- turvallisuusoppaat

Muovi- ja kumialan
oppimisympäristöjen turvallisuusopas
14.1.2014 kielenhuollettu
Sisällys
1
2
Johdanto .................................................................................................................................. 4
Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta ...... 6
2.1 Lainsäädäntöperusta ................................................................................................................ 7
2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä ...................................... 9
2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva .................................................................... 13
2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa....................................................................... 13
3
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöt .................................................................................... 14
3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt ..................................................................... 15
3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt ..................................................... 16
4
Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi ......................................................................... 16
4.1 Ennakoiva työsuojelu ............................................................................................................ 16
4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi ............................................................................... 16
4.1.2 Perehdytys ........................................................................................................................ 18
4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys ....................................................... 18
4.1.4 Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) ............................... 20
4.1.5 Sähköturvallisuus ............................................................................................................... 21
4.1.6 Tiedonkulun varmistaminen ............................................................................................... 22
4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet .................................................................................... 22
4.1.9 Pätevyydet ja luvat .............................................................................................................. 24
4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta .................................................................................. 24
4.2.1 Henkinen kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu ................................................. 24
4.2.2 Fyysinen kuormittuminen ................................................................................................... 24
4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen ................................................................................................ 26
4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta.............................................................................. 26
4.3.1 Fysikaaliset tekijät ............................................................................................................... 27
4.3.2 Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely................................ 28
4.3.3 Biologiset tekijät ................................................................................................................. 31
4.3.4 Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa ............................................................................. 31
4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta ........................................................... 32
4.4.1 Yötyö ................................................................................................................................ 32
4.4.2 Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet ...................................................................... 32
4.4.3 Päihteet ja tupakka ............................................................................................................. 32
4.4.4 Työliikenne tehdasalueella................................................................................................... 33
4.4.5 SORA-säädökset ................................................................................................................ 35
4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu ............................................................................................ 35
5
Esimerkkitapauksia työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta muovi- ja kumialalla ................ 36
LÄHTEET .................................................................................................................................... 37
LIITTEET .................................................................................................................................... 39
Liite 1 Riskien luokittelumalli haitallisen tapahtuman seurausten vakavuuden ja
esiintymistodennäköisyyden perusteella ........................................................................................ 39
Liite 2 Riskin hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä ................................................................... 40
LIITE 3 TYÖTURVALLISUUSANALYYSIKORTTI ................................................................. 41
Liite 4A Työturvallisuusriskit muovi- ja kumialalla/Kalvon valmistus .......................................... 42
Liite 4B Työturvallisuusriskit muoviala/Ruiskuvalu ...................................................................... 44
Liite 4C Työturvallisuusriskit muoviala/Putki- ja profiiliekstruusio ............................................... 45
Liite 4D Työturvallisuusriskit muoviala/lujitemuovityöt ............................................................... 46
Liite 4E Työturvallisuusriskit muoviala/lämpömuovaus ................................................................ 47
Liite 4F Työturvallisuusriskit kumi- ja muoviala/mekaaninen työstö ............................................. 48
Liite 4G Työturvallisuusriskit kumiala/pinnoitus ........................................................................... 49
Liite 4H Työturvallisuusriskit kumiala/sekoitus ............................................................................ 50
Liite 4I Työturvallisuusriskit kumiala/raakavalmisteiden tekeminen.............................................. 51
Liite 5 Tapaturma/vaaratilanneilmoitus ......................................................................................... 52
LIITE 6 Esimerkki perehdytyslomakkeesta ................................................................................... 54
Kuittaus .............................................................................................................................. 54
Tiedonkulku – Työnopastaja ................................................................................................. 55
1 Johdanto
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon
järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja
työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa
koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen
peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat
koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös
työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat
koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen
peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon
suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain
mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan
edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee
koulutuksen järjestäjän lukuun.
Oppaan tarkoituksena on edistää muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen työturvallisuutta ja
varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten,
työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja
myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Turvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa
ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä
ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisää koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä
toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja työ tukee heidän
elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä,
joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään
toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja
terveellisyyden näkökulmasta.
Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä kumi- ja muovialan
vaaratekijöiden tunnistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia sekä näiden
ennalta ehkäisyä tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten
toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia työturvallisuuden varmistamiseksi. Liitteenä olevia toimintamalleja
työturvallisuuden kehittämiseen voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan lisäksi
Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen
turvallisuusopas 2012 http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas, joka on tarkoitettu
koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Tämän kumi- ja muovialan oppimisympäristöjen
turvallisuusoppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen
koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia
työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen
työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa.
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu
projektiryhmä. Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut lehtori
Timo Malén Koulutuskeskus Salpauksesta.
Projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat:
puheenjohtaja, lehtori Asko Hänninen, Koulutuskeskus Salpaus
sihteeri, lehtori Timo Malén, Koulutuskeskus Salpaus
projektipäällikkö Aino-Riitta Joutsen, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy
koulutuspäällikkö Miika Kesti, Vammalan ammattikoulu, Sastamalan koulutuskuntayhtymä
työsuojelupäällikkö Eero Hirvonen, Wipak Oy
työsuojeluvaltuutettu Janne Hagqvist, Uponor Suomi Oy.
Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen
teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta.
Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija, opetusneuvos Pirkko Laurila ja
erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo.
2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt
työturvallisuuden näkökulmasta
Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina
suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja
näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla
olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä
opiskelun yhteydessä.
Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö &
työturvallisuus.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita
voivat olla esim. työsalit, laboratoriot ja koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset. Lisäksi
ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan
tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta. Tutkinnon tuottama ammattitaito
osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa
työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla
opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu, paitsi jos
kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa
(738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen
järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin
vuokratyösuhteessa.
Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia
tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa
koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja
yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään
pääsääntöisesti työpaikoilla.
Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu
pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja
työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17
§). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 §) mukaan koulutuksen
järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon
suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa
oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen
toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi,
mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän
muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 § ja laki ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 §). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu
oppisopimuskoulutuksen koko prosessista.
Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet
ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että
turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja
viihtyvät paremmin.
2.1 Lainsäädäntöperusta
Alla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta.
Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan
oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen
järjestäjän/tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus.
Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset
tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta
koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen
olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset
työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon
järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4§:n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia
säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän
osoittamalla tavalla.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli
työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa
työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä
työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki
ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 § & 28 §) ja laki ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 § & 11 §) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työopiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että
psyykkisen ympäristön. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat
säädökset.
Ajantasainen työturvallisuuslainsäädäntötieto löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi)
ja Työsuojeluhallinnon Internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi).
Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta.
Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ
rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin
sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 §). Ammatillisen peruskoulutuksen
aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin
nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista
työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja
vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon.
Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta
(Työpaikkatiedote 4/2012).
Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun
alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa,
hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta
ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan
vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon
perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
• ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden
• ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään
• ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä
• tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu
niiltä
• hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa
• noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita
• ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran
uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset
•
ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa.
2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri ympäristöissä
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- tai oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen.
Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen
järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä
muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää
koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat
koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa.
Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja
opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä
työnantaja-käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen tai tutkinnon järjestäjää sekä vastaavasti työntekijällä
opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa.
Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle:
• työpaikka (työnantaja)
• koulutuksen järjestäjä
• opiskelija (työntekijä).
Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa,
jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista.
Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät
ammattikoulutuksessa.
Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaillen Tappura 2011).
2.2.1
Työnantajan vastuu
Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden
edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen
asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden
noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi
edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta
siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole
työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 § ja laki
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 §).
Työnantajan vastuulla on
• huolehtia perehdyttämisestä
• antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai
terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi
• antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta
• huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta
o työympäristön ja työyhteisön tila
o turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät
o koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö
o vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö
o henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö
o työn edellyttämä järjestys ja siisteys
o työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus
• tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä,
kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt)
• antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja –ilmoituksiin.
Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja
työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 §:n nojalla tulee
työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma.
2.2.2. Koulutuksen järjestäjän vastuu
Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku 2.2.1 edellä)
opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän
lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia
velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki
ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.)
Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön
toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia
sovelletaan 4 §:n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole
työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen
järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa.
Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
19 §:n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998,
16 §) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu
koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta
annetun asetuksen (811/1998, 5 §) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että
koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää
henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.
Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja
ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät
vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat
yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä
turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että
hän on perehtynyt tai perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän
on varmistettava että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 §:ssä tarkoitetut työn vaaroja
koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia
henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan.
Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään
oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet,
koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut
varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain
15 §:ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla
kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin.
Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla
opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa.
Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä
koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla
järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä
perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008).
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden
henkilönsuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 § sekä Vnp
1406/1993 ja 1407/1993).
Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston
asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on
otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on
koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä
siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos
turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake
16–17-vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon
sivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet.
2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet
Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa
opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat
ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai
näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä.
Työntekijän vastuulla on
•
noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
o koneet, laitteet ja työvälineet
o vaaralliset aineet
o henkilönsuojaimet ja suojalaitteet
noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä
noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta
huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä
välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka
aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa
arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden
ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat
aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle
poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta
käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti
käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa
toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja
kehittämiseksi työpaikalla.
Lisäksi on huomioitava seuraavaa:
Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä
suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä.
Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja
työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle.
Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava
sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä
työturvallisuutta.
työmarkkinaosapuolten välisiä
työnantajan ohjeita koskien
Työntekijällä on oikeus
•
•
tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin
palaute
pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai
terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti.
Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden
kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia
turvallisuusriskejä.
Työskentely yhteisellä työpaikalla
Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten
työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen, ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esim. teollisuus- ja
tehdashalli tai alihankintayritys). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan,
muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella
huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.
Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet
riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan
turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä
toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä
haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50 §.)
Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on
– turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen
– toimintojen yhteensovittaminen
– liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella
– järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen
– työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen
– tiedottaminen edellä mainituista asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu
työpaikalla järjestettävään koulutukseen.
2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva
Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa
olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen
koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa
tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai
työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.
Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta edellä
mainittuun paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja
ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä.
Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi
työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee
olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat.
Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista
(Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä
myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä
tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti
-tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten.
Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen
järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet
vaaratilanteen toistumisen estämiseksi.
2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa
Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan
tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki 738/2002, 63 §).
Laiminlyönti voi koskea
– käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista
– selvityksen tai suunnitelman tekemistä
– suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista
– työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä
– koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan
käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista
– tämän lain nähtävänä pitämistä
– tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän
poistamista
– yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta.
Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu
määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on
työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja
•
•
•
tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä
tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista
alaisessaan työssä
jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun
edellytyksistä.
Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai
jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai
kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden
laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 §). Poliisille tehtävän
ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 §).
Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen
laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien
luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja
työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä
tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.)
3
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöt
Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti
ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat
parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät
terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen
oppimisympäristöön.
