Tampereen teknillinen yliopisto Pelastussuunnitelma 06.11.2013
Tampereen teknillinen yliopisto Pelastussuunnitelma 06.11.2013 Sisällys 1 Pelastussuunnitelman perusteet................................................................................... 6 1.1 1.1.1 Pelastussuunnitelma (Pelastustoimiasetus § 10) ........................................ 6 1.1.2 Suunnitteluvelvollisuus (Pelastustoimiasetus § 11) ..................................... 6 1.2 2 3 Laki- ja asetusperusteet .......................................................................................... 6 Suunnitelman tarkoitus ............................................................................................ 7 Tietoja suojeltavasta kohteesta..................................................................................... 8 2.1 Tampereen teknillisen yliopiston yleistiedot ......................................................... 8 2.2 Suojeltava henkilöstö ............................................................................................... 8 2.3 Liittyminen kunnan pelastustoimeen ..................................................................... 9 Kampus yleisesti............................................................................................................ 10 3.1 Tulipalo ..................................................................................................................... 10 3.1.1 Tulityöt............................................................................................................... 10 3.2 Kaasuvaara ............................................................................................................. 10 3.3 Vaaralliset kemikaalit ............................................................................................. 11 3.4 Säteilyvaara ............................................................................................................. 11 3.4.1 Radioaktiivinen laskeuma .............................................................................. 11 3.5 Tapaturmat .............................................................................................................. 11 3.6 Rikollinen toiminta .................................................................................................. 11 3.7 Tekniset häiriöt ........................................................................................................ 12 3.7.1 3.8 Sähkönjakelun häiriöiden vaikutukset tutkimukseen ja opetukseen ....... 12 Tietoturvallisuus ...................................................................................................... 12 3.8.1 3.9 Tietoturvallisuus häiriö- ja poikkeusoloissa ................................................. 12 Muut vahingot .......................................................................................................... 13 3.10 Jälkivahinkojen torjunta ...................................................................................... 13 3.11 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi .............................................. 13 3.11.1 Paloturvallisuus ............................................................................................ 13 3.11.2 Työtapaturmien ehkäisy ............................................................................. 14 3.11.3 Vaaralliset kemikaalit .................................................................................. 14 3.11.4 Rikosten ehkäisy.......................................................................................... 14 3.11.5 Tietoturvallisuus ........................................................................................... 14 3.12 Uusi riskien arviointi ............................................................................................ 15 3.13 Kampusareenan rakennustyö, sekä rakennusten muutos- ja korjaustyöt . 15 3.14 4 Suojelupiirustukset .............................................................................................. 15 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset rakennuksittain ................................................ 16 4.1 Festia ........................................................................................................................ 16 4.1.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 16 4.1.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ........................................... 17 4.2 Päärakennus ........................................................................................................... 17 4.2.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 17 4.2.2 Tulipalo.............................................................................................................. 17 4.2.3 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ........................................... 18 4.3 Konetalo ................................................................................................................... 18 4.3.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 18 4.3.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ........................................... 20 4.4 Rakennustalo .......................................................................................................... 22 4.4.1 4.5 Sähkötalo ................................................................................................................. 22 4.5.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 22 4.5.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ........................................... 24 4.6 5 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 22 Tietotalo ................................................................................................................... 25 4.6.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset .............................................................. 25 4.6.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ........................................... 27 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet ... 28 5.1 Paloturvallisuus ....................................................................................................... 28 5.1.1 Tulipalojen ennaltaehkäisy ............................................................................ 28 5.1.2 Paloilmoitin ja sammutuslaitteisto ................................................................. 28 5.1.3 Tulityöt yms. ..................................................................................................... 28 5.1.4 Palavat aineet .................................................................................................. 28 5.1.5 Koneet ja laitteet .............................................................................................. 28 5.1.6 Osastoivat rakenteet ....................................................................................... 29 5.1.7 Poistumistiet ..................................................................................................... 29 5.1.8 Alkusammutuskalusto..................................................................................... 29 5.1.9 Rakenteellinen paloturvallisuus .................................................................... 29 5.2 Tulitöiden valvontasuunnitelma ............................................................................ 29 5.2.1 Velvoittavuus .................................................................................................... 29 5.3 Tuhopolttojen torjunta ............................................................................................ 30 5.3.1 Ohjeita tuhopolttojen estämiseksi ................................................................. 30 5.3.2 Oma palotarkastus = sisäinen turvatarkastus ............................................ 30 5.4 Jälkivahinkojen torjunta ......................................................................................... 31 5.4.1 5.5 Jälkivahinkojen torjunnassa........................................................................... 31 Vaaralliset aineet .................................................................................................... 31 5.5.1 5.6 Vaarallisten aineiden käsittelyohjeita ........................................................... 31 Työsuojelu ja ensiapuvalmius............................................................................... 32 5.6.1 Ensiapukoulutus .............................................................................................. 32 5.7 Työtapaturmien vähentämisohjeita ...................................................................... 32 5.8 Rikosten ehkäisy..................................................................................................... 32 5.9 Tietoturvallisuus ...................................................................................................... 32 5.9.1 Tietovuodon ehkäisyohjeita ........................................................................... 33 5.9.2 ATK-tietovuodon ehkäisy: .............................................................................. 33 5.10 Ympäristövahingot .............................................................................................. 33 5.10.1 6 Ohjeita ympäristövahingon torjuntaan ...................................................... 34 5.11 Kiinteistön huolto ................................................................................................. 34 5.12 Väestönsuojat ...................................................................................................... 35 5.12.1 Väestönsuojat ja suojien käyttösuunnitelmat .......................................... 35 5.12.2 VSS- käyttöönottosuunnitelma 24 tunnin puitteissa .............................. 36 5.12.3 Tietotalo, Sähkötalo, Rakennustalo/O-siipi ............................................. 36 5.12.4 Rakennustalo, kalliosuoja .......................................................................... 36 Turvallisuudesta vastaava henkilöstö .............................................................................. 38 6.1 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt .......................................................................... 38 6.2 Rakennusten turvallisuusryhmät ............................................................................... 38 6.3 Kunnossapidon henkilöstö TTY:llä .......................................................................... 40 8 Turvallisuusmateriaali ................................................................................................... 41 9 Suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa 42 9.1 Yleiset toimintaohjeet onnettomuuksien varalta ................................................ 42 9.1.1 Hätäilmoitusohje .............................................................................................. 42 9.1.2 Sisäiset hälytysjärjestelyt ............................................................................... 42 9.1.3 Rakennuksesta poistuminen ......................................................................... 43 9.2 10 ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET ......................................... 44 9.2.1 Toimintaohje tulipalon sattuessa .................................................................. 44 9.2.2 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa ....................... 45 9.2.3 Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa ............................ 45 9.2.4 Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa ....................................................... 45 9.2.5 Toimintaohje varkaus- tai ryöstötapauksessa ............................................ 46 9.2.6 Toimintaohje sähkökatkon sattuessa ........................................................... 47 9.2.7 Toimintaohje kaasuvaarassa ......................................................................... 48 9.2.8 Toimintaohje säteilyvaarassa ........................................................................ 49 9.2.9 Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa ......................................... 51 LIITTEET ..................................................................................................................... 53 10.1 Sodexo ravintola Erkkerin pelastussuunnitelma ............................................ 53 10.2 Juvenes ravintola Newtonin pelastussuunnitelma ......................................... 53 10.3 Juvenes Cafe Joulen pelastussuunnitelma .................................................... 53 10.4 Juvenes ravintola Edisonin pelastussuunnitelma .......................................... 53 10.5 Juvenes ravintola Zip:n pelastussuunnitelma ................................................ 53 10.6 Suojelupiirustukset .............................................................................................. 53 1 Pelastussuunnitelman perusteet 1.1 Laki- ja asetusperusteet Tulta ja syttyvää tai räjähtävää taikka muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä sellaiseen korjausja muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä (Pelastustoimilaki § 24). Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät (Pelastustoimilaki § 8). Asetuksessa säädettävän rakennuksen omistajan ja haltijan, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajan, viraston, laitoksen ja yhteisön on laadittava suunnitelma 8 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä (Pelastustoimilaki § 9). 1.1.1 Pelastussuunnitelma (Pelastustoimiasetus § 10) Pelastustoimilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on selvitettävä: vaaratilanteet ja niiden vaikutukset toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja koulutus sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan käytettävissä oleva suojelumateriaali toimintasuunnitelma erilaisissa vaaratilanteissa. 1.1.2 Suunnitteluvelvollisuus (Pelastustoimiasetus § 11) Pelastustoimilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu suunnitelma on laadittava seuraavia kohteita varten: 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin palotarkastuskohteisiin muihin yrityksiin, laitoksiin ja vastaaviin kohteisiin, oissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden henkilöiden määrä on yleensä 30 asuinrakennuksiin tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla oleviin rakennusryhmiin, joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa. Jos samassa rakennuksessa on useampia suunnitelman laatimiseen velvoitettuja, rakennuksen omistaja tai hänen edustajansa ja huoneiston haltija huolehtivat yhteistyössä rakennuksessa yhteisesti tarvittavien toimenpiteiden suunnittelusta, jollei muuta ole sovittu. Suunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava kunnan pelastusviranomaiselle kunnan antamien ohjeiden mukaisesti sekä tiedotettava siitä asianomaisen kohteen asukkaille, työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. 1.2 Suunnitelman tarkoitus Tehtävänä on suojata Tampereen teknillisen yliopiston alueella työskentelevä usean eri työnantajan henkilöstö, opiskelijat, vieraat, ympäristö ja omaisuus erilaisten vaarojen varalta. Tampereen teknillisessä yliopistossa on ryhdytty sellaisiin valmiutta edistäviin toimenpiteisiin, että vaaran torjuminen ja pelastaminen voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa viivytyksittä. Tampereen teknillisen yliopiston henkilökunta hoitaa suojelutehtävät työpaikkasuojeluna. Tästä johtuen turvallisuushenkilöstö koulutetaan ensiapu-, pelastus- ja sammutustehtäviin ja hankitaan toiminnassa tarvittavat välineet. Turvallisuushenkilöstön nimeäminen ja koulutus auttaa ennalta ehkäisemään onnettomuuksia sekä antaa valmiuksia toimia oikein mahdollisessa onnettomuus- tai vaaratilanteessa. Tämä suunnitelma liittyy Tampereen teknillisen yliopiston muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistää myös työturvallisuutta. Suunnittelussa varaudutaan myös väestönsuojeluun henkilöstö- ja materiaalijärjestelyin. Pirkanmaan elastuslaitos suunnittelee itse kohdetta koskevat sammutustoimenpiteet. Väestönsuojien huollon ja kunnostuksen osalta noudatetaan SPEK:n julkaisemaa Väestönsuojan kunnostajan opasta, 25.10.1995 sekä kalliosuojasta annettuja huoltoja käyttöohjeita. 2 Tietoja suojeltavasta kohteesta SUUNNITELMAN LAATIJA: 20.10.2010 Pentti Allinniemi, suojelujohtaja SUUNNITELMAN HYVÄKSYJÄ: SUUNNITELMAN PÄIVITYS: turvallisuusinsinööri 06.11.2013 Markku Leppänen, 2.1 Tampereen teknillisen yliopiston yleistiedot Kohteen osoite Kohteen suojelujohtaja Kohteen kortteli N:o Kohteen tontti N:o Kohteen rakennusten lkm. Kohteen rakennusten kerrosala Kohteen rakennusten kerrosluku Kohteen rakennusten paloluokka Kohteen henkilömäärä Yrityksen tärkeysluokittelu VAP aikana Kohteen vakuutusyhtiö Kohteen vartiointi Kohteen kiinteistöhuolto Kohteen varavoima Korkeakoulunkatu 1-12 Markku Leppänen 7000 6 8 121962 m2 39 P1 Työntekijöitä ja opiskelijoita yht. n. 13 000 TTY jatkaa opetusta ja tutkimusta poikkeusoloissa, voimassa olevat varaukset päivitettävä v. 2014 IF vakuutusyhtiö ISS Security Oy ISS Varavoimalla varmistettu TIHA:n konesali ja ORC:n UPS-laitteet. 2.2 Suojeltava henkilöstö Henkilövahvuudet ja jakautumiset suojelualueille: Henkilökunnan ja opiskelijoiden määrä on yhteensä lähes 13 000. Lisäksi alueella on Juvenes Oy:n, ISS:n, Adeccon:n ja Sodexo:n henkilökuntaa, sekä todennäköisesti eri yksiköiden vieraita. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on kulkukortit. Korteilla pääsee rakennuksiin sisälle ja kulkemaan vuorokauden kaikkina aikoina. Työajat ovat joustavia, opiskelijat käyttävät mikroluokkia ympäri vuorokauden ja kerhotiloissa on toimintaa lähes aina. Kulunvalvonnan piirissä on kuitenkin vain osa henkilökunnasta, opiskelijoista ei kukaan. Tästä syystä järjestelmästä ei saa täsmällistä tietoa tiloissa olevista henkilömääristä. Vuorokauden kaikkina aikoina rakennuksissa on henkilöitä ja siksi jokainen tila on tarkistettava henkilöiden oleskelun varalta esim. tulipalon yhteydessä. 2.3 Liittyminen kunnan pelastustoimeen Kunnan palo- ja pelastuslaitos on Pirkanmaan pelastuslaitos: o Satakunnankatu 16 Tampere o Viesti- ja johtokeskus Wivi 03 565 612 Valmiuspäällikkö Markku Lehtonen 040 5698967 TTY kuuluu Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskuksalueeseen Lähin paloasema Hervannassa, Hervannanvaltaväylä 100 Väestönsuojelualuejaon Eteläinen suojelupiiri Johtopaikka Hervannan kalliosuoja A 03 565 612 Hervannan kalliosuoja B 03 565 612 Lähin kunnallinen hälytin löytyy Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, osoitteesta Lindforsinkatu 5. 3 Kampus yleisesti 3.1 Tulipalo Ihmisvahinkojen lisäksi tulipalo saattaa aiheuttaa suuria omaisuusvahinkoja. Esimerkkinä suurjännitelaboratorion palo v. 2003, vahingot olivat n. 2,5 milj. € Tutkimusaineiston tuhoutuminen voi aiheuttaa huomattavia tappioita ja haittaa tutkimukselle. Tulipalo voi syttyä mm. erilaisista tulitöistä, sähkölaitteista, nestekaasuvuodosta tai huolimattomuudesta (esim. päälle unohdetut uunit ja mikrot ruokien lämmityksessä). Huolimattomuudesta aiheutuu vuosittain kymmenkunta hälytystä pelastuslaitokselle. Tulipalossa syntyvä savu on aina vaarallista. Sähkölaitteiden ja kaapeleiden PVCmuovi muodostavat tulipalossa hengitettynä myrkyllistä savua. Savu on voimakkaasti nokeavaa ja kosteuden kanssa muodostaa pinnoille suolahappoa. Noin kilometrin päässä sijaitseva lääketehdas ”Santen Oy” käyttää prosesseissaan suuret määrät metanolia. Etäisyydestä johtuen välitöntä vaaraa tulipalosta ei ole. (turvallisuuspäällikkö Sari Korhonen, 2009). 3.1.1 Tulityöt Töissä, joissa hitsataan, hiotaan, käytetään lämpöä tai avotulta on aina tulipalon vaara. Kiinteistön korjaus-, huolto- ja muutostöiden valvonta kuuluu kiinteistönhoitajille. He myöntävät tulityöluvat ulkopuolisille toimijoille (vakuutusyhtiöiden keskusliiton tulityöohjeet). 3.2 Kaasuvaara Kampuksella tuhoisin kaasuonnettomuus voi tapahtua ORC:lla, joka on kokeellista tutkimusta tekevä tutkimuskeskus ja sijaitsee Sähkötalossa 2., 3. ja 4. kerroksessa. Tulipalon tai räjähdyksen yhteydessä prosesseissa käytettävät monet terveydelle haitalliset aineet (myrkyllisiä, karsinogeenisiä, mutageenisiä tai lisääntymiselle haitallisia), kuten fosfori, arseeni, beryllium, kloori, ammoniakki, silaani, rikkiheksafluoridi ja trifluorimetaani voisivat aiheuttaa alueella merkittävän kaasuvaaran. Noin 0,5 kilometrin päässä sijaitsevan rahtiliikenteen terminaalin kautta kulkee jatkuvasti ja terminaalialueella on säilytyksessä vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja. Onnettomuudet ovat mahdollisia ja epäedullisissa olosuhteissa niistä saattaa olla vaaraa TTY:lle (Schenker Cargo Oy, jakelupäällikkö Petri Juuros, 2009). Kaasuonnettomuuden sattuessa annetaan yleinen hälytysmerkki. Paikalliset pelastusyksiköt suorittavat hälytyksen vaara-alueella liikkuvilla hälyttimillä suunnitelmansa mukaisesti. 3.3 Vaaralliset kemikaalit Vaarallisia kemikaaleja käytetään laboratorio- ja tutkimuskäytössä. Määrät ovat vähäisiä. Pelastuslaitos on suorittanut kemikaalitarkastuksen kampuksella v. 2008. Ilmoitukset, luvat ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat työpaikoilla työntekijän saatavilla. Vaarallisten kemikaalien turvallisuusohjeet ovat käyttäjien hallussa. Noin 0,5 kilometrin päässä sijaitsevan rahtiliikenteen terminaalin kautta kulkee jatkuvasti vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja. Onnettomuudet ovat mahdollisia ja epäedullisissa olosuhteissa (purkautuneen kemikaalin laatu, määrä ja ilmastoolosuhteet) niistä saattaa olla vaaraa TTY:lle (Schenker Cargo Oy, jakelupäällikkö Petri Juuros, 2009). 3.4 Säteilyvaara TTY:ssä on pieniä määriä radioaktiivisia aineita. Ne ovat pienitehoisia, metalliin kapseloituja säteilylähteitä, joita käytetään erilaisissa mittalaitteissa, esim. Maantiheyden mittauslaitteessa. Tietoja antaa Pertti Iso-Mustajärvi. Hervanta kuuluu alueeseen, jossa esiintyy radonsäteilyä. 3.4.1 Radioaktiivinen laskeuma Laskeumatilanteessa suojaudutaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 3.5 Tapaturmat Suurimmassa osassa tiloista työskentely on tapaturmien kannalta turvallista. Tietyissä tiloissa opetuksessa ja tutkimuksessa ollaan tekemisissä sähkölaitteiden kanssa, joten sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hallien raskaat nosturit, paineilmajärjestelmät, työstökoneet, termisen ruiskutuksen laitteistot, aineen koetuslaitteet, kovaääniset laitteistot, pölyävät järjestelmät yms. aiheuttavat suuren tapaturmavaaran ja altistumisen pöly- ja kuulovaurioille. Tilojen sijainti useassa eri tasossa aiheuttaa putoamisvaaran joissakin konetalon raskaissa laboratorioissa. 3.6 Rikollinen toiminta Rakennuksiin on helppoa päästä sisään eikä tulijoilta kysytä syytä sisälle tuloon. Varkausrikokset voivat johtaa toiminnan keskeytymiseen. Huumausaineiden käytön yleistymisen myötä kohoaa riski tuhotöihin aineiden vaikutuksen alaisena. Dataprojektorivarkaudet ovat viime aikoina olleet yleisimpiä, aikaisemmin varkaudet olivat pienehköjä yhden tietokoneen tai sen oheislaitteen varkauksia. 3.7 Tekniset häiriöt Teknisiä häiriöitä voivat olla sähkön tai tietoliikenneyhteyksien katkeaminen, veden tai lämmön saannin katkeaminen, jäähdytyslaitteiston häiriötila, vesivuoto, myrskytuhot tai muu vastaava poikkeava tapahtuma. 3.7.1 Sähkönjakelun häiriöiden vaikutukset tutkimukseen ja opetukseen Sähkön saannin häiriötilanne lopettaa käytännössä kaiken laitteisiin perustuvan tutkimustoiminnan. Laitoksilla on mietittynä toimintatapa prosessien alas ajamiseksi ja tutkimustoiminnan pysäyttämiseksi tilaan, josta voidaan häiriön poistuttua jatkaa mahdollisimman pienin haitoin. Laitoksilla on myös mietitty paikalla välttämättä tarvittava henkilöstö. Varautumisen suunnittelu etukäteen opetuksen jatkamiseksi koetaan käytännössä mahdottomaksi. Opiskelijoille voidaan antaa itse opiskeltavaksi kurssiin liittyvää kirjallisuutta. Opiskelijoita kannustetaan itseopiskeluryhmien perustamiseen, jolloin kirjallisuuden rajallinen saatavuus ei muodostu ongelmaksi. Laitokset ylläpitävät häiriön aikana Tilapalveluissa pidettävää ja edelleen jaettavaa tutkimukseen, opetukseen ja muuhun toimintaan liittyvää informaatiota. 3.8 Tietoturvallisuus Laitteistoista johtuvia tietoturvallisuusuhkia ovat muistiyksiköiden vaurioituminen, varmuuskopioiden tuhoutuminen tai laitteistojen vakava vaurioituminen. Ihmisistä johtuvia tietoturvauhkia ovat luottamuksellisten tietojen joutuminen vääriin käsiin, ulkopuolisten tunkeutuminen järjestelmiin, oman henkilökunnan tai opiskelijoiden tekemät tietomurrot sekä rakennuksessa sijaitsevien tietokoneistojen käyttö hyökkäyksiin ulkopuolisia tietojärjestelmiä vastaan joko rakennuksen oman väen tai koneisiin ulkopuolelta tunkeutuneiden toimesta. Myös tahallisen sabotoinnin mahdollisuus on olemassa, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksin tietojärjestelmää tai sen osia kohtaan. Tietoturvallisuusuhkien toteutuminen voi aiheuttaa häiriötä toimintaan, ulkoisen maineen menetyksiä sekä tiettyjen tietojenkäsittely-resurssien käytön estymistä väärinkäytösten seurauksena. 3.8.1 Tietoturvallisuus häiriö- ja poikkeusoloissa Tampereen teknillisellä yliopistolla on erillinen tietoturvasuunnitelma. Suunnitelman avulla pystytään parantamaan selviytymistä lyhytkestoissa häiriötilanteissa. Siinä todetaan atk-järjestelmien toimimisen olevan välttämätöntä ja toimintojen lakkaamisen lopettavan muun toiminnan. Tällaisen tilanteen aiheuttaa jo muutaman tunnin kestävä sähkökatko. 3.9 Muut vahingot Vesivahingot ovat mahdollisia kiinteistön vesi/ lämmityslaitteiston rikkoutuessa. Omatoimisesti tehdyt letkuliitokset ovat aiheuttaneet vesivahinkoja eikä niitä ole lupa tehdä. Sammutusvesi voi aiheuttaa vahinkoja koneille tai laitteille. Nämä pyritään suojaamaan vedeltä / jälkivahingolta. Vesivuodosta ilmoitetaan välittömästi kello 7.00 - 16.00 välillä valvomoon puh. 2112 ja kiinteistöpäivystykseen puh. 0400 469 253 kello 16.00-7.00 välillä. Veden laadun ollessa huonoa, tieto siitä on saatava nopeasti kaikille, erityisesti ravintoloille. TTY:n matkapuhelimiin tieto saadaan massaviestinä. Virastomestarit, turvaryhmät ja laitosten tyhjentäjät hoitavat tiedottamisen silloin, kun se ei onnistu sähköisesti. Häiriötilanteessa ajantasainen tieto on Tilapalveluissa. Palautumisvaiheessa Tilapalvelu varmistaa veden laadun ja antaa luvan veden käyttöön. 3.10 Jälkivahinkojen torjunta Tulipalossa syntyvät savukaasut (kemikaalit, palavat muovit, kaapelit) muodostavat pinnoille likaavia ja syövyttäviä saasteita. Jälkivahinkojen estämiseen ja toiminnan uudelleen käynnistämiseen varaudutaan vakuutusyhtiöiden keskusliiton antamien ohjeiden mukaisesti. Jälkivahinkojen torjunnan hoitaa ulkopuolinen alan liike. Ympäristövahinko saattaa sattua öljy- tai kemikaalivuodosta, jolloin viemäriin pääsevä aine aiheuttaa vahinkoa. Öljyvahinko on mahdollinen lähinnä konetalossa. 3.11 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3.11.1 Paloturvallisuus Uusimmat rakennuskohteet on varustettu paloilmaisimilla ja niitä testataan pistokokein. Kiinteistönhuolto testaa palovaroitinjärjestelmän eli hälytyskellojen toimivuutta kerran kuukaudessa. Rakennuksissa on paloposteja (yhteensä 100kpl.) ja käsisammuttimia (yhteensä 450kpl.) yleensä käytävien molemmissa päissä. Lisäsammuttimia on myös muualla tarpeellisiksi katsotuissa kohdissa. ARGONsammutusjärjestelmiä on kuudessa ATK-laitetilassa. Rakennukset on jaettu palo-osastoihin, jotka on erotettu toisistaan palo-ovilla. Henkilökuntaa opastetaan olemaan telkeämättä palo-ovia auki muutoin kuin välttämättömien tavarankuljetusten tarvitsemaksi ajaksi. Poistumistiet on selvästi merkitty ja rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa hyväksytty. Tupakointi ei ole sisätiloissa sallittua ja ulkona vain merkityillä paikoilla. Henkilökunnasta tulitöitä tekevät vain tulityökortin suorittaneet henkilöt pääosin tulityöpaikoilla. Ulkopuolisten urakoitsijoiden tulityöt tehdään kiinteistönhoitajien luvalla ja valvonnassa. TTY:lle on laadittu räjähdyssuoja-asiakirja. Laitoksia velvoitetaan ilmoittamaan Tilapalveluihin muutoksista, jotka kuuluvat asiakirjan piiriin. Tuhopolttoja torjutaan mm. kulunvalvontajärjestelmällä, joka rajaa rakennukseen pääsyä. Vartija poistaa rakennuksesta asiattomat henkilöt virka-ajan ulkopuolella. Jäteastiat ovat lukituissa tiloissa. 