Kulttuuri ja bisnes kulkevat käsi kädessä
Syksy 2010 Lasaretinväylä Oulun ykköshanke JYSK − Lars Larsenin toteutunut unelma Tallink Siljalle näyttävä pääkonttori Jätkäsaareen Christoffer Taxell: Kulttuuri ja bisnes kulkevat käsi kädessä 4 Lasaretinväylän historiallinen kortteli julkiseksi tilaksi 6 Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 Turku tarjoaa tuhansia tapahtumia 7 Logomosta uusi luovien alojen keskus Turkuun 8 Vanhaa arvokasta ja uutta modernia asumista Helsingin ydinkeskustaan 10 Tallink Siljalla kuluttajalähtöistä tuotekehitystä 12 JYSK rakennuttaa Suomen 58. Hartela 2010. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi Tuotanto Viestintätoimisto Princeps Oy / Kirsti Helin Kannen kuva Jussi Vierimaa / Turku 2011 ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy Toimituksen osoite [email protected] myymälänsä Nokialle 14 Kaupunkikoti järven rannalla Uutta monipuolisuutta kaupunkien keskustoihin T ässä lehdessä esiteltävät rakennuskohteet ovat monipuolisia kokonaisuuksia, joita yhdistää sijainti kaupungin keskustassa. Nyt toteutusvaiheeseen tulevat kohteet edustavat liiketoimintamme ydinosaamista. Tällaiset kokonaisuudet ovat tulosta Hartela-Yhtiöiden pitkäjänteisestä panostuksesta hyvään ideoivaan suunnitteluun. Hankkeita on viety eteenpäin riippumatta talouselämän lyhytaikaisista suhdannevaihteluista. Ne sisältävät kaikkia niitä elementtejä, joita kehittyvät kaupungit haluavat: tiloja kulttuurin ja kaupan toimijoille sekä asuntoja erilaisten palveluiden käyttäjille. Kau- 2 pungit ovat asettaneet näille hankkeille omia tavoitteitaan jo alkuvaiheessa, ja meidän tehtävänämme on ollut luoda raameihin sopivat ja kannattavat toteutuskonseptit. I son kokonaisuuden rakentamisvaihe kestää vuosia ja vaatii monipuolisen osaamisen lisäksi merkittäviä taloudellisia panostuksia. Hartela on aina ollut valmis näkemään suhdannekuoppien yli. Erinomaisen omavaraisuusasteen ansiosta yhtiö on myös kyennyt hyödyntämään suhdannevaihteluiden tuomat oikeat ajat toteutukselle ja tarjoamaan kiinteistösijoittajille valmiiksi kehitettyjä tuottavia kohteita. K ulttuuritiloja ei ole perinteisesti pidetty kaupallisina sijoituskohteina. Tässä lehdessä esiteltävistä kohteista olemme onnistuneet kokonaisuuden hallinnalla tekemään kaupallisesti toteuttamiskelpoisia, ja ne muodostavat kiinteän osan alueen liike-elämää ja asumista. Uskomme, että tällaisella kokonaisuuksien toteutuksella tulee olemaan tulevina vuosina kysyntää, ja haluamme toimia siinä edelläkävijänä. Lasse Johansson toimitusjohtaja Hartela-Yhtiöt Porvoon Taidetehtaan alueen rakentaminen aloitettu Porvoonjoen rannalla sijaitsevan Taidetehtaan alueen rakennus- ja kunnostustyöt ovat käynnistyneet. Peruskivi muurattiin 23. elokuuta kamariorkesteri Avantin säestyksellä. Tilaisuudessa puhunut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin arvioi, että Taidetehdas on täydentämässä Porvoon ja samalla koko Suomen profiilia tulevaisuuteen tähtäävänä omanlaisenaan tapahtumapaikkana. Porvoon ydinkeskustaan nousee uusi, lähes viiden hehtaarin suuruinen keskus taiteen, kulttuurin, matkailun ja kaupan palveluille. Alueelle rakennetaan myös monenlaisia asuintaloja erilaisille käyttäjäryhmille. Ensi vaiheessa kevään 2012 aikana valmistuvat mm. Taidetehtaan peruskorjaus ja uusi mediakeskus.. n Saipu toteuttaa TYKSin huippusairaalan ilmastoinnin Hartela Talotekniikka -konserniin kuuluva Saipu Oy toteuttaa Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan laajennusosan IV-urakan. Kohteen laajuus on 39 000 brm2 ja 175 000 m3. Urakka valmistuu joulukuussa 2012, jolloin TYKSin T-sairaala on kokonaisuudessaan valmis. n Keilaniemeen 26-kerroksinen toimistorakennus Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla Keilaranta Tower -niminen toimistotalo. Rakennuksen korkeus on 111 metriä ja siihen tulee 26 kerrosta. Keilaranta Tower on veistoksellinen, kolmesta toimistosiivestä muodostuva torni. Keilaranta Towerin rakennuttaja ja sijoittaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Helin & Co. n Tampereelle uusi kaupunginosa Skanssille LEED®-ympäristöluokitus Turkulainen Kauppakeskus Skanssi on saanut kansainvälisen tunnustuksen ekotehokkuudestaan. Skanssille on myönnetty LEED®-ympäristöluokituksen mukainen sertifikaatti ensimmäisenä kauppakeskuksena Pohjois-Euroopas- sa ja sitä varten on arvioitu mm. ekotehokkuutta, työmaan jätteidenhallintaa, materiaalin käyttöä, sisäympäristön laatutekijöitä sekä maisema- ja viherhoitosuunnittelua. n Tampereen ja Lempäälän rajalle Vuoreksen alueelle rakennetaan vuoteen 2015 mennessä asuntoja yli 13 000 asukkaalle ja toimitilaa 3 000–5 000 työpaikalle. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa yhdistyvät huipputeknologia ja luonnonläheisyys. Hartela on vahvasti mukana alueen rakentamisessa. Ensimmäisen vaiheen kohde, Asunto Oy Puistonlähde, on 20 asunnon viihtyisä ja tasokas pientaloalue. n Ouluun uusia vuokra-asuntoja Oulun Välivainion alueelle tulee uusia vuokra-asuntoja. Hartela-Forumin rakentama Asunto Oy Oulun Repolinna on osa 250 asunnon projektia. Talo valmistuu keväällä 2011, ja siihen tulee 76 asuntoa. n HARTELA 2010 3 Lasaretinväylä on Oulun ykköshanke Historiallinen kortteli kunnostetaan julkiseksi tilaksi Oulun Lasaretinväylän kulttuurihistoriallisesti arvokas voimala-alue ja viereinen Sahasaari kunnostetaan uuteen loistoonsa. N © Juha Sarkkinen oin kolmen hehtaarin kokoinen alue sijaitsee Oulujoen suistoalueella Hupisaarten virkistysalueen läheisyydessä ja vain 600 metrin päässä Oulun keskustan kävelykadulta. Kaupunki järjesti alueesta tontinluovutuskilpailun, jolla haettiin yhteistyökumppania alueen kehittämisek- 4 si. Kilpailun voitti Hartela-Forumin ja Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismasen ehdotus, jossa alueelle ehdotettiin erilaisia toimintoja taidehallista palvelutaloon sekä ateljee-, opiskelija- ja yksityisasuntoja. − Ehdotus tuli selkeästi ykköseksi. Se on realistinen ja ottaa hyvin huomi- oon kulttuurihistoriallisen miljöön säilyttämisen. Hartela-Forumin valintaa puolsi myös se, että yrityksellä on riittävät valmiudet hankkeen toteuttamiseksi, kertoo Oulun kaupungin Teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikki. − Lasaretinväylän kehittäminen on tällä hetkellä yksi Oulun ykköshankkeis- – Lasaretinväylä tulee olemaan tärkeä osa Oulun kaupunkikuvaa, sanoo Teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikki. Taustalla palanut voimalarakennus, johon peruskorjataan tilat mm. taidehallille. © Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen ta. Se on erittäin merkittävä erityisesti kaupunkikuvallisesti. Tavoitteena on tehdä alueesta viihtyisä ja toiminnallinen julkinen tila käsityöpajoineen ja toreineen sekä liittää se osaksi lähiympäristön jo olemassa olevaa kulttuuri-, matkailu- ja taidetoimintojen kokonaisuutta. − Uskon myös, että alueelle rakennettavat asunnot − niin kerrostalot upeine näköaloineen viereiselle Hupisaarten puistoalueelle kuin kanavarantaan rakennettavat makasiinityyppiset asunnotkin − käyvät hyvin kaupaksi. Oulun kaupungin Tekninen keskus on vahvasti mukana alueen rakentamisessa. Kaupungin arkkitehtejä, liikenneasiantuntijoita sekä vesi- ja energialaitoksen edustajia on mukana hankkeen ohjausryhmässä, joka kokoontuu joka toinen kuukausi. Lasaretinväylän alueelle on suunniteltu erilaisia toimintoja taidehallista palvelutaloon sekä ateljee-, opiskelija- ja yksityisasuntoja. Kulttuurihistoriallinen ympäristö Lasaretinväylä ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Alueella on ollut teollisuustoimintaa jo 1600-luvun puolivälistä lähtien, mm. mylly, saha, nahkatehdas ja voimalaitos. Voimalarakennus on ensimmäisiä laatuaan Suomessa, ja myös Sahasaaressa toiminut saha on sekin alansa pioneereja. Åströmin nahkatehdas (1863–1970) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin, ja sillä on ollut suuri merkitys Oulun kaupunkikuvaan ja oululaisten elämään. Aluetta on kutsuttu Lasaretinväyläksi vuodesta 1834 lähtien. Tuolloin lääninsairaala muutti jokiväylän alkupäässä olevalle saarelle, joka sekin on sittemmin tunnettu Lasaretinsaarena. Sähkölaitostoiminta loppui vuonna 1954 ja sen jälkeen voimalarakennus on toiminut mm. lähikoulun kuvataidetiloina. Rakennus vaurioitui pahasti tulipalossa vuonna 2006 ja on siitä lähtien ollut tyhjillään. Käyttämättöminä voimalarakennus samoin kuin muutamat muut rakennukset ovat vähitellen jäämässä kasvillisuuden ja graffitien peittoon. Merkittävä rakennushanke Hartela-Forumille − Kulttuurihistoriallisen alueen rakentaminen uuteen kukoistukseensa on meille erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä hanke, sanoo Hartela-Forumin toimitusjohtaja Raimo Pahkala. − Heti kun kaava on saatu vahvis- tettua, rakentaminen voidaan aloittaa voimalarakennuksen peruskorjauksesta. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan taiteilijoille työ- ja näyttelytiloja ja kahteen ylempään kerrokseen tulee toimistotiloja. Taiteilija tiloja olemme jo suunnitelleet yhdessä tulevien käyttäjien kanssa. Taiteilijatiloja ja asuntoja Voimalaitoksen pihapiirissä oleva jugendtyylinen konttorirakennus peruskorjataan, ja siihen rakennetaan lisäsiipi. Rakennukseen tulee ikäihmisten hoivakoti. Alueen yhteen uudisrakennukseen tulee kansainvälinen opiskelija-asuntola ja sen rakentaminen aloitetaan myös heti kaavan vahvistuttua. Muita uudisrakennuksia ovat neljä asuinkerrostaloa ja kanavarantaan sijoittuvat matalat asuinrakennukset, joiden alakerrat on suunniteltu käsityö- ja muotoilualan yrittäjien työ- ja näyttelytiloiksi. Ensimmäisen asuinkerrostalon rakentaminen on suunniteltu aloitettavan kesällä 2011. Kanavarantaan on ideoitu mm. taidelasipuhaltamoa ja polkupyörävuokraamoa matkailun edistämiseksi. Oulu on ihanteellinen pyöräilykaupunki, jossa on yli 500 kilometriä pyöräteitä. Koko Lasaretinväylän alueelle tulee myös kevyen liikenteen väylät ja asukkaiden autopaikat rakennetaan maan alle. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan on määrä tulla voimaan vuoden 2010 loppuun mennessä, ja alueen rakentaminen voidaan käynnistää heti vuoden 2011 alussa. Raimo Pahkala arvioi, että koko alueen rakentaminen kestää viitisen vuotta. n HARTELA 2010 5 Turku – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin ohjelma koostuu tuhansista tapahtumista, joihin odotetaan jopa kahta miljoonaa osallistujaa. K ulttuuripääkaupunkivuoden uskotaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä ja vahvistavan alueen kulttuurielämää ja -osaamista ja siten vaikuttavan myös tulevaisuuteen. − Turun 2011 -ohjelma tuo hyvin esille kulttuurin moninaisuuden. Tarjolla on tapahtumia sekä suurelle yleisölle että pienemmille kohderyhmille. Ohjelmisto koostuu yhteensä noin 150 hankkeesta. Pyrkimyksenä on rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaikenikäisille, kuvailee Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell. myös kulttuurin ja talouden välisestä yhteydestä. Turistit ja kulttuurin kuluttajat yöpyvät, syövät, ostavat tuotteita ja palveluita ja näin työllistävät ja tuovat merkittäviä tuloja Turun seudun yrityksille. − Euroopan historiasta huomaamme, että ne kaupungit, jotka ovat olleet vahvoja kulttuurin alalla, ovat yleensä myös menestyneet talouden alalla ja päinvastoin, Taxell toteaa. Tuloja seutukunnan yrityksille Logomosta tapahtumien keskus − Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on paitsi turkulainen myös kansallinen hanke. Se on ainutlaatuinen tilaisuus esitellä Euroopalle Suomea ja Turkua. Euroopan kulttuuripääkaupunkeja voi olla samanaikaisesti vain kaksi – kuten Turku ja Tallinna vuonna 2011− joten kuluu varmasti kauan ennen kuin Suomen vuoro on seuraavan kerran, Taxell sanoo. − Kulttuuripääkaupunkivuodessa ei ole kyse pelkästään kulttuurista, vaan Kulttuuripääkaupunkivuoden suurten esitysten ja näyttelyjen päänäyttämönä toimii Logomoksi nimetty VR:n vanha konepaja Turun ratapihalla, vain 700 metrin päässä Kauppatorilta. Christoffer Taxell iloitsee siitä, että vanhasta konepajasta tehdään vuoden 2011 tapahtumien keskus. – Uuden kulttuurikeskuksen saaminen Turkuun lisää kulttuurin tarjontaa ja kaupungin mainetta merkittävänä kulttuuripaikkana. © Mari Lehto/Turku 2011 VR:n vanhasta konepajasta tehdään kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus. 6 © Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy VR:n konepajan muuttaminen isoksi kulttuurikeskukseksi vahvistaa entisestään Turun asemaa merkittävänä kulttuurikaupunkina. © Jussi Vierimaa/Turku 2011 Logomosta pysyvä luovien alojen keskus Turkuun − Turku 2011 -ohjelmiston tapahtumat voivat herättää myös keskustelua ja ehkäpä konfliktejakin, mutta niitäkin tarvitaan uusien ajatusten syntymiseksi, toteaa Christoffer Taxell. VR:n konepaja on kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rautatieliikenteen historian kannalta merkittävä rakennus, jossa harjoitettiin konepajatoimintaa 1870-luvulta alkaen aina vuoteen 2002. Hartela Oy osti konepajarakennuksen vuonna 2009 ja rakentaa siihen nyt kulttuurivuoden käyttöön 9 000 neliömetrin tilat. Rakennuksen toiseen siipeen tulee viisi suurnäyttelyä, jotka ovat avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä 15.1.