hur experternas linjedragningar syns i regeringens program och den därpå följande lagstiftningsberedningen. Jag förutspår att dessa inverkningar kommer med tanke på Vasa stads framtid att vara positiva och i linje med det som staden har uppsatt som mål i sin egen strategi. Det är naturligtvis klart att anordnandet av social- och hälsovården ansluter sig intimt till de kommande linjedragningarna för strukturerna inom kommunalförvaltningen. Å andra sidan tror jag att just förändringarna inom social- och hälsovården kommer att öppna en mera vittgående diskussion om de kommande kommunstrukturerna. Jag har den första månaden som sektordirektör bakom mig. Inom sektorn råder ett gott arbets- och utvecklingsgrepp. Därför ser jag med tillförsikt på Vasa stads förmåga att svara på utmaningarna inom social- och hälsovården och kommuninvånarnas behov även i framtiden. Jukka Kentala Perusturvajohtaja Vård- och omsorgsdirektör Kuva: Jaakko J. Salo MERITUULI / HAVSVINDEN 3 Annetaan kesätyölle onnistunut alku Huolellisesti hoidettu kesätyöntekijän perehdytys lisää koko yhteisön työtehoa ja –laatua. Lisäksi onnistuneet kesätyökokemukset lisäävät nuorten halua jatkaa tulevaisuudessa samalla alalla. Kesätyöntekijöiden perehdyttäminen voidaan jakaa varsinaiseen perehdyttämiseen sekä työnopastukseen. Monipuolisen ja kattavan perehdyttämisen merkitys korostuu, sillä kesätyöntekijöiden tiedolliset ja taidolliset valmiudet eivät ole samanlaisia kuin kokeneemmilla työntekijöillä. — On myös muistettava, että kesätyöntekijöillä ei välttämättä ole kokeneiden työntekijöiden tukea samalla tavalla kesälomien aikana, työterveyslaitokselta muistutetaan. Oppimisesta automaatioon Perehdyttämisen keskeisin tehtävä on muodostaa kesätyö- 4 tekijälle sisäinen malli tulevasta työstä. Mallilla tarkoitetaan ihmisen ”päänsisäistä” kuvaa tai karttaa siitä, mitä häneltä työssä odotetaan. Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kesätyöntekijän taidot ja tiedot kasvavat vähitellen kokemuksen karttuessa. — Sisäistä mallia voidaan havainnollistaa esimerkiksi autonajotaidolla. Aluksi oppija joutuu keskittymään tarkasti jokaiseen yksittäiseen toimenpiteeseen ja taidon karttuessa toiminta muuttuu automaattiseksi. Tämän automaation nopeuttamiseksi tarvitaan huolellista perehdyttämistä. Kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista On syytä huomata, että perehdyttäminen on vuorovaikutteinen prosessi. Asioista kertomisen lisäksi avoin, aktiivinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri tehostavat perehdyttämisprosessin onnistu- mista. Työterveyslaitokselta muistutetaan, että perehdyttäjän on hyvä suunnitella etukäteen kesätyöntekijän perehdyttämisohjelma ja tehdä perehdyttämisestä muistilista: mitkä asiat esitellään, missä vaiheessa ja kuka esittelyn suorittaa. Näin on helpompi varmistua siitä, että kaikki tarvittavat asiat tulevat käsiteltyä. Perehdyttämisen aikana kesätyöntekijälle syntyvän sisäisen mallin pitäisi sisältää tietoa: • omasta vastuualueesta • työyhteisön ja oman työn tavoitteista • koko työprosessista, omasta tehtävästä prosessin osana sekä prosessin häiriöistä ja muutoksista • työmenetelmistä, materiaaleista ja työvälineistä • työnjaosta, omasta asemasta ja yhteistyösuhteista "Kesätyöntekijöistä pidetään hyvä huoli" Kaupungin asumispalveluiden piirissä kesätyöntekijöiden tausta on usein kahdenlainen. He ovat joko netin kautta esimerkiksi ulkoiluttajiksi hakeneita alle 18-vuotiaita ja jo täysi-ikäisiä hoitoapulaisia. Toinen ryhmä ovat esimerkiksi sairaanhoitajien kesäloman sijaiset. Kesäntyöntekijöiden perehdytykseen kiinnitetään asumispalveluissa erityinen huomio. — Varsinkin ensikertalaisia usein töihin tullessa jännittää, ja totta kai pyrimme ottamaan kaikki erityisellä lämmöllä vastaan. Perehdyttäminen alkaa heti ensimmäisenä päivänä, ja siinä lähdetään liikkeelle aivan perusteista, jotta kesäapulainen saa varmasti kaiken tarvitsemansa tiedon ja oppii talon tavoille. Tärkeintä on luonnollisesti tuntea olonsa tervetulleeksi, kertoo vt. palveluasumisen johtaja Sinikka Koivaara. Koivaaran mukaan asumispalveluissa perehdyttämisen tukena käytetään erilaisia lomakkeita sekä perehdyttämiskansiota. — Meillä työnantajana on luonnollisesti vastuu perehdyttämisestä, mutta myös kesätyöntekijän on sitouduttava ja motivoiduttava siihen. Perehdyttäminen on ikään kuin kaksisuuntaista, ei voi ajatella kävelevänsä vain valmiiseen pöytään. Koivaara