Muovi- ja kumiala ovat toiminnoiltaan ja valmistustekniikoiltaan erityisaloja. Muovialalle tyypillisiä
työympäristöjä ovat muovituotteita valmistavien tehtaiden työsalit. Työtä tehdään usein jatkuvassa
kaksi-/kolmivuorotyössä tai yksittäisillä koneilla käsityönä päivätyössä. Automaatiota käytetään paljon
osassa valmistustekniikoita ja osa tekniikoista on taas täysin käsityövaltaisia. Muovituotteen
valmistustekniikoita on useita. Esimerkiksi kalvonvalmistus, eri ekstruusiotekniikat (putket, profiilit),
ruiskuvalu, lujitemuovityöt, rotaatiovalu ym. Kumialan tyypillisempiä valmistustekniikoita ovat
ruiskuvalu, kerrospuristus ja ekstruusio. Kuvassa 4 on esitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat muovi- ja
kumialan työturvallisuuteen.
Mitkä tekijät vaikuttavat muovi- ja kumialan työturvallisuuteen?
Työolosuhteet
Järjestys ja siisteys
Ulkoisten
häiriötekijöiden
eliminointi
Muiden työntekijöiden
huomioon ottaminen
Osaaminen
Työkalut
Asennoituminen työhön
Asianmukaiset
työvälineet
Tarkoituksenmukainen
peruskoulutus
Työkalujen,
työkoneiden,
nosturin ja trukin
turvallinen käyttö
Tekninen osaaminen
Käden taidot
Oppiva asenne
Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto
Sitoutuminen työhön
Keskittyminen työsuoritukseen
Kiireettömyys ja rauhallisuus
Fysikaaliset ja
kemialliset haitat
Turvallinen
työympäristö
Hyvä ennalta suunnittelu
Selkeät työohjeet
Oikea työjärjestys
Oikeat nosto- ja
siirtotekniikat
Henkilökohtaisten
suojainten k äyttö
Apuvälineiden
käyttö
Konekohtaisten
suojainten käyttö
Suojavaatetus
Turvajalkineet
Oikeat työvälineet
Hiukset kiinni
Ajankäytön hallinta ja
sopivat aikataulut
Rannekorut, sormukset
yms. poissa käytöstä
työtilanteissa
Töiden suunnittelu ja
organisointi
Ergonomia
Suojaimet
Työvaatetus
Kuva 4. Eri tekijöiden vaikutus työturvallisuuteen muovi- ja kumialalla.
3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt
Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjä on kehitetty vastaamaan käytännön työolosuhteita. Muovi- ja
kumialalla oppilaitoksissa on luokkahuoneita, joissa järjestetään teoria-, yksilö- ja ryhmäopetusta ja
lisäksi käytössä on yleensä työsaleja, joissa alan käytännön työhön liittyvä opetus järjestetään.
Oppilaitoksissa on yleensä useampia kuin yksi työsali. Työsaleissa on erilaisia muovi-, puu- ja metallialan
koneita ja laitteita. Työelämässä ja oppilaitosten työsaleissa työskennellään koneiden ja laitteiden kanssa,
joita ovat esimerkiksi ruiskuvalukoneet, suulakepuristimet ja lämpömuovauskoneet. On tärkeää, että
kaikissa ympäristöissä työskennellään aina työturvallisuusmääräyksiä ja työohjeita noudattaen.
Oppilaitosten puutyösaleissa on muottien valmistusta ja muovilevyjen työstämistä varten käytössä
puuntyöstökoneita ja työvälineitä. Osassa työsaleista valmistetaan kestomuovi- tai kumituotteita ja
toisissa valmistuksessa tarvittavia muotteja tai jigejä. Joissakin oppilaitoksissa on lisäksi erilliset työsalit
kertamuovi-, useimmiten lujitemuovituotteiden, kuten kanoottien ja ahkioiden valmistukseen.
Työsalit ja piha-alueet pidetään siisteinä ja järjestyksessä noudattaen yleisiä lakeja ja määräyksiä,
esimerkiksi materiaalien kierrätys ja hävittäminen.
Koulutuksen järjestäjän työsalit vastaavat ominaisuuksiltaan, työvälineistöltään ja ympäristöltään alan
yrityksiä, kuten ekstruusio-, lämpömuovaus- ja ruiskuvalutuotteita valmistavia muovi- ja kumialan
yrityksiä. Oppilaitoksissa on tavallisesti myös palveluja ulkopuolisille asiakkaille, mikä vastaa aitoja
työelämän tilanteita.
3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt
Muovi- ja kumialan työpaikat ovat muovi- ja kumituotteiden valmistusta suorittavat pienet tai suuret
alan yritykset. Työtä tehdään usein jatkuvassa kaksi-/kolmivuorotyössä tai yksittäisillä koneilla käsityönä
päivätyössä. Automaatiota käytetään paljon osassa valmistustekniikoita ja osa on taas täysin
käsityövaltaisia.
4
Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,
työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja
terveydelle. Selvityksen perusteella työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden
poistamiseksi, vähentämiseksi tai niiden varalle.
Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja
vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti
tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen.
4.1 Ennakoiva työsuojelu
Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen
ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön
vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn
vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa
oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä.
Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden
aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät
suoja- ja turvamekanismit.
Erityisen hyvin työ pitää suunnitella silloin, kun ollaan tekemisissä haitallisten aineiden tai vaarallisten
koneiden kanssa tai olosuhteet ovat muuten riskialttiita esim. tiloissa olevan räjähdysvaaran tai
hapettomuuden takia. Riskien vähentämisistä on lisää kussakin kohdassa luvuissa 4.3 ja 4.4.
Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä:
– Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista!
– Muodosta itsellesi yleiskuva työkohteesta.
– Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä.
– Ota huomioon muu tehtävään liittyvä toiminta ja varmista, että muut ottavat sinut huomioon.
– Mieti työtehtävän kannalta oleellisia turvallisuusasioita (esim. ovatko koneiden ja laitteiden
suojavälineet paikallaan, missä on lähin poistumistie, silmä- tai hätäsuihku).
– Selvitä, tarvitaanko työn tekemiseen lupa. Erillinen lupa tarvitaan muun muassa tuli- ja säiliötyöhön.
– Kysy työpaikkaohjaajalta tai joltain toiselta työntekijältä/työnjohtajalta, ellet tarkkaan tiedä, miten
menetellä.
4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi
Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 §) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä,
työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden
turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen
ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti
poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden
turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi
vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä
minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös
tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee
olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti
muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.
Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien
arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 5 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy
riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi.
Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien
arvioinnissa on huomioitava kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja
poikkeustilanteet.
Kuva 5. Viisivaiheinen riskien arviointimalli.
Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna
myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia. Työntekijät otetaan
mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina ja aktiivisina osallistujina.
Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 §) edellyttää, että työnantajan
on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä
työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi
edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä.
Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat:
– tapaturman ja terveyden menettämisen vaara sekä lisääntymisterveydeltä suojaaminen
– esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet
– työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet
– työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus
– työpaikan ja työympäristön rakenteet
– kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät
– koneiden ja työvälineiden turvallisuus
– onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin tai kokemattomiin työntekijöihin, koska heillä riski voi olla
tavallista suurempi. Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset
selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti
alakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haittatekijät (ks. Työturvallisuuslaki
738/2002, 24–43 §).
Tämän oppaan liitteenä on muovi- ja kumialalle sopivat alakohtaiset esimerkinomaiset
riskitekijät, joita voi hyödyntää vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioimisessa (Liite 3).
4.1.2 Perehdytys
Työnantaja vastaa opiskelijan tai työntekijän perehdytyksestä. Työnantajan on annettava työntekijälle
riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista ja työmenetelmistä ottaen
huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Lisäksi on otettava huomioon toisaalta
työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. (L 738/2002, 11 §, 14 §)
Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin
työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön
liikkumiseen alueella
työpaikalla käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen
luvanvaraisiin töihin
siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn
toimintaan onnettomuustilanteessa
muihin työpaikan erityisolosuhteisiin
toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön mukaan lukien huumeet ja
huumetestauskäytännöt
siihen, miten ensiapu on saatavilla ja ketkä ovat työpaikan yhteyshenkilöt.
Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta
annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus.
Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä
tasolla.
Liitteenä x. on malli yleislomakkeesta, jota voi käyttää perehdyttämisen tukena muovi- ja kumialalla.
4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys
Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä
työntekijöille ja mahdollisille asiakkaille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja
puhdistettavissa turvallisesti.
Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltava turvallisia, ja
ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset uloskäytävät ja pelastustiet,
ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva- ja muut merkinnät.
(Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista
577/2003, Valtioneuvoston päätös työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994).
Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat
rakenteellisesti turvalliset. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei
liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Niille kertyvä raaka-aine, vesi, öljy sekä mahdollinen lumi ja jää
sekä roskat on voitava poistaa helposti. Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää
turvalliseksi.
Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknillisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillä tai työn
organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkinnät. Turvamerkkien
valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallit ja värit on esitetty Valtioneuvoston
päätöksessä työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994).
Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntien ja
ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisia aineita varten käytetyt
säiliöt ja näkyvät putket on merkittävä. Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin tai pudota, on merkittävä
pysyvästi turvavärillä tai kilvillä. Liikenneväylät on merkittävä pysyvästi turvavärillä.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat.
Useat säädökset sisältävät säännöksiä nosto- ja siirtotyön turvallisuudesta sekä työpaikan liikenteestä
(Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008,
valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993). Näistä lisää kohdassa
4.2.2.
Valaistus
Valoisa työympäristö on tärkeä sekä näkömukavuudelle että toimintavalppaudelle. Yleisvalon lisäksi
tarkkuutta vaativissa töissä on hyvä käyttää kohdevaloa. Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja
työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Työpaikalla käytössä olevat
valaisimet eivät saa aiheuttaa lisävaaraa työntekijöille. Tarvittaessa käytetään keinovaloa (otsalamput,
aggregaatti jne.). (Työturvallisuuslaki 738/2002, Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja
terveysvaatimuksista 577/2003.)
Hyvässä valaistuksessa työn tekeminen on turvallisempaa, silmien rasitusoireet vähenevät sekä
viihtyisyys ja tuottavuus paranevat. Tärkeimmät näkemiseen vaikuttavat tekijät ovat tilan valaisimet ja
niiden tuottama valaistus sekä tilan heijastusominaisuudet. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös
tehtävän työn vaatimukset ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet.
Ilmanvaihto
Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän
tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmanvaihdon ja kelvollisen hengitysilman riittävyydestä tulee
erityisesti huolehtia suljetuissa työtiloissa. Työnantajan on huolehdittava, että altistuminen ilman
epäpuhtauksille (esim. pöly, savu, kaasu ja höyry sekä kemialliset tekijät) ei aiheuta myrkytystä, hapen
puutetta tai muuta vastaavaa vaaraa. Kun työpaikalla käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se on pidettävä
toimintakunnossa ja laitteisto puhdistettava työntekijälle välitöntä terveyshaittaa aiheuttavasta liasta ja
muista epäpuhtauksista (Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista
(577/2003).
Muovi- ja kumityösaleissa koneet tuottavat lämpöä ja kaasuja. Nämä haitat poistetaan tavanomaisin
keinoin, hyvällä koneellisella ilmanvaihdolla tai kohdepoistoimureilla. Asianmukaisilla kohdeimureilla
voi estää käsittelyissä muodostuvien haittaavien pölyjen ja kaasujen pääsyn työtilojen ilmaan.
Kohdeimurin voi asentaa työpisteeseen ja työtilaan, jossa sekoitetaan muovien ja kumien lisäaineet,
kuten kovettajat ja hartsit, sekä muutoin käsitellään kemiallisten käsittelyiden vaatimia tuotteita.
Kumi- ja lujitemuovialalla käytetään imupöytiä ja -seiniä.
Kuva 6. Määräysmerkki, Käytettävä hengityssuojaimia.
