Vuosikertomus 2012 - Pienperheyhdistys ry

Vuosikertomus 2012
SUVAITSEVAISUUS
AVOIMUUS
LUOTTAMUS
LUOVUUS
YHTEISTYÖ
PÄÄMÄÄRÄMME
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
ARVOMME
Suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamus, luovuus, yhteistyö
Pienperheyhdistys ry on Helsingin ensikodissa asuneiden au-äitien vuonna 1968 perustama, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten
aseman parantamista ja tasa-arvoisen lapsuuden toteutumista. Pienperheyhdistyksen
perustehtävä on lasten hyvinvoinnin turvaaminen kehittämällä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, tarjoamalla lapsiperheille mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen
toimintaan sekä edistämällä eri perhemuotojen tasavertaisuutta. Pienperheyhdistys on
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö.
Pienperheyhdistys ry
Kinaporinkatu 11. A, 00500 Helsinki
Puh. (09) 720 6810
Fax. (09) 7206 8130
[email protected]
www.pienperhe.fi
Etu- ja takakannen kuvat & Haiku-runo: Lapsilisä-projektin leirin tuotoksia vuonna 2012
2
Sisältö
1. Yhden vanhemman perheet ja kansalaisjärjestön tehtävä
2. Toiminnan tarkoitus, tavoitteet ja toimintamuodot
3. Toiminnan kehittämisen painopistealueet vuonna 2012
4. Jäsenistö ja toimitilat
5. Vertaistoiminta
5.1. Ohjattu vertaistoiminta
5.2. Yhdessäolo- ja toimintaryhmät
5.3. Retki-, leiri- ja lomatoiminta
6. Neuvonta, palveluohjaus ja perhekohtainen työ
7. Vapaaehtoistoiminta
7.1. Vertaistoiminnan ohjaajat
7.2. Mieskaveritoiminta
7.3. Mummila – kolmen polven kohtaamispaikka
8. Tenavatupatoiminta
9. Tapaamispaikkatoiminta
10. Perhepaikka Punahilkka
11. Järjestötalo Merikehto
12. Projektit
12.1. Lapsilisä-projekti 2010–2013
12.2. Teatteriprojekti Circle! 2009–2012
12.3. Miina-projekti 2008–2012
12.4. Pikkukaveria ei jätetä -projekti 2012–2015
13. Toiminnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
14. Toiminnan kehittämistarpeet
15. Hallinto, henkilöstö ja talous
Tuloslaskelma ja tase
Tilintarkastuskertomus
3
Pienperheyhdistys 2012
1. YHDEN VANHEMMAN
PERHEET JA KANSALAISJÄRJESTÖN TEHTÄVÄ
Suomalaisista lapsiperheistä noin viidennes on yhden vanhemman perheitä. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa yhden vanhemman perheiden osuus on vielä suurempi. Helsingissä joka kolmannen, Espoossa ja Vantaalla
joka neljännen lapsiperheen arki pyörii yhden vanhemman
voimin. Yhden vanhemman perheiden osuus vaihtelee
voimakkaasti kaupunginosittain ja esimerkiksi Itä-Helsingissä useampi kuin joka kolmas lapsiperheistä on yhden
vanhemman perhe.
Yksikin turvallinen vanhempi riittää lapsen tasapainoiseen
kasvuun ja kehitykseen. Usein perheen ympärillä on ystäviä ja muita turvallisia aikuisia vaikka sukulaisia olisikin
vähän. Suuri osa yhden vanhemman perheistä pärjää hyvin.
Suomalainen perhe on muuttunut ja yhä harvemman lapsiperheen perustan muodostaa avioliitossa elävät vanhemmat. Yhden vanhemman perheiden määrä kaikista lapsiperheistä on kasvanut, mutta edelleenkin yksinhuoltajat
joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja.
Yhden vanhemman perheet kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin muutkin lapsiperheet. Kuitenkin yhden
vanhemman perheiden köyhyysriski on kolminkertainen
muihin lapsiperheisiin verrattuna. Köyhässä perheessä
elävien lasten osuus on kasvanut voimakkaasti ja kolmannes näistä lapsista elää yhden vanhemman perheessä. Köyhissä lapsiperheissä on selvästi enemmän lapsia ja useammin alle kouluikäisiä lapsia kuin muissa lapsiperheissä.
Vanha sanonta ”työ on parasta sosiaaliturvaa” ei tänä päi-
vänä välttämättä enää päde. Joka toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy töissä, kun sen sijaan lapsettomissa
köyhissä kotitalouksissa on vain vähän työssä käyviä.
Köyhyys on riskitekijä vanhemman jaksamiselle varsinkin
silloin kun perheen arkea on pyörittämässä vain yksi aikuinen. Perheen toimeentulovaikeudet kuormittavat vanhempia, mutta huoli rahojen riittävyydestä voi olla läsnä
lasten ja nuorten arjessa. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa
lasten ja nuorten mahdollisuuksiin ja valintoihin. Kaikilla
lapsilla tulisi perhemallista riippumatta olla samanlaiset
edellytykset.
Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on
koskenut erityisen rankasti köyhiä lapsiperheitä. Esimerkiksi lapsilisät, vanhempainpäiväraha ja kotihoidontuki
ovat jääneet pahasti jälkeen muusta tulonkasvusta.
Pienperheyhdistyksen tehtävä kansalaisjärjestönä on tehdä
näkyväksi lapsiperheköyhyyttä yhden vanhemman perheiden näkökulmasta ja vaikuttaa perheitä köyhdyttäviin
rakenteisiin.
Yhdistyksen vertaistoiminta antaa perheille mahdollisuuden kohdata samassa elämäntilanteessa eläviä perheitä.
Pienperheyhdistyksen vapaaehtoiset mieskaverit sekä
kummimummot ja –vaarit puolestaan auttavat perheitä
laajentamaan sosiaalisia verkostojaan ja tuovat lisää aikuisuutta yhden vanhemman perheille
Yhteisen toiminnan, retkien ja leirien tavoitteena on tukea
perheiden hyvinvointia ja vanhemman jaksamista sekä
kannustaa perheitä yhteisöllisyyteen, omatoimisuuteen
ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vertaistoiminta voi
myös auttaa mukana olevia näkemään pientuloisuuden ja
köyhyyden yhteiskunnallisena ongelmana eikä yksittäisen
perheen tai vanhemman omana vikana. Tämä ymmärrys
on ensimmäinen askel vaikuttamiseen ja muutokseen.
Haiku-runo Lapsilisä-projektin leiriltä
4
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
2. TOIMINNAN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT
Päätavoite: Yhden vanhemman perheiden hyvinvoinnin paraneminen
Osallisuus, voimaantuminen ja vaikuttaminen Toiminnan tarkoitus:
Pienperheyhdistyksen
tarkoituksena on toimia
yksivanhempaisten
perheiden aseman
parantamiseksi, edistää
lasten aseman
parantamista
yhteiskunnassa, kehittää
ennaltaehkäisevää
lastensuojelutyötä sekä
muokata yleistä
mielipidettä erilaisia
perhemuotoja
hyväksyväksi.
Elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen Tukiverkostojen vahvistuminen Vanhemman
jaksaminen ja
osallisuuden
mahdollistuminen
Päämäärä: ”Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille.” Visio:
”Pärjäävä vanhempi,
tasa-arvoinen lapsuus.”
Lapsen oikeus molempiin vanhempiin Sosiaalisten verkostojen laajentuminen Hyvien käytäntöjen kehittäminen, juurruttaminen ja levittäminen Vertaistoiminta Neuvonta, palveluohjaus ja perhekohtainen työ Vapaaehtois-­‐
toiminta Tenavatupa-­‐
toiminta Tapaamispaikka-­‐
toiminta Perhepaikka Punahilkka Projektit Lapsilisä Miina Circle! Pikkukaveria ei jätetä 5
Pienperheyhdistys 2012
3. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET
VUONNA 2012
Kansalaistoiminnan kehittäminen Tavoitteena on vaikuttamisen tekeminen kiinnostavaksi ja saada näin uusia, aktiivisia jäseniä mukaan toimintaan. Vertaistoimintaa laajennetaan innostamalla ja sitouttamalla uusia vertaisohjaajia. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Tavoitteena on parempien toimintaedellytysten ja rakenteiden luominen vapaaehtoistoiminnalle. Vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta, työnohjauksellista tukea ja palkitsemista kehitetään. Projekteissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttaminen Tavoitteena on hyvien käytäntöjen juurruttaminen yhdistyksen kaikkeen toimintaan ja niiden levittäminen muualle yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen vuonna 2012 päättyviä projekteja ovat Miina-­‐projekti, Circle! -­‐hanke ja Lapsilisä-­‐
projekti. Mieskaveritoiminnan valtakunnallistaminen. Pienperheyhdistys on kehittänyt Mieskaveritoimintaa pääkaupunkiseudulla kahdenkymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on hyvien kokemuksien ja käytäntöjen hyödyntäminen ja toiminnan käynnistäminen muilla paikkakunnilla. Toimitilat ja
kotisivut:
6
Pienperheyhdistyksen toimisto,
Mieskaverit® ja Tapaamispaikka
Kinaporinkatu 11 A 2.krs
00500 Helsinki
www.pienperhe.fi
www.lapsilisa.fi
www.mieskaverit.fi
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
4. JÄSENISTÖ JA
5. VERTAISTOIMINTA
TOIMITILAT
Pienperheyhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen Suomen kansalainen tai Suomessa
vakituisesti asuva muun maan kansalainen, joka on jättänyt yhdistyksen hallitukselle kirjallisen hakemuksen. Jäsenet hyväksyy Pienperheyhdistyksen hallitus.
Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, jotka ovat joko yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä. Kannatusjäsenet hyväksyy
yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.
Yhdistyksen jäsenyyttä tarjotaan aktiivisesti myös jäsenperheiden lasten etävanhemmille. Jäseneksi liityttyään
etävanhemmat saavat säännöllisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta ja voivat osallistua toimintaan yhdessä lapsensa
kanssa.
Vuoden 2012 lopussa Pienperheyhdistyksessä oli 960 jäsentä. Toimintakauden aikana yhdistykseen liittyi 83 uutta
jäsentä ja yhdistyksestä erosi 19 jäsentä. Jäsenistä helsinkiläisiä oli 691, espoolaisia 58 ja vantaalaisia 98. Yhdistyksestä eroamisen syynä oli useimmiten lasten kasvaminen aikuisiksi, jolloin yhdistyksen toiminta ja palvelut
eivät enää vastanneet perheen tarpeisiin. Toisaalta moni
yhdistyksen toiminnassa lapsena vanhemman kanssa aktiivisesti mukana ollut halusi jatkaa jäsenyyttään myös
täysi-ikäisenä.
Jäsenille kerrottiin toiminnasta viidesti vuoden aikana ilmestyneessä jäsenkirjeessä sekä yhdistyksen kotisivuilla.
Lisäksi jäsenille lähetetään ns. viime hetken tietoa yhdistyksen saamista tarjouksista ja lahjoituksista.
Pienperheyhdistyksen toimisto- ja toimitilat sijaitsivat
Toukolassa, osoitteessa Hämeentie 130 A 00560 Helsinki
heinäkuun loppuun asti. Elokuun alusta toimisto- ja toimitilat, Mieskaverit® sekä Tapaamispaikka ovat sijainneet
Sörnäisissä.
Vertaistoimintaa yhden vanhemman perheille järjestetään
myös yhdistyksen ylläpitämissä perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa. Lisäksi vertaistoimintaa
järjestetään useiden yhteistyökumppaneiden tiloissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla yhdistyksen vuokraamissa Kaunissaaren
kalamajassa ja Vartiosaaren mökillä.
Järjestötalo Merikehto
Meri-Rastilantie 26 A
00980 Helsinki
Tavoitteena osallisuus, voimaantuminen ja
vaikuttaminen
Vertaistoiminnassa osallistujia yhdistää jokin samankaltainen kokemus tai elämäntilanne. Toiminnan päämääränä on
keskinäisen tuen, uusien näkökulmien ja yhteisen kasvuprosessin tarjoaminen.
Vertaistoiminnan osatavoitteet
Tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta sekä kannustaa perheitä yhteisöllisyyteen, omatoimisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vanhemman jaksamista ja vanhemmuutta tuetaan tarjoamalla
erilaisia hyvinvoinnin teemaryhmiä, keskusteluryhmiä ja
ammatillisesti ohjattuja, terapeuttisia ryhmiä. Lasten vertaistukiryhmissä tarjotaan lapsille mahdollisuus käsitellä
ryhmätapaamisissa esille nousseita teemoja ja ilmaista
tunteita toiminnallisin keinoin ja leikin avulla. Tavoitteena
on lasten kasvun tukeminen, vuorovaikutustaitojen lisääminen ja itsetunnon kohentuminen.
Toiminta vuonna 2012
Yhdistykseen palkattiin elokuun alussa kokopäiväinen
vertaistoiminnan koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on kouluttaa vapaaehtoisia, auttaa vapaaehtoisia
vertaisohjaajia käytännön järjestelyissä, auttaa ryhmiä
ongelmien ratkaisuissa ja toimia työnohjaajana. Vertaistoiminnan koordinaattori toimii myös ryhmien käynnistäjänä
ja jättää ryhmän, kun se alkaa toimia ja ryhmä on turvallinen.
Kaikille yhden vanhemman perheille avointa vertaistoimintaa järjestettiin yhdistyksen omissa toimipaikoissa
Toukolan toimitalossa ja syksyllä Sörnäisten toimitiloissa, perhepaikka Punahilkassa ja järjestötalo Merikehdossa
sekä myös muualla yhteistyössä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Miina – projekti tarjosi vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kokeneille naisille, Lapsilisä – projekti
taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppaileville pienperheille ja Mummila vapaaehtoisille kummimummoille ja –
vaareille.
Perhepaikka Punahilkka
Huokotie 3
00770 Helsinki
www.punahilkka.fi
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
7
Pienperheyhdistys 2012
Toimintakauden aikana järjestettiin yhden vanhemman
perheille sekä ammatillisesti ohjattuja että vapaaehtoisten
vertaisohjaajien vetämiä vertaisryhmiä, yhdessäolo- ja toimintaryhmiä sekä retki- leiri- ja lomatoimintaa. Ammatillisesti ohjatuissa vertaisryhmissä ja lasten vertaistukiryhmissä vastuu ryhmän toiminnasta on ryhmänohjaajalla.
Yhdessäolo- ja toimintaryhmissä sekä retki- ja leiritoiminnassa ohjaajina toimivat palkatut työntekijät ja vapaaehtoiset vertaisohjaajat tai molemmat yhdessä. Vapaaehtoisten vertaisohjaajien vetämissä ryhmissä vieraili myös eri
alan asiantuntijoita ryhmän jäsenten toivomusten mukaan.
Vapaaehtoiset ohjaajien vetämien retkien ja leirien aikana yksi yhdistyksen työntekijä toimi ns. päivystäjänä. Vapaaehtoinen ohjaaja voi saada puhelimitse ohjeita ja tukea
päivystäjältä, joka oli myös tarvittaessa valmis lähtemään
vapaaehtoisen avuksi. Tällaisia tilanteita ei vuoden aikana
toiminnassa tullut, mutta vapaaehtoiset kokivat järjestelyn
hyvänä ja turvallisuutta lisäävänä.
Aikuisten ryhmätoiminnan ajaksi järjestettiin lastenhoito,
mikä mahdollisti vanhemman osallistumisen toimintaa.
Vertaistoiminnasta kerrottiin yhdistyksen kotisivuilla sekä
joka toinen kuukausi jäsenkirjeessä, joka postitettiin myös
kaikille yhteistyökumppaneille.
Yhdistyksen
OSALLISTUI
507 AIKUISTA
JA 585 LASTA.
aikuisia tavattiin
lapsia
Ammatillisesti ohjatuissa vertaisryhmissä ryhmänohjaajalla on vastuu ryhmän toiminnasta. Ryhmissä samassa
elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset voivat yhdessä etsiä tukea tai selvittää ja pyrkiä ratkaisemaan elämäntilannettaan.
Yhden vanhemman perheen perhevalmennus on yksin
lasta odottavien äitien ja yhden vanhemman perheen erityiskysymyksiin keskittyvä, neuvolavalmennusta täydentävä perhevalmennus. Ohjatussa vertaisryhmässä käsitellään yksin jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ja etsitään
yhdessä apua, silloin kun omat ratkaisut on käytetty. Perhevalmennus toteutettiin yhteistyössä Tuike-ryhmän kanssa ja ryhmä kokoontui keväällä viisi kertaa.
Miina-projektin suljettu vertaistukiryhmä tarjosi mahdollisuuden jakaa ja käsitellä väkivallan ja siitä selviytymisen kokemuksia muiden naisten kanssa.
Lasten ja vanhempien theraplay -ryhmä toteutettiin yhteistyössä Kaapatut Lapset ry:n kanssa. Ryhmätheraplay
on lasten ja aikuisten välistä, etukäteen suunniteltua leikkiä ja toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota lapselle haasteita, onnistumisen kokemuksia, myönteistä vuorovaikutusta ja rohkaisua. Ryhmä kokoontui keväällä yhteensä 10
kertaa.
1205
kertaa.
