Lue lisää tästä... - Rakennuttajatoimisto Primaplan Oy
Projektitunnus 11k11 Eri asukasryhmien muutostarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen linjasaneerauksen suunnittelussa, Projektityö Insinööriopiskelijat: Kalle Nurmi Pyry Laaksonen Helsinki 9.5.2011 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä Aika Kalle Nurmi ja Pyry Laaksonen Eri asukasryhmien esteettömyyden ja muutostarpeiden huomioiminen linjasaneerauksen suunnittelussa. Emphasizing accessibility and needs for customization of different resident groups in planning of HPAC renovation. 42 sivua + 4 liitettä 9.5.2011 Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Tuotantotekniikka Ohjaajat Yliopettaja Mika Lindholm Toimitusjohtaja Petri Saukkonen Tämä projektityö laadittiin rakennuttajatoimisto Primaplan Oy:lle. Työn tavoitteena oli hankkia rakennuttajaa ja suunnittelijoita kiinnostavia yksityiskohtaisia tietoja eri asukasryhmiltä linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa liittyen asuinrakennusten esteettömyyteen ja muutostarpeisiin. Projektityön tarkoituksena on antaa lukijalle yleinen käsitys linjasaneerauksesta ja siitä, mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä. Linjasaneeraushankkeet ovat asuinkerrostalojen suurimpia korjaushankkeita ja ne tulevat väistämättä eteen rakennuksen vanhentuessa, sillä käyttövesiputket tulevat elinkaarensa loppuun 40-50 ikävuoden kohdalla. Linjasaneerauksen suunnittelun yhteydessä on hyvä ottaa huomioon myös muita parannettavia asioita, koska linjasaneerauksen laajuus luo sille hyvät mahdollisuudet. Tässä työssä perehdyttiin esteettömyyden ja niihin liittyvien muutostarpeiden huomioimiseen eritoten kylpyhuoneessa. Ihmisen ikääntyessä tai äkillisen sairauden takia esteettömyyden tarve kasvaa. Jokaisella ihmisellä ei välttämättä ole tietoa tämän päivän esteettömyyttä parantavista ratkaisuista, joiden avulla ihminen pystyy asumaan helpommin omassa kodissaan. Työn tavoitteena oli myös kartoittaa asukkaiden yleinen tietämys erilaisista esteettömyysapuvälineistä ja antaa heille niistä tietoa, joita he mahdollisesti voivat levittää tuttavilleen. Tutkimustyön välineenä käytettiin esteettömyyspainotteista asukaskyselyä, joka jaettiin 150:n asunnon kerrostaloyhtiöön. Kyselyllä kartoitettiin asukkaan yksittäisiä ongelmia ja puutteita, jotka häiritsevät asunnon käytettävyyttä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että yksittäisiä ongelmia ja puutteita, joita on mahdollista ottaa huomioon hankkeen edetessä, on paljon. Suunnittelijat pystyvät täten huomioimaan kyseiset asiat hankkeen mennessä toteutussuunnitteluvaiheeseen. Työn tuloksena Primaplan Oy pystyy tulevaisuudessa hyödyntämään projektityössä kokeiltua hankesuunnitteluvaiheen räätälöityä asukaskyselyä linjasaneeraushankkeissaan. Avainsanat esteettömyys, linjasaneeraus, asukaskysely, hankesuunnittelu Sisällys Tiivistelmä 1 2 Johdanto 1 1.1 Projektin tausta ja tavoite 1 1.2 Tutkimusmenetelmät 1 Linjasaneeraus 2 2.1 Linjasaneeraus yleensä 2 2.2 Linjasaneerauksen tarkoitus 2 2.3 Linjasaneerauksen suunnittelu 3 2.3.1 Lähtökohdat 3 2.3.2 Hankesuunnitelma 3 2.3.3 Suunnittelu 3 2.4 Linjasaneerauksen toteutusvaihtoehdot 3 4 2.4.1 Putkien uusiminen, perinteinen menetelmä 4 2.4.2 Pinnoitusmenetelmä 6 2.5 Linjasaneerauksen toteutus 7 2.6 Linjasaneerauksen kustannukset 9 2.7 Asuminen linjasaneerauksen aikana 9 2.8 Linjasaneeraus tilastollisesti 11 Esteettömyys 12 3.1 Mitä on esteettömyys? 12 3.2 Hygieniatilat 13 3.3 Hissi 16 3.4 Kulkuväylät 17 3.5 Kalusteet 18 3.6 Valaistus 19 3.7 Pintojen värit ja materiaalit 20 3.8 Sähkötekniikka 21 3.9 Esteettömyysvaatimuksia ja ohjeita 21 3.10 Kunnallinen intressi esteettömyysratkaisuihin yksityisasunnoissa 22 4 Kohde 23 4.1 Kohteen esittely 23 4.2 Hankkeen osapuolet 24 4.3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot 25 4.4 Kiinteistön tekniset tiedot 25 4.5 Aikaisemmat korjaustyöt isännöitsijätodistuksen mukaan 26 4.6 Päätöksenteon vaiheet ja aikataulutavoitteet 26 4.7 Olevat huoneistot 27 4.8 Mahdolliset muutostyöt huoneistoissa 27 4.9 Asukaskanta 29 4.10 Asukkaiden kommentteja linjasaneerauksesta 29 5 Asukkaiden toiveiden hankesuunnitteluvaiheessa huomioon ottaminen linjasaneerauksen 30 5.1 Sisältö 30 5.2 Asukaskysely 30 5.3 Asukaskyselyn toteutus 30 5.4 Asukaskyselyn tulosten koonti 31 5.5 Kyselyn tulosten esitteleminen 31 Asukaskyselyn kokeilu case-kohteessa 33 6.1 Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet 33 6.2 Kyselyssä kartoitetut asiat 33 6.3 Kyselyn tulokset 34 7 Johtopäätökset 37 8 Yhteenveto 39 6 Lähteet Liitteet Liite 1. Asukaskyselypohja Liite 2. Haastattelupohja Liite 3. Case-kohteen asukaskyselyn tulokset kaavioina Liite 4. Case-kohteen asukkaiden haastattelut 41 1 1 1.1 Johdanto Projektin tausta ja tavoite Linjasaneeraukset ovat Suomen asuintaloissa hyvin yleisiä. Asukkaiden kannalta linjasaneeraukset ovat aina ikäviä, koska ne tuottavat paljon asumishaittaa ja ovat kustannuksiltaan kalliita. Linjasaneeraukset ovat kuitenkin lähes pakollisia, jotta saadaan pidettyä rakennukset asuinkelpoisina ja teknisesti laadukkaina. Esteettömyydellä pyritään helpottamaan ihmisten jokapäiväistä elämää. Esteettömyyden tarve on Suomessa kasvavaa, johtuen varsinkin suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Nykyiset ja kehittyvät esteettömyyttä parantavat tekniset ratkaisut tuovat liikuntarajoitteiselle, lapsille ja muille käyttäjille mahdollisuuden asua mahdollisimman helposti kodissaan. Asunnon esteettömyyttä parantamalla pyritään myös siihen, että ihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotonaan ikääntymisestä tai muista elämistä rajoittavista tekijöistä huolimatta - koti kun on se paikka, missä ihminen eniten viihtyy. Tässä projektityössä pyritään antamaan yleiskuva linjasaneerauksesta ja esteettömyydestä. Projektityön tavoitteena on luoda yritykselle räätälöity asukaskysely, jolla huomioidaan eri asukasryhmien esteettömyyden ja erinäisten muutostöiden tarve jo linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa. Räätälöityä asukaskyselyä tullaan käyttämään hyödyksi tulevissa linjasaneerauskohteissa. Projektityön tavoitteena on myös antaa luodun asukaskyselymallin perusteella asukkaille tietoa esteettömyyttä edesauttavien tuotteiden olemassaolosta. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuutta, internetiä ja asukaskyselyä, jota kokeillaan case-kohteen linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa. Asukaskyselyn avulla pystytään kartoittamaan esteettömyyden tarve, yleiset muutostarpeet ja täydentävät suunnittelijoita sekä rakennuttajaa kiinnostavat kohdetiedot. Näiden tietojen perusteella pystytään antamaan toteutussuunnitteluvaiheeseen. suunnittelijoille monipuolisemmat lähtötiedot 2 2 2.1 Linjasaneeraus Linjasaneeraus yleensä Linjasaneeraus on kiinteistön koko elinkaaren yksi kalleimmista ja eniten asumishaittaa aiheuttavista korjausprojekteista. Linjasaneeraus tarkoittaa kansankielellä putkiremonttia, joka on kiinteistön käyttö- ja viemärivesiputkien korjaustyö, joka tehdään linjoittain. Tämä tarkoittaa sitä, että päällekkäisten kylpyhuoneiden putket (putkilinjat) korjataan samanaikaisesti nykyajan standardien mukaisiksi, hyvää rakennustapaa noudattaen. Linjasaneerauksessa uusitaan käyttövesiputkisto (mm. pesualtaille ja suihkuille tulevat putket) sekä viemäriputket. Putket uusitaan avaamalla asunnon pinnat, jolloin saadaan vanhat putket esiin. Linjasaneeraukseen liittyy usein myös rakennuksen ilmanvaihtotekniikan, lämmitysvesiputkien ja lämpöpattereiden korjaus tai uusiminen. Linjasaneeraus voidaan tehdä myös pinnoitusmenetelmällä, jossa putket pinnoitetaan ja näin vältetään asunnon pintojen aukaiseminen. Linjasaneerauksen yhteydessä on mahdollista uudistaa mm. sähkö-, puhelin- ja antenniverkosto, ja kartoittaa muita korjausta vaativia kohteita. Useasti linjasaneerauksen yhteydessä taloyhtiöön asennetaan myös nykyaikainen tietoliikenneverkko. [1.] 2.2 Linjasaneerauksen tarkoitus Linjasaneerauksen tarkoituksena on pidentää käyttövesijärjestelmän ja viemäreiden ikää rakennuksessa nykyaikaistamalla putkistoja. Käyttövesi- ja viemäriputkien tekninen käyttöikä on 40–50 vuotta. Putkistossa sijaitsevien sulku- ja linjasäätöventtiilien ikä on vain 25–30 vuotta. Linjasaneerauksen tarkoituksena on myös useissa tapauksissa nykyaikaistaa rakennuksen talotekniikkaa. Nykyaikaistamalla rakennusta taloyhtiöt säästävät isoja summia rakennusten ikääntymisestä johtuvia korjaus- ja huoltokustannuksia. Putkiston korjaamisella on myös joissain tapauksissa vaikutusta kiinteistön vakuutukseen, sillä kiinteistön vakuutus ei välttämättä kata putkistosta johtuvia vesivahinkoja putkiston ikääntymisen takia. [2 s.7.] 3 2.3 2.3.1 Linjasaneerauksen suunnittelu Lähtökohdat Talo- tai kiinteistöyhtiön hallitus ja isännöitsijä aloittaa korjaushankeen eteenpäin viemisen, kun putkikartoituksessa on havaittu taloyhtiön putkiston tulleen elinkaarensa loppuun. Talo- tai kiinteistöyhtiön hallitus ja isännöitsijä vievät asian yhtiökokoukseen, jossa tehdään tarvittavat päätökset hankkeen eteenpäin viemiseksi. Päätöksenteon jälkeen otetaan yhteyttä asiantuntijoihin, joiden kanssa ryhdytään kartoittamaan hankkeen luonnetta ja laajuutta. [1.] 2.3.2 Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma toimii koko hanketta ohjaavana asiakirjana ja lähtökohtana korjaustöiden toteutukselle. Hankesuunnitteluvaihe vie noin 2-4 kuukautta ja vastaa kustannuksiltaan noin 2 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Hankesuunnittelun aikana sovitaan suurin osa hankkeen kuluista ja se onkin yksi hankkeen tärkeimmistä vaiheista. Kun yhtiökokous on hyväksynyt hankesuunnitelman, voidaan siirtyä suunnitteluvaiheeseen. [3 s. 5.] 2.3.3 Suunnittelu Suunnittelun aloituspalaveri pidetään yhdessä hallituksen kanssa. Siinä varmistetaan taustatiedot ja yhtiön tahtotila tehdä putkiremontti. Suunnittelun aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja kuntotutkimukset. Lisäksi silloin tehdään suunnitteluaikataulu ja sovitaan piirustusaikataulu sekä mahdolliset lisäselvitykset ja näytteet. [4.] Suunnitteluvaihe alkaa suunnittelijoiden valinnalla. Pääsuunnittelijana toimii LVIsuunnittelija, ja koska urakassa tehdään myös rakennus- ja sähkötöitä, kohteeseen valitaan myös sähkösuunnittelija ja tarvittaessa rakennesuunnittelija. Suunnitelmat valmistuvat noin 4-5 kuukaudessa, jonka jälkeen taloyhtiö tekee päätöksen remontin aloittamisesta. [5 s.10.] Suunnitteluvaiheen jälkeen urakka viedään kilpailuttamisvaiheeseen, jossa tehdään urakkaohjelma, työturvallisuusasiakirja sekä tarjouspyyntökirje, tarjouslomake ja yksikköhintaluettelo sekä kartoitetaan urakoitsijat, joille tarjouspyyntö lähetetään. 4 Tarjouspyynnön jälkeen taloyhtiön edustaja järjestää kohteeseen tutustumisen, jossa käydään fyysisesti läpi tarjouspyynnön mukaiset osa-alueet. Kilpailussa mukana olevat urakoitsijat tutustuvat tarkasti saneerattavaan kohteeseen ja antavat tarjouksissaan ehdotuksen, miten työt tulisi hoitaa. Taloyhtiö hyväksyy mielekkäimmän tarjouksen yhtiökokouksessa ja tekee urakoitsijan kanssa urakkasopimuksen. [2 s.7.] Suunnitteluvaiheessa laaditaan joukko putkiremonttia ohjaavia asiakirjoja. Tekniset asiakirjat: o Työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset o Arkkitehdin, rakennus-, LVI- ja sähköpiirustukset o Purkupiirustukset o Yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset Kaupalliset asiakirjat: o Urakkasopimus o Urakkaneuvottelu pöytäkirja o YSE 1998 o Tarjouspyyntö o Urakkaohjelma o Urakkarajaliite o Tarjous o muutostöiden yksikköhintaluettelot. [4.] 