Siisteys ja järjestys
Huono järjestys ja siisteys lisäävät vaaratilanteita ja tapaturmariskiä. Työturvallisuuslain
(738/2002) mukaan työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä
järjestyksestä ja siisteydestä kaikissa työpaikan tiloissa, kuten työpisteissä ja henkilöstötiloissa. Siivous on
suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöille.
Muovi- ja kumialan prosesseja aloitettaessa on huolehdittava lattialle syntyvän aloitusjätteen
poistamisesta mahdollisimman nopeasti, koska lattialla lojuva jäte luo liukastumisvaaran opiskelijoille ja
työntekijöille. Lisäksi lattialle valunut vesi tai öljy pitää poistaa mahdollisimman nopeasti.
Muovi- ja kumialan yrityksissä, joissa valmistetaan elintarviketeollisuudelle pakkaustuotteita ja
sairaalatarvikkeita, etenkin kalvonvalmistusteollisuudessa vaaditaan erityisiä puhtausvaatimuksia
(aseptinen toiminta). Tehdassaliin pukeudutaan aina asianmukaisin, vain kyseiselle työpaikalle varatuin
työvaattein. Hiukset on peitettävä, koruja, kelloja yms. ei saa olla esillä. Tehdassalissa käytetään vain
siellä jo olevia kenkiä, yleensä turvakenkiä. Omilla kengillä tehdassaleihin ei saa mennä. Purukumia
tehdassaleissa ei saa syödä.
4.1.4 Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset)
Työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijän käyttöön valitaan kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin
sopiva ja turvallinen kone ja työväline (valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja
tarkastamisesta 403/2008, ns. käyttöasetus). Myös koneiden ja työvälineiden oikeasta asennuksesta,
suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Lisäksi työntekijä tulee perehdyttää riittävästi työhön ja
työvälineisiin sekä niiden oikeaan käyttöön. Perehdytyksestä tulee huolehtia aina ennen uuden työn tai
tehtävän aloittamista sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien
käyttöönottamista. Perehdytys pitää uusia aina, kun työvälineissä tapahtuu muutoksia esimerkiksi
huoltotöiden yhteydessä. Työntekijälle tulee antaa opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja
korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Nielut, akselit, liikkuvat ja kuumat osat tulee
olla suojattu. Suojien tulee olla ehjiä ja paikallaan. Koneissa tulee olla hätäpysäyttimet. Suojalaitteita ei
saa poistaa eikä hätäpysäyttimiä sivuuttaa. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.)
Trukin ja henkilönostimen kuljettamiseen työpaikalla tarvitaan työnantajan antama kirjallinen lupa. Ennen
luvan myöntämistä työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävät taidot käyttää
työvälinettä. Myös torninosturin ja ajoneuvonosturin kuljettajan pätevyysvaatimukset on esitetty
käyttöasetuksessa. Käyttöasetuksen liitteessä on lueteltu vaaralliset nostolaitteet, joita koskevat
säännökset koneiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista. Asetuksen liitteessä lueteltuja vaarallisia
työvälineitä ei saa käyttää, jollei niiltä vaadittuja tarkastuksia ole suoritettu asianmukaisesti.
Työvälineiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset
Työnantajan on varmistettava, että käytössä oleva kone tai työväline pysyy säännöllisen
huollon ja kunnossapidon avulla turvallisena koko sen käyttöiän ajan. Koneen tai työvälineen
toimintakuntoa on seurattava jatkuvasti tarkastuksin, testauksin, mittauksin ja muilla sopivilla keinoilla.
(Käyttöasetus 403/2008.) Jatkuva seuranta tarkoittaa esimerkiksi, että sähkötyökalut ja suojalaitteet
tarkistetaan aina ennen käyttöä.
Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat
turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi
ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Samoin se pitää tarkastaa uuteen paikkaan asentamisen tai
turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen. Tarkastus on suoritettava käyttöönoton
jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen
tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi. Tarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä
henkilö. Vaarallisen koneen, työvälineen tai muun laitteen tarkastuksen saa suorittaa vain riippumaton
asiantuntija.
Pääsyä koneen tai työvälineen vaara-alueelle on rajoitettava sopivalla tavalla. Huolto-, säätö-, korjaus-,
puhdistus-, häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai haittaa
työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Koneissa ei saa olla öljy-, paineilma- tms. vuotoja eikä
omia tilapäiskorjauksia.
4.1.5 Sähköturvallisuus
Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan
vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Sähkölaitteista, niiden turvallisuudesta ja sähkötyön
turvallisuudesta säädettyjä määräyksiä (mm. sähköturvallisuuslaki 410/1996) on noudatettava
työpaikalla.
Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin
perehtynyt tai opastettu. Pääsääntöisesti sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Myös
vain vähäistä vaaraa tai häiriötä aiheuttavissa töissä (ns. maallikkosähkötyöt) väärin käytetty tai
virheellisesti korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, joten annettuja ohjeita on
noudatettava ja tarvittaessa pyydettävä apua sähköalan ammattilaiselta. Työskentely sähkötiloissa on
sallittu vain vastuuhenkilön luvalla tai valvonnassa. Kaikille, jotka harjoittavat sähkötöitä tai joilla on
muuten mahdollisuus altistua sähkön vaaroille, on annettava sähköalan ammattilaisen toimesta riittävä
opastus ja perehdytys, tai työ on tehtävä sähköalan ammattilaisen valvonnassa.
Annettaessa koulutusta ammattitaitoa edellyttäviin sähköalan töihin tai harjoiteltaessa ja tehtäessä
ammattitaitoa edellyttäviä sähköalan töitä tulee toimia niitä koskevien ohjeiden ja vaatimusten
mukaisesti. Näitä tilanteita koskevat ohjeet (Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden
TOIMINTAOHJE 2013) on löydettävissä esimerkiksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n
verkkosivuilta (www.seti.fi).
Tilapäiset sähkölaitteet ja -kaapelit tulee sijoittaa siten, etteivät ne häiritse liikkumista tai työskentelyä
eivätkä ne ole alttiina vahingoittumiselle työpaikalla tai liikennevälineiden kulkuteillä tai aiheuta vaaraa
työmaalla liikkuville. Varsinkin ajo- ja kulkuteiden ylimenevät johdot on suojattava tehokkaasti.
Suojaetäisyyksistä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta
(205/2009). Suojaetäisyyksistä tai sähkötapaturmien estämisestä suojarakentein on huolehdittava myös
nostureiden ja muiden laitteiden liikkuessa.
Rikkoutuneiden ja viallisten
sähkölaitteiden ja -kaapelien
käyttö on ehdottomasti kielletty.
Muovi- ja kumialalla sähkölaitteet ovat turvallisia, kun noudatetaan käyttöohjetta. Vanhojen laitteiden
kuntoa ja esimerkiksi sähköjohtojen hapertumista tai liitoksien pysyvyyttä on seurattava. Laite on
tarkistettava, jos se putoaa tai sille sattuu jokin muu onnettomuus. Sähkölaitteisiin liittyvät vaaratilanteet
syntyvät useimmiten huolimattomuudesta, mikä voi johtaa sähköpaloon, palovammoihin,
kammiovärinään ja jopa kuolemaan.
Sähköturvallisuuden perusteiden tuntemus on tärkeää alalla työskenteleville. Vesi ja sähkö yhdessä ovat
hengenvaarallinen yhdistelmä, ja tästä johtuen muovi- ja kumiala kuuluvat ns. vaarallisiin
käyttöolosuhteisiin. Jäähdytyslaitteista lattialle valunut vesi on erittäin vaarallinen, koska usein työ- ja
tehdassaleissa on lattialla myös sähköjohtoja. Tästä syystä vesi pitää poistaa mahdollisimman nopeasti.
4.1.6 Tiedonkulun varmistaminen
Hyvä tiedonkulku ehkäisee ennakolta monta tapaturmaa ja vähentää työn kuormitusta. Sisäinen tiedotus
koetaan monessa työpaikassa puutteelliseksi. Tiedottamisella vähennetään riskejä ja epävarmuuden
tunnetta, kun kaikki tietävät työtehtävänsä ja työpaikan pelisäännöt ja työskentelevät niiden mukaan.
Perehdytyksessä ja työnopastuksessa ja tulee varmistaa, että ohjeet on ymmärretty oikein. Erityisen
merkittävään roolin tiedottaminen tulee silloin, kun työhön sisältyy erilaisia vaaratekijöitä. Näistä tulee
kaikkien olla tietoisia ja tiedon tulee kulkea kaikkiin suuntiin.
Yhteinen työpaikka
Erityisesti tiedonkulkuun pitää panostaa yhteisillä työpaikoilla, jotka ovat töiden koordinoinnin ja
tiedonkulun kannalta haasteellisia. Työn tilaajan velvollisuutena on huolehtia yhteisen työpaikan
tiedonkulusta ja järjestää säännöllisin väliajoin turvallisuuteen liittyviä palavereja tai tiedotustilaisuuksia
kaikille yhteisen työpaikan toimittajien työntekijöille. Niissä tulee käsitellä turvallisuuden kannalta
tärkeitä yhteisiä asioita, kuten alkavien vaarallisten työtehtävien huomioiminen, turvallisuushavainnot,
työpaikalla tapahtuneet järjestelymuutokset, työpaikan siisteyden ja järjestyksen ylläpito jne.
Ilmoitusvelvollisuus
Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan työturvallisuutta
vaarantavista tekijöistä, vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista. Ilmoitus tehdään
oppilaitoksessa vastaavalle opettajalle ja työssäoppimispaikassa ensisijaisesti
lähiesimiehelle.
Ilmoitusvelvollisuus
Työnantajan tulee puolestaan antaa palautetta työntekijän tekemästä ilmoituksesta. Ilmoitusten
tekemistä varten oppilaitoksessa/yrityksessä tulisi olla sovittu menettely esim.
turvallisuushavaintolomake (esimerkki liite 4), läheltä piti -vihkonen tms.
Havaittu vaaraa aiheuttava paikka, vioittunut laite tai muu vastaavaa tulee myös merkitä selkeästi.
Vaaran paikat
Kun työskentelet kohteessa, jossa tapaturmariski on suuri, huolehdi siitä että muut tietävät missä olet.
Huomioi se, että muut eivät välttämättä kuule puhettasi, huomaa koneen käynnistymistä tai näe sinua
koneen tai laitteen takaa tai ollessaan ylempänä tai alempana kuin sinä. Tiedota työn aloittamisesta ja
lopettamisesta.
Esimerkkejä tilanteista, joissa tiedottaminen on tärkeää:
• suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskentely
• liikkuvien ja käynnissä olevien koneiden lähellä työskenneltäessä, esim. putki- tai
kalvoekstruuderi
•
kunnossapito- ja korjaustyöt.
4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet
Henkilönsuojaimella tarkoitetaan laitetta, välinettä tai suojavaatetusta, joka on suunniteltu henkilön
käytettäväksi suojaamaan häntä terveyttä tai turvallisuutta uhkaavilta vaaratekijöiltä (valtioneuvoston
päätös henkilönsuojaimista 1406/1993). Henkilönsuojaimia ovat esimerkiksi kypärät, turvakengät,
kuulosuojaimet, silmien ja kasvojen suojaimet sekä turvavyöt. Henkilönsuojaimina ei pidetä
tavanomaisia työvaatteita (esimerkiksi tarjoilijan vaatetus ja työkengät) eikä laitteita, joita ei ole
suunniteltu suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen varalta. Ulkotöissä käytettävää
vaatetusta pidetään henkilönsuojaimena silloin, kun se suojaa esimerkiksi paleltumiselta tai muulta
terveyden menettämisen vaaroilta työssä.
