Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012
Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 2012 4–5 6 8–9 10 11 12–13 14 Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2012 Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2012 Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2012 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Määritelmiä 2 15 16 17 18 19 Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Vuonna 2012 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut veteen kohdistuvat päästöt laskivat, ilmaan kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Paperia ja kartonkia tuotettiin vertailuvuoteen nähden hieman vähemmän, sellun tuotanto puolestaan kasvoi. Päästöt ovat vähentyneet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi tuotantoon suhteutetut rikkipäästöt ilmaan ovat vähentyneet 95 prosenttia ja fosforipäästöt vesistöihin 77 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna. Päästöt ovat pienentyneet myös lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi fossiilisen hiilidioksidin päästöt vähenivät 15 prosenttia viime vuoden aikana. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen aiheutui muun muassa polttoainemuutoksista, kun muutamassa tuotantolaitoksessa siirryttiin fossiilisen polttoaineen käytöstä bioenergiaan. YMPÄRISTÖNSUOJELUUN PANOSTETAAN JATKUVASTI Vuonna 2012 metsäteollisuus käytti ympäristönsuojeluun yhteensä 134 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 52 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset lähes 82 miljoonaa euroa. Taloustilanteesta huolimatta investointien määrä edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksinkertaistui, mikä vaikutti käyttökustannusten osuuden pienenemiseen. Metsäteollisuus pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkaasti. 4 TUTKIMUKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAUSTALLA Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 2012 tutkittiin muun muassa metsäteollisuuden jätevirtojen hyötykäyttömahdollisuuksia sekä teetettiin selvitys materiaalitehokkuuden toteutumisesta tuotantolaitoksilla. Lisäksi vuonna 2012 metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi selvitys sellutehtaiden typen oksidien päästöistä sekä selvitys vesistöihin kohdistuvista päästöistä. METSÄTEOLLISUUS JULKAISI YMPÄRISTÖ JA VASTUULLISUUSSITOUMUKSET Vuoden 2012 keskeisin ympäristöasioiden projekti oli metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten laatiminen osana laajempaa ympäristö- ja vastuullisuusstrategiatyötä. Metsäteollisuus aloitti vuonna 2011 keskustelun siitä, miten voimme omaehtoisesti kehittää toimintaamme ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Alan yhteiset sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä vuoteen 2020 mennessä julkaistiin helmikuussa 2013. Metsäteollisuus on muun muassa sitoutunut kertomaan ja raportoimaan avoimesti ympäristö- ja vastuullisuusasioista. Lisätietoa sitoumuksista ja siihen liittyvä julkaisu ”Vastuullisuus biotalouden kehittämisen ytimessä” löytyy Metsäteollisuus ry:n nettisivuilta. Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit kasvoivat vuonna 2012 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva parantaminen kustannustehokkain keinoin Paperin, kartongin ja markkinasellun tuotantoon suhteutetut päästövähenemät, % % -69 Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori (P) -77 -50 Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) -88 -53 Jäteveden määrä -27 Typenoksidit (NOX) -95 Rikkipäästöt -84 Hiukkaset -60 Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) * -88 Kaatopaikkajätteet Milj. EUR 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). 5 *) vertailu vuoteen 1990 Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen vähentämisessä pyritään jatkuvaan parantamiseen, esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita. Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä VESI Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtailla vesi kiertää jopa 15 kertaa prosessissa ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palautetaan takaisin vesistöön. Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät pieniä määriä happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunutta klooria. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana eikä sitä sen vuoksi tarvitse puhdistaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin samalla säästetään energiaa. ENERGIA JA ILMA Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja typen oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä. Metsäteollisuudella on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä 6 tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 82 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä 60 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1990. JÄTTEET JA KIERRÄTYS Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Pitkällä aikavälillä metsäteollisuus on vähentänyt kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää murto-osaan. Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan kaatopaikoille. Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus kehittää uusia keinoja jätteiden hyötykäyttöön. Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin, jotta jätteitä sijoitettaisiin jatkossa yhä vähemmän kaatopaikoille. Materiaalitehokkuutta voidaan kasvattaa esimerkiksi edistämällä tuhkien hyötykäyttöä lannoitteena ja maarakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä. 7 Vesi Metsäteollisuus on onnistunut vesiensuojelussa erinomaisesti Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet huomattavasti Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 600 12 6 4 100 10 Tuotanto milj. t/v 55 60 65 70 75 80 85 90 Biologinen hapenkulutus (BOD7) Kiintoainepäästö 10 0 Paperin ja kartongin tuotanto Sellu Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 1970-luvun alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7 -päästöjä on vähennetty merkittävästi samaan aikaan kun sellun ja paperin tuotanto ovat kasvaneet. AOX-päästöt ovat alentuneet 87 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 25 15 200 10 100 5 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 2 0 50 12 300 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. 8 8 200 20 COD (kemiallinen hapenkulutus) 10 300 400 0 16 14 400 COD-päästöt ovat vähentyneet 69 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 500 Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) 500 Päästö 1000 t/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 AOX-päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 AOX 12 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Sellun tuotanto Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Vuonna 2012 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Typpipäästöt ovat vähentyneet 50 % ja fosforipäästöt 77 % tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992 8 Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 24 6 18 4 12 2 6 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Fosfori Typpi 0 Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat laskeneet selvästi 1990-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita. Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin 4 % Fosfori Typpi Maatalous 68,7 % Haja-asutus 8,9 % Metsätalous 5,8 % Laskeuma 5 % Yhdyskunnat 3,9 % Massa- ja paperiteollisuus 3,9 % Kalankasvatus 1,8 % Turkistarhaus 1,1 % Turvetuotanto 0,5 % Muu teollisuus 0,4 % Lähde: SYKE 2011 Maatalous 56,8 % Yhdyskunnat 15,2 % Laskeuma 12,6 % Metsätalous 4,7 % Massa- ja paperiteollisuus 3,6 % Haja-asutus 3,6 % Muu teollisuus 1,3 % Kalankasvatus 0,9 % Turvetuotanto 0,8 % Turkistarhaus 0,6 % Lähde: SYKE 2011 Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta. 9 Ilma Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on alle 10 % Typenoksidipäästöjen vähentäminen on erittäin haastavaa Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidit (NOX) Hiilidioksidi (CO2) Hiukkaset Rikkipäästöt Tuotanto milj. t/v 25 15 10 5 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Hiukkapäästöt ovat vähentyneet 84 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992. Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi sähkösuodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista. 10 15 10 5 0 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Rikkipäästöt ovat laskeneet 95 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 20 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 25 Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 27 prosenttia vuodesta 1992. Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidipäästöistä on noin 9 prosenttia. Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 84 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 20 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Päästö 1000 NO2-t/v 40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 0 Päästö 1000 S -t/v Tuotanto milj. t/v 25 20 15 10 5 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 TRS (sellu) Rikkidioksidi (prosessi+energia) 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 10 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että lämpöä. Energiantuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. Energia 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 60 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1990 Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvien energialähteiden osuutta Päästö milj. t/v 300 Tuotanto milj. t/v 1000 TJ 25 250 20 200 15 150 10 100 5 50 0 90* 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Hiilidioksidi * = arvio 0 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Kivihiili Raskas polttoöljy Maakaasu Turve Kuori, puru, hake Bioliemet Lähde: Tilastokeskus Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästot ovat pää osin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä bioenergian osuuden kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 1990 tason. Metsäteollisuuden tehtailla tuotetaan noin 50 % tarvittavasta sähköstä 30 Mrd. kWh 25 20 15 10 5 0 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Ostosähkö Oma sähköntuotanto Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Metsäteollisuus on merkittävä hiilidioksipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman omistaja. 11 Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alun reilusta 60 prosentista nykyiseen 82 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 75 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa. Jätteet ja kierrätys Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa 96 % vuonna 2010 Suomessa on pitkät perinteet paperin ja kartongin kierrätyksessä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 45 50 55 60 80 85 90 95 00 05 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Kuitu Lasi Metalli Vuonna 2012 Suomessa kerättiin talteen 705 000 tonnia paperituotteita, eli noin 130 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 71 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 567 000 tonnia raaka-aineena Suomessa, 96 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 4 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 2010 muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia, lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö) vuonna 2010 oli 84 prosenttia. Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 2008. Vuodesta 1992 kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 88 % tuotettua tonnia kohden 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Jätteet 1000 t/v Tuotanto milj. t/v 24 20 16 12 8 4 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Kaatopaikkajätteet 0 Paperin ja kartongin tuotanto 12 Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 13 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 2012 Muutos 2012/2011, % 2012 Tuotanto Paperi Kartonki Massat 7,9 milj. t 2,8 milj. t 10,2 milj. t Päästöt vesistöihin Kiintoaine Biologinen hapenkulutus, BOD7 Kemiallinen hapenkulutus, CODCr Fosfori, P Typpi, N Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 13 496 9 953 132 911 133 2 175 933 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO2 Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS Typenoksidit, NOX Hiukkaset Hiilidioksidi, CO2 4 485 359 18 143 2 727 3,1 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) • tuhkat • soodasakka ja meesa • siistausliete- ja jäte • kuitu- ja pastalietteet • jätevedenpuhdistamojen lietteet • puujäte • muut jätteet *) *) 146 600 24 200 64 200 2 100 1 700 39 500 1 200 13 600 -8 1 -1 t t t t t t -6 18 -8 -16 -2 -15 t(S) t(S) t(NO2) t Mt 1 -2 -3 15 -15 t t t t t t t t 3 lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti 1992 2012 Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt kg /tuotantotonni päästöt kg/tuotantotonni 2012/1992 31,10 5,70 3,32 0,04 0,32 1,12 1,80 2,00 1,23 1,01 478,37 88,82 70,04 9,65 0,72 0,98 0,01 0,16 0,15 1,32 0,33 0,20 0,05 192,68 10,52 32,77 -69 % -87 % -70 % -77 % -50 % -87 % -27 % -84 % -84 % -95 % -60 % -88 % -53 % COD, kemiallinen hapenkulutus BOD, biologinen hapenkulutus Kiintoaine P N AOX NOX SO2 Hiukkaset Rikkipäästöt (sellu) CO2 *) Kaatopaikkajätteet Jäteveden määrä m3 *) vertailu vuoteen 1990 Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa. Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu). 14 Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2012 Massat 1) , t Delfortgroup Tervakoski Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Mondi Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sappi Finland Oy Kirkniemi Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Pietarsaari 3) Rauma Tervasaari 4) 1) 2) 3) 4) 242 000 45 000 Paperi/ kartonki, t ISO 14001 113 000 x 60 000 x 306 000 x 55 000 x 5 000 7 711 116 000 x 552 000 1 137 79 000 190 000 107 000 312 000 13 148 343 000 216 000 227 000 192 000 202 000 x x x x x x x x x x x 4 157 000 273 000 251 000 55 000 81 000 606 000 539 000 573 000 519 000 41 000 83 000 x 234 000 234 000 x 237 000 685 000 x EMAS Ympäristöinvestoinnit yht. EUR Kaatopaikkajätteet ka-t 2) 26 659 35 000 100 000 561 000 115 000 968 000 257 000 844 000 138 000 417 000 867 000 573 000 682 000 482 000 685 000 606 000 494 000 708 000 196 000 995 000 256 000 933 000 x 3 550 000 44 654 3 949 000 205 4 x x x x x x x x x 1 324 000 611 000 3 779 000 1 962 000 502 000 961 000 x 743 000 273 000 12 037 13 155 1 314 5 838 3 544 80 1 603 3 002 x x x x x x x x x x x x x x 3 665 000 1 600 000 153 000 6 826 000 14 720 000 454 000 125 000 26 28 5 252 9 260 12 067 1 066 1 143 Sellu/mekaaninen massa/CTMP/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 2012 Tuotantoa ei ilmoiteta 15 13 643 75 8 079 6 339 1 585 75 000 444 000 113 000 419 000 250 000 1 011 000 350 000 326 000 209 000 435 000 3 900 91 385 221 Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2012 Delfortgroup Tervakoski Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Mondi Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sappi Finland I Oy Kirkniemi SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Pietarsaari Rauma Tervasaari 1) Kiintoaine, t CODCr , t P, t N, t 52 192 0,5 6,0 111 192 0,3 7 620 2336 7,0 53 86 337 0,1 21 156 446 0,4 14 9 246 88 196 44 11 112 946 207 785 543 290 98 560 0,2 1,7 1,3 1,2 1,3 0,04 0,3 10 19 11 19 12 0,9 5,9 246 500 265 349 5819 7519 73 4792 7,8 6,6 6,3 5,0 113 179 69 73 46 417 66 979 1,2 326 836 2237 2,4 16 33 281 0,8 7,8 64 1293 167 33 103 173 2316 539 720 461 2329 2293 343 8125 1223 17883 6784 8875 2431 15427 2,7 0,1 2,4 1,9 11 9,1 9,0 6,0 16,9 143 14 45 10 174 45 79 58 177 283 146 716 347 605 263 160 1748 2314 11264 8303 11734 3161 660 3,5 2,5 4,3 4,0 10 5,2 0,9 46 35 95 98 129 55 10 Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu 16 AOX, t 93 77 71 46 64 175 56 56 14 37 97 89 58 Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2012 Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1) SO2 , t(SO2) Delfortgroup Tervakoski Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Mondi Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Metsä Fibre Oy Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Powerflute Oyj Savon Sellu Oy Sappi Finland I Oy Kirkniemi SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy Heinolan Flutingtehdas Imatra Sunila Oulu Varkaus Veitsiluoto UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Pietarsaari Rauma Tervasaari 1) TRS, t(S) NOx , t(NO2) Hiukkaset, t Energian tuotannon päästöt ilmaan 1) SO2 , t(SO2) NOx , t(NO2) Hiukkaset,t 56 2,7 65 3,4 149 37 17 0,01 13 38 2,0 236 58 91 184 17 45 5,9 41 1057 953 1067 778 614 25 149 1,4 803 83 1485 602 595 361 438 20 16 41 1176 990 920 5,8 Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO2 -päästötiedot 17 259 160 20 75 63 9,1 69 140 16 2,8 122 7,0 103 187 70 79 1,2 0,7 2,3 88 2,1 6,4 71 2,0 8,5 406 88 41 368 2,0 0,2 13 353 230 7,9 120 389 39 150 174 8,7 49 72 26 336 91 704 112 331 442 74 664 384 746 47 5,1 1,0 3,2 8,2 18 7,6 247 105 1,0 1,9 39 26 406 282 9,2 194 27 1,4 4,0 153 378 10 12 38 145 192 339 411 11,0 0,2 63 30 18 4,9 10 20 25 1,1 235 10 0,2 21 322 83 19 5,8 77 49 163 108 14 93 1,7 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista vastaavat henkilöt Sähköposti Puhelin Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen [email protected] (040) 733 7235 Nokia Jenni Vainio [email protected] (040) 547 0059 