5.2. YHDESSÄOLO- JA
TOIMINTARYHMÄT
Yhdessäolo- ja toimintaryhmät ovat tietyn perheiden hyvinvointia tukevan toiminnan tai harrastuksen parissa kokoontuvia aikuisten, lasten ja perheiden ryhmiä. Ryhmien
tavoitteena on auttaa pienperheitä uusien yhteyksien luomisessa ja vähentää eristäytyneisyyttä.
431 PERHETTÄ,
ja
RYHMÄTOIMINTA
järjestämään
VERTAISTOIMINTAAN
Toiminnassa
5.1. OHJATTU VERTAIS-
1373
Avoin perhekahvilatoiminta perhepaikka Punahilkassa
ja järjestötalo Merikehdossa tarjosivat kohtaamispaikan
alueen lapsiperheille. Perhekahviloissa perheet voivat
myös tutustua yhdistyksen toimintaan, tavata yhdistyksen
työntekijöitä, varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja
työntekijöiden kanssa sekä esittää toiveita tulevasta toiminnasta ja uusista vertaistukiryhmistä. Perhekahviloissa
vieraili myös ulkopuolisia asiantuntijoita perheiden toivomuksesta ja Merikehdon perhekahvilassa Mummilan vapaaehtoiset leikittivät lapsia.
Isosiskotoiminta tarjoaa 10–14 -vuotiaille tytöille mahdollisuuksia tyttöjen keskeiseen ajanviettoon – niin ilojen
kuin surujenkin jakamiseen. Ohjaajina toimivat vapaaehtoiset isosiskot. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa järjestötalo Merikehdossa ja lisäksi järjestettiin
8
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
kolme yhteistä retkeä; elokuvaretki, ratsastusretki ja retki
Elma maaseutumessuille.
Isosiskotoiminnassa oli mukana 10 lasta ja kolme vapaaehtoista ohjaajaa.
Välipalakurssi lapsille järjestettiin lokakuussa järjestötalo
Merikehdossa. Kurssilla alakouluikäiset lapset opettelivat
yhdessä vanhempiensa kanssa tekemään terveellisiä välipaloja. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan Marttojen kanssa.
Shindo-rentoutusryhmä on kerran äitien omaa jaksamista
tukeva ryhmä. Shindo tarjoaa työkalun itsestään huolehtimiseen ja tavoitteena on vahvistaa terveyttä, hyvinvointia
ja elämäniloa. Menetelmiin kuuluvat mm. rentoutusharjoitukset ja venytykset. Shindoryhmä kokoontui vuoden
aikana yhteensä 28 kertaa, keväällä Toukolan toimitalolla
ja syksyllä Sörnäisten toimitilassa Lisäksi ryhmäläisillä
oli yksi viikonlopputapaaminen yhdistyksen Vartiosaaren
mökillä.
Hyvinvointi- ja hemmottelupäiviä järjestettiin vuoden aikana kahtena lauantaina Toukolan talolla. Ohjelmassa oli
mm. aikuisille kuumakivihieronta, korvakynttilähoitoja,
vyöhyketerapia, varvashoito sekä perheille rentouttavaa
yhdessäoloa ja hyvää ruokaa. Lapsille oli järjestetty omaa
ohjelmaa vanhemman hoitojen ajaksi.
Improvisaatioryhmä kokoontui vuoden kerran viikossa keväällä Toukolan toimitalolla ja syksyllä Sörnäisten
toimitilassa. Improvisaatioteatterin tavoitteena on pitää
hauskaa, pistää itsensä likoon ja oppia jotain itsestään.
Ryhmä kokoontui vuoden aikana 30 kertaa.
Lastenpäivän säätiö järjesti toukokuussa Linnanmäen
huvipuistossa Lasten päivä -tapahtuman. Pienperheyhdistyksen kautta tapahtumaa tarjottiin erityisesti heikossa
taloudellisessa asemassa eläville yhden vanhemman perheille.
Vuoden aikana järjestettiin perheille yksi teatteriretki, Musikaali Rockville. Lisäksi Scanbox-media tarjosi perheille
elokuvanäytöksen Zambezia-siipiveikkojen valtakunta.
Joulu tulla jollottaa -pikkujoulujuhla perheille järjestettiin nukketeatteri Sammossa. Juhlimassa oli yli sata lasta
ja aikuista.
Sirkustyöpajaan osallistui sekä yhdistyksen jäsenperheitä
että mieskaveritoiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia
ja lapsia.
Yhteistyössä Kuluttajaliiton kanssa järjestettiin perheille
Toukolan talolla helmikuussa Terveellisyys ja taloudellisuus -päivä, jossa osallistujat saivat ohjeiden ja vinkkien
lisäksi keittokirjan ja lapsille oli oma makukoulu.
Yksipäiväinen hätäensiapukurssi aikuisille järjestettiin
maaliskuussa Toukolan toimitalolla.
Kaikissa yhdistyksen toimipaikoissa järjestettiin vuoden
aikana useita juhlia ja tapahtumia mm. Toukolan talon
läksiäis- ja huutokauppatapahtuma toukokuussa, Halloween-juhlat ja Valon juhlat. Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset olivat myös mukana toteuttamassa alueellisia
tapahtumia Jakomäessä ja Vuosaaressa.
5.3. RETKI-, LEIRI- JA
LOMATOIMINTA
Yhdistyksen retki-, leiri- ja lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen lomanviettoon erityisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville yhden vanhemman
perheille. Toiminnan tavoitteena on tarjota perheille hyviä yhdessäolon hetkiä ja mahdollisuuksia tutustua uusiin
harrastuksiin sekä tilaisuuksia tutustua samassa elämäntilanteessa eläviin muihin lapsiperheisiin. Retkien ja leirien
vetäjinä toimivat sekä työntekijät että vapaaehtoiset vertaisohjaajat.
Yhdistyksen
järjestämään
RETKI- JA
LEIRITOIMINTAAN
OSALLISTUI
300 AIKUISTA
JA 396 LASTA.
Toimintavuoden aikana perheille järjestettiin neljä viikonloppuretkeä; lasketteluretki Himokselle, ratsastusviikonloppu Virossa ja kaksi pienemmille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettua retkeä Kanniston kotieläintilalle.
Yhteistyössä Kaapatut Lapset ry:n ja Love ry:n kanssa
järjestettiin päiväretki huvipuisto Tykkimäkeen. Toimikaudella järjestettiin kahdeksan leiriä; hiihtolomaleiri ja
kesäleiri Viron Otepäässä, nuorten vuorivaellus Puolan
Tatralla, kaksi perheiden ja yksi nuorten ratsastusleiriä Viron Kurtnassa, aikuisten hyvinvointi- ja kulttuurileiri Viron Pärnussa sekä Mustikkaleiri Kaunissaaressa.
Toisistaan erossa asuville isille ja lapsille tarjottiin retkija leiritoimintaa yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Isä-lapsi
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
9
Pienperheyhdistys 2012
6. NEUVONTA,
-toiminnan tavoitteena on turvata isien ja lasten yhdessäolon ja yhteydenpidon jatkuminen parisuhteen päättymisen jälkeen.
Yhdistyksen jäsenperheillä on mahdollisuus lomailla Helsingin kaupungilta vuokratuissa Kaunissaaren kalamajassa
ja Vartiosaaren mökillä. Mökeillä lomaili vuoden aikana
103 aikuista ja 109 lasta ja lomavuorokausia kertyi yhteensä. Perheillä oli mahdollisuus päästä tuetulle lomalle Kalliorantaan ja Kotorantaan, Näillä lomilla oli vuoden aikana
10 aikuista ja 16 lasta.
Vertaistoiminnan arvioinnin menetelmät
Vertaisryhmätoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan ohjaajien antaman palautteen pohjalta sekä kirjallisin asiakaskyselyin. Retki- ja leiritoiminnassa osallistujilta sekä
aikuisilta että lapsilta kerätään aina kirjallinen asiakaspalaute. Palautteen keräämistä, analysointia ja raportointia
varten vuoden lopulla käyttöön otettiin Surveypal – kyselytyökalu. Toiminnan dokumentointi tapahtui Ensi- ja
turvakotien liiton ja jäsenjärjestöjen yhteisen Sofia – asiakastietojärjestelmän avulla.
Toiminnan arviointi
Pienperheyhdistyksen vertaistoiminta on monelle yhden
vanhemman perheelle ainoa mahdollisuus saada vertaistukea tapaamalla muita samassa tilanteessa eläviä perheitä
retki- ja leiritoiminnassa tai muussa vertaisryhmätoiminnassa. Vuoden aikana perheille tarjottiin viikonloppuretkiä
ja leirejä, joiden osallistumismaksu pidettiin mahdollisimman alhaisena. Osanottomaksujen määrittelyssä otettiin
huomioon erityisesti perheet, joissa oli useampia lapsia.
Tavoitteena oli, että myös taloudellisessa heikossa tilanteessa elävillä yhden vanhemman perheillä olisi mahdollisuus osallistua toimintaan. Vuoden aikana yhdistyksen
järjestämään vertaistoimintaan osallistuikin aikaisempia
vuosia selvästi enemmän lapsia.
10
PALVELUOHJAUS
JA PERHEKOHTAINEN TYÖ
Tavoitteena elämänhallinnan ja
voimavarojen lisääntyminen
Yhdistyksen työntekijät tarjosivat asiakkaan omasta toiveesta tai yhteistyökumppaneiden aloitteesta yksilöllistä
tukea kriiseistä selviytymiseen. Tuki voi olla mm. palveluohjausta, lasten kasvatukseen liittyvää keskustelutukea, verkostotyötä tai asiakkaan tukihenkilönä toimimista
esim. viranomaisten kanssa asioidessa.
Perhekohtaisen työn lähtökohtana ovat perheen tarpeet ja
lapsen edun turvaaminen kaikissa tilanteissa. Se on lyhytkestoista ja varhaiseen tukeen tai ennaltaehkäisyyn painottuvana.
Työntekijät antoivat myös puhelinneuvontaa perhetilanteeseen, kasvatukseen, lapsen huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä tai muissa mieltä painavissa asioissa.
Työntekijät auttoivat tarvittaessa perheitä löytämään heille
sopivia, joko yhdistyksen tai sen yhteistyökumppaneiden
järjestämiä ryhmiä, kertoivat vertaistuen mahdollisuuksista ja auttoivat uusien ryhmien perustamisessa.
Yksilötapaamiset ja konsultaatio
Miinat-toimintaan liittyen oli mahdollista varata 1–2 yksilötapaamista vertaistoiminnan koordinaattorin kanssa
oman tilanteen selvittelyyn ja palveluohjaukseen.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
7. VAPAAEHTOISTOIMINTA
7.1. VERTAISTOIMINNAN
OHJAAJAT, TAPAHTUMIEN
VASTUUHENKILÖT
JA TALKOOLAISET
Tavoitteena tukiverkostojen vahvistuminen
Vapaaehtoiset toimivat vertaisryhmien ohjaajina, mieskavereina, kummimummoina ja – vaareina, retki- ja leiriohjaajina, talkoolaisina sekä tapahtumien järjestäjinä.
Vapaaehtoiset retki- ja leiriohjaajat toimivat ohjaajina yhdistyksen järjestämillä retkillä ja leireillä yhdessä toisten
vapaaehtoisten tai yhdistyksen työntekijän parina. Tapahtumien vapaaehtoiset huolehtivat erilaisten tilaisuuksien
ja tempausten suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista Kaunissaaren kalamajasta ja Vartiosaaren mökistä.
Vuonna 2012
YHDISTYKSESSÄ
Vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat yhdistyksessä toiminta- ja yhdessäoloryhmien ohjaajina, retkien ja leirien
ohjaajina yhdessä toisten vapaaehtoisten tai työntekijöiden
kanssa sekä erilaisten tapahtumien, juhlien ja talkoiden vetäjinä. Vertaisohjaajat ovat usein toiminnassa pitkään mukana olleita yhdistyksen jäseniä. Uusien vertaisohjaajien
koulutus järjestettiin keväällä ja koulutukseen osallistui 8
henkilöä.
Tapahtumien vapaaehtoiset vastuuhenkilöt huolehtivat
erilaisten tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden
kanssa.
Mökkikummit huolehtivat yhdistyksen käytössä olevista
kesävirkistyspaikoista Vartiosaaressa ja Kaunissaaressa.
Lisäksi mökkikummit järjestivät kesäpaikoissa kaikille
yhdistyksen jäsenille avoimia talkoita yhdessä palkatun
työntekijän kanssa.
Vuonna 2012
TOIMI 281
YHDISTYKSESSÄ
VAPAAEHTOISTA,
TOIMI YHTEENSÄ 95
JOIDEN TYÖPANOS
VAPAAEHTOISTA
OLI YHTEENSÄ 1861
VERTAISTOIMINNAN
TYÖPÄIVÄÄ.
OHJAAJAA,
TAPAHTUMIEN
VASTUUHENKILÖÄ
JA TALKOOLAISTA.
Viereisen sivun kuva: Teatteriprojekti Circle!:n näytelmästä.
Vapaaehtoisten voimin toteutettiin 113 ryhmätapaamista,
9 retkeä, 8 leiriä, 6 talkoota sekä 4 juhlaa ja tapahtumaa.
Näihin toimintoihin osallistui yhteensä 526 aikuista ja 723
lasta.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
11
Pienperheyhdistys 2012
7.2. MIESKAVERITOIMINTA
Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tehtävänä on tarjota turvallinen suhde aikuiseen mieheen lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan
isään tai muihin aikuisiin miehiin.
Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun
Mieskaveritoiminnassa mukana oli
111 VAPAAEHTOISTA
MIESTÄ, 119 LASTA JA
97 PERHETTÄ.
VAPAAEHTOISET
MIEHET TAPAAVAT
KAVERIAAN
KESKIMÄÄRIN JOKA
TOINEN VIIKKO.
Tavoitteena on saada lisää aikuisuutta lapsen elämään
Toiminnan tavoitteina on tutustuttaa lapsi aikuisen miehen
elämään, tukea lasta ja mieskaveria turvallisen ja luottamuksellisen suhteen rakentamisessa, sekä auttaa lapsen
kehitystä tukevaa turvaverkostoa laajentumaan.
Mieskaveritoiminta tarjoaa lapselle turvallisen tavan tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Samalla kasvatetaan lapsen kehitystä tukevien aikuiskontaktien määrää
sekä lisätään yksin lastaan kasvattavan äidin jaksamista ja
perheen turvaverkostoa.
Toiminnan tavoitteena on myös herättää yleistä keskustelua ja lisätä tietoa lasten kehitystä tukevien roolimallien
tärkeydestä.
Pääkaupunkiseudun mieskaveritoiminnasta vastaa yksi
kokopäiväinen työntekijä, joka vastaa uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista ja koulutuksesta, sekä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemisesta. Muista tehtäviä
on tapahtumien, lisäkoulutuksen ja retkien järjestäminen
sekä yhteydet yhteistyötahoihin ja tiedotusvälineisiin.
12
Toiminta
Mieskaverikurssin käyneitä vapaaehtoisia miehiä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 111 ja näistä 91:llä oli kaverisuhde pikkukaveriin. Pikkukavereita kullakin miehellä oli
1–4. Toimintakauden aikana 19 äidin lapset saivat mieskaverin. Yhteensä lapsia oli 27. Pisimpään jonossa olleet
lapset olivat odottaneet mieskaveria kuusi vuotta.
Toimintaan mukaan tulevat miehet käyvät 15 tunnin mieskaverikurssin, jonka aikana perehdytään mieskaveritoiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin sekä lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin. Muita aiheita ovat toiminnan eri
osapuolten toiveet ja motiivit, ajankäyttö sekä yhden vanhemman perheiden monimuotoisuus. Kurssin tehtävänä
on selvittää sekä kurssilaisille itselleen että Pienperheyhdistykselle, soveltuvatko he mieskavereiksi. Mieskaverikursseja järjestettiin vuonna 2012 kaksi, yksi keväällä ja
yksi syksyllä. Uusia miehiä näiltä kursseilta tuli mukaan
12. Yhdellätoista heistä oli aktiivinen kaverisuhde vuoden
lopussa.
Myös mieskaveria lapselleen hakevat äidit perehdytetään
toimintaan. Äitien tapaamisia pidettiin vuonna 2012 neljä.
Niissä perehdytettiin yhteensä 24 äitiä toiminnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Vuoden 2012 aikana uusia mieskaverihakemuksia äideiltä tuli 18. Lisäksi hakemukseen
johtamattomia kyselyitä mieskaveritoiminnasta äideiltä ja
viranomaisilta tuli 53. Toimintakauden lopussa mieskaveria odotti reilut parikymmentä lasta, joista osa on 2-3 lapsen sisaruksia. Suurin osa näistä lapsista oli Helsingistä,
pääsääntöisesti koillis- ja itäpuolelta kaupunkia.
Työntekijävaihdoksesta johtuvan tauon vuoksi, retkien ja
tapahtumien määrä vuoden 2012 aikana jäi suunniteltua
vähäisemmäksi. Mieskavereille järjestettiin yksi työnohjauksellinen vertaistapaaminen ja kaksi koulutustilaisuutta.
Yhteistyökumppaneiden mieskavereille ja pikkukavereille
järjestämiä tapahtumia oli Helsinki City West Rotaryklubin järjestämä Liikenneturvapäivä sekä Raha-automaattiyhdistyksen järjestämät sirkustyöpajat. Mieskavereita,
pikkukavereita ja yhteistyökumppaneita keräsi yhteen joulukuussa järjestetty glögi-ilta.
