Elämässä Elämässä

ä
s
s
ä
m
ä
l
E
20
n
tii
i
n
la
Ke
t
leh
•
13
1
20
ko
a
jok
■ Ajassa
Kehitteillä entistä helpompia
tapoja tukien hakemiseen.
s. 7
■ Terveys
Enni tuntee itsensä tavalliseksi tytöksi hevosen selässä.
s.12
■ Koti&Perhe
Ensimmäinen kirje Kelasta
sisältää vauvan oman Kelakortin. s.14
■ Opiskelu&Työ
Neljä opiskelijaa asuu edullisesti kimppakämpässä. s. 16
■ Eläkkeellä
Lääkkeiden yhteisvaikutuksia
kannattaa tarkkailla. s.19
Kelan
etuudet
s. –
Takaisin
töihin
Tuija Laukkanen
iloitsee palautuneesta
työkyvystään.
Sivut 8–11
Kela
Benefits
s. –
2 ■ Ajassa
Pääkirjoitus
Elämässä
■
Helmikuu 2012
Elämässä – Mitt i allt -lehti
on julkinen tiedote,
joka jaetaan jokaiseen kotiin.
Numero 1/2012 jaetaan 22.2.–4.3.
45. vuosikerta
Ei kytätä vaan
pidetään huolta
Julkaisija
Kansaneläkelaitos (Kela)
Toimitus
toimitus@kela.fi
tai etunimi.sukunimi@kela.fi
Puh.vaihde 020 634 11
Osoite PL 450, 00101 HELSINKI
K
Toimitus vastaa vain tilatuista
kirjoituksista ja valokuvista.
Jakelu
Suomen Suoramainonta Oy
Lehden jakelua koskevat kysymykset
ja palaute:
Suoramainonnan palvelunumero
(09) 561 564 36
tai verkkolomake osoitteessa
www.jakelupalaute.fi/kela
Päätoimittaja
Seija Kauppinen
Toimitussihteeri
Satu M. Kontiainen
Etuudet
Hilkka Nakari
Toimituksen sihteeri
Nina Sistonen
Taitto
BOTH Oy, www.both.fi
Kansikuva
Juha Törmälä
Näkövammaisille
Äänilehtenä Elämässä-lehteä
voi tilata joko Kelan toimiston
kautta tai suoraan
Näkövammaisten Keskusliitosta,
PL 30, 00030 IIRIS
puhelin (09) 396 041/
Niina Juntunen
niina.juntunen@nkl.fi
Kela verkossa
www.kela.fi
www.kela.fi/elamassa
Painos
Noin 2,7 miljoonaa kpl
Painopaikka
Sanomapaino Oy, Vantaa
ISSN 1798-5358
E • 1 • 2012
PUHUTAAN
JÄLJELLÄ
OLEVASTA
TYÖKYVYSTÄ.
esäkuun alussa astuu voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuutta puuttua työkyvyttömyyteen
silloin, kun tilanteeseen vielä voi vaikuttaa. Työnantajan täytyy vastedes ilmoittaa työterveyshuollolle, jos työntekijä on ollut sairauslomalla vähintään kuukauden. Yli kolme kuukautta jatkuvan sairauspäivärahan ehdoksi tulee, että työterveyshuolto on arvioinut työntekijän työkyvyn. Työntekijän pitää huolehtia, että arvio tehdään, ja toimittaa se Kelaan.
Lainsäätäjän tavoite edistää terveyttä ja työkykyä
sekä tukea työhönpaluuta on kannatettava. Toteutus on kuitenkin mutkikas ja vaatii tiivistä yhteistyötä
sairastuneen henkilön, hänen työnantajansa ja työterveyshuollon sekä Kelan välillä.
Kun työterveyshuolto saa tiedon pitkään jatkuneesta sairauspoissaolosta, työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Voi olla, että työntekijä
on sairautensa vuoksi käynyt muualla hoidossa. Työterveyslääkärin lausunto on kuitenkin aiheellinen sen
vuoksi, että hän tuntee työpaikan olosuhteet paremmin kuin esimerkiksi ulkopuolinen erikoislääkäri.
Sen jälkeen työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jatkaa töissä. Työntekijän pitää toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivältä. Kela muistuttaa häntä asiasta kirjeitse ennen
rajan täyttymistä.
Lainmuutoksella kannustetaan etsimään ratkaisuja
työhönpaluun helpottamiseksi. Voidaanko työtehtäviä keventää niin, että niistä selviytyy? Voiko sairauslomalta palaava jatkaa saman työnantajan palveluksessa jossakin muussa tehtävässä?
Mielestäni on hyvä, että nyt ei puhuta työkyvyttömyydestä vaan jäljellä olevasta työkyvystä. Ei arvioida
sitä, mikä on mennyt, vaan sitä, mikä on jäljellä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain yli 20 000 suomalaista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni
jatkamaan töissä. Sairastunut voi nyt olla kuukausiakin
poissa töistä, ilman että työterveyshuolto tietää asiasta, kun sairausloman on kirjoittanut jokin muu taho.
Kukaan ei yritä auttaa potilasta takaisin töihin. Hän voi
jäädä kotiin omiin oloihinsa ja päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka voisi ja haluaisi jatkaa työntekoa.
Työpaikoille on kehitetty erilaisia varhaisen puuttumisen ohjelmia, joilla yritetään vähentää syrjäytymistä työelämästä. Kaikissa työpaikoissa niitä ei vielä ole.
Uusi lainsäädäntö pakottaa työnantajan kiinnittämään
huomiota paljon sairastavaan työntekijään ja auttamaan häntä. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan välittämisestä. Kukapa meistä haluaa sairaana unohtua kotiinsa? Moni vajaakuntoinen tahtoo kuulua työyhteisöön
ja saada työstä sisältöä elämäänsä. Toimeentulokin on
turvatumpi, kun palkka juoksee.
Toivottavasti uusi käytäntö toimii hyvin ja saa aikaan toivottua parannusta sairastavien elämään.
Seija Kauppinen
PINNALLA
■ Miksi osa lääkkeistä ei ole
        
Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä:
helmikuussa ja lokakuussa.
korvattavia?
Suomen sairausvakuutuksen piiriin
kuuluvilla on oikeus saada korvausta
sairauden hoitoon määrätyn lääkkeen
kustannuksista. Edellytyksenä on,
että lääkevalmiste on hyväksytty
korvattavaksi.
Kela ei päätä lääkkeiden korvattavuutta, vaan päätöksen tekee
sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila). Saadakseen lääkevalmisteensa korvattavaksi myyntiluvan
haltijan eli yleensä lääkeyrityksen on
haettava lääkevalmisteen jokaiselle
pakkauskoolle ja vahvuudelle korvattavuutta ja kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista Hilalta.
Lääke jää korvausjärjestelmän
ulkopuolelle, jos Hila ei vahvista sen
korvattavuutta tai ei voi pitää
yrityksen ehdottamaa tukkuhintaa
kohtuullisena. Lääke jää kokonaan
asiakkaan maksettavaksi myös silloin,
jos lääkeyritys ei hae valmisteelle
korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa. Lääkeyritys voi myös irtisanoa
aiemmin korvattavan valmisteen
korvausjärjestelmän ulkopuolelle.
Jos lääkevalmisteella ei ole Hilan
hyväksymää ja voimassa olevaa
korvattavuutta, siitä ei voida maksaa
sairausvakuutuslain mukaista
korvausta.
Ajantasaista tietoa saa Kelan
lääkehaku-palvelusta www.kela.fi/
laakehaku.
Ajassa ■ 3
 
Helsinkiläinen Tiia Sjövall pitää uudistuvan Kelan ilmettä siistinä ja modernina. Selkeät nettisivut saavat häneltä erityisesti kiitosta.
Paranee vanhetessaan
Kohti uutta Kelaa -teemalla Ke-
la kehittää toimintaansa vuosina 2012–2015. Kela pyrkii ennakoimaan asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja jatkaa työtään sosiaalisesti,
ekologisesti ja taloudellisesti kestävältä pohjalta.
Punaisena lankana kehittämistyössä on, että asiakkaan tulee saada hänelle kuuluvat tuet ja palvelut
mahdollisimman helposti ja elämäntilanteeseensa nähden mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää, että
Kelan täytyy pystyä ennakoimaan
ja tunnistamaan asiakkaan tarpeet
ja reagoimaan niihin entistä herkemmin.
Kela on jo matkalla siihen suuntaan. Asiakkaat huomaavat joitakin
muutoksia jo tänä vuonna (näistä
lisää jutussa s. 7). Kela pyrkii määränpäähänsä kehittämällä työprosessejaan, jotka mahdollistavat sujuvan asioinnin kirjallisesti, suullisesti, verkossa tai kasvotusten aina
sen mukaan, mikä kulloinkin on
asiakkaalle kätevintä.
Vuonna  Kela tavoittelee saavansa 60 prosenttia hakemuksista verkkoasioinnin kautta. Viime
vuonna oltiin vasta 17 prosentissa.
Tänä vuonna tavoite on kaksinkertainen, toisin sanoen 30 prosenttia
hakemuksista.
Verkkoasioinnin rinnalla Kela
haluaa tarjota laadukasta henkilökohtaista palvelua, kun asiakkaan tilanne sitä vaatii. Kela haluaa
myös luottaa asiakkaisiin entistä
enemmän ja vähentää selvitysten
ja liitteiden määrää.
Hyvää asiakaspalvelua tarjoavat
työhönsä tyytyväiset, osaavat työntekijät. Siksi Kela haluaa lähivuosina myös vahvistaa asemaansa modernina ja houkuttelevana huipputyöpaikkana, joka tunnetaan hyvästä asiakaspalvelustaan.
Syksyllä 75 vuotta täyttävä Kela
siis paranee iän myötä.
Tua Kyrklund
1 • 2012 • E
Puheenvuoro | Erkki Lampén
Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden
maisteri ja vapaa kirjoittaja
 
4 ■ Ajassa
Halkeama
A
rvelen tietäväni vain yhden ihmisen, joka todella rakastaa verojen maksamista, ja hänkin asuu Ruotsissa. Ihmisten
ylivoimaiselle enemmistölle verot ovat
välttämätön paha, ja ne maksetaan nuristen ja vältellen, mikäli mahdollista.
Synnyin reilut 50 vuotta sitten vaurastuvaan Suomeen. Sotakorvaukset oli suoritettu ja talouskasvun
hedelmiä käytettiin hyvinvointivaltion rakentamiseen.
Ei niitä silti kaikille riittänyt. Samaan aikaan kun tavallisiin eteläsuomalaisiin koteihin ilmaantui auto ja telkkari, syrjäseudut tyhjenivät. Maaseutu koneellistui, eikä töitä riittänyt kaikille. Eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen rauhanajan kansainvaellus kuljetti pientilallisten aikuistuneet lapset etelän taajamiin
ja Ruotsiin.
Kaikki eivät päätyneet Volvoja rakentamaan. Osa ei
löytänyt juurikaan Tukholman satamaa kauemmaksi,
vaan päätyi siltojen alle viinaa juomaan ja kaupungille
rötöstelemään. ”En finne igen”, sanottiin näistä Slussenin sisseistä, joita ruotsalainen sosiaalijärjestelmä kuitenkin piti jokseenkin auliisti hengissä.
Suomessakin oivallettiin, että kun yhteiskuntaa kohtaa noin ankara murros, ihmisiä alkaa putoilla reunan
yli. Kun talous kasvoi voimakkaasti, kakusta oli helppo jakaa köyhemmillekin. Niin saimme nykyisen kaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän. Sen mottona on, ettei
ketään saa jättää heitteille. Ja hyvä niin.
Elämme jälleen hämmästyttävän rakennemuutoksen aikaa, tällä kertaa globaalin. Tehtaat karkaavat halvan työvoiman
maihin, ja kokonaiset ammattialat lakkaavat olemasta. Ihmisiä
KETÄÄN EI
SAA JÄTTÄÄ siirtyilee taas paikasta toiseen,
työn ja hyvinvoinnin perässä tai
HEITTEILLE.
jotakin pakoon.
Vaikka suomalaisten köyhinkin kymmenys elää nykyään
vauraammin kuin puolet suomalaisista syntymäni aikoihin,
tuloerot kasvavat jatkuvasti. On
hyväksytty, että markkinatalouden avainasemissa olevia palkitaan ruhtinaallisesti, tai ainakaan sitä vastaan
ei kapinoida kovin äänekkäästi.
Silti leikittelen joskus ajatuksella, olisiko aseellinen
kapina tai kansannousu Suomessa enää missään oloissa mahdollinen. Millä tavoin, mistä kohtaa ja kuinka
paljon yhteiskunnan pitäisi haljeta, jotta aseelliset ryhmät alkaisivat pahat mielessä kulkea talosta taloon, räjäytellä pommeja ja vallata strategisia kohteita? Voisiko Suomi esimerkiksi luhistua Kreikan lailla, vai noudattelisiko halkeama nykyisen maahanmuuttokeskustelun rintamalinjoja?
Jos talous taantuisi rajusti tai talouskasvun tuloksia
ei enää jaettaisi vähäosaisille, jos merkittävä osa kansaa kokisi valtiovallan palvelevan vieraita etuja ja jos
pitkittynyt poliittinen kriisi rapauttaisi hallinnon, saattaisi löytyä paljonkin ihmisiä, jotka ajattelevat: nyt on
meidän tilaisuutemme.
Ei se todennäköistä ole. Mutta rakastakaa verojanne.
On paljon halvempaa pitää yhteiskunta ehyenä kuin
paikkailla särkynyttä.
E • 1 • 2012
Tukea tuli liikaa
Perintä on mahdollisuus hoitaa asia järjestykseen.
Joskus tukea maksetaan aiheettomasti tai määräl-
tään liian suurena. Silloin Kelalla on lakisääteinen velvollisuus periä liikaa maksettu määrä takaisin. Usein
liikamaksun on aiheuttanut se, että asiakas ei ole ilmoittanut etuuden myöntämiseen tai sen suuruuteen
vaikuttavien olosuhteidensa muutoksesta.
Kelan perintäyksikkö lähestyy asiakasta postitse
maksukehotuksella. Kirjeessä on myös summa, tilinumero ja eräpäivä. Jos asiakas ei pysty maksamaan summaa eräpäivään mennessä, hänen kannattaa heti ottaa
yhteyttä perintäyksikköön ja keskustella mahdollisuudesta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Neuvoa voi kysyä myös Kelan puhelinpalvelusta.
Jos perittävää summaa ei ole maksettu eräpäivään
mennessä, perintäyksikkö lähettää toisen kehotuksen
14 päivää ensimmäisen jälkeen. Siinä kerrotaan, että
maksamatta jättäminen siirtää asian ulosottoon. Samalla otetaan esille mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä aiheutuva harmi, kuten luoton saannin tai
vuokra-asunnon hankkimisen vaikeutuminen.
– Ulosottoon lähettäminen ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää. Se tehdään vasta silloin, jos asiakas
todetaan ulosotossa varattomaksi, kertoo Kelan perintäasioihin erikoistunut lakimies Antti Partanen.
– Kela ei siis tee maksuhäiriömerkintää. Emme pysty myöskään poistamaan sitä.
Huhtikuun alusta alkaen merkintä tulee myös tilanteissa, joissa ulosotto on kestänyt vähintään 18 kuukauden ajan kuluneiden kahden vuoden aikana.
Maksettavaan määrään vaikuttaa esimerkiksi ylei-
sessä asumistuessa perhesuhteiden muutos tai työttö-
myysturvassa työskentelypäivät. Liikamaksua voi syntyä myös opiskelijalle, joka tienaa opintotuen sallimia
määriä enemmän, Antti Partanen kertoo.
Joskus liikamaksun syynä voi olla takautuvasti
myönnettävä toinen etuus, jonka vaikutuksen vuoksi
ensin myönnetty etuus on maksettu aiheetta tai liian
suurena. Harvoin syynä voi olla myös tiedonsiirto- tai
laskuvirhe.
Etuuksien liikamaksujen perinnän lisäksi Kelan tehtävänä on hoitaa opintotuen takausvastuusaatavien sekä elatusapuvelkojen perintää. Viime vuonna Kela peri takaisin 86 miljoonaa euroa liikaa maksettuja etuuksia ja noin 74 miljoonaa euroa elatusapuvelkoja.
Satu Kontiainen
ÄLÄ JÄÄ
TULEEN MAKAAMAAN
■ Ilmoita Kelaan, kun olosuhteissasi tapahtuu muutos, joka vaikuttaa tuen saamiseen tai määrään.
■ Jos opiskelet, muista seurata opintojesi edistymistä
ja tulorajojen täyttymistä, jos työskentelet samalla.
■ Toimi heti ensimmäisestä maksukehotuksesta, jos
liikamaksu tai elatusapuvelka on edennyt perintään.
■ Ota yhteyttä perintäyksikköön, jos et pysty maksamaan perintälaskua. Voit tiedustella mahdollisuutta
osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä.
Perintäyksiköiden yhteystiedot ovat myös internetissä
osoitteessa www.kela.fi/yhteystiedot > Toimistot ja
muut palvelupisteet > Perintäyksiköt.
 