Henkilönsuojainten valinta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja riskien arviointiin. Valtioneuvoston
päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) edellyttää, että suojaimet hankitaan
työpaikalla tehtävän riskien arvioinnin perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan
olosuhteet: ne työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät, joita
työpaikalla esiintyy ja joiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi henkilönsuojaimia tarvitaan. Lisäksi tulee
huomioida ergonomian vaatimukset ja työntekijän ominaisuudet ja terveydentila. Suojaimestakin voi
aiheutua vaaroja, jotka tulee ottaa riskien arvioinnissa huomioon.
Lähtökohtana riskien arvioinnissa on yleinen tietämys kyseisellä toimialalla tai vastaavassa työssä
havaituista vaaroista. Tapaturma- ja ammattitautitilastot sekä työhygieeniset mittaukset ja terveydelliset
raja-arvot kemiallisista ja fysikaalisista riskeistä antavat tarpeellista lisätietoa.
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön tarvittavat ja tarkoituksenmukaiset
henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida muuten riittävästi rajoittaa.
Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn
suorittaminen sitä edellyttää ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. (L
738/2002, 15 §.)
Työntekijän tulee käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita
huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle välittömästi suojaimissa
olevista vioista. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu
tapaturman vaaraa. (L 738/2002, 20 §.)
Työpaikalle hankittavien suojainten tulee olla CE-merkittyjä ja täyttää valtioneuvoston päätöksessä
henkilönsuojaimista (1407/1993) annetut rakenteelliset vaatimukset. Työnantajan on määriteltävä
suojainten käyttötilanteet. Työnantajan tulee hankkia suojaimet ja huolehtia niiden kunnossapidosta,
huollosta ja uusimisesta. Hänellä on myös velvollisuus valvoa, että niitä käytetään. Hänen tulee myös
kertoa työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö tätä suojaa, ja antaa opetusta ja ohjausta
suojaimen käytössä.
Henkilönsuojaimia valittaessa ja käytettäessä tulee varmistua, että henkilönsuojain on valittu juuri siihen
työhön ja käsiteltäviin kemikaaleihin. Sen tulee myös olla ergonomisesti sopiva ja sen käyttörajoitukset
tulee miettiä työntekijän yksilölliset rajoitukset huomioiden.
Vastuunjako ja kustannusten kohdentuminen koskien turvavarusteiden hankintaa opiskelijalle
tai tutkinnon suorittajille on käsitelty luvussa 2.2.2.
Kalvonvalmistusyritys tai muu elintarviketeollisuuteen tuotteita tekevä yritys antaa suojavaatteet (vrt.
hygieniamääräykset). Muilla aloilla käytetään yleensä koulutuksen järjestäjän antamia suojavaatteita
(työtakki, housut ja kengät).
Kuva 7. Henkilönsuojaimia.
4.1.9 Pätevyydet ja luvat
Trukin ja henkilönostimen kuljettamiseen työpaikalla tarvitaan työnantajan antama kirjallinen lupa.
Työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että kuljettajalla on riittävät kyvyt ja taidot
työvälineen turvalliseen käyttämiseen (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja
tarkastamisesta, 403/2008).
4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta
Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on
asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi
tai vähentämiseksi (Työturvallisuuslaki 738/2002). Terveyttä vaarantava kuormittuminen voi olla
fyysistä tai psyykkistä yli- tai alikuormittumista.
Työhyvinvointia edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja hänen työtä koskevat
odotuksensa sekä toisaalta työn asettamat vaatimukset ovat tasapainossa keskenään.
4.2.1 Henkinen kuormittuminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu
Henkinen kuormitus kuvaa työn ihmiselle asettamia vaatimuksia, ja kuormittuminen lisääntyy työn
vaatimusten kasvaessa ja päätöksentekomahdollisuuksien kaventuessa. Työn henkinen kuormittavuus
voi liittyä muun muassa työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, työn sisältöön (laatu, määrä,
vastuu), ammattitaitoon, osaamiseen, oppimismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin,
työyhteisön toimintatapoihin, yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen sekä yksilön ominaisuuksiin.
Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu on kiellettyä työpaikalla.
Asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintä on saatettu esimiesten tietoon.
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai
työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu,
josta voi olla vaaraa tai haittaa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työpaikalla tulee olla
yhteiset pelisäännöt ja menettelytavat siitä, miten häirintää ja epäasiallista kohtelua
ehkäistään, miten se tunnistetaan ja miten siihen puututaan.
4.2.2 Fyysinen kuormittuminen
Työn kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän fyysiseen terveyteen ja työkykyyn, ovat muun
muassa
•
•
työmenetelmät
työasennot
•
•
•
•
työn fyysinen raskaus
työssä vaadittava tarkkaavaisuus
työvälineet
työympäristön, työyhteisön ja työntekijän itsensä ominaispiirteet.
Valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) asetetaan
vähimmäisvaatimuksia nostotyön vaarojen vähentämiseksi. Päätöstä sovelletaan käsin tehtäviin
nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, johon liittyy erityisesti selän vahingoittumisen
vaara.
Muovi- ja kumialojen fyysisen kuormittumisen aiheuttamat ongelmat voidaan jakaa kolmeen
kategoriaan:
1. ylä- ja alahengitysteiden oireilu ja sairaudet, kuten hengitysteiden limakalvojen ärsytysoireet, astma,
allerginen nuha sekä nielu- ja kurkunpääntulehdus
2. ihoärsytykset ja -tulehdukset, allerginen kosketusihottuma
3. erilaiset tukielin- ja lihaskuormituksen vaivat.
Muovi- ja kumialalla käytettyjen kemikaalien haittavaikutukset kohdistuvat pääasiassa käsien ihoon ja
hengitysteihin. Desinfektio- ja pesuaineet sekä väri- ja muut lisäaineet voivat ärsyttää ihoa ja
hengitysteitä.
Muovi- ja kumialoilla työskentelevillä esiintyy usein tuki- ja liikuntaelinten oireilua, rasitusvammoja ja
näihin liittyviä sairastumisia. Rasittuminen ja sairastuminen liittyvät yleensä tilanteeseen, jossa työ on
suoritettu väärässä asennossa, jolloin fyysinen kuormittavuus on liiallista.
Haitallista fyysistä kuormitusta tulee vähentää ergonomisten toimenpiteiden avulla.
Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet, kuten nostot
Työnantaja on huolehdittava siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan,
mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti
asianmukaisella tavalla. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita,
kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita. Työvälineiden on mahdollisuuksien mukaan oltava säädettäviä
ja järjestettäviä käyttäjän ominaisuuksien mukaan sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei työstä
aiheudu työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.
Työnantajan on huolehdittava, että
•
•
•
•
•
työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa
työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein
terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi
toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta on mahdollisimman vähäinen
näyttöpäätetyötä tekevän työntekijän työ on mahdollisimman turvallista.
Nostot pitää miettiä jo työn suunnitteluvaiheessa. Pystysiirtoihin on hyvä varata nostolaite ja
vaakasiirtoihin sopiva kuljetusväline. Käsin tehtävien nostojen suunnittelussa on kuitenkin otettava
huomioon nostotapa, nostettava massa ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Nostojen tulisi
tapahtua niin, että taakan etäisyys nostajasta on enintään 25 cm, taakka on 75 cm korkeudella ja sitä
nostetaan alle 25 cm. Nostossa ei saa tapahtua vartalon kiertoa, ja otteen taakasta tulee olla hyvä.
Suositeltavaa on, että nostoja tehdään yhden työpäivän aikana korkeintaan tunnin ajan ja enintään 5
minuutin välein.
Näyttöpäätetyö
Valtioneuvoston päätöstä näyttöpäätetyöstä (1405/1993) sovelletaan työpisteisiin ja työhön, joissa
merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätteellä. Työnantajan on arvioitava näyttöpäätetyöpisteet
selvittämällä epäkohdat työntekijän terveyden ja turvallisuuden kannalta osana työpaikan
kokonaisriskien arviointia. Myös työntekijä voi esittää epäkohtia työnantajalle. Selvityksen perusteella
työnantaja ottaa asiasta vastuun ja harkintansa mukaan laatii suunnitelman epäkohtien poistamiseksi ja
toteuttaa sen. Epäkohtia voidaan poistaa muun muassa kalusteiden mitoituksella sekä laitteiden ja
kalusteiden sijoituksella.
Istumatyön haitallisuuteen voidaan vaikuttaa tukemalla ristiselkää. Istuimen ominaisuudet ja
säätömahdollisuudet ovat myös olennaisen tärkeitä. Käsien tukeminen oikealla korkeudella myös
vähentää kuormitusta. Säännölliset tauot ja taukojumppa vähentävät merkittävästi kuormitusta.
Tietokoneen ruudun tulisi olla oikealla korkeudella, eikä siihen saa heijastua valoa ikkunasta tai
valaisimista.
4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen
Sosiaalinen kuormitus syntyy työyhteisön rakenteista ja ihmissuhteista. Hyvät toimivat rakenteet ja
organisaation toimintatavat edesauttavat toimivaa vuorovaikutusta.
Sosiaalista kuormitusta voi aiheutua esimerkiksi yksintyöskentelystä, epäasiallisesta ja eriarvoisesta
kohtelusta tai epätasa-arvoisesta kohtelusta, yhteistyön kitkaisuudesta, huonosta tiedonkulusta sekä
asioiden ja toiminnan johtamisesta. Huono tiedonkulku ja tiedonsaanti kuormittavat työntekijöitä,
huono yhteistyö kuormittaa koko työyhteisöä. Kielteinen vuorovaikutus, liialliset tai liian vähäiset
vaatimukset ja riittämättömät selviytymiskeinot merkitsevät haitallista stressiä seurausvaikutuksineen.
Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitustekijät että työntekijöiden kuormittuminen ja
pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta, vaikka kyseessä olisi vain yksi työntekijä.
Haitallista henkistä kuormitusta tulee vähentää ja lisätä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia
selviytymiskeinojaan. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki,
johtamistavat, työnopastus ja koulutus.
4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta
Vaaraa aiheuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin sekä erilaisiin
työympäristöihin ja työolosuhteisiin liittyviin tekijöihin.
Muovi- ja kumialalla on käytössä useita valmistustekniikoita. Tästä johtuen jokaisella
valmistustekniikalla on omat erityispiirteensä, jotka on otettava huomioon työturvallisuusasioissa.
Muovi- ja kumialalla erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisiin teloihin, joissa sormet ovat vaarassa.
Muovin valmistustekniikoissa taas kemialliset vaaratekijät ovat erityisen huomion kohteena. Muovi- ja
kumituotteita valmistettaessa viiltohaavat ovat tyypillinen tapaturmariski, samoin valmistettaessa
tuotteita käsityönä, kun käytetään veitsiä tai muita vastaavia teräviä työvälineitä.
Muovi- ja kumituotteita valmistettaessa tulee ottaa huomioon varautuminen palovammoihin
työskenneltäessä kuumien työvälineiden kanssa. Kumiteollisuuden työturvallisuudessa on erityistä
huomioita kiinnitettävä työskenneltäessä valsseilla.
Kaikilla aloilla yhteistä ovat erilaiset tuotteiden siirrot trukeilla ja nostureilla.
Alakohtaisia vaaraa aiheuttavia tekijöitä (riskiluettelot) on käsitelty liitteessä 4.