Syksyllä 2012 tehtyjen tilastojen mukaan ainakin kolmasosa mieskaveritoiminnassa mukana olevista lapsista oli
kaksikulttuurisia. Lapsen vanhemmat tai toinen heistä oli
alun perin kotoisin muualta kuin Suomesta. Lapsen Suomessa asuva äiti saattoi olla maahanmuuttajataustainen,
lapsi oli voitu adoptoida ulkomailta tai sitten isä saattoi
asua ulkomailla, eikä lapsella siksi ollut kontaktia häneen.
Lasten kulttuuri-identiteetin kehittymisen tueksi aihe otettiin mukaan mieskaverikurssin sisältöihin.
Tiedotus ja yhteistyö
Vuosi 2012 oli merkittävä valtakunnallisen näkyvyyden
kannalta. Mieskaveritoimintaa esiteltiin useissa lehtijutuissa, joista osa hyvin laajalevikkisissä julkaisuissa. Esimerkiksi Pirkka-lehden artikkelin jälkeen kyselyjä mieskaveritoiminnasta tuli lukuisia eri puolilta maata. Toiminta
oli esillä radiossa ja televisiossa aina uutisista ajankohtaisohjelmiin. Mieskaverin osallistuminen Ylen Radio Suo-
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
men vapaaehtoistyön iltaan oli ohjelma, joka huomattiin
laajalti. Merkittävä oli myös keväällä ja syksyllä mainostauoilla pyörinyt RAY:n mainos mieskaveritoiminnasta.
Mieskaveritoiminta sai syksyllä omat Facebook -sivunsa
joiden seuraajamäärä lähti heti nopeaan kasvuun. Kaikesta
tästä julkisuudesta seurasi paljon yhteydenottoja sekä uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Tammikuulle 2013
suunniteltu mieskaverikurssi oli täynnä ilmoittautumisia
jo marraskuussa 2012.
Mieskaveritoiminta sai näkyvyyttä myös Venemessuilla
helmikuussa sekä vapaaehtoistoiminnan eri toimintamuotoja esittelevillä MENU -messuilla joulukuussa. Mieskaveritoiminta oli esillä myös Helsinki Mission kumppanina
Pelastakaa Sukupolvi -hankkeessa. Hankkeella tavoiteltiin
lisää vapaaehtoisia toimimaan lasten, nuorten ja perheiden
tukena. Siihen kuului muun muassa katumainontaa sekä
syksyllä 2012 ensimmäisen kerran järjestetty infokoulutus
vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.
Vuoden aikana useat mieskaverit ja pikkukaverit tarjosivat oman panoksensa toiminnan näkyvyyden lisäämiseen
osallistumalla lehti-, radio- ja televisiojuttuihin sekä messuille ja muihin esittelytilaisuuksiin. Lisäksi mieskaverit
vierailivat ahkerasti kursseilla jakamassa omia kokemuksiaan ja vinkkejään toiminnasta. Keväällä 2012 toiminnalle myönnettiin Nuorten Kotkien Keskusliiton Vuoden
2011 Lapsitekopalkinto lasten hyväksi tehdystä työstä.
mieskavereilta kurssin lopuksi. Suullista ja kirjallista palautetta saatiin sekä äideiltä että mieskavereilta yhteisissä
tapaamisissa, kysymällä kuulumisia puhelimitse sekä satunnaisista kortti- ja kirjemuistamisista. Niin lasten kuin
aikuiseksi kasvaneiden pikkukavereiden palautetta ja näkemyksiä toiminnasta saatiin lehti- ja tv-jutuista, joihin
pikkukaverit mieskavereidensa kanssa osallistuivat.
Yhteistyökumppaneilta saatiin kehittämisideoita ja näkemyksiä toiminnasta lähinnä suullisesti erilaisissa yhteistyötapaamisissa muun muassa VANUPA -verkoston
toimijoiden, Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -tukihenkilötoiminnan, Monipalvelukeskus Tsempin Wabarit! -miehet vapaaehtoisina -toiminnan ja HelsinkiMission Pelastakaa Sukupolvi -hankkeen kanssa. Tapaamisissa vertailtiin
samankaltaisten toimintojen erilaisia käytäntöjä, sekä pohdittiin yhdessä omien toimintojen haasteita sekä mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseksi.
Mieskaveritoiminnan työrukkaskokouksia järjestettiin
syksyn mittaan kuukausittain. Niissä muun muassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen mieskaveritoiminnan ohjaajat
sekä ”Pikkukaveria ei jätetä” -projektin projektipäällikkö
paneutuivat toiminnan haasteisiin ja kehittämiskohteisiin.
Tapaamissa kehitettiin mm. mieskaveritoiminnan laatukriteereitä, joiden pohjalta myös uudet yhteistyökumppanit
voivat aloittaa mieskaveritoiminnan.
Vuonna 2012 Mieskaveritoiminta jatkoi yhteistyötään
sekä Espoon vapaaehtoisverkoston että VANUPA -verkoston kanssa. VANUPA -yhteistyöverkostoon kuuluvat Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminnan lisäksi Helsingin
kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilötoiminta, Tyttöjen
Talo, HelsinkiMissio, Helsingin seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön keskus Snellu. Verkoston tavoitteina ovat
vapaaehtoistoiminnasta vastaavien työntekijöiden ja eri
järjestöissä toimivien vapaaehtoisten vertaistuki, sekä vapaaehtoisten jatkokoulutus. VANUPA -verkoston järjestämiä koulutuksia tarjottiin mieskavereille kerran keväällä
ja kerran syksyllä.
Toiminnan arviointi
Työntekijävaihdoksesta johtuen pääkaupunkiseudun mieskaveritoiminnalla ei ollut ohjaajaa neljän ensimmäisen
kuukauden aikana. Tämä oli suurin syy sille, miksi kaikkea toimintakaudelle suunniteltua toimintaa ei ollut mahdollista toteuttaa. Työnohjaukselliset vertaistapaamiset
sekä miesten ja lasten yhteiset retket jäivät suunniteltua
vähemmälle. Toisaalta myös vapaaehtoisten oma osallistumisaktiivisuus oli selvästi alhaisempi vuoden alkupuoliskolla ennen kuin toiminta lähti taas kunnolla käyntiin.
Työntekijävaihdoksella ja työntekijän puuttumisella osalta
toimintakautta ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta
uusien koulutettujen mieskavereiden ja toimintaan perehdytettyjen äitien määrään. Myös mieskaverin saaneiden
lasten määrä oli monikertainen verrattuna aiempiin vuosiin.
Palautetta toiminnasta saatiin sekä vapaaehtoisilta että
äideiltä ja pikkukavereilta. Kirjallista palautetta kerättiin
Eeli ja Aapee syövät puuroa
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
13
Pienperheyhdistys 2012
7.3. MUMMILA – KOLMEN
POLVEN KOHTAAMISPAIKKA
Pienperheyhdistyksen Mummila on järjestötalo Merikehdossa toimiva kolmen polven kohtaamispaikka, joka tarjoaa toimintaa lapsille, lapsiperheille ja isovanhemmille.
Mummilassa koulutetaan vapaaehtoisia mummeja ja vaareja ja järjestetään mielekkäitä ja monipuolisia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Ensisijaisesti haetaan isovanhempia kummi-isovanhemmiksi, mutta tarjolla on myös muita
lyhytkestoisempia ja lyhyempää sitoutumista vaativia vapaaehtoistoiminnan muotoja kuten koulumummit/vaarit,
lastenryhmien ohjaajat ja vertaisohjaajat.
Tavoitteena on rikastuttaa niin isovanhempien kuin niiden
lapsiperheiden elämää, joilla ei ole kontakteja isovanhempiinsa.
Toiminnan osatavoitteet:
Ennakkoluulojen vähentäminen.
Käydä keskustelua ja etsiä käytäntöjä, miten
sukupolvet voisivat toimia yhdessä ja auttaa toisiaan.
Tuoda esille kolmen polven vuorovaikutuksen
merkityksellisyyttä.
Osallisuuden lisääminen.
Tarjota mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä epäkohtia
näkyviksi.
Kummi-isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille käytännön
apua lapsenhoitoon ja kasvatukseen ja perheelle yhden
tärkeän ihmissuhteen lisää. Monelle yksinhuoltajavanhemmalle kummi-isovanhempi on tärkeä henkinen tuki ja
rinnalla kulkija.
Isovanhemmille toiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä
mielekästä ja palkitsevaa vapaaehtoistyötä lasten hyväksi.
Toiminta tuo sisältöä elämään ja tarjoaa mahdollisuuksia
monenlaiseen toimintaan ja aktiiviseen ikääntymiseen.
Kaikessa toiminnassamme leikki, luovuus, ilo lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta ovat tärkeitä
toimintaa ohjaavia tekijöitä.
Mummilan toiminnasta vastaa yksi osa-aikainen työntekijä ja tarpeen mukaan myös tuntityöntekijöitä tai vapaaehtoisia ryhmien ohjaajia.
Vapaaehtoiset toimivat vuoden aikana monissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä: kummi-isovanhempina, kahvilaisovanhempina perhekahvilassa, tapahtumien järjestäjinä, nettisivujen päivittäjinä, kulttuuriklubiohjaajina,
tapahtumajärjestäjinä, Mummilatoimikunnassa ja uusien
14
Vuonna 2012
KUMMIISOVANHEMPINA
TOIMI 39 MUMMIA/
VAARIA JA HE
TOIMIVAT 49 LAPSEN
KUMMI-
Sukupolvien välisen kanssakäymisen lisääminen.
Toiminta
vapaaehtoisten rekrytoijina. Toiminnassa oli mukana 75
vapaaehtoista.
ISOVANHEMPANA.
Syksyn kurssille osallistui 3 isovanhempaa, jotka kaikki
tulivat mukaan toimintaan. Kevään kurssi peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi.
Isovanhemmille kummilapsineen järjestettiin vuoden aikana useita tapahtumia. Yhdessä koetut elämykselliset
satu- ja draamapajat, juhlat, retket ja leirit tukevat ja syventävät lapsen ja isovanhemman suhdetta. Näissä tapahtumissa myös työntekijä saa tärkeää tietoa lapsen ja isovanhemman suhteen toimivuudesta.
Vapaaehtoisten jaksamiseen ja heistä huolehtimiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Isovanhemmille järjestettiin
vuoden aikana 4 työnohjauksellista teeiltaa. Lisäksi isovanhemmilla
oli mahdollisuus saada halutessaan yksilötyönohjausta.
Vuoden 2012 aikana isovanhemmille järjestettiin monenlaista vertaistoimintaa: isovanhempien avoin kahvila n.
kerran kuussa, hyvinvointipäivä, joulu- ja kevätkahvit,
isovanhempien päivä sekä kaksi koulutus-ja virkistäytymispäivää.
Mummit ja vaarit järjestivät aktiivisesti myös omaa toimintaa yhdessä lasten kanssa tai isovanhempien kesken.
Vapaaehtoisten kulttuuriklubi järjesti kulttuuriretkiä pääkaupunkiseudulle ja kauemmaksikin. Kustannukset maksoivat mummit ja vaarit itse. Järjestötalo Merikehto on
myös isovanhempien ahkerassa käytössä heidän järjestäessään juhlia, tapahtumia tai kerhoja.
Mummilassa toimii myös aktiivinen Teatteriryhmä Tuulahdus, joka koostuu mummilan vapaaehtoisista isovanhemmista. Teatteriryhmä valmisti nukketeatteriesityksen
”Satupuu”, jota esitettiin mummeille kummilapsineen. Lisäksi ryhmä esiintyi vapaaehtoistoiminnan tapahtumissa.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Tiedotus ja yhteistyö
Vapaaehtoiset isovanhemmat ovat aktiivisesti osallistuneet
Mummila-toiminnasta tiedottamiseen ja uusien rekrytointiin. Vuonna 2012 Mummila ja Teatteri Tuulahdus oli
esillä ”Neljän polven treffit”- tapahtumissa (Helsingin
kaupungintalolla ja Menu-messuilla), HelsinkiMission vapaaehtoisten juhlassa sekä Pasila-viikoilla ”Pasilan syyssuhinat” tapahtumassa. Lisäksi Mummilan vapaaehtoiset
tiedottivat Mummilatoiminnasta omissa harrastusryhmissään, eläkeläisjärjestöissä, tuttavapiirissään ym.
Mummila-toiminta on herättänyt runsaasti kiinnostusta muissa järjestöissä ja organisaatioissa. Vuoden aikana
Mummilassa on käynyt useita vierailijoita ja Mummilasta
on pyydetty konsultaatioapua, kun samankaltaista toimintaa on suunniteltu aloitettavaksi muualla. (mm. Helsinki-Mission Albertin olohuone-hanke, Rovaniemen ensi-ja
turvakoti, Kymenlaakson ensi-ja turvakoti, Espoon tuomiokirkon Korsi-hanke).
Mummila on tehnyt yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin
vapaaehtoistoimijoiden, Helsinki Mission, Espoon vapaaehtoisverkoston, Mll:n, Keravan varaisovanhempien, Espoon tuomiokirkon ja Neuvokeskuksen kanssa.
Vaikuttaminen
Mummilassa toimii vapaaehtoisten oma mummilatoimikunta, joka kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Toimikunta pohtii isovanhemmuuden merkitystä, näkyvyyttä ja kehittää
Mummila-toimintaa näköisekseen. Aktiiviset isovanhemmat järjestävät toimintaa, tapahtumia ja retkiä. Tavoitteena
on aktiivinen ja vireä Mummila, jossa vapaaehtoiset ottavat yhä enemmän itse vastuuta tapahtumista ja niiden järjestämisestä. Mummilatoimikunnalla on omat nettisivut,
joita he itse päivittävät.
Toiminnan arviointi
8. TENAVATUPATOIMINTA
Tavoitteena vanhemman jaksaminen ja
osallisuuden mahdollistuminen
Tenavatupatoiminta mahdollistaa vanhemman osallistumisen yhdistyksen järjestämiin aikuisten ryhmiin ja antaa
aikaa esimerkiksi omiin harrastuksiin. Erityisen tärkeä
Tenavatupa on niille perheille, joilta puuttuvat sosiaaliset
tukiverkostot.
Pienperheyhdistyksen 2 – 10 –vuotiaille, yhden vanhemman perheiden lapsille tilapäistä ilta- ja lauantaihoitoa
tarjoavat Tenavatuvat toimivat Jakomäessä Perhepaikka
Punahilkassa, kevään ajan Malminkartanossa asukastalo
Rengissä ja Vuosaaressa järjestötalo Merikehdossa. Lisäksi toiminnan aikaista lastenhoitoa järjestettiin tarvittaessa
kaikkien yhdistyksen järjestämän toiminnan ja mm. yhdistyksen hallituksen ja vuosikokousten yhteydessä. Lastenhoitajina toimivat palkatut työntekijät.
Jakomäen Tenavatupa oli avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16.30 – 20.00 sekä lauantaisin klo 10 – 14.
Lisäksi Tenavatuvassa järjestettiin vuoden aikana 7 lasten
yöhoitoa.
Malminkartanon Tenavatupa oli keväällä avoinna keskiviikkoisin klo 16.30 – 20.30. Toimintaa ei jatkettu syksyllä
vähäisen käytön vuoksi.Vuosaaren Tenavatupa oli avoinna
torstaisin klo 16.30 – 20.30.
Vuonna 2012
Kummimummia tai – vaaria jonottaa tällä hetkellä parisenkymmentä lasta ja perhettä. Toiminnassa mukana
olevat isovanhemmat ovat sitoutuneita ja monet aktiivisimmista ovat olleet mukana jo vuosia, jotkut toiminnan
alusta alkaen. Useat isovanhemmat ovat ottaneet uuden
kummilapsen ensimmäisen kasvettua jo kouluikään. Vapaaehtoisista ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen on
sitouttanut isovanhemmat hyvin mukaan toimintaan. Monien vapaaehtoisten mielestä tärkeintä toiminnassa on yhteiset tapahtumat, tapaamiset ja vertaisryhmät, joissa niin
isovanhemmat kuin lapsetkin tutustuvat toisiinsa. Yhdessä
tekeminen ja tapaamiset luovat me-henkeä ja sitouttavat
isovanhempia mukaan toimintaan. Mummilalta toivotaan
enemmän ohjattua toimintaa. Aktiivisia isovanhempia löytyisi enemmän myös ryhmätoimintaan ja tapahtumiin, jos
ryhmiä voisi ohjata yhdessä työntekijän kanssa. Mummilan resurssit ovat kuitenkin rajalliset, Mummilan toiminnasta vastaa yksi osa-aikainen työntekijä. Toimikauden tavoitteeksi oli asetettu ohjaajan kokopäiväistäminen, mutta
tähän tarvittavaa rahoitusta ei toiminnalle saatu.
TENAVATUPIA
KÄYTTI
75 PERHETTÄ JA
118 ERI LASTA.
HOITOKERTOJA
OLI 614.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
15
Pienperheyhdistys 2012
Toiminnan arviointi
Tenavatuvat antavat vanhemmalle omaa aikaa ja mahdollisuuden osallistua yhdistyksen tai muiden tahojen järjestämään, aikuisille tarkoitettuun toimintaan. Erityisen tärkeä
Tenavatupa on niille perheille, joissa toinen vanhempi ei
osallistu lasten hoitoon ja perheeltä puuttuvat sosiaaliset
tukiverkostot.
