Elämässä Elämässä
ä s s ä m ä l E 20 n tii i n la Ke t leh • 13 1 20 ko a jok ■ Ajassa Kehitteillä entistä helpompia tapoja tukien hakemiseen. s. 7 ■ Terveys Enni tuntee itsensä tavalliseksi tytöksi hevosen selässä. s.12 ■ Koti&Perhe Ensimmäinen kirje Kelasta sisältää vauvan oman Kelakortin. s.14 ■ Opiskelu&Työ Neljä opiskelijaa asuu edullisesti kimppakämpässä. s. 16 ■ Eläkkeellä Lääkkeiden yhteisvaikutuksia kannattaa tarkkailla. s.19 Kelan etuudet s. – Takaisin töihin Tuija Laukkanen iloitsee palautuneesta työkyvystään. Sivut 8–11 Kela Benefits s. – 2 ■ Ajassa Pääkirjoitus Elämässä ■ Helmikuu 2012 Elämässä – Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2012 jaetaan 22.2.–4.3. 45. vuosikerta Ei kytätä vaan pidetään huolta Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde 020 634 11 Osoite PL 450, 00101 HELSINKI K Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) 561 564 36 tai verkkolomake osoitteessa www.jakelupalaute.fi/kela Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Etuudet Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, www.both.fi Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRIS puhelin (09) 396 041/ Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa www.kela.fi www.kela.fi/elamassa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN 1798-5358 E • 1 • 2012 PUHUTAAN JÄLJELLÄ OLEVASTA TYÖKYVYSTÄ. esäkuun alussa astuu voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuutta puuttua työkyvyttömyyteen silloin, kun tilanteeseen vielä voi vaikuttaa. Työnantajan täytyy vastedes ilmoittaa työterveyshuollolle, jos työntekijä on ollut sairauslomalla vähintään kuukauden. Yli kolme kuukautta jatkuvan sairauspäivärahan ehdoksi tulee, että työterveyshuolto on arvioinut työntekijän työkyvyn. Työntekijän pitää huolehtia, että arvio tehdään, ja toimittaa se Kelaan. Lainsäätäjän tavoite edistää terveyttä ja työkykyä sekä tukea työhönpaluuta on kannatettava. Toteutus on kuitenkin mutkikas ja vaatii tiivistä yhteistyötä sairastuneen henkilön, hänen työnantajansa ja työterveyshuollon sekä Kelan välillä. Kun työterveyshuolto saa tiedon pitkään jatkuneesta sairauspoissaolosta, työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Voi olla, että työntekijä on sairautensa vuoksi käynyt muualla hoidossa. Työterveyslääkärin lausunto on kuitenkin aiheellinen sen vuoksi, että hän tuntee työpaikan olosuhteet paremmin kuin esimerkiksi ulkopuolinen erikoislääkäri. Sen jälkeen työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jatkaa töissä. Työntekijän pitää toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivältä. Kela muistuttaa häntä asiasta kirjeitse ennen rajan täyttymistä. Lainmuutoksella kannustetaan etsimään ratkaisuja työhönpaluun helpottamiseksi. Voidaanko työtehtäviä keventää niin, että niistä selviytyy? Voiko sairauslomalta palaava jatkaa saman työnantajan palveluksessa jossakin muussa tehtävässä? Mielestäni on hyvä, että nyt ei puhuta työkyvyttömyydestä vaan jäljellä olevasta työkyvystä. Ei arvioida sitä, mikä on mennyt, vaan sitä, mikä on jäljellä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain yli 20 000 suomalaista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni jatkamaan töissä. Sairastunut voi nyt olla kuukausiakin poissa töistä, ilman että työterveyshuolto tietää asiasta, kun sairausloman on kirjoittanut jokin muu taho. Kukaan ei yritä auttaa potilasta takaisin töihin. Hän voi jäädä kotiin omiin oloihinsa ja päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka voisi ja haluaisi jatkaa työntekoa. Työpaikoille on kehitetty erilaisia varhaisen puuttumisen ohjelmia, joilla yritetään vähentää syrjäytymistä työelämästä. Kaikissa työpaikoissa niitä ei vielä ole. Uusi lainsäädäntö pakottaa työnantajan kiinnittämään huomiota paljon sairastavaan työntekijään ja auttamaan häntä. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan välittämisestä. Kukapa meistä haluaa sairaana unohtua kotiinsa? Moni vajaakuntoinen tahtoo kuulua työyhteisöön ja saada työstä sisältöä elämäänsä. Toimeentulokin on turvatumpi, kun palkka juoksee. Toivottavasti uusi käytäntö toimii hyvin ja saa aikaan toivottua parannusta sairastavien elämään. Seija Kauppinen PINNALLA ■ Miksi osa lääkkeistä ei ole Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa. korvattavia? Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvilla on oikeus saada korvausta sairauden hoitoon määrätyn lääkkeen kustannuksista. Edellytyksenä on, että lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi. Kela ei päätä lääkkeiden korvattavuutta, vaan päätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila). Saadakseen lääkevalmisteensa korvattavaksi myyntiluvan haltijan eli yleensä lääkeyrityksen on haettava lääkevalmisteen jokaiselle pakkauskoolle ja vahvuudelle korvattavuutta ja kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista Hilalta. Lääke jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle, jos Hila ei vahvista sen korvattavuutta tai ei voi pitää yrityksen ehdottamaa tukkuhintaa kohtuullisena. Lääke jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi myös silloin, jos lääkeyritys ei hae valmisteelle korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa. Lääkeyritys voi myös irtisanoa aiemmin korvattavan valmisteen korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Jos lääkevalmisteella ei ole Hilan hyväksymää ja voimassa olevaa korvattavuutta, siitä ei voida maksaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Ajantasaista tietoa saa Kelan lääkehaku-palvelusta www.kela.fi/ laakehaku. Ajassa ■ 3 Helsinkiläinen Tiia Sjövall pitää uudistuvan Kelan ilmettä siistinä ja modernina. Selkeät nettisivut saavat häneltä erityisesti kiitosta. Paranee vanhetessaan Kohti uutta Kelaa -teemalla Ke- la kehittää toimintaansa vuosina 2012–2015. Kela pyrkii ennakoimaan asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja jatkaa työtään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävältä pohjalta. Punaisena lankana kehittämistyössä on, että asiakkaan tulee saada hänelle kuuluvat tuet ja palvelut mahdollisimman helposti ja elämäntilanteeseensa nähden mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää, että Kelan täytyy pystyä ennakoimaan ja tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja reagoimaan niihin entistä herkemmin. Kela on jo matkalla siihen suuntaan. Asiakkaat huomaavat joitakin muutoksia jo tänä vuonna (näistä lisää jutussa s. 7). Kela pyrkii määränpäähänsä kehittämällä työprosessejaan, jotka mahdollistavat sujuvan asioinnin kirjallisesti, suullisesti, verkossa tai kasvotusten aina sen mukaan, mikä kulloinkin on asiakkaalle kätevintä. Vuonna Kela tavoittelee saavansa 60 prosenttia hakemuksista verkkoasioinnin kautta. Viime vuonna oltiin vasta 17 prosentissa. Tänä vuonna tavoite on kaksinkertainen, toisin sanoen 30 prosenttia hakemuksista. Verkkoasioinnin rinnalla Kela haluaa tarjota laadukasta henkilökohtaista palvelua, kun asiakkaan tilanne sitä vaatii. Kela haluaa myös luottaa asiakkaisiin entistä enemmän ja vähentää selvitysten ja liitteiden määrää. Hyvää asiakaspalvelua tarjoavat työhönsä tyytyväiset, osaavat työntekijät. Siksi Kela haluaa lähivuosina myös vahvistaa asemaansa modernina ja houkuttelevana huipputyöpaikkana, joka tunnetaan hyvästä asiakaspalvelustaan. Syksyllä 75 vuotta täyttävä Kela siis paranee iän myötä. Tua Kyrklund 1 • 2012 • E Puheenvuoro | Erkki Lampén Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja 4 ■ Ajassa Halkeama A rvelen tietäväni vain yhden ihmisen, joka todella rakastaa verojen maksamista, ja hänkin asuu Ruotsissa. Ihmisten ylivoimaiselle enemmistölle verot ovat välttämätön paha, ja ne maksetaan nuristen ja vältellen, mikäli mahdollista. Synnyin reilut 50 vuotta sitten vaurastuvaan Suomeen. Sotakorvaukset oli suoritettu ja talouskasvun hedelmiä käytettiin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Ei niitä silti kaikille riittänyt. Samaan aikaan kun tavallisiin eteläsuomalaisiin koteihin ilmaantui auto ja telkkari, syrjäseudut tyhjenivät. Maaseutu koneellistui, eikä töitä riittänyt kaikille. Eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen rauhanajan kansainvaellus kuljetti pientilallisten aikuistuneet lapset etelän taajamiin ja Ruotsiin. Kaikki eivät päätyneet Volvoja rakentamaan. Osa ei löytänyt juurikaan Tukholman satamaa kauemmaksi, vaan päätyi siltojen alle viinaa juomaan ja kaupungille rötöstelemään. ”En finne igen”, sanottiin näistä Slussenin sisseistä, joita ruotsalainen sosiaalijärjestelmä kuitenkin piti jokseenkin auliisti hengissä. Suomessakin oivallettiin, että kun yhteiskuntaa kohtaa noin ankara murros, ihmisiä alkaa putoilla reunan yli. Kun talous kasvoi voimakkaasti, kakusta oli helppo jakaa köyhemmillekin. Niin saimme nykyisen kaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän. Sen mottona on, ettei ketään saa jättää heitteille. Ja hyvä niin. Elämme jälleen hämmästyttävän rakennemuutoksen aikaa, tällä kertaa globaalin. Tehtaat karkaavat halvan työvoiman maihin, ja kokonaiset ammattialat lakkaavat olemasta. Ihmisiä KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ siirtyilee taas paikasta toiseen, työn ja hyvinvoinnin perässä tai HEITTEILLE. jotakin pakoon. Vaikka suomalaisten köyhinkin kymmenys elää nykyään vauraammin kuin puolet suomalaisista syntymäni aikoihin, tuloerot kasvavat jatkuvasti. On hyväksytty, että markkinatalouden avainasemissa olevia palkitaan ruhtinaallisesti, tai ainakaan sitä vastaan ei kapinoida kovin äänekkäästi. Silti leikittelen joskus ajatuksella, olisiko aseellinen kapina tai kansannousu Suomessa enää missään oloissa mahdollinen. Millä tavoin, mistä kohtaa ja kuinka paljon yhteiskunnan pitäisi haljeta, jotta aseelliset ryhmät alkaisivat pahat mielessä kulkea talosta taloon, räjäytellä pommeja ja vallata strategisia kohteita? Voisiko Suomi esimerkiksi luhistua Kreikan lailla, vai noudattelisiko halkeama nykyisen maahanmuuttokeskustelun rintamalinjoja? Jos talous taantuisi rajusti tai talouskasvun tuloksia ei enää jaettaisi vähäosaisille, jos merkittävä osa kansaa kokisi valtiovallan palvelevan vieraita etuja ja jos pitkittynyt poliittinen kriisi rapauttaisi hallinnon, saattaisi löytyä paljonkin ihmisiä, jotka ajattelevat: nyt on meidän tilaisuutemme. Ei se todennäköistä ole. Mutta rakastakaa verojanne. On paljon halvempaa pitää yhteiskunta ehyenä kuin paikkailla särkynyttä. E • 1 • 2012 Tukea tuli liikaa Perintä on mahdollisuus hoitaa asia järjestykseen. Joskus tukea maksetaan aiheettomasti tai määräl- tään liian suurena. Silloin Kelalla on lakisääteinen velvollisuus periä liikaa maksettu määrä takaisin. Usein liikamaksun on aiheuttanut se, että asiakas ei ole ilmoittanut etuuden myöntämiseen tai sen suuruuteen vaikuttavien olosuhteidensa muutoksesta. Kelan perintäyksikkö lähestyy asiakasta postitse maksukehotuksella. Kirjeessä on myös summa, tilinumero ja eräpäivä. Jos asiakas ei pysty maksamaan summaa eräpäivään mennessä, hänen kannattaa heti ottaa yhteyttä perintäyksikköön ja keskustella mahdollisuudesta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Neuvoa voi kysyä myös Kelan puhelinpalvelusta. Jos perittävää summaa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, perintäyksikkö lähettää toisen kehotuksen 14 päivää ensimmäisen jälkeen. Siinä kerrotaan, että maksamatta jättäminen siirtää asian ulosottoon. Samalla otetaan esille mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä aiheutuva harmi, kuten luoton saannin tai vuokra-asunnon hankkimisen vaikeutuminen. – Ulosottoon lähettäminen ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää. Se tehdään vasta silloin, jos asiakas todetaan ulosotossa varattomaksi, kertoo Kelan perintäasioihin erikoistunut lakimies Antti Partanen. – Kela ei siis tee maksuhäiriömerkintää. Emme pysty myöskään poistamaan sitä. Huhtikuun alusta alkaen merkintä tulee myös tilanteissa, joissa ulosotto on kestänyt vähintään 18 kuukauden ajan kuluneiden kahden vuoden aikana. Maksettavaan määrään vaikuttaa esimerkiksi ylei- sessä asumistuessa perhesuhteiden muutos tai työttö- myysturvassa työskentelypäivät. Liikamaksua voi syntyä myös opiskelijalle, joka tienaa opintotuen sallimia määriä enemmän, Antti Partanen kertoo. Joskus liikamaksun syynä voi olla takautuvasti myönnettävä toinen etuus, jonka vaikutuksen vuoksi ensin myönnetty etuus on maksettu aiheetta tai liian suurena. Harvoin syynä voi olla myös tiedonsiirto- tai laskuvirhe. Etuuksien