20403 RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN PUUSKA 2 -TUULIPUISTON MAISEMASELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY i Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN PUUSKA 2 -TUULIPUISTO N MAISEMASELVITYS 8.11.2012 Sami Hamari, biologi FM Lapin Vesitutkimus Oy SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO ........................................................................................................................................... 1 2 ARVIOINTIMENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT .................................................................. 1 3 MAISEMAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SOPIMUKSET ............................ 2 3.1 3.2 4 EUROOPPALAINEN MAISEMAYLEISSOPIMUS ......................................................................................... 2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ............................................................................. 3 MAISEMAN NYKYTILA ........................................................................................................................ 4 4.1 MAISEMAKUVA ....................................................................................................................................... 4 4.2 ALUEEN MAANKÄYTTÖ ........................................................................................................................... 4 4.3 MAISEMAN ARVOALUEET ....................................................................................................................... 5 4.3.1 Maailmanperintökohteet ............................................................................................................ 5 4.3.2 Muinaisjäännökset...................................................................................................................... 6 4.3.3 Suojellut kirkot............................................................................................................................. 7 4.3.4 Valtion asetuksella suojellut kohteet ........................................................................................ 7 4.3.5 Perinnemaisemat........................................................................................................................ 7 4.3.6 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ...................................... 8 4.3.7 Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet .......................................................................................... 8 4.3.8 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet (RKY) ....................................... 9 4.3.9 Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ............................................................................... 10 4.3.10 Muut maisemankuvaltaan herkät alueet ja elementit .......................................................... 10 5 MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI .............................................................................................. 11 5.1 5.2 5.3 MAASTOSELVITYKSET, VISUALISOINNIT JA NÄKYMÄALUEET .............................................................. 11 MAISEMAVAIKUTUKSET ....................................................................................................................... 12 HAITALLISTEN MAISEMAVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN ...................................................................... 18 6 JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................................................... 18 7 KIRJALLISUUS ................................................................................................................................... 20 Liitteet: Liite 1. Maastoselvityksessä selvitettyjen kohteiden tiedot ja kuvaus. Liite 2. Puuska ja Puuska 2 –tuulipuistot, selvityskohteet, näkymävyöhykkeet ja maiseman arvoalueet. Kansikuva: Maisemakuvasovite asemakaavan muutoksen kohteena olevalta alueelta. Nykyiset tuulivoimalat näkyvät etualalla, suunnitellut tuulivoimalat on numeroitu. Kuva: Lentokuvaus Vallas Oy 2012. Kuvasovite: Ramboll Muut valokuvasovitteet: Kuvat Rajakiiri Oy, kuvasovitteet Ramboll Pohjakartat copyright: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 10/2012, lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/ avoindata_lisenssi_versio1_20120501. LAPIN VESITUTKIMUS OY Hallituskatu 20 B (tsto) Jänkätie 1 (laboratorio) PL 96, 96101 ROVANIEMI tel +358 (0)40 1333 800 Y-tunnus/Business ID: 0227583-3 Sammonkatu 8 90570 OULU tel 044-700 8500 Valtakatu 26 94100 KEMI tel 040-5870 088 Kaupintie 5 00440 HELSINKI tel 040-7008 505 Ylistönmäentie 26, 1.krs 40500 JYVÄSKYLÄ tel 040-8644 884 1 1 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys JOHDANTO Rajakiiri Oy on suunnittelemassa Puuska 2-nimistä tuulipuistohanketta Tornion Röyttään. Hanke laajentaa jo alueella olevan Puuska -tuulipuiston 8 tuulivoimalasta koostuvaa puistoa. Puuska 2 -hankkeessa on tarkoituksena rakentaa 5 uutta voimalaa olemassa olevien voimalaitosten läheisyyteen Tornion Outokummun tehdasalueelle. Tuulipuistohankkeeseen ei sovelleta YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta tiedusteltiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta maaliskuussa 2012. ELY-keskus totesi, ettei laajennushanke edellytä YVA-menettelyn harkintatarvetta. Hankkeen yhteydessä alueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa ratkaistaan tuulivoimaloiden sijoittaminen alueelle. Osana kaavaselvityksiä alueelle on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. 2 ARVIOINTIMENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Maisemaa ja maisemavaikutuksia tarkastellaan tässä selvityksessä pääosin maantieteellisen objektiivisen tiedon perustella. Maisemalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat joko luonnon tai ihmisen toiminnasta tai niiden vuorovaikutuksesta (Euroopan maisemayleissopimus 14/2006). Kallioperä, maaperä, maanpinnan muodot, vesistöt ja kasvillisuus luovat maiseman peruspiirteet, joita ihmisen toimintojen jäljet täydentävät (Ympäristöhallinto 2010a). Maisemalla on myös voimakas aikaan ja paikkaan sidottu ulottuvuus: maisema muuttuu esimerkiksi valaistus- ja sääolosuhteiden sekä vuodenajan mukaan, vastaavasti myös tarkastelupaikan ja -suunnan pienikin muutos vaikuttaa havaittavaan maisemaan (ks. esim. Heikkilä 2000). Tässä maisemaselvityksessä tuulipuistohankkeen vaikutuksia arvioidaan vertaamalla maiseman nykytilaa tuulipuistovaihtoehtojen synnyttämiin muutoksiin maisemassa. Menetelminä on käytetty maastoselvitystä ja maisemakuvista tehtyjä visualisointeja. Maastoselvitys on toteutettu 2.10.2012, jonka yhteydessä toteutettiin maisemakuvaus raportointia varten. Varsinaisten kuvasovitteiden valokuvaus on toteutettu aiemmin vuoden 2012 kevään aikana. Hankkeen yhteydessä ei ole toteutettu erillistä näkymä-alueanalyysia. Maastoselvityksen yhteydessä on arvioitu ja selvitetty maiseman rakennetta, kulttuuristen rakenteiden ja elementtien sijoittumista sekä maisemassa olevien näkymien ja maamerkkien