Yhden vanhemman perheille kansalaisjärjestötoimintaan
osallistumisen perusedellytys on lastenhoidon järjestäminen.
VUODEN 2012 AIKANA
JÄRJESTETTIIN
7 YÖHOITOA JA SITÄ
KÄYTTI 14 PERHETTÄ
JA HOIDOSSA OLI
31 ERI LASTA
9. TAPAAMISPAIKKATOIMINTA
Tavoitteena lapsen oikeus
molempiin vanhempiin
Osatavoitteet
Tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä niin, että se edistää lapsen kasvua ja kehitystä.
Tukea molempien vanhempien vanhemmuutta siten, että lapsen etu toteutuu.
Tukea lapsen turvallisuuden tunnetta tapaamisissa.
Suojata lasta vanhempien välisiltä ristiriidoilta.
Lapsen kuuleminen ja näkökulman esiintuominen.
Toiminta
Tapaamispaikka toimi Helsingin kaupungin perhetalo
Sahramin tiloissa 4.11.2012 saakka.
Tammi-helmikuussa tapaamisia ja vaihtoja järjestettiin
Sahramissa torstaisin ja perjantaisin klo 16.00–19.30,
lauantaisin ja parillisten viikkojen sunnuntaina klo 10–18
välisenä aikana. Maaliskuussa perhetalo Sahramin tiloihin
siirrettiin päiväkoti, jonka jälkeen torstain ja perjantain tapaamiset siirrettiin Sahramista Pienperheyhdistyksen Toukolan toimitalolle. Elo-marraskuussa tapaamisia järjestettiin Sahramissa jokaisena sunnuntaina, sillä tapaamisten
järjestäminen Toukolan toimitalolla osoittautui hankalaksi.
9.11.2012 tapaamispaikan toiminta siirtyi kokonaan Pienperheyhdistyksen uusiin toimitiloihin Kinaporinkadulle.
Tapaamispaikka on täten ensimmäistä kertaa samoissa
tiloissa Pienperheyhdistyksen muun toiminnan kanssa.
Kinaporinkadulla tapaamisia järjestettiin torstaisin ja perjantaisin klo 15.00–20.00 välisenä aikana sekä lauantaisin
ja parillisten viikkojen sunnuntaisin klo 10.00–18.00 välisenä aikana.
Tapaamispaikan asiakasmaksu helsinkiläisille oli 25€/h ja
ulkopaikkakuntalaisille alkaen 75 €/h. Tapaamispaikassa
työskentelee vastaava ohjaajaa ja tarvittava määrä tuntipalkkaisia tapaamisohjaajia.
Tapaamisohjaajat valvoivat tapaamisia pareittain huolehtien tapaamisten sujumisesta turvallisesti ja lapsen edun
mukaisesti. Vuoden aikana tapaamispaikassa työskenteli
säännöllisesti kuusi tapaamisohjaajaa tuntityöntekijöinä
sekä vastaava ohjaaja kuukausipalkkaisena. Yksi tapaamisohjaajista toimi koordinaattorina vastaavan ohjaajan
työparina.
16
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Työn arviointi ja työkyvyn ylläpito
Tapaamisohjaajille järjestettiin työn tueksi työnohjausta
kahdeksan kertaa. Työnohjauksissa käsiteltiin akuutteja
asiakastilanteita huomioiden erityisesti lapsen näkökulma
ja kehitettiin tapaamispaikan toimintatapoja ja käytäntöjä. Työnohjauksen lisäksi oli tapaamisohjaajien omia tapaamisia, joissa mm. käytiin läpi uusien asiakasperheiden
tilanteita. Tapaamispaikan siirryttyä uusiin tiloihin Kinaporinkadulle päivitettiin tapaamispaikan toiminta- ja turvallisuusohjeet.
Tapaamispaikan vastaava ohjaaja ja koordinaattori osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin tapaamispaikkatoiminnan työkokouksiin keväällä ja syksyllä. Keväällä
teemana oli sijaishoidossa olevat lapset ja oikeusprosessit,
syksyn työkokouksessa käsiteltiin mm. tapaamispaikkojen
sääntöjä.
Etelä-Suomen tapaamispaikkojen työntekijät tapasivat
toisiaan verkostopalavereissa keväällä Espoon kaupungin
tapaamispaikassa sekä syksyllä Folkhälsanin tapaamispaikassa Raaseporin Meltolassa.
Toiminnan arviointi
Erityisesti valvottujen vaihtojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Elo-marraskuussa otettiin uusia asiakasperheitä ainoastaan tuettuihin tapaamisiin ja valvottuihin vaihtoihin
Pienperheyhdistyksen muuton takia. Valvottuja tapaamisia
tarvitsevat asiakasperheet ohjattiin Pääkaupungin turvakodin tapaamispaikkaan.
Syinä tapaamispaikan käyttämiseen olivat mm. vanhempien riitaisat välit, päihde- ja/tai mielenterveysongelmat,
tapaamis- ja/tai huoltoriidat, huoli lapsen turvallisuudesta
tai kaappausuhka. Kaksikulttuurisia perheitä kaikista asiakasperheistä oli puolet. Sijaisperheestä tai muusta sijaishuollon yksiköstä vanhempiaan tapaamaan tulevia lapsia
Tapaamispaikan
toiminta vuonna
oli edellisvuotta vähemmän, seitsemäsosa asiakasperheistä. Lähes kaikki asiakasperheet olivat helsinkiläisiä.
Tapaamisia järjestetään entistä vaikeammassa tilanteessa
oleville perheille. Monien tapaamispaikan asiakasperheiden tilanne on tulehtunut tai jopa kriisiytynyt. Ristiriitatilanteet sekä kulttuurierot vanhempien välillä aiheuttavat
usein sen, että vanhemmilla on vaikeuksia erottaa lapsen
etua toista vanhempaa kohtaan tuntemansa vihan tai pelon
vuoksi. Vanhemmat tarvitsevat yhä useammin ulkopuolista apua tapaamisten toteuttamiseen ja lasten turvallisuudentunteen tukemiseen. Aiempaa useammissa asiakasperheissä lapsen kotitilanne aiheutti huolta ja tarvittaessa
lastensuojelun kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Palveluohjauksen merkitys ja tarve on kasvanut. Vanhemmille
ja lapsille on järjestetty välikeskusteluja. Välikeskusteluista saatiin myös paljon arvokasta asiakaspalautetta ja tietoa
lasten turvallisuudentunteen tukemisesta tapaamisissa.
Tapaamispaikan toimintaa kehitettiin yhdessä asiakasperheiden ja työntekijöiden kanssa. Tapaamisohjaajien toiminnan havainnoinnin perusteella ohjaajien työskentely
tapaamisissa voidaan jakaa viiteen erityyppiseen toimintaan:
• auttaminen (joko vanhemman tai lapsen auttaminen)
• sääntöjen kertaaminen
• rauhoittelu (joko vanhemman tai lapsen rauhoittelu)
• tapaamisen keskeyttäminen
• lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen
Tapaamispaikassa järjestettiin tapaamisia 59:lle asiakasperheelle (75 lasta, 67 tapaajaa).
Vuonna 2012 järjestettiin 248 valvottua tapaamista, 158
tuettua tapaamista ja 222 valvottua vaihtoa (yht.628). Lastensuojelun asiakasperheitä oli 21, sijaishuollon 7.
2012 (suluissa
vuoden
2011
luvut)
TOTEUTUNEET TAPAAMISET:
TUETUT TAPAAMISET 158 (135)
VALVOTUT TAPAAMISET 248 (302)
VALVOTUT VAIHDOT 222 (125)
YHTEENSÄ 628 (562)
TAPAAMISPAIKAN ASIAKKAAT:
PERHEET 59 (63)
AIKUISET 127 (69)
LAPSET 66 (77)
17
Pienperheyhdistys 2012
10. PERHEPAIKKA
PUNAHILKKA
Tavoitteena sosiaalisten
verkostojen laajentuminen
Punahilkka on Jakomäessä toimiva lapsiperheille tarkoitettu kohtaamispaikka. Punahilkka tarjoaa erilaista vertaisryhmätoimintaa, varhaista tukea, tukea kasvatukseen
liittyvissä kysymyksissä ja tilaa olla omana erinomaisena
itsenään. ja perhekohtaista työtä. Työmuotoina ovat kerhot, vertaistukiryhmät, perhekahvila, retket, keskustelut,
kotikäynnit, perheleirit ja palveluohjaus.
Osatavoitteet
Tukea perheiden sosiaalista verkostoitumista.
Tukea vanhemmuutta elämän eri tilanteissa siten,
että lapsen etu toteutuu.
Tukea vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja innostaa perheitä yhdessä tekemiseen.
Resurssit ja yhteistyö
Perhepaikka Punahilkan toimintaa rahoitetaan Helsingin
kaupungin järjestöavustuksella ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Punahilkassa oli vuonna 2012 kaksi
työntekijää.
Punahilkka teki vahvaa ja säännöllistä alueellista yhteistyötä viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden kanssa.
Työntekijät osallistuvat mm. Perheverkoston, Jakomäkitiimin ja Pikku-Vartun verkostopalavereihin. Lisäksi yhteisiä palavereita oli lastensuojelun, leikkipuiston ja nuorisotoimen kanssa erikseen. Verkostopalavereiden osallistuja
koostumus vaihteli sen tarkoituksen mukaisesti. Alueellisia, yhteisiä koulutuspäiviä oli kaksi ja yksi yhteinen tutustumiskäynti Malmin Perheneuvolan vauvaperhetyöhön.
Vuonna 2012 aloitettiin myös alueellinen, ” Perhe on Pop”hanke. Hankkeen keskeisin tavoite on edistää alueen arjen
haasteellisissa tilanteissa elävien lapsiperheiden hyvinvointia. Tämä tapahtuu aktivoimalla vanhempia osallistumaan erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamaan
niitä yhdessä perheenjäsentensä kanssa. Perheet pääsevät
tutustumaan toisiinsa, vahvistavat sosiaalisia verkostojaan, saavat vertaistukea sekä lisää tietoa alueen toimijoista. Hankkeessa ovat mukana Nuorisoasiainkeskus, Lähiöprojekti, Pienperheyhdistys ry, Silmu-verkosto, Helsingin
kaupungin Varhaiskasvatusvirasto ja sosiaali- ja terveys18
virasto, Liikuntavirasto, kirjasto, seurakunta ja MLL. Yhteisiä suunnittelupalavereita oli kaksi vuoden 2012 loppu
puolella.
Asiakasohjauksen yhteistyökumppaneina oli mm. kotipalvelu ja varhainen tuki, lastensuojelu, neuvola ja päivähoito. Maahanmuuttoon tai maassa olemiseen liittyvät yhteistyötahot olivat mm. maahanmuuttovirasto ja ELY-keskus.
Ohjattu vertaisryhmätoiminta
Lasten Ulleru-kerho toteutettiin yhteistyössä Jakomäen
leikkipuiston kanssa. Kerho kokoontui maanantaisin klo
9.30–12.30. Ryhmässä oli 1-6 vuotiaita lapsia, jotka eivät välttämättä olleet samoja lapsia jokaisella kerralla.
Kerhossa lapset ulkoilivat yhdessä leikkipuiston pihalla,
siirtyivät Punahilkkaan syömään ja siellä myös leikittiin
ja opeteltiin vuorovaikutustaitoja ja leikkitaitoja yhdessä
kunkin lapsen ikätason mukaan. Ulleru-kerhoon osallistui
30 lasta ja osallistumiskertoja oli 151 kertaa.
Perhekerho kokoontui Punahilkan tiloissa tiistaisin klo
10.00–12.00 yhteistyössä leikkipuiston kanssa. Jokaisella
kerralla oli jotain ohjattua toimintaa, pääsääntöisesti ilman
aikataulua ja vapaassa tahdissa toteutettavia askarteluita,
leipomista, jumppatuokioita, lauluhetkiä, ruokakassivertailua ja keskustelua ruoasta, hammashoitajan vierailun,
erilaisia teemapäivä ja mm. lastenpäivänkarnevaalin jolloin Punahilkka oli sisutettu karnevaalitunnelmaan. Myös
vanhusten päiväkeskus Louhen väki vieraili perhekerhossa muutaman kerran syksyn aikana. Perhekerhon tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten ja vanhempien yhdessä
tekemistä ja nauttimista yhdessäolemisesta, tukea lasten ja
vanhempien välistä vuorovaikutusta ja innostaa perheitä
yhdessä tekemiseen. Perhekerho mahdollisti myös erilaiset henkilökohtaisemmatkin keskustelut ja varhaisen tukemisen erilaisissa asioissa. Muun tekemisen lomassa on
luontevaa keskustella perheen asioista ja askarruttavista
kysymyksistä. Perhekerhossa kävi vuoden aikana 41 aikuista, 251 kertaa, 51 lasta, 354 kertaa. Yhtä aikaa samalla
kertaa oli paikalla n. 10–15 aikuista ja 15–20 lasta.
Avoin perhekahvila
kokoontui keskiviikkoisin klo 10.00–13.00. Lisäksi kokoontui Ilta-Punahilkka joka kuun ensimmäinen keskiviikko klo 16.00–19.00. Perhekahvila mahdollistaa perheille sosiaalisten verkostojen luomisen, keskustelemisen
samassa tilanteessa olevien lapsiperheiden kanssa, ajatusten ja mielipiteiden vaihdon muiden kävijöiden kanssa
sekä pidempiaikaisten ystävyyssuhteiden luomisen. Perhekahvilat mahdollistivat erittäin hyvin myös henkilökohtaisemmat keskustelut työntekijöiden ja kävijöiden kanssa.
Päivällä ei ollut varsinaista ohjelmaa, mutta Ilta-Punahilkassa oli ohjelmassa mm. leipomista ja askartelua. Avoin
perhekahvila oli auki 32 kertaa ja siellä kävi 77 aikuista ja
96 lasta. Ilta-Punahilkka oli kuusi kertaa ja siellä kävi 25
aikuista ja 42 lasta.
Vanhemman Neuvo-ryhmä
kokoontui syksyllä Punahilkassa yhtäjaksoisesti kahdeksan peräkkäistä tiistaita. Ryhmä on tarkoitettu eronneille
tai eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmän tavoitteena on ottaa erossa huomioon lapsen tarpeet ja päästä
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
mahdollisimman hyvään yhteistyövanhemmuuteen erosta
huolimatta. Ryhmään osallistui 4 vanhempaa, 1 vanhempi joutui lopettamaan ryhmän kesken henkilökohtaisten
perhesyiden takia ja yksi vanhempi perui osallistumisensa vedoten työelämän kiireisiin. Ryhmän ajaksi oli lapsille järjestetty hoito tenavatuvassa. Ryhmään osallistuneet
haastatellaan ennen ryhmän alkamista ja sen tarkoituksena
on selvittää palveleeko ryhmän toimintamalli ryhmään hakijaa.
Naisten hemmottelu-ilta 8.3.2012 keräsi Punahilkkaan
10 naista yhteiseen, naistenpäivän kunniaksi järjestettyyn
iltaan. Ohjelmassa oli rentouttavaa tekemistä (Hierontaa
ja rentoutusta), sekä mahdollisuus hemmotella itseään
kasvonaamioilla, kuorinnalla jne. Illan kruunasi yhteinen
kynttilä illallinen. Hemmottelun ajaksi oli järjestetty lastenhoito Tenavatuvassa.
Vuonna 2012
Askartelukerho
kokoontui viisi kertaa syksyn aikana. Askartelu oli tarkoitettu vanhemmille hengähdystauoksi arjen keskellä. Kerhossa pystyi keskittymään omaan tekemiseen kaksi tuntia
kerrallaan, jutteluun muiden aikuisten ja työntekijän kanssa kahvin ja kivan tekemisen äärellä. Askarteluryhmään
osallistui 7 äitiä ja ryhmän toisena ohjaajana toimi vapaaehtoinen.
Rentoutusryhmä
kokoontui syksyllä yhden kerran. Koska osallistujia oli
vain kaksi, ryhmä päätettiin lopettaa ensimmäisen kerran
jälkeen. Seuraavana kautena pohditaan olisiko joku muu
ajankohta ja kellonaika parempi. Kiinnostusta ryhmää
kohtaan on edelleen.
Vertaisryhmätoiminta
Punahilkka tarjoaa tiloja ja välineitä erilaisiin vapaaehtoisten järjestämiin ryhmiin. Punahilkka auttaa välineiden ja
tarvikkeiden hankinnassa.
Play-jooga
kokoontui kaksi kertaa viikossa ja ryhmää ohjasi vapaaehtoinen. Joogassa kävi 22 aikuista ja 24 lasta.
Yhdessäolo- ja toimintaryhmät
Laskiaistapahtuma toteutettiin yhdessä leikkipuiston
kanssa. Ohjelmassa oli mäen laskua, erilaisia kilpailuja,
kasvissosekeittoa ja koiravaljakkoajelua. Paikalla oli 45
aikuista ja 65 lasta.
Pupubileet järjestettiin pääsiäistä edeltävällä viikolla yhteistyössä leikkipuiston kanssa. Paikalle oli kutsuttu myös
palvelutalon asukkaita kilpailemaan yhdessä lasten kanssa. Yhteistyö oli onnistunutta. Ohjelmassa oli erilaisia
kilpailuja, naamiaiset, kasvissosekeittoa. Paikalla oli 49
aikuista ja 82 lasta.