Ajassa ■ 5
Taas
mennään
Saarijärvellä asuva Tuulikki
Minkkinen on matkustanut viime vuosina melko paljon Kelan
korvaamilla taksikyydeillä paikalliseen terveyskeskukseen ja sairaalaan Jyväskylään.
– Minulla on pään alueella melanooma. Sädehoitojen aikaan kyytejä on ollut päivittäin, hän kertoo.
Reilu vuosi sitten Kelan kyytien
tilaustapa muuttui. Taksi tilataan
nyt keskitetystä varausnumerosta.
Puhelu maksaa saman verran kuin
tavallisen taksin tilaus alueella.
– Tämä on osoittautunut oivalliseksi menetelmäksi. Numerokin
on helppo muistaa. Yritin kyllä ensin kysyä tiettyä kuljettajaa. Kelasta
kertoivat sitten, että ainoastaan vaikeavammaiset ja yksin matkustavat
alle 16-vuotiaat lapset voivat tilata
tutun kuljettajan.
Vaikka kuljettaja on voinut vaihtua, ikäviä yllätyksiä ei ole Tuulikin
mukaan ikinä ollut.
– Muutin yhdeksän vuotta sitten
Helsingistä Saarijärvelle. Tuntuu,
että maalla kuljettajat ovat poikkeuksetta ystävällisiä. He tuntevat
minut jo ja kysyvät vointia, taasko
mennään? Se tuntuu hyvältä.
Kun hoitoajat ovat tiedossa, Tuu-
likki tilaa useamman kyydin kerralla.
UUSI
TILAUSTAPA ON
TOIMIVA.
– Kerron varauskeskukseen, missä minun pitää olla milloinkin. Keskuksessa sitten arvioivat, paljonko
aikaa matkaan varataan.
Tuulikki kertoo, että taksi on aina paikalla kuin nakutettu – vain
yhden kerran kuljettaja myöhästyi
viisi minuuttia. Asia selvisi soitolla
varauskeskukseen.
Kyydissä voi olla myös muita
matkustajia.
– Juttu on aina luistanut hyvin.
Kerran koukattiin syrjäkylän kautta. Aikataulut pitivät silloinkin kutinsa, vaikka kuljettaja haki kyytikaverin sisältä ja auttoi pukemisessa.
Satu Kontiainen
Tilausnumerot ovat osoitteessa
www.kela.fi/matkakorvaus >
Taksimatkat.
Ruoka on parantanut jo vuosituhansia
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan
Kasvilääketieteen tohtori James A. Duke on
yksi maailman johtavista luontaislääkinnän
asiantuntijoista.
– Hedelmissä ja vihanneksissa on useimmissa satoja lääkinnällisiä yhdisteitä, joista
kukin vaikuttaa omalla tavallaan terveyteen, Duke toteaa.
Hän kertoo ruuasta lääkkeenä teoksessaan Parantavien ruokien opas. Kirjassa käsitellään yli :tä yleistä sairautta ja vaivaa
sekä niihin sopivia kasvilääkesuosituksia reJames A. Duke:
septien kera.
Parantavien ruokien
opas. Luonnonmukaisia
Kirjoittaja esittää ”Duken tehotusinan”,
hoitokeinoja yli 
 parhaiten tauteja karkottavaa ruoka-aiyleiseen vaivaan.
netta. Ykkösenä on valkosipuli, jossa on liki
Otava, .
  biologisesti vaikuttavaa ainetta.
Duke itse käyttää valkosipulia sydänvaivoihinsa. Se ehkäisee veritulppia ja edistää veren tasaista virtausta. Valkosipuli, sipuli ja
purjo lievittävät myös astmapotilaan oireita. Duke neuvoo lisäämään niitä salaatteihin, keittoihin tai muhennoksiin. Valkosipuli ja
sipuli parantavat myös diabeetikkojen aineenvaihduntaa.
Duke nauttii päivittäin saksanpähkinöitä. Kourallinen saksanpähkinöitä pitää hänen mukaansa sydänlääkärin loitolla. Niissä on
serotoniinia ja paljon omega-rasvahappoja, jotka kohentavat mielialaa ja virkistävät muistia.
Yksinäisyydessä on aina monia samoja piirteitä. Silti jokainen kokee yksinäisyytensä
omalla tavallaan. Yksinäisyyteen liitetään
useimmiten kielteisiä tunteita, mutta se voi
myös ruokkia luovuutta ja antaa voimaa.
Tarja Heiskasen ja Liisa Saariston toimittamassa kirjassa Kaiken keskellä yksin saavat
puheenvuoron yksinäisyydestä kärsivät vanhukset, vangit, maahanmuuttajat ja yksin
elävät masennuspotilaat. Teos on kirjoitettu
yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran
Tarja Heiskanen ja
kanssa.
Liisa Saaristo (toim.):
Kaiken keskellä yksin.
Yksinäisyyden kanssa painivalle ihmiselle
Yksinäisyyden syyt,
kirja tarjoaa vertaistukea ja vinkkejä yksinäiseuraukset ja
syyden karkottamiseen. Häpeän ja huonomhallintakeinot.
PS-kustannus, .
muuden tunteiden ei tarvitse tulla ihmissuhteiden tielle.
Internet nähdään mahdollisuutena uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, vaikka toisaalta verkko saattaa lisätäkin yksinäisyyttä.
Epätoivotun yksinäisyyden torjumiseen ei ole patenttiratkaisua.
Ketään ei voi väkisin kiskoa pois yksinäisyydestä. Kirja auttaa tunnistamaan yksinäisyyden monet kasvot ja paljastaa yksinäisyyden
taustalla vaikuttavia mekanismeja. Ymmärryksen kautta syntyy
mahdollisuus tukea yksinäisyydestä kärsivää niin työn puolesta kuin
vapaa-ajallakin.
Tuula-Maria Ahonen
■ Sitaatit
Tiukka karppaaminen ei sovi
lainkaan tyypin 1
diabeetikoille, lapsille eikä ihmisille,
joilla on alkava
munuaistauti.
Lääkäri ja ravitsemustieteilijä
Kirsi Pietiläinen
Diabetes, /
■
Luvut
Työterveyshuollon
piirissä on noin
87%
palkansaajista eli
1,8 miljoonaa
henkilöä.
■ Vuonna
1980
Suomessa oli
274 751 henkilöä
työkyvyttömyyseläkkeellä.
Vuonna 2010
luku oli 267 248.
Kati Soininen
1 • 2012 • E
Sähköinen resepti
valtakunnalliseksi
Sähköinen resepti (eResepti) otetaan käyttöön julkisessa terveydenhuollossa koko
maassa kuluvan vuoden aikana. Yli 90 % Suomen apteekeista on jo ottanut sähköisen
reseptin käyttöönsä. Tähän
mennessä sähköisiä reseptejä
on kirjoitettu yli 500 000.
Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin alueella
(HUS) sähköinen resepti on jo
käytössä muutamissa kunnissa. Koko 1,5 miljoonan asukkaan HUS-alue ottaa eReseptin käyttöönsä viimeistään tänä syksynä.
Sähköisen reseptin saaneet
potilaat voivat katsoa omia reseptitietojaan Omien tietojen
katselusta osoitteessa www.
kanta.fi. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
 
6 ■ Ajassa
Puhelut
talteen
Kela sai paljon myönteistä palautetta etuuksien suullisesta hakemisesta, kun sitä ensi
kertaa kokeiltiin vuosi sitten
takuueläkkeen hakemisen yhteydessä.
Puheluiden tallentaminen
avaa mahdollisuuden lisätä
etuuksien hakemista puhelimitse. Tallenne on tärkeä asiakkaan oikeusturvan kannalta. Sen avulla voidaan tarvittaessa varmistaa, mitä puhelun aikana on sanottu puolin
ja toisin.
Kelassa testataan parhaillaan puheluiden tallennuksen
teknistä toimivuutta, ja tallennus otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän
kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että
puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään.
Toukokuusta alkaen takuueläkkeen lisäksi vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse.
Puhelinasioinnin lisäämiseen etsitään muitakin uusia
tapoja. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kokeilu, jossa
etuuskäsittelijät soittavat asiakkaille ja tarkistavat puhelimitse esimerkiksi yleisen asumistuen määrän lapsen syntymän jälkeen.
E • 1 • 2012
Asiointia surun keskellä
Omaisen menetys on raskas hetki, eivätkä Kela-asiat ole surussa heti mielessä.
Kela saa tiedon omaisen kuolemasta automaattisesti
KELA
POSTITTAA
PERHEELÄKEHAKEMUKSEN.
väestörekisteristä. Tiedon saatuaan Kela selvittää, voisiko leskellä olla oikeus Kelan perhe-eläkkeeseen. Jos
näin on, asiakkaalle lähetetään hakemuslomake.
– Samalla lomakkeella voi hakea myös työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, muistuttaa Kelan lakimies
Tarja Waris.
Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Työeläkkeen perusteella myös yli 65-vuotias voi olla oikeutettu leskeneläkkeeseen.
Leski saa ensin kuuden kuukauden ajan vakiomääräistä alkueläkettä. Sen jälkeen hän voi saada tuloista ja alaikäisten lasten iästä riippuvaa jatkoeläkettä, joka koostuu perus- ja täydennysmäärästä. Jos perheessä on alle 17-vuotiaita lapsia, leski voi hakea lapsilisien
yksinhuoltajakorotusta.
Käsittely nopeutuu, jos hakemus on täytetty huolel-
lisesti. Joskus joudutaan kuitenkin pyytämään lisäselvityksiä. Jos leski saa Kelalta kansaneläkettä ja hakee
sekä Kelan että työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, joudutaan Kelassa odottamaan, kunnes työeläkelakien mukainen perhe-eläke on ratkaistu. Näin on meneteltävä, koska:
– Kansaneläkettä ja leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei
voi saada samaan aikaan. Asiakas voi valita näistä itselleen edullisemman vaihtoehdon, Tarja Waris sanoo.
Kela maksaa vainajan eläkkeen kuolinkuukauden
loppuun saakka. Joskus tieto kuolemasta tulee Kelaan
myöhässä, ja vainajalle kuuluvia etuuksia on ehditty
maksaa aiheettomasti. Tällöin kuolinpesä saattaa saada eläkkeestä takaisinperintäpyynnön.
Jos vainajan Kela-asioiden hoito tuntuu monimutkaiselta, niiden selvittämiseen voi varata ajan Kelasta.
Tällöin papereita voidaan käydä läpi rauhassa. Neuvoa
Kela-asioiden hoitamiseen voi kysyä myös puhelimitse numerosta 020 692 208, jossa puheluun vastaa leskiasiakkaan tilanteen tunteva asiantuntija.
Elina Teerijoki
Ajassa ■ 7
Entistä helpompaa
Tulkkausta etänä
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu on voitu järjestää
vuoden alusta myös etätulkkauksena. Etätulkkauksen testijakso on meneillään.
Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Lisäksi etätulkkauksen täytyy soveltua asiakkaan
yksilölliseen tilanteeseen.
Etätulkkauksessa asiakas
ja tulkki ovat tietokoneiden
avulla kuvayhteydessä toisiinsa. Tulkki ottaa yhteyden kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilaa asiakkaalle ajan lääkärin vastaanotolle.
Etätulkkaus on asiakkaalle
maksutonta. Kela hankkii
asiakkaille palvelun käyttöön
tarkoitetut laitteet ja käyttöyhteydet.
Tukien hakemiseen kehitetään Kelassa
uusia, asiakkaalle helpompia tapoja.
Verkossa voi jo
nyt hakea lähes
kaikkia Kelan
etuuksia. Verkkoasiointi helLIITTEETKIN pottuu entisestään, kun myös
VOI PIAN
hakemuksen
TOIMITTAA liitteet voi toiVERKOSSA. mittaa Kelaan
verkossa. Monilla on mahdollisuus skannata kotona tai
työpaikalla esimerkiksi vuokrasopimus tai palkkalaskelma pdftiedostoksi, jonka voi toimittaa Kelaan verkkohakemuksen mukana.
Tavoitteena on, että liitteet voi
toimittaa verkossa jo ensi kesänä. Suunnitteilla on myös suojattu viestinvälitys asiakkaan ja Kelan välille. Tietoturvasyistä Kelan
kanssa ei voi asioida sähköpostitse.
Vaikka verkkoasiointi yleistyy,
edelleen voi asioida myös käymällä toimistossa. Kela palvelee hyvin
erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä: aina
on myös niitä, jotka eivät halua tai
kykene asioimaan verkossa.
Ajanvarauksella Kela-asiansa saa
hoidettua itselleen sopivana ajankohtana. Asiakas voi tulla joko toimistoon tai Kelan palveluneuvoja
soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana.
■ Sairaala tai hoitolaitos välittää tiedon potilaan kuolemasta Väestörekisterikeskukseen, joka välittää tiedon Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema sattuu äkillisesti muualla, ilmoita asiasta poliisille. Poliisi huolehtii tarvittaessa kuolinsyyn selvittämisestä ja tiedon välittämisestä Väestörekisterikeskukseen.
Jatkossa Kelan tukia voi hakea
yhä useammin myös puhelimitse.
Tällä hetkellä puhelinsoitolla voi
hakea takuueläkettä ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia.
Toukokuusta alkaen myös
vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea
puhelimitse. Kela postittaa 65 vuotta täyttäville kirjeen, jossa kehotetaan hakemaan vanhuuseläke joko
verkossa, soittamalla palvelunumeroon tai käymällä toimistossa.
Suullisen asioinnin laajentaminen edellyttää, että Kela tallentaa
asiakkaiden puhelut. Näin voidaan
varmentaa asiakkaan hakemuksessa antamat tiedot. Puheluiden
tallennuksen teknistä toimivuutta testataan keväällä, ja toiminto
otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän kevään aikana.
Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun
alussa, että puhelu tallennetaan
Kelan tietojärjestelmään.
 miljoonaa
kävijää
Minna Latvala
Lue lisää internetistä www.kela.fi/
asiointi ja www.kela.fi/palvelunumerot
 