ominaisuuksia maisemantilan selvityksellä. Maastoselvitys on käsittänyt hankealueen tarkastelua hankkeen kannalta oleellisimmilta näkymäpaikoilta (liitteet 1 ja 2). Visuaaliset vaikutusalueet on jaettu taulukossa 1 esitetyn vyöhykejaon mukaisesti, joka on mukaeltu muutamien Pohjoismaissa tehtyjen tuulipuistohankkeiden yhteydessä tehtyjen selvitysten luokituksista (Weckman 2006). Maisematarkastelu on rajattu pääasiassa lähivyöhykkeelle (0-3 km) ja dominanssivyöhykkeelle (3-7 km), koska suunniteltu tuulipuistoalue ja sen ympäristö on ollut jo aiemmin voimakkaan rakentamisen kohteena ja tuulivoimalat näkyvät hallitsevana elementtinä rakennetussa ympäristössä usein luonnonmaisemia lyhyempiä matkoja. Lisäksi tuulivoimalat voidaan mieltää maisemallisesti osaksi jo voimalamäärältään suurempaa Puuska -tuulipuistoa. Näkyvyysvyöhyke ulottuu 180 m korkeasta tuulivoimalasta geometrisesti tarkasteltuna 47,8 km:n etäisyydelle pallopinnalla (esim. tyyni merialue). Käytännössä tuulipuiston näkyvyyttä ja havaittavuutta rajoittaa myös ilman laatu, valaistus ja sääolosuhteet. Näistä syistä johtuen tuulipuisto on mahdollista erottaa vielä 25 km:n etäisyydeltä, mutta käytännössä ne ovat jo näkymättömissä tällä etäisyydellä (Weckman 2006). 2 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Taulukko 1. Visuaaliset vaikutusalueet kohteen etäisyyden mukaan luokiteltuna (mukaeltu, Weckman 2006). Vyöhykkeen rajat on muodostettu lähimmän tuulivoiman etäisyyden perusteella. Vyöhyke Etäisyys (km) Kriteerit Lähivyöhyke Etäisyys (x) suhteessa kohteen korkeuteen (h) x < 16 h 0-3 km Dominanssivyöhyke 16 h ≤ x < 39 h 3-7 km Näkyvyysvyöhyke x ≥ 39 h > 7 km Kaukoalue 39 h ≤ x < 67 h 7-12 km Ulompi kaukoalue x ≥ 67 h > 12 km Alueella oleva tuulivoimala on hallitseva kaiken tyyppisissä ympäristöissä. Tuulivoimalat näkyvät hyvin, mutta niiden koon hahmottaminen on vaikeaa. Yleensä hallitsee maisemakuvaa. Ulottuu niin kauas kuin tuulipuisto on nähtävissä. Voimalat näkyvät selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät niiden hallitsevuutta. Maiseman muiden elementtien vuoksi voimalaa on vaikea hahmottaa tai havaita. Asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa. 3 MAISEMAPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SOPIMUKSET Maisemapolitiikkaan vaikuttavia keskeisiä sopimuksia ovat kansainvälisellä tasolla Eurooppalainen maisemayleissopimus sekä kansallisesti mm. rakennus- ja maankäyttölaki. Kansallisella tasolla myös useiden muiden hallinnonalojen lainsäädäntö koskettaa maisemansuojelua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja se velvoittaa edistämään maisema-arvojen vaalimista alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa (Ympäristöhallinto 2011a). 3.1 Eurooppalainen maisemayleissopimus Eurooppalainen maisemayleissopimus eli maisemasopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka koskee yksinomaan maisemaa. Euroopan neuvostossa valmisteltu sopimus velvoittaa viranomaisia vaalimaan maisema-arvoja ja kehottaa kansalaisia ja muita tahoja osallistumaan maisemaa koskevaan päätöksentekoon alueellaan. Suomi hyväksyi 16.12.2005 eurooppalaisen maisemayleissopimuksen. Sopimus ja siihen liittyvä laki on saatettu voimaan erillisellä asetuksella niin, että sopimus on tullut kansallisesti voimaan 1.4.2006. Maisemayleissopimuksen tavoitteena on maisemansuojelun, -hoidon ja -suunnittelun edistäminen sekä eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen maisemaa koskevissa asioissa. 3 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Sopimus edellyttää, että maisemien arvo olennaisena osana ihmisen kulttuuri- ja luonnonympäristöä tunnustetaan lainsäädännössä. Maisemanäkökohdat on otettava huomioon niissä toimenpiteissä, joilla voi olla vaikutusta maisemaan, kuten esimerkiksi alueja kaupunkisuunnittelupolitiikassa, maatalouspolitiikassa ja muissa sektoripolitiikoissa. Sen lisäksi on otettava käyttöön menettelytapoja, joiden avulla kansalaiset ja viranomaiset voivat osallistua maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen. Suomen nykyinen lainsäädäntö, hallinnolliset ohjelmat ja käytännöt täyttävät jo sopimuksen velvoitteet, joten sopimuksen voimaansaattaminen ei aiheuta muutoksia lainsäädäntöön. Maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain sekä maa- ja metsätalouden rahoitustukisäännösten tarjoamat keinot ovat merkittäviä sopimuksen tavoitteiden toteuttamisessa, mutta ympäristön kauneus- ja kulttuuriarvojen vaalimista koskevia säännöksiä on myös monissa muissa laeissa (Ympäristöhallinto 2011b). 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön mukaista suunnittelujärjestelmää (Ympäristöhallinto 2011a). Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan (Ympäristöhallinto 2011a). Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin (Ympäristöhallinto 2011a). 4 4 4.1 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys MAISEMAN NYKYTILA Maisemakuva Tornio kuuluu Peräpohjolan Lapin maisemamaakuntaan ja Keminmaan seutuun. Alueen maiseman perusrungon muodostavat selvärajaiset jokilaaksot ja niiden väliset matalat vedenjakajaselänteet. Maan kohoamisen seurauksena on rannikolla erityyppisiä muinais-, ranta- ja rantavallimuodostumia (Lapin liitto 2012a). Luonnonmaisemissa korostuvat rikkonainen rantaviiva, saaristo ja merimaisemat, Suomen suurimpien jokien, Kemi- ja Torniojoen suistot sekä rannikon vyöhykkeittäin vaihtuvat rehevät kasvillisuusvyöhykkeet. Alue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaossa keskiboreaaliselle vyöhykkeelle (Eurola 1999). Kemi-Tornion rannikkoseutu kuuluu lähes kokonaisuudessaan Lapin kolmion letto- ja lehtokeskukseen, mikä näkyy monin paikoin kasvillisuuden rehevyytenä ja runsaan maankäytön vuoksi myös puuston tiheytenä. Sisämaan luonnonmaisemia käsittävät alueet ovat usein suhteellisen suppeita lähimaisemia. Näistä tekevät poikkeuksia kuitenkin mm. avarammat jokivarsimaisemat. Rannikolla kaukomaisemat avautuvat usein merenpinnan luomaan horisonttiin saakka ja saaret ja luodot toimivat rannikon maamerkkeinä. Maasto on alavaa ja tasaista ja se ulottuu korkeimmillaan hieman rannikosta etäämpänä noin 30 m mpy. Kemi-Tornion rannikkoseudulla maisemaa hallitsevat pääsääntöisesti kulttuurimaisemat, jossa mittavat teknisiä elementtejä käsittävät teollisuusrakennukset savupiippuineen, niihin kytkeytyvä sähkönsiirto-, rautatie- ja maantieverkko muodostavat rannikolle selkeitä maamerkkejä ja myös maisemaa rajaavia linjamaisia elementtejä. Osana kulttuurimaisemia ovat perinteisten elinkeinojen seurauksena syntyneet peltoalueet, joita yhä enenemässä määrin on käytetty nykyisin asuin- ja teollisuusrakentamiseen. Rannikolla perinteisiä elinkeinoja edustavat satamat, joissa kalastus näkyy vielä jossain määrin. Alueella on runsaasti myös taajama-asutusta sekä useita eri mittakaavan teollisuuden ja kaupankäynnin keskuksia. Maisemankuva voi vaihdella em. maisemaelementtien vuoksi suuresti pienelläkin alueella perinnemaisemista hyvin teknisiin teollisuusmaisemiin. Hankealueen lähialueen suojelualueet ovat Röytänniemestä itää sijoittuva Pajukari-UkseiAlkunkarinlahti -Natura-alue (etäisyys noin 1 km), hankealueesta etelään sijoittuva Perämeren kansallispuisto (8,7 km) sekä Ruotsin puolen saaristossa sijaitsevat suojelualueet. Maiseman kannalta muita arvokkaita alueita ovat mm. maailmanperintökohteisiin kuuluva Alatornion kirkko (5,4) ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluva Tornionjokilaakso (11,6). 