Metsäteollisuuden ympäristötilastot
1
Sisältö
Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen
Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä
Vesi
Ilma
Energia
Jätteet ja kierrätys
Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet 2011
4–5
6
8–9
10
11
12–13
14
Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertiﬁoidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2011
Massa - ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2011
Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2011
Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt
Määritelmiä
2
15
16
17
18
19
Metsäteollisuuden
panostus ympäristönsuojeluun jatkui
vuonna 2011
Vuonna 2011 massa- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna. Paperin ja kartongin tuotanto laski 4 prosenttia,
mutta sellun tuotanto pysyi lähes ennallaan. Ilmaan kohdistuvia päästöjä
saatiin pääosin vähennettyä tuotannon vähentymistä enemmän. Toisaalta vesistöpäästöjen vähentäminen oli osin haastavaa tuotantokatkoksien vuoksi. Päästöjen hallinta on aina helpompaa, kun tuotanto käy
tasaisesti.
Päästöissä tuotettua tonnia kohden on tapahtunut pitkällä aikavälillä merkittävää pienenemistä
myös vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta. Vuonna 2011 syntyi esimerkiksi 69 prosenttia
vähemmän kiintoainepäästöjä ja 73 prosenttia vähemmän fosforipäästöjä kuin 90-luvun alussa.
Metsäteollisuus pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkain
keinoin.
JATKUVAA PANOSTUSTA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN
Metsäteollisuus on käyttänyt ympäristönsuojeluun viimeisen vuosikymmenen aikana noin 150
miljoonaa euroa vuodessa. Taloustilanteen heikkeneminen heijastuu ympäristömenoihin siten,
että investointien osuus menoista vähenee ja käyttökustannusten osuus kasvaa.
Vuonna 2011 massa- ja paperiteollisuuden ympäristöinvestoinnit olivat 18 miljoonaa euroa, kun
samaan aikaan käyttökustannuksista muodostui lähes 120 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 alussa
teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin laajentunut jätevero lisäsi metsäteollisuuden ympäristömenoja.
4
YHÄ VÄHEMMÄN JÄTTEITÄ KAATOPAIKALLE
Metsäteollisuus on kehittänyt pitkäjänteisesti jätteidensä hyötykäyttöä. Jo ennen jäteveron kaltaista ohjauskeinoa metsäteollisuuden kaatopaikkajätteitä syntyi alle neljännes 1990-luvun alun
määristä. Vuonna 2011 kaatopaikalle sijoitettiin noin 142 000 tonnia jätettä. Hyötykäytön mahdollisuuksia parantamalla kaatopaikkajätteiden määrää on mahdollista edelleen pienentää.
Askel tähän suuntaan otettiin, kun lannoitelainsäädäntöä muutettiin vuonna 2011 tuhkan
hyötykäyttöä edistävään suuntaan.
YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA MUKANA TUOTTEEN KOKO ELINKAARESSA
Metsäteollisuus pyrkii pienentämään ympäristövaikutuksiaan tuotantovaiheen lisäksi myös
koko tuotteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi vuonna 2011 selvitettiin metsäteollisuuden kuljetusten ympäristökuormitusta raaka-aineiden hankinnasta aina tuotekuljetuksiin saakka. Muita
vuonna 2011 toteutettuja metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi
selvitys metsäteollisuuden lietteiden käsittelystä uudenlaisella menetelmällä sekä selvitys
teollisuuspäästödirektiivin kansallisen siirtymäsuunnitelman toimeenpanomahdollisuuksista
Suomessa.
Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin
150 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun
Suomessa
200
Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva
parantaminen kustannustehokkain keinoin
Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät 1992–2011
Milj. EUR
175
-50
150
-84
125
-51
100
-26
75
-95
-86
50
-52
25
0
%
-67
-73
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto,
vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu)
Käyttökustannukset
Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun
kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä
päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo
laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka
(BAT).
5
-89
-100
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
Fosfori (P)
Typpi (N)
Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)
Jäteveden määrä
Typenoksidit (NOx)
Rikkipäästöt
Hiukkaset
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) *
Kaatopaikkajätteet
*) vertailu vuoteen 1990
Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja
päästöt on pystytty jo vuosia sitten kytkemään irti
toisistaan. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä
on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen
vähentämisessä pyritään jatkuvaan parantamiseen
esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita.
