Digipalveluiden Suomi Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2012 Sisällys Esipuhe 1. Muutos on alkanut 1.1 Nokia-kivijalka ohenee 1.2 Uudet idut aukeavat 1.3 Suomi ja ICT 4–5 6 6 7–10 10 2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Kansantalous veitsen terällä 2.2 Tietotekniikan markkinat kasvavat hitaasti 2.3 Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää 12 12–14 14–21 22–25 3. Uutta suuntaa etsimässä 3.1 Mittavat haasteet edessä 3.2 Softa uppoaa koneeseen 3.3 Äly on ase 3.4 Täyskäännös palveluihin 3.5 Pilvee pilvee 3.6 Kehitystaidosta liiketoimintaa 3.7 Yhteispeliä parannettava 3.8 Maailma rakastaa pelejä 3.9 Valtio parantaa vauhtiaan 3.10 Yhteiskunta hyvin verkottunut 3.11 Alueet kohtaavat omat haasteet 27 27–28 29 30–31 31–32 32–33 34 35–36 36 37–38 39 40 4. Valoa rahoituksessa 42 4.1 Tarvitaan räätälöityä rahoitusta 42–43 4.2 Ulkomaiset pääomasijoittajat lisäävät panoksiaan 43–44 4.3 Uusia rahastoja syntyy 44–47 Sisältö: Attention Communication Oy Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy 5. Osaajat uusille urille 49–53 6. ICT-alan verkkopalveluja Suomessa 55–56 Lähteet 57–60 Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä DIGI.FI 63 Paino: Star-Offset Oy 3 Esipuhe Nokian vaikeudet ovat huojuttaneet Suomen kansantalouden lisäksi monien uskoa koko ICT-alan tulevaisuuteen. Alan kasvunäkymät ovat kuitenkin mittaamattomat. Suomen haaste on lähinnä löytää keinot, joilla pysymme kasvussa mukana. Tämä julkaisu kuvaa osaltaan uutta suuntaa, johon suomalainen ICT-teollisuus on menossa. Suunta löytyy älystä ja palveluista. Nokia-klusterin vaikeuksien varjoon on jäänyt, että monien ohjelmistoyritysten viime vuodet ovat olleet mainioita. ICT-osaaminen yhdistyy entistä enemmän myös sellaisiin koneisiin ja laitteisiin, joissa sitä on tähän asti ollut kovin vähän. Samoin verkottunut maailma tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden tuottamiseen. Sekä yritykset että julkinen sektori voivat palvella asiakkaitaan aivan uudella tavalla. Pienetkin yritykset voivat tarjota digitaalisia palveluita globaalisti ilman, että niiden pitää kehittää maailmanlaajuista konttoriverkostoa. Maailmassa vahvistuu eräänlainen digitasa-arvo: pienet voivat ponnistaa kauemmaksi ja heikot saavat paremmin palveluita. Tilaisuuksien avautuminen tarkoittaa vastavuoroisesti kilpailun kovenemista. Siksi Suomen on juostava entistä ketterämmin sähköisessä kilpailussa.On ajateltava entistä ennakkoluulottomammin, ja raivattava luutuneet käsitykset uusien virtausten tieltä, jos vanha estää uuden syntymisen. Näin on tehnyt muun muassa Tietotekniikan osaamiskeskittymä TIVIT, jonka tutkimushankkeet ovat lähes kokonaan digitaalisissa palveluissa ja niiden mahdollistamissa ratkaisuissa. 4 Suomeen on syntynyt iso joukko pienehköjä ICT-yrityksiä, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisuja. Samoin julkinen sektori on ottanut pitkiä loikkia ICT:n soveltamisessa. Suomi on nostanut sijoitustaan kansainvälisissä ICT-vertailuissa, joita muun muassa YK ja World Economic Forum ovat tehneet. Meillä ei siis ole mitään häpeämistä. Mutta meillä on parannettavaa joka rintamalla. Tutkimuksessa, tuotekehityksessä, kaupal listamisessa ja kaiken jalostamamme osaamisen täysimääräisessä käytössä. Nokiasta vapautuvan osaamisen hyödyntämisestä liikkeelle lähteneen ICT2015-ryhmän työ valmistuu vuoden vaihteessa 2012–2013. Se on poikkeuksellisen mittava ponnistus löytää nimenomaan Suomelle sopivat toimintatavat synnyttää uutta ICT-osaamiseen perustuvaa kasvua. Hankkeeseen ovat oman panoksensa tuoneet tuhannet henkilöt ja organisaatiot lukuisissa työpajoissa, kokouksissa ja keskusteluissa. Ryhmän ehdotukset edustavat konkreettista, käytännönläheistä tapaa toimia, ja niillä tavoitellaan vahvaa edelläkävijyyttä kansainvälisessä mitassa. Tätä kirjoittaessani ehdotukset eivät ole vielä julkisia, mutta jo nyt voi sanoa, että Teknologiateollisuus tulee osaltaan viemään niitä eteenpäin ja seuraamaan niiden toteutumista. ICT-osaaminen tulee tulevaisuudessakin olemaan yksi Suomen tärkeimmistä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn takeista, ja Nokiasta vapautuva osaaminen on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen mahdollisuus. Miettikäämme kukin omalla kohdallamme, kuinka otamme sen parhaiten käyttöön. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 5 1. Muutos on alkanut Nokia dominoi tutkimusta Yritys t&k-menot milj. euroa 1.1 Nokia-kivijalka ohenee Nokia 5 612 Wärtsilä 162 Nokian kriisi on iskenyt voimalla koko Suomen kansantalouteen. Nokia on menettänyt liikevaihdostaan neljässä vuodessa yli 12 miljardia euroa, ja yhtiö on tehnyt kahden vuoden aikana tappiota yli kaksi miljardia euroa. Keväällä luottoluokittaja Fitch pudotti yhtiön roskalainaluokkaan (BB+) ja kesäkuussa saman teki Moody’s. Samaan aikaan spekulaatiot yhtiön valtaamisesta ovat lisääntyneet. Yhtiön Suomessa toimivien työntekijöiden määrä on pudonnut vuoden 2000 lähes 25 000 hengestä alle 15 000 ihmiseen. Kesäkuussa yhtiö ilmoitti yli 10 000 hengen maailmanlaajuisista henkilöstövähennyksistä. Päätös vie Suomesta noin 3700 työpaikkaa. Yhtiön suuret alihankkijat Digia, Ixonos, Elektrobit ja Tieto ovat vähentäneet yhteensä lähes 1000 henkilöä sen jälkeen, kun Nokia ilmoitti ottavansa Windows-käyttöjärjestelmän oman Symbianinsa tilalle. Nokian alihankkija Foxconn ilmoitti kesäkuussa irtisanovansa jopa yli sata Salon tehtaan 130 työntekijästä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Jyrki Ali-Yrkkö arvioi huhtikuussa Bloomberg Businessweekille, että Nokia muodosti viime vuonna noin 0,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Nokian osuus laskee ja jää Ali-Yrkön arvion mukaan korkeintaan 0,2 prosenttiin loppuvuoden myynnistä riippuen. Parhaimmillaan yhtiön osuus bkt:sta oli neljän prosentin luokkaa vuonna 2000. Nokian haasteet näkyvät myös Suomen tutkimus- ja kehityspanoksissa. TEKbaro 2012 -julkistuksen yhteydessä tutkimuksen tekijä Pekka Pellinen arvioi, että Nokia voisi leikata t&k-rahojaan jopa 500 miljoonalla eurolla. Nokian merkitys suomalaiselle tutkimukselle on huikea, sillä yhtiö on tehnyt noin puolet kaikkien yritysten yhteenlasketuista t&k-investoinneista. Siksi sen mahdollisesti tekemät leikkaukset heijastuvat pahimmillaan monella taholla suomalaisessa tutkimuskentässä. Metso 124 Orion 88 Kone 83 Stora Enso 80 OP-Pohjola 67 Amer Sports 64 Cargotec 60 Lähde: Talouselämä 1.2 Uudet idut aukeavat Nokia on niin suuri osa koko Suomen ICT-teollisuutta, että yhtiössä tapahtuvat muutokset heiluttavat toimialaa kuvaavia lukuja voimakkaasti. Tämä antaa paikoitellen liiankin synkän kuvan koko alan tilanteesta. Esimerkiksi Talouselämä-lehden 500 suurinta yritystä -listauksesta näkyy, että monet elektroniikka- ja tietotekniikkayritykset tekevät Suomessakin kelpo tulosta ja kasvavat. Moni juoksee lujaa Yritys Liikevaihdon muutos % 2011 Sijoitetun pääoman tuotto % PKC Group 74 15 3 Step It 30 22 Efore 26 20 F-Secure 12 35 Affecto 12 9 Tieto 7 15 Basware 5 15 -9 -4 Nokia Lähde: Talouselämä 6 7 Vaikeuksien keskeltä kasvaa myös uutta. Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvityksen mukaan Nokian matkapuhelinpuolelta lähteneet henkilöt ovat perustaneet 200 yritystä, ja vuoden loppuun mennessä uusien yritysten määrä lähestyy jo kolmea sataa. Deloitten kasvuyritysselvitys puolestaan kertoo tarinaa nopeista kasvajista, joita Suomi tarvitsee. Vuoden 2010 kasvajat olivat Deloitten tutkimuksen mukaan pitkälle erikoistuneita yrityksiä, joista monet olivat pienestä koostaan huolimatta erittäin kansainvälisiä. Ne olivat myös tuotekehityssuuntautuneita innovaattoreita, jotka pitivät suurimpana haasteenaan osaavan henkilöstön saatavuutta. Vuoden 2011 voittajista Deloitte ei tehnyt vastaavaa kyselytutkimusta, mutta menestyjien profiili oli samankaltainen kuin edellisvuonna. Deloitte Technology Fast 50 Finland 2011 top 10: Suomalainen Eniram auttaa laivoja säätämään trimminsä optimaaliseen asentoon. Oikea säätö tuo yhtiön mukaan vähintään kahden prosentin säästön polttoainekulutuksessa, mikä tarkoittaa vuodessa noin 250 000 euron säästöä suurissa laivoissa. Eniramin järjestelmä asennetaan laivaan, mistä tieto kulkee satelliittilinkillä Eniramin palvelimille. Yhtiö analysoi datan ja toimittaa tiedon laivalle. Yhtiön tuote on asennettu 140 laivaan. Kohderyhmään kuuluu 3 000 alusta, joiden propulsion kokonaisteho on yli 20 megawattia. Tavoitteena on laajentaa kohderyhmä pienempiin aluksiin, jolloin potentiaalinen kohderyhmä kasvaisi 8 000 laivalla. Yhtiö Liikevaihdon kasvu % 2006–2010 1. Eniram Oy 6209 Laivojen trimmin säädön etätuki 2. SLM Finland Oy 5146 Pizza-online.fi sekä Shoppi.fi -palvelut. 3. Analyse 2 2630 Asiakastiedon ja markkinatiedon analyysiratkaisut 4. Retail Logistics Excellence, RELEX Oy 2015 Vähittäiskaupan logistiset ratkaisut 5. Klikkicom Oy 1826 Internetmarkkinointiratkaisut yrityksille Ohjelmistoalan yritysten syntyvauhti polkee paikallaan 6. Priorite Oy 1707 Liiketoiminnan kehittämisen ratkaisut. Vuosi 7. Endero Oy 1106 It-ohjelmistot ja -sovellukset 2007 929 592 8. Confidex Oy 1083 Kontaktittomat matkaliput, RFID-etätunnistinratkaisut 2008 1050 753 9. Sympa Oy 1010 HR-järjestelmät 2009 969 664 1009 515 923 Interaktiiviset televisiojärjestelmäratkaisut 2010 10. Hibox Systems Oy 2011 993 Lähde: Deloitte Technology Fast 8 Case: Laivan trimmi kohdalleen Tuote/palvelu Valtaosa kasvuyrityksistä työllistää kuitenkin edelleen vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Nokian henkilöstövähennysten paikkaaminen vaatisi useita satoja kasvuyrityksiä. Siksi Suomelle olisi tärkeää, että Nokian yhteistyö Microsoftin kanssa alkaisi tuottaa hedelmiä. Sen lisäksi tarvitsemme paljon uusia kasvuyrityksiä, jotka valtaavat asemia kansainvälisillä markkinoilla. Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvitys kertoo, että ainakaan ohjelmistoyrityksiä ei synny vauhdilla, joka kertoisi paljon puhutusta alan buumista. Aloitettuja yrityksiä Lopetettuja yrityksiä Lähde: Aalto-yliopisto, Software industry Survey 2012 9 Vakava uhka on luonnollisesti herättänyt myös Suomen hallituksen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti maaliskuussa ICT2015-työryhmän arvioimaan ICT-sektorin kehitysnäkymiä. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin entinen Nokian toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Työryhmältä odotetaan näkemyksiä muun muassa: • alan kehitysnäkymistä • ICT-osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista muilla toimialoilla ja julkisella sektorilla • rakennemuutoksen kokonaisvaikutuksista • rakennemuutostoimenpiteiden riittävyydestä • työttömäksi jäävän henkilöstön työllistämisestä • kasvuyrittäjyyden lisäämisestä • ulkomaisten investointien houkuttelemisesta Suomeen • ICT-sektorin uuden kasvun mahdollisuuksista. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Seuraavissa luvuissa tarkastelemme ensin Suomen tietoja viestintäteknologian markkinoita ja sen jälkeen uusia kasvumahdollisuuksia. 1.3 Suomi ja ICT • • • • • Matkaviestinliittymien määrä 8,94 miljoonaa (1,6/henkilö) Laajakaistaliittymiä 5,12 miljoonaa (0,91/henkilö) Langattomia laajakaistaliittymiä 3,6 miljoonaa (0,64/henkilö) Internet-liittymä 88 prosentissa kotitalouksista World Economic Forumin ”maailman parhaiten verkottuneiden maiden listalla” sijalla 3. • YK:n e-Government selvityksessä ”maailman parhaiden sähköisten hallintojen listalla” sijalla 9. • Maailman vähiten epäonnistunut valtio, Failed States-indeksi (Fund of Peace) • Maailman kolmanneksi paras kilpailukyky (World Economic Forum) 10 11 2.Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Kansantalous veitsen terällä Eteläisen Euroopan ylivelkaantumisesta johtuva finanssikriisi synkensi suhdannenäkymiä nopeasti keväällä 2012. Vielä helmimaaliskuussa osa ennustelaitoksista arvioi suhdannekuopan pahimman vaiheen olevan ohi. Jo kesäkuussa finanssikriisin kärjistyminen oli ekonomistien yhteinen huoli. Vuoden 2011 viimeinen neljännes ja vuoden 2012 ensimmäinen neljännes olivat kuitenkin odotettua parempia Suomen taloudessa. Siksi esimerkiksi Tapiola Pankki nosti kesäkuussa koko vuoden bkt:n kasvuarviotaan prosenttiyksiköllä. Korjauksestaan huolimatta Tapiola kuuluu ennustajajoukon pessimistisimpään ryhmään. Pankki uskoo bkt:n putoavan puoli prosenttia vuonna 2012, kun Nordea ennustaa pientä 0,8 prosentin ja Suomen Pankki 1,5 prosentin kasvua. Vuoden 2013 ennusteet hajoavat 0,5–2,6 prosentin haarukkaan. Optimistisimmat ennusteet tehtiin jo alkuvuonna ETLAssa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 12 Vuoden 2012 inflaatioennusteet pysyvät melko tiukassa 2,7–3,0 prosentin vaihteluvälissä. Ensi vuonna lukemien odotetaan asettuvan 1,5 prosentin tietämille. Nordea tosin ennustaa 2,5:tä prosenttia. Tämän vuoden inflaatiota selittävät pitkälti hallituksen toteuttamat hyödykeverojen korotukset. Euroopan keskuspankki EKP:n ohjaustoimet ovat pitäneet lainakorot matalina. Suomen pankki ennakoi kolmen kuukauden euriborin jäävän alle yhden prosentin vielä vuonna 2014. ETLA arvioi hallituksen joutuvan edelleen jatkamaan budjettikiristyksiä, jotta Suomen julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei nousisi. Toisaalta euroaluetta seuraavat ekonomistit varoittelevat liian tiukkojen budjettileikkauksien vain kiihdyttävän talouskehityksen negatiivista kierrettä. Nordean silmissä vuoden alun kehitys oli yllättävän hyvä Suomessa ja euroalueella. Edessä on kuitenkin Euroopan ajautuminen taantumaan, josta myös Suomi kärsii. Kreikan ja Espanjan tilanne lisää epävarmuutta ja synkentää näkymiä. Sen sijaan maailmantalouden piristymistoiveet pohjautuvat pankin mukaan Yhdysvaltojen verkkaiseen, mutta vakaaseen kasvuun ja Kiinan hallituksen vihjaamaan elvytykseen. Kahden suurimman talousmahdin vetoapu on maailmantaloudelle tarpeen. Työttömyys kasvaa, vaihtotase vajoaa Suomessa työttömyyden ennustetaan pysyvän sitkeästi noin kahdeksassa prosentissa, tosin Tapiola Pankki ennustaa ensi vuodelle jo yhdeksää prosenttia. Kesäkuun uutiset Nokian laajoista irtisanomisista tulevat rumentamaan vuoden 2013 lukuja. Teknologiateollisuus pelkää Suomen vaihtotaseen vajoavan jopa Euroopan kriisimaiden tasolle. Viennistä elävän Suomen teollisuus ei ole kyennyt palauttamaan liikevaihtoaan talouskriisiä edeltävälle tasolle. Vuonna 2008 saavutetusta 82 miljardista eurosta puuttui viime vuonna vielä yli 15 prosenttia. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä ei kasva Suomessa, vaan kehittyvissä maissa. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii hallitukselta kaikkia mahdollisia vientiä tukevia toimia. Tietotekniikka-alan liikevaihto kääntyi kasvu-uralle jo vuonna 2009, mutta se ei pysty paikkaamaan etenkään elektroniikka- ja sähköalan menetyksiä. Nokian rapautumisen aiheuttama rakennemuutos realisoi karusti yhden suuren tukijalan varassa riippuneen toimialan riskin. Seuraukset ovat vakavia koko Suomelle. 13 Suomen keskeisiä tunnuslukuja 2010 2011 Yksityinen kulutus, %-muutos 3,0 3,1 1,5 1,8 Julkinen kulutus, %-muutos 0,2 0,8 0,3 0,5 Investoinnit, %-muutos 2,6 4,3 -1,1 0,5 Varastojen muutos*, % 0,9 1,3 0,0 0,0 Vienti, %-muutos 7,8 -1,1 -0,3 4,7 Tuonti, %-muutos 7,7 0,2 0,0 4,3 BKT, %-muutos 2012e 2013e 3,7 2,9 0,8 1,6 180,0 192,0 198,0 205,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 8,0 8,0 Teollisuustuotanto, %-muutos 10,4 1,9 -3,0 2,0 Kuluttajahinnat, %-muutos 1,2 3,4 3,0 2,5 Ansiotaso, %-muutos 2,6 2,7 3,5 3,0 Vaihtotase, mrd EUR 2,5 -0,8 -0,3 0,1 - % BKT:sta 1,4 -0,4 -0,1 0,1 Kauppatase, mrd EUR 2,5 -1,0 -0,9 -0,5 - % BKT:sta 1,4 -0,5 -0,4 -0,3 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -4,6 -0,9 -0,5 0,6 - % BKT:sta -2,6 -0,5 -0,2 0,3 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 87,0 93,0 98,0 102,1 - % BKT:sta 48,4 48,5 49,6 49,9 Nimellinen BKT, mrd EUR IT-markkinoiden kokonaisarvosta noin neljännes muodostuu laitekaupasta. Sen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna ja kiihtyvän hieman ensi vuonna. Laitepuolella oikeastaan vain tablettietokoneiden kasvava kauppa piristää haaleaa kokonaiskuvaa. Ohjelmistomarkkinat muodostavat toisen neljänneksen IT-kokonaismarkkinoista. Sektorin arvioidaan kasvavan vuonna 2012 mukavat 3,6 prosenttia. Suurimpina kasvuajureina sovellusohjelmistoissa ovat toimitusketjun hallintaohjelmistot sekä myynti-, markkinointi- ja asiakaspalveluohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistoissa kasvun ennustetaan olevan voimakkainta dokumentti- ja sisällönhallinnassa, sekä BI/DW-aluella (Business Intelligence ja tietovarasto). Kokonaismarkkinoista toisen puolen vie IT-palvelumarkkinat. Sen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan 2,6 prosenttiin. Sektorin kasvukärjessä ovat sovellusten hallintapalvelut ja pakettiohjelmistojen ylläpito- ja tukipalvelut. Suomen suurimmat IT-palveluiden tarjoajat 2011 Loppukäyttökulutuksella mitattuna Osuus-% Tieto 23 Logica 14 Fujitsu 11 Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 * Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä Lähde: Nordea 2.2 Tietotekniikkamarkkinat kasvavat hitaasti Market-Vision ennusteen mukaan Suomen IT-kokonaismarkkinoiden ennustetaan kasvavan kaksi prosenttia vuonna 2012. Kasvu olisi kuitenkin hidastumassa puoli prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin kokonaismarkkinoiden arvoksi laskettiin 5,62 miljardia euroa ja kasvuksi 2,5 prosenttia. 14 15 Suomen IT-markkinat 2010-2013 2010 Laitteet (miljoonaa euroa) Kasvu, % Ohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu, % IT-palvelut, (miljoonaa euroa) Kasvu, % IT-markkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu, % Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 16 2012e 2013e 1475 2011 1473 1464 1472 5,2 -0,1 -0,6 0,5 1159 1209 1253 1300 3,7 4,3 3,6 3,8 2845 2936 3013 3099 2,9 3,2 2,6 2,8 5479 5618 5730 5871 3,7 2,5 2,0 2,5 Laitekaupan kehityksellä on kahdet kasvot Laiteinvestoinnit hidastuvat Euroopan talouskriisin puhurissa. Epävarmuus ei romahduta laitekauppaa, sillä kuluttajatuotteiden puolella kauppa sujuu paremmin. Lähivuosille ennakoidaan jopa voimakasta kasvua. Yritysten IT-laitehankintoihin taloussuhdanne heijastuu voimakkaammin. Laitteiden käyttöaikojen pidentäminen vuodella on edennyt jopa pysyväksi käytännöksi. Huippuvuosien lukuihin ei päästäne lähivuosina. Pöytäkoneiden osuus näyttää pienenevän edelleen. Vastaavasti kannettavat ja tablettikoneet valtaavat lisää markkinaosuutta. Windows 7 -päivityksien tuoma piristys kauppaan on jäänyt selvästi alan odotuksista. Tablettikoneiden myynnille ennustetaan vuodelle 2012 lähes 150 prosentin kasvua. Sen sijaan palvelinkauppa on ollut vaisua ja laskusuunnan povataan jatkuvan. Palvelinkapasiteetin hankinta siirtyy enenevässä määrin palveluna hankittavaksi. Tallennuskapasiteettia tarvitaan koko ajan enemmän, joten tallennuslaitteiden kauppa sujuu hyvin. Sen euromäärä ei kuitenkaan juuri kasva, koska storage-laitteiden hinnat laskevat koko ajan. Myös ulkoistettujen tallennuspalvelujen osto yleistyy. Tulostimien, kopiokoneiden ja kameroiden myynti laskee selvästi. Trendi kulkee kohti sähköisten palvelujen käyttöä ja ulkoistettua tulostusta. Kuluttajat puolestaan käyttävät kuvaamiseen yhä enemmän koko ajan mukana kulkevia älypuhelimia. Komponenttikauppa hiipuu laitteita itse kokoavien vähentyessä. Sen sijaan esimerkiksi puhelimien ja pelien tarvikkeet, kuten kuulokkeet, käyvät hyvin kaupaksi. Niistä on tullut merkittävä tulonlähde kaupalle, sillä moni oheislaite maksaa paljon suhteessa hankittuun peruslaitteeseen. Tuoteryhmässä on paljon hyväkatteista myytävää. Tablettitietokoneista on tulossa eräänlaisia oheislaitteita, koska ne eivät juuri korvaa muita välineitä, vaan pikemminkin täydentävät niitä. Ihminen ei enää viihdy missään ilman internetin tietolaareja, pelejä ja sosiaalista mediaa. 