Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 Magazine Gateway to Arctic Innovations aari & Teollisuussemin foorumi a in r o p 2 1 0 2 t s e f Oktober s. 4–5 Hyvää Joulua toivottaa Digipoliksen väki 3 6 7 8 12 Partnerbook päivittyi s. 9 14 Muusikko, joka käy oikeissa töissä Kaivosinvestointien valmistelu jatkuu Metsä Fibre lahjoitti laitteita opetuskäyttöön Pk-yritysten toimintajärjestelmien kehittäminen ja CE-merkintävalmiudet Yrittäjäksi voi oppia Kemi saa uuden paloaseman Kolumni ”Avoimesta somesta yrityksen sisäiseen someen” s. 13 Pääkirjoitus | Kimmo Heikka Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990, fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI •2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT •toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 93 % (12/2012). •uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m2 •rakennusoikeutta 13 000 m2 YRITYKSET •46 yritystä tai yhteisöä •työllistävät noin 450 henkeä •toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut •Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Innovaattori Yrityshautomo • WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely •Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ •Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämis toiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa •Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT •Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen •Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon •Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin •Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot •Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, [email protected] Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386 4 | 2012 Julkaisija Päätoimittaja Toimitus: Suunnittelu ja toteutus Paino Paperi Digipolis - Kemin Teknologiakylä Kimmo Heikka Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Avalon Oy, Kemi Erweko Oy Galerie Art Silk 150g/m2 Lapland - Above Ordinary Lappi on henkisesti, maantieteellisesti ja teoissaan tavanomaisen yläpuolella, todetaan Lapin liiton Lappi-brändin kehittämishankkeen tavoitemielikuvan julkistustilaisuudessa 15.11.2012. Kehittämishankkeen tavoitteet ovat olleet todella haastavia. Tehtävänä on ollut luoda Lapin kaikki toimialat kattava tavoitemielikuva ja brändi alueellisen maineen monipuolistamiseksi. Lappi-brändin määrittelyyn on osallistunut lukuisia työryhmiä ja lappilaisille on luotu erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Peräti 2500 lappilaista on jollakin tavalla osallistunut tavoitemielikuvan hahmottamiseen. Mahdollisuudesta osallistua onkin annettava erityiskiitos kehittämishankkeen toteuttajatiimille. Millaisista osista ”Lappi – tavanomaisen yläpuolella” sitten rakentuu? Brändityöryhmä on kiteyttänyt laajasta aineistosta viisi vetovoimatekijää, jotka yhdessä ja erikseen erottavat Lapin muista alueista: Luonnossa ja Luonnosta, Aito Hulluus, Avoin ja Arktinen, Outoa Taikaa ja Tehemä Pois. Syntyperäisenä lappilaisena totean, että ”Jaaha, mitäh nämä tarkottaa? En mie vain tätä mieltä ole?”. Selityksiä: • Luonnossa ja Luonnosta: Lappi on luonnostaan rikas. Luonto on lähellä ja monelle toinen koti – asuttiinpa kaupungissa tai maalla. • Aito Hulluus: Positiivista omalaatuisuutta, joka tarttuu. Jokainen on rohkeasti erilainen. • Avoin ja Arktinen: Lappi on kansainvälinen ja rajaton kohtaamis paikka. Tämä on luonut avoimuuden kulttuurin. Paras arktinen alue. • Outoa taikaa: Lapissa on outoa taikaa, jota ei voi sanoin kuvata. Sen voi vain kokea. • Tehemä pois: Lapissa on rohkeutta, reippautta ja osaamista – kansainvälinen meininki ja paikallinen tunnelma. Brändiryhmä on puhunut ja taas saa kommentoida. Tykätä ja haukkua. Mielestäni hankkeen intohimoinen tavoite määritellä kaikki toimialat kattava tavoitemielikuva ei toteudu. Ensimmäinen ajatukseni oli, että edelleenkin pääviesti tukee eniten mielikuvaa Lapista matkailumaakuntana. Ehkä tähän ajatukseen johdatteli myös varsin matkailuesitteen näköinen esittelymateriaali. Makuasioista pitää riidellä. Tutustukaa siis itse: www.lappi.fi/lappi-brandi ”Sole poka mikhään – saatan mie vain tätäki mieltä olla!” Kuvat: Kati Klaavuniemi, Esa Ylijääskö | Teksti: Kati Klaavuniemi Muusikko, joka käy oikeissa töissä Teemu Ylinikka on lahjakas kemiläinen musiikintekijä. Mutta kaveri tunnetaan myös rock´n roll -piirien ulkopuolella. Digipolislaisille hän on Eltelin verkkosuunnittelija. Yleinen mielikuva muusikoista on, että he ovat työtä vieroksuvia taivaanrannan maalareita. Mutta nykyaika on pakottanut myös yleisön huomaamaan, että monikaan muusikko ei tähän muottiin enää istu. Kemiläinen Teemu Ylinikka on nuoresta iästään huolimatta jo pitkän linjan musiikintekijä. Bändejä ja kokoonpanoja on kuulunut kuvioihin jo useita ja veri veti oman musiikin tekemisen puoleen jo aikaisessa vaiheessa. - Musiikkimme on saanut vaikutteita vähän joka puolelta, joten sitä ei voi suoraan kategorioida. Sanotaanko näin, että teemme rehellistä englanninkielistä rokkia, Ylinikka muotoilee. Ylinikan ja kumppaneiden bändi Slap Betty! on viime aikoina niittänyt mainetta sijoittumalla toukokuussa kansainvälisen The Global Battle of the bands – kilpailun Suomen finaaliin ja Oulussa järjestetyn Nuclear Explosion 2012 –kisan voitto ja viikko studioaikaa Mastervoxilla irtosi heinäkuussa. Mutta menestyminen ei ole helppoa. Kemistä on pitkä matka jo pelkästään Suomen parhaimmille keikkapaikoille. Slap Betty! sai sopimuksen H&R:n kanssa Slap Betty! on monen mielestä seuraava kansainvälisiä lavoja koluava kemiläisyhtye. Bändi sai vahvaa myötätuulta purjeisiinsa solmittuaan managerointisopimuksen H&R Productions -yhtiön kanssa. Yhteistyö sai alkunsa, kun yhtiön perustaja Matti Remes sai käsiinsä Slap Bettyn tuoreimman promo-ep:n. Sopimus syntyi elokuussa. Sen jälkeen H&R Productions rakensi ep:n ympärille promopaketin ja toimitti sitä kontaktiensa kautta eri puolille maailmaa. Ja tulosta alkoi syntyä. Slap Betty! on saanut radiosoittoa jo ainakin Iso-Britanniassa, USA:ssa, Italiassa ja Saksassa. - Kyllä se valaa uskoa omaan tekemiseen, kun Remeksen kaltainen kaveri luottaa. Remes löysi bändin Klaukkalalaisen äänitysstudion kautta, jossa pojat tekivät omakustannelevyään. Slap Bettyssä Ylinikka vastaa pääsääntöisesti lyriikoista kitaroinnin, laulamisen ja sävellystyön lisäksi. - Muistivihko kulkee koko ajan taskussa. Koskaan ei tiedä, milloin sellaisen biisiin sopivan hyvän punchlinen hoksaa. Eltelin puikoissa Vaikka Ylinikalla on musiikin suhteen tavoitteena elättää itsensä joskus hommalla, pitää hän myös työstään Eltelin suunnittelu- ja projektointitiimissä. Nopeasti kasvavalla monialayrityksellä on Kemin toimistossa kaksitoista työntekijää. - Suunnittelemme, rakennamme, ylläpidämme ja tehostamme kiinteää ja langatonta televerkkoa sekä julkishallinnon verkostoja. Eltelin yksinkertainen tehtävä on taata keskeytymätön sähkön- ja signaalinsiirto. - Teen sekä suunnittelua että hoitelen projekteja verkkosuunnittelijan nimikkeellä. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Eltelillä olen ollut jo viisi vuotta. Yrityksessä on mielestäni parasta se, että vastuuta saa, jos sitä haluaa, Ylinikka kiteyttää. Eltel Networks: • • Eltel rakentaa, kytkee ja kehittää infraverkkoratkaisuja, jotka perustuvat sähkö-, tele- ja IT-tekniikoiden tehokkaaseen vuorovaikutukseen. Eltelin palveluksessa työskentelee 8050 työntekijää, ja yhtiön liikevaihto on 1,01 miljardia euroa. Yhtiö on laajentanut toimintaansa Pohjoismaista Baltian maihin, Puolaan, Saksaan ja Englantiin. Tavoitteena on infraverkkotoimialan markkinajohtajuus Euroopassa. Käy kuuntelemassa: www.slapbetty.com Slap Betty! Juhana Länttä Teemu Ylinikka Juuso Kumulainen Antti Toppinen Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 3 s n o i t a v o n n I c i t c r A o t y Gatewa & i r a a n i m e s i m Teollisuus u r o o f a n i r o p 2 1 0 2 t s Oktoberfe uksia ja jaetaan kokem n ä ä n ä T . a a enestystarin imitusjohtaja tuu monta m ipolis Oy:n to h a ig D m in en te em u K den. tesi ollisu aatioihin, to rfest tilaisuu - Pohjoisen te ov be n to in k O in n si ty ti te siltoja ark kerran järjes rakennetaan jo kuudennen n a sa es at ka av Kimmo Heik Tuote- ja palvelukehitys sekä kansainvälistyminen olivat esillä, kun reilu 200 erialojen edustajaa kokoontui Gateway to Arctic Innovations Teollisuusseminaari & Oktoberfest 2012 –kutsuvierastilaisuuteen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan juhlasaliin 11.10. Kaivosalan positiiviset tulevaisuudennäkymät nosti esille Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori Reijo Tolppi muistuttaen myös ammattikorkeakoulun panostavan alan koulutukseen. Samalla hän kiitti yhteisön antamasta tuesta kertoen hyvät uutiset. - Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös leikkaa noin 30 % eli 140 aloituspaikkaa ammattikorkeakoulutuksesta vuonna 2013. Alkuperäinen suunnitelma (40 %) pienentyi siis hieman. Ministeriö on myöntänyt neuvottelussa 8.10.2012 ammattikorkeakoululle 20 aloituspaikkaa vastaavan summan, joka kohdennetaan kaivannaisteollisuuden koulutuksen aloittamiseen. Tulevaisuudessa on siis valoa, Tolppi totesi. 4 Digipolis Magazine Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen puhui tulevaisuuden yritysverkostoista. Tornion Sähköpoikien toimitusjohtaja Markku Rantapää taas kertoi, millaisissa verkostoissa torniolainen teollisuuspalveluyritys toimii Suomessa ja ulkomailla. Yleisölle esiteltiin myös Sotkamo Silver Oy:n kaivosinvestointi. - Hankimme rahoitusta voidaksemme käynnistää hopean tuotannon Sotkamon Taivaljärvellä viimeistään keväällä 2014. Kaivoksen rakentaminen alkaa tänä syksynä, kertoi toimitusjohtaja Ilkka Tuokko Sotkamo Silver AB:n tytäryhtiö Sotkamo Silver Oy:stä. Ajattelu muotoilee tulevaa Yleisö päätti äänestämällä tilaisuuden aikana Arctic Design Maraton -muotoilukilpailun voittajan. Neljä monialaista opiskelijaryhmää esittelivät työnsä sparraajien saattelemina. - Tämäkin maraton osoitti, kuinka nopeasti pystytään jopa jo patentoituja tuotteita muuttamaan kuluttajaystävällisiksi, muotoiluehdotusten Kuvat: Digipolis | Teksti: Kati Klaavuniemi sparraaja Design Studio Muotohiomon toimitusjohtaja Pekka Toivanen muistutti. Toivasen mukaan muotoilun käyttö on laajentunut tuote- ja kalustesuunnittelusta, ja muotoiluajattelua hyödynnetään uusilla alueilla. - Kuten teknologian ja markkinoinnin, myös muotoilun osaamista tarvitaan lähes kaikkialla. Sen merkitys ja vaikuttavuus teollisuuden ja palveluiden tuotteiden toimivuudessa on suuri. Muotoilija liimaa erilaisia asioita yhteen luovasti ja lopputuloksena on kokonaisuus, Toivanen totesi. KILPAILUTYÖT ESITELTIIN YLEISÖLLE Kilpailusta arvokkaita eväitä tulevaisuuteen Vuoden 2012 Arctic Design Maratonin voitti yleisöäänestyksellä toimeksiantajansa nimeä kantava joukkue Team NWD Technologies Oy. Voittoisa ryhmä muodostui kolmesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijasta ja yhdestä tekniikan sekä kahdesta Lapin yliopiston muotoilun opiskelijasta. Tiimit saivat yrityksiltä kokonaisvaltaiseen muotoiluun liittyvät toimeksiannot ja briiffauksen sekä kävivät tutustumassa yrityksien toimintaan projektin aikana. Voittajatiimin toimeksiantaja NWD Technologies on vesivuotohälyttimiä valmistava Jani Alatainion perustama yritys. Yrityksen nimi NWD tulee sanoista No Water Damages. Opiskelijat suunnittelivat jo olemassa olleelle vesivuotohälyttimelle eli kosteussensorimatolle kuluttajamarkkinointiin pakkauksen ja nimen, ”Watector”, joka tulee sanoista water protector. Näiden lisäksi mietittiin muun muassa, missä hyllyissä jälleenmyyjillä tämä tuote olisi ja yksi hyvä paikka olisi palohälyttimien lähettyvillä. - Arctic Design Maraton oli mukava kokemus ja tiimi sekä sparraaja tekivät hienoa työtä suurella motivaatiolla. Maratonin järjestäjille Kemin Digipolis Oy:lle ja Tahkokallio Design+:lle myös ruusuja hyvin organisoidusta tapahtumasta, NWD Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jani Alataino kiittelee. - Tuotteen osalta tuotekehitys jatkuu kuitenkin vielä ennen kuluttajamarkkinoille tuloa. Mutta kisa antoi projektille juuri sitä potkua mitä se kaipasikin, Alatainio muistuttaa maratonin viitaten. Muut mukana olleet yritystiimit olivat Ageos Oy, YIT Oy ja