OSALLISTAVAT PAIKKATIETOMENETELMÄT MAISEMAPALVELUIDEN KARTOITTAMISESSA JA ANALYSOINNISSA Nora Fagerholm & Niina Käyhkö [email protected]; [email protected], Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto Geoinformatiikan tutkimuspäivä 17.4.2012 OSALLISTUMISTA EDISTÄVÄT PAIKKATIETOMENETELMÄT • Participatory GIS (PGIS) tai Public Participation GIS (PPGIS) • Paikkasidonnainen osallistuvan suunnittelun väline, 1990-l alusta -> Yhdistää osallistumisen digitaalisten geospatiaalisten (GIS, kartat) tekniikoiden käyttöön • Moniarvoinen ympäristötieto olennainen osa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää yhteiskuntaa - kansalaisten osallistuminen noussut merkittävään rooliin suunnittelussa ja monimuotoisten kulttuurimaisemien hallinnassa • Osallistamisen merkitys olennainen, koska sitä kautta kerättävä spatiaalinen tieto on nostettavissa asiantuntijatiedon ja muun paikkatietoaineiston rinnalle suunnitteluprosessissa OSALLISTAVAN GIS:N TOTEUTUS Menetelmät ja työkalut moninaisia resursseista ja osallistujien tiedon ja osaamisen tasosta riippuen Toteutusta on tapahtunut monenlaisissa konteksteissa: teollisuusmaissa usein kaupunkisuunnittelussa, kehitysmaissa erityisesti luonnonvarojen spatiaalisessa mallintamisessa Craig et al. 2002, Brown et al. 2002, Tyrväinen et al. 2007, kyttä & Kahila 2006, Raymond et al. 2009 , Bryan et al. 2010, Ramasubramanian 2010, Bernard et al. 2011, Sherrouse et al. 2011 OSALLISTAVAT PAIKKATIETOMENETELMÄT JA SOSIAALISEN MAISEMAN TUTKIMUS Landscape Change Trajectory Analyses (Käyhkö & Skånes 2006, 2008) Approach that aims to identify how landscapes transform and change through time through retrospective change analysis Reflects change to present landscape and its attributes Focuses on change process rather than comparison of the particular states of the landscape through time Produces change trajectory knowlegde of land and forest development Social landscape value mapping (Brown et al. 2004, Brown 2005) Abstract space develops into a place once values are attached to it (Tuan 1977) Values are subjectively experienced, contextual and tend to vary spatially But values have commonly approved meanings Produces knowledge on how communities are using the environment and how they perceive and experience it Identification of socially and ecologically relevant process-response units in landscapes Maankäytön ja metsänhoidon muuttuvat käytännöt ja moniulotteiset sopeutumisstrategiat Sansibarilla, Tansaniassa (Suomen Akatemia, kehitystutkimushanke 2010-2013) ? ? DIGITAL GIS MODELS OF LANDSCAPE DEVELOPMENT DATA SETS DESCRIBING LANDSCAPES AND FORESTS Cultural forces SPATIAL AND TEMPORAL DYNAMICS IN LANDSCAPE SYSTEM Physical forces SOCIO-ECONOMIC VALUES AND MULTIDIMENSIONAL LAND USES OF THE FORESTS INFORMATION OF THE STATE AND CHANGING FOREST RESOURCES http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/Zanzibar/ Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Nämä palvelut voidaan tulkita myös spatiaalisina, ihmisten arvottamina hyötykerrostumina maisemassa ~ maisemapalvelut Where do I cultivate? What places I like most? What areas are important? Landscape services as a specification to ecosystem services (Thermoschuizen & Opdam 2009) Millennium Ecosystem Assessment: Ecosystem services and their links to human well-being (MA 2003) Ekosysteemipalveluista maisemapalveluihin Kuva: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301105 FOOD cultivation livestock keeping collection of wild fruits fishing & seafood catching beekeeping Do you or your family cultivate crops, on which areas? Do you or your family have livestock, which areas do you use for grazing? Do you collect wild fruits/vegetables, on which areas? Do you catch fish or other seafood, on which areas? Do you practice beekeeping, on which areas? PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN MAISEMAPALVELUT KARTALLE Fagerholm, N. & N. Käyhkö (2009). Participatory mapping and geographical patterns of the social landscape values of rural communities in Zanzibar, Tanzania. Fennia 187: 1, 43–60. Fagerholm, N., Käyhkö, N., Ndumbaro, F., Khamis, M., (2012). Community stakeholders’ knowledge in landscape assessments – Mapping indicators for landscape services. Ecological Indicators 18, 421–433. Maisemapalveluiden spatiaalinen rakenne Spatial intensity (Kernel density points/ha, 200 m) Spatial intensity (Kernel density points/ha, 200 m) Maisemapalveluiden vuorovaikutukset Spatial correlation (Pearson, 200 m grid) Landscape