Lohdun ja rohkaisun sanoja
Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Risteys Seurakuntalehti 23. lokakuuta 2012 Lohdun ja rohkaisun sanoja Aito saarna puhuttelee Sivu 6 Hausan mummo odottaa Jeesusta Suru vaatii aikaa ja tilaa Terttu Taavila ei pelkää maailmanloppua Sivu 8 Juhani Huovila elää päivän kerrallaan Sivu 4 Laura Blom viestintäpäällikkö Toivo taivaasta tuo ajan rajallisuuteen helpotuksen. Kirkon perheneuvonnan tuki parisuhteille edistää koko perheen hyvinvointia. ”Perheneuvontatyö on parasta vastinetta kirkollisverorahoille.” Vastaava ajatus näkyy useissa Kouvolan perheasiain neuvottelukeskuksen saamissa palautteissa. Keskus tekee säännöllisin väliajoin asiakaskyselyitä, joista viimeisin on toteutettu tammitoukokuussa tänä vuonna. Siihen vastasi 26 keskuksen asiakasta. – Ihmiset pitävät tärkeänä, että kirkko tarjoaa perheneuvontaa omana työnään, keskuksen johtaja Sirkka Laine-Haimi sanoo. – Välitämme Jumalan armoa ja rakkautta ihmisille arjen avun kautta. Tämä on kirkon perheneuvonnan perustehtävä ja se on konkreettista lähimmäisen auttamista, perheneuvoja Pia Harmokivi toteaa. Tuoreimmassa kyselyssä painottui perheneuvontakäyntien myönteinen vaikutus kotielämään. – Kun vanhempien keskinäinen suhde helpottuu, se näkyy lapsille hyvänä kasvuympäristönä. Parisuhde ja vanhemmuus nivoutuvat yhteen, jolloin apu koskee koko perhettä, perheneuvoja Leena Varha sanoo. Varikkoryhmästä näkökulmaa Neuvottelukeskus kysyi nyt ensimmäistä kertaa vastaanottoaikojen jonottamisesta. Kyselyyn vastanneiden kesken yleisin jonotusaika keskukseen oli kuukausi, kolme kuukautta oli pisin aika. Tällä hetkellä jonotilanne on parantunut ruuhkaisimmista jaksoista. – Jonotusaika vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Kyselyvastauksissa kolmannes piti jonoon joutumista hankalana, joillekin jonotus- Kirkon perheneuvonnassa käsitellään arjen tilanteita ja tunteita. aika oli puolestaan selvittänyt omaa elämäntilannetta. Vastauksissa nousi esille pelko siitä, että apua hakenut unohdetaan jonoon, keskuksen työntekijät kertovat. Kouvolassa jonossa oleville pareille on tarjottu varikkoryhmää, jossa parisuhteen kysymyksiä voisi käsitellä ryhmässä ennen pariterapian alkua. Ryhmäkeskustelut tarjoaisivat omaan tilanteeseen näkökulmaa ja suhteellisuudentajua. Sirkka Laine-Haimi harmittelee, että varikkoryhmä ei saanut suosiota. – Kun jono on tosiasia, sitä ei voi purkaa hetkessä. Haimme varikkoryhmällä keinoa kohdata jonossa olevat avuntarvitsijat. Heille voisi tarjota myös tehtäviä, joiden avulla asioita voisi työstää jo ennen varsinaista terapiaa. Ota yhteyttä ajoissa Keskuksen työntekijät ovat huomanneet, että ihmiset hakeutuvat apuun viimeisenä keinona. Krii- sejä ennalta ehkäiseviä yhteydenottoja ei ole tullut perheneuvontaan aiempaa enemmän. – Kun saamme yhteydenoton, tarve on jo kova. Moni kokee helpotusta, kun on ylittänyt kynnyksen ja ottanut yhteyttä perheasiain neuvottelukeskukseen, vastaanottosihteeri Jaana Heikkinen kertoo. – Meihin saa ja kannattaa ottaa yhteyttä ennen viimeistä hätää, painottaa Sirkka Laine-Haimi. – Asioihin on helpompi tarttua silloin, kun ne eivät ole kasvaneet mittasuhteiltaan niin suuriksi, että peittävät alleen parisuhteen jatkamisen mielekkyyden. Tosin silloinkin, kun eropäätös on tehty, kannattaa ottaa yhteyttä. Hyvin hoidettu ero on tärkeää, jotta koko perhe selviää erosta. Ensi keväänä Kouvolan perheneuvonta järjestää parisuhdeviikonlopun, jonka vetäjinä ovat Johanna ja Risto Pesonen Anjalankoskelta. – Se on ennalta ehkäisevää työtä parhaimmillaan. Kouvolan rovastikunnan seurakunnat Iitin seurakunta, kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 Eerolantie 1, 47400 Kausala p. 05 829 3323 [email protected] http://iitinseurakunta.tehonetti.fi www.kouvolanseurakunnat.fi sähköpostit: [email protected] Anjalankosken seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-13 Terholantie 4, 46900 Inkeroinen p. 05 3411 304 [email protected] Elimäen seurakuntatoimisto ma-to 9-15 Mettäläntie 3, 47200 Elimäki p. 05 3411 306 [email protected] Kouvolan seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-15 Savonkatu 40, 45100 Kouvola p. 05 3411 308 kaste- ja vihkivaraukset, virkatodistukset p. 05 3411 309 hautaan siunaamiset [email protected] Kuusankosken seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-13 Maunukselantie 3, 45700 Kuusankoski p. 05 3411 312 [email protected] Jaalan kappeliseurakunta Päivystävä pappi to ja pe klo 9-12 Kimolantie 20, 47710 Jaala p. 05 3411 312 [email protected] Valkealan seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-15 Kalevantie 14, 45370 Valkeala p. 05 3411 314 [email protected] Kaste- ja vihkitoimitusasioissa ota yhteyttä kotiseurakuntaasi, hautausasioissa vainajan kotiseurakuntaan tai siihen seurakuntaan, jossa vainaja siunataan hautaan. 2 Risteys 5/2012 Kirkkoherraehdokkaat testissä Laura Blom A njalankoskella valitaan uusi kirkkoherra joulukuussa. Kirkkoherraehdokkaiden vaalinäytteet annetaan Sippolan kirkossa kolmena peräkkäisenä marraskuun sunnuntaina. 11.11. vaalinäytteen antaa ensimmäisellä vaalisijalla oleva An- Heikki Heinonen 1) Anjalankoskella on viime vuosina käyty läpi monia muutoksia. Uskon, etten Anjalankosken kirkkoherrana tuottaisi seurakunnalle suurta häiriötä. Tunnen hyvin seurakuntaelämää ja minulla on vahva kokemus ja näkemys siitä, mikä on täällä seurakunnalle eduksi. Virkaa tekevän kirkkoherran johdolla olemme yhdessä löytäneet toimivat työtavat hallinnon ja toiminnan alalla toimivat työtavat, joiden varassa on hyvä toimia. Anjalankosken seurakunta toimii eri alueilla ja näin on hyvä. Seurakunnalla on hyvä olla kasvot, mikä tarkoittaa tuttujen työntekijöiden kohtaamista. Eri alueilla toimivan vapaaehtoistyön pohjaa ei pidä viedä pois heikentämällä aluetyötä. En hyväksy tulevaisuudessakaan seurakuntien yhdistymistä, ellei prosessissa ehdottomasti turvata paikallistyötä. 2) Palveluksessa en koe olevani vain työntekijä, vaan yksi seurakuntalaisista. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuksia moniin antoisiin tilaisuuksiin ja yhdessäoloon. Yhdessä saamme kasvaa ja rakentaa seurakuntaa omalla panoksellamme. Messun koen hengellisesti rikastuttavana. 3) Uskon, että kaikki elämä tapahtuu Luojamme edessä. Yhtälailla hengellinen ja maallinen elämä on Jumalan lahjaa. ”En halua elää mitään hengellistä elämää, haluan jalankosken seurakunnan kappalainen, rovasti Heikki Heinonen, 18.11. toisella vaalisijalla teologian tohtori ja Nurmijärven seurakunnan kappalainen Martti Muukkonen ja 25.11. kolmannella vaalisijalla Sammonlahden seurakuntapastori Samuli Suolanen. Vaalinäyte- messun jälkeen ehdokas on tavattavissa vaalikahveilla Sippolan seurakuntatalossa. Vaalikeskustelutilaisuudet järjestetään ensimmäisenä adventtina 2.12. klo 12.15 Myllykosken seurakuntatalossa ja klo 16 Anjalan seurakuntatalossa. Kysymykset ehdokkaille 1) Mitä annettavaa sinulla on Anjalankosken seurakunnalle? Kirkkoherran vaalissa voivat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet Anjalankosken seurakunnan jäsenet joko ennakkoon 3.–7.12. Inkeroisten seurakuntatalossa tai varsinaisena vaalipäivänä 9.12. Myllykosken kirkossa. 2) Mitä seurakunta sinulle merkitsee työpaikan lisäksi? 3) Miten hengellinen elämä on läsnä arjessasi? Mat ti Lehto – Joskus täytyy mennä todella korkealle ymmärtääkseen kuinka pieni on, totesi itävaltalainen Felix Baumgartner lokakuun 14. päivän ennätyshypystään. Seurasimme kotona äänivallin ylittäneen hypyn vaiheita suoran verkkolähetyksen kautta. Kun ruudulla näkyi maapallo 39 kilometrin korkeudesta, avaruuden rajamailta, Baumgartnerin ajatukseen oli helppo yhtyä. Ihminen on pölyhiukkastakin pienempi hitunen maailmankaikkeudessa. ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen -- mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” (Psalmi 8:3-4) Oman pienuutensa kokee monesti maan pinnallakin. Jo muutama arkinen vastoinkäyminen luo helposti kokemuksen omasta riittämättömyydestä. Ja kuinka pieniä olemmekaan suurten vaikeuksien edessä; luonnonkatastrofit, onnettomuudet, läheisen menetys – niitä emme voi pyyhkiä hennoilla käsillämme pois tai kääntää kelloa taaksepäin. Ihmisinä olemme kuvaannollisesti ”ajan armoilla”. Päivääkään emme saa takaisin, vaan elämämme soljuu vääjäämättä eteenpäin ajan virrassa. Kristinuskoon pohjautuvaan länsimäiseen ajatteluun sisältyy käsitys ajan alusta ja lopusta. Jumala loi kerran maailman, ja maallinen aika alkoi. Jokaisen ihmisen kohdalle tulee aika syntyä ja kerran kuolla. Kristitylle näkökulman ikuisuuteen antaa usko taivaaseen, jossa ajan valta on murtunut ja elämme iankaikkisesti hyvän Jumalan yhteydessä. Vaikka jokapäiväisen elämän vinkkelistä olemme täällä vain käymässä, jokaista ihmistä varten on varattu paikka rajan tuolla puolen. Taivas ja iankaikkinen elämä ovat kristillisen uskon kulmakiviä. Olemme sielun ja hengen omaavina luotuina niin arvokkaita, että emme kuollessamme sammu katoavaisuuteen tai jää maallisen elämän loputtomaan kiertokulkuun, vaan Jumala kutsuu meidät luokseen tämän elämän jälkeen. Toivo taivaasta tuo ajan rajallisuuteen helpotuksen – meillä on maan päällä käytössämme tämän päivän hetki. Olemme sopivan pienellä paikalla, toteuttamassa ihmisen kokoista osaa. Siinä riittää työtä, vastuuta, rikkautta ja onnea maallisen vaelluksen ajaksi. Vanhempien parisuhde heijastuu perheeseen Samuli Suolanen (vas.), Martti Muukkonen ja Heikki Heinonen antavat vaalinäytteet Sippolan kirkossa. elää”, ilmaistaan rohkeasti ja osuvasti ”entisten nuorten” gospel-laulussa. Heikkouksista ja kasvutaustoistani huolimatta yritän elää ihmisiksi. Martti Muukkonen 1) Minulla on monipuolinen kokemus erilaisista tehtävistä kirkossa. Tämä kokemus antaa mahdollisuuden tarkastella seurakunnan toimintaa rakentavan kriittisesti. Työni tutkijana on opettanut minua näkemään, toteuttavatko kristilliset organisaatiot perustehtäväänsä vai eivät. Taloudellisten mahdollisuuksien kaventuessa Jumalan valtakunnan työtä on tehtä- vä resursseja mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Tulevaisuuden kirkko toimii ennen muuta jäsentensä kautta. Toivon, että voisin soveltaa kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön teoreettista tietotaitoani käytäntöön. 2) Seurakunta on Jumalan perheväki. Se on pyhien yhteisö, joka kokoontuu yhteen Herran palveltaviksi, julistaa sanomaa Jumalan rakkaudesta, pitää huolta heikoista ja murtuneista sekä opettaa, mikä on Jumalan oikeudenmukainen tahto maailmassa. Samalla seurakunta on ”syntisten kroonikko-osasto”. Me olemme kristittyjä, koska tarvitsemme anteeksiantamusta. 