Metsäteollisuus
vaikuttaa
ympäristöönsä
VESI
Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtaiden prosesseissa käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ennen kuin se palautetaan takaisin vesistöön. Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä
aiheuttavia ravinteita ja orgaanisia klooriyhdisteitä. Jäähdytysvesi kulkee omassa
järjestelmässään puhtaana, eikä sitä sen vuoksi tarvitse puhdistaa.
Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään esimerkiksi kierrättämällä käytettävää vettä, sillä samalla säästetään energiaa.
ENERGIA JA ILMA
Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto
aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja
typin oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja
vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä
tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien
päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä.
Metsäteollisuus on suuressa roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Kun puut kasvavat,
niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä
6
tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten
polttoaineiden osuus on 78 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä yli 50 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1990.
JÄTTEET JA KIERRÄTYS
Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan edelleen
myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä.
Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan kaatopaikoille.
Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia käytetään
maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus etsii jatkuvasti uusia keinoja jätteiden
hyötykäyttöön.
Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin,
jotta niiden sijoittamista kaatopaikoille saadaan jatkossakin pienennettyä. Esimerkiksi jätteiden
hyödyntämistä teiden ja kenttien rakentamisessa voidaan edistää ympäristölupamenettelyä
kehittämällä.
Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida
enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä.
7
Vesi
Metsäteollisuus on onnistunut
vesiensuojelussa erinomaisesti
Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet huomattavasti tuotannon kasvusta huolimatta
Indeksi 1992 = 1
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
92 94 96 98
600
16
14
12
400
10
300
8
6
200
4
100
00
02
04
06
08
Päästö 1000 t/v
10 11
Tuotanto milj. t/v
65
70
75
80
85
90
10
0
Paperin ja kartongin
tuotanto
Sellu
AOX-päästöt ovat alentuneet 84 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
25
300
15
200
10
100
5
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on
vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja
sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun
lähtökohta.
8
60
Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus
tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 1970-luvun
alusta kiintoainepäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7-päästöjä on vähennetty merkittävästi samaan aikaan, kun sellun tuotanto on
kaksinkertaistunut ja paperin tuotanto kolminkertaistunut.
20
COD (kemiallinen
hapenkulutus)
55
Biologinen hapenkulutus (BOD7)
Kiintoaine
400
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 11
2
0
50
COD-päästöt ovat vähentyneet 67 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
0
Tuotanto milj. t/v
500
Paperin ja kartongin tuotanto
Jäteveden määrä
Typpi
Kemiallinen hapenkulutus (COD)
Fosfori
Kiintoaine
Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)
500
Päästö 1000 t/v
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Päästö 1000 t/v
92 94 96
AOX
98
Tuotanto milj. t/v
00 02
04
06
08
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Sellun tuotanto
Sellun valkaisussa syntyvät klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden
ja uusien valkaisumenetelmien myötä.
Typpipäästöt ovat vähentyneet 50 % ja
fosforipäästöt 73 % tuotettua tonnia
kohden vuodesta 1992
8
Päästö 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
16
7
14
6
12
5
10
4
8
3
6
2
4
1
2
0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Fosfori
Typpi
0
Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat
laskeneet selvästi 1990-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä
vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja
välttämällä häiriötilanteita.
Paperin ja kartongin
tuotanto
Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin 4 % .
Fosfori
Typpi
Maatalous 68,5 %
Haja-ja loma-asutus 8,8 %
Metsätalous 5,8 %
Laskeuma 5,0 %
Yhdyskunnat 4,1 %
Massa- ja paperiteollisuus 3,7 %
Kalankasvatus 1,9 %
Turkistarhaus 1,1 %
Muu teollisuus 0,6 %
Turvetuotanto 0,5 %
Lähde: SYKE 2010
4
Maatalous 56,8 %
Yhdyskunnat 15,3 %
Laskeuma 12,6 %
Metsätalous 4,7 %
Haja-ja loma-asutus 3,6 %
Massa- ja paperiteollisuus 3,5 %
Muu teollisuus 1,3 %
Kalankasvatus 0,9 %
Turvetuotanto 0,7 %
Turkistarhaus 0,6 %
Lähde: SYKE 2010
Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Kokonaiskuormituksesta
suurimman osan muodostaa maatalous.
