OSALLISTAVAT PAIKKATIETOMENETELMÄT
MAISEMAPALVELUIDEN KARTOITTAMISESSA
JA ANALYSOINNISSA
Nora Fagerholm & Niina Käyhkö
[email protected]; [email protected],
Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto
Geoinformatiikan tutkimuspäivä 17.4.2012
OSALLISTUMISTA EDISTÄVÄT
PAIKKATIETOMENETELMÄT
•
Participatory GIS (PGIS) tai
Public Participation GIS (PPGIS)
•
Paikkasidonnainen osallistuvan suunnittelun
väline, 1990-l alusta -> Yhdistää osallistumisen
digitaalisten geospatiaalisten (GIS, kartat)
tekniikoiden käyttöön
•
Moniarvoinen ympäristötieto olennainen osa sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestävää yhteiskuntaa - kansalaisten osallistuminen
noussut merkittävään rooliin suunnittelussa ja monimuotoisten
kulttuurimaisemien hallinnassa
•
Osallistamisen merkitys olennainen, koska sitä kautta kerättävä
spatiaalinen tieto on nostettavissa asiantuntijatiedon ja muun
paikkatietoaineiston rinnalle suunnitteluprosessissa
OSALLISTAVAN GIS:N TOTEUTUS
Menetelmät ja työkalut moninaisia resursseista ja osallistujien tiedon ja
osaamisen tasosta riippuen
Toteutusta on tapahtunut monenlaisissa konteksteissa: teollisuusmaissa
usein kaupunkisuunnittelussa, kehitysmaissa erityisesti luonnonvarojen
spatiaalisessa mallintamisessa
Craig et al. 2002, Brown et al. 2002, Tyrväinen et al. 2007, kyttä & Kahila 2006, Raymond et al. 2009 , Bryan et al. 2010,
Ramasubramanian 2010, Bernard et al. 2011, Sherrouse et al. 2011
OSALLISTAVAT PAIKKATIETOMENETELMÄT
JA SOSIAALISEN MAISEMAN TUTKIMUS
Landscape Change
Trajectory Analyses
(Käyhkö & Skånes 2006, 2008)
Approach that aims to identify how
landscapes transform and change
through time through retrospective
change analysis
Reflects change to present landscape
and its attributes
Focuses on change process rather
than comparison of the particular
states of the landscape through time
Produces change trajectory
knowlegde of land and forest
development
Social landscape
value mapping
(Brown et al. 2004, Brown 2005)
Abstract space develops into a
place once values are attached to
it (Tuan 1977)
Values are subjectively
experienced, contextual and tend
to vary spatially
But values have commonly
approved meanings
Produces knowledge on how
communities are using the
environment and how they
perceive and experience it
Identification of socially and ecologically relevant
process-response units in landscapes
Maankäytön ja metsänhoidon muuttuvat käytännöt ja moniulotteiset
sopeutumisstrategiat Sansibarilla, Tansaniassa
(Suomen Akatemia, kehitystutkimushanke 2010-2013)
?
?
DIGITAL GIS MODELS
OF LANDSCAPE
DEVELOPMENT
DATA SETS
DESCRIBING
LANDSCAPES
AND FORESTS
Cultural
forces
SPATIAL AND TEMPORAL
DYNAMICS IN LANDSCAPE
SYSTEM
Physical
forces
SOCIO-ECONOMIC
VALUES AND
MULTIDIMENSIONAL LAND
USES OF THE FORESTS
INFORMATION OF THE STATE
AND CHANGING FOREST
RESOURCES
http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/Zanzibar/
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan
ekosysteemien tuottamia ilmaisia,
aineellisia ja aineettomia hyötyjä
ihmiselle.
Nämä palvelut voidaan tulkita myös
spatiaalisina, ihmisten arvottamina
hyötykerrostumina maisemassa
~ maisemapalvelut
Where do I cultivate?
What places I like most?
What areas are important?
Landscape services
as a specification to
ecosystem services
(Thermoschuizen & Opdam
2009)
Millennium Ecosystem Assessment:
Ecosystem services and their links to human well-being (MA 2003)
Ekosysteemipalveluista
maisemapalveluihin
Kuva: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301105
FOOD
cultivation
livestock keeping
collection of wild fruits
fishing &
seafood catching
beekeeping
Do you or your family cultivate crops, on which areas?
Do you or your family have livestock,
which areas do you use for grazing?
Do you collect wild fruits/vegetables, on which areas?
Do you catch fish or other seafood, on which areas?
Do you practice beekeeping, on which areas?
PAIKALLISTEN ASUKKAIDEN
MAISEMAPALVELUT KARTALLE
Fagerholm, N. & N. Käyhkö (2009). Participatory mapping and geographical patterns of the
social landscape values of rural communities in Zanzibar, Tanzania. Fennia 187: 1, 43–60.
Fagerholm, N., Käyhkö, N., Ndumbaro, F., Khamis, M., (2012). Community stakeholders’ knowledge in
landscape assessments – Mapping indicators for landscape services. Ecological Indicators 18, 421–433.