MUISTIN TUEKSI
Hakemista helpotetaan uudistamalla kaikki 250 hakemuslomaketta tulevien kolmen vuoden aikana.
Uudistus on suunniteltu asiakkailta saadun palautteen pohjalta.
Uusien lomakkeiden kirjasinkoko on entistä suurempi. Kysymysten järjestys on mietitty asiakkaan
näkökulmasta, ja lomakkeista on
poistettu kysymyksiä, joihin saadaan vastaus Kelassa jo olevasta
tiedosta. Myös hakemuksen liitteitä on karsittu.
Ensimmäisenä uudistuvat yleisen asumistuen ja vammaistuen
hakemuslomakkeet, jotka tulevat
käyttöön jo tänä keväänä.
■ Ilmoita omaisesi kuolemasta Kelaan, jos hän on
saanut Kelan eläkettä. Kelan eläke maksetaan kuolinkuukauden loppuun. Lisätietoja saat Kelasta.
■ Täytä perhe-eläkehakemus ja toimita se joko Kelan
tai työeläkelaitoksen palvelupisteeseen. Sekä Kelan
että työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet voit hakea samalla lomakkeella. Lomakkeita saat muun muassa Kelan internetsivuilta tai toimistoista.
Viime vuonna Kelan internetsivuille tehtiin 16,3 miljoonaa
käyntiä. Kävijämäärä kasvoi
edellisestä vuodesta lähes 17 %.
Kävijöitä oli eniten suomenkielisillä sivuilla (97 %). Kaikista kävijöistä 2,1 % kävi ruotsinkielisillä sivuilla ja 1,2 % englanninkielisillä. Sivuilla vierailtiin
eniten maanantaisin, ja elokuu
ja tammikuu olivat vilkkaimmat kuukaudet.
Suosituinta sisältöä olivat
asiointipalvelut sekä lapsiperheille ja opiskelijoille suunnatut osiot. Yksittäisistä sivuista
ylivoimaisesti eniten vierailtiin puhelun hinnoista kertovalla sivulla.
Asiointipalveluihin kirjauduttiin lähes 8 miljoonaa kertaa. Määrä on noin neljänneksen enemmän kuin vuonna
2010. Useimmiten palvelussa käytiin täyttämässä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus.
Uutiskirje
työnantajille
Kela julkaisee Työnantajainfon 4–6 kertaa vuodessa. Sähköiseen uutiskirjeeseen kootaan tietoa, joka helpottaa
työnantajien asiointia, sekä
tiedotetaan muutoksista Kelan toiminnassa tai lainsäädännössä. Uutiskirjeen voi tilata internetistä osoitteessa
www.kela.fi/uutiskirje.
■ Jos sinulla on alle -vuotiaita lapsia, hae lapsilisään yksinhuoltajakorotus. Voit saada sen, niin kauan
kuin et ole uudessa parisuhteessa.
Muita muistettavia asioita on listattu osoitteessa
www.kela.fi > Omaisen kuolema.
Kela muistuttaa verkkoasioinnista ostoskeskuksissa ja apteekeissa.
1 • 2012 • E
Terveys ■ 9
TEKSTI Stiina Kiiveri ■ KUVAT Juha Törmälä
Tuija tahtoo
pitää kiinni
työkyvystään
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt
jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla.
K
Tuija Laukkanen
on työskennellyt
pakkaajana kymmenisen vuotta.
otkalainen Tuija Laukkanen, 52, valvoo,
että näkkileivät sujahtavat oikeaoppisesti paketteihin. Hän on työskennellyt
pakkaajana Vaasan Oy:n Kotkan tehtailla kymmenisen vuotta. Tuija kehuu työkavereitaan, ja muutenkin työ on maistunut. Terveysongelmat alkoivat kuitenkin vaivata työntekoa.
– Alussa työskentelin hapankorppulinjalla, jossa
pakkaaminen on pitkälti käsityötä. Muutaman vuoden
jälkeen yksitoikkoinen toiminta alkoi käydä niskoihin
ja käsiin, Tuija muistelee.
Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevän Tuijan työlistaan
alkoi ilmestyä sairauspoissaoloja.
– Tilanne oli henkisestikin rassaava. Kivut olivat
sellaisia, etten pystynyt kotonakaan tekemään oikein
mitään. Menin eteenpäin särkylääkkeitten voimalla.
– Työterveyshoitajan mielestä yritin liiankin sitkeästi
tehdä töitä, eli apua pitäisi hakea ajoissa.
Tuija ei kokenut jääneensä yksin, sillä työterveyshoitajan ja esimiehen kanssa tilanteesta alettiin puhua
MINUN
PITÄÄ
HUOLEHTIA
ITSESTÄNI.
1 • 2012 • E
10 ■ Terveys
Kuntoutuksen jälkeen
Tuija on pitänyt entistä
paremmin huolta itsestään.
E • 1 • 2012
Terveys ■ 11
heti ensimmäisten sairauspoissaolojen jälkeen. Kotkan
Työterveyden johtava työterveyshoitaja Helena Joas
pitää vastaanottoa tehtaalla joka torstai.
– Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä.
Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, Helena Joas sanoo.
Mahdollisuuksia osasairauspäivärahaan, työkokeiluun ja uudelleenkoulutukseenkin väläytettiin, mutta
Tuija ei ollut niistä kiinnostunut.
– Sen sijaan kuntoutuksesta innostuin heti!
Tuija osallistui ASLAK-kuntoutukseen vuonna 2009
ensin viisi päivää ja myöhemmin kahden viikon jakson.
Seuraavana vuonna kuntoutusta oli vielä viisi päivää.
– Kuntoutusryhmään kuului kymmenen henkeä.
Kuntoutus laittoi todella ajattelemaan, mitä itse tekee
työkyvyn ylläpitämiseksi, hän kertoo.
Kuntoutus sisälsi luentoja, fysioterapiaa, ryhmäkeskusteluja ja monipuolista liikuntaa, kuten allasjumppaa, kuntosaliharjoittelua ja kävelyä.
– Meille kerrottiin tärkeää tietoa myös vuorotyöstä,
Tuija kiittelee.
Ratkaisuja työhön
paluun tueksi
Pitkittyviä sairauspoissaoloja ehkäistään työntekijän,
työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä.
Kurkottelusta eroon
Vaikka Tuijan kunto kesti kuntoutusten jälkeen jo
hyvin työnteon, oli tärkeä huolehtia työkyvyn säilymisestä. Muutoin sama työ voisi pian tuoda entiset vaivat tullessaan.
Ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen Tuijan työpaikalla järjestettiin ensimmäinen virallinen työterveysneuvottelu. Siihen osallistuvat työntekijä sekä
työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Yhdessä
pohditaan, miten työntekijän työkykyä voidaan tukea.
Tuijan tilanteen arviointiin ovat osallistuneet pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja lähin esimies, tarvittaessa
myös työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti.
– Kävimme tarkkaan läpi, millä koneilla pystyn työskentelemään ja millä en. Esimerkiksi en tee enää lainkaan töitä niin sanotulla yläkorpulla. Työhön kuuluu
paljon kurkottelua, kun tarvittaessa nypitään risoja hapankorppuja pois kuljettimelta, Tuija kuvailee.
Rajoituksia tehtiin myös muutamiin muihin työtehtäviin.
– Kaikki kirjattiin ylös. Järjestely on toiminut hyvin,
eli teen töitä linjoilla, joissa paikat kestävät paremmin.
Asia on kaikkien pomojen tiedossa, joten ei ole tarvinnut selitellä mitään.
Selkeä asioista sopiminen yhdessä on ollut kaikkien
etu. Epämääräisistä sopimuksista ja toiveista voi helposti tulla syyllisyyttä niin työntekijälle kuin työnantajallekin, kun toimitaan arjen työkiireissä.
Vaasan Oy:ssä on keskitytty työssä suoriutumisen
tukemiseen varhaisen tuen mallin avulla jo vuodesta
2005. Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos kannustaa kaikkia työnantajia samaan.
– Kotkassa kynnys mennä juttelemaan tutulle hoitajalle on ollut matala ja kolmen tahon yhteistyö toimii
hyvin. Työterveyshoitajan työpaikkavastaanotto otettiin käyttöön vuoden alusta kaikissa Vaasan Oy:n toimipaikoissa, kertoo henkilöstöpäällikkö Laura Peljo.
Olo on nyt helpompi
Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään. Vointia seurataan säännöllisesti
työterveyshoitajan luona.
– Olin käynyt keilaamassa ja vesijumpassa, mutta
otin mukaan myös kuntojumpan. Teen kävelylenkkejä
ja kesäisin pyöräilen töihin, hän listaa.
Tuija kertoilee iloisesti, että kuntoutus ja uudet työtehtävät ovat helpottaneet oloa.
– Särkylääkkeitä en ole paljon tarvinnut. Tiedän, että minun on pakko pitää itsestäni huolta. Kun paikat
ovat kunnossa, voin nauttia myös vapaa-ajastani. Tosin talven pimeydessä haluaisi helposti vain käpertyä
nukkumaan kuin karhu, Tuija nauraa.
– Mutta liikunnan jälkeen on hyvä olo ja parempi
mielikin.
KUNTOUTUKSESTA
INNOSTUIN
HETI!
Työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava työterveyshuollossa, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat
usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin,
kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää.
– Ennen 90 päivän rajan täyttymistä Kela muistuttaa työntekijää pyytämään arviota työterveyshuollosta, sanoo Kelan terveysosaston lakimies Pirkko Sihvonen.
Tämä sääntö tulee voimaan kesäkuun
alussa. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä.
Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa työnantajia ja työntekijöitä miettimään
yhdessä ratkaisuja työhön paluun tueksi ja
pohtimaan sitä, miten työtä voisi muokata
paremmin työkykyä vastaavaksi.
– Työnantajan pitää selvittää yhdessä
työntekijän ja työterveyshuollon kanssa,
voidaanko työntekijän paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä.
Yhteisneuvottelulla pyritään siihen, että
työntekijä voisi palata entiseen tai muuhun
työhön saman työnantajan palveluksessa.
Itse valitsemallaan lääkärillä voi edelleen
käydä ja hakea sairauspäivärahaa muun
kuin työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Kela tarvitsee kuitenkin viimeistään
90 sairauspäivärahapäivän
kohdalla lisäksi työterveyslääkärin lausunnon siitä,
että työkyky on arvioitu ja
työssä jatkamisen mahdolTYÖlisuudet selvitetty.
Kela tiedottaa asiasta kirKYVYLLE
jeitse jokaiselle sairauspäiSOPIVAA
väraha-asiakkaalle, jota uuTYÖTÄ.
si muutos koskee tai saattaa koskea. Muutos alkaa
näkyä asiakkaille vähitellen
1.6.2012 tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa.
Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja
omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta
työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä.
Katkeaako sairauspäiväraha, jos työterveyshuoltoa ei ole?
– Lain mukaan työnantajan on järjestettävä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen. Jos lausunto kuitenkin
puuttuu syistä, jotka eivät johdu työntekijästä, sen puuttuminen ei keskeytä päivärahan
maksamista. Kela selvittää, mistä lausunnon
puuttuminen johtuu ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työntekijään, työnantajaan tai työterveyshuoltoon lausunnon saamiseksi, Pirkko
Sihvonen kertoo.
Heini Lehikoinen
TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS UUDISTUI
■ Kela järjestää työntekijöille ASLAK- ja TYK-kuntoutusta yhteistyössä työpaikan
ja työterveyshuollon kanssa.
Vuonna  ASLAKiin osallistui   kuntoutujaa ja
TYK- kuntoutukseen  
kuntoutujaa.
■ Tämän vuoden alusta
työikäisten kuntoutuksia uudistettiin. ASLAK-kuntoutusta voidaan nyt järjestää joko
lyhytkestoisena (– vrk)
kahdeksan kuukauden kuluessa tai pitkäkestoisena
(– vrk) vuoden kuluessa.
Kuntoutusta on edelleen
mahdollista saada laitos- tai
avomuotoisena. Pitkäkestoi-
sessa vaihtoehdossa voi olla
seitsemänkin jaksoa, ja lyhin
jakso voi olla kolme vuorokautta. Tämä palvelee yrittäjiä ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä hakijoita entistä paremmin.
■ TYK-kuntoutus toteutuu
edelleen kahden vuoden kuluessa, ja kuntoutus kestää
– vuorokautta. Asiakas
voi hakea kuntoutusta työkyvyn muutostilanteissa.
Hakeminen edellyttää lääkärin tekemää kuntoutustarpeen arviointia ja lausuntoa.
■ Kuntoutus koostuu
ammatillisista ja työhön
liittyvistä sekä terveyteen ja
elämäntapoihin kohdistuvista
sisällöistä. Työ ja ammatillisuus ovat nyt entistä vahvemmin mukana kuntoutuksessa.
■ Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriisi tai Kelaan. Tarvitset
lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman hakeaksesi
kuntoutusta Kelasta. Tutustu
kuntoutusmahdollisuuksiin
internetissä: www.kela.fi/kuntoutus ja www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku. Kela palvelee
kuntoutusasioissa numerossa
  .
1 • 2012 • E
12 ■ Terveys
Kolumni | Pirjo Myyry
Kirjoittaja on Kelan
yhteyskeskuksen johtaja
Lämpöä ja
liikettä
Arjentajua, Kela!
O
sui ja upposi saamani asiakaspalaute,
jossa vaadittiin arjentajua Kelan palveluun. Tytär soitti ja kertoi yli 85-vuotiaiden vanhempiensa Kela-asioiden
hoitamisesta. Toisella vanhemmalla oli
määräaikainen korotettu hoitotuki lakannut, kun ikäihminen ei ollut hoksannut täyttää kotiin tullutta jatkohakemusta. Toisen vanhemman kunto oli romahtanut,
ja kotipalvelu käy nyt neljä kertaa päivässä hoitamassa
häntä. Tytär teki hoitotukihakemukset ja hankki lääkärinlausunnot liitteeksi. Paluupostissa tuli Kelalta molemmille vanhemmille kirje, jossa pyydettiin toimittamaan selvitys sairauden aiheuttamista kustannuksista.
Tytär oli tuskastunut, turhautunut ja kiukustunut.
Hän piti Kelan toimintaa käsittämättömänä ja osoituksena siitä, että vanhusten ja heidän omaistensa arki on vierasta Kelan virkailijoille. Hän ihmetteli, miksi hoitotuki myönnetään määräajaksi eikä huolehdita sen jatkumisesta, vaan sälytetään asian hoitaminen
sairaalle, muistiongelmaiselle vanhukselle. Miten voidaan edellyttää kustannusten selvittämistä, vaikka ne
ovat pääosin jo Kelan tiedossa? Useimmiten selvityksen joutuvat tekemään omaiset, joilla on kannettavanaan sekä omat työkiireet että huoli läheisten pärjäämisestä ja voinnista.
Toisen kokemuksen hakemustietojen merkityksestä
sain, kun ikämies soitteli ja ihmetteli, miksi hänen hoitotukensa on hylätty. Hakemuksen liitteenä oli silmätautien erikoislääkärin lausunto heikosta näkökyvystä. Asiakas purnasi hylkypäätöksestä ja totesi liikkumisenkin olevan entistä hankalampaa. Hakemuksessa
asiasta ei ollut mainintaa, joten kysyin, miksi liikkuminen on vaikeutunut. Asiakas vastasi kuin itsestään
selvänä asiana, ”kun on tuo toinen jalka amputoitu”.
Eihän silmälääkäri jalan puuttumisesta lausuntoon kirjoita. Hoitotuen käsittelyyn oleellisesti vaikuttava tieto
saatiin tässä tapauksessa asiakkaan soiton perusteella.
Juuri nyt Kelalla on kova halu parantaa palveluaan. Menossa
on monia kehittämistoimia, joilla asiointia helpotetaan. Etuuden
suullinen hakeminen otettiin
käyttöön takuueläkkeissä viime
KELALLA ON vuonna. Asiakkaat ihastuivat tähän vaivattomaan asiointitapaan,
KOVA HALU
jossa eläkettä voi hakea soittaPARANTAA
malla. Suullisen asioinnin mahPALVELUAAN. dollisuutta tullaan lisäämään.
Vastedes asioita voi hoitaa entistä useammin soittamalla tai käymällä toimistossa. Hakemukseen
tarvittavien liitteiden määrää pyritään vähentämään
hyödyntämällä Kelassa tai muilla viranomaisilla olevaa tietoa. Kelan kieltä selkiytetään, jotta päätökset ja
kirjeet ovat ymmärrettäviä.
Minusta näiden uudistusten punaisena lankana on
tuo kaivattu arjentaju. Kela toimii ymmärrettävästi ja
niin, että asiointi on vaivatonta. Miten hoitotuen hakeminen muuttuu, sitä ei vielä tiedä? Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen hoitotukeen oikeutettu saa sen ja
että hakeminen on helppoa.
E • 1 • 2012
Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kehonhallintaa,
motoriikkaa ja tarkkaavuutta.
TALLILTA
PALAA AINA
TYYTYVÄINEN TYTTÖ.
Hevosen selässä olen ihan kuin tavallinen tyttö, tuumii varkautelainen Enni Kettunen, 9.
Monet Ennin luokan tytöistä käyvät tavallisilla ratsastustunneilla, mutta kyynärsauvan avulla kävelevä ja toisinaan pyörätuolissa istuva Enni ei pysty niille osallistumaan.
Kuten ei myöskään hiihtoon, luisteluun tai
pyöräilyyn. Ennillä on CP-vamma, jonka takia kehon vasen puoli ei toimi kunnolla. Lisäksi hänellä on vaikeahoitoinen epilepsia ja
ongelmia näkemisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kanssa.
Ratsastusterapiassa Enni on käynyt Varkauden Ratsastuskeskuksessa kolmevuotiaasta
saakka. Kelan myöntämä ratsastusterapia on
fysio- tai toimintaterapian tukimuoto. Ratsastusterapiasta hyötyvät esimerkiksi liikunnallisista tai toimintakyvyn vaikeuksista kärsivät
lapset ja aikuiset. Yleensä ratsastusterapia on
välivaiheen terapiamuoto, mutta painavista
syistä sitä voi Ennin tavoin saada myös pitkäaikaisesti.
Ratsastusterapian tavoitteet määritellään
kuntoutussuunnitelmassa aina yksilöllisesti,
kuntoutujan muut terapiamuodot huomioiden. Ratsastusterapia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn monin tavoin. Ennin tilanteessa haetaan kehonhallinnan, keskittymiskyvyn, näkemisen ja itsetunnon kohentamista.
– Mikään mekaaninen terapialaite ei voi
korvata hevosen lämpöä ja liikettä, kertoo
Ennin terapeutti Helena Hiltunen Varkauden Medifysistä.
– Hevosen rytmikkään käynnin ansiosta
liikuntarajoitteinenkin saa tuntemuksen sujuvasta kävelystä. Tallitöissä motoriset harjoitukset sujuvat kuin huomaamatta ja pitkäjänteisyys kasvaa.
Enni käy ratsastusterapian ohella muissakin terapioissa.
– Ratsastusterapia eroaa näistä kuitenkin
siinä, että vaikutuksen huomaa saman tien.
Keskittymiskyky paranee, kiittelee Ennin äiti
Tuula Kettunen.
– Tyttö ei heitä kotonakaan rukkasia naulaan saman tien, kun hommat eivät suju.
Vaikka hän lähtisi tallille kiukkuisena ja väsyneenä, takaisin palaa aina tyytyväisyydestä hyrisevä tyttö.
Kati Soininen
Arki ja asiantuntijuus
yhdessä
Kelan laajassa vaikeavammaisten kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (VAKE)
todettiin, että hoito- ja kuntoutusketjua on parannettava kaikilta osiltaan. Kelassa onkin kehitetty kuntoutuksen sisältöjä ja kuntoutuksen
järjestämiseen liittyviä toimintoja aktiivisesti.
– Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista ja
vaikuttavaa sekä yhteiskunnallisesti kestävää.
Asiakas kokee hyvän kuntoutuksen itselleen
merkittäväksi, ja asiantuntija tietää sen
vaikuttavaksi. Siinä yhdistyvät arki ja asiantuntijuus, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri
Tiina Suomela-Markkanen.
Hyvä kuntoutus korostaa asiakasläheisyyttä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä ja kuntoutujan aktiivisuutta.
– Kuntoutustarvetta ja toimintakykyä
arvioidessa kuunnellaan asiakkaan omaa
arviota. Asiakas ja asiantuntijat asettavat yhdessä tavoitteet kuntoutukselle. Kuntoutuksessa tehdään laajasti yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa sekä aina tarpeen mukaan
myös omaisten ja lähiverkoston kanssa.
Kuntoutuksessa käytetään vaikuttavia
menetelmiä tai hyväksi todettuja käytäntöjä.
Niitä täytyy myös voida siirtää jokapäiväiseen
elämään kuntoutumista tukeviksi käytännöiksi.
– Harvoin kuntoutuminen tulee valmiiksi
kuntoutusjakson jälkeen. Hyvä tulos syntyy, kun
kuntoutujaa ohjataan arkielämässä toistamaan ja
harjoittelemaan kuntoutuksessa opittua.
Kelassa kehitetään parhaillaan laaja-alaista
ohjausta tarvitsevien asiakkaiden henkilökohtaista neuvontaa, jossa etuuksia hoidetaan
kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
        