9
Ilma
Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan
kohdistuvista päästöistä on noin 10 %
Typenoksipäästöjen vähentäminen on
erittäin haastavaa
Indeksi 1992 = 1
1,8
1,6
1,4
1,2
1,0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
40
25
15
20
10
15
10
5
5
0
25
15
10
5
0
Sellun, paperin
ja kartongin
tuotanto
Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 prosenttia
tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992. Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi
sähkösuodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä
on peräisin puuperäisistä polttoaineista.
10
Paperin ja
kartongin tuotanto
Rikkipäästöt ovat laskeneet 95 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
20
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon
suhteutettuna 26 prosenttia vuodesta 1992. Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi
reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidipäästöistä on noin 10 prosenttia.
Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
Prosessiperäiset päästöt
Energian tuotannon
päästöt
20
Prosessiperäiset päästöt
Energian tuotannon
päästöt
Tuotanto milj. t/v
25
30
Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt
ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla.
Hiukkasia 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
35
Paperin ja kartongin tuotanto
Typenoksidit (NOx)
Hiilidioksidi (CO2)
Hiukkaset
Rikkipäästöt
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Päästö 1000 NO2-t/v
40
36
32
28
24
20
16
12
8
4
0
Päästö 1000 S-t/v
Tuotanto milj. t/v
25
20
15
10
5
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Rikkidioksidi
(prosessi+energia)
TRS (sellu)
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä
on noin 10 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja
käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että
lämpöä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään
hallitsemalla polttoprosesseja.
Energia
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat
alentuneet 52 % tuotettua tonnia kohti
vuodesta 1990
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Päästö milj. t
Tuotanto milj. t/v
Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt
uusiutuvien energialähteiden osuutta
300
1000 TJ
25
250
20
200
15
150
10
100
5
50
0
90* 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
Hiilidioksidi
* = arvio
0
Sellun, paperin ja
kartongin tuotanto
90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 11
Kivihiili
Raskas polttoöljy
Maakaasu
Turve
Kuori, puru, hake
Bioliemet
Lähde: Tilastokeskus
Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta, jossa metsäteollisuus on lähes omavarainen. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä bioenergian osuuden kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä
huomattavasti alle vuoden 1990 tason.
Metsäteollisuuden tehtaille tuotetaan
noin 50 % tarvittavasta sähköstä
30
Mrd. kWh
25
20
15
10
5
0
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
Ostosähkö
Oma sähköntuotanto
Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus
Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan
tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Ostosähköstä yli 80
prosenttia on tuotettu hiilidioksidineutraalisti
esimerkiksi puulla, vesivoimalla ja ydinvoimalla.
11
Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut
tasaisesti 1990-luvun alun reilusta 60 prosentista
nykyiseen 78 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen
käyttö on vähentynyt yli 70 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa, kuten voimalaitosten käynnistyksissä.
Jätteet ja
kierrätys
Suomessa on pitkät perinteet paperin ja
kartongin kierrätyksessä
900
Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa
96 % vuonna 2010
%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
1000 t/v
800
700
600
500
400
300
200
100
0
45 50 55 60 80 85 90 95 00 05 10
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Kuitu
Lasi
Metalli
Vuonna 2011 Suomesta kerättiin talteen 735 000
tonnia paperituotteita, eli noin 140 kiloa henkilöä
kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 70 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa
maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin
583 000 tonnia raaka-aineena Suomessa, 95 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 5 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön.
Muovi
Puu
Lähde: Pakkausalan
ympäristörekisteri PYR Oy
Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja
kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Vuonna
2010 niiden kierrätysaste oli 96 %. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 2010 muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia, lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö) vuonna 2010 oli 84 prosenttia. Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 2008.
Kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 89 %
tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992
1200
Jätteet 1000 t/v
Tuotanto milj. t/v
16
1050
14
900
12
750
10
600
8
450
6
300
4
150
2
0
92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Kaatopaikkajätteet
0
Paperin ja kartongin
tuotanto
12
Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla
materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä
jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa
tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei
niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille.
