Oktoberfest 2011 muotoilusta kilpailukykyä - EasyPaper
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 Magazine Oktoberfest 2011 s. 6–9 yä muotoilusta kilpailukyk 3 4 12 Aivovoimaa alueyrityspalveluihin 12 s. 10 14 Kolumni Hiljainen tieto talteen ”Aletaanko Yhteistyökumppaneita löytää Partnerbookista avoimiksi?” s. 11 Biodieseliä saa kohta Kemistä Lapin teollisuusstrategia keskittyy luonnonvaroihin Yritysten vastuu turvallisuusvalmiuksista kasvaa Pääkirjoitus | Kimmo Hei kka Jännitys tiivistyy Tietokatu 6, 9460 0 Kemi Puh. 0207 691 99 0 Fax 0207 691 99 9 Palvelemme mape klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI •2,5 km Kemin kes kustasta pohjoise en TILAT •toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöast e 85 % (05/2011 •uusia toimitiloja ). suunnitteilla 2 67 0 m2 •rakennusoikeutt a 13 000 m2 YRITYKSET •40 yritystä tai yht eisöä •työllistävät noin 500 henkeä •toimialat: - teollis uuspalvelut - elektr oniikka - tietotekn - ympäristötekn ologia - yritys- ja iikka koulutuspalvelut - kylmä- ja talvite knologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tar joavat: - toimistotilat alk aen 15 m2 - laboratorio- ja tes taustilat - tuotanto- ja var astotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalve lut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kong ressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (24 hlö), 4 neuvotteluh (10-17 hlö), ravint ola, sauna. Käyte uonetta, ttävissä mm. multim projektorit, video neuvottelulaitteet ediaja langaton Intern Ravintola Sensoriss et yhteys. a kokoustarjoilut, bu T:mi Pynnönen Minna tarjoaa louna ffet-tarjoilut ja juh at, latarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalv elut, infokeskuksen pa otto ja neuvonta, kulunvalvonnan seu lvelut, vieraiden vastaanranta ja raportoin palvelut, sanomati, kahvioja aikakauslehde t, kuntosalin. Yrityskehityspalv elut •Kemi-Tornio alu eyrityspalvelut: sta rtti, hautomo, kas • Innovaattori Yri vu tyshautomo • WelCome -paket ti Tutkimus- ja kehit yspalvelut • Kemi-Tornion am mattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Kemi-Tornion am mattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketa lous ja tietojenkäsitt ely •Ammattiopisto Lappia, Palveluja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMI NTA YLEISTÄ •Tehtävänä on pa lvella alueen yrityks iä toiminnan avulla yhteistyössä tausta tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden •Vuosi 2009: 3,2 kanssa milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHM ÄT JA -LABORATO RIOT •Optisen mittaust ekniikan laborator io - Konenäkö, ha hmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja vis uaalinen ohjaus - Näkyvä valo, inf rapuna ja röntgen •Kunnossapito - Kunnossapido n prosessit ja tiedo nhallinta - Eri teknologioid en soveltaminen kunnossapitoon •Materiaalien käy tettävyys - Erilaisten mater iaalien käytettävyys - Muovaus ja liitt äm - Soveltuvuus eri inen käyttötarkoituksiin •Palvelutoiminta Testaus- ja mikro elektroniikkalabo ratorio - Sähköinen tes taus ja karakteriso inti - Materiaalitesta us ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemuk seen perustuvat toimeksiannot •Muu toiminta - Alueen yrityst en tarpeiden mukaa n tapauskohtaise toteutettavat tut sti kimus ja kehittämi shankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Puh. 040 543 0249 Seppo Saari , seppo.saari@tok em.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällik kö Tapio Keskima ula Puh. 0400 292 38 6 Pohjois-Suomen investointibuumi jatkuu. Uusia tietoja investointisuunnitelmista ja -päätöksistä tipahtelee joka kuukausi. Heinäkuun helteillä tuli erityisesti kemiläisiä piristävä uutinen: Metsäliiton ja Vapon biodiesellaitos sijoitetaan Kemin Ajokseen sataman välittömään läheisyyteen. Äänekoski jäi kisassa toiseksi. Vaakakupissa painoi erityisesti Kemin hyvä logistinen sijainti. Toki matkan varrella on vielä pieniä mutkia: tarvitaan NER 300 -päätös Brysselistä (tuki innovatiivisille uudistuville energiateknologioille) ja lopullinen investointipäätös omistajien toimesta. Forest BtL -tehtaan suunniteltu tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa ja sen polttoaineteho on noin 500 MW. Raaka-aineeksi on suunniteltu puubiomassaa. Tämä merkitsee runsaasti ilonaiheita muillekin kuin kemiläisille. Raaka-aineen hankintaa ja kuljetukseen tulee syntymään satoja uusia työpaikkoja ympäri Pohjois-Suomen. Samalla, kun huomioi Rovaniemellä muutama viikko sitten leivotun päätöksen rakentaa Mustikkamaan energialaitos (225 MW), niin puubiomassan hankintaan liittyvien työpaikkojen lisäys tulee olemaan todella merkittävä. Lisäksi on todettava positiivisesti, että erityisesti Etelä-Lapin risukot saavat kyytiä ja metsän omistajille on luvassa lisätuloja. Myös pohjoisen kaivoshankkeet etenevät reippaassa myötätuulessa. Lähimpänä Outokumpu investoi Kemin kaivokseen Tornion terästehtaan laajennusten rinnalla. Sodankylän Kevitsassa rakennetaan n. 500 henkilön voimin First Quantumin monimetallikaivosta. Northland Resources puolestaan rakentaa rautakaivosta heti rajan taakse Pajalaan ja valmistelee samanaikaisesti Kolarin Hannukaisen rauta-kulta-kuparikaivoksen avaamista. Erityisesti sodankyläläisiä jännittää mahdolliset Anglo Americanin kaivosuutiset toivottavasti tulevan talven aikana. Lukuisia erilaisissa selvitysvaiheissa olevia hankkeita on meneillään ympäri Pohjois-Suomea. Pohjoisen investointipäätöksistä suurin, Fennovoiman ydinvoimalan sijoittumispäätös, antaa vielä odottaa. Korkein hallinto-oikeus antanee päätöksensä kaavavalituksista syyskuun loppuun mennessä ja Fennovoimalla on mahdollisuus päättää sijoittumisesta muutamassa viikossa tämän jälkeen. Tämän lehden ilmestyessä saattaa olla selvillä korkeimman hallinto-oikeuden kanta, ehkä enemmänkin. Vuosien valmistelun ja odottelun jälkeen on todellakin päätösten aika. Monien Fennovoiman alihankkijoiksi tähyävien yritysten näkökulmasta ei ole ratkaisevaa merkitystä kummalle paikkakunnalle laitos sijoitetaan. Ne, jotka ovat kilpailukykyisiä toimittajia Simossa, ovat sitä myös Pyhäjoella. Tärkeintä on, että päätös saadaan ja hanke etenee. Pyhäjoen Hanhikivi vai Simon Karsikko? - Siinäpä vasta kysymys! 