Terveys ■ 13
Sairauspäivärahan
hakuaika lyhenee
Sairauspäivärahan hakuaika
lyhenee 1.6.2012 alkaen. Sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden sisällä työkyvyttömyyden tai osa-aikatyön
alkamisesta. Hakuajan muutos
koskee päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6. tai sen
jälkeen.
Tukea neuvojalta
työhön paluuseen
Työkykyneuvonta on Kelan
uusi palvelu, joka käynnistyy
tammikuusta alkaen vähitellen koko maassa. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, kun työkyvyttömyys
uhkaa pitkittyä tai asiakkaalla
on useita toistuvia työkyvyttömyysjaksoja. Työkykyneuvojan asiakkaisiin kuuluvat
myös ammattikouluttamattomat nuoret ja työttömät työnhakijat, joiden sairauspäiväraha on hylätty lääketieteellisistä syistä. Neuvojat auttavat
myös henkilöjä, jotka ovat saaneet hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä ja hakevat sairauspäivärahaa.
Lisätietoja saa osoitteesta
www.kela.fi/takaisintyohon.
Ratsastamisen lisäksi hevosen taluttaminen ja sille jutustelu kuuluvat Ennin terapiaan.
Tunnin jälkeen Sulo-poni osaa odottaa Ennin tarjoilemaa herkkupalaa.
Terapeutti Helena Hiltunen on huomannut Ennin keskittymiskyvyn parantuneen
huikeasti ratsastusterapian aikana.
Uusi palvelumalli
sairaille ja
vammaisille
Kela kokeilee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja
aikuisten palvelussa uutta palvelumallia. Asiakkaat saavat
henkilökohtaisen Kela-neuvojan, joka ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista.
Kokeilu on käynnissä toukokuun loppuun Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Tampereella ja KeskiUudellamaalla.
Erityisesti kiinnitetään huomiota vammais- ja kuntoutusetuuksien käsittelyyn. Yhteistyössä muiden asiakkaan tilanteeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa etsitään ratkaisuja palvelun turvaamiseksi
silloin, jos Kela joutuu hylkäämään asiakkaan hakemuksen.
Kokeilun aikana asiakas voi
soittaa suoraan Kela-neuvojalleen sovittuina palveluaikoina.
1 • 2012 • E
Elatustukea voi
hakea verkossa
Kelan maksamaa elatustukea
voi nyt hakea verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi.
Verkossa elatustuen hakeminen on helpompaa kuin paperilomakkeella, sillä palvelu
kysyy vain tarvittavat tiedot.
Palvelu tarkistaa, että tarvittavat kohdat on täytetty, ennen
kuin se päästää hakemuksessa
eteenpäin.
Kela maksaa lasta hoitavalle
vanhemmalle elatustukea, jos
elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua tai se on Kelan elatustukea pienempi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia. Elatustukea saa
myös vanhempi, jonka lapsen
isyyttä ei ole vahvistettu sekä
vanhempi, joka adoptoi lapsen ilman puolisoa. Elatustukea saa yli 66 000 perhettä, ja
hakemuksia tulee Kelaan vuosittain noin 33 000.
Maksuvapautusta elatusapuvelasta haetaan edelleen
paperilomakkeella.
Tekstari
muistuttaa
liitteistä
Kela otti joulukuussa käyttöön tekstiviestipalvelun yleisen asumistuen verkkohakemuksissa. Viesti lähetetään
asiakkaalle seitsemän päivän
kuluttua verkossa tehdyn hakemuksen vastaanottamisesta, jos hakemukseen tarvittavia liitteitä ei ole tullut Kelaan.
Yleisen asumistuen hakemus joudutaan melko usein
hylkäämään siksi, että siitä
puuttuu tarvittavia liitteitä.
                            
14 ■ Koti&Perhe
Eka Kela-korttini
Vauva saa Kela-kortin pian nimenannon jälkeen.
LAPSI
SAA
YHDEN
KORTIN.
Ensin annetaan henkilötunnus
Nimi ja tunnus yhdistetään
Synnytyssairaala lähettää tiedon vauvan syntymäs-
Tavallisesti noin 2–3 kuukauden iässä lapsi saa nimen.
tä äidin tiedoilla Väestörekisterikeskukseen ja maistraattien ylläpitämään väestötietojärjestelmään, jossa
vauvalle annetaan henkilötunnus. Uusi ihminen perustetaan väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus lähetetään Väestörekisterikeskuksesta myös Kelaan.
Kela-korttia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän henkilötunnuksen perusteella. Jos vauva tarvitsee hoitoa
lääkäriasemalla tai korvattavia lääkkeitä ennen kortin
saamista, korvauksia haetaan Kelasta jälkikäteen.
Nimitiedot välitetään seurakunnasta tai maistraatista
väestötietojärjestelmään. Sieltä nämä tiedot välitetään
Kelaan.
Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että tiedonsiirto tapahtuu pääosin automaattisesti. Järjestelmään
on rakennettu kuitenkin paljon tarkistuspisteitä, joilla
varmistetaan, että sinne kirjautuu oikeita tietoja.
Kortti valmistuu parissa päivässä
Ensimmäinen kirje Kelasta
Vauvan henkilötiedot lähetetään Kelasta sähköisesti korttien valmistuspaikkaan, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Kela-kortteja valmistetaan keskimäärin 1 300 kappaletta päivässä. Kortti on valmis postitettavaksi viiden päivän sisällä tietojen saapumisesta.
Lapsella voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva
Kela-kortti. Kortti on henkilökohtainen ja osoitus siitä, että sen haltija kuuluu Suomen sairausvakuutuksen
piiriin. Yhden kortin käytännöstä ei voida poiketa silloinkaan, kun vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet.
Kortti postitetaan lapselle kotiin suoraan painopaikasta. Kuoressa on jo lapsen nimi.
Kela-kortti on yleensä voimassa toistaiseksi. Se pitää palauttaa, jos henkilön sairausvakuutus päättyy,
esimerkiksi muutettaessa pysyvästi ulkomaille.
Kortti uusitaan silloin, kun henkilön nimi muuttuu
tai hänen Kela-korttiinsa tarvitaan merkintä tiettyjen
lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta. Uusi kortti tehdään ja postitetaan näissä tapauksissa automaattisesti.
Asumistuen
tuloraja nousi
Yleisen asumistuen perusomavastuun tulorajat nousivat vuoden alusta 120 eurolla. Tällä varmistetaan, ettei
työmarkkinatuen tasokorotus
heikennä asumistuen saajien
tilannetta. Täysimääräinen
työmarkkinatuki nousi vuoden alusta 31,36 euroon päivältä. Työmarkkinatukea maksetaan viideltä päivältä viikossa,
ja korotus merkitsee noin 120
euroa lisää kuukaudessa.
Maksussa olevat asumistuet
jatkuvat ennallaan seuraavaan
tarkistukseen saakka.
E • 1 • 2012
Satu Kontiainen
Koti&Perhe ■ 15
 