13
Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja
jätteet Suomessa 2011
Muutos
2011/2010, %
Tuotanto
Paperi
Kartonki
Massat
8,6 milj. t
2,7 milj. t
10,4 milj. t
Päästöt vesistöihin
Kiintoaine
Biologinen hapenkulutus, BOD7
Kemiallinen hapenkulutus, CODCr
Fosfori, P
Typpi, N
Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX
14 355
8 434
143 772
159
2 214
1 101
Päästöt ilmaan
Rikkidioksidi, SO2
Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS
Typenoksidit, NOX
Hiukkaset
Hiilidioksidi, CO2
4 441
366
18 712
2 374
3,7
Jätteet
Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena)
t UVILBU
t TPPEBTBLLBKBNFFTB
t TJJTUBVTMJFUFKBKÊUF
t LVJUVKBQBTUBMJFUUFFU
t KÊUFWFEFOQVIEJTUBNPKFOMJFUUFFU
t QVVKÊUF
t LJFSSÊUZTLFMWPUPOKÊUFQBQFSJ
t NVVUKÊUUFFU
1)
142 400
t
t
t
t
t
t
-4
-4
-1
-7
-6
-3
9
-2
6
t(S)
t(S)
t(NO2)
t
Mt
-15
-13
0
-7
-7
t
U
U
U
U
U
U
U
U
-46
lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte
Päästöt tuotettua tonnia kohti
1992
2011
Päästön muutos
%/tuotantotonni
päästöt
kg /tuotantotonni
päästöt
kg/tuotantotonni
2010/1992
31,10
5,70
3,32
0,04
0,32
1,12
1,80
2,00
1,23
1,01
478
70
88,82
10,24
0,60
1,02
0,01
0,16
0,17
1,33
0,32
0,17
0,05
227,73
34,59
10,15
-67 %
-89 %
-69 %
-73 %
-50 %
-84 %
-26 %
-84 %
-86 %
-95 %
-52 %
-51 %
-89 %
COD
BOD
Kiintoaine
P
N
AOX
NOX
SO2
Hiukkaset
Rikkipäästöt (sellu)
CO2 *)
Jäteveden määrä m3
Kaatopaikkajätteet
*)
vertailu vuoteen 1990
14
Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertiﬁoidut
ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet
Massat 1) , t
Delfortgroup
Tervakoski Oy
SCA
Georgia-Paciﬁc Nordic Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Loparex Finland Holding Oy
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Äänekoski Paper
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Sappi Finland Operations Oy
Kirkniemi
Powerﬂute Oyj
Savon Sellu Oy
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Myllykoski 3)
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
1)
2)
3)
32 000
213 000
47 000
Paperi/
kartonki, t
ISO 14001
112 000
x
75 000
x
61 000
x
291 000
x
1 562
61 000
x
169
124 000
x
1 030
341 000
207 000
193 000
183 000
205 000
136 000
x
x
x
x
x
x
x
x
246 000
212 000
74 000
77 000
603 000
532 000
567 000
503 000
EMAS
86 000
x
228 000
678 000
x
248 000
248 000
x
Kaatopaikkajätteet
ka-t 2)
48
x
125 000
1 111
15 000
151
216 000
20 000
42 000
272 000
29 000
x
x
x
x
x
46 000
Ympäristöinvestoinnit
yht. EUR
499 000
2 400 000
1 238 000
166 000
430 000
834 000
487 000
198 000
691 000
500 000
566 000
118 000
969 000
253 000
846 000
723 000
619 000
480 000
675 000
424 000
178 000
992 000
300 000
x
x
x
x
x
x
x
x
x
990 000
3 401
1 566 000
38 326
288 000
x
296 000
554 000
2 048 000
948 000
88 000
754 000
330 000
587
47
200
1 192
7 206
3 636
97
5 440
2 655
x
x
x
x
x
x
x
x
234 000
536 000
737 000
54 000
62 000
336 000
28 000
250 000
41
41
9 376
11 497
12 748
11 090
1 016
733
Sellu/mekaaninen massa/CTMP/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa
Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen
Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011
15
8 165
108
11 113
7 479
7
x
x
x
x