–15.12.2011. Toiseen siipeen rakennetaan esitystila ja 1 200 henkilön katsomo. Vuonna 2011 esityksiä on yli 50: musikaaleja, konsertteja, tanssia, oopperoita ja muita taide-elämyksiä. Turun palosta kertova Turun Nuoren Teatterin jättiproduktio ”1827 Infernal Musical” saa ensi-iltansa Logomossa 20.1.2011. n Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen konepajan koko 24 000 kerrosneliömetrin suuruisesta rakennuksesta rakennetaan Turkuun luovien alojen tapahtuma- ja työpaikkakeskus. Tavoitteena on saada kokonaisuus valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Entisestä VR:n konepajasalista tulee suurten konserttien, teatteriesitysten ja yritystapahtumien pitopaikka. Liikkuvine katsomoineen tila soveltuu erikokoisten tilaisuuksien järjestämiseen. Laajimmillaan se on konserttisali, johon mahtuu 3 500 hengen yleisö. Logomoon rakennetaan lisäksi auditorioita, jotka toimivat kokous- ja seminaaritiloina ja suurten konferenssien lisätiloina. Teatteriauditoriot varustellaan pienimuotoisten teatteri- ja elokuvaesitysten esittämiseen sopiviksi. Suurelle yleisölle suuntautuva tapahtumatarjonta syntyy pääasiassa tiloja vuokraavien ulkopuolisten toimijoiden tuotantona, jota Logomon omat tapahtumat täydentävät. Inspiroivat työtilat Logomoon rakennetaan noin 10 000 neliömetriä toimitiloja luovien alojen yrityksille, kuten teollisille muotoilijoille, arkkitehtitoimistoille, mainos- ja viestintätoimistoille, elokuva- ja av-tuottajille. Ajatuksena on, että talossa toimivat yritykset voisivat tehdä myös yhteistyötä keskenään. Tämän tyyppisille tiloille on kysyntää Turun seudulla, jolla lasketaan olevan yli 8 500 luovan alan työntekijää. Logomo pystyy tarjoamaan työtilat noin 300 henkilölle. Taiteilijoiden työtiloja rakennukseen tulee noin 1 700 neliömetriä. Tilojen koot räätälöidään yksilöllisesti tarpeen mukaan, ja lähtökohtana on pitää vuokrat edullisina. Monipuoliset tilapalvelut Logomoon rakennetaan kokoustiloja sekä ravintola, joka on päivittäin avoinna ja joka mahdollistaa erilaisten tilaisuuksien cateringpalvelut. Lisäksi katutasoon on suunniteltu pieniä myymälöitä, jotka tukevat talossa toimivien yritysten toimintaa. Logomo tarjoaa tapahtumajärjestäjien käyttöön monipuoliset tukipalvelut, jotka räätälöidään kulloisenkin tapahtuman tarpeita vastaaviksi yhdessä kumppaniverkoston kanssa. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljona talossa toimivien luovien yritysten osaamista. Logomon oma henkilöstö vastaa keskuksen päivittäisestä toiminnasta, kuten keskuksen johtamisesta, kiinteistönhoidosta ja tilavuokrauksesta sekä Logomon markkinoinnista ja viestinnästä. Logomon toiminnasta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.logomo.fi. n HARTELA 2010 7 © Kirsti Helin Kaupunkiasuntoja Helsingin ydinkeskustaan Hartela peruskorjaa Rautatientorin kupeeseen kaksi arvokiinteistöä asuinhuoneistoiksi. Lisäksi talojen sisäpihoille rakennetaan modernit asuinkerrostalot. R autatientorin viereisessä korttelissa sijaitsevat rakennukset Vuorikatu 4 ja Mikonkatu 11 on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, ja viimeksi rakennuksissa on ollut pääosin liike- ja toimistohuoneistoja. 8 Hartela on hankkinut omistukseensa nämä ns. Kameelin korttelin kiinteistöt ja peruskorjaa tilat nykyvaatimuksia vastaaviksi asunnoiksi. Talojen sisäpihoille rakennetaan parvekkeelliset talot. Peruskorjauksen ja uudisrakennusten suunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Helin & Co. Hisseineen ja muine mukavuuksineen Lackmanin liikepalatsi edusti valmistuessaan vuonna 1912 rakentamisen huipputasoa. Sisäpihoille rakennettavat uudisrakennukset ovat ns. sivukäytävätaloja, joihin saadaan läpitalon asuntoja. Kooltaan 40–190 m2:n suuruisissa asunnoissa on kussakin vähintään yksi parveke, ja jotkut huoneistot ovat kaksikerroksisia. Pihatasoon tulee muutama toimistohuoneisto. Sisäpihojen pihatasoon rakennetaan myös asukkaiden käyttöön yhteisiä tilat saunalle, pesulalle ja kuntosalille. Autopaikat sijoitetaan rakennusten ja pihakannen alle. Uudisrakennukset sovitetaan vanhan korttelin materiaalimaailmaan, eivätkä ne näy kadulle. Mikonkadun asuntojen arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2011 ja Vuorikadun asuntojen vuoden 2012 lopulla. © Arkkitehtitoimisto Helin & Co Kallion kello- ja kultasepänliike ja Nikanderin viinikauppa. Rakennuksessa toimi 1920-luvulla myös everstinna Agnes Lucanderin Karelia-hotelli. Talon vaiheista on kertonut jälkipolvilleen talossa asunut Niilo Silenti (1900–1970), joka oli nelivuotias perheen muuttaessa Mikonkatu 11:n ullakkohuoneistoon. ”Viinikaupassa myytiin pullotettua konjakkia ja talon pesutuvan muuripadassa valmistettua bomppaksi kutsuttua viiniä, jota sitten lähetettiin laatikoissa ympäri Suomea.” Talossa harrastettiin myös spiritismiä. ”Jopa päiväkausia, jolloin olisi pitänyt kiihkeästi tehdä työtä rahan haalimiseksi, pyöritettiin kellon lasia. Elettiin eräänlaista murroskautta: ei uskottu vanhoihin arvoihin ja pappien saarnoja ruvettiin epäilemään. Spiritismi, teosofia, työväenliike