2.4 Linjasaneerauksen toteutusvaihtoehdot Linjasaneeraus voidaan pääasiallisesti toteuttaa kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehdoista on kaikkien putkien uusiminen ja toinen vaihtoehdoista on putkien pinnoitus. On olemassa myös kolmaskin vaihtoehto: sujutusmenetelmä, jossa vanhan putken sisään asennetaan uusi putki. Tällä menetelmällä pystyy kuitenkin korjaamaan vain pystyviemärit, jotka ovat vähintään 100 mm paksuja. Joissakin linjasaneerauskohteissa yhdistetään eri tavat, esimerkiksi pinnoittamalla viemäriputket ja uusimalla vesijohdot. Riippumatta tavasta, jolla putkistoja kunnostetaan, huolellinen suunnittelu on tärkeää. Putkistoille tulee teettää kuntotutkimus ja sen perusteella valita järkevin korjausvaihtoehto. [2 s.36.] 2.4.1 Putkien uusiminen, perinteinen menetelmä Linjasaneerauksen tekemisellä perinteinen menetelmällä tarkoitetaan sitä, että rakennukseen asennetaan uudet vesi- ja viemäriputkistot. Tästä johtuen vanhat putket yleensä puretaan pois sekä seinä- että lattiarakenteet joudutaan näiltä osin avaamaan. Joissakin tapauksissa vanhat putket tulpataan ja jätetään rakenteisiin. Tällöin uudet 5 putkinousut rakennetaan esimerkiksi kylpyhuoneen nurkkaan tai porrashuoneen puolelle. Perinteisessä linjasaneerauksessa rakennuksessa ja asunnoissa remontoidaan myös tilat, joihin putkisto on johdettu eli märkä- ja wc-tilat, keittiö ja muut vastaavat aputilat remontoidaan käytännössä kokonaisuudessaan. [3 s.8.] Kuvio 1 Perinteisessä putkiremontissa asunnon pintoja joudutaan aukaisemaan. Perinteinen putkiremontti on toteutusvaihtoehdoista varmin ja menetelmästä on eniten käyttökokemuksia. Perinteinen menetelmä tulee osakkaille jonkin verran kalliimmaksi kuin pinnoitusmenetelmä, mutta seuraavan putkiremontin ajankohta siirtyy kauemmaksi tulevaisuuteen kuin pinnoitusmenetelmässä ja asunnon arvo nousee sitä enemmän, mitä kauemmaksi remontit siirtyvät. Uusien vesi- ja viemäriputkistojen käyttöikänä pidetään noin 40-50 vuotta. [3 s.8.] Perinteisessä menetelmässä asukkaiden ei yleensä ole mahdollista asua asunnossaan putkiremontin aikana, koska hormien ja pintojen purkutöistä aiheutuva pöly ja melu tekevät asumisesta mahdotonta. Remontin aikana vesikatkoja on myös paljon ja ne kestävät pitkään. Remontti kestää asuntokohtaisesti noin 6 – 12 viikkoa [2 s.31.] 6 2.4.2 Pinnoitusmenetelmä Pinnoitustekniikalla on mahdollista saneerata vesi-, viemäri- ja lämmitysputkia. Menetelmässä vanhat vaurioituneet putket kunnostetaan rakenteita rikkomatta. Vesiputkien pinnoituksessa putket kuivatetaan ja puhdistetaan ennen pinnoitusta. Putkien kuivattaminen tapahtuu hanojen, vesimittareiden yms. tilalle asennettujen kuivauskoneeseen yhdistettyjen letkuliittimien kautta ilman avulla. Puhdistaminen toteutetaan erityisellä ilmaseoksella tai hiekkapuhaltamalla putkien sisäpinnat. Pinnoittaminen tapahtuu epoksihartsilla joko paineilmaa apuna käyttäen tai ilman ja tyhjiön avulla. Epoksihartsipinnoite levittäytyy vanhan putken sisäpinnalle muodostaen uuden vesiputkipinnan. Pinnoitettavien putkien tulisi olla vähintään 15 mm paksuja, koska muuten vaarana on pinnoitusmassa, joka tukkii putket. [2 s.39.] Kuvio 2 Pinnoitusmenetelmällä asuntojen pintoja ei tarvitse avata. Viemäriputkien pinnoitusmenetelmää voidaan käyttää kaikkiin kiinteistön sisäpuolisiin viemäreihin. Menetelmä soveltuu viemäriputkiin, joiden halkaisija on vähintään 50 mm ja sen avulla saadaan tiivis, saumaton ja korroosiolta suojattu viemäriputki. Viemäriputkien pinnoitusmenetelmässä vanhat putket puhdistetaan painehuuhtelemalla putkisto sekä jyrsimällä ja huuhtelemalla sisäpintoihin syntyneet kerrostumat pois. Puhdistamisen jälkeen putkien kuivaan sisäpintaan levitetään epoksi- tai polyesterimuovikerrokset, jotka muodostavat uuden viemäriputken. Pinnoitteen paksuus vaihtelee noin 3-5 mm välillä. [2 s.39.] 7 Pinnoitustekniikan ansiosta asuminen remontin aikana on mahdollista, koska asuntoon ei synny samanlaisia pöly- ja meluhaittoja kuin perinteisessä menetelmässä ja vesikatkot ovat lyhyitä. Pinnoitustekniikalla toteutettu putkiremontti pidentää putkien käyttöikää 15-25 vuotta, joten sitä voidaan pitää myös varsinaista putkiremonttia ns. siirtävänä toimenpiteenä. Pinnoitusmenetelmä on noin 20-30% nopeampi kuin perinteinen menetelmä. [2 s.9.] Putkiremonttien toteutus pinnoitusmenetelmällä keksittiin vuonna 1987. Menetelmän ollessa melko uusi, ei vielä ole takuita sen varmasta kestoajasta. Pinnoitusmenetelmä on kuitenkin yleistyvä menetelmä ja taloyhtiöt pitävät sitä hyvänä vaihtoehtona. [5 s.94.] 2.5 Linjasaneerauksen toteutus Ennen linjasaneerauksen toteutuksen aloittamista on rakennuttajan ja urakoitsijan valmisteltava keskenään urakkasopimuksen määrittelemien ehtojen puitteissa rakentamisen aloittamiseen liittyvät seikat, jotta linjasaneeraus saadaan toteutettua sovitussa aikataulussa ja sen lopputulos vastaa laadullisesti ja taloudellisesti urakkasopimusta. [2 s. 18.] Linjasaneerauksen toteutuksen valmisteluun liittyy oleellisena osana tiedottamiseen liittyvät asiat. Linjasaneerauksen valmisteluun onkin varattava riittävästi aikaa, jotta myös osakkaat ja asukkaat hyväksyvät mielessään tulevan putkiremontin, ja voivat siten suunnitella omaa talouttaan ja elämäänsä putkiremontin aikana. Tähän on varattava aikaa 1-2 vuotta. Toteutusvaiheen aikana pidetään asianomaisten kanssa riittävästi kokouksia ja tilannekatsauksia, jotta saadaan pidettyä remontti hallinnassa. [2 s. 18.] Toteutusvaihe aloitetaan perustamalla tontille suunnitelmien mukainen työmaa. Erilaiset jätelavat sijoitetaan paikoille, joista niille aiheutuu vähiten haittaa. Urakoitsija sopii asukkaan tai osakkaan kanssa käytännönjärjestelyistä ja toteutuksen aikataulusta. Mikäli työstä aiheutuu paljon pölyä, on suojattava mahdollisimman hyvin asuntoihin jäävät tavarat ja käytävät suojattava pahvilla. Myös urakan kokonaisaikataulu ja muut tärkeät ilmoitukset on laitettava käytäville asukkaiden näkyviin.[2 s. 19.] 8 Työ alkaa yleensä asbestieristeiden poistolla, koska lain takia se vaatii oman aliurakoitsijan työosuuden. Pääputkilinjojen lisäksi asbestia voi olla muun muassa kylpyhuoneiden laatoissa, kiinnityslaasteissa, saumalaasteissa, mattoliimoissa ja lattiatasoitteissa. Tämän jälkeen korjataan yleensä taloyhtiön yleiset sauna- ja suihkutilat, jotta saadaan väliaikaiset peseytymistilat itse asuntojen ollessa remontin alla. Toteutus etenee yleensä pystylinja kerrallaan. Se tarkoittaa, että päällekkäisten asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt ovat samaan aikaan remontissa. Vanhat vesikalusteet ja kylpyhuoneiden pintamateriaalit puretaan, mikäli on päätetty toteuttaa perinteinen putkiremonttimenetelmä. Tarvittaessa puretaan myös putkikuilu, jos on päätetty käyttää olemassa olevaa putkireittiä. [6.] Kun purkutyöt on tehty, varmistutaan siitä, että rakenteet ovat kuivat ja rakennetaan uudet putkistot. Yleensä ensimmäisenä saneerataan kellari- ja pohjakerroksessa sijaitsevat pohjaviemärit ja vesijohtojen runkolinjat, jonka jälkeen suoritetaan putkistojen saneeraus nousulinjoittain. Tämän jälkeen tehdään vesieristykset ja pinnoitustyöt. Lopuksi asennetaan vesi- ja muut tarvittavat kalusteet. Kaikki piiloon jäävät putkistot ja rakenteet on tarkastettava. Erityisesti vesieristyksen tarkastamisessa on huomioitava, että sen tekee asiaan perehtynyt tarkastaja, joka osaa suorittaa tarvittavat tarkastukset ja mittaukset. Pinnoitusmenetelmä toimii samaan tapaan, kuitenkin purkamatta pintoja. Pinnoitusmenetelmällä urakka etenee vauhdikkaammin kuin perinteinen menetelmä, ellei huomata mahdollisia ongelmia, kuten kosteutta rakenteissa. Putkiremontin kesto vaihtelee asuntokohtaisesti noin 3-12 viikkoa. [7.] Työn edetessä tulee kartoittaa mahdolliset riskit. Useimmiten vesivahingot tuottavat eniten aikatauluongelmia. Muita potentiaalisia ongelmia ovat asukkaiden pyynnöstä tulleet lisätyöt ja niiden venyminen. 9 2.6 Linjasaneerauksen kustannukset Putkiremontin kustannukset ovat keskimäärin 400–700 euroa vastikeneliöltä, pääkaupunkiseudulla noin 100 euroa enemmän. Asuntojen koko vaikuttaa putkiremontin hintaan. Mikäli talossa on paljon pieniä asuntoja, hinta on korkeampi kuin yleensä. Keskimääräisen kerrostaloasunnon perinteisellä menetelmällä toteutettu putkiremontti maksaa noin 20 000–35 000 euroa. Perinteisessä putkiremontissa kustannukset muodostuvat itse putkityöstä, joka on alle puolet kustannuksesta ja rakennusteknisistä töistä, joka muodostaa yli puolet. [6.] Kaikki taloyhtiön osakkaat osallistuvat putkiremontin kustannuksiin vastikeperusteella. Taloyhtiön yhtiöjärjestys määrää, maksetaanko kustannuksia normaalissa hoitovastikkeessa vai erillisellä pääomavastikkeella. Jos lainanmaksuosuuksien poismaksuoikeudesta ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä, niin siitä tulisi päättää ennen hankkeeseen ryhtymistä. Taloyhtiöllä on useita mahdollisuuksia rahoittaa putkiremonttia: Omaisuuden myynti Kiinteistön jalostus Ennakkorahastointi Remonttilaina Osakepääoman korotus Edellisten yhdistelmät. [8.] Kolmannes putkiremonteista tulee arvioitua kalliimmaksi ja 40 prosentissa remonteista työ venyy esimerkiksi yllätysten takia yli aikataulun [6]. 2.7 Asuminen linjasaneerauksen aikana Linjasaneeraus vaikuttaa asukkaiden arkeen monella tavalla. Siitä koituu asukkaalle seurauksia sekä taloudellisesti että asumisjärjestelmällisesti. Sen seurauksena onkin välttämätöntä, että putkiremontin edetessä asukkaat ovat koko ajan tietoisia, missä vaiheessa remontti etenee. Asukkaiden tulee tietää hyvissä ajoin varsinkin vesikatkoista ja siitä, milloin remontti etenee asukkaan huoneistoon. Mahdollisista aikataulumuutok- 10 sista on myös tiedotettava hyvissä ajoin kaikille, joita muutos koskee. Urakoitsija on vastuussa tiedottamisesta. Vähimmillä asumishaitoilla pääsee silloin, kun putket pinnoitetaan tai käytetään erilaisia sujutustekniikoita. Tuolloin asumishaittaa koituu yhteensä noin kaksi viikkoa, joista toinen vesijohtojen ja toinen viemäripinnoitusten takia. Pinnoitus- ja sujutustekniikkoja käytettäessä kylpyhuoneet vesieristeineen säilyvät usein ennallaan. Täten myös työstä aiheutuva pöly on lähes mitätöntä, joten erinäisiä osastoituja tiloja ei tule huoneistoon, joten liikkuminen asunnossa on normaalia. Suurin haitta on päivisin olevat veden käyttökatkot ja aiheutuva melu huoneistossa ja rapussa. Kuvio 3 Asumista perinteisen putkiremontin aikana voidaan helpottaa osastoinnilla. Perinteisessä putkiremontissa asuntojen märkätilat ovat käyttökelvottomia yhdessä huoneistossa vaihdellen 4 – 10 viikkoa. Kestoon vaikuttavat myös mahdollisesti löytyvät kosteusvauriot ja niistä seuraavat toimenpiteet, ja huoneistossa olevien vesi- ja viemärilinjojen määrä. Käyttökatkokset ovat perinteisessä menetelmässä hyvin pitkäkestoisia. Tällöin pyritään järjestämään tilapäiset suihku- ja wc-tilat mahdollisimman hyvään 11 paikkaan asukkaiden kannalta. Usein näinä tiloina toimivat taloyhtiön yleiset sauna- ja wc-tilat, jotka pyritään remontoimaan ennen huoneistoihin siirtymistä. Pienemmissä asunnoissa perinteinen putkiremontti tuo enemmän asumishaittaa kuin isommissa asunnoissa, koska suurin osa asunnosta ja tärkeimmät tilat ovat silloin remontin kohteena. Perinteisen putkiremontin seurauksena asunnosta tulee useasti täysin käyttökelvoton, jolloin asukas pyrkii mahdollisuuksien mukaan muuttamaan väliaikaiseen asuntoon pois putkiremontin tieltä. Pöly- ja meluhaittoja syntyy eniten purkuvaiheessa. Pöly on usein niin hienojakoista, ettei sen leviämistä voi kokonaan estää huolellisellakaan suojauksella. Pölyhaittoja vähennetään tehokkaalla siivouksella. Siisti työmaa on turvallinen työntekijöille ja asukkaille. Rakennussiivousta tehdään päivittäin kaikissa niissä huoneistoissa, joissa remontti on menossa. Pöly poistetaan imuroimalla ja suojamuovit pyyhitään kostealla rätillä. [9.] 