Wappujuhlat järjestettiin yhteistyössä päivähoidon ja Jakomäen leikkipuiston kanssa.
Juhliin osallistui 35 aikuista ja 58 lasta.
Sadonkorjuujuhlat pidettiin syksyllä yhteistyössä leikkipuiston kanssa. Ohjelmassa oli kasviksiin liittyviä kilpailuja, visailuja. Tarjolla oli kasvissosekeittoa kauden kasviksista. Osanottajia oli 13 aikuista ja 17 lasta.
Jouluaskartelu järjestettiin Punahilkassa ennen joulua.
Ohjelmassa oli viisi eritasoista askartelua niin aikuisille
kuin lapsille. Paikalla oli 40 aikuista ja 26 lasta.
PUNAHILKAN
RYHMÄTOIMINTAAN
OSALLISTUI
536 PERHETTÄ,
536 AIKUISTA JA
663 LASTA.
Retki- ja leiritoiminta
Perheleiri oli kesäkuun ensimmäisellä viikolla Ikaalisten
kylpylässä ja se toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Leirille osallistuvista perheistä
osa oli Punahilkan asiakkaita ja osa tuli lastensuojelun perhetyön kautta. Leiriin liittyviä tapaamisia perheiden kanssa oli kolme ennen leiriä, yksi leirimuistelupäivä ja yksi
koko päivän retki Vartiosaareen Leirin jälkeen. Leirillä oli
11 aikuista ja 20 lasta (2-16vuotiaita). Leiristä, sen tavoitteista ja toiminasta raportoitiin e kaikkien osallistuvien tahojen esimiehille, Helsingin kaupungin lomatoiminnalle ja
Ikaalisten kylpylän leiritoiminnasta vastaaville tahoille.
Retkiä tehtiin Fallkullan kotieläintilalle ja Vanhankaupunginkoskelle. Jakomäkipäivänä perheet osallistuivat alueelliseen, ohjattuun kotiseutukävelyyn.
Perhekohtainen työ
Varhaista tukea Punahilkan työntekijät ovat tehneet ohjatessaan vanhempia muiden palveluiden piiriin, mm. kotihoidon, perhetyön ja terapiapalveluiden piiriin. Perheitä on
tuettu erilaisissa tukea vaativissa tilanteissa ja tarvittaessa
on ohjattu hakemaan apua myös muualta ja heidän kanssaan on myös menty näiden palveluiden pariin ensimmäisellä kerralla mukaan jos se on asiakkaalle tuntunut olevan
hankalaa mennä yksin. Keskusteluapua on Punahilkassa
aina tarjolla toimintojen ollessa käynnissä. Toimintamalli
mahdollistaa sen, että työntekijät voivat keskittyä yhteen
perheeseen hetken aikaa intensiivisemminkin, muun toiminnan häiriintymättä. Vanhemmat pitävät tärkeänä, että
Punahilkassa pääsee keskustelemaan asioistaan ilman by-
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
19
Pienperheyhdistys 2012
20
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
21
Pienperheyhdistys 2012
rokraattista ajanvarausjärjestelmää. Punahilkassa pidetään
tärkeänä, että ihmiset tulevat kuulluksi ja autetuksi ainakin
alkuun mahdollisimman nopeasti varhaisessa vaiheessa.
Yhteistyötä tehtiin neuvolan, nuorisotoimen, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, varhaisen tuen ja kotipalvelun,
leikkipuiston, koulun, seurakunnan ja aluetyön kanssa.
lastensuojelun ja koulutoimen yhteinen tyttöryhmä kokoontui Punahilkan tiloissa torstaisin klo 8.00–10.00 25
kertaa kuluneen vuoden aikana ja Nuorisotoimen ja lastensuojelun järjestämä ” elämänhallinta ryhmä” vilkkaille
kouluikäisille pojille 10 kertaa keskiviikkoisin klo 14.30–
16.00.
Punahilkan tiloja käyttivät vuoden aikana nuorisotoimi
tammikuusta toukokuuhun iltapäivisin ja iltaisin ja myös
viikonloppuisin. Nuorisotalo joutui käyttökieltoon homeongelman takia ja Punahilkasta mahdollistettiin heille
toimintaympäristö kevääksi. Tiloja käytti omiin kokouksiin myös Jakomäen Pyry (urheiluseura). Nuorisotoimen,
Jakomäen Tenavatupa
Vuonna 2012
PUNAHILKAN
PERHEKOHTAISESSA
TYÖSSÄ OLI
39 PERHETTÄ,
JOISTA
23 OLI
LASTENSUOJELUN
ASIAKASPERHEITÄ.
Jakomäen tenavatupa Punahilkan tiloissa oli avoinna
maanantaisin klo 16.30–20.00, keskiviikkoisin klo 16.30–
20.00 ja lauantaisin klo 10.00–14.00. Vanhemman Neuvoryhmän ajan tenavatupa toimi tiistaisin klo 16.30–20.00.
Tenavatupaa käytti 32 lasta ja käyttökertoja oli 372.
Yöhoito
Yöhoito järjestettiin yhteensä 10 kertaa Jakomäessä. Yöhoito on Punahilkan tiloissa perjantai- illasta klo 17.00
lauantai aamupäivään klo 11.00. Yöhoidot on järjestetty
ensisijaisesti yksinhuoltajien lapsille joilla ei ole muuta
tukiverkostoa. Yöhoidot ovat olleet todella suosittuja ja
niiden lisäämistä pohditaan. Yöhoitoa käytti 31 lasta, yhteensä 95 kertaa.
Yhdistyksen muu toiminta Punahilkan tiloissa
Lapsilisä -projekti järjesti lasten päiväleirin Punahilkan tiloissa kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa. Punahilkan
toinen työntekijä osallistui leiriin osittain jälkimmäisen
kahden viikon aikana.
Lapsilisä projekti järjesti myös yhden vanhempainryhmän
Punahilkassa. Punahilkan toinen työntekijä osallistui ryhmän järjestämiseen.
Toiminnan arviointi
Punahilkan perustoiminnot Ulleru, perhekerho, avoin perhekahvila olivat edelleen selkäranka koko toiminnalle.
Monet perheet käyttivät kaikkia Punahilkan toimintoja. Oli
myös perheitä jotka olivat ajoittain toiminnassa mukana tai
käyttivät pelkästään esim. lastenhoitopalveluita. Punahilkassa panostettiin varhaiseen tukeen ja keskusteluapuun.
Kolmen perheen kohdalla työntekijä toimi lastensuojelun
sosiaalityöntekijän työparina perhetapaamisilla.
Vanhemmat pohtivat mm. kasvatukseen liittyviä kysymyksiä keskenäänkin tai pienellä ohjauksella. Moni perhe
poikkesi ohikulkumatkalla kertomaan vain kuulumiset tai
kysymään neuvoa jossain yksittäisessä asiassa. Kysymyksiä ja yhteydenottoja tuli paljon myös sosiaalisen median
kautta, kun Punahilkka liittyi facebookiin ja Punahilkalle
saatiin omat kotisivut. Punahilkan asiakasperheet aktivoituivat vuoden aikana sopimaan ja järjestämään paljon yhteisiä tapaamisia juuri facebookin välityksellä. Varsinkin
Punahilkan ollessa kiinni sosiaalisesta mediasta muodostui yhteydenpitoväline monelle perheelle. Huoli jostain
perheestä, tai perheen tilanteesta tuotiin reilusti työntekijöiden tietoisuuteen.
Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet täyttyivät. Uusi työntekijä aloitti työnsä vuoden alussa, mikä mahdollisti toiminnan
pääsemisen jälleen täyteen vauhtiinsa. Kaikki suunnitellut
ryhmät toteutuivat, lukuun ottamatta rentoutusryhmää,
joka ei onnistunut selkeästi väärän ajankohdan takia. Jot-
22
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
11. JÄRJESTÖTALO
kut suunnitelluista ryhmistä nivoutuivat luontevasti Perhekerhon sekä ”Perhe on Pop”- tapahtumien yhteyteen ja
perhevalmennusryhmien ohjaaminen siirtyi suunnitellusti verkostotyön tuloksena Leikkipuiston ja kotipalvelun
työntekijöille.
Hieno kokemus perheille oli ”Hannu ja Kerttu”- elokuvan ensi-ilta toukokuussa 2012. Seitsemän äitiä osallistui
vuoden 2011 aikana Taideteollisen korkeakoulun oppilastyönä tehtyyn dokumenttielokuvan tekemiseen. Elokuvan
ensi-ilta oli Taideteollisen Korkeakoulun järjestämässä
kutsuvierastilaisuudessa 11.5.2012, johon pääsimme osallistumaan. Elokuva oli tarkoitus näyttää kaikille Punahilkan kävijöille syksyllä 2012, mutta ajankohta vaihtui keväälle 2013.
Eri verkostoissa panostettiin vuoden aikana tiedottamiseen
ja yhteistietojen päivittämiseen. Tämä todettiin tärkeäksi,
varsinkin Helsingin sosiaali -ja terveysviraston isojen organisaatiomuutosten takia, jolloin viranomaisverkostoihin
tuli paljon henkilöstömuutoksia. Toiminnoista tiedottaminen paransi palvelu- ja asiakasohjausta alueella.
Asiakaspalautteen perusteella toiminnassa onnistuttiin hyvin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä toimintaan ja toivoivat
kaikkia toimintamalleja toteutettavan useammin ja pitempiä aikoja päivässä. Ulkomaalaistaustaiset kävijät kokivat
oppineensa enemmän suomea käydessään Punahilkassa ja
joutuessaan käyttämään kieltä. Vaikka asiakaskunnassa on
kovasti erilaisia ihmisiä ja erilaisia taustoja, kaikki ovat
kokeneet saaneensa Punahilkasta sisältöä elämäänsä ja kokevat toiminnan tärkeäksi. Tällainen olo on myös työntekijöillä.
MERIKEHTO
Turvallisia kohtaamisia Vuosaaressa
Järjestötalo Merikehto tarjoaa turvallisen paikan vertaisryhmien tapaamisiin ja kolmen polven kohtaamisiin. Merikehdossa toimivat Mummilan ja Miina- hankkeen lisäksi
myös perhekahvila, vapaaehtoisten omat ryhmät ja tenavatupa. Lisäksi tiloja käytetään yhdistyksen omaan virkistysja koulutuskäyttöön sekä yhteistyökumppaneiden ryhmien
kokoontumistilana.
Perhekahvila tukee yhden vanhemman perheiden sosiaalisen verkoston rakentumista ja vahvistumista turvallisessa paikassa, lähellä omaa asuinympäristöä. Alueella ei
ole muita iltaisin toimivia perhekahviloita. Kahvila toimii
tiedottamisen, vertaistuen, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen paikkana. Kahvilassa toimii työntekijän työparina
Mummilan mummeja. Vuonna 2012 Perhekahvilaa toteutettiin yhdessä alueen varhaisen tuen sosiaaliohjaajien
kanssa. Perhekahvila oli avoinna keskiviikkoisin klo1518 yhteensä 29 kertaa. Kahvila on toimintavuoden aikana
osoittautunut hyväksi paikaksi tavata muita yksinhuoltajia, rytmittää arkea ja tutustua yhdistyksen muuhun toimintaan.
Vuonna 2012
JÄRJESTÖTALO MERIKEHDON
PERHEKAHVILA OLI
AVOINNA 29 KERTAA.
KAHVILASSA KÄVI KESKIMÄÄRIN
6 AIKUISTA JA 7 LASTA.
AIKUISTEN LÄSNÄOLOJA OLI 175
JA LASTEN 200.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
23
Pienperheyhdistys 2012
Tenavatuvat
mahdollistavat yksinhuoltajien osallistumisen toimintaan
ja ovat erityisen tärkeitä niille, joiden oma verkosto on
ohut. Varhaisen tuen ja kotipalvelun resurssi ei riitä tarjoamaan tenavatupatoimintaa alueella siinä mittakaavassa
kun tarvetta olisi. Merikehdossa tenavatupia järjestettiin
räätälöidysti ryhmätoimintaan liittyen.
12. PROJEKTIT
Tavoitteena hyvien käytäntöjen kehittäminen,
juurruttaminen ja levittäminen
Kotirumba rullaamaan- kurssi
Keväällä 2012 järjestettiin Merikehdossa 4 kertaa kestänyt
kotiruokakurssi pienten lasten perheille. Kurssi toteutettiin
yhteistyössä Vuosaaren alueen varhaisen tuen, Marttaliiton ja Pienperheyhdistyksen kanssa. Kurssille osallistui 5
perhettä. Perheet saivat myös yksilöllistä ohjausta varhaisen tuen ja Marttaliitosta tulleen ohjaajan tuella.
Välipalakurssi alakouluikäisten lasten perheille
Merikehdossa järjestettiin 6 perheelle välipalakurssi lokakuussa 2012. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan
Marttojen kanssa.
Kympin Naiset- ryhmä
Kevään 2013 Naisten Kympille tähtäävä kunnonkohotusryhmä starttasi marraskuussa 2012. Ryhmään ilmoittautui
23 innostunutta liikkujaa. Ensimmäisellä tapaamisella tutustuttiin, jumpattiin ohjatusti ja suunniteltiin kevään 2013
tapaamiset. Mukana oli 14 naista ja tenavatuvassa 9 lasta.
Itäisen perhekeskuksen Vuosaaren toimipisteen sosiaaliohjaajat ja alueen sosiaalityöntekijät pitivät Merikehdon
tiloissa perheiden pajapäiviä ja oman tiiminsä kehittämispäiviä.
12.1. LAPSILISÄ -PROJEKTI
2010–2013
Lapsilisä-projekti on kolmivuotinen hanke, jossa etsitään
keinoja vaikuttaa pienituloisten yksivanhempaisten perheiden tilanteeseen yhdessä perheiden kanssa. Perheen
omia voimavaroja vahvistetaan ryhmä-, harrastus- ja vaikuttamistoiminnan kautta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi
kokemuksia pienituloisuudesta sekä vaikuttaa perhepolitiikkaan niin, että yksivanhempaisten perheiden haasteelliset olosuhteet otetaan huomioon päätöksenteossa.
Projektissa työskentelee kaksi kokopäiväistä työntekijää
ja tuntipalkkaisia ryhmänohjaajia ja lastenhoitajia. Lapsilisä -projekti käynnistyi toukokuussa 2010. Projekti toimii
pääkaupunkiseudulla.
Tavoitteet
Projektin tavoitteet on jaettu kolmeen osaan: 1) ryhmätoimintaan ja osallistujien asiantuntijuuteen, 2) vaikuttamiseen ja 3) kehittämistyöhön.
Ryhmätoiminnan avulla osallistujille tarjotaan
mahdollisuuksia vertaistukeen, uusien asioiden oppimiseen yhteiskunnan toiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista ja ennen kaikkea areenaa, jossa voi saada äänensä kuuluviin ja tehdä toisten kanssa jotakin, minkä kokee
tärkeäksi.
Vaikuttaminen sisältää ryhmätoiminnassa olevan
vaikuttamisnäkökulman sekä yhteistyön muiden tahojen
kanssa, jotka tekevät töitä köyhyyden vähentämiseksi sekä
tiedotuksen.
Mallintaminen tähtää siihen, että alusta asti projektissa tehdään yhteistyötä ja dokumentoidaan ryhmätoiminnan työtapoja siten, että ryhmätoiminta voisi juurtua
yhteistyötahojen ja Pienperheyhdistyksen toimintaan osallistavana ryhmätoimintamuotona
Viereinen kuva: maalaus Lapsilisä-projektin leiriltä
24
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Vuonna 2012
LAPSILISÄPROJEKTISSA
MUKANA OLI
65 PERHETTÄ,
YHTEENSÄ
193 OSALLISTUJAA.
Ryhmätoiminta
Ryhmiä pidettiin suunnitellun perusrungon mukaan. Perusosuuden jälkeen ryhmäläisiä on rohkaistu osallistumaan
vaikuttamistoimintaan, harrastustoimintaan ja vertaistoimintaan. Ryhmiin osallistuvia on rohkaistu käyttämään
olemassa olevia palveluita, kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja ideoimaan itse projektin toimintaa. Ryhmissä
on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon eri-ikäiset
osallistujat. Osallistujia kannustettiin osallistumaan Pienperheyhdistyksen toimintaan tiedottamalla toimintamahdollisuuksista.
Ryhmät kokoontuivat suunnitellusti kerran viikossa Kontulassa, Herttoniemessä ja Jakomäessä. Hakunilan ryhmä
kokoontui keväällä vertaisryhmänä ja yhdistyi joidenkin
Kontulan ryhmän jäsenten kanssa. He kokoontuivat vertaisryhmänä ideoiden yksinhuoltajan selviytymisopasta.
Toukolassa kokoontunutta ryhmää kannustettiin toimimaan vertaisryhmänä ohjatun vaiheen jälkeen. Intianpuistossa Käpylässä alkoi ryhmä, johon ei kuitenkaan saatu
sitoutuneita osallistujia. Matinkylässä järjestettiin 7 tapaamista, joihin osallistui 6 henkilöä. Sitoutunutta, jatkuvaa
ryhmää siellä ei vielä muodostunut. Ryhmien toiminnassa on kiinnitetty huomiota lasten näkökulman saamiseen
esille suunnittelemalla toimintaa isompien lasten kanssa.