3.11.2 Työtapaturmien ehkäisy Osalla henkilökunnasta (lähes 10 %) on voimassa oleva ensiapukoulutus. Koulutuksen saaneista ja koulutuksen voimassaoloista pidetään rekisteriä. 3.11.3 Vaaralliset kemikaalit Kemikaalien dokumentointi, merkintä ja säilytys ovat voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset. Säilytystilat ja laboratoriohuoneet on merkitty kemikaaliasetuksen mukaisin varoitusmerkein ja kukin kemikaali säilytetään asianmukaisissa olosuhteissa. Pelastuslaitos on tehnyt koko kampusta koskevan kemikaalitarkastuksen 8.4.2008. Määräysluonteiset toimenpiteet on tehty. Haihtuville aineille ja niiden käsittelyä varten on riittävästi vetokaappeja. Suojavaatetus ja suojalasit ovat ohjeiden mukaisesti käytettävissä, ja laboratoriot on varustettu hätäsuihkuin ja silmänhuuhtelualtain. 3.11.4 Rikosten ehkäisy Rakennukset on kulunvalvontajärjestelmässä jaettu kulkualueisiin. Kulunvalvonnalla varustetuista ovista kuljetaan henkilökohtaisella kulkukortilla. Virka-ajan ulkopuolella tiettynä aikana alueella on vartija. Alueella on kameravalvonta n. 100 kameralla. Turvatiloihin ja sieltä ulos kulkeminen tapahtuu ainoastaan kulkukortilla. Avaintenhallinta hoidetaan Keyguard-ohjelmalla. Avaimia luovutetaan henkilöstölle kuittausta vastaan kunkin laitoksen esimiehen allekirjoittamalla luvalla. 3.11.5 Tietoturvallisuus TTY:llä on tietohallinnon tekemä koko kampusta koskeva tietoturvasuunnitelma. 3.12 Uusi riskien arviointi Uusi riskien arviointi tehdään laitoksittain vuoden 2011 aikana. 3.13 Kampusareenan rakennustyö, sekä rakennusten muutos- ja korjaustyöt Kampusareenan rakennustyö (2013 – 2105) muuttaa rakennusten kokoontumispaikkoja ja vaikuttaa pelastuslaitoksen hyökkäysreitteihin kampusalueella. Rakennustyön edetessä kampusalueen pelastuspiirustukset päivitetään tarpeen mukaan ja ne toimitetaan viranomaiskäyttöön viivyttelemättä. Rakennustyömaan vaikutukset kokoontumispaikkoihin esitetään asianomaisten rakennusten tietojen yhteydessä. Rakennusten muutos– ja korjaustyöt aiheuttavat omat riskinsä poikkeustilanteissa toimimiselle ja rakennuksista poistumisille. Tämä tulee ottaa huomioon harjoitellessa toimintaa poikkeusoloissa. Rakennusten suojelupiirustukset päivitetään aina muutos- ja korjaustöiden valmistuttua. 3.14 Suojelupiirustukset Koko kampuksen rakennuksien suojelupiirustukset on esitetty liitteessä 10.6. 4 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset rakennuksittain 4.1 Festia 4.1.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.1.1.1 Tulipalo Festiassa toimii seuraavat laitokset: kemia ja biotekniikka, teollisuustalous, tiedonhallinta ja logistiikka. Lisäksi Festiassa toimii Tuotantotalouden jaa rakentamisen tiedekunta. Rakennuksen A-, B- ja C-siipien tilat ovat henkilö-, luento- tai luokkatiloja (3 kerrosta kussakin siivessä). Näissä tiloissa suurimman vaaratilanteen aiheuttaja lienee tulipalo, joka voi syttyä mm. tulitöistä, sähkölaitteista tai huolimattomuudesta (esim. päälle unohdetut uunit ja mikrot ruokien lämmityksessä). Voimakas tulipalo tai räjähdys rakennuksen D-siivessä voi aiheuttaa myös vaaratilanteen. Festian D-siiven jokaisessa kerroksessa vaaratilanne voi syntyä kaasuista tai kemikaaleista, samoin E-siiven 1. kerroksessa. Esimerkkinä läheltä piti tilanne (suuronnettomuuden vaara), jolloin 30 kg:n nestekaasupullo tyhjeni tiloihin yön aikana viallisen venttiilin vuoksi. Laboratoriossa käytetään runsaasti sähkölaitteita, lämpölevyjä, bunsenlamppuja, palavia nesteitä ja kaasuja sekä palovaarallisia kemikaaleja. Kaasuvuodot tai sähkölaiteviat voivat aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Tulipalo tai räjähdys voi aiheuttaa henkilövahinkoja. Aineelliset vahingot ja keskeytymisvahingot ovat tällöin todennäköisiä. 4.1.1.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kokeelliseen tutkimukseen liittyen laboratoriossa käytetään satoja erilaisia kemikaaleja, mukana mm. väkeviä happoja ja emäksiä, liuottimia ja myrkyllisiä yhdisteitä. Kemikaalivuodot voivat aiheuttaa myrkyllisiä päästöjä. Kemikaalivuoto voi tapahtua, jos säilytyspullot särkyvät. 4.1.1.3 Tapaturmat Raskaiden tavaroiden ja säiliöiden kuljetus aiheuttaa tapaturmariskin, mm. nestetyppisäiliön (180L) kuljetus Sähkötalon (ORC) ja Festian välillä (täyttöpiste Sähkötalossa). Steriloidessa kasvualustoja, astioita tai laitteistoja autoklaavissa on vaara saada palovamma autoklaavista purkautuvasta kuumasta vesihöyrystä. Infektioriski mikrobiologisessa työskentelyssä on vähäinen. 4.1.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 4.1.2.1 Paloturvallisuus Laboratoriohuoneissa on hiilidioksidisammuttimet alkusammutukseen. Sammutusvälineet ovat palovaarallisten kohteiden lähellä. Kaasuvuotoja ehkäistään tarkastamalla letkujen ja venttiilien liitokset ja kunto vuositarkastuskierroksella (AGA). Kaikki muutokset kaasujakelujärjestelmiin teetetään AGAlla tai AGAn hyväksymällä toimijalla. Erityisen tarkkailun kohteena on mikrobien siirrostuksen yhteydessä käytettävä nestekaasuliekki, jota käytetään laminaarivirtauskaappissa. 4.1.2.2 Vaaralliset kemikaalit Kemikaalien dokumentointi, merkintä ja säilytys ovat voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset. Säilytystilat ja laboratoriohuoneet on merkitty kemikaaliasetuksen mukaisin varoitusmerkein ja kukin kemikaali säilytetään asianmukaisissa olosuhteissa. Haihtuville aineille ja niiden käsittelyä varten on riittävästi vetokaappeja. Suojavaatetus ja suojalasit ovat ohjeiden mukaisesti käytettävissä, ja laboratoriot on varustettu hätäsuihkuin ja silmänhuuhtelualtain. Kaasuvarasto, nestekaasuvarasto ja vetyvarasto ovat omissa erillisissä tiloissaan Festian ensimmäisessä kerroksessa, josta kaasut johdetaan verkostossa ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen laboratoriokerrokseen. Bio- ja ympäristötekniikan laboratorioon tulevat opiskelijat ja tutkijat ovat suorittaneet työtapakurssin, joka antaa valmiudet turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn ja oikeisiin työtapoihin. Jokainen perehtyy lisäksi työhönopastuskansioon, jossa kerrotaan bioja ympäristötekniikan laboratorion erityispiirteistä mm. Laitteiden, kemikaalien ja erityistilanteisiin liittyvien toimintaohjeiden osalta. 4.1.2.3 Työtapaturmien ehkäisy Raskaat tavarat kuljetetaan asianmukaisin kuljetuslaittein. Laboratorioiden lattiat on rakennettu keraamisesta materiaalista, joka ei tule märkänäkään liukkaaksi. 4.2 Päärakennus 4.2.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.2.2 Tulipalo Päärakennuksessa toimii yliopistopalveluiden yksiköitä, kirjasto, Sodexo:n hoitama ravintola Erkkeri sekä ISS:n siivous- ja kiinteistönhoito. Rakennuksen 1., 2., 4. Ja 5. kerrokset ovat henkilö-, kirjasto-, kokous tms. tiloja. Näissä suurimman vaaratilanteen aiheuttaja on tulipalo, joka voi syttyä mm. tulitöistä, sähkölaitteista tai huolimattomuudesta (esim. päälle unohdetut uunit ja mikrot ruokien lämmityksessä). Ylimmässä (6.) kerroksessa sijaitsee edustustilat kokous-, keittiö- ja saunatiloineen. Tulipalo voi mahdollisesti syttyä aikaisemmin mainittujen syiden lisäksi takkatulesta, keittiön laitteista tai saunan kiukaasta. Kolmannessa kerroksessa on henkilökuntaravintola. Sodexo ravintola Erkkerin pelastussuunnitelma on esitetty liitteessä 10.1. Kellarikerroksessa sijaitsee Juvens Print:n yliopistopainon monistamo, siivouksen pesula ja varastoja, kiinteistöhuollon valvomo, korjaamoverstas (tulityöpaikka), puutyöverstas, kalusteverhoomo, varastoja, kuntosali, pukuhuone- ja sosiaalitiloja sekä kerho- ja arkistotiloja. Tiloissa on runsaasti sähkölaitteita, joten sähköpalon vaara lienee normaalia suurempi. 4.2.3 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 4.2.3.1 Paloturvallisuus Tilat on varustettu savuilmaisimilla ja suojelupiirustuksiin merkityillä alkusammutusvälineillä. Edustustiloja 6. kerroksessa annetaan varattavaksi valikoidusti. Kiuas toimii ajastetusti ns. saunaisännän toimesta. Aamuisin hän tarkistaa sauna- ja takkatilat. Ruokalassa on sammutuspeite sekä käsisammutin mahdollisen syttymispaikan läheisyydessä. Kellarikerroksen verstastiloissa toiminta on pienimuotoista metallin- ja puunkäsittelyä sekä pensselimaalausta. Kemikaalit säilytetään suljetuissa astioissa, jotka ovat tiiviitä. Tilat on merkitty asianmukaisesti, noudatetaan työohjeita. Koulutuksena yleis- ja turvallisuuskoulutus. ATEXin riskienarvioinnissa tiloja ei tilaluokiteltu vähäisen vaaran vuoksi. 4.3 Konetalo 4.3.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.3.1.1 Tulipalo Konetalossa toimivat Hydrauliikan ja automatiikan laitos, Materiaaliopin laitos, Tuotantotekniikan laitos, Tuotantotekniikan laitos ja Kielikeskus. Lisäksi rakennuksessa toimii Juvenes ravintola Newton ja Cafe Motivaattori. Ravintola Newton:n alaisuudessa toimii myös Tamppi Areenalla toimiva Cafe Joule. Neljäs ja kolmas kerros: kerroksissa toimii osa materiaaliopin laitosta, osa kemian ja biotekniikan laitosta sekä osa tuotantotekniikan laitosta. Kerroksissa noin ¾ osaa on toimisto- ja opetustiloja, loput laboratoriotiloja. Muissa kuin laboratoriotiloissa tiloissa todennäköisimmän vaaratilanteen aiheuttaa tulipalo, joka voi syttyä mm. tulitöistä, sähkölaitteista tai huolimattomuudesta. Kolmannen kerroksen eteläsiiven henkilöhuoneissa, jotka sijaitsevat palavia kaasuja sisältävien laboratorioiden välittömässä läheisyydessä, tulipalon vaara on tavallisia henkilöhuoneita suurempi laboratorioissa mahdollisesti tapahtuvan onnettomuuden johdosta. Laboratorioissa palovaarallisia kohteita ovat uunit ja erilaiset kuumat, usein myös kemikaaleja sisältävät prosessit, räjähdysvaaralliset kaasupullot, tulityöt, räjähdysvaaralliset kemikaalit ja jauheet. Vaikutukset ovat paikallisia, esim. henkilöön kohdistuvat palovammat. Valvomattomissa koeolosuhteissa saattaa palo levitä laajemmallekin. Kaasupulloräjähdykset olisivat vaarallisimpia. Laboratoriossa käytetään runsaasti sähkölaitteita, lämpölevyjä, bunsenlamppuja, palavia nesteitä ja kaasuja sekä palovaarallisia kemikaaleja. Kaasuvuodot tai sähkölaiteviat voivat aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Lähes kaikissa prosesseissa ja tutkimuslaitteissa voi tapahtua tekninen häiriö, josta aiheutuu räjähdysvaara tai tulipalovaara. Ravintola Newtonissa käytetään ruoan valmistukseen myös nestekaasulämmitteisiä grillejä, jotka muodostavat oman palovaaransa. Juvenes Ravintola Newtonin ja Cafe Joulen pelastussuunnitelmat on esitetty liitteissä 10.2 ja 10.3. 4.3.1.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kokeelliseen tutkimukseen liittyen laboratoriossa käytetään satoja erilaisia kemikaaleja, mukana mm. Väkeviä happoja ja emäksiä, liuottimia ja myrkyllisiä yhdisteitä. Kemikaalivuodot voivat aiheuttaa myrkyllisiä päästöjä. Kemikaalivuoto voi tapahtua, jos säilytyspullot särkyvät. Lähes kaikissa prosesseissa ja tutkimuslaitteissa voi tapahtua tekninen häiriö, josta aiheutuu tapaturmavaara tai myrkyllisten kemikaalien ja kaasujen leviämisvaara. Molemmassa kerroksessa on elektronimikroskooppi ja röntgendiffraktori, jotka synnyttävät vähäisessä määrin röntgensäteilyä. 4.3.1.3 Tapaturmat Tapaturmavaara on olemassa työskenneltäessä laboratorioissa olevilla laitteilla, 3. kerroksessa on laikkaleikkureita ja näytteenvalmistuksen hiontatöihin liittyy tapaturmavaara. Kemikaalien roiskumisesta yms. sekä raskaiden tavaroiden nostelemisesta voi aiheutua tapaturma kaikissa laitoksen tiloissa. Nestemäisen typen käsittely saattaa aiheuttaa paleltumisvammoja. Steriloidessa kasvualustoja, astioita tai laitteistoja autoklaavissa on vaara saada palovamma autoklaavista purkautuvasta kuumasta vesihöyrystä. TTEK:n 3. kerroksen jokaisessa laboratorioissa on erilaisia robotteja, yhdessä laserlaite. Laitteita käytettäessä tapaturma on mahdollinen. Toinen ja ensimmäinen kerros: kerroksissa sijaitsee konstruktiotekniikan, hydrauliikka- ja automaatiotekniikan, kielikeskuksen, sekä energia- ja prosessitekniikan tiloja. Tilat ovat enimmäkseen henkilö- ja opetustiloja. Eteläsiivestä puolet on hydrauliikka- ja automaatiotekniikan laboratoriotiloja. Pohjakerros sekä tasot -3m, -6m ja -10m: kerroksissa sijaitsee konetalon ravintola, sekä konstruktiotekniikan, hydrauliikka- ja automaatiotekniikan, energia- ja prosessitekniikan, tuotantotekniikan, materiaaliopin sekä ohjelmistotekniikan tiloja. Rakennuksen koillisnurkan ohjelmistotekniikan tilat ovat henkilöhuoneita. Luoteisnurkassa sijaitsevat ravintolan tilat. Ruoanlaitossa rasvapalon vaara on mahdollinen. Ravintolassa käytetään ruoanvalmistuksessa myös nestekaasua. Rakennuksen eteläsivu muodostuu kokonaisuudessaan ns. raskaista halleista. Hallien ohessa on muutamia henkilöhuoneita, varastoja, tulityöpaikkoja ja verstaita. Halleissa on kaasupulloja, palavia nesteitä yms. joten edellytykset tulipalolle ovat suotuisat. Hallien raskaat nosturit, paineilmajärjestelmät, työstökoneet, termisen ruiskutuksen laitteistot, aineen koetuslaitteet, kovaääniset laitteistot, pölyävät järjestelmät yms. aiheuttavat suuren tapaturmavaaran ja altistumisen pöly- ja kuulovaurioille. Tilojen sijainti useassa eri tasossa aiheuttaa putoamisvaaran. Palokellojen ääni ei kuulu tasoilla -3,-6 ja -10m. 4.3.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Henkilökuntaa koulutetaan toimimaan vaaratilanteissa ja vaaroista on tiedotettu. 4.3.2.1 Paloturvallisuus ja vaaralliset kemikaalit Palovaarallisissa kohteissa huolehditaan siitä, että uuneja ja prosesseja ei jätetä ilman valvontaa. Kaasulinjat ja niihin liittyvät venttiilit rakennetaan asetusten mukaisesti ja hyväksytetään paloviranomaisilla. Noudatetaan huolellisuutta kaasujen ja kaasupullojen käsittelyssä. Laitokselle on nimitetty kaasuasioiden vastuuhenkilö, joka tilaa kaasut ja tekee kaasupullojen vaihdot yms. Sammuttimia ja peitteitä on varattu laboratoriotiloihin. Sammutusvälineet ovat palovaarallisten kohteiden lähellä. Kaasuvuotoja ehkäistään tarkastamalla letkujen ja venttiilien liitokset ja kunto vuositarkastuskierroksella (AGA). Kaikki muutokset kaasujakelujärjestelmiin teetetään AGAlla tai AGAn hyväksymällä toimijalla. Tietyt nimetyt vetokaapit ovat tilaluokkaa 2 ja merkitty EX-tarroilla. Muut vetokaapit on varustettu merkinnällä ”Syttyvien/palavien kaasujen ja nesteiden käyttö on kielletty”. Kemikaalien dokumentointi, merkintä ja säilytys ovat voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset. Säilytystilat ja laboratoriohuoneet on merkitty kemikaaliasetuksen mukaisin varoitusmerkein ja kukin kemikaali säilytetään asianmukaisissa olosuhteissa. Haihtuville aineille ja niiden käsittelyä varten on riittävästi vetokaappeja. Suojavaatetus ja suojalasit ovat ohjeiden mukaisesti käytettävissä, ja laboratoriot on varustettu hätäsuihkuin ja silmänhuuhtelualtain. Kemian ja biotekniikan sekä materiaaliopin laitosten laboratorioihin tulevat opiskelijat ja tutkijat ovat suorittaneet työtapakurssin, joka antaa valmiudet turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn ja oikeisiin työtapoihin. Jokainen perehtyy lisäksi työhönopastuskansioon, jossa kerrotaan bio- ja ympäristötekniikan laboratorion erityispiirteistä mm. laitteiden, kemikaalien ja erityistilanteisiin liittyvien toimintaohjeiden osalta. Laitokset järjestävät toukokuussa perehdytystilaisuuden jossa vielä tarkennetaan toimintatapoja. Elektronimikroskoopin ja röntgendiffraktorin laitevalmistajat ovat varmistaneet, että laitteet ovat turvallisia käyttää sekä laitoksella on käytettävissä säteilymittari. Puhdastila on varustettu typpi-ilmaisimella, josta on yhteys kiinteistön valvomoon. 4.3.2.2 Työtapaturmien ehkäisy Tapaturmavaaroja ehkäistään käyttämällä raskaiden tavaroiden siirtelyyn ja nostelemiseen asiallisia välineitä. Vaarallisilla laitteilla on omat käyttäjänsä. Tilojen siisteyteen pyritään kiinnittämään huomiota poistamalla esim. lattioilla olevat sähköjohdot. Sähkötyöt pyritään kaikki tekemään Protopajan kautta. Suojaimien käyttöä on painotettu ja niitä (kuulosuojaimet, hengityssuojaimet, silmäsuojaimet, kasvosuojaimet, suojavaatteet, turvakengät) on riittävästä saatavilla. Laboratorioiden lattiat on rakennettu keraamisesta materiaalista, joka ei tule märkänäkään liukkaaksi. Robottien liikeradat eivät ole laajoja ja ne on ohjelmoitu ”hitaiksi”. Laboratoriot on varustettu puhelimella, ohjeilla ”sähkötapaturman sattuessa”, yleisillä ohjeilla onnettomuuksien varalle sekä ensiapuvälineillä. Laserhuoneen seinät on maalattu valkoiseksi heijastusten estämiseksi. Teknisten häiriöiden aiheuttamat vaaratilanteet pyritään minimoimaan riittävän hyvillä suojaratkaisuilla, esim. jäähdytysveden tulon katkeaminen aiheuttaa prosessien automaattisen sammumisen. 4.4 Rakennustalo 4.4.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.4.1.1 Tulipalo ja vaaraa aiheuttavat kemikaalit Rakennuksessa sijaitsee Arkkitehtuurin laitos, Rakennustekniikan laitos sekä FASTtutkimusyksikkö. Rakennuksessa työskentelee myös VTT:n henkilökuntaa. Rakennustalo on peruskorjauksessa joka loppuu vuonna 2015, joten tämän pelastussuunnitelman tiedot ovat osittain puutteelliset näiltä osin. Rakennuksen 1. kerros: J-, O- ja D-osissa on henkilöhuoneita. Tulipalovaara on vastaava kuin kampuksen muiden rakennusten henkilötyöhuonetiloissa. H- ja G-osan vieressä on maa- ja pohjarakenteiden laboratoriotiloja uuneineen sekä puutyöverstas, sekä E-osan raskas halli, varastoja, polttouuni ja tulityöpaikkoja. Raskaan hallin polttouunin palokokeet toteutetaan nestekaasulla ja häiriö jossakin ketjun vaiheessa saattaisi aiheuttaa tulipalo- ja räjähdysvaaran. Rakennuksen 2. ja 3. kerros: K-siipeä lukuun ottamatta muiden siipien tilat ovat opetus- tai henkilötyöhuoneita. K-siiven 2. ja 3. kerroksen laboratorioissa käsitellään pieniä määriä palavia nesteitä, kaasuja ja myrkkyjä. Tulipalo- ja kaasuvaara on vastaava kuin kampuksen muissa vastaavissa laboratoriotiloissa. 4.5 Sähkötalo 4.5.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.5.1.1 Tulipalo ja vaaraa aiheuttavat kemikaalit Sähkötalossa toimivat Fysiikan laitos, Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC), Systeemitekniikan laitos, osittain Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos, Signaalinkäsittelyn laitos, Sähkötekniikan laitos, tietohallinnon tukipalvelu ja konesali sekä Luonnontieteiden tiedekunta. Rakennuksessa toimivat myös Juvenes ravintola Edison ja Cafe Voltti. Juvenes ravintola Edisonin pelastussuunnitelma on esitetty liitteessä 10.4. Kellarikerros - Rakennuksen A-siiven kellarikerroksessa on kerhohuoneita, joissa saatetaan oleskella ympäri vuorokauden. Tulipalon vaara satunnaisten juhlijoiden aiheuttamana on suurempi kuin rakennuksessa muualla opetus- ja työhuonetiloissa. - I-siivessä on laitosten ja kerhojen varastoja sekä laboratorio jossa on kaasupulloja. - Tulipalovaara on vastaava kuin muissa kampuksen vastaavissa laboratorioissa. 1. kerros / henkilö ja opetustilat - Henkilöhuoneita ja opetustiloja siivissä A, C, D, G, H ja osassa Ksiipeä. - B-osassa ravintola ja ATK-luokkatiloja. - Tulipalovaara on sama kuin kampuksen muissa vastaavissa tiloissa. 1. kerros / laboratoriotilat - G-siivessä 100 m2 ATK-konesali on varustettu ARGONsammutusjärjestelmällä. - K-siiven laboratorioissa käytetään palavia nesteitä ja kaasuja, ulkoseinän vieressä on 20 m3:n typpisäiliö, M-siiven laboratorioissa on palavia kaasuja. - N, E ja F-siivissä on suurjännitehalli, sähköpääkeskus, isoja muuntamoita, UPS-laitteita, tulityöpaikka, maalaamo, hitsaamo ja verstaita. Tiloissa on palavia nesteitä, kaasuja, liuottimia, sähkökoneita ja laitteita sekä raskaita työstökoneita. - Kaasuvuodot tai sähkölaiteviat voivat aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. ARGON-järjestelmän laukeaminen konesalissa SG110 aiheuttaisi sisään jääville tukehtumisvaaran. 2. kerros / henkilö- ja opetustilat Tulipalovaara on sama kuin kampuksen muissa vastaavissa tiloissa. 2. Kerros / laboratoriotilat K-, L-, E-, F- ja M-siivissä monessa laboratoriossa käytetään palavia ja myrkyllisiä nesteitä ja kaasuja, tiloissa on kemikaalivarastoja ja kaasukeskuksia. Ksiiven huoltokäytävässä säilytetään ahtaissa tiloissa lukuisia kaasupulloja. Kerroksessa on runsaasti tilaluokiteltuja tiloja. Kaasuvuodot tai sähkölaiteviat voivat aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Erityisesti K-siiven huoltokäytävässä tulipalo olisi vaarallinen. K- ja L-siivissä risteilee putkia, jotka ovat suoraan yhteydessä nestetyppisäiliöön, jossa on tyypillisesti nestemäistä typpeä 6-16tn. Mainitusta määrästä nestetyppeä voi tulla typpikaasua lähes 30 omakotitalon tilavuuden verran. Vahinkotilanteissa nestemäinen typpi aiheuttaa tukehtumis- ja paleltumisvaaran. 3. kerros / henkilötilat Kerroksen kaikki muut siivet kuin K- ja L-siivet ovat henkilöhuone- ja opetustiloja. Tulipalovaara on sama kuin kampuksen muissa vastaavissa tiloissa. 3. kerros / laboratoriotilat K- ja L-siivissä on muutama tilaluokiteltu tila, kaasukeskus. Tiloissa käytetään palavia ja myrkyllisiä nesteitä ja kaasuja. 4. ja 5. kerros / vain henkilötyö- ja opetustiloja Tulipalovaara on sama kuin kampuksen muissa vastaavissa tiloissa. 4.5.1.2 Tapaturmat Raskailla työstökoneilla työskenneltäessä on tapaturmissa vammautumisen vaara. Typpisäiliön paha vaurioituminen aiheuttaisi säiliön välittömässä läheisyydessä ihmisille pahoja vammoja. 4.5.1.3 Mahdolliset vaaratilanteet Prosesseissa käytetään monia terveydelle haitallisia aineita (myrkyllisiä, karsinogeenisiä, mutageenisiä tai lisääntymiselle haitallisia), kuten fosforia, arseenia, berylliumia, kaasuista mm. klooria, ammoniakkia, silaania, rikkiheksafluoridia ja trifluorimetaania. Näitä aineita käytetään suljetuissa prosesseissa. Altistumista voi tapahtua lähinnä laitteiden huollossa ja kaasutapaturmissa. Biologisena altistusmittarina on käytetty virtsan arseenipitoisuutta. Merkit arseenialtistumisesta ovat seurannassa vähentyneet ilmeisesti parempien työtapojen vuoksi. Vaarallisten aineiden kanssa työskentely tapahtuu mahdollisuuksien mukaan vetokaapeissa hyvien laboratoriotyötapojen mukaan. Tapaturmavaara on ilmeinen (vaaraluokitus). Kaasuvuodot, kemikaaliroiskeet, kemikaaliastioiden rikkoutuminen, sähkötapaturmat, lasersäde, tulenarat kaasut, liukastuminen, taakat/nostot. Arseenivedylle altistumiseen liittyvä vaara on tapaturmainen myrkytys, jolle on ominaista hemolyysi. Erityisen herkkiä kemikaalien aiheuttamalle hemolyysille ovat työntekijät, joilla punasolujen glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin eli G-6-P-DH:n aktiivisuus on pieni. Suomalaisilla tätä periytyvää ominaisuutta ei yleensä esiinny, mutta tätä ominaisuutta esiintyy enemmän muilla kansallisuuksilla. 4.5.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Kaasulinjat ja niihin liittyvät venttiilit rakennetaan asetusten mukaisesti ja hyväksytetään paloviranomaisilla. Noudatetaan huolellisuutta kaasujen ja kaasupullojen käsittelyssä. Laitokselle on nimitetty kaasuasioiden vastuuhenkilö, joka tilaa kaasut ja tekee kaasupullojen vaihdot yms. Sammuttimia ja peitteitä on varattu laboratoriotiloihin. Sammutusvälineet ovat palovaarallisten kohteiden lähellä. Kaasuvuotoja ehkäistään tarkastamalla letkujen ja venttiilien liitokset ja kunto vuositarkastuskierroksella (AGA). Kaikki muutokset kaasujakelujärjestelmiin teetetään AGAlla tai AGAn hyväksymällä toimijalla. ORC:n tiloihin on rakennettu kaasuhaistelijoihin perustuva hälytysjärjestelmä. Hälyttää pienistäkin päästöistä. Osassa laboratorioita ilman happipitoisuutta tarkkaillaan nestemäisen typen mahdollisesti aiheuttaman tukehtumisvaaran havaitsemiseksi. Tietyt nimetyt vetokaapit ovat tilaluokkaa 2 ja merkitty EX-tarroilla. Muut vetokaapit on varustettu merkinnällä ”syttyvien/palavien kaasujen ja nesteiden käyttö on kielletty”. Kemikaalien dokumentointi, merkintä ja säilytys ovat voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset. Säilytystilat ja laboratoriohuoneet on merkitty kemikaaliasetuksen mukaisin varoitusmerkein ja kukin kemikaali säilytetään asianmukaisissa olosuhteissa. Haihtuville aineille ja niiden käsittelyä varten on riittävästi vetokaappeja. Riskikartoitus on tehty puhdastiloihin ja kemikaalivarastoon 2009, ongelmakohdat tarkastetaan huhtikuussa 2010. Ensiaputarvikkeita on kaikissa laboratorioissa ja 2. kerroksen kahvihuoneessa. Perehdytystä järjestetään uusille työntekijöille. Kerran vuodessa (kesäkuussa) pidetään yleinen työturvallisuuskoulutus. Laitteiden vastuuhenkilöt kouluttavat uudet laitteiden käyttäjät. Lisäksi uudet työntekijät osallistuvat TTY:n yleiseen perehdytykseen. Perehdyttämisen parantamista entisestään mietittiin käynnillä. Arseenille altistuville tehdään työtä aloitettaessa terveystarkastus, joka sisältää laboratoriokokeina verenkuvan, maksa-arvojen ja seerumin kreatiniinin määrityksen. Arseenille altistuvien määräaikaistarkastukset tehdään työterveyslaitoksen erillisen ohjeen mukaan. Vakituiseen laboratoriotyöhön tulevalle tehdään ed. lueteltujen laboratoriokokeiden lisäksi työterveyshoitajan tarkastus ja tarvittaessa työterveyslääkärin tarkastus. Terveystarkastuksia tehdään TTY:n työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan: ikäkausitarkastukset viiden vuoden välein 32-vuotta täyttäneille ja kolmen vuoden välein yli 50-vuotiaille. Toimitetaan käyttöturvallisuustiedotteet tärkeimmistä altisteista työterveyteen. Arseenille altistuvat pitää edelleen ilmoittaa ASA-rekisteriin. Antimonialtistuksen selvittämiseksi tutkitaan yhdeltä/muutamalta huoltoa tekevältä henkilöltä virtsan antimoni heti altistuksen jälkeen. Palohälytys ei kuulu puhdastilaan, asennetaan hälytysvalo tai –kello tiloihin, joissa hälytys ei kuulu. 4.6 Tietotalo 4.6.1 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset 4.6.1.1 Tulipalo Rakennuksessa toimivat Matematiikan laitos, Tietotekniikan laitos, osittain Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, osa yliopistopalveluista, puhelinvaihde sekä Juvenes ravintola ZIP ja Cafe Rom. Rakennuksen tilat ovat henkilö-, luento- tai luokkatiloja (lukuun ottamatta 4 palvelinhuonetta, ravintolaa ja kellarikerroksen VSS- ja aputiloja). Tulipalo voi syttyä mm. tulitöistä, sähkölaitteista tai huolimattomuudesta (esim. päälle unohdetut uunit ja mikrot ruokien lämmityksessä). Argon-järjestelmän laukeaminen jossain laitetilassa aiheuttaisi sisään jääville tukehtumisvaaran. Tietotalon uudessa laboratoriossa TC411 käsitellään pieniä määriä kemikaaleja, mutta ei esim. avotulta, uuneja eikä siellä ole kaasupulloja. Sähkölaitteiden mahdollisessa vikaantumisessa tai mikroaaltouunin huolimattomasta käytöstä voisi syntyä käryä tai palo, mikä laukaisisi palohälyttimet. 4.6.1.2 Tapaturmat Tietotalossa työskentely on tapaturmien kannalta hyvinkin turvallista. Koska opetuksessa ja tutkimuksessa ollaan tekemisissä sähkölaitteiden kanssa, sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä tietyissä tiloissa erityistä huomiota. Laboratorion TC411 tutkijat suorittavat työtapakurssin, joka antaa valmiudet turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn ja oikeisiin työtapoihin. Suojavaatetus ja suojalasit ovat ohjeiden mukaisesti käytettävissä, ja laboratoriot on varustettu hätäsuihkulla. Kemikaalien dokumentointi, merkintä ja säilytys ovat voimassa olevien lakien ja asetusten mukaiset. Haihtuvien aineiden käsittelyä varten on vetokaappi. Steriloidessa astioita autoklaavissa on potentiaalisesti pieni vaara saada palovamma autoklaavista purkautuvasta kuumasta vesihöyrystä. Infektioriski mikrobiologisessa työskentelyssä on vähäinen. Konfokaalimikroskoopissa käytetään lasereita asianmukaisin suojatoimenpitein. 