2.8 Linjasaneeraus tilastollisesti Suomen asuntokanta on yhteensä noin 2 000 000 asuntoa: putkiremontti tehdään vuosittain noin 100 000 asuntoon. Asuintalolle tehdään putkiremontti Suomessa 45–50 vuoden välein vesi- ja viemäriputkistoihin. Lämmitysverkosto (esimerkiksi vesikiertoinen patterilämmitysverkosto) kestää yleensä selvästi pidempään. 1970-luvun taloissa ilmeni tarvetta putkistokorjauksiin jo 2000-luvun alussa. Tämä johtuu 1970-luvun nopean rakentamisen huonosta laadusta. [6.] 12 3 3.1 Esteettömyys Mitä on esteettömyys? Esteettömyydellä pyritään turvaamaan liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten liikkuminen rakennetussa ympäristössä. Esteetön ympäristö tai rakennus on käyttäjilleen toimiva, turvallinen ja miellyttävä sekä sen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo kulkea ja päästä. Tilat ovat myös helposti käytettävissä sekä loogisesti järjestetty, rakennettu ja sisustettu.[10.] Esteettömyyden pääpainona on rakennettu ympäristö. Esteettömyys on kuitenkin laaja kokonaisuus, johon sisältyy myös kaikkien kansalaisten huomioiminen siten, että heidän on mahdollisimman helppoa käydä töissä, opiskella, harrastaa, kulkea julkisilla paikoilla, päästä julkisiin rakennuksiin sekä päästä osalliseksi kulttuuritarjonnasta. Tällä pyritään palvelujen parempaan saatavuuteen, eri välineiden käytettävyyteen, tiedonkulun parantamiseen, tiedon saamiseen ja ymmärrettävyyteen. Esteettömyys on myös edellytys kaikkien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin heitä koskevissa päätöksissä.[10.] Esteettömyyden pääkäyttäjiä ovat liikkumis- ja toimimisesteiset ihmiset, jotka väliaikaisesti tai pysyvästi eivät sairauden, vamman tai muun syyn takia pysty itsenäisesti liikkumaan ja toimimaan. Esteettömyys on kuitenkin tärkeää myös muille ihmisille, kuten lastenvaunujen kanssa liikkuville tai muuton aikana. Esteetön rakennus tai ympäristö helpottaa kaikkien siinä toimivien ihmisten arkea ja voi jopa nostaa työympäristön työtehokkuutta.[10.] Esteetön rakentaminen on pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampaa kuin esteellinen rakentaminen. Rakennuksen tai ympäristön käytön ollessa helpompaa on myös sen huoltotoimenpiteet helpompi sekä halvempi toteuttaa. Esteetön rakennus on myös monikäyttöisempi, kuin esteellinen joten mahdollinen käyttötarkoituksen muutos on helpompi toteuttaa. Esteetön rakennus tai ympäristö on myös esteellistä turvallisempi ja vähentää mahdollisten tapaturmien riskiä kaikilla käyttäjillä. Laajemmin ajatellen esteettömyys tuo myös säästöjä yhteiskunnalle kansalaisten kotona asumismahdollisuuksien paranemisen myötä. Kodinhoidon sekä laitoshoidon määrää voidaan myös 13 ratkaisevasti vähentää tekemällä asunnoista vanhuksille ja liikuntarajoitteisille helposti asuttavia.[10.] 3.2 Hygieniatilat Pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi katsottava määrä sekä itsenäisesti toimiville että avustettaville liikkumisesteisille mitoitettuja ja varustettuja wc- ja pesutiloja. Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella ja niiden tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta.[11 s.8-9.] Esteettömän hygieniatilan tulee olla helposti käytettävissä liikuntarajoitteisille sekä muille kuten pienten lasten kanssa liikkuville joiden täytyy esimerkiksi vaihtaa vauvojen vaippoja. Tilaa esteettömässä hygieniatilassa tulee olla riittävästi pyörätuolia, liikuntarajoitteisen avustajaa sekä hoitopöytää varten.[12 s.2.] Kuvio 4 Esimerkki esteettömästä hygieniatilasta. Wc-istuin esteettömässä tilassa on sijoitettu siten, että siihen on helppo nousta pyörätuolilta tai avustajan avustamana. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että wc-istuimen molemmille tai vain toiselle sivulle on varattu tilaa pyörätuolia varten. Wc-istuimessa 14 tulee olla myös molemmilla puolilla käsituet, jotka ovat ylösnostettavissa. Huuhtelun tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi katosta ripustetusta narusta vetämällä.[12 s.2-4.] Esteetön suihkutila tulee olla sellainen, että siihen mahtuu pyörätuolilla. Yleensä suihkutila sijoitetaan siten, että sen tarvitsema tyhjä tila toimii myös nousutilana wcistuimelle. Suihkukaappi ja suihkuallas ovat huonoja vaihtoehtoja kynnyksiensä takia. Suihkun seinille tulee kiinnittää tukikaide ainakin kahdelle seinälle. On suositeltavaa sijoittaa suihkun sekoittaja siten, että tarvittaessa avustaja voi säätää suihkun voimakkuutta ja lämpötilaa menemättä itse suihkutilaan. Suihkussa tulee myös olla jonkinlainen tarvittaessa pois tieltä siirrettävissä oleva istuin, kuten seinään kiinnitettävä istuin tai suihkujakkara.[12 s.7.] Varusteet esteettömässä hygieniatilassa tulee asentaa siten, että ne ovat helposti käytettävissä ja että niille ei tarvitse kurkotella tai kumarrella. Wc-paperiteline tulee olla sellaisessa paikassa, johon pääsee helposti käsiksi wc-istuimelta. Yksi sijoitusvaihtoehto on wc-istuimen tukikahvan rakenteet. Käsisuihkun täytyy olla saatavissa wc-istuimella istuttaessa. Wc-istuimen yhteyteen voidaan myös asentaa pieni lisäpesuallas. Jollei lisäallasta ole, on varsinaisen pesualtaan oltava siten sijoitettu, että siinä voi pestä kädet wc-istuimelta käsin. Pesualtaan korkeus seinästä tulee olla sellainen, että pyörätuolilla olevan henkilön jalat mahtuvat sen alle. Pesualtaan edessä täytyy olla tilaa siten, että siihen pääse pyörätuolin kanssa helposti kääntymään. Pesuallas on myös hyvä irrottaa seinästä sen verran, että pyörätuolilla oleva henkilö ylettää sitä helposti käyttämään.[12 s.9.] Hygieniatilan esteettömyyden takaamiseksi tulee siihen johtavan oven olla tarpeeksi leveä. Oven mitoituksessa tulee myös ottaa huomioon sen ulkopuolella oleva tila, jotta pyörätuolilla liikkuvat pääsevät turvallisesti ja helposti kääntymään käytävältä ovelle. Mikäli oven edessä oleva tila on rajallinen, joudutaan usein käyttämään liukuovea tarvittavan kääntymistilan aikaansaamiseksi. Oven avaamiseen tarvittava voima saa olla enintään kymmenen Newtonia. Oveen on sijoitettava lankavedin, jotta sen saa vedettyä perässään kiinni helposti pyörätuolia käytettäessä. Sähkötoimisesti avautuva ja sulkeutuva ovi on myös hyvä ratkaisu. Tällöin oven tulee pysyä auki 25 sekuntia kerrallaan, jotta hitaammatkin liikkujat kerkeävät siitä kulkea.[12 s.7.] 15 Kynnykset ovat iso este, joten niitä pyritään tässäkin tapauksessa välttämään. Määräysten mukaan mahdollinen kynnys saa olla enintään 20 mm korkea, mutta mieluummin se jätetään kokonaan pois tai käytetään laskeutuvaa pneumaattista kynnystä. Esteettömän hygieniatilan kallistukset veden poistamiseksi tulee suunnitella mahdollisimman loiviksi. Jyrkät kallistukset saattavat aiheuttaa liukastumisen vaaran. Myöskään tasoerojen välillä ei tule käyttää luiskia liukastumisvaaran vuoksi, vaan hygieniatila tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan yhteen tasoon.[12 s.8.] Esteettömän hygieniatilan materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota käyttäjien tarpeisiin ja likaantumisominaisuuksiin. Lattiapinnat tulee päällystää materiaalilla, joka mahdollisimman tehokkaasti estää liukastumisen myös märkänä, mutta on myös helposti siivottavissa. Hyvä lattiamateriaali on esimerkiksi sileä muovimatto, jossa on mineraalikiteitä liukkautta estämässä. Seinämateriaalit eivät saa kerätä pölyä, joka voi aiheuttaa mahdollisen homeongelman. Täten esimerkiksi paneelilaudoitus on poissuljettu vaihtoehto. Hyvä vaihtoehto seinämateriaaliksi on isokokoinen keraaminen laatta. Myös kalusteiden ja varusteiden materiaalien tulee olla sellaisia, etteivät ne heijasta liikaa valoa eivätkä ole liukkaita märkänäkään. Materiaalien värivalinnat tulee tehdä siten, että eri varusteet, kalusteet ja pinnat erottuvat toisistaan selkeästi. Tähän päästään valitsemalla värejä, jotka aiheuttavat keskenään suuren kontrastieron. Näin saadaan hygieniatila, jossa myös heikkonäköiset voivat helpommin asioida.[12 s.8.] Esteettömän hygieniatilan suunnittelussa tulee käyttää suositeltuja mittoja, joista tässä muutamia esimerkkejä: Pyörätuolin kääntymisympyrän halkaisija: 1500 mm Pyörätuolilta wc-istuimelle siirtymiseen tarvittava tyhjä tila wc-istuimen vieressä: 800mm Tyhjä tila wc-istuimen takana: 300 mm Wc-istuimen korkeus: 480-500 mm Wc-istuimen käsituet: o Korkeus: 750-800 mm o Tukien väli: 600 mm o Ylitys wc-istuimen etureunasta: 300 mm Pesuallas: o Koko: 450x550 mm o Korkeus lattiasta: 800 mm yläreunaan o Tyhjä tila edessä: 1200x1200 mm o Vapaa tila alla: Leveys:800 mm Syvyys:600 mm Korkeus: 670 mm Peili: vähintään 900mm x 400 mm 16 Oviaukko: Oven leveys + käytävän leveys vähintään 2300 mm. Esimerkiksi: 900mm leveä käytävä johtaa 1400 mm leveän oven käyttämiseen. Oven leveys tulee olla kuitenkin vähintään 850 mm. Varusteet : Korkeus lattiasta 850-1000 mm, vaatekoukuissa 1200 mm ja vähintään 400 mm irti seinästä. [12 s.2-9.] 3.3 Hissi Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön yhteys on järjestettävä hissillä .… Pyörätuolin, pyörällisen kävelytelineen sekä avustavan henkilön tilantarpeelle mitoitetun hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään 1400 mm.[13.] Hissi itsessään on jo esteettömyyttä parantava tekijä, sillä se mahdollistaa sellaisten käyttäjien liikkumisen kerroksesta toiseen, joille portaiden käyttö on joko vaikeaa tai täysin mahdotonta. Hissi voi olla käyttökohteesta riippuen kiinteäkorinen henkilöhissi, kasaantaitettava pyörätuolihissi tai puoliavoin kaiteellinen pyörätuolihissi. Kiinteäkorinen hissi on järkevin kohteissa, joissa tarvitsee siirtyä usean kerroksen välisiä matkoja ja se palvelee hyvin kaikkia rakennuksen käyttäjiä monikäyttöisyydellään. Kasaantaitettavat pyörätuolihissit tulevat kysymykseen, kun tarvitaan siirtyä esimerkiksi vain yhden kerroksen väli, eikä asennuskohteessa ole paljon muuta liikennettä. Kerros- ja pientalojen porraskäytävät ovat tällaisia kohteita. Puoliavoin kaiteellinen pyörätuolihissi on hyvä kohteissa, joissa on paljon muuta liikennettä ja hissin käyttö aiheuttaa muille kulkijoille haittaa. Tällainen kohde voi olla esimerkiksi kauppakeskus.[13.] Hissi tulee yleensä tarpeelliseksi, kun siirryttävien tasojen välinen korkeusero on yli yksi metri. Tätä matalammissa siirtymissä voidaan käyttää luiskaa. Hissin koon tulee olla sellainen, että siihen mahtuu hyvin pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Erittäin hyvä esteettömyys saadaan aikaan sellaisella hissillä, jossa on mahdollista kääntyä ympäri pyörätuolilla. Suurempi hissi on myös parempi muita käyttötarkoituksia varten. Isoon hissiin mahtuu enemmän tavaraa ja ihmisiä sekä esimerkiksi paarit. Mikäli hississä on vain yksi ovi, tulee sen olla hissin lyhyemmällä seinällä.