Gateway to Arctic Innovations Teollisuusseminaari & Oktoberfest

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
Magazine
Gateway to Arctic
Innovations
aari &
Teollisuussemin
foorumi
a
in
r
o
p
2
1
0
2
t
s
e
f
Oktober
s. 4–5
Hyvää Joulua
toivottaa
Digipoliksen
väki
3
6
7
8
12
Partnerbook päivittyi
s. 9
14
Muusikko, joka käy oikeissa töissä
Kaivosinvestointien valmistelu jatkuu
Metsä Fibre lahjoitti laitteita
opetuskäyttöön
Pk-yritysten toimintajärjestelmien
kehittäminen ja CE-merkintävalmiudet
Yrittäjäksi voi oppia
Kemi saa uuden paloaseman
Kolumni
”Avoimesta somesta
yrityksen sisäiseen
someen”
s. 13
Pääkirjoitus | Kimmo Heikka
Tietokatu 6, 94600 Kemi
Puh. 0207 691 990, fax 0207 691 999
Palvelemme ma-pe klo 8–16
www.digipolis.fi
SIJAINTI
•2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen
TILAT
•toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 93 % (12/2012).
•uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m2
•rakennusoikeutta 13 000 m2
YRITYKSET
•46 yritystä tai yhteisöä
•työllistävät noin 450 henkeä
•toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka
- ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut
- kylmä- ja talviteknologia
PALVELUT
Toimitilapalvelut tarjoavat:
- toimistotilat alkaen 15 m2
- laboratorio- ja testaustilat
- tuotanto- ja varastotilat
• siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut
• vartiointi - Securitas Oy
• kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy
Kokous- ja kongressipalvelut
auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta,
(10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.
Aulapalvelu
sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.
Yrityskehityspalvelut
•Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu
• Innovaattori Yrityshautomo
• WelCome-paketti
Tutkimus- ja kehityspalvelut
• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Koulutuspalvelut
• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu,
Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely
•Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala
TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
YLEISTÄ
•Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämis toiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa
•Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv
TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT
•Optisen mittaustekniikan laboratorio
- Konenäkö, hahmon tunnistus,
- Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus
- Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen
•Kunnossapito
- Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta
- Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon
•Materiaalien käytettävyys
- Erilaisten materiaalien käytettävyys
- Muovaus ja liittäminen
- Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin
•Palvelutoiminta
Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio
- Sähköinen testaus ja karakterisointi
- Materiaalitestaus ja vika-analyysi
- Luotettavuus
- Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot
•Muu toiminta
- Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti
toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet
Lisätietoja:
Tutkimustoiminta:
Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari
Puh. 040 543 0249, [email protected]
Palvelutoiminta:
Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula
Puh. 0400 292 386
4 | 2012
Julkaisija
Päätoimittaja
Toimitus:
Suunnittelu ja toteutus
Paino
Paperi
Digipolis - Kemin Teknologiakylä
Kimmo Heikka
Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori
Avalon Oy, Kemi
Erweko Oy
Galerie Art Silk 150g/m2
Lapland - Above Ordinary
Lappi on henkisesti, maantieteellisesti ja teoissaan tavanomaisen yläpuolella,
todetaan Lapin liiton Lappi-brändin kehittämishankkeen tavoitemielikuvan
julkistustilaisuudessa 15.11.2012. Kehittämishankkeen tavoitteet ovat olleet
todella haastavia. Tehtävänä on ollut luoda Lapin kaikki toimialat kattava
tavoitemielikuva ja brändi alueellisen maineen monipuolistamiseksi.
Lappi-brändin määrittelyyn on osallistunut lukuisia työryhmiä ja
lappilaisille on luotu erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Peräti 2500 lappilaista on jollakin tavalla osallistunut tavoitemielikuvan hahmottamiseen. Mahdollisuudesta osallistua onkin
annettava erityiskiitos kehittämishankkeen toteuttajatiimille.
Millaisista osista ”Lappi – tavanomaisen yläpuolella” sitten rakentuu?
Brändityöryhmä on kiteyttänyt laajasta aineistosta viisi vetovoimatekijää,
jotka yhdessä ja erikseen erottavat Lapin muista alueista: Luonnossa ja
Luonnosta, Aito Hulluus, Avoin ja Arktinen, Outoa Taikaa ja Tehemä Pois.
