1. No category

VAPPUPRAGMA 2011
SISÄLLYS:
Pääkirjoitus
Liikuntavastaavan mietteitä East of West, Praxis is the
best
Neljän vuoden krapula?
Suklaafilosofiaa
Rymy
Huonosti käyttyvät filosofit
Mistä on Praxiksen vappu
tehty?
Huutolaatikon helmet
Päätoimittaja, taitto ja
ulkoasu:
Antti Kettunen
Avustajat:
Karvaperse
Heikki Joas
Mikael Kotro
Tuomas Lindholm
Julkaisija:
Yhteiskuntapolitiikan,
filosofian ja sosiologian
ainejärjestö Praxis ry,
Joensuu. 2011
Verkkojulkaisu.
www.praxisry.net
Yleisiä Praxis-bileissä
kuultuja lauseita:
HÖHÖHÖH ANTTIROL
HÖHÖHÖH VÄHÄMÄKI
HÖHÖHÖH KOVERO
OTTAKAA VIINIÄ
Lainatkaa joku vielä kymppi?
Paita päälle Sankkola
[insert puolue] on
vätystellyt hallituksessa,
änkyrä, duunarin ja
opiskelijan vihollinen,
kulkutauti
PÄÄKIRJOITUS
Edessäsi on Praxiksen vappupragma, joka julkaistaan
yleisen edelläkävijyytemme
vuoksi tänä vuonna vain sähköisesti. Paljon on ehtinyt vuodessa tapahtua.
Perussuomalaisten vaalivoiton
ja Prinssi Williamin häiden lisäksi suurimpia mullistuksia
lienee se, että mannerlaattoja
ravisuttelevan oppiaineuudistuksen seurauksena Praxis ja
Nomenklatuura löysivät yhteisen sävelen ja yhdistyivät entistä uljaammaksi
ainejärjestöksi – tättärää –
Praxis ry:ksi! Puheenjohtajan
olen uudistuksesta pelkästään
innoissani, kun perinteikäs ja
näyttävä toimintamme ja maineemme kasvaa entisestään ja
uusia ideoita tulvii.
Lehteä en ole myöskään
koskaan taittanut, mutta
näin se vain avoin lähdekoodi ja vastuunkanto yllättivät kettumiehen ja
nujersimme tämän läpyskän kasaan tällä kertaa
melko filosofis-poliittisin
aihein.
Way to go, uusia haasteita,
pirskeitä ja pöytäkeissejä
kohti!
Rakkaudella
Antti Kettunen, puheenjohTulin tähän hommaan ns. pys- taja
tymetsästä, vaikka toiminkin
viime vuoden hallituksessa tiedotusvastaavana. Olen silti
Teuvo Hakkaraisen (ps.) tavoin varsin innostunut hommastani. Herp derp.
LIIKUNTAVASTAAVAN MIETTEITÄ – EAST OF WEST,
PRAXIS IS THE BEST.
Lukuvuosi 2010-2011 alkaa hiljalleen olla taputeltu. Pielisjokea pitkin valuneet kauniit jäälautat ovat jo lopullisesti
sulaneet pois. Aurinko on antanut meille runsaissa määrin
valoa ja pakottanut jopa aurinkolasit silmille. Enää ei tarvita toppatakkia ja villasukkia kylmän ja pimeän talven tapaan. Kanadanhanhet ovat muuttaneet Naturan katolle.
Selviä kesän merkkejä. Ennen kuin päästän teidät kesälomille, niin ottakaamme kevyt kertaus kuluneeseen lukuvuoteen urheilullisesta näkökulmasta. Praxis on nimittäin
jälleen saanut ihmeitä aikaiseksi ja nostanut suosiotaan
paikkakunnallisella, jopa kansallisella tasolla.
Säbäjoukkueesta on puhuttu jo paljon ja keskustelu ei ole
jäänyt vain yliopiston rajojen sisälle. Eräänä päivänä kävelykatua kävellessäni vastaani tallusteli kaksi mummoa (77
ja 74 -vuotiaita) ja toisella heistä (77) oli paksu sikari suussa. Äimistelin siinä hetken ja minun oli pakko teennäisesti
pysähtyä kirjoittamaan tekstiviestiä, että voisin kuunnella
mistä he puhuivat. Kuulemani keskustelu sai minut tuntemaan ylpeyttä opintojärjestöni kovapalkkaisesta edustusjoukkueesta.
Mummo_77: ”Kyllä ne praxiksen playoffit ja säbäfinaali oli
niin hienoa katseltavaa, että vaikka finaalissa tuli tiukasti
takkiin, on tulevaisuuden joukkue löydetty ja siksi poltan
juhlallisesti tämän 55 euroa maksaneen kuubalaisen.”