4.6.1.3 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 4.6.1.3.1 Ilmastointikonehuone viidennessä kerroksessa. Ilmastointilaitteisto käyttää jäähdytysaineenaan kylmäaine R134a:ta, joka tunnetaan myös nimellä 1,1,1,2-tetrafluorietaani (tai 811-97-2:Etaani, 1,1,1,2-tetrafluori), kemialliselta kaavaltaan CH2FCF4. Aine ei ole räjähtävää tai palavaa, mutta esim. tulipalon yhteydessä kovassa kuumuudessa paineastiat voivat räjähtää ja synnyttää myrkyllisiä yhdisteitä (mm. vetyfluoridia). Aine voi purkautuessaan suurissa määrissä aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja jopa tukehtumisen syrjäyttämällä hapen ja sydämen rytmihäiriöitä. Purkautuessaan säiliöstä se voi myös aiheuttaa kylmettymisvammoja osuessaan iholle. 4.6.1.3.2 Juvenes Oy:n ruokala Ruokalassa käytetään nestekaasua wok-tyyppisten ruokien valmistuksessa avokeittiössä. Lisäksi ulkona olevassa lukitussa varastossa on kaksi varakaasupulloa. Nestekaasuna on LPG/propaani. Kemiallinen kaava propaanille on C3H8. Kaasu on erittäin helposti syttyvä ilmaa raskaampi nesteytetty kaasu. Se voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Se on narkoottinen korkeilla höyrypitoisuuksilla. Suuret pitoisuudet voivat myös syrjäyttää ilman hapen, jolloin syntyy tukehtumisvaara. Iholle päästessään nestemäinen propaani aiheuttaa paleltumisvammoja. 4.6.1.3.3 Kokeelliseen tutkimukseen liittyen laboratoriossa TC411 Laboratoriossa käytetään pieniä määriä erilaisia kemikaaleja, mukana mm. happoja ja emäksiä, liuottimia ja haitallisia yhdisteitä. Pieni kemikaalivuoto voi tapahtua, jos säilytyspullot särkyvät tai avonainen astia kaatuu. 4.6.2 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 4.6.2.1 Vaaralliset kemikaalit 4.6.2.1.1 Ilmastointikonehuone viidennessä kerroksessa Tarpeetonta oleskelua ilmastointikonehuoneessa tulee välttää. Huoltomiesten tulee säännöllisin väliajoin tarkkailla ilmastointilaitteiston kuntoa, jotta laitteiston vikaantumiset ja jäähdytysaineen vuoto voidaan estää ennakolta. Vikatilanteissa paikalle tulee viipymättä tilata ammattitaitoinen korjaaja. Jos kyseessä on vika, jossa kylmäaineen vuoto voi korjauksen yhteydessä mahdollinen, työtä ei saa tehdä yksin tukehtumisvaaran vuoksi. Mikäli havaitaan jäähdytysaineen vuoto, tiloista tulee poistua välittömästi ja työtä voidaan jatkaa vain asianmukaisten suojavarusteiden kanssa. Ilmanvaihtohuoneen lattia tulisi olla hyvin eristetty alemmista kerroksista, jottei aine vuodon sattuessa pääse valumaan niihin. 4.6.2.1.2 Juvenes Oy:n ravintola ZIP ja Cafe Rom Nestekaasun käytössä noudatetaan sen käsittelystä annettuja ohjeita. Varakaasupulloja säilytetään ulkona olevassa lukitussa kaasupulloille tarkoitetussa varastossa. Kaasupulloja mahtuu sinne kaksi kappaletta. Ravintola ZIP:n pelastussuunnitelma on esitetty liitteessä 10.5. 5 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet Vaarat ovat hyvin erilaisia eri yrityksissä, niin kampuksella TTY:n eri laitoksillakin. 5.1 Paloturvallisuus Jokaisessa rakennuksessa on oma turvallisuus ryhmä, joka johtajansa johdolla hoitaa rakennuksen paloturvallisuusasioita. 5.1.1 Tulipalojen ennaltaehkäisy Huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä, ylimääräinen palokuorma poistetaan, roskat ja jätteet toimitetaan niille varattuihin paikkoihin ja pidetään kulkutiet ja uloskäytävät vapaina. Tehdään sisäisiä turvatarkastuksia vähintään kerran vuodessa sekä pelastuslaitoksen yleinen palotarkastus. 5.1.2 Paloilmoitin ja sammutuslaitteisto Välineistöllä on nimetty toimittaja, joka noudattaa huolto- ja kunnossapito-ohjeita sekä suorittaa määräaikaistarkastukset vuosittain. 5.1.3 Tulityöt yms. Tulitöitä valvotaan ja vartioidaan. Kiinteistönhuolto ei päästä ulkopuolisia työntekijöitä tulitöihin ilman, että lupakaavake on täytetty. Tulityötekijöillä on oltava tulityökortti. Tupakointipaikat on määritelty (pääovien läheisyydessä ei saa tupakoida, takaovien läheisyydessä se on sallittu, tuhkakupit ovat paloturvallisia). Kynttilöitä poltetaan vain vastuuhenkilön luvalla ja aina palamattomalla alustalla. 5.1.4 Palavat aineet Huolehditaan, että työpaikan lähistöllä ei ole ylimääräistä palokuormaa ja että määrät työpisteissä ovat mahdollisimman pieniä sekä noudatetaan käyttö- ja merkitsemisohjeita. 5.1.5 Koneet ja laitteet Laitteet ja koneet pidetään kunnossa. Huolehditaan, että sähkökoneet ja asennukset ovat määräysten mukaiset. Virta katkaistaan työvuoron päättyessä. Huolehditaan, että kuumissa sähkölaitteissa etäisyydet syttyviin aineisiin ovat riittävät 5.1.6 Osastoivat rakenteet Kiinteistönhuollon tarkastusohjelman mukaisesti tarkastetaan, että palo-ovet ja savuluukut ovat kunnossa. Huolehditaan jatkuvasti, että palo-ovet pidetään kiinni (ei kiilata auki) ja että läpiviennit on tukittu. 5.1.7 Poistumistiet Poistumistiet on merkitty ja ne pidetään vapaana. Erityisesti poistumisharjoitusten yhteydessä kehotetaan tutustumaan ennakolta poistumisreitteihin. 5.1.8 Alkusammutuskalusto Kiinteistönhuolto tarkastaa säännöllisesti, että käsisammuttimet ovat paikallaan ja että ne on tarkastettu ja huollettu. Samoin kiinteistönhuolto tarkastaa, että pikapalopostit ovat kunnossa ja että käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat ovat vapaana. 5.1.9 Rakenteellinen paloturvallisuus Rakennusten paloluokat Toiminnan palovaarallisuusluokat Rakennusten palo-osastot Turva- ja merkintävalaistus Rakennuksen poistumistiet Kokoontumispaikat Rakennuksen suojaustasot Alkusammutuskalusto Paloilmoitinjärjestelmät Rakennusten savunpoisto Rakennusten ilmastointi ja hätäpysäytys P1 1 pinta-alaosastointi, käyttötapaosastointi toimii sähkökatkoksen aikanakin merkitty pohjapiirroksiin ja opasteilla ja merkkivaloilla tiloissa Sovittu 2 Jauhesammuttimia, CO2 -sammuttimia, paloposteja ja pikapaloposteja Talokohtainen automaattinen ilmoitusjärjestelmä, josta tieto myös valvomoon ja puhelinkeskukseen merkitty suojelupiirustuksiin pysäytys valvomosta 5.2 Tulitöiden valvontasuunnitelma 5.2.1 Velvoittavuus Tulitöitä tehtäessä on noudatettava suojeluohjetta ”Tulityöt ja Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaara. Ennen tulitöiden aloittamista tilapäisellä tulityöpaikalla tarkastetaan kyseinen alue ja varmistetaan, että syttyvät materiaalit, koneet ja palavat aineet on poistettu alueelta tai suojattu niin, että palonvaaraa ei ole. Tulityön turvatoimet määritetään jokaisesta tulityökohteesta kirjallista tulityölupaa annettaessa. Tampereen teknillisen yliopiston vakituiset tulityöpaikat on merkitty suojelupiirustuksiin. Kaikki muut alueet ovat tilapäisiä tulityöpaikkoja. Jokaisesta tulityöstä tilapäisellä tulityöpaikalla tehdään erillinen kirjallinen tulityölupa ja työn tekijöillä sekä vartiointia suorittavilla on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tulitöistä vastaa ja luvat tulitöihin antaa kiinteistön huolto. Tulityövartioinnista sovitaan lupakaavakkeessa, jälkivartiointi on vähintään yksi (1) tunti Tulityöpaikan alkusammutuskalustosta sovitaan lupakaavakkeessa. Tulityöpaikalla on vähintään yksi 12 kg 43 A 183 B C (AB III E) käsisammutin ja läheisyydessä toinen vastaava, joka voidaan korvata kahdella 6 kg 27 A 144 B C (AB III E) käsisammuttimella. Tulityöpaikan työvälineiden kunnosta sovitaan lupakaavakkeessa. Tulityöpaikan suojauksesta ja järjestyksestä sovitaan lupakaavakkeessa. 5.3 Tuhopolttojen torjunta Torjunnasta vastaa Tilapalvelu. Vartiointijärjestelyistä vastaa ISS Security Oy. Alueella on kulunvalvonta. Tiloissa on sähköinen lukitus ja hälytys lähtee valvomoon ja vartiointiliikkeelle. Jätteiden säilytyspaikat sijaitsevat vähintään 4 m seinästä. 5.3.1 Ohjeita tuhopolttojen estämiseksi Asiattomien henkilöiden pääsyä rakennuksiin ja niiden läheisyyteen kampuksella on vaikea estää päiväsaikaan. Pyritään pitämään ulkovalaistus riittävänä. Syttyviä materiaaleja ei säilytetä rakennuksen seinustalla eikä lastauslaitureilla. Jätekatokset rakennetaan riittävän etäälle rakennuksista tai sisätiloissa ne on hyvin paloosastoituja ja lukittuja. Asiattomien pääsy käsittelemään turvajärjestelmiä on estetty. Kuorisuojauksilla, kulunvalvontakorteilla, kulkuoikeuksilla, valvontakameroilla sekä vartijan toiminnalla pyritään estämään mm. tuhopolttoja. 5.3.2 Oma palotarkastus = sisäinen turvatarkastus Tarkastuksen organisoi kunkin rakennuksen turvallisuusryhmän vetäjä sisäisen turvallisuustarkastuksen yhteydessä kerran vuodessa. Tarkastuksessa täytetään pöytäkirja. Kiinteistönhuolto, Tilapalvelu ja laitos vastaavat havaittujen puutteiden korjauksista. Sisäinen palotarkastuslomake on esitetty liitteessä 5. 5.4 Jälkivahinkojen torjunta Jälkivahinkojen torjunnassa Tilapalvelu käyttää alan yritystä. Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä lisävahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen. Ensitoimenpiteenä jälkivahinkotehtävissä on tehdä heti tarkka tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta välittömästi tehokas jälkivahinkojen torjuntatyö. Oikeat toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen vaatimuksista. 5.4.1 Jälkivahinkojen torjunnassa Varataan suojaukseen esim. muovikalvoa ja imetysaineita esim. turvetta. Suojataan arat ja vaaraa tuottavat tuotteet, koneet ja laitteet vesi, savu, yms. vaurioilta. Tuuletetaan, siivotaan ja raivataan tilat. Poistetaan sammutusvesi ja -jauhe sekä kuivataan tilat huolellisesti. Suuremmat ja vaativammat työt tilataan JVT-yrityksiltä. 5.5 Vaaralliset aineet Kampuksella käytettävien kemikaalinimikkeiden lukumäärä on suuri, varastoitavat määrät ovat kuitenkin pieniä. Laitoksien vastuuhenkilöt pitävät ajantasaista luetteloa kemikaaleista huomioiden erityisesti kemikaalit, jotka saattavat vanhentuessaan aiheuttaa vaaratilanteita samalla kun he huolehtivat, että käyttäjien saatavilla on tiedot käsittelemiensä ja varastoimiensa vaarallisten kemikaalien fysikaalisista ja kemiallisista, palo- ja räjähdysvaarallisista sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisista ominaisuuksista. Keväällä 2010 päätettiin, että toistaiseksi laitokset hoitavat kemikaalikirjanpitonsa parhaaksi katsomillaan välineillä. Siirtymistä kaikkien käyttämään yhteen samaan järjestelmään harkitaan uudestaan, kun saadaan käyttökokemuksia muista yliopistoista. Tampereen Aluepelastuslaitos on tehnyt kemikaalitarkastuksen 2008. 5.5.1 Vaarallisten aineiden käsittelyohjeita Huolehditaan, että käytössä olevat aineet ovat luetteloitu ja luettelot pidetään ajan tasalla, varastointiin, käsittelyyn ym. liittyvät riskit ovat tunnistettu ja että käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla ja ajan tasalla, käsittely on järjestetty turvallisesti ja kukin käyttäjä tietää oikeat käyttötavat ja riskit, käytöstä poistettujen aineiden ja jätteiden hävitys on asianmukaista, mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu, varastot ja käyttöpaikat on merkitty asianmukaisesti, ulkopuolisille työntekijöille, esim. siivoushenkilöstölle ja kunnossapitotyöntekijöille annetaan tarpeellinen tieto riskeistä ja niiden torjunnasta. 5.6 Työsuojelu ja ensiapuvalmius Työsuojelu on TTY:lla jokapäiväistä toimintaa, joka sisältyy yliopiston toimintaajatukseen ja sen tunnustamiin arvoihin. Työsuojelutoiminnassa pyritään kehittämään opiskelu- ja työoloja siten, että ne edistävät ihmisen henkistä ja ruumiillista terveyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä ja siten kohottavat osaltaan myös toimintojen tuottavuutta. Toiminnan tulee painottua ennakoivan työsuojelutoiminnan suuntaan, jossa työympäristöä analysoidaan säännöllisesti ja sen kehittäminen suunnitellaan järjestelmällisesti. Henkilöstöä kannustetaan oman toimintakykynsä ylläpitoon. Ammatillisen osaamisen sekä fyysisen ja henkisen suorituskyvyn ylläpitäminen vaatii työpaikan tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi myös jokaisen omaa panostusta. 5.6.1 Ensiapukoulutus Pidetään yllä rekisteriä voimassa olevista EA-koulutetuista henkilöistä. Sisäinen koulutus järjestää kursseja tarpeen mukaan. Ensiapukoulutusta saaneet henkilöt ja koulutuksen voimassaolo vuoden 2012 lopussa on listattu liitteessä 6. 5.7 Työtapaturmien vähentämisohjeita Huolehditaan, että vastuuhenkilöt on valittu ja koulutettu, henkilöstö perehdytetään tehtäviinsä, työpaikka on hyvässä järjestyksessä, työvälineet ovat työhön sopivia ja hyväkuntoisia, raskaissa töissä on oikeat nosto- ja muut apuvälineet, henkilö- ja konesuojaimia on saatavana ja niitä käytetään, valaistus on riittävä, ensiapukoulutus on järjestetty ja koulutettu riittävästi, työterveyshuolto on järjestetty, ensiapuvälineitä on riittävästi, liukkautta torjutaan riittävästi ja vaara-alueet on merkitty. 5.8 Rikosten ehkäisy Vaaratekijöinä on mm. ilkivalta, varkaudet, murrot, tuhopoltot, pommiuhka. Kuorisuojauksilla, kulunvalvontakorteilla, kulkuoikeuksilla, valvontakameroilla sekä vartijan toiminnalla varaudutaan näiden vaaratekijöiden varalle. Laitoksilta edellytetään omaa huolellisuutta tilojen lukitsemisissa ja avainten hallinnassa. 5.9 Tietoturvallisuus TTY:n tietoturvallisuusohjeet on käsitelty talon sisällä luottamuksellisena asiakirjana. Ohjeet on jaettu yksiköiden johtajille, jotka ovat jakaneet ne edelleen sopiviksi katsomilleen henkilöille. 5.9.1 Tietovuodon ehkäisyohjeita Luottamuksellisen ja salaisen tiedon tietovuodon ehkäisy: posti aina henkilön nimellä ei keskustella julkisella paikalla tai -liikennevälineissä ei keskustella puhelimessa telefaxina lähetettäessä varmistetaan vastaanotto varmistetaan, ettei papereita ole jäänyt kopiokoneeseen säilytetään lukitussa kaapissa tai kassakaapissa kuljetettaessa asiakirjoja niistä pidetään erityistä huolta, esim. ei jätetä autoon tuhotaan huolellisesti. 5.9.2 ATK-tietovuodon ehkäisy: 5.10 vaihda salasana ohjeistuksen mukaisesti jos laitat salasanan paperille, säilytä sitä lukitussa kaapissa älä anna toisen nähdä tietoja ruudulta säilytä varmuuskopiot, tietolevyt lukitussa, paloturvallisessa kaapissa tai kassakaapissa tuhoa vioittuneet tietolevyt riittävän hyvin kannettavista tietokoneista ja tietolevyistä pidetään erityistä huolta, esimerkiksi laitteita ei jätetä autoon sähköpostissa ei lähetetä salaista tietoa. Ympäristövahingot Vastuuhenkilö (t) Arvio ympäristön vaaroista Miten ympäristön vaaroja voidaan ehkäistä ja niihin varautua Toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit Tulipalossa syntyvät ympäristöriskit Ilmoitus- ja lupamenettely, lupaehdot Meluntorjunta ja maisemansuojelu Toimintaan tai henkilöstöön vaikuttavat ulkopuoliset ympäristöriskit Sääolot Tulvat Vaaralliset kaasut Kemikaalit Laitosten johtajat Myrkkyjen joutuminen viemäriin, kaasujen leviäminen ulkopuolelle Kemiallisia aineita käsitellään tiloissa, joissa niiden joutuminen viemäriin ei ole mahdollista Ei oleellisia riskejä Kaasujen leviäminen Ilmoitus kunnalliselle kemikaalivalvojalle on tehty Ei tarpeen Rikokset ja terrorismi Ei riskiä Tasakatot Sähkötalo Luettelo tässä suunnitelmassa Säteily Röntgentutkimukset 5.10.1 Ohjeita ympäristövahingon torjuntaan 5.11 Vastuuhenkilöt on nimetty ja koulutettu. Ympäristölupa- ja ilmoitusasiat on selvitetty ja kunnossa. Kemikaalien määrän ja vaarallisuuden mukaiset selvitykset on tehty. Kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti. Kaikista kemikaaleista on käytössä ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet. Tunnetaan kemikaalien haitalliset ominaisuudet ja käyttäytyminen normaali- ja häiriötilanteissa, esim. Tulipalossa. Pelastuslaitokselle on annettu ajan tasalla olevat tiedot kemikaaleista, niiden määristä ja sijainnista Henkilöstö ja alihankkijat on perehdytetty ja koulutettu ympäristön suojeluun. Jätteitä käsitellään, säilytetään ja toimitetaan eteenpäin ohjeiden mukaisesti. Tarvittavat ongelmajätteiden lupa-asiat ovat kunnossa ja käsittely ohjeiden mukaista. Laitteiden ja järjestelmien vikaantumisiin ja vuotoihin on varauduttu. Tarvittavat turvalaitteet huolletaan ja testataan säännöllisesti. On varauduttu sammutusvesien ja muiden torjunta-aineiden käsittelyyn. Tarvittaessa maaperän ja vesistöjen mittauksia suoritetaan. Kiinteistön huolto Vastuuhenkilö(t) Kiinteistön ja tuotantolaitteistojen huoltojärjestelyt Sähkönjakelu Sähköverkko- ja sähköntoimittaja Varavoima Muuntajat ja sähköpääkeskukset Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Veden pääsulkujen sijainti Varavesijärjestelmät Ilmastointi ISS Kiinteistöpalvelut ISS Kiinteistöpalvelut Kilpailutetaan Tampereen kaupungin sähkölaitos On, varmistaa muutaman laitosten kriittiset tutkimusvaiheet Konetalo: kellari/E-osa sekä ravintolan vieressä Sähkötalo: 1. krs, paloilmoitinkeskuksen vieressä, suurjännitelaboratorion läheisyydessä sekä M-osan alakerrassa Festia: 1. krs, D-siipi Tietotalo: 1. krs sähkötalon puolella Kaukolämpö Kunnallinen Talokohtainen Ei Koneellinen Konehuoneiden sijainti Hätäpysäytys Puhdistus Jätehuolto ja ongelmajätteet Hissihuolto Turvamerkkien ja turvamerkkivalaistuksen huolto Katolla, kulkureitti selviää suojelupiirustuksista Valvomosta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Erilliset keräilypisteet ongelmajätteille ja loisteputkille, josta ne viedään ongelmajätelaitokselle Kone ISS Kiinteistöpalvelu Oy Kiinteistönhoidon yhteistiedot on esitetty liitteessä 7. 5.12 Väestönsuojat Vastuuhenkilö(t) Suojan tarkastus ja huolto Suojan avainten säilytys Suojatilan normaaliolojen käyttö Arvio missä ajassa suoja saadaan suojakäyttöön Suojan hoitaja / valvoja (koulutettu) Väestönsuojan huolto-ohje Väestönsuojan materiaali Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Jyrki Miettinen ISS Kiinteistöpalvelut Oy Vahtimestarit ja huoltomiehet Liikuntatiloja ja varastointia 24 h Kalliosuoja: Timo Majamäki Tietotalo: Jari Salo Sähkötalo: Tietotalon ja sähkötalon suojiin nimetään yhdyshenkilö jokaiseen suojaan Säilytetään suojissa Säilytetään suojissa 5.12.1 Väestönsuojat ja suojien käyttösuunnitelmat Suoja Kalliosuoja Tietotalo Sähkötalo Luokka / m2 S1 / 3072 S1 / 500 S1 / 165 Rakennustalo S1 / 103 Yhteensä 3840 m2 Sijainti Henkilömäärä/käyttäjät Rakennustalon alla Tietotalo, 0. krs Sähkötalo, M-siipi, 1. krs Rakennustalo, O-siipi 2339 / TTY 666 / Tietotalon väki 200 / Sähköt., osat K, L, M 100 / Rakennust., O-siiven henkilöt 3305 henk. Väestönsuojan huollosta vastaa ISS Kiinteistöpalvelut, tarkastus hoidetaan omatoimisesti kerran vuodessa. Opas: Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas väestönsuojan haltijalle, SPEK Opas: Väestönsuojan kunnostajan opas, SPEK. 5.12.2 VSS- käyttöönottosuunnitelma 24 tunnin puitteissa Pelastuslaitos on hyväksynyt käyttösuunnitelman. Väestönsuojia saa normaalioloissa käyttää muihin tarkoituksiin, kunhan suoja voidaan tyhjentää ja laittaa toimintakuntoon 24 tunnissa. Kiinteistönhuolto koekäyttää VSS-laitteistot kerran kuukaudessa. 5.12.3 Tietotalo, Sähkötalo, Rakennustalo/O-siipi Tietotalossa 5 väestönsuojaa tarjoaa suojan 666 henkilölle, suojat toimivat normaalioloissa varastoina. Sähkötalon 2 väestösuojaa 200 henkilölle ovat normaalioloissa opetuskäytössä. Rakennustalon O-siiven väestönsuoja 100 henkilölle on verstaskäytössä. Tieto-, Sähkö- ja Rakennustalon/O-siipien suojat saatetaan käyttökuntoon talokohtaisten turvaryhmien toimesta. Turvaryhmien jäsenet tulevat käymään väestönsuojanhoitajan kurssin tahtiin 1 jäsen/jokainen rakennus/vuosi. Suojien tyhjennyksen jälkeen siivouksen hoitaa siivouspalvelun tuottaja. 5.12.4 Rakennustalo, kalliosuoja Rakennustalon väestönsuoja on tarkoitettu 3000 henkilölle. Paikoista 204 kpl on osoitettu VTT:lle, 457 kpl poliisikoululle ja loput 2339 TTY:lle. Johtokeskus on käyttöönotettavissa välittömästi milloin vain, tila on kalustettu pöydillä ja tuoleilla, varustettu kiinteällä datakaapeloinnilla. Yhteys on TTY Public Access Network. Matkapuhelimet kuuluvat Soneran tukiasemien avulla (kiinteät puhelinlinjat ovat jäämässä pois). VSS:n ohjausjärjestelmästä huolehtii Protopaja. Suojan yhdessä neljänneksessä on kaksi sählykenttää, yhdessä neljänneksessä on mallihuone, bändien harjoittelutila, kamppailulajien tatamimatto ja väliaikainen harrastusrakennuspaikka. Yksi neljännes on varattu opiskelijoiden pienimuotoisia tilaisuuksia varten. Tilassa säilytetään em. tilaisuuksia varten muutamia pöytiä ja tuoleja. Käyttökuntoon saattamiskäskyn tultua nämä kolme neljännestä tyhjennetään ja siivotaan kiinteistönhuollon ja siivouspalvelujen tuottajan toimesta (ensimmäinen vaihe). Pöytiä ja tuoleja voidaan suojassa käyttää helpottamaan oleskelua ja ne jätetään suojaan. Tatamimatto toimii makuualustana ja jää paikalleen. Samoin sählykenttien lattiamateriaalit jätetään paikoilleen. Mallihuone sekä bändien soittotila varataan sairas- tai muiden poikkeustapausten erikoistiloiksi ja jätetään ennalleen. Tyhjennyksen ja siivouksen rinnalla samanaikaisesti kiinteistönhuolto asentaa paikoilleen vesi- ja käymäläpisteet sekä oviaukkojen suojateltat. Ensimmäinen vaihe sujuu nopeasti, koska pois siirrettävää tavaraa on vähän. Viimeisessä neljänneksessä on laitosten tavaroita siirtolavoilla, ylioppilaskunnan kerhojen tavaroita, talvisaikaan moottoripyöriä sekä skeittiramppi. Heti kun ensimmäisestä vaiheesta voi irrottaa työkapasiteettia, se siirtyy tyhjentämään ja siivoamaan viimeistä neljännestä. Apuna käytetään pakettiautojen lisäksi TTY:n trukkia. Mikäli skeittiramppi on poistettava, puretaan se tarvittaessa moottorisahalla. Kiinteistönhuolto suorittaa loput vesipiste yms. asennukset. Normaaliaikana poikkeusoloja ajatellen kuormaa vähennetään jatkuvasti siirtämällä pois laitosten varastoimaa tavaraa ja pyritään välttämään suojan käyttöä varastoimiseen, raskaita ja vaikeasti liikuteltavia tavaroita sinne ei sijoiteta jatkossa. 6 Turvallisuudesta vastaava henkilöstö 6.1 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt Turvallisuudesta vastaavat johtajat Suojelujohtaja Markku Leppänen Apulaissuojelujohtaja Jari Salo Väestönsuojan valvoja Timo Majamäki Työsuojelupäällikkö Markku Leppänen Yhteystiedot 040-0500955 040-8490742 040-5566945 040-0500955 Turvallisuussuunnittelusta ja järjestelystä vastaava Markku Leppänen Yhteystiedot 040-0500955 Suojelualueiden työpaikkojen vastuuhenkilöt Festia Jukka Annala Festia Harri Rauhamäki (varalla) Konetalo Antti Hynnä Konetalo Riitta Salonen (varalla) Päärakennus Hannu Parkkunen Päärakennus Seppo Kykkänen (varalla) Rakennustalo Ilkka Alavalkama Rakennustalo Juhani Heljo (varalla) Sähkötalo Lasse Söderlund Sähkötalo Ari Laitinen (varalla) Tietotalo Jari Salo Tietotalo Alpo Värri (varalla) Yhteystiedot 040-0787737 040-8490288 040-8490048 040-8490966 040-8490310 040-8490462 040-5818333 040-5442830 040-5058150 040-5856689 040-8490742 040-8490780 6.2 Rakennusten turvallisuusryhmät Festia Sari Toivonen Elli Silvennoinen Anne Tikkanen Jari Paranko Alvi Sivula Harri Rauhamäki Santeri Repo Yhteystiedot 040-8490319 040-8490319 040-1981108 040-8490220 040-8490151 040-8490288 040-0737181 Konetalo Riitta Salonen Pekka Patjas Yhteystiedot 040-8490966 040-5265271 Sari Merontausta Jarmo Poutala Seppo Joonala Jarmo Ruusila Asko Saarenheimo Markku Suominen Mikko Vainionpää Jari Rintamäki Raimo Peurakoski Terho Kaasalainen 040-7510189 044-3046760 040-0809271 040-0964458 040-7480188 040-8490520 040-1981830 040-7303443 050-3384559 040-8490058 Päärakennus Seppo Kykkänen Anu Salminen Reijo Järvelä Anne Kivento Raimo Paavilainen Kalevi Paviala Heli Kivioja Mika Puonti Riitta Rautio-Visuri Yhteystiedot 040-8490462 040-8490317 040-8490311 040-8490316 040-8490230 040-8490828 040-1981822 040-8490507 040-1981802 Rakennustalo Terhi Törmä Paulus Rupponen Pirjo Kuula-Väisänen Raija Vanhanen Riitta Ranta Juhani Heljo Pertti Luoma Kari Häyrinen Taru Arvio Arto Jalonen Yhteystiedot 040-8490315 040-8490318 040-8490305 040-1981864 040-8490304 040-5442830 040-1981888 040-8490844 040-1981201 040-5820444 Sähkötalo Leena Luoma Juhani Ruuskanen Mikko Kunnari Jari Ruhanen Ilkka Hirvonen Ari Laitinen Pekka Seppälä Yhteystiedot 040-8490477 040-5265274 040-5760028 040-5566845 040-1981058 040-5856689 040-5919480 Tietotalo Jarkko Jalo Pasi Pyykkö Ulla Siltaloppi Pekka Uotila Jukka Rinne Kari Suomela Juha Peltonen Yhteystiedot 040-8490312 040-7510198 040-8490727 040-8490768 040-8490769 040-5200571 040-5859797 6.3 Kunnossapidon henkilöstö TTY:llä valvomo (klo 7.00–16.00) 040 198 1211 muina aikoina 020 015 500 kiinteistönhoitaja Jan Helin 050 466 4401 kiinteistönhoitaja Terhi Mäkiselkä 050 521 2689 kiinteistönhoitaja Mika Törmälä 040 743 3155 8 Turvallisuusmateriaali Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja TTY on onnettomuuksien varalta velvollinen hankkimaan ja pitämään kunnossa sammutus- ja pelastuskalustoa sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään tai kunnan paloviranomainen yksittäisen kohteen osalta määrää. Työtuvallisuuslaki velvoittaa työnantajan hankkimaan ensiapu- ja sidostarvikkeita sekä tarvittavia lääkkeitä. Kampuksella on n. 100 pikapalopostia, 450 jauhe-/nestekäsisammutinta, lukuisia sammutuspeitteitä. Laboratorioissa on henkilökohtaiset suojanaamarit ja suodattimet, suojapukuja, suojakypärät, suojalasit, suojakäsineet. Infopisteet on varustettu EA-tarvikkeilla. Laitokset vastaavat omista EA-tarpeistaan. Päärakennuksen infossa säilytetään joditabletteja väestönsuojiin tarvittaessa jaettaviksi. Jokaisessa rakennuksessa on 2 megafonia, Infossa ja turvallisuusvastaavalla. 9 Suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa TTY:llä on käytössä ProAlert-hälytysjärjestelmä. Hälytys tehdään tekstiviestinä. Hälytysryhmiä on kaksi: Ryhmä1 Rakennusten turvallisuusryhmien jäsenet. Ryhmä2 Kaikki työntekijät joilla on matkapuhelin. Hälytys lähtee joko automaattisesti palokellojen soidessa (ryhmä1) tai erikseen saneltu viesti puhelinvaihteesta kaikille. Jokaisen työntekijän täytyy tietää, mitkä ovat hänen välittömät tehtävänsä onnettomuustilanteissa. 9.1 Yleiset toimintaohjeet onnettomuuksien varalta 9.1.1 Hätäilmoitusohje Uhkan havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112, myös rikostapauksissa. Jos kohteessa on palopainikkeet, niin niistä saadaan myös hätäilmoitus, joka on syytä varmentaa soittamalla. Lisäksi ilmoitetaan uhkasta kohteen turvallisuusvastaavalle. Hätäilmoitusohje: Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, vastaa kysymyksiin, älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. 9.1.2 Sisäiset hälytysjärjestelyt Vaaran havaitsija ilmoittaa siitä lähellä oleville, painaa paloilmoituspainikkeen. Jos palaa, joku yrittää sammuttaa alkusammuttimilla. Vaarasta ilmoitetaan heti lähitiloissa oleville. Ovet suljetaan. Kaikki poistuvat ulos ja kokoontumispaikalle. Palokellot soivat. ProAlert-järjestelmä lähettää tekstiviestinä tiedon hälytyskohteesta kampuksen kaikkien turvaryhmien jäsenille. Kyseisen rakennuksen turvallisuusryhmän jäsenet kiertävät sovitussa järjestyksessä kaikki rakennuksen muut tilat ja antavat ohjeet poistumiseen. Jokaisella laitoksella on nimettynä vähintään kaksi(2) henkilöä, jotka hoitavat oman laitoksen tyhjentämisen. Kohteen naapurirakennusten turvallisuusryhmät estävät henkilöliikenteen omista rakennuksistaan kohteeseen. 