Metsäteollisuuden ympäristötilastot
Metsäteollisuuden ympäristötilastot 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet 2011 4–5 6 8–9 10 11 12–13 14 Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2011 Massa - ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2011 Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2011 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Määritelmiä 2 15 16 17 18 19 Metsäteollisuuden panostus ympäristönsuojeluun jatkui vuonna 2011 Vuonna 2011 massa- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna. Paperin ja kartongin tuotanto laski 4 prosenttia, mutta sellun tuotanto pysyi lähes ennallaan. Ilmaan kohdistuvia päästöjä saatiin pääosin vähennettyä tuotannon vähentymistä enemmän. Toisaalta vesistöpäästöjen vähentäminen oli osin haastavaa tuotantokatkoksien vuoksi. Päästöjen hallinta on aina helpompaa, kun tuotanto käy tasaisesti. Päästöissä tuotettua tonnia kohden on tapahtunut pitkällä aikavälillä merkittävää pienenemistä myös vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta. Vuonna 2011 syntyi esimerkiksi 69 prosenttia vähemmän kiintoainepäästöjä ja 73 prosenttia vähemmän fosforipäästöjä kuin 90-luvun alussa. Metsäteollisuus pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkain keinoin. JATKUVAA PANOSTUSTA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Metsäteollisuus on käyttänyt ympäristönsuojeluun viimeisen vuosikymmenen aikana noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Taloustilanteen heikkeneminen heijastuu ympäristömenoihin siten, että investointien osuus menoista vähenee ja käyttökustannusten osuus kasvaa. Vuonna 2011 massa- ja paperiteollisuuden ympäristöinvestoinnit olivat 18 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan käyttökustannuksista muodostui lähes 120 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 alussa teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin laajentunut jätevero lisäsi metsäteollisuuden ympäristömenoja. 4 YHÄ VÄHEMMÄN JÄTTEITÄ KAATOPAIKALLE Metsäteollisuus on kehittänyt pitkäjänteisesti jätteidensä hyötykäyttöä. Jo ennen jäteveron kaltaista ohjauskeinoa metsäteollisuuden kaatopaikkajätteitä syntyi alle neljännes 1990-luvun alun määristä. Vuonna 2011 kaatopaikalle sijoitettiin noin 142 000 tonnia jätettä. Hyötykäytön mahdollisuuksia parantamalla kaatopaikkajätteiden määrää on mahdollista edelleen pienentää. Askel tähän suuntaan otettiin, kun lannoitelainsäädäntöä muutettiin vuonna 2011 tuhkan hyötykäyttöä edistävään suuntaan. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA MUKANA TUOTTEEN KOKO ELINKAARESSA Metsäteollisuus pyrkii pienentämään ympäristövaikutuksiaan tuotantovaiheen lisäksi myös koko tuotteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi vuonna 2011 selvitettiin metsäteollisuuden kuljetusten ympäristökuormitusta raaka-aineiden hankinnasta aina tuotekuljetuksiin saakka. Muita vuonna 2011 toteutettuja metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi selvitys metsäteollisuuden lietteiden käsittelystä uudenlaisella menetelmällä sekä selvitys teollisuuspäästödirektiivin kansallisen siirtymäsuunnitelman toimeenpanomahdollisuuksista Suomessa. Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 150 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun Suomessa 200 Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva parantaminen kustannustehokkain keinoin Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät 1992–2011 Milj. EUR 175 -50 150 -84 125 -51 100 -26 75 -95 -86 50 -52 25 0 % -67 -73 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). 5 -89 -100 Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori (P) Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Jäteveden määrä Typenoksidit (NOx) Rikkipäästöt Hiukkaset Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) * Kaatopaikkajätteet *) vertailu vuoteen 1990 Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt on pystytty jo vuosia sitten kytkemään irti toisistaan. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen vähentämisessä pyritään jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita. Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä VESI Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtaiden prosesseissa käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ennen kuin se palautetaan takaisin vesistöön. Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja orgaanisia klooriyhdisteitä. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana, eikä sitä sen vuoksi tarvitse puhdistaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään esimerkiksi kierrättämällä käytettävää vettä, sillä samalla säästetään energiaa. ENERGIA JA ILMA Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja typin oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä. Metsäteollisuus on suuressa roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä 6 tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 78 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä yli 50 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1990. JÄTTEET JA KIERRÄTYS Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan edelleen myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan kaatopaikoille. Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus etsii jatkuvasti uusia keinoja jätteiden hyötykäyttöön. Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin, jotta niiden sijoittamista kaatopaikoille saadaan jatkossakin pienennettyä. Esimerkiksi jätteiden hyödyntämistä teiden ja kenttien rakentamisessa voidaan edistää ympäristölupamenettelyä kehittämällä. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä. 7 Vesi Metsäteollisuus on onnistunut vesiensuojelussa erinomaisesti Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet huomattavasti tuotannon kasvusta huolimatta Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 92 94 96 98 600 16 14 12 400 10 300 8 6 200 4 100 00 02 04 06 08 Päästö 1000 t/v 10 11 Tuotanto milj. t/v 65 70 75 80 85 90 10 0 Paperin ja kartongin tuotanto Sellu AOX-päästöt ovat alentuneet 84 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 25 300 15 200 10 100 5 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. 8 60 Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 1970-luvun alusta kiintoainepäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7-päästöjä on vähennetty merkittävästi samaan aikaan, kun sellun tuotanto on kaksinkertaistunut ja paperin tuotanto kolminkertaistunut. 20 COD (kemiallinen hapenkulutus) 55 Biologinen hapenkulutus (BOD7) Kiintoaine 400 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 11 2 0 50 COD-päästöt ovat vähentyneet 67 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 0 Tuotanto milj. t/v 500 Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) 500 Päästö 1000 t/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Päästö 1000 t/v 92 94 96 AOX 98 Tuotanto milj. t/v 00 02 04 06 08 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sellun tuotanto Sellun valkaisussa syntyvät klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Typpipäästöt ovat vähentyneet 50 % ja fosforipäästöt 73 % tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992 8 Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 16 7 14 6 12 5 10 4 8 3 6 2 4 1 2 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Fosfori Typpi 0 Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat laskeneet selvästi 1990-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita. Paperin ja kartongin tuotanto Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin 4 % . Fosfori Typpi Maatalous 68,5 % Haja-ja loma-asutus 8,8 % Metsätalous 5,8 % Laskeuma 5,0 % Yhdyskunnat 4,1 % Massa- ja paperiteollisuus 3,7 % Kalankasvatus 1,9 % Turkistarhaus 1,1 % Muu teollisuus 0,6 % Turvetuotanto 0,5 % Lähde: SYKE 2010 4 Maatalous 56,8 % Yhdyskunnat 15,3 % Laskeuma 12,6 % Metsätalous 4,7 % Haja-ja loma-asutus 3,6 % Massa- ja paperiteollisuus 3,5 % Muu teollisuus 1,3 % Kalankasvatus 0,9 % Turvetuotanto 0,7 % Turkistarhaus 0,6 % Lähde: SYKE 2010 Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Kokonaiskuormituksesta suurimman osan muodostaa maatalous. 