[13.] Hississä on myös oltavat oikeanlaiset varusteet ja hallintalaitteet, jotta sen käyttö on varmasti helppoa kaikille käyttäjille. Hississä tulee olla ainakin yksi kaide 900 mm korkeudella. Hissin hallintalaitteet täytyy sijoittaa siten, että ne ovat käytettävissä myös pyörätuolista. Tämän takaamiseksi hyvä sijoituspaikka on 900 mm korkeudella ainakin 17 400 mm hissin nurkasta. Painonapit on hyvä sijoittaa vaakatasoon. Poistumiskerroksen painonapin tulee olla väriltään erilainen sekä enemmän kohollaan kuin muitten kerrosten napit. [13.] Esteettömän hissin mitoitukseen on olemassa suositeltavia mittoja, joista tässä tärkeimpiä. Korin leveys vähintään 1100 mm (vapaa tila 900 mm) Korin syvyys vähintään 1400 mm (vapaa tila 1200 mm) Oven vapaa leveys 850 mm [12.] Kuvio 5 Havainnekuva esteettömän hissin mitoituksesta. 3.4 Kulkuväylät Kaikkien kulkuväylien kuten jalkakäytävien, porraskäytävien sekä porrastasanteiden tulisi olla kaikkien käyttäjien helposti ja turvallisesti käytettävissä. Suurimpia haasteita kulkuväylien suunnittelussa on saada ne pyörätuolilla kulkevalle ihmiselle helposti kuljettaviksi. Ongelmaksi muodostuvat usein kulkuväylän kapeus sekä sillä sijaitsevat korkeusvaihtelut.[14 s.7.] Rakennuksessa olevien kulkuväylien tulee olla vähintään 800mm leveitä, niillä sijaitsevat kynnykset enintään 20 mm korkeita sekä kulkuväylän vapaa kulkukorkeus tulee olla vähintään 2100 mm [9 s.5]. Hyvä esteettömyys saavutetaan kuitenkin vasta 1800 mm leveällä kulkuväylällä, joka mahdollistaa kahden pyörätuolin toistensa ohituksen kohtaamistilanteessa [14 s.6]. 18 Ulkona sijaitsevien kulkuväylien suuri haaste esteettömyydelle ovat niitten korkeusvaihtelut. Korkeusvaihteluiden aiheuttamat haitat ratkaistaan rakentamalla sopivan kaltevia luiskia. Tällaisen luiskan enimmäiskaltevuus on kulkusuunnassa enintään 5% ja sivuttaissuunnassa enintään 2%.[14 s.6.] Kulkuväylien esteettömyydessä ei pidä unohtaa myöskään yleisiä esteettömyysvaatimuksia. Esimerkiksi, mikäli mahdollista, kulkuväylän vierelle on hyvä sijoittaa kaide. Kulkuväylän valaistus ja merkinnät tulee olla selkeitä, sekä kulkuväylän pintamateriaalit tulee olla sellaisia, ettei niillä kompastu eikä liukastu.[14 s.7-9.] 3.5 Kalusteet Usein keskitytään puhumaan vain rakenteiden, pintojen sekä tilojen esteettömyydestä, mutta on myös tärkeää huomioida kalusteiden ja varusteiden merkitys. Kalusteet ja varusteet ovat asioita, joita jokainen ihminen käyttää päivittäin ja sikäli niitten käyttämisen on oltava riittävän helppoa.[13.] Kalusteet on sijoitettava paikkaan, johon on esteetön pääsy myös pyörätuolilla [13]. Tuoleissa on hyvä olla käsinojat, jotta tuoliin on helppo nousta sekä siitä on helppo nousta pois. Selkänoja tuolissa on olennainen, koska selkänojattomassa tuolissa pidempään istuminen voi olla rasittavaa. Pyörätuolin käyttäjien kannalta mahdollisuus käsinojien nostamiseen on olennainen, koska se helpottaa merkittävästi tuoliin nousua.[13.] Penkeissä ja tuoleissa tarvitaan vaihtelevia istuinkorkeuksia. Normaali istuinkorkeus, jolla on mukava istua, on noin 450 mm. Mikäli käyttäjällä on heikot polvet tai lonkat on istuinkorkeuden oltava korkeampi, noin 500-550 mm. Lyhytkasvuisten ja lasten käyttöön tulee varata tuoleja joiden istumakorkeus on noin 300 mm.[13.] Pöytien tärkein ominaisuus esteettömyyden kannalta on sen alla sijaitsevan tilan koko. Tarpeeksi iso tila mahdollistaa pyörätuolia käyttävän henkilön pöydän käyttämisen. Pöydän alla olevan tilan tulee siis olla tarpeeksi syvä 600 mm, leveä 900 mm ja korkea 670 mm.[13.] 19 3.6 Valaistus Esteettömän tilan valaistus tulee olla sellainen, että sen avulla näkeminen on helppoa eivätkä pinnat tai valaisimet aiheuta häiritseviä heijastuksia. Valaistuksen oikealla suunnittelulla helpotetaan heikkonäköisten asiointia tilassa. Valaistuksella voidaan myös auttaa huonokuuloisia ihmisiä näkemään paremmin suunnittelemalla valaistus yhdessä pintamateriaalien ja tilojen kanssa siten, että se selkeyttää ja opastaa tiloja käyttäjälleen.[15 s.1.] Valaistuksen taso on tärkeä osa sen toimivuutta. Normaalisti riittää 300 lx valaistus. Kriittisemmissä kohteissa, kuten portaissa ja kulkuväylillä tulee valaistuksen olla kuitenkin kirkkaampi, eli noin 400-500 lx. Ulkotilojen valaistukseen on 50 lx hyvä taso. Valaistuksen tulee olla tasainen, etteivät sen aiheuttamat varjot aiheuta vääriä käsityksiä tasoeroista pinnoilla. Yleisvalaistuksen tulee kattaa suurin osa valaistavasta alueesta, mutta tärkeimmistä kohteissa valaistusta voidaan täydentää kohdevalaisimilla. Tärkeää on myös huomioida valaistuksen häikäisemättömyys ja tämä on helppo toteuttaa epäsuoralla valaistuksella, jossa valo ei tule suoraan valaisimesta, vaan heijastuu kohteeseen pintojen kautta.[15 s.2.] On tärkeää kiinnittää huomioita valaistuseroihin, jotka voivat aiheuttaa hetkellisesti näkökyvyn heikkenemisen esimerkiksi siirryttäessä ulkotiloista sisätiloihin. Valaistuserot voidaan tasata esimerkiksi käyttämällä tuulikaapissa himmeämpää valaistusta, kuin itse sisätilassa. Tällainen siirtymävalaistus on myös oltava säädettävissä, jotta se saadaan tarpeen tullen himmennettyä ulkona vallitsevien valoisuusolosuhteiden mukaan.[15 s.3.] Vastavalo saattaa muodostua ongelmaksi tilanteissa, joissa esimerkiksi ikkunoista tuleva valaistus on häkäisevä. Vastavalon vaikutusta voidaan vähentää nostamalla tilan valaistuksen tasoa, jolloin tilassa olevat pinnat ja esineet ovat valaistuna voimakkaammin ja näin ollen näkyvät hyvin vastavalosta riippumatta.[15 s.3.] Valaistuksella on myös merkitystä kommunikaatiossa. Työ- tai palvelupisteet, joilla joudutaan palvelemaan käyttäjiä, tulevat olla riittävästi valaistuja. Tarpeeksi hyvin valaistuilta kasvoilta on myös heikkokuuloisen tai kieltä heikosti osaavan helpompi ymmärtää sanottava asia.[15 s.3.] 20 3.7 Pintojen värit ja materiaalit Pintojen värien ja materiaalien valinnassa tulee käyttää harkintaa, koska valinnoilla on merkitystä kyseisen tilan esteettömyyden kannalta. Värivaihtoehtojen valitseminen vaikuttaa käyttäjän kykyyn nähdä ja hahmottaa tilaa. Pintamateriaalien laatu taas vaikuttaa suoraan tilojen käytettävyyteen, etenkin vaikeasti liikkuvien henkilöiden kohdalla.[16 s.1.] Pintojen värivalinnat tulee tehdä siten, että ne ovat tarpeeksi yksinkertaiset, eivätkä vaikeuta tilan käyttöä. Värien valinnassa voidaan kiinnittää huomioita tilan valaistukseen ja sen yhteensopivuuteen värien kanssa. Näin saadaan aikaan tila, jossa valaistus ja näkemisolosuhteet ovat optimaaliset. Liian tummat värit voivat pimentää tilaa, kun taas liian kirkkaat värit yhdistettynä kirkkaaseen valaistukseen voivat häkäistä ja hävittää rajapintoja.[16 s.1,s.4.] Pintamateriaalien valinnassa kannattaa kiinnittää huomioita esimerkiksi rullatuolilla kulkevien käyttäjien kulkemiseen. Liian pehmeä pintamateriaali, kuten esimerkiksi kokolattiamatto on pyörätuolin käyttäjän kannalta haasteellinen, koska sillä on raskas liikkua ja kääntyä. Erittäin nukkainen ja pehmeä matto myös kuluttaa sähkökäyttöisen pyörätuolin akkua enemmän kuin kova pinta. Lattiamateriaalin tulisi siis olla mahdollisimman kova ja joustamaton. Puhtaus on myös olennainen asia, jotta lattia ei olisi liukas tai vaikeasti hahmotettavissa. Näin ollen lattiamateriaalin tulisi olla vesipestävä. Erilaiset PVC-matot ovat hyvä valinta vesipesua ajatellen.[16 s.1.] Erityisen hankalia materiaalivalintoja esteettömyyden kannalta ovat suuret seinän kokoiset peilipinnat, samanväriset seinät ja lattiat sekä suurikuvioiset pinnat. Mikäli halutaan asentaa peili koko seinän matkalle, tulisi sen alapään olla vähintään 300 mm irti lattiasta. Näin asennettu peili on helpompi havainnoida, eikä sitä erehdytä luulemaan toiseksi tilaksi. Samanväriset vierekkäiset pinnat vaikeuttavat käyttäjän kykyä hahmottaa tilaa, joten parempi ratkaisu on valita vierekkäisten pintojen värit vähintäänkin tummuusasteeltaan erilaisiksi. Suuret koristekuviot esimerkiksi lattiassa voivat hankaloittaa tilan koon hahmottamista. Kuvioiden toistuessa sekä lattiassa että seinässä, voi käyttäjän olla vaikea hahmottaa niitten välistä rajapintaa.[16 s.2-4.] 21 3.8 Sähkötekniikka Sähkötekniset ratkaisut ovat helppo tapa helpottaa asioimista erilaisissa tiloissa. Yleisimpiä käyttäjiä helpottavia ratkaisuja ovat erilaiset automatisoidut toiminnot, kuten valaistus, ovien avaus, pisuaarin huuhtelu yms. Tällaiset esteettömyyttä auttavat toiminnot ovat usein myös normaalikäyttäjälle hyvin käytännöllisiä. Vaikeasti liikkuvalle käyttäjälle tällaiset toiminnot voivat ratkaisevasti määrittää tilan käytettävyyden.[13.] Sähkötekniikka on yleisesti ottaen iso asia rakennuksen teknisten ratkaisujen keskuudessa. Näin ollen kaikki siihen liittyvät ratkaisut vaikuttavat tilan käytettävyyteen. Sähkötekniikalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi tilan valaistukseen, jossa säädettävyys on erittäin käytännöllistä. Erilaisten helpottavien toimintojen lisäksi tulisi sähköteknisten asennusten ja hallintalaitteiden olla helposti käytettävissä. Näin ollen tulee erityistä huomiota kiinnittää esimerkiksi valokatkaisijoiden, sekä muitten hallintalaitteiden asennuspaikkoihin. Hyvä asennuspaikka on sellainen, jossa kyseinen laite on helposti myös pyörätuolikäyttäjän käytettävissä. Laite ei saa olla esimerkiksi syvennyksessä, sekä sen asennuskorkeuden tulee olla tarpeeksi matala. Mikäli jokin laite joudutaan pyörätuolikäyttäjän johdosta asentamaan alemmas, kuin normaalisti, voi sen käyttö olla normaalille käyttäjälle hankalaa. Tällaisessa tapauksessa voidaan asentaa toinenkin hallintalaite normaalikäyttäjää varten esimerkiksi korkeammalle.[13.] 3.9 Esteettömyysvaatimuksia ja ohjeita Esteettömyydelle asetetaan vaatimuksia Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa F1. Tämän ohjeistuksen viimeisin versio on tullut voimaan 1.3.2005. Osassa F1 neuvotaan miten rakennetaan sellaisia taloja sekä ulkotiloja joissa vaikeasti liikkuvat henkilöt voivat helposti asua. Ohjeita annetaan lähinnä liikkumisen vapauden suhteen ja välttämättömien tilojen kuten hygieniatilojen käytettävyydestä. Tämä ohjeistus on sinällään hyvin suppea, eikä anna kokonaisvaltaista kuvaa, miten esteetön rakennus tulisi suunnitella. Niiltä osin missä osa F1 ei mainitse erityisiä ohjeita, noudatetaan rakennusmääräyskokoelman muita osia, joissa osaltaan on huomioitu myös esteetöntä rakentamista. Rakennusmääräyskokoelma on sinänsä ainoa noudatettava asiakirjakokoelma esteettömyyden suhteen. Kaikki muut ohjeet ovat pääpirteissään vapaaehtoisia ja enemmänkin opasluontoisia.[9 s.5-10.] 22 Esteettömyys on myös julkisen tahon intressi, koska sillä helpotetaan kansalaisten omatoimisuutta ja helpotetaan päivittäistä elämää. Näin julkinen sektori helpottaa omaa toimintaansa esimerkiksi potilaskuljetusten vähenemisen muodossa. Tämän intressin vuoksi iso osa esteettömyyteen liittyvistä julkaisuista on tehty julkisen sektorin toimeksiannoista.