Syntyperäisenä lappilaisena totean, että ”Jaaha, mitäh nämä
tarkottaa? En mie vain tätä mieltä ole?”. Selityksiä:
• Luonnossa ja Luonnosta: Lappi on luonnostaan rikas. Luonto on
lähellä ja monelle toinen koti – asuttiinpa kaupungissa tai maalla.
• Aito Hulluus: Positiivista omalaatuisuutta, joka tarttuu.
Jokainen on rohkeasti erilainen.
• Avoin ja Arktinen: Lappi on kansainvälinen ja rajaton kohtaamis paikka. Tämä on luonut avoimuuden kulttuurin. Paras arktinen alue.
• Outoa taikaa: Lapissa on outoa taikaa, jota ei voi sanoin kuvata.
Sen voi vain kokea.
• Tehemä pois: Lapissa on rohkeutta, reippautta ja osaamista
– kansainvälinen meininki ja paikallinen tunnelma.
Brändiryhmä on puhunut ja taas saa kommentoida. Tykätä ja haukkua.
Mielestäni hankkeen intohimoinen tavoite määritellä kaikki toimialat kattava
tavoitemielikuva ei toteudu. Ensimmäinen ajatukseni oli, että edelleenkin
pääviesti tukee eniten mielikuvaa Lapista matkailumaakuntana. Ehkä tähän
ajatukseen johdatteli myös varsin matkailuesitteen näköinen esittelymateriaali.
Makuasioista pitää riidellä.
Tutustukaa siis itse:
www.lappi.fi/lappi-brandi
”Sole poka mikhään – saatan
mie vain tätäki mieltä olla!”
Kuvat: Kati Klaavuniemi, Esa Ylijääskö | Teksti: Kati Klaavuniemi
Muusikko, joka
käy oikeissa töissä
Teemu Ylinikka on lahjakas kemiläinen musiikintekijä.
Mutta kaveri tunnetaan myös rock´n roll -piirien ulkopuolella.
Digipolislaisille hän on Eltelin verkkosuunnittelija.
Yleinen mielikuva muusikoista on, että he ovat työtä vieroksuvia taivaanrannan maalareita. Mutta nykyaika on pakottanut myös yleisön huomaamaan,
että monikaan muusikko ei tähän muottiin enää istu.
Kemiläinen Teemu Ylinikka on nuoresta iästään huolimatta jo pitkän linjan
musiikintekijä. Bändejä ja kokoonpanoja on kuulunut kuvioihin jo useita ja veri
veti oman musiikin tekemisen puoleen jo aikaisessa vaiheessa.
- Musiikkimme on saanut vaikutteita vähän joka puolelta, joten sitä ei voi suoraan kategorioida. Sanotaanko näin, että teemme rehellistä englanninkielistä rokkia, Ylinikka muotoilee.
Ylinikan ja kumppaneiden bändi Slap Betty! on viime aikoina niittänyt mainetta sijoittumalla toukokuussa kansainvälisen The Global Battle of the bands –
kilpailun Suomen finaaliin ja Oulussa järjestetyn Nuclear Explosion 2012 –kisan
voitto ja viikko studioaikaa Mastervoxilla irtosi heinäkuussa.
Mutta menestyminen ei ole helppoa. Kemistä on pitkä matka jo pelkästään
Suomen parhaimmille keikkapaikoille.
Slap Betty! sai sopimuksen H&R:n kanssa
Slap Betty! on monen mielestä seuraava kansainvälisiä lavoja koluava kemiläisyhtye. Bändi sai vahvaa myötätuulta purjeisiinsa solmittuaan managerointisopimuksen H&R Productions -yhtiön kanssa.
Yhteistyö sai alkunsa, kun yhtiön perustaja Matti Remes sai käsiinsä Slap
Bettyn tuoreimman promo-ep:n. Sopimus syntyi elokuussa. Sen jälkeen H&R Productions rakensi ep:n ympärille promopaketin ja toimitti sitä kontaktiensa kautta
eri puolille maailmaa.
Ja tulosta alkoi syntyä. Slap Betty! on saanut radiosoittoa jo ainakin Iso-Britanniassa, USA:ssa, Italiassa ja Saksassa.
- Kyllä se valaa uskoa omaan tekemiseen, kun Remeksen kaltainen kaveri
luottaa.
Remes löysi bändin Klaukkalalaisen äänitysstudion kautta, jossa pojat tekivät
omakustannelevyään. Slap Bettyssä Ylinikka vastaa pääsääntöisesti lyriikoista
kitaroinnin, laulamisen ja sävellystyön lisäksi.