17 Suomen laitemarkkinat 2011-2013 2010 2011 2012e 2013e PC-laitteet: notebook (miljoonaa euroa) 412 394 384 379 Kasvu, % 7,9 -4,4 -2,5 -1,3 PC-laitteet: desktop (miljoonaa euroa) 195 182 167 159 Kasvu, % 6,6 -6,7 -8,5 -4,5 8 33 79 107 312,5 140,0 35,0 Tablet-tietokoneet (miljoonaa euroa) Kasvu, % Palvelimet (miljoonaa euroa) 200 195 193 194 Kasvu, % 5,3 -2,5 -1,0 0,5 Tallennus (miljoonaa euroa) 123 124 126 129 Kasvu, % 1,7 0,8 1,5 2,1 Tulostimet ja kopiokoneet (miljoonaa euroa) 143 149 141 139 Kasvu, % 0,7 4,2 -5,5 -1,5 Verkkolaitteet (miljoonaa euroa) 100 97 97 99 Kasvu, % -2,0 -3,0 0,0 1,9 Valokuva & video (miljoonaa euroa) 146 148 127 115 Kasvu, % 9,0 1,4 -14,1 -9,5 Muut laitteet ja IT -komponentit (miljoonaa euroa) 148 151 150 151 Kasvu, % 0,0 2,0 -0,7 0,9 1475 1473 1464 1472 5,2 -0,1 -0,6 0,5 Laitemarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu, % Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 18 Ohjelmistomarkkinat muuttuvat lisenssimyynnin hiipuessa Ohjelmistomarkkinat etenevät Market-Vision ennusteen mukaan lähivuodet vajaan neljän prosentin kasvuvauhdissa. Lisenssien myynti hiipuu asteittain ja palveluntarjoajien hoidossa olevat ohjelmistoratkaisut valtaavat markkinoita. Pilvipalvelujen todellista tulemista ovat edesauttaneet parantuneet verkkoyhteydet ja helpompi käytettävyys. Liiketoimintakriittiset, erityisesti yrityssalaisuuden piiriin kuuluvat asiat halutaan kuitenkin pitää edelleen omissa tiloissa ja kontrollissa. Pieni, mutta merkittävä trendimuutos on liiketoiminnan myynti- ja analysointisovelluksien hankintapäätöksien vienti ohi tietohallinnon suoraan liiketoimintapäättäjille. Ohjelmistovalmistajien pitää sopeutua muutokseen, jossa liiketoiminnasta vastaavat vaativat toimivuuden lisäksi myös miellyttävää käyttäjäkokemusta. Suomen ohjelmistomarkkinat 2011–2013 2010 2011 2012e 2013e Sovellusohjelmistot (miljoonaa euroa) 537 555 572 590 Kasvu, % 3,2 3,4 3,0 3,2 Infrastruktuuriohjelmistot (miljoonaa euroa) 622 654 681 710 Kasvu, % 3,5 5,2 4,2 4,3 1159 1209 1253 1300 3,7 4,3 3,6 3,8 Ohjelmistomarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu, % Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 Palvelumarkkinoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Market-Visio odottaa konsultointipalvelujen kysynnän kasvavan hieman kokonaispalvelumarkkinoiden kehitystä hitaampana. Vanheneva teknologia ja tuen loppuminen laukaisevat liikkeelle lukuisia kehitysprojekteja. Tarpeellisia ovat etenkin sovelluskehitys-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut. Trendeissä näkyy siirtyminen räätälisovelluksista paketoituihin ohjelmistoratkaisuihin. Se kasvattaa ohjelmistojen tukipalvelutarvetta. 19 Palvelumarkkinat viriävät euroissa mitattuna eniten hallinta-, käyttö- ja verkkopalveluissa. Prosentuaalinen nousu taas on kovinta hieman pienemmässä sovellusten hallintapalvelut -sektorissa. Hintakilpailu ja edullisemman kustannustason maiden hyödyntäminen ovat hyydyttäneet infrastruktuuripalveluiden euromääräistä kasvua. Asiakkaiden kasvaneet laatuvaatimukset avaavat IT-palveluiden toimittajille mahdollisuuksia paremman katteen palvelujen tarjoamiseen. Myös monien toimialojen rakennemuutokset luovat kysyntää entistä älykkäämmille palveluille. Kolikon kääntöpuolta hallitsee IT-ostamisen päätöksentekoaikojen hidastuminen sekä valtionhallinnon tarve leikata IT-kustannuksia. IT-palvelumarkkinat 2010-2013 2010 2011 2012e 2013e IT-konsultointipalvelut (miljoonaa euroa) 219 227 232 238 Kasvu, % 1,9 3,4 2,4 2,6 Sovelluskehitys-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut (miljoonaa euroa) 753 784 804 827 Kasvu, % 1,4 4,1 2,5 2,9 Pakettiohjelmistojen ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) 199 206 213 218 Kasvu, % 2,1 3,5 3,2 2,5 Laitteiden ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) 282 282 281 280 Kasvu, % 0,4 0,0 -0,5 -0,3 1258 1300 1347 1397 Kasvu, % 3,1 3,3 3,6 3,7 Sovellusten hallintapalvelut (miljoonaa euroa) 289 310 335 363 Kasvu, % 6,8 7,3 8,1 8,4 Infrastruktuuripalvelut (miljoonaa euroa) 969 990 1012 1034 Kasvu, % 2,0 2,2 2,2 2,2 IT-koulutuspalvelut (miljoonaa euroa) 134 138 137 139 Kasvu, % 2,3 2,6 -0,1 1,2 2845 2938 3013 3099 2,9 3,2 2,6 2,8 Hallinta-, käyttö- ja verkkopalvelut (miljoonaa euroa) Palvelumarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu, % Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 20 21 2.3 Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää Viestintäviraston selvitys kertoo, että melkein neljäsosalla kotitalouksista oli vuonna 2011 sekä kiinteä laajakaistayhteys että mobiililaajakaistaratkaisu. Tällaisten kotitalouksien määrä melkein kaksinkertaistui edellisvuodesta. Nopea kasvu johtui pitkälti kovasta hintakisasta, joka on painanut mobiililaaja kaistan hinnat lähes puoleen kiinteään ratkaisuun verrattuna. Vuoden 2011 lopussa kuukausimaksullisia tiedonsiirtoliittymiä oli noin 3,6 miljoonaa kappaletta. Niiden osuus kaikista mobiililiittymistä kohosi jo 40 prosenttiin. Kuukausimaksullisten mobiililiittymien määrä nousi vuoden viimeisten kuuden kuukauden aikana 570 000 kappaleella. Samaan aikaan myös kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi. Viestintäviraston kysely kertoo, että kiinteä laajakaista on pääasiallinen internetyhteys noin 80 prosentille kuluttajista, joilla on sekä kiinteä että mobiiliratkaisu. Mobiililaajakaista on siis suurelle osalle suomalaisista täydentävä ratkaisu. Tosin mobiililaajakaistan pääasialliseksi ratkaisuksi valinneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Vaikka kuluttajilla on yhä enemmän kiinteähintaisia tiedonsiirtoratkaisuja, ovat myös teksti- ja multimediaviestien käyttömäärät kasvaneet selvästi. Kansalaiset käyttävät siis yhä enemmän myös niin sanottuja perinteisiä matkaviestinpalveluita, vaikka puhelin ja liittymä mahdollistaisivat edullisemman viestintävaihtoehdon. Vuoden 2011 lopussa jo lähes viidestä miljoonasta mobiili liittymästä oli käytetty tiedonsiirtopalvelua. Näistä noin 70 prosenttia on kotitalouksien käytössä. Vailla tiedonsiirtoliittymää on kuitenkin vielä runsas neljä miljoonaa matkapuhelinta. Huutokauppa mobiilioperaattoreita kiinnostavasta 800 megahertsin taajuudesta voi toteutua jo ensi vuonna. Naapurimaan sotilasilmailua häirinneen taajuuden vapauttamisesta päästiin nimittäin sopuun syksyllä 2011. 800 Mhz:n käyttöönotto toisi lisää tilaa nopeille 4G-yhteyksille. Sen avulla operaattorit voisivat tarjota entistä nopeampia palveluita myös Itä-Suomessa ja aiempaa lähempänä Venäjän rajaa. Hitaimmat liittymät vähenevät kiinteästä verkosta Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä kasvoi hieman yli 1,6 miljoonaan. Niistä noin 74 prosenttia on kotitalouksissa. Nopeimpien liittymien määrä ei juuri kasvanut, mutta hitaimpien määrä väheni. Noin 42 prosenttia laajakaistaliittymistä on yhteysnopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s. Laajakaistaliittymien kehitys 2009-2011 DSL 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 1 185 900 1 112 700 1 125 400 Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä 106 600 158 000 172 900 Kaapelimodeemi 222 700 240 600 263 600 Mobiililaajakaista 908 000 1 636 300 3 550 000 Langaton (kiinteä) laajakaista 31 800 26 700 17 300 FTTH (optisessa kuituverkossa toimiva laajakaista) 12 600 20 300 26 100 6 000 1 100 700 2 473 600 3 195 700 5 156 000 Muu Yhteensä Lähde: Viestintävirasto 22 23 Suomessa puhutaan ja tekstataan Suomalaiset rakastavat edelleen puhelimessa puhumista, mutta parissa vuodessa matkaviestinliittymien määrä on kasvanut suhteessa nopeammin kuin puheluiden. Tämä kertoo mobiilien laajakaistaliittymien lisääntymisestä ja niiden käytön monipuolistumisesta. Matkaviestinliittymät ja viestimäärät 2009 Matkaviestinliittymiä 2010 2011 7 700 000 8 390 000 8 940 000 Puhelut (miljoonaa kpl) 4 986 5 136 5 111 Puheluminuutit (miljoonaa) 15 120 15 919 16 105 SMS-viestit (miljoonaa kpl) 3 800 4 003 4 565 MMS-viestit (miljoonaa kpl) 40 41 51 Kiinteän puhelinverkon käyttö 2009 Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) 2010 2011 1 430 000 1 250 000 1 080 000 692 580 484 2 321 1 866 1 532 Lähde: Viestintävirasto Lisää tilaa internetiin Noin neljä miljardia yhteen kytkettyä tietokonetta kattava IPv4standardi täyttyy nopeasti. Noin 80 prosenttia maailman internet-toimittajista tukee jo uutta tilaa tarjoavaa IPv6-protokollaa. Operaattorit arvelevat siirtymisen olevan vaikeasti asiakkaille markkinoitava, koska se ei tuo mukanaan mitään uusia palveluja. Palveluntarjoajista esimerkiksi Google, Youtube ja Facebook aikovat siirtyä IPv6:een jo tänä vuonna. 24 Keskitettyä operaattoripalvelua Suomen kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistaliittymät jakavat keskenään yli 90 prosentin markkinaosuudella Finnet, DNA, Elisa ja TeliaSonera. Niistä kolme viimeksi mainittua hallitsevat myös matkaviestinliittymiä lähes 100 prosentin osuudella. Kiinteän laajakaistan kärkeen nousi TeliaSonera (31 %), perässään Elisa (30 %). Matkapuhelinliittymissä Elisa säilyi suurimpana (39 %), perässään TeliaSonera (35 %). Matkapuhelimien osalta haastajana on vain DNA, mutta kiinteissä liittymissä on mukana myös Finnet. Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuudet 31.12.2011 Lähde: Viestintävirasto Liittymien määrä Viestintäviraston mukaan sen .fi-domainit tukevat jo uutta protokollaa ja vastuu siirtymisestä on nyt operaattoreilla. Monia operaattoreita edustava Ficom ry toteaa puolestaan, että siirtyminen tapahtuu vuosien siirtymäajan puitteissa, jona aikana järjestelmiä käytetään rinnakkain. Aasian alueen Internet-rekisterissä (RIR) IPv4-osoitteet ovat jo loppuneet. Niistä tuntuu olevan kysyntää, sillä esimerkiksi Microsoft on ostanut niitä konkurssipesistä. TeliaSonera 31 Elisa 30 DNA 19 Finnet 16 Muut 4 Lähde: Viestintävirasto Matkaviestinliittymien markkinaosuudet 31.12.2011 Elisa 39 TeliaSonera 35 DNA 24 Muut 2 Lähde: Viestintävirasto 25 3.Uutta suuntaa etsimässä 3.1 Mittavat haasteet edessä ICT-ala on vauhdittanut vuosikymmenen ajan Suomen tuottavuuden paranemista ja viennin kasvua. Veturina on toiminut luonnollisesti Nokia. Nyt Nokian vaikeudet ovat kansankunnan yhteinen huoli. Esimerkiksi Tekniikan Akateemisten TEKbaro 2012 arvioi Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen kehitysnäkymät entistä heikommiksi. Koko t&k-järjestelmä on barometrin mukaan mittavien haasteiden edessä. Haasteet eivät johdu kuitenkaan ainoastaan Nokiasta. Suomi on TEKbarometrin mukaan silmiinpistävän heikko verkottuneisuudessa ja kansainvälistymisen mittareissa erityisesti Ruotsiin verrattuna. Suorissa investoinneissa ja yritysten t&k-investoinneissa Ruotsi on selvästi Suomen edellä. Samoin TEKbaro kertoo, että Suomen tietoyhteiskuntakehitys on hiipunut vertailumaihin nähden ja Suomi sijoittuu nyt vertailumaiden joukossa keskitason alapuolelle. Syynä ovat muun muassa internetin ja laajakaistayhteyksien muita vähäisempi levinneisyys, kaukopuheluiden kalleus ja sähköisen kaupankäynnin alhainen taso. Samaan johtopäätökseen on tultu myös liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä internetin merkityksestä. Vuoden 2008 lukuihin perustuvassa selvityksessä Suomi menestyy tosin vertailumaista parhaiten ICT-palveluiden viejänä, mikä on erinomainen asia. Sen sijaan ICT:n käyttäjänä olemme huonoin kahdeksan maan vertailussa. Raportin johtopäätös onkin, että Suomen pitäisi puhua enemmän todellisesta siirtymisestä tietoyhteiskunnaksi eikä keskustella pelkästään laajakaistaliittymien määrästä ja nopeudesta. Erityisen huolestuttava on Aalto-yliopiston ohjelmistoyrityskatsauksen johtopäätös, että ohjelmistoyrityksistä ei ole tullut sellaista talouden tukipylvästä kuin ala odotti vuonna 2005. Tuolloin odotettiin eksponentiaalista kasvua, mutta kasvu on ollut lineaarista ja vain vähän yleistä talouskasvua nopeampaa. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus puolestaan kertoo, että kasvuyritysten osuus on pienentynyt eniten eli neljä prosenttiyksikköä tietointensiivisissä palveluissa ja teollisuuden korkean teknologian toimialoilla. Kasvuyritysten osuus on kuitenkin suurin tietointensiivissä palveluissa, joista lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. 26 27 3.2 Softa uppoaa kovaan koneeseen Kasvuyritysten toimialajakauma, % 2004 Alkutuotanto, kaivannaiset, energia 2007 2010 1,9 1,3 2,2 Teollisuus, korkeamman teknologian 10,4 15,9 8,1 Teollisuus, matalamman teknologian 4,1 4,4 5,5 Rakentaminen 12,1 11,5 12,9 Palvelut, tietointensiiviset 20,7 24,0 24,4 Palvelut, muut 50,8 42,9 46,9 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kasvuyrityskatsaus 2012 Myös Euroopan komissio arvioi, että Suomi saattaa menettää asemiaan EU:n innovointijohtajana, ellei innovatiivisten kasvuyritysten määrä lisäänny merkittävästi. Tämän vuoksi komissio kannustaa helpottamaan innovointia ja siirtymistä tutkimus- ja kehitysvaiheesta myyntikelpoisiin tuotteisiin. Komissio arvioi myös, että lyhyellä aikavälillä laajan tieto- ja viestintäteknisen osaamisen hyödyntäminen ja sen levittäminen Suomessa muille teollisuudenaloille sekä julkiselle sektorille on keskeistä. Yksi suomalaisen ICT-alan suurista kasvumahdollisuuksista liittyy vahvaan konepajateollisuuteemme. Ohjelmistoteollisuuden merkitys näkyy yhä enemmän teollisuustuotteissa, joiden toimintaa ohjelmistot ohjaavat. Etlan tutkija Tuomo Nikulainen kollegoineen on kartoittanut, mikä on tällaisten niin sanottujen sulautettujen ohjelmistojen arvo ja arvonlisä Suomessa. Selvityksen mukaan monien teollisten tuotteiden arvo syntyy enemmän ohjelmistoissa kuin itse valmistuksessa tai kokoonpanossa. Tutkijoiden mukaan ohjelmistoista riippuvaisen teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2010 noin 39 miljardia euroa. Viennistä kolmannes (17 miljardia) tuli tuotteista, jotka ovat ohjelmistoista riippuvaisia. Nuo luvut eivät kuitenkaan synny pelkästään ohjelmistoista, jotka tuovat teollisuudelle lisäarvoa noin 17 miljardia ja vientiä noin kahdeksan miljardia. Liikevaihtoluvut kertovat, että koneisiin ja laitteisiin tehtävät ohjelmistot työllistävät paljon ihmisiä. Nikulaisen selvityksen mukaan Suomessa toimivat teollisuusyritykset työllistävät noin 19 500 ohjelmistokehittäjää globaalisti. Näistä kotimaassa työskentelee noin 9 400 henkilöä. Lisäksi nuo yritykset työllistävät noin 6 400 ihmistä alihankkijoilla. Tutkijoiden tekemä kysely vahvistaa näkemyksen, että ohjelmistojen merkitys kasvaa lähivuosina. Näin arvioivat monet perinteisetkin toimialat kuten puu- ja paperiteollisuus. Ohjelmistokehityksen luonne teollisuudessa Sulautetut ohjelmistot 65% Ohjelmistot sisäiseen käyttöön 21% Ohjelmistotuotteet 12% Ohjelmistokehitys jota myydään alihankintana muille yrityksille 2% Lähde: Softaa koneisiin, ETLA 2011 Ohjelmistojen merkitys kasvaa lähivuosina. 28 29 3.3 Äly on ase Ohjelmistoihin panostaminen on suomalaisyrityksille järkevää, sillä äly on keskeisin keino erottautua halpamaiden kilpailijoista. Etlan tutkija Mika Pajarinen kollegoineen kuvaa asiaa mainiosti selvityksessään ”Kenelle arvoketju hymyilee?” ”Kilpailuetu voi perustua lyhyisiin sarjoihin, asiakasräätälöintiin, joustavaan tuotantoon, kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Tämä tarkoittaa usein älyn ja softan lisäämistä koneisiin ja samalla irtautumista kustannuskilpailun strategiasta.” Kiinalaisten konepajojen hintakilpailukyky on kova, joten suomalaiset konepajat eivät menesty kisassa pelkällä hinnalla. Kilpailukykyään parantaakseen kotimaiset yritykset ovat lisänneet älyn ja ohjelmistojen osuutta koneissa. Tämä on vähentänyt myös yritysten suhdanneherkkyyttä. Yritykset ovat myös hajauttaneet arvoketjuaan pienempiin osiin. Yhtiöt ovat sijoittaneet eri toimintojaan eri maihin suhteellisen edun mukaisesti. Tässä työnjaossa Suomeen jää suunnittelua ja tietoteknistä työtä. Pajarinen kollegoineen tiivistääkin kehityksen seuraavasti. ”Suomessa on maailmanluokan osaamista, jota lähivuosina on muidenkin kuin ICT-laitevalmistuksen käytössä enemmän kuin milloinkaan. Koneteollisuuden yritykset ovat varmastikin tämän potentiaalin yksi merkittävimmistä hyödyntäjistä.” Äly näyttelee keskeistä roolia myös aloilla, joilla sen merkitys on tähän asti ollut vähäinen. Esimerkiksi niin sanotut älyvaatteet tekevät tuloaan kovalla ryminällä. Case: Anturit mittaavat lihasten toimintaa Kuopiossa toimiva Myontec on kehittänyt vaatteita, joissa olevat anturit mittaavat lihasten toimintaa. Etenkin urheilijoiden käyttöön suunnitellut älyvaatteet antavat reaaliaikaista tietoa lihaksista harjoittelun aikana. Tämä puolestaan auttaa välttämään loukkaantumisia, analysoimaan tekniikkaa ja parantamaan harjoittelun tehoa. Yhtiön kehittämiä tuotteita voidaan hyödyntää urheilun lisäksi myös esimerkiksi kuntoutuksessa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja puolustusvoimain valmennuksessa. Yhtiön käyttämä mittaustekniikka on samankaltainen kuin aivosähkökäyrää mitattaessa. Vaatteiden tuottamaa tietoa voi seurata esimerkiksi matkapuhelimesta tai tietokoneelta. Kotimaisten kumppaneiden lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa kiinalaisen yliopiston, NHL-jääkiekkojoukkueen ja englantilaisen jalkapallojoukkueen kanssa. 3.4 Täyskäännös palveluihin Palvelut ratkaisevat yhä useamman teollisuudenalan menestyksen. ICT puolestaan mahdollistaa etäpalveluita, joiden avulla pienetkin yritykset pystyvät kustannustehokkaasti tukemaan asiakkaita vaikkapa maapallon toisella puolella. Suomalainen ICT-klusteri onkin tehnyt yksissä tuumin täyskäännöksen kohti palveluita. Tieto- ja viestintäteollisuuden osaamiskeskittymä TIVIT Oy on siirtänyt koko tutkimussalkkunsa verkoista ja puhelimista digitaalisiin palveluihin. Uudet tutkimusalueet kuvaavat, mihin alan yritykset haluavat mennä. • Device and Interoperability Ecosystem: Älykkäiden laitteiden ja tilojen verkottuminen ja uustodellisuus • Cloud Software: Pilvipalveluiden teknologiat ja arvoketjut, ketterä sekä kestävä kehitys, käyttäjäkokemus ja tietoturva • Next Media: Median uudet ansaintamallit 30 31 • Internet of Things (IoT): Esineiden Internet • Data to Intelligence (D2I): Tiedon jalostaminen • Digital Services: Digitaaliset palvelut. Digitaaliset palvelut kiinnostavat TIVITiä, koska sen avulla ICTyritykset voivat nousta kansainvälisiksi toimijoiksi. Digitaalisten palveluiden osaamisesta on tarkoitus rakentaa kantava tukijalka, jolla on jo kysyntää monilla toimialoilla sekä julkisessa hallinnossa. Kysyntää on TIVITin mukaan siksi, että fyysisen tuotteen valmistuksen kompleksisuus, vastuut sekä ympäristö- ja kierrätysvaatimukset muuttuvat koko ajan haastavimmiksi. Globaaleille markkinoille menevä yritys joutuu muokkaamaan uusiksi koko tuotantoprosessinsa, logistiikkansa ja huoltonsa. Digitaaliset ratkaisut helpottavat merkittävästi näiden haasteiden ratkaisemista. Tiedon kasvu puolestaan tuottaa TIVITin mukaan raakaainetta digitaalisille palveluille. 3.5 Pilvee pilvee Pilvipalvelut mullistavat lähivuosina ohjelmistojen käyttötavat. Maan hallitusta myöten on havaittu, että se synnyttää merkittävän mahdollisuuden myös Suomen ICT-sektorille. Muun muassa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on ehdottanut, että Suomeen tulisi rakentaa uusi pilviteollisuuden keskittymä. Kiuru arvioi, että haasteeseen vastaaminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin aiempaa syvempää yhteistyötä. Digitaalisten palveluiden tuotanto edellyttää Kiurun mukaan lisää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Samoin tarvitaan uudenlaista koulutusta ja riskirahoituskanavia. TIVITin pilvipalveluita tutkivan ohjelman raportissa arvioidaankin, että pilvi korvaa PC:n jo lähivuosina. Se muuttaa liiketoiminnan selkeästi. Oulun yliopiston professori Veikko Seppänen toteaa Cloude Software-ohjelman raportissa seuraavasti. ”Tulevaisuudessa käyttäjien ja laitteiden määrä on rajaton ja ohjelmiston hinta on nolla. Se mistä maksetaan, ovat palvelut.” Pilvipalvelut avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti pkyrityksille, sillä ne laskevat kynnystä luoda pieniä sovelluksia. Uuden liiketoiminnan aloituskustannukset laskevat, kun palveluiden jakelu muuttuu ennennäkemättömän helpoksi. 