9.1.3 Rakennuksesta poistuminen Ennen pelastusviranomaisen saapumista pelastustyötä johtaa rakennuksen turvallisuusvastaava turvallisuusryhmänsä avulla. Pelastusviranomaisen saavuttua rakennuksen turvallisuusvastaava selvittää tilanteen pelastusviranomaiselle, joka johtaa tästä lähtien pelastustyötä. Poistutaan käyttäen lyhintä merkittyä poistumistietä suorinta tietä ulos. Ulkokautta kierretään varoen pelastusajoneuvoja rakennuksen kokoontumispaikalle. On aina varauduttava nopeaan rakennuksesta poistumiseen pitämällä avaimet, lompakot ja matkapuhelimet mukanaan. Poistutaan käyttäen lyhintä merkittyä poistumistietä suorinta tietä ulos. Ulkokautta kierretään varoen pelastusajoneuvoja rakennuksen kokoontumispaikalle. On aina varauduttava nopeaan rakennuksesta poistumiseen pitämällä avaimet, lompakot ja matkapuhelimet mukanaan. Tietokoneista kirjaudutaan ulos ja vaaraa tuottavat laitteet sammutetaan. Työpaikan turvallisuusvastaavan määräyksestä ilmastointi pysäytetään valvomosta. Alustavasti sovitut kokoontumis- ja varapaikat ovat: Sähkötalo: pysäköintialue länsipuolella Tietotalon takana Konetalo: varalla pysäköintialue raskaiden hallien puolella Festia: Festian oma pysäköintialue Tietotalo: ulkoalue Kampusareena länsipuolella, varalla pysäköintialue pohjoispuolella Rakennustalo: pysäköintialue pohjoispuolella Päärakennus: Tamppi Areenan pysäköintialue 9.2 ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET Laaditaan toimintaohjeet yleisempien vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle. Ohjeet ovat yleisohjeita ja niitä sovelletaan tilanteen mukaan. Ohessa on esimerkkejä toimintaohjeista yleisimmissä vaara- ja onnettomuustilanteissa. 9.2.1 Toimintaohje tulipalon sattuessa Pelasta: pelasta itsesi ja vaarassa olevat varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä) ohjaa henkilökunta ja asiakkaat lähintä poistumistietä ulos älä käytä hissiä tulipalon sattuessa mene kokoontumispaikkaan Ilmoita: soita yleiseen hätänumeroon 112 kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa älä katkaise puhelua ilman lupaa ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle Sammuta: ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi) ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen lopeta ruiskutus liekkien kadotessa Ehkäise: rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta Opasta: järjestä palokunnan opastus paikalle ole palokunnan apuna Jälkivahinkojen torjunta: huolehdi jälkivartioinnista tuuleta tilat siivoa ja raivaa tilat poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan kuivaa tilat huolellisesti suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö 9.2.2 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Tee nopeasti tilannearvio: Selvitä mitä on tapahtunut onko potilas hereillä hengittääkö, toimiiko sydän Käynnistä potilaan ensiapu Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita Pyydä apua ensiaputaitoisilta Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksissa tee hätäilmoitus Yleinen hätänumero 112 Hätäilmoitusta tehdessä kerro: mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan) osoite ja kerros milloin miten opastus tapahtuu kuka olet Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan Järjestä selkeä opastus paikalle Älä jätä potilasta yksin Opettele henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet: Tarkista hengittääkö potilas, ellei, aloita puhalluselvytys kahdella puhalluksella, sulje sieraimet peukalolla ja etusormella, paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta, seuraa rintakehän liikkumista. Tarkista onko potilaalla merkkejä verenkierrosta, ellei ole, aloita paineluelvytys, hae oikea paikka, mittaa kaksi sormen leveyttä rintalastan alaosasta ylöspäin, aseta toisen kämmenen tyvi rintalastalle ja toinen käsi käden selän päälle. Paina 15 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa, anna rintakehän painua noin 4-5 cm jatka puhallus-paineluelvytystä, 2 puhallusta ja 15 painelua, kunnes potilas virkoaa tai et enää jaksa tai saat ammattiapua. 9.2.3 Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile Pidä kädet näkyvissä Pysy rauhallisena Vältä tuijottamista Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä Älä käännä selkääsi Vältä äkkinäisiä liikkeitä Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekaisen henkilön harhoja Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa 9.2.4 Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa Jos vastaat pommiuhkaussoittoon: Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta, millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy: Milloin pommi räjähtää? Miltä se näyttää? Millainen pommi se on? Missä se on? Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen? Asensitteko pommin itse? Miksi, milloin? Mikä on nimenne ja osoitteenne? Paina mieleen äänen tyyli ja murre taustaäänet uhkaajan kielenkäyttö Pyydä soittajaa odottamaan kun yhdistät puhelun vaihteeseen Ole rauhallinen Ole ystävällinen Sulje taustamusiikki Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi Täytä pommiuhkauslomake Hälytä Ilmoita heti turvallisuusvastuuhenkilöille Ellet heti tavoita heitä, soita 112 ja kerro: 1) kohde ja osoite 2) kelloaika 3) mitä pyydät poliisin tekemään (asiantuntija) 4) mihin opastus on järjestetty ja mihin auto voi ajaa 5) nimesi ja puhelinnumero, josta soitat 6) älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa 7) noudata ohjeita ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN. JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA YRITYKSEN JOHDON (TIEDOTTAJAN) TEHTÄVÄKSI 9.2.5 Toimintaohje varkaus- tai ryöstötapauksessa 9.2.5.1 Ennalta ehkäisevät toimet: varkautta ja ryöstöä edeltää usein tiedustelu tarkkaile oudosti käyttäytyviä asiattomia henkilöitä, seuraa tällaisten henkilöiden toimia ja paina tuntomerkit mieleesi, ilmoita havainnoistasi älä luota haalareiden yrityslogoon pidä arvokkaat laitteet ja rahat poissa näkyviltä ja käsilaukut/lompakot lukitussa kaapissa 9.2.5.2 Jos ryöstö tai varkaus tapahtuu: pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden uhattuna älä hälytä 9.2.5.2.1 Tuntomerkit: paina tuntomerkit mieleesi paina mieleen ryöstäjän ääni ja erikoistuntomerkit ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemista kiinnitä huomiota pakotapaan ja mahdollisiin apureihin 9.2.5.2.2 Hälyttäminen: hälytä vasta kun se voi tapahtua vaaratta hälytä puhelimella turvallisuudesta vastaava ja poliisi puh. 10022 ilmoita: paikka aseellinen/aseeton ryöstö tekijöiden määrä tuntomerkit/erikoistuntomerkit pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rekisterinumero älä sulje puhelinta ilman lupaa 9.2.5.2.3 Jälkitoimet: lukitse ovet huolehdi mahdollisista loukkaantuneista varmista mahdolliset todistajat suojaa jäljet ja esineet täytä tuntomerkkilomake itsenäisesti ja anna sellainen todistajille laita tuntomerkit paperille 9.2.6 Toimintaohje sähkökatkon sattuessa Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei oltu tallennettu. Ilmastointi pysähtyy. Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa, joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään. Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmiä on yleensä varmennettu sähkökatkon varalle. 9.2.6.1 Varmista sähkökatkon varalle: varmista varavalaistus varmista tietojärjestelmät suunnittele toiminta siten, että haitta on mahdollisimman pieni 9.2.6.2 Jos sähkö katkeaa: pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huoltohenkilöstö tulee melko nopeasti ja auttaa pois hissistä kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet. 9.2.7 Toimintaohje kaasuvaarassa Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Vaikka kohteessa ei normaalisti käytettäisikään kaasuja, mutta esim. korjaustöissä voidaan käyttää kaasuja, jotka ovat räjähdysvaarallista tai edistävät voimakkaasti palamista, jos niitä pääsee ilmatilaan. Tulipaloissa saattaa syntyä myös vaarallisia kaasuja, joiden väri on yleensä kellertävä. Pelastusviranomaiset antavat suojautumisohjeita radiossa sekä paikallisesti kaiuttimilla. Yleinen vaaramerkki voi tarkoittaa myös kaasuvaaraa. 9.2.7.1 TOIMINTAOHJEET SISÄISESSÄ KAASUVAARASSA: Jos sisätiloissa on esim. neste- tai asetyleenikaasun hajua: varo liekkiä tai kipinää, joka voi sytyttää kaasun räjähdysmäisesti poistu tiloista heti ja käske myös muita poistumaan heti suorita hätäilmoitus numeroon 112 ohjaa pelastusviranomaiset kohteeseen pelastusviranomainen mittaa kaasupitoisuuden ja tuulettaa tilat happikaasu on myös vaarallinen, edistää voimakkaasti palamista (voi olla myös hajustettu) 9.2.7.2 Kaasuvaaran uhatessa ulkopuolelta: 9.2.7.2.1 Jos olet sisällä: pysy sisällä ja kutsu ulkona olevat sisälle älä mene kellariin tai väestönsuojaan sulje ikkunat, ovet ja ilmastointi avaa radio ja kuuntele ohjeita, suositellaan RDS-radiota älä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja jos tarvitset välitöntä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112 jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi, jolloin kangas suodattaa ilmaa, älä käytä sähkö- tai muita laitteita, jotka voivat sytyttää kaasun älä lähde omatoimisesti ulos, voit joutua matkalla vaaraan jos alue joudutaan tyhjentämään, viranomaiset antavat siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla 9.2.7.2.2 Jos olet ulkona: mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin toimi, kuten edellä on neuvottu 9.2.7.2.3 Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen: älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma esim. nenäliinalla pyri pääsemään sisälle nopeasti jos et heti pääse sisälle, pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla älä mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle jos olet autossa, sulje ilmanvaihto ja pyri pois kaasupilvestä, kuuntele autoradiota Myrkkytietokeskus: puhelin (09) 471 977 9.2.8 Toimintaohje säteilyvaarassa Radioaktiivinen laskeuma voi syntyä vakavasta ydinvoimalaitosonnettomuudesta, ydinaseonnettomuudesta tai ydinräjäytyksestä. Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti radioaktiivista säteilyä. 9.2.8.1 Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin. Voimakkaan laskeumavaiheen ajaksi joudutaan työskentely keskeyttämään. Tällöin on suojattava mm. ilmastoinnin sisäänotto. On varauduttava seuraaviin toimenpiteisiin: mitattava saatua säteilyannosta, koska henkilön saaman säteilyannoksen ylittyessä joudutaan hänet vaihtamaan varattava suojavaatetus ihon suojaamiseksi ja pesun helpottamiseksi varattava suojanaamari hengityksen suojaamiseksi varataan ilmastoinnin suodattimia 9.2.8.2 Henkilöstön suojelu Mikäli laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika, on etukäteen selvitettävä: jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä 9.2.8.3 Työpaikkojen saaminen säteilysuojelukuntoon Työpaikat pyritään saamaan mahdollisimman tiiviiksi. Materiaalina käytetään esim. teippiä. Koneellinen ilmastointi pysäytetään. Tilapalvelu selvittää, kuinka ilmastointilaitteet voitaisiin peittää. Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden peittäminen, jolloin estetään pölyn pääsy laitteiden pinnalle ja puhdistustarve vähenee. Sisätilojen, koneiden, laitteiden yms. puhdistamisohjeiden laatiminen ennakolta. Radioaktiivisen säteilylaskeuman uhatessa pelastusviranomainen antaa säteilyvaroituksen. Säteilyvaroitus tarkoittaa, että radioaktiivinen laskeuma edellyttää sisälle suojautumista. 9.2.8.4 Tieto varoituksesta saadaan yritykseen: kunnan antamana yleisenä vaaramerkkinä kunnan johtokeskuksesta puhelinilmoituksena yleisradion välittämänä kaikkiin radiolähetyksiin RDS-järjestelmän avulla pelastusviranomainen antaa ohjeet joditablettien nauttimisesta 9.2.8.5 Varoituksen perusteella: työskentely keskeytetään tehtyjen suunnitelmien mukaisesti säteilysuojat viimeistellään johto hankkii tiedot, miten pitkäaikaiseksi suojautuminen muodostuu ja antaa toimintaohjeet sen mukaan 9.2.8.6 Toiminta säteilyhälytyksen tullessa Pelastusviranomainen antaa säteilyhälytyksen voimakkaan radioaktiivisen säteilylaskeuman uhatessa aluetta. Tällöin kaikki suojautuvat välittömästi sisälle tai virallisiin väestönsuojiin. Säteilyhälytyksen aikana otetaan toiminnassa huomioon seuraavat näkökohdat: vaikeimman säteilyvaaran aikana - noin kahden vuorokauden ajan - oleskellaan parhaimman suojan antavissa suojissa suojien ilmanottolaitteita käytetään vasta suojan hiilidioksidipitoisuuden siihen pakottaessa säteilysuojien ulkopuolisia tiloja ryhdytään käyttämään yleensä viranomaisten luvalla yrityksen johto tekee päätöksen töiden aloittamisesta pelastusviranomaisen antamien säteilytietojen perusteella kaikissa vaiheissa mitataan ja kirjataan henkilöstön saama säteilyannos. Kokonaisannos ei saisi nousta ainakaan yli 100 milliSv. Päätöksen tekee yleensä pelastusviranomainen. 9.2.8.7 Toiminta säteilyhälytyksen purkamisen jälkeen Laskeuman alaiseksi joutuneella alueella pelastusviranomainen ilmoittaa, milloin säteilyhälytys puretaan. Yrityksissä toimitaan yleensä viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. 9.2.8.8 Toiminnassa noudatetaan seuraavia näkökohtia: työpaikkojen, koneiden, raaka-aineiden, tarvikkeiden ja vastaavien saastuneisuus mitataan ja puhdistetaan työpaikalle mennään puhdistuspaikalla tehdyn tarkastuksen kautta annosmittaus suoritetaan työpaikoittain ja jokaisen saamat annokset kirjataan suojelujohtaja antaa henkilöstölle tilanneselostuksen ja toimintaohjeet 9.2.8.9 Ohjearvoja säteilyltä suojautumisessa Ulkoisen säteilyn annosnopeus suojautuminen 0,01 - 0,6 mikroSv/h Ei tarvita. 0,7 - 50 mikroSv/h Normaali ulkona liikkuminen ei aiheuta suojavaatetuksen tai hengityssuojaimien käyttöä. Tilanteesta riippuen saatetaan kuitenkin pölyävää ulkotyötä tekeville suositella hengityssuojaimen käyttöä. 0,06 - 2,0 milliSv/h Turhaa ulkona oloa tulee välttää erityisesti silloin, kun laskeumapölyä on ilmassa. Ulkona ollessa on suositeltavaa käyttää hengityssuojainta. Sisälle mentäessä on ulkovaatteet puhdistettava ja jätettävä sisätilojen ulkopuolelle. On myös peseydyttävä huolellisesti. Viranomaiset antavat tarkemmat ohjeet. (60-2000 mikroSv/h) 2,0 – 1000 milliSv/h Ulkona liikuttaessa on käytettävä hengityssuojainta ja suojavaatetusta: tiivis suoja- tai sadepuku, kumisaappaat ja käsineet. Myös säteilyn yleismittari on suojattava ulkona läpinäkyvällä muovipussilla laskeumapölyltä. Suojavaatetus on puhdistettava ennen sisälle menoa. Perusteellinen peseytyminen on välttämätöntä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että elintarvikkeet on suojattu pölyltä. Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava. 9.2.9 Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa Väestönsuojien hoitajille toimitetaan väestönsuojan kunnostajan opas sekä opas: väestönsuojan huolto ja käyttö. Valmistele suoja: tyhjennä suoja, jos siellä on säilytetty suojakäyttöön kuulumatonta tavaraa poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi varaa vettä 30 l/henkilö asenna kuivakäymälät paikoilleen tarkista ovet luukut ja niiden tiivisteet asenna sulkuteltta oveen varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet varaa puhelin ja radio tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät varaa hygieniavälineitä varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin varaa elintarvikkeita varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen Suojauduttaessa: ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä ota mukaan mahdollisia viihtyvyysvälineitä, lukemista, kuuntelulaitteita,,, ota mukaan nukkumisvarusteita, tyyny, peitto,,, toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan suojaan laaditaan päiväohjelma 10 LIITTEET 10.1 Sodexo ravintola Erkkerin pelastussuunnitelma 10.2 Juvenes ravintola Newtonin pelastussuunnitelma 10.3 Juvenes Cafe Joulen pelastussuunnitelma 10.4 Juvenes ravintola Edisonin pelastussuunnitelma 10.5 Juvenes ravintola Zip:n pelastussuunnitelma 10.6 Suojelupiirustukset LIITE 10.1 Sodexo ravintola Erkkerin pelastussuunnitelma SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 1/24 PELASTUSSUUNNITELMA SODEXO OY RAVINTOLA: Erkkeri Osoite: Korkeakoulunkatu 10, Tampere Pvm 30.5.2012 Laatinut: Hyväksynyt: Suunnitelman päivitys Asia Pelastussuunnitelman päivitys JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Päivittänyt Auli Leppänen Versio ja pvm: Hyväksynyt Anu Oksanen 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 2/24 Sisällys 1 2 3 Pelastussuunnitelman perusteet ja tarkoitus ............................................................................ 3 Vaarojen ja riskien arviointi ...................................................................................................... 6 Sodexon toimitilojen turvallisuusjärjestelyt ............................................................................... 6 3.1 Paloturvallisuus ............................................................................................................... 7 3.1.1 Rakenteellinen paloturvallisuus.................................................................................... 7 3.1.2 Poistumisturvallisuus ................................................................................................... 7 3.1.3 Tuhopolttojen torjunta .................................................................................................. 8 3.1.4 Alkusammutuskalusto .................................................................................................. 9 3.1.5 Palotekniset laitteet.................................................................................................... 11 3.1.6 Tulitöiden valvonta ..................................................................................................... 11 3.1.7 Sähkölaite ja laitteistoturvallisuus .............................................................................. 11 3.1.8 Palavat ja vaaralliset aineet ....................................................................................... 12 3.1.9 Muuta paloturvallisuudesta ........................................................................................ 12 3.2 Toimitila- ja rikosturvallisuus .......................................................................................... 13 3.3 Työturvallisuus .............................................................................................................. 13 3.3.1 Ensiapuvälineet ......................................................................................................... 13 3.4 Ympäristöturvallisuus .................................................................................................... 13 3.5 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja heidän tehtävät .................................................. 14 3.6 Turvallisuuskoulutus ...................................................................................................... 15 3.6.1 Perehdytys ................................................................................................................ 15 3.6.2 Työturvallisuuskorttikoulutus ...................................................................................... 15 3.6.3 Ensiapukoulutus ........................................................................................................ 15 3.6.4 Alkusammutuskoulutus .............................................................................................. 15 3.6.5 Poistumisharjoitus...................................................................................................... 15 4 Toimintaohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi .................................................................................................................................. 16 5 Muu omatoiminen varautuminen ............................................................................................ 16 6 Liitteet .................................................................................................................................... 17 Liite 1: Kohteen tiedot, liittyminen kiinteistön ja alueelliseen pelastustoimeen ........................... 17 Liite 2: Koulutus henkilöstölle .................................................................................................... 18 Liite 3: Sodexon turvallisuusohjeet ............................................................................................ 19 Liite 4: Pohjapiirrokset ............................................................................................................... 22 Liite 5: Kiinteistön piha-alueen asemapiirros.............................................................................. 23 Liite 6: Syttyvyysluokkatodistus ravintolassa käytettävistä kankaista (tarvittaessa) .................... 24 Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 1 Sivu 3/24 Pelastussuunnitelman perusteet ja tarkoitus Tämä pelastussuunnitelma liittyy kiinteistön pelastussuunnitelmaan ja on osa kiinteistön varautumista ja ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään turvaamaan ihmisten terveys ja turvallisuus, kiinteistö, omaisuus, ympäristö sekä liiketoiminnan jatkuvuus. Liittyminen kiinteistön pelastussuunnitelmaan on kuvattu liitteessä 1. Yleinen toimintavelvollisuus (Pelastuslaki 29.4.2011/379 3§) Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Huolellisuusvelvollisuus (Pelastuslaki 29.4.2011/379 4§) Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Varovaisuus tulen käsittelyssä (Pelastuslaki 29.4.2011/379 5§) Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus (Pelastuslaki 29.4.2011/379 9§) Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen; 2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Rakennusten uloskäytävät (Pelastuslaki 29.4.2011/379 10§) Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Kiinteistöjen pelastustiet (Pelastuslaki 29.4.2011/379 11§) Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä. Laitteiden kunnossapito (Pelastuslaki 29.4.2011/379 12§) Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 4/24 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; 4) poistumisreittien opasteet ja valaistus; 5) väestönsuojien varusteet ja laitteet. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta; 2) laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein; 3) huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä; 4) toimenpiteiden kirjaamisesta. Omatoiminen varautuminen (Pelastuslaki 29.4.2011/379 14§) Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. Pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 29.4.2011/379 15§) Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; 3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407 1§) Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava: 9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin. Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastussuunnitelman sisältö (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407 2§) Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 5/24 Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407 3§) Pelastuslain 16 §:ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on laadittava yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa: 1) arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; 2) käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja; 3) tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai 4) tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 §:n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laadinnasta. Mikäli Sodexo vuokraa tiloja ulkopuolisille tai järjestää tarjoilun kiinteistön muussa osassa kuin ravintolassa järjestettävään tapahtumaan, on tilojen vuokrauksen yhteydessä kirjattava: Kenelle tapahtuman pelastussuunnittelu kuuluu Miten turvajärjestelyt hoidetaan Mitä lupia ja ilmoituksia järjestäjän/Sodexon on hoidettava. Saako tapahtuman järjestäjä käyttää kiinteistön ja Sodexon pelastussuunnitelmaa suunnittelun tukena. Myös muissa tapahtumissa, joita järjestetään Sodexon tiloissa, on otettava kantaa järjestäjänä ja aliurakoitsijana toimimiseen. Esim., että Sodexo liittyy järjestäjän pelastussuunnitelmaan ja kirjattava Sodexon omat asiat sen liitteeksi. Näitä asioita ovat mm. arvioidut riskit, turvajärjestelyt, ohjeet ja koulutus. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 2 Sivu 6/24 Vaarojen ja riskien arviointi Vaarojen ja riskien arviointi suoritetaan vuosittain Sodexon riskikartoitus-lomakkeella. Toimipaikan esimies vastaa, että toimipaikassa on voimassa oleva riskikartoitus. Riskikartoituksen tavoitteena on tunnistaa työstä ja työympäristöstä työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä laatia toimenpidesuunnitelma niiden poistamiseksi. Riskikartoitus tehdään vähintään vuosittain yhteistyössä toimipaikan henkilöstön kanssa yhteisessä toimipaikan palaverissa riskikartoituslomakkeella. Riskikartoitus on tehtävä jokaisesta tehtäväryhmästä erikseen, esim. keittiö, aula, postitus, kiinteistöpalvelut, koska riskit eri tehtävissä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Riskikartoitus tulee tehdä myös, jos työpaikan olosuhteet tai työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Riskejä arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyyden sekä seurausten vakavuuden perusteella. Näiden kahden tekijän perusteella muodostetaan riskiluokka kullekin vaaratekijälle. Vakavimmat riskit pyritään torjumaan tai niitä pyritään pienentämään. Toimenpidesuunnitelma riskien torjumiseksi viedään osaksi toimipaikan toimintasuunnitelmaa. Täytetty riskikartoituslomake säilytetään toimipaikkakansiossa. Sodexon toimintaympäristössä yleisiä riskejä, jotka tulee huomioida toiminnassa, ovat: Melu (tiskissä) Haavat (veitsellä leikkaaminen, pakeista ja pahvilaatikoista aiheutuvat haavat) Korkea lämpötila (keittiöissä paljon lämpöä aiheuttavia laitteita) Riittämätön ilmanvaihto (pesukoneet tuottavat paljon vesihöyryjä) Jauhopöly (leipomisessa) Nostoista aiheutuvat riskit (painavia lähetyksiä ja ruoka-astioita) Ergonomiset riskit (nostot, työskentelyasennot) Kuumat pinnat ja nesteet (palovammat) Liukastuminen & kompastuminen Kemiallisista aineista aiheutuvat riskit (siivousaineet) Tulipalon vaara (erityisesti rasvapalo) Poistumisteiden siisteys (poistumisteillä ei varastoida tavaroita) Jokaisella työntekijällä on lisäksi velvollisuus havainnoida työympäristöä ja siihen liittyviä riskejä ja poikkeamia sekä raportoida niistä esimiehelle ja mahdollisuuksien mukaan poistaa vaaraa aiheuttava tekijä. Esimies ilmoittaa poikkeamista turvallisuus- ja työsuojeluorganisaatiolle turvallisuushavaintolomakkeella. 3 Sodexon toimitilojen turvallisuusjärjestelyt Toimitilojen turvallisuusjärjestelyiden tarkoituksena on suojata kiinteistö sekä siellä olevat ihmiset ja omaisuus onnettomuuksilta, vaaratilanteilta ja rikoksilta sekä muilta mahdollisilta turvallisuuspoikkeamilta. Sodexon toimitilojen turvallisuusjärjestelyiden tarkoituksena on suojata Sodexon tilat, siellä olevat ihmiset ja omaisuus. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 7/24 3.1 Paloturvallisuus Tulipalojen syttymiseen ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin voidaan vaikuttaa suuresti varautumalla niihin ennalta. Hyvä ja aktiivinen ennaltaehkäisevä työote paloturvallisuudessa on lähtökohtana turvalliselle toiminnalle. Hyvä siisteys ja järjestys on kaiken turvallisuuden ylläpitämisessä perusasia! Kiinteistössä on ylläpidettävä hyvää järjestystä ja siisteyttä, sillä se on tehokas tapa pitää toimintaympäristö turvallisena. Hyvän siisteyden ja järjestyksen avulla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä vaaratilanteita, onnettomuuksia ja rikoksia. 3.1.1 Rakenteellinen paloturvallisuus Palo-osastointi ja -ovet Rakennuksen eri kerrokset/tilat/osastot ja porraskäytävät on yleensä muodostettu eri paloosastoksi. Palo-osaston koko on rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja. Palo-osastoinnit suunnitellaan rakentamismääräysten mukaan ja hyväksytään rakennusluvassa. Palo-osastoinnin tarkoituksena on antaa henkilöille aikaa poistumiseen sekä estää palokaasujen ja palon leviämistä. Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri paloosastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. Yleensä ravintola ja keittiö sijaitsevat samalla palo-osastolla. Palo-ovet on pidettävä kiinni/suljettuna ja niiden on oltava hyvässä kunnossa (lasit ehjät, itsestään sulkeutuvat ja salpautuvat sekä sulkeutuvat tiiviisti, oven alla enint. 