x
x
x
x
x
244 000
914 000
22
41
122
367
64
113
1 505
73 000
440 000
118 000
464 000
244 000
958 000
339 000
341 000
197 000
453 000
20
Massa- ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa
tehtaittain 2011
Delfortgroup
Tervakoski Oy
SCA
Georgia-Paciﬁc Nordic Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy 1)
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Loparex Finland Holding Oy
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board 1)
Äänekoski Paper 1)
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Sappi Finland Operations Oy
Kirkniemi
Powerﬂute Oyj
Savon Sellu Oy
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Myllykoski 2)
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
Kiintoaine, t
COD Cr , t
P, t
N, t
AOX, t
34
152
0,4
7,4
0,3
32
270
0,8
8,7
24
118
0,3
6,1
475
1679
5,0
46
116
386
0,1
10
167
385
0,5
14
10
102
69
96
27
12
111
62
446
1370
945
325
293
531
245
0,3
13
1,3
1,0
1,6
0,04
0,8
0,3
5,1
1,4
11
15
13
0,9
3,8
0,5
232
389
332
461
5507
6899
7608
5651
8,8
5,3
6,3
9,0
127
108
69
71
60
370
492
1636
1,2
16
63
1434
1,8
377
78
1309
1163
34
104
184
3562
515
807
272
1439
5004
314
10864
1185
17458
6951
7925
2584
14000
6,7
0,1
2,3
2,2
14
9
12
5,5
11
218
4,9
42
12
182
48
70
60
125
668
150
400
435
140
595
342
99
2166
2165
10574
8278
1182
11915
3202
449
4,0
2,5
5,3
8,9
4,4
6,6
6,5
0,7
68
35
77
87
35
162
69
8,9
1)
2)
16
93
61
71
51
93
183
69
61
14
41
97
93
74
Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt
yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu
Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011
Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa
tehtaittain 2011
Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1)
SO2 , t(SO2)
Delfortgroup
Tervakoski Oy
SCA
Georgia-Paciﬁc Nordic Oy
Jujo-konserni
Jujo Thermal Oy
Kotkamills Oy
Kotkan tehtaat
Loparex Finland Holding Oy
Mondi Lohja Oy
Metsä Group
Metsä Tissue Oyj
Mänttä
Metsä Board Oyj
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Äänekoski Paper
Metsä Fibre Oy
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Pankaboard Oy
Pankakosken kartonkitehdas
Sappi Finland Operations Oy
Kirkniemi
Powerﬂute Oyj
Savon Sellu Oy
Sonoco-Alcore Oy
Karhulan kartonkitehdas
Stora Enso Oyj
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd.
Enocell Oy
Heinolan Flutingtehdas
Imatra
Sunila
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
UPM-Kymmene Oyj
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Myllykoski 2)
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
TRS, t(S)
NOx ,
t(NO2)
Hiukkaset, t
Energian tuotannon päästöt ilmaan 1)
SO2 ,
t(SO2)
NOx ,
t(NO2)
Hiukkaset,t
58
3,0
102
7
137
44
49
176
1,1
245
0,02
11
37
11
4,0
111
96
7,7
72
143
14
8,0
10
174
170
68
77
68
3,7
120
3,0
3,7
73
3,7
6,2
572
3,6
4,0
545
176
1,3
378
0,9
223
7,7
134
290
46
157
147
17
45
74
19
435
95
697
196
309
480
72
597
384
670
36
4,6
3,0
1,0
25
16
7,6
77
11
268
73
49
19
136
21
382
267
128
199
320
37
1,7
1,5
0,5
1,3
16
4,0
231
431
7,5
173
236
50
95
348
10
59
5,3
38
1057
924
1096
760
161
53
119
423
9,3
12
0,3
16
380
76
33
5,8
92
16
0,4
65
28
13
5
13
24
21
253
16
11
18
96
48
1,0
817
81
1228