[17.] Helsingin kaupungilla on hyvät ohjeet esteettömyyden suhteen, joita se noudattaa julkisten tilojen rakentamisessa. Helsinki kaikille projektin seurauksena syntynyt Vammaisten yhdyskuntapalvelut Ry:n toimittama Esteettömiä ratkaisuja - kuvitettu opas rakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen on hyvinkin kattava opas. Tästä oppaasta löytyy ohjeet moniin yksityiskohtiin joilla saadaan aikaan esteettömämpiä tiloja. Helsingin kaupunki on myös julkaissut SuRaKu kortiston, joka on ikään kuin esteetömyyden RT-kortisto. Tämä kortisto sisältää Helsingin kaupungin noudattamat ohjeistukset siitä miten katu-, viher- ja piha-alueita suunnitellaan, rakennetaan ja kunnostetaan esteettömiksi. [18.] 3.10 Kunnallinen intressi esteettömyysratkaisuihin yksityisasunnoissa Useat kunnat osallistuvat erilaisten esteettömyysratkaisujen tuottamiin asennuskustannuksiin. Tämä on kunnalle kannattavaa, sillä mitä pidempään asukas voi omassa asunnossaan asua turvallisesti ja helposti, ei hänen tarvitse turvautua kunnan järjestämiin asumispalveluihin kuten hoitokotiin.[17.] Esimerkiksi Helsingin kaupungilta voi hakea tukea asunnossa tehtäviin muutostöihin. Helsingin kaupungilta avustuksia voivat hakea vanhus- sekä vammaisväestön edustajat. Avustusta myönnetään asunnossa asuvalle vanhus- tai vammaisväestöön kuuluvalle omistajalle sosiaalisin perustein, tai vuokra-asunnon omistajalle, mikäli asunnossa asuva vuokralainen täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset. Avustus on 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista tai 70 %, mikäli korjaustoimenpiteiden ansiosta hakijan pitkäaikaista laitoshoitoon joutumista voidaan siirtää tai jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski ja korkeamman avustuksen myöntäminen on ruokakunnan taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista.[17.] 23 4 4.1 Kohde Kohteen esittely Projektityömme kohteena toimii Helsingin Etelä-Haagassa sijaitseva Asunto Oy Riistavuorenkuja 4 (kuva 1), johon kuuluu kolme erillistä vuonna 1966 valmistunutta asuinkerrostaloa ja yksi kahden asunnon talo. Kohteessa ei ole aikaisemmin tehty linjasaneerausta, joten olevat putket ovat 45 vuotta vanhoja. Kohteen linjasaneeraus on tällä hetkellä hankesuunnitteluvaiheessa, joten päätöstä linjasaneerauksen ajankohdalle, toteutusvaihtoehdolle ja urakoitsijan valinnalle ei ole vielä tehty. Asukkaille on syksyllä 2010 tehty tarvekysely, jolla on pyritty selvittämään osakkaiden ja asukkaiden mielipiteitä taloyhtiön kehittämistarpeista. Hankesuunnitelma on laadittu yhdessä taloyhtiön hankeryhmän, isännöitsijän, rakentajakonsultin ja suunnittelijakonsulttien kanssa. [19 s.4.] Kuvio 6 Kohteen sijainti kartalla. Hankesuunnitelmassa on esitetty korjaustyön perustaso, jolla urakan toteutus suunnitellaan ja kilpailutetaan. Hankesuunnittelun yhteydessä yleiskuvan saamiseksi, hankesuunnitteluryhmä on kiertänyt katselmoimassa noin 20 % kaikista asunnoista sekä yleiset tilat (saunaosastot, pesutupa). Katselmuksessa on todettu, että suurimmassa osassa asuntoja kylpyhuoneet ovat joko alkuperäisessä kunnossa tai ne on saneerattu yli kymmenen vuotta sitten.[19 s1, s.7.] 24 Hankesuunnitelman käsittelyn ja hyväksymisen jälkeen käynnistyy hankkeen varsinainen yksityiskohtainen toteutussuunnittelu. Ennen toteutussuunnittelun aloittamista tulee kiinteistössä suorittaa putkistojen tarkka kuntotutkimus sekä asbesti ja PAHainekartoitus. 4.2 Hankkeen osapuolet Hankkeessa toimivat monet osapuolet. Seuraavassa on esitetty hankkeen tärkeimmät osapuolet, heidän yrityksensä ja vastaava yhteyshenkilö. Taloyhtiön hallitus Puheenjohtaja Raili Eerola Isännöitsijä Talohallinta Oy Petri Lampinen Rakennuttamistehtävät Rakennuttajatoimisto Primaplan Oy Petri Saukkonen Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Fogel-Michael Oy Urda Fogel-Michael LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Saniera Oy Eero Ryysy Sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Teuvo Vilen oy Teuvo Vilen. [19 s. 2-3.] 25 4.3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot As Oy Riistavuorenkuja 4:n hankesuunnitelmassa on esitelty linjasaneeraukselle kolme eri toteutusvaihtoehtoa, joista taloyhtiö tulee valitsemaan mieleisensä. Vaihtoehto 1: perinteinen putkiremontti Vaihtoehto 2: viemärit pinnoitetaan ja vesijohdot sekä kylpyhuoneet uusitaan Vaihtoehto 3: viemärit ja vesijohdot pinnoitetaan sekä kylpyhuoneet uusitaan. [19 s.1.] 4.4 Kiinteistön tekniset tiedot Teknisillä tiedoilla saadaan yleiskuva hankkeen laajuudesta ja tarkkoja lukumääriä asunnoista, joihin putkiremontti tullaan tekemään. Tarkka osoite Riistavuorenkuja 4, 00320 Helsinki Talo A (asuinkerrostalo) - Rakennusvuosi 1966 Kerroksia 4 Asuntoja 84 Porrashuoneita 6 Kokonaisala 3687 m2 Kerrosala 3141 m2 Huoneistoala 2646 m2 Tilavuus 10562 m3 Talo B (asuinkerrostalo) - Rakennusvuosi 1966 Kerroksia 4 Asuntoja 36 Porrashuoneita 3 Kokonaisala 2320 m2 Kerrosala 1855 m2 Huoneistoala 1192 m2 Tilavuus 6565 m3 Talo C (asuinkerrostalo) - Rakennusvuosi 1966 Kerroksia 4 Asuntoja 26 Porrashuoneita 2 Kokonaisala 1986 m2 26 - Kerrosala 1471 m2 Huoneistoala 941 m2 Tilavuus 5602 m3 Talo D (kahden asunnon talo) - 4.5 Rakennusvuosi 1966 / saneeraus asunnoksi 2007? Kerroksia 1 Asuntoja 2 Kokonaisala 293 m2 Kerrosala 193 m2 Huoneistoala 160 m2 Tilavuus 1041 m3. [19 s. 4-5.] Aikaisemmat korjaustyöt isännöitsijätodistuksen mukaan Yhtiön korjaustarpeissa otetaan huomioon jo tehdyt korjaukset ja parannustyöt, jotka on lueteltu isännöitsijätodistuksessa. 4.6 1994 julkisivuremontti 1996 kaukolämpöremontti 1999 kylpyhuoneiden kuntokartoitus 2002 B- ja C-talojen ikkunoiden maalaus 2003 A-talon saunan kunnostus 2006 julkisivu-urakka; mm. lämpörappaus, ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen 2007 vesikaton maalaus 2008 sade- ja jätevesiviemäröinnin uusiminen, piha-alueen kunnostus 2009 piha-urakan lopputyöt [19 s.7.] Päätöksenteon vaiheet ja aikataulutavoitteet Hankesuunnitelmassa on esitetty aikataulutavoite, jonka suunnitelman perusteella linjasaneeraushanke pyritään toteuttamaan. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Hankesuunnitelman valmistuminen 03/2011 Hankesuunnitelman käsittely ja hyväksyminen 05/2011 Toteutussuunnittelun kilpailuttaminen 06/2011 Toteutussuunnittelu 08/2011 Toteutussuunnitelmien valmistuminen 12/2011 Tilaajan hyväksyntä 01/2012 Urakan kilpailutus ja urakkaneuvottelut 03/2012 Korjaustyön aloittaminen aikaisintaan 05/2012 Korjaustyön valmistuminen 15 kk edellisestä. [19 s.22.] 27 4.7 Olevat huoneistot Huoneistojen lukumäärän perusteella kohteelle pystytään arvioimaan suuntaa antava neliöhinta putkiremontille. Talo A o 44kpl 1h + kk 29 m2 o 44kpl 1h + kk 32 m2 Talo B o 8kpl 1h + kk 28 m2 o 4pkl 1h + kk 30 m2 o 8kpl 2h + kk 42 m2 o 16kpl 2h + k 51 m2 Talo C o 16kpl 2h + k 53 m2 o 8kpl 2h + k 44 m2 Talo D o 2kpl asuntoja joiden yhteisala 160 m2. [17 s. 4-5.] 4.8 Mahdolliset muutostyöt huoneistoissa Linjasaneeraus tehdään kaikkien huoneistojen kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Jos taloyhtiö päätyy uusimaan myös kylpyhuoneet, lähtökohtaisesti kaikki nykyiset kalusteet, vesikalusteet ja pintamateriaalit puretaan eikä nykyisiä pintamateriaaleja eikä vesikalusteita voida säilyttää, vaikka ne olisi hiljalleen uusittu. Kylpyhuoneen seinät ja lattia vesieristetään ja laatoitetaan kauttaaltaan. Huonetilaan tehdään tarvittaessa uusi sisäkatto. Kylpyhuoneen ovet heloineen kunnostetaan ja ovien alle tehdään IVsuunnitelman mukaiset oviraot. 28 Kuvio 7 Esimerkki olevasta kylpyhuoneesta. Perustasossa kylpyhuonetta ei laajenneta. Kalusteet sijoitetaan suunnitelmissa valitun saneerausmenetelmän mukaisesti niin, että kylpyhuoneen toimivuus paranee, mutta nykyiset sähkömääräykset kuitenkin täyttyvät. Jatkosuunnitteluvaiheessa jokaisesta kylpyhuonetyypistä laaditaan kaksi laattavaihtoehtoa, joista osakas voi valita haluamansa toteutukseen. Peruslaatutasoon sisältyvät seuraavat uudet kylpyhuonekalusteet: - wc-istuin pesuallas ja alakaappi peilikaappi ja valaisin pesuallashana ja bideesuihku suihkuhana kylpyammeen vaihto suihkuseinään/suihkunurkkaan pesukonehana tikapuupatteri. Keittiössä uusitaan vain keittiöhana ja mahdollisesti työn kuluessa rikkoutunut välitilan laatoitus. Työn aikana keittiökalusteet voidaan joutua irrottamaan, mutta työ pyritään tekemään vaurioittamatta olevia keittiökalusteita. [19 s. 15-16.] 29 4.9 Asukaskanta Asukaskyselyn tietojen perusteella taloyhtiössä asuu kaikenikäisiä ihmisiä. Keski-ikä haastattelun perusteella on noin 40 vuotta. Monet asuvat asunnoissaan yksin, eikä kyselyn perusteella taloissa asu montaa lasta. Koska talot ovat hissittömiä nelikerroksisia, ei täten esteettömyyttä tarvitsevia ihmisiä asu paljon yhtiössä. 4.10 Asukkaiden kommentteja linjasaneerauksesta Monet asukkaat joutuvat elämänsä aikana putkiremonttiin, jotkut saattavat joutua jopa kahteenkin putkiremonttiin. Kokemukset vaihtelevat positiivisista negatiivisiin. Haastattelimme kolmea eri asukasta case-kohteessa, liittyen linjasaneeraukseen. Kaikki haastatellut kertoivat joskus olleensa osallisena putkiremonttiin joko itse tai lähipiirin kautta. - Edellinen putkiremonttini venyi. Se alkoi syksyllä ja valmistui toukokuussa. Alkuperäisen aikataulun mukaan remontin olisi pitänyt olla valmis jo maaliskuussa. Asuin kuitenkin toisessa asunnossani sen aikaa, joten siitä ei ollut käytännössä hirveästi haittaa. - Toiveeni on, että koko remontti hoituisi pääsääntöisesti sujuvasti. Mielestäni yksi asunto pitäisi hoitaa kerralla alusta loppuun. Tulisi myös järjestää Helppokäyttöiset väliaikaiset peseytymistilat, kun WC ja suihku eivät ole käytössä. - Putkiremontti hieman pelottaa, varsinkin kun olen kuullut siitä enemmän negatiivisia kuin positiivisia ajatuksia. - Evakkoon lähteminen ei tunnu täysin mahdottomalta ajatukselta, mutta koti on kuitenkin aina koti. Tällä hetkellä minulla ei vielä ole tiedossa mitään evakkopaikkaa, mutta toivottavasti saisin tästä läheltä jonkin paikan mihin mennä. 30 5 5.1 Asukkaiden toiveiden huomioon ottaminen linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa Sisältö Projektin tavoitteena oli tuottaa Primaplan Oy:lle asukaskysely, jota se voi käyttää tulevissa hankesuunnitteluprojekteissaan. Tuotetun asukaskyselyn avulla yritys saa jo linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa tietoa kohteen asukkaiden tarpeista esteettömyyden suhteen. Näiden tietojen avulla hankeen suunnittelijaryhmä pystyy ottamaan asukkaiden esteettömyystarpeet huomioon hankeen toteutussuunnittelussa. Itse asukaskyselypohjan lisäksi tehtiin haastattelujen pohjat sekä taulukkopohjat asukaskyselyn tulosten analysoimista varten. 5.2 Asukaskysely Asukaskyselyn antamien tietojen perusteella voidaan myös jo hankesuunnitteluvaiheessa paikallistaa erityistarpeita vaativat asukkaat ja ottaa heidän tarpeensa huomioon toteutussuunnittelussa. Suurin hyöty kuitenkin saadaan tiedoista, jotka koskevat kylpyhuoneen yleistä toimivuutta. Nämä tiedot huomioon ottaen on suunnitteluryhmän helpompi muokata kylpyhuoneiden toteutussuunnitelmien perusvaihtoehtoja. Esimerkkinä tällaisesta toimii pesukoneen mahtuminen kylpyhuoneeseen. Mikäli havaitaan, että joissakin kylpyhuonetyypeissä on vain vähän tilaa pesukoneelle, voidaan suunnitella tulevat kylpyhuoneet siten, että pesukone sinne mahtuu. Yleisenä tavoitteena on tuoda yrityksen tarjoamiin palveluihin uusi osa, jolla yrityksen tuottoa voidaan parantaa. 