antaa kiitosta nuorille ja heidän asenteelleen. Kesätöihin tullaan tosimielellä ja aktiivisella otteella. — Tuntuu, että nuoret ovat yhä aktiivisempia kyselemään ja antamaan palautetta. Tästä olemme luonnollisesti erittäin hyvillämme. Haluamme luonnollisesti pitää hyvää huolta kesätyöntekijöistämme, sillä hoitajista on kova pula, ja toivomme näistä nuorista meille tulevaisuuden työntekijöitä. Myös asukkaat pitävät näistä nuorista, ja tykkäävät kun hoitajina on välillä uutta verta, Koivaara hymyilee. Teksti: Timo Kankaanpää Kuvat: Mira Sparf Lähde: Työterveyslaitos MERITUULI / HAVSVINDEN Perehdyttämisen pääkohdat (Työterveyslaitos) 1.Työhönotto •Työtehtävien ja työsuhdeasioiden läpikäynti. Työsopimus, verokortti, työajat, tauot, ruokailut jne. 2.Perehdyttämisen käynnistäminen • Perehdyttäjän/perehdyttäjien valinta/nimeäminen 3.Tehtäväkohtainen työnopastus •Yksityiskohtainen koneiden, laitteiden ja työvälineiden esittely sekä saatavuus •Työsuojelullisten asioiden esittely ja saatavuus (mm. suojalaitteet, ensiapuvälineet ja toiminta onnettomuustilanteessa) 4.Perehdyttämisen jatkaminen (työnteon ohessa) •Organisaation toimintamallien ja tavoitteiden esittely 5.Perehdytyksen arviointi ja kehittäminen • Perehdytyksen onnistumisen arviointi yhdessä työntekijän kanssa, sekä palautteen kirjaaminen ja edelleenkehittäminen. 5 Mitä odotat uudelta kaupunginjohtajalta? MERITUULI-GALLUP Vaasan uuden kaupunginjohtajan virka on hakuvaiheessa. Merituulen gallupissa kyseltiin, mitä ominaisuuksia kaupungin henkilökunta odottaa syksyllä valittavalta johtajaltaan? Tarja Autio pr-sihteeri, hallintotalo — Lähityöyhteisöni esimiehenä hän voisi olla kuten ne kaksi, joiden kanssa minulla on ollut ilo jo tehdä yhteistyötä. Sitä tarkoittaa hyvä johtajuus. Kansalaisena ja ehkä vanhakantaisena taidan tunnustaa jopa väriä kun kerron, että kokemus demokraattisesta ongelmaratkaisu-tekniikasta eli pisara politikointia taustassa ei ole pahaksi. Myös järkevä taloudenhoito on meidän kaikkien etu. Onneksi uudellakin johtajalla on osaava henkilökunta tukenaan, me liki 6000 oman alansa erityisosaajaa! Jarmo Juupaluoma lehtori, plm Christer Burman Vasa yrkesinstitut, Avdelningschef — Odotan uudelta kaupunginjohtajalta ryhdikästä ja jämäkkää otetta johtamiseen. Vaasan etujen valvonta edellyttää taitavaa valtakunnallisten päättäjien verkoston hyödyntämistä. — Mina förväntningar på den nya stadsdirektören är att han/ hon lika bra som hittils sköter om Vasa stads utbildning och ur mitt perspektiv speciellt då yrkesutbildningen. Lisäksi toivon häneltä säännöllisiä tapaamisia kaupungin pääluottamusmiesten kanssa - mehän edustamme koko henkilöstöä! Detta innebär att säkerställa resurstilldelningen så att vi kan ge regionens ungdomar en kvalitativ yrkesutbildning och möjliggöra att näringslivet får kunnig arbetskraft. Teksti ja kuvat: Timo Kankaanpää Nettilaskuri seuloo sopivimman hoitopaikan Vaasan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelija Mikael Öst on tehnyt opinnäytetyönään ja Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen toimeksiantona helppokäyttöisen hoivapalveluiden kustannuksia erittelevän järjestelmän. 6 Tällä räätälöidyllä asiakasmaksulaskurilla voi hakea kulutietoa niin kunnallisesta kotihoidosta kuin yksityiseltä palveluntarjoajalta palvelusetelillä ostetusta kotihoidosta. Laskuri antaa myös arvion kotitalousvähennyksen määrästä. Laskurin käyttö on maksutonta, ja se on saatavilla sekä suomenettä ruotsin kielellä. Asiakasmaksulaskuri löytyy osoitteesta http://seniorcalc. vaasa.fi/index.php?p=sid1 Käytännön kieltenopetusta Kasvatus- ja opetusvirasto on jo reilun vuoden nostanut hallinnon henkilökuntansa kielitaitoa Vasa Arbiksen ruotsin- ja englanninkursseilla. maahanmuuttajaperheiden vanhempien kanssa koskien päivähoitoa ja perusopetusta. Tällöin on tärkeää, että henkilökunta pystyy palvelemaan myös englanniksi. Arbiksen sekä kasvatus- ja opetusviraston yhteistyö pohjautuu virastossa viime vuonna tehtyyn organisaatiouudistukseen. Uudistuksen ohessa selvitettiin, mitä taitoja ja osaamista virastossa halutaan parantaa. Kaikki voittavat — Yhdeksi kehittämisen kohteeksi nostimme ruotsin kielen taitojen kohentamisen. Hallinnon henkilöstölle järjestettiin viime keväänä ruotsin kielen kurssi ja yhteistyömme Arbiksen kanssa sai alkunsa, kertoo viraston vs. henkilöstöpäällikkö Kirsi Ikäheimonen. Ruotsin kurssin päätyttyä syksyllä kasvatus- ja opetusvirasto