ja kaikki tällaiset virtaukset alkoivat tulvia meidänkin soppeemme”, Silenti kuvailee. Teosofeilla oli vuodesta 1906 lähtien Mikonkatu 11:ssä huoneisto, jossa mm. Pekka Ervast piti kuuluisia esitelmiään. Lackmanin liikepalatsi Vuorikatu 4:n ja Mikonkatu 11:n sisäpihoille rakennetaan modernit asuinkerrostalot, jotka tarjoavat uudenlaista kaupunkiasumista parvekkeineen ja kattoterasseineen. Uusrenessanssinen Vuorikatu 4 Kauppias Carl Jankes osti Kameelin korttelin vuonna 1870. Tuolloin tontilla oli puisia asuin- ja talousrakennuksia kasvimaineen ja hevostalleineen. Jankes rakennutti vuonna 1885 nelikerroksisen liike- ja asuintalon Mikonkatu 11:n pihalle ja vuonna 1890 viisikerroksisen asuintalon Vuorikatu 4:n kadunvarteen. Vuokrattavaksi tarkoitetut rakennukset suunnitteli arkkitehti Johan Pihlgrén. Upean kivitalon julkisivussa korostuu taidokas uusrenessanssin aiheiden käyttö: kerroksinen ikkunoiden profilointi, seinäpinnan kvaaderointi ja pilasterien voimakkaasti ulkonevat timanttisärmät. Kookkaiden, yli 200 m2 suuruisten huoneistojen pohjakaava perustui pit- kiin eteiskäytäviin, joiden molemmin puolin huoneet sijaitsivat. Salit olivat kadun puolelle, pienemmät makuuhuoneet ja keittiöt pihan puolelle. Rakennus oli varustettu kylpyhuonein ja kuivakäymälöin. Palvelusväelle oli keittiön yhteydessä ikkunattomat sänkykamarit. Vuorikatu 4 on säilynyt monilta osiltaan alkuperäisessä asussaan peiliovineen ja T-mallisine ikkunoineen. Pääportaikossa on kalkkikiviportaat, moniväriset sementtimosaiikkitasanteet ja koristeelliset valurautakaiteet. Mikonkatu 11:n värikkäät vaiheet Mikonkatu 11:n piharakennuksessa oli asuntojen lisäksi mm. Renlundin rautakauppa, Lackmanin verkakauppa, K. Valtion Rautateiden konduktöörinäkin toiminut kauppias Albert Lackman vaurastui kangaskaupallaan. Hän osti Mikonkatu 11 kadunpuoleisen tontin ja rakennutti sille vuonna 1912 viisikerroksisen asuin- ja liiketalon. Liikepalatsina tunnettu rakennus oli aikanaan yksi Helsingin keskustan huomattavimmista rakennuksista. Lackmanin talon suunnittelivat arkkitehdit W.G. Palmqvist ja Einar Sjöström, ja talon julkisivun graniittiveistokset on tehnyt taiteilija Gunnar Finne. Rakennus edustaa massiivista, barokkivaikutteista klassismia. Fasadin symmetriaa korostaa korkealta kuparikatolta kohoava torni. Hisseineen ja vesiklosetteineen rakennus edusti rakentamisen huipputasoa. Talon pääportaikolle antoivat arvokkaan leimansa seinien maalauskoristelu, kattorosetit, tammiset ovet ja ikkunat sekä ovien messinkivetimet, jotka kaikki ovat säilyneet alkuperäisinä. Nyt tätä arvokiinteistöä saneerataan pieteetillä nykyajan vaatimuksia vastaavaksi ja tämän päivän huipputasoa edustavaksi asuintaloksi. n HARTELA 2010 9 Tallink Siljalle uusi pääkonttori Jätkäsaareen − Laivamme ovat näyttäviä ja näyttävä tulee olemaan myös Helsingin Jätkäsaareen merenrantaan rakennettava uusi pääkonttorimme, kertoo Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults. © Petri Puromies -E © Petri Puromies Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults iloitsee pääkonttorin muutosta Helsinkiin meren äärelle. 10 rinomainen sijainti aivan vastapäätä Länsisataman matkustajaterminaalia tukee toimintojemme kehittämistä. Jätkäsaari on Helsingin merkittävimpiä rakentamiskohteista. Vuoteen 2020 mennessä alueelle rakennetaan koti noin 16 000 asukkaalle ja lisäksi sinne tulee noin 6 000 työpaikkaa. Alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Hartela aloitti Jätkäsaaren Pacifictaloksi nimetyn toimistotalon rakennustyöt kesäkuussa 2010, ja rakennuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Talon omistaja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy vuokraa Tallink Siljalle neljä ylintä kerrosta ja kahteen alimpaan kerrokseen tulee kivijalkamyymälöitä sekä toimisto- ja kokoustiloja. Tallink Silja siirtää Jätkäsaareen pääkonttoritoiminnot Espoon Keilaniemestä ja myyntitoiminnan Helsingin Pasilasta, yhteensä noin 200 henkilöä. Lasia ja avaruutta Arkkitehtitoimisto Helin & Co:n suunnitteleman rakennuksen ulkopinnoite on pääosin lasia, mutta ulospäin rakennus näyttää tiilitalolta. Tallink Siljan tiloihin tulee modulaarisia työpisteitä, joita voidaan tarvittaessa väliseiniä siirtämällä muunnella joko avotai koppikonttoritiloiksi. Avotiloissa kalusteista muodostuvat sermit ja kokolattiamatot vaimentavat tehokkaasti ääntä. Irto- ja kiintokalusteet suunnitellaan Tallink Siljan yritysilmeen mukaisiksi. © Arkkitehtitoimisto Helin & Co Ajallista kerroksellisuutta uuteen pääkonttoriin tuovat Silja Linen vanhojen