4.2 Alueen maankäyttö Röyttän alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava sekä tuulivoimarakentamista koskeva Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, jonka tavoitteena on osoittaa tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Lisäksi Länsi-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaihteessa ja hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 7.11.2012 (Lapin liitto 2012b). Lapin liiton vastineessa maakuntakaavaluonnoksen lausuntoihin todetaan, että viiden tuulivoimalan toteuttaminen teollisuusalueelle aikaisemmin rakennettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen ei edellytä maakuntakaavan aluevarauksen laajentamista. Rakentaminen voidaan ratkaista kuntakaavatasolla (Lapin liitto 2012c). Tuulivoimarakentamisen vuoksi alueen asemakaavan muutos on vireillä. Uudessa maakuntakaavaehdotuksessa suunnitellun tuulipuiston alue on merkitty teollisuusalueeksi (T 705). Alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Röyttän satama (LS 1702) sekä myös Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahti -Natura-alue (SL 4096). Alueesta pohjoiseen sijaitsee myös Hellälän alue, jotka on merkitty virkistys- ja matkailukohteeksi (rm 876). Pääosa Röytänniemen ja Kemi-Tornio valtatien eteläpuolisesta alueesta on taajamatoimintojen aluetta, jossa on rakentamisalueita asuintoiminnoille ja muille taajamatoiminnoille, kuten teollisuudelle, keskustoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle 5 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys (Lapin liitto 2012d). Virkistysalueista lähialueella on Leton veneilykeskus (rm 871) ja merialue ylipäätään on lähialueen yksi merkittävimmistä virkistyskohteista. Kuva 1. Hankealueen kaavoitus ja maankäyttö. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta. (Lähde: Lapin liitto 2012d ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan (2012) mukaan) 4.3 4.3.1 Maiseman arvoalueet Maailmanperintökohteet Hankealueen pohjoispuolella n. 5,5 km etäisyydellä sijaitsee Alatornion kirkko, joka kuuluu ns. Struven ketjuun. Struven kolmiomittausketju hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon Suomen kuudentena kohteena vuonna 2005 (Museovirasto 2012). Se edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Struven kolmiomittausketju (Struve Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina 1816 - 1855 saksalaisen tähtitieteilijä F. G. W. Struven johdolla. Mittauksen avulla selvitettiin maan kokoa ja muotoa (Museovirasto 2012). Struven ketju koostuu kymmenen valtion alueella (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) sijaitsevista mittauspisteistä (Museovirasto 6 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys 2012). Suomen osalta kohteeseen sisältyy kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Pyhtäällä, Lapinjärvellä, Korpilahdella, Torniossa, Ylitorniolla ja Enontekiöllä. 4.3.2 Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta (Muinaismuistolaki 295/1963). Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset ovat pääosin esihistorialliselta ajalta, mutta joukossa on myös saamelaiskohteita ja joitakin historialliselta ajalta peräisin olevia kohteita. Valtakunnallisesti merkittävien kiinteiden muinaisjäännösten luetteloon on pyritty valitsemaan tällä hetkellä tiedossa olevista muinaisjäännöksistä ne, jotka kussakin maakunnassa edustavat seudun arvokkainta ja omaleimaisinta arkeologista kulttuuriperintöä (Hamari & Ranta 2001). Hankealueen läheisyydessä on runsaasti muinaisjäännöksiä, joista Struven astemittausketju ja Alatornion kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Muita kiinteitä muinaisjäännöksiä hankealueen läheisyydessä on kuvattu taulukossa 2 (Museovirasto 2009). Taulukko 2. Kiinteiden muinaisjäännösten sijainti hankealueen lähialueella (osa tarkemmin määrittelemättömiä muinaisjäännösryhmiä). Nimi Tyyppi Vedenalaiset muinaisjäännökset Utterinkrunni alusten hylyt (metalli) Maanpäälliset muinaisjäännökset Tornea taide, muistomerkit, (Alatornio) kaiverrukset kirkkorakenteet, Alatornion kirkko kirkonpaikat Tromseenkanga kivirakenteet, rakkakuopat s Pyynynkangas kivirakenteet, röykkiöt Tornion vanha asemakaavaasuinpaikat, kaupungit alue muinaisjäännösryhmät, ei Inakari määritelty Lehtikari muinaisjäännösryhmät kultti- ja tarinapaikat, Munaluoto jatulintarhat kivirakenteet, rajamerkit, Piispankivi keskiaikainen Rakanmäki muinaisjäännösryhmät Ajokangas maarakenteet, kuopat Etukari muinaisjäännösryhmät työ- ja valmistuspaikat, kalastuspaikat muinaisjäännösryhmät hautapaikat, hautaröykkiöt, pronssikautinen kivirakenteet, rajamerkit muinaisjäännösryhmät kivirakenteet, rakkakuopat Iso-Huituri Pensaskari Lapinkula Rajakari Mainua Kivirakka Umpitarhankang as Pihlaja muinaisjäännösryhmät muinaisjäännösryhmät Sijainti Koordinaatti (YKJ) 376444 Etäisyys (km) Ilmansuunta 7291777 6,6 SE Kirkonmäki 370158 7303912 5,5 N Kirkonmäki 370149 7303886 5,5 N Palosaari 376443 7300964 5,9 NE Laivaniemi 378005 7300789 7,1 NE Suensaari 369470 7305912 7,6 N Inakari 370155 7288986 7,7 S Lehtikari 371644 7288332 8,4 S Munaluoto 380876 7295053 9 E Iso-Hulturi 375119 7288322 9,1 S Pekkala AlaKaakamo Pensaskari 378973 7303632 9,5 NE 380986 7299105 9,6 E 371930 7286996 9,7 S Iso-Hulturi 375562 7287593 9,8 S Pensaskari 372601 7286984 9,9 S Pekkala 379942 7303156 10 NE Isohaara Pensaskari Pekkala AlaKaakamo Pensaskari 382607 372940 380537 7296360 7286118 7303720 10,6 10,7 10,8 E S NE 382350 7299086 10,9 E 373563 7286240 10,9 S 7 4.3.3 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Suojellut kirkot Tornionjokisuun Parasniemessä, noin 5,5 km etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella, sijaitsee suojeltu Alatornion kirkko. Nykyiseen muotoon Alatornion kirkko rakennettiin vuosina 1794-97, ja itäisenä ristivartena on 1400-luvun keskiaikaisen kivikirkon muurit (Ympäristöhallinto 2012a). Kirkkomaisemaan liittyvät myös Alatornion pappilan kaksi asuinrakennusta, joista toinen on vuodelta 1786, toinen vuodelta 1842. Alatornion kirkon kellotornissa on suojeltu Struven ketjuun kuuluva mittauspiste (ks. luku 4.3.1). Tornion vanha puukirkko, joka sijaitsee noin 7,6 km etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella Suensaaressa, on rakennettu vuosina 1684-86 (Ympäristöhallinto 2012a). Erillinen kellotapuli rakennettiin 1686-88. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha kiviaidan rajaama hautausmaa. Nykyään edelleen käytössä oleva kirkko on Tornion merkittävimpiä matkailunähtävyyksiä. 4.3.4 Valtion asetuksella suojellut kohteet Suensaaressa, noin 8,1 km hankealueen pohjoispuolella, sijaitsee Tornion alakouluseminaari, joka on valtion asetuksella (480/1985) suojeltu seminaarirakennus. 