32 Pilvipalveluihin vakaasti uskovat Matti Lehti, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila muistuttavat kuitenkin teoksessaan ”Suuri hämmennys”, että pilveen liittyy myös hypeä. Tärkeimpiä ratkaisemattomia kysymyksiä on tietoturva ja pilvipalveluiden globaali hallinta. Siksi on vaikea hahmottaa etukäteen, mikä on realistista ja mikä ei. Case: Jäätelöpakkauksella nettipeliin Kouvolassa toimiva Solver Palvelu tekee muun muassa pakkauksia ja tarraetikettejä Euroopan ensimmäisessä digitaaliseen painotekniikkaan perustuvassa kotelotehtaassa. Tehdas pystyy tuottamaan yksilöllisiä pakkauksia, joissa on esimerkiksi käyttäjäkohtaisia lisenssejä tai turvatietoa. Lisäksi yhtiö tarjoaa verkossa pilvipalveluita, jotka mahdollistavat henkilökohtaista palvelua. Tuotteen ostanut ihminen voi näyttää pakettia kotitietokoneen kameralle ja saada pääsyn johonkin lisäpalveluun kuten vaikkapa verkossa toimivaan peliin. Solverin digiratkaisut tarjoavat asiakkailleen muun muassa yksilöllisyyttä, joustavuutta ja turvallisuutta. Kyseessä on myös yhtä yritystä laajempi yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta toimintaa työpaikkoja menettäneeseen Kymenlaaksoon. Verkostossa on mukana yrityksiä, jotka hallitsevat maksujärjestelmiä, kieliteknologiaa ja tietoturvaa. Pilvi on mahdollisuus, mutta samalla haaste. Cloud Software -ohjelman raportissa painotetaan, että yritysten on opittava uudenlaisia toimintamalleja. Yritysten on kehitettävä entistä enemmän muitakin palveluita kuin huoltoa ja koulutusta. Tuotekehityksen on oltava entistä nopeampaa. Myös turvallisuus, varmuus ja käytettävyys ovat haasteita. 33 3.7 Yhteispeliä parannettava 3.6 Kehitystaidoista liiketoimintaa Suomalaisen ICT-klusterin muutos laitteista palveluihin näkyy myös Oulussa, missä alan yritykset ovat alkaneet myydä tutkimus- ja tuotekehitysosaamista kansainvälisille asiakkaille. Ensimmäisenä uutta konseptia lähti toteuttamaan Ericsson, joka perusti Ouluun tutkimus- ja tuotekehitysyksikön radioverkkoteknologian ja -sovellusten kehittämiseen. Oulun-mallissa uutta on se, että Ericsson tekee poikkeuksellisen syvää kehitystyötä kumppaneiden kanssa. Ericsson palkkaa uuteen yksikköön alkuvaiheessa arviolta 40–60 omaa työntekijää. Paikallisilla yhteistyökumppaneilla on kuitenkin kehitystyössä niin keskeinen rooli, että kaikkiaan kehitystyössä on jopa 200 henkeä. Ericssonilla on Oulun tiloissaan Common Space- niminen yhteinen tila, jossa kumppaneiden työntekijät tekevät työtä yhdessä ericssonlaisten kanssa. Tavoitteena onkin luoda uudenlainen avoimuuteen perustuva ketterä kulttuuri, jossa kaikki hyötyvät uusista ideoista. Ericsson on ensimmäinen uudesta ajattelusta innostunut kansainvälinen yritys, mutta ei viimeinen. Myös Texas Instruments on perustanut Ouluun uuden tuotekehitysyksikön, joka toimii samankaltaisella mallilla. 34 Erilaiset tutkimukset ja selvitykset ovat tunnistaneet monia alueita, joilla ICT:n avulla voitaisiin ottaa merkittäviä tuottavuusloikkia. Market-Visio Oy on analysoinut koneteollisuusyritysten mahdollisuutta nostaa tuottavuutta. Tutkimuksen pääkohteena olivat järjestelmätoimittajat, jotka toimivat päähankkijoiden ja alihankkijoiden välissä. Tutkimuksen mukaan suomalainen valmistava teollisuus käyttää ICT:hen suhteessa vähemmän rahaa kuin kansainväliset kilpailijat. Lisäksi ala investoi kilpailijoita enemmän operatiivisen toiminnan kehittämiseen kuin strategista muutosta tukeviin ICT-ratkaisuihin. Selvityksen tekijät näkevät myös, että tuottavuuden kannalta olisi tärkeää tehostaa toimitusketjun kaikilla tasoilla tuotetiedon saamista oikeassa muodossa oikeaan aikaan. Aikaa kuluu liikaa, kun tuotetieto kulkee päähankkijoilta toimittajille. Siksi koneteollisuusyrityksillä on paljon mahdollisuuksia parantaa tuottavuuttaan investoimalla tuotetiedon hallintajärjestelmiin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Järjestelmätoimittajat ovat suorastaan investointipakon edessä, sillä päähankkijat tulevat jatkossa asettamaan nykyistä enemmän vaatimuksia tuotteita ja palveluita toimittaville yrityksille. Päähankkijan kannalta keskeisessä asemassa olevat järjestelmätoimittajat joutuvat panostamaan nykyistä enemmän sähköiseen liiketoimintaan. Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tehdyssä tutkimuksessa Ari Happonen ja Erno Salmela toteavat, että muutosnopeus kasvaa konepajateollisuudessakin, minkä vuoksi alan yritykset tarvitsevat yhä nopeammin uusia tuotteita, palveluita ja tuotepäivityksiä. Toimittajan tekemä kehitystyö vaikuttaa tutkimuksen mukaan positiivisesti toimijoiden välisiin suhteisiin muun muassa seuraavalla tavalla: • Asiakkaan toimittajasuhteeseen tekemät investoinnit vaikuttavat positiivisesti toimittajan halukkuuteen tehdä täysin asiakaskohtaisesti kustomoituja tuotteita • Asiakkaan osallistuminen toimitusketjun kehittämiseen toi uutta tehokkuutta, etenkin jos tämä oli yhdistetty siihen että toimittaja auttoi asiakasta tuotekehityksessä • Yhteisten kehittämisaktiviteettien myötä suurin osa ostajayrityksistä näki toimittajat partnereina 35 • Asiakas–toimittajakehitykseen panostaminen paransi molempien toimijoiden kustannusrakennetta logistiikan osalta. Tutkimuksen mukaan suurimpia esteitä yhteiselle kehittämiselle olivat osaamisen ja ajan puute. Lisäksi alan yritykset vierastivat uusia käytäntöjä, koska teollisuudenalalla ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä esimerkiksi siitä, kuinka yhteisen kehittämisen tuomia voittoja ja tuottoja jaetaan. 3.8 Maailma rakastaa pelejä Peliteollisuus on hyvässä vauhdissa oleva kasvuala, jolle osaajapula on rahoitusta suurempi haaste. Noin 1 500 henkilöä työllistävä ala tarvitsee etenkin graafikoita ja ohjelmoijia. Peliliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Neogamesin mukaan pelialan liikevaihto on noussut Suomessa vuonna 2011 noin 180 miljoonaan euroon. Se oli kymmenisen prosenttia ennakoitua enemmän. Vuoden 2012 arvion pohjana on alan vuotuinen kasvu. Pelialan kasvu 2008 Liikevaihto (milj. euroa) Työpaikat 2009 2010 2011 2012e 87 87 106 180 220 1147 1020 1075 1400 1600 Lähde: Neogames Vuonna 2010 pelitoimialamme koostui noin 70 yrityksestä. Suomalaiset pelifirmat luovat brändejä yhä aikaisemmassa pelinkehitysvaiheessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oheistuotteiden kehittämistä jo ohjelmointikehityksen rinnalla. Testauksen avuksi on otettu myös sosiaalinen media. Viime aikoina eniten julkisuutta saaneelle Roviolle Angry Birds -oheistuotteet tuovat jo noin 30 prosenttia liikevaihdosta. Vihaiset linnut seikkailevat muun muassa makeisissa, leikkipuistoissa ja leluina. Suosikkilinnut madaltavat etenkin yritysten vientiponnisteluita uusilla markkinoilla. Rovion lisäksi maailmalle tähyävät esimerkiksi Kyygames- ja Frozenbyte-yhtiöt. 36 3.9 Valtio parantaa vauhtiaan ICT:llä on keskeinen rooli myös julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa. YK:n E-Government-selvityksen mukaan Suomen julkinen sektori on ottanut merkittävän loikan ICT:n hyödyntämisessä. Suomi hyppäsi 190 maan vertailussa sijalle yhdeksän, kun edellisessä vertailussa olimme kymmenen sijaa heikompia. Kiitosta sai kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, joka keskittyy monikanavaisiin, interaktiivisiin palveluihin. Erityismaininnan sai Suomi.fi, jonka kautta kansalaisilla on pääsy julkisiin palveluihin, olipa tarjoajana valtio tai kunta. Suomi on parantanut asemiaan erityisesti vertailtaessa ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Edellisessä YK:n selvityksessä olimme sijalle 30 Kirgisian ja Mongolian jälkeen. Nyt Suomi löytyy jaetulta kuudennelta sijalta. Huomionarvoista on myös, että tässäkin selvityksessä kymmenen parhaan maan joukossa on neljä Pohjoismaata. YK:n selvityksen alaotsikko on ”E-Government for the people”. Nimi korostaa, että hallinnolla on entistä suurempi tarve tehdä yhteistyötä kansalaisten kanssa, jotta se voisi täyttää kansalaisten palveluodotukset. Sekä kansalaisten kasvavat odotukset että tiukkeneva taloustilanne pakottavat hallitukset ajattelemaan palvelutuotantoaan kokonaisvaltaisesti niin, että hallinnon eri osaset toimivat yhdessä ja tuottavat synergiaa toisilleen. Siksi verkkopalveluiden tuottamisessa tarvitaan paljon koordinaatiota. Selvityksen tekijät korostavat, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: • Tunnistavat eri hallintoinstituutioiden synergiamahdollisuudet, jotka sähköinen hallinto luo. • Muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua. • Edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. Suomen julkinen sektori on ottanut merkittävän loikan ICT:n hyödyntämisessä. 37 3.10 Yhteiskunta hyvin verkottunut Sähköisen hallinnon pitää muuttua informaation ja palveluiden kontrolloijasta edellytysten luojaksi niin, että informaatio ja palvelut palvelevat kansalaisten tarpeita. Valtiovarainministeriön vetämä JulkICT-hanke pyrkii vastaamaan juuri edellä mainittuihin haasteisiin. Hankkeessa pohditaan muun muassa, mikä on ICT:n rooli julkisten palveluiden ja hallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi asiakkaan näkökulmasta ja miten tätä roolia vahvistetaan ja selkeytetään. JulkICT-hankkeessa on määritelty muun muassa seuraavanlaisia visioita: • Julkisen hallinnon ICT mahdollistaa kansalaisen hyvän arjen ja elämän hallinnan • Helppokäyttöiset sähköiset palvelut: julkisesti, avoimesti, läpinäkyvästi, tasa-arvoisesti • Julkisen hallinnon ICT:llä turvataan ja tuetaan tasavertaiset arjen palvelut • Julkisen hallinnon ICT tuo kansalaisille välineitä hallita itse elämäänsä • Tieto palveluiden käytössä, turvallisesti ja oikein. Suomi menestyy vielä YK:n selvitystä paremmin World Economic Forumin selvityksessä, jossa vertaillaan 142 maan verkottuneisuutta. Tuossa selvityksessä Suomi nappasi pronssia Ruotsin ja Singaporen jälkeen. YK:n selvityksen tavoin tämänkin listan kärkikymmenikköön mahtuu neljä pohjoismaata. WEF:n Global Infromation Technology Report 2012 mittaa kuitenkin YK:n selvitystä laajemmin koko yhteiskunnan verkottuneisuutta. Arvioinnissa on huomioitu poliittinen ja liiketoiminnallinen toimintaympäristö, infrastruktuuri ja osaaminen, yksilöiden, yritysten ja hallinnon ICT:n hyödyntäminen ja ICT:n vaikutukset. Suomi menestyy erityisen hyvin osaamista (1.) ja toimintaympäristöä (4.) arvioitaessa. Heikommin suoriudumme, kun selvityksessä arvioidaan hallinnon ICT:n hyödyntämisestä (17.) ja sosiaalisia vaikutuksia (18.). WEF:n selvityksen tekijät näkevät maailman menneen ”hyperyhteensopivaksi” niin, että internetissä olevat palvelut ovat jatkuvasti kaikkien ulottuvilla. Yksilöt ja yritykset voivat kommunikoida kaikkialta toistensa kanssa. Hyperyhteensopivassa