liikamaksujen perinnän lisäksi Kelan tehtävänä on hoitaa opintotuen takausvastuusaatavien sekä elatusapuvelkojen perintää. Viime vuonna Kela peri takaisin 86 miljoonaa euroa liikaa maksettuja etuuksia ja noin 74 miljoonaa euroa elatusapuvelkoja. Satu Kontiainen ÄLÄ JÄÄ TULEEN MAKAAMAAN ■ Ilmoita Kelaan, kun olosuhteissasi tapahtuu muutos, joka vaikuttaa tuen saamiseen tai määrään. ■ Jos opiskelet, muista seurata opintojesi edistymistä ja tulorajojen täyttymistä, jos työskentelet samalla. ■ Toimi heti ensimmäisestä maksukehotuksesta, jos liikamaksu tai elatusapuvelka on edennyt perintään. ■ Ota yhteyttä perintäyksikköön, jos et pysty maksamaan perintälaskua. Voit tiedustella mahdollisuutta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Perintäyksiköiden yhteystiedot ovat myös internetissä osoitteessa www.kela.fi/yhteystiedot > Toimistot ja muut palvelupisteet > Perintäyksiköt. Ajassa ■ 5 Taas mennään Saarijärvellä asuva Tuulikki Minkkinen on matkustanut viime vuosina melko paljon Kelan korvaamilla taksikyydeillä paikalliseen terveyskeskukseen ja sairaalaan Jyväskylään. – Minulla on pään alueella melanooma. Sädehoitojen aikaan kyytejä on ollut päivittäin, hän kertoo. Reilu vuosi sitten Kelan kyytien tilaustapa muuttui. Taksi tilataan nyt keskitetystä varausnumerosta. Puhelu maksaa saman verran kuin tavallisen taksin tilaus alueella. – Tämä on osoittautunut oivalliseksi menetelmäksi. Numerokin on helppo muistaa. Yritin kyllä ensin kysyä tiettyä kuljettajaa. Kelasta kertoivat sitten, että ainoastaan vaikeavammaiset ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset voivat tilata tutun kuljettajan. Vaikka kuljettaja on voinut vaihtua, ikäviä yllätyksiä ei ole Tuulikin mukaan ikinä ollut. – Muutin yhdeksän vuotta sitten Helsingistä Saarijärvelle. Tuntuu, että maalla kuljettajat ovat poikkeuksetta ystävällisiä. He tuntevat minut jo ja kysyvät vointia, taasko mennään? Se tuntuu hyvältä. Kun hoitoajat ovat tiedossa, Tuu- likki tilaa useamman kyydin kerralla. UUSI TILAUSTAPA ON TOIMIVA. – Kerron varauskeskukseen, missä minun pitää olla milloinkin. Keskuksessa sitten arvioivat, paljonko aikaa matkaan varataan. Tuulikki kertoo, että taksi on aina paikalla kuin nakutettu – vain yhden kerran kuljettaja myöhästyi viisi minuuttia. Asia selvisi soitolla varauskeskukseen. Kyydissä voi olla myös muita matkustajia. – Juttu on aina luistanut hyvin. Kerran koukattiin syrjäkylän kautta. Aikataulut pitivät silloinkin kutinsa, vaikka kuljettaja haki kyytikaverin sisältä ja auttoi pukemisessa. Satu Kontiainen Tilausnumerot ovat osoitteessa www.kela.fi/matkakorvaus > Taksimatkat. Ruoka on parantanut jo vuosituhansia Yhdessä yksinäisyyttä vastaan Kasvilääketieteen tohtori James A. Duke on yksi maailman johtavista luontaislääkinnän asiantuntijoista. – Hedelmissä ja vihanneksissa on useimmissa satoja lääkinnällisiä yhdisteitä, joista kukin vaikuttaa omalla tavallaan terveyteen, Duke toteaa. Hän kertoo ruuasta lääkkeenä teoksessaan Parantavien ruokien opas. Kirjassa käsitellään yli :tä yleistä sairautta ja vaivaa sekä niihin sopivia kasvilääkesuosituksia reJames A. Duke: septien kera. Parantavien ruokien opas. Luonnonmukaisia Kirjoittaja esittää ”Duken tehotusinan”, hoitokeinoja yli parhaiten tauteja karkottavaa ruoka-aiyleiseen vaivaan. netta. Ykkösenä on valkosipuli, jossa on liki Otava, . biologisesti vaikuttavaa ainetta. Duke itse käyttää valkosipulia sydänvaivoihinsa. Se ehkäisee veritulppia ja edistää veren tasaista virtausta. Valkosipuli, sipuli ja purjo lievittävät myös astmapotilaan oireita. Duke neuvoo lisäämään niitä salaatteihin, keittoihin tai muhennoksiin. Valkosipuli ja sipuli parantavat myös diabeetikkojen aineenvaihduntaa. Duke nauttii päivittäin saksanpähkinöitä. Kourallinen saksanpähkinöitä pitää hänen mukaansa sydänlääkärin loitolla. Niissä on serotoniinia ja paljon omega-rasvahappoja, jotka kohentavat mielialaa ja virkistävät muistia. Yksinäisyydessä on aina monia samoja piirteitä. Silti jokainen kokee yksinäisyytensä omalla tavallaan. Yksinäisyyteen liitetään useimmiten kielteisiä tunteita, mutta se voi myös ruokkia luovuutta ja antaa voimaa. Tarja Heiskasen ja Liisa Saariston toimittamassa kirjassa Kaiken keskellä yksin saavat puheenvuoron yksinäisyydestä kärsivät vanhukset, vangit, maahanmuuttajat ja yksin elävät masennuspotilaat. Teos on kirjoitettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran Tarja Heiskanen ja kanssa. Liisa Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden kanssa painivalle ihmiselle Yksinäisyyden syyt, kirja tarjoaa vertaistukea ja vinkkejä yksinäiseuraukset ja syyden karkottamiseen. Häpeän ja huonomhallintakeinot. PS-kustannus, . muuden tunteiden ei tarvitse tulla ihmissuhteiden tielle. Internet nähdään mahdollisuutena uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, vaikka toisaalta verkko saattaa lisätäkin yksinäisyyttä. Epätoivotun yksinäisyyden torjumiseen ei ole patenttiratkaisua. Ketään ei voi väkisin kiskoa pois yksinäisyydestä. Kirja auttaa tunnistamaan yksinäisyyden monet kasvot ja paljastaa yksinäisyyden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Ymmärryksen kautta syntyy mahdollisuus tukea yksinäisyydestä kärsivää niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin. Tuula-Maria Ahonen ■ Sitaatit Tiukka karppaaminen ei sovi lainkaan tyypin 1 diabeetikoille, lapsille eikä ihmisille, joilla on alkava munuaistauti. Lääkäri ja ravitsemustieteilijä Kirsi Pietiläinen Diabetes, / ■ Luvut Työterveyshuollon piirissä on noin 87% palkansaajista eli 1,8 miljoonaa henkilöä. ■ Vuonna 1980 Suomessa oli 274 751 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2010 luku oli 267 248. Kati Soininen 1 • 2012 • E Sähköinen resepti valtakunnalliseksi Sähköinen resepti (eResepti) otetaan käyttöön julkisessa terveydenhuollossa koko maassa kuluvan vuoden aikana. Yli 90 % Suomen apteekeista on jo ottanut sähköisen reseptin käyttöönsä. Tähän mennessä sähköisiä reseptejä on kirjoitettu yli 500 000. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) sähköinen resepti on jo käytössä muutamissa kunnissa. Koko 1,5 miljoonan asukkaan HUS-alue ottaa eReseptin käyttöönsä viimeistään tänä syksynä. Sähköisen reseptin saaneet potilaat voivat katsoa omia reseptitietojaan Omien tietojen katselusta osoitteessa www. kanta.fi. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. 6 ■ Ajassa Puhelut talteen Kela sai paljon myönteistä palautetta etuuksien suullisesta hakemisesta, kun sitä ensi kertaa kokeiltiin vuosi sitten takuueläkkeen hakemisen yhteydessä. Puheluiden tallentaminen avaa mahdollisuuden lisätä etuuksien hakemista puhelimitse. Tallenne on tärkeä asiakkaan oikeusturvan kannalta. Sen avulla voidaan tarvittaessa varmistaa, mitä puhelun aikana on sanottu puolin ja toisin. Kelassa testataan parhaillaan puheluiden tallennuksen teknistä toimivuutta, ja tallennus otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään. Toukokuusta alkaen takuueläkkeen lisäksi vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse. Puhelinasioinnin lisäämiseen etsitään muitakin uusia tapoja. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kokeilu, jossa etuuskäsittelijät soittavat asiakkaille ja tarkistavat puhelimitse esimerkiksi yleisen asumistuen määrän lapsen syntymän jälkeen. E • 1 • 2012 Asiointia surun keskellä Omaisen menetys on raskas hetki, eivätkä Kela-asiat ole surussa heti mielessä. Kela saa tiedon omaisen kuolemasta automaattisesti KELA POSTITTAA PERHEELÄKEHAKEMUKSEN. väestörekisteristä. Tiedon saatuaan Kela selvittää, voisiko leskellä olla oikeus Kelan perhe-eläkkeeseen. Jos näin on, asiakkaalle lähetetään hakemuslomake. – Samalla lomakkeella voi hakea myös työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, muistuttaa Kelan lakimies Tarja Waris. Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Työeläkkeen perusteella myös yli 65-vuotias voi olla oikeutettu leskeneläkkeeseen. Leski saa ensin kuuden kuukauden ajan vakiomääräistä alkueläkettä. Sen jälkeen hän voi saada tuloista ja alaikäisten lasten iästä riippuvaa jatkoeläkettä, joka koostuu perus- ja täydennysmäärästä. Jos perheessä on alle 17-vuotiaita lapsia, leski voi hakea lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Käsittely nopeutuu, jos hakemus on täytetty huolel- lisesti. Joskus joudutaan kuitenkin pyytämään lisäselvityksiä. Jos leski saa Kelalta kansaneläkettä ja hakee sekä Kelan että työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, joudutaan Kelassa odottamaan, kunnes työeläkelakien mukainen perhe-eläke on ratkaistu. Näin on meneteltävä, koska: – Kansaneläkettä ja leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei voi saada samaan aikaan. Asiakas voi valita näistä itselleen edullisemman vaihtoehdon, Tarja Waris sanoo. Kela maksaa vainajan eläkkeen kuolinkuukauden loppuun saakka. Joskus tieto kuolemasta tulee Kelaan myöhässä, ja vainajalle kuuluvia etuuksia on ehditty maksaa aiheettomasti. Tällöin kuolinpesä saattaa saada eläkkeestä takaisinperintäpyynnön. Jos vainajan Kela-asioiden hoito tuntuu monimutkaiselta, niiden selvittämiseen voi varata ajan Kelasta. Tällöin papereita voidaan käydä läpi rauhassa. Neuvoa Kela-asioiden hoitamiseen voi kysyä myös puhelimitse numerosta 020 692 208, jossa puheluun vastaa leskiasiakkaan tilanteen tunteva asiantuntija. Elina Teerijoki Ajassa ■ 7 Entistä helpompaa Tulkkausta etänä Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu on voitu järjestää vuoden alusta myös etätulkkauksena. Etätulkkauksen testijakso on meneillään. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Lisäksi etätulkkauksen täytyy soveltua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen. Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat tietokoneiden avulla kuvayhteydessä toisiinsa. Tulkki ottaa yhteyden kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilaa asiakkaalle ajan lääkärin vastaanotolle. Etätulkkaus on asiakkaalle maksutonta. Kela hankkii asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut laitteet ja käyttöyhteydet. Tukien hakemiseen kehitetään Kelassa uusia, asiakkaalle helpompia tapoja. Verkossa voi jo nyt hakea lähes kaikkia Kelan etuuksia. Verkkoasiointi helLIITTEETKIN pottuu entisestään, kun myös VOI PIAN hakemuksen TOIMITTAA liitteet voi toiVERKOSSA. mittaa Kelaan verkossa. Monilla on mahdollisuus skannata kotona tai työpaikalla esimerkiksi vuokrasopimus tai palkkalaskelma pdftiedostoksi, jonka voi toimittaa Kelaan verkkohakemuksen mukana. Tavoitteena on, että liitteet voi toimittaa verkossa jo ensi kesänä. Suunnitteilla on myös suojattu viestinvälitys asiakkaan ja Kelan välille. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Vaikka verkkoasiointi yleistyy, edelleen voi asioida myös käymällä toimistossa. Kela palvelee hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä: aina on myös niitä, jotka eivät halua tai kykene asioimaan verkossa. Ajanvarauksella Kela-asiansa saa hoidettua itselleen sopivana ajankohtana. Asiakas voi tulla joko toimistoon tai Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana. ■ Sairaala tai hoitolaitos välittää tiedon potilaan kuolemasta Väestörekisterikeskukseen, joka välittää tiedon Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema sattuu äkillisesti muualla, ilmoita asiasta poliisille. Poliisi huolehtii tarvittaessa kuolinsyyn selvittämisestä ja tiedon välittämisestä Väestörekisterikeskukseen. Jatkossa Kelan tukia voi hakea yhä useammin myös puhelimitse. Tällä hetkellä puhelinsoitolla voi hakea takuueläkettä ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Toukokuusta alkaen myös vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse. Kela postittaa 65 vuotta täyttäville kirjeen, jossa kehotetaan hakemaan vanhuuseläke joko verkossa, soittamalla palvelunumeroon tai käymällä toimistossa. Suullisen asioinnin laajentaminen edellyttää, että Kela tallentaa asiakkaiden puhelut. Näin voidaan varmentaa asiakkaan hakemuksessa antamat tiedot. Puheluiden tallennuksen teknistä toimivuutta testataan keväällä, ja toiminto otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään. miljoonaa kävijää Minna Latvala Lue lisää internetistä www.kela.fi/ asiointi ja www.kela.fi/palvelunumerot MUISTIN TUEKSI Hakemista helpotetaan uudistamalla kaikki 250 hakemuslomaketta tulevien kolmen vuoden aikana. Uudistus on suunniteltu asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Uusien lomakkeiden kirjasinkoko on entistä suurempi. Kysymysten järjestys on mietitty asiakkaan näkökulmasta, ja lomakkeista on poistettu kysymyksiä, joihin saadaan vastaus Kelassa jo olevasta tiedosta. Myös hakemuksen liitteitä on karsittu. Ensimmäisenä uudistuvat yleisen asumistuen ja vammaistuen hakemuslomakkeet, jotka tulevat käyttöön jo tänä keväänä. ■ Ilmoita omaisesi kuolemasta Kelaan, jos hän on saanut Kelan eläkettä. Kelan eläke maksetaan kuolinkuukauden loppuun. Lisätietoja saat Kelasta. ■ Täytä perhe-eläkehakemus ja toimita se joko Kelan tai työeläkelaitoksen palvelupisteeseen. Sekä Kelan että työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet voit hakea samalla lomakkeella. Lomakkeita saat muun muassa Kelan internetsivuilta tai toimistoista. Viime vuonna Kelan internetsivuille tehtiin 16,3 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 17 %. Kävijöitä oli eniten suomenkielisillä sivuilla (97 %). Kaikista kävijöistä 2,1 % kävi ruotsinkielisillä sivuilla ja 1,2 % englanninkielisillä. Sivuilla vierailtiin eniten maanantaisin, ja elokuu ja tammikuu olivat vilkkaimmat kuukaudet. Suosituinta sisältöä olivat asiointipalvelut sekä lapsiperheille ja opiskelijoille suunnatut osiot. Yksittäisistä sivuista ylivoimaisesti eniten vierailtiin puhelun hinnoista kertovalla sivulla. Asiointipalveluihin kirjauduttiin lähes 8 miljoonaa kertaa. Määrä on noin neljänneksen enemmän kuin vuonna 2010. Useimmiten palvelussa käytiin täyttämässä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus. Uutiskirje työnantajille Kela julkaisee Työnantajainfon 4–6 kertaa vuodessa. Sähköiseen uutiskirjeeseen kootaan tietoa, joka helpottaa työnantajien asiointia, sekä tiedotetaan muutoksista Kelan toiminnassa tai lainsäädännössä. Uutiskirjeen voi tilata internetistä osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje. ■ Jos sinulla on alle -vuotiaita lapsia, hae lapsilisään yksinhuoltajakorotus. Voit saada sen, niin kauan kuin et ole uudessa parisuhteessa. Muita muistettavia asioita on listattu osoitteessa www.kela.fi > Omaisen kuolema. Kela muistuttaa verkkoasioinnista ostoskeskuksissa ja apteekeissa. 1 • 2012 • E Terveys ■ 9 TEKSTI Stiina Kiiveri ■ KUVAT Juha Törmälä Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. K Tuija Laukkanen on työskennellyt pakkaajana kymmenisen vuotta. otkalainen Tuija Laukkanen, 52, valvoo, että näkkileivät sujahtavat oikeaoppisesti paketteihin. Hän on työskennellyt pakkaajana Vaasan Oy:n Kotkan tehtailla kymmenisen vuotta. Tuija kehuu työkavereitaan, ja muutenkin työ on maistunut. Terveysongelmat alkoivat kuitenkin vaivata työntekoa. – Alussa työskentelin hapankorppulinjalla, jossa pakkaaminen on pitkälti käsityötä. Muutaman vuoden jälkeen yksitoikkoinen toiminta alkoi käydä niskoihin ja käsiin, Tuija muistelee. Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevän Tuijan työlistaan alkoi ilmestyä sairauspoissaoloja. – Tilanne oli henkisestikin rassaava. Kivut olivat sellaisia, etten pystynyt kotonakaan tekemään oikein mitään. Menin eteenpäin särkylääkkeitten voimalla. – Työterveyshoitajan mielestä yritin liiankin sitkeästi tehdä töitä, eli apua pitäisi hakea ajoissa. Tuija ei kokenut jääneensä yksin, sillä työterveyshoitajan ja esimiehen kanssa tilanteesta alettiin puhua MINUN PITÄÄ HUOLEHTIA ITSESTÄNI. 1 • 2012 • E 10 ■ Terveys Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään. E • 1 • 2012 Terveys ■ 11 heti ensimmäisten sairauspoissaolojen jälkeen. Kotkan Työterveyden johtava työterveyshoitaja Helena Joas pitää vastaanottoa tehtaalla joka torstai. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, Helena Joas sanoo. Mahdollisuuksia osasairauspäivärahaan, työkokeiluun ja uudelleenkoulutukseenkin väläytettiin, mutta Tuija ei ollut niistä kiinnostunut. – Sen sijaan kuntoutuksesta innostuin heti! Tuija osallistui ASLAK-kuntoutukseen vuonna 2009 ensin viisi päivää ja myöhemmin kahden viikon jakson. Seuraavana vuonna kuntoutusta oli vielä viisi päivää. – Kuntoutusryhmään kuului kymmenen henkeä. Kuntoutus laittoi todella ajattelemaan, mitä itse tekee työkyvyn ylläpitämiseksi, hän kertoo. Kuntoutus sisälsi luentoja, fysioterapiaa, ryhmäkeskusteluja ja monipuolista liikuntaa, kuten allasjumppaa, kuntosaliharjoittelua ja kävelyä. – Meille kerrottiin tärkeää tietoa myös vuorotyöstä, Tuija kiittelee. Ratkaisuja työhön paluun tueksi Pitkittyviä sairauspoissaoloja ehkäistään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Kurkottelusta eroon Vaikka Tuijan kunto kesti kuntoutusten jälkeen jo hyvin työnteon, oli tärkeä huolehtia työkyvyn säilymisestä. Muutoin sama työ voisi pian tuoda entiset vaivat tullessaan. Ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen Tuijan työpaikalla järjestettiin ensimmäinen virallinen työterveysneuvottelu. Siihen osallistuvat työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Yhdessä pohditaan, miten työntekijän työkykyä voidaan tukea. Tuijan tilanteen arviointiin ovat osallistuneet pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja lähin esimies, tarvittaessa myös työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti. – Kävimme tarkkaan läpi, millä koneilla pystyn työskentelemään ja millä en. Esimerkiksi en tee enää lainkaan töitä niin sanotulla yläkorpulla. Työhön kuuluu paljon kurkottelua, kun tarvittaessa nypitään risoja hapankorppuja pois kuljettimelta, Tuija kuvailee. Rajoituksia tehtiin myös muutamiin muihin työtehtäviin. – Kaikki kirjattiin ylös. Järjestely on toiminut hyvin, eli teen töitä linjoilla, joissa paikat kestävät paremmin. Asia on kaikkien pomojen tiedossa, joten ei ole tarvinnut selitellä mitään. Selkeä asioista sopiminen yhdessä on ollut kaikkien etu. Epämääräisistä sopimuksista ja toiveista voi helposti tulla syyllisyyttä niin työntekijälle kuin työnantajallekin, kun toimitaan arjen työkiireissä. Vaasan Oy:ssä on keskitytty työssä suoriutumisen tukemiseen varhaisen tuen mallin avulla jo vuodesta 2005. Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos kannustaa kaikkia työnantajia samaan. – Kotkassa kynnys mennä juttelemaan tutulle hoitajalle on ollut matala ja kolmen tahon yhteistyö toimii hyvin. Työterveyshoitajan työpaikkavastaanotto otettiin käyttöön vuoden alusta kaikissa Vaasan Oy:n toimipaikoissa, kertoo henkilöstöpäällikkö Laura Peljo. Olo on nyt helpompi Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään. Vointia seurataan säännöllisesti työterveyshoitajan luona. – Olin käynyt keilaamassa ja vesijumpassa, mutta otin mukaan myös kuntojumpan. Teen kävelylenkkejä ja kesäisin pyöräilen töihin, hän listaa. Tuija kertoilee iloisesti, että kuntoutus ja uudet työtehtävät ovat helpottaneet oloa. – Särkylääkkeitä en ole paljon tarvinnut. Tiedän, että minun on pakko pitää itsestäni huolta. Kun paikat ovat kunnossa, voin nauttia myös vapaa-ajastani. Tosin talven pimeydessä haluaisi helposti vain käpertyä nukkumaan kuin karhu, Tuija nauraa. – Mutta liikunnan jälkeen on hyvä olo ja parempi mielikin. KUNTOUTUKSESTA INNOSTUIN HETI! Työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava työterveyshuollossa, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. – Ennen 90 päivän rajan täyttymistä Kela muistuttaa työntekijää pyytämään arviota työterveyshuollosta, sanoo Kelan terveysosaston lakimies Pirkko Sihvonen. Tämä sääntö tulee voimaan kesäkuun alussa. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa työnantajia ja työntekijöitä miettimään yhdessä ratkaisuja työhön paluun tueksi ja pohtimaan sitä, miten työtä voisi muokata paremmin työkykyä vastaavaksi. – Työnantajan pitää selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko työntekijän paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. Yhteisneuvottelulla pyritään siihen, että työntekijä voisi palata entiseen tai muuhun työhön saman työnantajan palveluksessa. Itse valitsemallaan lääkärillä voi edelleen käydä ja hakea sairauspäivärahaa muun kuin työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Kela tarvitsee kuitenkin viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla lisäksi työterveyslääkärin lausunnon siitä, että työkyky on arvioitu ja työssä jatkamisen mahdolTYÖlisuudet selvitetty. Kela tiedottaa asiasta kirKYVYLLE jeitse jokaiselle sairauspäiSOPIVAA väraha-asiakkaalle, jota uuTYÖTÄ. si muutos koskee tai saattaa koskea. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen 1.6.2012 tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä. Katkeaako sairauspäiväraha, jos työterveyshuoltoa ei ole? – Lain mukaan työnantajan on järjestettävä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen. Jos lausunto kuitenkin puuttuu syistä, jotka eivät johdu työntekijästä, sen puuttuminen ei keskeytä päivärahan maksamista. Kela selvittää, mistä lausunnon puuttuminen johtuu ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työntekijään, työnantajaan tai työterveyshuoltoon lausunnon saamiseksi, Pirkko Sihvonen kertoo. Heini Lehikoinen TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS UUDISTUI ■ Kela järjestää työntekijöille ASLAK- ja TYK-kuntoutusta yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Vuonna ASLAKiin osallistui kuntoutujaa ja TYK- kuntoutukseen kuntoutujaa. ■ Tämän vuoden alusta työikäisten kuntoutuksia uudistettiin. ASLAK-kuntoutusta voidaan nyt järjestää joko lyhytkestoisena (– vrk) kahdeksan kuukauden kuluessa tai pitkäkestoisena (– vrk) vuoden kuluessa. Kuntoutusta on edelleen mahdollista saada laitos- tai avomuotoisena. Pitkäkestoi- sessa vaihtoehdossa voi olla seitsemänkin jaksoa, ja lyhin jakso voi olla kolme vuorokautta. Tämä palvelee yrittäjiä ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä hakijoita entistä paremmin. ■ TYK-kuntoutus toteutuu edelleen kahden vuoden kuluessa, ja kuntoutus kestää – vuorokautta. Asiakas voi hakea kuntoutusta työkyvyn muutostilanteissa. Hakeminen edellyttää lääkärin tekemää kuntoutustarpeen arviointia ja lausuntoa. ■ Kuntoutus koostuu ammatillisista ja työhön liittyvistä sekä terveyteen ja elämäntapoihin kohdistuvista sisällöistä. Työ ja ammatillisuus ovat nyt entistä vahvemmin mukana kuntoutuksessa. ■ Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriisi tai Kelaan. Tarvitset lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman hakeaksesi kuntoutusta Kelasta. Tutustu kuntoutusmahdollisuuksiin internetissä: www.kela.fi/kuntoutus ja www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Kela palvelee kuntoutusasioissa numerossa . 1 • 2012 • E 12 ■ Terveys Kolumni | Pirjo Myyry Kirjoittaja on Kelan yhteyskeskuksen johtaja Lämpöä ja liikettä Arjentajua, Kela! O sui ja upposi saamani asiakaspalaute, jossa vaadittiin arjentajua Kelan palveluun. Tytär soitti ja kertoi yli 85-vuotiaiden vanhempiensa Kela-asioiden hoitamisesta. Toisella vanhemmalla oli määräaikainen korotettu hoitotuki lakannut, kun ikäihminen ei ollut hoksannut täyttää kotiin tullutta jatkohakemusta. Toisen vanhemman kunto oli romahtanut, ja kotipalvelu käy nyt neljä kertaa päivässä hoitamassa häntä. Tytär teki hoitotukihakemukset ja hankki lääkärinlausunnot liitteeksi. Paluupostissa tuli Kelalta molemmille vanhemmille kirje, jossa pyydettiin toimittamaan selvitys sairauden aiheuttamista kustannuksista. Tytär oli tuskastunut, turhautunut ja kiukustunut. Hän piti Kelan toimintaa käsittämättömänä ja osoituksena siitä, että vanhusten ja heidän omaistensa arki on vierasta Kelan virkailijoille. Hän ihmetteli, miksi hoitotuki myönnetään määräajaksi eikä huolehdita sen jatkumisesta, vaan sälytetään asian hoitaminen sairaalle, muistiongelmaiselle vanhukselle. Miten voidaan edellyttää kustannusten selvittämistä, vaikka ne ovat pääosin jo Kelan tiedossa? Useimmiten selvityksen joutuvat tekemään omaiset, joilla on kannettavanaan sekä omat työkiireet että huoli läheisten pärjäämisestä ja voinnista. Toisen kokemuksen hakemustietojen merkityksestä sain, kun ikämies soitteli ja ihmetteli, miksi hänen hoitotukensa on hylätty. Hakemuksen liitteenä oli silmätautien erikoislääkärin lausunto heikosta näkökyvystä. Asiakas purnasi hylkypäätöksestä ja totesi liikkumisenkin olevan entistä hankalampaa. Hakemuksessa asiasta ei ollut mainintaa, joten kysyin, miksi liikkuminen on vaikeutunut. Asiakas vastasi kuin itsestään selvänä asiana, ”kun on tuo toinen jalka amputoitu”. Eihän silmälääkäri jalan puuttumisesta lausuntoon kirjoita. Hoitotuen käsittelyyn oleellisesti vaikuttava tieto saatiin tässä tapauksessa asiakkaan soiton perusteella. Juuri nyt Kelalla on kova halu parantaa palveluaan. Menossa on monia kehittämistoimia, joilla asiointia helpotetaan. Etuuden suullinen hakeminen otettiin käyttöön takuueläkkeissä viime KELALLA ON vuonna. Asiakkaat ihastuivat tähän vaivattomaan asiointitapaan, KOVA HALU jossa eläkettä voi hakea soittaPARANTAA malla. Suullisen asioinnin mahPALVELUAAN. dollisuutta tullaan lisäämään. Vastedes asioita voi hoitaa entistä useammin soittamalla tai käymällä toimistossa. Hakemukseen tarvittavien liitteiden määrää pyritään vähentämään hyödyntämällä Kelassa tai muilla viranomaisilla olevaa tietoa. Kelan kieltä selkiytetään, jotta päätökset ja kirjeet ovat ymmärrettäviä. Minusta näiden uudistusten punaisena lankana on tuo kaivattu arjentaju. Kela toimii ymmärrettävästi ja niin, että asiointi on vaivatonta. Miten hoitotuen hakeminen muuttuu, sitä ei vielä tiedä? Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen hoitotukeen oikeutettu saa sen ja että hakeminen on helppoa. E • 1 • 2012 Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kehonhallintaa, motoriikkaa ja tarkkaavuutta. TALLILTA PALAA AINA TYYTYVÄINEN TYTTÖ. Hevosen selässä olen ihan kuin tavallinen tyttö, tuumii varkautelainen Enni Kettunen, 9. Monet Ennin luokan tytöistä käyvät tavallisilla ratsastustunneilla, mutta kyynärsauvan avulla kävelevä ja toisinaan pyörätuolissa istuva Enni ei pysty niille osallistumaan. Kuten ei myöskään hiihtoon, luisteluun tai pyöräilyyn. Ennillä on CP-vamma, jonka takia kehon vasen puoli ei toimi kunnolla. Lisäksi hänellä on vaikeahoitoinen epilepsia ja ongelmia näkemisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kanssa. Ratsastusterapiassa Enni on käynyt Varkauden Ratsastuskeskuksessa kolmevuotiaasta saakka. Kelan myöntämä ratsastusterapia on fysio- tai toimintaterapian tukimuoto. Ratsastusterapiasta hyötyvät esimerkiksi liikunnallisista tai toimintakyvyn vaikeuksista kärsivät lapset ja aikuiset. Yleensä ratsastusterapia on välivaiheen terapiamuoto, mutta painavista syistä sitä voi Ennin tavoin saada myös pitkäaikaisesti. Ratsastusterapian tavoitteet määritellään kuntoutussuunnitelmassa aina yksilöllisesti, kuntoutujan muut terapiamuodot huomioiden. Ratsastusterapia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn monin tavoin. Ennin tilanteessa haetaan kehonhallinnan, keskittymiskyvyn, näkemisen ja itsetunnon kohentamista. – Mikään mekaaninen terapialaite ei voi korvata hevosen lämpöä ja liikettä, kertoo Ennin terapeutti Helena Hiltunen Varkauden Medifysistä. – Hevosen rytmikkään käynnin ansiosta liikuntarajoitteinenkin saa tuntemuksen sujuvasta kävelystä. Tallitöissä motoriset harjoitukset sujuvat kuin huomaamatta ja pitkäjänteisyys kasvaa. Enni käy ratsastusterapian ohella muissakin terapioissa. – Ratsastusterapia eroaa näistä kuitenkin siinä, että vaikutuksen huomaa saman tien. Keskittymiskyky paranee, kiittelee Ennin äiti Tuula Kettunen. – Tyttö ei heitä kotonakaan rukkasia naulaan saman tien, kun hommat eivät suju. Vaikka hän lähtisi tallille kiukkuisena ja väsyneenä, takaisin palaa aina tyytyväisyydestä hyrisevä tyttö. Kati Soininen Arki ja asiantuntijuus yhdessä Kelan laajassa vaikeavammaisten kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (VAKE) todettiin, että hoito- ja kuntoutusketjua on parannettava kaikilta osiltaan. Kelassa onkin kehitetty kuntoutuksen sisältöjä ja kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä toimintoja aktiivisesti. – Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista ja vaikuttavaa sekä yhteiskunnallisesti kestävää. Asiakas kokee hyvän kuntoutuksen itselleen merkittäväksi, ja asiantuntija tietää sen vaikuttavaksi. Siinä yhdistyvät arki ja asiantuntijuus, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen. Hyvä kuntoutus korostaa asiakasläheisyyttä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä ja kuntoutujan aktiivisuutta. – Kuntoutustarvetta ja toimintakykyä arvioidessa kuunnellaan asiakkaan omaa arviota. Asiakas ja asiantuntijat asettavat yhdessä tavoitteet kuntoutukselle. Kuntoutuksessa tehdään laajasti yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa sekä aina tarpeen mukaan myös omaisten ja lähiverkoston kanssa. Kuntoutuksessa käytetään vaikuttavia menetelmiä tai hyväksi todettuja käytäntöjä. Niitä täytyy myös voida siirtää jokapäiväiseen elämään kuntoutumista tukeviksi käytännöiksi. – Harvoin kuntoutuminen tulee valmiiksi kuntoutusjakson jälkeen. Hyvä tulos syntyy, kun kuntoutujaa ohjataan arkielämässä toistamaan ja harjoittelemaan kuntoutuksessa opittua. Kelassa kehitetään parhaillaan laaja-alaista ohjausta tarvitsevien asiakkaiden henkilökohtaista neuvontaa, jossa etuuksia hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Terveys ■ 13 Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee 1.6.2012 alkaen. Sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden sisällä työkyvyttömyyden tai osa-aikatyön alkamisesta. Hakuajan muutos koskee päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6. tai sen jälkeen. Tukea neuvojalta työhön paluuseen Työkykyneuvonta on Kelan uusi palvelu, joka käynnistyy tammikuusta alkaen vähitellen koko maassa. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai asiakkaalla on useita toistuvia työkyvyttömyysjaksoja. Työkykyneuvojan asiakkaisiin kuuluvat myös ammattikouluttamattomat nuoret ja työttömät työnhakijat, joiden sairauspäiväraha on hylätty lääketieteellisistä syistä. Neuvojat auttavat myös henkilöjä, jotka ovat saaneet hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä ja hakevat sairauspäivärahaa. Lisätietoja saa osoitteesta www.kela.fi/takaisintyohon. Ratsastamisen lisäksi hevosen taluttaminen ja sille jutustelu kuuluvat Ennin terapiaan. Tunnin jälkeen Sulo-poni osaa odottaa Ennin tarjoilemaa herkkupalaa. Terapeutti Helena Hiltunen on huomannut Ennin keskittymiskyvyn parantuneen huikeasti ratsastusterapian aikana. Uusi palvelumalli sairaille ja vammaisille Kela kokeilee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja aikuisten palvelussa uutta palvelumallia. Asiakkaat saavat henkilökohtaisen Kela-neuvojan, joka ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista. Kokeilu on käynnissä toukokuun loppuun Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Tampereella ja KeskiUudellamaalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota vammais- ja kuntoutusetuuksien käsittelyyn. Yhteistyössä muiden asiakkaan tilanteeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa etsitään ratkaisuja palvelun turvaamiseksi silloin, jos Kela joutuu hylkäämään asiakkaan hakemuksen. Kokeilun aikana asiakas voi soittaa suoraan Kela-neuvojalleen sovittuina palveluaikoina. 1 • 2012 • E Elatustukea voi hakea verkossa Kelan maksamaa elatustukea voi nyt hakea verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Verkossa elatustuen hakeminen on helpompaa kuin paperilomakkeella, sillä palvelu kysyy vain tarvittavat tiedot. Palvelu tarkistaa, että tarvittavat kohdat on täytetty, ennen kuin se päästää hakemuksessa eteenpäin. Kela maksaa lasta hoitavalle vanhemmalle elatustukea, jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua tai se on Kelan elatustukea pienempi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia. Elatustukea saa myös vanhempi, jonka lapsen isyyttä ei ole vahvistettu sekä vanhempi, joka adoptoi lapsen ilman puolisoa. Elatustukea saa yli 66 000 perhettä, ja hakemuksia tulee Kelaan vuosittain noin 33 000. Maksuvapautusta elatusapuvelasta haetaan edelleen paperilomakkeella. Tekstari muistuttaa liitteistä Kela otti joulukuussa käyttöön tekstiviestipalvelun yleisen asumistuen verkkohakemuksissa. Viesti lähetetään asiakkaalle seitsemän päivän kuluttua verkossa tehdyn hakemuksen vastaanottamisesta, jos hakemukseen tarvittavia liitteitä ei ole tullut Kelaan. Yleisen asumistuen hakemus joudutaan melko usein hylkäämään siksi, että siitä puuttuu tarvittavia liitteitä. 14 ■ Koti&Perhe Eka Kela-korttini Vauva saa Kela-kortin pian nimenannon jälkeen. LAPSI SAA YHDEN KORTIN. Ensin annetaan henkilötunnus Nimi ja tunnus yhdistetään Synnytyssairaala lähettää tiedon vauvan syntymäs- Tavallisesti noin 2–3 kuukauden iässä lapsi saa nimen. tä äidin tiedoilla Väestörekisterikeskukseen ja maistraattien ylläpitämään väestötietojärjestelmään, jossa vauvalle annetaan henkilötunnus. Uusi ihminen perustetaan väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus lähetetään Väestörekisterikeskuksesta myös Kelaan. Kela-korttia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän henkilötunnuksen perusteella. Jos vauva tarvitsee hoitoa lääkäriasemalla tai korvattavia lääkkeitä ennen kortin saamista, korvauksia haetaan Kelasta jälkikäteen. Nimitiedot välitetään seurakunnasta tai maistraatista väestötietojärjestelmään. Sieltä nämä tiedot välitetään Kelaan. Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että tiedonsiirto tapahtuu pääosin automaattisesti. Järjestelmään on rakennettu kuitenkin paljon tarkistuspisteitä, joilla varmistetaan, että sinne kirjautuu oikeita tietoja. Kortti valmistuu parissa päivässä Ensimmäinen kirje Kelasta Vauvan henkilötiedot lähetetään Kelasta sähköisesti korttien valmistuspaikkaan, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Kela-kortteja valmistetaan keskimäärin 1 300 kappaletta päivässä. Kortti on valmis postitettavaksi viiden päivän sisällä tietojen saapumisesta. Lapsella voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva Kela-kortti. Kortti on henkilökohtainen ja osoitus siitä, että sen haltija kuuluu Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Yhden kortin käytännöstä ei voida poiketa silloinkaan, kun vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet. Kortti postitetaan lapselle kotiin suoraan painopaikasta. Kuoressa on jo lapsen nimi. Kela-kortti on yleensä voimassa toistaiseksi. Se pitää palauttaa, jos henkilön sairausvakuutus päättyy, esimerkiksi muutettaessa pysyvästi ulkomaille. Kortti uusitaan silloin, kun henkilön nimi muuttuu tai hänen Kela-korttiinsa tarvitaan merkintä tiettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta. Uusi kortti tehdään ja postitetaan näissä tapauksissa automaattisesti. Asumistuen tuloraja nousi Yleisen asumistuen perusomavastuun tulorajat nousivat vuoden alusta 120 eurolla. Tällä varmistetaan, ettei työmarkkinatuen tasokorotus heikennä asumistuen saajien tilannetta. Täysimääräinen työmarkkinatuki nousi vuoden alusta 31,36 euroon päivältä. Työmarkkinatukea maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukaudessa. Maksussa olevat asumistuet jatkuvat ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka. E • 1 • 2012 Satu Kontiainen Koti&Perhe ■ 15 Juuri poikavauvan saanut Awa Cham sai lahjaksi Suomessa talkoovoimin kootun pienen äitiyspakkauksen. Suomessa kootuilla äitiyspakkauksilla autetaan gambialaisia äitejä. veysministeriön virkamiehille, että valtio ottaisi tulevaisuudessa asian vastuulleen. Pakkaukset tehdään Tampereen seudulla talkootyönä. Kassin sisälle laitetaan paita, pyyhkeitä, peitto, harja, hoitoöljyä ja hammasharja. – Tarvikkeet pyritään saamaan lahjoituksena, sanoo talkootyhmän vetäjä, Vesilahden seurakunnan diakoni Kaija-Liisa Toivonen. Samainen ryhmä tekee äitiyspakkauksia myös Valko-Venäjälle. Suomessa 10 vuotta asunut Raam Faal innostui pakkauksista reilu vuosi sitten. Hän on jo muutaman vuoden ajan toimittanut käytettyjä sairaalatarvikkeita synnyinmaahansa Gambiaan. Pehmeillä äitiyspakkauksilla sairaalasänkyjen jättämät kolot saadaan kuljetuskonteissa tilkittyä kätevästi. – Ensimmäiset 30 äitiyspakkausta lähtivät Gambiaan vuosi sitten. Seuraava satsi on lähdössä Afrikkaan lähikuukausina, Faal arvioi. Lassi Lähteenmäki Äitiyspakkaus vaihtuu syksyllä Useana vuonna peräkkäin Kelan äitiyspakkaus on vaihtunut uuteen huhtikuun lopulla. Tänä vuonna pakkaus vaihtuu kuitenkin vasta alkusyksystä, arviolta elokuussa. Pakkaus vaihtuu, kun edellinen on jaettu loppuun. – Tavoitteena on, että pakkauksen vaihtumisajankohta saadaan parin vuoden kuluessa siirtymään vuodenvaihteeseen, kertoo etuuspäällikkö Suvi Onninen Kelasta. Uuden, elokuussa vaihtuvan pakkauksen sisältö on jo päätetty. Sisältö on entisenlainen: paljon lasten- vaatteita sekä muita tarpeellisia tavaroita, kuten petivaatteet, kestovaippoja, harsoja sekä lastenhoitoon liittyviä tuotteita. Uutuutena elokuussa julkistettavassa pakkauksessa on sen designlaatikko. Kela järjesti suunnittelukilpailun, jossa Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat loivat äitiyspakkauslaatikolle uuden visuaalisen ilmeen. Voittajaksi valittiin Johanna Öst Häggblomin työ Sukupuu. Laatikon kuvituksessa on nimen mukaisesti sukupuu, johon Osallistujapulan takia Kela perui tammikuussa ensimmäiset kuntoutuskurssit narkolepsiaa sairastaville lapsille ja nuorille. Kursseista on tiedotettu suoraan perheille ja muutenkin poikkeuksellisen laajasti. Kuntoutushakemuksia on nyt alkanut tulla Kelaan. Vanhempien kannattaa edelleen olla aktiivisia ja hakea kursseille. Lisätietoja kursseista www.kela.fi/kuntoutus > Lapsille ja nuorille. Lapsiperheen tukiin indeksikorotus Sairaalaan synnyttämään Farafennin sairaalassa on aika hiljaista, sillä kuivan kauden aikana malaria ei juurikaan kiusaa. Synnyttäneitä äitejä sieltä sentään löytyy. Awa Cham makaa sängyssä väsyneenä. Hän oli pari tuntia aiemmin pyöräyttänyt pojan. Turkulainen Raam Faal ja Farafennin sairaalan johtaja Alhagie Saine ojentavat äidille Suomessa tehdyn äitiyspakkauksen. Äiti ei jaksa reagoida lahjaan, mutta pieni hymy sentään nousee kasvoille. Faalin mukaan äidit ovat olleet hyvin iloisia suomalaisesta lahjasta. Äitiyspakkauksilla kannustetaan länsiafrikkalaisen Gambian äitejä synnyttämään sairaalassa. – Varsinkin verenvuototapauksissa kotona synnyttävä äiti ja lapsi menehtyvät helposti, Raam sanoo. Hänen serkkunsakin kuoli, kun ei ehtinyt ajoissa sairaalaan. Ennen kotisynnytys oli Gambiassa vallitseva käytäntö, mutta nyt jo joka toinen äiti synnyttää laitoksessa. Sairaaloita on maassa jo aika hyvin, siksi synnytysmatkan pituus ei enää pelota äitejä. Suomalaisia äitiyspakkauksia ei riitä kuin pienelle osalle äideistä. Raam onkin ehdottanut Gambian ter- Narkolepsiakuntoutus käynnistyy keväällä perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen läheisteisensä nimet ja kiinnittää vaikkapa kuvia. Suunnittelukilpailu ja kesällä järjestettävä näyttely Virkagalleriassa ovat osa World Design Capital Helsinki -vuotta. Virkagallerian näyttely avautuu kesäkuun lopulla. Näyttelyssä esitellään design-kilpailuun osallistuneita töitä sekä äitiyspakkauksen historiaa. SYNNYTYSMATKAN PITUUS EI ENÄÄ PELOTA. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä eli niin sanottu minimipäiväraha nousi vuoden alussa 22,96 euroon arkipäivältä. Lapsilisä nousi noin 4–6 euroa lapsimäärästä riippuen. Ensimmäisestä lapsesta lapsilisä on nyt 104,19 euroa, toisesta 115,13, kolmannesta 146,91, neljännestä 168,27 ja seuraavista lapsista 189,63 euroa lasta kohden. Yksinhuoltajakorotus on vuodenvaihteesta alkaen 48,55 euroa. Tänä vuonna alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousi 3 %. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha nousi 327,46 euroon. Perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan nyt 98,04 euroa ja muista alle kouluikäisistä 63 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 175,24 euroa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousi 166,71 euroon ja hoitolisä 140,19 euroon lasta kohden. Osittainen hoitoraha nousi 93,77 euroon kuukaudessa. Elatustuki on vuoden alusta 147,96 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Satu Kontiainen 1 • 2012 • E Opintolainan korkoavustusta yhä useammalle 16 ■ Opiskelu&Työ Kela voi maksaa opintolainan korot ja pankin ilmoituskulut korkoavustuksena pienituloiselle. Korkoavustuksen tulorajoja korotettiin viime elokuussa. Avustuksen voi saada, jos lainansaajan bruttotulot ovat enintään 1 195 euroa kuukaudessa. Tuloraja on 1 380– 1 515 euroa kuukaudessa, jos lainansaajalla on huollettavanaan lapsi tai lapsia. Korkoavustusta ei makseta lainoista, jotka on maksettu takausvastuun perusteella pankille. Korkoavustusta ei voi myöskään saada opintotukiaikana erääntyvän yhden prosentin koron maksamiseen. Vuonna 2010 opintolainan korkoavustuksen sai 3 500 lainansaajaa. Tulorajojen korotuksen on arvioitu kaksinkertaistavan määrän. Uusi suositus korkeakouluruokailuihin Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen määrä nousi vuoden alusta 1,84 euroon ateriaa kohti. Tuen ansiosta opiskelijat saavat noin 40 %:n alennuksen ateriasta. Tästä huolimatta heistä vain noin puolet syö päivän pääaterian opiskelijaravintolassa. Korkeakouluaterioiden suunnitteluun ja toteutukseen on julkaistu uudistetut suositukset. Niiden mukaan opiskelijoille tarjottavan ruoan tulee olla monipuolista siten, että siinä yhdistyvät terveellisyys, hyvä maku ja virkistävä vaikutus. Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Suosituksessa käsitellään muun muassa myös kasvisruokavalioiden toteutusta ja ravitsemuslaadun arviointia. Suositus sopii tietolähteeksi opiskelijoillekin. Siinä käsitellään heille tärkeitä kysymyksiä, kuten juomien valintaa, ruokailurytmiä ja painonhallintaa sekä D-vitamiinin riittävän saannin turvaamista. Uusi suositus korvaa vuonna 2008 annetun suosituksen. Opiskelijaravintoloiden täytyy sopeuttaa toimintansa uuden suosituksen mukaiseksi 1.1.2013 mennessä. E • 1 • 2012 Hilla, Joona ja Eetu maksavat vuokraosuutensa asuinpinta-alan mukaan. Opiskelu&Työ ■ 17 Neljän kimpassa asuu edullisesti Opiskelijan asumisen tuet eivät ole aivan yksinkertainen yhtälö. Yhteinen kämppä oli sattumien summa Hillalle, Joonalle, Eetulle ja Villelle. Kaverukset istuvat Helsingin Meri-Rastilassa sijaitsevan vuokra-asuntonsa olohuoneessa. Toinen puoli huoVAIHTOneesta on rajattu Hillan omaksi tilaksi. EHTOJEN – Kimppakämppä oli ihan VERTAILU spontaani idea, joka syntyi yhteKANNATTAA. nä iltana, Eetu sanoo. – Joku sanoi etsivänsä asuntoa ja halusi seuraa, kun asuminen on niin kallista. Koolla ollut porukka päätti lähettää kaupungille hakemuksen, ja vastaus tuli nopeasti. Vaikka neljän huoneen asunto on iso, sen 970 euron vuokra on neljälle opiskelijalle suorastaan edullinen. Maksuosuudet on jaettu asuinpinta-alan mukaan, eikä tilanjaosta ole asujien mukaan käyty ”tunnin mittaista vääntöä” suurempaa väittelyä. Vuokranmaksussa auttaa opintotuen asumislisä. Ystävykset kehuvat kilpaa Kelan hyvää palvelua tukibyrokratian selvittelyssä. – Teimme kyllä varmuuden vuoksi vähän pyydettyä tarkemman selvityksen siitä, mikä tila kuuluu kenellekin, ja mikä on sen neliömäärä ja vuokra, Ville kertoo. – Virkailijat olivatkin sitten kiinnittäneet järjestelyymme huomiota ja pohtineet kahvipöydässä, onko reilua, että yksi asuu olohuoneessa, Hilla nauraa. Neljän kimppa ei ole törmännyt epäilyyn asujien parisuhteesta, vaikka asukkaat ovat sellaisista kokemuksista paljon kuulleetkin. Mitä eri vaihtoehtoja opiskelijalla sitten on asumisen järjestämiseksi? Leikitäänpä, että joensuulainen Reetta on päässyt Helsingin yliopistoon ja nostaa muiden opiskelijoiden tavoin Kelalta opintotukea. Kuten Meri-Rastilan kimppa, hänkin voi saada sen osana asumislisää. Asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan maksamista asumismenoista, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Koska loppusumma jää itse maksettavaksi, Reetta etsii mahdollisimman edullista vuokraasuntoa. Reetta kaavailee hakevansa asuntoa opiskelija-asuntosäätiöltä, jolta saisi asunnon 280 euron kuukausivuokralla. Toisaalta, jos Reetta muuttaisi kimppaan, kukin opiskelija saisi oman asumislisänsä omasta vuokraosuudestaan, enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Jos Reetta vuokraisi asunnon 500 eurolla kaverin kanssa, he saisivat yhteensä 400 euroa asumislisää. Entäpä jos vanhemmat ostaisivat Reetalle asunnon? Asumislisän kannalta se ei kannata, sillä vanhempansa vuokralaisena Reetta saisi asumislisää vain 58,87 euroa kuussa, vaikka maksaisi käypää vuokraa. Oman asunnon hankkiminen taas siirtäisi Reetan yleisen asumistuen piiriin. Niin käy, jos opiskelijan, tämän puolison tai pariskunnan yhteinen omistusosuus asunnosta on vähintään 50 prosenttia. Vaikka asumistuen enimmäismäärä on asumislisää suurempi ja sitä maksetaan ympärivuotisesti, tulorajat ovat opintotukea alhaisemmat. Asumistuen määrää pienentää myös se, että asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle sen yhteenlaskettujen asumismenojen ja tulojen perusteella. Jussi Förbom Juttua varten on haastateltu Kelan asiantuntijaa Ilpo Lahtista. ASUMISLISÄ ON OSA OPINTOTUKEA ■ Asumislisä maksetaan opintotuen tavoin vain opiskelukuukausilta, ja sen nostaminen kuluttaa tukikuukausia. ■ Vuokralla asuva perheetön opiskelija voi saada opintotuen asumislisää (perheetön = ei omaa tai puolison lasta). ■ Yleistä asumistukea voivat saada opiskelijat, jotka asuvat omassa tai puolisonsa omistusasunnossa tai yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa. ■ Opintotuen asumislisä maksetaan jokaiselle opiskelijalle erikseen. Yleinen asumistuki maksetaan yhteisesti ruokakunnalle. ■ Yleisen asumistuen määrää kannattaa alustavasti arvioida Kelan nettisivuilta löytyvän laskurin avulla www.kela.fi/laskurit. Työttömän perusturvaan euron korotus Tämän vuoden alusta täysimääräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat 31,36 euroon päivältä. Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa. Korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukaudessa. Työttömyysturvan lapsikorotuksia sekä korotusosan ja muutosturvalisän määrää korotettiin myös indeksikorotuksen verran. Tasokorotuksen vuoksi työmarkkinatukea voivat saada myös sellaiset henkilöt, joilta tuki on aikaisemmin evätty esimerkiksi puolison tulojen perusteella. Työttömän kannattaa tarkistaa tilanteensa ja jättää uusi työmarkkinatukihakemus. Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta Lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. Osasairausvapaan aikana työskentely myös osoittautui turvalliseksi: kukaan tutkimukseen osallistuneista osasairausvapaalla olleista ei joutunut keskeyttämään vapaata liikuntaelinoireiden pahenemisen vuoksi. Sekä työntekijöiden että heidän esimiestensä kokemukset osasairausvapaasta olivat pääosin myönteisiä. Suomessa tuli 2007 voimaan osasairauspäivärahalaki, jonka tarkoitus on helpottaa pitkittyneellä sairauslomalla olleen paluuta työhön. Vuoden 2010 alusta Kela on voinut maksaa osasairauspäivärahaa jo kahden viikon sairauspoissaolon jälkeen. 1 • 2012 • E 18 ■ Eläkkeellä Lääkekattoa korotettiin Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousi vuoden alusta 700,92 euroon kalenterivuodessa. Lääkkeiden vuotuinen omavastuu eli niin sanottu lääkekatto on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Kokemuksista omaishoitajana Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry kokoaa kirjan omaishoitajien kokemuksista ja arjesta. Sana ja muoto ovat vapaat; kirjoitus voi olla runo, lyhyt tarina, pakina tai asiateksti. Kirjoitukset saavat olla enintään noin 2–3 liuskaa. Lähetä kirjoituksesi 30.4. mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen merja.purhonen@omaishoitajat.fi tai kirjeitse osoitteeseen Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry/ Merja Purhonen, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Viestin aiheeksi tai kuoreen maininta ”omaishoitajan elämää”. Voit kirjoittaa nimelläsi tai käyttää nimimerkkiä. Kaikki antologiaan valitut kirjoittajat saavat kirjasta tekijänkappaleen. Lisäksi kolme kirjoittajaa saa materiaalipalkinnon. Lähettämällä kirjoituksesi antologiaan annat samalla julkaisuluvan. Eläkettäkin voi hakea verkossa Kelan eläkeasiakas voi hakea internetistä osoitteesta www. kela.fi/asiointi muun muassa vanhuuseläkettä, eläkkeensaajan asumistukea ja eläkettä saavan hoitotukea. Verkossa asiointi on vaivatonta. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, ja nettilomake ohjaa täyttämään oikein. Verkossa voi tarkistaa muun muassa eläkkeiden, lapsikorotuksen, eläkettä saavan hoitotuen ja eläkkeensaajan asumistuen hakemuksen käsittelytilanteen sekä maksupäivän. E • 1 • 2012 Ruotsalaisen eläkehakemuksen kanssa täytyy olla tarkkana. Bengt Lundström sai parhaat neuvot Pensionsmyndighetenistä. Eläkettä Ruotsin-vuosilta Ruotsin-eläke ei tule kuin tarjottimella. – Älkää kuvitelko, että Ruotsissa ansaittu eläke tulisi itsestään. Täytyy olla aktiivinen ja valmistautua hyvissä ajoin, sanoo tammisaarelainen Bengt Lundström. Bengt työskenteli 90-luvulla viisi vuotta Ruotsissa. Hän on yksi monista suomalaisista, jotka saavat eläkettä Ruotsista. Omaa vastuuta korostaa myös Petra Bondas. Hän työskentelee Kelan EU-eläkeyksikön vakuutussihteerinä Vaasassa. – Täytyy olla selvillä siitä, missä on asunut ja työskennellyt eri ajanjaksoina. Hankalaksi asian tekee se, että Ruotsissa ei ole keskitettyä rekisteriä työmarkkinasopimuseläkkeistä. Jokaisen pitää selvittää vaikkapa entisiltä työnantajiltaan, minne eläkehakemus pitää lähettää. Bondas toteaa, että moni Ruotsissa työskennellyt ei tiedä oikeu- destaan Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeeseen. Jotkut saattavat jopa kokonaan luopua eläkkeen ha- HAKEMUKSET OIKEAAN PAIKKAAN ■ Eläketurvakeskus ETK välittää eläkehakemuksia ulkomaille oikealle käsittelevälle taholle silloin, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa. Yleensä hakija tällöin myös asuu Suomessa. ■ Kela vastaanottaa eläkehakemuksia Suomeen ja välittää ne oikealle työeläkelaitokselle, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettuna ulkomailla. Usein tällainen hakija asuu edelleen ulkomailla. kemisesta, koska se koetaan hankalaksi. – Toinen tavallinen väärinkäsitys on, että on oikeutettu täyteen eläkkeeseen Suomesta, jos ei hae eläkettä Ruotsista. Suomen kansaneläkkeeseen vaikuttaa se, kuinka kauan on asunut ja työskennellyt Suomessa. Eläke ei kasva, vaikka jättäisi Ruotsin eläkkeen hakematta, Petra Bondas kertoo. Pienet summat voidaan maksaa kertakorvauksena. Ruotsi kiristi työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja vuonna 2008. Siksi henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa muttei Ruotsissa. Bengt Lundström toteaa, että oli melko monimutkaista perehtyä kaikkeen tarpeelliseen tietoon, jotta lopulta sai eläkkeensä Ruotsista. Eläkkeellä ■ 19 Kokonaislääkitys kohdalleen ■ Ruotsissa yleinen vanhuuseläke eli allmän ålderspension, joka vastaa Suomen työeläkettä, muodostuu seuraavista eläkkeistä: inkomstpension (ansioeläke), premiepension (rahastoeläke) ja tilläggspension (lisäeläke). Ruotsissa näitä hallinnoi Pensionsmyndigheten. ■ Ruotsissa Suomen kansaneläkettä vastaava eläke on nimeltään garantipension. Sitä ei pidä sekoittaa Suomen takuueläkkeeseen. ■ Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeitä (avtalspension/tjänstepension) maksavat ruotsalaiset työnantajat. Järjestelmä pohjautuu työmarkkinasopimuksiin, ja sitä hallinnoidaan yksilöllisten työeläkesopimusten valintakeskuksissa (valcentraler), esim. Fora. ■ Ruotsin sjukersättning, jonka Försäkringskassan maksaa, vastaa Suomessa Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä. Lisätietoja saa osoitteesta www.pensionsmyndigheten.se ja osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Kansainväliset tilanteet. KANNATTAA VALMISTAUTUA AKTIIVISESTI. – Tein sen erehdyksen, että lähetin Ruotsiin eläkehakemukseni samalla, kun hain eläkettä Suomesta 63-vuotiaana. Se oli kaksi vuotta liian aikaisin Ruotsin eläkkeelle. Hakemukseni vanheni, ja jouduin myöhemmin tekemään uuden. Sopiva aika hakea Ruotsista eläkettä on aikaisintaan vuosi ennen kuin eläkkeen pitäisi alkaa. Bengt toteaa, että Ruotsin eläke on tullut tilille sujuvasti, kun hän lopulta alkoi saada sitä. Petra Ljung Kela palvelee eläkeasioissa numerossa (suomeksi) ja (ruotsiksi). Eläketurvakeskuksesta saa lisätietoja ulkomaan eläkkeistä numerosta (suomeksi) ja (ruotsiksi). HAITAT VOIDAAN VÄLTTÄÄ. Iäkkäiden käyttämien lääkkeiden määrät ovat kasvaneet selvästi viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 1976 yli 75-vuotiaista 21 prosenttia käytti yli viittä eri lääkettä. Vuonna 2003 yli kuuden lääkkeen käyttäjiä oli jo 67 prosenttia ikääntyneistä. Proviisori Jouni Ahosen viime vuonna tekemän väitöstutkimuksen mukaan ikääntyneet käyttävät keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä. Yleisimpiä ovat sydän- ja verenkiertosairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, joita käyttää noin 85 prosenttia ikääntyneistä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat psyykenlääkkeet, kuten unilääkkeet tai masennuslääkkeet. Näitä käyttää noin 60 prosenttia ikääntyneistä. –Paikka paikoin psyykenlääkkeet ovat jo yleisimpiä. Niiden käyttö on lisääntynyt erityisesti laitoshoidossa olevilla vanhuksilla, Ahonen kertoo. Reilun monilääkityksen rajana pidetään kymmentä eri lääkettä. Ahosen tutkimuksessa tämä raja ylittyi kolmasosalla yli 75-vuotiaista. Ahonen tähdentää, että lääkkeiden vähentäminen ei ole itsestään selvä tavoite. – Lääkkeet on määrätty helpottamaan elämää ja parantamaan toimintakykyä. Monilääkitykseen liittyy kuitenkin merkittävä haitallisten yhteisvaikutusten riski. Siksi kokonaislääkitys pitäisi arvioida lääkärin vastaanotolla säännöllisesti ja aina lääkitystä muutettaessa. Arvioinnissa pitäisi huomioida myös itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet. Yhteisvaikutusta on syytä epäil- lä, jos tutun lääkkeen vaikutus muuttuu yllättäen, ja muutos on yhdistettävissä uuden lääkkeen aloittamiseen tai toisen lääkkeen lopettamiseen. Lääkkeen vaikutus voi muuttua myös toisen lääkkeen annoksen vähentämisen tai lisäyksen yhteydessä. Kelan eläkkeet nousivat hieman Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläkkeet, rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousivat vuoden alusta 3,8 %. Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousi 608,63 euroon kuukaudessa. Täysi takuueläke nousi 713,73 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on nyt 313,90 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perheeläkkeen perusmäärä nousi 57,76 euroon kuukaudessa. – Silloin esimerkiksi unilääke saattaa väsyttää totuttua pidempään tai verenpainelääke voi laskea painetta tavallista enemmän. Tai sitten aiemmin hyvin toimineen lääkkeen teho heikentyy yllättäen, Jouni Ahonen kertoo. Näissä tilanteissa täytyy aina ottaa yhteys lääkäriin tai apteekkiin. – Oman voinnin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä yhteisvaikutukset ovat täysin ehkäistävissä. Huimaus on tavallinen haitta. Silloin liikkuminen voi alkaa pelottaa, vaikka se olisikin tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ahosen mukaan huimauksen taustalla voi olla esimerkiksi jokin keskushermostoon vaikuttava lääke tai sitten matalahko verenpaine, joka voi kostautua erityisesti yöaikaan vessareissulle noustessa. Jaksamista mittaamassa Carers of Older People in Europe (COPE) Index on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan ikääntynyttä omaista tai läheistä hoitavan henkilön kokemuksia. Kelan tutkimusosasto on kääntänyt COPE Indexin suomeksi. Samalla on arvioitu sen soveltuvuutta sekä vanhuksia että MS-kuntoutujia avustavien omaisten tuentarpeen arviointiin. Mittarissa on 15 kysymystä, jotka kartoittavat hoitamiseen liittyviä kokemuksia ja tuentarvetta. Mittarin avulla sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä, kuten terveyskeskuksessa, voidaan selvittää omaishoitajan kuormittumista ja siihen johtaneita syitä. Tämän jälkeen voidaan pohtia ratkaisuja jaksamisen tukemiseksi, kuten hakua Kelan omaishoitajakurssille. Vaikka vointi olisikin moitteeton, kokonaislääkitys on hyvä arvioida säännöllisesti. Apteekista tai lääkäriltä voi pyytää lääkityksen selvitystä tai arviointia. Internetissä on myös tarjolla ilmainen palvelu kokonaislääkityksen listaamiseen osoitteessa www.laakekortti.fi. Käytössä olevien lääkkeiden listaus on välttämätön apuväline arviointeihin. – Lääkkeen käyttöä ei saa lopettaa eikä muuttaa itse, vaan asia täytyy ottaa esille lääkärissä, Ahonen painottaa. – Lääkäri ei loukkaannu kuullessaan, ettei hänen määräämänsä lääke ole käytössä. Päinvastoin, lääkärille on tärkeää ja arvokasta tietää, jos potilas kokee pärjäävänsä ilman lääkettä. Ahonen tietää, että ostettujen ja käytettyjen lääkkeiden välillä on suuri ero tilastoissa. – Vuosittain tuhotaan yli seitsemän rekkalastillista avaamattomia lääkepakkauksia. Tämä on valtavaa haaskausta. Kipu vie iäkkään tasapainon Satu Kontiainen ELÄKETERMEISSÄ ON EROJA Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yhteydessä liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan ongelmiin, ilmenee Jyväskylän yliopistossa tehdystä väitöskirjasta. Kivun oikea-aikainen tunnistaminen terveydenhuollossa ja kohdennettu kuntoutus kannattavat, sillä kipu on merkittävä riskitekijä. Liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan vaikeudet lisäävät kaatumisriskiä ja ennakoivat vakavamman toiminnanvajauden kehittymistä. 1 • 2012 • E ■■ Etuudet 20 ■■ Kelan etuudet 2012 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta . Tarkempia tietoja etuuksista saat internetsivuilta www.kela.fi, Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista. Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet na ylittää , euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain , euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä – %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Kelan kortit Matkakorvaus kuntoutus, ja alle -vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta. Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus Puhelinpalvelu: ■ Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauksen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle -vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilmanen kortti on voimassa vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus ■ Kela korvaa osan yksityislää- kärin palkkioista ( % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista ( % taksasta , euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on noin – %. Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan lasE • 1 • 2012 Muutto toiseen maahan Työnteko toisessa EU-maassa tai eläkepäivien vietto Aurinkorannikolla ovat esimerkkejä tilanteista, jotka vaikuttavat henkilön sosiaaliturvaan. Kelassa on huomattu, että suomalaiset eivät usein tiedä tai muista, että muutto ulkomaille ja myöhemmin takaisin Suomeen vaikuttaa myös sosiaaliturvaoikeuksiin. Näillä sivuilla lyhyesti esitellyt säännöt voivat olla erilaiset Suomen rajat ylittävissä tilanteissa. Sosiaaliturvaan voi vaikuttaa jo pelkkä työskentely ulkomailla, vaikka henkilö ei muuttaisi sinne. Kun lähtee ulkomaille lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi ajaksi, kannattaa ottaa yhteys Kelaan ja selvittää oikeus sosiaaliturvaan. Aiheesta saa lisätietoa osoitteesta www.kela. fi/muutto tai puhelimitse ma–pe klo –. kusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus ■ Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus ■ Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja ham- paiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa % sekä proteesien teknisestä työstä % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa % taksasta. Lääkekorvaus ■ Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko %, % tai %. Vaikka korvaus on %, maksat euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuon- ■ Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää , euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät , euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata , euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään , euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha ■ Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön –-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa , euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään päivää. Osasairauspäiväraha ■ Osasairauspäivärahaa voi saa- da työkyvytön, jolla on oikeus Kuntoutus ■ Vajaakuntoisten ammatillinen Vajaakuntoisen nuoren koulutus ■ Kun –-vuotiasta vajaakun- toista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään , e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha ■ Kuntoutusrahaa voi saada –-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. ■■ 21 Etuudet ■■ Vammais- ja hoitotuet ■ Alle -vuotiaan vammaistu- kea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on , e/kk, korotettu vammaistuki , e/kk ja ylin vammaistuki , e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on , e/kk, korotettu hoitotuki , e/kk ja ylin hoitotuki , e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu , e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus ■ Kela maksaa ruokavaliokorvausta vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu ■ Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Työterveyshuollon tuki ■ Kela korvaa työnantajille ja yrit- täjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta- ja maahanmuutto Äitiysavustus ■ Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki ■ Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle -vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat ■ Äidillä ja isällä on oikeus työ- suhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enintään päivää, kun hän käyttää vähintään viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle -vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan , euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa , euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä ■ Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää vuotta: vanhimmasta lapsesta , e/kk, toisesta , e/kk, kolmannesta , e/kk, neljännestä , e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta , e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta , e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat .., .., .., .., .., .., .. ja .. Pienten lasten hoidon tuet ■ Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle -vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle -vuotiaasta lapsesta , e/ kk, kustakin seuraavasta alle -vuotiaasta lapsesta , e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista , e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään , e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli -vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on , e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään , e/kk/ lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan , e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään tuntia viikossa alle -vuotiaan tai perusopetuksen . ja . luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki ■ Kela maksaa elatustukea alle -vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on , e/kk/ lapsi. Erityishoitoraha ■ Äiti tai isä voi saada ansionme- netyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle -vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle -vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa , euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Asevelvollisen tuet ■ Kela maksaa pienituloisille Opintotuki Muutto ulkomaille tai Suomeen vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on – e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle -vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään % vuokrasta, ,–, e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään , e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä www.kela. fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita e/ kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi. Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan. henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. ■ Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Hae silloin sosiaaliturvan piiriin pääsyä lomakkeella Y. ■ Opintotukea ovat opintoraha Koulumatkatuki ■ Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta 1 • 2012 • E päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään e/kk. KELASSA TÖISSÄ ■ Maahanmuuttajien ja pako- laisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. ■ Kela maksaa sotilasavustusta Vuorottelukorvaus ■ Vähintään vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään ja enintään päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on tai % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. Työttömän perustuki ■ Työtön –-vuotias työnha- kija voi saada Kelasta – työttömän peruspäivärahaa enintään päivältä tai – työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat , e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta , e/pv, kahdesta lapsesta , e/pv ja kolmesta tai useammasta , e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään e/kk. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija E • 1 • 2012 eensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena – kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki Sotilasavustus asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena – perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. – asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. – erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. ■■ Etuudet 22 ■■ Moderaattorina Kelassa Kelan asiakasneuvoja Anniina Vähäkuopus työskentelee Kelan yhteyskeskuksessa eli puhelinpalvelussa ja vastaa noin muun asiakasneuvojan kanssa asiakkailta tuleviin puheluihin. Vähäkuopuksen erikoisalaa ovat lapsiperheiden ja opiskelijoiden elämään liittyvät etuudet. Puhelinpalvelun ohella Vähäkuopus toimii moderaattorina lapsiperheiden Kela-Kerttu-verkkopalvelussa ja Kela-Kertun Facebook-sivuilla. Palvelussa asiakkaat voivat kysyä ja keskustella lapsiperheiden etuuksista. Mitä moderaattori oikein tekee? – Moderaattori vastaa verkkopalvelun sujuvuudesta, kertoo Vähäkuopus. – Käytännössä vahdin sitä, että keskustelu on asiallista ja annetut vastaukset ovat oikein. – Palvelu on siitä hieno, että asiakkaat voivat kysyä mieleen tulevia asioita vaikka keskellä yötä. Me pyrimme yhdessä seitsemän muun ”Kertun” kanssa vastaamaan niihin mahdollisimman pian – yleensä seuraavan arkipäivän aamuna. Kelan osallistuminen sosiaaliseen mediaan on Vähäkuopuksen mielestä hyvä, sillä se tuo palvelun sinne, missä asiakkaatkin ovat. – Sosiaalinen media on kiinteä osa myös omaa elämääni ja vapaa-aikaani. Välillä tuntuu, ettei olisi töissä ollenkaan, kun näitä hommia tekee! Henrik Jussila Kela-Kertun löydät osoitteesta www.kela.fi > Lapsiperheet > Kela-Kerttu. tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Työttömyysturvan lisät ■ Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on tai e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on , e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Matka-avustus ■ Jos työmarkkinatukeen oikeu- tettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialu- Eläkkeellä Esite: Eläkkeelle Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva ■ Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi , e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea. Kansaneläke ■ Kansaneläkettä saavat ne, joil- la ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Täysi kansaneläke on yksinäiselle , e/kk ja parisuhteessa olevalle , e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää , e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona , e/kk ja parisuhteessa olevalle , e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki –-vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna tai sitä ennen syntyneelle –-vuotiaalle sekä vanhuuseläke vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle -vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on , e/kk/lapsi. Kuntoutustuki ■ Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Takuueläke ■ Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle , e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle , e/kk ja parisuhteessa olevalle , e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkettä saa myös vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Rintamalisät ■ Kela maksaa mies- tai naisve- teraanille verotonta rintamalisää , e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea. Perhe-eläke ■ Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle -vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös –-vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on , e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on , e/kk. Alle -vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään , e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Tehtävät ■ 23 Ristikko 1/2012 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi euron ja yksi euron sekä kahdeksan euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina ... Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko /, Palautepalvelut, HELSINKI. Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Ristikko / ratkaisu Elämässä / olleen ristikon voittajat: euroa voitti: Maija Vepsäläinen, Espoo, euroa voitti: Raili Nieminen, Raisio, euroa voittivat: Tuija Peltomaa, Vanha-Ulvila, Paula Luoma, Pori, Tuovi Koskitanner, Tampere, Tuula Rissanen, Toivala, Sinikka Tuomaala, Tornio, Juha Kääriäinen, Lahti, Lauri Heinonen, Helsinki ja Minni Nordström, Turku. Onnea voittajille! 10 kysymystä sosiaaliturvasta . Missä päätetään lääkkeiden korvattavuudesta? a) Helassa b) Hileissä c) Hilassa . Kela uudistaa ja yksinkertaistaa kolmen tulevan vuoden aikana a) 75 hakemuslomaketta b) 115 hakemuslomaketta c) 250 hakemuslomaketta . Mikä näistä on Kelan työikäisille järjestämä kuntoutus? a) Aslak b) Oula c) Jouni . Mikä näistä ei ole ruotsalainen eläke? a) inkomstpension b) lyxpension c) premiepension . Opintotuen asumislisä on enintään a) 150,60 e/kk b) 201,60 e/kk c) 250,60 e/kk . Viime vuonna Kela peri takaisin liikaa maksettuja etuuksia yhteensä a) 1,3 miljoonaa euroa b) 74 miljoonaa euroa c) 137 miljoonaa euroa . Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee .. a) seitsemästä päivästä viiteen b) kolmesta viikosta kahteen c) neljästä kuukaudesta kahteen . Kelan korvaamalle taksikyydille voi tilata tutun kuljettajan, jos on a) eläkeläinen b) vaikeavammainen tai alle 16 v. c) raskaana tai matkustaa vauvan kanssa . Yli -vuotiaiden käyttämistä lääkkeistä yleisimpiä ovat a) sydän- ja verenkiertosairauksien lääkkeet b) psyykenlääkkeet c) kipulääkkeet . Mitä näistä etuuksista ei voi hakea verkossa? a) elatustukea b) vanhuuseläkettä c) työkyvyttömyyseläkettä 1c, 2b, 3c, 4c, 5a, 6b, 7b, 8a, 9b ja 10c. Oikeat vastaukset: 1 • 2012 • E If you move to Finland permanently, you will normally be covered by the Finnish social security system and will qualify for Kela benefits.These are regarded as a permanent move: return migration, employment lasting at least years, or marriage to a person permanently residing in Finland. Persons moving to Finland on a permanent basis must apply for coverage under the Finnish social security system by filing the Kela form Y. If you move to Finland temporarily, you will normally not be entitled to social security benefits from Kela. If you move abroad for less than a year, you will retain your coverage under the Finnish social security system. If you stay abroad for more than a year, your social security coverage in Finland usually ends. If you move to another EU/ EEA country or Switzerland to work, you will normally be covered by the social security system of your country of employment. You must notify Kela if you move abroad or if you move back to Finland. Certain Kela benefits are not payable abroad. There are special rules for certain groups such as posted workers, civil servants, students and family members as well as persons moving between the Nordic countries or countries that have a social security agreement with Finland. Moving to or away from Finland Benefit guide: Moving to or from Finland ■ Kela has a responsibility to provide access to rehabilitation services for persons with disabilities to support their vocational Rehabilitation ■ Anyone who is between and years of age and incapacitated for work by reason of illness is eligible for a Sickness Allowance from Kela. It is taxable income. If an incapacitated employee is entitled to sick pay from his or her employer, the Sickness Allowance is paid to the employer. The amount of the Sickness Allowance is typically calculated by reference to taxed earnings or to earnings over the last months. On average, it is equal to about % of earnings. Persons with no or low income can get a minimum sickness allowance. Partial Sickness Allowance is available to persons who are incapacitated for work and entitled to a Sickness Allowance. Recipients must switch temporarily from full-time to part-time work status. Sickness Allowance ■ Kela pays part of the cost of your treatment or rehabilitation related trips. The compensation may be deducted directly from the fare, provided you give an authorization to the taxi operator. Compensations for travel expenses ■ Kela provides reimbursements for prescription drugs at three rates: %, % and %. The reimbursement is normally deducted from the price of the drugs at the pharmacy when you present your Kela card. Finns are avid travellers, with more and more taking trips of even several months for example to stay with relatives abroad. Extended holiday travel is usually not a problem in terms of coverage under the Finnish social security system, but it may affect eligibility for specific benefits. You should notify Kela if you will be staying abroad for longer than a short vacation. The obligation to notify applies to anyone receiving a benefit from Kela. Any changes that might affect one’s eligibility for benefits should be notified. But how to distinguish between short and extended stays abroad? According to Suvi Rasimus, a lawyer at Kela, a general rule that applies for employees is that any trip that takes longer than one’s regular annual leave counts as an extended stay abroad. With certain benefits, even a shorter stay will affect. Unemployed jobseekers should be especially careful when travelling abroad, as payment of unemployment benefits ends after days of foreign travel. According to the website of the Employment and Economic Development Offices, unemployed jobseekers may stay abroad for up to six days during a year. This count includes days for which they receive unemployment benefit. Several short trips abroad may also be enough to reach the maximum limit. Taking an extended trip abroad? vides economic security to the spouse and children of per- ■ Conscript’s Allowance pro- Conscript’s Allowance secondary schools and institutes of vocational education with a long commute to school are eligible for compensation for the cost of travel between home and school. ■ Full-time students of upper School Transport Subsidy available in the form of a Study Grant for persons aged years or over, Housing Supplement for students without dependants who live in rented accommodation, government guarantees for student loans, and student loan interest assistance. Non-citizens of Finland can get financial aid for studies in Finland if they live in Finland on a permanent basis for a purpose other than studying. If you move to Finland solely for study purposes, you cannot get Finnish student financial aid. ■ Financial aid for students is Financial aid for students Studying, Unemployment Benefit guides: Work and Study support or child support has been set at an amount lower than the Child Maintenance Allowance due to financial difficulties or you have adopted the child as a single parent or the paternity of a child has not been confirmed. Benefit guide: security in the form of national and guarantee pensions. With the guarantee pension, all Finnish pension recepients are assured a minimum monthly pension of EUR .. Persons on a small income can also get a Housing Allowance. National pensions are paid to persons with no or low income from statutory earnings-related pension insurance. They are available as Disability Pensions, Unemployment Pensions and Old-Age Pensions. An Early Old-Age Pension paid at an actuarially reduced rate is also available. Kela pays an increase for children under years to recipients of both national and earnings-related pensions. ■ Kela provides basic retirement Basic retirement security Pensions and Retirement Retirement refugees integration assistance at a rate equal to that of the Labour Market Subsidy. The integration assistance can be supplemented by municipal income support. Integration assistance can be claimed from the employment office, which draws up a personal integration plan with the claimant. ■ Kela pays immigrants and Integration assistance for immigrants for a few months. This is on top of their regular wage. Kela, the Social Insurance Institution of Finland, looks after basic security for all persons resident in Finland through the different stages of their lives. For details about the benefits, see www.kela.fi or Benefit guides, or contact a Kela office. Social security benefits available from Kela in 2012 ■■ ■■ Benefits bursement for the fees charged by private doctors and for the cost of any examinations and treatments prescribed by a private doctor. Usually, you will be reimbursed at the treatment site when you present your Kela card. The reimbursement is deducted from the bill. If this is not the case, you can claim reimbursement from Kela afterwards. ■ Kela pays a partial reimbursement for the cost of oral and dental examinations and treatments provided by a private dentist or dental hygienist. ■ Kela provides a partial reim- Reimbursements for medical expenses ■ Anyone covered under the Finnish health insurance system can request a European Health Insurance Card (EHIC) from Kela. EHIC holders are entitled to medically necessary care during a visit to another EU/EEA country or to Switzerland. The EHIC is valid for two years at a time and is available free of charge. EHIC is not a replacement for your Kela card. European Health Insurance Card nently in Finland or is otherwise covered by the Finnish health insurance system gets a personal Kela card. It is typically used in pharmacies and medical clinics to obtain an on-the-spot reimbursement for prescription drugs or a medical bill. When you move to Finland, register at a Kela office and complete an application for coverage under the Finnish social security system. When accepted, you will receive your personal Kela card. ■ Everyone who lives perma- Kela card Health and Rehabilitation Benefit guide: Health Disability Allowance if they have an illness or injury that creates a need for care and rehabilitation that lasts at least months and imposes particular strain and requires a greater commitment from their family than the care of non-disabled children of the same age. Persons aged years or older can be paid Disability Allowance if their functional status is diminished for a period of at least months and they are not drawing a pension on account of disability or old age. These allowances are exempt from tax. Pensioners’ Care Allowance is available to persons whose func- ■ Children under can be paid Disability and care allowances be paid to to -year-olds who participate on a full-time basis in rehabilitation offered by Kela, health authorities or occupational health providers. The purpose of the rehabilitation must be to help them remain active in working life or to enter or return to the labour market. The Rehabilitation Allowance is normally paid at a rate equal to that of the Sickness Allowance. Persons participating in rehabilitation may also be eligible for a means-tested, tax-free maintenance allowance. Finally, means-tested rehabilitation assistance may be paid during job training or low-wage employment. ■ Rehabilitation Allowance can Rehabilitation Allowance Young persons between and years who have functional impairments may be referred to vocational rehabilitation and to education in order to ward off a transition to disability pension. They can be paid a Rehabilitation Allowance. integration, and to offer medical rehabilitation for severely disabled persons under years. Psychoteraphy services for adults are also available through Kela. a leave from their job on account of child birth or child care. While on leave, they are entitled to a Maternity, Paternity or Parental Allowance from Kela. Paternity and Parental Allowance can also be paid to the ■ Mothers and fathers can take Maternity, Paternity and Parental Allowances der years from abroad are entitled to an Adoption Grant, a lump-sum benefit that is free from tax. Its amount depends on the country of adoption. ■ Parents adopting a child un- Financial assistance with international adoption tled to a Maternity Grant. Mothers may choose between a taxfree EUR cash benefit and a maternity package containing baby clothing and child care items. Adoptive parents are also eligible. nance Allowance from Kela if a parent with maintenance responsibilities has not paid child ■ You can get Child Mainte- Child Maintenance Allowance be paid General Housing Allowance, Pensioners’ Housing Allowance, Housing Assistance for Conscripts or a Housing Supplement for Students to offset some of their housing costs. ■ Persons on a low income can Assistance with housing costs paid to the mother or father of a severely ill under -year-old child if he or she participates in the treatment or rehabilitation of their child either in a hospital or outpatient clinic, at home as part of a hospital or outpatient intervention, or at a rehabilitation or adaptation training course. The amount of the Special Care Allowance is linked to the recipient’s earnings. Persons with no or low income are eligible for a minimum allowance. ■ Expecting mothers are enti- Maternity Grant ■ Special Care Allowance can be Special Care Allowance care starting from when the payment of Maternity, Paternity and Parental Allowances ends to when they start school. The parents may choose between a place with a municipal day care provider and assistance from Kela in the form of a Child Home Care Allowance or a Private Day-Care Allowance. ■ Children are entitled to day Child day care subsidies Child Benefit until their child is years old. ■ Kela pays parents a tax-free Child Benefit parents of a child adopted before age . Maternity, Paternity and Parental Allowances are usually calculated by reference to taxed income from employment or self-employment. They are subject to tax. Persons with no or low income can get a minimum allowance. Home and Family Benefit guide: Home and Family Grant to persons aged years or over who have coeliac disease. ■ Kela pays a tax-free Dietary Dietary Grant services for free to persons with a hearing, combined hearing/vision, or speech impairment. Applicants must be in need of interpretation for purposes of work, education, communication or recreation. ■ Kela provides interpretation Interpretation services for the disabled tional status is estimated to be diminished for at least months because of illness or injury. find a job outside their principal geographical area of employment can be paid Labour Market Subsidy towards travel costs ■ Unemployed persons who Travel assistance with out-of-area employment between and years are eligible for Basic Unemployment Allowance and Labour Market Subsidy. The benefits paid in respect of unemployment can also be adjusted to part-time or incidental work. Unemployment benefits are also available during participation in employment promotion measures such as job training or preparatory training for working life. Participants in employment promotion measures are eligible for a Maintenance Allowance. Unemployment benefits may be increased by an additional amount or transition assistance supplement. If you are dismissed for business or production related reasons, you can be paid Basic Unemployment Allowance at a higher rate. Benefits paid in respect of unemployment can be claimed simultaneously with registration at the employment office. Basic Unemployment Allowance can be paid for months while the recipient looks for work in another EU/EEA country. ■ Unemployed job seekers Basic unemployment security ment history of at least years can make arrangements with their employer to go on a job alternation leave. The employer agrees to hire a replacement who is registered as unemployed with the employment office. The employee is entitled to a job alternation compensation. ■ Employees with an employ- Job Alternation Compensation sons performing conscript service. Conscripts may be eligible for financial assistance with eg housing costs. under the National Pensions Act to surviving spouses and children living in Finland. They are available as Spouse’s Pension for surviving spouses under years and as Orphan’s Pension for children under . Children who attend school can be paid Orphan’s Pension between ages and . The Spouse’s Pension available from Kela is in most respects the same as the national pension, but its amount depends not only on the surviving spouse’s other pensions but also on other income and assets. ■ Kela pays survivors’ pensions Survivors’ pensions for surviving spouses and children en who served in Finnish wars a tax-free front-veterans’ supplement and front-veterans’ supplement. ■ Kela pays the men and wom- Front-veterans’ supplements pension to retirees whose total pension income before taxes is less than EUR . per month. National pension recepients with no earnings-related pension will receive a guarantee pension of EUR . per month (if living alone) or EUR . (if living in a couple relationship). Persons drawing national pension on the basis of early retirement will receive less. Persons who have immigrated to Finland and lived here for at least years are entitled to a guarantee pension if they are years or older or years and are disabled within the meaning of the National Pensions Act. ■ Kela will pay a guarantee Guarantee pensions National pensions are available as Old-Age Pension to recipients aged years and over. Rehabilitation Subsidy – a fixed-term benefit – is a disability pension aimed at promoting return to work. It is paid at the same rate as the regular Disability Pension. ■■ Benefits ■■
© Copyright 2024