Ride-in Oy. Iltapäivä päättyi Porinafoorumiin, jossa vieraat pääsivät tutustumaan kilpailutöihin ja eri toimialojen edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Paljon asioita laitettiin firman piikkiin, kun viihdyttäjä Timo Harjakainen nauratti väkeä. ”Muotoilutyö elinkeinona ja ammattina on muuttunut kymmenen vuoden aikana merkittävästi” Oppilaat olivat tosipaikan edessä, vaikka sparraajat Toivanen ja Kristian Keinänen FDE Finndex Groupista pitivät kannustavat puheenvuorot. Mutta ennen voittajien julkistamista Päivi Tahkokallio Tahkokallio Design+ -yrityksestä kertoi, että edellisen vuoden töistä esimerkiksi Oulun yliopiston tiimin työ on saatu nyt tuotantovaiheeseen. - Viime vuoden kisassa kolmanneksi tulleen tiimin tehtävänä oli suunnitella Oulun yliopistolle liikelahja. Prototyypin on nyt toteuttanut Eero Hyrkäs Oy. Laser merkkauksen liikelahjaan toteuttaa viime vuoden ykkönen eli Mobile Marking Oy. Eli näin kilpailun kautta osaajat löytävät uusien innovaatioiden kautta myös toisensa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 5 Kuva: Shutterstock | Teksti:Teemu Kytövuori Kaivosinvestointien valmistelu jatkuu Kaivoshankkeiden rakentaminen tulee painottumaan vuosille 2014–2017. Uusia työpaikkoja alalle arvioidaan syntyvän noin 2800, joista 2/3 syntyisi Lapin alueelle. Näin arvioidaan kaivosteollisuuden toimialaraportissa 2012, jonka työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu julkaisi lokakuun loppupuolella. Raportin kokosi toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta. - Talvivaaran kaivoksen päästöt ovat lisänneet kriittisyyttä kaivostoimintaa kohtaan. Kipsisakka-altaan vuoto varjostaa koko kaivosalan tulevaisuutta Suomessa, vaikka vuodon vaikutuksia ympäristöön onkin vielä liian aikaista arvioida, Uusisuo toteaa. Alaa pidetään kuitenkin edelleen yhtenä tulevaisuuden kasvualoista, jonka kehittymistä myös valtiovalta tukee. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Viime viikkoina kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan merkitys on konkretisoitunut. - Ympäröivän yhteisön hyväksyntä kaivostoiminnalle on välttämätön ja sen saavuttaminen edellyttää ympäristöasioiden ja kaivosten riskien hallintaa niin kaivostoimijoilta kuin viranomaisiltakin. Lisäksi tarvitaan eri intressien yhteensovittamisen tueksi menetelmiä eri toimialojen hyötyjen ja haittojen mittaamiseen ja vertailuun, Uusisuo painottaa. kasvun hidastumisesta. Metallien hintojen heitteleminen vaikuttaa kaivosyhtiöiden tuloksiin ja voi viivästyttää investointeja. Vuonna 2011 teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 31 kaivoksesta. Kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,48 miljardia euroa – metallimalmikaivosten osuus oli noin 963 miljoonaa euroa. Tällä vuosikymmenellä toteutettaviksi suunnitellut kaivosinvestoinnit ovat yhteensä 3–4 miljardia euroa. Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Koko maailmassa valmisteilla olevissa kaivosprojekteissa investointien määrä oli vuonna 2011 yhteensä 676 miljardia dollaria, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Finpron teknologiakatsauksen mukaan muun muassa Australian kaivosteollisuudessa on odotettavissa seuraavien viiden vuoden aikana vuosisadan investointibuumi. - Suomessa on kansainvälisesti korkealle arvostettua kaivosalan teknologiaosaamista. Kotimaisten yritysten tulisikin tehokkaasti hyödyntää markkinoiden kasvuvaihe pyrkiessään laajentamaan kansainvälistä toimintaansa, Uusisuo kannustaa. Kaivosteollisuuden toimialaraportti on ladattavissa veloituksetta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Pohjois-Suomi on merkittävässä osassa Toimialaraportissa todetaan, että väestön ja kehittyvien talouksien kysynnän kasvu sekä kaupungistuminen lisäävät metallien kysyntää. Lähitulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus etenkin Euroopan talouden osalta ja Kiinan talous- SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Lähde: SWOT-analyysi, Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2012 VAHVUUDET • Suomen kallioperän malmipotentiaali • Suomen monet EU:lle kriittiset raaka-aineet • Hyvä infrastruktuuri • Poliittisesti stabiili yhteiskunta • Valtiovallan myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen • Kansalaisten pääsääntöisesti myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen • Korkea yleinen koulutuksen taso • Hyvä geologinen perusdata saatavilla GTK:sta • Suomen hyvä imago kaivosteollisuudessa globaalisti • Vahva teknologiaosaaminen ja alan laitevalmistus 6 Digipolis Magazine HEIKKOUDET • Kotimaisten pääomien puute ja kehittymättömät kotimaiset kaivosalan rahoitusmarkkinat • Pitkät ja aikaa vievät lupaprosessit • Pula ammattitaitoisesta ja kokeneesta työvoimasta • Alan koulutuksen ja tutkimuksen riittämättömyys nykyiseen kysyntään nähden • Alihankkijoiden vielä osin riittämättömät valmiudet yhteistyöhön kansainvälisten yritysten kanssa • Kaivosalan imagon perusta viime vuosisadan puolivälin toiminnassa, ei pidetä high-tech-alana • Tiedon puute kaivosalan perusteista julkisessa keskustelussa Kuva ja Teksti: Kati Klaavuniemi Metsä Fibre lahjoitti laitteita opetuskäyttöön Kemissä insinööriopiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana oikeisiin töihin. Kun Metsä Fibre uudisti vesilaitoksensa, sai Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia vanhoja laitteita lahjoituksena opetuskäyttöön. Metsä Fibren Kemin tehtaan vesilaitoksen laitteiden siirto Metsä Fibren Kemin tehtaan vanhalta laitokselta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian tiloihin Kivikankaalle ja niiden uudelleen kasaus toteutettiin CDIO-periaatteiden mukaisesti oppilastyönä. - Ammattiopisto Lappian opiskelijat suorittivat laitteiden siirron ammattikorkeakoulun koordinoimana. Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät tarvittavat suunnitelmat ja piirustukset laitteiden uudelleen asennusta varten. Uudelleen asennuksen suorittavat ammattiopisto Lappian opiskelijat, hankkeessa mukana ollut KTAMK:n projektiinsinööri Jaana Tarvainen kertoo. CDIO:n perusta on vahvasti projektimuotoisessa ja käytännönläheisessä toiminnassa, jonka tavoitteena on kehittää insinöörikoulutusta siten, että opiskelijoiden tiedot, taidot ja asenteet opiskelun yhteydessä tukevat hänen työelämävalmiuksiensa kehittymistä. Pelkkä papereiden tutkiminen ja kirjatieto ei työelämässä riitä osaamiseen. Oppilaat oikeissa töissä Siirretystä laitteistosta rakennetaan pienimuotoinen tedasprosessi, jonka hallinta on tulevaisuudessa osa opetusta. Suurin osa ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoista tulee suoraan lukion penkiltä, joten käytännöntyöt otetaan kiitollisena vastaan. - On tärkeä päästä ottamaan välillä työkalu kauniiseen käteen ja tekemään asiat oikeasti, insinööriopiskelijat Toni Mäkelä, Antero Enbuske ja Juho Kaiharju muistuttavat. Tulevaisuuden työelämätaidot sisältävät nuorten mielestä paljon muutakin kuin oman alan erityisosaamista. - Tässä oppii samalla alasta myös asentajan näkökulmasta ja huomioimaan koko prosessin haasteet. Oppilaat kertovat, että esimerkiksi nyt asennettuun pumppuun on jätetty viallinen laakeri paikalleen. Miksi ihmeessä? - Näin pääsemme testaamaan värähtelymittalaitteitamme. Oppilaat myös oppivat purkamaan laitteiston ja vaihtamaan viallisen osan. Näistä laitteista on meille paljon hyötyä tulevaisuudessa, projekti-insinööri Ville Rauhala kiittää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät 7 miljardin euron rajan vuonna 2011. Yritysten t&k-menot olivat 5,0 miljardia euroa, korkeakoulusektorin 1,4 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin vajaat 700 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 190 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla, jossa tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt menot kasvoivat 190 miljoonalla eurolla vuodesta 2010. T&k-menojen kasvusta huolimatta niiden BKT-osuus laski ja oli 3,78 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2012 menot laskevat arviolta 70 miljoonaa euroa ja niiden BKT-osuus jää 3,6 prosenttiin. Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 7 a t n i m i o t n Pk-yrityste n e n i m ä t t i h e k n e i m l e t s järje t e d u i m l a v ä t n i k r e m E ja C Lapin Pk-Rake-Ce -palvelu auttaa rakennustuotealan pk-yrityksiä toimintajärjestelmähankkeiden suunnittelussa. Yhtenä kiireellisenä tavoitteena on CE-merkkivalmiuksien kuntoon saattaminen kesäkuuhun 2013 mennessä. Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1.7.2013, mikäli tuotteella on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. Kantavien teräsrakenteiden (EN 1090) osalta merkintä on pakollista 1.7.2014 siirtymäajan päätyttyä. - CE-merkinnän saaminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa dokumentoitua laadunvalvontaa standardin määrittämien vaatimusten osoittamiseksi. Laadunvarmistaminen edellyttää laadunvalvontamanuaalin (FPC) laatimisen lisäksi toimintatapojen viemistä osaksi jokapäiväistä toimintaa, yrityskehittäjä Markku Halamo Digipolis Oy:stä toteaa. CE-merkintä mahdollistaa tuotteen vapaan liikkumisen Euroopan talousalueella. Se on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset. Apua järjestelmien kehittämiseen Noin 4 000 suomalaisyrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä, jotta esimerkiksi sahatava- 8 Digipolis Magazine raa, teräsrakenteita, lämmöneristeitä ja betonielementtejä voi jatkossakin valmistaa myyntiin. Lapissa näitä yrityksiä on reilun sata. - Me yritämme nyt käydä läpi ainakin puolet näistä yrityksistä. Pienille yrityksille laatujärjestelmien määritteleminen on varmasti vaativampaa kuin suurille, joilla asioita on jo etukäteen mietitty. Me autamme yrityksiä tekemään suunnitelmat, joilla toimintaohjausjärjestelmät saadaan vaaditulle tasolle. Minimivaatimus on, että yritys laatii ns. FPC-manuaalin, jossa kuvataan laadunvalvonnan menettelyt ja vastuut. Sertifioitua laatujärjestelmää ei tarvita. Mutta jos yritys mielii vientimarkkinoille, niin sertifioitu järjestelmä on hyvä olla ja usein jopa välttämätön, jos asiakkaat ovat esim. suuyrityksiä. Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) on ympäristöministeriön valtuuttama CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvoja. TUKES valvoo kaikkia Suomessa markkinoilla olevia CE-merkittyjä tuotteita. Merkintäviidakko on melkoinen, sillä tuotekohtaisia standardeja on tällä hetkellä yli 400. - Vielä on epäselvää, mille tuotteelle tai rakenteen osalle merkintä on haettava ja mille ei, mutta selvitämme näitä asioita aina kun sellainen sattuu kohdalleen. Kannattaa kuitenkin aloittaa CEmerkintöjen hakuprosessi mahdollisimman pian, koska tarkastuskapasiteetti joutuu koetukselle, kun määräaika lähestyy, Helamo muistuttaa. Akreditoituja tarkastuslaitoksia on useita, mm. Inspecta ja VTT. Läheskään kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan tarvita tällaisen laitoksen auditointia. Nyt on kiire ELY-keskuksen rahoittama PK-yritysten toimintajärjestelmien kehittäminen ja CE-merkintävalmiudet –hanke on käynnistynyt lokakuussa ja siinä on tehty suunnitelmat jo parille kymmenelle yritykselle. - Hanke olisi pitänyt aloittaa jo 2012 keväällä, mutta rahoituspäätöksen viivästyminen siirsi aloituksen syksyyn, Helamo harmittelee. Kuva: Shutterstock | Teksti: Kati Klaavuniemi Kuva: Kati Klaavuniemi | Teksti: Teemu Kytövuori Partnerbook päivittyi Partnerbook-verkkopalvelu on uudistunut! Muutos on näkyvissä osoitteessa: Partnerbook.fi - Uudistus on merkittävä, sillä palvelua nopeutettiin ja selkeytettiin ja sen toimivuutta parannettiin. Lisäksi järjestelmän takana oleva tekniikka on viety sille tasolle, missä sen kuuluu tänä päivänä olla, myyntipäällikkö Jari Kurri esittelee. Partnerbook kehitettiin alun perin yritysten toiveiden ja ideoiden pohjalta. Yrityksiltä toivotaankin aktiivisesti palautetta myös siitä, mitä mieltä palvelun uudistamisesta ollaan. Jari on tuore kasvo Digipoliksessa, sillä hän on aloittanut Partnerbookista vastaavana myyntipäällikkönä lokakuussa. Rakenna verkostoja ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan pk-yritysten toimintajärjestelmiä laajemminkin liiketoiminnallisten edellytysten parantamiseksi. - Itse asiassa yritämme aktivoida yrityksiä koko toimintajärjestelmän kehittämiseen, jolloin