3 | 2011 Julkaisija Päätoimittaja Toimitus: Suunnittelu ja toteutus Paino Paperi Digipolis - Kemin Teknologiakylä Kimmo Heikka Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Avalon Oy, Kemi Kalevaprint Oy Galerie Art Silk 150g/m2 Hiljainen tieto talteen Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan henkilökohtaista tietoa, jota voi olla vaikea jakaa. Hiljainen tieto on kokemukseen perustuvaa tietoa, jonka halutaan säilyvän yrityksessä esimerkiksi henkilön vaihtuessa. Hiljaiseen tietoon liittyvät ongelmat ovat nyt ajankohtaisia monissa teollisuusyrityksissä, koska niistä lähtee seuraavien vuosien aikana paljon asiantuntijuutta pois muun muassa eläköitymisen vuoksi. Henkilökohtaisen kokemusperäisen tiedon esille tuominen on pohjana uuden tiedon syntymiselle. – Hiljainen tieto on sidottu kiinteästi ihmisten toimintaan, menettelytapoihin, rutiineihin, arvoi- hin ja tunteisiin. Se on siis henkilökohtaista tietoa, jota voi olla vaikea tuoda esille ja jakaa, KemiTornion ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Leena Parkkila valottaa asiaa. – Eksplisiittinen eli käsitteellinen tieto on tarkkaan määriteltyä. Sitä voidaan prosessoida ja tallentaa suhteellisen helposti. Se esitetään esimerkiksi käyttöohjeiden muodossa, toimintaa ohjaavina sääntöinä tai vaikka kokousmuistioina. – Kun hiljainen tieto muutetaan eksplisiittiseksi tiedoksi, siitä tulee laajemman ihmisjoukon voimavara. Mutta kuinka hiljainen tieto muutetaan konkreettiseksi? ja Tekes (EAKR) ta rahoittaa et nk ha lu. Cou TA IM mattikorkeak mi-Tornion am Ke i no di or ko essa ovat aneina hankke Yrityskumpp Chrome Oy, pu Oyj, Outokum i kk uu ar ut Etteplan Oyj. Ra , Solteq Oyj ja Ab e ic rv Se 1. Oy Botnia Mill 10-31.12.201 etaan 1.1.20 ut te to ke an H Kokemukset konkreettisiksi ohjeiksi Hiljaisen tiedon keruumenetelmiä Parkkila on tutkinut jo opinnäytetyössään. Menetelmä ehdotus on nyt käytössä IMTAC-hankkeessa. – IMTAC-hanke tutkii hiljaisen tiedon hallintaa ja hyödyntämistä teollisuuden kunnossapidon mittaustekniikoiden kehittämisessä ja organisaatioiden toiminnassa. Tärkeää on saada kokemusperäinen tieto työohjeiksi ja kuviksi. Tavoitteena on tunnistaa ja konkretisoida hiljainen tieto SECI-menetelmää soveltaen. Aluksi hankkeessa mukana olevissa yrityksissä määriteltiin kehityskohteet, tehtiin henkilöhaastattelut ja pidettiin sovelletut GOPP-työpajat. Edellä mainituista toimenpiteistä saatu tieto tullaan analysoimaan hyödynnettäviksi tuloksiksi. – Organisaatiossa kertyy työntekijöille paljon tietoa, jota ei ole dokumentoitu. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten oleellinen ja tarpeellinen tieto saataisiin kerättyä kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. – Tavoitteena on luoda yrityksille kopioitava toimintamalli siihen, kuinka hiljaista tietoa voidaan kerätä ja jalostaa käytäntöön myös jatkossa. Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 3 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Yhteistyökumppaneita löytää Partnerbookista Yhteistyöverkostojen avulla toimimisella on monella yrityksellä jo pitkät perinteet. Partnerbook on muun muassa LVI-Vanhatalo Oy:lle seuraava askel verkostojensa tiivistämisessä. LVI-Vanhatalo Oy on Torniossa toimiva perheyritys, jonka Jouni Vanhatalo perusti vuonna 1982. Toiminta on pitänyt sisällään LVI-alan töitä asennuksista ja urakoinnista tarvikemyyntiin jo yli 25-vuotta. – Rakentaminen on muuttunut paljon vuosien aikana ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Minun urani aikana ei ole kertaakaan puhuttu näin isoista hankkeista kuin nyt. Kun sidomme kokemuksemme yhteen, meidän pitäisi pärjätä kirkkaasti kovassakin kilpailussa, toimitusjohtaja Jouni Vanhatalo miettii. – KVP-periaatteinen eli kokonaisvaltainen rakentaminen tuli mukaan meidän toimintaamme jo yli kymmenen vuotta sitten. Kun monen alan toimijat yhdessä lähtivät kehittämään ajatusta yhteiseksi hankkeeksi, voitiin tarjota kustannustehokas kokonaisuus tilaajan avuksi kukin omaa ammattitaitoaan hyödyntäen. Tänä päivänä tällainen toimintamalli on monelle yritykselle elinehto. Työkalu verkottumiseen Vanhatalo näkee, että valmiin paketin ostaminen on asiakkaalle helpompaa. – Esimerkiksi, kun teemme teollisuuden vuosisopimuksia, yhdessä olemme kilpailukykyisempiä suurten toimijoiden rinnalla. Ja tarjousta tehdessämme olemme jo valmiiksi miettineet kumppaneidemme kanssa kuviot selviksi. Monesti julkisissa hankinnoissa pyydetään tarjousta myös suunnittelusta. Kun käytämme oman verkoston osaajia, suunnittelija on kiinteä osa toteutusta ja mahdollisesti jopa muutaman tunnin ajomatkan päässä kohteesta. Näin suunnittelija saadaan paikan päälle katsomaan, miten homman tulisi mennä. Vanhatalon mielestä Kemi-Tornio-alueella on suhteellisen pienet kuviot ja tekijät tuntevat toisensa. Tämä helpottaa yhteistyötä. – Tunnemme toistemme toimintatavat ja näin työskentely ja kohteiden tarjoaminen yhdessä on helpompaa. Mutta uskottavuus paranee vain näkymällä edustavasti. Tässä Partnerbook on Vanhatalon mielestä hyvä väline. – Partnerbook on hyvä työkalu yhteistyöhankkeita ajatellen. Sen kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä edes hoksattu. – Lapissa on nyt käynnissä isoja hankkeita. Yhdessä voisimme saada näiden hankkeiden toteutuksesta isomman siivun tänne meille. Täältä löytyy ammattitaitoa ja sitä yhdistämällä pystymme tarjoamaan valtaviakin kokonaisuuksia. Mutta yhteistyön tekeminen vaatii toimivia työkaluja myös yhteydenpitoon ja verkottumiseen, Vanhatalo muistuttaa. 