Mummo_74 komppasi: ”Ei juma miten olin fiilareissa ku
Kangas teki sen kolmannen maalin ja kavensi pelitilanteeksi 5-6 ennen viimeistä minuuttia”
Kuten huomaatte, Praxis-Buumi on levinnyt kaupungille ja
vaikka Praxis pelaa vain harvoin, on kannattajajoukkomme kasvanut huomaamatta. Suorittamani laajan survey-tutkimuksen tietojen pohjalta Joensuun 72000 asukkaasta 53
% kannustaa Praxista. Toiseksi kannatetuin joukkue oli
Metsätieteilijät joiden kannatus oli 12,7 %. Yllättävin tutkimustulokseni koski Säbäfinaalin voittanutta RDC:tä, jonka
kannatus oli ainejärjestöjen alhaisin: 4,3 %. Hauskinta tuloksessa on se, että jopa Legion (luitte oikein, Legion) kannatusprosentti oli suurempi: 4,5 %.
Uskaltauduin vihdoin menemään mummojen juttusille. Halusin lähinnä tietää, mikä on syy ansaitusti finaalin voittaneen RDC:n heikolle kannatuspohjalle. Syy tuli
mummo_77:lta kuin Turusen Pyssystä:
”No etkö sä v***u tajuu?! Sehän o iha jäätävä ostojengi, joka on iha täynnä jotai Savolaisvahvistuksii.”
Aivan totta. Praxikseen sen sijaan on ilmeisen helppo samaistua. Kyseessä on selvästikin samanlainen ilmiö, kuin
Rovaniemellä vuosia sitten eduskuntavaalien aikaan.
Kun torilla kysyttiin ihan keneltä vaan:
”Ketä aiot äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa?”, vastaus kuuluin tietysti: NO TENNILÄÄ!!!
Joensuun torilla: ”mitä ainejärjestöä kannustat ainejärjestöjen välisissä urheilukamppailuissa?”
Vastaus: No PRAXISTA!
Vedin johtopäätöksen, että kyseessä on täysin sama asia,
joka liikkuu aivan yhtä suurella mittakaavalla, kuin eduskuntavaalit. Praxiksen liikuntatapahtumiin osallistuneiden
pelaajien ja kannustusjoukkojen on nyt syytä olla rinta rottingilla.
Palataan hetkeksi vielä Säbäliigan finaaliin, mutta ei puhuta itse ottelusta enää. Erätauolla tapahtui nimittäin uskomaton urotyö. Muistathan sinäkin vielä
paperilennokki-kilpailun, jossa tarkoituksena oli muotoilla
lento-ominaisuuksiltaan täydellinen liitäjä ja heittää se
mahdollisimman lähelle keskiympyrässä sijaitsevaa maalia? Praxis hävisi finaalin 5-6, mutta voitti silti jotain suurta. Tuplamestaruus estettiin RDC:ltä ja otettiin
torjuntavoitto. Praxiksen manageri Antti Sankkola nimittäin muotoili F/A- 18 mallisen hornetin a4 paperista ja
heitti lennokkinsa taidokkaasti ainoastaan 48cm:n päähän
keskiympyrästä. Praxis näin ollen voitti King of the Hill lisäottelun:
Kilpailun voittanut
F/A – 18
Sankkola juhlii kotonaan
Denverissä, Coloradossa:
Koska Praxiksen nousu suuruuteen on tapahtunut salakavalasti monen sitä erityisemmin huomaamatta. Aion esitellä
teille vielä muutamia vedenpitäviä todisteita, jotta Te, kohta kesälomalle siirtyvät, voitte oikeasti uskoa Praxiksen saavutuksiin, ja olla aidosti onnellisia edustamanne
ainejärjestön urheilullisista edesottamuksista. Tässä niitä
todisteita tulee lisää:
Mitä ainejärjestöä sinä,
Mummo_77, kannustat?
Entä mitä ainejärjestöä sinä,
praxislainen, AnttiRol, kannustat?
Siinäpä sitä kerrakseen ihmeteltävää. 8-Appro, vappubileet
ja Nomiksen & Praxiksen yhdistymisbileet jäävät meikäläisen osalta nyt välistä, joten jos ei nähdä kesällä, niin haluan toivottaa jok’ikiselle rentouttavaa ja lämmintä
kesälomaa. Muistakaa grillata ja tehdä kaikkea kivaa. Oma
kesäni menee pallopelejä pelatessa, ennen kaikkea tennistä, golfia ja pinkoponkoa. Kenties grilli lämpeää 70+ kertaa ja luvassa on myös Ilosaarirock täällä kotona + Yyterin
Beachfutis Porissa. Näin fuksina pitää sanoa, että kulunut
lukuvuosi oli paras opintovuosi koskaan tähän mennessä.
Mukavaan sakkiin sain tutustua ja innoissani jo odottelen
seuraavaa syksyä. Toivottavasti aikaisemmin, mutta viimeistään silloin nähdään taas.
Terveisin liikuntavastaavanne Mikael Kotro
NELJÄN VUODEN KRAPULA?
Praxiksen jäseniä oli ehdolla eduskuntavaaleissa jälleen
kymmenkunta eri puolueiden listoilla ja eri vaalipiireissä.