4.3.1 Fysikaaliset tekijät
Työnantajan on rajoitettava työntekijän altistuminen fysikaalisille tekijöille niin vähäiseksi, ettei niistä
aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Fysikaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi
melu, lämpötila, tärinä ja säteily. Ensisijaisesti altistuksen syntyminen tulee pyrkiä estämään.
Altistumisaikaa voidaan vähentää työn tauotuksella tai työtehtäviä vaihtelemalla. Altistuksen haitallisia
seurauksia voidaan pienentää käyttämällä henkilönsuojaimia.
Melu
Voimakas tai pitkäaikainen melu voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Lisäksi melu lisää tapaturmariskiä,
heikentää keskittymiskykyä ja työviihtyvyyttä. Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen
melulle altistuminen. Tarvittaessa työnantajan tulee laatia ja toteuttaa meluntorjuntaohjelma, järjestää
työntekijöille kuulontarkastukset ja antaa heidän käyttöönsä kuulosuojaimet. (Valtioneuvoston asetus
työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006.)
Mikäli melutasoa ei saada alennettua riittävän alas, tulee työntekijöiden suojautua kuulosuojaimilla.
Kuva 8. Määräysmerkki, käytettävä kuulosuojaimia.
Kuva 9. Pyörösahausta.
Lämpöolosuhteet
Työhuoneen ikkunoiden tulee olla sellaisesta materiaalista tai siten suojattu, että työntekijä välttyy
työssään terveydelle haitalliselta auringon aiheuttamalta lämpökuormitukselta. Altistuminen kovalle
kuumuudelle tai kylmyydelle voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja. Ihmisen lämmönsietokyky
vaihtelee paljon ja siihen vaikuttavat myös useat sairaudet ja lääkkeet.
Kuumuus saattaa käydä liian kovaksi sisätiloissa tai työkoneiden sisällä, joissa ei ole ilmastointia tai
ilmastointi ei toimi. Kuumuutta saattavat lisätä myös erilaiset koneet ja laitteet. Myös suojavarusteet
saattavat lisätä kuumuutta. Suojavarusteet estävät usein lämmön ja kosteuden siirtymistä pois kehosta.
Kuumissa olosuhteissa suojavarusteiden lisäkuormitus tulee huomioida työn jaksotuksessa. Myös vettä
tulee nauttia runsaasti ja tarvittaessa käyttää kohdepuhallusta.
Kuva 10. Varoitusmerkki, Varo kuumia pintoja.
Kuva 11. Ekstruusiosuulake.
Kevyessä ja keskiraskaassa työssä on raja-arvoksi vakiintunut 28 oC. Jos tämä lämpötila ylittyy, on työn
altistumisaikaa lyhennettävä. Vakiintuneen käytännön mukaan alle 33 oC:n lämpötilassa työaika on 50
minuuttia tunnissa ja yli 35 oC:n lämpötilassa 45 minuuttia tunnissa.
Jatkuva kuumuus voi aiheuttaa lämpöhalvauksen ja lopulta kuoleman. Lämpöhalvauksen oireita ovat
muun muassa voimakas väsymys, kouristukset, pahoinvointi, päänsärky, hikoilu ja kalpeus. Kuumuus
aiheuttaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymistä, joka puolestaan lisää tapaturmariskiä.
Kylmyys aiheuttaa paleltumia ja hypotermiaa sekä alttiutta hengitystieinfektioihin. Lisäksi kylmyys
aiheuttaa tapaturmariskiä. Kylmässä työskenneltäessä täytyykin huolehtia riittävän vaatetuksen lisäksi
työn ja taukojen jaksotuksesta. Työn suunnittelussa täytyy huomioida myös lämmittelymahdollisuudet ja
työn ajankohta.
4.3.2 Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely
Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että vaaralliset kemikaalit on merkitty asianmukaisesti
ja työpaikalla on kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Työnantajan on laadittava luettelo
työpaikalla käytettävistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja
käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työntekijöiden nähtävillä. (Kemikaalilaki 599/2013 astui
voimaan 1.9.2013, CLP asetus 1272/2008.)
Kemikaalilain mukaan kaikilla kemikaalien käyttäjillä on velvollisuus noudattaa riittävää huolellisuutta ja
varovaisuutta kemikaalien turvallisuus- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä valittava
mahdollisuuksien mukaan sellainen kemikaali tai menetelmä, joka aiheuttaa vähiten vaaraa.
Väärin tai huolimattomasti käsiteltynä monet kemikaalit voivat aiheuttaa joko tulipalo- tai
räjähdysvaaran, vahingoittaa laitteita tai rakenteita, aiheuttaa ihmisille vammoja ja sairauksia tai
vahingoittaa ympäristöä.
Työpaikalla on oltava toimintatavat, ensiapuohjeet ja -välineet
kemikaalionnettomuuksien varalta. Työntekijöitä on opastettavat kemikaalien
turvalliseen käyttöön, kemikaalionnettomuuksiin varautumiseen sekä ensiapuun.
Kemikaalien asianmukainen hävittäminen parantaa turvallisuutta.
Yhdellä kemikaalilla voi olla useita erilaisia vaaraominaisuuksia. Kemikaalit luokitellaan
vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraavasti: fysikaalisia vaaroja
aiheuttavat, terveydelle vaaraa aiheuttavat, vaarallisuus vesiympäristölle ja vaarallisuus otsonikerrokselle.
Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että vaaralliset kemikaalit on merkitty asianmukaisesti
ja työpaikalla on kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Työnantajan on laadittava luettelo
työpaikalla käytettävistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla. Luettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet
on säilytettävä työntekijöiden nähtävillä. (Kemikaalilaki 744/1989.)
Tämä tarkoittaa sitä, että kemikaaleja työssään käyttävän on selvitettävä käyttämiensä (ja ympäristössään
olevien) kemikaalien ominaisuudet sekä käytettävä aina tarvittavia suojaimia ja muita turvaratkaisuja,
kuten ilmanvaihtoa. Kemikaalit tulee myös säilyttää niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Käytettyjä
kemikaaleja ja kemikaaleja sisältäviä jätteitä on käsiteltävä tässä mielessä samoin kuin vastaavia
kemikaalejakin.
Kemikaaleja käsittelevän on tunnettava myös toimintatavat ja ensiapuohjeet
kemikaalionnettomuustilanteissa sekä ensiapuvälineiden ja raivausvälineiden, kuten hätäsuihkujen,
silmänhuuhtelupullojen tai imeytysaineiden, sijainti ja oikea käyttö. Kemikaalien tunnistamiseksi tulee
kaikkien kemikaalipakkausten olla kunnolla merkittyjä ja ehjiä.
Kuvat 12. Määräysmerkki, Käytettävä suojakäsineitä.
Kuva 13. Varoitusmerkki, Myrkyllistä ainetta.
Kuva 14. Ensiapumerkki, Hätäsuihku.
Käsiteltäessä kemikaaleja on huomioitava, että kemikaali voi olla vaarallinen
o
o
työntekijän lisäksi myös muille lähellä oleville tai jopa tuleville sukupolville
kertakosketuksella, suoraan ja selvästi (akuutti vaikutus) tai hiljaa hiipien, epäsuorasti ja ajan
kuluttua (altistumisesta johtuva sairaus).
Merkittävimmät riskitilanteet kemikaalien (tai kemikaalipitoisten jätteiden) käsittelyssä ovat lastaus ja
lastin purku sekä kemikaalien käsin tapahtuva annostelu ja sekoittaminen. Tyypillisiä vahinkoja ovat
myös jäteastioiden vuodot ja rikkoutumiset. Myös kemikaalien käsittelyssä tarvittavien laitteiden,
koneiden ja putkistojen puhdistus- huolto- ja korjaustilanteet ovat usein erityisen riskialttiita tilanteita.
Oman riskinsä muodostavat kaikki tilanteet, joissa keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit joutuvat
tarkoituksella tai vahingossa kosketuksiin toistensa kanssa. Kemikaalipölyjen, -höyryjen tai -sumujen
muodostuminen lisää aina kemikaaleille altistumisen vaaraa, joka hallitaan esim. koteloinneilla,
tehokkaalla yleisilmanvaihdolla tai kohdepoistoilla sekä tarvittaessa henkilönsuojaimilla.
Kemikaalit pääsevät elimistöön joko ruuansulatuskanavan, iho- tai limakalvokosketuksen tai
hengitysteiden kautta. Kädet altistuvat yleensä ensimmäisenä, kun kemikaaleja käsitellään. Käsistä
kemikaalia voi joutua helposti suuhun ja silmiin. Suojakäsineet suojaavat kemikaaleilta, kun ne ovat
asianmukaiset, niillä ei kaiveta nenää tai hierota silmiä, ja kädet pestään käsineiden riisumisen jälkeen.
Pölysuodattimet ja suojavaatetus suojaavat kemikaalipölyiltä, hengityssuojaimet (”kaasunaamarit”)
kaasuilta, höyryiltä ja aerosoleilta. Suojalasit tai kasvovisiiri suojaavat kemikaaliroiskeilta samoin kun
suojakäsineet ja suojavaatetus. Roiskeiden kautta voi altistua laajoja ihoalueita. Monet myrkylliset aineet
imeytyvät ihon läpi paitsi nesteinä, myös kaasuina ja sumuina.
Kemikaalien käyttö ja riskit muovi- ja kumialalla
Muovi- ja kumialan oppilaitoksissa ja työpaikoilla on käytössä lukuisia erilaisia kemikaaleja, ja lisäksi
työprosesseissa ja työstettäessä erilaisia materiaaleja vapautuu haitallisia aineita. Kaikkia niitä kutsutaan
kemiallisiksi tekijöiksi, joiden riskit on arvioitava. Osa kemiallisista tekijöistä on vaarattomia, mutta
useilla niistä on haitallisia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon niiden käytössä ja käsittelyssä.
Vaarallinen kemikaali voi olla vaarallinen terveydelle tai ympäristölle tai se voi olla palo- tai
räjähdysvaarallinen.
Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että
niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu turvallisen työskentelyn kannalta
tarpeellinen tieto. Tämä on työnantajan vastuulla. Työntekijät on riittävästi opastettava ja koulutettava
kemikaalien käsittelyyn sekä torjumaan altistumista työprosesseissa syntyville kemikaaleille. Lisäksi
työntekijät on opetettava toimimaan vaaratilanteissa sekä käyttämään ja huoltamaan tarvittavia
suojaimia. Kemikaalien varastointi, säilytys ja jätteiden käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että opiskelija/työntekijä saa opastuksen
käyttöturvallisuustiedotteen käyttöön ja tietää, mistä käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät.
Työpaikalla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista on hyvä laatia erilliset työohjeet tai kemikaalikortit,
joista käyvät selvästi ilmi kemikaalin vaaratekijät ja altistumistavat, käsittelyssä huomioon otettavat
turvatoimet ja ohjeet tulipalon varalle.
Kuva 15. Käsilaminointi epoksihartsilla.
4.3.3 Biologiset tekijät
Biologiset tekijät ovat biologista alkuperää olevia epäpuhtauksia työympäristössä (mm. homeja hiivasienet, bakteerit, virukset, punkit ja hyönteiset). Altistuminen biologisille tekijöille voi
tapahtua ihon kautta, hengitysteitse tai ruoansulatuselimistön kautta. Toiminnassa, johon voi
liittyä biologisille tekijöille altistumista, työnantajan on selvitettävä työntekijöiden altistuminen,
arvioitava työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski sekä päätettävä tarvittavista
toimenpiteistä. (Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten
tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 1155/1993, Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden
luokituksesta 921/2010.)