4 Digipolis Magazine Teksti: Kati Klaavuniemi Partnerbookista löytyy jo 180 kumppania Heavy High Tech Partnerbook on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka tukee yritysten ja organisaatioiden verkostoitumista sekä heidän palvelujensa markkinointia. Verkosto kasvaa ja laajenee koko ajan. Partnerbook-verkkopalvelun kautta yritykset ja yhteisöt pääsevät helposti hyödyntämään sosiaalisen median eri ulottuvuuksia markkinoinnissaan ja rekrytoinnissaan. Verkostoituminen onkin todettu tärkeäksi asiaksi ja mukana onkin jo yli 180 yritystä ja tahoa. Partnerbook on hyvä paikka olla näkyvillä. – Tällä hetkellä yritysten profiileja kaikista yritys-, kunta- ja yhteisöprofiileista on noin 160. Kemistä mukana on noin 40 ja Torniosta 30 yritystä. Se tarjoaa mahdollisuuden hakea sopivia kumppaneita oman liiketoiminnan edistämiseksi, Partnerbookin markkinointipäällikkö Antti Pietilä kertoo. Ajankohtaista nyt! Kemin Digipolis Oy:n toimisto on muuttanut. Uusi osoite on Tietokatu 6 eli Studiotalo. • Kemi-Tornion alueyrityspalveluiden yrityskehittäjänä on aloittanut Hannu Markkula. Markkulan tavoittaa [email protected] ja numerosta 0400 772 904. Kultaryntäys ennen ja nyt Kullanhuuhdonta oli Ivalojoen ensimmäisen kultaryntäyksen aikana (1869 – 1900) niin tärkeä elinkeino, että siitä pidettiin virallista tilastoa. Huippuvuonna 1871 Ivalojoesta huuhdottiin 56,7 kiloa kultaa, keskimäärin 2,89 grammaa huuhtojaa kohti päivässä. Kullanhuuhdonta- ja muita vanhoja tilastoja voi tutkia Doriajulkaisuarkistossa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen vuosituotanto on noin 5000 kiloa. Lähde: Tilastokeskus ja Agnico-Eagle Mines Kemi ottaa palvelun käyttöön laajasti Partnerbookiin on tehty sovellus myös kuntien julkisia pienhankintoja varten. Sovelluksen tarkoituksena on nopeuttaa hankintojen tekemistä ja julkaisua kaupungin internet-sivuilla. Kemin kaupungin tavoitteena on, että sen kaikki tulosalueet käyttävät pienhankinnoissaan Partnerbook-verkkopalvelua ensi kesään mennessä. Kaupunki on jo testannut palvelua. Varsinkin aloittavilla yrityksillä on ollut tähän mennessä todella vaikeata päästä mukaan pienhankintojen kilpailutukseen. Partnerbookin ansiosta se on jatkossa mahdollista. – Lähtökohtana on, että yhä useammat yritykset löytäisivät toistensa tarpeet ja tarjoaisivat tuotteitaan ja palvelujaan. Tavoitteena on saada mukaan 300 tahoa vuoden loppuun mennessä ja uskon, että siihen myös päästään, Pietilä summaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 5 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi 6 Digipolis Magazine Kuvat: Kati Klaavuniemi ja Digipolis | Teksti: Kati Klaavuniemi Muotoilusta kilpailukykyä Palveluista ja tuotteista voidaan tehdä helpommin lähestyttäviä ja käytettäviä muotoilemalla. Hyvin muotoiltu tuote tai palvelu voi olla kilpailutekijä muuttuvilla markkinoilla. Muotoilulla voidaan parantaa tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta, tekemällä ne ymmärrettäviksi. Parhaiten menestyvien tuotteiden suunnittelussa muotoilijat ovat olleet mukana alusta alkaen ideoimassa, miettimässä ja testaamassa uusien tuotteiden käytettävyyttä ja lopulta suunnittelemassa niille yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa uutta ilmiasua. Muotoilun avulla ideat voidaan tuotteistaa viimeistellysti. Mutta myös palveluita voidaan muotoilla. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Siinä keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen kehittäminen siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että on helppo käyttää. Tuotteiden lisäksi muotoillaan palveluita ja käyttöliittymiä, jopa strategioita. Heavy High Tech Arctic Design Maraton -kilpailussa muotoilun avulla haetaan mukana oleville yrityksille ratkaisuja, jotka toimivat muille pohjoisen yrityksille esimerkkeinä, kuinka muotoilulla voidaan parantaa toimijoiden kilpailukykyä. Yritysten toimeksiannot kilpailun aiheena Heavy High Tech Arctic Design Maratonissa huippumuotoilijoiden tutoroimat monialaiset opiskelijatiimit valmistelevat ehdotukset muutaman yrityksen antaman palvelun tai tuotteen muotoiluhaasteen pohjalta. Ehdotukset esitellään yleisölle, joka valitsee mielestään parhaan Arctic Design -kriteerit täyttävän ehdotuksen. Toimeksiannon antaneet yritykset päättävät myös, jatketaanko töitä loppuvuoden ajaksi prototyyppien tekemisellä. – HHT Arctic Design Maraton jalostettiin Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin pohjalta yhdistämällä näiden parhaita käytäntöjä, kertoo Rovaniemi Design Weekin konseptin kehittäjä ja HHT Arctic Design Maratonin kehittämisessä mukana ollut Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ -yrityksestä. – Viime vuonna toteutimme ensimmäisen HHT Design Maratonin ja nyt siis konseptia sovelletaan jälleen samoissa merkeissä. Kilpailu on sekä opiskelijoille että yritysten edustajille prosessi, jonka tuloksena oppilaat saavat aimo annoksen aitoa työkokemusta ja yrittäjät aivovoimaa haasteisiinsa. – Opiskelijoille tämä on varsin intensiivinen tapa työskennellä, mutta samalla suuri mahdollisuus. Harvoin opiskelija pääsee jo opiskeluaikana käsiksi tällaisiin aitoihin haasteisiin monialaisissa tiimeissä huippumuotoilijoiden ohjauksessa. Muotoilu muuttuu ja muuttaa maailmaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 7 Töiden tulokset esillä 13.10 HHT Oktoberfestillä Voittajatyö jää elämään Kilpailussa on mukana 6 ryhmää eli yhteensä 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Lappiasta, Lapin ammattiopistosta ja Lapin Yliopiston teollisen muotoilun laitoksesta. Jokaisen ryhmän ydin on yrittäjä, jonka toimeksiantoon ryhmä pureutuu. Mukana olevat yritykset ovat Wixu Saneeraus Oy, Test World Oy, Oulun yliopisto, Mobile Marking Oy, Faumek Oy ja MH Pool Oy. Kilpailu starttasi 14.9. Kick Start -tilaisuudella – Viime vuonna yleisö valitsi Paakkola Conveyorsin tiimin ehdotuksen parhaaksi työksi. Ideaa on kilpailun jälkeen jatkokehitelty ja se on menossa nyt tuotantoon. Myös muita ideoita on jatkettu. Aika arvokas tulos sekä opiskelijoille että myös yrityksille, Tahkokallio muistuttaa. Kuukauden mittaisen muotoilu maratonin huipentuma on 24 tunnin ”loppukiri”, jossa huippumuotoilijat ovat mukana sparraamassa tiimejä ja yrittäjiä. 