Osa nuorista on myös halunnut osallistua aikuisten keskusteluryhmiin. Ryhmiin osallistui 47 perhettä, yhteensä
115 osallistujaa.
Lastenhoito
Lastenhoidon merkitys on tullut esiin toimintojen myötä.
Sen järjestäminen on perusedellytys pienituloisten yksinhuoltajien osallistumiselle. Kaikkien projektin toimintojen
aikana pyrittiin järjestämään lastenhoito tai omaa toimintaa isommille lapsille. Ryhmien ja tapaamisten aikaisessa
lastenhoidossa on käynyt 58 lasta, niissä on ollut 10 lastenhoitajaa.
Kouluikäisten lomatoiminta
Kouluikäisten toiminta koulujen loma-aikoina on vastannut varsinkin pienten koululaisten perheiden tarpeeseen
loma-ajan ohjelman järjestämisessä. Toiminnassa on paneuduttu projektin aiheisiin ja erityisesti haluttu saada
lasten ääntä kuuluviin. Samalla lapset ovat saaneet uusia
kokemuksia ja tärkeän mahdollisuuden osallistua loman
jälkeen koulussa käytävään keskusteluun lomakokemuksista.
Kouluikäisten talvilomaviikon mediapajassa helmikuussa kuusi projektiin osallistuvien perheiden nuorta opetteli
mediaan liittyviä asioita ja teki tutustumiskäyntejä talvilomaviikolla. Ryhmän tuotoksena syntyi Elämää ilman äitiä
– video.
Kesäkuussa projektin parissa oleville kouluikäisille lapsille tarjottiin toimintaa sekä Helsingissä Jakomäessä että
Espoossa Matinkylässä. Osallistujat toivat ajatuksiaan
esiin taiteen ja kädentaitojen keinoin; maalaamalla, kirjoittamalla runoja, valokuvaamalla ja tekemällä videoidun
dokumentin. Toimintaan osallistui kesäkuun kolmella viikolla 20 lasta.
Tapahtumat ja tilaisuudet
Tärkeä osa projektin toimintaa ovat olleet tapahtumat ja tilaisuudet, jotka ovat avoimia kaikille eri ryhmiin kuuluville sekä väljemmin mukana oleville. Tilaisuuksia järjestettiin itse ja yhteistyössä muiden kanssa. Mm. taloudellista
ja terveellistä ruokaa – päivä yhteistyössä Kuluttajaliiton
kanssa, vaatteiden tuunauspäivä, Linnanmäki – päivä, pääsiäistapaaminen, Tieto-taitotalkoot, itsenäisyyspäivän vastaanotto ja piparkakkutalotalkoot. Tilaisuuksiin osallistui
84 perhettä.
Toiminta verkossa
Verkossa kokoontuvaa ryhmää on suunniteltu ja oltu yhteydessä Rovaniemen turvakotiyhdistyksen visioverkko-hankkeeseen sekä Ensi – ja turvakotien liiton tiedottajaan teknisistä mahdollisuuksista. Tätä ei ole kuitenkaan
muiden töiden vuoksi pystytty toteuttamaan. Kaksi DIAK:n
opiskelijaa kokeili ryhmän kokoamista verkossa. Osa osallistujista on perustanut keskusteluryhmiä verkkoon oman
toimintansa tueksi ja vertaistuen avuksi.
Vaikuttamistoiminta
Pienituloisten yhden vanhemman perheiden elämäntilannetta pidettiin esillä ideoimalla ryhmissä toimintaa ja keinoja saada kokemuksia näkyviksi. Vuoden aikana pidettiin kokouksia ja tapaamisia, joissa yhdessä perheiden ja
yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltiin tilaisuuksia
ja pohdittiin mm. hallitusohjelmaa. Osallistujat kävivät
tapaamassa kansanedustajia sekä peruspalveluministeriä.
Projekti oli mukana luovuttamassa adressia Helsingin kaupunginvaltuustolle asumisen korkeasta hinnasta.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
25
Pienperheyhdistys 2012
Projekti järjesti tai oli mukana seuraavissa tapahtumissa,
joissa pienituloisten yksinhuoltajaperheiden ääni tuli kuuluville:
jossa tiedotettiin yhden vanhemman perheiden teeseistä.
Vaalitilaisuuksiin osallistui 85 aikuista ja 90 lasta.
24.2. lasten mediapajan elokuvaesitys: Elämää ilman äitiä
31.3. kansalaistoiminnan verstas Visio 2022 yhteistyössä
Neuvokeskuksen kanssa
22.5. Matinraitin kyläkarnevaalit yhdessä Matinkylän perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa
30.5. taideryhmän videon julkistamistilaisuus: Yksinhuoltajan ääni
14.11. Lapsilisä-projektin opinnäytetöiden esittelyseminaari
20.11. Muksumessut Tapiola
21.11. Keskustelutilaisuus yksinhuoltajien tilanteesta Vantaalla yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Rekolan seurakunnan kanssa
Moni projektin osallistuja on liittynyt Pienperheyhdistyksen jäseneksi ja osallistuu yhdistyksen toimintaan. Pienperheyhdistyksen vuosikokouksessa oli ennätysmäärä
osallistujia, joista moni oli tullut jäseneksi projektin kautta. Hallitukseen valittiin seuraavalle kaudelle projektin
osallistuja.
Kunnallisvaaleihin liittyvä toiminta
Toimintavuoden päätavoitteena oli yhden vanhemman
perheiden haastavan taloudellisen tilanteen näkyminen
pääkaupunkiseudulla kunnallisvaaleja edeltävässä keskustelussa. Ryhmät aloittivat kunnallisvaaleihin liittyvän
toiminnan jo keväällä tutustumalla kunnalliseen päätöksentekoon ja siihen, mitkä asiat kuuluvat kunnan valtuutetuille. Ryhmien tapaamisissa kävi kunnanvaltuutettuja.
Elokuussa 16 perhettä: 16 aikuista ja 25 lasta kokoontui
työpajaleirille Sipoon Kallioniemeen ideoimaan kunnallisvaalikampanjaa. Moni pienituloinen perhe sai samalla
mahdollisuuden mukavaan kesänviettoon luonnossa sekä
toisten samassa tilanteessa olevien perheiden tapaamiseen.
Perheet muotoilivat yhdessä vaaliteesit kunnallisvaalikampanjointia varten ja suunnittelivat syksyn tapahtumia.
Leirillä vieraili myös sosiaalilautakunnan puheenjohtaja ja
Hufvudstadsbladetin poliittinen toimittaja.
Vaalien alla tuotiin esiin viittä teesiä, jotka osallistujat
tuottivat työpajaleireillä. Yhden vanhemman perheiden
kunnallisvaaliteesien pohjalta ryhmät kirjoittivat mielipidekirjoituksia ja Pääkaupunkiseudun ehdokkaille lähetettiin kysely, jonka tulokset julkaistiin verkkosivulla. Vastauksia tuli 172, joista 107 Helsingistä. Vaalibingon avulla
koetettiin aktivoida osallistujia ottamaan osaa vaaleja
edeltäneeseen keskusteluun. Ryhmäläisten ideoimia vaalitilaisuuksia järjestettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden
kanssa:
28.3. Keskustelutilaisuus kotihoidontuesta
9.6. Pihlajamäki Blues
18.8. yh-päivä yhteistyössä YVPL:n, Päksyn ja Totaaliyhärit ry:n kanssa
1.9. Köyhät kyykkyyn -liikuntatapahtuma yhteistyössä
Kuka kuuntelee köyhää -verkoston kanssa
17.10. Vaalipaneeli Pihlajamäessä yhteistyössä Pihlajamäen nuorisotalon, Pihlajamäki-seuran ja Pihlajamäen lähiöaseman kanssa
28.10. Lapsiperheiden vaalikahvit Jakomäessä
28.10. Lapsiperheiden vaalikahvit Matinkylässä
28.10. Koko perheen vaalivalvojaiset
Vaalikahvilaa pidettiin viikoittain Sörnäisissä. Lisäksi
osallistuttiin pääkaupunkiseudun alueellisiin tapahtumiin,
26
Muu aktiivisuus
Mallintaminen
Ryhmätoiminnan runkosuunnitelmaa on vuoden aikana
kokeiltu ja tarkennettu. Sitä on kokeiltu useiden ryhmien
parissa. Sen toimivuutta on arvioitu yhdessä ryhmänohjaajien kanssa sekä pyydetty palautetta ryhmäläisiltä.
Ryhmien dokumentointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Säännöllisen ryhmätoiminnan malli on valmiina.
Mallintamis- ja kehittämistyössä on tärkeänä osana ollut
projektityöntekijän sekä toisen opiskelijan opinnäytetyöt Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Ensimmäinen opinnäytetyö käsittelee ryhmätoiminnan vaikutusta
perheiden hyvinvointiin ja toinen Pienperheyhdistyksen
kansalaistoimintaa. Kummassakin työssä esiin nousee
vertaistoiminnan ja säännöllisten kontaktien merkitys toiminnassa. Opinnäytetöiden avulla on arvioitu ryhmätoimintaa ja vertaistoiminnan merkitystä ja näitä käytetään
projektin loppuraportissa.
Ryhmätoiminnan arviointia varten muotoiltiin kysymykset
ryhmähaastattelua varten. Ryhmähaastattelumenetelmää,
jossa ryhmä itse keskustelee annetuista aiheista ja tiivistää
ryhmän vastaukset, on käytetty jokaisessa ryhmässä siinä
vaiheessa kun ohjattu vaihe on loppumassa.
Yhteistyö
Yhteistyö useiden järjestöjen kanssa on ollut hedelmällistä ja tiivistä. Kuka kuuntelee köyhää -verkoston, Yhden
vanhemman perheiden liiton, Herttoniemen seurakunnan,
Pihlajamäen lähiöaseman, Kalliolan setlementti/ Matinkylä–Olarin asukastalon, Matinkylä–Olarin ja Tapiolan
aikuissosiaalityön, Matinkylä–Olarin monitoimiset -ryhmän, Vantaan kaupungin, Rekolan seurakunnan ja useiden
leikkipuistojen kanssa on saatu luotua käytännönläheinen,
toimiva yhteistyö. Projektikoordinaattori on ollut jäsenenä
Espoon kaupungin Lapsen oikeus palveluihin -hankkeen
lapsiköyhyystyöryhmässä ja työntekijät ovat olleet mukana Vantaan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tekevien tahojen kanssa. Yhteistyötä on tehty
myös Pihlajamäki–Latokartano -alueen perheverkoston,
Hakunilan seurakunnan, Rovaniemen turvakotiyhdistys/
Visioverkko-hankkeen, Ensi- ja turvakotienliiton Neuvokeskuksen, Espoon järjestöjen yhteisö/Voimanpesä-hankkeen, Kuluttajaliiton, Sarjakuvakeskuksen, Eloset ry:n,
Ensi- ja turvakotien liiton ja pääkaupunkiseudun yksin- ja
yhteishuoltajat PÄKSY ry:n, Totaaliyhärit ry:n ja KenguRuu-verkoston kanssa. Useat henkilöt ovat myös olleet
apuna teknisissä ja asiantuntija-asioissa: Jouko Karjalainen THL:sta, Heikki Hiilamo Kelasta, Mikko Savelainen
Ensi- ja turvakotien liitosta. Rakentavaa yhteistyötä vaikuttamisasioissa on ollut myös kansanedustajien ja kunnallispäättäjien kanssa.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Lahjoitukset ja tukijat
Julkisuuden myötä monet yksityiset henkilöt, järjestöt ja
yritykset ovat tarjonneet apuaan pienituloisille perheille.
Projektin perustehtävä, työntekijäresurssit ja varastointitilat eivät ole mahdollistaneet kaiken lahjoitettavan tavaran vastaanottamista ja jakamista. Scanbox Entertainment Finland Oy tarjosi mahdollisuuden perheille osallistua
Zambesia-elokuvan lehdistönäytökseen.
Toimijat
Projektikoordinaattorin ja projektityöntekijän lisäksi toiminnassa oli mukana kaksi tuntipalkkaista ryhmänohjaajaa
sekä 10 lastenhoitajaa, jotka järjestivät lapsille ohjelmaa
aikuisten ryhmien aikana. Opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita projektista. Neljä Diakin ja kaksi Humakin opiskelijaa ovat suorittaneet harjoittelujakson tai opinnäytetyön
vuoden 2012 aikana. Hesotesta oli projektissa kolme lähihoitajaopiskelijaa suorittamassa harjoittelujaksoaan.
Tiedotus ja näkyvyys
Projektin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti. Työntekijät ovat kirjoittaneet blogia, osallistujat ovat kirjoittaneet
kokemuksia köyhyydestä ja sivuilta löytyvät ajankohtaiset toiminnot ja tietoa yksinhuoltajuudesta, köyhyydestä
ja kansalaisaktiivisuudesta. Facebookissa olevan projektin
sivulla on yli 350 kävijää. Tieto ryhmistä ja tapahtumista
on kulkenut sen avulla hyvin.
Ilmoitustauluilla leikkipuistoissa ja muissa kuntien toimipaikoissa on tiedotettu ryhmien alkamisesta. Kokemuksen
mukaan suurin osa osallistujista on tullut kuitenkin jonkin
henkilökohtaisen kontaktin kautta mukaan. Monet kertoivat kuulleensa kaverilta, tutulta kunnan tai seurakunnan
työntekijältä toiminnasta. Vain muutama on tullut ilmoitustaulumainonnan perusteella.
Media kiinnostui projektin toiminnasta kiitettävästi ja pienituloisten yksinhuoltajaperheiden tilanne sai huomiota.
Artikkeleita on ollut Hufvudstadsbladetissa, Helsingin
uutisissa ja Kirkko & Kaupungissa. Lisäksi osallistujia on
pyydetty muutamaan TV:n keskusteluohjelmaan, mutta
halukkaita ei ole ollut.
Projektin toimintaa on esitelty yksinhuoltajien olohuoneissa, leikkipuistoissa, verkostokokouksissa, alueellisissa
tapahtumissa, Familia clubissa, Leppävaaran monikulttuurisessa tilassa Almassa ja tyttöjen talolla.
Projektin arviointi
Projektilla on käytössä suunta-menetelmä, jonka avulla
tavoitteet on määritelty ja jaettu osatavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Arviointimatriisien avulla toiminta on jaettu kolmeen osaan vuosittain ja jokaiselle jaksolle on määritelty
omat tavoitteensa. Ulkopuolisen arviointikonsultin kanssa jatkettiin yhteistyötä ja on tarkennettu suunnitelmaa,
tavoitteita sekä arvioinnin kriteerejä. Ryhmien toimintaa
dokumentoitiin, runkosuunnitelman toimivuutta arvioitiin
ja siitä tehtiin uusi toimivampi versio. Ryhmiin ja muuhun
toimintaan osallistuvilta on pyydetty palautetta toiminnasta. Projektin ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti
ja antanut palautetta ja ohjeita projektin toimintaan ja arviointiin liittyen. Projektin arvioinnissa ovat olleet muka-
na osallistujien ja työntekijöiden lisäksi DIAK:n ja HUMAK:n opiskelijoita.
Työntekijöiden tuki
Projektikoordinaattorilla ja projektityöntekijällä oli työnohjaus kerran kuukaudessa. Arvioinnin konsultti Marja
Kiijärven ja toiminnanjohtajan kanssa työntekijät tapasivat kahdesti vuoden aikana tarkistamaan tavoitteita ja
toiminnan suuntaa. Työntekijät ovat tavanneet säännöllisesti kahta tuntipalkkaista ryhmänohjaajaa sekä ryhmissä
työskenteleviä lastenhoitajia suunnittelun ja raportoinnin
merkeissä.
Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja on
tuonut omaa asiantuntemustaan projektin käytännön toteutukseen ja arviointiin. Ohjausryhmään kuuluvat johtava
sosiaalityöntekijä Tarja Jokinen (yhdistyksen varapuheenjohtaja), erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula (THL),
sosiaaliohjaaja Outi Suoniemi (Helsingin kaupunki), lehtori Ruut Kaukinen (HUMAK) ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Turtiainen.
12.2. TEATTERIPROJEKTI
CIRCLE! 2009-2012
Teatteriprojekti Circle! on valtakunnallisen Myrsky-hankkeen osahanke. Hanke tarjoaa kulttuurista nuorisotyötä
ammattitaiteilijoiden ohjaamana 13–17-vuotiaille nuorille.
Teatteriprojekti Circle! tarjoaa nuorille mahdollisuuden
käsitellä heitä kiinnostavia teemoja taiteen keinoin. Työskentelytapa on ryhmälähtöinen ja prosessikeskeinen. Ohjaaja toimii ryhmässä mahdollistajana ja innoittajana. Esityskonteksti rakentuu ryhmän tuotosten pohjalta.
Hankkeen tavoite on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä yhteiskunnallista osallisuutta.
Työtavat
Circle!-projektin työtavat ovat ryhmälähtöisiä ja prosessikeskeisiä. Tavoitteena on yhteinen tutkimusmatka valittujen teemojen pariin. Ohjaajan tehtävä on toimia mahdollistajana, opastajana, innoittajana ja kokoajana. Keskeistä
työtavoissa on yhteisöllinen kokemus: kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä toiminnallinen monitaiteellinen työskentely, jossa ryhmä toimii tasa-arvoisesti toistensa kanssa.