- Muistivihko kulkee koko ajan taskussa. Koskaan ei tiedä, milloin sellaisen
biisiin sopivan hyvän punchlinen hoksaa.
Eltelin puikoissa
Vaikka Ylinikalla on musiikin suhteen tavoitteena elättää itsensä joskus hommalla, pitää hän myös työstään Eltelin suunnittelu- ja projektointitiimissä. Nopeasti kasvavalla monialayrityksellä on Kemin toimistossa kaksitoista työntekijää.
- Suunnittelemme, rakennamme, ylläpidämme ja tehostamme kiinteää ja langatonta televerkkoa sekä julkishallinnon verkostoja. Eltelin yksinkertainen tehtävä on taata keskeytymätön sähkön- ja signaalinsiirto.
- Teen sekä suunnittelua että hoitelen projekteja verkkosuunnittelijan nimikkeellä. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Eltelillä olen ollut jo viisi vuotta.
Yrityksessä on mielestäni parasta se, että vastuuta saa, jos sitä haluaa, Ylinikka
kiteyttää.
Eltel Networks:
•
•
Eltel rakentaa, kytkee ja kehittää infraverkkoratkaisuja, jotka perustuvat sähkö-, tele- ja
IT-tekniikoiden tehokkaaseen vuorovaikutukseen.
Eltelin palveluksessa työskentelee 8050 työntekijää,
ja yhtiön liikevaihto on 1,01 miljardia euroa. Yhtiö
on laajentanut toimintaansa Pohjoismaista Baltian
maihin, Puolaan, Saksaan ja Englantiin. Tavoitteena
on infraverkkotoimialan markkinajohtajuus
Euroopassa.
Käy kuuntelemassa:
www.slapbetty.com
Slap Betty!
Juhana Länttä
Teemu Ylinikka
Juuso Kumulainen
Antti Toppinen
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
3
s
n
o
i
t
a
v
o
n
n
I
c
i
t
c
r
A
o
t
y
Gatewa
&
i
r
a
a
n
i
m
e
s
i
m
Teollisuus
u
r
o
o
f
a
n
i
r
o
p
2
1
0
2
t
s
Oktoberfe
uksia ja
jaetaan kokem
n
ä
ä
n
ä
T
.
a
a
enestystarin
imitusjohtaja
tuu monta m
ipolis Oy:n to
h
a
ig
D
m
in
en
te
em
u
K
den.
tesi
ollisu
aatioihin, to
rfest tilaisuu
- Pohjoisen te
ov
be
n
to
in
k
O
in
n
si
ty
ti
te
siltoja ark
kerran järjes
rakennetaan
jo kuudennen
n
a
sa
es
at
ka av
Kimmo Heik
Tuote- ja palvelukehitys sekä kansainvälistyminen olivat esillä, kun reilu 200
erialojen edustajaa kokoontui Gateway to Arctic Innovations Teollisuusseminaari &
Oktoberfest 2012 –kutsuvierastilaisuuteen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan
juhlasaliin 11.10.
Kaivosalan positiiviset tulevaisuudennäkymät nosti esille Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori Reijo Tolppi muistuttaen myös ammattikorkeakoulun panostavan alan
koulutukseen. Samalla hän kiitti yhteisön antamasta tuesta kertoen hyvät uutiset.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös leikkaa noin 30 % eli 140 aloituspaikkaa
ammattikorkeakoulutuksesta vuonna 2013. Alkuperäinen suunnitelma (40 %) pienentyi
siis hieman. Ministeriö on myöntänyt neuvottelussa 8.10.2012 ammattikorkeakoululle
20 aloituspaikkaa vastaavan summan, joka kohdennetaan kaivannaisteollisuuden
koulutuksen aloittamiseen. Tulevaisuudessa on siis valoa, Tolppi totesi.
4
Digipolis Magazine
Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen puhui tulevaisuuden yritysverkostoista. Tornion Sähköpoikien toimitusjohtaja Markku Rantapää taas
kertoi, millaisissa verkostoissa torniolainen teollisuuspalveluyritys toimii
Suomessa ja ulkomailla. Yleisölle esiteltiin myös Sotkamo Silver Oy:n
kaivosinvestointi.