Juuri poikavauvan saanut
Awa Cham sai
lahjaksi Suomessa talkoovoimin kootun
pienen äitiyspakkauksen.
Suomessa kootuilla äitiyspakkauksilla autetaan gambialaisia äitejä.
veysministeriön virkamiehille, että valtio ottaisi tulevaisuudessa asian vastuulleen.
Pakkaukset tehdään Tampereen seudulla talkootyönä. Kassin sisälle laitetaan paita, pyyhkeitä, peitto, harja, hoitoöljyä ja hammasharja.
– Tarvikkeet pyritään saamaan lahjoituksena, sanoo
talkootyhmän vetäjä, Vesilahden seurakunnan diakoni
Kaija-Liisa Toivonen. Samainen ryhmä tekee äitiyspakkauksia myös Valko-Venäjälle.
Suomessa 10 vuotta asunut Raam Faal innostui pakkauksista reilu vuosi sitten. Hän on jo muutaman vuoden ajan toimittanut käytettyjä sairaalatarvikkeita synnyinmaahansa Gambiaan. Pehmeillä äitiyspakkauksilla sairaalasänkyjen jättämät kolot saadaan kuljetuskonteissa tilkittyä kätevästi.
– Ensimmäiset 30 äitiyspakkausta lähtivät Gambiaan
vuosi sitten. Seuraava satsi on lähdössä Afrikkaan lähikuukausina, Faal arvioi.
Lassi Lähteenmäki
Äitiyspakkaus vaihtuu syksyllä
Useana vuonna peräkkäin Kelan
äitiyspakkaus on vaihtunut uuteen
huhtikuun lopulla. Tänä vuonna
pakkaus vaihtuu kuitenkin vasta
alkusyksystä, arviolta elokuussa.
Pakkaus vaihtuu, kun edellinen on
jaettu loppuun.
– Tavoitteena on, että pakkauksen vaihtumisajankohta saadaan parin vuoden kuluessa siirtymään vuodenvaihteeseen, kertoo etuuspäällikkö Suvi Onninen Kelasta.
Uuden, elokuussa vaihtuvan pakkauksen sisältö on jo päätetty. Sisältö on entisenlainen: paljon lasten-
vaatteita sekä muita
tarpeellisia tavaroita,
kuten petivaatteet, kestovaippoja, harsoja sekä
lastenhoitoon liittyviä tuotteita.
Uutuutena elokuussa julkistettavassa pakkauksessa on sen designlaatikko. Kela järjesti suunnittelukilpailun, jossa Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat
loivat äitiyspakkauslaatikolle uuden
visuaalisen ilmeen. Voittajaksi valittiin Johanna Öst Häggblomin työ
Sukupuu. Laatikon kuvituksessa on
nimen mukaisesti sukupuu, johon
Osallistujapulan takia Kela perui tammikuussa ensimmäiset
kuntoutuskurssit narkolepsiaa
sairastaville lapsille ja nuorille. Kursseista on tiedotettu
suoraan perheille ja muutenkin poikkeuksellisen laajasti. Kuntoutushakemuksia on
nyt alkanut tulla Kelaan. Vanhempien kannattaa edelleen
olla aktiivisia ja hakea kursseille. Lisätietoja kursseista
www.kela.fi/kuntoutus > Lapsille ja nuorille.
Lapsiperheen
tukiin
indeksikorotus
Sairaalaan synnyttämään
Farafennin sairaalassa on aika hiljaista, sillä kuivan
kauden aikana malaria ei juurikaan kiusaa. Synnyttäneitä äitejä sieltä sentään löytyy. Awa Cham makaa
sängyssä väsyneenä. Hän oli pari tuntia aiemmin pyöräyttänyt pojan. Turkulainen Raam Faal ja Farafennin
sairaalan johtaja Alhagie Saine ojentavat äidille Suomessa tehdyn äitiyspakkauksen. Äiti ei jaksa reagoida
lahjaan, mutta pieni hymy sentään nousee kasvoille.
Faalin mukaan äidit ovat olleet hyvin iloisia suomalaisesta lahjasta.
Äitiyspakkauksilla kannustetaan länsiafrikkalaisen
Gambian äitejä synnyttämään sairaalassa.
– Varsinkin verenvuototapauksissa kotona synnyttävä äiti ja lapsi menehtyvät helposti, Raam sanoo.
Hänen serkkunsakin kuoli, kun ei ehtinyt ajoissa sairaalaan. Ennen kotisynnytys oli Gambiassa vallitseva
käytäntö, mutta nyt jo joka toinen äiti synnyttää laitoksessa. Sairaaloita on maassa jo aika hyvin, siksi synnytysmatkan pituus ei enää pelota äitejä.
Suomalaisia äitiyspakkauksia ei riitä kuin pienelle
osalle äideistä. Raam onkin ehdottanut Gambian ter-
Narkolepsiakuntoutus
käynnistyy
keväällä
perhe voi kirjoittaa
vauvan ja hänen läheisteisensä nimet ja
kiinnittää vaikkapa
kuvia.
Suunnittelukilpailu ja
kesällä järjestettävä näyttely Virkagalleriassa ovat osa World Design
Capital Helsinki  -vuotta. Virkagallerian näyttely avautuu kesäkuun
lopulla. Näyttelyssä esitellään
design-kilpailuun osallistuneita töitä
sekä äitiyspakkauksen historiaa.
SYNNYTYSMATKAN
PITUUS
EI ENÄÄ
PELOTA.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä eli
niin sanottu minimipäiväraha
nousi vuoden alussa 22,96 euroon arkipäivältä. Lapsilisä
nousi noin 4–6 euroa lapsimäärästä riippuen. Ensimmäisestä lapsesta lapsilisä on nyt
104,19 euroa, toisesta 115,13,
kolmannesta 146,91, neljännestä 168,27 ja seuraavista lapsista
189,63 euroa lasta kohden. Yksinhuoltajakorotus on vuodenvaihteesta alkaen 48,55 euroa.
Tänä vuonna alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat
tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousi 3 %. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on
alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.
Alle 3-vuotiaasta lapsesta
maksettava kotihoidon tuen
hoitoraha nousi 327,46 euroon.
Perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan nyt 98,04 euroa
ja muista alle kouluikäisistä 63
euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 175,24 euroa.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousi 166,71 euroon ja
hoitolisä 140,19 euroon lasta
kohden. Osittainen hoitoraha
nousi 93,77 euroon kuukaudessa.
Elatustuki on vuoden alusta
147,96 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa
olevia elatustukia automaattisesti.
Satu Kontiainen
1 • 2012 • E
Opintolainan
korkoavustusta
yhä useammalle
 
16 ■ Opiskelu&Työ
Kela voi maksaa opintolainan
korot ja pankin ilmoituskulut
korkoavustuksena pienituloiselle. Korkoavustuksen tulorajoja korotettiin viime elokuussa. Avustuksen voi saada,
jos lainansaajan bruttotulot
ovat enintään 1 195 euroa kuukaudessa. Tuloraja on 1 380–
1 515 euroa kuukaudessa, jos
lainansaajalla on huollettavanaan lapsi tai lapsia.
Korkoavustusta ei makseta
lainoista, jotka on maksettu takausvastuun perusteella pankille. Korkoavustusta ei voi
myöskään saada opintotukiaikana erääntyvän yhden prosentin koron maksamiseen.
Vuonna 2010 opintolainan
korkoavustuksen sai 3 500 lainansaajaa. Tulorajojen korotuksen on arvioitu kaksinkertaistavan määrän.
Uusi suositus
korkeakouluruokailuihin
Korkeakouluopiskelijoiden
ateriatuen määrä nousi vuoden alusta 1,84 euroon ateriaa
kohti. Tuen ansiosta opiskelijat saavat noin 40 %:n alennuksen ateriasta. Tästä huolimatta heistä vain noin puolet
syö päivän pääaterian opiskelijaravintolassa.
Korkeakouluaterioiden
suunnitteluun ja toteutukseen
on julkaistu uudistetut suositukset. Niiden mukaan opiskelijoille tarjottavan ruoan tulee
olla monipuolista siten, että
siinä yhdistyvät terveellisyys,
hyvä maku ja virkistävä vaikutus. Opiskelija-aterian tulee
kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta.
Suosituksessa käsitellään
muun muassa myös kasvisruokavalioiden toteutusta ja
ravitsemuslaadun arviointia.
Suositus sopii tietolähteeksi
opiskelijoillekin. Siinä käsitellään heille tärkeitä kysymyksiä, kuten juomien valintaa,
ruokailurytmiä ja painonhallintaa sekä D-vitamiinin riittävän saannin turvaamista.
Uusi suositus korvaa vuonna 2008 annetun suosituksen.
Opiskelijaravintoloiden täytyy sopeuttaa toimintansa uuden suosituksen mukaiseksi
1.1.2013 mennessä.
E • 1 • 2012
Hilla, Joona ja Eetu maksavat vuokraosuutensa asuinpinta-alan mukaan.
Opiskelu&Työ ■ 17
Neljän
kimpassa asuu
edullisesti
Opiskelijan asumisen tuet eivät ole aivan yksinkertainen yhtälö.
Yhteinen kämppä oli sattumien
summa Hillalle, Joonalle,
Eetulle ja Villelle. Kaverukset
istuvat Helsingin Meri-Rastilassa sijaitsevan vuokra-asuntonsa
olohuoneessa. Toinen puoli huoVAIHTOneesta on rajattu Hillan omaksi
tilaksi.
EHTOJEN
– Kimppakämppä oli ihan
VERTAILU
spontaani idea, joka syntyi yhteKANNATTAA. nä iltana, Eetu sanoo.
– Joku sanoi etsivänsä asuntoa
ja halusi seuraa, kun asuminen on
niin kallista.
Koolla ollut porukka päätti lähettää kaupungille hakemuksen, ja vastaus tuli nopeasti.
Vaikka neljän huoneen asunto on iso, sen 970 euron
vuokra on neljälle opiskelijalle suorastaan edullinen.
Maksuosuudet on jaettu asuinpinta-alan mukaan, eikä
tilanjaosta ole asujien mukaan käyty ”tunnin mittaista
vääntöä” suurempaa väittelyä.
Vuokranmaksussa auttaa opintotuen asumislisä.
Ystävykset kehuvat kilpaa Kelan hyvää palvelua tukibyrokratian selvittelyssä.
– Teimme kyllä varmuuden vuoksi vähän pyydettyä
tarkemman selvityksen siitä, mikä tila kuuluu kenellekin, ja mikä on sen neliömäärä ja vuokra, Ville kertoo.
– Virkailijat olivatkin sitten kiinnittäneet järjestelyymme huomiota ja pohtineet kahvipöydässä, onko
reilua, että yksi asuu olohuoneessa, Hilla nauraa.
Neljän kimppa ei ole törmännyt epäilyyn asujien
parisuhteesta, vaikka asukkaat ovat sellaisista kokemuksista paljon kuulleetkin.
Mitä eri vaihtoehtoja opiskelijalla sitten on asumisen järjestämiseksi?
Leikitäänpä, että joensuulainen Reetta on päässyt
Helsingin yliopistoon ja nostaa muiden opiskelijoiden tavoin Kelalta opintotukea. Kuten Meri-Rastilan
kimppa, hänkin voi saada sen osana asumislisää.
Asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan maksamista asumismenoista, kuitenkin enintään 201,60 euroa
kuukaudessa. Koska loppusumma jää itse maksettavaksi, Reetta etsii mahdollisimman edullista vuokraasuntoa. Reetta kaavailee hakevansa asuntoa opiskelija-asuntosäätiöltä, jolta saisi asunnon 280 euron kuukausivuokralla.
Toisaalta, jos Reetta muuttaisi kimppaan, kukin
opiskelija saisi oman asumislisänsä omasta vuokraosuudestaan, enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Jos
Reetta vuokraisi asunnon 500 eurolla kaverin kanssa,
he saisivat yhteensä 400 euroa asumislisää.
Entäpä jos vanhemmat ostaisivat Reetalle asunnon?
Asumislisän kannalta se ei kannata, sillä vanhempansa vuokralaisena Reetta saisi asumislisää vain 58,87
euroa kuussa, vaikka maksaisi käypää vuokraa.
Oman asunnon hankkiminen taas siirtäisi Reetan
yleisen asumistuen piiriin. Niin käy, jos opiskelijan,
tämän puolison tai pariskunnan yhteinen omistusosuus asunnosta on vähintään 50 prosenttia. Vaikka
asumistuen enimmäismäärä on asumislisää suurempi ja sitä maksetaan ympärivuotisesti, tulorajat ovat
opintotukea alhaisemmat. Asumistuen määrää pienentää myös se, että asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle sen yhteenlaskettujen asumismenojen ja tulojen perusteella.
Jussi Förbom
Juttua varten on haastateltu
Kelan asiantuntijaa Ilpo Lahtista.
ASUMISLISÄ ON OSA OPINTOTUKEA
■ Asumislisä maksetaan opintotuen tavoin vain opiskelukuukausilta, ja sen nostaminen kuluttaa tukikuukausia.
■ Vuokralla asuva perheetön
opiskelija voi saada opintotuen asumislisää (perheetön = ei omaa tai
puolison lasta).
■ Yleistä asumistukea voivat
saada opiskelijat, jotka asuvat omassa tai puolisonsa omistusasunnossa
tai yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa.
■ Opintotuen asumislisä maksetaan jokaiselle opiskelijalle erikseen.
Yleinen asumistuki maksetaan yhteisesti ruokakunnalle.
■ Yleisen asumistuen määrää
kannattaa alustavasti arvioida Kelan
nettisivuilta löytyvän laskurin avulla
www.kela.fi/laskurit.
Työttömän
perusturvaan
 euron korotus
Tämän vuoden alusta täysimääräinen peruspäiväraha
ja työmarkkinatuki nousivat
31,36 euroon päivältä. Tukea
maksetaan viideltä päivältä
viikossa. Korotus merkitsee
noin 120 euroa lisää kuukaudessa.
Työttömyysturvan lapsikorotuksia sekä korotusosan ja
muutosturvalisän määrää korotettiin myös indeksikorotuksen verran.
Tasokorotuksen vuoksi työmarkkinatukea voivat saada
myös sellaiset henkilöt, joilta tuki on aikaisemmin evätty
esimerkiksi puolison tulojen
perusteella. Työttömän kannattaa tarkistaa tilanteensa ja
jättää uusi työmarkkinatukihakemus.
Osasairauspäiväraha tukee
työhön paluuta
Lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa
työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat
työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin
kokoaikaisella sairauslomalla
olleet.
Tutkimukseen osallistui
työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi.
Osasairausvapaan aikana
työskentely myös osoittautui turvalliseksi: kukaan tutkimukseen osallistuneista osasairausvapaalla olleista ei joutunut keskeyttämään vapaata
liikuntaelinoireiden pahenemisen vuoksi. Sekä työntekijöiden että heidän esimiestensä kokemukset osasairausvapaasta olivat pääosin myönteisiä.
Suomessa tuli 2007 voimaan osasairauspäivärahalaki,
jonka tarkoitus on helpottaa
pitkittyneellä sairauslomalla
olleen paluuta työhön. Vuoden 2010 alusta Kela on voinut
maksaa osasairauspäivärahaa
jo kahden viikon sairauspoissaolon jälkeen.
1 • 2012 • E
18 ■ Eläkkeellä
          