10 mm rako). Palo-ovia ei saa kiilata auki missään tilanteessa. Automaattiset palo-ovet, jotka sulkeutuvat automaattisesti tulipalon syttyessä, voivat olla auki normaalisti. Oviaukot tulee pitää kuitenkin aina vapaana eikä oviaukossa saa säilyttää tavaroita. Palo-osastojen väliset läpiviennit on oltava tukittu / tiivistetty, jotta palo ei pääse leviämään myöskään niiden kautta. Ravintolan lähiympäristön palo-osastoinnit on esitetty kiinteistön pelastussuunnitelmassa. Palo-osastoinnit on merkittävä liitteessä 4 esitettyihin pohjapiirroksiin. 3.1.2 Poistumisturvallisuus Poistumistiet Tiloista tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Tiloissa on yleensä jokaisesta poistumisalueelta kaksi toisistaan riippumatonta palo-osastoitua ja ulos johtavaa poistumiskäytävää. Ulos johtavien käytävien ja poistumisteiden ovet on saatava sisäpuolelta auki ilman avainta aina, kun siellä on ihmisiä. Poistumisteillä ei saa varastoida tavaroita. Poistumisteiden tukkiminen on johtanut ihmisten kuolemiin ja tallautumisiin hätätilanteissa. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että poistumistiet ovat aina vapaana. Poistumistiet on merkittävä liitteessä 4 esitettyihin pohjapiirroksiin vihreillä nuolilla. Poistumistiemerkinnät Poistumistiet on merkittävä mahdollisimman näkyvästi kulkusuuntaan osoittavilla jälkiheijastavilla tai akkuvarmenteisilla poistumisvaloilla (kiinteistön omistan tehtävä) vihreillä suuntanuolilla ja Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 8/24 kilvillä. Poistumistiemerkinnät on oltava hyvin havaittavissa eikä niitä saa peittää missään tilanteessa. Poistumista voidaan tehostaa turvavalaistuksella ja jälkivalaisevilla kilvillä. Turva- ja merkkivalaistuksen täytyy toimia vähintään 30 minuuttia oman teholähteen varassa. Vuoden 2005 jälkeen asennetuilla laitteilla toiminta-aika on 1 tunti ja lisäksi niillä on oltava kunnossapitoohjelma. Pimeinä olevista poistumisvaloista on ilmoitettava esimiehelle/kiinteistölle. Kokoontumispaikka Jokaisella toimipaikalla on oltava määriteltynä kokoontumispaikka, jonne esim. tulipalon sattuessa ihmiset ohjataan. Lisäksi varakokoontumispaikka on myös oltava määriteltynä. Mikäli ensisijainen kokoontumispaikka ei ole käytössä, ohjataan ihmiset varakokoontumispaikalle. Poistumistiekartta ja kokoontumispaikan sijainnin osoittava kartta on oltava esillä toimipaikassa. Toimipaikan kokoontumispaikka sijaitsee: Päätalon pääovien edessä Toimipaikan varakokoontumispaikka sijaitsee: Kokoontumispaikka on merkittävä liitteessä 5 esitettyyn asemapiirrokseen. Evakuointi Toimipaikan esimies vastaa pelastussuunnitelman mukaisesti toimipaikan evakuoinnista (esim. ravintolan asiakkaat ja henkilökunta). Esimiehen poissa ollessa on hänellä oltava sijainen, joka vastaa tarvittaessa evakuoinnista ja muista tarvittavista toimenpiteistä. Toiminta tulipalotilanteessa on kuvattu turvallisuusohjeessa liitteessä 3. 3.1.3 Tuhopolttojen torjunta Tuhopolttojen torjunta perustuu pääasiassa hyvään suunnitteluun ja ennaltaehkäiseviin jokapäiväisiin toimintatapoihin. Toimipaikan suunnittelussa tulee ottaa jo rakennusvaiheessa huomioon seuraavat asiat: Kestävät rakennusmateriaalit Hyvä valaistus Avoin ympäristö, eikä kasvustoja seinän viereen Mahdollinen aidattu alue (erityisesti lastaus-, tehdas- ja varastoalueet) Riittävä murtosuojaus & valvonta Rakenteellinen suojaus ja lukitukset Kulunvalvonta, kameravalvonta ja vartiointi Jätekatokset ja jäteastiat sijoitettu riittävän etäälle, ei kattolippaan alle. Min. 8 m etäisyys. Jätekatokset lukittavissa, oikea rakennusmateriaali & valaistu Osastointi 30 min paloa kestävin rakentein. Katon rakenne nousee poispäin rakennuksesta --> tuli ei käänny rakennukseen päin. Tupakointipaikat etäällä jätekatoksista ja lastauslaitureilta, rakennuksista, lisäksi turvalliset tuhka-astiat. Jokapäiväisessä tuhopolttojen torjunnassa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Ei tavaroiden varastointia rakennuksen seinustalle, eikä ilmanvaihtokanavan, ovien ja ikkunoiden eteen. Min. 8 m etäisyys. Tavaroiden ja jätteiden säilytys hoidetaan lukituissa tiloissa tai jätekatoksissa. Pidetään ulko-ovet kiinni ja lukittuina, kun ne eivät ole valvonnan alla. Lukitaan ikkunat yöksi. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 3.1.4 Sivu 9/24 Pidetään palo-ovet kiinni. Ylläpidetään hyvää järjestystä ja siisteyttä. Ympäristön jatkuva aktiivinen havainnointi. Ylimääräistä palokuormaa ei kerätä toimipaikkaan eikä säilytetä asiaankuulumattomilla paikoilla, kuten poistumisteillä tai seinustoilla ja lastauslaitureilla Ilmoitetaan havaituista poikkeamista ja suoritetaan korjaavat toimenpiteet, esim. sammunut ulkovalaisin. Jätekatoksissa tai rakennuksen vieressä ei tupakoida – ei edes sateella! Tupakointipaikoilla on oltava turvalliset tuhka-astiat (kannelliset tai tukahduttavat) Alkusammutuskalusto Alkusammutuskalusto on oltava merkitty asianmukaisesti eikä sammutuskaluston sijainnin osoittavia merkkejä saa peittää missään tilanteessa. Alkusammutuskalustolle pääsyn on oltava esteetön eikä niiden edessä saa varastoida tavaroita. Alkusammutuskalusto pitää tarkastaa ja huoltaa määräajoin. Alkusammutuskalusto on pidettävä niille osoitetuissa paikoissa eikä niitä saa tarpeettomasti siirtää muualle, kuin mitä niiden sijoitusmerkinnät osoittavat. Opastemerkintöjen on oltava näkyvillä myös asiakkaille. Alkusammutuskaluston sijoituskorkeuden pitää olla sellainen, josta ne on helppo nostaa. Sodexon keittiössä on oltava vähintään seuraava alkusammutuskalusto: Sammutuspeite (min. koko 120cm x 180cm) Hiilidioksidi- tai nestesammutin, joka soveltuu myös rasvapalojen sammuttamiseen (suositus F-tyypin sammutin). Jauhesammuttimen hankintaa tulee miettiä toimipaikkakohtaisesti, sillä jauhesammuttimen pöly leviää laajasti keittiössä, jonka johdosta esillä olleet raaka-aineet pilaantuvat ja keittiön toiminta keskeytyy. Jauhesammutin on yleensä kiinteistön hankkima. Käytössä oleva alkusammutuskalusto: Sammutuskalusto Kyllä Pikapaloposti x Käsisammutin x Sammutuspeitto x Muu: Ei Alkusammutuskaluston sijainti on merkittävä pohjapiirroksiin liitteessä 4. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 10/24 Käsisammuttimen käyttökuntoon laittaminen 1. Poista varmistin 2. Purista suutin auki 3. Paina laukaisinkahva alas Käsisammuttimen käyttö 1. Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi, sammuta tuulen yläpuolelta) 3. Levitä jauhepilvi kohteeseen Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä 2. Aloita edestä, jatka taakse. Sammuta alhaalta ylös. LIEKKIEN JUUREEN 4. Lopeta ruiskutus liekkien kadotessa LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö 5. Yhteistyöllä sammuu suurempikin tulipalo. Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 3.1.5 Sivu 11/24 Palotekniset laitteet Paloilmoittimella ja sammutuslaitoksella tulee olla nimetty vastuuhenkilö ja hoitaja, joka vastaa huolto- ja kunnossapito-ohjelman noudattamisesta sekä (määräaikais)huolloista, kuukausikokeista, määräaikaistarkastuksista sekä irtikytkennöistä. Ilmaisimien lähelle tai putkistoihin ei saa laittaa/kiinnittää tavaroita Vapaa etäisyys sprinklereihin ja paloilmaisimiin on oltava vähintään 1m. Käytössä olevat palotekniset laitteet: Järjestelmä Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinklerijärjestelmä) Kuulutusjärjestelmä Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Irralliset palovaroittmet Savunpoistojärjestelmä Kyllä x Ei x x x x x Paloilmoitin painikkeiden, palokellojen ja paloilmoitin keskuksen sijainnit on merkittävä pohjapiirroksiin liitteessä 4 (jos kiinteistössä on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä). Painikkeiden eteen ei saa tavaraa laittaa ja ne on merkittävä asianmukaisin merkinnöin. 3.1.6 Tulitöiden valvonta Tulitöiden suorittamisessa on noudatettava vakuutusehtojen määräämää suojeluohjetta. Tulitöitä on valvottava ja vartioitava. Vaadittavat tulityölupakaavakkeet on täytettävä asianmukaisesti. Jokaisella tulityötekijöillä on oltava voimassaoleva tulityökortti. Tulitöissä noudatetaan kiinteistön ohjeistusta ja käytänteitä, eli kiinteistön tulityösuunnitelma tai tulitöiden valvontasuunnitelmaa. 3.1.7 Sähkölaite ja laitteistoturvallisuus Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja ne on huollettava maahantuojan/valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti. Sähkölaitteet ja niiden asennusten on oltava määräysten mukaiset. Laitteita saa käyttää ainoastaan niille suunniteltuun käyttötarkoitukseen käyttöohjeiden mukaisesti. Laitteet tulee huoltaa niiden huolto-ohjelman mukaisesti.Laite hankinnat tehdään Sodexon ohjeistuksen mukaisesti ja asennuksissa sekä huollossa käytetään valtuutettuja asentajia. Huoltoyritysten yhteystiedot on kirjattava liitteeseen 1. Koneiden ja laitteiden virta on katkaistava työvuoron päättyessä. Kuumissa sähkölaitteissa etäisyydet syttyviin aineisiin on oltava riittävät tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi. Koneita ja laitteita saavat käyttää ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat saaneet koulutuksen laitteiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 3.1.8 Sivu 12/24 Palavat ja vaaralliset aineet Sodexolla käytettävät kemikaalit on lueteltu Sentrassa. Toimipaikassa säilytettävät vaaralliset aineet: Vaarallinen aine Vaarallisuusluokka Määrä Säilytyspaikka ja käyttökohde Palavia ja vaarallisia aineita ei saa turhaan säilyttää työpaikalla ja niiden määrät tulee olla mahdollisimman pienet. Vaarallisien aineiden käyttö- ja merkitsemisohjeita on noudatettava. Käyttöturvallisuustiedotteet säilytetään samassa paikassa toimipaikassa henkilöstön saatavilla, missä ko. kemikaaleja säilytetään. Käyttöturvallisuustiedotteissa mainittuja suojavälineitä on käytettävä ja niissä mainittuja työ- ja turvallisuusohjeita on noudatettava. Ensiapuvälineiden on oltava soveltuvia käytettävien vaarallisten aineiden aiheuttamien tapaturmien ja altistumisien hoitamiseen. Jokainen pullo/astia, jossa säilytetään vaarallisia aineita on merkittävä siten, että aine on tunnistettavissa. Säilytyspaikan on oltava turvallinen ja sellainen, että mahdollisia aineen vuotoja voidaan hallita ja torjua. 3.1.9 Muuta paloturvallisuudesta Ravintolassa käytettävien sisustustekstiilien paloturvallisuus Ravintolassa käytettävien sisustustekstiilien (esim. matot, verhot, istuinpäälliset) paloturvallisuus tulee kyetä osoittamaan syttyvyysluokkatodistuksella. Sisustustekstiilien syttyvyysluokka tulee olla SL1, eli vaikeasti syttyvä. Syttyvyysluokkatodistukset tulee liittää pelastussuunnitelmaan liitteeksi 6. Tupakointi ja avotulen käsittely Tupakointi on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla piha-alueella. Tupakointipaikoilla on oltava turvalliset tuhka-astiat (kannelliset tai tukahduttavat). Jäteastioihin ei saa tyhjentää tuhkakuppeja tms. palavaa tavaraa eikä tuhka-astioihin saa laittaa mitään syttyvää materiaalia. Kynttilöitä (suositus: matalamalliset, tukevat + lämpöä eristävä pohja) saa polttaa ainoastaan vastuuhenkilön luvalla ja palamattomalla alustalla. Ulkotulia poltettaessa on huomioitava säätila (tuuli) ja savun/noen haittavaikutukset ympäristöön sekä tutustuttava ensiksi ulkoroihussa oleviin ohjeisiin. Ennen tulen sytyttämistä on varmistettava, että niiden ympäristössä ei ole tulenarkaa materiaalia kuten erilaisia koristeita. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 13/24 3.2 Toimitila- ja rikosturvallisuus Kiinteistö- ja toimitila- sekä rikosturvallisuuden toimenpiteillä pyritään suojaamaan organisaation käytössä olevat tuotanto- ja toimitilat, henkilöt sekä omaisuus ulkopuolisilta uhkilta ja rikoksilta. Näitä ovat mm. murto, varkaus ja ryöstö. Osa-alue jaetaan rakenteelliseen turvallisuuteen (mm. lukitukseen ja murtosuojaus) sekä turvallisuusvalvontaan (mm. turvallisuustekniikka & vartiointi). Toimipaikassa on seuraavat turvallisuusjärjestelyt käytössä mekaanisen lukituksen lisäksi: Turvallisuusjärjestely Kyllä Ei Kulunvalvontajärjestelmä x Kameravalvontajärjestelmä x Rikosilmoitinjärjestelmä x Henkilökorttikäytäntö x Vartiointi x Muu: Muu: Toimitilojen muu rakenteellinen suojaus: 3.3 Työturvallisuus Työturvallisuuden osalta toimitaan Sodexon työhyvinvointiohjelman (sis. työsuojelun toimintaohjelman) ja työturvallisuusohjeistuksen mukaisesti. Työhyvinvointiohjelma löytyy Sentrasta sekä toimipaikkakansiosta. 3.3.1 Ensiapuvälineet Työturvallisuuslaki edellyttää työpaikan ensiapuvalmiutta. Työterveyshuollon ammattihenkilöt osallistuvat ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja sen ylläpitoon yhdessä Sodexon kanssa. Ensiapuvalmiutta ylläpidetään STM:n ohjeiden mukaisesti. Jokaisessa toimipaikassa tulee olla riittävä määrä ensiapukaappeja. Toimipaikkakohtaisesti selvitetään kuuluuko kaappi kiinteistölle, jolloin sopimusasiakas hankkii kaapin, vai hankkiiko sen Sodexo. Ensiapukaapin sisällöstä vastaa: Osapuoli Kyllä Asiakasyritys Sodexo x Ei x Sodexon vastatessa ea-kaapin sisällöstä, toimitaan seuraavasti: Esimies huolehtii kaapin täydennyksestä. Ensiapukaapissa tulee olla esillä hätänumero ja nimilista henkilöistä, jotka ovat toimipaikan ensiapukoulutettuja. Toimipaikka tilaa ensiaputarvikkeet itse Pamarkilta www.pamark.fi. Jos toimipaikassa ei ole käytössä Click&Buy-ostotilaustyökalua voi toimipaikka tilata tuotteet perinteisesti Pamarkin asiakaspalvelusta puhelimitse tai sähköpostitse. Tällöin tilauksessa tulee näkyä tuotenumero, tuote, kappalemäärät sekä toimitusosoite eli Sodexo Oy/toimipiste, kustannuspaikka sekä tilaajan nimi ja puhelinnumero. Ajantasainen ensiapukaapin sisältö on esitetty Sentrassa. 3.4 Ympäristöturvallisuus Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuudessa on huomioitava seuraavaa: vastuuhenkilöt nimetty ja koulutettu Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 14/24 ympäristölupa- ja ilmoitusasiat selvitetty ja kunnossa kemikaalien määrän ja vaarallisuuden mukaiset selvitykset tehty kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti kaikista kemikaaleista on käytössä ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet tunnetaan kemikaalien haitalliset ominaisuudet ja käyttäytyminen normaali- ja häiriötilanteissa, esim. tulipalossa pelastuslaitokselle on annettu ajan tasalla olevat tiedot kemikaaleista, niiden määristä ja sijainnista (tämä vain kemikaali-ilmoitusvelvollisissa kohteissa) henkilöstö ja alihankkijat perehdytetty ja koulutettu ympäristön suojeluun jätteitä käsitellään, säilytetään ja toimitetaan eteenpäin ohjeiden mukaisesti tarvittavat ongelmajätteiden lupa-asiat kunnossa ja käsittely ohjeiden mukaista laitteiden ja järjestelmien vikaantumisiin ja vuotoihin on varauduttu tarvittavat turvalaitteet huolletaan ja testataan säännöllisesti tarvittaessa maaperän ja vesistöjen mittauksia suoritetaan. 3.5 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja heidän tehtävät Turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tehtävänä on ryhtyä tilanteen mukaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on suojella henkilöstöä ja asiakkaita, ehkäistä omaisuusvahinkoja tai rajata ne mahdollisimman vähiin. Turvallisuudesta vastaavat henkilöt on esitetty liitteessä 1. Turvallisuusvastaavien ennalta ehkäiset tehtävät 1. Perehtyy kiinteistön poistumisreitteihin, tiloihin, turvallisuusjärjestelyihin & pelastussuunnitelmaan 2. Huolehtii oman kerroksensa poistumisreittiopasteista siten, että sekä henkilöstö että asiakkaat saavat tiedot poistumisreitistä. 3. Opastaa alueensa henkilöstöä alkusammutusvälineiden käytössä, tiedottaa poistumisreiteistä, kokoontumispaikoista ja palosuojelujärjestelyistä. 4. Huolehtii alueensa ensiapuvälineistä. 5. Tuntee alueensa alkusammutusvälineistön sijainnin ja osaa käyttää sammutinta ja sammutuspeittoa. 6. Huolehtii, että toimipaikan turvallisuusohjeet ovat pysyvästi esillä työtilojen ilmoitustaululla. 7. Valvoo, että turvallisuuteen vaikuttavat asiat ovat kunnossa ja tekee poikkeamista ilmoitukset kiinteistölle. Turvallisuusvastaavien tehtävät poistumistilanteessa 1. Opastaa asiakkaita/henkilöstöä poistumistilanteessa siirtymään turvallista reittiä kokoontumispaikalle. 2. Varmistuu vastuualueellaan olevien liikuntaesteisten henkilöiden poistumisesta. 3. Turvallisuusvalvoja poistuu tiloista viimeisenä ja varmistaa, että kukaan ei ole jäänyt alueelle. 4. Sulkee osastoivat ja muut ovet poistuessaan tiloista. Huom! Ei lukitse! 5. Turvallisuusvalvoja ilmoittautuu kokoontumispaikalta turvallisuusjohdolle ja raportoi oman alueensa tyhjentämisestä. 6. Tarvittaessa huolehtii ilmastoinnin hätäpysäytyksestä. 7. Kokoontumispaikalla Jokaisen työntekijän vastuulle kuuluu muiden apua tarvitsevien auttaminen sekä opastaminen. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 15/24 3.6 Turvallisuuskoulutus 3.6.1 Perehdytys Toimipaikan esimies eli turvallisuusvastaava vastaa työntekijöiden perehdyttämisestä. Jokaiselle työntekijälle on perehdytettävä seuraavat pelastussuunnitelmaan liittyvät asiat: Yleiset riskitekijät ja niihin varautuminen Turvallisuusohjeet ja pelastussuunnitelma Poistumisteiden sijainti Kokoontumispaikan sijainti Väestönsuojan sijainti (ks. Kiinteistön pelastussuunnitelma) Alkusammutuskaluston sijainti, käyttö, tyypit Ensiapukaappien sijainti ja sisältö Palo-osastointi ja sen merkitys Palotekniset laitteet yleisellä tasolla (mitä ko. tiloissa on, miten ne toimivat, esim. hälytys) Läpikäyty perehdytys kirjataan henkilökohtaiseen perehdytysvihkoon tai pelastussuunnitelman koulutuskirjaussivulle liitteeseen 2. Perehdytystietoihin kirjataan päivämäärä, työntekijän allekirjoitus sekä perehdyttäjän allekirjoitus. Uusi työntekijä perehdytetään Sodexon perehdytysohjelman mukaisesti ja tilapäinen työntekijä tilapäisen työntekijän perehdytys-lomakkeen avulla. 3.6.2 Työturvallisuuskorttikoulutus Sodexo järjestää työturvallisuuskorttikoulutusta säännöllisesti työntekijöilleen. Työturvallisuuskorttikoulutusten ajankohdat ja paikat löytyvät Sentran koulutuskalenterista. Työturvallisuuskorttikoulutuksen tavoite on lisätä turvallisuustietoisuutta ja siten ennaltaehkäistä ja torjua vaaratilanteita, vahinkoja, tapaturmia sekä onnettomuuksia. 3.6.3 Ensiapukoulutus Ensiapukoulutettuja tulee olla vähintään 5% työntekijöistä. Sodexon ensiapukoulutusten järjestäjä on Tammed Oy. Ensiapukoulutusten ajankohdat ja paikat löytyvät Sentran koulutuskalenterista. 3.6.4 Alkusammutuskoulutus Alkusammutuskoulutuksessa tutustutaan ennakolta sammuttimiin, eri sammutintyyppeihin ja malleihin ja harjoitellaan niiden käyttöä. Alkusammutuskoulutusta järjestetään toimipaikan tarpeen mukaan yhdessä Sodexon yhteistyökumppanien kanssa. Sodexon henkilöstö osallistuu kiinteistön järjestämiin alkusammutuskoulutuksiin. Koulutuksen tavoite on harjoitella ja ylläpitää alkusammutustaitoja. Koulutukseen osallistuminen kirjataan liitteeseen 2. 3.6.5 Poistumisharjoitus Sodexon henkilöstön osallistuu kiinteistön järjestämiin poistumisharjoituksiin, joiden tarkoituksena on harjoitella ja ylläpitää turvallisen poistumisen osaamista. Poistumisharjoitukseen osallistuminen kirjataan liitteeseen 2. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 16/24 4 Toimintaohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi Sodexolla on yleiset turvallisuusohjeet erilaisten turvallisuuspoikkeamien varalle. Turvallisuusohjeet pidetään henkilöstön nähtävillä toimipaikan ilmoitustaululla tai sellaisessa paikassa, jossa ne ovat aina henkilöstön saatavilla. Turvallisuus ja toimintaohjeet ovat myös pelastussuunnitelman liitteessä 3. 5 Muu omatoiminen varautuminen Tähän osioon toimipaikka kirjaa muun omatoimisen varautumisen, jos siihen on erityinen tarve. Näitä asioita ovat esim. toimitilojen käyttötavan muutokset, yleisötapahtumat, poikkeusolot, pelastussuunnitelmasta tiedottaminen, onnettomuuksista tiedottaminen jne. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus 6 Sivu 17/24 Liitteet Liite 1: Kohteen tiedot, liittyminen kiinteistön ja alueelliseen pelastustoimeen Kohteen tiedot Ravintolan nimi Osoite Turvallisuusvastaava & yhteystiedot Turvallisuusvast. varahlö Asiakaspaikat Kokonaishenkilömäärä Ravintolan pinta-ala Koneiden ja laitteiden huoltoyritysten yhteystiedot Sodexo ravintola Erkkeri Korkeakoulunkatu 10, Tampere Pentti Allinniemi 80 Kitchen Ky, 0400 639379, 0400 620390 Liittyminen kiinteistön pelastussuunnitteluun (ks. Kiinteistön pelastussuunnitelma) Isännöitijä Kiinteistön turvallisuuspäällikkö Kiinteistöhuolto Paloilmoittimen hoitaja Sammutuslaitoksen hoitaja Kortteli ja tontti nro Rakennuksen paloluokka Väestönsuojien sijainti Sähköyhtiön palvelunro Lämmitysjärjestelmät Veden pääsulun sijainti (oma sulku, jos on) Sähköpääkeskuksen sijainti Ilmastointi Ilmastoinnin hätäpysäytyksen sijainti Jätehuolto Hissihuolto Turvamerkkien ja turvavalaistuksen hoitaja Pentti Allinniemi ISS Kiinteistöpalvelut kortteli nro 7000, tontti nro 6 P1(palonkestävä) Hervannan kalliosuoja A ja B Kaukolämpö ( ) Koneellinen Valvomo ISS Kone ISS Kiinteistöpalvelu Oy Pelastuslaitoksen yhteystiedot Kunnan pelastuslaitos Osoite Puhelin (vaihde) Kohteen palotarkastaja Hätäkeskus (ei kiirellinen nro) Lähin pelastusasema Pelastusaseman os. & puh. Toimintavalmiusaika Väestösuojelualuejaon suojelupiiri/lohko/alalohko Lähin kunnallinen hälytin Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä Tampereen Aluepelastuslaitos Satakunnankatu 16, 33100 Tampere 202 711 019, 03 565 612 (03) 3133 4500 112 ( ) Hervanta Hervannanvaltaväylä 100, Tampere Eteläinen suojelupiiri, Hervannan kalliosuoja A 03 565 612 Hervannan kalliosuoja B 03 565 612 Hervannan vapaa-aikakeskus, Lindforsinkatu 5 LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 18/24 Liite 2: Koulutus henkilöstölle Jokaiselle työntekijälle on perehdytettävä seuraavat pelastussuunnitelmaan liittyvät asiat: yleiset riskitekijät ja niihin varautuminen, turvallisuusohjeet, poistumisteiden, kokoontumispaikan, väestönsuojan, alkusammutuskaluston ja ensiapukaappien sijainti sekä palo-osastointi ja sen merkitys ja palotekniset laitteet yleisellä tasolla. Ks. 3.6.1 Allekirjoituksella työntekijä ja perehdyttäjä vakuuttavat, että asiat on perehdytetty & ymmärretty. Myös muut koulutukset kirjataan tähän taulukkoon. Pvm. & aihe Laatinut: Hyväksynyt: Työntekijän nimi JAH Jalkauitustyöryhmä Työntekijän allekirjoitus LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Perehdyttäjän allekirjoitus (tarv.) Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 19/24 Liite 3: Sodexon turvallisuusohjeet Sodexon turvallisuusohjeet on oltava toimipaikan ilmoitustaululla henkilöstön nähtävillä. Sodexon turvallisuusohjeet on esitetty seuraavalla sivulla. Muut turvallisuus – ja toimintaohjeet on esitetty turvallisuusohjeiden jälkeen. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 20/24 TURVALLISUUSOHJEET ■ Yleinen hätänumero ■ Myrkytystietokeskus ■ Työterveysasema ■ Lähin ensiapu ■ Toimipaikan esimies ■ Aluepäällikkö ■ Yhteyshenkilö 112 (09) 471 977 tai (09) 4711 (vaihde) ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ ______________________________ HÄTÄILMOITUS 112 ■ Soita 112 ■ Kerro, mitä on tapahtunut ja onko ihmisiä vaarassa ■ Ilmoita tapahtumapaikan tarkka osoite ja paikkakunta ■ Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin ■ Toimi annettujen ohjeiden mukaan ■ Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan ■ Soita hätänumeroon uudelleen, jos tilanne muuttuu ■ Opasta auttajat paikalle TEE HÄTÄILMOITUS AINA, KUN ■ Nopea apu on tarpeen ihmisen tai omaisuuden pelastamiseksi ■ Epäilet tulipaloa tai et saa selville savun tai hajun alkuperää ■ On sattunut vaarallinen kemikaalivuoto tai -onnettomuus YMPÄRISTÖN JATKUVA HAVAINNOINTI JA POIKKEAMIIN REAGOINTI Ympäristön havainnointi ja poikkeamiin reagointi auttaa kehittämään turvallisemman työympäristön. Kaikki havaitut turvallisuuspoikkeamat on ilmoitettava esimiehelle ja turvallisuusorganisaatiolle. TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY ■ Noudata turvallisia työtapoja ja annettuja ohjeita ■ Perehdytä koko henkilöstö kaikkien laitteiden ja koneiden käyttöohjeisiin ■ Ilmoita riskitekijöistä esimiehellesi ja varoita muita riskistä ■ Ylläpidä hyvä siisteys ja järjestys ■ Käytä annettuja suojaimia ohjeiden mukaan ■ Opettele tekemään hätäilmoitus ■ Selvitä ensiapukaappien sijainti ■ Selvitä toimipaikan ensiaputaitoiset henkilöt ■ Selvitä työterveys- / ensiapuaseman / terveyskeskuksen sijainti ■ Toimipaikan riskikartoitus tulee tehdä vuosittain TAPATURMAN SATTUESSA ■ Anna välitön ensiapu & soita tarvittaessa apua ■ Hakeudu ensiapuun / työterveyshuoltoon - ota mukaan täytetty vakuutustodistus ■ Ilmoita tapaturmasta myös työsuojelulle ENSIAPUTOIMENPITEET ■ HAAVA: - huuhtele haava puhtaan, juoksevan veden alla ja kuivaa - laita päälle laastari tai steriilitaitos ■ PALOVAMMA: - laita palanut kohta kylmään veteen 10-20 minuutin ajaksi - laita päälle kuiva taitos tai ensiapuside - jos vettä ei ole saatavilla, laita burnfree geeliä / palovammaside ohjeen mukaan - mikäli palovamma-alue on laaja, käy työterveysasemalla PAINELU-PUHALLUSELVYTYS ■ Tarkista, onko henkilö tajuissaan vai tajuton ■ Jos ei herää, soita 112 ■ Tarkista hengittääkö henkilö, jos ei hengitä, avaa hengitystiet ■ Tarkasta pulssi, jos pulssia ei tunnu, aloita painelu-puhalluselvytys Paina 30 kertaa, puhalla 2 kertaa, ■ Jatka elvyttämistä rytmillä 30:2 kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö MYRKYTYS ■ Ota yhteys Myrkytystietokeskukseen puh. (09) 471 977 KEMIKAALIEN KANSSA KOSKETUKSEEN JOUTUMINEN Esim. saat roiskeita iholle tai silmille voimakkaasta kemikaalista, ■ Toimi ko. kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen ensiapuohjeiden mukaan ■ Hakeudu työterveyshuoltoon lääkärin vastaanotolle HUUMENEULAT/ -RUISKUT ■ Jos löydät huumeneulan / -ruiskun roska-astiasta, käsittele sitä varovasti aina suojakäsineet kädessä ■ Älä puristele koskaan roskapusseja, äläkä työnnä kättäsi roskien sekaan ■ Jos saat piston, ota välittömästi yhteys työterveyshuoltoon jatkohoitoa varten TULIPALOON VARAUTUMINEN ■ Selvitä etukäteen: - alkusammutuskaluston sijainti ja tyyppi ja käyttöohje - palohälytyspainikkeiden sijainti - onko toimipaikassa automaattinen palohälytysjärjestelmä - poistumistiet, jotka on merkitty poistumistieopastein - kokoontumispaikan sijainti - oma rooli tulipalotilanteessa ■ Huolehdi, että: - poistumistiet ovat aina avoinna - alkusammutuskalusto on aina saatavilla - palo-ovia ei ole kiilattu auki TULIPALON SATTUESSA ■ Pelasta itsesi ja vaarassa olevat ihmiset – älä vaaranna itseäsi! ■ Hälytä apua, soita 112 & tarvittaessa omaan keskukseen/valvomoon ■ Sammuta palo alkusammutuskalustolla ■ Rajoita paloa sulkemalla palaviin tiloihin johtavat ovet ja ikkunat ■ Poista palokohteen lähistöltä tulenarat aineet ■ Poistu turvallista reittiä kokoontumispaikalle. Käytä portaita – älä hissiä! ■ Odota jatkotoimenpiteitä ennalta ilmoitetulla kokoontumispaikalla ja opasta tarvittaessa palokunta paikalle MYRKKYKAASUJEN JA MUIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN AIHEUTTAMA VAARATILANNE ■ Selvitä etukäteen koneellisen ilmastoinnin sulkeminen, jos sen sulkeminen on Sodexon vastuulla. Yleinen vaaramerkki, jolla viranomaiset ilmoittavat vastaavista vaaratilanteista, on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni, jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. ■ Jos käytössäsi on radio, avaa se ja odota ohjeita ■ Toimi ohjeiden mukaisesti ■ Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja teippaa ikkunaraot ■ Estä ihmisten pääsy vuotoalueelle ja kiellä tupakointi ja tulenkäyttö vuotoalueella ■ Vältä puhelimen käyttöä. Ylikuormitus voi estää hätäpuhelujen perille pääsyn ■ Älä poistu sisätiloista ilman suojelusta vastaavan henkilön lupaa ■ Väestösuojiin siirrytään vasta viranomaisten tai suojelujohtajien käskystä ■ Jos alue joudutaan tyhjentämään, viranomaiset ilmoittavat siitä esim. radiossa ■ Joditabletteja nautitaan vasta viranomaisen kehotuksesta radioaktiivisen laskeuman uhatessa ■ Jos aikaa on, voit hakeutua myös kotiin tai väestösuojiin, sillä vaaratilanne radioaktiivisesta laskeumasta voi tulla tietoon jo tunteja aikaisemmin KRIISITILANTEEN JÄLKIHOITO ■ Ota yhteys työterveyshuoltoon Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 POMMIUHKA ■ Pysy rauhallisena ja pitkitä puhelua ■ Kirjaa ylös puhelun tarkka sanamuoto! ■ Kirjaa ylös puhelun tarkka saapumisaika ja mahdollinen puhelinnumero ■ Kysy tarkemmin: - mitä tapahtuu? - missä pommi sijaitsee? - miltä pommi näyttää? - millainen pommi on kyseessä? - milloin se räjähtää? - miksi se on tuotu paikalle? - kuka on puhelimessa? ■ Ilmoita puhelun jälkeen esimiehellesi tai pyydä työkaveriasia ilmoittamaan asiasta heti puhelun aikana ■ Toimi uhkausilmoituslomakkeen ohjeiden mukaisesti ja ilmoita asiakkaan turvallisuudesta vastaavalle, poliisille, esimiehelle ja Sodexon turvallisuuspäällikölle ■ Täytä puhelun jälkeen uhkausilmoituslomake ■ Mikäli mahdollista, tee havaintoja puhelinkeskustelun aikana: - soittajan iästä, sukupuolesta, sivistystasosta - kielestä, murteesta, puhetavasta, äänen tasosta (matala, kimeä, kiihtynyt) - taustaäänistä: kadun ja liikenteen äänet, ravintolan taustaäänet, lapsen ääni, koiran haukunta, muiden ihmisten puhe tms. Uhkauksessa on yleensä ongelmana, että onko uhkaus aito ja missä mahdollinen vaara sijaitsee? Kysymysten tarkoituksena on auttaa viranomaisia uhka-arvion tekemisessä. HYLÄTYT JA YKSINÄISET KANTAMUKSET ■ Tee havainnosta ilmoitus esimiehelle sekä sopimusasiakkaan turvallisuudesta vastaavalle henkilölle ■ Älä koske kantamuksiin, ellet tiedä niiden sisältöä ASEELLINEN RYÖSTÖ ■ Tottele ryöstäjän käskyjä rauhallisesti ja hitaasti ■ Älä tee vastarintaa ■ Älä tee mitään vapaaehtoisesti, älä ole oma-aloitteinen ■ Älä ota riskejä ■ Tarkkaile ryöstäjää huomiota herättämättä ■ Paina mieleesi ulkonäkö, ikä puhetapa, vaatetus, ase, erityiset asiat (arvet, tatuoinnit, lävistykset, vammat) ■ Seuraa katseella, minne ryöstäjä poistui, kenen kanssa ja millä kulkuneuvolla ■ Varmista, että poliisi on saanut hälytyksen ■ Pyydä silminnäkijöitä jäämään paikalle, kunnes poliisi on saapunut ■ Eristä ryöstön tapahtumapaikka ■ Älä turhaan kosketa tai siirrä tavaroita, joihin ryöstäjä on mahdollisesti koskenut ■ Älä siivoa ryöstön jälkiä ennen kuin saat siihen poliisilta luvan ■ Kirjaa ryöstäjän tuntomerkit välittömästi ylös ja ilmoita asiasta myös esimiehellesi ■ Älä kerro tapahtumasta ulkopuolisille UHKAAVASTI KÄYTTÄYTYVÄ HENKILÖ ■ Säilytä oma rauhallisuutesi ja toimintakykysi ■ Arvioi henkilön tila (alkoholi, huumeet, mielenhäiriö) ■ Yritä rauhoittaa henkilöä puhumalla ■ Pidä etäisyyttä henkilöön, säilytä itselläsi pakoreitti ■ Sijoittaudu siten, että uhkaajan ja sinun välissäsi on esteitä, esim. pöytä ■ Älä vaaranna omaa, työtovereiden tai asiakkaiden turvallisuutta ■ Älä jätä työkaveriasi yksin tilanteeseen ■ Hanki lisäapua, ilmoita tarvittaessa vartiointiliikkeelle / hätäkeskukseen, ilmoita tapahtuneesta esimiehellesi ■ Pakene tarvittaessa tilaisuuden tullen SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 21/24 Muut turvallisuus- ja toimintaohjeet Sähkökatkos Varaa käsivalaisin helppoon paikkaan. Tiedustele huoltomieheltä tai sähkölaitokselta katkoksen pituutta. Informoi muuta henkilökuntaa. Kytke pois kaikki ennen sähkökatkosta päällä olleet sähkölaitteet, kylmälaitteita lukuun ottamatta. Tarkista, että kukaan ei ole jäänyt sähkölukkojen taakse. Tiedota asiakkaille tilanteesta. Kypsymässä oleva ruoka voi kypsyä jälkilämmössä, ruoan lämpötila/kypsyys (70 - 75 °C) on varmistettava lämpömittarilla, tarjoilulämpötila vähintään 60 °C Jos lämmintä ruokaa ei voida tarjota asiakkaille, tarjolle laitetaan salaattia, leikkeleitä, juustoa, leipää, juomaa, jälkiruokaa. Jos sähkökatkos jatkuu pitkään, tarkista raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden lämpötilat sekä kylmien varastotilojen lämpötilat (älä kuitenkaan avaa ovia turhan takia) ja ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vesivahinko Selvitä ennalta pääsulun sijainti ja kerro henkilökunnalle. Sulje vuoto, jos mahdollista. Suojaa koneet, raaka-aineet ym. arvokas materiaali valuvalta vedeltä. Muista sähkölaitteet ja huolehdi sähkön katkaisusta. Kerää valuva vesi astioihin ja tarvittaessa hälytä apua. Tiedota asiakkaille tilanteesta. Vesikatkos Selvitä vesikatkoksen pituus kiinteistöltä/viranomaisilta. Juomaksi on varattava pullotettua vettä. Salaattiainekset on ostettava valmiiksi pilkottuina. Selvitettävä onko mahdollista saada käyttökelpoista vettä esim. tankissa. Käytä käsihuuhdetta tai käsien desinfiointipyyhkeitä käsien pesuun. Veden käyttökielto Terveysviranomaiset antavat ohjeet tällaisia tapauksia varten. Terveysviranomaisilta on tarkistettava veden käyttö kahvin valmistukseen, astioiden pesuun, käsien pesuun. Juomaksi on varattava pullotettua vettä. Salaattiainekset on ostettava valmiiksi pilkottuina. Kuumentamatta tarjottavia elintarvikkeita ei saa pestä käyttökiellossa olevalla vedellä. Selvitettävä onko mahdollista saada käyttökelpoista vettä esim. tankissa. Käytettävä käsihuuhdetta tai käsien desinfiointipyyhkeitä. Kemikaalivuoto Arvioi tilanne, mitä on tapahtunut, mikä kemikaali kyseessä. Älä koske kemikaaliin. Estä muiden ihmisten kosketuksiin joutuminen kemikaalin kanssa eristämällä vuotoalue. Pyri rajaamaan vuotoa. Informoi kiinteistöä ja esimiestä vuodosta. Jos ainetta on joutunut iholle tai vaatteisiin, riisu vaatteet ja huuhtele runsaalla vedellä. Jos olet joutunut aineen kanssa kosketuksiin, älä hiero silmiä, älä kaiva nenää, älä syö, älä tupakoi. Jos olet joutunut aineen kanssa kosketuksiin, hakeudu työterveyteen. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 22/24 Liite 4: Pohjapiirrokset Tähän liitetään turvallisuuspiirrokset, joissa on esitetty (toimitiloihin soveltuvin osin), alkusammutuskaluston, paloilmoitinpainikkeiden, ensiapukaappien sekä poistumisteiden sijainnit, palo-osastointi, sähköpääkeskus, veden pääsulku ja mahdolliset alasulut, paloilmoitinkeskus, ilmastoinnin hätäseis, kemikaalien sijainnit, sprinklerikeskus, palokellot, savunpoistolaukaisukeskus & kuulutuslaite. Turvallisuuspiirros on pidettävä toimipaikassa esillä. Pohjapiirrokset on esitetty seuraavilla sivuilla. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 23/24 Liite 5: Kiinteistön piha-alueen asemapiirros Tähän liitetään turvallisuuspiirros, jossa esitetty (toimitiloihin soveltuvin osin), kokoontumispaikkojen sijainti, pelastustiet, paloilmoitinkeskus, sprinklerkeskus, väestönsuojat ja kemikaalivarastot Turvallisuuspiirros on pidettävä toimipaikassa esillä. Asemapiirros on esitetty seuraavalla sivulla. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 SODEXO OY Pelastussuunnitelma Turvallisuus Sivu 24/24 Liite 6: Syttyvyysluokkatodistus ravintolassa käytettävistä kankaista (tarvittaessa) Syttyvyysluokkatodistukset on esitetty seuraavilla sivuilla, jos ravintolassa on käytetty sisustustekstiilejä. Myös todistus jälkikäteen tehdystä suojauksesta tulee liittää tähän, jos sellainen on tehty. Laatinut: Hyväksynyt: JAH Jalkauitustyöryhmä LUOTTAMUKSELLINEN Jakelu: Toimipaikan henkilöstö Versio ja pvm: 1.0, 9.3.2012 LIITE 10.2 Juvenes ravintola Newtonin pelastussuunnitelma PELASTUSSUUNNITELMA JUVENES RAVINTOLA NEWTON 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilömäärät 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3.2. Rahojen käsittely 3.3. Avaimet 3.4. Uhkaavat tilanteet 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset 3.6. Tulipalo 3.7. Kaasuvaara 3.8. Säteilyvaara 3.9. Tietosuoja 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta 4.2. Väestönsuojat 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys 5. HÄLYTYS– JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI 5.1. Ulkoiset hälyttimet 5.2. Sisäiset hälytykset 5.3. Automaattinen paloilmoitin 5.4. Automaattinen sammutuslaitos 5.5. Savunpoisto 5.6. Merkki- ja turvavalolaitteisto 5.7. Alkusammutuskalusto 5.8. Väestönsuojelumateriaali 5.9. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä 6.5. Toimintaohjeet tulipaloa varten 6.6. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa 6.7. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa 6.8. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa 6.9. Kuulutusohjeet 7. SUOJELUORGANISAATIO 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot 9.2. Poikkeusolot 10. SUUNNITELMAN JAKELU 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 12. ALLEKIRJOITUSLISTA 13. LIITELUETTELO 2 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT Juvenes-Yhtiöt Oy Ravintola Newton Hermiankatu 5A 33720 Tampere Puh. 0207 600 3737 Ravintola Newton sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston tiloissa, Kone-talossa, omana siipenä katutasossa. Liiketoiminnan omistaa Juvenes-Yhtiöt Oy, Tullikatu 5 33100 Tampere puh. 0207 600 330 ja kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, PL 310 33101 Tampere puh. 0207 424 010. Ravintolassa on 320 asiakaspaikkaa, pinta-ala 702 m2. Ravintola Newtonissa on myös erillinen kahvila, Kahvila Motivaattori jossa on 88 asiakaspaikkaa (sijaitsee konetalon toisessa kerroksessa). Lisäksi ravintolassa on kaksi kappaletta erillistä kabinettia noin 30 henkilölle, kabinetti 2 tarvittaessa 80 henkilöä. Ravintola on avoinna maanantaista - torstaihin klo 10.30 – 16.00 ja perjantaisin klo 10.30-15.00 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä suljettu. Ravintola Newtonin alaisuuteen on v. 2002 tullut myös liikuntatilan kahvio Café Joule, jossa pääasiallisesti asioi yliopiston opiskelijoita. Liikuntatilassa on oma turvallisuussuunnitelma. Lähin pelastuslaitos sijaitsee Hervannassa Lindforsinkatu 1. Hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuksen kaikille sivuille. Ravintolassa kaksi uloskäyntiä: keittiön ovi ja ravintolan pääovi. 1.1. Henkilömäärät Vakituista henkilökuntaa ravintolassa on 10, joista kaksi kahvila Motivaattorissa, lisäksi tarvittaessa extrahenkilökunta. Ravintolan asiakaspaikkamäärä on 320 + kabinetit n. 60 paikkaa. 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA Ravintolan liiketoiminnan osalta ylimmässä vastuussa on ravintolan omistaja ja hänen edunvalvojanaan toimii ravintolan esimies. Esimies vastaa henkilökunnan ohjeistamisesta ja on paikalla palotarkastuksissa. Hän vastaa myös osaltaan pelastussuunnitelman päivittämisestä. Kiinteistöstä ja siihen liittyvistä turvallisuusasioista vastaa kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Ravintolapäällikkö kuuluu TTY:n turvajärjestelyjen piiriin siten, että 3 ravintolapäällikön kännykkään tulee heti viesti jos alueella tapahtuu jotain hälyyttävää. Myöskin siitä, että vaaratilanne on ohi ja mitä on tapahtunut viestitään kännykkään. Ravintolan työntekijöiden tulee tietää työpaikan turvallisuusasiat. Heidän tulee myös noudattaa turvallisuusasioita jokapäiväisessä työssään. Jokaisen työntekijän on - tunnettava pelastussuunnitelma sisältö - osattava tehdä hätäilmoitus - osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti - tiedettävä poistumistiet - tiedettävä lähimmät alkusammutusvälineet ja ensiaputarvikkeet - osattava käyttää alkusammutusvälineitä - noudatettava turvallisia työtapoja - ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen. 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Työskentely-ympäristön ja työpaikkarakennuksen turvallisuuden huomioiminen on olennainen osa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää, että rakennukseen ja työpaikan eri toimintoihin liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Liite 11 Juvenes-Yhtiöiden uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelma sisältää pelastussuunnitelman läpikäynnin. 3.2. Rahojen käsittely Rahojen huolimaton käsittely voi johtaa mm. ryöstöön, mikäli asiakkaat näkevät esimerkiksi kuinka paljon kassassa on rahaa. Tämän vuoksi kassassa säilytetään vain pieniä määriä rahaa ja kassalippaan/-koneen avainta kuljetetaan aina mukana eikä jätetä kassalippaaseen/koneeseen kiinni. Rahoja ei myöskään lasketa asiakkaiden nähden jos mahdollista. Suurin osa rahoista säilytetään kassakaapissa asiakkaiden ulottumattomissa. Kassakaappi on turvallinen ja lukittu. Avaimia säilytetään muualla kuin kassakaapin läheisyydessä. Rahojen kuljetuksesta vastaa ulkopuolinen yritys. 3.3. Avaimet 4 Henkilökunnan vastuulla on ravintolan avaimet ja kulkukortti, jonka he ovat lunastaneet omalla allekirjoituksella virastomestarilta. Avainten tai kulkukortin hukkaaminen tai vääriin käsiin joutuminen voi aiheuttaa luvattomia käyntejä ravintolan tiloissa. Henkilökunta ei saa viedä yleisavainta kotiin. Kaikki ylimääräiset avaimet sijaitsevat kassakaapissa. Vain omistajilla ja esimiehellä on lupa viedä yleisavain kotiin. Asiakkaille ei luovuteta ravintolan avainta kuin ravintolapäällikön luvalla. 3.4. Uhkaavat tilanteet Uhkaavia tilanteita ovat lähinnä asiakkaiden taholta tulevat väkivaltaiset tilanteet, ryöstö tai huumausaineet. Ihmisten taholta tulevat uhkaavat tilanteet vaarantavat aina kaikkien turvallisuuden niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin. Kassalta on hyvä näkyvyys asiakkaisiin ravintolatiloissa. Myös näkyvyys ulos ravintolan eteen on hyvä. Tämä on tärkeää, koska näin voidaan ennakoida mahdollisesti uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden saapuminen ravintolaan tai heidän toimintansa sisätiloissa. Ulkopuoliset pääsevät ravintolaan pääoven, välioven ja keittiön takaoven kautta. Ovissa on hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat, mikäli ovet aukaistaan ravintolan kiinni oloaikana. Ravintolassa on myös liiketunnistimet. Vartiointiliike ISS Palvelut Oy huolehtii vartioinnista ja käy kerran yössä myös vartiointikäynnillä. Ravintolan turvajärjestelyistä ei kerrota ulkopuolisille eikä ravintolan tietoja luovuteta ulkopuolisille. Anniskelussa muistetaan vastuullisen anniskelun periaatteet (Alkoholilaki). Anniskelu lopetetaan päihtyneille hyvissä ajoin ja heidät poistetaan paikalta. Uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden poistoon pyydetään poliisin apua. Pommiuhan sattuessa käytetään samaa evakuointisuunnitelmaa kuin tulipalon syttyessä (liite 5). Toiminta puhelimitse tehdyssä pommiuhka tilanteessa liite 5. 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset liite 4 5 Ensiapuvälineet liite 10 säilytetään keittiössä naisten pukuhuoneen lääkekaapissa. Lääkekaapin sisältö tarkistetaan määräajoin ja katsotaan, ettei vanhentuneita lääkkeitä tms. ole kaapissa. Mikäli ensiapukaapista käytetään jotakin, tulee asiasta ilmoittaa esimiehelle, jotta hän voi hankkia uudet tuotteet tilalle. Lääkkeitä ei saa antaa asiakkaille. Asiakkaille saa antaa ainoastaan ensiaputarvikkeita, esimerkiksi laastaria, sidetarpeita tai desinfiointiainetta. Henkilökunnan tulisi käydä ensiapukoulutus osatakseen toimia oikein tapaturma tai sairaskohtauksesta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa ravintolan pitäjä. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä koulutuksen ja työnopastuksen merkitys on erityisen suuri uudelle työntekijälle tai uuteen tehtävään siirryttäessä, kun pitää oppia turvalliset työtavat, koneiden ja laitteiden ominaisuudet sekä työhön liittyvät tapaturmavaarat ja niiden torjunta. 3.6. Tulipalo Mahdollisia tulipalon aiheuttajia ovat ravintolan keittiön sähkölaitteet, kaasuliesi ja rasvakeitin. Myöskin katossa olevat rasvakanavat, ja niiden edessä olevat suojaritilät ovat tulipaloriski, jos niitä ei pestä säännöllisesti. Omavalvonnassa on kirjattu, että rasvaritilät pestään joka toinen viikko. Rasvakanavat käy palolaitos tarkistamassa joka vuosi ja sen perusteella arvioivat kanavien nuohouksen tarpeellisuuden. Varsinainen palotarkastus tehdään joka toinen vuosi. Sähkölaitteiden ilmanottoritilöiden imuroinnista vastaa ISS Palvelut Oy ja niitä tarkkaillaan huoltojen ja perussiivouksien yhteydessä milloin on tarpeellista suorittaa puhdistus. Tupakointi riski on minimoitu rajaamalla työntekijöiden tupakointi lastauskatokseen, missä tuhkat ja tumpit säilytetään isossa peltipurkissa. Ravintolatiloissa ei ole lupa tupakoida kenelläkään. Tekstiilejä on ravintolassa vain verhot sekä kabinettien tuolien istuinpäälliset. Ravintolan sijaitessa osana toista rakennusta on mahdollista, että tulipalo voi levitä ravintolaosaan. 3.7. Kaasuvaara Ravintolassa kaasuliesi ja heti ravintolan oven ulkopuolella vasemmalla kaasukaappi. Ravintola Newtonin kaasujen varastointikaapin erillinen riskienarviointi sisältyy TTY:n ATEXasiakirjoihin. Liite 12. TTY vastaa kaasuletkujen, putkistojen tarkastuksesta yms. Tarkastuksen suorittaa ulkopuolinen yritys kerran vuodessa. 6 Ravintolan omaa kaasukaappia lukuun ottamatta varsinaista kaasuvaaraa ei ole ravintolan välittömässä läheisyydessä. TTY:n lähialueen teollisuus ja kuljetusonnettomuudet mahdollisia, riski on mutta omat vaikutusmahdollisuudet heikkoja. Liitteet Nestekaasuohje ja Hiilidioksidipullo ohje. Nestekaasu ja hiilidioksidipullojen omavalvontalomake löytyy omavalvonakansiosta. 3.8. Säteilyvaara Erityistä säteilyvaaraa ravintolassa eikä sen lähiympäristössä ole havaittu. 3.9. Tietosuoja Henkilökunnalla on salassapito- ja luovutusperiaatteet koskien yrityksen tietoja. Salasanoja yms. ei saa luovuttaa ulkopuolisten käsiin. Tietokoneen tietojen varmuuskopiointi toimii automaattisesti. Työntekijän tulee myös välttää kaikin tavoin internetin välityksellä tulevia tietokoneviruksia. Henkilökunnalla on myös salassapitovelvollisuus asiakkaiden tiedoista. 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta Rakennustarkastuksessa hyväksytyt yleiset palotekniset yleistiedot liite 1. Poistumisteinä käytetään pääasiassa ravintolan pääovea ja tarvittaessa keittiön ovea tai ravintolan väliovea konetalon muihin tiloihin. Varsinaista palo-osastointia ei ravintolassa ole, mutta väliovi konetaloon on ns.palo-ovi 4.2. Väestönsuojat Väestönsuojat sijaitsevat rakennustalon alakerrassa, sähkötalossa sekä tietotalossa. Konetalon ihmiset on TTY:n pelastussuunnitelmassa ohjattu rakennustalon väestönsuojaan. Pohjapiirros TTY:n alueesta liite 2. 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys Konetalon hätäpysäytyksen hoitaa kiinteistövalvomo. Ravintolan tiloissa ilmastoinnin saa pysäytettyä vain huoltomiehet konetaloon vievän mäkirampin vasemmalla puolella olevasta ilmastointikeskuksesta. Veden tulo saadaan katkaistua ravintolasta. Sulkuventtiili sijaitsee kun noustaan mäkiramppia kohti konetaloon vievää ovea niin vasemmalla olevasta seinästä. Seinässä olevan metallisuojan aukaisuun tarvitaan ruuvimeisseliä. 7 5. HÄLYTYS-JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI Työpaikoilla onnettomuudet ovat viranomaisten valvonnan ansiosta. vähentyneet tehokkaan työsuojeluorganisaation ja Vastuu oman työturvallisuutensa kehittämisestä kuuluu myös jokaiselle työntekijälle itselleen. 5.1. Ulkoiset hälyttimet Tampereen kaupungin ulkoiset: Elektroniset suurtehohälyttimet As Oy Rantasentteri Lindforsinkatu 12 Sähkösireenit Hervanta, vapaa-aikakeskus Kumpikin edellä mainituista kuuluu TTY:n alueelle. 5.2. Sisäiset hälytykset liite 3. 5.3. Automaattinen paloilmoitin Automaattisia paloilmoittimia ei ravintola tiloissa ole. Konetalon automaattinen paloilmoitin sijaitsee paloilmoituskeskuksessa konetalon lastauslaiturin vieressä. Paloilmoituspainike ravintolasta löytyy kun tullaan ravintolan pääovesta sisään oikealla puolella sijaitsevasta pylväästä. Sitä painettaessa lähtee hälyytys aluehälyytyskeskukseen, ja koko talossa alkaa soida palokellot. Samoin tieto hälyytyksestä lähtee kaikille talon suojeluorganisaatioon kuuluville henkilöille matkapuhelimiin. Tulipalotilanteessa; palokello (merkitty pohjapiirustukseen) sijaitsee ravintola Newtonissa Ruokalinja I vasemmalla puolella olevassa seinässä. Kahvila Motivaattorissa (I-kerros) palokello (merkitty pohjapiirrustukseen) sijaitsee pääsisäänkäynnin tuulikaapin välittömässä läheisyydessä ja kahvilan vieressä olevassa portaikossa hissiseinän puolella. Palokellojen toimivuus tarkistetaan kerran kuukaudessa ISS:n toimesta. Kokeilu tehdään aamulla ennen kuin valtaosa henkilökuntaa ja opiskelijoita on saapunut kouluun. Vuosittaisen kunto tarkastuksen tekee ulkopuolinen huoltoliike ja laajempi tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Palohälytyksen kuuluessa tulee jokaisen poistua viipymättä ja noudatettava henkilökunnan antamia ohjeita. Ravintolapäällikkö huolehtii omalta osaltaan, että henkilökunta ja asiakkaat poistuvat ravintolan tiloista. Myös talon suojeluorganisaatioon kuuluvan henkilön tulee käydä tarkistamassa, että tilat ovat tyhjät. 8 Ohjeistettu kokoontumispaikkatulipalon sattuessa on Korkeakoulunkadun puoleisella parkkipaikalla, mutta suojeluorganisaatio voi kuulutuksin muuttaa paikkaa esim. palon sijainnin, savuhaittojen tms. takia. 5.4. Automaattinen sammutuslaitteisto Turvavalot palaa ravintolan varauloskäynneistä ilmoittavissa merkeissä. Muita merkki- tai turvavalolaitteistoa ei löydy ravintolasta. 5.5. Alkusammutuskalusto Ravintolan pohjapiirros liite 1 Käsisammuttimia 2 kpl (jauhesammutin ja hiilidioksidisammutin) ja sammutuspeitto 1 kpl (120 X 180 cm). Hiilidioksidisammutin sijaitsee keittiön käsienpesualtaan alapuolella ja jauhesammutin asiakasvessoihin mentävien ovien välisessä seinässä. Sammutuspeitto löytyy Fusio Kitchenistä. Sijainnit löytyvät pohjapiirroksesta. Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka sopivat erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet. 5.6. Väestönsuojelumateriaali Väestönsuojien varusteet on hankittu viranomaisten määräysten mukaisesti ja säilytetään väestönsuojissa. 5.7. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi Korkeakoululla on jokaisessa talossa suojeluorganisaatio, joka yhdessä neuvonnan henkilökunnan kanssa vastaa opastuksesta ja kulunvalvonnasta. TTY:ssä on ATK-pohjainen Esmikko kulunvalvontalaitteisto sekä kiinteistövalvontajärjestelmä. Rakennuksissa on virastomestarit. Vartioinnista vastaa ISS Palvelut Oy. 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA Liite 4 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa liite 4 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa liite 4 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus liite 4 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä liite 4 6.4. Toimintaohjeet tulipaloa varten liite 5. 6.5. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa liite 6. 9 6.6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa liite 7. 6.7. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa liite 4 6.8. Kuulutusohjeet Kuulutukset talon sisällä keskusradion välityksellä ei ole mahdollista. 7.SUOJELUORGANISAATIO, PUHELINNUMERO liite 8 ja liite 9 YHTEYSHENKILÖIDEN NIMI JA 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Esimiehen tulee huolehtia, että jokainen työntekijä on perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytyssuunnitelmaa. Jokaisen työntekijän tulee myös allekirjoittaa paperi, mistä käy ilmi, että hän on lukenut ja ymmärtänyt pelastussuunnitelman ja lupautuu noudattamaan sitä. Turvallisuusasioita sekä –toimintaa että arvioituja vaaratilanteita kerrataan jokaisessa henkilöstöpalaverissa tarpeen mukaan. Uudet asiat tai asiat jotka ovat muuttuneet, kirjataan heti pelastussuunnitelmaan ja käydään läpi seuraavassa palaverissa. Esimies on vastuussa pelastussuunnitelman päivittämisestä. Pelastussuunnitelma käydään kokonaisuudessaan läpi uusien työntekijöiden kanssa syksyllä tai kun uusi työntekijä aloittaa. .Koulutus tapahtuu syksyisin sovittuna ajankohtana koko henkilökunnan kanssa, jos suunnitelmaan on tullut jotain oleellisia muutoksia. Tarvittaessa Tampereen pelastusviranomaiset antavat lisätietoa koulutuksesta. Henkilökunnasta aina vähintään 5 % on ensiapukoulutuksen saanutta ja heillä on voimassa oleva ensiapukortti Kaikki turvallisuuskoulutusasiat tulee dokumentoida ja esittää pyydettäessä palatarkastuksen yhteydessä. 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot Hälytysnumero 112, varanumero 100912 Tampereen aluepelastuslaitoksen osoite on Satakunnankatu 16 puh. 246 2111 Hervannan paloaseman osoite on Hervannan valtaväylä 100. Saapumisaika hätäilmoituksesta n. 3 min. Palomestari Jyrki Paunila puh. 0400-926 26 10 9.2. Poikkeusolot Tampereen kaupungin johtokeskus on Käpytie 48 Tampereen teknillinen yliopisto 65-7000-2 kuuluu: Eteläiseen suojelupiiriin, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja A:ssa Suojelulohkoon: 20 Hervanta, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja B:ssa. 10. SUUNNITELMAN JAKELU Pelastussuunnitelma on ravintolassa, paloviranomaisilla ja ravintolanpitäjällä; Juvenes-Yhtiöt Oy:llä. 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää jatkuvasti toiminnan tai tilojen muuttuessa. Ravintola Newtonissa päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa keväällä. Päivityksen tekee esimies. Kun päivitys on tehty, tulee pelastussuunnitelman liitteeksi laittaa uusi allekirjoituslista uudella päivämäärällä varustettuna. Palotarkastuksen yhteydessä paloviranomainen tarkistaa suunnitelman ja koulutussuunnitelman toteutuksen 12. ALLEKIRJOITUSLISTA Liite 12. 13. LIITELUETTELO Tampereella 18.2.2011 Anu Meuronen talous- ja henkilöstöjohtaja Kohteen tiedot päivittänyt Tampereella 29.3.2012 Anne Kopra-Rittola Ravintolapäällikkö LIITELUETTELO Liite1 Rakennuksen pohjapiirros: merkittävä alkusammutuskalusto, poistumistiet, kaasujen ilmastoinnin ja veden sulkupaikat, ensiapuvarusteet Liite 2 TTY: n alueen pohjapiirros Liite 3 Sisäinen hälytys / Kriisiviestinnän ohjeet Liite 4 Toimenpiteet onnettomuustapauksissa Yleistä turvallisuudesta Uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Varkaus tai ryöstötapauksessa Tapaturma tai sairaskohtaus Vieras esine hengitysteissä Toimintaohje puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa Liite 5 Toimenpiteet tulipalossa Liite 6 Toimenpiteet kaasuvaarassa Liite 7 Toimenpiteet säteilyvaarassa Liite 8 Suojeluorganisaatio Liite 9 Yhteyshenkilöiden nimi ja puhelinnumerot - kiinteistön isännöinti ja huolto - vartiointi - ravintolan yhteyshenkilöt - muuta tärkeät numerot - voi ottaa varsinaisesta tekstistä pois ja löytyvät nopeasti Liite10 Ensiapukaapin sisältö Liite11 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Liite12 Allekirjoituslista Liite 13 Juvenes valmiussuunnitelma Liite 14 Valmiussuunitelma kohteen oma Liite 15 Hiilidioksidipullon käyttöohje Liite 16 Nestekaasuohje LIITE 12 ALLEKIRJOITUSLISTA Tämä pelastussuunnitelma on päivitetty ja tarkastettu ajankohtaiseksi alla olevana päivänä. Allekirjoittaneet ovat lukeneet pelastussuunnitelman, ymmärtäneet sen ja sitoutuvat noudattamaan sitä. Tampereella _________ Allekirjoitukset ja nimen selvennykset LIITE 10.3 Juvenes Cafe Joulen pelastussuunnitelma PELASTUSSUUNNITELMA JUVENES CAFE JOULE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilömäärät 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3.2. Rahojen käsittely 3.3. Avaimet 3.4. Uhkaavat tilanteet 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset 3.6. Tulipalo 3.7. Kaasuvaara 3.8. Säteilyvaara 3.9. Tietosuoja 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta 4.2. Väestönsuojat 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys 5. HÄLYTYS– JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI 5.1. Ulkoiset hälyttimet 5.2. Sisäiset hälytykset 5.3. Automaattinen paloilmoitin 5.4. Automaattinen sammutuslaitos 5.5. Savunpoisto 5.6. Merkki- ja turvavalolaitteisto 5.7. Alkusammutuskalusto 5.8. Väestönsuojelumateriaali 5.9. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä 6.5. Toimintaohjeet tulipaloa varten 6.6. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa 6.7. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa 6.8. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa 6.9. Kuulutusohjeet 7. SUOJELUORGANISAATIO 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot 9.2. Poikkeusolot 10. SUUNNITELMAN JAKELU 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 12. ALLEKIRJOITUSLISTA 13. LIITELUETTELO 2 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT Juvenes-Yhtiöt Oy Ravintola Newton Korkeakoulunkatu 6 A 33720 Tampere Puh. 0207 600 373 Cafe Joule Korkeakoulunkatu 12 33720 Tampere puh. 020 7600 383 Ravintola Newton sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston tiloissa, Kone-talossa, omana siipenä katutasossa. Cafe Joule kuuluu Ravintola Newtonin alaisuuteen ja sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston tiloissa, Liikuntahalli Tamppi Areenan yhteydessä, katutasossa. Liiketoiminnan omistaa Juvenes-Yhtiöt Oy, Tullikatu 5 33100 Tampere puh. 0207 600 330 ja kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, PL 310 33101 Tampere puh. 0207 424 010. Cafe Joule on avoinna ma-to klo 9-21.20 ja pe klo 9-20.00. Viikonloput ja opiskelijoiden lomaajat kahvila on suljettu. Asiakaspaikkoja kahvilassa on 40. Lähin pelastuslaitos sijaitsee Hervannassa Lindforsinkatu 1. Hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuksen eteen. Kahvilassa kaksi uloskäyntiä: pääovi ja liikuntahallista oma ulos menevä ovi. 1.1. Henkilömäärät Cafe Joulessa on kaksi työntekijää. Toinen aamu ja toinen iltavuorossa. 2. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA Kahvilan liiketoiminnan osalta ylimmässä vastuussa on ravintolan omistaja ja hänen edunvalvojanaan ohjeistamisesta toimii ja on ravintolan paikalla Newtonin esimies. palotarkastuksissa. Esimies Hän vastaa vastaa henkilökunnan myös osaltaan pelastussuunnitelman päivittämisestä. Kiinteistöstä ja siihen liittyvistä turvallisuusasioista vastaa kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Ravintolapäällikkö kuuluu TTY:n turvajärjestelyjen piiriin siten, että ravintolapäällikön kännykkään tulee heti viesti jos alueella tapahtuu jotain hälyyttävää. Myöskin siitä, että vaaratilanne on ohi ja mitä on tapahtunut viestitään kännykkään. Festiassa ja liikuntahallissa tapahtuvista vaaratilanteista tulee hälyytykset myös Cafe Joulen kännykkään. Ravintolan työntekijöiden tulee tietää työpaikan turvallisuusasiat. Heidän tulee myös noudattaa turvallisuusasioita jokapäiväisessä työssään. 3 Jokaisen työntekijän on - tunnettava pelastussuunnitelma sisältö - osattava tehdä hätäilmoitus - osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti - tiedettävä poistumistiet - tiedettävä lähimmät alkusammutusvälineet ja ensiaputarvikkeet - osattava käyttää alkusammutusvälineitä - noudatettava turvallisia työtapoja - ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen. 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Työskentely-ympäristön ja työpaikkarakennuksen turvallisuuden huomioiminen on olennainen osa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää, että rakennukseen ja työpaikan eri toimintoihin liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Liite 11 Juvenes-Yhtiöiden uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelma sisältää pelastussuunnitelman läpikäynnin. 3.2. Rahojen käsittely Rahojen huolimaton käsittely voi johtaa mm. ryöstöön, mikäli asiakkaat näkevät esimerkiksi kuinka paljon kassassa on rahaa. Tämän vuoksi kassassa säilytetään vain pieniä määriä rahaa ja kassalippaan/-koneen avainta kuljetetaan aina mukana eikä jätetä kassalippaaseen/koneeseen kiinni. Rahoja ei myöskään lasketa asiakkaiden nähden jos mahdollista. Rahat kuljetetaan Newtoniin tilitettäväksi kassissa, jotta ne eivät kiinnitä huomiota. Suurin osa rahoista säilytetään Newtonin kassakaapissa asiakkaiden ulottumattomissa. Kassakaappi on turvallinen ja lukittu. Avaimia säilytetään muualla kuin kassakaapin läheisyydessä. Rahojen kuljetuksesta pankkiin vastaa ulkopuolinen yritys. 3.3. Avaimet Henkilökunnan vastuulla on ravintoloiden ja kahviloiden avaimet ja kulkukortti, jonka he ovat lunastaneet omalla allekirjoituksella virastomestarilta. Avainten tai kulkukortin hukkaaminen tai vääriin käsiin joutuminen voi aiheuttaa luvattomia käyntejä ravintolan tiloissa . 4 Henkilökunta ei saa viedä yleisavainta kotiin. Kaikki ylimääräiset avaimet sijaitsevat kassakaapissa. Vain omistajilla ja esimiehellä on lupa viedä yleisavain kotiin. Asiakkaille ei luovuteta ravintolan avainta kuin ravintolapäällikön luvalla. 3.4. Uhkaavat tilanteet Uhkaavia tilanteita ovat lähinnä asiakkaiden taholta tulevat väkivaltaiset tilanteet, ryöstö tai huumausaineet. Ihmisten taholta tulevat uhkaavat tilanteet vaarantavat aina kaikkien turvallisuuden niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin. Kassalta on hyvä näkyvyys asiakkaisiin kahvilalatiloissa. Myös näkyvyys ulos kahvilan eteen on hyvä. Tämä on tärkeää, koska näin voidaan ennakoida mahdollisesti uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden saapuminen ravintolaan tai heidän toimintansa sisätiloissa. Ulkopuoliset pääsevät kahvilaan ulko-ovien ja festiaan menevän väli-oven kautta. Ovissa on hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat, mikäli ovet aukaistaan liikuntahallin kiinniolo aikaan. Vartiointiliike ISS Palvelut Oy huolehtii vartioinnista ja käy kerran yössä myös vartiointikäynnillä. Kahvilan turvajärjestelyistä ei kerrota ulkopuolisille eikä kahvilan tietoja luovuteta ulkopuolisille. Pommiuhan sattuessa käytetään samaa evakuointisuunnitelmaa kuin tulipalon syttyessä (liite 5). Toiminta puhelimitse tehdyssä pommiuhka tilanteessa liite 5. 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset liite 4 Ensiapuvälineet liite 10 säilytetään kahvilan kaapissa. Lääkekaapin sisältö tarkistetaan määräajoin ja katsotaan, ettei vanhentuneita tarpeita ole käytössä. Mikäli ensiapukaapista käytetään jotakin, tulee asiasta ilmoittaa esimiehelle, jotta hän voi hankkia uudet tuotteet tilalle. Asiakkaille saa antaa ainoastaan ensiaputarvikkeita, esimerkiksi laastaria, sidetarpeita tai desinfiointiainetta. Pääasiallisesti liikuntahallin ensiaputarpeista vastaa TTY, ja heillä on toimistossa sekä liikuntahallissa sitä varten tarvikkeita. Kylmägeelipusseja on kahvion pakastimessa vammojen ensihoitoon. Henkilökunnan tulisi käydä ensiapukoulutus osatakseen toimia oikein sairaskohtauksesta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa ravintolan pitäjä. tapaturma tai 5 Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä koulutuksen ja työnopastuksen merkitys on erityisen suuri uudelle työntekijälle tai uuteen tehtävään siirryttäessä, kun pitää oppia turvalliset työtavat, koneiden ja laitteiden ominaisuudet sekä työhön liittyvät tapaturmavaarat ja niiden torjunta. 3.6. Tulipalo Mahdollisia tulipalon aiheuttajia kahvilan sähkölaitteet. Sähkölaitteiden ilmanottoritilöiden imuroinnista vastaa ISS Palvelut Oy ja niitä tarkkaillaan huoltojen ja perussiivouksien yhteydessä milloin on tarpeellista suorittaa puhdistus. Tupakointi riski on minimoitu rajaamalla asiakkaiden tupakointi ulos rappusten alapuolelle, missä on tuhka-astia. Kahvilatiloissa tai liikuntahallissa ei ole lupa tupakoida kenelläkään. Tekstiilejä ei kahvila tiloissa ole mitään. Kahvilan sijaitessa osana toista rakennusta on mahdollista, että tulipalo voi levitä kahvilaosaan. 3.7. Kaasuvaara Varsinaista kaasuvaaraa ei ole kahvilan välittömässä läheisyydessä. TTY:n lähialueen teollisuus ja kuljetusonnettomuudet mahdollisia, riski on mutta omat vaikutusmahdollisuudet heikkoja. 3.8. Säteilyvaara Erityistä säteilyvaaraa kahvilassa eikä sen lähiympäristössä ole havaittu. 3.9. Tietosuoja Henkilökunnalla on salassapito- ja luovutusperiaatteet koskien yrityksen tietoja. Salasanoja yms. ei saa luovuttaa ulkopuolisten käsiin. Tietokoneen tietojen varmuuskopiointi toimii automaattisesti. Työntekijän tulee myös välttää kaikin tavoin internetin välityksellä tulevia tietokoneviruksia. Henkilökunnalla on myös salassapitovelvollisuus asiakkaiden tiedoista. 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta Rakennustarkastuksessa hyväksytyt yleiset palotekniset yleistiedot liite 1. 6 Poistumisteinä käytetään pääasiassa liikuntahallin pääulko-ovea ja tarvittaessa liikuntasalin ovia tai väliovea Festiaan. Varsinaista palo-osastointia ei ole. 4.2. Väestönsuojat Väestönsuojat sijaitsevat rakennustalon alakerrassa, sähkötalossa sekä tietotalossa. Liikuntahallin ihmiset on TTY:n pelastussuunnitelmassa ohjattu rakennustalon väestönsuojaan. Pohjapiirros TTY:n alueesta liite 2. 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys Ilmastoinnin hätäpysäytys löytyy pää ulko-oven eteistilasta. Mutta kahvilan henkilökunnalla ei ole lupa tähän koskea, vaan sen hoitaa kiinteistövalvomo. 5. HÄLYTYS-JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI Työpaikoilla onnettomuudet ovat vähentyneet viranomaisten valvonnan ansiosta. tehokkaan työsuojeluorganisaation ja Vastuu oman työturvallisuutensa kehittämisestä kuuluu myös jokaiselle työntekijälle itselleen. 5.1. Ulkoiset hälyttimet Tampereen kaupungin ulkoiset: Elektroniset suurtehohälyttimet As Oy Rantasentteri Lindforsinkatu 12 Sähkösireenit Hervanta, vapaa-aikakeskus Kumpikin edellä mainituista kuuluu TTY:n alueelle. 5.2. Sisäiset hälytykset liite 3. 5.3. Automaattinen paloilmoitin Automaattisia paloilmoittimia ei liikuntahallin tiloissa ole. Paloilmoituspainikkeita löytyy kun tullaan liikuntahallin pääovesta sisään oikealla puolella sijaitsevasta taulusta. Painike löytyy myös kahvilan oven vasemmalta puolelta seinästä sekä kolmesta kohdasta liikuntahallin I krs tiloista. Niitä painettaessa lähtee hälyytys aluehälyytyskeskukseen, ja koko talossa alkaa soida palokellot. Samoin tieto hälyytyksestä lähtee kaikille talon suojeluorganisaatioon kuuluville henkilöille matkapuhelimiin. Tulipalotilanteessa; palokello sijaitsee liikuntahallin katossa toimiston yläpuolella. 7 Palokellojen toimivuus tarkistetaan kerran kuukaudessa ISS:n toimesta. Kokeilu tehdään aamulla ennen kuin valtaosa henkilökuntaa ja opiskelijoita on saapunut kouluun. Vuosittaisen kunto tarkastuksen tekee ulkopuolinen huoltoliike ja laajempi tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Palohälytyksen kuuluessa tulee jokaisen poistua viipymättä ja noudatettava henkilökunnan antamia ohjeita. Kahvilan työntekijä huolehtii omalta osaltaan, että asiakkaat poistuvat kahvilan tiloista. Ilta-aikaan täytyy huolehtia, että koko halli on tyhjennetty, koska toimitaan silloin myös hallivalvojina. Myös talon suojeluorganisaatioon kuuluvan henkilön tulee käydä tarkistamassa, että tilat ovat tyhjät. Ohjeistettu kokoontumispaikka tulipalon sattuessa on Korkeakoulunkadun puoleisella parkkipaikalla, heti ulko-oven läheisyydessä. Mutta suojeluorganisaatio voi kuulutuksin muuttaa paikkaa esim. palon sijainnin, savuhaittojen tms. takia. 5.4. Automaattinen sammutuslaitteisto Turvavalot palaa liikuntahallin varauloskäynneistä ilmoittavissa merkeissä. Muita merkki- tai turvavalolaitteistoa ei löydy liikuntahallista. 5.5. Alkusammutuskalusto Kahvilan pohjapiirros liite 1 Kahvilan tiloista löytyy käsisammuttimia 1 kpl ja sammutuspeitto 1 kpl. Liikuntahallin I krs löytyy käsisammuttimia vielä 4 kpl. Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka sopivat erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet. 5.6. Väestönsuojelumateriaali Väestönsuojien varusteet on hankittu viranomaisten määräysten mukaisesti ja säilytetään väestönsuojissa. 5.7. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi Korkeakoululla on jokaisessa talossa suojeluorganisaatio, joka yhdessä neuvonnan henkilökunnan kanssa vastaa opastuksesta ja kulunvalvonnasta. TTY:ssä on ATK-pohjainen Esmikko kulunvalvontalaitteisto sekä kiinteistövalvontajärjestelmä. Rakennuksissa on virastomestarit. Vartioinnista vastaa ISS Palvelut Oy. 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA Liite 4 8 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa liite 4 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa liite 4 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus liite 4 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä liite 4 6.4. Toimintaohjeet tulipaloa varten liite 5. 6.5. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa liite 6. 6.6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa liite 7. 6.7. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa liite 4 6.8. Kuulutusohjeet Kuulutukset talon sisällä keskusradion välityksellä ei ole mahdollista. 7.SUOJELUORGANISAATIO, PUHELINNUMERO liite 8 ja liite 9 YHTEYSHENKILÖIDEN NIMI JA 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Esimiehen tulee huolehtia, että jokainen työntekijä on perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytyssuunnitelmaa. Jokaisen työntekijän tulee myös allekirjoittaa paperi, mistä käy ilmi, että hän on lukenut ja ymmärtänyt pelastussuunnitelman ja lupautuu noudattamaan sitä. Turvallisuusasioita sekä –toimintaa että arvioituja vaaratilanteita kerrataan jokaisessa henkilöstöpalaverissa tarpeen mukaan. Uudet asiat tai asiat jotka ovat muuttuneet, kirjataan heti pelastussuunnitelmaan ja käydään läpi seuraavassa palaverissa. Esimies on vastuussa pelastussuunnitelman päivittämisestä. Pelastussuunnitelma käydään kokonaisuudessaan läpi uusien työntekijöiden kanssa syksyllä tai kun uusi työntekijä aloittaa. Koulutus tapahtuu syksyisin sovittuna ajankohtana koko henkilökunnan kanssa, jos suunnitelmaan on tullut jotain oleellisia muutoksia. Tarvittaessa Tampereen pelastusviranomaiset antavat lisätietoa koulutuksesta. Henkilökunnasta aina vähintään 5 % on ensiapukoulutuksen saanutta ja heillä on voimassa oleva ensiapukortti Kaikki turvallisuuskoulutusasiat tulee dokumentoida ja esittää pyydettäessä palatarkastuksen yhteydessä. 9 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot Hälytysnumero 112, varanumero 100912 Tampereen aluepelastuslaitoksen osoite on Satakunnankatu 16 puh. 246 2111 Hervannan paloaseman osoite on Hervannan valtaväylä 100. Saapumisaika hätäilmoituksesta n. 3 min. Palomestari Jyrki Paunila puh. 0400-926 26 9.2. Poikkeusolot Tampereen kaupungin johtokeskus on Käpytie 48 Tampereen teknillinen yliopisto 65-7000-2 kuuluu: Eteläiseen suojelupiiriin, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja A:ssa Suojelulohkoon: 20 Hervanta, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja B:ssa. 10. SUUNNITELMAN JAKELU Pelastussuunnitelma on ravintolassa, paloviranomaisilla ja ravintolanpitäjällä; Juvenes-Yhtiöt Oy:llä. 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää jatkuvasti toiminnan tai tilojen muuttuessa. Ravintola Newtonin ja sen alaisuuteen kuuluvat kohteiden päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa keväällä. Päivityksen tekee esimies. Kun päivitys on tehty, tulee pelastussuunnitelman liitteeksi laittaa uusi allekirjoituslista uudella päivämäärällä varustettuna. Palotarkastuksen yhteydessä paloviranomainen tarkistaa suunnitelman ja koulutussuunnitelman toteutuksen 12. ALLEKIRJOITUSLISTA Liite 12. 13. LIITELUETTELO Tampereella 18.2.2011 Anu Meuronen talous- ja henkilöstöjohtaja 10 Kohteen tiedot päivittänyt Tampereella 29.3.2012 Anne Kopra-Rittola Ravintolapäällikkö LIITELUETTELO Liite1 Rakennuksen pohjapiirros: merkittävä alkusammutuskalusto, poistumistiet, kaasujen ilmastoinnin ja veden sulkupaikat, ensiapuvarusteet Liite 2 TTY: n alueen pohjapiirros Liite 3 Sisäinen hälytys / Kriisiviestinnän ohjeet Liite 4 Toimenpiteet onnettomuustapauksissa Yleistä turvallisuudesta Uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Varkaus tai ryöstötapauksessa Tapaturma tai sairaskohtaus Vieras esine hengitysteissä Toimintaohje puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa Liite 5 Toimenpiteet tulipalossa Liite 6 Toimenpiteet kaasuvaarassa Liite 7 Toimenpiteet säteilyvaarassa Liite 8 Suojeluorganisaatio Liite 9 Yhteyshenkilöiden nimi ja puhelinnumerot - kiinteistön isännöinti ja huolto - vartiointi - ravintolan yhteyshenkilöt - muuta tärkeät numerot - voi ottaa varsinaisesta tekstistä pois ja löytyvät nopeasti Liite10 Ensiapukaapin sisältö Liite11 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Liite12 Allekirjoituslista Liite 13 Juvenes valmiussuunnitelma Liite 14 Valmiussuunitelma kohteen oma Liite 15 Hiilidioksidipullon käyttöohje Liite 16 Nestekaasuohje LIITE 12 ALLEKIRJOITUSLISTA Tämä pelastussuunnitelma on päivitetty ja tarkastettu ajankohtaiseksi alla olevana päivänä. Allekirjoittaneet ovat lukeneet pelastussuunnitelman, ymmärtäneet sen ja sitoutuvat noudattamaan sitä. Tampereella _________ Allekirjoitukset ja nimen selvennykset LIITE 10.4 Juvenes ravintola Edisonin pelastussuunnitelma PELASTUSSUUNNITELMA JUVENES RAVINTOLA EDISON SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilömäärät 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3.2. Rahojen käsittely 3.3. Avaimet 3.4. Uhkaavat tilanteet 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset 3.6. Tulipalo 3.7. Kaasuvaara 3.8. Säteilyvaara 3.9. Tietosuoja 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta 4.2. Väestönsuojat 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys 5. HÄLYTYS– JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI 5.1. Ulkoiset hälyttimet 5.2. Sisäiset hälytykset 5.3. Automaattinen paloilmoitin 5.4. Automaattinen sammutuslaitos 5.5. Savunpoisto 5.6. Merkki- ja turvavalolaitteisto 5.7. Alkusammutuskalusto 5.8. Väestönsuojelumateriaali 5.9. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus 6.4. Toimintaohjeet tulipaloa varten 6.5. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa 6.6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa 6.7. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa 6.4. Kuulutusohjeet 7. SUOJELUORGANISAATIO 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot 9.2. Poikkeusolot 10. SUUNNITELMAN JAKELU 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 12. ALLEKIRJOITUSLISTA 13. LIITELUETTELO 1 2 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT Juvenes-Yhtiöt Oy Ravintola Edison Korkeakoulunkatu 3 33720 Tampere Puh. 0207 600 374 tai 03 3115 2606 Ravintola Edison sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston tiloissa, Sähkötalossa, ensimmäisessä kerroksessa, pääaulan vieressä. Liiketoiminnan omistaa Juvenes Yhtiöt Oy, Tullikatu 5, 33100 Tampere puh. 0207 600 330 ja kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, PL 310 33101 Tampere puh. 0207 424 010. Ravintolassa on 270 asiakaspaikkaa, pinta-ala 368 m2. Ravintola Edisonissa on myös erillinen kahvila, Café & Fast Voltti, jossa on 156 asiakaspaikkaa (sijaitsee Sähkötalon ensimmäisessä kerroksessa pääaulassa). Lisäksi ravintolassa on kabinetti noin 20 henkilölle. Ravintola on avoinna maanantaista - torstaihin klo 10.30 – 15.00 ja perjantaisin klo 10:30-14:30. Lauantaisin ravintola on avoinna klo 11:00-14:00. Kahvila on avoinna maanantaista torstaihin klo 8:45-18:30 sekä perjantaisin klo 8:45-15:00. Lähin pelastuslaitos sijaitsee Hervannassa Lindforsinkatu 1. Hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuksen kaikille sivuille. Ravintolassa on kaksi uloskäyntiä: keittiön ovi ja ravintolan pääovi. Lisäksi ravintolasalissa on kaksi+kaksi (tiskinpalautusosaston haitariovi ja kabinetin ovi) hätäuloskäyntiä ja sosiaalitiloissa yksi hätäuloskäynti 1.1. Henkilömäärät Vakituista henkilökuntaa ravintolassa on 8, joista kaksi kahvila Voltissa, lisäksi tarvittaessa extrahenkilökuntaa. 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA Ravintolan liiketoiminnan osalta ylimmässä vastuussa on ravintolan omistaja ja hänen edunvalvojanaan toimii ravintolan esimies. Esimies vastaa henkilökunnan ohjeistamisesta ja on paikalla palotarkastuksissa. Hän vastaa myös osaltaan pelastussuunnitelman päivittämisestä. Kiinteistöstä ja siihen liittyvistä turvallisuusasioista vastaa kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Ravintolapäällikkö kuuluu TTY:n turvajärjestelyjen piiriin siten, että ravintolapäällikön kännykkään tulee heti viesti jos alueella tapahtuu jotain hälyyttävää. Myöskin siitä, että vaaratilanne on ohi ja mitä on tapahtunut viestitään kännykkään. 3 Ravintolan työntekijöiden tulee tietää työpaikan turvallisuusasiat. Heidän tulee myös noudattaa turvallisuusasioita jokapäiväisessä työssään. Jokaisen työntekijän on - tunnettava pelastussuunnitelma sisältö - osattava tehdä hätäilmoitus - osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti - tiedettävä poistumistiet - tiedettävä lähimmät alkusammutusvälineet ja ensiaputarvikkeet - osattava käyttää alkusammutusvälineitä - noudatettava turvallisia työtapoja - ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen. 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Työskentely-ympäristön ja työpaikkarakennuksen turvallisuuden huomioiminen on olennainen osa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää, että rakennukseen ja työpaikan eri toimintoihin liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Liite 11 Juvenes-Yhtiöiden läpikäynnin. uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelma sisältää pelastussuunnitelman 3.2. Rahojen käsittely Rahojen huolimaton käsittely voi johtaa mm. ryöstöön, mikäli asiakkaat näkevät esimerkiksi kuinka paljon kassassa on rahaa. Tämän vuoksi kassassa säilytetään vain pieniä määriä rahaa ja kassalippaan/-koneen avainta kuljetetaan aina mukana eikä jätetä kassalippaaseen/-koneeseen kiinni. Rahoja ei myöskään lasketa asiakkaiden nähden jos mahdollista. Suurin osa rahoista säilytetään kassakaapissa asiakkaiden ulottumattomissa. Kassakaappi on turvallinen ja lukittu. Avaimia säilytetään muualla kuin kassakaapin läheisyydessä. Rahojen kuljetuksesta vastaa ulkopuolinen yritys. 3.3. Avaimet Henkilökunnan vastuulla on ravintolan avaimet ja kulkukortti, jonka he ovat lunastaneet omalla allekirjoituksella virastomestarilta. Avainten tai kulkukortin hukkaaminen tai vääriin käsiin joutuminen voi aiheuttaa luvattomia käyntejä ravintolan tiloissa. 4 Henkilökunta ei saa viedä yleisavainta kotiin. Kaikki ylimääräiset avaimet sijaitsevat kassakaapissa. Vain omistajilla ja esimiehellä on lupa viedä yleisavain kotiin. Asiakkaille ei luovuteta ravintolan avainta kuin ravintolapäällikön luvalla. 3.4. Uhkaavat tilanteet Uhkaavia tilanteita ovat lähinnä asiakkaiden taholta tulevat väkivaltaiset tilanteet, ryöstö tai huumausaineet. Ihmisten taholta tulevat uhkaavat tilanteet vaarantavat aina kaikkien turvallisuuden niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin. Kassalta on hyvä näkyvyys asiakkaisiin ravintolatiloissa. Myös näkyvyys ravintolan eteen, sähkötalon pääaulaan, on hyvä. Tämä on tärkeää, koska näin voidaan ennakoida mahdollisesti uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden saapuminen ravintolaan tai heidän toimintansa sisätiloissa. Ulkopuoliset pääsevät ravintolaan pääoven, tiskinpalautusosaston haitarioven ja keittiön takaoven kautta. Ovissa on hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat, mikäli ovet aukaistaan ravintolan kiinnioloaikana. Ravintolassa on myös liiketunnistimet. Vartiointiliike ISS Palvelut Oy huolehtii vartioinnista ja käy kerran yössä myös vartiointikäynnillä. Ravintolan turvajärjestelyistä ei kerrota ulkopuolisille eikä ravintolan tietoja luovuteta ulkopuolisille. Anniskelussa muistetaan vastuullisen anniskelun periaatteet (Alkoholilaki). Anniskelu lopetetaan päihtyneille hyvissä ajoin ja heidät poistetaan paikalta. Uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden poistoon pyydetään poliisin apua. Pommiuhan sattuessa käytetään samaa evakuointisuunnitelmaa kuin tulipalon syttyessä. liite 5. Toiminta puhelimitse tehdyssä pommiuhkaustilanteessa. Liite 5. 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset liite 4 Ensiapuvälineet liite 10 säilytetään keittiötiloissa pukuhuoneen lääkekaapissa. Lääkekaapin sisältö tarkistetaan määräajoin ja katsotaan, ettei vanhentuneita lääkkeitä tms. ole kaapissa. Mikäli ensiapukaapista käytetään jotakin, tulee asiasta ilmoittaa esimiehelle, jotta hän voi hankkia uudet tuotteet tilalle. Lääkkeitä ei saa antaa asiakkaille. Asiakkaille saa antaa ainoastaan ensiaputarvikkeita, esimerkiksi laastaria, sidetarpeita tai desinfiointiainetta. 5 Henkilökunnan tulisi käydä ensiapukoulutus osatakseen toimia oikein tapaturma tai sairaskohtauksesta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa ravintolan pitäjä. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä koulutuksen ja työnopastuksen merkitys on erityisen suuri uudelle työntekijälle tai uuteen tehtävään siirryttäessä, kun pitää oppia turvalliset työtavat, koneiden ja laitteiden ominaisuudet sekä työhön liittyvät tapaturmavaarat ja niiden torjunta. 3.6. Tulipalo Mahdollisia tulipalon aiheuttajia ovat ravintolan keittiön sähkölaitteet, kaasuliesi ja rasvakeitin. Kaasuliettä ja rasvakeitintä ei ole Juvenes Ravintola Edisonissa. Myös katossa olevat rasvakanavat ja niiden edessä olevat rasvaritilät ovat tulipaloriski ellei niitä puhdisteta säännöllisesti. Rasvakanavat käy palolaitos tarkistamassa joka vuosi ja sen perusteella arvioivat kanavien nuohouksen tarpeellisuuden. Varsinainen palotarkastus tehdään joka toinen vuosi. Sähkölaitteiden ilmanottoritilöiden imuroinnista vastaa ISS Palvelut Oy ja niitä tarkkaillaan huoltojen ja perussiivouksien yhteydessä milloin on tarpeellista suorittaa puhdistus. Tupakointiriski on minimoitu rajaamalla työntekijöiden tupakointi lastausalueelle, missä tuhkat ja tumpit säilytetään isossa peltipurkissa. Ravintolatiloissa ei ole lupa tupakoida kenelläkään. Tekstiilejä on ravintolassa vain verhot sekä kabinetissa tuolien istuinpäälliset. Ravintolan sijaitessa osana toista rakennusta on mahdollista, että tulipalo voi levitä ravintolaosaan. 3.7. Kaasuvaara Ravintolassa ei ole käytössä kaasulaitteita. Varsinaista kaasuvaaraa ei ole ravintolan välittömässä läheisyydessä. Sähkötalon K-siivessä, jonkin matkan päässä ravintolatiloista, sijaitsee palavia nesteitä ja kaasuja sekä myrkyllisiä aineita ja kaasupulloja. Myös G-siivessä, Kabinetin ja Kahvila Voltin puolivälissä sijaitsee kaasupulloja (räjähtävää), (suojelupiirustus). TTY:n lähialueen teollisuus ja kuljetusonnettomuudet ovat mahdollisia riskejä, mutta niihin omat vaikutusmahdollisuudet ovat heikkoja. 3.8. Säteilyvaara Erityistä säteilyvaaraa ravintolassa eikä sen lähiympäristössä ole havaittu. 3.9. Tietosuoja 6 Henkilökunnalla on salassapito- ja luovutusperiaatteet koskien yrityksen tietoja. Salasanoja yms. ei saa luovuttaa ulkopuolisten käsiin. Tietokoneen tietojen varmuuskopiointi toimii automaattisesti. Työntekijän tulee myös välttää kaikin tavoin internetin välityksellä tulevia tietokoneviruksia. Henkilökunnalla on myös salassapitovelvollisuus asiakkaiden tiedoista. 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta Rakennustarkastuksessa hyväksytyt yleiset palotekniset yleistiedot (liite 1). Poistumisteinä käytetään pääasiassa ravintolan pääovea ja tarvittaessa keittiön ovea. Lisäksi lähes koko ravintolan aukioloajan ajan poistumistienä toimii tiskiosaston haitariovi (joka merkitty hätäuloskäynniksi, mutta avautuu ainoastaan avaimella). Lisäksi ravintolasalissa on kaksi hätäuloskäyntiä ja sosiaalitilan käytävällä yksi hätäuloskäynti. Myös kabinetin kautta pääsee ulos ravintolatiloista. Varsinaista palo- osastointia ei ravintolassa ole, mutta ravintolan pääovi on ns. palo-ovi. 4.2. Väestönsuojat Väestönsuojat sijaitsevat rakennustalon alakerrassa, sähkötalossa sekä tietotalossa. Sähkötalon ihmiset on TTY:n pelastussuunnitelmassa ohjattu kalliosuojaan R-talon alla. Sähkötalon M-osassa on suojat Msiiven asukeille. Pohjapiirros TTY:n alueesta liite 2. 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys Sähkötalossa ei ole ilmastoinnin hätäpysäytystä. Sähkötalon ilmastoinnin hätäpysäytys hoidetaan kiinteistövalvomosta (automaatiovalvontalaitteisto). Veden tulo saadaan katkaistua Sähkötalon kellarissa sijaitsevasta lämmönjakohuoneen pääsulkuventtiilistä. Pysäytyksen hoitaa kiinteistöhuolto.. 5. HÄLYTYS-JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI Työpaikoilla onnettomuudet ovat vähentyneet tehokkaan työsuojeluorganisaation ja viranomaisten valvonnan ansiosta. Vastuu oman työturvallisuutensa kehittämisestä kuuluu jokaiselle työntekijälle itselleen, 5.1. Ulkoiset hälyttimet Tampereen kaupungin ulkoiset: * Elektroniset suurtehohälyttimet As Oy Rantasentteri Lindforsinkatu 12 * Sähkösireenit Hervanta, vapaa-aikakeskus Kumpikin edellä mainituista kuuluu TTY:n alueella. 