Maisemapalveluiden spatiaalinen rakenne
Spatial intensity (Kernel density points/ha, 200 m)
Spatial intensity (Kernel density points/ha, 200 m)
Maisemapalveluiden vuorovaikutukset
Spatial correlation (Pearson, 200 m grid)
Landscape service indicator
1
1 Cultivation
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2 Livestock keeping
.52
1
3 Collection of wild fruits
.45
.46
1
4 Fishing & seafod catching
NS
NS
NS
1
5 Beekeeping
NS
.10
.05
NS
1
6 Tree planting
.33
.31
.20
NS
NS
1
7 Collection of construction materials
.32
.50
.43
NS
.05
.16
1
8 Collection of handicraft materials
.20
.17
.12
NS
NS
.12
.18
1
9 Coral rock extraction
.29
.38
.28
NS
NS
.20
.28
.18
1
10 Sand & soil extraction
.37
.41
.39
NS
NS
.14
.37
.07
.25
1
11 Firewood collection
.23
.09
.18
NS
NS
.25
.17
.05
.11
.06
1
12 Wood for charcoal
.29
.32
.25
NS
NS
.25
.25
.16
.23
.22
.40
1
13 Medicinal species in nature
.44
.70
.44
NS
NS
.29
.47
.18
.35
.40
.13
.33
1
14 Decorative use of natural
materials
.31
.52
.42
.07
NS
.25
.43
.07
.25
.31
.05
.17
.49
1
15 Beautiful, attractive place
.40
.68
.35
.08
.10
.14
.41
.13
.27
.28
.06
.26
.57
.45
1
16 Free time & social interaction
.43
.64
.33
NS
NS
.15
.42
.14
.25
.30
NS
.26
.62
.39
.70
1
17 Religious or sacred place
.19
.27
.20
NS
.13
.08
.30
.16
.23
.08
.04
.15
.24
.16
.28
.27
1
18 Valuation of local culture
.19
.38
.14
NS
NS
.07
.26
.09
.15
.10
NS
.21
.46
.19
.42
.50
.25
1
19 Value of nature as such
.25
.36
.21
.18
NS
.14
.22
.11
.18
.13
.11
.21
.32
.28
.61
.37
.22
.24
19
1
Skaalaus maisematasolle
Synthetic indicator patterns at landscape level (600 m)
TULOSTEN
REFLEKTOINTI JA
PALVELUIDEN
PRIORISOINTI
ASUKKAIDEN
KANSSA
OSALLISTAVAN PAIKKATIEDON EPÄVARMUUS
Kuinka määritellä kartoitettavien attribuuttien spatiaalinen laajuus?
Todellisuudessa rajat usein epätarkkoja tai jopa spatiaalisesti
määrittämättömiä
Raja voi olla myös dynaaminen tai vaihdella vuodenaikojen mukaan
Collecting handicraft
materials
Valuing forest just because it exists
Sacred forest used as graveyard
Field under cultivation
Mango tree - shade for
resting, social interaction
Beautiful house
PGIS KARTOITUKSEN HAASTEET
Polygoni
edellyttää tarkan rajan luomisen, myös jatkuville ilmiöille
jos rajaus laajalainen, merkitys alhainen kollektiivisesti merkittävien alueiden
tunnistamisessa
Piste
esittää kartoitettavan kohteen spatiaalisen esiintymisen keskipisteen, centroidi
laajenee pisteestä tuntemattomaan suuntaan ja tuntemattoman etäisuuden päähän
laajojen alueiden esittäminen ei mahdollsita
analyysissa pisteen laajuus määrittämätön, spatiaalisen rakenteen
tunnistaminen pistetiheyden analyysin kautta (Alessa et al. 2008, Brown 2005, Bryan et al.
2010)
Tarkkuus
täsmällisyys kartoituksessa (polygonin piirtäminen / pisteen sijoittaminen)
kartan mittakaava (1: 5000 / 1: 12 000)
kartan lukutaito
Mikä on kriittinen kynnys, raja-arvo spatiaalisesti merkittävän paikan/alueen
tunnistamiseksi (Brown & Pullar 2011)
KOKEMUKSIA
Tarkkuus lisääntyy tuen ja ohjeistuksen myötä (kartoitus + kartanlukutaito)
Ilmakuvakartta kartoituksen taustana toimiva ratkaisu – informantit
hahmottavat paikat ja alueet helposti
Kartoitus on helpompaa, mitä lähempänä kotia toteutetaan
Piste- ja polygonikartoitusmenetelmiä verrattaessa, spatiaalinen
esiintyminen sekä etäisyydet kodin ja kartoitettavien maisemapalveluiden
välillä yhdenmukaisia
erot etäisyyksissä selittyvät kylien spatiaalisen orientaation kautta
(rannikko- vs. sisämaakylä)
kumpikin kartoitustapa voidaan siten nähdä pätevänä
menetelmänä
Testimallinuksessa pisteet ja polygonit yhdistyvät spatiaaliessa analyysissa
collective spatial ‘truth’ (Brown & Pullar 2011)
OSALLISTUMISEN JA KARTOITUSMENETELMIEN
MAHDOLLISUUDET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA
Tuotetun spatiaalisen tiedon ja osallistumisen käytänteiden potentiaali
paikallisen tason suunnitteluprosesseissa moninainen
edistää osallistuvaa, alhaalta-ylös etenevää suunnittelua
tarpeen erityisesti, kun maisema-arviointeihin halutaan sisällyttää
ymmärrys hyvinvointiin vaikuttavista kulttuurisista ja
aineettomista hyödyistä
Maisema-arviointi edellyttää eri maisemapalveluiden tasapuolista
huomioimista
sekä materiaaliset että kulttuuriset (ei-materiaaliset) hyödyt olennaisia
asukkaiden paikallinen tieto ei kuitenkaan ‘oikeampaa’ kuin
asiantuntijatieto – pikemminkin maisema pitää nähdä holistisena
kokonaisuutena: landscape values-as-a-whole (Stephenson 2008)
Paikkaansidotun paikallisen tiedon institutionalisoiminen osaksi
suunnitteluprosesseja tavoitteeksi
KIITOS!
CHANGING LAND USE AND FOREST MANAGEMENT PRACTICES AND
MULTIDIMENSIONAL ADAPTATION STRATEGIES IN ZANZIBAR, TANZANIA (2010-2013)
Project web site: http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/Zanzibar/index.htm