Menestys oli vaihtelevaa, mutta toimituksemme onnistui tavoittamaan Teemu Hirvosen, Jussi Sallisen ja Milla Pyykkösen ja ottamaan talteen pikaiset jälkihöyryt kun vaaleista
on kulunut reilu viikko. 1) Oletko tyytyväinen vaalisuoritukseesi? 2) Millä tolalla Suomi on neljän vuoden päästä vai
tuleeko sitä ennen uudet vaalit?
Teemu Hirvonen
Puolue: SDP
Vaalipiiri: Etelä-Savo
Äänimäärä: 1440
Savonlinnan James Bond on
tunnettu Praxiksessa mm.
urheilumiehenä.
1) Olen kohtuullisen tyytyväinen, varsinkin kun SDP otti
yhden lisäpaikan Etelä-Savosta ja nosti kannustaan 1,9
prosentillä kotikaupungissani Savonlinnassa nyt 30,5%.
Oma äänimääräni kasvoi 253% neljässä vuodessa ja Savonlinnassa tuli 919 ääntä verrattuna vuoden 2007 79 ääneen. Kokonaissaldo oli 1440. Homma etenee
aikataulussa ja tästä on hyvä jatkaa.
2) Sehän riippuu siitä minkälainen hallituspohja saadaan
aikaan. Uskon kuitenkin että Suomi on hyvällä tollalla, taloutta on saatu terveemmälle pohjalla ja sosialiturvan vääryyksiä on saatu korjattua. Isot haasteet odottavat meitä
ja tulevaan "jytkyyn" eli ikärakenteen muutokseenkin pitäisi pystyä varautumaan. Hallituksen runko tullee olemaan
Kok.+Sd.+Ps, joka tarkoittaa kokoomukselle vaikeita aikoja esim. veronlinjauksiensa suhteen. Ja hyvä niin.
Milla Pyykkönen
Puolue: Vasemmistoliitto
Vaalipiiri: Pohjois-Karjala
Äänimäärä: 616
Takavuosien hallitusaktiivi ja
graduaan aloitteleva pitkän
linjan opiskelija työskentelee
nykyisin Helsingissä.
1) Olen erittäin tyytyväinen omaan tulokseeni. On todella
ilahduttavaa, että punavihreä feministi, jonka ykkösvaaliteemoja on mm. sukupuolineutraali avioliittolaki, saa Pohjois-Karjalassa 616 ääntä. Vasemmistoliitto oli yli 15
vuoteen ensimmäisen kerran omalla ehdokaslistalla Pohjois-Karjalassa ja koko porukka teki mahtavaa työtä. Kannatus kasvoi 1,4 % ja näiden vaalien tilipäivä on
kunnallisvaaleissa vuoden päästä!
2) Tuskimpa se eduskunta kaatuu kuitenkin. Suomessa politiikka onneksi tapahtuu kompromissien kautta, joten kovin
paljoa pahaa konservatiivit eivät ehdi saada aikaan. Toisaalta tuskin mikään tasa-arvoa, tulonjakoa tai sosiaaliturvaa edistävä uudistus etenee tämän eduskunnan aikana.
Ympäristökysymyksetkään tuskin saavat tarvitsemaansa
huomiota. Maltillisin mielin, mutta kuitenkin kynsiä teroittaen jo ensi vaaleja varten :)
Jussi Sallinen
Puolue: Suomen Keskusta
Vaalipiiri: Pohjois-Karjala
Äänimäärä: 633
Praxiksen tilintarkastajana (!)
aiemmin ahkeroinut ja ItäSuomen yliopiston
hallituksessa puurtava
miekkonen on myöskin
opintojensa loppusuoralla.
1) Olen tyytyväinen kampanjaani ja tukitiimini toimintaan.
Oma äänimäärä jäi tavoitteesta, mutta siihen täytyy olla
tyytyväinen ottaen huomioon puolueen kokonaistilanne.
Äänien keskittyminen Liperiin ja Joensuuhun oli odotettavissa.
2) Odotan vaalituloksen perusteella maakunnille ja erityisesti syrjäseuduille tiukkoja aikoja. Haastavassa taloustilanteessa todennäköisesti Kok+Sd+Ps pohjalle muodostettava
hallitus joutuu tekemään rankkoja ratkaisuja. Tilannetta ei
helpota, että puolueet ovat monessa asiassa täysin eri linjoilla. Uusiin vaaleihin en kuitenkaan usko.
KAI TIESIT MYÖS NÄISTÄ?
Muita praxislaisia ehdokkaita olivat ainakin: Antti Tokola
(SDP, Oulu, 1 626), Katja Asikainen (Keskusta, PohjoisKarjala, 964), Anssi Kekkonen (Keskusta, Keski-Suomi,
770), Toni Auvinen (Keskusta, Etelä-Savo, 626), Roope
Tahvainen (Vihreät, Pohjois-Karjala, 425), Juha-Pekka
Reijonen (Vasemmistoliitto, Pohjois-Karjala, 162) Jaakko
Turunen (Vasemmistoliitto, Pohjois-Karjala 149), Ari
Tervashonka (Piraattipuolue, Uusimaa, 21).