9 Ilma Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on noin 10 % Typenoksipäästöjen vähentäminen on erittäin haastavaa Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 40 25 15 20 10 15 10 5 5 0 25 15 10 5 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992. Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi sähkösuodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista. 10 Paperin ja kartongin tuotanto Rikkipäästöt ovat laskeneet 95 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 20 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 26 prosenttia vuodesta 1992. Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidipäästöistä on noin 10 prosenttia. Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt 20 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Tuotanto milj. t/v 25 30 Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla. Hiukkasia 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 35 Paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidit (NOx) Hiilidioksidi (CO2) Hiukkaset Rikkipäästöt 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Päästö 1000 NO2-t/v 40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 0 Päästö 1000 S-t/v Tuotanto milj. t/v 25 20 15 10 5 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Rikkidioksidi (prosessi+energia) TRS (sellu) 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 10 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että lämpöä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. Energia Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 52 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1990 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Päästö milj. t Tuotanto milj. t/v Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvien energialähteiden osuutta 300 1000 TJ 25 250 20 200 15 150 10 100 5 50 0 90* 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Hiilidioksidi * = arvio 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 11 Kivihiili Raskas polttoöljy Maakaasu Turve Kuori, puru, hake Bioliemet Lähde: Tilastokeskus Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta, jossa metsäteollisuus on lähes omavarainen. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä bioenergian osuuden kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 1990 tason. Metsäteollisuuden tehtaille tuotetaan noin 50 % tarvittavasta sähköstä 30 Mrd. kWh 25 20 15 10 5 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Ostosähkö Oma sähköntuotanto Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Ostosähköstä yli 80 prosenttia on tuotettu hiilidioksidineutraalisti esimerkiksi puulla, vesivoimalla ja ydinvoimalla. 11 Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alun reilusta 60 prosentista nykyiseen 78 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 70 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa, kuten voimalaitosten käynnistyksissä. Jätteet ja kierrätys Suomessa on pitkät perinteet paperin ja kartongin kierrätyksessä 900 Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa 96 % vuonna 2010 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1000 t/v 800 700 600 500 400 300 200 100 0 45 50 55 60 80 85 90 95 00 05 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kuitu Lasi Metalli Vuonna 2011 Suomesta kerättiin talteen 735 000 tonnia paperituotteita, eli noin 140 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 70 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 583 000 tonnia raaka-aineena Suomessa, 95 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 5 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Vuonna 2010 niiden kierrätysaste oli 96 %. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 2010 muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia, lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö) vuonna 2010 oli 84 prosenttia. Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 2008. Kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 89 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 1200 Jätteet 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 16 1050 14 900 12 750 10 600 8 450 6 300 4 150 2 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Kaatopaikkajätteet 0 Paperin ja kartongin tuotanto 12 Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 13 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 2011 Muutos 2011/2010, % Tuotanto Paperi Kartonki Massat 8,6 milj. t 2,7 milj. t 10,4 milj. t Päästöt vesistöihin Kiintoaine Biologinen hapenkulutus, BOD7 Kemiallinen hapenkulutus, CODCr Fosfori, P Typpi, N Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 14 355 8 434 143 772 159 2 214 1 101 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO2 Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS Typenoksidit, NOX Hiukkaset Hiilidioksidi, CO2 4 441 366 18 712 2 374 3,7 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) t UVILBU t TPPEBTBLLBKBNFFTB t TJJTUBVTMJFUFKBKÊUF t LVJUVKBQBTUBMJFUUFFU t KÊUFWFEFOQVIEJTUBNPKFOMJFUUFFU t QVVKÊUF t LJFSSÊUZTLFMWPUPOKÊUFQBQFSJ t NVVUKÊUUFFU 1) 142 400 t t t t t t -4 -4 -1 -7 -6 -3 9 -2 6 t(S) t(S) t(NO2) t Mt -15 -13 0 -7 -7 t U U U U U U U U -46 lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti 1992 2011 Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt kg /tuotantotonni päästöt kg/tuotantotonni 2010/1992 31,10 5,70 3,32 0,04 0,32 1,12 1,80 2,00 1,23 1,01 478 70 88,82 10,24 0,60 1,02 0,01 0,16 0,17 1,33 0,32 0,17 0,05 227,73 34,59 10,15 -67 % -89 % -69 % -73 % -50 % -84 % -26 % -84 % -86 % -95 % -52 % -51 % -89 % COD BOD Kiintoaine P N AOX NOX SO2 Hiukkaset Rikkipäästöt (sellu) CO2 *) Jäteveden määrä m3 Kaatopaikkajätteet *) vertailu vuoteen 1990 14 Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet Massat 1) , t Delfortgroup Tervakoski Oy SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Äänekoski Paper Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Myllykoski 3) Pietarsaari Rauma Tervasaari 1) 2) 3) 32 000 213 000 47 000 Paperi/ kartonki, t ISO 14001 112 000 x 75 000 x 61 000 x 291 000 x 1 562 61 000 x 169 124 000 x 1 030 341 000 207 000 193 000 183 000 205 000 136 000 x x x x x x x x 246 000 212 000 74 000 77 000 603 000 532 000 567 000 503 000 EMAS 86 000 x 228 000 678 000 x 248 000 248 000 x Kaatopaikkajätteet ka-t 2) 48 x 125 000 1 111 15 000 151 216 000 20 000 42 000 272 000 29 000 x x x x x 46 000 Ympäristöinvestoinnit yht. EUR 499 000 2 400 000 1 238 000 166 000 430 000 834 000 487 000 198 000 691 000 500 000 566 000 118 000 969 000 253 000 846 000 723 000 619 000 480 000 675 000 424 000 178 000 992 000 300 000 x x x x x x x x x 990 000 3 401 1 566 000 38 326 288 000 x 296 000 554 000 2 048 000 948 000 88 000 754 000 330 000 587 47 200 1 192 7 206 3 636 97 5 440 2 655 x x x x x x x x 234 000 536 000 737 000 54 000 62 000 336 000 28 000 250 000 41 41 9 376 11 497 12 748 11 090 1 016 733 Sellu/mekaaninen massa/CTMP/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011 15 8 165 108 11 113 7 479 7 x x x x x x x x x 244 000 914 000 22 41 122 367 64 113 1 505 73 000 440 000 118 000 464 000 244 000 958 000 339 000 341 000 197 000 453 000 20 Massa- ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2011 Delfortgroup Tervakoski Oy SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board 1) Äänekoski Paper 1) Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Myllykoski 2) Pietarsaari Rauma Tervasaari Kiintoaine, t COD Cr , t P, t N, t AOX, t 34 152 0,4 7,4 0,3 32 270 0,8 8,7 24 118 0,3 6,1 475 1679 5,0 46 116 386 0,1 10 167 385 0,5 14 10 102 69 96 27 12 111 62 446 1370 945 325 293 531 245 0,3 13 1,3 1,0 1,6 0,04 0,8 0,3 5,1 1,4 11 15 13 0,9 3,8 0,5 232 389 332 461 5507 6899 