Nuorten osaamista ja vahvuuksia nostetaan esille ja identiteettiä sekä osallisuutta vahvistetaan. Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen kiinnitetään erityisesti
huomiota, jotta kokeilulle, improvisoimiselle, uuden luomiselle ja heittäytymiselle on mahdollisuus.
Toiminta 2012
Hanke jatkui projektirahoituksella vielä keväällä 2012,
jolloin tehtiin yhteistyötä Vuosaaressa sijaitsevan Mustakiven ala-asteen kanssa. Koulun oppilasaines on monella
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
27
Pienperheyhdistys 2012
tapaa haastavaa ja koulu oli esittänyt toiveensa yhteistyöstä yhdistyksen kanssa.
Yhteistyössä koottiin Circle-ryhmä ala-asteen 5.- ja
6.-luokkalaisista oppilaista. Nuorten oli mahdollisuus
tutustua hankkeeseen koululla järjestettävissä esittelytyöpajoissa. Hanketta esiteltiin noin 80 5.-6.-luokkalaiselle.
Tarkoituksena oli perustaa noin 12 oppilaan ryhmä. Työpajojen pohjalta kiinnostuksen työskentelyyn ilmaisi lähes
puolet osallistuneista oppilaista. Ensimmäiseen varsinaiseen ryhmätapaamiseen saapui 16 nuorta ja seuraavaan
12 nuorta. Lopulta ryhmän koko vakiintui yhdeksään nuoreen.
Ryhmän kanssa työskenneltiin intensiivisesti koko kevään
ajan. Ryhmä kokoontui 1-2-kertaa viikossa, yhteensä 21
kertaa. Lisäksi järjestettiin 4 viikonlopputyöpajaa ja viikonloppuleiri järjestötalo Merikehdossa sekä viikonloppuleiri Sipoon Kuntokalliossa yhteistyössä Kannelmäen
lasten- ja nuorten teatteriryhmän kanssa.
Ryhmä valmisti Kanneltalolle esityksen Aarresaari, joka
perustui Robert Luis Stevensonin klassikkoromaaniin.
Syksyllä 2011 näytelmää oli jo ideoitu ja käsikirjoitettu
edellisvuoden Cirle-ryhmäläisten kanssa. Keväällä 2012
tarinaa muokattiin kuitenkin lisää yhdessä uuden ryhmän
kanssa.
Ryhmää ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Mari Kahri. Lisäksi ryhmän kanssa työskenteli tanssija Kaisa Niemi,
joka työsti nuorten kanssa erityisesti taistelu- ja tanssikoreografioita. Musiikin ja laulujen ohjauksesta vastasi muusikko Iikka Kahri. Näytelmän lavastuksen toteutti Juha
Salminen ja Sanne Halme, puvustuksesta vastasi Anniina
Ylä-Outinen. Maskeerauksen toteutti Maiju Kuokka ja
Katja Partanen. Valaistuksen suunnitteli ja toteutti Helena
Roivainen Kanneltalolta. Äänisuunnittelusta vastasi Iikka
Kahri. Ääniajot toteuttivat Lauri Moisio, Ilari Suonpää ja
Mauri Marin. Esityksen tuottajana toimi Sarianna Suomala Kanneltalolta. Leiriohjaajana työskenteli myös teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija Nadja Holopainen.
Esitys toteutettiin yhteistyössä Kanneltalon ja Kanneltalon
lasten- ja nuorten teatteriryhmän kanssa. Esitys nähtiin 6
kertaa ja se toteutettiin kahdella osajaolla. Kaikki nuoret
olivat kuitenkin mukana kaikissa esityksissä ja näin mukana oli yhteensä 24 nuorta. Yksittäinen esitys keräsi noin
80 katsojaa, joten esityksen näki yhteensä 480 katsojaa.
Mustakiven ala-asteen luokille järjestettiin keväällä esitykseen liittyviä draamatyöpajoja. Nämä työpajat toteutettiin useiden eri luokkien kanssa. Työpajoihin osallistui
noin 120 oppilasta.
Syksyllä ryhmä kokoontui vielä 4 kertaa. Hankerahoitusta
on edelleen jäljellä ja ryhmä voi jatkaa toimintaansa vielä
keväällä 2013.
Yhteistyökumppanit
Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Annantalo (puvustusapu), Kanneltalo (tilat, tuotanto, markkinointi, valosuunnittelu, tekniikka ym.) sekä Mustakiven ala-aste.
28
Toiminnan arviointi
Ryhmään osallistuneet nuoret olivat hyvin sitoutuneita,
aktiivisia ja innokkaita. Monet heistä ovat kokeneet löytäneensä teatterista mielekkään, juuri heille sopivan harrastuksen. Useat ovat kertoneet tämän harrastuksen vaikuttaneen heidän elämäänsä niin, että he kokevat olevansa
rohkeampia, tasapainoisempia ja onnellisempia. Kohtaamiset ryhmää ohjanneiden aikuisten kanssa ja ryhmässä
luodut uudet ystävyyssuhteet ovat olleet merkityksellisiä.
Yhdessä työskenneltäessä ilmapiiri on ollut avoin ja salliva. Nuoria pohdituttavat aiheet esim. kiusaaminen, päihteiden käyttö, seurustelu olivat läsnä työskentelyssä. Nuoret tukevat ja kannustavat toisiaan, jakavat mielipiteitään
ja suhtautuvat toisiinsa ihailtavan kunnioittavasti. Moni
ryhmän nuori on hakeutunut ilmaisupainotteiselle yläasteelle ja teatteriharrastuksen myötä ovat alkanut harrastaa
myös kirjoittamista ja piirtämistä.
12.3. MIINA-PROJEKTI
2008–2012
Miina-projekti on Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima
ja kolmen jäsenyhdistyksen Oulun ensi- ja turvakoti ry:n,
Pienperheyhdistys ry:n ja VIOLA-väkivallasta vapaaksi
ry:n toteuttama hanke. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Pienperheyhdistyksen Miina – projekti toteutetaan järjestötalo Merikehdossa.
Miina-projekti tarjoaa mahdollisuuden jakaa ja käsitellä
väkivallan ja siitä selviytymisen kokemuksia vertaisryhmissä muiden naisten kanssa. Vertaisryhmissä naisille tarjoutuu tilaisuus myös heidän oman osallisuutensa, asiantuntemuksensa ja taitojensa käyttöön toiminnallisten ja
luovien työmenetelmien myötä.
Tavoitteet
Naisen oman osallisuuden ja voimaantumisen
vahvistaminen. Keskeistä on naisen oman hoidon kehittäminen ja selviytymisen tukeminen.
Naista itseään osallistavien toimintamuotojen ja
työmenetelmien kehittäminen väkivaltatyön avotyöhön.
Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten
väkivaltatyöhön liittyvän kansalaistoiminnan kehittäminen.
Liian moni väkivaltaa kokenut nainen joutuu yhä edelleen
elämään ongelmansa kanssa yksin. Turvakotien tarjoama
apu ei tavoita kuin osan väkivallasta ja sen seurauksista
kärsivistä naisista. Myöskään turvakodin jälkeistä naisen
selviytymistä tukevaa avotyötä ei pystytä tarjoamaan riittävästi.
Miina-projekti vahvistaa naisen omaa osallisuutta ja voi-
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
maantumista väkivallasta selviytymisessä. Projektissa
kokeillaan ja kehitetään tapoja tehdä työtä naisten kanssa
niin, että he voivat yhä enemmän osallistua siihen aktiivisesti, itselleen sopivalla tavalla ja aikataululla.
Miina-kahvila
Miina - kahvila toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana torstaisin klo 9-12. Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa,
seurustelemaan, saamaan keskustelutukea, pohtimaan tilannettaan ja hoitamaan esimerkiksi asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilaan kutsuttiin eri asiantuntijoita ja toimintaan tutustujia vuoden aikana.
Vuonna 2012
MIINA-KAHVILA
OLI AUKI YHTEENSÄ
37 KERTAA
JA
LÄSNÄOLOJA OLI 245.
koe tarvetta ryhmään osallistumiselle tai kokevat osallistumisensa turvallisemmaksi muutaman yksilötapaamisen
jälkeen. Yksilötapaamisissa on käyty läpi esimerkiksi tulevaa oikeudenkäyntiä, tapaamissopimuksia, yhteydenpitoa
entisen puolison kanssa ja asumisjärjestelyitä turvakodista
palaamisen jälkeen. Asiakkaat ovat pitäneet yhteyttä työntekijään myös puhelimitse, tekstiviestein ja sähköpostein.
Yksilötapaamisia oli vuonna 2012 yhteensä 15.
Miinojen oma vertaisryhmä
Miina- kahvilaan osallistuneet naiset ovat myös perustaneet oman vertaisryhmänsä, joka kokoontui Merikehdon
tiloissa omatoimisesti. Ryhmässä oli mukana 5-7 perhettä ja se kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Ryhmässä
ovat lapset mukana ja ryhmän tavoite on jakaa arkea, tehdä
esim. yhdessä ruokaa ja opetella ja harrastaa erilaisia käden
taitoja. Ryhmäläisillä on myös oma facebook- ryhmänsä.
Muu toiminta
Miina- projektista on tiedotettu alueella toimiville yhteistyötahoille ja Pienperheyhdistyksen jäsenkirjeissä. Projektin muiden työntekijöiden ja tutkija-kehittäjän kanssa on
tavattu säännöllisesti työkokouksissa ja käyty läpi projektin edistymistä ja tavoitteiden suuntaista etenemistä. Yhteistyö Ensi- ja turvakotien liiton Vapos- hankkeen kanssa
jatkui yhteisten koulutus- ja kehittämispäivien muodossa.
Projektityöntekijä on osallistunut Väkivaltatyön verkostofoorumiin ja Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön päiville.
Miina- projektin viimeisen toimintavuoden aikana julkaistiin ryhmistä saaduista kokemuksista koottu käsikirja ryhmien ohjaamiseen. Kirjan tekstit ovat projektityöntekijöiden ja projektin tutkija-kehittäjän käsialaa. Marraskuussa
2012 toteutettiin projektin loppuseminaari.
Toiminnan arviointi
Vuoden 2012 aikana kahvilatoiminnassa painotettiin erityisesti vaikuttamista. Kahvilassa aktiivisesti käyneet
naiset olivat tapaamassa mm. neuvolatyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia ja keskustelemassa väkivallan puheeksi ottamisesta asiakastilanteissa. Osa kahvilan aktiivikävijöistä
osallistui myös Ensi- ja turvakotien liiton kokemusasiantuntijatyöskentelyyn luoden materiaalia yhdistyksille.
Kahvilan toiminnasta kerrottiin myös Ensi- ja turvakotien
liiton julkaisussa.
Toinen tärkeä teema kahvilatoiminnassa on ollut aktiivinen ja toimiva vertaistuki. Kahvilassa kävijät kokivat paikan omakseen ja kynnyksen tulla mukaan matalaksi.
Yksilötyö
Miina- projektiin on liittynyt myös asiakkaiden yksilötapaamisia joko Merikehdossa, asiakkaan kotona tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Nämä tapaamiset ovat mahdollistaneet kontaktin myös niille asiakkaille, jotka eivät
Merikehdossa Miina- työskentely on näyttäytynyt erityisen tärkeänä haavoittuvassa asemassa eläville naisille,
jotka eivät koe kuuluvansa tai pystyvänsä osallistumaan
esimerkiksi alueen avoimiin lapsiperheiden palveluihin.
Toiminta on osoittautunut sekä yhteistyökumppaneiden
että asiakkaiden mielestä tarpeelliseksi alueella. Asiakkaita ohjautuu sosiaalityön, varhaisen tuen sekä oman aktiivisuuden kautta. Toiminta täytti alueella matalan kynnyksen
palvelun, ryhmätoiminnan ja vertaistuen tarvetta. Toiminnassa on ollut yhtenä tärkeänä osana myös vaikuttamistyö
ja tukihenkilöiden kouluttaminen väkivaltaa kokeneille
naisille. Toiminta on linjassa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman kanssa.
Miina-projektin hankerahoitus loppui vuonna 2012, mutta
toiminnasta saatujen positiivisten kokemusten myötä projektissa syntyneet hyvät käytännöt ja työmuodot juurrutettiin yhdistyksen toimintaan. Miina-kahvila ja miinojen
vertaisryhmätoiminta jatkuu järjestötalo Merikehdossa ja
yhdistyksellä on halu ja valmius aloittaa vastaavaa toimintaa myös muissa toimipisteissään ja muilla alueilla.
Miina-projektissa kokemusasiantuntijuudella ja kokemusasiantuntijoilla oli merkittävä rooli vertaistoiminnassa ja
tätä kokemusta voidaan hyödyntää yhdistyksen kaikessa
ryhmätoiminnassa.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
29
Pienperheyhdistys 2012
12.4. PIKKUKAVERIA EI JÄTETÄ
-PROJEKTI 2012–2015
Monelta lapselta puuttuu elämästään aikuinen mies, joka
olisi säännöllisesti läsnä lapsen elämässä. Päiväkodeissa ja
alaluokilla aikuiset ovat etupäässä naisia ja monen lapsen
kontaktit aikuisiin miehiin ovat satunnaisia. Isän tai merkittävän aikuisen miehen puuttuminen aiheuttaa lapselle
lisääntyneen syrjäytymisriskin.
Mieskaveritoiminnan tarpeellisuus muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla on ilmennyt useissa yhteydenotoissa
yksittäisiltä ihmisiltä ympäri Suomea. Yhteydenottajina
ovat olleet niin vapaaehtoisiksi haluavat miehet kuin äidit,
jotka haluaisivat löytää lapsilleen mieskaverin.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole ammatillisesti
ohjattua Mieskaveritoimintaa suuresta tarpeesta ja kysynnästä huolimatta. Mieskaveritoiminnan vakiintuneet, tunnustusta saaneet ja toimiviksi havaitut toimintamallit ovat
hyvin siirrettävissä muille paikkakunnille.
Pikkukaveri ei jätetä -projektille saatiin RAY:n projektiavustus Emma & Elias -ohjelmasta vuosille 2012–2015.
Pikkukaveria ei jätetä -projektin uuden projektipäällikön
rekrytointi, haastattelut ja valitseminen myöhästyi hieman
alkuperäisestä aikataulusta ja se saatiin tehdyksi maaliskuussa. Projektipäällikkö Petri Kaverma aloitti työnsä
kesäkuun alussa. Työntekijää ryhdyttiin perehdyttämään
uuteen työhönsä jo keväällä mutta pää-osin perehdytys tapahtui kesä–heinäkuun aikana.
Kesän aikana uusi projektipäällikkö tutustui tutkimuksiin,
Mieskaveritoimintaan liittyviin dokumentteihin ja Pienperheyhdistyksen arkistoihin. Lisäksi hän kävi tapaamassa
yhteistyökumppaneita ja Lastensuojelun keskusliiton kesäpäivillä Iisalmessa kertomassa projektista ja kuulemassa
muiden Emma ja Elias -projektien kuulumisia. Kesän aikana ryhdyttiin tuottamaan uutta materiaalia Mieskaveritoimintaan.
Yhteistyösopimus Ahjolan Kannatusyhdistys ry:n (nykyisin Ahjola Setlementti ry) kanssa tehtiin tammikuussa.
Tampereen toimintaa ryhdyttiin suunnittelemaan yhdessä
uuden yhteistyökumppanin kanssa. Samalla käynnistyi
Tampereen mieskaveriohjaajan hakuprosessi ja hänet saatiin rekrytoitua kevään aikana. Mieskaveriohjaaja Marja
Pelto-Pihko aloitti työnsä elokuun alussa osallistumalla
erilaisiin messu- ym. tapahtumiin Tampereella sekä laatimalla ilmoituksia syksyllä alkavasta mieskaverikurssista. Tiedotustilaisuus mieskaveritoiminnan aloittamisesta
Tampereella järjestettiin lokakuun 12. päivä. Mieskaveritoiminnan muuttuminen valtakunnalliseksi toiminnaksi ja
mieskaveritoiminnan aloittaminen Tampereella huomioitiin näkyvästi paikallislehdistössä sekä valtakunnallisissa
uutislähetyksissä.
Ensimmäinen mieskaverikurssi järjestettiin Tampereella
25.10.–17.11. välisenä aikana. Kurssille osallistui kahdestatoista ilmoittautuneesta kuusi miestä. Ensimmäinen
äitien perehdytystilaisuus järjestettiin 21.11.ja siihen osallistui neljä äitiä. Tämän jälkeen henkilökohtaisia tapaamisia on järjestetty neljä.
Projektin tavoite on pysyvän ja elinvoimaisen
Mieskaveritoiminnan juurruttaminen neljälle uudelle paikkakunnalle vuoden 2015 loppuun mennessä.
Tavoitteena on mieskaveritoiminnan laaja näkyvyys valtakunnallisesti, miehien rekrytoiminen ja kouluttaminen
mieskaveritoimintaan, toiminnasta tiedottaminen perheille, vapaaehtoisista ja perheistä huolehtiminen sekä rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden löytäminen paikallisen
toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Mieskaveritoiminnan laajentamiseksi aloitettu yhteistyö
Ahjolan Setlementti ry:n kanssa Tampereella käynnistyi
vuoden 2012 alussa. Vuonna 2012 palkattiin projektipäällikkö johtamaan toiminnan valtakunnallistamista ja ohjaaja vastaamaan Tampereen Mieskaveritoiminnasta.