552
496
399
421
1133
863
3,0
943
6,1
1)
2)
17
119
5,7
1,0
1,0
Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset C02 -päästötiedot
Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011
Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt
Yhtiö
Tehdas
Paikkakunta
Ympäristöasioista
vastaavat henkilöt
Sähköposti
Puhelin
Delfortgroup
Tervakoski Oy
Tervakoski
Janakkala
Lisen Henriks-Lehikoinen
[email protected]
(019) 771 318
Nokia
Jenni Vainio
[email protected]
(03) 340 8575
Kauttua
Eura
Mari Pirttimäki
[email protected]
(010) 303 200
Kotkan tehtaat
Kotka
Hannu Wahlberg
[email protected]
(05) 210 1604
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyro
Simpele
Tako
Äänekoski Board
Äänekoski Paper
Mänttä
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Joutseno
Kaskinen
Kemi
Kyröskoski
Simpele
Tampere
Äänekoski
Äänekoski
Mänttä
Joutseno
Kemi
Rauma
Äänekoski
Mika Leino
Johanna Harjula
Marika Alapoikela
Sirpa Eskelinen
Mika Leino
Sirpa Eskelinen
Sari Tupitsa
Sari Tupitsa
Juuso Nurmi
Mika Leino
Marika Alapoikela
Johanna Harjula
Sari Tupitsa
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
(050) 598 8514
(040) 354 1159
(050) 464 0022
(050) 589 5100
(050) 598 8514
(050) 589 5100
(050) 598 9067
(050) 598 9067
(040) 833 1728
(050) 598 8514
(050) 464 0022
(040) 354 1159
(050) 598 9067
Lohja
Esa Harjunpää
[email protected]
(040) 500 4122
Pankakoski
Lieksa
Juha Keränen
[email protected]
(040) 575 6319
Savon Sellu
Kuopio
Kari Koistinen
kari.koistinen@powerﬂute.com
(050) 3721339
Lohja
Ulla-Maija Kovanen
[email protected]
(010) 464 2116
Karhula
Kotka
Arto Lindberg
[email protected]
(050) 444 1377
Anjalankoski
Corenso United Oy Ltd
Enocell Oy
Heinola Fluting
Imatra
Oulu
Varkaus
Veitsiluoto
Sunilan tehdas
Anjalankoski
Pori
Uimaharju
Heinola
Imatra
Oulu
Varkaus
Kemi
Sunila
Heini Kukkonen
Minna Kurittu
Teppo Rovio
Kati Manskinen
Juha Oksanen
Mervi Partanen
Ulla-Maija Olander
Hannu Nurmesniemi
Terttu Heinonen
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
(020) 462 5731
(040) 533 5919
(020) 462 9325
(020) 462 2395
(020) 463 3802
(040) 753 7110
(040) 089 5532
(050) 529 8512
Jämsänkoski
Kaipola
Kaukas
Kymi
Myllykoski 1)
Pietarsaari
Rauma
Tervasaari
Jämsänkoski
Kaipola
Lappeenranta
Kuusankoski
Kouvola
Pietarsaari
Rauma
Valkeakoski
Pia Siirola-Kourunen
Pia Siirola-Kourunen
Minna Maunus-Tiihonen
Päivi Hyvärinen
Minna Tolonen
Kari Saari
Eerik Ojala
Harri Hiltunen
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
(040) 844 9591
(040) 844 9591
(040) 833 0323
(020) 415 2514
(05) 851 2510
(020) 416 9770
(020) 414 3143
(040) 511 5372
SCA
Georgia-Paciﬁc Nordic Oy
Jujo Thermal Oy /
Kauttua Paper Mill Oy
Kotkamills Oy
Metsä Group
Metsä Board Oyj
Metsä-Tissue Oyj
Metsä Fibre Oy
Mondi Group
Mondi Lohja Oy
Pankaboard Oy
Powerﬂute Oy
Powerﬂute Oy
Sappi Fine Paper Europe
Sappi Finland
Operations Oy
Kirkniemi
Sonoco-Alcore S.a.r.l.
Stora Enso Oyj
UPM-Kymmene Oyj
1)
Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/2011
18
Määritelmiä
TUOTANTO
Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t).
PÄÄSTÖT
Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai
kilogrammaa vuodessa (kg/a).