8 Digipolis Magazine Jo viidennen kerran järjestettävän kutsuseminaarin teemana on Arktinen muotoilu ja tuottavuus teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Heavy High Tech Oktoberfest 2011 -tilaisuudessa tiimit esittelevät työt yleisölle, joka valitsee parhaat. Tilaisuuden muotoilun puheenvuoron pitää ED-Design -muotoilutoimiston hallituksen puheenjohtaja ja Kansainvälisen muotoilujärjestön ICSID:n hallituksen jäsen Tapani Hyvönen. Tapani Hyvönen on tunnettu teollisen muotoilun uusien suunnittelumetodien uranuurtajana. – ED-Design, yksi suurimmista muotoilutoimistoistamme, tekee teollista muotoilua muun muassa Valtran traktoreita ja kulutuselektroniikkaa kännyköistä televisioihin. Hyvönen on tämän alan huippuja Suomessa ja kansainvälinen muotoiluvaikuttaja. Hänestä ammennamme varmasti kaikki, Tahkokallio pohtii. HHT Oktoberfestin Porinafoorumissa puolestaan tutustutaan eri toimialojen edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Design-ständillä yleisö voi tutustua HHT Design Maratonin töihin. Oktoberfest 13.10.2011 klo 13–20.30 HEAVY HIGH TECH – GATEWAY TO ARCTIC INNOVATIONS TEOLLISUUSSEMINAARI & OKTOBERFEST 2011 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tekniikan juhlasali, Digipolis, Tietokatu 1. Menestystarinat - milloin ja miten asiakkaan odotukset täytettiin hienosti tai ylitettiin 13.00 Tilaisuuden avaus • Kemin Digipolis Oy, Kimmo Heikka, toimitusjohtaja Palveluun voi tutustua osallistumalla • Kemi-TornionlaaksonPartnerbook koulutuskuntayhtymä Leipälä, johtaja RoadLappia, Show Pentti –tapahtumiin • Outokumpu Tornio Works, Hannu Hautala,www.partnerbook.fi johtaja tai klikkaamalla • Tapojärvi Oy • Stora Enso Veitsiluodon tehtaat, Juha Mäkimattila, Partnerbook Road Show paikallisjohtaja paikkakunnat: • Fennovoima, Timo Kallio, tekniikka- ja rakentamisjohtaja Kahvitauko 6.6. Tromsö • 7.6. Narvik • 8.6. Kiruna • 10.6. Luleå • 21.6. Skellefteo • Jukka Jalonen, Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja • ED-design, Tapani Hyvönen, hallituksen puheenjohtaja Heavy High Tech Arctic Design Maratonin muotoiluehdotusten esittely, Partnerbookin julkistamistilaisuudessa Kimmo Heikka muistutti, voittajan valinta ja palkitseminen että jo 90-luvulta saakka Kemin Digipoliksen tehtävänä on ollut järjestää asiakkailleen kontakteja. Internetammattilaismuotoilijoiden on muuttanut tapaa toimia, vaikka tehHHT Arctic Design Maratonissa tutoroimat monialaiset tävä on edelleen sama. opiskelijatiimit valmistelevat ehdotukset yrityksen antaman palvelun tai tuotteen - Yhteistyössä eripohjalta. toimijoiden kanssa onesitellään kehitetty Partnerbook, tulee mielestään muotoiluhaasteen Ehdotukset yleisölle, jokajoka valitsee olemaan Arctic oiva työkalu luomisessa ja ylläpitämisessä, parhaan Designkontaktien Maraton -kriteerit täyttävän ehdotuksen. Heikka muistutti. Partnerbook palvelussa on kolme ryhmää: teollisuus- ja palvelualan 17.15 Porinafoorumi ja buffettarjoilu yritykset, julkinen sektori sekä easy living, johon kuuluu muun muassa ravintola- jaoppimiskeskuksen matkailualan toimijoita. Siirtyminen aulaan, jossa esittelyständeillä on mahdollisuus Länsipohjan yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta ontoimitilatarjontaan, puhunut tutustua mm. Kemi-Tornion alueyrityspalveluihin, Digipoliksen Partnerbookia maailmalle ja kehui sen valloittavan kohta myös Venäjän. Partnerbookiin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan sekä Partnerbookin markkinointipäällikkö Antti Pietilä totesi, että sopimukArctic Design Maraton -caseihin. Poristaan buffettarjoilun ja viihteen kera. sia on tehty jo ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Tavoitteena on saada mukaanTilaisuus 400-500 yritystä vuoden loppuun mennessä. 20.30 päättyy - Palvelun sisällön tekevät yritykset ja hankkeet itse, mutta se on myös Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 9 Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Aivovoimaa alueyritys palveluihin Kesäkuun alusta asti Kemi-Tornion alueyrityspalveluiden toisena yrityskehittäjänä on toiminut Hannu Markkula. Urheilullinen mies tuntee juridiikan ja harrastaa dekkareita. Tyrnävältä kotoisin oleva Markkula on kotiutunut Tornioon Rovaniemen kautta. – Opiskelin Lapin yliopistossa oikeustiedettä. Ensin olin töissä asianajotoimistoissa, myöhemmin auskultoin käräjäoikeudessa varatuomariksi ja menihän sitä vuosi Vaasassakin lääninoikeuden esittelijänä ja lääninveroviraston verotarkastajana. Perhe palasi vaimon kotiseudulle Tornioon vuonna 1996. Vuonna 2008 aloitettua Kemi-Tornio alueyrityspalvelua voivat käyttää hyväkseen alueen kaikkien kuntien (Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola) pk-yritykset toimialasta riippumatta. Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden isäntänä toimii Kemin Digipolis Oy yhteistyössä Team Botnia Oy:n kanssa. Lisäksi yrityspalvelua tukevat Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. Tavoitteena on vakiinnuttaa Kemi-Tornio alueen yhteinen pk-yritysten palvelutarjonta, joka toimii läheisessä ja luottamuksellisessa yhteistyössä yritysrahoittajien ja muiden yrityspalvelutoimijoiden kanssa. 