Kauttua Eura Mari Pirttimäki [email protected] (050) 524 0758 Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg [email protected] (05) 210 1604 Joutseno Kaskinen Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski Board Mänttä Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Joutseno Kaskinen Kemi Kyröskoski Simpele Tampere Äänekoski Mänttä Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Mika Leino Johanna Harjula Marika Alapoikela Sirpa Eskelinen Mika Leino Sirpa Eskelinen Sari Tupitsa Juuso Nurmi Mika Leino Marika Alapoikela Johanna Harjula Sari Tupitsa [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (050) 598 8514 (040) 354 1159 (050) 464 0022 (050) 589 5100 (050) 598 8514 (050) 589 5100 (050) 598 9067 (040) 833 1728 (050) 598 8514 (050) 464 0022 (040) 354 1159 (050) 598 9067 Lohja Tero Nevalainen [email protected] (040) 776 2450 Pankakoski Lieksa Juha Keränen [email protected] (040) 575 6319 Savon Sellu SCA SCA Tissue Finland Oy Jujo Thermal Oy Kotkamills Oy Metsä Group Metsä Board Metsä-Tissue Oyj Metsä Fibre Mondi Group Mondi Lohja Oy Pankaboard Oy Powerflute Oy Powerflute Oy Kuopio Kari Koistinen kari.koistinen@powerflute.com (050) 372 1339 Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland I Oy Kirkniemi Lohja Jenni Kukkonen [email protected] (050) 598 7654 Sonoco-Alcore S.a.r.l. Sonoco-Alcore Oy Karhula Kotka Arto Lindberg [email protected] (050) 444 1377 Anjalankoski Corenso United Oy Ltd Enocell Oy Heinola Fluting Imatra Oulu Varkaus Veitsiluoto Sunilan tehdas Anjalankoski Pori Uimaharju Heinola Imatra Oulu Varkaus Kemi Sunila Heini Kukkonen Minna Kurittu Teppo Rovio Kati Manskinen Juha Oksanen Mervi Partanen Ulla-Maija Olander Hannu Nurmesniemi Terttu Heinonen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (040) 716 1563 (040) 583 6960 (040) 533 5919 (044) 742 9725 (040) 577 3498 (040) 730 0596 (040) 753 7110 (040) 089 5532 (050) 529 8512 Jämsänkoski Kaipola Kaukas Kymi Pietarsaari Rauma Tervasaari Jämsänkoski Kaipola Lappeenranta Kuusankoski Pietarsaari Rauma Valkeakoski Pia Siirola-Kourunen Pia Siirola-Kourunen Minna Maunus-Tiihonen Päivi Hyvärinen Kari Saari Eerik Ojala Harri Hiltunen [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] (040) 844 9591 (040) 844 9591 (040) 833 0323 (020) 415 2514 (040) 585 2770 (020) 414 3143 (040) 511 5372 Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj 18 Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai kilogrammaa vuodessa (kg/a). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: • Kiintoaine Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden, määrä jätevedessä Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden • BOD7 sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden • CODCr sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää • AOX Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens) • P Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raakaaineena käytetystä puusta • N Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraakaaineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: • • SO2 TRS • • • NOx CO2 Hiukkaset Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2) Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta) Päästön sisältämät kiinteät aineet Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena. 19 vastaa ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin sekä maailman ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin vastuullisesti. Metsäteollisuuden uusiutuvaan ja kierrätettävään raaka-aineeseen perustuvilla tuotteilla voidaan vähentää ehtyvien luonnonvarojen käyttöä. METSÄTEOLLISUUS B I OTA L O U D E N S U U N N A N N ÄY T TÄ J Ä M E T S ÄT E O L L I S U U S R Y P L 3 3 6 , 0 0 17 1 H E L S I N K I W W W . M E T S AT E O L L I S U U S . F I S N E L L M A N I N K AT U 13 P U H E L I N 0 9 13 2 61 H T T P : // T W I T T E R . C O M / M E T S AT E O L L I S U U S 0 0 17 0 H E L S I N K I T E L E K O P I O 0 9 13 2 4 4 4 5 M E T S AT E O L L I S U U S M E T S AT E O L L I S U U S . F I 20 Kesäkuu 2013 Metsäteollisuus kantaa vastuunsa ja parantaa jatkuvasti toimintaansa ympäristö- ja vastuullisuusasioissa. Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti. Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on myönteinen vaikutus ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta.
© Copyright 2024