tarkastellaan yrityksen laatu-, ympäristö-, turva- ja tietojärjestelmiä kokonaisuutena. Kehittämistarpeet muotoillaan raportiksi ja hankesuunnitelmaksi kustannusarvioineen. - Erityisesti pyrimme auttamaan yrityksiä näiden pyrkimysten resursoinnissa ja ulkoisen asiantuntemuksen organisoinnissa. Tavoitteena on, että yritys haluaa perustaa oman kehityshankkeen näiden suunnitelmien pohjalta, Helamo summaa. Lapin ELY-keskuksella on mahdollisuus rahoitta hankkeita, joskin harkinnanvaraisesti. Suuret toimijat tarvitsevat usein paljon ja kerralla! Partnerbookin avulla suuryritysten on helppo löytää osaavia palveluntarjoajia. Lisäksi teollisuuspalveluja tarjoavien pk-yritysten on helpompi verkostoitua keskenään suuriin projekteihin ja hankkeisiin. Partnerbookin koko perusta on verkostoitumisessa ja päivittynyt palvelu korostaa tätä ominaisuutta aiempaakin enemmän. Jari painottaa, että ominaisuuksiltaan uudistunut Partnerbook on selkeästi versio 2.0. - Esimerkiksi ajankohtaiset tarjouspyynnöt pyörivät nyt niin, että ne tulevat etusivulle RSS-syötteinä. Siinä näkyvät eri toimijoiden sekä käynnissä olevat hankinnat ja projektit että myös suunnitellut hankinnat. Muun muassa suurista teollisuuden toimijoista Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n – kuuluu Pohjois-Euroopan suurimpiin ostajiin – tarjouspyynnöt päivittyvät Partnerbookiin. - Yritysten tarjouspyynnöt näkyvät uudistuneessa palvelussa RSS-syötteiden lisäksi myös muissa muodoissa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni alihankkijoita tarvitseva yritys jättää tarjouspyynnön Partnerbookin kautta. Tutustu uudistuneeseen Partnerbookiin! Partnerbook.fi Lisätietoja palvelusta: Jari Kurri, myyntipäällikkö p. 040 1592188 [email protected] Kemin Kemin Teknologiakylän Teknologiakylän tiedotuslehti tiedotuslehti || 4.2012 3.2012 9 Innovaattori – yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: • yrityskehityspalvelut • verkostoitumispalvelut • rahoituspalvelut • markkinointipalvelut • yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut • toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1–2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p. 040 197 4158 [email protected] Tietokatu 6, 94600 Kemi Hallituskatu 9, 95400 Tornio www.digipolis.fi Kuva: Kemin En ergia | Teksti: Ka Valopylväs 100-vuotiaan kunniaksi Kemin Energia Oy juhlii tänä syksynä 100-vuotista historiaansa. Sähkön toimitus alkoi Kemissä lokakuussa vuonna 1912. Juhlavuoden kunniaksi Kemin Energia on pystyttänyt Kemin keskusaukiolle Meripuistokadun ja Keskuspuistokadun risteykseen valaisinpylvään, joka on toteutettu ledeillä. Kemin Energia on luovuttanut valaistuspylvään Kemin kaupungille ja kemiläisille. Valaisinpylvään suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet Kemin kaupungilta kaavoitusarkkitehti Saija Alakare ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall sekä Kemin Energiasta suunnittelija Pentti Liiti. Valaistuksen rakennustyöt on tehnyt Kemin Energian sähköosasto. Pylvään tekninen suunnittelu ja toimitus ovat Tehomet Oy:ltä ja valaistuslaskelmat ja valaisintoimitus ovat Philipsiltä. 10 Digipolis Magazine ti Klaavuniemi Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kaivoskoulutusta kotinurkilla Kaivannaisteollisuus ry:n tammikuussa 2012 tekemän kyselyn mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana kaivosteollisuus tarvitsee yhteensä 1300 toimihenkilö ja ylempää toimihenkilöä. Selkeä painopiste työvoimatarpeen suhteen on Pohjois-Suomessa. Pohjoisen ammattikorkeakoulut (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk ja Kajaanin amk) järjestävät yhteistyössä insinöörin AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen, jossa on mahdollista valita kaivos- ja mineraalitekniikan suuntautumisvaihtoehto. Suuntautuminen suoritetaan joko kone- tai sähkötekniikan opinnoista ja kaivosalaa opiskellaan yhteensä 45 opintopisteen verran. Koulutukseen voi hakea kevään 2013 yhteishaussa. Osa opinnoista suoritetaan virtuaalisesti ja osa opiskelijan kotiammattikorkeakoulussa. Jokaisen ammattikorkeakoulun vahvuusalueet saadaan näin opiskelijoiden käyttöön, kertoo projektipäällikkö Tuomas Pussila Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Kemi-Tornion amkin vahvuutena on kunnossapito ja automaatiotekniikka, Rovaniemen puolestaan kaivosympäristöt ja rakentaminen. Kajaanin osaamisalueista koulutuksessa korostuu rikastusprosessit ja niiden hallinta. - Toivottavasti suuntautumisvaihtoehto kiinnostaa, sillä kaivosalan näkymät ovat nyt hyvät, Pussila toteaa. Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta http://some.lappia.fi/ blogs/tokem-jorynaa/ Käyttäjäkeskeisyydessä kehitetään palvelua asiakkaalle Käyttäjälähtöisyydessä asiakas on itse mukana kehittämistiimissä Elävään laboratorioon käyttäjälähtöisesti Living Lab ei kerro monellekaan mitään. Käsite lanseerattiin kuuluisassa Massachusetts Institute of Technologyssa ja se tarkoitti yliopiston kampukselle rakennettua aitoa kotiympäristöä, jossa tutkittiin asumista ja käytettiin käyttäjäkeskeisiä tutkimusmenetelmiä. Nykyään Living Labin voi ymmärtää käyttäjälähtöiseksi kehittämiseksi tosielämän ympäristöissä. Käyttäjät eivät ole vain tuotekehityksen kohteina vaan itse aktiivisesti mukana kehittämistyössä yhdessä asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. Käyttäjät tuovat palvelun tai tuotteen kehittämiseen arjen ongelmia ja tarpeitaan sekä kehittämisideoita. Yritykset voivat tehokkaammin hyödyntää asiakkaidensa osaamista ja kokemusta parempien tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi. Käyttäjälähtöisyydestä tulee yrityksille merkittävää kilpailuetua. Käyttäjälähtöisyys on kehittyneempi versio käyttäjäkeskeisyydestä. Käyttäjä ei ole vain kehittämisen kohteena vaan itse mukana suunnittelussa. Käyttäjälähtöisen kehittämisen vaikeutena voi olla se, että ihmiset eivät välttämättä osaa kuvitella kaikkea sitä, mitä mahdollisuuksia esimerkiksi uusi tekniikka voi tuoda. Ajatukset pyörivät usein vanhoissa totutuissa malleissa. Siksi tarvitaan myös uusia innovatiivisia työskentely- ja ideointimenetelmiä, jotta voidaan irrottautua totutuista ajattelumalleista. Living Lab -ideologiaan kuuluvat myös avoimet innovaatiot, joista Linux on kaikille meille suomalaisille tuttu esimerkki. Toimijat voivat tuoda esille ideoitaan, jotka ovat myös kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. Ideoita avoimesti jakamalla saadaan lisää tehoa kehittämistyöhön. Innovaatioiden jalostamisessa voidaan käyttää maailman laajuisia verkostoja. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota työelämälähtöistä korkeakoulutusta sekä harjoittaa aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Käyttäjälähtöisyys sopii erittäin hyvin ammattikorkeakoulujen käytännönläheiseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun tutkijat, opettajat ja opiskelijat voivat selvittää yhdessä käyttäjien kanssa yritysten ja julkishallinnon palvelujen ja tuotteiden kehittämistarpeita. Digipoliksen Oktoberfesteillä toteutetut Design Maratonit ovat hyviä esimerkkejä opiskelijoiden, asiantuntijoiden sekä elinkeinoelämän yhteisestä tuotekehityksestä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on ollut mukana 13 ammattikorkeakoulun Neloskierre-hankkeessa, jossa on kehitetty ammattikorkeakouluille soveltuvaa Living Lab-mallia sekä käyttäjälähtöistä TKI-toimintaa. KTAMK:n ”Elävä Laboratorio” Rajalla Living Lab pyrkii kehittämään alueen palveluita ja pilottikohteena on ollut Rajalla På Gränsen Kauppakeskus. Kauppakeskuksen asiakkaat ovat olleet mukana luomassa uusia tapahtumia ja palveluja raja-alueelle avoimissa kehittämistyöpajoissa. CrossBorder Shopping -tutkimuksessa selvitettiin virikkeellisellä kuvamateriaalilla höystetyllä haastattelulla raja-alueella asuvien ja vierailevien kokemuksia alueen ostospalveluista. Mitä hyötyä sitten käyttäjälähtöisistä toimintatavoista on? Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan tulee perustua työelämän tarpeisiin. Linkittämällä käyttäjien ja työelämän kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä opetukseen ammattikorkeakoulu vahvistaa myös rooliaan alueen aktiivisena kehittäjänä. Opetukseen saadaan tosielämän sisältöä, joka motivoi opiskelijoita soveltamaan teoriaa käytäntöön ja tuo kontakteja sekä työelämään että loppukäyttäjiin. Opiskelijoiden ja samalla ammattikorkeakoulun henkilöstön ammatilliset taidot kehittyvät yhteistyössä työelämän kanssa. Toisaalta opiskelijat ovat tulevaisuuden käyttäjiä, jotka voivat tuoda yrityksille uusia kehittämisideoita sekä testata yritysten tuotteita ja palveluja. Toiminta aktivoi ja sitouttaa loppukäyttäjiä ja he saavat parempia omiin tarpeisiinsa sopivat tuotteita ja palveluja. Toimeksiantajat eli yritykset ja julkishallinnon organisaatiot saavat uusia näkemyksiä monipuolisempien asiakkaiden tarpeista lähtevien tuotteiden kehittämiseen. Ennen kaikkea he saavat uusia tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat sitoutuneet hankkimaan ja markkinoimaan tuotteitta ennen kuin ne ovat edes markkinoilla. Eero Pakarinen, Kehitysjohtaja, TKI-palvelut Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 11 Yrittäjäksi voi oppia Yrittävyys on ominaisuuskokonaisuus, joka on yhteinen yksityisyrittäjille, yksilön toiminnalle kaikissa työyhteisöissä sekä kokonaisille työyhteisöille. Samoihin ominaisuuksiin liittyy myös käsite yrittäjyys. Mutta miten yrittäjyys näkyy työelämässä? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuspäällikön Soili Mäkimurto-Koivumaan mukaan yrittävyys on toimintaa ja asennetta, joihin liittyy innovatiivisuus, tavoitteellisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen. - Yrittäjyys on perustaltaan asennetta ja toimintatapaa erilaisissa tilanteissa eli työntekijä ottaa työssään enemmän vastuuta kuin työnkuva edellyttää. Sellaiselle työntekijälle, joka on valmis joustamaan olosuhteiden niin vaatiessa, on kysyntää ajasta ja paikasta riippumatta. Katse haasteista mahdollisuuksiin - Opiskelijoiden tulee ymmärtää, että työpaikan saaminen tulevaisuudessa vaatii erilaisia valmiuksia kuin aiemmin. Yritykset arvostavat nykyisin kapean osaamissektorin asiantuntijuuden lisäksi entistä enemmän yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa, epävarmuuden ja riskin sietämistä sekä kykyä kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Yrittäjäkasvatuksessa Mäkimurto-Koivumaan mielestä on oleellista myös se, että opiskelija oppii näkemään, mihin kaikkeen pystyy. - Monesti insinööriopiskelijat asettavat tavoitteekseen työllistymisen johonkin alueen teollisuuslaitoksista ja yrittäjyyttä pidetään liian haastavana. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulevat insinöörit toivottavasti oivaltavat, miten voivat ottaa osaamisensa käyttöön myös toisella tavalla. Mäkimurto-Koivumaa näkee, että perinteinen yrittäjänä oleminen on muuttunut, mutta myös työurat muuttuvat. Nykyään oletetaan, että työntekijä ymmärtää yrittäjänä toimimisen haasteita. 12 Digipolis Magazine Kuvat: Kati Klaavuniemi, Shutterstock | Teksti: Kati Klaavuniemi InnoPreneurship 21 – yrittäjyys osaksi opetusta Myös Meri-Lapin alueella perinteisesti vahva teollisuustoimiala kaipaa sekä uusia yrittäjiä että yrittäjämäisesti ajattelevaa työvoimaa. InnoPreneurship 21 -hanke pyrkii rohkaisemaan tekniikan opiskelijoita ja opettajia yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjäksi ryhtymiseen. - Interreg IV A North -rahoitteinen hanke kehittää opetussuunnitelmaa ja opetusmetodeja tukemaan yrittäjämäistä ajattelumallia sekä tunnistamaan ja kehittämään yrittäjyydessä tarvittavia valmiuksia. Pyrkimyksenä on tuoda yrittäjyys luontaiseksi osaksi opetusta. Hankkeessa toimitaan viiden työpaketin puitteissa. - Toimintamallin, oppimismenetelmien ja opintojaksojen kehittäminen tehdään neljän korkeakoulun yhteistyönä. Mukana ovat KTAMK:n lisäksi Oulun yliopisto, Luleå Tekniska Universitet Ruotsista sekä Universitet i Nordland Norjasta. Hankkeessa työpajojen kautta kartoitetaan, miten yrittäjät ja tutkijat määrittävät yrittäjyyden ja mitä pitäisi tehdä, jotta opetuksessa voitaisiin parantaa näitä valmiuksia. Yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta ovat yrittäjyyden perusta Mäkimurto-Koivumaa korostaa, että kaikista ei pyritä tekemään yrittäjiä vaan parannetaan työelämävalmiuksia. Väitöskirjassaan hän on kehittänyt ja tutkinut insinöörikoulutuksen näkökulmasta yrittäjämäistä toimintaa ja ajattelua tukevaa yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehystä. Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa 21.9.2012. - Tutkimuksessani korostan sitä, että yrittäjyysominaisuudet kasvavat vähitellen: niiden kehittymistä tulee tukea eri toimenpiteillä koko opintojen ajan. Pelkästään tietämyksen ja tiedon lisääminen eivät johda yrittäjyyteen, vaan vaikuttavuus edellyttää menetelmällisiä oivalluksia. Miten sitten insinööriopetuksessa voitaisiin vahvistaa juuri tiettyjä ominaisuuksia? - Mielestäni opetusympäristön asenne tarttuu myös opiskelijoihin. Mutta yrittäjyyden opettamisessa on paljon haasteita, kuten itse yrittäjyydessäkin. Mäkimurto-Koivumaa kertoo, että väitöskirjan teko oli kolmen vuoden tiukka puristus. Muun muassa InnoPreneurship 21 -hankkeen puitteissa tutkimustyön tuloksia sulautetaan opetussuunnitelmaan. - Näistä lähtökohdista on nyt hyvä jatkaa yrittäjyyskasvatuksen istuttamista käytäntöön, joka on oma haasteensa. Sekin toivottavasti on ratkaistavissa ajan myötä. Kolmen vuoden urakan jälkeen voin kuitenkin kiitää kasvuprosessini mahdollistajia eli työnantajaani, Digipolis Oy:tä ja tietysti puolisoa. Ilman heidän tukeaan tämä matka olisi jäänyt käymättä, MäkimurtoKoivumaa kiittelee lopuksi. Avoimesta somesta yrityksen sisäiseen someen Kun puhutaan sosiaalisesta mediasta, niin se on monelle = Facebook. Eipä ihme. Vuonna 2004 perustettu, nykyään yli miljardin käyttäjän maailmanlaajuinen palvelu on tuonut aikoinaan sosiaalisen median toimintatavan tavallisten ihmisten keskuuteen. Siitä on muotoutunut useille eräänlainen virtuaalinen baaritiski. Otetaanpa pikainen katsaus tämän hetken tärkeimpiin sosiaalisen median palveluihin, siis Facebookin lisäksi. Twitterillä on yli 500 miljoonaa käyttäjää. Viestintä perustuu pääasiassa avoimeen virtaan 140 merkin voimin. Twitter on kerännyt käyttäjikseen hiukan teknisempiä ja enemmänkin sosiaalista mediaa ymmärtäviä ihmisiä. Linkedin on tarkoitettu ammatilliseen verkostoitumiseen. Sillä on yli 160 miljoonaa käyttäjää ja siihen liittyy joka sekunti 2 uutta jäsentä. Youtube on maailman suurin videonjakopalvelu, johon ladataan 60 tuntia videota joka minuutti. Sen kautta katsotaan 4 biljoonaa (4000 miljardia!) tuntia videota joka kuukausi. Pinterest (Pin + interest) on sosiaalinen leikekirja. Se on tuorein ja yksi historian nopeiten kasvanut sosiaalisen median palvelu, jolla on jo yli 10 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjistä suurin osa on jostain syystä naisia. Instagram on valokuvien jakamispalvelu, jota käytetään pääasissa mobiililaitteilla. On ollut jännää seurata Instagramin kasvua pienestä mobiilisovelluksesta jättimäiseksi kuvayhteisöksi, jonka Facebook osti 2012 keväällä 765 miljoonan euron summalla. Google+ on Googlen vastine Facebookille ja Twitterille. Se onnistui haalimaan 20 miljoonaa käyttäjää 3 ensimmäisen viikon aikana. Google kertoo Plussan käyttäjämäärän olevan nykyään 400 miljoonaa, joista tosin ”vain” 100 miljoonaa on kuukausittain aktiivisia. Foursquare on paikannukseen perustuva pelillisiä elementtejä omaava sosiaalisen median palvelu, jota käytetään enimmäkseen mobiililaitteilla. Sen kautta voi saada esimerkiksi matkalla loistavia vinkkejä erilaisiin aktiviteetteihin. Foursquareen tehtiin jo 2010 check-inejä yli 380 miljoonaa. Näiden merkittävien sosiaalisen median palveluiden lisäksi joka kuukausi perustetaan miljoona uutta blogia. Mainittujen palveluiden käyttötarkoitus on muotoutunut avoimeen viestintään, markkinointiin ja verkostoitumiseen. Jokainen ihminen tai organisaatio toimii niissä omista motiiveistaan. Aika on nyt hyvinkin kypsä sosiaalisen median jalkauttamiseksi yrityksen sisäiseen viestintään. Termi voisi olla vaikka sosiaalinen intranet, jossa kaikki työntekijät ovat potentiaalisia tiedontuottajia. Tässä päästään tilanteeseen, jossa tietoa on tarjolla kattavasti, väärä tieto korjataan ja siitä paremmin tietävät laajentavat tietoa. Sosiaalinen intranet osallistaa ja motivoi aidosti yrityksen henkilöstöä. Vanhat intrat, joissa tieto annetaan ylhäältä alaspäin, alkavat olla ”so last season”. Sosiaalisen intranetin käyttöönottoon on olemassa erilaisia niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin mahdollisuuksia. Se mikä on paras ratkaisu kenellekin, riippuu käytännön tarpeista. Vaihtoehtoja on todella kevyistä ilmaisista ratkaisuista astetta järeämpiin, tietoturvallisempiin ja monipuolisempiin ohjelmistoihin. Keskustelen mielelläni aiheesta lisää. Löydät minut kaikista jutussa mainituista palveluista. Myös perinteisempi yhteydenotto onnistuu. Arto Remes Kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia http://digimoguli.fi Kemin Kemin Teknologiakylän Teknologiakylän tiedotuslehti tiedotuslehti || 4.2012 3.2012 13 Kuvat: Kati Klaavuniemi, Kemin Teollisuuskylä Oy | Teksti: Kati Klaavuniemi Kemi saa uuden paloaseman Kemissä palomiesten neljän vuoden evakkoretki on päättymässä. Tontilla metelöivät työkoneet kielivät jo aloitetusta rakennusurakasta. Lapin pelastuslaitos saa Kemin Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamana uuden paloaseman. Kokonaisuudessaan hanke on valmis kesällä 2014, kun vanha paloasema on purettu ja tontti viimeistelty. Varsinainen paloasema valmistuu ensi vuoden lokakuussa. Kiveliönkadulle rakenteilla olevan palolaitoksen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös öljyntorjuntavaraston rakentaminen Ajokseen. - Kokonaisuudessaan hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 5,1 miljoonaa euroa. Summa tulee tarkentumaan, kunhan kaikki urakat on kilpailutettu. Nyt Veljekset Toivanen Oy tekee tontilla maanrakennus- ja perustustöitä. Varsinainen rakentaminen alkaa näillä näkymin tammikuussa, Kemin Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Tarja Heikonen kertoo. Hanke vauhdilla eteenpäin Hankkeen rahoittaja on Kemin seudun osuuspankki ja Kemin kaupunki on myöntänyt hankkeen rahoitukselle omavelkaisen takauksen. - Meille hanke tuli helmikuussa ja kohtuullista vauhtia ollaan edetty suunnittelusta toteutukseen. Paloasemalla oltiinkin jo odoteltu projektin nytkähtämistä eteenpäin, joten tarpeet olivat jo valmiiksi selvillä. Heikoselle paloasema-hanke on urallaan viides rakennuttamisurakka ja hän korostaa luotettavien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Esimerkiksi Rakennuttajapalvelu Prodeco Oy:n kanssa on tehty jo useampi hanke. - Hankkeessa riittää haasteita meille kaikille tekijöille. Varsinkin, kun tontilla on koko ajan pelastuslaitoksen toimintaa, on kaikessa huomioitava myös sen sujuvuus. Kiitollista tässä hankkeessa on myös se, että pystymme konkreettisesti auttamaan emoyhtiötämme eli Kemin kaupunkia, Heikonen valottaa hankkeen kuvioita. 