SUKLAAFILOSOFIAA
Mitä tapahtuu kun Epikuros kohtaa belgialaiset käsintehdyt suklaakonvehdit? Tähän arvoitukseen voi Joensuussa
löytää vastauksen vain yksi mies: Suklaafilosofi.
Kun astuu sisään herkkupuoti Mokkamaan ovesta, jää kiireinen kävelykatu unohduksiin. Mielen täyttää huumaava
tuoksu, josta voi erottaa vastajauhetun kahvin, laadukkaan
suklaan ja eksoottiset hedelmät. Tämä liike ei kai turhaan
mainosta itseään ”Itä-Suomen tuoksuvimmaksi puodiksi”.
”Tämähän on kuin jossain Euroopassa!”, huudahtaa kahvipurkkien hämmästyttävää rivistöä ihaileva asiakas. Totta,
ajattelen. Ei uskoisi olevansa Pohjois-Karjalassa.
Kiroan paastonajan karkkilakkoani ja zen-munkin päättäväisyydellä ohitan käsin tehtyjä suklaita lähes hävyttömän
avoimesti esittelevän hyllykön. Käännyn palvelutiskin puoleen, jonka takaa minua tervehtii tuttavallisesti pitkä ja ryhdikäs nuori mies pitkine hiuksineen ja arvoituksellisine
hymyineen.
Tämä mies on Pekka Laine, herkkukauppias ja filosofi, Mokkamaan omistava yrittäjä. Laine opiskeli Joensuun yliopistossa
vuosina
2000-2006
pääaineenaan
filosofia.
Sivuainekavalkaadiin hänellä kuuluivat psykologia, musiikkitiede ja perinteentutkimus. Haluan haastatella Pragmaan
juuri hänenlaistansa menestynyttä entistä praxislaista.
Filosofi-herkkukauppias voi kuulostaa erikoiselta yhdistelmältä, jonka takaa odottaa löytävänsä vähintäänkin elokuvakäsikirjoituksen rungoksi sellaisenaan kelpaavan tarinan
ihmisen omintakeisesta matkasta ura- ja opiskeluputkien
mukaan kartoitetun yhteiskunnan jo kauan sitten unohtamilla teillä. Kuitenkin Pekka Laineen tarina filosofista herkkukauppiaaksi on selkeydessään lähes pettymyksen
tuottava.
Laine valmistui kesäkuussa 2006, lomaili kesän loppuun ja
kokosi kiinnostuksiaan. Lokakuun lopussa hän alkoi aktiivisesti kehittää liikeideaa, etsiä tietoa ja kehittää yrittäjyystaitojaan. Apuna hänellä oli Uusyrityskeskus, työkkäri sekä
koulutus- ja konsultointifirma Muuraja. Loppuvuodesta kasassa oli jo kalustoa ja tammikuussa oli liiketilan avaimet
käsissä. Kauppa aukesi 12.2.2007 ystävänpäivän alla.
Aivan.
Lähes
sietämättömän
selkeää
ja
tehokasta.
Nyt Mokkamaa on vasta hiljattain muuttanut vilkkaammalle kauppapaikalle PT-talosta kävelykadun kiihkeimpään sumakohtaan
kauppakeskus
Iso-Myyn
välittömään
läheisyyteen.
Mokkamaa ei tarjoa ainoastaan makunautintoja. Se on
myös kannanotto.
Yhden miehen yritys kertoo pyrkimyksensä olevan, ei sen
vähempää kuin ”--omalta osaltaan edesauttaa mahdollisimman monipuolisesti sekä ekologisesti että sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen ja
oikeudenmukaisuuden toteutumista maailmassamme.”
Hetkinen! Tämähän kuulostaa aivan yritykseltä muuttaa
maailmaa suklaan voimalla. Kun perehtyy vaikkapa kyseessä olevan yrityksen nettisivuihin, niin huomaan tämän ajatuskulun alkavan vaikuttaa yllättävän loogiselta. Annan
herkkukauppiaan itse valottaa asiaa.
”Ensinnäkin näen Mokkamaan yhtenä osana vastavoimaa
suurten kauppaketjujen harvainvallalle, ja toisaalta vaikuttamassa sellaisten kestävien arvojen ja kulutustottumusten
puolesta, joita muuten on hyvin vaikea, ellei mahdoton puolustaa”, kertoo Laine.
”Poliittisesti esimerkiksi eettisesti, laadun ehdoilla ja pörssimeklareista riippumatta, tuotettujen elintarvikkeiden asemaa on mahdollista tukea, mutta jonkun täytyy myös tehdä
sitä kenttätyötä, jolla tuodaan ihmisten tietoisuuteen se
merkitys, mikä tällä on yksilön kannalta. Ja ajan mittaan
olen yhä enemmän halunnut tehdä juuri tätä työtä.”