Haitoilta suojautuminen
Työnantajan on annettava riittävät tiedot haitta- ja vaaratekijöistä, perehdytettävä turvallisiin työtapoihin
ja työvälineiden oikeaan käyttöön sekä annettava opetusta ja ohjausta työn terveellisyyttä ja
turvallisuutta uhkaavien vaarojen välttämiseksi.
– Rokotukset (A- ja B-hepatiitti, jäykkäkouristus- ja poliorokotus) voimassa
– Riittävä suojavaatetus: pistosuojatut käsineet ja tarvittaessa hengityssuojain
– Haavojen ja ruhjeiden huolellinen desinfiointi ja suojaus
– Henkilökohtaisesta hygieniasta, erityisesti käsien pesusta, on huolehdittava. Varsinkin ruokataukojen
aikainen hygienia on tärkeä.
4.3.4 Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa
Muovi- ja kumialalla erilaisten säiliöiden pinnoitustöissä tulee huomioida ohjeet työskentelystä
suljetuissa ja ahtaissa tiloissa.
Riskien arvioinnissa huomioidaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa työskentelyyn liittyvät riskit. Suljetussa
tilassa voi esiintyä hyvinkin korkeita epäpuhtauksien pitoisuuksia ja työhön liittyy myrkytyksen vaara.
Lisäksi työskentelytilassa voi esiintyä hapen puutteen tai räjähdyksen vaara. Ilman normaali
happipitoisuus on 21 %. Työympäristössä happipitoisuuden ei tulisi laskea alle 17 %:iin. Pitoisuutta
tulee tarpeen mukaan valvoa happimittauksin.
Ennen työn aloittamista työkohteesta vastaavan esimiehen on
– annettava työlupa ja varmistettava työntekijän osaaminen
– varmistettava hengitysilman riittävyys ja laatu mittaamalla, tuulettamalla tai suojaimella
– kartoitettava poistumisreitit ja varmistettava niiden esteettömyys
– varmistettava käytettävien koneiden, välineiden ja valaisimien soveltuvuus tilaan
– ilmoitettava työn aloittamisesta valvomoon tms.
– erotettava kohde energialähteestä.
Työn aikana on
– varmistettava ulospääsy myös hätätilanteessa – mukana valjaat tms., jolla tilasta voidaan pelastaa
– tilan ulkopuolella oltava jatkuvasti varmistushenkilö, jolla pelastusvälineet
– varmistettava hengitysilman riittävyys ja laatu.
Työn jälkeen on
– ilmoitettava työn päättymisestä valvomoon tms. Ennen ilmoitusta tai lupaa energiaa ei saa kytkeä
takaisin.
(Lähde: Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Kapeat kaivannot 2010.)
4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta
4.4.1 Yötyö
Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Yötyöllä tarkoitetaan
kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä (Työaikalaki 605/1996). Yötyötä ei voida teettää vapaasti,
vaan se on sallittua ainoastaan työaikalain luettelossa mainituissa töissä tai tilanteissa.
Työssäoppimisen aikana vuorotyötä tekevän opiskelijan saattaa olla hyödyllistä osallistua oman
vuoronsa mukana myös yövuoroon. Työnantajan on pyrittävä estämään tai vähentämään yötyöstä
työntekijän terveydelle mahdollisesti aiheutuvia terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Työntekijät, joilla on
todettu yötyöstä johtuvia terveyshaittoja, on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan heille sopivaan
päivätyöhön.
4.4.2 Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet
Useissa työtehtävissä lävistys- ym. korujen sekä rakennekynsien käyttö on työturvallisuusriski, sillä ne
voivat tarttua esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin. Tästä syystä oppimisympäristöjen vaarojen
selvittämisessä ja arvioinnissa tulee tapauskohtaisesti arvioida opiskelijoiden kasvojen alueella
olevien huuli-, silmäkulma- ja muiden lävistyksien sekä korvarenkaiden ja rakennekynsien
aiheuttamat turvallisuusriskit työskenneltäessä oppilaitoksen työsaleissa, työympäristöissä ja
työssäoppimispaikoissa.
Lävistyskorujen ja rakennekynsien käyttö voidaan kieltää perustellusta syystä, kun se pohjautuu
yksilölliseen arvioon. Vaateiden alla olevia ja kielilävistyksiä ei kuitenkaan tarvitse poistaa. Lisäksi
arvioinnissa tulee huomioida myös korujen kautta mahdollisesti leviävät infektiot ja koruihin
tarttumisesta johtuvat vammat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon oppimisympäristöissä.
Henkilökohtainen hygienia, käsihygienia sekä elintarvikehygienia ovat monissa ammateissa
välttämättömiä tartuntojen leviämisen ehkäisytoimenpiteitä. Myös asiakaspalvelutyö itsessään voi asettaa
tiettyjä vaatimuksia työntekijän ulkoiseen olemukseen, jolloin asiakkaiden antama palaute voi olla niiden
käyttökiellon perusteena.
4.4.3 Päihteet ja tupakka
Opetushallituksen määräyksen (23.12.2011 dno 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee
laatia yhteistyössä opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kanssa
tupakointia, nuuskaamista sekä päihteiden ja huumeiden käyttöä ennalta ehkäiseviä
toimintaohjeita. Kirjallisiin toimintaohjeisiin tulee sisällyttää koulutuksen järjestäjän ohjeet päihteiden
käytön ehkäisemisestä, päihdeongelmiin puuttumisesta ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisesta.
Kuva 16. Kieltomerkki, Avotulenteko ja tupakointi kielletty.
Työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä altistumiselta tupakansavulle työpaikan sisätiloissa.
Työnantajan on huolehdittava tupakoinnin kieltämisestä tiloissa, jotka tupakkalaki määrää savuttomiksi,
sekä valvottava kiellon noudattamista. (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, 693/1976.)
Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle
itselleen sekä muille työpaikalla työskenteleville. Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat
siitä, miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet
päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon
ohjaamiseksi.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 35 §) koulutuksen järjestäjä
voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos
on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen
alaisena opintoihin kuuluvissa työtehtävissä tai työssäoppimisessa tai että
opiskelijalla on riippuvuus huumeista.
Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja
että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä
harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista
riippuvaisena toimiminen
1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä
2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta
3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä tai
4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä tarkoitetun työpaikan tai 17 §:ssä tarkoitetun
työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen
aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.
Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Opiskelijoita koskevaan huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain
(1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.
Huumausainetestausta ei saa järjestää ennen kuin koulutuksen järjestäjällä on asiaa koskevat kirjalliset
toimintaohjeet, joista on tiedotettu opiskelijoille, opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon
henkilöstölle, opettajille ja muille keskeisille opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä vastaaville
työssäoppimispaikat mukaan lukien.
4.4.4 Työliikenne tehdasalueella
Liikkuessaan tehdasalueella työtehtävien aikana opiskelijoiden on noudatettava sovittuja ohjeita ja
määräyksiä. Liikkuminen tehdasalueella on osa työpaikan riskien kartoitusta. Seuraavassa on muutamia
työpaikoilla käytössä olevia varoitusmerkkejä.
Kuva 17. Kieltomerkki, Jalankulku kielletty.
Kuva 18. Varoitusmerkki, Liikkuvia ajoneuvoja.
Kuva 19. Ensiapumerkki, Hätäuloskäynti
Kuva 20. Varoitusmerkki, Putoamisvaara.
Kuva 21. Varoitusmerkki, Riippuva taakka.
TURVALLISESTI TYÖLIIKENTEESSÄ -OPAS TULOSTETTAVISSA osoitteesta
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liikennekasvatus/aikuiset/index.php
4.4.5 SORA-säädökset
SORA-säädöksillä tarkoitetaan lainsäädäntöä, joka on kehitetty niitä tilanteita varten, jolloin
opiskelijaksi hakevan tai jo opiskelevan opiskeluun soveltuvuus herättää koulutuksen
järjestäjän tai työssäoppimispaikan huolen. Aiemmat säädökset ja määräykset eivät antaneet
koulutuksen järjestäjille riittäviä keinoja toimia tilanteissa, joissa opiskelijan toiminta opinnoissa tai
opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä työpaikoilla aiheutti vaaraa potilas-, asiakas- ja
liikenneturvallisuudelle tai oli uhkana alaikäisten turvallisuudelle. Näissä tilanteissa myös
kurinpitosäännökset ja päihdetestauksien käyttömahdollisuudet koettiin puutteellisiksi. Opetushallitus
on antanut asiaa koskevan määräyksen 23.12.2011 (nro 38/011/2011). Ammatillisen peruskoulutuksen
ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2012 alkaen.
Säädösten tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen
turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja
työyhteisön turvallisuutta.
Lisäksi säännöksillä on täsmennetty muun muassa opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, mahdollistettu
opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua,
säädetty tarkemmin oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, mahdollistettu
huumausainetestaukset, vahvistettu kurinpitosäädöksiä sekä lisätty koulutuksen järjestäjien ja
viranomaisten tietojen saantioikeutta. Muutosten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja
sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka
liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.
Tutkintojen perusteissa keskeiset uudistukset kohdistuvat tutkintokohtaisiin
terveydentilavaatimuksiin, joista Opetushallitus on antanut määräykset valtioneuvoston
asetuksissa 1032 ja 1033/2011 määrätyissä humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen
alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatillisissa
perustutkinnoissa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.
Opetushallitus on vuonna 2013 julkaissut oppaan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille Sora-säädösten
ja -määräysten toimeenpanoa varten. Opas on sähköisessä muodossa luettavissa ja tulostettavissa
osoitteessa
http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltu
mattomuuteen.pdf.
4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu
Opetushallituksen määräyksen (23.12.2011 nro 38/011/2011) mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee
olla oppimisympäristön turvallisuutta edistävä kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet kiusaamisen,
häirinnän, käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien
varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että sen toimintayksiköissä ja työpaikoilla on
opiskeluterveydenhuollon tarjoamien palvelujen lisäksi riittävä määrä ajantasaisella osaamisella
varustettua ensiaputaitoista henkilökuntaa ja että sen käytettävissä on riittävä ensiapuvälineistö.
Koulutuksen järjestäjän tulee myös huolehtia, että henkilökunnan ensiaputaitoja päivitetään määräajoin.
Koulutuksen järjestäjän työpaikoilla tulee olla ajantasainen toimintaohje onnettomuus- ja
väkivaltatilanteiden varalle.
Työpaikka ja työ tulee järjestää siten, että tulipalon tai muun onnettomuuden vaara on
mahdollisimman vähäinen. Työpaikalla on oltava tarpeelliset hälytys-, paloturvallisuus- ja
pelastautumisvälineet ja työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet välineiden käyttöön.
Työntekijöille on annettava tarpeelliset ohjeet tulipalon, hukkumis- tai muun vaaran varalta. Tarvittaessa
on järjestettävä harjoituksia. Hätätilanteessa on varmistettava, että kaikki työntekijät saavat tiedon
tilanteesta ja voivat poistua vaara-alueelta turvallisesti. Rakennuksen kulkureittien on oltava vapaina.
Alkusammutusvälineiden on oltava helposti käyttöön otettavissa. (Työturvallisuuslaki 738/2002,
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003.)
Työpaikoilla, joilla on suuronnettomuuden vaara, on tämä otettava ensiapusuunnittelussa huomioon (L
738/2002, 44 §). Toimintasuunnitelma suuronnettomuuden varalta on tehtävä yhteistyössä
terveydenhuolto-, työsuojelu-, palo-, pelastus- ja raivaushenkilöstön kanssa. Pelastustoiminnan kitkaton
sujuminen onnettomuustilanteessa edellyttää ennalta harjoiteltua yhteistoimintaa.
Työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työntekijöille on annettava ohjeet
toimimisesta tapaturma- tai sairastumistilanteissa. Työpaikalla on oltava merkityissä kohdissa saatavilla
riittävästi ensiapuvälineitä. Työpaikalla on tarvittaessa oltava ensiavun antamiseen soveltuva tila.
(Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 §.)
Ensiapukoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä ja ensiapuvarustus määritellään työpaikan tapaturman
vaaran, työntekijöiden määrän ja yksiköiden sijainnin perusteella. Ensiapuvälineet on säilytettävä
hyvässä järjestyksessä siten, että ne ovat helposti esille otettavissa ja tarvittaessa myös otettavissa
mukaan tapaturmapaikalle. Ensiapuvälineiden sijoituspaikat on osoitettava opasteilla. Ilmoitustauluilla
tulisi olla tieto ensiapuvälineiden sijoituspaikoista. Samalla voidaan tiedottaa ensiaputaitoisista
henkilöistä, hälytysajoneuvon tilaamisesta sekä muista toimintaohjeista vahinkotilanteessa.
5
Esimerkkitapauksia työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta muovi- ja
kumialalla
Muovi- ja kumialalla järjestetään opetussuunnitelman mukaan 1–2 opintoviikon mittainen
työturvallisuuskoulutus, jossa käydään läpi kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat ja kaikille opiskelijoille
opetetaan turvallinen työskentelytapa työstökoneilla (muovi-, puu- ja metallialan koneet).
Opiskelijat suorittavat myös työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutuksen edellyttämän tason ja vähintään
hätä-EA:n koulutuksen.
LÄHTEET
Työturvallisuutta ohjaavat säädökset ja ohjeet
Aluehallintovirasto työpaikkatiedote 4/2012. Nuorelle työntekijälle haitallisista ja vaarallisista töistä on
ilmoitettava. Saatavilla: http://www.tyosuojelu.fi/upload/Tyopaikkatiedote_4c_2012.pdf.
Ammattitautilaki 1343/1988
Euroopan parlamentin asetus 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja
pakkaamisesta (ns. CLP-asetus)
Huumausainelaki 373/2008
Kemikaaliasetus 675/1993
Kemikaalilaki 599/2013
Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla, Työturvallisuuskeskus 2012
Kemikaalivaarojen arviointi, Työturvallisuuskeskus 2012
Kumiteollisuuden turvallisuusopas, Työturvallisuuskeskus 2008
Kunnossapidon riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus 2012
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998
Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998
Laki nuorista työntekijöistä 998/1993
Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden
korvaamisesta 1318/2002
Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/1976
Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
Laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990
Opetushallituksen määräys (23.12.2011 dno 38/011/2011)
Opetusministeriö (22.10.2008 dno 19/502/2008) Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä
perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa
Opetusministeriön muistio 30.10.2003. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa
Pelastuslaki 379/2011
Rengastöiden riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus 2012
Rikoslaki 39/1889
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden
esimerkkiluettelosta 2012
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 2012
Sähköturvallisuuslaki 410/1996
Säteilyasetus 1512/1991
Tapaturmavakuutuslaki 608/1948
Tupakkalaki 693/1976
Työsuojelun valvontalaki 44/2006
Työtapaturmat kumiteollisuudessa ja autonrengasalalla, Työturvallisuuskeskus 2000
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Työturvallisuuslaki 738/2002
Vahingonkorvauslaki 412/1974
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998
Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006
Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001)
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta
vaaroilta 146/2010
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (ns. käyttöasetus)
403/2008
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009
Valtioneuvoston päätös asbestitöistä 1380/94)
Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista 1406/1993
Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993
Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993
Valtionneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden
aiheuttamalta vaaralta 1155/1993
Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994
Muita lähteitä
Alvesalo ja Nuutila. 2006. Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 13.
Edita, Helsinki 2006.
Tieturvakortti 1 ja 2, koulutusaineisto
Työhyvinvointikortti
Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä paikalla. 5. painos. Työturvallisuuskeskus, 2011. 56 s.
Prima Oy 2005.
www.tyosuojelu.fi
www.tyoterveyslaitos.fi
www.ttk.fi
www.stuk.fi
www.tukes.fi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
www.ttl.fi, Työterveyslaitos
www.allergia.fi, Allergia- ja astmaliitto
www.stuk.fi, Säteilyturvakeskus
www.finlex.fi, FINLEX – Valtion säädöstietopankki
Työsuojeluhallinto, http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi,
LIITTEET
Liite 1 Riskien luokittelumalli haitallisen tapahtuman seurausten
vakavuuden ja esiintymistodennäköisyyden perusteella
Tapahtuman
todennäköisyys
Tapahtuman seuraukset
Vähäiset
Haitalliset
Vakavat
Epätodennäköinen
Merkityksetön riski
Vähäinen riski
Kohtalainen riski
Mahdollinen
Vähäinen riski
Merkittävä riski
Kohtalainen riski
Todennäköinen
Kohtalainen riski
Merkittävä riski
Sietämätön riski
Riskin kasvaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta turvallisuutta ei vaaranneta. Matalan,
merkityksettömän riskin alueella katsotaan, että riskin pienentämisellä ei enää tavoiteta merkittävää
turvallisuustason kasvua. Kun riski kohoaa, riskin aiheuttavia oloja tarkkaillaan. Mikäli riski on
kohonnut lievästi ja voidaan puhua vähäisestä riskistä, pienentäviin toimiin ryhdytään, jos niiden
katsotaan olevan kustannusten ja hyötyjen kannalta edullisia. Riski voi olla myös niin suuri, että työtä ei
saa aloittaa tai jatkaa, ennen kuin riskiä on alennettu. (Lähde:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi. ja
http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2010/10/TSO_14.pdf.)
Liite 2 Riskin hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä
riski on vapaaehtoinen
•
riski ei ole vapaaehtoinen
riskien vaikutukset ovat välittömiä •
vaikutukset viivästyvät
ei ole muita vaihtoehtoja
•
on monia vaihtoehtoja
riski tunnetaan riittävästi
•
riskiä ei tunneta
altistumista ei voi välttää
•
altistuminen on ylellisyyttä
riski kohdataan työssä
•
riski kohdataan muualla kuin työssä
tavallinen vaara
•
tavallista kauhistuttavampi vaara
vaikuttaa tavallisiin ihmisiin
•
vaikuttaa erityisesti herkkiin ihmisiin
käytetään tarkoitetulla tavalla
•
väärinkäyttö on todennäköistä
seuraukset ovat palautuvia
•
seuraukset eivät palaudu
Liite 3 Työturvallisuusanalyysikortti
Työn turvallisuusanalyysi
OSASTO:
Kohde: _______________________
Analyysi pvm.: ____________________
__________________________
Työ: __________________________
Laatijat: _______________________
Tehtävän vaihe/työvaihe
Vaara
Vaaran syy
Riski
Parannustoimenpiteet
Liite 4A Työturvallisuusriskit muovi- ja kumialalla / Kalvon valmistus
Vaara
Melu
Raaka-aineet, nostot
Siirtymiset, portaat
Kuumat pinnat
Muovisularoiskeet
Telat
Liikkuvat laitteet
Leikkurit
Valmiit rullat
Nosturi
Trukki
Varasto
Huolto- ja siivoustyöt
Riskikohde/-tilanne
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Meluavat koneet ja
laitteet
Kuulovaurio,
kommunikointivaikeudet
Suojaseinät
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Nostetaan vain sallittu
enimmäismäärä
Oikea koulutus
Varovaisuus
Kaiteet kunnossa
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Kotelointi, jos
mahdollista
Pääsyn estäminen
laitteiden liikkuessa
Siirto ja nosto raakaSelkävammat,
ainesuppiloihin ja nyrjähdykset, putoamiset
säiliöihin
Kävely portaissa
Kompastuminen
Sylinterin ja työkalun
Palovamma
lämmitysvastukset
Ajon aloitus ja lopetus
Palovamma
Käsien ja sormien
Tuotantoajo
puristuminen
Käsien ja sormien
Tuotantoajo
puristuminen
Käsien ja sormien
Tuotantoajo
viiltohaavat
Koulutus, varovaisuus
Koulutus, varovaisuus
Koulutus, varovaisuus
Suojatut leikkurit
Turvakengät
Rullien siirto
Raajojen vammat
Koulutus, varovaisuus
Rullien nosto
Rullien siirto koneelta
ja nosto hyllyyn
Trukki ja muu
liikenne
Jätteet, romut ja
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Törmäys- ja
putoamisvaara
Kompastuminen,
Koulutus, varovaisuus
Siisteys, koulutus,
Trukkikoulutus
Huom!
liukkaat lattiapinnat
liukastuminen
varovaisuus
Liite 4B Työturvallisuusriskit muovialalla / Ruiskuvalu
Vaara
Raaka-aineet, nostot
Kuumat pinnat
Muovisularoiskeet
Luukut
Tuotantosolun muut
laitteet:
kuljettimet,
robotit
Trukki
Nosturi
Varasto
huolto- ja siivoustyöt
Suojaus
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Siirto ja nosto raakaainesuppiloihin ja säiliöihin
Sylinterin ja työkalun
lämmitysvastukset
Selkävammat,
nyrjähdykset,
putoamiset
Nostetaan vain sallittu
enimmäismäärä
Palovamma
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Ajon aloitus ja lopetus
Palovamma
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Sormet jäävät
luukkujenväliin
Sormivammat
Koulutus, varovaisuus
Liikkuvat koneiden
osat
Käsien jääminen
puristukseen
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet ja aidat
Kuuma öljy ja
liikkuvat osat
Palovamma ja käsien
jääminen puristukseen
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet ja aidat
Muottien siirto > nosto
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Muottien siirto > nosto
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Jätteet, romut ja
liukkaat lattiapinnat
Kompastuminen,
liukastuminen
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Meluavat koneet ja
laitteet
Melu
Hydrauliikka
pneumatiikka
Miten riskiä
pienennetään
Riskikohde/-tilanne
ja
Haitta
Trukkikoulutus
Turvakengät
Nosturikoulutus,
Turvakengät
Huom!
Liite 4C Työturvallisuusriskit muovialalla / Putki- ja profiiliekstruusio
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Siirto ja nosto raakaainesuppiloihin ja –
säiliöihin
Sylinterin ja työkalun
lämmitysvastukset
Selkävammat,
nyrjähdykset,
putoamiset
Nostetaan vain sallittu
enimmäismäärä
Palovamma
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Muovisularoiskeet
Ajon aloitus ja lopetus
Palovamma
Koulutus, varovaisuus
Lämpökäsineet
Siirtymiset, portaat
Kävely portaissa
Kompastuminen
Varovaisuus
Kaiteet kunnossa
Putkien ja
profiilienkatkaisu
Putkien ja profiilien
kelaaminen rullalle
Putkien ja
suulakkeiden siirto
Käsien ja sormien
joutuminen teriin
Käsien ja sormien
jääminen puristukseen
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Turvakengät
Lavojensiirto
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Trukkikoulutus
Turvakengät
Jätteet, romut ja
liukkaat lattiapinnat
Kompastuminen,
liukastuminen
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Vaara
Melu
Raaka-aineet, nostot
Kuumat pinnat
Leikkurit, sahat
Kelauslaitteet
Nosturi
Trukki
Varasto;
huolto- ja siivoustyöt
Riskikohde/-tilanne
Meluavat koneet ja
laitteet
Haitta
Koulutus, varovaisuus
Huom!