3) Kaiken hengellisen elämäni keskus on messu, jossa pappikin saa kumartua Herran palveltavaksi. Saarnan valmistus on minulle Sanan äärellä viipymistä. Erilaiset hartaushetket ja seurat ovat hetkiä, jolloin pysähdyn Herran eteen. Teologiasta ja uskonelämästä yleensä keskusteleminen on tärkeää. Ja tietysti on sitten oma iltarukous, jossa saan viedä kunkin päivän ilot ja surut sekä omat rakkaat Herran eteen. Samuli Suolanen 1) Ympäröivä todellisuus antaa nuotit sille, mitä kirkkoherrana haluan olla antamassa Anjalankosken seurakunnalle. Kirkko on hyvä, kun ”ovi on auki, tielle päin”. Koen tärkeäksi sen, että kirkkoon on helppo tulla, ja haluan siksi olla kehittämässä seurakunnan musiikkija kulttuurielämää. Olen kiinnostunut tutustumaan seurakuntalaisiin ja heidän elämäntilanteisiinsa. Kirkonmies keskellä elämää ja keskellä kylää – siinä voisi olla haaste, johon haluan vastata. Anjalankoski seisoo kahdella jalalla, on teollisuutta ja maataloutta. Molemmat on hyvä ottaa huomioon seurakuntatyötä suunniteltaessa. Huolta kannattaa pitää myös siitä, että koko seurakunnan alueella hengellinen elämä toimii tasapuolisesti. Sukujuureni isän puolelta ovat Anjalankoskella ja Kymijoessa on Suolasenkoski. Suvun alkumaille olisi ilo palata toimimaan seurakuntalaisten palveluksessa. 2) Pyrin osallistumaan jumalanpalvelukseen aina myös vapaapäivinä. Kirkko on ”Jumalan armon avara syli”, johon kaikki ovat tervetulleita. 3) Hengellinen elämä läpäisee koko olemisen. Siksi hengellistä ja maallista elämänaluetta ei tarvitse erottaa toisistaan. Jumala on läsnä kaikkialla. Hoidan hengellistä elämääni veisaamalla Siionin virsiä. Yritän pyöräillä ja ulkoilla säännöllisesti. Iltaisin rukoilen jo lapsuudessa oppimani iltarukouksen ja Isä Meidän -rukouksen. Kynttiläjäte kuormittaa hautausmaita Kynttilälyhty on kaunis ja luontoystävällinen valinta haudalle. Pyhäinpäivänä 3.11. kynttilät syttyvät läheisten muistolle. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu käydä ihastelemassa pimeyden keskelle syntynyttä kynttilämerta pyhäinpäivänä ja jouluna. Kynttilöillä on kuitenkin kääntöpuolensa, jonka näkee pyhien jälkeen päivänvalossa hautausmaalla kulkiessa; tuulen riepottelemat muovikynttilän kuoret ja kynttiläjätettä pursuvat jäteastiat. Esimerkiksi Vantaan kaupungin hautausmailta syntyy kymmenen tonnia hautakynttiläjätettä vuodessa. Kouvolassa ja Iitissä vastaavaa arviota ei ole tehty, mutta kynttiläjäte on tuttu ilmiö. – Kertakäyttöiset lasilyhdyt eivät kelpaa lasinkeräykseen, vaan päätyvät kaatopaikalle. Lasilyhtyjen ja -purkkien ongelma on myös rikkoutuminen, Kirkon ympäristödiplomia Kouvolan seurakuntayhtymälle valmisteleva Eija Leskinen huomioi. Yleistyneiden led-hautalyhtyjen nappiparistot tulee kerätä erikseen ja palauttaa joko myyntiliikkeisiin tai paristojen keruulaatikoihin. Näin niistä saadaan metalli talteen ja vaaralliset aineet käsiteltyä. – Oikein käytettynä sama ledkynttilä toimii vuodesta toiseen, jos vain muistaa ottaa sen pois haudalta, hautaustoimen päällikkö Antti Kurki Kouvolan seurakuntayhtymästä sanoo. Tavoitteena vähentää jätettä Kertakäyttökynttilöiden sijaan Kouvolan seurakuntayhtymä kehottaa suosimaan tukevasti maahan painettavia hautalyhtyjä, joihin voi tuoda aina uuden kynttilän. Antti Kurki suosittelee kynttilämäärän vähentämiseksi polttamaan kynttilää vain lyhdyssä. – Haudalle voisi sytyttää yhden kynttilän, jolla muistetaan yhteisesti kaikkien hautaan haudattujen muistoa koko suvun puolesta. – Lyhtyjä käytetään kiitettävästi, joskin niissäkin palaa yleensä muovikuorellinen öljykynttilä tavallisen kynttilän sijaan, Iitin seurakuntamestari Tiina Klemola kertoo. Valitsevat omaiset minkä tahansa kynttilämallin, se olisi pyhien jälkeen korjattava pois hau- dalta. Talvisaikaan seurakunnilla ei ole resursseja siivota runsaita kynttiläjätemääriä. Myös kestolyhty on syytä viedä kesäksi pois hautausmaan hoidon ajaksi. Vaikka hautojenhoidossa pyritään ekologisuuteen, jätettä syntyy aina. Iitin Uudelle hautausmaalle on hankittu metallille oma keräysastia. Kouvolassa metallinkeräysastia löytyy osasta hautausmaita. Kouvolan seurakuntayhtymä laatii ensi keväänä ympäristöohjelman osana Kirkon ympäristödiplomin hakuprosessia. Tavoitteena on parantaa jätteen lajittelumahdollisuuksia ympäri Kouvolaa. Anni Leskinen Ajan rajamailla Ajassa Laura Blom Pääkirjoitus 23.10.2012 Risteys Kynttilöiden vienti haudoille on kaunis tapa. Hautalyhty kestää vuodesta toiseen. 5/2012 Risteys 3 Nenäkkäin nuorten kanssa Kolumni Suvi Mononen Johannes Wiehn Saa surra Henkilöstö Kuinka lapsen, oman lapsen kuolemasta voi selvitä? – Suremalla, sanoo Juhani Huovila. Aika Kun teemana on aika, minua alkaa ahdistaa. Siitä on aina pula. Se karkaa kun yritän sitä napata. En mitenkään käsitä, miten joku määrittelee ajan aivojen luomaksi illuusioksi liikkeestä. Siis mikä illuusio? Aikahan on yhtä kuin kalenterini ;) Suorittaja-tyyppinä olen mitannut ihmisyyteni arvoa sillä, miten täysi kalenterini on. Opin jo pikkutyttönä siinä aika eteväksi. Merkintöjä piti olla, kaikkeen piti ehtiä ja joka paikassa olla hyvä, mieluiten paras. En kuitenkaan harrastanut esim. sadan metrin juoksua vaan asioita, joissa voittaminen jää tulkinnanvaraiseksi ja niinpä koin itseni jatkuvasti riittämättömäksi. Vuosien varrella opin analysoimaan virheet lahjakkaasti. Lista oli joka päivästä pitkä. Siitä oli sitten (muka) hyvä ponnistaa tulevaan. Joskus huomasin, että mennyt ja tuleva on niin voimakkaasti läsnä, että sen hetkinen elämä jää elämättä. Mutta ei siinä kiireessä sitäkään voinut kuin surra ja innokkaana suunnitella, että huomenna tämäkin on toisin! Tulevaisuudelta Lotta Kemppainen odottaa keskusteluja nuorten kanssa, kunhan kävijät tutustuvat paremmin uuteen nuorisotyönohjaajaansa. J uhani ja Riitta Huovila me- entisen asunnon ja Meilahden sai- lohduttaa, kantaa huolta meistä Juhani on saanut lohtua Jeenettivät vuoden sisällä kaksi raalan, missä sekä Antti-Jukka et- tänne jäävistä. Ei näytä katkeruut- suksen vastauksesta opetuslasten perheenjäsentään. Vanhim- tä Aapo kuolivat. Se oli Juhanille taan, eikä kipujaan, vaan käy elä- kysymykseen: Kuka on suurin taiman pojan kuopus, Aapo kova paikka, mutta tärkeä matka. määnsä läpi, vieläpä kiittää meitä vasten valtakunnassa? Se, joka nukkui pois vain vuoden – Maaliin päästyäni tunsin, että vanhempiakin kaikesta. palvelee, ja on lapsen kaltainen. ikäisenä huhtikuussa 2011. Lähes jotain oli selvitetty. – Niin kuin kukaan vanhempi Saarnatessaan Mikkelinpäiväpäivälleen vuoden päästä, tämän Edelliskesänä Antti-Jukka seu- voisi kokea oikein onnistuneensa, nä viimeisen kerran Myllykosken vuoden huhtikuussa syöpä vei rasi sairaalassa isän juoksua tie- henkäisee Juhani. kirkossa kirkkoherra puhui myös Huoviloiden kolmesta pojasta tokoneeltaan, velipoikien rakenitselleen, perheelleen: nuorimman, Antti-Jukan, vain taman yhteyden avulla. Sylissä – Suruinemme murheinemme 29-vuotiaana. – Vanhempana sitä ajattelee, että saamme heittäytyä armollisen JuSanaton omalla lapsella, nuorella ihmisel- malan suojaan, kuin lapsi vanNiin väsynyt Pidemmän sairastamisen aikana lä, olisi ollut vielä niin paljon hempansa syliin. Lasten tavoin ei Anjalankosken kirkkoherran viras- myös menetyksen mahdollisuus edessään, että elämä jää kesken. meidänkään tarvitse ymmärtää ta ensi helmikuussa eläkkeelle jää- nousee mieleen, vaikka toivoa yrit- Toisaalta, joku voi kokea rikkaak- kaikkea. vällä Juhani Huovilalla on edessään täisikin pitää yllä kaikin keinoin. si lyhyenkin elämän, saavuttaa Kuolemaa ei voi järjellä ratkaispaljon tyhjää aikaa. Sen voi käyt- Kun kuolema sitten on tosi, alkaa paljon, elää hetkessä. Ehkä silloin ta, muttei surua saisi hengellistäätää asioiden läpikäymiseen, niiden, monien konkreettisten asioiden ei lähtö ole niin vaikeaa. kään, siis olla surematta. jotka työntohinassa jäivät taka- hoito. Kerätään tavarat, lähdetään – Se voi olla vaikeampaa niille, – Eihän kukaan ole yli-ihminen. alalle: surun, ikävän. Antti-Jukan sairaalasta pois, ehkä vielä hyväs- jotka eivät pitkänkään elämänsä tavaroiden järjestelyn. Levon. tellään kuollut sairaalan kappelis- aikana rohjenneet elää. Ikävä Suruaan Juhani ei ole peitellyt, sa. Valmistellaan hautajaisia. – Emmehän me ihmiset näiden Oman lapsen menetys on niin on antanut kyynelten tulla ja koKaikella tekemisellä on tarkoi- tarkoitusta tiedä. Jumala on salat- suuri suru, että sitä on vaikea verettanut kohdata myös toisten su- tuksensa silloin, kun sanat ovat tu, voimme vain luottaa rakkau- rata mihinkään. Se on läsnä joka run. Voimat ovat vain, heillä van- mahdottomia tai vailla merkitystä. den Jumalaan, turvata toivoon. sekunti, täyttäen hetkittäin miehemmilla, kovin vähissä. Lohdunsanojen ammattilainen– Olemme välillä niin väsynei- kin saa olla sanaton. – Sanoja voi tä, ettemme jaksaisi oikein mi- toki olla kristillisestä toivosta tään, Juhani huokaa. Ei väkijouk- ja anteeksiannosta, muttei koja, ei hälyä. surun hetkellä selitykHän onkin viihtynyt luonnos- siä ole. Tässä ollaan sa, metsätöissä hiljaa itsekseen. hyvin pienellä ja Lasten tavoin – Se on ehkä meille miehille nöyrällä paikalla, ei meidänkään luonteva tapa surra. ja se tehtävähän Tässä ajassa ei surulle juuri- meillä papeilla nitarvitse ymmärtää kaan anneta tilaa, eikä aikaa. menomaan on. Etenkin miehen kyyneleet koeTyökokemus kaikkea. taan hävettävinä. saattaa auttaa käsitJuhani ei kyyneliään häpeä. Ne telemään asioita, mutvirtasivat poskille heinäkuussa- tei virkapuku surulta ja kin, kun poikansa neljä kuukaut- kivulta suojaa. Menetysten ta aiemmin menettänyt isä juok- tarkoituksen peräämistä tai kapisi Helsinki City Marathonin. naa Juhani ei ole kokenut, kuin eh– Minulla on tämä juoksemisen kä ihan alkuhetkinä. Luonto on Jumalan vastaus surevalle, ja monelle miehelle luontevin paikvaiva, hän naurahtaa. – Varmaankin auttaa, kun läh- ka surra. Juhani Huovila on luonnossa hiljaa itsekseen, tekee metsätöitä Reitti kulki ohi Antti-Jukan tevä hyväksyy itse asian, ja jopa tai juoksee. 