alusten pienoismallit sekä yrityksen historiaan liittyvät taide-esineet. Margus Schults kertoo osallistuneensa hankkeen ensimmäisiin suunnittelukokouksiin, joissa sovittiin tilojen käytön periaatteista. Sittemmin Tallink Siljan yhteyshenkilönä on toiminut Jaanus Sula, joka vastasi pari vuotta sitten Tallinnaan valmistuneen AS Tallink Gruppin pääkonttorin käyttäjäpuolen suunnittelutyöstä. Kuluttajalähtöistä tuotekehitystä − Laivamatkailu vaatii jatkuvaa tuotekehitystä, ja matkustajien tyytyväisyys on meille kaikkein tärkeintä, sanoo Margus Schults, joka on johtanut Tallink Siljaa noin vuoden päivät. Ennen Tallink Siljalle siirtymistään hän työskenteli kahdeksan vuotta henkilöstöhallinnon johtotehtävissä ruotsalaisen SEB-pankin pääkonttorissa Tukholmassa. – Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi matkavarauksen helppous, joustava lähtöselvitys, hyvä ruoka, mielenkiintoinen viihdeohjelma, ystävällinen palvelu ja laivan siisteys. Yleisvaikutelma matkasta muodostuu yleensä parin ensimmäisen tunnin aikana, ja se jää myös ihmisten mieliin. Laivoillamme matkustaa vuosittain noin 4,3 miljoonaa suomalaista ja haluamme saada heidät asiakkaiksemme yhä uudelleen. Viime aikoina Tallink Siljan laivamatkailun tuotekehitykseen ovat osallistuneet myös itse matkustajat. Yhtiön lanseeraaman 1 000 Tuotekehittäjääkampanjan tavoitteena oli saada suomalaiset kuluttajat mukaan Silja Linen risteilyelämyksen ja palvelutuotteen kehittämiseen. Yli 50 000 ilmoittautuneen joukosta valittiin tuhat henkilöä ilmaiselle Tuotekehittäjä-risteilylle. Kuluttajat voivat osallistua tuotekehitykseen myös Siljan Tuotekehittäjä -blogisivustolla. Margus Schults on tyytyväinen kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen, joka tuo runsaasti sekä valmiita että jalostamiskelpoisia ideoita. Maailman kolmanneksi suurin Tallink Silja Oy liikennöi Suomesta Tallink-brändin alla Tallink-laivoilla Helsin- Tallink Siljan pääkonttorin uudet tilat tarjoavat modernit ja viihtyisät työolosuhteet Länsisataman tuntumassa. gistä Tallinnaan ja Rostockiin sekä Silja Line -brändin alla Silja Line -laivoilla Helsingistä ja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Margus Schults ei lupaa lähiaikoina uusia reittejä, mutta sen sijaan tulossa on paljon erilaisia risteilyvaihtoehtoja ja mielenkiintoista ohjelmaa nykyisille reiteille. − Syksyllä on luvassa mm. Italian viikot ruokineen ja ohjelmineen. Vuonna 2011 olemme mukana Turun kulttuuripääkaupunkihankkeessa, ja kulttuuripääkaupungin tunnelma alkaa jo laivoillamme sekä matkalla Turun saaristossa, lupaa Schults. Tallink Silja Oy on osa AS Tallink Gruppia, joka on maailman kolmanneksi suurin matkustajaliikennevarustamo. Matkustajia on vuosittain yli 8 miljoonaa ja konsernin liikevaihto oli 790 miljoonaa euroa vuonna 2009. Tallink Silja Oy toimii Suomessa viidellä paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Mikkelissä, ja lisäksi sillä on tytäryhtiö Sally Ab Maarianhaminassa. Yritys työllistää maalla noin 500 ja merellä noin 1000 henkilöä. AS Tallink Grupp on listattu Tallinnan pörssissä. n HARTELA 2010 11 © KSOY Arkkitehtuuria Vuodevaatteiden McDonald’s Tanskalainen JYSK laajenee maailmalla JYSK avaa Suomessa 58. myymälänsä Nokialle rakennettavaan liikekeskukseen. R − Nokian Vihola on hyvä kauppapaikka JYSKille, uskoo myymälöiden perustamisesta vastaava kehityspäällikkö Jan-Erik Volotin. 12 © Petri Puromies akennustyöt tontilla ovat käynnistyneet ja uuden liikekeskuksen on määrä valmistua maaliskuussa 2011. − Tämä on ensimmäinen Hartelan meille rakentama liiketila. Yhteistyöm- Nokian Viholan liikekeskus • Rakenteilla Nokian Viholan kaupunginosaan Turuntien varrelle • Noin 10 000 m2:n liikekeskus • Vuokrattavat tilat 50 - 3 000 m2 • Valmistuu maaliskuussa 2011 • Päävuokralaisina JYSKin lisäksi Tokmanni ja A-Katsastus • Viereisellä tontilla Hartelan rakentama Citymarket-keskus etumyymälöineen me on käynnistynyt hyvin. Tiedonkulku rakentajan kanssa toimii kiitettävästi, ja Hartela on huomioinut kaikki tarpeemme myymälän suunnittelussa, toteaa Suomen JYSKin kehityspäällikkö JanErik Volotin. − JYSK-myymälät toteutetaan konsernin laatiman rakennustapaselosteen mukaan. Yhtenäisen yrityskuvan rakentamiseksi 50-sivuinen seloste sisältää ohjeet mm. myymälän pääsisäänkäynnistä, sisustuksesta ja värimaailmasta. − Nokian myymälä täydentää hyvin Pirkanmaan tarjontaamme. Seutu tulee nyt hyvin katetuksi JYSKin myymälöillä, Tampereen seudulla kun on jo neljä myymälää, Volotin kertoo. − Avaamme Suomessa vuosittain 1–2 myymälää ja strategiana on kasvattaa