Liite 4D Työturvallisuusriskit muovialalla / Lujitemuovityöt
Vaara
Riskikohde/-tilanne
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Meluavat koneet ja
laitteet
Kuulovaurio
Suojaseinät
Raaka-aineet; hartsit,
kiihdyttimet, kovetteet
Roiskeet silmiin,
ihoaltistus
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Imupöydät ja
kohdeimut
Puhdistusaineet; asetoni
Työkalujen ja
muottien puhdistus
Huumaus, ihon
kuivuminen
Imupöydät ja
kohdeimut
Hionta- ja leikkauspöly
Kappaleiden leikkaus
Pöly
Imupöydät ja
kohdeimut
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Kompastuminen,
liukastuminen
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Melu
Trukki
Huolto- ja siivoustyöt
Muottien siirto ja
nosto hyllyyn
Jätteet, romut ja
liukkaat lattiapinnat
Käsineet, silmien
suojaimet,
suojavaatetus
Käsineet, silmien
suojaimet,
suojavaatetus,
hengityssuojaimet
Trukkikoulutus
Turvakengät
Huom!
Liite 4E Työturvallisuusriskit muovialalla / Lämpömuovaus
Vaara
Melu
Höyryt ja kaasut
Kuljettimet
Työstökoneet;
vannesaha, jyrsin, pora
Robotti
Trukki
Huolto- ja siivoustyöt
Riskikohde/-tilanne
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Meluavat koneet ja laitteet
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Keuhkojen ja silmien
altistuminen
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Käsien jääminen
puristukseen
Käsien ja sormien
joutuminen teriin
Käsien ja muiden
vartalonosien
jääminen
puristukseen
Suojaimet,
kohdeilmanpoisto
Kohdeilmanpoisto
Koulutus, varovaisuus
Pääsyn estäminen
laitteiden liikkuessa
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet ja aidattu
alue
Putoamisvaara
Koulutus, varovaisuus
Trukkikoulutus
Turvakengät
Kompastuminen,
liukastuminen
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Muovattujenaihioidensiirto
Kappaleiden irrottaminen
aihiosta
Liikkuvat robotin osat
Muottien siirto koneelta ja
nosto hyllyyn
Jätteet, romut ja liukkaat
lattiapinnat
Huom!
Liite 4F Työturvallisuusriskit kumi- ja muovialalla / Mekaaninen työstö
Vaara
Melu
Pöly
Höyryt ja kaasut
Työstökoneet, jyrsin,
pyörösaha,
vannesaha, oikohöylä,
porakone,
käsityökalut
Robotti
Trukki
Huolto- ja siivoustyöt
Riskikohde/-tilanne
Meluavat koneet ja
laitteet
Porauksessa.
sahauksessa jne.
syntyvä lastu > pöly
Keuhkojen ja silmien
altistuminen
Tuotteiden
valmistaminen
lastuamalla
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Keuhkojen ja silmien
reaktiot
Suojaimet,
kohdeilmanpoisto
Kohdeilmanpoisto
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Suojaimet,
kohdeilmanpoisto
Kohdeilmanpoisto
Käsien ja sormien
joutuminen teriin
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet
Koulutus, varovaisuus
Suojaimet ja aidattu
alue
Koulutus, varovaisuus
Trukkikoulutus
Haitta
Käsien ja muiden
Liikkuvat robotin osat
vartalonosien
jääminen puristukseen
Materiaalien nosto ja
Putoamisvaara
siirto hyllyyn
Jätteet, romut ja
Kompastuminen,
liukkaat lattiapinnat
liukastuminen
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Huom!
Liite 4G Työturvallisuusriskit kumialalla / Pinnoitus
Vaara
Melu
Kemikaalit
Sakset, puukot ja
meistit
Riskikohde/tilanne
Meluavat koneet ja
laitteet
Keuhkojen, silmien
ja ihon altistuminen
Käsien
vaurioituminen
Valssit
Sekoitteen
muokkaus
Kalanterit
Sekoitteen
muokkaus
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet, koneen
melulähteen eristäminen
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Koulutus ja ohjeistus
Suojaimet ja kohdepoisto
Viiltohaavat
Koulutus ja ohjeistus
Suojakäsineet/viiltosuojakäsineet
Koulutus ja ohjeistus
Hätäkatkaisimet ja konesuojat
Koulutus ja ohjeistus
Hätäkatkaisimet ja konesuojat
Käsien joutuminen
pyörivien telojen
väliin
Käsien joutuminen
pyörivien telojen
väliin
Trukki
Materiaalien nosto
ja siirto hyllyyn
Putoamisvaara
Koulutus ja ohjeistus
Trukkikoulutus
Nostot
Liikuntaelinten
vammat
Selän venähdykset
ja jalkojen
vaurioituminen
Nostetaan vain sallittu
enimmäismäärä
Henkilökohtaiset suojaimet
Huom!
Liite 4H Työturvallisuusriskit kumialalla / Sekoitus
Riskikohde/-tilanne
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Käsien joutuminen
liikkuviin osiin
Meluavat koneet ja
laitteet
Vammautuminen
Koulutus ja ohjeistus
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kemikaalit
Keuhkojen, silmien ja
ihon altistuminen
Valssit
Sekoitteen muokkaus
Nostot
Liikuntaelinten
vammat
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Käsien joutuminen
pyörivien telojen
väliin
Selän venähdykset ja
jalkojen
vaurioituminen
Trukki
Materiaalien nosto ja
siirto hyllyyn
Vaara
Kammiosekoitin
Melu
Putoamisvaara
Koulutus ja ohjeistus
Suojaus
Henkilökohtaiset
suojaimet
Kuulosuojaimet,
koneen melulähteen
eristäminen
Suojaimet ja
kohdepoisto
Koulutus ja ohjeistus
Hätäkatkaisimet ja
konesuojat
Nostetaan vain sallittu
enimmäismäärä
Henkilökohtaiset
suojaimet
Koulutus ja ohjeistus
Trukkikoulutus
Huom!
Liite 4I Työturvallisuusriskit kumialalla / Raakavalmisteiden tekeminen
Vaara
Melu
Valssit
Leikkurit
Huoltosiivoustyöt
Kemikaalit
ja
Riskikohde/tilanne
Haitta
Miten riskiä
pienennetään
Suojaus
Meluavat koneet ja
laitteet
Kuulovaurio
Suojaseinät
Kuulosuojaimet, koneen
melulähteen eristäminen
Sekoitteen
muokkaus
Käsien joutuminen
pyörivien telojen
väliin
Koulutus ja ohjeistus
Hätäkatkaisimet ja konesuojat
Viiltohaavat
Koulutus ja ohjeistus
Suojakäsineet/viiltosuojakäsineet
Kompastuminen,
liukastuminen
Allergiset reaktiot,
ihosairaudet
Siisteys, koulutus,
varovaisuus
Henkilökohtaiset suojaimet
Koulutus ja ohjeistus
Suojaimet ja kohdepoisto
Käsien
vaurioituminen
Jätteet, romut ja
liukkaat lattiapinnat
Keuhkojen, silmien
ja ihon altistuminen
Huom!
Liite 5 Tapaturma/Vaaratilanneilmoitus
Tapaturma-/vaaratilanneilmoitus
(vakuutusyhtiöllä on oma lomakkeensa, jolla tapaus ilmoitetaan heille)
❑
 Tapaturma ❑
 Vaaratilanne – henkilövahinko
❑
 Vaaratilanne – molemmat
❑
 Vaaratilanne – materiaalivahinko
Sattumispäivä:
Tapahtuma/tilanne:
Vahingoittuneen nimi:
Tapahtumapaikka/osasto:
Mitä tapahtui? Kirjoita kaikki, mitä tiedät. (Mitä, missä, milloin, olosuhteet, osalliset, tehty
työ, poikkeamat, lopputulos, vamman syy, vamman aiheuttaja, edeltävät tapahtumat)
Miksi tapaturma sattui? Kirjoita kaikki, mitä tiedät.
(Mitkä asiat myötävaikuttivat tapaturman/vaaratilanteen syntymiseen?)
52
Miten vastaavat tapahtuma/tilanne estetään jatkossa?
Sovitut toimenpiteet:
Aikataulu:
Vastuuhenkilö:
Jakelu: Tapaturmista ja vaaratilanteista raportoidaan seuraaville henkilöille:
Tapaturman tutkintaan osallistuvat:
Ilmoituksen laatija ja puh.numero:
Käsitelty (pvm ja hyväksyntä):
Huom! Lomakkeen ja siinä ilmenevien tietojen käsittelyssä tulee noudattaa luottamuksellisuutta ja ottaa
huomioon työntekijöiden oikeus yksityisyydensuojaan!
53
Liite 6 Esimerkki perehdytyslomakkeesta
Tämän lomakkeen avulla sinut perehdytetään tuleviin työtehtäviisi ja Yrityksen tapoihin toimia. Kun lomakkeessa mainittu
kokonaisuus on käyty läpi yhdessä esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työnopastajan tai ympäristövastaavan kanssa,
pyydä häntä rastittamaan tarvittavat kohdat ja kuittaamaan asia läpikäydyksi. Allekirjoita vielä lomake itse ja palauta se
esimiehelle. Kiitos!
Työntekijän nimi:
______________________________________________________________________
Osasto/työyksikkö:
_____________________________________________________________________
Esimies:
______________________________________________________________________________
Työnopastaja:
_________________________________________________________________________
Aloituspäivämäärä:
___________________________________________________________________
Pvm
Yleistiedot Yrityksestä ja työsuhteesta – Esimies
Yrityksen esittely
Työajat, kellokortti, kulkeminen, ylityöt
Sairastuminen, ilmoitusvelvollisuus, sairasajan palkka
Palkanmaksu, lomat, irtisanoutuminen
Oman osaston tavoitteet
Työnopastajan esittely
Oma työympäristö – Työnopastaja
Lähimpien työtovereiden, työtilojen ja työnopastajan esittely
Ruokailu, sosiaalitilat
Työsuojelu – Työsuojeluvaltuutettu
Yleiset työturvallisuusohjeet ja -säännöt
Työsuojeluoppaan läpikäynti
Toiminta hätätilanteessa
Ensiapu, paloturvallisuus
Työvaatteet
54
Kuittaus
Tiedonkulku – Työnopastaja
Intranet, tietokone ja tunnukset
Tiedonvälitys yrityksessä
Työnopastaminen – Työnopastaja
Kuittaus
Pvm
Työopastuskirjaukset tapauskohtaisesti. Jos tehtävä ei edellytä mainittua asiaa, kohta vedetään yli.
Pyydä työnopastajaa rastittamaan läpikäydyt asiat ja kuittaamaan allekirjoituksella viivoille.
Työn esittely, työmenetelmät
Työvälineet
Työ- ja toimintaohjeet
Työturvallisuus, vaaratekijät
Tuotantolaitteet
Käyttötapa
Huolto
Tuotteen laatutekijät
Mitat
Raaka-aine
Ulkonäkö
Pakkaukset
Tuote- ja raaka-ainevarasto
Seuraavaa Yrityksen omaisuutta luovutettu työntekijän käyttöön: ________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
Omaisuuden luovuttajan kuittaus ja päivämäärä
_____________
_____________
Lisätietoja:
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
Olen saanut yllä kuvatun perehdytyksen ja työnopastuksen
Päivämäärä: ______________
55
____________________________________
Työntekijän allekirjoitus
Kun perehdytys ja työnopastaminen on käyty läpi, palauta täytetty lomake esimiehelle.
56