4 Risteys 5/2012 Anjalankosken kirkkoherra Juhani Huovila jää helmikuussa eläkkeelle 39 palvelusvuoden päätteeksi. Edessä on paljon tyhjää aikaa. Tilaa levolle ja tunteille. len pohjattomalla haikeudella, ikävällä ja kaipuulla. – Olen minäkin surutyöstä ja sen vaiheista puhunut, kun ei näitä suruja vielä itsellä ollut, Juhani hymähtää. Ja myöntää, että surutyöstä voi puhua siinä mielessä, että menetys vie voimat. Surulle pitää varata aikaa ja kerätä voimavaroja. Menetykset yksinkertaistavat ja pelkistävät ihmisen elämää. Ainakin jonkun aikaa sitä keskittyy olennaiseen. Ottaa jokaisen päivän lahjana. Surussa on vaiheensa, mutta jokaisella on siinä myös oma aikataulunsa ja tapansa. Ja ne kaikki ovat oikein. – Sureva ei paljoa jaksa. Hänelle pitää antaa omaa aikaa ja aikaa läheisten kanssa. Ystävien, seurakuntalaisten ja työtovereiden myötäeläminen on tuonut Huoviloille paljon lohdutusta. Kun voimat ovat vähissä, tulee usein käytännön apu tarpeeseen: vaikka juoksevien asioiden hoitamisena, ruuanlaittona, kaupassakäyntinä. Ei siinä sen kummempaa tarvita, edes sanoja. Hannele Niemi Juhani Huovilan lähtöjuhlaa vietetään sunnuntaina 4.11. Sippolassa. Katso tiedot sivu 14. Syyskuussa Valkealassa nuorisotyönohjaajana aloittanut Lotta Kemppainen pyrkii antamaan aikaa nuorille. Puolitoista vuotta sitten Diakista kirkon nuorisotyönohjaajaksi valmistunut Lotta Kemppainen on otettu lämpimästi vastaan Valkealassa. Seurakunnan nuortentalo Nurkkiksella ei ole tietokonetta tai televisiota. Viihdetykityksen sijaan talon työntekijät panostavat nuorten kohtaamiseen ja yhdessäoloon. Kiireetön nuorten kohtaaminen esimerkiksi pelailun ohella sopii hyvin Lotalle, joka mielellään juttelee nuorten kanssa kasvokkain. – Nuorisotyöhön on tullut koko ajan enemmän tietokoneella istumista ja paperitöitä, vaikka tärkeintä olisi antaa aikaa ja tilaa spontaanille keskustelulle kasvokkain. Tekemisen yhteydessä nuoret voivat ohimennen sivulau- seessa sanoa hyvinkin arkoja asioita omasta elämästään. Silloin on ohjaajan oltava läsnä, vaikka aikaa keskustelulle ei olisi etukäteen osannut varata. Nuorten kanssa ei voi olla kellontarkka, leireilläkin mennään joustavasti tilanteiden mukaan. Edellisessä työpaikassaan nuorisotyönohjaajana Seinäjoella Lotta huomasi nuorten ja heidän huoltajiensa ajankäytössä ääripäiden nousevan esille yhä enemmän. – Toiset vanhemmat ovat läsnä nuorten elämässä ja antavat selkeät säännöt. Toisessa ääripäässä näkee lapsia ja nuoria, joista huomaa, että yhteistä aikaa perheen kanssa ei ole. Jotkut nuoret itse kertoivat, että heillä ei ole koskaan tehty yhdessä arkisia asioita. Esimerkiksi yhdessä perheen kanssa syöminen on joillekin nuorille täysin poikkeuksellista. Seurakunta lähellä nuorten sydämiä Lotan rakkaimmat muistikuvat omasta nuoruudesta liittyvät kesälomiin sukulaisten luona. – Luonnon keskellä oleminen ja yhdessä kavereiden kanssa tem- meltäminen ovat muistoja, joita vaalin. Joskus myös olimme tekemättä mitään, ja vaikka se tuntuikin tylsältä, nyt osaa arvostaa sitä rauhoittumista ja itsekseen ajattelemista. Ajankäytössä nuorisotyönohjaaja vinkkaa nuoria panostamaan perusasioihin. – Koulu kannattaa aina hoitaa hyvin, eikä yhteisiä hetkiä perheen ja läheisten kanssa voi koskaan olla liikaa. Myös nukkuminen on tärkeää. Sen sijaan turhaa istumista tietokoneella voisi karsia, Lotta tuumii. Nuortentalon tarjoamien aktiviteettien puolesta Lotta liputtaa ja kiittelee myös nuorten avoimuutta uskon asioista. – Meillä on avoimet ovet tiistaisin ja torstaisin koulun jälkeen, jolloin nuoret saavat tulla tänne, ottaa kaapista välipalaa ja viettää aikaa toisten nuorten ja meidän ohjaajien kanssa pelaillen ja jutellen. Selkeästi huomaa, että täällä nuorille seurakunta ja Raamattu ovat tärkeitä, vaikka isoskoulutukseen tulee myös nuoria, jotka vasta pohtivat kristinuskoa. Amazonin sademetsissä elävä Piraha-heimo elää hetkessä. Heillä ei ole edes kielessään sanaa aika. Eikä muuta aikamuotoa kuin preesens. Heidän maailmassaan asiat ovat totisesti tässä ja nyt. Se on minusta äärimmäisen mielenkiintoista. Myös 5 kk vanha lapseni elää hetkessä. Mennyt on mennyttä, tulevaa ei vielä ole. Hänen huutaessaan nälkää, kylmää, väsymystä tai ihan vaan ”viihdytä minuu” ei kalenteri auta – en edes tiedä missä kirja nykyisin on. Olemme pärjänneet mainiosti ilman ja koen, että elämässä on vihdoin elämän tuntu. Haavemaailma on ihana ja marttyyrin viitta menneistä voi tuntua jopa palkitsevalta, mutta onhan tämä toista kun asiat ovat iholla, tuntuvat, tuoksuvat ja maistuvat. Kun arkeeni mahtuvat vain perusasiat en ehdi enkä jaksa aikatauluttaa mukaan muita projekteja tai harrastuksia, yhdistyksistä tai vapaaehtoisriennoista puhumattakaan. Eikä maailma(ni) ole kaatunut, vaikka olen kiireestä poissa! Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on oikeasti tärkeää. Mihin haluan aikani käyttää? Siihen pitää löytyä aina aikaa. Niillä asioilla minäkin jonain päivänä kalenterini täytän. Tänään koen, että kun saa yönsä nukutuksi ja suoli toimii, on elämä aika mukavaa. Ruokaa ja Rakkautta. Siinä aina ajankohtaista ”kalenterin” sisältöä. Suvi Mononen Henkilöstöuutiset Iitti Aura Karjalainen jatkaa vs. seurakuntapastorina 12.8.2013 saakka. Kouvola Mirja Kekäle toimii vs. lähetyssihteerinä 25.8.2013 asti. Kuusankoski Kanttori Timo Vikman on aloittanut 1.10. Mikkelin hiippakunnan hiippakuntasihteerinä, vastuualueena jumalanpalvelus ja kirkkomusiikki. Tehtävä on osa-aikainen ja jatkuu 31.5.2013 saakka. Vikmanin virkavapaan sijaisena Kuusankoskella toimii neljänä päivänä kuukaudessa MuM Marko Virtala. Yhtymä Toimistosihteeri Nina Häkkinen on valittu henkilöstösihteerin virkaan. Johtava sairaalapastori Petra Sainio on virkavapaalla 29.10.2012–30.9.2013, sijaisena toimii Mia Kähärä. Seurakuntaemäntä Sanna Ahtiainen on virkavapaalla 26.10.2012–9.9.2013, sijaisena toimii MarjaLeena Okka. Tytti Vänskä näyttelijä, kirkkovaltuutettu 5/2012 Risteys 5 Kuvat: Johannes Wiehn Hyvä saarna lohduttaa ja rohkaisee Henki kulkee Suolana ja valona maailmassa Kuulija aistii herkästi onko saarnaaja sanojensa takana. Papin aitous koskettaa kuulijaa. ”Rukoile ja tee työtä” Saarnan tarkoitus on avata Raamatun tekstiä, ohjata ihmisiä etsimään lohtua ja rohkaisua Jumalasta. Jokaisella papilla on oma tyylinsä saarnata ja kirjoittaa saarnatekstiä. Saman juhlapyhän saarnat samasta tutusta Raamatun kohdasta voivat olla hyvinkin erilaisia. Mistä papit ammentavat ideansa saarnateksteihin ja miten saarnasta saa elävän ja omannäköisen, seurakuntalaisia hellästi ravistelevan ja ravitsevan kokemuksen? – Onhan se itsensä laittamista pienelle paikalle kun saa tehdä Jumalan sanasta saarnan. Minulla on sisäinen ja ulkoinen kutsu- mus tähän työhön. Sen muistaminen helpottaa, kertoo Tuula. – Laitan sormet näppäimistölle ja kirjoitan, kirjoitan ja kirjoitan. Rukoilen työlleni siunausta ja tiedän, ettei minun tarvitse tehdä työtä yksin. Saarnaa kirjoittaessaan Tuula avaa itselleen seurakuntalaisten mahdolliset miksikysymykset. Myös Raamatun teksti voi nostattaa kysymyksiä, joista osa avautuu kommentaarien avulla. (Matt. 5: 13-16) K Rakas Jeesus, lähetä minut tänään päivän töihini iloisella mielellä niin, että sinun valosi saisi voittaa syksyn pimeyden. Aamen. Mikkelinpäivän messu Mikkelinpäivä on enkelien sunnuntai. Samana päivänä vietettiin tänä vuonna myös vanhusten kirkkopyhää Korian kirkossa. Tuula aloitti saarnan valmistelun noin viikkoa aikaisemmin pohtimalla, miten yhdistää samaan saarnaan lapset, vanhukset ja enkelit. Työ alkoi Mikkelinpäivän evankeliumin lukemisella: ”Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Saarnatekstiä syntyi paljon, enemmän kuin yhteen saarnaan mahtuisi, mutta Tuula kirjoitti kaiken, mitä sillä hetkellä oli syntyäkseen. Vasta lähempänä saarnapäivää hän karsi ja muotoili tekstin sopivaan mittaan. Tuula kertoo hymyillen, että nuorempana saarnat olivat paljon pidempiä ”kun oli niin paljon sanottavaa”. Vuosien myötä hän on pyrkinyt kiteyttämään sanottavansa sekä myös sen ”ettei aina saa Tuula Ylikangas saarnasi Mikkelinpäivän messussa Korian kirkossa. Saarnatilanne on vuorovaikutusta. Ajatuksia saarnaa varten voi syntyä vaikka lenkkipolulla. soitella ihmisten herkimpiä kieliä”. naajaan laittaa myös kuulijan nisTuula miettii saarnaa kirjoitta- kalihakset koetukselle. essaan kirkkotilaa, jossa tulee Mikkelinpäivän messu Korian saarnaamaan, mutta ennen kaik- kirkossa oli tunnelmallinen ja kea sitä, keille saarnaa. Saarnati- koskettava. Yhteen hiileen puhallanne on vuorovaikutusta. Kori- taminen, auttaminen ja vieraanan kirkko on pieni ja saarnastuo- varaisuus olivat teemoja joita pyöli on lähellä seurakuntalaisia. rittelin vielä päivienkin päästä hyTunnelman vaistoaa helposti. vän ystäväni kanssa. Kirkossa oli – Tulkittaessa seurakuntalaisten hyvä käydä. reaktioita on kuitenkin oltava varovainen: Silmät kiinni oleminen Saarna seurakuntalaisen tai katseen harhaileminen kirkon korvin seinissä voivat olla osa ihmisen ta- – Hyvä saarna on sellainen, josta paa keskittyä ja kuunnella. tulee kosketetuksi ja siinä on yh– Usein saarnastuoli on niin tymäkohta tähän päivään. Papit korkealla sanankuulijoista, että ovat etuoikeutettuja, kun seurakokoaikainen katsekontakti saar- kuntalaiset ottavat omasta sun- nuntaiaamun ajastaan ja tulevat kuulemaan heidän saarnaansa ja virkistäytymään, Korian Mikkelinpäivän messuun osallistunut 65-vuotias nainen kertoo. Valkealassa jumalanpalvelukseen osallistunut Antto Naukkarinen, 33, pitää tärkeänä sitä, että saarnassa on huomioitu ydinasioita. – Pidän siitä, että saarnassa on jotakin ”koko suuresta tarinasta”, vaikka puheen teemana olisikin jokin muu teksti tai aihe. Saarnasta pienikin asia voi olla se, mikä jää tekemään tehtäväänsä, jos itsestä maaperää löytyy. Se voi vaikuttaa pidemmänkin ajan kuluttua. Birgitta Smolander Sana kantaa saarnamiestä Kuusankosken seurakunnan rovasti Kari Helén on runsaan kolmenkymmenen vuoden pappisuransa aikana saarnannut viitisensataa kertaa. Silti saarnan tekeminen ja pitäminen on edelleen samalla sekä vaativaa että antoisaa. Mistä ideat saarnaan syntyvät? – Saarnateksti muhii kaiken viikkoa. Minulla usein erityisesti juuri lenkillä saattavat monetkin asiat valaistua, vaikka niitä ei aktiivisesti hölkötellessä työstäisikään, Helén kertoo. – Saarnatekstit, kuten Raama6 Risteys 5/2012 Laura Blom Kari Helén on 500 saarnan mies. tuntekstit yleensäkin, käsittelevät kaikkia ihmiselämän puolia, joten aina sieltä löytyy kosketuspintaa. Näitä ihmiselämän perimmäisiä kysymyksiä käsitellään Raamatussakin jokapäiväisen elämän keskellä. Tuoreutta saarnaan – Eräs opettaja-kaverini totesi joskus kadehtivansa minua, koska saan puhua tärkeistä asioista kuulijakunnalle, joka ei huutele väliin eikä tarvitse ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Välillä Helén toivoisikin napakampaa vuoropuhelua ja palautetta suoraan saarnastuoliin. – Vaikka kyllä sen aina jotenkin aistii, liikuttavatko sanat seurakuntaa. Saarnaa suunnitellessa Helén lukee alkuviikosta Raamatuntekstin, sulkee kirjan ja palaa asiaan uudelleen loppuviikosta. Itse saarnateksti syntyy edelleen lyijykynällä. – Vaikka kirjoitankin saarnan, on muistettava, että kysymys on puhutusta sanasta. Ehkä vanhemmiten olen löytänyt oman tavan ja rohkeuden irtautua papereista ainakin osittain. Olen oppinut luottamaan, että evankeliumi kannattelee myös saarnaajaa eikä saarnaaja evankeliumia. Heléniä itseään koskettaa se, jos saarna nousee suoraan tekstistä ja saarnaaja luottaa tekstin kantavuuteen. – Vaikkei olekaan itsetarkoitus, niin saarnan pitäisi myös yllättää. Kun pappi nousee saarnatuoliin, ei pitäisi etukäteen tietää, mitä sieltä tulee. Anni Leskinen eittiön maustehyllyllä on suolapurkki. Kun soppa on muuten valmista, otetaan sieltä pieni ripaus ja pudotetaan kaikkien muiden ainesosien joukkoon. Vaikka suolaa ei olisi kuin aivan vähäsen, sen puuttumisen kyllä pystyy maistamaan. Saman keittiön seinällä on valokatkaisin. Päivällä sitä ei enemmin ajattelekaan, mutta illan pimentyessä on valo tarpeen jokaisessa huoneessa, missä haluaa saada työtä tehdyksi. Purkkiin koottu suola tai marketin hyllyn lamppupakkaukset eivät ilahduta ketään, ennen kuin ne laitetaan käyttöön; ei niitä ole tarkoitettu koottavaksi yhteen, vaan lähetettäväksi erilleen, täyttämään tehtävänsä. Ajallaan kyllä huomataan, onko suola loppunut kesken – ja sähkökatkoksen tullessa pääsee ajattelemaan sitäkin, millainen maailma onkaan ilman valoa. Jeesus ei vain koonnut uskovia ympärilleen sanankuuloon, vaan myös lähetti heidät maailmaan, ihmisten joukkoon: kuin suolan mausteeksi epäuskoisten keskelle, kuin lampun tuomaan valoa monen ihmisen askelille. Uskova ihminen saa sekoittua maailman joukkoon – mutta vain niin kuin suola, joka kuitenkin maisteltaessa erottuu kaikkien muiden makujen joukosta. Uskosta elämälleen valon löytänyttä Jeesus rohkaisee näyttämään uskonsa elämänvalinnoillaan, teoillaan: jos maailma tai oma kotiseutu tuntuu ankealta ja pimeältä, on se merkki siitä, että meiltä kristityiltä on päässyt lamppu unohtumaan vakan alle piiloon. Ilman valoa voi syksyisessä metsässä yksin kulkiessaan astua harhaan. Mutta eipä siitä suolana olemisesta ja valona loistamisesta mitään tulisi ilman Vapahtajan läsnäoloa. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:20) Tuossa valossa riittää jaettavaa. Tuossa valossa on toivo ja riemu jopa suomalaisen syksyn pimentyviin iltoihin. Arto Hyvättinen seurakuntapastori, Valkeala Arjen irtiottoja apurahan turvin Kuusankosken seurakunnan diakoniatyölle uskottu apuraha käytetään vähävaraisten hyväksi. Kuusankosken seurakunnan diakoniatyöntekijät yllättyivät viime keväänä iloisesti, kun Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö myönsi juhlavuoden kunniaksi 15 000 euron apurahan Kuusankosken diakoniatyölle ja vähävaraisten perheiden virkistysretkeä varten. Kuusankosken seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Vuokko Järvisen ja diakoni Johanna Häihälän mielestä saatu apuraha on osoitus luottamuksesta ja sii- tä, että heidän työtään arvostetaan. – On hieno asia, että säätiö huomioi paikkakunnan diakoniatyön, kertoo Järvinen. Retkelle ilman omavastuuta Järjestetyille retkille on Kuusankoskellakin kysyntää. Aiempina vuosina retket ovat yleensä sisältäneet pienen omavastuuosuuden. – Monessa perheessä on taloudellisesti tiukkaa ja raha riittää juuri ja juuri elämiseen. Muutaman hengen taloudessa parin kympin retkimaksu vastaa kassillista ruokaa, toteavat Järvinen ja Häihälä. Apurahalla on pystytty toteuttamaan jo kaksi retkeä, jotka ovat olleet osallistujille maksuttomia. Heinäkuussa täpötäysi bussi suuntasi kahdeksi päiväksi Turkuun ja Naantalin Muumimaailmaan. Syyskuussa päiväretken kohteeksi valikoitui Hämeen linna ja Vanajan kirkko. Maria Korpi Syksyinen tuulenpuuska pyörittää kirjavia vaahteranlehtiä rauhallisella omakotitaloalueella. Tutu-koira nauttii tutusta lenkistä emäntänsä kanssa. 6-vuotiaan Cavalier kingcharlesinspanielin kävelytahti on verkkainen. ”Filosofikoiran” kanssa lenkkeillessä saa olla itsekseen hiljaisuudessa. Elimäen seurakunnan kappalaisena syyskuussa aloittanut Tuula Ylikangas pitää tärkeänä, että saarnasta syntyy omannäköinen ja aito. On oltava yhtä aikaa uskollinen omalle itselleen ja uskollinen Raamatun sanalle. Saarnan pohdiskelu voi tapahtua arkisissa askareissa, vaikkapa koiran kanssa lenkkeillessä. Tuula iloitsee siitä, että on palannut takaisin juurilleen. Ennen 17-vuotiaan Hanna-tyttären syntymää sekä Tuula että Kuusankosken kirkkoherrana ja Mikkelin hiippakunnan pappisasessorina toimiva aviomies Kimmo olivat seurakuntapappeja. Aiempi työkokemus Elimäen lukion ja yläasteen uskonnon- ja psykologian lehtorina ja Konnunsuon vankilan pappina ovat myös kartuttaneet Tuulan elämänkokemusta. ”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Hämeen linnan juhlasalin tunnelma on kaukana arjesta. ”Ovatko nämä kaikki todella meitä varten?”, ihmettelivät Kuusankosken seurakunnan työttömien ja vähävaraisten retkelle osallistujat. – Saadun palautteen mukaan retket on koettu suurena lahjana ja tervetulleena irtiottona arjesta, kertoo Häihälä. Diakoniatyön monipuolinen kirjo Avustusrahan puitteissa on suunnitteilla toimintaa myös vanhuksille ja kehitysvammaisille. Lisäksi joulun alla huomioidaan erityisesti lapsiperheitä. Mielenterveyskuntoutujille järjestetään joulun kynnyksellä jouluruokailu Puhjonrannassa, jossa joulun tunnelmaan virittäydytään hyvän ruuan ja kauneimpien joululaulujen parissa. Diakoniatyöntekijät kannustavat osallistumaan rohkeasti mukaan retkille ja tapahtumiin. – Arjessa jaksaminen lisääntyy, kun pääsee välillä pois kotoa, tietää Järvinen. Anni Leskinen 5/2012 Risteys 7 Evankeliumista elävä – raha vapaus rakkaus armollisuus aika uudestisyntyminen Hausan mummo elää valossa Näkökulma Ihmisen aika Terttu Taavila menetti parikymmentä vuotta sitten näkönsä, mutta muistiin on taltioitunut valtaisa määrä Raamatun tekstejä. Niistä saa arkipäivään voimaa. syttyy hehku, kun hän alkaa kuvailla, miten nuorena oman ikäpolven kanssa paljon laulettiin. – Äiti lauloi kovaa ja käänsi separaattorin kampea. Papillisia elkeitä Terttu osoitti jo lapsena kiivetessään tuolin päälle ja saarnatessaan sieltä talossa yöpyville tukkeja ajaville rahtimiehille. Terttu kuvailee yhtä kotona pidettyä rukoushetkeä, jossa Jumalan voima laskeutui erityisellä tavalla alas. Joskus rukousvastauksena on särky parantunut, joskus masennuksen hetkellä oikea ihminen kävellyt ovesta sisään. Ei mummo ole silti mikään enkeli. Joskus oli nöyrryttävä pyytämään Jumalalta ja kanssaihmisiltä anteeksi omia sanomisia. – Se on kaikki armoa. Nuorena pyhäkoulussa opitut ja itse Raamatusta luetut kertomukset Vanhan testamentin henkilöhahmoista innoittavat yhä mieltä. Mieliin painuneita persoonia ovat olleet Mooses, Joosef ja Elisa. – Mooses sai katsella ylhäältä vuorelta luvattua Israelin maata, vaikka ei päässyt sinne itse. Jykeviä kertomuksia olivat myös alttarit, joihin Jumalan tuli iski Hänen voimansa merkiksi. Raamattua ja uskon totuuksia Terttu oppi paljon vaarilta, joka piti Oravalan Lamminkylässä 40 vuotta pyhäkoulua. Kuuntelupaikka löytyi mummon selän takaa. Terttu Taavila ei näe silmillään, mutta aistii elämässä Jeesuksen läsnäolon. V alkoposkihanhet ovat lepuuttaneet viikon siipiään Jaalan Pyhäjärven rantaniityllä. Tuhatlukuista parvea kiikaroivat lintuharrastajat tietävät, että kun tuulet kääntyvät suotuisiksi, parvi kohoaa siivilleen. Hausanniemen Mäntymäellä asuva 88-vuotias Terttu Taavila – Hausan mummo – ei voi nähdä aurinkoisella Pyhäjärven selällä syksyisenä päivänä lipuvia veneitä, ei edes talon ympäristössä ruskan väreissä hehkuvia lehtipuita. Terttu menetti näkönsä parikymmentä vuotta sitten. Kotona elämä silti sujuu, kun kaikki tavarat pysyvät entisillä, tutuilla paikoilla. Radio välittää pitkin päivää yhteyttä ulkomaailmaan, samoin puhelin. Mutta Hausan mummo näkee ja aistii hengellistä maailmaa paljon enemmän kuin moni näkevä. Jumalalla on oikea aika jokaiselle eteen tulevalle asialle. Elämän päivätkin on piirretty kirjoihin jo ennen ihmisen syntymää. 8 Risteys 5/2012 Tytär Jaana Syrjänen kiertelee syysmaisemissa lapsuudenkotiaan. Näissä maisemissa on pidetty monet leikit. – On määränpää mitä Tertun lapsenlapsi Päivi Grönlund vierailee usein mummolassa. tavoitella. Terttu on sitä polvea, jolla on myös omakoh- valtaan”. Nyt edes lopunajan peltaisia muistoja Tommy koa ei enää ole, sillä Jeesuksen taHicksin herätyskokouk- kaisin tulemista Terttu odottaa sista Helsingissä. ”suurena vapautuksena”. Ilmiömäisen muistin ansiosta Suuri vapautus Terttu osaa ulkoa paljon Raamatvie pelon tua, runoja ja myös virsikirjan Terttu osasi lukea jo en- tekstejä. nen kouluun menoa. – Ne ovat minulle rukousta. Pientä tyttöä pelotti sodan alet- Oma suosikkivirsi on Sinulle kiitua, kun lehdessä luki, että ”koko tos Isä maan ja taivaan. Eurooppa joutuu tulen ja veren Hausan mummon kasvoille Jeesus tuli kylään Hausan mummon elinikäinen haave oli päästä kerran elämässä Israeliin niille paikoille, joissa Jeesus kulki, teki ihmeellisiä tekoja ja vaikutti. Elämän tärkein henkilö, Jeesus, ei kuitenkaan jätä eikä hylkää. Hän tuli viime kesänä eräänä aamuhetkenä kylään. – Kuulin jonkun tulevan ja aistin lämpöä vierelläni. Kun kysyin, kuka tuli, sain korvin kuultavan vastauksen: ”Mie itse”. Ketään ihmistä ei sisällä ollut. Ystävätär totesi jälkikäteen, että se oli Jeesus. Hausan mummolle taivas on paikka, jossa on paljon ystäviä. Riittää heitä omilla kylilläkin, yksi Nisuksessa – kotikylässä – järven rannalla asuva täyttää pian 98 vuotta. – Lapsena muistan, miten tienvarren taloihin sytytettiin juhlavalaistus, kun lähdettiin reellä joulukirkkoon. Jaalan kirkossa kävin ahkerasti, pyörällä ja kävellen. – Ikuisesti säilyy mielessä, kun kirkon kellot kumahtelivat kesällä kauniisti järvimaisemassa. Pyhäjärven rannalta löytyy muistomerkki, kun 1745 Iitin menen paikka. Nyt olen tiededokumentista ymmärtänyt, että ihminen vain haluaa symbolisesti nähdä ajan kuluvan, hiekanjyvien rapisevan säiliöstä toiseen ja kellonviisarien nytkähtelevän tuvan seinällä. Aika on, se ei kulje. Kristinuskon perusolemukseen kuuluu, että kaikella on alku ja loppu. Edes lopunajan pelkoa ei enää ole, sillä Jeesuksen takaisin tulemista Terttu odottaa ”suurena vapautuksena”. kirkkoon matkalla ollut kirkkovene kaatui selällä, jolloin yksitoista henkilöä hukkui. Se vauhditti oman, Tertulle rakkaan pyhätön saamista adventtina 1878. Surut ja ilot yhteisiä Yhä edelleen Mäntymäellä voi aistia ripauksen yhteisöllisyydestä, joka Hausan mummon nuoruudessa oli vallitseva elämäntapa. Tytär Jaana Syrjänen muistelee, miten lapsuudenkodissa ei tarvittu ostettuja leluja, kun mielikuvitus tuli avuksi. – Lehmäleikit olivat suuri hupi läheisellä kivenlohkareella. Joskus se huipentui siihen, että pujotettiin oikeat kettingit parressa kaulaan. Pyhäkoulussa taas istuttiin puulaatikon päällä. Talon arkeen kuului aitan lihatiinu, jossa paksusilavaiset possunkinkut suolavedessä odottivat juhlapyhiä. Jaanan lämpimiä muistoja ovat lauantaisin ulkosauna, ehtookellot ja äidin uunissa kypsentämä tuuvinki. Terttu sanookin, että surut ja ilot ovat olleet yhteisiä. Vaikka Hausan mummon elämässä päällimmäisenä on ilo ja taivaskaipuu, toki elämän matkalle mahtuu myös surun ja ahdistuksen hetkiä. Raskaisiin muistoihin kuuluu tyttären sairastuminen ja poismeno, mutta myös muisto, kun oma puoliso kuoli kellarin eteen perunoita otettaessa. Tertun lapsenlapsi Päivi Grönlund kuuluu mummolan ahkeriin kävijöihin. Hän työskentelee perushoitajana paikallisessa palvelukeskuksessa. Perheen kahdesta lapsesta 18-vuotiaalla Kallella todettiin