4.3.5 Perinnemaisemat Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset (Ympäristöhallinto 2010b). Hankealueen ympäristössä sijaitsee useampia perinnemaisemaksi luokiteltua kohdetta: Niittykarin keto, Iso-Huiturin kalastustukikohta, Hietalietteen niityt, Rastinsaaren niitty, Pensaskarin kalastustukikohta, Inakarin kalastustukikohta, Tapaninsaaren laitumet ja Juneksen kedot (Kalpio & Bergman 1999). Taulukko 3. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat perinnemaisemat ja etäisyydet tuulivoimaloihin. Nimi Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Inakarin kalastustukikohta, 0,6 ha Pensaskarin kalastustukikohta, 0,6 ha Iso-Huiturin kalastustukikohta, 0,4 ha Niittykarin keto, 3,3 ha Koordinaatti (YKJ) ykp:yki 72921:33700, akp:aki 72920:33700 ykp:yki 72900:33727, akp:aki 72899:33726 ykp:yki 72906:33758, akp:aki 72905:33757 ykp:yki 72990:33824, akp:aki 72988:33822 Etäisyys (km) Ilmansuunta 7,6 S 9,6 S 9,9 S 10,5 E 6,4 N 6,6 NE 12,7 E 14,5 E Paikallisesti arvokkaat kohteet Juneksen kedot, 1,9 ha Tapaninsaaren laitumet, 12,1 ha Hietalietteen niityt, 9,0 ha Rastisaaren niitty, 0,3 ha ykp:yki 73077:33724, akp:aki 73076:33725 ykp:yki 73051:33769, akp:aki 73046:33765 ykp:yki 72992:33858, akp:aki 72988:33852 ykp:yki 73006:33866, akp:aki 73005:33865 8 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Näistä maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi on luokiteltu Niittykarin keto, Iso-Huiturin kalastustukikohta, Pensaskarin kalastustukikohta ja Inakarin kalastustukikohta. Maakunnallisesti arvokkaalla perinnemaisemakohteella perinteinen tai lähes perinteinen maankäyttö on jatkunut pitkään, ja siksi kohteella on tyypillistä perinnebiotooppikasvillisuutta ja monipuolinen lajisto. Mikäli perinteinen maankäyttö on loppunut, voi kohde olla maakunnallisesti arvokas, jos kasvillisuus on edustavaa ja harvinaista. Arvoa voivat nostaa myös maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot (Kalpio & Bergman 1999). Osa kohteista on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi eli niiden maankäyttö ei ole enää perinteisen kaltaista. Lisäksi niiden kasvillisuus ei ole kovin edustavaa esim. lisäruokinnan tai lannoituksen takia ja perinnebiotooppien lajistoa voi olla jäljellä enää pieninä sirpaleina (Kalpio & Bergman 1999). Näitä kohteita ovat Hietalietteen niityt, Rastinsaaren niitty, Tapaninsaaren laitumet ja Juneksen kedot. 4.3.6 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnalliseen arvoluokkaan kuuluvien maisema-alueiden tulee edustaa maisemamaakunnalleen tyypillisiä tai muuten edustavia maisematyyppejä, joilla on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maakunnallisesti arvokkaat alueet edustavat maakunnan sisäisiä erityispiirteitä; ne voivat olla harvinaisia tai hyvin säilyneitä kohteita, joissa maakunnan sisäiset maisemien erityispiirteet tulevat esille. Ympäristöministeriössä on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi, jonka on määrä valmistua vuonna 2015 (Ympäristöministeriö 2011). Hankealueelta noin 12 km pohjoiseen sijaitsee Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (MAO120134). Alueen laajuus on 9600 ha, ulottuen Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa. Tornionjokilaakso edustaa Keminmaan seudun vanhinta ja vakiintuneinta kulttuurimaisemaa. Komea, vanha rakennuskanta kuvastaa kylien vaurautta. Tornionjoki koskineen ja niittysaarineen on vaikuttava kehys kulttuuriympäristölle (Ympäristöhallinto 2012b). 4.3.7 Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat suojelualueet ovat Natura 2000 –ohjelmaan kuuluvat Pajukari – Uksei – Alkunkarinlahti, Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Perämeren kansallispuisto, Perämeren saaret ja Kallinkangas, jotka ovat osittain mukana myös luonnonsuojeluohjelmissa. 9 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Taulukko 4. Luonnonsuojelualueiden etäisyys ja sijainti hankealueen läheisyydessä. Nimi Sijainti Etäisyys Ilmansuunta 6,6 km S 1 4,7 6,6 E N S 8,5 E 14,6 NEE 1,0 km E 3,4 km N Pajukari Pajukari Pajukari 3,4 4,1 4,1 E E E Tornionjoki 7,3 N mm. Hietaliete, Iso-Räiskö 9,7 ESE Kallinkangas 14,9 NEE Kansallispuistot Perämeren kansallispuisto, KPU120021 Natura-alueet Pajukari – Uksei – Alkunkarinlahti, FI1301911, SPA/SCI Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, FI1301912, SCI Perämeren kansallispuisto, FI1300301, SCI Perämeren saaret, FI1300302, SPA/SCI Kallinkangas, FI1300501, SCI Lintuvesiensuojeluohjelma Liakanjoen suisto (Pajukari, Uksei, Alkunkarinlahti), LVO120283 Suojellut valuma-alueet Tornionjoen ja Muonionjoen sivuvesistöt, MUU120047 Yksityisten maalla olevat suojelualueet Mäkinärhen luonnonsuojelualue, YSA128110 Riihimäki, YSA128109 Väinölän luonnonsuojelualue, YSA128111 Tornion linnustonsuojelualue (luonnonsuojelualue), YSA120030 Kemin kirkonkylän osakaskunnan luonnonsuojelualue, YSA203281 Kalkkikankaan lehdon- ja leton luonnonsuojelualue, YSA123738 4.3.8 mm. Jakopankki, Hietaliete, IsoRäiskö, Niittykari Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet (RKY) Museovirasto on laatinut valtakunnallisen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin, joka on otettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä (Museovirasto 2009). Hankealueen näkymävyöhykkeellä on neljä valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön kohdetta (taulukko 6). 10 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Taulukko 5. Hankealueen läheisyydessä olevat valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön kohteet. Kohde Pistemäiset kohteet Alatornion kirkontorni, Struven astemittausketju Iso-Huituri; Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit Rajakari, Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit Aluemaiset kohteet Alatornion kirkko ympäristöineen Raatihuone; Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Rantakadun ja Keskikadun korttelit; Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Valkiakari; Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat Kuivanuoronkrunni; Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat Karihaaran tehdasyhdyskunta Myllyniemi; Lapin uitto- ja savottatukikohdat Valmarinniemi; Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat 4.3.9 Sijainti (kohde-ID) Etäisyys Ilmansuunta Kirkonmäki (36) Iso-Huituri (64) Isohaara (57) 5,5 km 8,8 km 10,6 km N S E Kirkonmäki (222) Suensaari (1687) 5,2 km 7,1 km N N Suensaari (742) 7,2 km N Suensaari (744) 7,6 km N (1667) 10,3 km SEE (1668) 12,3 km SEE (732) (1665) (1829) 14,3 13,5 km 14,4 km E E E Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Hankealueen läheisyydessä olevien rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty taulukossa 7. Taulukko 6. Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, aluemaisten kohteiden sijainti hankealueen näkyvyysalueella. 