7 5.2. Sisäiset hälytykset liite 3. 5.3. Automaattinen paloilmoitin Automaattisia paloilmoittimia ei ravintolan tiloissa ole. Sähkötalon automaattinen paloilmoitin sijaitsee Sähkötalon pääaulassa infopistettä vastapäätä. Paloilmoituspainike ravintolasta löytyy keittiön takaoven vierestä. Sitä painettaessa lähtee hälytys aluehälytyskeskukseen ja koko talossa alkaa soida palokellot. Samalla hälytyksestä lähtee tieto kaikille talon suojeluorganisaatioon kuuluville henkilöille matkapuhelimeen. Tulipalotilanteessa; Ravintola Edisonista ja Kahvila Voltista katsottuna lähin palokello (merkitty pohjapiirrustukseen) sijaitsee Sähkötalon pääaulassa. Palokellojen toimivuus tarkistetaan kerran kuukaudessa ISS:n toimesta. Kokeilu tehdään aamulla ennen kuin suurin osa henkilökuntaa ja opiskelijoita on saapunut taloon. Vuosittaisen kuntotarkastuksen tekee ulkopuolinen huoltoliike (YIT) ja laajempi tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Palohälytyksen kuuluessa tulee jokaisen poistua viipymättä ja noudatettava henkilökunnan antamia ohjeita. Ravintolapäällikkö huolehtii omalta osaltaan, että henkilökunta ja asiakkaat poistuvat ravintolan tiloista. Myös talon suojeluorganisaatioon kuuluvan tulee käydä tarkistamassa, että tilat ovat tyhjät. Ohjeistettu kokoontumispaikka tulipalon sattuessa on Korkeakoulunkadun puoleisella parkkipaikalla, mutta suojeluorganisaatio voi kuulutuksin muuttaa paikkaa esim. palon sijainnin, savuhaittojen tms. takia. 5.4. Merkki- ja turvavalolaitteisto Turvavalot palavat ravintolan varauloskäynneistä ilmoittavissa merkeissä. Ravintolan keittiön ja ruokasalin katossa on paloilmoitin laitteita. 5.5. Alkusammutuskalusto Ravintolan pohjapiirros liite 1 (alkusammutuskalusto merkittävä pohjapiirustukseen) Käsisammuttimia 1 kpl (jauhesammutin) ja sammutuspeitto 1 kpl (120 x 180 cm). Jauhesammutin sijaitsee sekoittavaa pataa vastapäätä vesipisteen vieressä seinässä ja sammutuspeitto lämpökaapin vieressä seinässä. Kahvila Voltissa on 1 kpl käsisammutinta (jauhesammutin). Se sijaitsee astian(tiskien-)palautuspisteen vieressä. Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka sopivat erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet. 5.6. Väestönsuojelumateriaali Väestönsuojien varusteet on hankittu viranomaisten määräysten mukaisesti ja säilytetään väestönsuojissa. 5.9. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi Korkeakoulun jokaisessa talossa on suojeluorganisaatio, joka yhdessä neuvonnan henkilökunnan kanssa vastaa opastuksesta ja kulunvalvonnasta. TTY:ssä on ATK-pohjainen Esmikko-kulunvalvontalaitteisto sekä kiinteistövalvontajärjestelmä. Rakennuksissa on virastomestarit. Vartioinnista vastaa ISS Palvelut Oy. 8 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA Liite 4 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa liite 4 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa liite 4 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus liite 4 6.4. Toimintaohjeet tulipaloa varten liite 5. 6.5. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa liite 6. 6.6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa liite 7. 6.7. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa liite 4 6.8. Kuulutusohjeet Kuulutukset talon sisällä keskusradion välityksellä ei ole mahdollista. 7.SUOJELUORGANISAATIO, PUHELINNUMERO liite 8 ja liite 9 YHTEYSHENKILÖIDEN NIMI JA 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Esimiehen tulee huolehtia, että jokainen työntekijä on perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytyssuunnitelmaa. Jokaisen työntekijän tulee myös allekirjoittaa paperi, mistä käy ilmi, että hän on lukenut ja ymmärtänyt pelastussuunnitelman ja lupautuu noudattamaan sitä. Turvallisuusasioita sekä –toimintaa että arvioituja vaaratilanteita kerrataan jokaisessa henkilöstöpalaverissa tarpeen mukaan. Uudet asiat tai asiat jotka ovat muuttuneet, kirjataan heti pelastussuunnitelmaan ja käydään läpi seuraavassa palaverissa. Esimies on vastuussa pelastussuunnitelman päivittämisestä. Pelastussuunnitelma käydään kokonaisuudessaan läpi uusien työntekijöiden kanssa syksyllä tai kun uusi työntekijä aloittaa. Koulutus tapahtuu syksyisin sovittuna ajankohtana koko henkilökunnan kanssa, jos suunnitelmaan on tullut jotain oleellisia muutoksia. Tarvittaessa Tampereen pelastusviranomaiset antavat lisätietoa koulutuksesta. Henkilökunnasta aina vähintään 5 % on ensiapukoulutuksen saanutta ja heillä on voimassa oleva ensiapukortti Kaikki turvallisuuskoulutusasiat tulee dokumentoida ja esittää pyydettäessä palotarkastuksen yhteydessä. 9 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot Hälytysnumero 112, varanumero 100912 Tampereen aluepelastuslaitoksen osoite on Satakunnankatu 16 puh. 246 2111 Hervannan paloaseman osoite on Hervannan valtaväylä 100. Saapumisaika hätäilmoituksesta n. 3 min. palomestari Jyrki Paunila matkapuhelin 0400 926 226 9.2. Poikkeusolot Tampereen kaupungin johtokeskus on Käpytie 48 Tampereen teknillinen yliopisto 65-7000-2 kuuluu: Eteläiseen suojelupiiriin, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja A:ssa Suojelulohkoon: 20 Hervanta, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja B:ssa. 10. SUUNNITELMAN JAKELU Pelastussuunnitelma on ravintolassa, paloviranomaisilla ja ravintolanpitäjällä; Juvenes-Yhtiöt Oy:llä. 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää jatkuvasti toiminnan tai tilojen muuttuessa. Ravintola Edisonissa päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa keväällä. Päivityksen tekee esimies. Kun päivitys on tehty, tulee pelastussuunnitelman liitteeksi laittaa uusi allekirjoituslista uudella päivämäärällä varustettuna. Palotarkastuksen toteutuksen yhteydessä paloviranomainen tarkistaa 12. ALLEKIRJOITUSLISTA Liite 12. 13. LIITELUETTELO Tampereella 18.2.2010 Anu Meuronen Talous- ja henkilöstöjohtaja Kohteen tiedot päivittänyt Tampereella 21.3.2013 Johanna Säily Ravintolapäällikkö suunnitelman ja koulutussuunnitelman LIITELUETTELO Liite1 Rakennuksen pohjapiirros: merkittävä alkusammutuskalusto, poistumistiet, kaasujen ilmastoinnin ja veden sulkupaikat, ensiapuvarusteet Liite 2 TTY: n alueen pohjapiirros Liite 3 Sisäinen hälytys / Kriisiviestinnän ohjeet Liite 4 Toimenpiteet onnettomuustapauksissa Yleistä turvallisuudesta Uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Varkaus tai ryöstötapauksessa Tapaturma tai sairaskohtaus Toimintaohje puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa Liite 5 Toimenpiteet tulipalossa Liite 6 Toimenpiteet kaasuvaarassa Liite 7 Toimenpiteet säteilyvaarassa Liite 8 Suojeluorganisaatio Liite 9 Yhteyshenkilöiden nimi ja puhelinnumerot - kiinteistön isännöinti ja huolto - vartiointi - ravintolan yhteyshenkilöt - muuta tärkeät numerot - voi ottaa varsinaisesta tekstistä pois ja löytyvät nopeasti Liite10Ensiapukaapin sisältö Liite11Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Liite12 Allekirjoituslista LIITE 12 ALLEKIRJOITUSLISTA Tämä pelastussuunnitelma on päivitetty ja tarkastettu ajankohtaiseksi alla olevana päivänä. Allekirjoittaneet ovat lukeneet pelastussuunnitelman, ymmärtäneet sen ja sitoutuvat noudattamaan sitä. Tampereella _____/ .2013 Allekirjoitukset ja nimen selvennykset LIITE 10.5 Juvenes ravintola ZIP:n pelastussuunnitelma PELASTUSSUUNNITELMA JUVENES RAVINTOLA ZIP 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilömäärät 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 3.2. Rahojen käsittely 3.3. Avaimet 3.4. Uhkaavat tilanteet 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset 3.6. Tulipalo 3.7. Kaasuvaara 3.8. Säteilyvaara 3.9. Tietosuoja 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta 4.2. Väestönsuojat 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys 5. HÄLYTYS– JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI 5.1. Ulkoiset hälyttimet 5.2. Sisäiset hälytykset 5.3. Automaattinen paloilmoitin 5.4. Automaattinen sammutuslaitos 5.5. Savunpoisto 5.6. Merkki- ja turvavalolaitteisto 5.7. Alkusammutuskalusto 5.8. Väestönsuojelumateriaali 5.9. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä 6.5. Toimintaohjeet tulipaloa varten 6.6. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa 6.7. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa 6.8. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa 6.9. Kuulutusohjeet 7. SUOJELUORGANISAATIO 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot 9.2. Poikkeusolot 10. SUUNNITELMAN JAKELU 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 12. ALLEKIRJOITUSLISTA 13. LIITELUETTELO 2 1. TOIMIPISTEEN PERUSTIEDOT Juvenes-Yhtiöt Oy Ravintola Zip Korkeakoulunkatu 1 33720 Tampere Puh. 0207 600 375 Ravintola Zip sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston tiloissa, Tietotalossa, katutasossa. Liiketoiminnan omistaa Juvenes-Yhtiöt Oy, Tullikatu 5 33100 Tampere puh. 0207 600 330 ja kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, PL 310 33101 Tampere puh. 0207 424 010. Ravintolassa on 240 asiakaspaikkaa, pinta-ala 680 m2. Ravintola Zipissä on myös erillinen kahvila, Kahvila Rom, jossa on 64 asiakaspaikkaa. Lisäksi ravintolassa on yksi erillinen kabinetti noin 22 henkilölle. Ravintola on avoinna maanantaista - torstaihin klo 10.30 – 15.00 ja perjantaisin klo 10.30-14.30 Viikonloppuisin ja juhlapyhinä suljettu. Lähin pelastuslaitos sijaitsee Hervannassa Lindforsinkatu 1. Hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuksen kaikille sivuille. Ravintolassa kaksi uloskäyntiä: keittiön ovi ja ravintolan/tietotalon pääovi. 1.1. Henkilömäärät Vakituista henkilökuntaa ravintolassa on 10, lisäksi tarvittaessa extrahenkilökunta. Ravintolan asiakaspaikkamäärä on 240 + kabinetti n. 22 paikkaa. 2. TYÖANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET TURVALLISUUSASIOISSA Ravintolan liiketoiminnan osalta ylimmässä vastuussa on ravintolan omistaja ja hänen edunvalvojanaan toimii ravintolan esimies. Esimies vastaa henkilökunnan ohjeistamisesta ja on paikalla palotarkastuksissa. Hän vastaa myös osaltaan pelastussuunnitelman päivittämisestä. Kiinteistöstä ja siihen liittyvistä turvallisuusasioista vastaa kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Ravintolapäällikkö kuuluu TTY:n turvajärjestelyjen piiriin siten, että ravintolapäällikön kännykkään tulee heti viesti jos alueella tapahtuu jotain hälyyttävää. Myöskin siitä, että vaaratilanne on ohi ja mitä on tapahtunut viestitään kännykkään. 3 Ravintolan työntekijöiden tulee tietää työpaikan turvallisuusasiat. Heidän tulee myös noudattaa turvallisuusasioita jokapäiväisessä työssään. Jokaisen työntekijän on - tunnettava pelastussuunnitelma sisältö - osattava tehdä hätäilmoitus - osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa annettujen ohjeiden mukaisesti - tiedettävä poistumistiet - tiedettävä lähimmät alkusammutusvälineet ja ensiaputarvikkeet - osattava käyttää alkusammutusvälineitä - noudatettava turvallisia työtapoja - ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä esimiehelleen. 3. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1.Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Työskentely-ympäristön ja työpaikkarakennuksen turvallisuuden huomioiminen on olennainen osa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää, että rakennukseen ja työpaikan eri toimintoihin liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Liite 11 Juvenes-Yhtiöiden uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelma sisältää pelastussuunnitelman läpikäynnin. 3.2. Rahojen käsittely Rahojen huolimaton käsittely voi johtaa mm. ryöstöön, mikäli asiakkaat näkevät esimerkiksi kuinka paljon kassassa on rahaa. Tämän vuoksi kassassa säilytetään vain pieniä määriä rahaa ja kassalippaan/-koneen avainta kuljetetaan aina mukana eikä jätetä kassalippaaseen/koneeseen kiinni. Rahoja ei myöskään lasketa asiakkaiden nähden jos mahdollista. Suurin osa rahoista säilytetään kassakaapissa asiakkaiden ulottumattomissa. Kassakaappi on turvallinen ja lukittu. Avaimia säilytetään muualla kuin kassakaapin läheisyydessä. Rahojen kuljetuksesta vastaa ulkopuolinen yritys. 3.3. Avaimet 4 Henkilökunnan vastuulla on ravintolan avaimet ja kulkukortti, jonka he ovat lunastaneet omalla allekirjoituksella virastomestarilta. Avainten tai kulkukortin hukkaaminen tai vääriin käsiin joutuminen voi aiheuttaa luvattomia käyntejä ravintolan tiloissa. Henkilökunta ei saa viedä yleisavainta kotiin. Kaikki ylimääräiset avaimet sijaitsevat kassakaapissa. Vain omistajilla ja esimiehellä on lupa viedä yleisavain kotiin. Asiakkaille ei luovuteta ravintolan avainta kuin ravintolapäällikön luvalla. 3.4. Uhkaavat tilanteet Uhkaavia tilanteita ovat lähinnä asiakkaiden taholta tulevat väkivaltaiset tilanteet, ryöstö tai huumausaineet. Ihmisten taholta tulevat uhkaavat tilanteet vaarantavat aina kaikkien turvallisuuden niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin. Kassalta on hyvä näkyvyys asiakkaisiin ravintolatiloissa. Myös näkyvyys ulos ravintolan eteen on hyvä. Tämä on tärkeää, koska näin voidaan ennakoida mahdollisesti uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden saapuminen ravintolaan tai heidän toimintansa sisätiloissa. Ulkopuoliset pääsevät ravintolaan pääoven, välioven ja keittiön takaoven kautta. Ovissa on hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat, mikäli ovet aukaistaan ravintolan kiinni oloaikana. Ravintolassa on myös liiketunnistimet. Vartiointiliike ISS Palvelut Oy huolehtii vartioinnista ja käy kerran yössä myös vartiointikäynnillä. Ravintolan turvajärjestelyistä ei kerrota ulkopuolisille eikä ravintolan tietoja luovuteta ulkopuolisille. Anniskelussa muistetaan vastuullisen anniskelun periaatteet (Alkoholilaki). Anniskelu lopetetaan päihtyneille hyvissä ajoin ja heidät poistetaan paikalta. Uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden poistoon pyydetään poliisin apua. Pommiuhan sattuessa käytetään samaa evakuointisuunnitelmaa kuin tulipalon syttyessä (liite 5). Toiminta puhelimitse tehdyssä pommiuhka tilanteessa liite 5. 3.5. Tapaturmat ja sairastapaukset liite 4 5 Ensiapuvälineet liite 10 säilytetään keittiössä kuiva-ainevaraston lääkekaapissa. Lääkekaapin sisältö tarkistetaan määräajoin ja katsotaan, ettei vanhentuneita lääkkeitä tms. ole kaapissa. Mikäli ensiapukaapista käytetään jotakin, tulee asiasta ilmoittaa esimiehelle, jotta hän voi hankkia uudet tuotteet tilalle. Lääkkeitä ei saa antaa asiakkaille. Asiakkaille saa antaa ainoastaan ensiaputarvikkeita, esimerkiksi laastaria, sidetarpeita tai desinfiointiainetta. Henkilökunnan tulisi käydä ensiapukoulutus osatakseen toimia oikein tapaturma tai sairaskohtauksesta. Koulutuksen järjestämisestä vastaa ravintolan pitäjä. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä koulutuksen ja työnopastuksen merkitys on erityisen suuri uudelle työntekijälle tai uuteen tehtävään siirryttäessä, kun pitää oppia turvalliset työtavat, koneiden ja laitteiden ominaisuudet sekä työhön liittyvät tapaturmavaarat ja niiden torjunta. 3.6. Tulipalo Mahdollisia tulipalon aiheuttajia ovat ravintolan keittiön sähkölaitteet ja kaasuwok. Myöskin katossa olevat rasvakanavat, ja niiden edessä olevat suojaritilät ovat tulipaloriski, jos niitä ei pestä säännöllisesti. Omavalvonnassa on kirjattu, että rasvaritilät pestään joka toinen viikko. Rasvakanavat käy palolaitos tarkistamassa joka vuosi ja sen perusteella arvioivat kanavien nuohouksen tarpeellisuuden. Varsinainen palotarkastus tehdään joka toinen vuosi. Sähkölaitteiden ilmanottoritilöiden imuroinnista vastaa ISS Palvelut Oy ja niitä tarkkaillaan huoltojen ja perussiivouksien yhteydessä milloin on tarpeellista suorittaa puhdistus. Tupakointi riski on minimoitu rajaamalla työntekijöiden tupakointi rakennuksen ulkoalueelle, missä tuhkat ja tumpit säilytetään isossa peltipurkissa. Ravintolatiloissa ei ole lupa tupakoida kenelläkään. Tekstiilejä on ravintolassa vain verhot sekä kabinetin ja puolet ravintolan tuolien istuinpäällisistä. 3.7. Kaasuvaara Ravintolassa kaasuwok ja heti ravintolan huoltokäytävän (K-kerros) nosto-oven ulkopuolella kaasukaappi. Ravintola Zipin kaasujen varastointikaapin erillinen riskienarviointi sisältyy TTY:n ATEXasiakirjoihin. Liite 12. TTY vastaa kaasuletkujen, putkistojen tarkastuksesta yms. Tarkastuksen suorittaa ulkopuolinen yritys kerran vuodessa. 6 Ravintolan omaa kaasukaappia lukuun ottamatta varsinaista kaasuvaaraa ei ole ravintolan välittömässä läheisyydessä. TTY:n lähialueen teollisuus ja kuljetusonnettomuudet mahdollisia, riski on mutta omat vaikutusmahdollisuudet heikkoja. Liitteet Nestekaasuohje ja Hiilidioksidipullo ohje. Nestekaasu ja hiilidioksidipullojen omavalvontalomake löytyy omavalvonakansiosta. 3.8. Säteilyvaara Erityistä säteilyvaaraa ravintolassa eikä sen lähiympäristössä ole havaittu. 3.9. Tietosuoja Henkilökunnalla on salassapito- ja luovutusperiaatteet koskien yrityksen tietoja. Salasanoja yms. ei saa luovuttaa ulkopuolisten käsiin. Tietokoneen tietojen varmuuskopiointi toimii automaattisesti. Työntekijän tulee myös välttää kaikin tavoin internetin välityksellä tulevia tietokoneviruksia. Henkilökunnalla on myös salassapitovelvollisuus asiakkaiden tiedoista. 4. RAKENTEELLINEN SUOJELU 4.1. Rakenteellinen palontorjunta Rakennustarkastuksessa hyväksytyt yleiset palotekniset yleistiedot liite 1. Poistumisteinä käytetään pääasiassa ravintolan pääovea ja tarvittaessa keittiön ovea ravintolan takaosassa. Varsinaista palo-osastointia ei ravintolassa ole. 4.2. Väestönsuojat Väestönsuojat sijaitsevat rakennustalon alakerrassa, sähkötalossa sekä tietotalossa. Konetalon ihmiset on TTY:n pelastussuunnitelmassa ohjattu rakennustalon väestönsuojaan. Pohjapiirros TTY:n alueesta liite 2. 4.3. Ilmastoinnin hätäpysäytys Tietotalon hätäpysäytyksen hoitaa kiinteistövalvomo. Ravintolan tiloissa ilmastoinnin saa pysäytettyä vain huoltomiehet. Veden tulo saadaan katkaistua ravintolasta. Sulkuventtiili sijaitsee kun noustaan mäkiramppia kohti konetaloon vievää ovea niin vasemmalla olevasta seinästä. Seinässä olevan metallisuojan aukaisuun tarvitaan ruuvimeisseliä. 7 5. HÄLYTYS-JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT SEKÄ SUOJELUMATERIAALI Työpaikoilla onnettomuudet ovat viranomaisten valvonnan ansiosta. vähentyneet tehokkaan työsuojeluorganisaation ja Vastuu oman työturvallisuutensa kehittämisestä kuuluu myös jokaiselle työntekijälle itselleen. 5.1. Ulkoiset hälyttimet Tampereen kaupungin ulkoiset: Elektroniset suurtehohälyttimet As Oy Rantasentteri Lindforsinkatu 12 Sähkösireenit Hervanta, vapaa-aikakeskus Kumpikin edellä mainituista kuuluu TTY:n alueelle. 5.2. Sisäiset hälytykset liite 3. 5.3. Automaattinen paloilmoitin Automaattisia paloilmoittimia on ravintolassa uunien läheisyydessä 2 kpl, josta hälytys menee Hervannan aluepalolaitokselle. Paloilmoituspainike ravintolasta löytyy keittiöstä painekeittokaapin vieressä olevasta seinästä. Sitä painettaessa lähtee hälyytys aluehälyytyskeskukseen, ja koko talossa alkaa soida palokellot. Samoin tieto hälyytyksestä lähtee kaikille talon suojeluorganisaatioon kuuluville henkilöille matkapuhelimiin. Tulipalotilanteessa; palokello (merkitty pohjapiirustukseen) sijaitsee ravintola Zipissä keittiön keskellä maustehyllyn takana olevassa seinässä. Kahvila Romin läheisyydessä palokello (merkitty pohjapiirrustukseen) sijaitsee kahvilan takana olevalla wc-tiloihin johtavalla käytävällä. Palokellojen toimivuus tarkistetaan kerran kuukaudessa ISS:n toimesta. Kokeilu tehdään aamulla ennen kuin valtaosa henkilökuntaa ja opiskelijoita on saapunut kouluun. Vuosittaisen kunto tarkastuksen tekee ulkopuolinen huoltoliike ja laajempi tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. Palohälytyksen kuuluessa tulee jokaisen poistua viipymättä ja noudatettava henkilökunnan antamia ohjeita. Ravintolapäällikkö huolehtii omalta osaltaan, että henkilökunta ja asiakkaat poistuvat ravintolan tiloista. Myös talon suojeluorganisaatioon kuuluvan henkilön tulee käydä tarkistamassa, että tilat ovat tyhjät. 8 Ohjeistettu kokoontumispaikka tulipalon sattuessa on Korkeakoulunkadun puolella pääovien edessä, mutta suojeluorganisaatio voi kuulutuksin muuttaa paikkaa esim. palon sijainnin, savuhaittojen tms. takia. 5.4. Merkki- ja turvavalolaitteisto Turvavalot palaa ravintolan varauloskäynneistä ilmoittavissa merkeissä. 5.5. Alkusammutuskalusto Ravintolan pohjapiirros liite 1 Käsisammuttimia on 1 kpl kahvilan oven vieressä ja sammutuspeitto 1 kpl (120 X 180 cm) avokeittiössä seinään kiinnitettynä sekä kaksi pikapalopostia. Pikapaloposti sijaitsee ravintolan keittiössä oven vieressä (sisältää sammutusletkun ja käsisammuttimen) ja toinen on sähkötaloon johtavan käytävän alussa. Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka sopivat erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet. 5.6. Väestönsuojelumateriaali Väestönsuojien varusteet on hankittu viranomaisten määräysten mukaisesti ja säilytetään väestönsuojissa. 5.7. Kulunohjaus, valvonta ja vartiointi Korkeakoululla on jokaisessa talossa suojeluorganisaatio, joka yhdessä neuvonnan henkilökunnan kanssa vastaa opastuksesta ja kulunvalvonnasta. TTY:ssä on ATK-pohjainen Esmikko kulunvalvontalaitteisto sekä kiinteistövalvontajärjestelmä. Rakennuksissa on virastomestarit. Vartioinnista vastaa ISS Palvelut Oy. 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSTAPAUKSISSA Liite 4 6.1. Toimintaohjeet uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa liite 4 6.2. Toimintaohjeet varkaus tai ryöstötapauksessa liite 4 6.3. Toimintaohjeet tapaturma tai sairaskohtaus liite 4 6.4. Toimintaohje vieras esine hengitysteissä liite 4 6.4. Toimintaohjeet tulipaloa varten liite 5. 6.5. Toimintaohjeet kaasuvaaratilanteessa liite 6. 9 6.6. Toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa liite 7. 6.7. Toimintaohjeet puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa liite 4 6.8. Kuulutusohjeet Kuulutukset talon sisällä keskusradion välityksellä ei ole mahdollista. 7.SUOJELUORGANISAATIO, PUHELINNUMERO liite 8 ja liite 9 YHTEYSHENKILÖIDEN NIMI JA 8. HENKILÖKUNNAN TURVALLLISUUSKOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Esimiehen tulee huolehtia, että jokainen työntekijä on perehdytetty pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma on osa työntekijöiden perehdytyssuunnitelmaa. Jokaisen työntekijän tulee myös allekirjoittaa paperi, mistä käy ilmi, että hän on lukenut ja ymmärtänyt pelastussuunnitelman ja lupautuu noudattamaan sitä. Turvallisuusasioita sekä –toimintaa että arvioituja vaaratilanteita kerrataan jokaisessa henkilöstöpalaverissa tarpeen mukaan. Uudet asiat tai asiat jotka ovat muuttuneet, kirjataan heti pelastussuunnitelmaan ja käydään läpi seuraavassa palaverissa. Esimies on vastuussa pelastussuunnitelman päivittämisestä. Pelastussuunnitelma käydään kokonaisuudessaan läpi uusien työntekijöiden kanssa syksyllä tai kun uusi työntekijä aloittaa. .Koulutus tapahtuu syksyisin sovittuna ajankohtana koko henkilökunnan kanssa, jos suunnitelmaan on tullut jotain oleellisia muutoksia. Tarvittaessa Tampereen pelastusviranomaiset antavat lisätietoa koulutuksesta. Henkilökunnasta aina vähintään 5 % on ensiapukoulutuksen saanutta ja heillä on voimassa oleva ensiapukortti Kaikki turvallisuuskoulutusasiat tulee dokumentoida ja esittää pyydettäessä palatarkastuksen yhteydessä. 9. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN 9.1. Normaaliolot Hälytysnumero 112, varanumero 100912 Tampereen aluepelastuslaitoksen osoite on Satakunnankatu 16 puh. 246 2111 Hervannan paloaseman osoite on Hervannan valtaväylä 100. Saapumisaika hätäilmoituksesta n. 3 min. Palomestari Jyrki Paunila puh. 0400-926 26 10 9.2. Poikkeusolot Tampereen kaupungin johtokeskus on Käpytie 48 Tampereen teknillinen yliopisto 65-7000-2 kuuluu: Eteläiseen suojelupiiriin, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja A:ssa Suojelulohkoon: 20 Hervanta, jonka johtopaikka on Hervannan kalliosuoja B:ssa. 10. SUUNNITELMAN JAKELU Pelastussuunnitelma on ravintolassa, paloviranomaisilla ja ravintolanpitäjällä; Juvenes-Yhtiöt Oy:llä. 11. PELASTUSSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää jatkuvasti toiminnan tai tilojen muuttuessa. Ravintola Zipissä päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa keväällä. Päivityksen tekee esimies. Kun päivitys on tehty, tulee pelastussuunnitelman liitteeksi laittaa uusi allekirjoituslista uudella päivämäärällä varustettuna. Palotarkastuksen yhteydessä paloviranomainen tarkistaa suunnitelman ja koulutussuunnitelman toteutuksen 12. ALLEKIRJOITUSLISTA Liite 12. 13. LIITELUETTELO Tampereella 18.2.2010 Anu Meuronen talous- ja henkilöstöjohtaja Kohteen tiedot päivittänyt Tampereella 22.3.2011 Susanna Kallio Varavastaava LIITELUETTELO Liite1 Rakennuksen pohjapiirros: merkittävä alkusammutuskalusto, poistumistiet, kaasujen ilmastoinnin ja veden sulkupaikat, ensiapuvarusteet Liite 2 TTY: n alueen pohjapiirros Liite 3 Sisäinen hälytys / Kriisiviestinnän ohjeet Liite 4 Toimenpiteet onnettomuustapauksissa Yleistä turvallisuudesta Uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa Varkaus tai ryöstötapauksessa Tapaturma tai sairaskohtaus Vieras esine hengitysteissä Toimintaohje puhelimitse tehdyssä pommiuhkatilanteessa Liite 5 Toimenpiteet tulipalossa Liite 6 Toimenpiteet kaasuvaarassa Liite 7 Toimenpiteet säteilyvaarassa Liite 8 Suojeluorganisaatio Liite 9 Yhteyshenkilöiden nimi ja puhelinnumerot - kiinteistön isännöinti ja huolto - vartiointi - ravintolan yhteyshenkilöt - muuta tärkeät numerot - voi ottaa varsinaisesta tekstistä pois ja löytyvät nopeasti Liite10 Ensiapukaapin sisältö Liite11 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Liite12 Allekirjoituslista LIITE 12 ALLEKIRJOITUSLISTA Tämä pelastussuunnitelma on päivitetty ja tarkastettu ajankohtaiseksi alla olevana päivänä. Allekirjoittaneet ovat lukeneet pelastussuunnitelman, ymmärtäneet sen ja sitoutuvat noudattamaan sitä. Tampereella _22.3.2011_______ Allekirjoitukset ja nimen selvennykset LIITE 10.6 Suojelupiirustukset Aluepiirustus Palotiet Festia-kellari Festia-aula Festia-1krs Festia-2krs Festia-3krs Festia-IVkonehuoneet Konetalo-kellari Konetalo-pohjakerros Konetalo-1krs Konetalo-2krs Konetalo-3krs Konetalo-4krs Konetalo-IVkonehuoneet Päärakennus-kellari Päärakennus-1krs Päärakennus-2krs Päärakennus-3krs Päärakennus-4krs Päärakennus-5krs Päärakennus-6krs Rakennustalo-kellari Rakennustalo-1krs Rakennustalo-2krs Rakennustalo-3krs Rakennustalo-IVkonehuoneet Sähkötalo-kellari Sahkotalo-1krs Sähkötalo-2krs Sähkötalo-3krs Sähkötalo-4krs Sähkötalo-5krs Sähkötalo-IVkonehuoneet Tietotalo-kellari Tietotalo-1krs Tietotalo-2krs Tietotalo-3krs Tietotalo-4krs Tietotalo-IVkonehuoneet Tamppi-Areena-1krs Tamppi-Areena-2krs Tamppi-Areena-3krs Tutkimushalli-1krs Tutkimushalli-2krs Parkkitalo-1_1krs Parkkitalo-2_2krs Parkkitalo-3_katto Parkkitalo-katto Väestönsuoja TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos Liite 6 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos E H C E TASO -6,0m (+138,70) E D F TASO -10,0m (+135,70) TASO -3,0m (+142,40) TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos Liite 6 H B C E A D F G TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustektiikan laitos TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos B E F D A C EX H N G J M L K I TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F E D EX C A B TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F E D C A B SP SP SP TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F D E EX C A B TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F E D C A B TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F E D C A B TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos H G F E D C A B TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos EX TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan laitos
© Copyright 2024