10 Digipolis Magazine – Toimin seitsemän vuotta Torniossa Kansaneläkelaitoksessa erilaisissa tehtävissä, kunnes sitten perustin oman lakiasiaintoimiston. Markkula on toiminut viimeiset viisi vuotta ennen Digipolikseen siirtymistään yritysjärjestelyiden erityisosaajan Mergertum Oy:n palveluksessa. – Kokemusta erilaisista yrityskaupoista ja yritysjuridiikasta on kertynyt vuosien varrella. Voinkin olla yritysten apuna monenlaisissa asioissa yritysten toimintaan liittyen. Kemi-Tornio alueyrityspalvelun tyypillisiä asiasisältöjä ovat • Innovaatioprosessien ohjaus; miten idean voi hyödyntää • Markkinaselvitykset ja niiden organisointi; kilpailutilanne, asiakkaat • Kilpailukyvyn analysointi; tuote, palvelu, tekniikka, logistiikka • Liiketoimintasuunnitelman ohjaus yleensä; kenelle-mitä-miten • Tulos- ja rahoitusennusteet; myyntiennuste, kustannusrakenne • Toimintaympäristöön liittyvät kysymykset; tilat, kalusto, verkosto • Yritystoiminnan erilliskysymykset; sopimukset, taloushallinto • Yrityksen perustamisen tai omistusmuutosten ohjaus Asiasisällöt ovat painottuneet erityisesti seuraaviin palvelutehtäviin Kehittämishankkeiden ohjaus Rahoitussuunnittelu ja -hakemukset Asiantuntijapalveluiden organisointi Kokemus yritysten käyttöön Vaikka Markkula on uusi kasvo Digipoliksessa, alueen yrityskenttä ja työtavat ovat hänelle jo tuttuja. – Työ on pitkälle tiimityötä, joten yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa palvellaan hänen kaikissa kysymyksissä, lähestyy hän sitten ketä tahansa. Tapauksia pohditaan yhdessä, tällöin voidaan yhdistää eri henkilöiden ammattitaidot. Markkula kertoo, että hänestä on antoisaa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja hän uskookin, että tuleva ei tuo tullessaan kahta samanlaista työpäivää. Näissäkin tehtävissä kaivataan psykologista silmää. Mutta paineet 45-vuotias jo lukioikäisten lasten isä purkaa liikunnan merkeissä. – Pelaan sailbandya, lenkkeilen ja uin. Kyllä se liikunta on se henkireikä, joka saa pään taas toimimaan. Toinen intohimoni on pohjoismaiset dekkarit. On tullut kahlattua monenkin tekijän koko tuotanto. Se on sellaista vastapainoa arkisille asioille. Digipoliksen osaavaan joukkueeseen oli Markkulan mukaan helppo tulla. – Tällä hetkellä kaikkialla on hieman odottava tunnelma. Suurhankkeet ja niiden kohtaloiden ratkaisut mietityttävät vähän kaikkia ja niiden mahdollinen realisoituminen tulee näkymään meidänkin työtilanteessamme. Mutta olemme jo varautuneet kaikkeen - kävi niin tai näin, Markkula muistuttaa. Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p. 040 1974 158 [email protected] Hannu Markkula Yrityskehittäjä p. 0400 772 904 [email protected] Markku Helamo Yrityskehittäjä p. 040 546 8652 [email protected] Alueyrityspalvelun yhteystiedot www.kemitornioypalvelu.fi Aletaanko avoimiksi? Sosiaalinen media on ollut pinnalla jo kauan. Se on jo niin vakiintunut, että sosiaalisessa mediassa aktiivisesti mukana olijat haluaisivat jättää jo koko termin pois. Moniko tosiaan puhuu enää ”uusmediasta”, joka oli vielä hitti 2000luvun vaihteessa. Totuus on nyt se, että koko internet on muuttunut yksipuoleisesta julkaisemisesta ihmisten väliseksi vuoropuheluksi. Käytetään nyt tässä kirjoituksessa kuitenkin vielä hetki sanaa ”sosiaalinen media”. Tämä internetin muutos vaikuttaa myös yritysmaailmassa. Enää ei riitä, että yrityksellä on verkkosivusto, vaan digitaalista markkinointia täytyy ajatella laajempana kokonaisuutena. Verkkosivusto on toki tärkein kivijalka, joka toimii kaiken keskiönä. Se on kuitenkin yleensä aika hiljainen lintukoto jos yritys a.) ei osallistu aktiivisesti sosiaalisessa median palveluissa b.) tarjoa sisältöjä, joita halutaan jakaa ja suositella eteenpäin c.) näy hakukoneissa. Digitaalisen markkinoinnin maailma on muuttumassa niin, että jopa hakukonenäkyvyyskin perustuu vähitellen yhä enemmän kohtaan a ja b. On yrityksiä, jotka luottavat hakukonemarkkinointiin, mutteivat usko sosiaaliseen mediaan. Nyt kannattaa alkaa vähitellen uskomaan. Google Plus on kovassa nousukiidossa. Se on kasvanut jopa Facebookiakin nopeammin. Palvelu avattiin kesäkuussa 2011 ja se saavutti 25 miljoonaa käyttäjää jo ensimmäisen kuukauden aikana, vaikka toimikin privaattina betana ja sisään pääsi ainoastaan kutsulla. Google Plussassa oman sosiaalisen verkoston +1 -painikkeen painamiset vaikuttavat nyt Googlen tarjoamiin hakutuloksiin. Tulevaisuuden trendi vaikuttaa aika selvältä. Verkostot korostuvat entisestään perinteisen hakukoneoptimoinnin kustannuksella. Suunnitelmallisuus on kaiken markkinoinnin perusta, niin myös sosiaalisessa mediassa. Mitä tavoitellaan, mitä verkostoja käytetään, kenelle niissä viestitään, millaisilla sisällöillä, millä äänensävyllä ja kuinka usein. Miten vastataan negatiivisiin palautteisiin, vai vastataanko ollenkaan. Miten tavoitteita mitataan... Osaava ja kokenut kumppani voi kertoa mahdollisuuksista, auttaa suunnitelman tekemisessä ja mittareiden määrittämisessä, mutta valitettavasti vastuu viestinnästä on hankalaa ulkoistaa. Aktiivinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa vaatii osaavia resursseja, jotka tuntevat yrityksen läpikotaisin. Jos tällaista osaamista ei ole käytettävissä niin vaihtoehtoja on a.) opetella tuntemaan sosiaalisen median ympäristö tai b.) opetella tuntemaan yritys. Monessa tapauksessa on helpompaa opetella tuntemaan yritys ja siksi sosiaalinen media onkin synnyttänyt mm. Online Community Managerien ammattikunnan tekemään sosiaalisen median markkinointia. Tässä imussa myös muut yrityksen viestinnästä vastaavat voivat opetella vähitellen sosiaalisen median maailmaa. Yrityksen kannattaa olla tänä päivänä avoin, jakaa tietoa ja kertoa osaavansa asioita. Vaikka meille suomalaisille on vaikea kehua itseään, niin tuohon suuntaan on vain kehityttävä, koska muukin maailma kehittyy. Avoimuus ja pieni hyvällä maulla tehty henkseleiden paukuttelu poikii kiinnostusta ja saa aikaan yleensä myös lisää kysyntää. Yrityssalaisuuksia ei tietysti kannata jakaa, mutta kannattaa tarkkaan pohtia mikä on lopulta salaista. Tervetuloa nykyaikaiseen internettiin. Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia http://digimoguli.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 11 Kuvat: Shutterstock | Teksti: Kati Klaavuniemi Biodieseliä saa kohta Kemistä Metsäliiton ja Vapon suunnitteleman biodieseltehtaan esiselvitystyö etenee. Tehtaan mahdolliseksi sijoituspaikaksi tarkentui Kemin satamasaari Ajos. Metsäliiton ja Vapon omistama Forest BtL -projekti selvitti neljä eri vaihtoehtoa Biodieseltehtaan sijoituspaikaksi, joista kahdelle tehtiin myös ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Suomalaisista paikkakunnista mukana oli Kemin lisäksi Äänekoski, Ruotsista Jönköping ja Virosta Kunda. Kemin ja Äänekosken tehdasalueiden laitoksista on jo tehty ympäristövaikutusten arviointi. Nyt käynnistyy YVA Kemin Ajoksesta, joka sijaitsee aiemmin kohteeksi kaavaillun Metsäliiton Kemin tehdasalueen ulkopuolella. Kemin Ajos osoittautui tarkasteluissa edulliseksi sijoituspaikaksi logististen etujensa vuoksi niin raaka-aineen kuin lopputuotteidenkin näkökulmasta. Osapuolten mukaan nyt tarkasteltavan laitoskonseptin etu on sen monistettavuus ja riippumattomuus muusta teollisuustuotannosta. Puuperäiset polttoaineet olisivat biodieselin pääraaka-aineet Ajoksessa. Ruokohelpi ja moni muukin bioraaka-aine käy tuotantoon. Turve oli mukana aiemmin laadituissa YVA-arvioinneissa, mutta se jäänee vähäisempään asemaan mahdollisesti toteutuvassa laitoksessa. Laitos voisi valmistuttuaan tuottaa vuodessa puuraaka-aineesta noin 100 000 tonnia talviolosuhteisiinkin sopivaa biodieseliä sekä lisäksi biojakeita. Investointi tuotantolaitokseen olisi 500 miljoonan euron luokkaa ja se työllistäisi ehkä 200 henkeä. Aikataulu on vielä auki, sillä yhteiskunnan ja EU:n mahdollinen tuki hankkeelle selviää vasta ensi vuoden lopulla. Metsäliiton ja Vapon omistaman Forest BtL -projektin esiselvityksessä oleva biodieselhanke on yksi kolmesta hankkeesta, jotka Suomen työja elinkeinoministeriö on toimittanut Euroopan komissiolle EU:n rahoituksen hakijana. Lapin teollisuusstrategia keskittyy luonnonvaroihin Lapin teollisuuden perustana on tulevaisuudessa lappilaiset luonnonvarat, joista saadaan korkean jalostusasteen tuotteita eettisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lappiin on tarkoitus synnyttää vuoteen 2030 mennessä teollisuus-, kaivos- ja energiasektorille yhteensä 3000 uutta työpaikkaa. – Lähdemme Lapin teollisuusstrategiassa siitä, että suurten teollisuusyritysten ja meneillään olevien jättimäisten hankkeiden ympärille rakentuu pienempää palvelu- ja konepajateollisuutta. Kysyntää on myös teollisuutta tukeville teknologiapalveluille, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta toteaa. Teollisuusstrategiassa painotetaan sitä, että työpaikkoja syntyisi nimenomaan pienemmissä yrityksissä. Pk-sektori halutaan kannustaa kasvamaan ja kansainvälistymään. – Yritysten kasvua voidaan edistää muun muassa potentiaalisten markkinoiden tunnistamisella ja varmistamalla toimintaympäristö, joka tukee kansainvälistymistä. 12 Digipolis Magazine Lapin teollisuusstrategiassa korostetaan sitä, että pk-yritykset kehittäisivät ja hioisivat omaa toimintaansa Lapin alueen suurten yritysten kanssa. – Kun yritykset toimivat yhteistyössä jo kansainvälisillä markkinoilla tunnettujen alueen yritysten kanssa, niillä on valmiudet ja uskottavuutta toimia myös oman alueensa ulkopuolella ja oman alueen tunnettuja yrityksiä voidaan käyttää referensseinä myyntitilanteissa. Tuntosarvet valppaina Strategiatyössä on tunnistettu potentiaalisia kehitysnäkymiä, joita ovat Lapin alueen omat suurhankkeet, kuten kaivoshankkeet ja biovoimalat sekä niitä tukevat logistiikkaverkostoihin liittyvät hankkeet. – Myös Euroopan pohjoinen alue tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia. Kuva: Kemin kaupunki | Teksti: Teemu Kytövuori Kansainvälistyminen on paikallista ja paikallinen kansainvälistä Vastikään Lapin liiton hallituksen tasolla hyväksyttyä Lapin teollisuusstrategiaa on työstetty yhdessä eri teollisten toimialojen, koulutuksen ja tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja muiden julkisten sidosryhmien edustajien kanssa. Näiden lisäksi kysyntä muun muassa Aasian ja EteläAmerikan kasvavissa talouksissa luo uusia markkinoita. Lisäksi esimerkiksi niche-markkinoilla on tilaa lappilaisille yrityksille. Elintason kasvun synnyttämät marginaaliset markkinat eivät ole sidottuja yritysten sijaintiin. – Näiden tuotteiden volyymi on usein suhteellisen pieni, joten Lapin alueen pienemmätkin yritykset pystyvät tuottamaan niche-tuotteita tai -palveluita globaalisti, Uusisuo uskoo. Ympäristöä säästävä osaaminen on kovaa valuuttaa kansainvälisillä markkinoilla. Suomeakin voidaan pitää yhtenä mallimaista, kun puhutaan ympäristöystävällisyyttä edistävien teknologioiden ja hankkeiden edistämisestä. – Esimerkiksi Lapin energiapuumarkkinat käynnistyvät toden teolla biovoimalaitosten valmistuttua. Aika moni kokee kansainvälistymisen tarpeesta puhumisen turhaksi muoti-ilmiöksi. – Meillä on metsät ja malmit, niitä ei voi viedä halvan työvoiman maihin. Totta, mutta kansainväliset laitetoimittajat, palvelun tarjoajat ja työvoima tulevat päivä päivältä enemmän kilpailemaan paikallisesti myös täällä meidän omalla rakkaalla seutukunnallamme. Rakentaminen ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaa ovat tästä näkyvimpiä esimerkkejä. Sama ilmiö etenee kaikilla aloilla. Niin teollisuus kuin muutkin organisaatiot ovat kilpailun tiuketessa – tai puhtaasti säästösyistä kuten julkinen sektori – joutuneet ohentamaan omia organisaatioitaan. Tämän takia varsinkin isommat investoinnit on hankittava kokonaistoimituksina, mikä asettaa alueen yritykset tiukan tilanteen eteen. Jos välissä on iso kansainvälinen toimija, ostaako se alueelta