5.3 Asukaskyselyn toteutus Asukaskysely toteutetaan jakamalla kysely kaikille asukkaille suoraan asuntoon. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta vastausta kyselyyn, mutta jo noin 30 % vastaustiheydellä saadaan tarvittavat tiedot. Vastauksien määrän suhteen voidaan olettaa, että asukkaat, joilla ei ole tarvetta esteettömille ratkaisuille, eivät välttämättä kyselyyn vastaa. Tästä ei ole suoranaista haittaa, sillä kiinnostuksen kohteena ovat juuri ne asukkaat, joilla on tarpeita esteettömyyden parantamisen suhteen. Asukkaita innostetaan vastaamaan palkinnoilla, jotka arvotaan kaikkien omalla nimellä vastanneiden kesken. As. Oy Riistavuorenkuja 4:n tapauksessa palkintona toimi kolme kappaletta kodin ensiapulaukkuja. Vastaamisen helpottamiseksi on järkevää viedä talo- 31 yhtiöön vastauspostilaatikko, jotta asukkaiden ei tarvitse nähdä liikaa vaivaa kyselyn palauttamiseen. Mikäli vastauspostilaatikon vieminen kohteeseen ei ole mahdollista, voidaan asukaskyselyn mukana toimittaa postimerkillä varustettu palautuskuori. Palautuskuorella toteutettu kysely osoittautui As Oy Riistavuorenkuja 4:n tapauksessa toimivaksi ratkaisuksi. Mikäli halutaan saada tarkempaa tietoa asukkaiden esteettömyystarpeista, voidaan kyselyyn vastanneiden keskuudesta valita esteettömyystarpeiden perusteella asukkaita haastatteluja varten. Haastattelujen avulla voidaan asukkailta yrittää saada vielä tarkempia tietoja kylpyhuoneiden toimivuudesta. Haastattelut kannattaa yrittää sopia asukkaiden asuntoihin. Näin päästään myös paikan päälle tutustumaan olevaan kylpyhuoneeseen. 5.4 Asukaskyselyn tulosten koonti Asukaskyselystä saadut tiedot syötetään Excel-taulukkoon, jolla saadaan koottua tiedot yhteen. Taulukon avulla tietoja on helppo analysoida ja niistä on myös helppo tehdä kuvaajia. Tämän projektin tuloksena on kehitetty valmis taulukkopohja, joka toimii yhdessä kehitetyn asukaskyselyn kanssa. Näillä työkaluilla on helppo tarkastella kyselyn tuloksia ja tehdä tarvittavat johtopäätökset asukkaiden esteettömyystarpeista. 5.5 Kyselyn tulosten esitteleminen Kyselyn tulokset esitetään suunnitteluryhmälle kuvaajin, sekä lyhyellä raportilla, josta käy ilmi, minkälaisiin tuloksiin on päästy. Tulokset on hyvä esittää suunnitteluryhmälle erillisessä kokouksessa. Tässä kokouksessa jaetaan tulosten raportti paperisena versiona, sekä esitetään kuvaajat Powerpoint-esityksenä. Kyselyn tulokset esitetään myös asukkaille. As. Oy Riistavuorenkuja 4:n tapauksessa tämä toteutettiin linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheen asukasillassa. Tässä tilaisuudessa asukkaille kerrottiin oman yhtiönsä tilanteesta tilasuunnittelun, LVIS-tekniikan ja budjetin- sekä aikataulun näkökulmista. Tässä yhteydessä esitettiin myös lyhyt Powerpoint-esitys asukaskyselystä. Esityksen sisältö koostui lyhyestä yhteenvedosta, jossa kerrottiin, mistä kyselyssä on kysymys ja mihin sillä pyritään, sekä kyselyn tulosten esittelystä kuvaajien avulla. Kyselyn tulosten esittely asukkaille on sinänsä varsin tarpeellista, sillä kaikki asukkaat eivät ole välttämättä ajatelleetkaan, että toisilla asukkailla saattaa olla tarpeita esteet- 32 tömyyden suhteen. Näin saatetaan kaikkien asukkaitten tietoon tietyt tarpeet sekä yleiskuva kylpyhuoneiden tilasta esteettömyyden suhteen. Tällä on suuri merkitys asukkaiden keskuudessa, sillä he ovat se taho joka päättää viimekädessä mitä linjasaneerauksessa ylipäänsä tehdään. Tulokset kuultuaan ja asiasta tietoisina asukkaiden halu ja kyky tehdä päätöksiä esteettömyyteen liittyvien töiden suhteen on huomattavasti parempi. Tärkeimpänä asiana asukkaiden suhteen voidaan siis pitää tulosten tuomista asukkaiden kollektiiviseen tietouteen. 33 6 6.1 Asukaskyselyn kokeilu case-kohteessa Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Projektin tavoitteena oli kartoittaa eri asukasryhmien muutostarpeita esteettömyyden suhteen linjasaneerauksen yhteydessä. Tätä tarkoitusta varten tehtiin asukaskysely jonka kohteeksi otettiin As. Oy Riistavuorenkuja 4, jonka linjasaneerauksen hankesuunnittelua Primaplan Oy toteutti. Asukaskysely jaettiin kaikkiin taloyhtiön 148:aan asuntoon. Asukaskyselyn tavoitteena oli saada asukkaat itse kertomaan, minkälaisia esteettömyyteen liittyviä ongelmia heillä oli nykyisessä asunnossaan. Kohteeseen tulevan linjasaneerauksen johdosta, sekä yrityksen pyynnöstä, asukaskysely rajattiin koskemaan vain kylpyhuonetiloja sekä niihin liittyviä ongelmia. Tavoitteena oli saada noin kolmasosa kyselyistä vastattuina takaisin. Asukaskysely tehtiin siten, että asukkaan olisi siihen mahdollisimman helppo vastata pienellä vaivalla, sekä ilman, että vastaamiseen kuluisi liikaa aikaa. Näillä perusteilla päädyttiin kysely toteuttamaan rasti ruutuun -periaatteella. Asukaskyselyyn sisällytettiin myös kohta, jossa asukas saattoi itse vapaasti kirjoittaa ajatuksistaan sekä ehdotuksistaan esteettömyyteen liittyen. 6.2 Kyselyssä kartoitetut asiat Kyselyn ensimmäisellä sivulla kerrottiin, mistä kyselyssä on kysymys sekä mikä taho sitä toteuttaa ja miksi. Seuraavassa osiossa asukasta pyydettiin määrittämään oma kylpyhuonetyyppinsä arkkitehdeiltä saatujen pohjakuvien perusteella. Asukas sai valita havainnollisista pohjakuvista oman kylpyhuonetyyppinsä vaihtoehdoista A-H. Kylpyhuonetyypin valintaa seurasi itse kysely, jonka laajuus oli, vapaa tekstikenttä mukaan lukien, kolme sivua. Kyselyn ensimmäisessä osassa (kysymykset 1-8) kysyttiin asukkaitten tietoja, kuten ikää ja lapsien määrää, sekä asuiko huoneistossa liikuntarajoitteisia tai heikosti näkeviä ihmisiä. Seuraava osio (kysymykset 9-28) keskittyi nykyisen olevan kylpyhuoneen kalusteiden, pintojen sekä varusteiden ominaisuuksiin. Tässä osassa kysyttiin muun muassa, onko kylpyhuoneessa riittävästi pistorasioita. Kyselyn kolmas osio (kysymykset 29-40) kartoitti vastaajan tietoutta kylpyhuoneen 34 esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista ja tuotteista kuten korkeussäädettävästä pesualtaasta. Viimeisessä osiossa kysyttiin vastaajaan halukkuutta hankkia sekä asennuttaa edellisessä osassa mainittuja tuotteita sekä ratkaisuja. Jokaisen tuotteen kohdalle oli merkitty hinta-arvio kyseisestä tuotteesta, sekä numero tuotteen kuvasta. Viimeistä osiota seurasi tyhjä tekstikenttä, johon vastaaja sai kirjoittaa omia ajatuksiaan sekä ehdotuksia esteettömyyteen liittyen. Viimeisenä kolmena sivuna kyselyn perässä oli liitteenä kyselyn osioissa kolme ja neljä mainittujen tuotteiden ja ratkaisujen numeroidut kuvat, siltä osin, kun niistä järkevää oli kuva esittää. 6.3 Kyselyn tulokset Asukaskyselyyn vastasi 148:sta taloudesta 53 taloutta. Tämä vastaa hyvin tavoitettamme, sekä antaa tarpeeksi hyvän kuvan koko taloyhtiön tarpeista. Toisaalta voidaan myös ajatella, että asukkaat, joiden tarve muutostöihin on suuri, ovat myös todennäköisemmin vastanneet kyselyyn. Tällä olettamuksella vastaamatta jättäneet asukkaat eivät todennäköisesti tarvitse esteettömyyteen liittyviä muutostöitä. Kyselyn ensimmäinen osa kertoo kyselyn kannalta olennaisia tietoja vastanneista asukkaista. Yhteensä kyselyihin vastanneitten asukkaiden asunnoissa asui 70 henkilöä, joitten keski-ikä oli 40 vuotta. Vanhin vastannut asukas oli 88-vuotias ja nuorin 22vuotias. Keskimääräinen aika, jonka asukas oli asunnossaan asunut, oli noin 8,5 vuotta. Vastanneet asukkaat olivat keskimäärin ajatelleet asuvansa asunnossaan vielä noin 6,5 vuotta. Vain yhdessä asunnossa asui lapsi, kolmessa huoneistossa liikuntarajoitteisia, yhdessä huoneistossa rollaattoria käyttävä henkilö ja kuudessa asunnossa heikkonäköinen asukas. Tästä voidaan päätellä, että yhtiössä asuvien erityisesti esteettömyyttä tarvitsevien henkilöiden määrä on suhteellisen pieni. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin myös, mikäli asukas on remontoinut kylpyhuonettaan sekä onko hänellä aikomusta tehdä niin. Noin 28 %:a vastanneista oli jo itse toteuttanut kylpyhuoneensa remontin ja noin 28 %:lla oli aikomus niin tehdä. Kyselyn toinen osio keskittyi olevan kylpyhuoneen toimivuuteen. 88 %:a vastaajista koki kylpyhuoneensa yleisesti ottaen toimivaksi kokonaisuudeksi. Vastanneista 60 %:a ilmoitti, että heidän kylpyhuoneessaan on pyykinpesukoneelle tilaa. Pyykinpeseminen saattaa kuitenkin olla hankalaa kuivatusmahdollisuuksien takia, sillä vain 30 %:a vas- 35 tanneista kertoi kylpyhuoneessa olevan tarpeeksi tilaa, jotta pyykit sinne mahtuisivat helposti kuivumaan. Suihkutila koettiin yleisesti ottaen toimivaksi, sillä 75 %:a vastaajista kertoi, että suihkuun on helppo päästä sekä 87 %:a kertoi suihkun olevan turvallinen ja helppo käyttää. Kylpyhuoneen lattiamateriaalin koki liian liukkaaksi vain 13 %:a vastaajista, siitä huolimatta, että kylpyhuoneen lattiamateriaalina oli kiiltävä pinnoitelattia. Kylpyhuoneeseen pääsy ja siellä liikkuminen koettiin myös erittäin turvalliseksi, sillä 93 %:a vastaajista oli tätä mieltä. Ainoastaan yksi asukas mainitsi kylpyhuoneen kynnyksen vaikeuttavan pääsyä kylpyhuoneeseen. Kyselyn kolmas osio kartoitti olevan kylpyhuoneen sähköteknisten ratkaisujen toimivuutta. Vastausten perusteella kylpyhuoneen sähkötekniikka koettiin yleisesti ottaen toimivaksi. Tässä yhteydessä on tosin olennaista mainita, että vain 50 %:lla vastanneista oli kylpyhuoneessaan pesukone, joka omalta osaltaan vähentää sähkötekniikan käytettävyyteen liittyviä tarpeita. Noin 82 %:a koki, että kylpyhuoneen valaistus on riittävä sekä pistorasioita on tarvittava määrä. Kyselyn neljännessä osiossa kysyttiin kylpyhuoneen kiinteiden asennusten kuten kylpyammeen toimintaa. 12 %:a vastaajista ilmoitti kylpyhuoneensa olevan varustettu suihkukaapilla. 39 %:lla vastanneista oli kylpyhuoneessaan kylpyamme. Näistä asukkaista kaikki paitsi kaksi halusivat vaihtaa kylpyammeensa suihkuseiniin. Tämä vahvistaa yleistä käsitystä siitä, että kylpyammeita on jo paljolti poistettu tai niitä ollaan tulevaisuudessa poistamassa käytöstä. Kyselyn tulosten ja haastattelujen perusteella tämä johtuu paljolti kylpyammeen huonosta käytettävyydestä sekä tarpeettomuudesta. Kylpyhuoneen hanojen käytettävyys koettiin hyväksi, sillä 95 %:a vastaajista kertoi niitten olevan helppokäyttöisiä. Kylpyhuoneen säilytystila koettiin puutteelliseksi, vain 47 %:a vastaajista koki, että sitä oli riittävästi. Kyselyn viides osio kartoitti vastaajien tietämystä esteettömyyteen liittyvistä tuotteista sekä ratkaisuista. Osa ratkaisuista on sinänsä harvinaisia, että niitä käyttää yleensä vain vaikeasti liikkuvat henkilöt ja näin ollen on oletettavaa, ettei suurin osa asukkaista ole sellaisista ratkaisuista koskaan kuullut. Esimerkki tästä on korkeussäädettävä wcistuin, jonka tiesi entuudestaan vain 43 %:a vastanneista. Toisaalta joistakin jokaisen käyttäjän toimintaa helpottavista asioista, joista monilla luulisi olevan tietoa, ei ollut 36 monilla tietoa. Tästä hyvä esimerkki on näkemistä helpottavat pintamateriaalit, joista tiesi vain 30 %:a vastanneista. Rakenteisiin kohdistuvat muutosmahdollisuudet olivat myös monelle entuudestaan tuntemattomia. Vain 33 %:a vastanneista tiesi, että on mahdollista siirtää kylpyhuoneeseen johtavaa ovea sekä vain 30 %:a tiesi mahdollisuudesta vaihtaa kylpyhuoneeseen johtava ovi liukuoveksi. Muitten ratkaisujen osalta asukkaitten tietämys oli yleisesti ottaen hyvää, noin 70–80 %:in luokkaa. Kyselyn kuudennessa osassa kysyttiin asukkaitten halukkuutta toteuttaa viidennessä osiossa mainittuja muutostöitä sekä asennuksia kylpyhuoneessaan. Yleisesti ottaen vain pieni osa vastanneista asukkaista halusi toteuttaa muutostöitä kylpyhuoneessaan. Suihkuistuinta sekä korkeussäädettävää wc-istuinta ei yksikään asukas halunnut kylpyhuoneeseensa asentaa. Eniten kiinnostusta herätti kylpyammeen vaihto suihkuseiniin, vastanneista 90 % halusi tehdä vaihdon. Myös liukastumisvaaraa pienentävistä materiaaleista sekä pistorasioiden siirtämisestä parempaan paikkaan oltiin kiinnostuneita. 