kaupunkien keskustaan sijoittuvien myymälöiden määrää. Myymälän perustamiseksi paikkakunnalla tulee olla vähintään 25 000 asukkaan ostopotentiaali. Hartela oli jo tehnyt hyvän markkinaselvityksen Nokian seudun ostovoimasta, mikä osaltaan joudutti päätöstämme uudesta kauppapaikasta. n Lars Larsenilla oli unelma JYSK-myymäläketjun omistaa tanskalainen Lars Larsen. Hän perusti ensimmäisen JYSK-myymälän vuonna 1979 Tanskan Århusiin. Rahaa miehellä ei juuri ollut, mutta ideoita, rohkeutta ja sisukkuutta senkin edestä. Vaatimattomista oloista lähtöisin oleva jyllantilainen nuorimies toimi aluksi myymäläapulaisena tekstiilialan yrityksessä. Hyvien myynti-, markkinointi- ja ostotaitojensa ansiosta hän eteni jo ensimmäisessä työpaikassaan nopeasti päällikkötasolle ja sai vapaat kädet kehittää kaupantekotaitojaan. Vähitellen Larsenille kypsyi idea omasta vuodevaatteiden myymäläketjusta. Lähtökohtana oli, että yrityksen täytyy olla riittävän suuri, jotta tuotteet voitaisiin ostaa suoraan tehtaalta ja myydä huokeaan hintaan. Aluksi Suomessakin JYSK Vuodevarasto -nimellä toimineen myymäläketjun tuotevalikoima koostui sängyistä, vuodevaatteista ja muista kodintekstiileistä. Liikeideana oli tarjota erikoisliikkeen ammattitaitoa edullisesti. Tanskan kielen sana jysk merkitsee Jyllannin saarelta kotoisin olevaa, ja tanskalaisille jyllantilaisuus puolestaan merkitsee huolellisuutta, rehellisyyttä, vaatimattomuutta ja luotettavuutta. Minkä jyllantilainen lupaa, sen hän myös pitää. 1650 myymälää 35 maassa Vuonna 2001 yrityksen nimi lyhennettiin muotoon JYSK ja sen sloganiksi tuli ”Kaikkea kotiin”. Tuotevalikoima laajeni vuodevaatteista kodin käyttö- ja koristetavaroihin, huonekaluihin ja kesäkalusteisiin. − Vuodevaatteet ovat edelleen päätuotteemme, ja tavoitteenamme on olla globaalisti vuodevaatteiden McDonald’s, kertoo Jan-Erik Volotin. Vuonna 2004 ilmestyneessä omaelämänkerrassaan Lars Larsen sanoo, että hänen mottonaan on ollut koko ajan ollut: ”Jos ei uskalla mitään, ei voi koskaan myös tulla miksikään”. JYSK-ketjulla on tänä päivänä yhteensä 1650 myymälää 35 maassa, Euroopan lisäksi Kanadassa ja Kiinassa. Konsernissa on yli 15 000 työntekijää. Konsernin liikevaihto on 2,15 miljardia euroa, ja taloudellisen taantumankin aikana yritys on tehnyt hyvää tulosta. Larsen korostaa, että Jyskin periaatteena on pitää kaikkia työntekijöitä samanarvoisina. ”Kaikki työntekijät muodostavat ketjun lenkin, ja kaikki lenkit ovat aivan yhtä tärkeitä. Ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki.” JYSKin arvot on kiteytetty kolmeen K-kirjaimeen: Kauppias, Kollega ja Kollektiivisuus. − Arvot näkyvät myös arjen tasolla, vakuuttaa 14 vuotta JYSKin palveluksessa ollut Jan-Erik Volotin. − Meillä jokainen työntekijä on Kauppias eli aina valmis palvelemaan asiakasta. Kollega ja Kollektiivisuus tarkoittavat puolestaan, että meillä JYSKissä puhalletaan yhteen hiileen, jotta arkinen aherrus olisi helpompaa ja hauskempaa. n HARTELA 2010 13 © JYSKin kuva-arkisto Lars Larsen on toteuttanut unelmansa globaalista myymäläketjusta. Nykyisin myymälöitä on jo 35 maassa. Tänä vuonna avattiin ensimmäinen myymälä Kiinaan. Kaupunkikoti järven rannalla Helsingin keskusta vaihtui Tampereen keskustaan ma-aikoina, sillä perhe asustaa isän työn takia tällä hetkellä Intiassa. Laatua ja tekniikkaa Kytökarit ovat olleet tyytyväisiä asuntonsa korkeaan laatuun ja varustetasoon. − Asunto oli pääosin valmis kun teim- me kaupat, ja joitakin toivomiamme muutoksia tehtiin, kuten yksi väliseinä poistettiin ja keittiöön tehtiin pieniä kaapistomuutoksia, Leena Kytökari kertoo. Asunto on kooltaan 97 m2, ja siinä on kolme huonetta, keittiö ja sauna. Keittiössä on kivitasot sekä rosteripintaiset ja integroidut kodinkoneet. Lat- © Merja Ojala L eena ja Timo Kytökari muuttivat Helsingin Fredrikinkadulta Tampereen Ratinaan marraskuussa 2009. – Tampere oli meille kummallekin uusi tuttavuus, ja olemme viihtyneet erinomaisesti. – Uusi kotimme sijaitsee upealla paikalla. Parvekkeelta avautuvat Pyhäjärven maisemat ja Tampereen keskustan monipuolinen kulttuuritarjonta on kävelymatkan päässä. Viereiseltä rantabulevardilta pääsee kulkemaan vastarannalle Hatanpään puistoalueelle tai toiseen suuntaan aina Pyynikille asti, kuvailee Leena Kytökari uutta asuinympäristöään. Leena ja Timo Kytökari ovat olleet jo muutaman vuoden eläkkeellä ja viettävät paljon aikaansa mökillään Mikkelissä. – Sitten kun emme enää jaksa hoitaa mökkiä, voimme yhtä hyvin viettää kesät täälläkin, järven rannalla ja lähellä palveluita, Leena Kytökari sanoo. Jotain Kytökarit jäivät Helsingistä kuitenkin kaipaamaan. – Ratikka Ratinaan, toivoo Leena Kytökari. Tampereelle muuton syynä oli paitsi Ratinan hieno asuinalue myös se, että pojan perheellä on talo lähellä Lempäälässä. – Tosin lastenlasten seurasta olemme päässeet nauttimaan vain lo- Leena ja Timo Kytökari vaihtoivat Helsingin keskustan Tampereen keskustan järvinäköaloihin. Itsenäinen, kotimainen Hartela HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2009 TIESITKÖ ETTÄ Liikevaihto 320 milj. euroa Henkilöstö 1010 Perustettu 1942 • Vuonna 1942 Emil Hartela ja Vilho Heinonen perustivat Turussa ”huoneenrakentamiseen” erikoistuneen Urakoitsijat Oy:n. Toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle, jossa perustettiin vuonna 1959 nykyinen konsernin emoyhtiö, Rakennusosakeyhtiö Hartela. • Jo 1960-luvun alussa Hartela vakiinnutti asemansa Suomen kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa. • 1970-luvun lopulla Hartela aloitti vientitoiminnan Lähi- ja Kaukoitään. Sittemmin Hartela on laajentanut liiketoimintaansa Suomen lähialueille Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Ulkomaan toimistot ovat Moskovassa, Pietarissa ja Harkovissa. • Hartela on Suomen suurimpia talotekniikkaurakoitsijoita. 14 [email protected] [email protected] www.hartela.fi © SKOY Arkkitehtuuria Asuintalojen ja Pyhäjärven välissä kulkee rantabulevardi, ja venepaikkoja voi jatkossa vuokrata kaupungin rakentamasta venelaiturista. Ratinanrannan uudet talot ovat muutaman minuutin kävelymatkan päässä Tampereen keskustan palveluista. Ratinanranta on Tampereen uusi rauhallinen arvoalue, jonka arkkitehtuurin yhtenä lähtökohtana ovat olleet Pyhäjärven maisemat. Kaikkien asuntojen parvekkeilta ja terasseilta avautuu kaunis järvimaisema. Julkisivuissa on paikalla muurattua punatiiltä muistuttamassa historiallisen Tampereen arkkitehtuurista ja rapattua pintaa, joka heijastaa nykyaikaa. Kivijalat on pinnoitettu graniittilaatoilla. Porrashuoneet, parvekkeet ja terassit on lasitettu. Asukkaiden autopaikat on sijoitettu talojen alle kaksikerroksiseen paikoitushalliin, josta on hissiyhteys kuhunkin porraskerrokseen. Hartela rakentaa alueelle kaikkiaan neljä taloyhtiötä, joista kolmas As Oy Ratinannokka valmistuu kesällä 2011. Pienimmät asunnot ovat alaltaan 24,5 m2 ja isoimmat kattoterassein varustetut 185,5 m2. Viimeisen taloyhtiön As Oy Ratinantammen suunnittelu on jo käynnistetty. n RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELA HARTELA OY HARTELA-FORUM OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Kasarmintie 23, PL 55, 90101 OULU puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, 26100 RAUMA puh. 010 561 2700, faksi 010 561 2701 Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 tiat ovat parkettia ja kylpyhuone on kokonaan laatoitettu. Parveke on lasitettu ja sen lattia on laatoitettu. Mukavuutta siivoukseen tuo keskuspölynimuri. Kaukolämpöverkostoon liitetyn talon lämmitys on toteutettu vesikiertoisena patterilämmityksenä. Asunnossa on huoneistokohtainen, lämmön talteenottava ilmanvaihto. Asumismukavuutta lisää huoneistokohtainen viilennys, jolla lämpötilaa voidaan säädellä muutamalla asteella. Talo on liitetty kaapeli-TV-verkkoon ja asunnossa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Tyylikästä asumista Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Leena Kytökari on tyytyväinen uuden keittiönsä varustetasoon. Tammisaaren aluetoimisto Viherlehdonkatu 8, 10600 TAMMISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, 33100 TAMPERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Saipu Oy Lansantie 23, 02630 ESPOO puh. 010 561 3830, faksi 010 561 3831 HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, 20360 TURKU puh. 010 561 2900, faksi 010 561 2901 HARTELA 2010 15 T O I M I S T O TA L O YLITS E MUI DEN Ainutlaatuinen sijainti, ainutlaatuinen rakennus. Se on valmistuttuaan Suomen korkein toimistotalo. Sen arkkitehtuuri, tilojen toiminnallisuus ja materiaalien laatu ovat omaa luokkaansa. Keilaranta nta Tower ottaa kärkipaikan toimistotalojen parhaimmistossa – otatk otatko sinä omasi? www.keilarantatower.fi 111 metriä Noin 3000 työpistettä metro 2015 © HE LIN & CO ARK K IT EHD IT TILO LOJE JEN N VU VUO OKRAUS Rakennusosakeyhtiö H Har arte tela la Sarii R Rau auni nio o 05 050 0 52 26 68 6886 86 Jann Ja nne e Si Sipi pilä lä 050 465 4027 LISÄTI LISÄ TIET ETO OJA Keskinäinen Eläkev evak ak kuu uutu tussyht tu syhtiiö iö Ilma Il mariinen Ville Laurila 040 501 0040 40 S I J O I T TA J A | T O T E U T TA J A
© Copyright 2024