Filosofinen lähtökohta on kirjattu jo heti ensimmäiseen Laineen liiketoimintasuunnitelmaan. Oman suklaafilosofiansa
herkkukauppias kiteyttää näin:
”Keskeistä on tietysti onnen ja hyvinvoinnin tavoittelu. Perusajatus on, että koska ihmisen ajasta on ylivoimainen valtaosa arkea, täytyy hyvinvoinnin tavoittelun lähteä siitä,
että arki on hyvää. Esimerkiksi lomamatkoilla voi taas saada vaihtelua olemassa olevaan hyvinvointiin, mutta tällaisten arjesta erillisten asioiden varaan ei hyvinvointia voi
rakentaa.
Lähtökohta suklaan, kahvin ja teen filosofialle ovat siis arjen pienet nautinnot, joihin kaikilla on mahdollisuus, ja jotka kohottavat arkisen hetken tavallisuuden yläpuolelle ja
tekevät arjesta parempaa. Hyvinvointiin ei tarvita suuria ja
kalliita arjesta erottautumisen keinoja.”
Filosofian opinnoissaan Laine on keskittynyt erityisesti antiikin filosofiaan psykologian ja etiikan osalta. Olen yllättynyt
onnistuessani haastattelukysymyksiä tehdessäni kaivelemaan muistini lukionaikaisesta romukopasta Epikuroksen,
jonka heitän pöytään niin kuin muka tietäisin, mistä puhun.
Saan aikaan toivomani vaikutuksen ja Laine uppoutuu yhä
syvemmin filosofoimaan suklaan olemuksesta.
”Epikuroksen rationalistisen maltillisessa hedonismissa
suklaa, kuten kaikki nimenomaan hyvänmakuiset asiat, kuuluvat kineettisiin nautintoihin. Epikuroksen aikana ei
suklaata tunnettu, joten on täysin mahdollista, että nykypäivänä eläessään hän nostaisi sen kineettisten nautintojen sarjassa kärkipaikalle”, Laine pohtii.
”Olennaista on joka tapauksessa se, että suklaa on nautinnollinen ja siksi luonnollinen ja tavoiteltava asia, mutta sitä
ei saa sekoittaa elämisen tai onnellisuuden kannalta välttämättömiin asioihin. Suklaa siis tuottaa nautintoa, mutta jos
suklaan poissaolo tuottaa epämieluisia tunteita, on suhtautuminen suklaaseen korjattava.”
Filosofiaa kritisoidaan oppiaineena usein siitä, ettei se valmista mihinkään ammattiin eikä anna riittäviä rahkeita työelämää varten. Laine on tämän väitteen kanssa eri mieltä.
Hän kertoo filosofian antavan runsaasti työkaluja työelämään, mutta tunnustaa, että tähän asti ne on pitänyt itse
osata koulutuksen annista löytää. Laineelta löytyy kuitenkin
selvä ratkaisuehdotus myös tähän ongelmaan.
”Mielestäni filosofian opetus pitäisi järjestää niin - ihannetapauksessa rajattomilla resursseilla tietysti - että sisäänotetuille olisi valmiit linjat, kuten opettajalinja, tutkijalinja,
muutama valmis linkki olennaisiin muihin tieteenaloihin –
kuten oikeustieteet, kasvatustieteet, sosiaalityö,
psykologia, psykoterapia, sosiologia, uskontotiede, kielitiede, matematiikka, kognitiotiede – ja mahdollisuus kehittää
ohjatusti oma kokonaisuus.”
”Filosofian oppaissa kerrotaan kyllä selvästi, että sivuainevalinnat ovat olennainen osa filosofin työllistymismahdollisuuksia, mutta ei anneta eväitä hyödyntää tätä. Filosofian
opiskelijat jätetään siis epätasa-arvoiseen asemaan moniin
muihin verrattuna, ja odotetaan heidän ottavan enemmän
vastuuta kuin usein vasta lukiosta päässeet kykenevät kantamaan.”
Itse herkkukauppias kokee saaneensa filosofiasta työhönsä
itseluottamusta sekä uskallusta kyseenalaistaa ja luoda jotakin omaa ja uutta.
”Olennaista on myös kyky nähdä toimintansa eettinen
ulottuvuus myös teoreettisella tasolla. Se lisää myös uskoa
omaan työhön ja tekee sen entistäkin
merkityksellisemmäksi.”
Laine uskoo myös, että vaikka filosofiaa ei missään Suomen
yliopistossa kehitetä paremmin ammatteihin valmistaviksi,
se lisää jokaisen sitä opiskelleen ihmisen kykyä valita
itselleen merkityksellinen työ, jota todella haluaa tehdä.
Herkkukauppias onkin harmissaan filosofian poistamisesta
Itä-Suomen yliopistossa opetettavien pääaineiden
valikoimasta.