37 7 Johtopäätökset Case-kohteessa toteutetun asukaskyselyn tuloksista selviää, että kyseisessä yhtiössä ei asu suurta määrää esteettömyyttä välttämättömästi tarvitsevia ihmisiä. Yhtiössä asuu kuitenkin iäkkäämpiä asukkaita, joille tietyt esteettömyyttä koskevat asiat ovat hyödyllisiä. Vaikeasti liikkuvien henkilöiden vähäisen määrän yhtiössä selittää osittain se, että talot ovat 3-4-kerroksisia, eikä yhdessäkään niistä ole hissiä. Tämä rajoittaa ratkaisevasti vaikeasti liikkuvien henkilöiden halukkuutta asua kyseessä olevassa yhtiössä. Kyselyn tuloksista voidaan myös tulkita, että normaalistikin liikkuvat ihmiset haluaisivat parantaa kylpyhuoneensa esteettömyyttä esimerkiksi poistamalla kylpyammeen. Kylpyhuoneiden toimivuus koettiin kyselyn perusteella yleisesti ottaen hyväksi. Tuloksista voi kuitenkin havaita, että noin kolmasosassa kylpyhuoneista ei pyykinpesukoneelle ollut tilaa ja pyykin kuivattaminen koettiin pienissä kylpyhuoneissa hankalaksi. Kylpyhuoneen sähkötekninen toimivuus koettiin myös yleisesti ottaen hyväksi paitsi pistorasioiden osalta joita kolmasosa vastaajista kertoi olevan liian vähän. Säilytystilaa kylpyhuoneissa tuntuu olevan myös niukalti, sillä puolet vastaajista kertoi sitä olevan liian vähän. Kyselyn tuloksista selkein ja esiin pistävin oli kylpyammeen poistamisen halukkuus. Lähes kaikki vastaajat, joilla kylpyamme kylpyhuoneessaan oli, halusivat sen poistaa ja asentaa tilalle suihkukaapin tai suihkuseinän. Vastanneiden asukkaiden tietoisuus esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista oli yleisesti ottaen tyydyttävää. Ainoastaan rakenteellisista muutoksista tietämättömyys oli yllättävän suurta. Asukkaitten tietämys esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista ei kuitenkaan ollut täydellistä. Näin ollen markkinointimielessä, asiakkaana olevan taloyhtiön asukkaille, ratkaisujen sekä tuotteitten mainostaminen on kannattava vaihtoehto. Vastanneiden asukkaitten halukkuus toteuttaa muutoksia oli verrattain pieni. Eniten kiinnostusta herätti kylpyammeen vaihto suihkukaappiin tai -seiniin. Tämä kuitenkin yleensä toteutuu perinteisen linjasaneerauksen yhteydessä rakenteiden purkamisen pakon takia. Pinnoitusmenetelmällä tehtävän linjasaneerauksen yhteydessä kylpyammetta ei välttämättä kuitenkaan poisteta. Kylpyammeen poistamisen tarjoaminen asukkaalle pinnoituksella tehtävän linjasaneerauksen yhteydessä on siis erittäin kannattava vaihtoehto. Toinen hyvä tarjottava muutostyö, asukkaitten kiinnostuksen perusteella, on liukastumisvaaraa pienentävien lattiamateriaalien asennus. 38 Case-kohteessa toteutetun asukaskyselyn perusteella hissittömässä kerrostaloyhtiössä asuvien liikuntarajoitteisten tai muuten esteettömyyttä erityisesti tarvitsevien asukkaitten määrä on pieni. Tästä huolimatta kyselyn tulokset kertovat pienen määrän asukkaista olevan kiinnostuneita liiketunnistimella toimivista hanoista, pitkäripaisista hanoista, näkemistä helpottavista pintamateriaaleista, liiketunnistimella syttyvästä valaistuksesta sekä seinään asennettavista tukikaiteista. Näiden tulosten perusteella on kannattavaa tarjota näitäkin ratkaisuja asukkaille. On erittäin hyödyllistä löytää asukaskyselyn perusteella myös yksittäiset puutteet. Case -kohteen asukaskyselyn tuloksista selvisi, että vain yhdelle asukkaalle kynnys tuotti ongelmia kylpyhuoneeseen pääsemisen suhteen. Tuloksen merkittävyys vain yhden asukkaan eriävän näkemyksen perusteella saattaa kuulostaa merkityksettömältä, mutta tulevassa toteutussuunnittelussa voidaan kuitenkin tutkia mahdollisuutta vaikuttaa kynnykseen. Toteutussuunnitteluvaiheessa asukkaille tullaan myös tarjoamaan räätälöityjä ratkaisuja esimerkiksi kylpyhuoneiden sisustuksen suhteen ja tässä yhteydessä voidaan myös tarjota kyseiselle asukkaalle tarjota eriävää kynnysratkaisua. Yleisesti ottaen yhdenkin asukkaan erityistarpeet on hyvä tietää jo toteutussuunnitteluvaiheessa, jotta niihin on helpompi varautua, eikä tarvita erillistä suunnittelua kyseisen asukkaan tarpeitten suhteen. Voidaan myös todeta, että vaikkakin vain yhdellä asukkaalla oli kyselyvaiheessa tarve erilaiselle kynnykselle, voivat muutkin asukkaat haluta vastaavan ratkaisun kylpyhuoneensa räätälöintivaiheessa. Case-kohteesta saatujen tulosten perusteella on kannattavaa käyttää kyseisen tyyppistä asukaskyselyä muissakin vastaavissa kohteissa kohteiden esteettömyyden ja muutostarpeiden kartoittamiseen. Asukaskyselyn avulla saadaan arvokkaita tietoja asukkaiden tarpeista esteettömyyden suhteen jo varsin aikaisessa vaiheessa. Yleensä linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa ei vielä haeta tämän typpisiä tietoja, mutta case -kohteen perusteella tämä on kuitenkin kannattavaa. Primaplan Oy tulee käyttämään asukaskyselyä tulevissa kohteissaan sekä se tullaan sisällyttämään kyseisten kohteiden hankesuunnitelmiin. 39 8 Yhteenveto Tämän projektityön tavoitteena oli tutkia asukkaiden esteettömyyttä koskevien toiveiden huomioon ottamista linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa asukaskyselyn avulla. Tämän asukaskyselyn avulla projektityön tilaaja, Primaplan Oy, sai uuden työkalun, jota se voi käyttää tulevaisuudessa hankesuunnitteluprojekteissaan. Projektityössä tutkittiin esteettömyyden sekä linjasaneerauksen perusteita kirjallisia- ja internetlähteitä käyttämällä. Esteettömyyden perusteita tutkittiin pitkälti linjasaneerauksen näkökulmasta. Projektityössä otettiin tutkimuksen kohteeksi case-kohde, Riistavuorenkuja 4, jonka linjasaneerauksen hankesuunnittelua Primaplan Oy oli toteuttamassa. Case-kohteen avulla saatiin oikea linjasaneerauskohde tutkittavaksi. Projektityössä tutkittiinkin kyseisen case-kohteen tilaa sekä ominaisuuksia. Myös case-kohteen linjasaneerauksen tarvetta ja toteutusvaihtoehtoja tutkittiin. Case-kohteen tietoja tutkittiin haastattelemalla kohteen asukkaita sekä hankesuunnitteluvaiheen suunnittelijoita, kuten arkkitehtejä. Kohteen tietoja tutkittiin myös Primaplan Oy:n tekemän hankesuunnitelman pohjalta. Case-kohteessa toteutettiin asukaskysely jonka avulla tutkittiin kohteessa asuvien asukkaiden tarpeita esteettömyyttä koskeviin muutostöihin tulevan linjasaneerauksen yhteydessä. Tässä projektityössä kehitettiin asukaskysely case -kohdetta varten yhteistyössä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Asukaskyselyä varten haastateltiin arkkitehtejä joiden avulla kartoitettiin mahdollisia toteutusvaihtoehtoja esteettömyyteen liittyville muutostöille. Arkkitehtien avulla käytiin läpi myös kohteen olevia kylpyhuoneratkaisuja. Casekohteen oleviin kylpyhuoneisiin käytiin myös tutustumassa asukkaiden haastattelujen yhteydessä. Itse asukaskysely toteutettiin sekä edellä mainittujen pohjatietojen perusteella, että Primaplan Oy:n toiveiden mukaisesti. Case-kohteen asukaskyselyssä oli kuusi osaa joissa kartoitettiin seuraavia tietoja: asukkaiden tiedot, olevan kylpyhuoneen korjaukset, olevan kylpyhuoneen rakenteellinen toimivuus, olevan kylpyhuoneen sähkötekninen toimivuus, olevan kylpyhuoneen varusteiden ja kalusteiden toimivuus, asukkaiden tietoisuus esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista sekä asukkaiden halukkuus toteuttaa muutostöitä linjasaneerauksen yhteydessä. 40 Asukaskysely jaettiin case-kohteen kaikkiin 148:aan asuntoon. Tavoitteena oli saada vastauksia vähintään kolmasosalta asukkaista. Tavoitteeseen päästiin hyvin, sillä 53 asukasta vastasi kyselyyn. Kyselyn tulokset syötettiin Excel-taulukkoon, jonka avulla tehtiin kuvaajat tuloksista. Case-kohteen asukaskyselyn tuloksien perusteella todettiin, että kyseisessä kohteessa ei ollut määrällisesti suurta tarvetta esteettömyyttä koskeviin muutostöihin. Tietyt asiat tosin nousivat esiin, kuten esimerkiksi kylpyammeen vaihto suihkuseiniin, jonka lähes kaikki vastanneet halusivat toteuttaa. Toisaalta todettiin, että yksikin asukas, jonka kulkemista kylpyhuoneeseen vaikeuttaa kynnys, on tärkeä havainto kyselyssä, sillä sen perusteella voidaan hänelle nyt tarjota erilaista kynnysratkaisua. Asukaskyselyn tulokset esiteltiin case-kohteen hankesuunnitteluryhmälle sekä myös kohteen asukkaille, heille järjestetyssä linjasaneerauksen hankesuunnittelun asukasillassa. Asukaskyselyn esittely toteutettiin Powerpoint-esityksenä, jossa kerrottiin kyselyn tarkoitus ja sen tulokset. Todettiin, että asukaskyselyn tulosten esitteleminen asukkaille on kannattava vaihtoehto. Tällä tavoin saatiin asukkaitten kollektiiviseen tietouteen asukaskyselyn tulokset. Näin tekemällä kaikki paikalla olleet asukkaat tulivat tietoisiksi muiden vastanneiden asukkaiden tarpeista esteettömyyden suhteen. Tämä edesauttaa asukkaiden kesken käytävää keskustelua esteettömyyteen liittyvien muutostöiden toteuttamisesta tulevan linjasaneerauksen yhteydessä. Tämä oli erittäin tärkeää, sillä asukkaat ovat viime kädessä, yhtiökokouksen muodossa, se elin, joka päättää mitä linjasaneerauksen aikana tehdään. Lopputuloksena todettiin, että asukaskysely toimi tarkoituksensa mukaisesti ja hyvin. Tilaajayritys Primaplan Oy oli tyytyväinen asukaskyselyyn ja sen tuomiin tuloksiin casekohteessa. Näin ollen voidaan projektityön tuloksia pitää onnistuneina. 41 Lähteet [1] Linjasaneeraus. 2005. Verkkodokumentti. Talokorjaus.info. <http://www.talokorjaus.info/index.php?page=view&f=30>. Luettu 17.3.2011. [2] Collan, Teemu. Osakasmuutostöiden hallinta linjasaneeraustyömaalla. Insinöörityö Metropolia AMK. Helsinki 2010. [3] Tossavainen, Timo. 2009. Taloyhtiöt.net. Verkkodokumentti. <http://www.taloyhtio.net/korjausjaremontointi/putkiremontti/suunnittelu /default.html>. 24.8.2009. Luettu 15.3.2011. [4] Hallittu Putkiremontti. Rakennustieto. 2008. Tampere. [5] Räisänen, Marko. Linjasaneeraushanke, toimintatapa ja laatu. Opinnäytetyö (YAMK). Metropolia AMK. Helsinki 2010. [6] Putkiremontti. Verkkodokumentti 2011. Linjasaneeraus. fi.wikipedia.org. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Putkiremontti>. Luettu 18.3.2011. [7] Tossavainen, Timo. 2009. Taloyhtiöt.net. Verkkodokumentti. <http://www.taloyhtio.net/korjausjaremontointi/putkiremontti/rahoitus/de fault.html>. 24.8.2009. Luettu 17.3.2011. [8] Linjasaneerauksen vaiheet ja valvonta. Verkkodokumentti 2011. korjaustieto.fi <http://www.korjaustieto.fi/taloyhtiot/korjaushankkeet/lvikorjaukset/linjasaneerauksen-vaiheet-ja-valvonta.html>. Luettu 17.3.2011. [9] [10] Asumisen arki putkiremontin keskellä. Verkkodokumentti 2007. asuntotieto.com. <http://www.asuntotieto.com/30000i_Taloyhtiotieto/Putkiremontti/08_as uminen.html>. Luettu 18.8.2011. Mitä on esteettömyys? 