4.3.10 Nimi Sijainti Röytän ent. merivartioasema ympäristöineen Kaakamonniemen kalasatama Alatornion kirkonkylä Tornion rautatieasema ympäristöineen Tornion kaupungin vanha kirkko ja tapuli Vojakkalan kylä ja Tornionjoen kuttuurimaisema Kemin maaseurakunnan kirkot Kemijoen kulttuurimaisemassa Kemi Oy:n Karihaaran teollisuusympäristö Röyttä Kirkonmäki Suensaari Etäisyys Ilmansuunta 0,7 km 5,4 km 7,0 km 7,7 km 11,5 km E N N N N 14,5 km E 15,0 km E Muut maisemankuvaltaan herkät alueet ja elementit Avoimet maisematilat Tornion ja Kemin edustalla merkittävimpiä avoimia maisemia ovat rannikolta avautuvat aavat selkävedet sekä Kemi- ja Tornionjokivarsiin sijoittuvat avoimet rantamaisemat. Tuulipuiston näkyvyys merialueelle on huomattavasti parempi kuin alavalle rannikkoseudulle, jonka korkeuserot ovat vähäiset ja puusto yleensä hyvin peittävää. Rannikon peltoalueilta sekä Röyttän suuntaan kulkevilta teiltä avautuu myös näkymiä tuulipuistoalueelle. 11 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Maisematilan raja- ja reunavyöhykkeet Maisematilaa rajaa pääasiassa avointen maisemien reunavyöhykkeet; saarten rajaamat selät, Kemi- ja Tornionjokien rannat sekä ranta-alueiden peltojen reunat. Myös laajat tehdasalueet ja sähkölinjat voivat olla rajata maisemaa. Tuulipuiston läheisyydessä oleva asutus ei ole kovin tiivistä eikä se muodosta muiden kulttuuristen elementtien kanssa kovin selkeitä maisemassa näkyviä vyöhykkeitä. Maamerkit ja näköalapaikat Tuulipuiston näkymäalueella on sekä luonnon synnyttämiä että ihmisen rakentamia maamerkkejä ja näköalapaikkoja. Luonnonmaiseman maamerkkejä ovat merialueen lukuiset saaret. Alueen rakennetusta historiasta kertovat maamerkit ovat mm. Alatornion kirkko, Suensaaren vanha puukirkko ja vesitorni, Haaparannan vanha vesitorni ja Kemin kaupungintalo. Näistä erityisesti Kemin kaupungintalo on myös tunnettu yleisölle avoin näköalapaikka. Lisäksi myös Stora Enson Veitsiluodon tehtaat, Metsä-Botnian sellutehdas ja Outokumpu Oy:n tehdasalueet ovat alueen selkeitä maamerkkejä. Kemi-Tornion alueella olevat tuulivoimalat Ajoksessa ja Röyttässä muodostavat myös selkeitä maamerkkejä maisemaan. Maiseman mittakaava Maiseman puitteet muodostuvat rannikkoalueella jo luonnon peruspiirteiden vuoksi mittakaavaltaan suuriksi. Rantaviiva ja sen luonnonpiirteiden monimuotoisuus luo maisemaan kuitenkin runsaasti pienipiirteisyyttä. Ihmisen rakentamat maamerkit ovat mittakaavaltaan suuria, mutta alueilla, jossa on meren tai Kemi- ja Tornionjoen synnyttämiä mittakaavaltaan laajoja maisemia, suuretkaan rakennukset eivät korostu maisemassa. Alueilla, jossa kasvillisuus peittää maisemaa sen sijaan maisemassa korostuvat myös nämä maamerkit. Yleispiirteissään alueen maisemankuvalle on leimallista suuri mittakaava. Alueella esiintymättömät arvokohteet Hankealueella tai tuulipuiston näkymävyöhykkeellä ei luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eikä museoteitä. 5 5.1 ole kansallismaisemia, MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maastoselvitykset, visualisoinnit ja näkymäalueet Maastoselvitykset tehtiin 2.10.2012 tutkimalla hankealueen ympäristöön sijoittuvat maastonmuodot ja maiseman visuaaliset elementit ja rakenteet keskeisiltä näkymäalueilta eli alueilta, joista aluetta havainnoi runsaasti ihmisiä. Selvityskohteilta otettiin kuvia tässä yhteydessä tuulipuistoalueen suuntaan vaikutusten arviointia varten. Kuvauspaikka ja suunta määritettiin GPS–laitteella. Varsinaisia kuvasovitteita varten Rajakiiri Oy otti kuvat keväällä 2012 ja maisemasovitteet laati Ramboll Oy (ks. kuvat 2-7). Havainnekuvissa käytetyt kuvat on otettu normaaliobjektiivia vastaavalla digijärjestelmäkameran objektiivilla (kinokamerassa 50 mm:n objektiivi), joka vastaa likimain ihmissilmän näkemää kuvaa. Polttoväliltään tätä suuremmat objektiivit kuvaavat pienemmän kuva-alan eli kaukaiset kohteet saadaan näyttämään todellista suuremmilta ja kuvan edustalle sijoittuvat kohteet näyttävät sijoittuvan todellista lähemmäksi taustaa. 12 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Taulukko 7. Selvityskohteiden kuvauspaikat ja -tiedot. Numero viittaa liitteiden 1 ja 2 numerointiin. Havainnekuvat otettu kohteilta 3, 8 ja 11. Nro Kuvauspaikka Etäisyys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Uksei-saaren lounaisranta Uksei-saaren eteläkärki Puukuodon mäen laki Kromitieltä Alkulankari Koivuletontien P-paikk Alkulankarin lintutorni Koivuluodon länsireunan mökkiranta Leton satama Kromitien ja Ruonajärventien risteys Hellälän pohjoispuolen viheralue Cape eastin -eteläranta. Haaparannan tullinranta 3,7-5,2 3,7-5,2 1,7-3,2 1,1-2,6 1,4-3,0 0,5-2,0 1,3-3,4 1,1-2,7 3,4-5,3 3,9-5,8 6,7-8,5 Seuraavassa on kuvattu tärkeiden näkymäalueiden kuvaus ja osalta niistä on esitetty myös kuvasovitteet. 5.2 Maisemavaikutukset Lähivyöhyke Pääosa maastoselvityksessä tutkituista kohteista sijoittuu tuulipuiston läheisyyteen, noin 0,52 km:n etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat ovat tyypillisesti maisemaa hallitsevia elementtejä ja näin on pääsääntöisesti myös tämän hankkeen yhteydessä. Kemi-Tornion alueen erityispiirteiden (tiheät rehevät metsät, alueen alavuus ja runsas teollisuusrakentaminen) vuoksi lähialueen maisemissa tuulipuiston vaikuttavuudella maisemaan on kuitenkin suuria paikkakohtaisia eroja. Tutkituista kohteista Natura-alueelle sijoittuvalla Alkunkarinlahdella tuulivoimalat erottuvat hallitsevana elementtinä lähinnä vain lahden pohjoispuoliselta lintutornilta. Maisemassa likimain samalla korkeudella, mutta huomattavasti massiivisempana, erottuu Outokummun tehdasrakennus, mikä tältä paikalta tarkasteltuna on jonkinlainen maamerkki. Tästä syystä tuulivoimalat huomattavasti kevyempinä rakenteina eivät myöskään samalla tavoin korostu maisemassa. Luontopolun alkupään parkkipaikalle tuulivoimalat näkyvät ilmeisesti vain lapojen osalta metsän peittävyyden vuoksi. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat Koivuluodon länsirannan mökkiasutuksen lähimaisemaan ja muodostavat tällä alueella merkittäviä maisemaelementtejä. Röytänniemeen sijoittuvien erittäin suurten tehdasrakennusten vuoksi tuulivoimalat suhteutuvat maisemaan ainakin kauempien voimaloiden osalta jokseenkin hyvin. Lähimpien voimaloiden koko on kuitenkin erittäin suuri ja tuulivoimalat eivät muodosta helposti hahmotettavaa yhtenäistä kokonaisuutta, vaan sijaitsevat laajalti eri puolilla länteen avautuvaa näkymäaluetta. Tästä syystä voimalat voivat olla tehdasrakennusten tavoin hankalasti hahmotettavissa ja muodostavat lyhyen etäisyytensä vuoksi myös maisemallista haittaa. Näin lähellä esimerkiksi tuulivoimalan roottorin lapojen liike tai lentoestevalot voivat olla myös häiritseviä. Toisaalta tehdasrakennukset muodostavat erittäin massiivisen kokonaisuuden ja tuulivoimalat voivat jopa ”keventää” tehdasalueen synnyttämää maisemallisesti raskasta kokonaisuutta. Koivuluodon eteläkärkeen sijoittuvasta Leton satamasta etäisyys tuulipuistoon on hieman em. mökkiasutusta suurempi ja tuulivoimalat sijoittuvat myös suppeammalle alueelle eri puolilla laajaa tehdasaluetta. Tuulivoimalat näkyvät selvästi sataman länsiosaan, mutta sijaintinsa perusteella ne muodostavat varsin helposti hahmotettavan kokonaisuuden, joka myös sopii hyvin tehdasympäristöön tasapainottaen massiivisten tehdasrakennusten raskasta vaikutelmaa. 