7608 5651 8,8 5,3 6,3 9,0 127 108 69 71 60 370 492 1636 1,2 16 63 1434 1,8 377 78 1309 1163 34 104 184 3562 515 807 272 1439 5004 314 10864 1185 17458 6951 7925 2584 14000 6,7 0,1 2,3 2,2 14 9 12 5,5 11 218 4,9 42 12 182 48 70 60 125 668 150 400 435 140 595 342 99 2166 2165 10574 8278 1182 11915 3202 449 4,0 2,5 5,3 8,9 4,4 6,6 6,5 0,7 68 35 77 87 35 162 69 8,9 1) 2) 16 93 61 71 51 93 183 69 61 14 41 97 93 74 Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011 Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2011 Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1) SO2 , t(SO2) Delfortgroup Tervakoski Oy SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Äänekoski Paper Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Myllykoski 2) Pietarsaari Rauma Tervasaari TRS, t(S) NOx , t(NO2) Hiukkaset, t Energian tuotannon päästöt ilmaan 1) SO2 , t(SO2) NOx , t(NO2) Hiukkaset,t 58 3,0 102 7 137 44 49 176 1,1 245 0,02 11 37 11 4,0 111 96 7,7 72 143 14 8,0 10 174 170 68 77 68 3,7 120 3,0 3,7 73 3,7 6,2 572 3,6 4,0 545 176 1,3 378 0,9 223 7,7 134 290 46 157 147 17 45 74 19 435 95 697 196 309 480 72 597 384 670 36 4,6 3,0 1,0 25 16 7,6 77 11 268 73 49 19 136 21 382 267 128 199 320 37 1,7 1,5 0,5 1,3 16 4,0 231 431 7,5 173 236 50 95 348 10 59 5,3 38 1057 924 1096 760 161 53 119 423 9,3 12 0,3 16 380 76 33 5,8 92 16 0,4 65 28 13 5 13 24 21 253 16 11 18 96 48 1,0 817 81 1228 552 496 399 421 1133 863 3,0 943 6,1 1) 2) 17 119 5,7 1,0 1,0 Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset C02 -päästötiedot Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista vastaavat henkilöt Sähköposti Puhelin Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen [email protected] (019) 771 318 Nokia Jenni Vainio [email protected] (03) 340 8575 Kauttua Eura Mari Pirttimäki [email protected] (010) 303 200 Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg [email protected] (05) 210 1604 Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Äänekoski Paper Mänttä Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Joutseno Kaskinen Kemi Kyröskoski Simpele Tampere Äänekoski Äänekoski Mänttä Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Mika Leino Johanna Harjula Marika Alapoikela Sirpa Eskelinen Mika Leino Sirpa Eskelinen Sari Tupitsa Sari Tupitsa Juuso Nurmi Mika Leino Marika Alapoikela Johanna Harjula Sari Tupitsa [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (050) 598 8514 (040) 354 1159 (050) 464 0022 (050) 589 5100 (050) 598 8514 (050) 589 5100 (050) 598 9067 (050) 598 9067 (040) 833 1728 (050) 598 8514 (050) 464 0022 (040) 354 1159 (050) 598 9067 Lohja Esa Harjunpää [email protected] (040) 500 4122 Pankakoski Lieksa Juha Keränen [email protected] (040) 575 6319 Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen kari.koistinen@powerflute.com (050) 3721339 Lohja Ulla-Maija Kovanen [email protected] (010) 464 2116 Karhula Kotka Arto Lindberg [email protected] (050) 444 1377 Anjalankoski Corenso United Oy Ltd Enocell Oy Heinola Fluting Imatra Oulu Varkaus Veitsiluoto Sunilan tehdas Anjalankoski Pori Uimaharju Heinola Imatra Oulu Varkaus Kemi Sunila Heini Kukkonen Minna Kurittu Teppo Rovio Kati Manskinen Juha Oksanen Mervi Partanen Ulla-Maija Olander Hannu Nurmesniemi Terttu Heinonen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (020) 462 5731 (040) 533 5919 (020) 462 9325 (020) 462 2395 (020) 463 3802 (040) 753 7110 (040) 089 5532 (050) 529 8512 Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Myllykoski 1) Pietarsaari Rauma Tervasaari Jämsänkoski Kaipola Lappeenranta Kuusankoski Kouvola Pietarsaari Rauma Valkeakoski Pia Siirola-Kourunen Pia Siirola-Kourunen Minna Maunus-Tiihonen Päivi Hyvärinen Minna Tolonen Kari Saari Eerik Ojala Harri Hiltunen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (040) 844 9591 (040) 844 9591 (040) 833 0323 (020) 415 2514 (05) 851 2510 (020) 416 9770 (020) 414 3143 (040) 511 5372 SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Jujo Thermal Oy / Kauttua Paper Mill Oy Kotkamills Oy Metsä Group Metsä Board Oyj Metsä-Tissue Oyj Metsä Fibre Oy Mondi Group Mondi Lohja Oy Pankaboard Oy Powerflute Oy Powerflute Oy Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Sonoco-Alcore S.a.r.l. Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj 1) Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011 18 Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai kilogrammaa vuodessa (kg/a). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: t ,JJOUPBJOF ,JJOUPBJOFLTFOQVVOLVPSFOPTJFOLVJEVOQBMBTUFOUÊZUFKBQÊÊMMZTUFBJOFJEFO määrä jätevedessä #JPMPHJOFOIBQFOLVMVUVT#JPMPHJDBM0YZHFO%FNBOE LVJOLBQBMKPOKÊUFWFEFO t #0%7 sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää ,FNJBMMJOFOIBQFOLVMVUVT$IFNJDBM0YZHFO%FNBOE LVJOLBQBMKPOKÊUFWFEFO t $0%$S sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää t "09 0SHBBOJTUFOLMPPSJZIEJTUFJEFONÊÊSÊ"ETPSCBCMF0SHBOJD)BMPHFOT t 1 'PTGPSJWFTJTUÚKFOSFIFWÚJUZNJTUÊBJIFVUUBWBBMLVBJOFQFSÊJTJOQÊÊBTJBTTBSBBLB aineena käytetystä puusta t / 5ZQQJWFTJTUÚKFOSFIFWÚJUZNJTUÊBJIFVUUBWBBMLVBJOFQFSÊJTJOQÊÊBTJBTTBQVVSBBLB aineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: t 402 t 534 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) 1FMLJTUZOFFUSJLLJZIEJTUFFUNNSJLLJWFUZNFUZZMJNFSLBQUBBOJ QÊÊTUÚJMNPJUFUUV rikkinä Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2) t /0Y )JJMJEJPLTJEJGPTTJJMJTJTUBQPMUUPBJOFJTUBKBUVSQFFTUB t $02 t IJVLLBTFU 1ÊÊTUÚOTJTÊMUÊNÊULJJOUFÊUBJOFFU 4FMMVUFIUBJEFOKBJOUFHSBBUUJFOJMNBQÊÊTUÚUPOFSJUFMUZTFMMVOKBQBQFSJOWBMNJTUVLTFTUBTFLÊFOFSHJBO tuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, IBJIEVUUBNPLFJUUÊNÚQFTFNÚWBMLBJTJNPKBLFNJLBBMJFOWBMNJTUVT,VPSJLBUUJMBOQÊÊTUÚKFOLBUTP taan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä OFPOHFMNBKÊUUFFUKPULBLÊTJUFMMÊÊOPOHFMNBKÊUUFJEFOLÊTJUUFMZMBJUPLTJTTB4FMMVKBQBQFSJUFIUBJEFO KÊUUFFUPOJMNPJUFUUVLVJWBBJOFFOB 19 Metsäteollisuus on biotalouden edelläkävijä BIOTALOUDELLA VÄHÄHIILISEEN TULEVAISUUTEEN. Uusiutuvaan, kierrätettävään ja biohajoavaan raaka-aineeseen perustuva metsäteollisuus vastaa kestävällä tavalla asiakkaiden tarpeisiin sekä maailmanlaajuisiin ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin. Puusta, paperista, kartongista ja puun kuiduista valmistettujen tuotteiden avulla voidaan vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä ja säästää luonnonvaroja tuleville sukupolville. Puu-, paperi- ja kartonkituotteet voidaan kierrättää ja käyttää moneen kertaan, mikä tehostaa raaka-aineen käyttöä. Metsäteollisuus on erittäin tehokas sivu- ja jätemateriaalien kierrättäjä, sillä tuotannon bioliemistä ja lietteistä käytetään hyväksi keskimäärin yli 90 prosenttia. METSÄTEOLLISUUDESSA RAAKAAINE HYÖDYNNETÄÄN TARKASTI. Elinkaarensa päätteeksi tuotteet ja jalostukseen soveltumaton biomassa voidaan käyttää uusituvaksi energiaksi. Metsäbiomassalla, sahauksen, sellun ja paperinvalmistuksen sivutuotteena sekä jalostukseen soveltumattomalla puulla tuotetaan noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsäteollisuus on Suomen suurin energiantuottaja. Puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä riittää myös ympäröivän yhteiskunnan käyttöön. OHESSA ENERGIAA. YMPÄRISTÖASIOISSA METSÄTEOLLISUUS PARANTAA JATKUVASTI TOIMINTAANSA. B I OTA L O U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ J Ä M E T S ÄT E O L L I S U U S R Y 1 - ) & - 4 * / , * 8 8 8 . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ' * 4 / & - - . " / * / , "5 6 1 6 ) & - * / ʤ ʥ ) 5 5 1 5 8 * 5 5 & 3 $ 0 . . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ) & - 4 * / , * 5 & - & , 0 1 * 0 ʤ ʥ . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ʴ . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ' * 20 Tammikuu 2013 Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti. Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on vaikutettu myönteisesti ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta.
© Copyright 2024