”Mielestäni filosofia olisi pitänyt pystyä pitämään myös yksinomaan sivistävänä ja itsenäistä kriittistä ajattelua kehittävänä koulutuksena. Kytkös oikeustieteisiin on hyvä, ja
tällaisia kaipaisin lisääkin.”
”Filosofian pääaineopiskelumahdollisuuden poispudottaminen harmittaa siitäkin syystä, että yhä harvempi asialle
omistautunut pääsee nauttimaan Seppo Sajaman loistavasta luennoinnista. Tilanne on sikäli ristiriitainen, että ennen
opiskelijoilta vaadittiin niin paljon vastuuta, että mielekkäiden sivuainekokonaisuuksien rakentaminen onnistui vain
harvoin, ja nyt koko pääaine on poistettu. Kärjistetysti ilmaistuna siis äärimmäisestä valinnan vastuusta siirryttiin
suoraan omaehtoisesti filosofian varaan rakennetun tutkintokokonaisuuden kieltämiseen, kun ratkaisun pitäisi olla ohjattu ja suunniteltu tutkinnon kokoaminen.”
Näin paljon painavaa sanottavaa ei ainakaan tämä fuksi ole
tainnut kuulla vielä yhdeltäkään praxislaiselta! Käännän
siis suunnan kohti kevyempiä aiheita, joista ensimmäiseksi
eteen tulee kohta koittava vappu. Haluan tietysti kuulla
suklaafilosofin omat suositukset vappubrunssille skumpan
kyytipojaksi.
”Valentinon hedelmämarmeladi on oivallinen kevätherkku.
Sen aidompia hedelmien ja marjojen makuja löytyy vain
suoraan puista! Suklaa on tietysti aina varma tapaus. Marjaiset ja hedelmäiset maut sopivat tunnelmaan erityisen hyvin, esimerkiksi appelsiini, mustikka tai vaikkapa sitruuna”,
mainostaa Laine vakuuttavalla yrittäjänpuheellaan.
Erityisterveisinä Praxiksen jäsenille, haluaa
herkkukauppias välittää hyvän vinkin myös vapun jälkeisen
hyvinvoinnin kannalta:
”Keittiönkaappiin kannattaa hakea valmiiksi pussillinen
mate-hauduketta. Sen parempaa "after party" -juomaa ei
löydy!”
Kirjoitin Laineen viimeiset kommentit suoraan
kauppalistaani. Huomaan juuri joutuneeni mainoksen
onnelliseksi uhriksi ja edistäneeni välittömästi, jollen koko
maailman, niin ainakin omaa hyvinvointiani.
Herkkukauppias, vaikka filosofi onkin, osaa
myyntipuheensa.
-Tuomas Lindholm
RYMY
oi veljet,
oi siskot,
viel' kutsuu meitä liskot
kärsimysten maljoja kymmenkunta,
kengässä lunta, oi ihmiskunta
joskus sitä löytää itsensä Hukanhaudan takaa,
joskus ruplia housuistaan,
vaan aina on rymy ja toisinaan Virmanenkin
HUONOSTI KÄYTTÄYTYVÄT FILOSOFIT
Nigel Rodgers & Mel Thompson
Ajatus Kirjat 2009
"Filosofit eivät ole, eivätkä ole koskaan väittäneetkään olevansa nuhteettoman hyveellistä elämää eläviä viisaita pyhimyksiä. Heidän argumentointinsa on älyllistä, eivätkä
heidän inhimilliset heikkoutensa automaattisesti heikennä
heidän päättelynsä pätevyyttä."
Sokrateen oppilas Platon hahmotteli ihanteellisen yhteiskunnan mallia teoksessaan Valtio ja ajelehtikin näppärästi
siihen lopputulokseen, että hallitsijoiden pallille tulisi nousta hyveellisellä kasvatuksella koulittujen filosofien. Platonin
mukaan vain täyteen rationaalisuuteen kykenevillä filosofikuninkailla olisi riittävät voimavarat tukahduttaa syvällä piilevät inhimilliset intohimot. Valitettavasti Platonin unelma
filosofikuninkaista ei saavuttanut suurta suosiota koskaan –
filosofin perkeleistä kun ei koskaan ollut täyttämään ideaalin rationaalisen kuninkaan saappaita. Antiikin ajoista lähtien ammottava kuilu hallitsemisen jalon taidon
("politikoinnin") ja filosofian välillä on kaiken aikaa vain
kasvanut suuremmaksi.
Antiikin historian ja myllerrysten pohjalta voidaankin sanoa, että "filosofit eivät ole koskaan olleet järin hyviä". Nigel Rodgers ja Mel Thompson kaivavat esille surkuhupaisia
esimerkkejä modernin aikakauden filosofeista ja suurista
ajattelijoista. "Nerokkaat ajatukset" kätkivät usein taakseen
suhteellisen sekopäisen arkielämän, josta ei jännitystä ja
tyhmyyksiä puuttunut. Seuraavaksi tiivistetty listaus höpöimmistä filosofeista ja heidän jännittävistä siviilielämän
taipumuksistaan. (Martin Heideggerista en jaksa kirjoittaa,
mutta hän oli natsi.)