päätti jatkaa kielikoulutustaan englannin kielen jaksolla. — Hallintomme väki on työssään paljon yhteyksissä esimerkiksi- Arbiksen rehtori Ann-Maj Björkell-Holmin mukaan opetus on saatu järjestymään kivuttomasti ja viraston omissa tiloissa. — Meillä on kieltenopettajien lisäksi laaja tuntiopettajaverkosto, joten opetus on saatu hoidettua mutkattomasti. Kerran viikossa järjestettävälle kurssille osallistuu viraston hallinnon henkilökuntaa laidasta laitaan. Opettaja Caroline Enbergin mukaan kurssilaiset ovat erittäin oppivaisia. — Opiskelemme englannin perusteita, jota ryhmä tarvitsee työssään. Harjoittelemme puheluita, sähköposteja ja ylipäätään käytännön kieltä, joka nivoutuu työssä ilmeneviin tarpeisiin, Enberg esittelee. Kielikurssit ovat viraston henkilöstölle maksuttomia ja ne ovat yhdistetty työpäivien sisälle. Palaute kursseista ja opetuksesta onkin ollut erittäin positiivinen. — Me tarjoamme työntekijöille mahdollisuuden kohentaa kielitaitoa ja samalla saamme entistä kielitaitoisemman henkilökunnan. Tässä kaikki voittavat. Lisäksi tämä on erittäin hyvää kaupungin hallintokuntien välistä yhteistyötä, jollaista toivoisi olevan enemmänkin, Ikäheimonen toteaa. — Toivotaan, että meidän yhteistyössä on hyvää mallia muillekin, sillä tarvetta varmasti on, Björkell-Holm muistuttaa. Teksti ja kuva: Timo Kankaanpää Opettaja Caroline Enbergin (keskellä takana) mukaan kurssilaiset ovat aktiivisia ja oppivaisia. MERITUULI / HAVSVINDEN 7 Marja Isomöttönen on nauttinut työstään, jonka aikana hän on päässyt tutustumaan satoihin ihmisiin. "Työnkierto on ollut mun juttu" Kaupunginsairaalan varahenkilöstössä perushoitajana toimiva Marja Isomöttönen nauttii vaihtelevasta työympäristöstä ja jokapäiväisestä uudenoppimisesta. Moni nauttii työssään pysyvistä rutiineista ja tutusta työporukasta, mutta Marja Isomöttönen arvostaa vaihtelua. Hän kiertää kaupunginsairaalan kolmellatoista osastolla ja usein sijoituspaikka selviää vasta työvuoron alkaessa. — Harvalla hoitajalla sitä on 300 ihanaa työkaveria. Minulle sopii tällainen vaihtelevuus ja teen tätä ihan omasta vapaasta tahdostani. Opin tällä tavalla koko ajan lisää. Jokaisella osastolla on hiukan erilaisia tapoja tehdä töitä ja hoitaa. Kaikilla päämäärä on kuitenkin sama, eli saada potilaille asianmukainen ja hyvä hoito, Isomöttönen toteaa. 8 Työyhteisö tukee Isomöttönen on valmistunut perushoitajaksi vuonna -93, jonka jälkeen hän oli osasto B:llä töissä 13 vuotta. Jo tänä aikana hän oli työkierrossa mm. Ruukinkartanossa. Tällä hetkellä Isomöttönen ei ole varsinaisessa työnkierrossa, sillä viimeiset kolme vuotta ovat kuluneet vakituisesti varahenkilöstössä. Isomöttönen myöntää, että kiertävän perushoitajan työhön sisältyy myös paljon haasteita. Kokemus on kuitenkin opettanut varautumaan eri tilanteisiin. — Etenkin akuuttiosastolle mentäessä on pidettävä tuntosarvet koholla, koska potilaskanta vaihtuu nopeasti. Tällöin on luettava raportit erityisen tarkasti ja oltava erityisen huolellinen esimerkiksi lääkkeiden annossa, koska potilas saattaa olla minulle entuudestaan vieras, Isomöttönen painottaa. Vaikka työn ja osastojen vaihtelevuus tuovat omia haasteitaan, nauttii Isomöttönen jokaisesta päivästä. — Meillä varahenkilöstössä on mahtava ja joustava työporukka. Tykkään olla osastoilla ja minut otetaan aina hienosti vastaan niin työkavereiden kuin potilaidenkin keskuudessa. Voin lämpimästi suositella vastaavaa kaikille, Isomöttönen hymyilee. Teksti ja kuva: Timo Kankaanpää Uusi rehtori johtaa lähellä alaisiaan VAKK:n uusi rehtori Pirjo Kauhanen haluaa olla helposti lähestyttävä ja kehittämisorientoitunut johtaja. työyhteisön kanssa on Kauhasen mukaan ensiarvoisen tärkeää koko organisaation kehittymisen kannalta. Kesäkuussa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina aloittavalla Pirjo Kauhanen odottaa uutta pestiään hyvällä fiiliksellä. — Oma johtamiskäsitykseni perustuu pitkälti siihen, että olen mahdollisimman lähellä koko työyhteisöä. Haluan olla helposti lähestyttävä, motivoiva ja asioista innostunut esimies. Pyrin myös pitämään — Tunnelmat ovat oikein mukavat ja ajatukset ovat johtamisessani kiinni kehittämisorientista, oli sitten yhä enemmän Vaasan suunnassa. Odotan mielenkyse henkilöstöosaamisesta tai organisaation toikiinnolla uuden työn alkua ja niitä tehtäviä sekä minnasta, Kauhanen esittelee. haasteita, joita virka tuo tullessaan. Jyväskylän aikuisopiston kehittämis- ja työelämä- Suuntaviivat täsmentyvät palvelujen yksikönjohtajana ja Jyväskylän liikenneopettajaopiston johtajana vielä toukokuun ajan Ennen suuria tulevaisuuden linjauksia uusi rehtori työskentelevälle Kauhaselle VAKK on entuudeshaluaa kunnolla tutustua VAKK:n toimintaan käytäntaan etäisesti tuttu. nössä. Jotakin suuntaviivoja on kuitenkin jo mielessä. Ne täsmentyvät ajan kanssa ja työn kunnolla — VAKK:n kanssa on tullut tehtyä jonkin verran alkaessa. yhteistyötä erilaisten aikuiskoulutushankkeiden tiimoilta, joten jonkin verran kosketuspintaa sinne — Työvoimapalveluiden kehittäminen, kansainvälion. Vaasa kaupunkina puolestaan on minulle entuu- syys sekä rahoitusresurssien hankkiminen ulkopuodestaan suhteellisen vieras, Kauhanen toteaa. lelta ovat asioita, joista minulla on paljon kokemusta aiemmissa toimissani. Mutta keskustelut VAKK:n johdon kanssa varmasti auttavat tulevaisuuden Motivoiva johtaja suunnittelussa. Johtajana ja esimiehenä Kauhasen tavoitteena on olla tiiviissä vuorovaikutuksessa muun työporukan Työajan ulkopuolella Kauhanen viihtyy liikunnan ja ruoanlaiton parissa. Myös Vaasasta löytyvä meri kanssa. Yhteistyö ja tiivis keskusteluyhteys koko mahdollisuuksineen houkuttelee. — Minulla ei tällä hetkellä ole venettä, mutta veneily ehdottomasti kiinnostaa ja Vaasasta löytyy varmasti monia muitakin kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. Teksti: Timo Kankaanpää Kuva: VAKK " Haluan olla helposti lähestyttävä, motivoiva ja asioista innostunut esimies" VAKK:n tuore rehtori Pirjo Kauhanen odottaa malttamattomana uusia haasteita ja pääsyään Vaasaan. MERITUULI / HAVSVINDEN 9 Kävely meitä yhdistäköön! Vaasan marssi järjestetään jälleen 12.-14.elokuuta. Kansainväliseen kävelytapahtumaan kannattaa aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin, -kävelemällä, se on ilmaista. HYVÄKSI KOETTUA Vaasan Marssi on yksi IML:n eli kansainvälisen kävelyjärjestön 25 kansainvälisestä kävelytapahtumasta, joita järjestetään eri puolilla maailmaa. Vaasan kävelyklubin organisoima ensimmäinen kansainvälinen marssi vietiin läpi Vaasassa 1997. Vaasan marssissa ei kilpailla ja reittejä sekä maastoja löytyy eri tarpeisiin. Vaasan kävelyklubin varapuheenjohtaja, kasvatus-ja opetusviraston johtaja Harry Swanljungin mukaan kävelyn nautinto tulee rauhallisesta matkanteosta ja ympäristöstä nauttien. — Kuntokävelyssä astellaan reippaasti ja rennosti. Repussa ei stressiä kanneta. Kävelijät voivat nauttia rannikkoseudun ainutlaatuisesta luonnosta useana peräkkäisenä päivänä, Swanljung toteaa. Kaikki marssin reitit lähtevät torilta ja päättyvät Ravintola Strampeniin, jossa kävelijöille on järjestetty tarjoilua ja ohjelmaa. Kaikki osallistujat odotetaan maaliin. Kansainvälinen tapahtuma — Osanottajien rekisteröinti, reitit ja niiden merkintä, opastus, suoritusten tarkistus, majoitus sekä huolto hoidetaan hyväksyttyjen kansainvälisten normien mukaan, Swanljung kertoo. Vaasan Marssi on hyvin kansainvälinen ja elokuussa Vaasassa nähdään osallistujia ympäri maailman. 10 Vaasan marssissa ei kilpailla. Jokainen voi nauttia reiteistä omaan tahtiin. — Noin puolet marssin kävelijöistä tulee ulkomailta, mukana on 13-14 maata. Etenkin kävelyn suurmaat Hollanti ja Belgia ovat aina vahvasti edustettuina. Kävelyklubi tukee harrastusta Vaasan kävelyklubi sai alkunsa 90-luvun alussa, kun sittemmin edesmennyt kaupunginkamreeri Maija-Liisa Penttinen kokosi bussilastillisen kävelijöitä Tampereen Finlandia-kävelyyn. — Vaasan marssin ohessa jatku- vampana toimintana ja selkärankana meillä on sunnuntai-kävelyt. Eli joka sunnuntaiaamu kymmeneltä aamulla olemme lähteneet porukalla kävelemään. Alkaen lokakuusta 2000 näitä kertoja on tullut yli 500 ja kävelijöitä kerrasta riippuen 10-20, Swanljung esittelee. Uutena muotona kävelyklubi on nyt toista vuotta peräkkäin haastanut mukaansa Vaasan peruskoululaiset kävelemään klubilaisten ohjaamina erimittaisia reittejä ja viettämään samalla ulkoilupäivää. Vaasan marssi on kansainvälinen. Osallistujia odotetaan tänäkin vuonna ympäri maailman. — Lisäksi pidempien matkojen ystäville klubi järjestää maaliskuusta syksyyn 20-40 kilometrin mittaisia kävelyretkiä. Näitä pidempiä kävelyitä järjestetään noin kahtena lauantaina kuussa. Unohtaa ei myöskään sovi ulkomaisia kävelytapahtumia, joihin pyrimme aktiivisesti osallistumaan, Swanljung kertoo. Terveyskunnon ylläpitoa Kävely on harrastuksena edullinen, usein ajasta ja tilanteesta