service indicator 1 1 Cultivation 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 2 Livestock keeping .52 1 3 Collection of wild fruits .45 .46 1 4 Fishing & seafod catching NS NS NS 1 5 Beekeeping NS .10 .05 NS 1 6 Tree planting .33 .31 .20 NS NS 1 7 Collection of construction materials .32 .50 .43 NS .05 .16 1 8 Collection of handicraft materials .20 .17 .12 NS NS .12 .18 1 9 Coral rock extraction .29 .38 .28 NS NS .20 .28 .18 1 10 Sand & soil extraction .37 .41 .39 NS NS .14 .37 .07 .25 1 11 Firewood collection .23 .09 .18 NS NS .25 .17 .05 .11 .06 1 12 Wood for charcoal .29 .32 .25 NS NS .25 .25 .16 .23 .22 .40 1 13 Medicinal species in nature .44 .70 .44 NS NS .29 .47 .18 .35 .40 .13 .33 1 14 Decorative use of natural materials .31 .52 .42 .07 NS .25 .43 .07 .25 .31 .05 .17 .49 1 15 Beautiful, attractive place .40 .68 .35 .08 .10 .14 .41 .13 .27 .28 .06 .26 .57 .45 1 16 Free time & social interaction .43 .64 .33 NS NS .15 .42 .14 .25 .30 NS .26 .62 .39 .70 1 17 Religious or sacred place .19 .27 .20 NS .13 .08 .30 .16 .23 .08 .04 .15 .24 .16 .28 .27 1 18 Valuation of local culture .19 .38 .14 NS NS .07 .26 .09 .15 .10 NS .21 .46 .19 .42 .50 .25 1 19 Value of nature as such .25 .36 .21 .18 NS .14 .22 .11 .18 .13 .11 .21 .32 .28 .61 .37 .22 .24 19 1 Skaalaus maisematasolle Synthetic indicator patterns at landscape level (600 m) TULOSTEN REFLEKTOINTI JA PALVELUIDEN PRIORISOINTI ASUKKAIDEN KANSSA OSALLISTAVAN PAIKKATIEDON EPÄVARMUUS Kuinka määritellä kartoitettavien attribuuttien spatiaalinen laajuus? Todellisuudessa rajat usein epätarkkoja tai jopa spatiaalisesti määrittämättömiä Raja voi olla myös dynaaminen tai vaihdella vuodenaikojen mukaan Collecting handicraft materials Valuing forest just because it exists Sacred forest used as graveyard Field under cultivation Mango tree - shade for resting, social interaction Beautiful house PGIS KARTOITUKSEN HAASTEET Polygoni edellyttää tarkan rajan luomisen, myös jatkuville ilmiöille jos rajaus laajalainen, merkitys alhainen kollektiivisesti merkittävien alueiden tunnistamisessa Piste esittää kartoitettavan kohteen spatiaalisen esiintymisen keskipisteen, centroidi laajenee pisteestä tuntemattomaan suuntaan ja tuntemattoman etäisuuden päähän laajojen alueiden esittäminen ei mahdollsita analyysissa pisteen laajuus määrittämätön, spatiaalisen rakenteen tunnistaminen pistetiheyden analyysin kautta (Alessa et al. 2008, Brown 2005, Bryan et al. 2010) Tarkkuus täsmällisyys kartoituksessa (polygonin piirtäminen / pisteen sijoittaminen) kartan mittakaava (1: 5000 / 1: 12 000) kartan lukutaito Mikä on kriittinen kynnys, raja-arvo spatiaalisesti merkittävän paikan/alueen tunnistamiseksi (Brown & Pullar 2011) KOKEMUKSIA Tarkkuus lisääntyy tuen ja ohjeistuksen myötä (kartoitus + kartanlukutaito) Ilmakuvakartta kartoituksen taustana toimiva ratkaisu – informantit hahmottavat paikat ja alueet helposti Kartoitus on helpompaa, mitä lähempänä kotia toteutetaan Piste- ja polygonikartoitusmenetelmiä verrattaessa, spatiaalinen esiintyminen sekä etäisyydet kodin ja kartoitettavien maisemapalveluiden välillä yhdenmukaisia erot etäisyyksissä selittyvät kylien spatiaalisen orientaation kautta (rannikko- vs. sisämaakylä) kumpikin kartoitustapa voidaan siten nähdä pätevänä menetelmänä Testimallinuksessa pisteet ja polygonit yhdistyvät spatiaaliessa analyysissa collective spatial ‘truth’ (Brown & Pullar 2011) OSALLISTUMISEN JA KARTOITUSMENETELMIEN MAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Tuotetun spatiaalisen tiedon ja osallistumisen käytänteiden potentiaali paikallisen tason suunnitteluprosesseissa moninainen edistää osallistuvaa, alhaalta-ylös etenevää suunnittelua tarpeen erityisesti, kun maisema-arviointeihin halutaan sisällyttää ymmärrys hyvinvointiin vaikuttavista kulttuurisista ja aineettomista hyödyistä Maisema-arviointi edellyttää eri maisemapalveluiden tasapuolista huomioimista sekä materiaaliset että kulttuuriset (ei-materiaaliset) hyödyt olennaisia asukkaiden paikallinen tieto ei kuitenkaan ‘oikeampaa’ kuin asiantuntijatieto – pikemminkin maisema pitää nähdä holistisena kokonaisuutena: landscape values-as-a-whole (Stephenson 2008) Paikkaansidotun paikallisen tiedon institutionalisoiminen osaksi suunnitteluprosesseja tavoitteeksi KIITOS! CHANGING LAND USE AND FOREST MANAGEMENT PRACTICES AND MULTIDIMENSIONAL ADAPTATION STRATEGIES IN ZANZIBAR, TANZANIA (2010-2013) Project web site: http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/Zanzibar/index.htm
© Copyright 2024