JEAN-JACQUES ROUSSEAU (1712–1778)
Mistä tunnetaan: Yhteiskuntasopimus, "jalot villit" ja lasten
kasvatuksen kulmakivi "Emile".
Mitä oikeasti oli: Vaikka arvosteli äkäisesti aikakautensa
epätasa-arvoisuutta ja yhteiskuntien rappiota, niin viihtyi
silti erittäin hyvin yläluokkaisten kestitettävänä. Toisaalta
samaan aikaan "puri kättä, joka ruokki" ja haistatteli vähän
joka ilmansuuntaan. Rousseaulla oli myös elinikäinen viehtymys masokismiin, joka on johdettavissa "kolmekymppisen
neiti Lambercierin" harjoittamasta piiskauksesta, josta nuori Rousseau sai nauttia.
Kunnostautui myös perhe-elämän puolella: hylkäsi kaikki
viisi lastaan orpokotiin (joista useimmat menehtyivät), eikä
myöskään ottanut ylös lastensa syntymäpäiviä. Ei tunnustanut tai katunut mitään omia – edes räikeitä ja ilmiselviä –
kusipäisiä tekoja tai rikkomuksia.
"Zulietta-niminen huora sai Rousseaun purskahtamaan itkuun paljastaessaan, että hänellä on vain yksi nänni.
Kiusaantunut Zulietta totesi tarkkanäköisesti: 'Gianni, lopeta naisten jahtaaminen ja ala opiskella matematiikkaa!'"
ARTHUR SCHOPENHAUER (1788–1860)
Mistä tunnetaan: Moraali, itämaiset filosofiat; "pessimismin
apostoli".
Mitä puuhasteli elämässään: Erakoitunut askeetikko ja ihmisvihaaja. Äärimmäisen rutinoitunut ihminen (ihaili sankarinsa Kantin täsmällistä elämää). Pohjusti äksyilynsä
antamalla itselleen pessimismin nimissä luvan "epäluottamukseen, ärtyisyyteen, väkivaltaan ja ylpeyteen". Ei mennyt
Ei mennyt koskaan naimisiin ja pelkäsi paranoidisesti lähes
ketä tai mitä tahansa (jopa omia talletuksiaan hoitanutta
pankkia). Pelkojensa tähden nukkui öisin kera ladatun
aseen ja miekan. Armoton misogynisti, joka myös eli niin
kuin opetti. Kuitenkin kulturelli taiteen arvostaja.
"Mutta kuten hän itse tunnusti ja kerskaili, hänen seksuaalisuutensa oli epätavallisen kylmäveristä ja epämiellyttävää.
Nuorena miehenä, hän myöhemmin myönsi, 'pidin hyvin
paljon naisista – jos he vain olisivat huolineet minut.'"
FRIEDRICH NIETZSCHE (1844–1900)
Mistä tunnetaan: Moraalifilosofia, yli-ihminen; "Jumala on
kuollut."
Mitä rymysi arjessa: Suosikkidrinkkinsä oli kaakao. Erinomainen improvisoija pianonsoitossa. Pakkomielteinen säveltäjä Wilhelm Richard Wagnerista. "Hauras, puolisokea
hermokimppu, jonka päänsärkykohtaukset pakottivat säännöllisin väliajoin sänkyyn." Teki tiedettävästi yhden fiaskomaisen seikkailumatkan ilotaloon (kenties tuliaisena
kuppa) – ainoa merkittävä suhde Lou Salomén kanssa ei
edennyt suudelmaa pidemmälle.
"Hän ei koskaan yltänyt lähellekään inkarnoitumista yli-ihmiseksi, vaan pysyi aina nukkavieruna, likinäköisenä exprofessorina, jolla oli onneton terveys."
"Menetkö naisten luo? Älä unohda piiskaa." – Näin puhui Zarathustra.
LUDWIG WITTGENSTEIN (1889–1951)
Mistä tunnetaan: Looginen empirismi, analyyttinen filosofia, kielifilosofia; "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava."
Mitä puuhasteli "kuivassa ja steriilissä" siviilielämässään:
Oli homoseksuaali ja joutui nuoruudessaan seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Purki ärtymystään ja kiukkuaan fyysisesti, toisinaan jopa väkivallalla. Välinpitämätön suurta osaa
länsimaista taidetta ja filosofiaa kohtaan, mm. Platonin dialogit olivat hänen mielestään "ajanhukkaa". Huusi ja räyhäsi
keskustelukumppaninsa väittelyissä hiljaiseksi. Kohteli samalla ylimielisyydellä myös omia oppilaitaan. Harva Wittgensteinia seuranneista oppilaista päätyikin sitten
filosofiksi.