JÄTEVESIPÄÄSTÖT
Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden
ominaisuuksia ja vaikutuksia:
t ,JJOUPBJOF ,JJOUPBJOFLTFOQVVOLVPSFOPTJFOLVJEVOQBMBTUFOUÊZUFKBQÊÊMMZTUFBJOFJEFO
määrä jätevedessä
#JPMPHJOFOIBQFOLVMVUVT#JPMPHJDBM0YZHFO%FNBOE
LVJOLBQBMKPOKÊUFWFEFO
t #0%7
sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä
seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden
määrää
,FNJBMMJOFOIBQFOLVMVUVT$IFNJDBM0YZHFO%FNBOE
LVJOLBQBMKPOKÊUFWFEFO
t $0%$S
sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea,
kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää
t "09
0SHBBOJTUFOLMPPSJZIEJTUFJEFONÊÊSÊ"ETPSCBCMF0SHBOJD)BMPHFOT
t 1
'PTGPSJWFTJTUÚKFOSFIFWÚJUZNJTUÊBJIFVUUBWBBMLVBJOFQFSÊJTJOQÊÊBTJBTTBSBBLB
aineena käytetystä puusta
t /
5ZQQJWFTJTUÚKFOSFIFWÚJUZNJTUÊBJIFVUUBWBBMLVBJOFQFSÊJTJOQÊÊBTJBTTBQVVSBBLB aineesta sekä eräistä kemikaaleista
PÄÄSTÖT ILMAAN
Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina:
t 402
t 534
Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2)
1FMLJTUZOFFUSJLLJZIEJTUFFUNNSJLLJWFUZNFUZZMJNFSLBQUBBOJ
QÊÊTUÚJMNPJUFUUV
rikkinä
Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2)
t /0Y
)JJMJEJPLTJEJGPTTJJMJTJTUBQPMUUPBJOFJTUBKBUVSQFFTUB
t $02
t IJVLLBTFU 1ÊÊTUÚOTJTÊMUÊNÊULJJOUFÊUBJOFFU
4FMMVUFIUBJEFOKBJOUFHSBBUUJFOJMNBQÊÊTUÚUPOFSJUFMUZTFMMVOKBQBQFSJOWBMNJTUVLTFTUBTFLÊFOFSHJBO
tuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni,
IBJIEVUUBNPLFJUUÊNÚQFTFNÚWBMLBJTJNPKBLFNJLBBMJFOWBMNJTUVT,VPSJLBUUJMBOQÊÊTUÚKFOLBUTP
taan kuuluvan energiantuotantoon.
JÄTTEET
Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä
OFPOHFMNBKÊUUFFUKPULBLÊTJUFMMÊÊOPOHFMNBKÊUUFJEFOLÊTJUUFMZMBJUPLTJTTB4FMMVKBQBQFSJUFIUBJEFO
KÊUUFFUPOJMNPJUFUUVLVJWBBJOFFOB
19
Metsäteollisuus on biotalouden
edelläkävijä
BIOTALOUDELLA VÄHÄHIILISEEN TULEVAISUUTEEN. Uusiutuvaan, kierrätettävään
ja biohajoavaan raaka-aineeseen perustuva metsäteollisuus vastaa kestävällä
tavalla asiakkaiden tarpeisiin sekä maailmanlaajuisiin ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin. Puusta, paperista, kartongista ja puun kuiduista valmistettujen tuotteiden avulla voidaan vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä ja säästää
luonnonvaroja tuleville sukupolville.
Puu-, paperi- ja
kartonkituotteet voidaan kierrättää ja käyttää moneen kertaan, mikä tehostaa
raaka-aineen käyttöä. Metsäteollisuus on erittäin tehokas sivu- ja jätemateriaalien
kierrättäjä, sillä tuotannon bioliemistä ja lietteistä käytetään hyväksi keskimäärin yli
90 prosenttia.
METSÄTEOLLISUUDESSA RAAKAAINE HYÖDYNNETÄÄN TARKASTI.
Elinkaarensa päätteeksi tuotteet ja jalostukseen soveltumaton
biomassa voidaan käyttää uusituvaksi energiaksi. Metsäbiomassalla, sahauksen,
sellun ja paperinvalmistuksen sivutuotteena sekä jalostukseen soveltumattomalla
puulla tuotetaan noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsäteollisuus on Suomen suurin energiantuottaja. Puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä riittää myös ympäröivän yhteiskunnan käyttöön.
OHESSA ENERGIAA.
YMPÄRISTÖASIOISSA METSÄTEOLLISUUS PARANTAA JATKUVASTI TOIMINTAANSA.
B I OTA L O U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ J Ä
M E T S ÄT E O L L I S U U S R Y
1 - ) & - 4 * / , *
8 8 8 . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ' *
4 / & - - . " / * / , "5 6 1 6 ) & - * / ʤ ʥ ) 5 5 1 5 8 * 5 5 & 3 $ 0 . . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4
) & - 4 * / , *
5 & - & , 0 1 * 0 ʤ ʥ . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ʴ . & 5 4 "5 & 0 - - * 4 6 6 4 ' *
20
Tammikuu 2013
Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti.
Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on vaikutettu myönteisesti ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta.