- turvallisuusoppaat
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu Sisällys 1 2 Johdanto .................................................................................................................................. 4 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta ...... 6 2.1 Lainsäädäntöperusta ................................................................................................................ 7 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä ...................................... 9 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva .................................................................... 13 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa....................................................................... 13 3 Muovi- ja kumialan oppimisympäristöt .................................................................................... 14 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt ..................................................................... 15 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt ..................................................... 16 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi ......................................................................... 16 4.1 Ennakoiva työsuojelu ............................................................................................................ 16 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi ............................................................................... 16 4.1.2 Perehdytys ........................................................................................................................ 18 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys ....................................................... 18 4.1.4 Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) ............................... 20 4.1.5 Sähköturvallisuus ............................................................................................................... 21 4.1.6 Tiedonkulun varmistaminen ............................................................................................... 22 4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet .................................................................................... 22 4.1.9 Pätevyydet ja luvat .............................................................................................................. 24 4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta .................................................................................. 24 4.2.1 Henkinen kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu ................................................. 24 4.2.2 Fyysinen kuormittuminen ................................................................................................... 24 4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen ................................................................................................ 26 4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta.............................................................................. 26 4.3.1 Fysikaaliset tekijät ............................................................................................................... 27 4.3.2 Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely................................ 28 4.3.3 Biologiset tekijät ................................................................................................................. 31 4.3.4 Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa ............................................................................. 31 4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta ........................................................... 32 4.4.1 Yötyö ................................................................................................................................ 32 4.4.2 Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet ...................................................................... 32 4.4.3 Päihteet ja tupakka ............................................................................................................. 32 4.4.4 Työliikenne tehdasalueella................................................................................................... 33 4.4.5 SORA-säädökset ................................................................................................................ 35 4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu ............................................................................................ 35 5 Esimerkkitapauksia työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta muovi- ja kumialalla ................ 36 LÄHTEET .................................................................................................................................... 37 LIITTEET .................................................................................................................................... 39 Liite 1 Riskien luokittelumalli haitallisen tapahtuman seurausten vakavuuden ja esiintymistodennäköisyyden perusteella ........................................................................................ 39 Liite 2 Riskin hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä ................................................................... 40 LIITE 3 TYÖTURVALLISUUSANALYYSIKORTTI ................................................................. 41 Liite 4A Työturvallisuusriskit muovi- ja kumialalla/Kalvon valmistus .......................................... 42 Liite 4B Työturvallisuusriskit muoviala/Ruiskuvalu ...................................................................... 44 Liite 4C Työturvallisuusriskit muoviala/Putki- ja profiiliekstruusio ............................................... 45 Liite 4D Työturvallisuusriskit muoviala/lujitemuovityöt ............................................................... 46 Liite 4E Työturvallisuusriskit muoviala/lämpömuovaus ................................................................ 47 Liite 4F Työturvallisuusriskit kumi- ja muoviala/mekaaninen työstö ............................................. 48 Liite 4G Työturvallisuusriskit kumiala/pinnoitus ........................................................................... 49 Liite 4H Työturvallisuusriskit kumiala/sekoitus ............................................................................ 50 Liite 4I Työturvallisuusriskit kumiala/raakavalmisteiden tekeminen.............................................. 51 Liite 5 Tapaturma/vaaratilanneilmoitus ......................................................................................... 52 LIITE 6 Esimerkki perehdytyslomakkeesta ................................................................................... 54 Kuittaus .............................................................................................................................. 54 Tiedonkulku – Työnopastaja ................................................................................................. 55 1 Johdanto Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen työturvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Turvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisää koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä kumi- ja muovialan vaaratekijöiden tunnistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia sekä näiden ennalta ehkäisyä tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia työturvallisuuden varmistamiseksi. Liitteenä olevia toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas 2012 http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas, joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Tämän kumi- ja muovialan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa. Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä. Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut lehtori Timo Malén Koulutuskeskus Salpauksesta. Projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat: puheenjohtaja, lehtori Asko Hänninen, Koulutuskeskus Salpaus sihteeri, lehtori Timo Malén, Koulutuskeskus Salpaus projektipäällikkö Aino-Riitta Joutsen, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy koulutuspäällikkö Miika Kesti, Vammalan ammattikoulu, Sastamalan koulutuskuntayhtymä työsuojelupäällikkö Eero Hirvonen, Wipak Oy työsuojeluvaltuutettu Janne Hagqvist, Uponor Suomi Oy. Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija, opetusneuvos Pirkko Laurila ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esim. työsalit, laboratoriot ja koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta. Tutkinnon tuottama ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu, paitsi jos kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 §). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 §) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 § ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 §). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän/tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4§:n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 § & 28 §) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 § & 11 §) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työopiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantasainen työturvallisuuslainsäädäntötieto löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon Internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 §). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja • ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden • ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään • ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä • tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä • hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa • noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita • ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset • ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- tai oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja-käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen tai tutkinnon järjestäjää sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: • työpaikka (työnantaja) • koulutuksen järjestäjä • opiskelija (työntekijä). Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaillen Tappura 2011). 2.2.1 Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 § ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 §). Työnantajan vastuulla on • huolehtia perehdyttämisestä • antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi • antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta • huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta o työympäristön ja työyhteisön tila o turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät o koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö o vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö o henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö o työn edellyttämä järjestys ja siisteys o työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus • tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) • antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja –ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 §:n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. 2.2.2. Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku 2.2.1 edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 §:n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 §) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 §) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt tai perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 §:ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 §:ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilönsuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 § sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake 16–17-vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet. 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työntekijän vastuulla on • noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita • • • • • • • • • • o koneet, laitteet ja työvälineet o vaaralliset aineet o henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä työturvallisuutta. työmarkkinaosapuolten välisiä työnantajan ohjeita koskien Työntekijällä on oikeus • • tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen, ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esim. teollisuus- ja tehdashalli tai alihankintayritys). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50 §.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on – turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen – toimintojen yhteensovittaminen – liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella – järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen – työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen – tiedottaminen edellä mainituista asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta edellä mainittuun paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki 738/2002, 63 §). Laiminlyönti voi koskea – käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista – selvityksen tai suunnitelman tekemistä – suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista – työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä – koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista – tämän lain nähtävänä pitämistä – tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista – yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja • • • tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 §). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 §). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.) 3 Muovi- ja kumialan oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Muovi- ja kumiala ovat toiminnoiltaan ja valmistustekniikoiltaan erityisaloja. Muovialalle tyypillisiä työympäristöjä ovat muovituotteita valmistavien tehtaiden työsalit. Työtä tehdään usein jatkuvassa kaksi-/kolmivuorotyössä tai yksittäisillä koneilla käsityönä päivätyössä. Automaatiota käytetään paljon osassa valmistustekniikoita ja osa tekniikoista on taas täysin käsityövaltaisia. Muovituotteen valmistustekniikoita on useita. Esimerkiksi kalvonvalmistus, eri ekstruusiotekniikat (putket, profiilit), ruiskuvalu, lujitemuovityöt, rotaatiovalu ym. Kumialan tyypillisempiä valmistustekniikoita ovat ruiskuvalu, kerrospuristus ja ekstruusio. Kuvassa 4 on esitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat muovi- ja kumialan työturvallisuuteen. Mitkä tekijät vaikuttavat muovi- ja kumialan työturvallisuuteen? Työolosuhteet Järjestys ja siisteys Ulkoisten häiriötekijöiden eliminointi Muiden työntekijöiden huomioon ottaminen Osaaminen Työkalut Asennoituminen työhön Asianmukaiset työvälineet Tarkoituksenmukainen peruskoulutus Työkalujen, työkoneiden, nosturin ja trukin turvallinen käyttö Tekninen osaaminen Käden taidot Oppiva asenne Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto Sitoutuminen työhön Keskittyminen työsuoritukseen Kiireettömyys ja rauhallisuus Fysikaaliset ja kemialliset haitat Turvallinen työympäristö Hyvä ennalta suunnittelu Selkeät työohjeet Oikea työjärjestys Oikeat nosto- ja siirtotekniikat Henkilökohtaisten suojainten k äyttö Apuvälineiden käyttö Konekohtaisten suojainten käyttö Suojavaatetus Turvajalkineet Oikeat työvälineet Hiukset kiinni Ajankäytön hallinta ja sopivat aikataulut Rannekorut, sormukset yms. poissa käytöstä työtilanteissa Töiden suunnittelu ja organisointi Ergonomia Suojaimet Työvaatetus Kuva 4. Eri tekijöiden vaikutus työturvallisuuteen muovi- ja kumialalla. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjä on kehitetty vastaamaan käytännön työolosuhteita. Muovi- ja kumialalla oppilaitoksissa on luokkahuoneita, joissa järjestetään teoria-, yksilö- ja ryhmäopetusta ja lisäksi käytössä on yleensä työsaleja, joissa alan käytännön työhön liittyvä opetus järjestetään. Oppilaitoksissa on yleensä useampia kuin yksi työsali. Työsaleissa on erilaisia muovi-, puu- ja metallialan koneita ja laitteita. Työelämässä ja oppilaitosten työsaleissa työskennellään koneiden ja laitteiden kanssa, joita ovat esimerkiksi ruiskuvalukoneet, suulakepuristimet ja lämpömuovauskoneet. On tärkeää, että kaikissa ympäristöissä työskennellään aina työturvallisuusmääräyksiä ja työohjeita noudattaen. Oppilaitosten puutyösaleissa on muottien valmistusta ja muovilevyjen työstämistä varten käytössä puuntyöstökoneita ja työvälineitä. Osassa työsaleista valmistetaan kestomuovi- tai kumituotteita ja toisissa valmistuksessa tarvittavia muotteja tai jigejä. Joissakin oppilaitoksissa on lisäksi erilliset työsalit kertamuovi-, useimmiten lujitemuovituotteiden, kuten kanoottien ja ahkioiden valmistukseen. Työsalit ja piha-alueet pidetään siisteinä ja järjestyksessä noudattaen yleisiä lakeja ja määräyksiä, esimerkiksi materiaalien kierrätys ja hävittäminen. Koulutuksen järjestäjän työsalit vastaavat ominaisuuksiltaan, työvälineistöltään ja ympäristöltään alan yrityksiä, kuten ekstruusio-, lämpömuovaus- ja ruiskuvalutuotteita valmistavia muovi- ja kumialan yrityksiä. Oppilaitoksissa on tavallisesti myös palveluja ulkopuolisille asiakkaille, mikä vastaa aitoja työelämän tilanteita. 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Muovi- ja kumialan työpaikat ovat muovi- ja kumituotteiden valmistusta suorittavat pienet tai suuret alan yritykset. Työtä tehdään usein jatkuvassa kaksi-/kolmivuorotyössä tai yksittäisillä koneilla käsityönä päivätyössä. Automaatiota käytetään paljon osassa valmistustekniikoita ja osa on taas täysin käsityövaltaisia. 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen perusteella työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai niiden varalle. Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Erityisen hyvin työ pitää suunnitella silloin, kun ollaan tekemisissä haitallisten aineiden tai vaarallisten koneiden kanssa tai olosuhteet ovat muuten riskialttiita esim. tiloissa olevan räjähdysvaaran tai hapettomuuden takia. Riskien vähentämisistä on lisää kussakin kohdassa luvuissa 4.3 ja 4.4. Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä: – Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista! – Muodosta itsellesi yleiskuva työkohteesta. – Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä. – Ota huomioon muu tehtävään liittyvä toiminta ja varmista, että muut ottavat sinut huomioon. – Mieti työtehtävän kannalta oleellisia turvallisuusasioita (esim. ovatko koneiden ja laitteiden suojavälineet paikallaan, missä on lähin poistumistie, silmä- tai hätäsuihku). – Selvitä, tarvitaanko työn tekemiseen lupa. Erillinen lupa tarvitaan muun muassa tuli- ja säiliötyöhön. – Kysy työpaikkaohjaajalta tai joltain toiselta työntekijältä/työnjohtajalta, ellet tarkkaan tiedä, miten menetellä. 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 §) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 5 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on huomioitava kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet. Kuva 5. Viisivaiheinen riskien arviointimalli. Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia. Työntekijät otetaan mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina ja aktiivisina osallistujina. Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 §) edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: – tapaturman ja terveyden menettämisen vaara sekä lisääntymisterveydeltä suojaaminen – esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet – työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet – työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus – työpaikan ja työympäristön rakenteet – kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät – koneiden ja työvälineiden turvallisuus – onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin tai kokemattomiin työntekijöihin, koska heillä riski voi olla tavallista suurempi. Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti alakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haittatekijät (ks. Työturvallisuuslaki 738/2002, 24–43 §). Tämän oppaan liitteenä on muovi- ja kumialalle sopivat alakohtaiset esimerkinomaiset riskitekijät, joita voi hyödyntää vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioimisessa (Liite 3). 4.1.2 Perehdytys Työnantaja vastaa opiskelijan tai työntekijän perehdytyksestä. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista ja työmenetelmistä ottaen huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Lisäksi on otettava huomioon toisaalta työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. (L 738/2002, 11 §, 14 §) Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti • • • • • • • • • • työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön liikkumiseen alueella työpaikalla käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen luvanvaraisiin töihin siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn toimintaan onnettomuustilanteessa muihin työpaikan erityisolosuhteisiin toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön mukaan lukien huumeet ja huumetestauskäytännöt siihen, miten ensiapu on saatavilla ja ketkä ovat työpaikan yhteyshenkilöt. Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. Liitteenä x. on malli yleislomakkeesta, jota voi käyttää perehdyttämisen tukena muovi- ja kumialalla. 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille ja mahdollisille asiakkaille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltava turvallisia, ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset uloskäytävät ja pelastustiet, ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva- ja muut merkinnät. (Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, Valtioneuvoston päätös työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994). Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Niille kertyvä raaka-aine, vesi, öljy sekä mahdollinen lumi ja jää sekä roskat on voitava poistaa helposti. Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää turvalliseksi. Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknillisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkinnät. Turvamerkkien valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallit ja värit on esitetty Valtioneuvoston päätöksessä työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntien ja ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisia aineita varten käytetyt säiliöt ja näkyvät putket on merkittävä. Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin tai pudota, on merkittävä pysyvästi turvavärillä tai kilvillä. Liikenneväylät on merkittävä pysyvästi turvavärillä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat. Useat säädökset sisältävät säännöksiä nosto- ja siirtotyön turvallisuudesta sekä työpaikan liikenteestä (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993). Näistä lisää kohdassa 4.2.2. Valaistus Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Yleisvalon lisäksi tarkkuutta vaativissa töissä on hyvä käyttää kohdevaloa. Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Työpaikalla käytössä olevat valaisimet eivät saa aiheuttaa lisävaaraa työntekijöille. Tarvittaessa käytetään keinovaloa (otsalamput, aggregaatti jne.). (Työturvallisuuslaki 738/2002, Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003.) Hyvässä valaistuksessa työn tekeminen on turvallisempaa, silmien rasitusoireet vähenevät sekä viihtyisyys ja tuottavuus paranevat. Tärkeimmät näkemiseen vaikuttavat tekijät ovat tilan valaisimet ja niiden tuottama valaistus sekä tilan heijastusominaisuudet. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös tehtävän työn vaatimukset ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Ilmanvaihto Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmanvaihdon ja kelvollisen hengitysilman riittävyydestä tulee erityisesti huolehtia suljetuissa työtiloissa. Työnantajan on huolehdittava, että altistuminen ilman epäpuhtauksille (esim. pöly, savu, kaasu ja höyry sekä kemialliset tekijät) ei aiheuta myrkytystä, hapen puutetta tai muuta vastaavaa vaaraa. Kun työpaikalla käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se on pidettävä toimintakunnossa ja laitteisto puhdistettava työntekijälle välitöntä terveyshaittaa aiheuttavasta liasta ja muista epäpuhtauksista (Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003). Muovi- ja kumityösaleissa koneet tuottavat lämpöä ja kaasuja. Nämä haitat poistetaan tavanomaisin keinoin, hyvällä koneellisella ilmanvaihdolla tai kohdepoistoimureilla. Asianmukaisilla kohdeimureilla voi estää käsittelyissä muodostuvien haittaavien pölyjen ja kaasujen pääsyn työtilojen ilmaan. Kohdeimurin voi asentaa työpisteeseen ja työtilaan, jossa sekoitetaan muovien ja kumien lisäaineet, kuten kovettajat ja hartsit, sekä muutoin käsitellään kemiallisten käsittelyiden vaatimia tuotteita. Kumi- ja lujitemuovialalla käytetään imupöytiä ja -seiniä. Kuva 6. Määräysmerkki, Käytettävä hengityssuojaimia. Siisteys ja järjestys Huono järjestys ja siisteys lisäävät vaaratilanteita ja tapaturmariskiä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä kaikissa työpaikan tiloissa, kuten työpisteissä ja henkilöstötiloissa. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöille. Muovi- ja kumialan prosesseja aloitettaessa on huolehdittava lattialle syntyvän aloitusjätteen poistamisesta mahdollisimman nopeasti, koska lattialla lojuva jäte luo liukastumisvaaran opiskelijoille ja työntekijöille. Lisäksi lattialle valunut vesi tai öljy pitää poistaa mahdollisimman nopeasti. Muovi- ja kumialan yrityksissä, joissa valmistetaan elintarviketeollisuudelle pakkaustuotteita ja sairaalatarvikkeita, etenkin kalvonvalmistusteollisuudessa vaaditaan erityisiä puhtausvaatimuksia (aseptinen toiminta). Tehdassaliin pukeudutaan aina asianmukaisin, vain kyseiselle työpaikalle varatuin työvaattein. Hiukset on peitettävä, koruja, kelloja yms. ei saa olla esillä. Tehdassalissa käytetään vain siellä jo olevia kenkiä, yleensä turvakenkiä. Omilla kengillä tehdassaleihin ei saa mennä. Purukumia tehdassaleissa ei saa syödä. 4.1.4 Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) Työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijän käyttöön valitaan kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopiva ja turvallinen kone ja työväline (valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, ns. käyttöasetus). Myös koneiden ja työvälineiden oikeasta asennuksesta, suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Lisäksi työntekijä tulee perehdyttää riittävästi työhön ja työvälineisiin sekä niiden oikeaan käyttöön. Perehdytyksestä tulee huolehtia aina ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöönottamista. Perehdytys pitää uusia aina, kun työvälineissä tapahtuu muutoksia esimerkiksi huoltotöiden yhteydessä. Työntekijälle tulee antaa opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Nielut, akselit, liikkuvat ja kuumat osat tulee olla suojattu. Suojien tulee olla ehjiä ja paikallaan. Koneissa tulee olla hätäpysäyttimet. Suojalaitteita ei saa poistaa eikä hätäpysäyttimiä sivuuttaa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.) Trukin ja henkilönostimen kuljettamiseen työpaikalla tarvitaan työnantajan antama kirjallinen lupa. Ennen luvan myöntämistä työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävät taidot käyttää työvälinettä. Myös torninosturin ja ajoneuvonosturin kuljettajan pätevyysvaatimukset on esitetty käyttöasetuksessa. Käyttöasetuksen liitteessä on lueteltu vaaralliset nostolaitteet, joita koskevat säännökset koneiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista. Asetuksen liitteessä lueteltuja vaarallisia työvälineitä ei saa käyttää, jollei niiltä vaadittuja tarkastuksia ole suoritettu asianmukaisesti. Työvälineiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset Työnantajan on varmistettava, että käytössä oleva kone tai työväline pysyy säännöllisen huollon ja kunnossapidon avulla turvallisena koko sen käyttöiän ajan. Koneen tai työvälineen toimintakuntoa on seurattava jatkuvasti tarkastuksin, testauksin, mittauksin ja muilla sopivilla keinoilla. (Käyttöasetus 403/2008.) Jatkuva seuranta tarkoittaa esimerkiksi, että sähkötyökalut ja suojalaitteet tarkistetaan aina ennen käyttöä. Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Samoin se pitää tarkastaa uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen. Tarkastus on suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi. Tarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä henkilö. Vaarallisen koneen, työvälineen tai muun laitteen tarkastuksen saa suorittaa vain riippumaton asiantuntija. Pääsyä koneen tai työvälineen vaara-alueelle on rajoitettava sopivalla tavalla. Huolto-, säätö-, korjaus-, puhdistus-, häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Koneissa ei saa olla öljy-, paineilma- tms. vuotoja eikä omia tilapäiskorjauksia. 4.1.5 Sähköturvallisuus Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Sähkölaitteista, niiden turvallisuudesta ja sähkötyön turvallisuudesta säädettyjä määräyksiä (mm. sähköturvallisuuslaki 410/1996) on noudatettava työpaikalla. Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Pääsääntöisesti sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Myös vain vähäistä vaaraa tai häiriötä aiheuttavissa töissä (ns. maallikkosähkötyöt) väärin käytetty tai virheellisesti korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, joten annettuja ohjeita on noudatettava ja tarvittaessa pyydettävä apua sähköalan ammattilaiselta. Työskentely sähkötiloissa on sallittu vain vastuuhenkilön luvalla tai valvonnassa. Kaikille, jotka harjoittavat sähkötöitä tai joilla on muuten mahdollisuus altistua sähkön vaaroille, on annettava sähköalan ammattilaisen toimesta riittävä opastus ja perehdytys, tai työ on tehtävä sähköalan ammattilaisen valvonnassa. Annettaessa koulutusta ammattitaitoa edellyttäviin sähköalan töihin tai harjoiteltaessa ja tehtäessä ammattitaitoa edellyttäviä sähköalan töitä tulee toimia niitä koskevien ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Näitä tilanteita koskevat ohjeet (Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden TOIMINTAOHJE 2013) on löydettävissä esimerkiksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n verkkosivuilta (www.seti.fi). Tilapäiset sähkölaitteet ja -kaapelit tulee sijoittaa siten, etteivät ne häiritse liikkumista tai työskentelyä eivätkä ne ole alttiina vahingoittumiselle työpaikalla tai liikennevälineiden kulkuteillä tai aiheuta vaaraa työmaalla liikkuville. Varsinkin ajo- ja kulkuteiden ylimenevät johdot on suojattava tehokkaasti. Suojaetäisyyksistä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Suojaetäisyyksistä tai sähkötapaturmien estämisestä suojarakentein on huolehdittava myös nostureiden ja muiden laitteiden liikkuessa. Rikkoutuneiden ja viallisten sähkölaitteiden ja -kaapelien käyttö on ehdottomasti kielletty. Muovi- ja kumialalla sähkölaitteet ovat turvallisia, kun noudatetaan käyttöohjetta. Vanhojen laitteiden kuntoa ja esimerkiksi sähköjohtojen hapertumista tai liitoksien pysyvyyttä on seurattava. Laite on tarkistettava, jos se putoaa tai sille sattuu jokin muu onnettomuus. Sähkölaitteisiin liittyvät vaaratilanteet syntyvät useimmiten huolimattomuudesta, mikä voi johtaa sähköpaloon, palovammoihin, kammiovärinään ja jopa kuolemaan. Sähköturvallisuuden perusteiden tuntemus on tärkeää alalla työskenteleville. Vesi ja sähkö yhdessä ovat hengenvaarallinen yhdistelmä, ja tästä johtuen muovi- ja kumiala kuuluvat ns. vaarallisiin käyttöolosuhteisiin. Jäähdytyslaitteista lattialle valunut vesi on erittäin vaarallinen, koska usein työ- ja tehdassaleissa on lattialla myös sähköjohtoja. Tästä syystä vesi pitää poistaa mahdollisimman nopeasti. 4.1.6 Tiedonkulun varmistaminen Hyvä tiedonkulku ehkäisee ennakolta monta tapaturmaa ja vähentää työn kuormitusta. Sisäinen tiedotus koetaan monessa työpaikassa puutteelliseksi. Tiedottamisella vähennetään riskejä ja epävarmuuden tunnetta, kun kaikki tietävät työtehtävänsä ja työpaikan pelisäännöt ja työskentelevät niiden mukaan. Perehdytyksessä ja työnopastuksessa ja tulee varmistaa, että ohjeet on ymmärretty oikein. Erityisen merkittävään roolin tiedottaminen tulee silloin, kun työhön sisältyy erilaisia vaaratekijöitä. Näistä tulee kaikkien olla tietoisia ja tiedon tulee kulkea kaikkiin suuntiin. Yhteinen työpaikka Erityisesti tiedonkulkuun pitää panostaa yhteisillä työpaikoilla, jotka ovat töiden koordinoinnin ja tiedonkulun kannalta haasteellisia. Työn tilaajan velvollisuutena on huolehtia yhteisen työpaikan tiedonkulusta ja järjestää säännöllisin väliajoin turvallisuuteen liittyviä palavereja tai tiedotustilaisuuksia kaikille yhteisen työpaikan toimittajien työntekijöille. Niissä tulee käsitellä turvallisuuden kannalta tärkeitä yhteisiä asioita, kuten alkavien vaarallisten työtehtävien huomioiminen, turvallisuushavainnot, työpaikalla tapahtuneet järjestelymuutokset, työpaikan siisteyden ja järjestyksen ylläpito jne. Ilmoitusvelvollisuus Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista tekijöistä, vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista. Ilmoitus tehdään oppilaitoksessa vastaavalle opettajalle ja työssäoppimispaikassa ensisijaisesti lähiesimiehelle. Ilmoitusvelvollisuus Työnantajan tulee puolestaan antaa palautetta työntekijän tekemästä ilmoituksesta. Ilmoitusten tekemistä varten oppilaitoksessa/yrityksessä tulisi olla sovittu menettely esim. turvallisuushavaintolomake (esimerkki liite 4), läheltä piti -vihkonen tms. Havaittu vaaraa aiheuttava paikka, vioittunut laite tai muu vastaavaa tulee myös merkitä selkeästi. Vaaran paikat Kun työskentelet kohteessa, jossa tapaturmariski on suuri, huolehdi siitä että muut tietävät missä olet. Huomioi se, että muut eivät välttämättä kuule puhettasi, huomaa koneen käynnistymistä tai näe sinua koneen tai laitteen takaa tai ollessaan ylempänä tai alempana kuin sinä. Tiedota työn aloittamisesta ja lopettamisesta. Esimerkkejä tilanteista, joissa tiedottaminen on tärkeää: • suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskentely • liikkuvien ja käynnissä olevien koneiden lähellä työskenneltäessä, esim. putki- tai kalvoekstruuderi • kunnossapito- ja korjaustyöt. 4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet Henkilönsuojaimella tarkoitetaan laitetta, välinettä tai suojavaatetusta, joka on suunniteltu henkilön käytettäväksi suojaamaan häntä terveyttä tai turvallisuutta uhkaavilta vaaratekijöiltä (valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993). Henkilönsuojaimia ovat esimerkiksi kypärät, turvakengät, kuulosuojaimet, silmien ja kasvojen suojaimet sekä turvavyöt. Henkilönsuojaimina ei pidetä tavanomaisia työvaatteita (esimerkiksi tarjoilijan vaatetus ja työkengät) eikä laitteita, joita ei ole suunniteltu suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen varalta. Ulkotöissä käytettävää vaatetusta pidetään henkilönsuojaimena silloin, kun se suojaa esimerkiksi paleltumiselta tai muulta terveyden menettämisen vaaroilta työssä. Henkilönsuojainten valinta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja riskien arviointiin. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) edellyttää, että suojaimet hankitaan työpaikalla tehtävän riskien arvioinnin perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan olosuhteet: ne työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät, joita työpaikalla esiintyy ja joiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi henkilönsuojaimia tarvitaan. Lisäksi tulee huomioida ergonomian vaatimukset ja työntekijän ominaisuudet ja terveydentila. Suojaimestakin voi aiheutua vaaroja, jotka tulee ottaa riskien arvioinnissa huomioon. Lähtökohtana riskien arvioinnissa on yleinen tietämys kyseisellä toimialalla tai vastaavassa työssä havaituista vaaroista. Tapaturma- ja ammattitautitilastot sekä työhygieeniset mittaukset ja terveydelliset raja-arvot kemiallisista ja fysikaalisista riskeistä antavat tarpeellista lisätietoa. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön tarvittavat ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida muuten riittävästi rajoittaa. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn suorittaminen sitä edellyttää ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. (L 738/2002, 15 §.) Työntekijän tulee käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle välittömästi suojaimissa olevista vioista. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. (L 738/2002, 20 §.) Työpaikalle hankittavien suojainten tulee olla CE-merkittyjä ja täyttää valtioneuvoston päätöksessä henkilönsuojaimista (1407/1993) annetut rakenteelliset vaatimukset. Työnantajan on määriteltävä suojainten käyttötilanteet. Työnantajan tulee hankkia suojaimet ja huolehtia niiden kunnossapidosta, huollosta ja uusimisesta. Hänellä on myös velvollisuus valvoa, että niitä käytetään. Hänen tulee myös kertoa työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö tätä suojaa, ja antaa opetusta ja ohjausta suojaimen käytössä. Henkilönsuojaimia valittaessa ja käytettäessä tulee varmistua, että henkilönsuojain on valittu juuri siihen työhön ja käsiteltäviin kemikaaleihin. Sen tulee myös olla ergonomisesti sopiva ja sen käyttörajoitukset tulee miettiä työntekijän yksilölliset rajoitukset huomioiden. Vastuunjako ja kustannusten kohdentuminen koskien turvavarusteiden hankintaa opiskelijalle tai tutkinnon suorittajille on käsitelty luvussa 2.2.2. Kalvonvalmistusyritys tai muu elintarviketeollisuuteen tuotteita tekevä yritys antaa suojavaatteet (vrt. hygieniamääräykset). Muilla aloilla käytetään yleensä koulutuksen järjestäjän antamia suojavaatteita (työtakki, housut ja kengät). Kuva 7. Henkilönsuojaimia. 4.1.9 Pätevyydet ja luvat Trukin ja henkilönostimen kuljettamiseen työpaikalla tarvitaan työnantajan antama kirjallinen lupa. Työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että kuljettajalla on riittävät kyvyt ja taidot työvälineen turvalliseen käyttämiseen (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, 403/2008). 4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi (Työturvallisuuslaki 738/2002). Terveyttä vaarantava kuormittuminen voi olla fyysistä tai psyykkistä yli- tai alikuormittumista. Työhyvinvointia edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja hänen työtä koskevat odotuksensa sekä toisaalta työn asettamat vaatimukset ovat tasapainossa keskenään. 4.2.1 Henkinen kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu Henkinen kuormitus kuvaa työn ihmiselle asettamia vaatimuksia, ja kuormittuminen lisääntyy työn vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä muun muassa työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä, vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen sekä yksilön ominaisuuksiin. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu on kiellettyä työpaikalla. Asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintä on saatettu esimiesten tietoon. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työpaikalla tulee olla yhteiset pelisäännöt ja menettelytavat siitä, miten häirintää ja epäasiallista kohtelua ehkäistään, miten se tunnistetaan ja miten siihen puututaan. 4.2.2 Fyysinen kuormittuminen Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn, ovat muun muassa • • työmenetelmät työasennot • • • • työn fyysinen raskaus työssä vaadittava tarkkaavaisuus työvälineet työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet. Valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) asetetaan vähimmäisvaatimuksia nostotyön vaarojen vähentämiseksi. Päätöstä sovelletaan käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, johon liittyy erityisesti selän vahingoittumisen vaara. Muovi- ja kumialojen fyysisen kuormittumisen aiheuttamat ongelmat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: 1. ylä- ja alahengitysteiden oireilu ja sairaudet, kuten hengitysteiden limakalvojen ärsytysoireet, astma, allerginen nuha sekä nielu- ja kurkunpääntulehdus 2. ihoärsytykset ja -tulehdukset, allerginen kosketusihottuma 3. erilaiset tukielin- ja lihaskuormituksen vaivat. Muovi- ja kumialalla käytettyjen kemikaalien haittavaikutukset kohdistuvat pääasiassa käsien ihoon ja hengitysteihin. Desinfektio- ja pesuaineet sekä väri- ja muut lisäaineet voivat ärsyttää ihoa ja hengitysteitä. Muovi- ja kumialoilla työskentelevillä esiintyy usein tuki- ja liikuntaelinten oireilua, rasitusvammoja ja näihin liittyviä sairastumisia. Rasittuminen ja sairastuminen liittyvät yleensä tilanteeseen, jossa työ on suoritettu väärässä asennossa, jolloin fyysinen kuormittavuus on liiallista. Haitallista fyysistä kuormitusta tulee vähentää ergonomisten toimenpiteiden avulla. Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet, kuten nostot Työnantaja on huolehdittava siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita. Työvälineiden on mahdollisuuksien mukaan oltava säädettäviä ja järjestettäviä käyttäjän ominaisuuksien mukaan sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei työstä aiheudu työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Työnantajan on huolehdittava, että • • • • • työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta on mahdollisimman vähäinen näyttöpäätetyötä tekevän työntekijän työ on mahdollisimman turvallista. Nostot pitää miettiä jo työn suunnitteluvaiheessa. Pystysiirtoihin on hyvä varata nostolaite ja vaakasiirtoihin sopiva kuljetusväline. Käsin tehtävien nostojen suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon nostotapa, nostettava massa ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Nostojen tulisi tapahtua niin, että taakan etäisyys nostajasta on enintään 25 cm, taakka on 75 cm korkeudella ja sitä nostetaan alle 25 cm. Nostossa ei saa tapahtua vartalon kiertoa, ja otteen taakasta tulee olla hyvä. Suositeltavaa on, että nostoja tehdään yhden työpäivän aikana korkeintaan tunnin ajan ja enintään 5 minuutin välein. Näyttöpäätetyö Valtioneuvoston päätöstä näyttöpäätetyöstä (1405/1993) sovelletaan työpisteisiin ja työhön, joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätteellä. Työnantajan on arvioitava näyttöpäätetyöpisteet selvittämällä epäkohdat työntekijän terveyden ja turvallisuuden kannalta osana työpaikan kokonaisriskien arviointia. Myös työntekijä voi esittää epäkohtia työnantajalle. Selvityksen perusteella työnantaja ottaa asiasta vastuun ja harkintansa mukaan laatii suunnitelman epäkohtien poistamiseksi ja toteuttaa sen. Epäkohtia voidaan poistaa muun muassa kalusteiden mitoituksella sekä laitteiden ja kalusteiden sijoituksella. Istumatyön haitallisuuteen voidaan vaikuttaa tukemalla ristiselkää. Istuimen ominaisuudet ja säätömahdollisuudet ovat myös olennaisen tärkeitä. Käsien tukeminen oikealla korkeudella myös vähentää kuormitusta. Säännölliset tauot ja taukojumppa vähentävät merkittävästi kuormitusta. Tietokoneen ruudun tulisi olla oikealla korkeudella, eikä siihen saa heijastua valoa ikkunasta tai valaisimista. 4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen Sosiaalinen kuormitus syntyy työyhteisön rakenteista ja ihmissuhteista. Hyvät toimivat rakenteet ja organisaation toimintatavat edesauttavat toimivaa vuorovaikutusta. Sosiaalista kuormitusta voi aiheutua esimerkiksi yksintyöskentelystä, epäasiallisesta ja eriarvoisesta kohtelusta tai epätasa-arvoisesta kohtelusta, yhteistyön kitkaisuudesta, huonosta tiedonkulusta sekä asioiden ja toiminnan johtamisesta. Huono tiedonkulku ja tiedonsaanti kuormittavat työntekijöitä, huono yhteistyö kuormittaa koko työyhteisöä. Kielteinen vuorovaikutus, liialliset tai liian vähäiset vaatimukset ja riittämättömät selviytymiskeinot merkitsevät haitallista stressiä seurausvaikutuksineen. Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitustekijät että työntekijöiden kuormittuminen ja pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta, vaikka kyseessä olisi vain yksi työntekijä. Haitallista henkistä kuormitusta tulee vähentää ja lisätä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki, johtamistavat, työnopastus ja koulutus. 4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta Vaaraa aiheuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin sekä erilaisiin työympäristöihin ja työolosuhteisiin liittyviin tekijöihin. Muovi- ja kumialalla on käytössä useita valmistustekniikoita. Tästä johtuen jokaisella valmistustekniikalla on omat erityispiirteensä, jotka on otettava huomioon työturvallisuusasioissa. Muovi- ja kumialalla erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisiin teloihin, joissa sormet ovat vaarassa. Muovin valmistustekniikoissa taas kemialliset vaaratekijät ovat erityisen huomion kohteena. Muovi- ja kumituotteita valmistettaessa viiltohaavat ovat tyypillinen tapaturmariski, samoin valmistettaessa tuotteita käsityönä, kun käytetään veitsiä tai muita vastaavia teräviä työvälineitä. Muovi- ja kumituotteita valmistettaessa tulee ottaa huomioon varautuminen palovammoihin työskenneltäessä kuumien työvälineiden kanssa. Kumiteollisuuden työturvallisuudessa on erityistä huomioita kiinnitettävä työskenneltäessä valsseilla. Kaikilla aloilla yhteistä ovat erilaiset tuotteiden siirrot trukeilla ja nostureilla. Alakohtaisia vaaraa aiheuttavia tekijöitä (riskiluettelot) on käsitelty liitteessä 4. 4.3.1 Fysikaaliset tekijät Työnantajan on rajoitettava työntekijän altistuminen fysikaalisille tekijöille niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Fysikaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi melu, lämpötila, tärinä ja säteily. Ensisijaisesti altistuksen syntyminen tulee pyrkiä estämään. Altistumisaikaa voidaan vähentää työn tauotuksella tai työtehtäviä vaihtelemalla. Altistuksen haitallisia seurauksia voidaan pienentää käyttämällä henkilönsuojaimia. Melu Voimakas tai pitkäaikainen melu voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Lisäksi melu lisää tapaturmariskiä, heikentää keskittymiskykyä ja työviihtyvyyttä. Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen melulle altistuminen. Tarvittaessa työnantajan tulee laatia ja toteuttaa meluntorjuntaohjelma, järjestää työntekijöille kuulontarkastukset ja antaa heidän käyttöönsä kuulosuojaimet. (Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006.) Mikäli melutasoa ei saada alennettua riittävän alas, tulee työntekijöiden suojautua kuulosuojaimilla. Kuva 8. Määräysmerkki, käytettävä kuulosuojaimia. Kuva 9. Pyörösahausta. Lämpöolosuhteet Työhuoneen ikkunoiden tulee olla sellaisesta materiaalista tai siten suojattu, että työntekijä välttyy työssään terveydelle haitalliselta auringon aiheuttamalta lämpökuormitukselta. Altistuminen kovalle kuumuudelle tai kylmyydelle voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja. Ihmisen lämmönsietokyky vaihtelee paljon ja siihen vaikuttavat myös useat sairaudet ja lääkkeet. Kuumuus saattaa käydä liian kovaksi sisätiloissa tai työkoneiden sisällä, joissa ei ole ilmastointia tai ilmastointi ei toimi. Kuumuutta saattavat lisätä myös erilaiset koneet ja laitteet. Myös suojavarusteet saattavat lisätä kuumuutta. Suojavarusteet estävät usein lämmön ja kosteuden siirtymistä pois kehosta. Kuumissa olosuhteissa suojavarusteiden lisäkuormitus tulee huomioida työn jaksotuksessa. Myös vettä tulee nauttia runsaasti ja tarvittaessa käyttää kohdepuhallusta. Kuva 10. Varoitusmerkki, Varo kuumia pintoja. Kuva 11. Ekstruusiosuulake. Kevyessä ja keskiraskaassa työssä on raja-arvoksi vakiintunut 28 oC. Jos tämä lämpötila ylittyy, on työn altistumisaikaa lyhennettävä. Vakiintuneen käytännön mukaan alle 33 oC:n lämpötilassa työaika on 50 minuuttia tunnissa ja yli 35 oC:n lämpötilassa 45 minuuttia tunnissa. Jatkuva kuumuus voi aiheuttaa lämpöhalvauksen ja lopulta kuoleman. Lämpöhalvauksen oireita ovat muun muassa voimakas väsymys, kouristukset, pahoinvointi, päänsärky, hikoilu ja kalpeus. Kuumuus aiheuttaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymistä, joka puolestaan lisää tapaturmariskiä. Kylmyys aiheuttaa paleltumia ja hypotermiaa sekä alttiutta hengitystieinfektioihin. Lisäksi kylmyys aiheuttaa tapaturmariskiä. Kylmässä työskenneltäessä täytyykin huolehtia riittävän vaatetuksen lisäksi työn ja taukojen jaksotuksesta. Työn suunnittelussa täytyy huomioida myös lämmittelymahdollisuudet ja työn ajankohta. 4.3.2 Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että vaaralliset kemikaalit on merkitty asianmukaisesti ja työpaikalla on kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Työnantajan on laadittava luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työntekijöiden nähtävillä. (Kemikaalilaki 599/2013 astui voimaan 1.9.2013, CLP asetus 1272/2008.) Kemikaalilain mukaan kaikilla kemikaalien käyttäjillä on velvollisuus noudattaa riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta kemikaalien turvallisuus- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä valittava mahdollisuuksien mukaan sellainen kemikaali tai menetelmä, joka aiheuttaa vähiten vaaraa. Väärin tai huolimattomasti käsiteltynä monet kemikaalit voivat aiheuttaa joko tulipalo- tai räjähdysvaaran, vahingoittaa laitteita tai rakenteita, aiheuttaa ihmisille vammoja ja sairauksia tai vahingoittaa ympäristöä. Työpaikalla on oltava toimintatavat, ensiapuohjeet ja -välineet kemikaalionnettomuuksien varalta. Työntekijöitä on opastettavat kemikaalien turvalliseen käyttöön, kemikaalionnettomuuksiin varautumiseen sekä ensiapuun. Kemikaalien asianmukainen hävittäminen parantaa turvallisuutta. Yhdellä kemikaalilla voi olla useita erilaisia vaaraominaisuuksia. Kemikaalit luokitellaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraavasti: fysikaalisia vaaroja aiheuttavat, terveydelle vaaraa aiheuttavat, vaarallisuus vesiympäristölle ja vaarallisuus otsonikerrokselle. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että vaaralliset kemikaalit on merkitty asianmukaisesti ja työpaikalla on kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Työnantajan on laadittava luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työntekijöiden nähtävillä. (Kemikaalilaki 744/1989.) Tämä tarkoittaa sitä, että kemikaaleja työssään käyttävän on selvitettävä käyttämiensä (ja ympäristössään olevien) kemikaalien ominaisuudet sekä käytettävä aina tarvittavia suojaimia ja muita turvaratkaisuja, kuten ilmanvaihtoa. Kemikaalit tulee myös säilyttää niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Käytettyjä kemikaaleja ja kemikaaleja sisältäviä jätteitä on käsiteltävä tässä mielessä samoin kuin vastaavia kemikaalejakin. Kemikaaleja käsittelevän on tunnettava myös toimintatavat ja ensiapuohjeet kemikaalionnettomuustilanteissa sekä ensiapuvälineiden ja raivausvälineiden, kuten hätäsuihkujen, silmänhuuhtelupullojen tai imeytysaineiden, sijainti ja oikea käyttö. Kemikaalien tunnistamiseksi tulee kaikkien kemikaalipakkausten olla kunnolla merkittyjä ja ehjiä. Kuvat 12. Määräysmerkki, Käytettävä suojakäsineitä. Kuva 13. Varoitusmerkki, Myrkyllistä ainetta. Kuva 14. Ensiapumerkki, Hätäsuihku. Käsiteltäessä kemikaaleja on huomioitava, että kemikaali voi olla vaarallinen o o työntekijän lisäksi myös muille lähellä oleville tai jopa tuleville sukupolville kertakosketuksella, suoraan ja selvästi (akuutti vaikutus) tai hiljaa hiipien, epäsuorasti ja ajan kuluttua (altistumisesta johtuva sairaus). Merkittävimmät riskitilanteet kemikaalien (tai kemikaalipitoisten jätteiden) käsittelyssä ovat lastaus ja lastin purku sekä kemikaalien käsin tapahtuva annostelu ja sekoittaminen. Tyypillisiä vahinkoja ovat myös jäteastioiden vuodot ja rikkoutumiset. Myös kemikaalien käsittelyssä tarvittavien laitteiden, koneiden ja putkistojen puhdistus- huolto- ja korjaustilanteet ovat usein erityisen riskialttiita tilanteita. Oman riskinsä muodostavat kaikki tilanteet, joissa keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit joutuvat tarkoituksella tai vahingossa kosketuksiin toistensa kanssa. Kemikaalipölyjen, -höyryjen tai -sumujen muodostuminen lisää aina kemikaaleille altistumisen vaaraa, joka hallitaan esim. koteloinneilla, tehokkaalla yleisilmanvaihdolla tai kohdepoistoilla sekä tarvittaessa henkilönsuojaimilla. Kemikaalit pääsevät elimistöön joko ruuansulatuskanavan, iho- tai limakalvokosketuksen tai hengitysteiden kautta. Kädet altistuvat yleensä ensimmäisenä, kun kemikaaleja käsitellään. Käsistä kemikaalia voi joutua helposti suuhun ja silmiin. Suojakäsineet suojaavat kemikaaleilta, kun ne ovat asianmukaiset, niillä ei kaiveta nenää tai hierota silmiä, ja kädet pestään käsineiden riisumisen jälkeen. Pölysuodattimet ja suojavaatetus suojaavat kemikaalipölyiltä, hengityssuojaimet (”kaasunaamarit”) kaasuilta, höyryiltä ja aerosoleilta. Suojalasit tai kasvovisiiri suojaavat kemikaaliroiskeilta samoin kun suojakäsineet ja suojavaatetus. Roiskeiden kautta voi altistua laajoja ihoalueita. Monet myrkylliset aineet imeytyvät ihon läpi paitsi nesteinä, myös kaasuina ja sumuina. Kemikaalien käyttö ja riskit muovi- ja kumialalla Muovi- ja kumialan oppilaitoksissa ja työpaikoilla on käytössä lukuisia erilaisia kemikaaleja, ja lisäksi työprosesseissa ja työstettäessä erilaisia materiaaleja vapautuu haitallisia aineita. Kaikkia niitä kutsutaan kemiallisiksi tekijöiksi, joiden riskit on arvioitava. Osa kemiallisista tekijöistä on vaarattomia, mutta useilla niistä on haitallisia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon niiden käytössä ja käsittelyssä. Vaarallinen kemikaali voi olla vaarallinen terveydelle tai ympäristölle tai se voi olla palo- tai räjähdysvaarallinen. Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu turvallisen työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto. Tämä on työnantajan vastuulla. Työntekijät on riittävästi opastettava ja koulutettava kemikaalien käsittelyyn sekä torjumaan altistumista työprosesseissa syntyville kemikaaleille. Lisäksi työntekijät on opetettava toimimaan vaaratilanteissa sekä käyttämään ja huoltamaan tarvittavia suojaimia. Kemikaalien varastointi, säilytys ja jätteiden käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Työnantajan on huolehdittava siitä, että opiskelija/työntekijä saa opastuksen käyttöturvallisuustiedotteen käyttöön ja tietää, mistä käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät. Työpaikalla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista on hyvä laatia erilliset työohjeet tai kemikaalikortit, joista käyvät selvästi ilmi kemikaalin vaaratekijät ja altistumistavat, käsittelyssä huomioon otettavat turvatoimet ja ohjeet tulipalon varalle. Kuva 15. Käsilaminointi epoksihartsilla. 4.3.3 Biologiset tekijät Biologiset tekijät ovat biologista alkuperää olevia epäpuhtauksia työympäristössä (mm. homeja hiivasienet, bakteerit, virukset, punkit ja hyönteiset). Altistuminen biologisille tekijöille voi tapahtua ihon kautta, hengitysteitse tai ruoansulatuselimistön kautta. Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista, työnantajan on selvitettävä työntekijöiden altistuminen, arvioitava työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski sekä päätettävä tarvittavista toimenpiteistä. (Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 1155/1993, Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 921/2010.) Haitoilta suojautuminen Työnantajan on annettava riittävät tiedot haitta- ja vaaratekijöistä, perehdytettävä turvallisiin työtapoihin ja työvälineiden oikeaan käyttöön sekä annettava opetusta ja ohjausta työn terveellisyyttä ja turvallisuutta uhkaavien vaarojen välttämiseksi. – Rokotukset (A- ja B-hepatiitti, jäykkäkouristus- ja poliorokotus) voimassa – Riittävä suojavaatetus: pistosuojatut käsineet ja tarvittaessa hengityssuojain – Haavojen ja ruhjeiden huolellinen desinfiointi ja suojaus – Henkilökohtaisesta hygieniasta, erityisesti käsien pesusta, on huolehdittava. Varsinkin ruokataukojen aikainen hygienia on tärkeä. 4.3.4 Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa Muovi- ja kumialalla erilaisten säiliöiden pinnoitustöissä tulee huomioida ohjeet työskentelystä suljetuissa ja ahtaissa tiloissa. Riskien arvioinnissa huomioidaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa työskentelyyn liittyvät riskit. Suljetussa tilassa voi esiintyä hyvinkin korkeita epäpuhtauksien pitoisuuksia ja työhön liittyy myrkytyksen vaara. Lisäksi työskentelytilassa voi esiintyä hapen puutteen tai räjähdyksen vaara. Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Työympäristössä happipitoisuuden ei tulisi laskea alle 17 %:iin. Pitoisuutta tulee tarpeen mukaan valvoa happimittauksin. Ennen työn aloittamista työkohteesta vastaavan esimiehen on – annettava työlupa ja varmistettava työntekijän osaaminen – varmistettava hengitysilman riittävyys ja laatu mittaamalla, tuulettamalla tai suojaimella – kartoitettava poistumisreitit ja varmistettava niiden esteettömyys – varmistettava käytettävien koneiden, välineiden ja valaisimien soveltuvuus tilaan – ilmoitettava työn aloittamisesta valvomoon tms. – erotettava kohde energialähteestä. Työn aikana on – varmistettava ulospääsy myös hätätilanteessa – mukana valjaat tms., jolla tilasta voidaan pelastaa – tilan ulkopuolella oltava jatkuvasti varmistushenkilö, jolla pelastusvälineet – varmistettava hengitysilman riittävyys ja laatu. Työn jälkeen on – ilmoitettava työn päättymisestä valvomoon tms. Ennen ilmoitusta tai lupaa energiaa ei saa kytkeä takaisin. (Lähde: Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Kapeat kaivannot 2010.) 4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta 4.4.1 Yötyö Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä (Työaikalaki 605/1996). Yötyötä ei voida teettää vapaasti, vaan se on sallittua ainoastaan työaikalain luettelossa mainituissa töissä tai tilanteissa. Työssäoppimisen aikana vuorotyötä tekevän opiskelijan saattaa olla hyödyllistä osallistua oman vuoronsa mukana myös yövuoroon. Työnantajan on pyrittävä estämään tai vähentämään yötyöstä työntekijän terveydelle mahdollisesti aiheutuvia terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Työntekijät, joilla on todettu yötyöstä johtuvia terveyshaittoja, on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan heille sopivaan päivätyöhön. 4.4.2 Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet Useissa työtehtävissä lävistys- ym. korujen sekä rakennekynsien käyttö on työturvallisuusriski, sillä ne voivat tarttua esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin. Tästä syystä oppimisympäristöjen vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee tapauskohtaisesti arvioida opiskelijoiden kasvojen alueella olevien huuli-, silmäkulma- ja muiden lävistyksien sekä korvarenkaiden ja rakennekynsien aiheuttamat turvallisuusriskit työskenneltäessä oppilaitoksen työsaleissa, työympäristöissä ja työssäoppimispaikoissa. Lävistyskorujen ja rakennekynsien käyttö voidaan kieltää perustellusta syystä, kun se pohjautuu yksilölliseen arvioon. Vaateiden alla olevia ja kielilävistyksiä ei kuitenkaan tarvitse poistaa. Lisäksi arvioinnissa tulee huomioida myös korujen kautta mahdollisesti leviävät infektiot ja koruihin tarttumisesta johtuvat vammat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon oppimisympäristöissä. Henkilökohtainen hygienia, käsihygienia sekä elintarvikehygienia ovat monissa ammateissa välttämättömiä tartuntojen leviämisen ehkäisytoimenpiteitä. Myös asiakaspalvelutyö itsessään voi asettaa tiettyjä vaatimuksia työntekijän ulkoiseen olemukseen, jolloin asiakkaiden antama palaute voi olla niiden käyttökiellon perusteena. 4.4.3 Päihteet ja tupakka Opetushallituksen määräyksen (23.12.2011 dno 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhteistyössä opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kanssa tupakointia, nuuskaamista sekä päihteiden ja huumeiden käyttöä ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita. Kirjallisiin toimintaohjeisiin tulee sisällyttää koulutuksen järjestäjän ohjeet päihteiden käytön ehkäisemisestä, päihdeongelmiin puuttumisesta ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisesta. Kuva 16. Kieltomerkki, Avotulenteko ja tupakointi kielletty. Työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä altistumiselta tupakansavulle työpaikan sisätiloissa. Työnantajan on huolehdittava tupakoinnin kieltämisestä tiloissa, jotka tupakkalaki määrää savuttomiksi, sekä valvottava kiellon noudattamista. (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, 693/1976.) Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle itselleen sekä muille työpaikalla työskenteleville. Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat siitä, miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 35 §) koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa työtehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta 3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai 4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä tarkoitetun työpaikan tai 17 §:ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijoita koskevaan huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta. Huumausainetestausta ei saa järjestää ennen kuin koulutuksen järjestäjällä on asiaa koskevat kirjalliset toimintaohjeet, joista on tiedotettu opiskelijoille, opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle, opettajille ja muille keskeisille opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä vastaaville työssäoppimispaikat mukaan lukien. 4.4.4 Työliikenne tehdasalueella Liikkuessaan tehdasalueella työtehtävien aikana opiskelijoiden on noudatettava sovittuja ohjeita ja määräyksiä. Liikkuminen tehdasalueella on osa työpaikan riskien kartoitusta. Seuraavassa on muutamia työpaikoilla käytössä olevia varoitusmerkkejä. Kuva 17. Kieltomerkki, Jalankulku kielletty. Kuva 18. Varoitusmerkki, Liikkuvia ajoneuvoja. Kuva 19. Ensiapumerkki, Hätäuloskäynti Kuva 20. Varoitusmerkki, Putoamisvaara. Kuva 21. Varoitusmerkki, Riippuva taakka. TURVALLISESTI TYÖLIIKENTEESSÄ -OPAS TULOSTETTAVISSA osoitteesta http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liikennekasvatus/aikuiset/index.php 4.4.5 SORA-säädökset SORA-säädöksillä tarkoitetaan lainsäädäntöä, joka on kehitetty niitä tilanteita varten, jolloin opiskelijaksi hakevan tai jo opiskelevan opiskeluun soveltuvuus herättää koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan huolen. Aiemmat säädökset ja määräykset eivät antaneet koulutuksen järjestäjille riittäviä keinoja toimia tilanteissa, joissa opiskelijan toiminta opinnoissa tai opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä työpaikoilla aiheutti vaaraa potilas-, asiakas- ja liikenneturvallisuudelle tai oli uhkana alaikäisten turvallisuudelle. Näissä tilanteissa myös kurinpitosäännökset ja päihdetestauksien käyttömahdollisuudet koettiin puutteellisiksi. Opetushallitus on antanut asiaa koskevan määräyksen 23.12.2011 (nro 38/011/2011). Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2012 alkaen. Säädösten tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lisäksi säännöksillä on täsmennetty muun muassa opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, mahdollistettu opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua, säädetty tarkemmin oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, mahdollistettu huumausainetestaukset, vahvistettu kurinpitosäädöksiä sekä lisätty koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten tietojen saantioikeutta. Muutosten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Tutkintojen perusteissa keskeiset uudistukset kohdistuvat tutkintokohtaisiin terveydentilavaatimuksiin, joista Opetushallitus on antanut määräykset valtioneuvoston asetuksissa 1032 ja 1033/2011 määrätyissä humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatillisissa perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Opetushallitus on vuonna 2013 julkaissut oppaan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille Sora-säädösten ja -määräysten toimeenpanoa varten. Opas on sähköisessä muodossa luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltu mattomuuteen.pdf. 4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu Opetushallituksen määräyksen (23.12.2011 nro 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla oppimisympäristön turvallisuutta edistävä kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet kiusaamisen, häirinnän, käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että sen toimintayksiköissä ja työpaikoilla on opiskeluterveydenhuollon tarjoamien palvelujen lisäksi riittävä määrä ajantasaisella osaamisella varustettua ensiaputaitoista henkilökuntaa ja että sen käytettävissä on riittävä ensiapuvälineistö. Koulutuksen järjestäjän tulee myös huolehtia, että henkilökunnan ensiaputaitoja päivitetään määräajoin. Koulutuksen järjestäjän työpaikoilla tulee olla ajantasainen toimintaohje onnettomuus- ja väkivaltatilanteiden varalle. Työpaikka ja työ tulee järjestää siten, että tulipalon tai muun onnettomuuden vaara on mahdollisimman vähäinen. Työpaikalla on oltava tarpeelliset hälytys-, paloturvallisuus- ja pelastautumisvälineet ja työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet välineiden käyttöön. Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet tulipalon, hukkumis- tai muun vaaran varalta. Tarvittaessa on järjestettävä harjoituksia. Hätätilanteessa on varmistettava, että kaikki työntekijät saavat tiedon tilanteesta ja voivat poistua vaara-alueelta turvallisesti. Rakennuksen kulkureittien on oltava vapaina. Alkusammutusvälineiden on oltava helposti käyttöön otettavissa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003.) Työpaikoilla, joilla on suuronnettomuuden vaara, on tämä otettava ensiapusuunnittelussa huomioon (L 738/2002, 44 §). Toimintasuunnitelma suuronnettomuuden varalta on tehtävä yhteistyössä terveydenhuolto-, työsuojelu-, palo-, pelastus- ja raivaushenkilöstön kanssa. Pelastustoiminnan kitkaton sujuminen onnettomuustilanteessa edellyttää ennalta harjoiteltua yhteistoimintaa. Työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työntekijöille on annettava ohjeet toimimisesta tapaturma- tai sairastumistilanteissa. Työpaikalla on oltava merkityissä kohdissa saatavilla riittävästi ensiapuvälineitä. Työpaikalla on tarvittaessa oltava ensiavun antamiseen soveltuva tila. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 §.) Ensiapukoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä ja ensiapuvarustus määritellään työpaikan tapaturman vaaran, työntekijöiden määrän ja yksiköiden sijainnin perusteella. Ensiapuvälineet on säilytettävä hyvässä järjestyksessä siten, että ne ovat helposti esille otettavissa ja tarvittaessa myös otettavissa mukaan tapaturmapaikalle. Ensiapuvälineiden sijoituspaikat on osoitettava opasteilla. Ilmoitustauluilla tulisi olla tieto ensiapuvälineiden sijoituspaikoista. Samalla voidaan tiedottaa ensiaputaitoisista henkilöistä, hälytysajoneuvon tilaamisesta sekä muista toimintaohjeista vahinkotilanteessa. 5 Esimerkkitapauksia työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta muovi- ja kumialalla Muovi- ja kumialalla järjestetään opetussuunnitelman mukaan 1–2 opintoviikon mittainen työturvallisuuskoulutus, jossa käydään läpi kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat ja kaikille opiskelijoille opetetaan turvallinen työskentelytapa työstökoneilla (muovi-, puu- ja metallialan koneet). Opiskelijat suorittavat myös työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutuksen edellyttämän tason ja vähintään hätä-EA:n koulutuksen. LÄHTEET Työturvallisuutta ohjaavat säädökset ja ohjeet Aluehallintovirasto työpaikkatiedote 4/2012. Nuorelle työntekijälle haitallisista ja vaarallisista töistä on ilmoitettava. Saatavilla: http://www.tyosuojelu.fi/upload/Tyopaikkatiedote_4c_2012.pdf. Ammattitautilaki 1343/1988 Euroopan parlamentin asetus 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (ns. CLP-asetus) Huumausainelaki 373/2008 Kemikaaliasetus 675/1993 Kemikaalilaki 599/2013 Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla, Työturvallisuuskeskus 2012 Kemikaalivaarojen arviointi, Työturvallisuuskeskus 2012 Kumiteollisuuden turvallisuusopas, Työturvallisuuskeskus 2008 Kunnossapidon riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus 2012 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/1976 Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990 Opetushallituksen määräys (23.12.2011 dno 38/011/2011) Opetusministeriö (22.10.2008 dno 19/502/2008) Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa Opetusministeriön muistio 30.10.2003. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Pelastuslaki 379/2011 Rengastöiden riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus 2012 Rikoslaki 39/1889 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta 2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 2012 Sähköturvallisuuslaki 410/1996 Säteilyasetus 1512/1991 Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Tupakkalaki 693/1976 Työsuojelun valvontalaki 44/2006 Työtapaturmat kumiteollisuudessa ja autonrengasalalla, Työturvallisuuskeskus 2000 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Vahingonkorvauslaki 412/1974 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006 Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001) Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta 146/2010 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (ns. käyttöasetus) 403/2008 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston päätös asbestitöistä 1380/94) Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993 Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993 Valtionneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 1155/1993 Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994 Muita lähteitä Alvesalo ja Nuutila. 2006. Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 13. Edita, Helsinki 2006. Tieturvakortti 1 ja 2, koulutusaineisto Työhyvinvointikortti Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä paikalla. 5. painos. Työturvallisuuskeskus, 2011. 56 s. Prima Oy 2005. www.tyosuojelu.fi www.tyoterveyslaitos.fi www.ttk.fi www.stuk.fi www.tukes.fi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto www.ttl.fi, Työterveyslaitos www.allergia.fi, Allergia- ja astmaliitto www.stuk.fi, Säteilyturvakeskus www.finlex.fi, FINLEX – Valtion säädöstietopankki Työsuojeluhallinto, http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi, LIITTEET Liite 1 Riskien luokittelumalli haitallisen tapahtuman seurausten vakavuuden ja esiintymistodennäköisyyden perusteella Tapahtuman todennäköisyys Tapahtuman seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Mahdollinen Vähäinen riski Merkittävä riski Kohtalainen riski Todennäköinen Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski Riskin kasvaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta turvallisuutta ei vaaranneta. Matalan, merkityksettömän riskin alueella katsotaan, että riskin pienentämisellä ei enää tavoiteta merkittävää turvallisuustason kasvua. Kun riski kohoaa, riskin aiheuttavia oloja tarkkaillaan. Mikäli riski on kohonnut lievästi ja voidaan puhua vähäisestä riskistä, pienentäviin toimiin ryhdytään, jos niiden katsotaan olevan kustannusten ja hyötyjen kannalta edullisia. Riski voi olla myös niin suuri, että työtä ei saa aloittaa tai jatkaa, ennen kuin riskiä on alennettu. (Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi. ja http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2010/10/TSO_14.pdf.) Liite 2 Riskin hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä riski on vapaaehtoinen • riski ei ole vapaaehtoinen riskien vaikutukset ovat välittömiä • vaikutukset viivästyvät ei ole muita vaihtoehtoja • on monia vaihtoehtoja riski tunnetaan riittävästi • riskiä ei tunneta altistumista ei voi välttää • altistuminen on ylellisyyttä riski kohdataan työssä • riski kohdataan muualla kuin työssä tavallinen vaara • tavallista kauhistuttavampi vaara vaikuttaa tavallisiin ihmisiin • vaikuttaa erityisesti herkkiin ihmisiin käytetään tarkoitetulla tavalla • väärinkäyttö on todennäköistä seuraukset ovat palautuvia • seuraukset eivät palaudu Liite 3 Työturvallisuusanalyysikortti Työn turvallisuusanalyysi OSASTO: Kohde: _______________________ Analyysi pvm.: ____________________ __________________________ Työ: __________________________ Laatijat: _______________________ Tehtävän vaihe/työvaihe Vaara Vaaran syy Riski Parannustoimenpiteet Liite 4A Työturvallisuusriskit muovi- ja kumialalla / Kalvon valmistus Vaara Melu Raaka-aineet, nostot Siirtymiset, portaat Kuumat pinnat Muovisularoiskeet Telat Liikkuvat laitteet Leikkurit Valmiit rullat Nosturi Trukki Varasto Huolto- ja siivoustyöt Riskikohde/-tilanne Haitta Miten riskiä pienennetään Suojaus Meluavat koneet ja laitteet Kuulovaurio, kommunikointivaikeudet Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Nostetaan vain sallittu enimmäismäärä Oikea koulutus Varovaisuus Kaiteet kunnossa Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Kotelointi, jos mahdollista Pääsyn estäminen laitteiden liikkuessa Siirto ja nosto raakaSelkävammat, ainesuppiloihin ja nyrjähdykset, putoamiset säiliöihin Kävely portaissa Kompastuminen Sylinterin ja työkalun Palovamma lämmitysvastukset Ajon aloitus ja lopetus Palovamma Käsien ja sormien Tuotantoajo puristuminen Käsien ja sormien Tuotantoajo puristuminen Käsien ja sormien Tuotantoajo viiltohaavat Koulutus, varovaisuus Koulutus, varovaisuus Koulutus, varovaisuus Suojatut leikkurit Turvakengät Rullien siirto Raajojen vammat Koulutus, varovaisuus Rullien nosto Rullien siirto koneelta ja nosto hyllyyn Trukki ja muu liikenne Jätteet, romut ja Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Törmäys- ja putoamisvaara Kompastuminen, Koulutus, varovaisuus Siisteys, koulutus, Trukkikoulutus Huom! liukkaat lattiapinnat liukastuminen varovaisuus Liite 4B Työturvallisuusriskit muovialalla / Ruiskuvalu Vaara Raaka-aineet, nostot Kuumat pinnat Muovisularoiskeet Luukut Tuotantosolun muut laitteet: kuljettimet, robotit Trukki Nosturi Varasto huolto- ja siivoustyöt Suojaus Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Siirto ja nosto raakaainesuppiloihin ja säiliöihin Sylinterin ja työkalun lämmitysvastukset Selkävammat, nyrjähdykset, putoamiset Nostetaan vain sallittu enimmäismäärä Palovamma Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Ajon aloitus ja lopetus Palovamma Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Sormet jäävät luukkujenväliin Sormivammat Koulutus, varovaisuus Liikkuvat koneiden osat Käsien jääminen puristukseen Koulutus, varovaisuus Suojaimet ja aidat Kuuma öljy ja liikkuvat osat Palovamma ja käsien jääminen puristukseen Koulutus, varovaisuus Suojaimet ja aidat Muottien siirto > nosto Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Muottien siirto > nosto Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Jätteet, romut ja liukkaat lattiapinnat Kompastuminen, liukastuminen Siisteys, koulutus, varovaisuus Meluavat koneet ja laitteet Melu Hydrauliikka pneumatiikka Miten riskiä pienennetään Riskikohde/-tilanne ja Haitta Trukkikoulutus Turvakengät Nosturikoulutus, Turvakengät Huom! Liite 4C Työturvallisuusriskit muovialalla / Putki- ja profiiliekstruusio Miten riskiä pienennetään Suojaus Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Siirto ja nosto raakaainesuppiloihin ja – säiliöihin Sylinterin ja työkalun lämmitysvastukset Selkävammat, nyrjähdykset, putoamiset Nostetaan vain sallittu enimmäismäärä Palovamma Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Muovisularoiskeet Ajon aloitus ja lopetus Palovamma Koulutus, varovaisuus Lämpökäsineet Siirtymiset, portaat Kävely portaissa Kompastuminen Varovaisuus Kaiteet kunnossa Putkien ja profiilienkatkaisu Putkien ja profiilien kelaaminen rullalle Putkien ja suulakkeiden siirto Käsien ja sormien joutuminen teriin Käsien ja sormien jääminen puristukseen Koulutus, varovaisuus Suojaimet Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Turvakengät Lavojensiirto Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Trukkikoulutus Turvakengät Jätteet, romut ja liukkaat lattiapinnat Kompastuminen, liukastuminen Siisteys, koulutus, varovaisuus Vaara Melu Raaka-aineet, nostot Kuumat pinnat Leikkurit, sahat Kelauslaitteet Nosturi Trukki Varasto; huolto- ja siivoustyöt Riskikohde/-tilanne Meluavat koneet ja laitteet Haitta Koulutus, varovaisuus Huom! Liite 4D Työturvallisuusriskit muovialalla / Lujitemuovityöt Vaara Riskikohde/-tilanne Haitta Miten riskiä pienennetään Suojaus Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Meluavat koneet ja laitteet Kuulovaurio Suojaseinät Raaka-aineet; hartsit, kiihdyttimet, kovetteet Roiskeet silmiin, ihoaltistus Allergiset reaktiot, ihosairaudet Imupöydät ja kohdeimut Puhdistusaineet; asetoni Työkalujen ja muottien puhdistus Huumaus, ihon kuivuminen Imupöydät ja kohdeimut Hionta- ja leikkauspöly Kappaleiden leikkaus Pöly Imupöydät ja kohdeimut Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Kompastuminen, liukastuminen Siisteys, koulutus, varovaisuus Melu Trukki Huolto- ja siivoustyöt Muottien siirto ja nosto hyllyyn Jätteet, romut ja liukkaat lattiapinnat Käsineet, silmien suojaimet, suojavaatetus Käsineet, silmien suojaimet, suojavaatetus, hengityssuojaimet Trukkikoulutus Turvakengät Huom! Liite 4E Työturvallisuusriskit muovialalla / Lämpömuovaus Vaara Melu Höyryt ja kaasut Kuljettimet Työstökoneet; vannesaha, jyrsin, pora Robotti Trukki Huolto- ja siivoustyöt Riskikohde/-tilanne Haitta Miten riskiä pienennetään Suojaus Meluavat koneet ja laitteet Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Keuhkojen ja silmien altistuminen Allergiset reaktiot, ihosairaudet Käsien jääminen puristukseen Käsien ja sormien joutuminen teriin Käsien ja muiden vartalonosien jääminen puristukseen Suojaimet, kohdeilmanpoisto Kohdeilmanpoisto Koulutus, varovaisuus Pääsyn estäminen laitteiden liikkuessa Koulutus, varovaisuus Suojaimet Koulutus, varovaisuus Suojaimet ja aidattu alue Putoamisvaara Koulutus, varovaisuus Trukkikoulutus Turvakengät Kompastuminen, liukastuminen Siisteys, koulutus, varovaisuus Muovattujenaihioidensiirto Kappaleiden irrottaminen aihiosta Liikkuvat robotin osat Muottien siirto koneelta ja nosto hyllyyn Jätteet, romut ja liukkaat lattiapinnat Huom! Liite 4F Työturvallisuusriskit kumi- ja muovialalla / Mekaaninen työstö Vaara Melu Pöly Höyryt ja kaasut Työstökoneet, jyrsin, pyörösaha, vannesaha, oikohöylä, porakone, käsityökalut Robotti Trukki Huolto- ja siivoustyöt Riskikohde/-tilanne Meluavat koneet ja laitteet Porauksessa. sahauksessa jne. syntyvä lastu > pöly Keuhkojen ja silmien altistuminen Tuotteiden valmistaminen lastuamalla Miten riskiä pienennetään Suojaus Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Keuhkojen ja silmien reaktiot Suojaimet, kohdeilmanpoisto Kohdeilmanpoisto Allergiset reaktiot, ihosairaudet Suojaimet, kohdeilmanpoisto Kohdeilmanpoisto Käsien ja sormien joutuminen teriin Koulutus, varovaisuus Suojaimet Koulutus, varovaisuus Suojaimet ja aidattu alue Koulutus, varovaisuus Trukkikoulutus Haitta Käsien ja muiden Liikkuvat robotin osat vartalonosien jääminen puristukseen Materiaalien nosto ja Putoamisvaara siirto hyllyyn Jätteet, romut ja Kompastuminen, liukkaat lattiapinnat liukastuminen Siisteys, koulutus, varovaisuus Huom! Liite 4G Työturvallisuusriskit kumialalla / Pinnoitus Vaara Melu Kemikaalit Sakset, puukot ja meistit Riskikohde/tilanne Meluavat koneet ja laitteet Keuhkojen, silmien ja ihon altistuminen Käsien vaurioituminen Valssit Sekoitteen muokkaus Kalanterit Sekoitteen muokkaus Haitta Miten riskiä pienennetään Suojaus Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Allergiset reaktiot, ihosairaudet Koulutus ja ohjeistus Suojaimet ja kohdepoisto Viiltohaavat Koulutus ja ohjeistus Suojakäsineet/viiltosuojakäsineet Koulutus ja ohjeistus Hätäkatkaisimet ja konesuojat Koulutus ja ohjeistus Hätäkatkaisimet ja konesuojat Käsien joutuminen pyörivien telojen väliin Käsien joutuminen pyörivien telojen väliin Trukki Materiaalien nosto ja siirto hyllyyn Putoamisvaara Koulutus ja ohjeistus Trukkikoulutus Nostot Liikuntaelinten vammat Selän venähdykset ja jalkojen vaurioituminen Nostetaan vain sallittu enimmäismäärä Henkilökohtaiset suojaimet Huom! Liite 4H Työturvallisuusriskit kumialalla / Sekoitus Riskikohde/-tilanne Haitta Miten riskiä pienennetään Käsien joutuminen liikkuviin osiin Meluavat koneet ja laitteet Vammautuminen Koulutus ja ohjeistus Kuulovaurio Suojaseinät Kemikaalit Keuhkojen, silmien ja ihon altistuminen Valssit Sekoitteen muokkaus Nostot Liikuntaelinten vammat Allergiset reaktiot, ihosairaudet Käsien joutuminen pyörivien telojen väliin Selän venähdykset ja jalkojen vaurioituminen Trukki Materiaalien nosto ja siirto hyllyyn Vaara Kammiosekoitin Melu Putoamisvaara Koulutus ja ohjeistus Suojaus Henkilökohtaiset suojaimet Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Suojaimet ja kohdepoisto Koulutus ja ohjeistus Hätäkatkaisimet ja konesuojat Nostetaan vain sallittu enimmäismäärä Henkilökohtaiset suojaimet Koulutus ja ohjeistus Trukkikoulutus Huom! Liite 4I Työturvallisuusriskit kumialalla / Raakavalmisteiden tekeminen Vaara Melu Valssit Leikkurit Huoltosiivoustyöt Kemikaalit ja Riskikohde/tilanne Haitta Miten riskiä pienennetään Suojaus Meluavat koneet ja laitteet Kuulovaurio Suojaseinät Kuulosuojaimet, koneen melulähteen eristäminen Sekoitteen muokkaus Käsien joutuminen pyörivien telojen väliin Koulutus ja ohjeistus Hätäkatkaisimet ja konesuojat Viiltohaavat Koulutus ja ohjeistus Suojakäsineet/viiltosuojakäsineet Kompastuminen, liukastuminen Allergiset reaktiot, ihosairaudet Siisteys, koulutus, varovaisuus Henkilökohtaiset suojaimet Koulutus ja ohjeistus Suojaimet ja kohdepoisto Käsien vaurioituminen Jätteet, romut ja liukkaat lattiapinnat Keuhkojen, silmien ja ihon altistuminen Huom! Liite 5 Tapaturma/Vaaratilanneilmoitus Tapaturma-/vaaratilanneilmoitus (vakuutusyhtiöllä on oma lomakkeensa, jolla tapaus ilmoitetaan heille) ❑ Tapaturma ❑ Vaaratilanne – henkilövahinko ❑ Vaaratilanne – molemmat ❑ Vaaratilanne – materiaalivahinko Sattumispäivä: Tapahtuma/tilanne: Vahingoittuneen nimi: Tapahtumapaikka/osasto: Mitä tapahtui? Kirjoita kaikki, mitä tiedät. (Mitä, missä, milloin, olosuhteet, osalliset, tehty työ, poikkeamat, lopputulos, vamman syy, vamman aiheuttaja, edeltävät tapahtumat) Miksi tapaturma sattui? Kirjoita kaikki, mitä tiedät. (Mitkä asiat myötävaikuttivat tapaturman/vaaratilanteen syntymiseen?) 52 Miten vastaavat tapahtuma/tilanne estetään jatkossa? Sovitut toimenpiteet: Aikataulu: Vastuuhenkilö: Jakelu: Tapaturmista ja vaaratilanteista raportoidaan seuraaville henkilöille: Tapaturman tutkintaan osallistuvat: Ilmoituksen laatija ja puh.numero: Käsitelty (pvm ja hyväksyntä): Huom! Lomakkeen ja siinä ilmenevien tietojen käsittelyssä tulee noudattaa luottamuksellisuutta ja ottaa huomioon työntekijöiden oikeus yksityisyydensuojaan! 53 Liite 6 Esimerkki perehdytyslomakkeesta Tämän lomakkeen avulla sinut perehdytetään tuleviin työtehtäviisi ja Yrityksen tapoihin toimia. Kun lomakkeessa mainittu kokonaisuus on käyty läpi yhdessä esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työnopastajan tai ympäristövastaavan kanssa, pyydä häntä rastittamaan tarvittavat kohdat ja kuittaamaan asia läpikäydyksi. Allekirjoita vielä lomake itse ja palauta se esimiehelle. Kiitos! Työntekijän nimi: ______________________________________________________________________ Osasto/työyksikkö: _____________________________________________________________________ Esimies: ______________________________________________________________________________ Työnopastaja: _________________________________________________________________________ Aloituspäivämäärä: ___________________________________________________________________ Pvm Yleistiedot Yrityksestä ja työsuhteesta – Esimies Yrityksen esittely Työajat, kellokortti, kulkeminen, ylityöt Sairastuminen, ilmoitusvelvollisuus, sairasajan palkka Palkanmaksu, lomat, irtisanoutuminen Oman osaston tavoitteet Työnopastajan esittely Oma työympäristö – Työnopastaja Lähimpien työtovereiden, työtilojen ja työnopastajan esittely Ruokailu, sosiaalitilat Työsuojelu – Työsuojeluvaltuutettu Yleiset työturvallisuusohjeet ja -säännöt Työsuojeluoppaan läpikäynti Toiminta hätätilanteessa Ensiapu, paloturvallisuus Työvaatteet 54 Kuittaus Tiedonkulku – Työnopastaja Intranet, tietokone ja tunnukset Tiedonvälitys yrityksessä Työnopastaminen – Työnopastaja Kuittaus Pvm Työopastuskirjaukset tapauskohtaisesti. Jos tehtävä ei edellytä mainittua asiaa, kohta vedetään yli. Pyydä työnopastajaa rastittamaan läpikäydyt asiat ja kuittaamaan allekirjoituksella viivoille. Työn esittely, työmenetelmät Työvälineet Työ- ja toimintaohjeet Työturvallisuus, vaaratekijät Tuotantolaitteet Käyttötapa Huolto Tuotteen laatutekijät Mitat Raaka-aine Ulkonäkö Pakkaukset Tuote- ja raaka-ainevarasto Seuraavaa Yrityksen omaisuutta luovutettu työntekijän käyttöön: ________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ Omaisuuden luovuttajan kuittaus ja päivämäärä _____________ _____________ Lisätietoja: __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ Olen saanut yllä kuvatun perehdytyksen ja työnopastuksen Päivämäärä: ______________ 55 ____________________________________ Työntekijän allekirjoitus Kun perehdytys ja työnopastaminen on käyty läpi, palauta täytetty lomake esimiehelle. 56
© Copyright 2024