esikouluiässä vaikea lihassairaus. – Onneksi uusi tekniikka auttaa, kun sähkötuolilla pääsee liikkumaan ja tietokone antaa elämään uusia mahdollisuuksia, Päivi sanoo. Kysymättäkin tietää, että Mäntymäellä on kerran jos toisenkin pantu käsiä ristiin. Tekstit ja kuvat: Martti Kivistö Ihmisen aika löytyy hautakiveen hakattuna tai nekrologista syntymän ja kuoleman välistä – se on pelkistäen kahden numerosarjan väliin piirretty viiva. Kotini lähellä sijaitsee vanha kaupungintalo, vuosikymmenien ajan kiihkeän elämänsykkeen estradi. Kahvion nurkkapöydän äärellä puitiin kaupungin tulevat asiat. Nyt viimeisetkin valot korkeista ikkunoista ovat sammuneet – askel kumisee tyhjissä huoneissa. Kun elämä lähtee, jää vain kuoret, muisto ajasta. Ohi astellessakin tunnen sisällä värähdyksen. Talossa vuosia työskennellyt kertoi etsiskelleensä seinälle kerran juhlavasti ripustettua taulua. Se löytyi – varastokomeroon tuupattuna. Mikä tässä ajassa kestää? Moni ikäihminen syystä suree, kun oma ikäluokka on ympäriltä poistunut. ”Asuinsija ei häntä enää muista”. Käsityön mestarit liittivät aikanaan joihinkin könninkelloihin tekstin: ”Aika ja ystävät vaihtuu, uskollinen, ikuinen säilyy”. Jumalan aika on eri kuin ihmisten. Luoja tietää jokaiselle asialle oman, parhaan hetken. Jumalan perspektiivistä jokainen on luotu ikuisuutta varten. Siksi hän rakkaudessaan odottaa. Siksi jokaista kutsutaan elämän aikana muutaman kerran aivan erityisesti. Kun nimi on tallessa elämän kirjassa, sitä ei heitetä sivuun. Teot, jotka olemme kerran tehneet Jumalalle, ovat aina ja ikuisesti tallessa. Rajan taakse katsomaan päässeet ovat kuvailleet, miten jokainen täällä lausuttu rukouskin lepää kultamaljassa. Ne arvioidaan kerran, kun aika on täyttynyt. Lapsena ihmettelin kotikirkon saarnastuolia koristavaa tiimalasia. Kuvittelin, että siitä pappi näkee, milloin saarnassa on aa- Lapsena selasin – sydän pamppaillen – kirjahyllystä käteen osunutta Ajan kello –teosta. Muistan vieläkin pelon häivähdyksen, kun kuvissa kellon viisarit viipottivat lähellä keskiyön hetkeä. Kohta kumahtaa, pelkäsin. Nyt Jeesuksen paluu ei pelota. Innolla häntä odotan, sillä hän on jo täällä – sydämessä. Martti Kivistö Jeesuksen paluu yllättää – Jos sinua pelottaa, pakene Kristuksen turviin, opastaa Kuusankosken seurakunnan kappalainen Pauli Heinola oikeaan lopunajan elämänasenteeseen. Mitä Raamattu opettaa lopunajoista? – Raamatun mukaan Jeesus tulee takaisin maan päälle. Hän ei tule kuten ensimmäisellä kerralla, jolloin vain harvat tiesivät siitä, vaan siten että se tulee kaikille selväksi. Hän palaa enkeliensä kanssa kunniassa ja kirkkaudessa. – Kuolleet herätetään ja kaikki kootaan viimeiselle tuomiolle, jossa kunkin elämä, teot ja tekemättä jättämiset arvioidaan ja ihmiset jaetaan kahteen joukkoon. Jeesuksen omat, armahdetut, pääsevät ikuiseen elämään ja hänet torjuneet joutuvat ikuiseen kadotukseen. Paha saa palkkansa, kuolema kukistetaan. Tämä maailma loppuu (hävitetään) ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan, joissa ei ole mitään pahaa. Keskeisimmät lopunajan merkit? – Sodat, nälänhädät, maanjäristykset, harhaopit, väärät messiaat, peto/pedot, kristittyjen vainot, luopumus, evankeliumin julistaminen kaikille kansoille, juutalaisten kääntyminen aikojen lopussa Messiaansa puoleen. Useimmat merkit sopivat lähes kaikille sukupolville sitten Jeesuksen päivien. Ne esiintyvät aalloittain, loppua kohti voimistuen. Esimerkiksi kristittyjä marttyyreja oli 1900-luvulla enemmän kuin aiemmin yhteensä. Luonnonmullistukset, nälänhädät ja monenlaiset harhaopit lienevät lisääntyneet. Yksi aikamme ihmeitä ja toteutuneita merkkejä on liki 2000 vuoden jälkeen juutalaisen kansan paluu takaisin omaan maahan. – Jeesus tulee pian, voi tulla hyvinkin pian tai voi kestää vielä monta sukupolvea. Ainoastaan Isä tietää Jeesuksen paluun hetken. Se yllättää kaikki. Miten sanot maailmanloppua pelkääville? – Kastettuna Jeesukseen uskovana olet Jumalan hyvissä käsissä. Ellet usko, huuda Jeesusta avuksesi. Jos sinua pelottaa, saat pelätä ja paeta Kristuksen turviin, häneen turvatessasi olet Jumalan oma. Hän pitää sinusta huolen eikä pelkosi tai heikkoutesi vie sinua pois Jumalan vahvoista käsistä. – Tähänkin sopivat Jeesuksen sanat: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä – tottahan Jumala teistä huolehtii” (Mt. 6:30,34). Jeesus rohkaisi aikanaan omiaan: ”Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” (Lk. 21:28). Emme odota maailmanloppua, vaan Jeesuksen paluuta ja aikaa, jolloin Jumala on asuva ihmisten keskellä ja pyyhkivä kaikki kyyneleet omiensa silmistä. (Ilm. 21:3-4) Miten käytämme aikamme oikein? – Lutherin suuhun on laitettu hyvä neuvo: vaikka tietäisin, että Jeesus tulee huomenna, istuttaisin vielä tänään omenapuun. Eläkäämme siis täysillä tätä elämää. Antakaamme Jumalan Sanan valaista elämäämme. Se ohjaa oikealle tielle, huolehtimaan perheestä ja läheisistä sekä olemaan lähimmäisenä niille, joita kohtaamme. Jeesukseen uskovina meidät on kutsuttu tavalla tai toisella viemään evankeliumia eteenpäin lähelle tai kauas, sillä lähetyskäsky on yhä voimassa. Mitä saarnaisit aiheesta Aika? – Aika on meille annettua lahjaa ja armoa. ”Herran armoa on se, että vielä elämme”. Aikamme on rajallinen, elämämme on hiuskarvan varassa, emme tiedä jatkuuko se enää huomenna. Oikeastaan meillä on vain tämä hetki, ja siksi tulisi oppia elämään nythetkessä, ei murehtimaan menneitä eikä liikaa huolehtimaan tulevasta. Tässä ajassa ratkeaa iäisyyskohtalomme. Turvaudu tässä ajassa Jeesukseen ja elä hänen omanaan, niin sinun käy hyvin. Pauli Heinola 5/2012 Risteys 9 Seinät vai seurakunta? Ajatuksia kiinteistöstrategiasta Pe t r i L a u k k a n e n Seurakuntayhtymällä ei ole varaa ylläpitää kaikkia kiinteistöjään. On pakko myydä, jotta jäljelle jääneiden seinien sisällä pysyy toimintaa. K • • • • • • • • • • 10 Risteys 5/2012 tää vaikkapa kauppakeskuksissa. Kokoontumistilojen kustannuksia on hyvä vertailla, Metsärinne sanoo. Investointikulut karkaavat Yhtymällä on nyt toiminnallisia tiloja 0,45 neliötä seurakuntalaista kohden, ja se on Emilia Mänt täri ouvolan seurakuntayhtymän työryhmä on valmistellut kiinteistöstrategiaa, jossa yhtymän kiinteistöt on jaettu kolmeen luokkaan: säilytettäviin, myytäviin ja niihin, joiden kohtaloa mietitään. – Ykkösluokassa on ensisijaisesti kiinteistöjä, joista ei ole tarkoitus luopua. Siihen kuuluu kirkkoja, siunauskappeleita, seurakuntakeskuksia sekä seurakuntataloja ja -koteja, sanoo seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö ja kiinteistöstrategiaryhmän jäsen Jukka Reijo. Kolmosluokan kohteisiin kuuluu muun muassa kesäkoti, liikehuoneistoja ja osakeasuntoja. Niistä suurin osa on myyty tai ne ovat myynnissä. Keskustelua ovat herättäneet kakkosryhmän kohteet. Suunnitelmat niiden kohdalla ovat auki, mutta vähintäänkin niissä tapahtuvaa toimintaa Joistain rakennuksista on tehostettava. Se ei tarkoita vain käyttöasteen on luovuttava, vaikka kasvattamista vaan myös niistä on rakkaita kustannusten minimoimista. muistoja. Tavoitteena Esimerkiksi ehdotus on, että toiminta Pytynlahden leirikeskuksesta luopumisesta on suuinvestointikussäilyy. tuttanut joitain seurakuntatannuksia ympäri laisia. 1195 seurakuntalaista alvuoden. Tilojen lekirjoitti adressin Pytynlahden vuokraus saattaisi olla säilyttämisen puolesta. edullisempaa kuin leirikes– Yhtymällä on viisi leirikeskusta, ja kusten ylläpitäminen ympärivuotisesti, niiden käyttöasteet ovat korkeat vain Reijo toteaa. muutaman kesäkuukauden aikana. Leirikeskuksista tulee kuitenkin käyttö- ja Tilaisuuksia yli seurakuntarajojen Tilanne Kouvolassa on hyvin samanlainen kuin muissakin Suomen seurakunnissa. Kiinteistöjen luokitus Tulot ovat vähentyneet, sillä ihmisiä on eronnut kirkosta ja kerätty yhteisövero on Ykkösluokka: 8 kirkkoa, 9 seurakuntapienentynyt. keskusta ja -taloa, 11 siunauskappelia ja – Talousennusteiden valossa tiukkaa tu21 hautausmaata. Yhteensä 25 000 neliötä. lee, vaikka jäljelle jäisivät pelkästään ykKakkosluokka: 26 kiinteistöä ja noin kösluokkaan esitetyt kiinteistöt, sanoo 16 000 neliötä. kiinteistöstrategiaryhmän jäsen, hallintoKolmosluokka: 11 kiinteistöä myyty tai johtaja Riitta Lonka. myynnissä, 2 purkukohdetta, myyntiin Strategiaryhmä on kunnioittanut uutulevia 3–4. simmassa esityksessään seurakuntien lausuntoja. Joulukuussa se menee yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyyn. – Jos strategia hyväksytään, alkaa käytön tehostaminen sekä selvitys kiinteistöYhtymän vaihtoehtoja jen käytöstä ja tarpeellisuudesta. Seurakuntien työryhmät miettivät, mitä toiminTietyistä kiinteistöistä luovutaan toja painotetaan mihinkin kiinteistöihin, Henkilöstöä vähennetään kertoo strategiaryhmän asiatuntijajäsen Kiinteistöjä ylläpidetään talkootyöllä DI Kaisu Metsärinne. Tilojen vuokraamista lisätään Vähitellen on unohdettava paikallisseurakuntien rajat. Tilaisuuksia kannattaisi Saadaan lisää seurakuntalaisia jatkossa keskittää tiettyihin rakennuksiin, Kirkollisveroa korotetaan ja pitää niiden käyttöaste korkeana. Otetaan velkaa – Ei kaiken toiminnan tarvitse tapahtua seurakuntien tiloissa. Tapahtumia voi pi- valtakunnallisesti paljon. Tavoite on 0,25 neliötä. Espoon seurakuntayhtymässä vastaava luku on 0,17. Kaikkiaan yhtymällä on noin 145 rakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä 43 000 neliötä. Energiakustannukset syövät noin miljoona euroa ja kiinteistötoimen henkilökustannukset noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuosittain kiinteistöihin pitäisi investoida 1,8 miljoonaa euroa, mutta varoja kunnostuksiin on nyt vain noin 0,8 miljoonaa euroa. Kirkoissa pitää esimerkiksi uusia nykyisiä lämmitysjärjestelmiä, sillä öljystä tulisi päästä eroon. Pelkkä lämmöneristyksen lisääminen ei välttämättä kannata, ja se saattaa tuoda rakenteellisia ongelmia. – Yksi säästötapa on lämpötilojen reilu pudotus kohteissa, joissa tilaisuuksia on vähän, Reijo sanoo. Kiinteistöstrategia ulottuu vuoteen 2020. Silloin kiinteistömenoihin Kouvolan seurakunnista löytyy talkooväkeä kiinteistöjen kunnossapitoon. Kuvassa Tirvan kirkon korjaustöitä Valkealassa vuonna 2011. Kassakone kilahtaa kerholeikeissä. Mihin seurakunnilla on varaa panostaa – seiniin vai niiden sisällä järjestettävään toimintaan? on käytettävissä näillä näkymin 3,2 miljoonaa euroa. Arvion mukaan ylläpitoon menisi kuitenkin 5,5 miljoonaa euroa ellei mitään toimenpiteitä tehdä. Investoinnit tulevat vielä päälle. – Olemme mekin tunneihmisiä, sanoo Riitta Lonka. – Mutta joistain rakennuksista on luovuttava, vaikka niistä on rakkaita muistoja. Tavoitteena on, että toiminta säilyy. Kiinteistöstrategia puhutti 11. lokakuuta järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Seminaarissa luovutettiin adressit Vuohijärven kirkon ja Jaalan pappilan ja kesäkodin puolesta: Vuohijärven kyläyhdistyksen adressin oli allekirjoittanut 239 henkeä ja Jaalan kappeliseurakunnan adressin 580 henkeä. Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee kiinteistöstrategiaa kokouksessaan 14. marraskuuta. Jukka Behm Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan Tuula Rikalan mielestä kiinteistöstrategiaa on arvioitava vielä uudestaan. – Siinä on ehdotettu paljon karsintaa. Pitää toki miettiä, mikä on tarkoituksenmukaista. Toimintoja on ehkä yhdistettävä, mutta palvelut eivät saa heikentyä. En pidä pahana, jos seurakunta tekee tilojen suhteen yhteistyötä esimerkiksi kaupungin kanssa. Rikalaa mietityttävät erityisesti kesäkotien kohtalot. – Ne ovat keitaita, joissa ihmiset mielellään käyvät, Rikala sanoo ja pohtii kiinteistöhuollon kustannusten vähentämistä talkootyöllä. – Säästöt on toki löydyttävä, emme voi elää yli varojen. Henkilöstö ei kuitenkaan saisi vähentyä kuin luonnollisen poistuman kautta. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja näkökulmaa ja paljon vapaaehtoistyötä. Seurakuntalaiset talkoovoimin apuun Anjalankosken seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Elina Lehtomäki kuvailee kiinteistöratkaisuja vaikeiksi. – Kiinteistömassaa on paljon, sillä seurakuntamme yhdistyi aikoinaan neljästä eri seurakunnasta. Ummeljoen kyläkirkon ja Elomaan talon säilyttäminen ovat olleet puheissa. – Molemmissa kokoontuu seurakuntalaisia päiväkerholaisista ikäihmisiin. On päätetty, että kaksi kirkkoa suljetaan sydäntalven ajaksi ja jumalanpalvelukset pidetään seurakuntakeskuksissa. Seurakuntalainen Matti Vaalivirta haluaa tehdä talkootöitä Elomaan talon säilyttämiseksi. – Tärkein työ on näyttää, että talolle on tarvetta, Vaalivirta sanoo. – Lähimailla ei ole korvaavaa kokoontumispaikkaa. Talkoolaiset ovat hankkineet Elomaan taloon tilaisuuksia pitopalveluiden kautta. Niistä saaduilla tuotoilla ei kuitenkaan kateta toivottua 40 prosenttia vuosittaisista 30 000 euron käyttökustannuksista. – Talo on peruskorjattu vuonna 2005, ja sen jälkeen siihen on tehty laajoja kosteusvaurioremontteja. Yhtymällä ei pitäisi olla siihen suurta investointitarvetta. Arvokkaat miljööt huomioitava Kuusankosken seurakunnan kanttori Timo Vikman pitää pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa tärkeänä. – Tällä hetkellä siinä on kuitenkin seurakunnan työmuotojen näkökulmasta niin paljon virheellisiä arvioita ja tilastollisia epätarkkuuksia, että työ tulee palauttaa valmisteluun. Valmistelussa tulisi kartoittaa kunkin kiinteistön todellinen arvo seurakuntien työmuodoille, mahdollisen myyn- – Onhan niitä yhtymällä melkoinen massa. Kun laskee korjauskulut ja energiamenot, luvut ovat huimia, Pasi sanoo. Valkealassa kiinnitettiin huomiota kiinteistöjen kolmiasteiseen luokitukseen. Liipaisimella on esimerkiksi lämmittämätön Voikosken rukoushuone, jonka käyttökustannukset ovat pienet. – Pohdinta oli aika maltillista, vaikka karsimisessa tunteet tulevat peliin. Kiinteistöstrategian valmistelu on ollut kyllä avointa ja asiallista. Elimäen seurakunnassa luovuttiin turhista kiinteistöistä jo ennen yhtymän perustamista. Seurakuntaneuvoston jäsen Madleena Ollila on samaa mieltä kuin neuvosto pöytäkirjassaan: kolmosluokkaan ehdotetusta Tolkkilan kartanosta ei pitäisi luopua. Rakennus on hankittu reilu 10 vuotta sitten, ja sen ylläpitokustannukset eivät ole suuret. Toimintaakin siinä on. – Tyhjiä seiniä ei toki kannata ylläpitää. Jukka Behm nin kerrannaisvaikutukset ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat lisäkulut. Vikmanin mukaan ensisijaisesti on luovuttava kiinteistöistä, joiden myymisestä ei aiheudu pysyvää haittaa seurakunnan toiminnalle ja joihin ei kuulu korvaamattoman arvokasta miljöötä. – Kiinteistöstrategian virkamiesvalmisteluun on otettava kattavammin mukaan seurakuntien työntekijöitä, sillä seurakunnat vastaavat itsenäisesti toimintansa järjestämisestä, Vikman sanoo. – Seurakuntaneuvostojen antamia lausuntoja on kunnioitettava. Yhtymään tulisi perustaa avoin työryhmä, joka tekee ehdotuksia kiinteistöjen käytön tehostamiseksi, käyttöasteiden nostamiseksi ja tilojen vuokraamiseksi silloin, kun se on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. ”Tyhjiä seiniä ei kannata ylläpitää” Valkealan seurakuntaneuvoston jäsen Kari Pasi ymmärtää tarpeen luopua osasta kiinteistöjä. Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima USKOMATON PIPLIA LÄPPÄKIRJA Piplia pikkuisille Avaa 48 luukkua ja ylläty! Hauska lukukokemus alle kouluikäisille. 15 € LIPPAKIRJA Psalmien innoitusta taskukokoisessa kirjassa, jossa teksti on ainutlaatuisesti sivuittain. 10 € RAAMATTU Tilaukset: [email protected] puh. 010 838 6520 Tyylikäs, keskikokoinen Raamattu sisältää apokryfikirjat. Juhlavuoden hinta. 8,50 € PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi 5/2012 1/2010 Risteys 113 Risteyksessä Lukuvinkki Löytöjä uskosta ja elämästä. Haastattelussa Maria Kemppainen Teksti: Markku Komulainen Varhaisten kristittyjen usko polttopisteessä Iltojen annista voimia arkeen Maria Kemppaiselle tien löytäminen Kouvolan seurakunnan nuorten aikuisten toimintaan tapahtui hiljaisen kehityksen kautta. Lapsena hän kulki seurakunnan tilaisuuksissa mummonsa kanssa. Rippikoulussa hengelliset asiat tulivat Marialle läheisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi. Lähdettyään opiskelemaan Kajaaniin nuori nainen ei jäänyt kauaksi aikaa miettimään, mistä löytäisi muita uskovia nuoria. Internetistä hän etsi, millaista toimintaa OPKO eli Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys tarjoaisi Kajaanissa ja meni mukaan. Opettajaksi Kymenlaaksoon Maria on toiminut jo viisi vuotta alakoulun luokanopettajana Kouvolan alueella. Oman ystäväpiirinsä hän löysi jälleen kerran netin avulla paikallisesta opiskelijoiden ja nuorten aikuisten toiminnasta. Kerran viikossa Kouvolan Nuorisotalossa kokoontuva piiri ei pyöri seurakunnan opiskelijatyöntekijän ympärillä, vaan piiriläisten omatoimisuudella. Muun muassa iltojen suunnittelu, vetovastuu ja keittiövuorot hoituvat piirin omin voimin. Nuorten aikuisten iltojen ohjelma on varsin vakiintunut. Illan vierailijalle on varattu kolme varttia, sen jälkeen illan aiheesta keskustellaan. Teelle ja kahville, vapaalle keskustelulle, laululle ja rukoukselle on oma paikkansa. Kokoontumisen mottona on vapaus olla sellainen kuin olet, vapaasti ja aidosti. Iltojen ikähaitari on 20–45 vuotta, kerralla paikallaan on 10–20 henkilöä, osa on mukana säännöllisesti, joku käy satunnaisesti. Kun iltaan tulee uusi kasvo, hän esittäytyy, mutta muuten voi halutessaan olla vaikka hiljaa. Ensio Väisänen Seurakunnan opiskelijoiden ja nuorten aikuisten viikkotapaamiset ovat luokanopettaja Maria Kemppaiselle tärkeitä. Toisten tapaaminen, yhdessäolo ja iltojen hengellinen anti ovat evästä, jotka auttavat jaksamaan arjessa. veloituksetta Hannu-Pekka Björkmanin Valkoista valoa -pokkarin, arvo 10 €. olen automaattisesti mukana 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa! Nimi Risteys (30) 5/12 Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %. Nuorten aikuisten yhteiset tapaamiset ovat Maria Kemppaiselle hengellisen kasvun paikkoja. REILUSTI KRISTITTY ”Vastaisku humpuukille...” 12 Risteys 5/2012 Tilaa Kotimaa 8 kk -50% Yht. 44 € (norm. 88 €) Voit tilata lehden myös: • Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. • Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min. (05) 374 4 712 P. 040-522 1427 Yhteistyöhammaslääkäreitä: www.hammaslab.fi SÄHKÖASENNUKSET HENRIK KURKI Päivi Saarinen korjaus, pohjaus, uusiminen Puh. 0400 650 780 Heikki Räisänen Mitä varhaiset kristityt uskoivat WSOY 377 sivua Aumatie 24, 45360 Valkeala p. 050 500 40 20 Mitä varhaiset kristityt uskoivat kilpailee Vuoden kristillinen kirja 2012 -tittelistä yhdessä viiden muun kirjan kanssa. Voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessujen yhteydessä 28.10. ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060 Sähköpostilla: [email protected] Muista kertoa tilaustunnus 30 5/12 Verkosta www.kotimaa.fi/elotarjous Miesten avunpyyntö yleistynyt Suurin soittajaryhmä on Orrelan mukaan eri tavalla itsensä yksinäiseksi kokevat ihmiset. Fyysisesti tai psyykkisesti sairaat, ihmissuhteissaan epä- www.ilmainenneuvo. HAUTAKIVIEN Kuningas noudattaa taiteessaan ikonimaalareiden keskeisKouvolassa syntynyt ja sodan tä sääntöä, jonka mukaan ikokokenut, sittemmin iittiläistynimaalari ei saa muuttaa kuvatnyt ikonitaiteilija Liisa Kunintavan ulkonäköä. Pitkän kokegas on vanginnut satoja ja tumuksen kautta henkilöiden hansia vuosia sitten eläneitä piirteet ja ominaisuudet käyvät pyhimyksiä sekä kankaalle ettaiteilijalle hyvinkin tutuiksi. tä puulle. Vaikka Kuningas on Perinteisten ikonien lisäksi yksi Suomen kokeneimmista Kuningas on valinnut näytteikonimaalareista, on hän vaslyynsä myös muita maata nyt avannut ensimmäisen lauksia, joissa ikoniteema on yksityisnäyttelynsä Kouvolan kuitenkin vahvasti läsnä. taidemuseo Poikilossa. AikoiKuninkaan ikoninäyttely naan kiinnostus historiaan, usavaa ikkunan tuonpuoleiseen kontoon ja taiteeseen sai Kukiehtovien teosten ja tarinoininkaan kiinnostumaan ikoden kautta. Teoksia tukevat Pyhä profeetta Elia. neista. Ikonitaiteilijana hän kertomukset syventävät taidepystyy yhdistämään nämä kaikki. kokemusta ja pyhyyttä jää näyttelyn jälkeen viePyhyys-ikoninäyttely perustuu ortodoksisiin lä kotimatkallekin. traditioihin, uskoon, tarinoihin ja erityisesti taiteilijan omiin kokemuksiin ja tunteisiin. Näyttely Liisa Kuningas: vie matkalle tuhansia vuosia vanhojen tarinoiden Pyhyys-ikoninäyttely Taidemuseo Poikilo 27.1.2013 asti äärelle esteettistä taide-elämystä unohtamatta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun evankelis-luterilaisen kirkon Palveleva puhelin aloitti toimintansa Pohjois-Kymenlaaksossa. Palvelevasta puhelimesta on tullut tärkeä apu erilaisissa vaikeuksissa oleville, ahdistuneille ja epätoivoisille ihmisille. Vuosittain Pohjois-Kymenlaakson palvelevaan puhelimeen tulee lähes 3500 soittoa ympäri Suomea. – Palvelevan puhelimen tapa auttaa vastaa hyvin nykyihmisen odotuksia: yhteydenotto on teknisesti helppoa, soittajan ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään eikä myöskään sitoutua mihinkään. Keskustelusta päivystäjän kanssa voi muodostua koskettava ja merkityksellinen vuorovaikutustapahtuma, kertoo Palvelevan puhelimen sihteeri Tuula Orrela. – Päivystäjää sitoo ehdoton luottamuksellisuus kaikkeen kuulemaansa. Palvelevassa puhelimessa käytetään vain sellaisia laitteita ja teknisiä välineitä, joissa soittajaa ei voi tunnistaa. Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm Pirjo Teva 040 680 4057 ✤ kaiverrukset ✤ puhdistukset ✤ ✤ kunnostukset asennukset ✤ ✤ Kymen Kivipojat & Saneeraus Oy Myllytie 10, Voikkaan tehdasalue Puh. 0400 750 151 Taksikuljetus RAVANTTI OY VALKEALA 0400 550 224 1+8 henk., myös invakuljetukset ja paarikuljetukset Tehostettua palveluasumista Palveluasumista Vuokra-asumista Päiväkeskustoimintaa Kauppapalvelua Ravintolapalveluita Kokoustilavuokrausta Terapia-allas ja saunaosasto p. 05 211 5500, www.kymijoenhoiva.fi Puhelinapua neljän vuosikymmenen ajan Tilaajalahjaksi Soittamalla 020 754 2333 Kiinteistö Parikka LKV Erikoishammasteknikkopalvelut Ikkuna iäisyyteen Ensio Väisänen Arvonnan säännöt: 2 000 euron matkalahjakortin arvontaan osallistuvat 15.12.2012 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaayhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan. Tilaajaetuna saan Kuituvahvikkeilla kestävät PROTEESIEN KORJAUKSET www.smparikka.fi Teksti: Anni Leskinen Mari Teinilä, päätoimittaja: Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 8 kk puoleen hintaan vain 44 € (norm. 88 €). ta, synnistä, pelastuksesta, Jeesuksen jumaluudesta, Hengen työstä ja seurakunnan identiteetistä sekä suhteesta ympäröivään yhteiskuntaan. Kirja tarjoaa laajan näkökulman paitsi antiikin maailman niin varhaiskristillisen Jeesus-liikkeen monimuotoisuuteen ja kehittymiseen kohti vanhan ekumeenisen kirkon perusratkaisuja. Kirja ei kulu yhden lukemiskerran jälkeen, vaan toimii aina uudelleen peilinä siitä ympäristöstä, jossa elämämme uskon keskeiset sisällöt saivat muotonsa. Näyttelyvinkki Voimavara arkeen Maria kertoo, että hänelle nuorten aikuisten illat merkitsevät ennen kaikkea ystäväpiirin tapaamista sekä hengellisen elämän hoitamista kiireisen arjen keskellä. – Työpäivän jälkeen saattaa joskus väsymys iskeä, eikä aina jaksaisi lähteä liikkeelle. Jokaisesta illasta saa kuitenkin myös henkisiä eväitä kotiin vietäväksi ja se kannustaa mukaan. Kotimaa maksaa postimaksun. Kyllä kiitos! Kaupanvahvistukset, kiinteistöjen/huoneistojen välitys ja arviointi. ILMOITUSMYYNTI Tilauskortti Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Mittavan, yli kolmenkymmenen vuoden tutkijaprofessoriuran tehneen Heikki Räisäsen elämäntyön koosteena pidettävä kirja on oikeastaan pienimuotoinen tietosanakirja. Suomeksi toimitettu laitos on lyhennelmä englanninkielisestä vuosikymmenten aikana koostuneesta tutkimustiedosta. Kirjan anti ja viisaus nousee paitsi sisällöstä myös valitusta näkökulmasta ja kirjan rakenteesta. Valittuna näkökulmana on uskontohistoriallinen, -kulttuurinen ja -filosofinen ote, joka sallii neutraalisti tarkastella eri kysymysten syntyä, ratkaisua ja siitä seurannutta toimintaa. Rakenteessa puolestaan otetaan tällä otteella esille uskon kannalta keskeiset kysymykset: Jumalasta ja tuonpuoleisuudesta, kuolemas- HAMMASLAB OY Perunkirjoitukset yms. onnistumista kokeneet, masentuneet ja itseensä pettyneet sekä elämässään umpikujaan ajautuneet etsivät tavallisimmin päivystäjästä tukea ja lohdutusta ja haluavat etsiä ulospääsyn vaikeasta tilanteesta. – Iso asia on myös se, että tänä päivänä suomalainen mies soittaa ja puhuu ahdistavista asioista yhtä usein kuin nainen, huomauttaa Orrela. Palveleva puhelin kiinnostaa ihmisiä, paitsi avun lähteenä, myös avun antamisen kanavana. Päivystäjät ovat tehtäväänsä huolellisesti valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia tai kirkon työntekijöitä. Yhteistä heille on kirkkoon kuuluminen ja avoin suhtautuminen kaikenlaisiin elämäntilanteisiin ja keskustelunaiheisiin. Moni heistä on itsekin joutunut elämässään ahtaalle paikalle. Sellainen kokemus voi auttaa päivystäjää tunnistamaan hädän soittajan äänessä ja löytämään yhteisen kaikupohjan tapahtumille. – Vapaaehtoiset päivystäjät eivät saa työstään palkkaa, mutta usein kyllä hyvän mielen, kun soittajan itku laantuu ja edessä on ehkä hieman rauhallisempi yöuni. Pienenkin toivonkipinän herääminen on jo ilon aihe. Erosta eheäksi® Sopeutumisvalmennuskurssit 50+-ikäisenä eron kokeneille (eronnut avio- tai avoliitosta) Tule kokemaan vertaisryhmän tuki kokeneiden kouluttajien ohjauksella. Kurssit 1.–5.10.2012 Kangasala 27.11.–1.12.2012 Salo 26.2.–2.3.2013 Salo 13.–17.5.2013 Rovaniemi Hinta 110 euroa (sis. ohjelman, majoituksen ja ruuat) Tiedustelut (09) 7257 1177 tai [email protected] Eläkeliitto ry, Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.elakeliitto.fi Risteys 2 Risteys 1/2010 5/2012 Risteys 13 Tapahtuma kalenteri Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Lisää tapahtumia ja seurakuntien viikkotoiminta osoitteessa LOKAKUU Su 28.10. klo 10 Yhteiset 70-vuotispäivät alkaen messulla Sippolan kirkossa ja jatkuen juhlalla Sippolan seurakuntatalossa. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta ”Uskon perustus” Myllykosken kirkossa, Risto Rasimus. MARRASKUU La 3.11. Pyhäinpäivän tilaisuudet klo 10 Anjalan kirkossa. klo 10 Karhunkankaan kappelissa. klo 10 Myllykosken kirkossa. klo 18 Sippolan kirkossa. Su 11.11. klo 12–14 Isänpäivälounas lähetystyön hyväksi Anjalan srk-talossa. Hinta: aikuiset 13 €, lapset 6 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Ma 12.11. klo 14 aloittaa sururyhmä Myllykosken seurakuntatalossa. Ryhmällä viisi kokoontumiskertaa. Tarkemmat tiedot diakoni Hilkka Sormunen puh. 040 765 4175. Ti 13.11. klo 10 Kankaanpainantaa lähetystyön hyväksi Myllykosken srk-talossa, myös itselle omakustannushintaan. Ke 14.11. klo 10 Saareksen kinkerit Jokelassa, Talkinahontie 77. Ke 21.11. klo 10 Saaramaan kinkerit Ylä-Hietalassa, Kelkantie 55. To 22.11. klo 17 Jouluaskarteluilta Elomaan talossa. Ilm. 15.11. mennessä puh. 040 765 4159 (sis. materiaalivarauksen ja iltapalan). Su 25.11. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta ”Kristus, kaikkeuden Herra” Myllykosken kirkossa, Teuvo V. Riikonen. 23.-25.11. Perheleiri Puhjossa Lapsille, nuorille ja vanhemmille omat toimintakanavat lauantaina, muuten leirillä koko perheen ohjelmaa. Ilmoittautumiset srk-toimistoon puh. 040 521 6215 pe 9.11. mennessä. alkavat LOKAKUU Ke 31.10. klo 18 Sururyhmä läheisensä menettäneille Korian srk-keskuksessa. Ryhmä kokoontuu neljänä peräkkäisenä keskiviikkona ja viides kerta sovitaan ryhmässä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p. 040 5673 589 Nina Helisten tai p. 040 6740 160 Tuula Ylikangas. MARRASKUU To 1.11. Naisten iltakahvit Korian srk-keskuksessa. Iltapalaa klo 18 alkaen, ohjelma klo 18.30. Puhujavieraana Riitta Lemmetyinen. La 3.11. Pyhäinpäivän tilaisuudet klo 10 Pyhäinpäivän messu Elimäen siunauskappelissa. Trumpetti- ja urkumusiikkia. klo 12 Pyhäinpäivän hartaus Napan siunauskappelissa. Trumpetti- ja urkumusiikkia. klo 18 Pyhäinpäivän hartaus Elimäen kirkossa. Trumpetti- ja urkumusiikkia. Su 4.11. klo 10 Teuroisten maakirkko. klo 12 Jumalanpalvelus Korian kirkossa, karjalaisten kirkkopyhä, kirkkokahvit. Su 18.11. klo 10 Jumalanpalvelus Elimäen kirkossa, suora radiolähetys, kirkkokahvit. 14 Risteys 5/2012 www.kouvolanseurakunnat.fi ja http://iitinseurakunta.tehonetti.fi sekä perjantain Kouvolan Sanomissa Lokakuu Su 28.10. klo 10 Kansanlähetyksen kirkkopyhä kirkossa ja lähetystilaisuus srk-talossa, Pirkko Valkama. Marraskuu Juhani Huovilan lähtöjuhla Su 4.11. klo 10 Messu Sippolan kirkossa. Juhani Huovilan lähtösaarna, Anjalankosken kirkkokuorot. Messun jälkeen kirkkokahvit Sippolan srk-talossa ja kahvien jälkeen lähtöjuhla kirkossa. Työntekijöiden bändi, Metallimiesten kuoro, Hannu ja Marketta Tuomala, Kari Räntilä, Elina Lehtomäki, Eero Mattila. Pe 16.11. klo 14–17 Lähtökahvit yhteistyötahoille ja työtovereille Myllykosken srk-talossa. Ilm. 13.11. mennessä srk-toimistoon p. 040 521 6215 arkisin klo 9-13. Ei lahjoja, mahdolliset muistamiset voi osoittaa Inkerin kirkon työlle ystävyysseurakunta Volosovon hyväksi, tilinumero FI75 5200 1020 0222 17. La 3.11. klo 10 Karjalaisten kirkkopyhä kirkossa. Ke 7.11. klo 11–13 Hirvikeitto srk-keskuksessa. Su 17.11. klo 17 Esikoislestadiolaisten seurat srkkeskuksessa. To 22.11. n. klo 18 Riparikirkko srk-keskuksessa. Torstaisin klo 18–20 Raamatunopetussarja Pietarin kirjeistä Jaalan srk-salissa (Jaalantie 140), kahvitarjoilu. 25.10. ”Kristillinen avioliitto”, 1 Piet. 3: 1 – 17. 1.11. ”Kärsimyksen syvin olemus”, 1 Piet. 3: 18 – 4:19. 8.11. ”Sana srk:n johtajille ja päättäjille”, 1 Piet. 5: 1 – 14. 15.11. ”Sana on luotettava”, 2 Piet. 1: 1 – 21. 22.11. ”Lopunajan ihminen”, 2 Piet. 2: 1 – 22. LOKAKUU Su 28.10. klo 10 Messu kirkossa, Suomen Lähetysseuran kirkkopyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla srk-salissa (Jaalantie 140), saarna hiippakunnan lähetyssihteeri Ilkka Hakala, Kiviluoto, Karttunen, Roitto. Keittolounas ja lähetystilaisuus. Klo 13 Virsi- ja juttutuokio Pappilassa, Kimolantie 20. MARRASKUU Jouluvaellus su 23.12. klo 16 ja 18.30 Kouvolassa Talkooväkeä Jouluvaellukselle La 3.11. Pyhäinpäivän tilaisuudet klo 10 Pyhäinpäivän messu Jaalan kirkossa, Kiviluoto, Karttunen. klo 18 Poisnukkuneiden muistohetki kirkossa. Luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen, musiikkia. Jouluvaellukselle kaivataan talkooväkeä Joosefin, Marian ja enkeleiden rooleihin, henkilöitä opastamaan yleisöä reitillä, tuli- ja nuotiovahteja, tavarankantajia ja -vahteja, lauluryhmiä yleisön joukkoon sekä valokuvaajia. Su 4.11. klo 10 Perhemessu Jaalan kirkossa, Lapsikuoro Lauluvaunu, Kiviluoto, Karttunen, Laiho. Klo 13 Virsi- ja juttutuokio Pappilassa, Kimolantie 20. Su 11.11. klo 10 Isänpäivän messu Jaalan kirkossa. Kirkkokahvit srk-salissa messun jälkeen. Klo 13 Virsi- ja juttutuokio Pappilassa, Kimolantie 20. Pe 16.11. klo 18 Siioninvirsiseurat Pappilassa, Kimolantie 20, kahvitarjoilu. Tule mukaan toteuttamaan joulun tunnelmallisinta tapahtumaa, lisätietoa Kirsi Vanhalakka p. 0400 651 182. Tyhjän sylin messu la 10.11. klo 18 Käpylän kirkossa Erityisesti lapsettomuuden, keskenmenon, raskauden keskeytyksen, kuolleen lapsen syntymän tai lapsen kuoleman kohdanneille. Hiljentymistä rukouksen, musiikin ja Raamatun äärellä, ehtoollinen. Messun jälkeen tarjoilua ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Jouluaattona klo 14 Keskuskirkon perinteinen perhehartaus. Ilmoittaudu mukaan joulukuvaelmaan p. 0400 885 524. Lokakuu Su 28.10. klo 17 Sunnuntai Special Kouvolan srkkeskuksen Maria salissa. ”Painaako vastuu?”, Vesa Ollilainen, Riikka-Liisa Kuoppa. MARRASKUU Mitä Raamattu sanoo? -opetussarja Kouvolan srkkeskuksen Maria-salissa klo 18, Pekka Eskelinen (KL). 7.11. Mitä Raamattu sanoo? Suuresta kuninkaasta, Johanneksen ilmestys, luvut 1-3. 14.11. Mitä Raamattu sanoo? Vaikeista ajoista, Johanneksen ilmestys, luvut 4-18. 