2010. Verkkodokumentti. Esteetön.fi. <http://www.esteeton.fi/portal/fi/tieto-osio/esteettomyys/>. Luettu 20.3.2011. 42 [11] Esteetön rakennus. 2005. Suomen rakentamismääräyskokoelma osa, F1. Helsinki: Ympäristöministeriö. [12] Esteettömiä ratkaisuja. Hygieniatilat. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Helsinki 2008 [13] Esteetön asuinrakennus. 2008. Verkkodokumentti. Invalidiliitto. <http://inport2.invalidiliitto.fi/esteettomyys/rakennettu.html>. Luettu 13.3.2011 [14] Esteettömiä ratkaisuja. Sisäänkäynnit, pihajärjestelyt . Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Helsinki 2008 [15] Esteettömiä ratkaisuja. Valaistus. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Helsinki 2008 [16] Esteettömiä ratkaisuja. Valaistus, värit. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Helsinki 2008 [17] Seniori Info. 2010. Verkkodokumentti. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. <http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO NTEXT=/Sosv/fi/Neuvonta/Senioriinfo/senioriinfo_asuminen#asunnonmuutostyot>. Luettu 15.2.2011. [18] Esteettömän rakentamisen ohjeet (SuRaKu). Helsinki kaikille projekti, Sosiaali ja terveysministeriö. 2008 Helsinki. [19] As. Oy Riistavuorenkuja 4 linjasaneerauksen hankesuunnitelma. Primaplan Oy Helsinki 2010. Liite 1 1(8) Asukaskyselypohja Asukaskysely Linjasaneerauksen yhteydessä tehtävien kylpyhuoneen parannustöiden kartoitus. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa taloyhtiönne asukkaiden tarpeita parantaa kylpyhuoneidensa käytettävyyttä sekä esteettömyyttä tulevan linjasaneerauksen yhteydessä. Kylpyhuonetilan parantamiseen käytettävyyden ja esteettömyyden osalta on olemassa monenlaisia ratkaisuja, kuten erilaiset kalusteet ja varusteet sekä erilaiset pintamateriaalivaihtoehdot joista kerrotaan kyselyssä enemmän. Kyselyn liitteenä on myös kuvallinen luettelo eri esimerkkituotteista. Kyselyn lopussa on myös tilaa omille ajatuksille tai ideoille, joita ei tässä kyselyssä ole esitetty. Kyselystä saatava tieto on erittäin arvokasta sekä yrityksellemme, että teille asukkaana, mahdollisuutena parantaa kylpyhuonetilanne esteettömyyttä sekä käytettävyyttä. Kyselyssä esitetyt kalusteet, varusteet sekä materiaalit ovat kaikki esimerkkituotteita arvioituine hintoineen. Ennen linjasaneerauksen aloittamista asukkaille tullaan kyselyn tuloksista riippuen tarjoamaan tuotteita sekä ratkaisuja asuntokohtaisesti hinnoiteltuina. Kyselyn voitte palauttaa __________________________________________________________ Kyselyn voi tehdä nimettömänä tai omalla nimellään. Kyselyyn antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, eikä nimeänne tulla mainitsemaan missään yhteydessä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden nimensä ja yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan ______________________________________ Vastaaja täyttää halutessaan: Nimi:___________________________________________________________________ Asunto:_________________________________________________________________ Sähköpostiosoite:_________________________________________________________ Puhelinnumero:__________________________________________________________ Rakennuttajatoimisto Primaplan Oy www.primaplan.fi Liite 1 2(8) Asukaskyselypohja Asukaskysely As Oy Riistavuorenkuja 4 Huoneistossanne asuvat henkilöt 1 Montako asukasta huoneistossanne asuu? 2 Minkä ikäisiä ihmisiä huoneistossanne asuu? (nuorin-vanhin vuosina) 3 Kauanko olette asuneet huoneistossanne? 4 Montako vuotta olette ajatelleet asuvanne asunnossanne? Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei 5 Asuuko huoneistossanne heikkonäköisiä? 6 Asuuko huoneistossanne liikuntarajoitteisia ihmisiä? 7 Asuuko huoneistossanne rollaattoria käyttäviä henkilöitä? 8 Asuuko huoneistossanne lapsia? Kylpyhuoneen korjaukset 9 Oletteko remontoineet kylpyhuonettanne? 10 Oletteko ajatelleet remontoida kylpyhuonettanne? Nykyinen kylpyhuone Kylpyhuoneen toimivuus ja turvallisuus 11 Onko kylpyhuoneenne yleisesti ottaen toimiva? 12 Onko kylpyhuoneessanne pyykinpesukonelle tilaa? 13 Mahtuuko kylpyhuoneessanne helposti kuivattamaan pyykkiä? 14 Onko suihkuunne helppo päästä? 15 Onko suihkuanne helppo ja turvallinen käyttää? 16 Ovatko kylpyhuoneenne lattiat liian liukkaat? 17 Onko kylpyhuoneeseenne helppo päästä? 18 Onko kylpyhuoneessanne turvallista liikkua? 19 Vaikeuttaako kynnys kylpyhuoneeseen pääsyä? Liite 1 3(8) Asukaskyselypohja Kylpyhuoneen sähkölaitteet Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei 20 Onko kylpyhuoneenne valaistus riittävä? 21 Onko kylpyhuoneessanne tarpeeksi pistorasioita? 22 Onko kylpyhuoneenne pistorasiat helpoissa paikoissa? 23 Onko kylpyhuoneessanne pyykinpesukonetta? Kylpyhuoneen varusteet ja kalusteet 24 Onko kylpyhuoneessanne kylpyamme? 25 …mikäli on haluaisitteko vaihtaa sen suihkukaappiin / suihkuseiniin? 26 Onko kylpyhuoneessanne suihkukaappi? 27 Onko kylpyhuoneenne hanoja helppo käyttää? 28 Onko kylpyhuoneessanne tarpeeksi säilytystilaa? Tiesittekö entuudestaan seuraavista mahdollisuuksia sekä tuotteista: 29 Korkeussäädettävä wc-istuin Kuva 1 30 Wc-istuimen koroke Kuva 2 31 Korkeussäädettävä pesuallas Kuva 3 32 Seinään asennettavat tukikaiteet Kuva 4 33 Liiketunnistimella toimiva hana Kuva 5 34 Pitkäripainen kevyesti käytettävä hana Kuva 6 35 Suihkuistuin Kuva 7 36 Näkemistä helpottavat pintamateriaalit Kuva 8 37 Liukastumisvaaraa pienentävät lattiamateriaalit 38 Liiketunnistimella syttyvä valaistus 39 Kylpyhuoneeseen johtavan oven siirtäminen 40 Oven vaihtaminen liukuoveksi? Liite 1 4(8) Asukaskyselypohja Haluaisitteko toteuttaa seuraavia muutoksia kylpyhuoneen varusteisiin, kalusteisiin ja asennuksissa? Hinta-arviot ovat hintoja asennettuna. (Asennustöistä koituvat kustannukset ovat kotitaluousvähennyskelpoisia) Varusteet Hinta-arvio: Kyllä 41 Wc-istuimen koroke Kuva 2 150e 42 Seinään asennettavat tukikaiteet Kuva 4 100e 43 Suihkuistuin Kuva 7 350e Kalusteet Hinta-arvio: Kyllä 44 Korkeussäädettävä pesuallas Kuva 3 2400e 45 Korkeussäädettävä wc-istuin Kuva 1 8100e 46 Liiketunnistimella toimiva hana Kuva 5 350e 47 Pitkäripainen kevyesti käytettävä hana Kuva 6 230e Pintamateriaalit Hinta-arvio: Kyllä 48 Liukastumisvaaraa pienentävät lattiamateriaalit +15e/m2 49 Näkemistä helpottavat pintamateriaalit Kuva 8 +15e/m2 Sähköasennukset ja valaistus Hinta-arvio: Kyllä 50 Pistorasioiden siirto helpompaan paikkaan 600e 51 Liiketunnistimella syttyvä valaistus 500e Rakenteelliset muutokset Hinta-arvio: Kyllä 52 Kylpyammeen vaihto suihkaappiin / suihkuseiniin 1000e 53 Kylpyhuoneeseen johtavan oven siirtäminen 1000e 54 Oven vaihtaminen liukuoveksi 800e Ei Ei Ei Ei Ei Asukaskyselypohja Haluaisitteko muuttaa jotakin muuta kylpyhuoneessanne? Voitte myös kertoa omista ajatuksistanne ja ideoistanne aiheeseen liittyen! Kiitämme vastauksistanne! Rakennuttajatoimisto Primaplan Oy www.primaplan.fi Liite 1 5(8) Asukaskyselypohja Liite 1 6(8) Asukaskyselypohja Liite 1 7(8) Asukaskyselypohja Liite 1 8(8) Liite 2 1 (1) Haastattelu 1. Ennen osallisena putkiremontissa? 2. Miten putkiremontti meni? 3. Paljonko luulet putkiremontti yleisesti kustantaa? 4. Kuinka kauan luulet putkiremontin kestävän? 5. Mihin haluaisit kiinnitettävän huomion asukkaiden asumisviihtyvyyteen putkiremontin aikana? 6. Kuinka paljon luulet putkiremontin nostavan asuntosi arvoa? 7. Pelottaako putkiremontti? 8. Onko evakkoon lähteminen ylitsepääsemätön asia? 9. Minkä vaihtoehdon suosisit putkiremontin toteuttamiselle? 10. Mitkä asiat ovat erityisen vaikeita käyttää kylpyhuoneessa? 11. Onko amme mielestäsi hyvä tai hankala? 12. Tunnetko paljon ihmisiä joilla on vaikeakäyttöinen kylpyhuone? 13. Mitä tarpeita teillä on esteettömyyden suhteen? 10 9 8 7 6 5 19 18 17 16 15 14 13 12 11 23 22 21 20 28 27 26 25 24 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 1 (6) Haastattelu rouva 88v 31.3.2011 Asukkaan kylpyhuone on lähes alkuperäiskunnossa. Seinät on tapetoitu. 1. Ennen osallisena putkiremontissa? 2. Onko tuttavilla ollut ja miten se meni? 3. Paljonko luulet putkiremontti yleisesti kustantaa? 4. Kuinka kauan luulet putkiremontin kestävän? 5. Mihin haluaisit kiinnitettävän huomion asukkaiden asumisviihtyvyyteen putkiremontin aikana? 6. Kuinka paljon luulet putkiremontin nostavan asuntosi arvoa? 7. Pelottaako putkiremontti? 8. Onko evakkoon lähteminen ylitsepääsemätön asia? Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 2 (6) 9. Minkä vaihtoehdon suosisit putkiremontin toteuttamiselle? a) perinteinen putkiremontti, pinnat aukaistaan ja kaikkien vesi ja viemäriputkien uusiminen. b) putkien pinnoitusmenetelmä, putket pinnoitetaan paikkoja aukaisematta. c) sekatoteutus, pinnoitetaan osittain ja aukaistaan osittain. 10. Mitkä asiat ovat erityisen vaikeita käyttää kylpyhuoneessa? 11. Onko amme mielestäsi hyvä tai hankala? 12. Tunnetko paljon ihmisiä joilla on vaikeakäyttöinen kylpyhuone? 13. Mitä tarpeita teillä on esteettömyyden suhteen? Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 3 (6) Haastattelu herra 68v 31.2.2011 Asukkaan kylpyhuone on alkuperäiskunnossa, paitsi amme vaihdettu hieman pienempään. 1. Ennen osallisena putkiremontissa? 2. Miten putkiremontti meni? 3. Paljonko luulet putkiremontti yleisesti kustantaa? 4. Paljonko luulet putkiremontti yleisesti kustantaa? 5. Mihin haluaisit kiinnitettävän huomion asukkaiden asumisviihtyvyyteen putkiremontin aikana? 6. Kuinka paljon luulet putkiremontin nostavan asuntosi arvoa? 7. Pelottaako putkiremontti? 8. Onko evakkoon lähteminen ylitsepääsemätön asia? Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 4 (6) 9. Minkä vaihtoehdon suosisit putkiremontin toteuttamiselle? a) perinteinen putkiremontti, pinnat aukaistaan ja kaikkien vesi ja viemäriputkien uusiminen. b) putkien pinnoitusmenetelmä, putket pinnoitetaan paikkoja aukaisematta. c) sekatoteutus, pinnoitetaan osittain ja aukaistaan osittain. 10. Mitkä asiat ovat erityisen vaikeita käyttää kylpyhuoneessa? 11. Onko amme mielestäsi hyvä tai hankala? 12. Tunnetko paljon ihmisiä joilla on vaikeakäyttöinen kylpyhuone? 13. Mitä tarpeita teillä on esteettömyyden suhteen? Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 5 (6) Haastattelu rouva 71v 17.3.2011 Asukkaan kylpyhuone on alkuperäiskunnossa. Remontteja ei ole tehty. 1. Ennen osallisena putkiremontissa? 2. Miten putkiremontti meni? 3. Paljonko luulet putkiremontti yleisesti kustantaa? 4. Kuinka kauan luulet putkiremontin kestävän? 5. Mihin haluaisit kiinnitettävän huomion asukkaiden asumisviihtyvyyteen putkiremontin aikana? 6. Kuinka paljon luulet putkiremontin nostavan asuntosi arvoa? 7. Pelottaako putkiremontti? . 8. Onko evakkoon lähteminen ylitsepääsemätön asia? Case -kohteen asukkaiden haastattelut Liite 4 6 (6) 9. Minkä vaihtoehdon suosisit putkiremontin toteuttamiselle? a) perinteinen putkiremontti, pinnat aukaistaan ja kaikkien vesi ja viemäriputkien uusiminen. b) putkien pinnoitusmenetelmä, putket pinnoitetaan paikkoja aukaisematta. c) sekatoteutus, pinnoitetaan osittain ja aukaistaan osittain. 10. Mitkä asiat ovat erityisen vaikeita käyttää kylpyhuoneessa? 11. Onko amme mielestäsi hyvä tai hankala? 12. Tunnetko paljon ihmisiä joilla on vaikeakäyttöinen kylpyhuone? . 13. Mitä tarpeita teillä on esteettömyyden suhteen?
© Copyright 2024