30
Kaverma ja Pelto-Pihko aloittivat yhteistyön muiden Tampereella toimivien vapaaehtois- ja sosiaalialan toimijoiden
kanssa mieskaveria tarvitsevien perheiden sekä yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. Tämä prosessi johti ohjausryhmän kokoamiseen ja ensimmäinen ohjausryhmän
kokous järjestettiin 30.11. Tampereella. Koulutuksellisen
yhteistyön luominen muiden alueen toimijoiden kanssa Tampereella oli yksi teemoista, joista ohjausryhmässä
alustavasti keskusteltiin.
Ohjausryhmätyöskentelyn osallistuivat:
* Helin, Matti / kasvatus- ja opetuskeskuksen johtaja, Nokian kaupunki
* Kautonen, Minna / hallituksen jäsen, Tampereen seudun
yksin- ja yhteishuoltajat ry
* Kaverma, Petri /projektipäällikkö, Pienperheyhdistys ry
* Pelto-Pihko, Marja / mieskaveritoiminnan ohjaaja, Ahjolan Setlementti ry
* Suonpää, Mervi / maahanmuuttajapoikatyön johtaja,
KÖLVI-toiminta, Setlementtinuorten Hämeen piiri ry
* Tukia, Jukka / yksikönjohtaja, Kansalaistalo Mattila,
Setlementtiyhdistys Naapuri ry
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
* Unkila, Tapani / johtava sosiaalityöntekijä, Tampereen
kaupunki
* Uotila, Kimmo / johtava nuorisotyöntekijä, Ahjolan Setlementti ry
* Vilkko Kari / erotyöntekijä, Miessakit, Tampereen toimipiste
13. TOIMINNAN
KEHITTÄMISELLE
ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN
SAAVUTTAMINEN
Ahjolan Setelementin johtoryhmä vieraili Pienperheyhdistyksen uusissa tiloissa Kinaporinkadulla 28.9., jolloin keskustelimme mieskaveritoiminnasta ja esittelimme Pienperheyhdistyksen toimintaa.
Kansalaistoiminnan kehittäminen
Tampereen toiminnan käynnistyttyä käsittelimme ajankohtaisia mieskaveriteemoja erityisissä työrukkaskokouksissa, joita järjestettiin syyskaudella yhteensä neljä kertaa.
Kokouksen aiheina on ollut mm. mieskaveritoiminnan
tavoitteet, koulutuksen toteutus, projektin arviointien suorittaminen, mieskaveritoiminnan laatukriteerit, mieskavereitten ja äitien tapaamisten aukikirjoittaminen sekä projektin tiedotukseen liittyvät teemat. Työrukkaskokouksia
järjestettiin 27.8, 10.10., 13.11. sekä 17.12.
Yhdistyksen vuosittaista vertaistoimintaa suunnitteli vertaistoiminnan työryhmä, jossa oli mukana vertaisohjaajia,
työntekijöitä ja hallituksen jäseniä. Työryhmä käytti työvälineenä toiminnan vuosikelloa ja suurin osa yhdistyksen
retki-, leiri- ja muu toiminta toteutettiin vertaisohjaajien
vetäminä.
Projektiin liittyi oleellisena osana mieskaveritoiminnan
tiedotus- ja näkyvyysstrategian suunnittelu ja toteuttaminen. Syksyn aikana suunniteltiin uudet mieskaveriesitteet,
uusi mieskaveripaita, uusi mieskaveritoiminnan tunnuskuva, uudet roll-upit messuille ja muihin vapaaehtoisten
rekrytointitilaisuuksiin, järjestettiin mieskavereitten valokuvaukset esitettä ja kotisivuja varten, mieskaveritoiminnan kotisivuja muokattiin ja järjestettiin uudelleen. Tämän
merkeissä konsultoitiin Salla Saarisen kanssa, Mieskaveritoiminnan nettisivujen uudistuksista Olli Holopaisen
kanssa.
Projektipäällikkö osallistui seuraaviin Pikkukaveria ei jätetä -projektiin ja mieskaveritoimintaan liittyviin tapahtumiin, esittelyihin, seminaareihin ja koulutuksiin:
- Lastensuojelun keskusliiton kesäpäivät Iisalmi 9.–13.6.
- Mieskaveritoiminnan esittely Hyvinkään golfklubilla
31.8.
- RAY:n viestintäpäivä 6.9.
- Lastensuojelun keskusliiton tutkimusverkoston ideointikokous 11.9.
- RAY:n seurantapäivä 19.9.
- Haastattelu RAY:ssa 27.9.
- Lastensuojelupäivä 2.9.
- Nykyvanhemmuuden voimavarat ja tukirenkaat Naisliiton Minna Canth -seminaari 6.9.
- Vaasan vapaaehtoistoimijoille pidetty esitelmä Mieskaveritoiminnasta, Vaasan ensi- ja turvakoti ja Vaasan sosiaalitoimi 8.9.
- LSKL:n ja RAY:n teematyöpaja, arviointikäytännöt
30.11.
- Emma ja Elias -uusien projektien esittely 20.12.
Neuvonpito mieskaveritoiminnan käynnistämiseksi Turussa aloitettiin syksyllä. Lisäksi uusien mieskaveripaikkakuntien kartoitus on aloitettu: suuret kaupungit, Oulu,
Jyväskylä, Kuopio, Joensuu.
Vuodelle 2012 laadittiin kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelma, jossa kehittämisen kohteina olivat erityisesti
vertaisryhmätoiminta ja vaikuttamistoiminta.
Keväällä järjestettiin ensimmäinen vertaistoiminnan ohjaajien koulutus ja elokuussa yhdistykseen palkattiin kokopäivätoiminen vertaistoiminnan koordinaattori. Lapsilisä- ja Miina-projektien kautta yhdistykseen on liittynyt
uusia jäseniä. Yhdistyksen syyskokoukseen osallistui ennätysmäärä jäseniä, mikä kertoo jäsenien aktivoitumisesta.
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
Mieskaveritoiminnassa, Mummilan toiminnassa ja muissa
vapaaehtoistehtävissä toimi lähes kolmesataa vapaaehtoista ja Pikkukaveria ei jätetä -projektin myötä Mieskaveritoiminta laajenee ympäri Suomea.
Valtakunnallistamishankkeen myötä mieskaveritoiminta
sai myös julkisuutta, mikä edisti vapaaehtoisten rekrytointia myös pääkaupunkiseudulla. Mieskaveritoiminta
oli esillä myös Helsinki Mission kumppanina Pelastakaa
Sukupolvi -hankkeessa. Hankkeella tavoiteltiin lisää vapaaehtoisia toimimaan lasten, nuorten ja perheiden tukena.
Siihen kuului muun muassa katumainontaa sekä syksyllä
2012 ensimmäisen kerran järjestetty infokoulutus vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Mieskaveritoiminnan
ohjaajan vaihtumisesta johtuen Mieskavereiden ja pikkukavereiden yhteisiä retkiä ja vapaaehtoisten työnohjauksellisia iltoja järjestettiin alkuvuodesta aikaisempaa vähemmän.
Mummilan toimintaa esiteltiin vuoden aikana useissa eri
paikoissa ja Mummilassa kävi myös paljon vieraita. Vapaaehtoisia kummimummoja ja -vaareja ei vuoden aikana
tullut juurikaan lisää toimintaan. Tämä johtunee siitä, että
muut tahot aloittivat vuoden aikana vastaavan toiminnan.
Projekteissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen
juurruttaminen
Lapsilisäprojektissa kehitetyt hyvät käytännöt, kuten
vaikuttamiseen tähtäävän ryhmätoiminnan malli ja teemahaastattelurunko on sellaisenaan siirrettävissä koko
yhdistyksen toimintaan. Lapsilisäprojektissa tehdyt opin-
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
31
Pienperheyhdistys 2012
näytetyöt, kuten kansalaistoiminnan kysely ja sen tulokset
ovat osa Lapsilisä -projektin arviointia, mutta palvelevat
samalla yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämistä.
Alun perin olikin tarkoitus, että kansalaisjärjestön kehittämissuunnitelman toteutumisen lopullinen arviointi tehdään yhdessä Lapsilisä-projektin loppuarvioinnin kanssa.
Lapsilisä-projekti kuitenkin jatkuu vielä vuonna 2013 ja
loppuraportti ilmestyy huhtikuussa 2013.
Miina-projektista saatujen positiivisten kokemusten myötä syntyneet hyvät käytännöt ja työmuodot juurrutettiin
yhdistyksen toimintaan. Miina-kahvila ja miinojen vertaisryhmätoiminta jatkuu järjestötalo Merikehdossa ja
yhdistyksellä on halu ja valmius aloittaa vastaavaa toimintaa myös muissa toimipisteissään ja muilla alueilla.
Miina-projektissa kokemusasiantuntijuudella ja kokemusasiantuntijoilla oli merkittävä rooli vertaistoiminnassa ja
tätä kokemusta voidaan jatkossakin hyödyntää yhdistyksen kaikessa ryhmätoiminnassa.
Mieskaveritoiminnan valtakunnallistaminen
Pikkukaveri ei jätetä -projektille saatiin RAY:n projektiavustus Emma & Elias -ohjelmasta vuosille 2012–2015.
Projektin konkreettinen päätavoite on pysyvä ja elinvoimainen Mieskaveritoiminta neljällä uudella paikkakunnalla vuoden 2015 loppuun mennessä.
14. TOIMINNAN
KEHITTÄMISTARPEET
Kansalaistoiminnan kehittäminen
Tarjotaan yhden vanhemman perheille mahdollisuuksia
vaikuttamiseen osana kaikkea yhdistyksen vertaistoimintaa. Vuodelle 2013 on jo laadittu kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on aktiiviset osallistujat.
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
Kehitetään ja laajennetaan yhden vanhemman perheitä
tukevia toimintamuotoja, Mieskavereiden ja Mummilan
toimintaa. Tavoitteena on perheiden tukiverkostojen vahvistuminen ja mielekkään vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen yhä useammalle.
Tasa-arvoinen lapsuus
Lisätään heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien yhden
vanhemman perheiden mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen vertaistoimintaan
32
15. HALLINTO, HENKILÖSTÖ
JA TALOUS
Hallinto
Pienperheyhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin
yhdistyksen Toukolan toimitalolla 29.3.2012 ja Kinaporin
kerhohuoneella 25.10.2012. Yhdistyksen ylimääräinen
kokous, jossa päätettiin Toukolan toimitalon myymisestä,
pidettiin 30.7.2012 Toukolan talolla.
Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa ja
käsitteli 138 pykälää.
Hallitus asetti vuonna asioiden valmistelua varten kaksi
työryhmää, joissa oli edustajat hallituksesta, henkilöstöstä,
jäsenistä ja yhdistyksen vapaaehtoistoimijoista. Hallituksen ja työryhmien jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita.
Ensi- ja turvakotien liiton liittokokouksessa yhdistyksen
edustajina olivat Tea Jakobson ja Tarja Jokinen sekä varaedustajina Pirjo Mohamed ja Satu Forsström. Ensi- ja
turvakotien liiton liittohallituksen varajäsenenä toimi Kaija Matikainen.
Ursula Oy:n yhtiökokousedustajana oli Pirjo Mohamed ja
varaedustajana Kaija Matikainen. Ursula Oy:n hallituksen
jäsenenä toimi Juha Turtiainen ja varajäsenenä Kaija Matikainen.
2012
Henkilökunta
Toimikaudella yhdistyksessä oli 12 kuukausipalkkaista ja
67 tuntipalkkaista työntekijää.
Kuukausipalkkaisista työntekijöistä kaksi oli määräaikaista ja yksi hoitovapaalla. Tuntipalkkaisista työntekijöistä
suurin osa työskentelee Tapaamispaikan ohjaajina ja Tenavatuvan lastenhoitajina.
Mieskaveritoiminnan ohjaaja irtisanoutui heti vuoden
2012 alussa ja uusi ohjaaja aloitti toimessaan 25.4. Pikkukaveri ei jätetä -projektin projektipäällikkö aloitti työnsä
1.6.
Yhdistyksen työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Juha Turtiainen (työsuojelupäällikkö), Luru Natunen(työsuojeluvaltuutettu), Minna Raitanen (varavaltuutettu), Hanna
Juurinen (varavaltuutettu), Minna Tukeva(luottamusmies)
ja Kaisli Syrjänen (varaluottamusmies). Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.
Kaikilla yhdistyksen työntekijöillä on mahdollisuus myös
saada säännöllistä yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Työntekijät saivat vuoden aikana valinnaisesti joko 50 liikuntatai kulttuuriseteliä. Työterveyshuolto on järjestetty Diacor
Terveyspalvelut Oy:n kanssa.
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Jäsenistö
Vuosikokous
Hallitus
puheenjohtaja Satu Forsström
Kim Drotz, Oona Edelberg, Tea Jakobson,
Tarja Jokinen, Kaija Matikainen,
Marjukka Mattila, Pirjo Mohamed
Toiminnanjohtaja
Juha Turtiainen
Perhe-
Toimisto
paikka
toimistosihteeri
Sari Mäkelä
kirjanpitäjä
Ritva Kima
Punahilkka
vastaava ohjaaja
Minna Raitanen
ohjaaja
Susanna
Vettenranta
Tapaamispaikka
vastaava ohjaaja
Minna Tukeva
Mieskaveriohjaaja
Pekka Puukko 10.1. asti
ohjaaja Mina Iranta
25.4. alkaen
Järjestötalo
Merikehto
Mummila
ohjaaja Mari
Kahri
Miina-projekti
ja
Vertaistoiminta
koordinaattori
Luru Natunen
Lapsilisä-projekti
projektikoordinaattori
Kaisli Syrjänen
ohjaaja Hanna Juurinen
Pikkukaveria ei jätetä
-projekti
projektipäällikkö Petri
Kaverma 1.6. alkaen
33
Pienperheyhdistys 2012
TALOUS
Jo edellisillä toimikausilla, vuosina 2009–2011 tehtiin
monia yhdistyksen talouden kohentamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kulujen sopeuttamisella tuloihin ja omaa varainhankintaa tehostamalla oli taloudellista tilannetta saatu
hieman paranemaan, mutta yhdistyksen rahoitusasema oli
edelleenkin huono.
Muutokset henkilökunnassa sekä Toukolan toimitalon
myynti ja sitä seurannut muutto uusiin tiloihin vaikuttivat
yhdistyksen toimintaan niin, että kaikkia vuodelle 2012
myönnettyä RAY-avustusta ei voitu toimikauden aikana
käyttää vaan osa siitä siirtyy seuraavalle toimikaudelle.
Toimikaudella jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua selvitystyötä yhdistyksen omistaman kiinteistön vaikutuksesta
yhdistyksen rahoitusasemaan ja perustehtävään. Yhdistys
voi toimintaansa varten hankkia ja omistaa tarpeellisia
kiinteistöjä, mutta omistamisen tulee tukea yhdistyksen
toimintaa. Toukolan talosta aiheutuneet kustannukset ovat
rasittaneet yhdistyksen taloutta kohtuuttomasti ja yhdistyksen huono rahoitusasema on heikentänyt oleellisesti
yhdistyksen mahdollisuuksia toteuttaa perustehtäväänsä.
Tilikaudelle budjetoitiin toiminnallisesti nollabudjetti.
Ylijäämä 531 099 euroa kertyi yhdistyksen Toukolan toimitalon myynnistä sekä yhdistyksen saamista lahjoituksista ja keräystuotoista.
Yhdistyksen toiminnan kokonaistuotot vuonna 2012 olivat
948 782 € ja kokonaiskulut 956 150 €.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous 30.7.2012 päätti yhdistyksen omistaman kiinteistön myymisestä. Yhdistys vuokrasi toimintaansa varten Sörnäisistä toimitilat, joihin voitiin sijoittaa myös Tapaamispaikkatoiminta.
K
iitämme jäsenperheitämme luottamuksesta ja aktiivisesta toimintaan osallistumisesta.
Lämpimät kiitokset kaikille niille vapaaehtoisille, luottamushenkilöille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa
Pienperheyhdistyksen perustehtävää. Suuret kiitokset myös kaikille toimintaamme tukeneille: Raha-automaattiyhdistykselle, Helsingin kaupungille,
Ragnar Ekbergin säätiölle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille.
Pienperheyhdistys ry
Hallitus
34
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
MYÖNNETYT AVUSTUKSET VUONNA 2012
Avustuksen myöntäjä
Raha-automaattiyhdistys
Helsingin kaupunki
sosiaalilautakunta
Avustuskohde
Avopalvelut, tapaamispaikka, tenavatuvat
Lapsilisä-projekti
Pikkukaveria ei jätetä -projekti
303 000
150 000
130 000
Järjestöavustus
220000
Vertaisryhmätoiminta
Espoon kaupunki
Ragnar Ekbergin säätiö
Ensi- ja turvakotien liitto
Määrä euroina
3 872
Mieskaveritoiminta
40 000
Miina-projekti
25 188
AVUSTUKSET YHTEENSÄ
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
872 060
35
Pienperheyhdistys 2012
36
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
37
Pienperheyhdistys 2012
38
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
Pienperheyhdistys 2012
Voimia vanhemmille, mahdollisuuksia lapsille
39
VOIMIA VANHEMMILLE, MAHDOLLISUUKSIA LAPSILLE