" – – hän oli absoluuttisen oikeassa – ja jokainen joka oli eri
mieltä, oli paitsi absoluuttisesti väärässä myös älyllisesti tai
henkisesti heikkolahjainen."
JEAN-PAUL SARTRE (1905–1980)
Mistä tunnetaan: Eksistentialismi, "huono usko".
Mitä puuhasteli: Ei pitänyt lapsista tai eläimistä. Hylkäsi Nobelin kirjallisuuspalkinnon (1964). Pelkäsi neuroottisesta
jäävänsä naisten jalkoihin ja "hänen äitiänsä kohtaan tuntemat insestiset tunteet" hallitsivat hänen seksuaalisuuttaan
ja ajatuksiaan. Jakoi rakastajattaria elinikäisen ystävänsä
(biseksuaalin) Simone de Beauvoirin kanssa. Toimitti myös
Beauvoirille yksityiskohtauksia tapauskertomuksia matkoillaan "iskemistään" naisista. Kuvaili myös feminiinisen (naiset) "niljakkaaksi – kuin mustekala". Myöhemmin urallaan
tunteeton, ylimielinen ja jopa äärimmäisen julma toisille ihmisille.
"Sartre kuvaa tilannetta 'sairaan makeaksi feminiiniseksi
kostoksi' ja 'iilimatomaiseksi'. Hän pelkää myös sitä, että
rakkauden fyysinen akti kastroi miehen."
MICHEL FOUCAULT (1926–1984)
Mistä tunnetaan: Tiedon arkeologia, geneologia, panoptikon ja hallinnan muodot.
Mitä revitteli menemään elämässään: Vieraili useasti San
Franciscon sadomasokistisissa salongeissa ja kylpylöissä, piti erityisesti "leather-scenestä". Tirkisteli (kiikaroi) muita
miehiä asunnoissaan kerrostalokompleksissa. Sadomasokismin tuoma syyllisyys myöskin masensi Foucaultia, hän nautti ylenpalttisia määriä alkoholia ja huumeita, oli
öykkäröivän väkivaltainen ja päätyi lopulta parantolaan skitsofrenisen Louis Althusserin kaveriksi.
Nautti Jaguarilla ajelemisesta (toisinaan rattijuopottelusta)
pitkin Ruotsin maaseutua. Tarkkaili LSD:n vaikutuksen alaisena Kuolemanlaaksoa Kaliforniassa ja murjaisi: "Ainoa
asia, johon voin elämässäni verrata tätä kokemusta, on seksi tuntemattoman kanssa."
"Hän oli ajattelija, jonka elämäntyyli istui yhteen hänen ajattelunsa kanssa ja joka todennäköisesti näki käyttäytymisensä menevän – nietzscheläisessä mielessä – 'hyvän ja pahan
Kaiken kaikkiaan filosofit ovat aivan samalla tasolla muidenkin ihmisten kanssa – samat mielihalut, taipumukset,
synnit ja siunaukset. Kuitenkin suuri yleisö tuntee heidän
usein vain menestyneimpien kirjallisten teosten perusteella, mikä on omiaan romantisoimaan filosofit jonkinlaiseen
omaan pyhään joukkoonsa. Loppujen lopuksi monien filosofien henkilökohtaiset arkielämät olivat täynnä mitä erilaisempia inhimillisen todellisuuden sotkuja. Martin
Heidegger tiivisti filosofeja kautta aikojen riivanneen "järkeilyn" sangen hienosti:
"Jos ajattelee suuresti, täytyy myös erehtyä suuresti."
MISTÄ ON PRAXIKSEN VAPPU TEHTY?
PERJANTAI
5 lavaa Karjalaa
lava Lidlin lonkkuja
lava Lidlin siidereitä
rehuja salaattiin
sipsejä
LAUANTAI
10 lavaa Karjalaa
40 Lidlin lonkkua
40 Lidlin siideriä
rehuja salaattiin
sipsejä
16 pakettia makkaraa
HUUTOLAATIKON HELMET
Kävi niin, että uusi ja uljas hallitus meni ja korjasi
nettivastaavansa johdolla huulolaatikon, jota pitivät vielä
hetki sitten hallussa erilaisia erektiölääkevalmisteita
mainostavat botit. Juttujen tasoa uudistus tuskin nosti,
mutta kyllä tää on hei tärkeetä ja Kelakin hyppii silmille:
Daniel Day-Virmanen
18.04.2011 20.25.47
Viimeinen poikamies
Housuun paskominen
15.04.2011 10.45.20
on jokaisen ihmisen perimmäinen vapaus tässä kylmässä ja
julmassa maailmassa.
Etelä-Savon AA
14.04.2011 11.07.36
Mikä on maakunnan paras katkoklinikka?
Joku
10.04.2011 01.28.28
Mitä saadaan kun yhdistetään ihminen ja
yhteiskuntapolitiikan opiskelu? V:Maksakirroosi
Nuff said. Peli on kylmää. Nähdään jälleen syksyllä.
-Antti