vai tuoko se omat alihankkijansa mukanaan? Vai ostaako halvemmalla idästä? Vaihtoehdoiksi jää kasvaa tai verkostoitua, mutta samalla on saavutettava jokin kilpailuetu, jolla kauppa saadaan. Myös halvan työvoiman ItäEuroopassa on kovatasoista osaamista. Onneksi melkoinen osa alueen yrityksistä on menossa oikeaan suuntaan. Osalla tavoite on asetettu jo seuraavalle tasolle eli vientiin. Entäpä sitten korkeakoulut? Isot brittiläiset ja amerikkalaiset yliopistot ovat tulleet sivupistein koulutusmarkkinoille varsinkin kehitysmaissa, mutta myös monissa Euroopan maissa. Asiassahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta isoilla yrityksilläkin tahtoo olla tapana tiukkoina aikoina sulkea sivukonttoreita. Kemi-Tornion alueeltakin löytyy vuosien varrelta paljon esimerkkejä siitä, kun usein yritysostojen kautta hankittu sivukonttori on lakkautettu. Mistä sitten otetaan tekijät ja apuvoimia kehittämistyöhön? Lapin korkeakoulut ovat vastanneet tehostamistarpeeseen ja kilpailuun liittoumalla Lapin korkeakoulukonserniksi. Tähän ovat vaikuttaneet sekä opetusministeriön luomat paineet että ihan käytännön tarpeet. Itse tunnen parhaiten korkeakoulujen T&K-kenttää. Aluetta ja opetusta palveleva soveltava tutkimus kuuluu ammattikorkeakouluissakin jo perustehtävään. Voidakseen kilpailla rahoituksesta, on oltava hyvä joissakin kapeissa osaamisalueissa. Tällöin tarjonta kapenee ja tarvitaan liittoumaa, jotta alueen yritysten moninaisiin tarpeisiin voidaan vastata. Lapin korkeakoulujen sisäisen yhteistyön lisäksi K-Tamk tekee tiivistä yhteistyötä etenkin Oulun yliopiston, mutta myös monen muun suomalaisen tahon kanssa. Tekniikan osalta volyymiltaan suurin T&K-kumppani on kuitenkin Luulajan tekninen yliopisto, joka pohjaa toimintansa hyvin samantyyppisen toimintaympäristön yritysten tarpeisiin ja vieläpä samankaltaisin ajatuksin. Yhdessä me olemme myös lähteneet hakemaan sekä lisärahoitusta että osaamista täydentäviä kumppaneita Euroopasta. Tuloksena työstä on myös se, että yhdessä käynnistämämme ja johtamamme ProcessIT Europe -verkosto on saanut virallisen Centre of Innovation Excellence -aseman Artemis -teknologiayhteisössä. Nyt me pystymme yhdessä vaikuttamaan myös T&K-rahoituksen suuntaamiseen rahoitushakujen sisällä ainakin joiltakin osin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa myös matkustamista. Varsinkaan muun Euroopan kulttuureissa ei yhteistyötä synny ilman luottamusta eikä luottamusta rakenneta sähköpostilla ja puhelimella. Työhön liittyvä matkustaminen sellaisenaan tuskin ketään kauaa jaksa houkuttaa. Itse olen tänä vuonna istunut monta pitkää päivää Tukholman lentoasemahotellien neuvotteluhuoneissa: Aamukoneella Tukholman kentälle ja ilta- tai yökoneella takaisin. Itse kaupungissa kävin viimeksi 15 vuotta sitten. No – kun kansainvälistyminen arkipäiväistyy, kai se sama tapahtuu matkustamisellekin. Seppo Saari Kehityspäällikkö TkT Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu/ Tekniikan ala Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta http://some.lappia.fi/blogs/tokem-jorynaa/ Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 13 Kemi-Tornio-alueen teollisuusympäristö kasvaa ja kehittyy. Ari Soppela ja Sanna Leiviskä ovat vahvasti mukana yritysten turvallisemmassa arjessa. Yritysten vastuu turvallisuusvalmiuksista kasvaa Lapin pelastuslaitoksen organisaatiota on hiottu selkeämmäksi uuden pelastuslain myötä. Tuoreessa mallissa turvallisuuspalvelut ja pelastustoiminta on eriytetty. Valmiuspäällikkö Ari Soppela toimii välimaastossa tiiviissä yhteistyössä näihin molempiin sektoreihin. Konkreettisesti hänen työpisteensä löytyy Digipoliksen tiloista. – Työpäiväni kuluvat pitkälti tietokoneen ääressä erilaisten suunnittelu- ja valmistelutehtävien parissa, Soppela kiteyttää. Valmiuspäällikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa vastata pelastuslaitoksen turvallisuussuunnittelun, väestönsuojelun ja varautumisen valmiudesta, kehittämisestä sekä johtamisesta yhdessä pelastuspäälliköiden ja toimipaikan vastaavien kanssa. Hän tekee lähes päivittäistä yhteistyötä Sanna Leiviskän kanssa (riskienhallintapäällikkö, Lapin pelastuslaitos). Riskienhallintapäällikkö esimerkiksi valvoo, ohjaa ja laatii yhteistyössä paloasemavastaavan kanssa valvontasuunnitelmat ja raportoi toteutuneista. Laaja tehtäväkenttä Soppelan ja Leiviskän tehtäväalueena on periaatteessa koko Lappi, mutta työt ovat painottuneet pitkälti Kemi-Tornio-alueelle. – Teollisuuden, liikenteen ja asumisen riskit painottuvat tälle alueelle. Lisäksi vireillä on seutua koskettavia suuria hankkeita. Arvioitaessa yrityksen turvallisuusriskejä huomioidaan mm: 14 Digipolis Magazine • • • • • • Viime aikoina on puurrettu muun muassa sataman laajennukseen, tuulivoimalahankkeisiin ja mahdolliseen ydinvoimalaan liittyvien turvallisuusasioiden parissa. – Konkreettinen esimerkki yhteistyöstämme on esimerkiksi suuronnettomuusvaarallisten kohteiden (vuonna 1996 voimaan tullut Seveso 2 -direktiivi) ulkoisten pelastussuunnitelmien ja suuronnettomuusharjoitusten valmistelu. Molemmat pelastusalan ammattilaiset painottavat sitä, että pelastuslaitoksen tulee olla tiiviisti mukana teollisuuden riskinhallintatyössä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. – Jatkuva yhteydenpito ja yhteistyö palvelevat molempia osapuolia tavoitteiden saavuttamisessa. Turvallisuustyö osaksi arkea Ari Soppela antaa Kemi-Tornion alueen teollisuusyritysten turvallisuustyölle ja -valmiuksille yleisarvosanaksi hyvän. Petrattavaa kuitenkin löytyy. – Joskus turvallisuusasiat on ”ulkoistettu” ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ovat vain papereita viranomaisia varten, eivätkä ne näy yrityksen arjessa, hän harmittelee. Mikäli yritys on sitoutunut turvallisuustyöhön, näkyy se helposti vierailuilla ja valvontaan liittyvissä tarkastuksissa. Soppela antaa esimerkin yleisestä ideaalitilanteesta, johon jokaisen yrityksen olisi syytä pyrkiä. Sitoutuminen turvallisuuteen Onko riskit tunnistettu ja hallitaanko ne Ovatko suunnitelmat ja ohjeet kunnossa Pidetäänkö tilat turvallisena Kohteen tekniset turvallisuusjärjestelmät Huolehditaanko rakennuksen käyttäjien turvallisuusosaamisesta Kuva: Susanne Erkinantti | Teksti: Teemu Kytövuori – Turvallisuustyö kuuluu osana jokapäiväiseen johtamiseen ja työntekoon. Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan systemaattisesti. Soppela toivoo, että yritykset ovat tarkkoina tavanomaisten onnettomuuksien lisäksi myös erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisen suhteen. Sellaisiin kuuluu muun muassa pitkäkestoiset sähkö- ja tietoliikennekatkokset sekä muut vastaavat tilanteet. – Varautumalla ja suunnittelemalla ennakkoon yllättävässä tilanteessa osataan toimia oikein. Varautumalla myös vahingot jäävät pienemmiksi. Suuryrityksissä satsattu Uusi pelastuslaki tuo mukanaan paljon uutta myös yritysten ja laitosten varautumiseen erilaisiin onnettomuuksiin. Toimijoiden vastuu omasta turvallisuuden valvonnasta lisääntyy entisestään. – Esimerkiksi pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Ja omasta valvontalaitteistosta täytyy huolehtia. Esimerkiksi toistuvista vääristä paloilmoittimen hälytyksistä rapsahtaa sanktioita. Yritysten turvallisuuskulttuuri on kuitenkin parantunut etenkin suuryrityksissä. Taustalla ovat niin erilaisten laatujärjestelmien käyttöönotto kuin tehostunut tarkastustoiminta sekä Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) että pelastuslaitoksenkin osalta. Tutustu uusittuun organisaatioon, turvallisuuspalveluihin ja valvontatoimintaan osoitteessa: Lapinpelastuslaitos.fi Katso myös: pelastuslaki 379/2011, 3. luku: Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet. tilaa sähköpostitse: [email protected] Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 6 Sensori 4 8 1 7 Compus 2 Studiotalo Ammattiopisto Lappia 3 Optimi 5 Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Asennus N&H Service Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Ixonos Oyj - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Promote Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - Elisa Oyj - Erax Engineering Oy - Forest Btl - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Isoworks Oy - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - - - - - - - - - - Oulun yliopisto Prosensor Oy Puheterapiapalvelu Kompis Recair Oy Suomen Turvamiehet ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy UpNet Engineering Oy Urbanib YIT Talonrakennus Oy YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 3.2011 15 Juureva kemiläinen Kuva ja teksti: Te emu Kytövuori Arto Marttila ja Irma Matin lompolo tekivä jonka tuloksen t yrityskaupat, a syntyi Kem in Rätinki. Mik Rätinki = laskel ä on rätinki? ma (ruotsin sa na sta räkning). M on myös uude atinlompolo n yhtiön osak as. Va kuuluu laajentu minen, paikallis ikka yhtiön tavoitteisiin uutta ei unohde ta. Vastikään täysiän saavuttaneesta Tili- ja Toimistopalvelu Zoom Oy:stä tuli liiketoimintakauppojen myötä Kemin Rätinki Oy. – Tuttuja ovat oikeastaan kaikki mahdolliset toimet kuljettajasta kahvittajaan, hän hymyilee. Uuden yrityksen toimitusjohtaja on usealle kemiläiselle vuosien varrella tutuksi tullut Irma Matinlompolo, joka kasvatti yrityksestään ennen sen myyntiä vakaan alan tekijän. – Pohjoisimmat asiakkaamme ovat Kittilässä ja eteläisimmät Helsingissä. Yritysten toimenkuva on tänä päivänä niin valtava, että tilitoimistolta vaaditaan todellista perehtyneisyyttä mitä erilaisimpien toimialojen bisnekseen. Yrityskauppojen myötä Kemin Rätingin asiantuntijaverkosto monipuolistuu, sillä sen emoyhtiön kotipaikka on Oulu ja konserniin kuuluvan tytäryhtiön Nivala (Nivalan Rätinki Oy). – Vaikka verkosto laajenee selkeästi, olemme silti jatkossakin paikallinen toimija. Jos päämääränä on pelkästään suuruus, yleensä asiakkuus kärsii. Esimies johtaa esimerkillään Kemin Rätinki tuottaa kattavat taloushallinnon 16 palvelut niin pienelle kuin suurelle yritykselle. Myös eri kehitysvaiheissa eteneville yrityksille löytyy asiantuntijuutta ja työkaluja taloudenhallintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen. – Joustavat sähköiset palvelut kuuluvat luonnollisesti jokaisen aikaansa seuraavan tilitoimiston tarjontaan, Matinlompolo lisää. Syntyjään torniolainen Matinlompolo perusti yrityksensä 18 vuotta sitten. Aluksi hän työllisti itsensä, mutta vuosien varrella henkilökunta on kasvanut viiteen. Koko konsernissa on tällä hetkellä nelisenkymmentä tilitoimistoalan ammattilaista. – Kemin Rätingillä on noin 100 asiakasyritystä ja olen iloinen siitä, että tunnen edelleen joka ikisen asiakkaani. Tiedän missä he yrityksineen ovat menossa. Pienen toimiston henkilöstön luotsaaminen on kasvattanut taloustaiturin nöyräksi esimieheksi, joka tarttuu toimeen kuin toimeen turhia kursailematta. Avarakatseisia pesusieniä Tämä syksy on poikkeuksellisen jännittävä niin Kemin Rätingille kuin koko konsernille. Ydinvoimalan sijoituspaikkakunta selviää lähitulevaisuudessa. Tilitoimistoissa odotetaan nyt mielenkiinnolla, tuleeko voimala Simoon vai Pyhäjoelle. – Olipa sijaintipaikkakunta kumpi hyvänsä, työt lisääntyvät meilläkin, Matinlompolo uskoo. – Lisäksi mahdollisella biodieseltehtaan rakentamisella Kemin Ajokseen olisi suuremmat työllisyysvaikutukset kuin osaamme ehkä mieltääkään. Vuoden loppupuolisko on tilitoimistoille aikaa, jolloin ehtii hengähtää. Silloin käydäänkin ahkerasti koulutuksissa sekä tutustutaan tulevan vuoden lakeihin ja asetuksiin. – Olemme ikään kuin pesusieniä, imemme tietoa itseemme. Tammi–huhtikuu taas on vuorostaan erittäin hektinen rupeama. Kemin uusimmat tapahtumat löydät: www.kemi.fi
© Copyright 2024