Lääkekattoa
korotettiin
Lääkekustannusten vuotuinen
omavastuu nousi vuoden alusta 700,92 euroon kalenterivuodessa. Lääkkeiden vuotuinen
omavastuu eli niin sanottu lääkekatto on asiakkaan vuoden
aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta.
Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa
jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.
Kokemuksista
omaishoitajana
Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry kokoaa kirjan omaishoitajien kokemuksista ja arjesta.
Sana ja muoto ovat vapaat;
kirjoitus voi olla runo, lyhyt tarina, pakina tai asiateksti. Kirjoitukset saavat olla enintään
noin 2–3 liuskaa.
Lähetä kirjoituksesi 30.4.
mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen merja.purhonen@omaishoitajat.fi tai kirjeitse osoitteeseen Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry/
Merja Purhonen, Hämeentie
105 A, 00550 Helsinki. Viestin
aiheeksi tai kuoreen maininta
”omaishoitajan elämää”. Voit
kirjoittaa nimelläsi tai käyttää nimimerkkiä.
Kaikki antologiaan valitut
kirjoittajat saavat kirjasta tekijänkappaleen. Lisäksi kolme
kirjoittajaa saa materiaalipalkinnon. Lähettämällä kirjoituksesi antologiaan annat samalla julkaisuluvan.
Eläkettäkin
voi hakea
verkossa
Kelan eläkeasiakas voi hakea
internetistä osoitteesta www.
kela.fi/asiointi muun muassa
vanhuuseläkettä, eläkkeensaajan asumistukea ja eläkettä saavan hoitotukea.
Verkossa asiointi on vaivatonta. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, ja nettilomake ohjaa
täyttämään oikein.
Verkossa voi tarkistaa muun
muassa eläkkeiden, lapsikorotuksen, eläkettä saavan hoitotuen ja eläkkeensaajan asumistuen hakemuksen käsittelytilanteen sekä maksupäivän.
E • 1 • 2012
Ruotsalaisen
eläkehakemuksen
kanssa täytyy olla
tarkkana.
Bengt Lundström
sai parhaat neuvot
Pensionsmyndighetenistä.
Eläkettä
Ruotsin-vuosilta
Ruotsin-eläke ei tule kuin tarjottimella.
– Älkää kuvitelko, että Ruotsissa
ansaittu eläke tulisi itsestään. Täytyy olla aktiivinen ja valmistautua
hyvissä ajoin, sanoo tammisaarelainen Bengt Lundström.
Bengt työskenteli 90-luvulla viisi vuotta Ruotsissa. Hän on yksi
monista suomalaisista, jotka saavat
eläkettä Ruotsista.
Omaa vastuuta korostaa myös
Petra Bondas. Hän työskentelee
Kelan EU-eläkeyksikön vakuutussihteerinä Vaasassa.
– Täytyy olla selvillä siitä, missä
on asunut ja työskennellyt eri ajanjaksoina. Hankalaksi asian tekee se,
että Ruotsissa ei ole keskitettyä rekisteriä työmarkkinasopimuseläkkeistä. Jokaisen pitää selvittää vaikkapa entisiltä työnantajiltaan, minne eläkehakemus pitää lähettää.
Bondas toteaa, että moni Ruotsissa työskennellyt ei tiedä oikeu-
destaan Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeeseen. Jotkut saattavat
jopa kokonaan luopua eläkkeen ha-
HAKEMUKSET
OIKEAAN
PAIKKAAN
■ Eläketurvakeskus ETK välittää
eläkehakemuksia ulkomaille oikealle käsittelevälle taholle silloin, kun
hakija on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa. Yleensä hakija tällöin
myös asuu Suomessa.
■ Kela vastaanottaa eläkehakemuksia Suomeen ja välittää ne oikealle työeläkelaitokselle, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettuna ulkomailla. Usein tällainen hakija asuu edelleen ulkomailla.
kemisesta, koska se koetaan hankalaksi.
– Toinen tavallinen väärinkäsitys
on, että on oikeutettu täyteen eläkkeeseen Suomesta, jos ei hae eläkettä Ruotsista. Suomen kansaneläkkeeseen vaikuttaa se, kuinka
kauan on asunut ja työskennellyt
Suomessa. Eläke ei kasva, vaikka
jättäisi Ruotsin eläkkeen hakematta, Petra Bondas kertoo.
Pienet summat voidaan maksaa
kertakorvauksena.
Ruotsi kiristi työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja vuonna 2008. Siksi henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa
muttei Ruotsissa.
Bengt Lundström toteaa, että
oli melko monimutkaista perehtyä
kaikkeen tarpeelliseen tietoon, jotta lopulta sai eläkkeensä Ruotsista.
Eläkkeellä ■ 19
Kokonaislääkitys
kohdalleen
■ Ruotsissa yleinen vanhuuseläke eli allmän ålderspension, joka
vastaa Suomen työeläkettä, muodostuu seuraavista eläkkeistä: inkomstpension (ansioeläke), premiepension (rahastoeläke) ja tilläggspension (lisäeläke). Ruotsissa näitä hallinnoi Pensionsmyndigheten.
■ Ruotsissa Suomen kansaneläkettä vastaava eläke on nimeltään
garantipension. Sitä ei pidä sekoittaa Suomen takuueläkkeeseen.
■ Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeitä (avtalspension/tjänstepension) maksavat ruotsalaiset
työnantajat. Järjestelmä pohjautuu työmarkkinasopimuksiin, ja
sitä hallinnoidaan yksilöllisten
työeläkesopimusten valintakeskuksissa (valcentraler), esim. Fora.
■ Ruotsin sjukersättning, jonka
Försäkringskassan maksaa, vastaa
Suomessa Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä.
Lisätietoja saa osoitteesta
www.pensionsmyndigheten.se ja
osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Kansainväliset
tilanteet.
KANNATTAA
VALMISTAUTUA
AKTIIVISESTI.
– Tein sen erehdyksen, että lähetin Ruotsiin eläkehakemukseni samalla, kun hain eläkettä Suomesta 63-vuotiaana. Se oli kaksi vuotta liian aikaisin Ruotsin eläkkeelle.
Hakemukseni vanheni, ja jouduin
myöhemmin tekemään uuden. Sopiva aika hakea Ruotsista eläkettä
on aikaisintaan vuosi ennen kuin
eläkkeen pitäisi alkaa.
Bengt toteaa, että Ruotsin eläke
on tullut tilille sujuvasti, kun hän
lopulta alkoi saada sitä.
Petra Ljung
Kela palvelee eläkeasioissa numerossa
   (suomeksi) ja   
(ruotsiksi). Eläketurvakeskuksesta saa
lisätietoja ulkomaan eläkkeistä
numerosta    (suomeksi) ja
   (ruotsiksi).
HAITAT
VOIDAAN
VÄLTTÄÄ.
Iäkkäiden käyttämien lääkkeiden määrät ovat kasvaneet selvästi viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 1976 yli 75-vuotiaista 21 prosenttia käytti yli viittä eri
lääkettä. Vuonna 2003 yli kuuden
lääkkeen käyttäjiä oli jo 67 prosenttia ikääntyneistä.
Proviisori Jouni Ahosen viime
vuonna tekemän väitöstutkimuksen mukaan ikääntyneet käyttävät
keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä.
Yleisimpiä ovat sydän- ja verenkiertosairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, joita käyttää noin
85 prosenttia ikääntyneistä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat psyykenlääkkeet, kuten unilääkkeet tai masennuslääkkeet. Näitä käyttää noin
60 prosenttia ikääntyneistä.
–Paikka paikoin psyykenlääkkeet
ovat jo yleisimpiä. Niiden käyttö
on lisääntynyt erityisesti laitoshoidossa olevilla vanhuksilla, Ahonen
kertoo.
Reilun monilääkityksen rajana pidetään kymmentä eri lääkettä. Ahosen tutkimuksessa tämä raja ylittyi
kolmasosalla yli 75-vuotiaista.
Ahonen tähdentää, että lääkkeiden vähentäminen ei ole itsestään
selvä tavoite.
– Lääkkeet on määrätty helpottamaan elämää ja parantamaan toimintakykyä.
Monilääkitykseen liittyy kuitenkin merkittävä haitallisten yhteisvaikutusten riski. Siksi kokonaislääkitys pitäisi arvioida lääkärin
vastaanotolla säännöllisesti ja aina
lääkitystä muutettaessa. Arvioinnissa pitäisi huomioida myös itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet.
Yhteisvaikutusta on syytä epäil-
lä, jos tutun lääkkeen vaikutus
muuttuu yllättäen, ja muutos on
yhdistettävissä uuden lääkkeen
aloittamiseen tai toisen lääkkeen
lopettamiseen. Lääkkeen vaikutus
voi muuttua myös toisen lääkkeen
annoksen vähentämisen tai lisäyksen yhteydessä.
Kelan eläkkeet
nousivat hieman
Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläkkeet, rintamalisät ja
eläkettä saavan hoitotuki nousivat vuoden alusta 3,8 %. Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke
nousi 608,63 euroon kuukaudessa. Täysi takuueläke nousi 713,73 euroon kuukaudessa.
Lesken alkueläke on nyt
313,90 euroa kuukaudessa.
Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa
kansaneläkettä. Lapsen perheeläkkeen perusmäärä nousi
57,76 euroon kuukaudessa.
– Silloin esimerkiksi unilääke
saattaa väsyttää totuttua pidempään tai verenpainelääke voi laskea painetta tavallista enemmän.
Tai sitten aiemmin hyvin toimineen lääkkeen teho heikentyy yllättäen, Jouni Ahonen kertoo.
Näissä tilanteissa täytyy aina ottaa yhteys lääkäriin tai apteekkiin.
– Oman voinnin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä yhteisvaikutukset ovat täysin ehkäistävissä.
Huimaus on tavallinen haitta.
Silloin liikkuminen voi alkaa pelottaa, vaikka se olisikin tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Ahosen mukaan huimauksen
taustalla voi olla esimerkiksi jokin
keskushermostoon vaikuttava lääke tai sitten matalahko verenpaine,
joka voi kostautua erityisesti yöaikaan vessareissulle noustessa.
Jaksamista
mittaamassa
Carers of Older People in Europe (COPE) Index on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan ikääntynyttä omaista
tai läheistä hoitavan henkilön
kokemuksia. Kelan tutkimusosasto on kääntänyt COPE Indexin suomeksi. Samalla on
arvioitu sen soveltuvuutta sekä vanhuksia että MS-kuntoutujia avustavien omaisten tuentarpeen arviointiin.
Mittarissa on 15 kysymystä, jotka kartoittavat hoitamiseen liittyviä kokemuksia ja
tuentarvetta. Mittarin avulla sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä, kuten terveyskeskuksessa, voidaan selvittää
omaishoitajan kuormittumista ja siihen johtaneita syitä.
Tämän jälkeen voidaan pohtia ratkaisuja jaksamisen tukemiseksi, kuten hakua Kelan
omaishoitajakurssille.
Vaikka vointi olisikin moitteeton,
kokonaislääkitys on hyvä arvioida
säännöllisesti. Apteekista tai lääkäriltä voi pyytää lääkityksen selvitystä tai arviointia. Internetissä
on myös tarjolla ilmainen palvelu
kokonaislääkityksen listaamiseen
osoitteessa www.laakekortti.fi.
Käytössä olevien lääkkeiden listaus on välttämätön apuväline arviointeihin.
– Lääkkeen käyttöä ei saa lopettaa eikä muuttaa itse, vaan asia täytyy ottaa esille lääkärissä, Ahonen
painottaa.
– Lääkäri ei loukkaannu kuullessaan, ettei hänen määräämänsä lääke ole käytössä. Päinvastoin, lääkärille on tärkeää ja arvokasta tietää,
jos potilas kokee pärjäävänsä ilman
lääkettä.
Ahonen tietää, että ostettujen ja
käytettyjen lääkkeiden välillä on
suuri ero tilastoissa.
– Vuosittain tuhotaan yli seitsemän rekkalastillista avaamattomia
lääkepakkauksia. Tämä on valtavaa haaskausta.
Kipu vie iäkkään
tasapainon
Satu Kontiainen
 
ELÄKETERMEISSÄ
ON EROJA
Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yhteydessä liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan ongelmiin, ilmenee Jyväskylän yliopistossa tehdystä
väitöskirjasta.
Kivun oikea-aikainen tunnistaminen terveydenhuollossa ja kohdennettu kuntoutus
kannattavat, sillä kipu on merkittävä riskitekijä. Liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan
vaikeudet lisäävät kaatumisriskiä ja ennakoivat vakavamman toiminnanvajauden kehittymistä.
1 • 2012 • E
■■ Etuudet
20 ■■
Kelan etuudet 2012
Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta . Tarkempia
tietoja etuuksista saat internetsivuilta www.kela.fi, Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista.
Sairastaminen   
Kuntoutus   
Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti   
Vammaistuet   
na ylittää , euroa, joka on
ns. lääkekatto, sinulla on oikeus
lisäkorvaukseen. Tällöin maksat
vain , euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain
viitehinnan mukainen osuus.
Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen,
jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa.
sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää
määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä
sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä – %:lla.
Osasairauspäiväraha on aina
puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta.
Kelan kortit
Matkakorvaus
kuntoutus, ja alle -vuotiaitten
vaikeavammaisten lääkinnällinen
kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä
velvollisuuksia.
Kelan tehtävänä on selvittää
sairastuneen kuntoutustarve,
kun hän on saanut sairauspäivärahaa  arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee
työkyvyttömyyseläkettä.
Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja
lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan
turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta.
Terveys
Esite: Terveys ja kuntoutus
Puhelinpalvelu:
■ Jokainen Suomessa pysyvästi
asuva tai sairausvakuutuksen
piiriin kuuluva saa Kela-kortin.
Kela-kortilla voit osoittaa
oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset
mm. apteekissa ja lääkärin
vastaanotolla, jotta voit saada
korvauksen samalla kun asioit.
Kun muutat Suomeen, täytä
hakemuslomake Y ja toimita
se Kelaan. Sen perusteella saat
päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta.
Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi
päivittää vuoteen  saakka.
Pelkästään kansaneläkettä
saaville alle -vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin
kansaneläkkeensaajan kortilla.
Suomen sairausvakuutukseen
kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi
osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään
sairaanhoitoon toisessa EU- ja
Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilmanen kortti on voimassa  vuotta.
Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti
ei korvaa Suomessa Kela-korttia.
Sairauskuluista korvaus
■ Kela korvaa osan yksityislää-
kärin palkkioista ( % Kelan
vahvistamasta taksasta) sekä
osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista
( % taksasta , euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on noin
– %.
Suorakorvaus tai hakemus
Yleensä saat Kela-korvauksen jo
hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään
silloin suoraan hoitopaikan lasE • 1 • 2012
Muutto toiseen
maahan
Työnteko toisessa EU-maassa tai eläkepäivien vietto Aurinkorannikolla ovat esimerkkejä tilanteista, jotka vaikuttavat henkilön sosiaaliturvaan.
Kelassa on huomattu, että suomalaiset eivät usein tiedä tai
muista, että muutto ulkomaille ja myöhemmin takaisin Suomeen vaikuttaa myös sosiaaliturvaoikeuksiin.
Näillä sivuilla lyhyesti esitellyt säännöt voivat olla erilaiset
Suomen rajat ylittävissä tilanteissa. Sosiaaliturvaan voi vaikuttaa jo pelkkä työskentely ulkomailla, vaikka henkilö ei muuttaisi sinne.
Kun lähtee ulkomaille lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi
ajaksi, kannattaa ottaa yhteys Kelaan ja selvittää oikeus
sosiaaliturvaan. Aiheesta saa lisätietoa osoitteesta www.kela.
fi/muutto tai puhelimitse    ma–pe klo –.
kusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden
kuukauden kuluessa Kelasta.
Hammashoidosta
korvaus
■ Kela korvaa osan yksityisen
hammaslääkärin tekemästä suun
ja hampaiden tutkimuksen ja
hoidon kustannuksista. Korvaus
on  % Kelan vahvistamasta
taksasta, mutta käytännössä
noin  % keskimääräisistä
palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran
kalenterivuodessa.
Kela korvaa hammaslääkärin
määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään
Kelan vahvistaman taksan
verran.
Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia.
Veteraanien
hammashoitokorvaus
■ Veteraanit saavat korvausta
myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin
veteraanitunnuksista tai todistus
miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja ham-
paiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan
liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon
kliinisestä työstä Kela korvaa
 % sekä proteesien teknisestä työstä  % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman
kokoproteesihoidon Kela korvaa
hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta
hammashoidosta Kela korvaa
 % taksasta.
Lääkekorvaus
■ Lääkkeiden hintalautakunta,
Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin.
Kela korvaa lääkärin määräämien
lääkkeiden hinnasta joko  %,
 % tai  %. Vaikka korvaus
on  %, maksat  euroa lääkkeeltä.
Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus
lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan
lääkkeen korvaus maksetaan
lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien
lääkkeiden korvaus.
Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuon-
■ Kela maksaa sairauden tai
kuntoutuksen vuoksi tekemiesi
matkojen kuluista sen osuuden,
joka ylittää , euroa yhteen
suuntaan.
Kun itse maksamasi osuudet
ylittävät , euroa vuoden
aikana, Kela maksaa ylittävän
osan kokonaan. Oman auton
käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata ,
euroa kilometriltä.
Yöpymisraha on enintään
, euroa yöltä.
Jos kuljetuspalveluyrittäjällä
on suorakorvaussopimus Kelan
kanssa, matkakorvaus voidaan
vähentää suoraan kuljetuslaskusta.
Sairauspäiväraha
■ Sairauden vuoksi työhönsä
kykenemätön –-vuotias voi
saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää
sairastumispäivän lisäksi yli  arkipäivää. Jos työnantaja maksaa
sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.
YEL-vakuutettu yrittäjä saa
sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi  arkipäivää.
Sairauspäiväraha määräytyy
yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja
yrittäjälle viimeisen vahvistetun
verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella.
Työttömän sairauspäiväraha
määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan.
Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa , euroa arkipäivältä,
jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään  päivää.
Osasairauspäiväraha
■ Osasairauspäivärahaa voi saa-
da työkyvytön, jolla on oikeus
Kuntoutus
■ Vajaakuntoisten ammatillinen
Vajaakuntoisen
nuoren koulutus
■ Kun –-vuotiasta vajaakun-
toista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen
kuntoutukseen tai koulutukseen.
Kuntoutuksen ajalta hän saa
kuntoutusrahaa, jonka määrä on
vähintään , e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta  %
pienempi. Samalta ajalta nuori
voi saada myös vammaistukea.
Kuntoutusraha
■ Kuntoutusrahaa voi saada
–-vuotias, joka osallistuu
kokopäiväisesti kuntoutukseen
pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen
työmarkkinoille.
Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi
saada kuntoutusrahaa.
Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen.
Kuntoutukseen osallistuva
voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 
e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin
ylimääräisiin kustannuksiin tai
harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana.
■■ 21
Etuudet ■■
Vammais- ja hoitotuet
■ Alle -vuotiaan vammaistu-
kea saa lapsi, joka on sairauden
tai vamman takia huolenpidon ja
kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän
kuin samanikäisen terveen lapsen hoito.
 vuotta täyttänyt henkilö
voi saada Kelalta vammaistukea,
jos hänen toimintakykynsä on
heikentynyt vähintään vuoden
ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän
perusteella.
Perusvammaistuki on
, e/kk, korotettu vammaistuki , e/kk ja ylin vammaistuki , e/kk.
Eläkettä saavan hoitotuki on
tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan
vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen
tai takuueläkkeen saajalle.
Perushoitotuki on , e/kk,
korotettu hoitotuki , e/kk
ja ylin hoitotuki , e/kk.
Lisäksi hoitotukeen kuuluu
, e/kk veteraanilisää niille
pienituloisille veteraaneille, jotka
saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.
Vammaistuesta ja hoitotuesta
ei mene veroa.
Ruokavaliokorvaus
■ Kela maksaa ruokavaliokorvausta  vuotta täyttäneille
keliakiaa sairastaville. Veroton
korvaus on  e/kk.
Vammaisten tulkkauspalvelu
■ Kela myöntää ilmaisen
tulkkauspalvelun henkilölle, jolla
on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen
tarve työn, opiskelun, asioinnin
tai virkistyksen takia.
Työterveyshuollon tuki
■ Kela korvaa työnantajille ja yrit-
täjille noin puolet lakisääteisen
työterveyshuollon kustannuksista.
Ehkäisevästä työterveyshuollosta
korvaus voi olla  %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.
Koti&Perhe
Esitteet: Koti ja perhe,
Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai
Suomesta ulkomaille
Puhelinpalvelu:
Lapsiperheiden tuet   
Asumisen tuet   
Eläkeasiat   
Maasta- ja maahanmuutto
  
Äitiysavustus
■ Lasta odottava äiti voi valita
joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen
tai verottoman rahasumman 
euroa. Myös ottovanhemmilla
on oikeus äitiysavustukseen.
Kansainvälinen adoptiotuki
■ Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille
ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle -vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen
mukaan, mistä maasta lapsi
adoptoidaan.
Vanhempainpäivärahat
■ Äidillä ja isällä on oikeus työ-
suhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon
takia. Kela maksaa näiltä ajoilta
verollisia vanhempainpäivärahoja.
Äitiysrahaa maksetaan äidille
 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden
vaarallisuuden vuoksi raskauden
alkamisesta lähtien.
Isyysrahaa maksetaan lapsen
hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä  arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden
aikana. Tämän lisäksi isä saa
kokonaisen isäkuukauden, enintään  päivää, kun hän käyttää
vähintään  viimeistä arkipäivää
vanhempainrahakaudesta.
Vanhempainrahaa maksetaan
äidille tai isälle  arkipäivältä.
Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein
myös alle -vuotiaana otetun
adoptiolapsen vanhemmille.
Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään
 arkipäivältä.
Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa
vahvistettujen työtulojen tai
yrittäjätulojen perusteella.
Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan , euroa arkipäivältä.
Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti
tai isä voi saada yhtä aikaa sekä
vanhempainpäivärahaa ,
euroa arkipäivältä että opintorahaa.
Lapsilisä
■ Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää  vuotta: vanhimmasta lapsesta , e/kk,
toisesta , e/kk, kolmannesta
, e/kk, neljännestä ,
e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta ,
e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan
jokaisesta lapsesta korotusta
, e/kk.
Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää
maakuntahallitus.
Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat .., .., ..,
.., .., .., .. ja ..
Pienten lasten hoidon tuet
■ Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan
tuen, joka voi olla kotihoidon
tuki tai yksityisen hoidon tuki.
Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle -vuotias lapsi.
Kotihoidon tukeen kuuluu
hoitoraha, joka on yhdestä alle
-vuotiaasta lapsesta , e/
kk, kustakin seuraavasta alle
-vuotiaasta lapsesta , e/kk
ja muista alle oppivelvollisuusiän
olevista lapsista , e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan
maksaa perheen tuloista riippuvaa
hoitolisää enintään , e/kk.
Ottovanhemmat voivat saada
myös yli -vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.
Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle
kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on , e/kk/lapsi. Perhe
voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään , e/kk/
lapsi. Perhe hakee tuen, mutta
se maksetaan päivähoidon tuottajalle.
Osittaista hoitorahaa maksetaan , e/kk vanhemmalle,
jonka työaika on enintään 
tuntia viikossa alle -vuotiaan tai
perusopetuksen . ja . luokalla
olevan lapsen hoidon vuoksi.
Elatustuki
■ Kela maksaa elatustukea alle
-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu
on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea
maksetaan myös silloin, kun
avioliiton ulkopuolella syntyneen
lapsen isyyttä ei ole vahvistettu
tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on , e/kk/
lapsi.
Erityishoitoraha
■ Äiti tai isä voi saada ansionme-
netyksen korvauksena verollista
erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle -vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan
tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla.
Ellei lapsen sairaus ole vaikea,
erityishoitorahaa voi saada vain
alle -vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta.
Erityishoitoraha määräytyy
sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai
pienituloiselle erityishoitorahaa
voidaan maksaa , euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija
voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista
erityishoitorahaa.
Asumistuet
Jos muutat Suomeen alle
kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta
Kelan etuuksiin.
Mm. lähetettyjä työntekijöitä,
virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden
tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat
tietyissä tilanteissa eri säännöt.
Opiskelu&Työ
Esitteet: Opiskelu ja
Työttömyys
Puhelinpalvelu:
Opiskelijan tuet   
Työttömyysajan tuet   
Asevelvollisen tuet   
■ Kela maksaa pienituloisille
Opintotuki
Muutto ulkomaille
tai Suomeen
 vuotta täyttäneille, asumislisä
vuokralla asuville lapsettomille
opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus.
Opintoraha on – e/kk.
Opintoraha on verollista tuloa, ja
sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien
luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan.
Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella
opiskelevan perheettömän, alle
-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa.
Asumislisä on enintään  %
vuokrasta, ,–, e/kk.
Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään
, e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea.
Opiskelijan omat tulot voivat
estää opintotuen saamisen.
Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä www.kela.
fi/laskurit. Muistisääntönä on,
että opiskelija voi ansaita  e/
kk niinä kuukausina, jolloin hän
saa opintotukea, ja   e/kk
niinä kuukausina, jolloin hän ei
saa sitä.
Voit välttää liikaa maksetun
opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa
maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä
www.kela.fi/asiointi.
Kun opinnot ovat päättyneet,
Kela voi maksaa pienituloiselle
valtion takaaman opintolainan
korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan.
henkilöille yleistä asumistukea
tai opiskelijoiden asumislisää
(ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan
asumistukea.
Yleistä asumistukea voi saada
pienituloinen ruokakunta. Tukea
varten valtioneuvosto vahvistaa
vuosittain mm. perheen koon ja
asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet.
Eläkkeensaajan asumistukea
voivat saada pienituloiset 
vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä
nuoremmat työkyvyttömyys-,
työttömyys- tai leskeneläkettä
tai takuueläkettä saavat.
Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen  vuoden
ikää saavat voivat saada yleistä
asumistukea.
■ Jos muutat ulkomaille alle
vuodeksi, kuulut yleensä sen
ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli
vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten
jo muuttohetkeen.
Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut
yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden.
Ilmoita aina Kelaan ulkomaille
muutosta ja paluusta Suomeen.
Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille.
Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen
sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista
osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden
työskentely Suomessa taikka
avioliitto Suomessa vakinaisesti
asuvan henkilön kanssa.
Hae silloin sosiaaliturvan piiriin pääsyä lomakkeella Y.
■ Opintotukea ovat opintoraha
Koulumatkatuki
■ Lukiossa tai ammatillisessa
oppilaitoksessa päätoimisesti
opiskeleva voi saada korvausta
1 • 2012 • E
päivittäisten koulumatkojen
kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta
oppilaitokseen on vähintään 
kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli  e/kk.
Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään  e/kk.
KELASSA TÖISSÄ
■ Maahanmuuttajien ja pako-
laisten Suomeen kotoutumisen
ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea.
Kotoutumistukeen voi liittyä
myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea
haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta.
■ Kela maksaa sotilasavustusta
Vuorottelukorvaus
■ Vähintään  vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen
työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se
voi kestää vähintään  ja enintään  päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan.
Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on  tai  %
työttömyyspäivärahan määrästä.
Työttömyyskassaan kuuluvat
hakevat vuorottelukorvausta
kassastaan ja muut Kelasta.
Työttömän
perustuki
■ Työtön –-vuotias työnha-
kija voi saada Kelasta
– työttömän peruspäivärahaa
enintään  päivältä tai
– työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai
työttömyyskassasta.
Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat
, e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta , e/pv, kahdesta
lapsesta , e/pv ja kolmesta
tai useammasta , e/pv. Lähes
kaikki työttömän omat ja hänen
puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään  e/kk.
Työttömyysturvaa voi saada
myös soviteltuna, jos työnhakija
E • 1 • 2012
eensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena – kuukautta täyttä työmarkkinatukea
palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.
Kotoutumistuki
Sotilasavustus
asevelvollisen puolison ja lasten
toimeentulon turvaamiseksi.
Asevelvolliselle itselleen voidaan
maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot.
Kela maksaa sotilasavustuksena
– perusavustusta, joka on
täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta.
– asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei
saa asumistukea.
– erityisavustusta, esimerkiksi
lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana.
Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava.
 
■■ Etuudet
22 ■■
Moderaattorina
Kelassa
Kelan asiakasneuvoja Anniina Vähäkuopus työskentelee
Kelan yhteyskeskuksessa eli puhelinpalvelussa ja vastaa noin
 muun asiakasneuvojan kanssa asiakkailta tuleviin puheluihin. Vähäkuopuksen erikoisalaa ovat lapsiperheiden ja opiskelijoiden elämään liittyvät etuudet.
Puhelinpalvelun ohella Vähäkuopus toimii moderaattorina
lapsiperheiden Kela-Kerttu-verkkopalvelussa ja Kela-Kertun
Facebook-sivuilla. Palvelussa asiakkaat voivat kysyä ja keskustella lapsiperheiden etuuksista.
Mitä moderaattori oikein tekee?
– Moderaattori vastaa verkkopalvelun sujuvuudesta,
kertoo Vähäkuopus.
– Käytännössä vahdin sitä, että keskustelu on asiallista ja
annetut vastaukset ovat oikein.
– Palvelu on siitä hieno, että asiakkaat voivat kysyä mieleen
tulevia asioita vaikka keskellä yötä. Me pyrimme yhdessä seitsemän muun ”Kertun” kanssa vastaamaan niihin mahdollisimman pian – yleensä seuraavan arkipäivän aamuna.
Kelan osallistuminen sosiaaliseen mediaan on Vähäkuopuksen mielestä hyvä, sillä se tuo palvelun sinne, missä asiakkaatkin ovat.
– Sosiaalinen media on kiinteä osa myös omaa elämääni
ja vapaa-aikaani. Välillä tuntuu, ettei olisi töissä ollenkaan,
kun näitä hommia tekee!
Henrik Jussila
Kela-Kertun löydät osoitteesta www.kela.fi > Lapsiperheet >
Kela-Kerttu.
tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä.
Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin,
esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen.
Työttömyysturvaa voi hakea
työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä.
Työttömyysturvan lisät
■ Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on
 tai  e/pv.
Työttömyysturvaan voi saada
eri perustein korotusosaa tai
muutosturvalisää. Niiden täysi
määrä on , e/pv.
Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun
osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin
palveluihin tai kun työttömyys
alkaa vähintään  vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö
irtisanotaan taloudellisista ja
tuotannollisista syistä pitkän
työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan
vain työllistymistä edistävien
palveluiden ajalta.
Matka-avustus
■ Jos työmarkkinatukeen oikeu-
tettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialu-
Eläkkeellä
Esite: Eläkkeelle
Puhelinpalvelu:
Eläkeasiat   
Omaisen kuoltua   
Eläkeläisen perusturva
■ Kelan maksamaa eläkeläisen
perusturvaa ovat kansaneläke ja
takuueläke. Takuueläke turvaa
Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi , e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea.
Kansaneläke
■ Kansaneläkettä saavat ne, joil-
la ei ole oikeutta työeläkkeeseen
tai joiden työeläke on pieni.
Täysi kansaneläke on yksinäiselle , e/kk ja parisuhteessa olevalle , e/kk.
Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää , e/kk.
Työeläkkeiden raja, jolla ei
enää saa kansaneläkettä, on
bruttotulona  , e/kk ja
parisuhteessa olevalle  ,
e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kansaneläke voi
olla mainittua pienempi, jos
eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna.
Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki –-vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna
 tai sitä ennen syntyneelle
–-vuotiaalle sekä vanhuuseläke  vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna  vuoden iästä alkaen.
Kela myöntää lapsikorotusta
sekä kansan- että työeläkkeen
saajille alle -vuotiaista lapsista.
Lapsikorotus on , e/kk/lapsi.
Kuntoutustuki
■ Määräajaksi myönnettävä
kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on
edistää työhön paluuta. Tukea
saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn
selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu.
Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke.
Takuueläke
■ Kela maksaa takuueläkettä
eläkeläiselle, jonka kaikki muut
eläkkeet bruttomääräisinä jäävät
alle , e/kk. Jos työeläkettä
ei ole lainkaan, takuueläke on
yksinäiselle kansaneläkeläiselle
, e/kk ja parisuhteessa olevalle , e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle.
Takuueläkettä saa myös 
vuotta täyttänyt tai työkyvytön
maahanmuuttaja kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
Rintamalisät
■ Kela maksaa mies- tai naisve-
teraanille verotonta rintamalisää
, e/kk ja kansaneläkettä
saavalle verotonta ylimääräistä
rintamalisää.
Miinanraivaajalla on oikeus
rintamalisän suuruiseen lisään
mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.
Rintamalisää maksetaan myös
ulkomailla asuvalle veteraanilIe.
Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea.
Perhe-eläke
■ Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle
leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle -vuotiaalle leskelle
ja lapseneläke alle l-vuotiaalle
lapselle. Lapseneläkettä saa
myös –-vuotias opiskeleva
lapsi.
Kelan leskeneläkkeeseen
kuuluu kuuden kuukauden ajan
puolison kuolemasta alkueläke,
joka on , e/kk. Sen jälkeen
leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi
määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat
lesken muiden eläkkeiden lisäksi
hänen muut tulonsa.
Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on , e/kk.
Alle -vuotias lapsi voi saada
muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää
enintään , e/kk. Täysorpo
saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.
Tehtävät ■ 23
 
Ristikko 1/2012
Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi  euron ja yksi
 euron sekä kahdeksan  euron palkintoa.
Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina ... Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun.
Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko
/, Palautepalvelut,  HELSINKI.
Nimi
Lähiosoite
Postinumero
ja paikkakunta
Ristikko / ratkaisu
Elämässä / olleen ristikon voittajat:  euroa voitti: Maija Vepsäläinen, Espoo,  euroa voitti: Raili Nieminen, Raisio,  euroa voittivat: Tuija Peltomaa, Vanha-Ulvila,
Paula Luoma, Pori, Tuovi Koskitanner, Tampere, Tuula Rissanen, Toivala, Sinikka Tuomaala, Tornio, Juha Kääriäinen, Lahti, Lauri Heinonen, Helsinki ja Minni Nordström,
Turku. Onnea voittajille!
10 kysymystä sosiaaliturvasta
. Missä päätetään lääkkeiden
korvattavuudesta?
a) Helassa
b) Hileissä
c) Hilassa
. Kela uudistaa ja yksinkertaistaa
kolmen tulevan vuoden aikana
a) 75 hakemuslomaketta
b) 115 hakemuslomaketta
c) 250 hakemuslomaketta
. Mikä näistä on Kelan työikäisille järjestämä kuntoutus?
a) Aslak
b) Oula
c) Jouni
. Mikä näistä ei ole
ruotsalainen eläke?
a) inkomstpension
b) lyxpension
c) premiepension
. Opintotuen
asumislisä on enintään
a) 150,60 e/kk
b) 201,60 e/kk
c) 250,60 e/kk
. Viime vuonna Kela peri
takaisin liikaa maksettuja
etuuksia yhteensä
a) 1,3 miljoonaa euroa
b) 74 miljoonaa euroa
c) 137 miljoonaa euroa
. Sairauspäivärahan hakuaika
lyhenee ..
a) seitsemästä päivästä viiteen
b) kolmesta viikosta kahteen
c) neljästä kuukaudesta kahteen
. Kelan korvaamalle taksikyydille
voi tilata tutun kuljettajan, jos on
a) eläkeläinen
b) vaikeavammainen tai alle 16 v.
c) raskaana tai matkustaa vauvan
kanssa
. Yli -vuotiaiden käyttämistä
lääkkeistä yleisimpiä ovat
a) sydän- ja verenkiertosairauksien lääkkeet
b) psyykenlääkkeet
c) kipulääkkeet
. Mitä näistä etuuksista
ei voi hakea verkossa?
a) elatustukea
b) vanhuuseläkettä
c) työkyvyttömyyseläkettä
1c, 2b, 3c, 4c, 5a, 6b, 7b, 8a, 9b ja 10c.
Oikeat vastaukset:
1 • 2012 • E
If you move to Finland permanently, you will normally be covered by the Finnish social security system and will qualify for
Kela benefits.These are regarded as a permanent move: return
migration, employment lasting
at least  years, or marriage to a
person permanently residing in
Finland.
Persons moving to Finland on
a permanent basis must apply
for coverage under the Finnish
social security system by filing
the Kela form Y.
If you move to Finland temporarily, you will normally not be
entitled to social security benefits from Kela.
If you move abroad for less
than a year, you will retain your
coverage under the Finnish social security system. If you stay
abroad for more than a year,
your social security coverage in
Finland usually ends.
If you move to another EU/
EEA country or Switzerland to
work, you will normally be covered by the social security system of your country of employment.
You must notify Kela if you
move abroad or if you move
back to Finland. Certain Kela
benefits are not payable abroad.
There are special rules for certain groups such as posted
workers, civil servants, students
and family members as well as
persons moving between the
Nordic countries or countries
that have a social security
agreement with Finland.
Moving to or away from Finland
Benefit guide:
Moving to or
from Finland
■ Kela has a responsibility to
provide access to rehabilitation
services for persons with disabilities to support their vocational
Rehabilitation
■ Anyone who is between 
and  years of age and incapacitated for work by reason of
illness is eligible for a Sickness
Allowance from Kela. It is taxable income. If an incapacitated
employee is entitled to sick pay
from his or her employer, the
Sickness Allowance is paid to
the employer.
The amount of the Sickness
Allowance is typically calculated
by reference to taxed earnings
or to earnings over the last 
months. On average, it is equal
to about % of earnings. Persons with no or low income can
get a minimum sickness allowance.
Partial Sickness Allowance is
available to persons who are incapacitated for work and entitled to a Sickness Allowance.
Recipients must switch temporarily from full-time to part-time
work status.
Sickness Allowance
■ Kela pays part of the cost of
your treatment or rehabilitation
related trips. The compensation
may be deducted directly from
the fare, provided you give an
authorization to the taxi operator.
Compensations
for travel expenses
■ Kela provides reimbursements
for prescription drugs at three
rates: %, % and %. The
reimbursement is normally deducted from the price of the
drugs at the pharmacy when
you present your Kela card.
Finns are avid travellers, with more and more taking trips of
even several months for example to stay with relatives abroad.
Extended holiday travel is usually not a problem in terms of
coverage under the Finnish social security system, but it may
affect eligibility for specific benefits. You should notify Kela if
you will be staying abroad for longer than a short vacation.
The obligation to notify applies to anyone receiving a benefit from Kela. Any changes that might affect one’s eligibility
for benefits should be notified. But how to distinguish between short and extended stays abroad?
According to Suvi Rasimus, a lawyer at Kela, a general rule
that applies for employees is that any trip that takes longer
than one’s regular annual leave counts as an extended stay
abroad.
With certain benefits, even a shorter stay will affect.
Unemployed jobseekers should be especially careful when travelling abroad, as payment of unemployment benefits ends
after  days of foreign travel.
According to the website of the Employment and Economic
Development Offices, unemployed jobseekers may stay abroad for up to six days during a year. This count includes days
for which they receive unemployment benefit. Several short
trips abroad may also be enough to reach the maximum limit.
Taking an extended
trip abroad?
vides economic security to
the spouse and children of per-
■ Conscript’s Allowance pro-
Conscript’s Allowance
secondary schools and institutes
of vocational education with
a long commute to school are
eligible for compensation for
the cost of travel between home
and school.
■ Full-time students of upper
School Transport Subsidy
available in the form of a Study
Grant for persons aged  years
or over, Housing Supplement
for students without dependants who live in rented accommodation, government guarantees for student loans, and student loan interest assistance.
Non-citizens of Finland can
get financial aid for studies in
Finland if they live in Finland on
a permanent basis for a purpose
other than studying. If you move
to Finland solely for study purposes, you cannot get Finnish
student financial aid.
■ Financial aid for students is
Financial aid for students
Studying, Unemployment
Benefit guides:
Work and
Study
support or child support has
been set at an amount lower
than the Child Maintenance Allowance due to financial difficulties or you have adopted
the child as a single parent or
the paternity of a child has not
been confirmed.
Benefit guide:
security in the form of national
and guarantee pensions. With
the guarantee pension, all Finnish pension recepients are assured a minimum monthly pension of EUR .. Persons on
a small income can also get
a Housing Allowance.
National pensions are paid to
persons with no or low income
from statutory earnings-related
pension insurance.
They are available as Disability Pensions, Unemployment
Pensions and Old-Age Pensions.
An Early Old-Age Pension paid
at an actuarially reduced rate is
also available. Kela pays an
increase for children under 
years to recipients of both
national and earnings-related
pensions.
■ Kela provides basic retirement
Basic retirement security
Pensions and Retirement
Retirement
refugees integration assistance
at a rate equal to that of the Labour Market Subsidy. The integration assistance can be supplemented by municipal income
support. Integration assistance
can be claimed from the employment office, which draws up
a personal integration plan with
the claimant.
■ Kela pays immigrants and
Integration assistance
for immigrants
for a few months. This is on top
of their regular wage.
Kela, the Social Insurance Institution of Finland, looks after basic security for all persons resident in Finland through
the different stages of their lives. For details about the benefits, see www.kela.fi or Benefit guides, or contact a Kela office.
Social security benefits available from Kela in 2012
■■
■■
Benefits
       
bursement for the fees charged
by private doctors and for the
cost of any examinations and
treatments prescribed by a private doctor.
Usually, you will be reimbursed at the treatment site
when you present your Kela
card. The reimbursement is deducted from the bill. If this is
not the case, you can claim reimbursement from Kela afterwards.
■ Kela pays a partial reimbursement for the cost of oral and
dental examinations and treatments provided by a private
dentist or dental hygienist.
■ Kela provides a partial reim-
Reimbursements
for medical expenses
■ Anyone covered under the
Finnish health insurance system
can request a European Health
Insurance Card (EHIC) from Kela. EHIC holders are entitled to
medically necessary care during
a visit to another EU/EEA country or to Switzerland. The EHIC
is valid for two years at a time
and is available free of charge.
EHIC is not a replacement for
your Kela card.
European
Health Insurance Card
nently in Finland or is otherwise
covered by the Finnish health
insurance system gets a personal
Kela card. It is typically used in
pharmacies and medical clinics
to obtain an on-the-spot reimbursement for prescription drugs
or a medical bill.
When you move to Finland,
register at a Kela office and
complete an application for coverage under the Finnish social
security system. When accepted,
you will receive your personal
Kela card.
■ Everyone who lives perma-
Kela card
Health and Rehabilitation
Benefit guide:
Health
Disability Allowance if they have
an illness or injury that creates a
need for care and rehabilitation
that lasts at least  months and
imposes particular strain and requires a greater commitment
from their family than the care
of non-disabled children of the
same age.
Persons aged  years or older can be paid Disability Allowance if their functional status is
diminished for a period of at
least  months and they are not
drawing a pension on account of
disability or old age. These allowances are exempt from tax.
Pensioners’ Care Allowance is
available to persons whose func-
■ Children under  can be paid
Disability and
care allowances
be paid to  to -year-olds
who participate on a full-time
basis in rehabilitation offered by
Kela, health authorities or occupational health providers. The
purpose of the rehabilitation
must be to help them remain active in working life or to enter or
return to the labour market.
The Rehabilitation Allowance
is normally paid at a rate equal to
that of the Sickness Allowance.
Persons participating in rehabilitation may also be eligible for
a means-tested, tax-free maintenance allowance. Finally,
means-tested rehabilitation assistance may be paid during job
training or low-wage employment.
■ Rehabilitation Allowance can
Rehabilitation Allowance
Young persons between  and
 years who have functional impairments may be referred to
vocational rehabilitation and to
education in order to ward off a
transition to disability pension.
They can be paid a Rehabilitation Allowance.
integration, and to offer medical
rehabilitation for severely disabled persons under  years.
Psychoteraphy services for
adults are also available through
Kela.
a leave from their job on account of child birth or child care.
While on leave, they are entitled
to a Maternity, Paternity or Parental Allowance from Kela.
Paternity and Parental Allowance can also be paid to the
■ Mothers and fathers can take
Maternity, Paternity
and Parental Allowances
der  years from abroad are entitled to an Adoption Grant, a
lump-sum benefit that is free
from tax. Its amount depends on
the country of adoption.
■ Parents adopting a child un-
Financial assistance with
international adoption
tled to a Maternity Grant. Mothers may choose between a taxfree EUR  cash benefit and a
maternity package containing
baby clothing and child care
items.
Adoptive parents are also eligible.
nance Allowance from Kela if
a parent with maintenance responsibilities has not paid child
■ You can get Child Mainte-
Child Maintenance Allowance
be paid General Housing Allowance, Pensioners’ Housing Allowance, Housing Assistance for
Conscripts or a Housing Supplement for Students to offset
some of their housing costs.
■ Persons on a low income can
Assistance with housing costs
paid to the mother or father of
a severely ill under -year-old
child if he or she participates in
the treatment or rehabilitation
of their child either in a hospital
or outpatient clinic, at home as
part of a hospital or outpatient
intervention, or at a rehabilitation or adaptation training
course.
The amount of the Special
Care Allowance is linked to the
recipient’s earnings. Persons
with no or low income are eligible for a minimum allowance.
■ Expecting mothers are enti-
Maternity Grant
■ Special Care Allowance can be
Special Care Allowance
care starting from when the
payment of Maternity, Paternity
and Parental Allowances ends to
when they start school. The parents may choose between
a place with a municipal day
care provider and assistance
from Kela in the form of a Child
Home Care Allowance or a Private Day-Care Allowance.
■ Children are entitled to day
Child day care subsidies
Child Benefit until their child is
 years old.
■ Kela pays parents a tax-free
Child Benefit
parents of a child adopted before age .
Maternity, Paternity and Parental Allowances are usually
calculated by reference to taxed
income from employment or
self-employment. They are subject to tax. Persons with no or
low income can get a minimum
allowance.
Home and Family
Benefit guide:
Home and
Family
Grant to persons aged  years
or over who have coeliac disease.
■ Kela pays a tax-free Dietary
Dietary Grant
services for free to persons with
a hearing, combined hearing/vision, or speech impairment. Applicants must be in need of interpretation for purposes of
work, education, communication
or recreation.
■ Kela provides interpretation
Interpretation services for
the disabled
tional status is estimated to be
diminished for at least  months
because of illness or injury.
find a job outside their principal
geographical area of employment can be paid Labour Market
Subsidy towards travel costs
■ Unemployed persons who
Travel assistance with
out-of-area employment
between  and  years are
eligible for Basic Unemployment
Allowance and Labour Market
Subsidy. The benefits paid in
respect of unemployment can
also be adjusted to part-time or
incidental work.
Unemployment benefits are
also available during participation in employment promotion
measures such as job training or
preparatory training for working
life.
Participants in employment
promotion measures are eligible
for a Maintenance Allowance.
Unemployment benefits may
be increased by an additional
amount or transition assistance
supplement. If you are dismissed
for business or production related reasons, you can be paid Basic Unemployment Allowance
at a higher rate.
Benefits paid in respect of
unemployment can be claimed
simultaneously with registration
at the employment office.
Basic Unemployment
Allowance can be paid for 
months while the recipient looks
for work in another EU/EEA
country.
■ Unemployed job seekers
Basic unemployment security
ment history of at least  years
can make arrangements with
their employer to go on a job
alternation leave. The employer
agrees to hire a replacement
who is registered as unemployed
with the employment office.
The employee is entitled to a job
alternation compensation.
■ Employees with an employ-
Job Alternation
Compensation
sons performing conscript service. Conscripts may be eligible
for financial assistance with eg
housing costs.
under the National Pensions Act
to surviving spouses and children living in Finland. They are
available as Spouse’s Pension for
surviving spouses under  years
and as Orphan’s Pension for
children under . Children who
attend school can be paid Orphan’s Pension between ages 
and .
The Spouse’s Pension available from Kela is in most respects
the same as the national pension, but its amount depends
not only on the surviving
spouse’s other pensions but also
on other income and assets.
■ Kela pays survivors’ pensions
Survivors’ pensions for
surviving spouses and
children
en who served in Finnish wars
a tax-free front-veterans’ supplement and front-veterans’
supplement.
■ Kela pays the men and wom-
Front-veterans’ supplements
pension to retirees whose total
pension income before taxes is
less than EUR . per month.
National pension recepients with
no earnings-related pension will
receive a guarantee pension of
EUR . per month (if living
alone) or EUR . (if living in
a couple relationship). Persons
drawing national pension on
the basis of early retirement will
receive less.
Persons who have immigrated to Finland and lived here for
at least  years are entitled to
a guarantee pension if they are
 years or older or  years and
are disabled within the meaning
of the National Pensions Act.
■ Kela will pay a guarantee
Guarantee pensions
National pensions are
available as Old-Age Pension to
recipients aged  years and
over.
Rehabilitation Subsidy – a
fixed-term benefit – is a disability pension aimed at promoting
return to work. It is paid at the
same rate as the regular Disability Pension.
■■
Benefits ■■