riippumaton. Terveysliikuntana sitä voidaan pitää erinomaisena oman hyvinvoinnin ylläpitäjänä. — Yleisimpien kansantautien estämiseksi fyysistä liikuntaa tulisi tehdä 4-5 kertaa viikossa. Tähän tarkoitukseen suhteellisen rivakka puolentunnin kävelylenkki on mitä mainioin keino. Kävelyn kanssa ei tarvitse tuskailla aikataulun kanssa, ja se sopii kaikenikäisille sekä kaikenkuntoisille. Täytyy myös muistaa, että terveyskunnon ylläpito ja hyvä fyysinen kunto ovat yksi suurimmista masennuksen ehkäisijöistä, kertoo työterveysylilääkäri ja aktiivikävelijä Asko Martikainen. Martikainen korostaa myös kävelyyn usein liittyvää sosiaalista näkökulmaa. — Yhteisöllisyys ja porukassa käveleminen ylläpitävät motivaatiota ja ovat oiva lisäelementti kävelyharrastukseen. Työporukoille erikoistarjous! Nyt kaikki Vaasan marssiin! 10 euroa yksi päivä, 20euroa 2-3 päivää. Nimilistoja ei tarvitse kerätä etukäteen. Työyhteisö päättää osallistujamäärän ja suorittaa maksun, kaikki muu hoituu kävelyklubin toimesta. Kenenkään ei tarvitse etukäteen sitoutua tietylle reitille tiettynä päivänä. Osallistuja voi tehdä päätöksen matkasta ja päivästä vaikka vasta kävelypäivänä. Kysy lisää ja ilmoittaudu: Vaasan kävelyklubi ry 0400 251 220 Teksti: Timo Kankaanpää Kuvat: Vaasan marssi MERITUULI / HAVSVINDEN [email protected] www.vaasanmarssi.fi 11 UUSI TYÖNTEKIJÄ Onko työpaikallesi otettu hiljattain uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? --> Vinkkaa löydöstäsi jollekin toimitusneuvoston jäsenistä tai Merituulen toimitukseen: [email protected] Uusi työntekijä - Päivi Korkealaakso Merituulen kysymyksiin vastaa tällä kertaa tuore tekninen toimialajohtaja. 1. Nimi, ikä ja ammatti? 5.Mikä on parasta työssäsi? 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Päivi Korkealaakso, hetken vielä 36 vuotias, rakennusarkkitehti ja arkkitehti. —Yhdeksänkymmentäluvun lopulla arkkitehtiopintojen loppuvaiheessa kuulin Vaasaan haettavan kaupunkisuunnitteluun, entiseen kesätyöpaikkaani, viransijaista ja sillä tiellä olen. Teknisen toimialajohtajan viran väliaikainen täyttö tuli hyvin nopeasti eteen ja näin tilanteessa hienon ja ainutkertaisen mahdollisuuden laajentaa kokemusta ja näkemystä. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? — Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, josta löytää erilaisia mahdollisuuksia mutta kuitenkin myös elämänlaatua. Kaupunki työnantajana on mielenkiintoisia työuria tarjoava ja alaisistaan huolehtiva. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? — Mielenkiintoinen, kuunteleva, aina erilainen, verbaali ja junamainen. 12 — Monipuolisuus, jokainen päivä tuo uutta ja laajentaa näkökulmia. — Sisäinen tiedotus on varmasti sellainen, jota ei voi koskaan hoitaa liian hyvin ja siten, että kaikki tieto liikkuu nopeasti ja tavoittaa tarvittavat vastaanottajat. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? — Perheen parissa rentoutuen. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? — Jäätelöä. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? — Tatu ja Patu-sarjaa iltasaduksi. 10. Mikä on mottosi? — Rehellisyydellä eteenpäin. Teksti: Timo Kankaanpää T TALOT TUTUKSI Kruununmakasiini Kruununmakasiinit rakennettiin Ruotsin vallan aikana kruunulle veroina ja kymmenyksinä maksettavien jyvien säilyttämistä varten. Vaasaan kruununmakasiini perustettiin jo 1812. Se sijaitsi Vanhan Vaasan sairaalan lähellä. Uusi makasiini Rantakadulle Kaupungin muutettua palon (3.8.1852) jälkeen nykyiselle paikalleen tarvittiin uusi makasiini. Arkkitehti C.A. Setterberg sai 1856 tehtäväkseen laatia kustannusarvion vanhan makasiinin korjaustöistä ja uuden makasiinin rakentamisesta. Suunnitelmat olivat valmiit 1870. Urakkahuutokaupan jälkeen jättivät tarjouksen vaasalaiset seppämestari G.W. Lundén ja rakennusmestari C. Danielsson, joista Danielssonin tarjous hyväkyttiin. Kruununmakasiini valmistui marraskuussa 1872. (C.A. Setterberg 1872) Kaksi rakennusta sisäkkäin Punatiilisestä ulkoverhouksesta noin 80 cm päässä on kaksikerroksinen hirsirakennus. Välitilan tarkoituksesta on esitetty useita arvailuja; Se tarvittiin, jotta vilja pysyisi kuivana, se oli tarpeellinen rottien ja hiirin kurissa pitämiseksi ja se piti myös varkaat loitolla. Rakennukseen mahtui viljaa 20 000 tynnyriä, eli 3,3 miljoonaa litraa (1 tynnyri =165 litraa) Varastohuoneiden viljalaarit on ilmeisesti purettu 1926, jolloin makasiini siirtyi puolustusministeriölle ja siitä tuli osa Vaasan varuskunnan rakennuksia. Vanhemmat vaasalaiset muistavat varmaankin ajan, jolloin varusmiehet vartioivat rakennusta. Makasiini tänään? Kruununmakasiinin omistusoike- MERITUULI / HAVSVINDEN us on nykyään Vaasan kaupungilla. Kaupunginrannan rantavyöhykkeen yleissuunnitelmassa on siihen ehdotettu ekologia- ja energia-alan yritysten esittely- ja näyttelykeskusta tai kahvilaravintola oheistoimintoineen. Suunnitelmiin sisältyy myös pieni paviljonkirakennus. Lähteet: Rantakatu – helmi Vaasassa, Vaasan työväenopiston Vaasa 400-opintopiirin julkaisu nro 7 Moniste: ”Erreyskiven” kantajasta kruunu jalokiveksi, Eija Turunen MA-Arkkitehdit / Hki : Vaasan kaupunginrannan yleissuunnitelma”. Teksti: Eva Hudd Kuvat: Johan Hagström ja Jenni Oksanen 13 Tie luontoon myös netin kautta Huhtikuun alussa avatut Vaasan kaupungin luontosivut tutustuttavat vaasalaiset ja kaikki muutkin Vaasan luonnosta kiinnostuneet lähiluontoon ja sen lajeihin. Sivuilta löytyy vastaus muun muassa kysymyksiin; missä pesii satakieli, millainen luontokohde on Mustikkamaa ja millainen on Vaasan maisemarakenne? LuontoVaasa -sivut kehittyivät kaavoituksen sivutuotteena. Ajatus luontotietopankista syntyi jo vuonna 2004 kaupungin kaavoituksessa. — LuontoVaasa oli kaavoituksessa tavanomaisesta poikkeava, uudentyyppinen erillisprojekti, jonka tarkoituksena oli tuottaa perustietoaineistoa Vaasan luonnosta maankäytön suunnittelun tueksi, kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut Jan Nyman. Sivut ovat Vaasan kaupungin kaavoituksen viheraluetiimin tekemät. Lintusivuista vastaavat Jan Nyman ja Aaro Toivio, luontosivuista Malin Henriksson ja kulttuuriympäristösivuista Hanna Kalliomaa. Lisäksi Jouni Kantolahti on osallistunut lintutiedon keräämiseen ja yhteistyötä on tehty kaupungin ympäristötoimen kanssa. Uudet nettisivut inspiroivat katsomaan lähiympäristöään tarkemmin. — Sivuissa on parasta mielestäni se, että kaikki tieto on kolmella kielellä ja että vierailukohteita löytyy ympäri Vaasaa ja ne ovat erilaisia. Olen itse oppinut paljon Vaasan luonnosta sivujen teon aikana, toteaa Henriksson. Tulevaisuudessa lisää tietoa Sivuilla olevan karttapalvelun avulla voi valita ja suunnitella mieleisensä retkikohteen useiden luonto- ja kulttuurikohteiden joukosta. 14 — Seuraavaksi sivuilla esitellään Vaasan luontotyypit. On mahdollista, että myös muita eläinryhmiä lisätään tulevaisuudessa. Lintujen ääninäytteitäkin on toivottu, mutta niiden toteutus on toistaiseksi tekninen haaste, kertoo Henriksson. Myös nopeatempoisempi tiedottaminen on mahdollista. — Sivuille on mahdollista lisätä tietoa esimerkiksi ajankohtaisista tapahtumista lähiluonnossa, kuten vuodenaikojen etenemisestä tai muuttolintujen liikkeistä, lisää Nyman. Retkelle luontoon LuontoVaasa on tarkoitettu kaikille luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille. Sivut soveltuvat myös koulujen ja päiväkotien opetuskäyttöön. Eri luontokohteet ja paikat esitellään niin, että itselle sopiva tutustumiskohde on helppo valita. Sivuilla esitellään myös yli 80 Vaasassa pesivää lintua. hyvää ja sivut ovat houkutelleet luontoon myös niitä, jotka eivät ennen ole retkeilystä kiinnostuneet. Jatkossa sivuille tullaan lisäämään tietoa ympäristöstämme. Tutustu vaasalaiseen luontoon: http://luonto.vaasa.fi Myös suopursuun voi törmätä sivustolla. Sivuista saatu palaute on ollut Teksti: Jenni Oksanen Kuvat: Jan Nyman ja Cristine Bonn Ut i naturen också via webbsidorna Vasa stads natursidor som öppnades i början av april presenterar närnaturen och dess arter för Vasaborna och även för andra som är intresserade av naturen i Vasa. På sidorna hittar du svar på bland annat följande frågor: var häckar näktergalen, ett hurudant naturobjekt är Blåbärslandet och hurudan är Vasas landskapsstruktur? NaturVasa-sidorna utvecklades som en biprodukt vid planläggningen. Idén om en naturdatabank föddes redan år 2004 inom Vasa stads planläggning. — NaturVasa var på planläggningen ett annorlunda separatprojekt av ny typ, vars syfte var att producera basfakta om Vasas natur till stöd för markanvändningen, berättar Jan Nyman, som har varit med i projektet ända från början. Sidorna har utarbetats av grönområdesteamet inom stadens planläggning. För fågelsidorna svarar Jan Nyman och Aaro Toivio, för natursidorna Malin Henriksson och för kulturmiljösidorna Hanna Kalliomaa. Dessutom har Jouni Kantolahti deltagit i insamlingen av fågeldata, och samarbete har idkats med stadens miljösektor. Talgoxen är en allmän art i Vasa och trivs nästan överallt. — Jag tycker att det bästa med sidorna är att all information finns på tre språk och att det finns besöksobjekt runt om i Vasa och att de är olika. Jag har själv lärt mig mycket om Vasas natur under arbetets gång, konstaterar Henriksson. Mera information i framtiden Med hjälp av karttjänsten kan man bland flera natur- och kulturobjekt välja och planera sitt utflyktsmål enligt egna önskemål. — Som följande ges en presentation av Vasas naturtyper. Det är möjligt att också andra djurgrupper läggs till i framtiden. Det har också framförts önskemål om ljudprov på fågelläten, men att genomföra det är tillsvidare en teknisk utmaning, säger Henriksson. Möjligheter till informering i snabbare tempo finns också. På utflykt i naturen NaturVasa-sidorna är avsedda för alla som är intresserade av naturen och friluftsliv. Sidorna lämpar sig också för undervisningsändamål i skolor och daghem. De olika naturobjekten och platserna presenteras på ett sätt som gör det lätt att välja bland besöksobjekten. På sidorna presenteras också över 80 fågelarter som häckar i Vasa. Responsen om sidorna har varit god och den har lockat många sådana som inte annars är intresserade av friluftsliv att ta sig ut i naturen. I fortsättningen kommer sidorna att utökas med information om vår miljö. — Det är möjligt att utöka sidorna med aktuella händelser i naturen, t.ex. om hur årstiderna framskrider eller hur fåglarna flyttar på sig, tillägger Nyman. Bekanta dig med naturen i Vasa: http://natur.vasa.fi Rödhaken sjunger klart och porlande och trivs i många olika skogstyper. MERITUULI / HAVSVINDEN Text: Jenni Oksanen Bilder: Jan Nyman och Aaro Toivio 15 Kuula-opisto sai arvoisensa tilat Kuula-opiston pitkään odotetut uudet tilat ja esiintymissali ovat kevään mittaan avattu Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistöön. Kuula-opisto on monipuolinen musiikki- ja tanssioppilaitos, joten uudessa Toivo Kuula -salissa tullaan näkemään esityksiä laidasta laitaan. Huhtikuun alussa järjestetyssä avajaiskonsertissa yleisö pääsi nauttimaan muun muassa klassisesta kamarimusiikista, liedistä ja soolokitaraherkistelystä, myös jazz-triosta, latinohenkisestä kitarayhtyeestä ja discobändistä jousien ja puhaltimien kera, sekä erilaisista tanssiesityksistä. Kuvat: Veikko Siponkoski ja Aimo Nyberg. Kiitokset Tack till Lämpimät kiitokset Teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Hyvää kesää kaikille! Lea Hansson Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle Kaija Pukkila "KIITOS muistamisesta siirtyessäni eläkkeelle 1.3.2011" Seppo Öhman "SYDÄMELLINEN KIITOS kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle! HJÄRTLIGT TACK till alla för uppvaktningen i samband med min pensionering!" Karin Suomela Kiitos Palosaaren ja Isolahden päiväkodin henkilökunnalle mahtavista eläkejuhlista 11.3.2011. Kiitos myös Vaasan kasvatus - ja opetusvirastolle sekä JHL 127:lle. Erityiskiitos Marjolle ja Taijalle "tarjoilusta" ja Riittalle kuljetuksesta. Halauksin , Raija Sundqvist Kiitos toisen asteen koulutukselle, johdolle ja työtovereille muistamisesta jäädessäni eläkepäiviä viettämään. Anja Kannonlahti 16 Varhaiskasvatus mukana lähijohtamisen kehittämishankkeessa Vaasan kaupunki on mukana Vaasan yliopiston johtamisen yksikön käynnistämässä LÄIKE- tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan esimiestyön, esimies – alais-vuorovaikutuksen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä työpaikoilla. Hanke tähtää myös em. asioiden kehittämiseen. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. LÄIKE viittaa hankkeen viralliseen nimeen, joka on ’Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta’. Hankkeen ensimmäinen vaihe on käynnistynyt ja nyt mukana on kasvatus- ja opetustoimesta varhaiskasvatus. Hanke sisältää alkuvaiheessa mm. henkilöstölle suunnattuja kyselyitä ja ryhmätapaamisia esimiehille. Vaasan kaupunki työnantajana toivoo tältä hankkeelta uusia eväitä koko organisaation lähijohtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja esimiehet ovat etulyöntiasemassa ja kehittämisen kärjessä toimiessaan koko laajan hankkeen aloittavana ryhmänä. Tuloksista ja niiden pohjalta syntyneistä kehittämisehdotuksista tiedotetaan hankkeen päätyttyä. Lisätietoja: Henkilöstöpalvelut, koulutussuunnittelija Maarit Broms MERITUULI / HAVSVINDEN 17 Syksyn kuntoremonttinyt kurssit haettavissa! Kuusamon Tropiikki 11.09.-16.09.2011 Kylpylä Kivitippu 17.10.- 22.10.2011 Härmän kuntokeskus 13.11.-18.11.2011 Hakuaika Kuusamoon päättyy 9.kesäkuuta. Valinnat suoritetaan 14.kesäkuuta. Hakuaika Kivitippuun ja Härmän kuntokeskukseen päättyy 18.elokuuta. Valinnat suoritetaan 23.elokuuta Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. Pitkäaikaisten sijaisten kohdalla tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava 2 vuotta, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli tekee yli 60 prosenttista työaikaa. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http:// intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai http://www1.vaasa.fi/henkilostopalvelut/. Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL ry:ltä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri työsuojeluvaltuutetut Liisa Siren puh. 1115, Vesa Isomöttönen puh. 1121, työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107 ja osastosihteeri Eija Paananen puh. 1101. Tyky-ryhmä 18 Koulutuskalenteri Vaasan Kaupungin järjestämän esimiespassikoulutussarjan ”Kick Off” –tilaisuus 6.9. 2011 Silveriassa / Auditorio, klo. 13-16. 6.9. klo. 13-16: Esimiespassikoulutuksen ”Kick Off” Silveriassa / Auditorio Tilaisuuden avaa vt. kaupunginjohtaja Häyry. Tohtori Tuula Eloranta Hgi:n yliopistosta pitää esitelmän aiheesta ”Esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen haasteet” ja henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Vaasan Kaupungin henkilöstöpalveluista kertoo esimiespassikoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista. Klo. 16-18 tarjoilu. 29.9. klo. 9-12: ”Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet” , kouluttaja: asianajaja VT Kaija Kess, /Butzow OY Esimiestyön juridiikka vaikeissa työelämän tilanteissa: • työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet (laki, KVTES, työpaikan oma ohjeistus, vakiintunut käytäntö) • esimiehen työnjohto-oikeus vaikeissa työelämän tilanteissa (työpaikkakiusaaminen, syrjintä, työntekijän sopimattomuus työyhteisöön) • esimiehen työnjohto-oikeus puutteellisen työsuorituksen tilanteissa (työstä kieltäytyminen, myöhästely, ylimääräiset tauot/liukumat, tupakointi, facebook) • esimiehen työnjohto-oikeus puutteellisen osaamisen tilanteissa (todentaminen, koulutusvelvollisuus, irtisanomisperuste) • varhaisen tuen mallin juridiset näkökohdat • työntekijän velvollisuuksien laiminlyöntien seuraamukset (huomautus, varoitus, työsuhteen ehtojen muuttaminen, irtisanominen, purku, vahingonkorvausvelvollisuus) ” 23.5. klo. 8.30-16.00: TTES-koulutustilaisuus työnantajille, kouluttaja KT Suvi Kämäri paikka: Opistotalo/Auditorium ESIMIEHEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT 14.04.-7.06. 2011, neljän päivän koulutussarja jatkuu esimiehille ja asiantuntijoille, kouluttajana FM Tero Eloranta, puhe -ja työyhteisöviestinnän kouluttaja, Viestintä Oy Prodictum. Jäljellä olevat koulutukset: 25.5. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 1, Sali F119/Fabriikki 7.6. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 2, Sali F118/Fabriikki Tarkemmat sisältökuvaukset kurssiohjelmassa. Koulutuksen järjestäjä: kesäyliopisto ATK-koulutuksia: POWERPOINT: suomenkieliset: 7.9. klo. 12.30-16.00 Opistotalo, h 216, kouluttaja Marika Lindqvist WORD: ruotsinkieliset: 8.9. & 15.9. kl. 12.30-16.00 fortsättningskurs av textbehandlingsprogrammet Word. Plats: Arbis/rum 20, våning 2, lärare FM Christer Höglund Ilmoittautuminen koulutusohjelman kautta ja ilmoita samalla myös erikoisruokavaliosi. Vaasan kaupungin henkilöstö voi osallistua Vaasa-opiston ja Vasa Arbiksen suomen ja ruotsin kielen tunneille (ei oma äidinkieli) sekä englannin kursseille maksutta eli henkilöstöpalvelut maksaa osallistumismaksun. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee osoittaa, että on Vaasan kaupungin palveluksessa. Suosittelemme FinTandem koulutusta toisen kotimaisen opiskelussa. ATK-koulutuksista tulee tietoa kaupungin intranettiin. MERITUULI / HAVSVINDEN 19 07/05 — 31/08 2011 Sisäsatama, Vaasa Inre hamnen, Vasa, (06) 325 3920 ti-su/sö 11-17, to 11-20, http://kuntsi.vaasa.fi merituuli_1.indd 1 Saara Ekström / Limbus IV, 2011 pigmenttivedos / pigmentutskrift / pigment print, 150 x 150 cm. PHOTO: SAARA EKSTRÖM Yhteistyössä / I samarbete med / In co-operation with 27.4.2011 18:47:48 www.vaasa.fi
© Copyright 2024