13 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Puuluodosta tutkittiin kolme näkymäaluetta (kuvat 2-4). Alueet sijoittuvat teiden varsien näkymäpaikoille, mutta kuvastavat yleisellä tasolla näkymiä myös Puuluodon asuinalueelta. Näkymät muodostuvat teistä ja sen varteen sijoittuvista valopylväistä, asuintaloista sekä taustalla Röyttän suunnassa olevista pelloista ja varsin selvärajaisista metsistä. Myös tehdasrakennuksen ääriviivat ja savupiiput näkyvät Puuluodon korkeimmalta tiekohdalta (kuva 2). Tällä etäisyydellä lähimmät tuulivoimalat ovat maisemassa selvästi erottuvia elementtejä, jotka hallitsevat maisemaa. Puuluodon asuinalueelle tuulivoimalat näkyvät vaihtelevasti (kuvat 2-4). Asuinalueen päänäkymäsuunta on lounaaseen Röyttän suuntaan ja tuulivoimalat tai osia niistä näkyy todennäköisesti osaan taloja. Näkyvyyttä kuitenkin peittävät monilta osin puusto ja rakennukset. Yksittäisten talojen maisemaan haitta voi olla merkittävä, mutta kokonaisuutena haitta todennäköisesti on kuitenkin olemassa oleva rakentaminen huomioiden vähäinen. Kuva 2. Maisemasovite Puuluodon Ruonajärventieltä. Kaksi pienintä tuulivoimalaa ovat jo toiminnassa olevia. 14 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Kuva 3. Maisemasovite Puuluodosta Ruonajärventien ja Kromitien risteyksestä. Kuva 4. Maisemasovite Puuluodosta Koivuletontieltä. Suunnitellut voimalat peittyvät puuston taakse yhtä lukuun ottamatta. Dominanssivyöhyke Muut maastossa tutkitut kohteet sijoittuvat dominanssivyöhykkeelle (3-7 km). Tutkituista kuvauskohteista läheiseltä Natura-alueelta tutkittiin näkymiä Uksei-saaren länsi- ja eteläosista, Tornionjokivarresta Hellälän asuinalueen pohjoisosasta sekä Ruotsin puolelta jokisuulta ja Haaparannan tullinrannasta. Uksein saaren länsi- ja etelärannan maisema käsittää meren saaristoa, sekä lännessä matalaa rantaa ja rantaviivaa kasvillisuusvyöhykkeineen. Kulttuuriset piirteet ovat pääasiassa kaakossa näkyviä teollisuuslaitoksia ja Ajoksen tuulivoimapuisto. Lounaassa Röyttän alueelta erottuu tehdasrakennuksia ja tuulivoimaloita. Uudet tuulivoimalat tulevat hallitsemaan tätä näkymää, mutta rakennettu ympäristö on jo osa saaren rannoilta näkyvää maisemakuvaa. Uudet tuulivoimalat tulevat muodostamaan Röyttän alueelle aiempaa selvemmän tuulipuistokokonaisuuden lounaaseen sijoittuvassa näkymässä. Tällä perusteella tuulivoimaloiden maisemavaikutus tälle alueelle on vähäinen ja jopa maiseman nykyisiä ominaispiirteitä tasapainottava. Hellälän alueella on edelleen joitakin vanhoja asuintaloja sekä uudempaa rakennustyyliä edustavia rakennuksia. Alueelta avautuu merinäkymä lounaaseen sekä jokimainen maisema pohjois-koilliseen. Röyttän alueen tehdasrakennusten katot sekä tuulivoimaloista lähinnä 15 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys lavat näkyvät pääasiassa puuston luomaa metsänrajaa vasten etelässä. Uusien tuulivoimaloiden rakentaminen lisää Röyttän tuulipuistojen näkyvyyttä, koska 4 voimalaa sijoittuu olemassa olevia voimaloita lähemmäksi, jolloin niiden suuri koko korostuu aiempaa enemmän. Alueen tiestön ja metsän peittoisuuden vuoksi kokonaisvaikutukset maisemaan ovat todennäköisesti kuitenkin varsin vähäisiä. Ruotsin puolelta tutkittiin maisemaa myös jokisuusta Cape east -leirintäalueen eteläpuoliselta niemeltä. Tällä alueella maisema muodostuu meri- ja jokimaisemista, jonka Suomen puolella näkyy asuinalueita, metsää ja etelässä Röyttän teollisuusalue tuulipuistoineen. Olemassa olevat tuulivoimalat suhteutuvat avaraan maisemaan varsin hyvin, sillä ne nousevat saarten metsän muodostaman horisontin yläpuolelle likimain samassa suhteessa kuin metsänraja veden muodostamasta tasosta. Myös tällä alueella uudet tuulivoimalat todennäköisesti korostavat Röyttän tuulipuistokokonaisuutta aiempaa selvemmin ja maisemaan sillä voi olla jopa positiivinen vaikutus. Haaparannan alueella tuulipuisto näkyy selvästi kaupungin läpi virtaavan Tornionjoen länsirannalle, kun jokea katsotaan alavirtaan (Kuva 5). Keskeinen elementti tässä jokimaisemassa on jokirantojen matalahkon omakoti- ja kerrostalorakennuskannan lisäksi joen ylitse ulottuva vanha teräsristikkorakenteinen rautatiesilta. Maisemassa näkyy myös Suomen puolen Alatornion kirkko. Haaparannan puolelta katsottuna tuulivoimalat jäävät osittain (yli kolmannes pituudesta) rautatiesillan taakse. Rautatiesilta vähentää tuulivoimaloiden näkyvyyttä, koska palkkirakenteet muodostavat maisemaan roottorinlapojen kanssa samankokoisia ja samoihin kulmiin asettuvia elementtejä. Tuulivoimalat näkyvät maisemassa selvästi, mutta niiden mittakaava suhteutuu hyvin esimerkiksi tällä alueella näkyviin maamerkkeihin; Alatornion kirkko ja Haaparannan vanhan vesitorni ulottuvat maisemassa selvästi tuulivoimaloita korkeammalle. Maisema on varsin sietokykyinen tuulivoimaloiden kaltaisille rakenteille, eikä tuulipuiston rakentaminen muuta maiseman ominaispiirteitä. Kuva 5. Maisemasovite Tullinrannasta Pakkahuoneenkadulta Haaparannasta. Vasemmassa reunassa näkyy Alatornion kirkko. 16 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Arvokohteet Alueen arvokohteista tutkittiin maastossa Alatornion kirkon alueen maisemaa ja olemassa olevien tuulivoimaloiden perusteella voitiin todeta, että uudetkaan tuulivoimalat eivät tule näkymään kirkon lähimaisemaan. Tähän vaikuttavat sekä alueen maastonmuodot että kirkon eteläpuolella oleva Kirkonmäen asutuksen ja puuston peittävyys (ks. kuva 5). Karttatarkastelun perusteella tuulipuistoon ulottuva näkymä Tornionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalta maisemakokonaisuudelta rajoittuu hyvin pienelle alueelle joen itärannalla. Alue voidaan lukea kuuluvaksi etäisyyden perusteella jo tuulipuiston näkyvyysvyöhykkeelle (et. > 7 km) ja sen kaukoalueen ja ulomman kaukoalueen rajalle. Tällä etäisyydellä ainoastaan yksittäiset tuulivoimalat voivat näkyä maisema-alueen eteläosaan. Tuulivoimalat sijaitsevat etäällä ja niiltä osin kuin ne näkyvät, ne sulautuvat Tornionjokivarren rakennettuun kaupunkimaisemaan. Tämän vuoksi niillä ei ole vaikutusta maisema-alueen maisemakuvaan. Vaikka alueella on runsaasti maiseman kannalta tärkeitä arvokohteita, Kemi-Tornio -alueella vallitsevat ihmisen aikaansaamat vaihtelevat eri aikakausina syntyneet kulttuurimaisemat. Tästä syystä tuulipuisto ei muuta olennaisesti näiden arvokohteiden maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisuutena vaikutukset näiden kohteiden maisema-arvoihin ovat vähäisiä. Lentoestevalojen vaikutus Tuulivoimaloihin sijoitetaan lentoestevalot niiden havainnoimisen parantamiseksi pimeällä ja sumussa. Liikenneturvallisuusviraston (Trafi) myöntämien lentoestelupien mukaisesti tuulivoimalat on varustettava konehuoneen katolle asennettavalla korkeatehoisella vilkkuvalla valkoisella valolla (voimakkuus päivällä 100000 cd ja yöllä 2000 cd), joiden tulee vilkkua yhtäaikaisesti kaikissa voimaloissa. Lentoestevalot synnyttävät hämärässä ja pimeissä olosuhteissa selkeällä säällä, esimerkiksi lyhyinä talvipäivinä, tuulivoimaloiden sijaintia ja geometristä muotoa maisemassa korostavan vaikutelman. Valot korostavat näitä tuulipuiston ominaisuuksia myös alueilla, joilla sen näkyvyys muutoin on heikko tai se sulautuu mittakaavansa perusteella esimerkiksi puuston osittain synnyttämään katveeseen. Vaikutus esiintyy käytännössä em. mainituissa olosuhteissa ja sen näkyvyysalue vastaa selkeissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden napakorkeuden näkyvyyttä. Lentoestevalojen vaikutus voi korostua lähialueella sekä alueella, jossa tuulipuisto sulautuu ainakin jossain määrin maisemaan eikä mittakaavallisesti muodosta suurta elementtiä. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä myös pimeinä aikoina, lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman vaikutelmaa. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät todennäköisesti yksittäisiin asuintaloihin: Puuluodossa, Koivuluodon länsireunan mökkialueella sekä Hellälän asuinalueella. Haaparannan alueella tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on hämärässä ja yöllä vähäinen, koska voimaloiden mittakaava ei korostu suhteessa maiseman muihin elementteihin ja kaupunkiympäristössä on runsaasti muuta valaistusta. Lisäksi tuulivoimalat näkyvät suhteellisen pienelle alueelle. 17 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Kuva 6. Maisemasovite Tornion kaupungintalolta. Taustalla myös nykyisiä tuulivoimaloita. Kuva 7. Nykytilanne Tornion kaupungintalolta katsottuna. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Kemi-Tornion alueella on tällä hetkellä Ajoksen tuulipuisto sekä Röyttän Puuska-tuulipuisto, jotka sijoittuvat suunnitellun tuulipuiston kanssa osittain samalle näkymäalueelle. Maisemavaikutusten osalta hankkeilla on siis yhteisvaikutuksia. Röyttässä olevat tuulivoimalat muodostavat yhdessä suunnitellun puiston kanssa kokonaisuuden, joiden maisemavaikutukset ulottuvat lähivyöhykkeen asuinalueille (Puuluoto, Koivuluodon länsireuna ja Hellälä) hieman aiempaa suurempina sijaintitekijöiden vuoksi. Etäämpää tarkasteltuna Puuska ja Puuska 2 -hankkeen tuulivoimalat tulevat muodostamaan yhden tuulipuistokokonaisuuden, jossa tuulivoimaloiden määrän kasvu tekee tuulipuistoalueesta helpommin hahmotettavan kokonaisuuden ja siten sen vaikutus maisemaan voi olla myös myönteinen. Näin on todennäköisesti esimerkiksi Leton satamaan muodostuvassa näkymässä sekä yleisemminkin, kun aluetta tarkastellaan etäämpää. Ajoksen tuulipuisto sijoittuu yli 15 km:n etäisyydelle Röyttästä ja näiden kahden tuulipuistoalueen suuren etäisyyden vuoksi selvimmät yhteisnäkymät syntyvät merialueelle Tornion edustalle sekä Kemin kaupungintalon näköalapaikalle. Tuulivoimaloiden yhteisnäkymäalue on merialuetta lukuun ottamatta suhteellisen pieni ja näkymäalueet käsittävät runsaasti rakennettua teollisuus- ja kaupunkiympäristöä. Tässä mielessä tuulivoimalat voivat synnyttää positiivisen vaikutelman alueen laaja-alaisten 18 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys teollisuusrakentamisen ympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta olennaisesti olemassa olevan maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutukset ovat varsin neutraaleja, kaukomaisemassa jopa positiivisia. 5.3 Haitallisten maisemavaikutusten vähentäminen Vaikutusmahdollisuudet tuulipuiston näkyvyyteen ja sen synnyttämiin maisemavaikutuksiin ovat rajalliset, koska yksittäisen kookkaan tuulivoimalankin näkyvyysvyöhyke on varsin laaja. Vaikutuksia voidaan lieventää jossain määrin lähinnä avoimella tiedottamisella, joka kohdistetaan näkyvyysalueella asuvaan väestöön. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Maisemaselvityksen yhteydessä tutkittiin maisemia tuulipuiston lähivyöhykkeen (0-3 km) ja dominanssivyöhykkeen (3-7 km) keskeisiltä näkymäpaikoilta. Tutkituissa kohteissa tuli esille alueelle ominaiset maisemankuvaan vaikuttavat luonnon- ja kulttuurimaiseman peruspiirteet: rikkonainen rantaviiva, saaristo ja merimaisemat, Suomen suurimpien jokien, Kemi- ja Torniojoen suistot sekä rannikon vyöhykkeittäin vaihtuvat rehevät kasvillisuusvyöhykkeet. Lisäksi alueelle on ominaista alavuus, metsän peittävyys sekä maisemia hallitsevat kulttuurimaisemat, joissa mittavat teknisiä elementtejä käsittävät teollisuusrakennukset savupiippuineen, niihin kytkeytyvä sähkönsiirto-, rautatie- ja maantieverkko muodostavat rannikolle selkeitä maamerkkejä ja myös maisemaa rajaavia linjamaisia elementtejä. Kokonaisuutena alueen maisema on laajamittakaavaista ja kestää varsin hyvin tuulivoimaloiden kaltaisia uusia rakennelmia. Lähivyöhykkeelle sijoittuvista näkymäpaikoista tuulivoimalat erottuvat pääosin hallitsevina elementteinä lyhyen etäisyyden vuoksi. Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti Koivuluodon länsilaidan mökkiasutuksen maisemaan, koska lähin tuulivoimala sijoittuu vain noin 0,5 km etäisyydelle lähimmistä mökeistä. Röytänniemeen sijoittuvien erittäin suurten tehdasrakennusten vuoksi tuulivoimalat suhteutuvat maisemaan ainakin kauempien voimaloiden osalta jokseenkin hyvin. Lähimpien voimaloiden koko on kuitenkin erittäin suuri ja tuulivoimalat eivät muodosta helposti hahmotettavaa yhtenäistä kokonaisuutta, vaan sijaitsevat laajalti eri puolilla länteen avautuvaa näkymäaluetta. Näin lähellä esimerkiksi tuulivoimalan roottorin lapojen liike tai lentoestevalot voivat olla myös häiritseviä. Toisaalta tehdasrakennukset muodostavat erittäin massiivisen kokonaisuuden ja tuulivoimalat voivat jopa ”keventää” tehdasalueen synnyttämää maisemallisesti raskasta kokonaisuutta. Koivuluodon eteläkärkeen sijoittuvasta Leton satamasta etäisyys tuulipuistoon on hieman em. mökkiasutusta suurempi ja tuulivoimalat sijoittuvat länteen avautuvassa näkymässä myös suppeammalle alueelle. Tuulivoimalat näkyvät selvästi sataman länsiosaan, mutta sijaintinsa perusteella ne muodostavat varsin helposti hahmotettavan kokonaisuuden, joka myös sopii hyvin tehdasympäristöön tasapainottaen massiivisten tehdasrakennusten raskasta vaikutelmaa. Puuluodosta tutkittiin kolme näkymäaluetta. Alueet sijoittuvat teiden varsien näkymäpaikoille, mutta kuvastavat yleisellä tasolla näkymiä myös Puuluodon asuinalueelta. Tällä etäisyydellä lähimmät tuulivoimalat ovat maisemassa selvästi erottuvia elementtejä, jotka hallitsevat maisemaa. Puuluodon asuinalueelle tuulivoimalat näkyvät vaihtelevasti. Asuinalueen päänäkymä on lounaaseen Röyttän suuntaan ja tuulivoimalat, tai osia niistä, näkyy todennäköisesti osaan taloja. Näkyvyyttä kuitenkin peittävät monilta osin puusto ja rakennukset. Yksittäisten talojen maisemaan haitta voi olla merkittävä, mutta kokonaisuutena haitta todennäköisesti on kuitenkin olemassa oleva rakentaminen huomioiden vähäinen. Muille alueille maisemavaikutukset ovat näitä vaikutuksia pienempiä maiseman suuren mittakaavan ja rakennetun ympäristön runsauden vuoksi. Vaikka alueella on runsaasti 19 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys maiseman kannalta tärkeitä arvokohteita, Kemi-Tornio -alueella vallitsevat ihmisen aikaansaamat eri aikakausina syntyneet ja vaihtelevat kulttuurimaisemat. Tästä syystä tuulipuisto ei muuta olennaisesti näiden arvokohteiden maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisuutena maisemavaikutukset näihin kohteisiin ovat vähäisiä. Ajoksen tuulipuisto sijoittuu yli 15 km:n etäisyydelle Röyttästä ja näiden kahden tuulipuistoalueen suuren etäisyyden vuoksi selvimmät yhteisnäkymät syntyvät merialueelle Tornion edustalle sekä Kemin kaupungintalon näköalapaikalle. Tuulivoimaloiden yhteisnäkymäalue on suhteellisen pieni merialuetta lukuun ottamatta ja näkymäalueet käsittävät runsaasti rakennettua teollisuus- ja kaupunkiympäristöä. Tässä mielessä tuulivoimalat voivat synnyttää positiivisen vaikutelman alueen laaja-alaisten teollisuusrakentamisen ympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta olennaisesti olemassa olevan maiseman ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutukset ovat varsin neutraaleja, kaukomaisemassa jopa positiivisia. Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä ja kielteiset vaikutukset rajoittuvat lähimmille asuinalueille. Tuulivoimaloihin kiinnitettävien lentoestevalojen suurimmat vaikutukset syntyvät todennäköisesti yksittäisiin asuintaloihin lähialueen asuinalueilla: Puuluodossa, Koivuluodon länsireunan mökkialueella sekä Hellälän asuinalueella. Haaparannan alueella tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan on hämärässä ja yölläkin vähäinen, koska voimaloiden mittakaava ei korostu suhteessa maiseman muihin elementteihin ja kaupunkiympäristössä on runsaasti muuta valaistusta. Lisäksi tällä alueella tuulivoimalat näkyvät suhteellisen pienelle alueelle. 20 7 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys KIRJALLISUUS Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. – Oulanka reports 22. Oulun yliopisto, Oulu. 116 s. Hamari, P. & Ranta, H. (toim.) 2001: Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. – Museovirasto. Vammala. 321 s. Heikkilä, T. 2000: Suomalainen kulttuurimaisema. – Tammi, Helsinki. 208 s. Kalpio, S. & Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 16. Ympäristöministeriö, Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, Jyväskylä. 236 s. Lapin liitto 2012a: Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus. Selostusluonnos. – Lapin liitto, Rovaniemi [WWW]. Viitattu 2.11.2012. Saatavissa:< http://www.lapinliitto.fi/c/document_library /get_file?folderId=670645&name=DLFE-15697.pdf>. Lapin liitto 2012b: Länsi-Lapin maakuntakaava. – Lapin liitto, Rovaniemi. [WWW]. Viitattu 2.11.2012. Saatavissa:< http://www.lapinliitto.fi/maakuntakaavoitus/vireilla/lansi-lappi >. Lapin liitto 2012c: Länsi-Lapin maakuntakaavan ehdotusvaiheessa esitetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annettavat vastineet. – Lapin liitto, Rovaniemi. [WWW]. Viitattu 8.11.2012. Saatavissa: < http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file? folderId=18281&name=DLFE-15306.pdf >. Lapin liitto 2012d: Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus. Maakuntakaavakartta. Lapin liitto, Rovaniemi –[WWW]. Viitattu 2.11.2012. Saatavissa: < http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=670645&name=DLFE15699.pdf >. Museovirasto 2012 Maailmanperintökohteet Suomessa. [WWW] Viitattu 8.10.2012. Saatavissa: <http://www.nba.fi/fi/museot/maailmanperintokohteet_suomessa.> Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY.– [WWW/Online]. Viitattu 25.4.2012. Saatavissa:< http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx>. Weckman, E. 2006: Tuulivoimalat ja maisema. – Suomen ympäristö 5. Ympäristöministeriö, Edita Prima Oy, Helsinki. 42 s. Ympäristöhallinto 2010a: Maisemansuojelu ja –hoito. [WWW]. Viitattu 19.4.2012.Saatavissa: <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=299684&lan=fi>. Ympäristöhallinto 2010b: Perinnemaisemat ja –biotoopit. – [WWW]. Viitattu 27.3.2012. Saatavissa: < http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=687&lan=fi >. Ympäristöhallinto 2011a: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. – [WWW]. Viitattu 19.4.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi >. Ympäristöhallinto 2011b: Eurooppalainen maisemayleissopimus. – [WWW]. Viitattu 19.4.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=81418&lan=fi>. 21 Rajakiiri Oy: Tornio Röyttän Puuska 2 – tuulipuiston maisemaselvitys Ympäristöhallinto 2012a: Kirkollinen rakentaminen. – [WWW]. Viitattu 8.10.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3931&lan=fi>. Ympäristöhallinto 2012b: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä. – [WWW]. Viitattu 8.10.2012. Saatavissa:< http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi>. Ympäristöministeriö 2011: Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi. – [WWW]. Viitattu 23.4.2012. Saatavissa:< http://www.maaseutumaisemat.fi/>. TYÖNRO: 20403 TALLENNE: Puuska2 maisemaselvitys 2012.doc LIITE 1 1/1 Liite 1. Maastoselvityskohteiden tiedot ja kuvaus. Nro Maasto nro Pvm. Paikka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Nro P10a P10b P5 P3 P3b P2 P20 P4 P7 P7b P9 Kuvaus 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 2.10.2012 Uksei-saaren lounaisranta Uksei-saaren eteläkärki Puukuodon mäen laki Kromitieltä Alkulankari Koivuletontien P-paikk Alkulankarin lintutorni Koivuluodon länsireunan mökkiranta Leton satama Kromitien ja Ruonajärventien risteys Hellälän pohjoispuolen viheralue Cape east-eteläranta. Haaparannan tullinranta Sijainti 3 374 264 3 374 451 3 371 938 3 372 309 3 372 736 3 371 903 3 373 108 3 371 438 3 370 283 3 369 863 3 369 909 Korkeus 7303177 7303002 7302778 7301435 7301372 7300616 7299540 7302492 7304870 7305309 7308139 2 1 17 5 7 0 1 3 5 1 4 Kuvia x x x x x x x x x x x Pienin etäisyys 3,67 3,71 1,58 1,06 1,39 0,46 1,32 1,06 3,38 3,91 6,66 VE1 Suurin etäisyys 5,22 5,28 3,23 2,65 3,01 2,00 3,35 2,73 5,30 5,85 8,54 VE1 Näkymävyöhyke 2 2 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 Ranta matala saraikko, joka ulottuu useita satoja metrejä rannasta. 2 Edellisen kaltainen, merimaisema hallitsee lähisaarineen ja niiden sukkessiometsineen. Tuulivoimalat näkyvät kuten myös tehdasrakennukset. 3 Maisemassa tie ja valopylväät, yksittäisiä taloja ja metsää. Maisemassa tuulivoimalat hallitsevat maisemaa. 4 Alkulankarin uomamainen kosteikko; tie ja tien länsipuolella kulkeva pieni huomiopalloin merkitty linja. Lännessä isompi Outokummun tehdasalueelle kulkeva voimajohto. 5 Lähimaisemassa Natura-alueen matalaa merenkohoamisrantaa, saraikkoa ja pensaskasvillisuutta. Etäämpänä saarten puustoisia rantoja. Puuston yläpuolelle ulottuu tehdasrakennus ja tuulivoimaloiden nasellit siipineen. 6 Merenlahti, jonka takana hallitseva tehdasalue, 6 tuulivoimalaa näkyy, joista 1 maisemaa hallitseva. Rannassa tyypilliset merenrannan luontotyypit. TV:t sopivat maisemaan. 7 Tuulivoimalat lännessä hallitsevia osana tehdasaluetta, tv:t sopivat maisemallisesti alueelle, jossa kuljettimia, nostureita ja massiivisia tehdasrakennuksia. 8 Tienäkymä, jossa taustalla metsämaisema, pieni silta ja katuvalot. Tielle näkyy n. 5 voimalan lavat. Ympäröivä metsä koivusekametsää. 9 Vanhaa maalaismaisemaa taloineen ruohoalueen takana 1 tv:n lavat näkyvät puiden ja rakennusten lomasta. 10 Meri-, ranta- ja asutusnäkymä, kuvasovite tehdasalue erottuu metsänrajasta vähän, kaikki nykyiset tuulivoimalat näkyvät, lentoestevalot näkyvät selvästi. 11 Suuren joen varren asutusmaisemaa, jossa etelässä näkyvät selvästi tuulivoimalat valoineen. Näkymässä myös mm. Tornion kirkonmäki. Näkymävyöhyke Etäisyys 1 0-3 km 2 3-7 km 3 7-12 km 4 > 12 km Liite 2.
© Copyright 2024