14 Digipolis Magazine Suunnittelussa käyttäjät huomioon Palomiehet siirtyivät neljä vuotta sitten evakkotiloihin paloaseman home- ja kosteusongelmien takia. Vanha paloasema on pääosin jo poistettu käytöstä. Pelastuslaitos ja sen 28 työntekijää toimivat tällä hetkellä väliaikaisparakeissa. Uusi paloasema tulee samalle tontille, jossa nykyinen ja huonokuntoinen paloasema sijaitsee. Meteli parakeissa on melkoinen rakennustyömaan jyllätessä vieressä. Myös parakkitiloissa on ollut sisäilmaongelmia: esimerkiksi ilman kosteus oli viime talvena vain 6 prosenttia. Palolaitokselta luvataan, että päivittäinen toiminta ei kärsi rakennustyömaasta huolimatta. - Enää ei ole kestettävänä kuin yksi talvi. Kyllähän tämä parakkielämä, sosiaalitilojen puute ja huoltotilojen hajanaisuus on vaikuttanut meidän työmotivaatioomme ja jaksamiseemme. Työolosuhteet ovat haastavat, mutta nyt mennään jo kohti parempaa, palomiehet toteavat. Palopäällikkö Jyri Keränen kertoo, että uuden paloaseman suunnittelussa on ollut mukana Lapin pelastuslaitokselta hänen lisäkseen palotarkastaja Jorma Anttila sekä paloesimiehes Markku Paavalniemi ja palomies Markku Rojola. Uuden laitoksen suunnittelu on lähtenyt siitä, miten päivittäistä toimintaa voitaisiin pyörittää mahdollisimman mielekkäästi. - Toiveitamme ja tarpeitamme on kuunneltu ihan kaikessa ja suunnitelmien edetessä olemme saaneet antaa kommenttejamme. Esimerkiksi erilaiset koulutustilaisuudet palaavat jälleen toimenkuvaamme, kunhan uusi rakennus valmistuu. Hyvää jaksaa odottaa, Keränen muistuttaa. Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa www.lapinpelastuslaitos.fi tilaa sähköpostitse: [email protected] Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Insinööritoimisto Ases Oy - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - e-Devel.fi Ky - Elisa Oyj - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - - - - - - - - - - - - - - - - Insinööritoimisto 3d-Hacklin Isoworks Oy Ixonos Oyj Junkohalli Oy Kemin Digipolis Oy Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut Koivu Interactive Krans Consulting Oy Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy Lapin pelastuslaitos Lapin Vesitutkimus Mainostoimisto Reklaami Metsä Group Mionex Oy NWD Technologies Oy Oulun yliopisto - - - - - - - - - - Promote Oy Puheterapiapalvelu Kompis Recair Oy Sovea Oy Suomen Turvamiehet ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy TKH Logistics UpNet Engineering Oy Urbanid YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsä Group - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012 15 Irrottaudu arjesta tea tterissa Kemin kaupunginteatterissa käy vuosittain noin 26 000 katsojaa. Monen mielestä kemiläisillä on suora, avoin ja rehellinen tapa katsoa kaupunkiaan ja näin myös teatteria. Asiat otetaan helposti omaksi. - Julkisella rahoituksella ja henkilökunnan määrällä mitaten Kemin kaupunginteatteri on Pohjois-Suomen neljästä teatterista pienin. Mutta esimerkiksi kävijämäärissä Kemi on viime vuosina ollut jopa kakkosena Oulun kaupunginteatterin jälkeen. - Meillä on aina käynyt paljon myös naapurikuntien ihmisiä, teatterisihteeri Irja Kavasvuo kehuu. Ohjaaja Kimmo Hirvenmäki kertoo, että yleisö Kemissä on samanlaista kuin kaikkialla muuallakin ja hittien haistaminen on aina ihan yhtä vaikeaa. - Ihmiset tulevat teatteriin itkemään, nauramaan ja viihtymään – unohtamaan arjen velvollisuudet. Tehtävämme kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onkin ehkä juuri siksi niin haastava. miin. Iiris Rannion ohjaama Juurakon Hulda tulee ensi-iltaan tammikuussa ja Peter Franzénin kirjaan perustuva Tumman veden päällä nähdään näyttämöllä huhtikuussa. Ken Ludwigin kirjoittamassa Diivat-näytelmässä nuoret tulokkaat Jaakko Tohkanen ja Tomi Turunen saavat melkoisen haasteen haltuun otettavakseen, sillä Diivoissa he ovat naisia. - Ei tämä ole ollut mikään helpoin juttu tehdä eikä ohjata. Kyllä tämä on töitä vaatinut. Komiikan ja hauskuuden löytäminen on välillä aika työlästä. Mutta lopussa kiitos seisoo, näytelmän ohjannut Hirvenmäki lupaa. ”Samoin kuin joka vuosi, James!” Diivoista FranZÉniin Naisten maailmasta kertova lämminhenkinen Pyykkärit on ollut todellinen yllätyshitti tekijöilleen. Myös tulevien esitysten toivotaan löytävän yleisön sydä- Maailman uusituimpana TV-ohjelmana ennätysten kirjaankin päässyt Illallinen yhdelle esitetään taas uudenvuodenaattona TV 1:ssä. Kulttimaineeseen kohonneet roolihahmot, yläluokkainen ikäneito miss Sophie Kemin uusimmat tapahtumat löydät: 16 www.kemi.fi Kuva: Kemin ka ! upunginteatteri, Mika Ah Teksti: Kati Klaa onen vuniemi ja hänen hovimestarinsa James, heräävät eloon Kemin kaupunginteatterissa. Näytelmä palaa jälleen ohjelmistoon kuuden esityksen kera. Englantilaisen Laurie Wylien kirjoittamaa näytelmää esitetään kulttuurikeskuksen teatteriravintolassa, jossa katsoja voi jatkaa illallistunnelmaa esityksen jälkeen omissa illallisseurueissaan. Tilaan on rakennettu Kalle Nurmisen lavastama miljöö näytelmälle. - Alkuperäisen näytelmän sketsiosuutta on pidetty ikään kuin raamattuna näytelmän toteutukselle, vaikka näytelmää on lisämateriaalilla kasvatettu puolituntiseksi. - Mutta on hyvä muistaa, että komiikka on vain yksi teatterin muoto. Ohjelmistostamme löytyy varmasti jokaiselle jotakin, Kavasvuo vinkkaa nettisivuille ohjaten. www.kemi.fi/teatteri Kannattaa katsoa! • Mörköjen yö • Pyykkärit • Diivat • Illallinen yhdelle • Entäs nyt Eeva?