21.11. Mitä Raamattu sanoo? Lopusta, Johanneksen ilmestys, luvut 19-22. Tapahtuma kalenteri Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Elimäki: Naisten iltakahvit To 1.11. Kuljetus Lepolan hautausmaalle. Lähtö Kaupungintalon edestä Torikadulta klo 10.30, paluu klo 12. Edestakaisen matkan hinta 7 €. Lepolassa ei ole mahdollista ostaa kukkia. Ilm. viim. ke 31.10. klo 11 mennessä, p. 0400 374 996. Autoon voidaan ottaa myös pyörätuoli, josta mainittava ilmoittautuessa. La 3.11. Pyhäinpäivän tilaisuudet klo 10 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus Keskuskirkossa. klo 11–15 Vanhan hautausmaan kappeli auki, musiikkia. Klo 11 ja 13 ”Toivo taivaasta” -tarinahetki lapsille, kesto n. 10 min. Klo 12.30, 13.30. ja 14.30 Hartaushetki. Klo 13 Hautausmaakierros. klo 18 Iltakirkko Keskuskirkossa, jossa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden Kouvolan seurakunnan jäsenten nimet. Ehtoollinen. Sonus-kuoro. Su 4.11. klo 17 Sanan ja sakramentin ilta Käpylän kirkossa, ”Jumalan valtakunta tulee”, Pentti Smeds, Irja Laitinen, Teija Patjas, Tuomalat. Su 11.11. klo 17 Sunnuntai Special -messu Kouvolan srk-keskuksen Maria salissa. ”Rakkaudessa ei ole pelkoa”, Sirke ja Sami Yrjösuuri. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vuokko Järvinen p. 0400 733 871 tai [email protected] Lisätietoa: www.senioripysakki.fi LOKAKUU Anjalan seurakuntatalolla klo 12–14. Aikuiset 13 €, kouluikäiset lapset 6 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Paikkavaraukset ja lisätietoa Kerttu Jaakkola p. 040 753 4958 Ti 23.10. klo 18 Suomen Raamattuopiston seurakuntapäivät Tuohikotin kirkossa. Kuusankosken seurakuntakeskuksessa klo 11.30–13. Aikuiset 8 €, lapset 4 € ja perheet 20 €. Lisätietoa Susanna Roitto p. 040 538 1082 MARRASKUU Ke 14.11. klo 18 Rauhanyhdistyksen seurat Valkealan kirkossa. To 15.11. klo 18 Raamattuluento Valkealan srk-keskuksen yläsalissa. Jukka Norvanto, Sanansaattajat. To 22.11. klo 19 Vesper Valkealan kirkossa. Mukana Vesper-kuoro. Pohjois-Kymen Palvelevan puhelimen 40-vuotisjuhlajumalanpalvelus Musiikki Marraskuu su 25.11. Kouvolan Keskuskirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja pieni juhlahetki Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-salissa. Su 25.11. klo 17 Sunnuntai Special Kouvolan srk-keskuksen Maria salissa. ”Miksi Jumala, miksi?” Ritva Juutilainen Su 4.11. klo 18 Kirkkokonsertti Inkeroisten kirkossa, Pohjois-Kymen musiikkiopisto. Ohjelma 10 €. Su 25.11. klo 14 Konsertti Iitin srk-keskuksessa, Wellamo kvartetti. Kirkkomusiikkia ja urkutaidetta marraskuussa Valkealaan ja Kuusankoskelle saapuu kirkkomusiikin ja urkutaiteen mestareita, kun Organ-urkufestivaali ja Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikko käynnistyvät marraskuussa. Musiikkiviikon ja -viikonlopun anti tarjoavat jokaiselle jotakin. Organ-urkufestivaali Valkealan kirkossa Toista kertaa järjestettävä Organ-urkufestivaali esittää marraskuun toisena viikonloppuna kansainvälisen tason urkutaidetta Valkealan kirkossa. Konserttiohjelmat 10 € kappaleelta, koko viikonlopun ohjelma 25 €. Pe 9.11. klo 19 Pétur Sakari, urut. La 10.11. klo 19 Kalevi Kivieniemi, urut; Kirsi Kiviharju, harppu. Su 11.11. klo 19 Ilpo Laspas, urut. • • • Kirkkomusiikkiviikko Kuusankosken kirkossa Kahdentoista vuoden aikana Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikolla on esitetty lukuisia kirkkomusiikin mestariteoksia ja musiikkiviikolla on vieraillut suuri joukko maamme eturivin taiteilijoita, orkestereita ja kuoroja, paikkakunnan taiteilijoita ja Kannen kuva: Johannes Wiehn Risteys www.kouvolanseurakunnat.fi/ risteys Julkaisija: Kouvolan rovastikunta Anjalankosken ja Kuusankosken seurakuntien lähetystyöt järjestävät lounaan isänpäiväsunnuntaina 11.11. Su 18.11. klo 17.30 Kynttilöiden sytytys itsemurhan uhrien muistoksi Keskuskirkon edustalla ja kahvihetki srk-keskuksen Martta-salissa yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa. Yli 60-vuotiaille tarkoitettu keskusteluryhmä Senioripysäkki aloittaa Kuusankosken srk-talossa. Ryhmään otetaan 5–10 henkilöä ja ryhmä kokoontuu kerran viikossa 15 viikon ajan. Ikääntyminen tuo usein suuria muutoksia elämään. Ne voivat liittyä eläkkeelle jäämiseen, puolison kuolemaan, yksinäisyyteen, omaan tai läheisen sairastumiseen, ihmissuhteisiin tai yllättävään kriisitilanteeseen. Kun monet huolet painavat mieltä, seurauksena voi olla uupumusta, mielialan laskua, jopa pelkoa selviytymisestä. Ryhmässä on mahdollista jakaa omia ajatuksia ja tunteita ja löytää niille uusia merkityksiä ja näkökulmia. Tavoitteena on yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen lieveneminen. Mielenvireyden ja henkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä vuorovaikutuksella on suuri merkitys. To 1.11. Eero Junkkaala Kuusankosken srk-talossa klo 17 Raamattutunti, aiheena ”Kristuksen todistajana tänään” klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, aiheena ”Mutkia matkalla”. Su 11.11. klo 10 Isänpäivän perhemessu Voikkaan kirkossa. Su 11.11. klo 11.30–13 Isänpäivän lähetyslounas Kuusankosken srk-keskuksessa. Hinta: Aikuiset 8 €, lapset 4 €, perheet 20 €. Isänpäivälounasta lähetystyön hyväksi La 17.11. klo 9–10.30 Naisten aamukahvit Kouvolan srk-keskuksen Maria-salissa. Ilo elämän voimavarana, Tuula Rikala ja Eijaleena Martikainen. Kahvitarjoilu klo 8.45 alkaen, vapaaehtoinen kahvimaksu. Senioripysäkki Kuusankoskella MARRASKUU to 1.11. Korian srk-keskuksessa Iltapala klo 18, ohjelma klo 18.30. Puhujavieraana Riitta Lemmetyinen. musiikkiryhmiä unohtamatta. Tänä vuonna Kuusankosken kirkossa järjestetään viisi musiikkitapahtumaa viikon aikana. Ma 19.11. klo 19 Housebandin uuden levyn julkistaminen ja Tapani Rautasuon rahaston stipendien jako nuorille muusikoille. Äänitteen tuotto ja tilaisuudessa kerättävä kolehti menevät lyhentämättömänä T. Rautasuon stipendirahastoon. Ke 21.11. klo 19 Urkukonsertti. SibeliusAkatemian urkujensoiton professori ja urkutaiteilija Jan Lehtola. To 22.11. klo 19 Laulukonsertti. Johann Tilli, basso; Anna Viljamaa, mezzosopraano; säestäjänä Harri Kerko. Pe 23.11. klo 19 Konsertti. Pohjois-Kymen musiikkiopiston oppilaat. Lipputulot ohjataan musiikkiopiston soitinhankintoja varten. Su 25.11. klo 18 W. A. Mozartin cm-messu. Refuqium musicum- orkesteri, Kuusankosken Kamarilaulajat, Vokaaliyhtye Incanto, kapellimestarina Jukka Jokitalo; Tuuli Lindeberg, sopraano; Melis Jaatinen, altto; Simo Mäkinen, tenori; Aarne Pelkonen, baritoni. • • • • • Numero 1 5. vuosikerta Painos 48 000 kpl Päätoimittaja: Laura Blom puh. 0400 851 524 [email protected] Toimitussihteeri: Vs. toimitussihteeri Anni Leskinen puh. 0400 582 078 [email protected] Toimitusneuvosto: Martti Kivistö, Anjalankoski Jyrki Nordlund, Iitti Tytti Vänskä, Kouvola Jyrki Lindberg, Kuusankoski Tapio Lehtinen, Valkeala Sähköposti: [email protected] Toimituksen osoite: Maunukselantie 3, PL 41, 45701 Kuusankoski Taitto ja kuvankäsittely, kustantaja: Kustannus-Oy Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Jakelu: Itella Posti Oy Jakeluhuomautukset: Kustannus-Oy Kotimaa Eija Kemell puh. 0207 54 2395 [email protected] Ilmoitushinnat: 1,60 e/pmm + alv 23% Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva puh. 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] Seuraava lehti 27.11.2012 ISSN 1799-7747 5/2012 Risteys 15 Pe t r i L a u k k a n e n Kasvokkain Muusikko gospelin tähden Tommi Huuskonen ei epäröi käyttää hänelle suotuja uskon ja musiikin lahjoja. Gospelin kautta löytyi se oma juttu. Tommi Huuskosen, 33, päivätyö kolmen lapsen isänä ja viikonloput tanssiorkesterin riveissä pitävät hänet kiireisenä. Tommin ja hänen vaimonsa Eveliinan yhteinen taival alkoi pian rippileirin jälkeen 18 vuotta sitten. Yhteisiä vuosia aviopuolisoinakin on kertynyt jo kymmenen. Pitkän suhteen salaisuudeksi paljastuu se, ettei oikopolkua toimivaan suhteeseen ole. – Vaatii tahtoa pitää suhdetta yllä ja on nähtävä myös vaivaa sen eteen. Onnellista liittoa pitää vaalia ja hoitaa, sillä toimiva parisuhde ei saa olla itsestäänselvyys, kertoo Tommi. – Liittomme perustuu Jumalan edessä solmittuun loppuiän mittaiseen sopimukseen ja yhteiseen päätökseen, jota ei murra mikään. Tommi ja Eveliina ovat osallistuneet avioliitto- ja perheleireille. Uudelle leirillekin on va- rattu ensi kesän kiireisestä kalenterista rako. Hyvään parisuhteeseen ja yhteiseen aikaan perheen lapsien Onnin, 7, Peetun, 6, ja Elsen, 3, kanssa Tommi haluaa panostaa ja ottaa tarvittaessa leipätyöstään myös omaa lomaa. – Viikonloput ja kesäillat ovat työn puolesta kiireisintä aikaa. Silti on otettava aikaa niille tärkeimmille. Gospel on ykkönen Musiikki on ollut Tommin elämässä läsnä niin kauan kuin hän muistaa. Kuuden vanhana aloitettu harmonikan soitto on sittemmin vaihtunut bassoon. – Vasta parikymppisenä alkoi hahmottua, että voisin saada musiikista itselleni ammatin. En minä varmaan muuta enää osaisi tehdäkään, naurahtaa Tommi. Tällä hetkellä tanssiorkesteri Taivaanrannanmaalarit ja Olli Risteys ilmestyy 27.11. Heleniuksen bändi työllistävät basistia viikonloppuisin. Arkena soittokeikkoja on harvemmin, joten Tommilla on mahdollisuus olla päivisin kotona lasten kanssa. Tommi uskoo, että hän on saanut musikaalisuuden lahjana. Erityisesti hengellinen musiikki on lähellä miehen sydäntä. – Koen, että gospel-musiikki on minulle se juttu, jonka takia soitan. Muusikkona haluan erityisesti alleviivata tekstin sanoman. Tärkeintä keikoilla on olla läsnä hetkessä ja nauttia. Gospelmusiikin avulla pystyn välittämään sen ilon, jonka olen myös itse kokenut. Lapsuuden usko Musiikki on läsnä myös Tommin omassa perheessä. Perheen lapset ovat käyneet muskarissa ja lasten kanssa on soitettu ja laulettu pienestä pitäen. Erityi- sesti kolmen vanhasta Elsestä musikaalisuuden voi huomata jo nyt. – Tyttö on todella herkkä aistimaan musiikin tunnelmaa. Musiikki menee todella perille asti. Ehkä se on tietynlaista musikaalisuutta ja voi vaikuttaa myös musiikin tuottamiseen myöhemmin, pohtii Tommi. Huuskosten arki täyttyy tavallisista asioista. Tommi nauttii pelailusta ja touhuamisesta perheen poikien kanssa nyt kun siihen on mahdollisuus. – Kolmen lapsen isänä oleminen on maailman antoisin rooli. Samalla siihen sisältyy iso vastuu, joka pitää kantaa ja koittaa olla hyvänä esimerkkinä lapsille. Hyvää esimerkkiä Tommi pyrkii antamaan elämällä itse arvojensa mukaan. – Haluan vaalia perheessä läsnäoloa ja välittämistä. Kodin pi- Tommi Huuskonen uskoo, että on saanut musiikin lahjana johdatuksen kautta. tää olla turvallinen paikka, jossa on lupa olla avoin kaikissa elämän vaiheissa. Uskolla on Tommin elämässä merkittävä rooli. Kouvolan seurakunnan Sunnuntai Special -illat ja messut ovat tulleet Huuskosen perheelle hyvinkin tutuiksi. Tommi kehuu, että Sunnuntai Specialiin on aina mukava tulla ja siellä vallitsee lämmin ja rento tunnelma. – Usko on musiikin lailla kasvanut minussa lapsesta asti ja vaikuttaa jokapäiväisessä elämässä. En tiedä, kuka olisin ilman musiikkia ja uskoa. Anni Leskinen Aika on purkaa ja aika rakentaa, aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia. Saarn. 3:3–4 Lue näköislehti osoitteessa www.kouvolanseurakunnat.fi/risteys
© Copyright 2024