yhteiskunnassa nousee paljon uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia. Yrityksille puolestaan tulee paljon uusia mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Samoin julkisten palveluiden jakelu voi tehostua merkittävästi. Sähköisen hallinnon mestarit 2012 Parhaat verkottujat 2012 1. Etelä-Korea 1. Ruotsi 2. Hollanti 2. Singapore 3. Iso-Britannia 3. Suomi 4. Tanska 4. Tanska 5. USA 5. Sveitsi 6. Ranska 6. Hollanti 7. Ruotsi 7. Norja 8. Norja 8. USA 9. Suomi 9. Kanada 10. Singapore 10. Iso-Britannia Lähde: YK:n E-Government Survey 2012 Lähde: WEF: The Global Information Technology Report 2012 38 39 3.11 Alueet kohtaavat omat haasteet ICT-alan kasvumahdollisuuksia on pohdittu myös alueellisesti etenkin kunnissa, joita Nokian henkilöstövähennykset ovat koetelleet eniten. Esimerkiksi Keski-Suomen Liitto on rakentanut vuosille 2011– 2015 selkeät ICT-alan strategiset tavoitteet, jotka sisältävät muun muassa seuraavia tehtäviä: • Systematisoidaan yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi • Käynnistetään uusia ICT-alan liiketoimintaverkostoja, joilla haetaan uusia globaaleja markkinoita • Vahvistetaan Jyväskylän asemaa kolmen merkittävimmän ICT-alan koulutuskeskittymän joukossa • Keski-Suomi ICT-palvelujen ja sisältöjen toteuttajana kolmen voimakkaimmin kehittyvän maakunnan joukossa • Kunnalliset ICT-palvelut valtakunnan käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat • Kaikilla koulutusasteilla päiväkodista yliopistoon huomioidaan 21. vuosisadan tietoyhteiskunnan tarpeet • Kootaan ICT-alan sijoittamis- ja riskirahasto, jolla on merkittävä rooli yritystoiminnan vahvistamisessa. Lähde: Keski-Suomen Liitto Liitto tiedostaa kuitenkin, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia alueelle. Kehitysaktiviteetit ovat rajallisia, etenkin kuntarajat ylittävä kehitystyö on vähäistä. Tavoite saada laajakaista kaikille ei toteudu nykyisillä edellytyksillä. Lisäksi kunnat näkevät, että rajallinen kilpailu nostaa ICT-alan palveluiden hintoja. Keski-Suomen Liitto on asettanut toimenpide-ehdotukset selkeään prioriteettijärjestykseen niin, että muun muassa sairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestelmien yhtenäistäminen, laajakaistan levittäminen kaikille ja sähköisen asioinnin kehittäminen ovat tärkeimpien asioiden joukossa. 40 41 4. Valoa rahoituksessa 4.1 Tarvitaan räätälöityä rahoitusta Suomen yrittäjyysympäristö on kohentunut tasaisesti pitkin 2000-lukua, mutta kasvuyritysten osuus on edelleen pienempi kuin monissa kilpailijamaissa. Olemme nousseet useissa vertailuissa yhdeksi innovatiivisimmista maista. Maailmanluokan tuotteita ja palveluja tarjoavia yrityksiä on kuitenkin syntynyt vuosien mittaan vain muutamia. Tätä tilastollista faktaa perustellaan usein suomalaisyrittäjien luonteenpiirteisiin kuuluvalla varovaisuudella ja heikolla riskinottokyvyllä. Muutamasta viime vuosien menestystarinasta huolimatta valtaosa yrittäjistä valitsee edelleen tasaisen ja turvallisen kasvun tien. Monen yrittäjän mielestä pääomien puute on yksi keskeinen kasvun jarru. Kasvuyritysten rahoituslähteitä on toki lukuisia, sillä pääomia on saatavissa julkisen innovaatiojärjestelmän eri rahoitusmuodoista ja instrumenteista, yksityisiltä pääomasijoittajilta, pankeista, bisnesenkeleiltä, teollisilta toimijoilta sekä viime kädessä yrittäjän omasta kukkarosta. Käytännössä monien kasvuyrittäjien on vaikea saada rahoitusta useimmista edellä mainituista lähteistä. Esimerkiksi professori Martin Kenney (University of California, Davis) väittää TEMin Kasvuyrityskatsauksessa, että monet hyvätkään kasvuyritykset eivät täytä pääomasijoitusyhtiöiden kriteereitä. Siksi Suomenkin kannattaisi edistää rahoitusratkaisuja, jotka sopivat esimerkiksi yliopistoista irtaantuvien tutkijoiden yrittäjyyden edistämiseen. Pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvattavat selvästi nopeammin liikevaihtoaan, henkilöstöään, jalostus arvoaan ja tasettaan. 42 Kenneykin painottaa, että pääomasijoittajilla on toki edelleen tärkeä rooli. Pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien osaaminen ja kehityspanokset ovat keskeinen tekijä yritysten kasvulle. Yksityisten pääomasijoittajien määrä on kasvanut, mutta heitä on edelleen niukasti. Finnveran ylläpitämässä bisnesenkeliverkostossa jäseniä on noin 200, FIBANverkostoissa noin 120. Finnveran verkosto teki vuonna 2011 noin 10 miljoonan euron sijoitukset, joissa valtaosassa myös Finnvera oli mukana. Enkelikohteet olivat pääosin alkuvaiheen siemenrahoitusta. Pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan suoran pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvattavat selvästi nopeammin liikevaihtoaan, henkilöstöään, jalostusarvoaan ja tasettaan. Myös kansainvälisyys, innovatiivisuus ja hallitusosaaminen ovat niissä vahvempia. 4.2 Ulkomaiset pääomasijoittajat lisäävät panoksiaan Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan suomalaiset sijoitusyhtiöt tekivät vuonna 2011 runsaat 200 venture-sijoitusta, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Euromääräisesti summa putosi lähelle 80 miljoonaa euroa, kun se oli pitkään pysytellyt 100 miljoonassa tai sen paremmalla puolella. Kokonaisuudessaan suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät pääomasijoituksia 358 miljoonalla eurolla (410 M€, 2010) kotija ulkomaisiin yhtiöihin. Sijoitetusta pääomasta neljä viidesosaa oli nk. buyout-sijoituksia ja loput nk. venture-sijoituksia. Pääomasijoitusyhtiöiden uusiin rahastoihin kertyi 415 miljoonaa euroa (280 M€, 2010). Tästä noin kolmasosa tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Ulkomaisten sijoittajien aktivoituminen on noteerattu myös TEMin kasvuyrittäjyyskatsauksessa, jonka mukaan ne ovat sijoittaneet suomalaisyrityksiin kaksi kertaa enemmän kuin kotimaiset. Varsinkin amerikkalaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia startup-yrityksiä kohtaan on kasvanut selvästi. Sitä ovat lisänneet muun muassa Rovion ja MySQL:n kaltaiset menestystarinat. Kohteita haetaan etenkin pilvipalveluiden, sosiaalisen median ja terveydenhuollon sovelluksista. 43 Positiivista on myös kotimaisten bisnesenkeleiden järjestäytyminen alan kansainväliseen FIBAN-verkostoon. Pörssilistaus näyttää sen sijaan olevan edelleen vain ani harvan suomalaiskasvajan tavoite. Esimerkiksi pohjoismaisella FirstNorth-listalla oli vuoden 2012 keväällä edelleen vain muutama suomalaisyritys. Osansa heikkoon kiinnostukseen on myös jo neljättä vuotta jatkuvalla matalasuhdanteella. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima innovaatiojärjestelmä koostuu Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (Tekes), Työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskukset), Finnverasta, Veraventuresta ja Suomen Teollisuussijoituksesta. Muita tärkeitä julkisia rahoitusmuotoja ja -toimijoita ovat Euroopan sosiaalirahasto, Keksintösäätiö ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra). 4.3 Uusia rahastoja syntyy Professori Vesa Puttosen Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen mukaan aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinat toimivat runsaasta tarjonnasta huolimatta jopa huonommin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Puttosen mukaan valtiosta on tullut taannoisen teknokuplan jälkeen kasvuyritysten suurin siemenrahoittaja joko suorien pääomasijoitusten tai erilaisten teknologia-avustusten kautta. Tämä on jarruttanut myös yksityisen pääomasijoitusmarkkinan ja -rahastojen kehitystä. Toisaalta valtion erityisrahoituslaitos Teollisuussijoitus on ollut keskeinen osapuoli monissa uusissa riskirahastoissa, joita Suomeen on syntynyt viime vuosina. Monet rahastoyrittäjät ovat arvioineet, että Teollisuussijoituksen mukaantulo on ollut keskeisen tärkeää muiden rahoittajien mukaan saamisessa. Teollisuussijoituksen portfoliosta löytyvät muun muassa vuoden 2011 loppupuolella perustettu Open Ocean Fund Three ja Vision+-rahasto. Ongelmaan on tartuttu hallitusohjelman lisäksi mm. kansallisessa innovaatio-ohjelmassa. Myös kasvuyrittäjyyttä tukeviin rahastoihin ja kiihdyttämöihin on pyritty saamaan entistä enemmän yksityistä pääomaa. Hankkeiden keskinäinen koordinointi on kuitenkin ajoittain onnahdellut. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa kasvuyrittäjyyttä ja sen rahoitusta virkistetään muun muassa enkelisijoitusten verovähennysoikeudella ja listaamattomiin pk-yrityksiin 44 tehtävien sijoitusten hankintameno-olettaman nostolla 50 prosenttiin. Kasvua pyritään ruokkimaan myös tuotekehityskulujen verokannusteilla. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta lähtien. Suunta on ulkoisessa rahoituksessa muutenkin parempaan päin. Kokeneet Venture Capital -yhtiöt ovat perustaneet uusia rahastoja ja muuttaneet toimintaansa entistä kansainvälisemmäksi. Markkinoille on tullut myös uusia toimijoita, kuten digitaalisiin kuluttajatuotteisiin, peleihin sekä mobiili- ja tietokonesovelluksiin keskittyvä Vision +. Monista muista rahastoista poiketen se ei tule yhtiöihin osakkaaksi, vaan kerää tuoton tuotteen tai palvelun myynnistä saatavilla rojalteilla. Liikkeellä on myös väkeään vähentävä Nokia Siemens Networks, jonka oma VersoVentures-sijoitusrahasto panostaa yhtiöstä irtaantuviin kasvuyrityksiin. Yksi piristysruiske on myös Microsoftin ja Nokian keväällä 2012 käynnistämä AppCampus-ohjelma Aalto-yliopistossa. Yhtiöt investoivat seuraavan kolmen vuoden aikana kumpikin enimmillään yhdeksän miljoonaa euroa uuteen mobiilisovellusten kehitysohjelmaan. Tavoitteena on synnyttää uusien mobiiliyritysten sukupolvi tukemalla innovatiivisten sovellusten ja -palveluiden kehittämistä Windows Phone -ekosysteemiin ja Nokian muihin käyttöjärjestelmiin. Aalto-yliopisto tukee ohjelmaa tarjoamalla tilat, infrastruktuurin, valmennusta sekä väylän akateemiseen ja liikemaailman verkostoihin. Vuoden 2011 loppuun mennessä esimerkiksi Vigo-kiihdyttämöohjelmassa olleet 43 yritystä olivat keränneet yli 70 miljoonan euron kasvurahoituksen, josta liki 60 prosenttia yksityisiltä sijoittajilta. Ulkomaisten sijoittajien osuus oli sekin ilahduttavan korkea eli noin kolmannes kaikesta rahoituksesta. Espoon Otaniemessä toimivasta Spinno-hautomosta kasvupolulle viime vuosina päässeet yritykset ovat nekin keränneet yli 100 miljoonan euron ulkoisen rahoituksen. Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten NIY-ohjelma on niin ikään saavuttanut hyviä tuloksia. Ohjelmassa mukana olevat 130 yritystä ovat neljässä vuodessa kasvaneet yli 1300 henkilöä työllistäväksi joukoksi, jonka liikevaihto on jo 250 miljoonaa euroa. 45 Suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset neljännesvuosittain 2009-2011 Kvartaali Venture M€ Buyout Kpl M€ Kpl Q4/2011 24 65 73 32 Q3/2011 24 41 67 15 Q2/2011 24 60 56 36 Q1/2011 10 44 81 34 Q4/2010 23 75 50 30 Q3/2010 20 58 80 29 Q2/2010 38 62 118 32 Q1/2010 15 46 65 20 Q4/2009 32 87 75 32 Q3/2009 15 53 162 25 Q2/2009 13 53 39 24 Q1/2009 25 75 28 18 Lähde:PEREP Analytics, FVCA CASE: Blaast kasvaa ulkomaisella rahalla Mobiilialan pilvipalveluja tuottava helsinkiläinen Blaast on yksi esimerkki kansainvälisten sijoittajien löytämistä suomalaisista start up -yrityksistä. Vuonna 2010 perustettu yhtiö on kehittänyt teknologiaa, jonka avulla älypuhelimiin tarkoitettuja mobiilisovelluksia voidaan käyttää myös halvemmissa peruspuhelimissa. Kysyntää uskotaan löytyvän etenkin kehittyviltä markkinoilta, joissa kalliimpien älypuhelinten myynti on vielä vaatimatonta. Myös datayhteydet ovat kyseisillä alueilla usein huonoja ja kalliita eikä niillä voi täysin hyödyntää älypuhelimiin tarjolla olevia sovelluksia. Blaastin ideana on ladata kännykälle ohjelmista vain pieni osa ja pyörittää sovelluksia käytännössä pilvipalvelun kautta. Vigo-yrityskiihdyttämöstä kasvu-uralle lähtenyt Blaast on kertonut keskittyvänsä aluksi Kaakkois-Aasiaan, josta se hakee merkittäviä operattoriasiakkuuksia. Tavoitteena on laajentaa toiminta nopeaan tahtiin globaaliksi. Blaast on kerännyt sijoittajilta jo tähän mennessä miljoonien eurojen rahoituksen ja kerää sitä jatkuvasti lisää. Sijoittajien joukossa on muun muassa tunnettu kalifornialainen sarjayrittäjä ja luennoitsija Steve Blank sekä Skypen perustajien Ambient Sound Investments. 46 47 5. Osaajat uusille urille ICT-sektori on pysynyt viime vuodet vahvana työllistäjänä, vaikka Nokia, sen verkkoyhtiö Nokia Siemens Network sekä niiden ympärille muodostunut laaja alihankkijaverkosto ovat jatkaneet mittavia henkilöstövähennyksiä. Nokian kesäkuussa julkistama ja Suomen taloushistorian mittavimmaksi arvioitu saneerausohjelma katkaisee tämän kehityksen. Yhtiö aikoo karsia Suomen yksiköistään vuoden 2013 loppuun mennessä noin 3 700 työpaikkaa. Väki vähenee rajusti Salossa, Oulussa, Espoossa ja Tampereella. Salossa perinteikäs matkapuhelintehdas suljetaan kokonaan. Leikkausten kerrannaisvaikutuksista Nokia-paikkakuntien tulevaisuuteen on ilmassa vain synkkiä arvailuja. Tilanteen tekee poikkeukselliseksi myös se, että irtisanottavien joukossa on runsaasti pitkälle koulutettua väkeä, muun muassa tuotekehitysinsinöörejä. Tässä toisaalta orastaa myös uuden nousun mahdollisuus. Samaan aikaan kun isot toimijat ovat vähentäneet väkeä, on moni kasvava pk-yritys potenut osaajapulaa. Esimerkiksi ripeästi kehittyvissä pelialan yrityksissä henkilöstöä on haettu jopa ulkomailta. Osaavaa henkilöstöä siirtyy kiihtyvällä vauhdilla myös eläkkeelle. Kilpailua osaajista on kiristänyt sekin, että ICT-ammattilaiset työllistyvät entistä useammin oman toimialansa ulkopuolelle. Siinä missä perinteiset teollisuudenalat ovat vähentäneet tuotantohenkilöstöään, ne ovat tarvinneet entistä enemmän tietotekniikan ja sähköisten palveluiden osaajia. Samaan aikaan kun isot toimijat ovat vähentäneet väkeä, on moni kasvava pk-yritys potenut osaajapulaa. 48 49 Aalto-yliopiston jo aiemmin tekemä Ohjelmistoyrityskartoitus kertoo, että Nokian henkilöstövähennykset ovat helpottaneet työvoimapulasta kärsineiden ohjelmistoyritysten ongelmia. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että pienet ohjelmistoyritykset ovat palkanneet 650–850 entistä Nokia-klusterin työntekijää. Entistä laajemman osaajatarpeen ja kiihtyvän eläköitymisen ohella alan työllisyyttä ruokkivat uudet kasvuyritykset. Ne ovat pystyneet luomaan viime vuosina Suomeen yli 50 000 uutta työpaikkaa pk-sektorille ja etenkin palvelualoille. Tietointensiivisten alojen, kuten atk:n, tutkimuksen ja suunnittelun osuus tästä on noin viidennes. TEMin kasvuyrittäjyyskatsauksen mukaan kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä hipoo 50 prosenttia ja ne työllistivät vuonna 2011 noin 8,5 prosenttia kaikkien yritysten työvoimasta. Orastavasta kasvusta huolimatta ennuste on, että kaikkien ex-nokialaisten työllistämiseen menee vielä vuosia. Suomessa sijaitsevilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli Teknologiateollisuuden mukaan vuoden 2011 lopussa noin 69 000 työntekijää. Heistä noin 50 000 työskenteli Suomessa ja loput 19 000 ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Vajaa puolet ulkomaisesta henkilöstöstä työskentelee edelleen Euroopassa, mutta henkilöstömäärien kasvu kohdistuu entistä enemmän sen itäiseen osaan ja Aasiaan. Myös näihin lukuihin Nokia tuo tänä vuonna oman lovensa. Teknologiateollisuuden henkilöstö 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 50 Suurimmat ICT-alan työllistäjät Suomessa Suomen henkilöstön muutos, henkilöä -2241 Sija* Yritys Suomen henkilöstö keskimäärin 1. Nokia 18715 20. Tieto 5683 -97 26. TeliaSonera Finland 4303 -298 32. Elisa 3302 189 33. Logica Suomi 3242 216 45. Fujitsu Finland 2626 20 80. Accenture 1625 229 89. Eltel Networks 1458 331 98. Digia 1257 -59 *) Sija koko yritysjoukossa Lähde: Talouselämä. Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksen mukaan tietotekniikka-ala on kasvattanut liikevaihtoaan lähes 10 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa on nähty noin viiden prosentin pudotus vuoden 2011 alkuun verrattuna. Alan sisäisestä rakennemuutoksesta ja osaamistarpeiden muutoksesta kertoo myös se, että varsinkin alemman ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden on ollut vaikeaa työllistyä. Ylitarjontaa on mm. tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista sekä operaattoreista ja mikrotukihenkilöistä. Lääkkeeksi on esitetty alan peruskoulutuksen uudelleen suuntaamista sekä yritysten henkilöstön muuntokoulutusta. Ala on saatava kiinnostamaan entistä enemmän myös naisopiskelijoita, joiden määrä on laskenut jo useana vuonna etenkin ammattikorkeakouluissa. ICT-osaaminen tulee nimittäin olemaan jatkossakin vahvuus Nokia-kriisistä huolimatta. Esimerkiksi Matti Lehti kollegoineen muistuttaa teoksessa ”Suuri hämmennys”, että digitaaliteknologia lisää merkittävästi yksilöiden välisiä tuottavuuseroja. ICT-osaajan tuottavuus voi olla jopa satoja kertoja suurempi kuin tietotekniikkaa osaamattoman. Näin suuria tuottavuuseroja ei teollisuusyhteiskunnassa syntynyt helposti. 51 Rakennemuutos jyrää ICT-sektorin myllerrykset ovat iskeneet pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Salon, Oulun ja Tampereen talousalueisiin. Työttömyyden suhteen tilanne näyttää synkimmältä Salon seudulla, jonne matkapuhelintehtaan sulkeuduttua jää jäljelle vain tuotekehitystä. Nokian henkilöstövähennykset ovat olleet tuntuvia myös Tampereella ja Oulussa. Näille paikkakunnille Nokian ja sen alihankkijaverkoston jäljiltä vapaaksi jäänyt osaava työvoima on kuitenkin houkutellut myös uusia yrityksiä. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Ericssonin ja Intelin päätökset sijoittaa tuotekehitystään Suomeen. Uusia ICT:n sovellutusaloja haetaan muun muassa energia- ja ympäristöteknologiasta, telematiikasta, terveydenhuollosta ja nanodiagnostiikasta, älykkäistä rakennuksista ja ekokestävyydestä. Tämä ICT-klusterin rakennemuutos on huomioitu myös hallitusohjelmassa, jossa alan työllisyyttä ja sopeutumista tuetaan yritys- ja paikkakuntakohtaisilla toimilla. Niistä valtaosa kohdistuu Nokia-paikkakunnille. Työllisyysnäkymien lisäksi alalla on toinenkin kytevä pulma. Isojen ICT-yritysten ahdinko ja jatkuvat henkilöstövähennykset ovat jo tuoneet lommon alan yleiseen työnantajaimagoon. Se on myös seikka, johon yritysten on jatkossa reagoitava. Esimerkiksi T-Median opiskelijoille suunnatussa mittavassa Työnantajakuva 2011 -tutkimuksessa suosituimmat työnantajat olivat valtio, Fazer ja Finnair. Takavuosien tähti Nokia löytyi viime vuonna 11. sijalta ja sen suosio oli pudonnut jyrkästi etenkin insinöörien keskuudessa. Nokia ja Nokia Siemens Networks nousivat sen sijaan kärkeen, kun opiskelijoilta kysyttiin mielipidettä turvattomimmista työpaikoista. Suuret suomalaisyritykset ovat kasvaneet viime vuosina lähinnä ulkomailla, joten tulevaisuudessa Suomen on panostettava erityisesti pk-yritysten ja uusien startup- ja kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Teknologiateollisuus on kantanut tässä asiassa kortensa kekoon muun muassa pyörittämällä Kasvufoorumi-hankekokonaisuutta yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Tekesin kanssa, tukemalla NEST New York -yrityskiihdyttämön syntyä ja olemalla tiiviisti mukana Aalto-yliopiston startup-toiminnan käynnistymisessä. Syksyllä 2012 Teknologiateollisuudella oli avainrooli uuden tietoturvayritysten klusterin ja Startup-säätiön perustamisessa. 52 Maailma ei ole niin synkkä, kuin Nokian akuutin tilanteen perusteella vaikuttaisi. Tyypillisesti suurissa taajamissa työskentelevien ICT-osaajien vapautuminen muun työelämän käyttöön on paljon pienempi haaste kuin pienten paikkakuntien tuotannollisen toiminnan - kuten paperitehtaan - toiminnan lopettaminen ja ihmisten uudelleen työllistyminen. Nokia on tukenut vapautuvien henkilöiden työllistymistä lähtöpaketeilla. Tähän hetkeen mennessä nokialaiset ovat perustaneet yli 250 uutta yritystä, joista noin puolet ovat puhtaasti ICT-alan yrityksiä. Lisäksi uusia Nokia-taustaisia yrityksiä tulee lähitulevaisuudessa syntymään esimerkiksi Protomo- ja Innovation Mill -kiihdyttämöiden kautta. Monien eri toimialojen yritykset ovat tarttuneet tilaisuuteen, ja ryhtyneet selvittämään Nokia-klusterista vapautuvan ICT-osaamisen soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa. Tilanne tarjoaa muille yrityksille poikkeuksellisen mahdollisuuden tuottavuus- ja lisäarvoloikkaan omissa liiketoiminnoissaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLA:n selvityksen mukaan Suomen koko kansantalouden tasolla ohjelmisto-osaamisesta riippuvaista teollisuuden liikevaihtoa kertyy lähes kolmannes koko liikevaihdosta eli noin 39 miljardia euroa. Ja Suomen koko teollisuuden viennistä noin kolmannes eli 17 miljardia euroa kertyy tuotteista, jotka ovat ohjelmistoista riippuvaisia. ICT-osaaminen sekä alan yrittäjyys että osaamisen hyödyntäminen muualla elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla tulee myös tulevaisuudessa olemaan suomalaisen yhteiskunnan kasvun ja hyvinvoinnin keskeisiä mahdollistajia. Tilanne tarjoaa muille yrityksille poikkeuksellisen mahdollisuuden tuottavuus- ja lisäarvoloikkaan omissa liiketoiminnoissaan. 53 6. ICT-alan verkkopalveluja Suomessa www.aaltoes.fi (Aalto-yliopiston yrittäjäyhteisö) www.aaltovg.com www.aaltowib.com www.abo.fi/student/content/topic/topic/ ictbibl/?setlanguage=fi (ICT-kirjasto Turussa) www.arjentietoyhteiskunta.fi www.digi.fi (Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan toimialaryhmä) www.digitoday.fi http://eit.ictlabs.eu/ict-labs/nodes-co-location-centres/ helsinki (Euroopan Unionin innovaatio- ja teknologiainstituutin tieto- ja viestintäyhteiskunnan tutkimuskeskus) www.elker.fi (ICT-tuottajaosuuskunta) www.ficom.fi www.finnmob.fi www.hermia.fi/neogames www.hetky.fi/ict-ladies-verkosto (ICT Ladies -verkosto) www.hse.fi/FI/units.depts.d/d_1/bustech (Aalto-yliopiston tieto- ja palvelutalouden laitos) www.ictportti.fi (Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteistyötyöhanke, joka auttaa pk-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.) www.jyu.fi/it (Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta) www.kasvufoorumi.fi www.keksintosaatio.fi www.lvm.fi www.marketvisio.fi www.nestnewyork.com (kasvuyrityskiihdyttämö Manhattanilla) www.ohjelmistoyrittajat.fi www.softwareindustrysurvey.org (Ohjelmistoyrityskartoitus) www.oske.net/ubi (Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma) 54 55 www.protomo.fi www.railsgirls.com www.startupsauna.com www.tekes.fi www.tekes.fi/info/niy www.tekes.fi/info/tempo Lähteet: Ahokas Mika (toim.) (2009). Ohjelmistoyritysten rahoitusopas. Ahvenjärvi Hannu (2011). ICT-alan tarvekartoitus 2011. Alatalo-Tuomaala (2012). TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. www.tekes.fi/ohjelmat/dtp Alén Tomi (2012). The Impact of Venture Capital and Buyout Investments in Finland. Suomen Pääomasijoitusyhdistys. www.tekes.fi/ohjelmat/ubicom Basware (2012). Vuosikertomus 2011. www.teknologiainfo.net (Teknologiateollisuuden verkkokauppa) Deloitte (2010). Technology Fast 50 Finland 2010. www.teleforum-ry.fi www.tem.fi www.tieke.fi www.tietokone.fi www.tietoviikko.fi www.tivit.fi www.ttlry.fi www.tucs.fi (Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus) www.turkusciencepark.com/defaulf.asp?viewID=268 (ICT Turku) www.tut.fi (Tampereen teknillinen yliopisto) www.uta.fi/sis (Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitos) www.viestintavirasto.fi www.vigo.fi www.vihreaict.fi www.vtt.fi/service/ict www.yrityssuomi.fi/web/guest/kasvuvayla Deloitte (2011). Technology Fast 50 Finland 2011. Elisa Oyj (2012). Vuosikertomus 2011. ETLA (2012). Suhdanne 2012/1, Tiedote 21.3.2012. Euroopan komissio (2012). Väliennuste, Tiedote 23.2.2012. Euroopan komissio (2012). Neuvoston suositus Suomen vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta. COM(2012) 312 final provisoire. FitchRatings (2012). Nokia to ’BB+’; Outlook Negative, 24.4.2012. F-Secure (2012). Vuosikertomus 2011. Forbes (2012).The World’s Most Innovative Companies, www.forbes.com. Happonen, Salmela (2010). Kehittämisen toimintamallien tehostaminen ja tukeminen ICT-ratkaisuilla suomalaisessa konepajateollisuudessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Teknistaloudellinen tiedekunta. Tietotekniikan laitos. Tutkimusraportti 114. Huvfudstadsbladet (2012). IP-osoitteet loppuvat tänä vuonna –artikkeli, 23.4.2012. Kauppalehti (2011). Suomalaiset kasvuyritykset kiinnostavat Piilaaksossa, 15.12.2011. Kauppalehti (2012). Finnveran verkostosta 10 miljoonaa euroa enkelirahaa, 21.3.2012. Kauppalehti (2012). Pikaluotot saavat uudet suitset, 12.4.2012. Kauppalehti (2012). Suomen mobiilikaistoista huutokauppa, 26.4.2012. 56 57 Kauppalehti (2012). Angry Birds –oheismyynti kymmeniä miljoonia euroja, 7.5.2012. Salon Seudun Sanomat (2012). Foxconn irtisanoo Salosta yli sata 1.6.2012. Kauppalehti (2012). Digipakkaajat liittoutuvat Inkeroisissa, 23.5.2012. Seppänen, Mikkonen, Tyrväinen (2010). Cloud Software Program. Strategic Research Agenda (SRA) for Finnish Software Industry. Kauppalehti (2012). Peliteollisuus tarvitsee kipeästi ulkomaalaisia osaajia, 26.4.2012. Kauppakamari (2012). Ericsson kehittää Oulussa partnerimallia ja tukiasemia. Keski-Suomen Liitto (2012). JulkICT-strategian aluekierros. 22.3.2012. KONE (2012). Tilinpäätös 2011. Lausala, Vuoria, Tiira (2010). TransICT-projektin loppuraportti. Market-Visio Oy. Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Setälä, Rönkkö, Peltonen (2012). Software Industry Survey 2012. Aalto University School of Science. Suomen Pankki (2012). Kasvunäkymät heikentyneet. Lehdistötiedote nro 18 14.6.2012. Suomen Pääomasijoitusyhdistys (2012). Pääomasijoittamisen vaikuttavuus Suomen kansantaloudessa. Suomen Pääomasijoitusyhdistys (2012). Pääomasijoittaminen Suomessa 2011. Talouselämä (2012). Suomen 100 suurinta työllistäjää. Nro 19. Talouselämä (2012). Suomen suurimmat yritykset. Nro 21. Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012. Taloussanomat (2012). Ekonomisti: Näin paljon Nokian osuus Suomen bkt:stä putosi. 20.4.2012. Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Kiuru Viestintäfoorumissa: Suomen tuleva kasvu digitaalisissa palveluissa. Tiedote 15.2.2012. Tapiola Pankki (2012). Tapiola Pankin suhdannekatsaus 1/2012, 14.6.2012. Liikenne- ja viestintävirasto (2012). Internet Suomen taloudessa, Julkaisuja 8/2012. Tekniikka & Talous (2012). Eniram etenee trimmissä. 9.3.2012. Market-Visio (2012). Suomen IT-markkinat 2009–2012 6/2012. Tekbaro (2012). Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry. Tekniikka & Talous (2012). Vuosi tärskyn jälkeen. 23.3.2012. Neogames (2012), Haastattelu KooPee Hiltunen 27.4.2012. Tekniikka & Talous (2012). Suomen moottori yskii pahasti. 13.4.2012. Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011). Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana. Tekniikka ja Talous (2012). NSN avustaa rahastolla kasvuyrityksiä, Tekniikka ja Talous 1.6.2012. Nokia (2012). Vuosiraportti 2011 ja osavuosikatsaus Q1/2012. Teknologiateollisuus ry (2010). Digitaalinen Suomi 2020. Nordea (2012). Talousnäkymät Maaliskuu 2012 ja Kesäkuu 2012. Teknologiateollisuus ry (2012). Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät, 3.5.2012. Palkansaajien tutkimuslaitos PT (2012). Talousennuste vuosille 2012–2013, Tiedote. Teknologiateollisuus (2012). Henkilöstötiedustelu 2012. Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju rhymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297). Tieto Oyj (2012). Vuosikertomus 2011. Prima (2012). Uusi suunta SHOKeilla. 2/2012. Puttonen Vesa (2010). Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2010. 58 Tiede –lehti (2012). Mittarit ylle ja menoksi. Tietoviikko 2011. Jenkkisijoittajat löysivät Suomen ICT-firmat, Tietoviikko 16.6.2011. Tilastokeskus (2012). Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa. 59 T-Media (2012). Työnantajakuva 2011-tutkimus. Tulli (2012). Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työllisyyskatsaus maaliskuu 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työllisyyskertomus 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työryhmä pohtimaan ICT-alan rakennemuutosta ja uuden kasvun mahdollisuuksia. Tiedote 14.3.2012 Valtiovarainministeriö (2012). JulkICT-strategian valmistelu– visioluonnoksia 7.6.2012. Valtiovarainministeriö (2012). JulkICT-strategia: Linjausalue 1. Vaikuttavuus ja asiakas – valmisteluaineistoa 8.6.2012. Viestintävirasto (2012). Laajakaista- ja puhelinpalvelut, Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011. Markkinakatsaus 2/2012. Viestintävirasto (2012). Kotitalouksien internetyhteydet. Markkinakatsaus 1/2012. Valtioneuvoston kanslia (2012). Pääministeri Kataisen puhe Euroopan tulevaisuus –tilaisuudessa 26.4.2012. Vaisala Oyj (2012). Vuosikertomus 2011. Valtiovarainministeriö (2009). Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen 2009. World Economic Forum (2012). The Global Information Technology Report 2012. YK (2012). United Nations E-Government Survey 2012. YLE-uutiset (2012). Suomalaiset pelifirmat haluavat tuottaa brändejä, 9.3.2012. YLE-uutiset (2012). Pelialan osaajista huutava pula, 12.4.2012. 60 61 DIGI.FI - Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä (www.digi.fi) Tietotekniikan toimialaryhmän eli DIGI.FI:n jäseniä ovat kaikki Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-alan jäsenyritykset. DIGI.FI:n hallitus voi hyväksyä hakemuksesta jäseneksi myös muita Suomessa toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä. Jäsenyritysten yksiköissä Suomessa työskentelee noin 52 000 henkilöä. Yritysten liikevaihto Suomessa on reilut seitsemän miljardia euroa. DIGI.FI:n hallitus 2012 Puheenjohtaja: Ari Rahkonen, toimitusjohtaja Microsoft Oy Varapuheenjohtaja: Yrjänä Ahto, toimitusjohtaja Fujitsu Services Oy Jäsenet: Toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Tieto Oyj Toimitusjohtaja Heikki Nikku, Logica Oy Toimitusjohtaja Harry Nyström, Canon Oy Toimitusjohtaja Timo Soininen, Sunduka Oy Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu, Basware Oyj Johtaja Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry Lisätietoja: Jukka Viitasaari, 09 192 3393 tai 040 823 5507. E-mail [email protected] Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00130 Helsinki, Puh. 09 192 31 62 10/2012 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki puhelin 09 19231 www.teknologiateollisuus.fi