- Hankimme rahoitusta voidaksemme käynnistää hopean tuotannon
Sotkamon Taivaljärvellä viimeistään keväällä 2014. Kaivoksen rakentaminen alkaa tänä syksynä, kertoi toimitusjohtaja Ilkka Tuokko Sotkamo
Silver AB:n tytäryhtiö Sotkamo Silver Oy:stä.
Ajattelu muotoilee tulevaa
Yleisö päätti äänestämällä tilaisuuden aikana Arctic Design Maraton
-muotoilukilpailun voittajan. Neljä monialaista opiskelijaryhmää esittelivät
työnsä sparraajien saattelemina.
- Tämäkin maraton osoitti, kuinka nopeasti pystytään jopa jo patentoituja tuotteita muuttamaan kuluttajaystävällisiksi, muotoiluehdotusten Kuvat: Digipolis | Teksti: Kati Klaavuniemi
sparraaja Design Studio Muotohiomon toimitusjohtaja Pekka Toivanen muistutti.
Toivasen mukaan muotoilun käyttö on laajentunut tuote- ja kalustesuunnittelusta, ja muotoiluajattelua hyödynnetään uusilla alueilla.
- Kuten teknologian ja markkinoinnin, myös muotoilun osaamista tarvitaan lähes kaikkialla. Sen merkitys ja vaikuttavuus teollisuuden ja palveluiden tuotteiden toimivuudessa on suuri. Muotoilija liimaa erilaisia asioita
yhteen luovasti ja lopputuloksena
on kokonaisuus, Toivanen totesi.
KILPAILUTYÖT ESITELTIIN
YLEISÖLLE
Kilpailusta arvokkaita eväitä tulevaisuuteen
Vuoden 2012 Arctic Design Maratonin voitti yleisöäänestyksellä toimeksiantajansa
nimeä kantava joukkue Team NWD Technologies Oy. Voittoisa ryhmä muodostui
kolmesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijasta ja yhdestä
tekniikan sekä kahdesta Lapin yliopiston muotoilun opiskelijasta.
Tiimit saivat yrityksiltä kokonaisvaltaiseen muotoiluun liittyvät toimeksiannot ja briiffauksen sekä kävivät tutustumassa yrityksien toimintaan projektin aikana.
Voittajatiimin toimeksiantaja NWD Technologies on vesivuotohälyttimiä valmistava Jani Alatainion perustama yritys. Yrityksen nimi NWD
tulee sanoista No Water Damages. Opiskelijat suunnittelivat jo olemassa
olleelle vesivuotohälyttimelle eli kosteussensorimatolle kuluttajamarkkinointiin pakkauksen ja nimen, ”Watector”, joka tulee sanoista water
protector. Näiden lisäksi mietittiin muun muassa, missä hyllyissä jälleenmyyjillä tämä tuote olisi ja yksi hyvä paikka olisi palohälyttimien lähettyvillä.
- Arctic Design Maraton oli mukava kokemus ja tiimi sekä sparraaja
tekivät hienoa työtä suurella motivaatiolla. Maratonin järjestäjille Kemin
Digipolis Oy:lle ja Tahkokallio Design+:lle myös ruusuja hyvin organisoidusta tapahtumasta, NWD Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jani
Alataino kiittelee.
- Tuotteen osalta tuotekehitys jatkuu kuitenkin vielä ennen kuluttajamarkkinoille tuloa.
Mutta kisa antoi projektille juuri sitä potkua mitä se kaipasikin, Alatainio muistuttaa
maratonin viitaten.
Muut mukana olleet yritystiimit olivat Ageos Oy, YIT Oy ja Ride-in Oy. Iltapäivä päättyi
Porinafoorumiin, jossa vieraat pääsivät tutustumaan kilpailutöihin ja eri toimialojen
edustajiin sekä heidän palvelutarjontaansa. Paljon asioita laitettiin firman piikkiin, kun
viihdyttäjä Timo Harjakainen nauratti väkeä.
”Muotoilutyö elinkeinona ja ammattina on
muuttunut kymmenen vuoden aikana
merkittävästi”
Oppilaat olivat tosipaikan edessä,
vaikka sparraajat Toivanen ja
Kristian Keinänen FDE Finndex Groupista pitivät kannustavat puheenvuorot.
Mutta ennen voittajien julkistamista Päivi Tahkokallio Tahkokallio Design+ -yrityksestä kertoi, että
edellisen vuoden töistä esimerkiksi Oulun yliopiston tiimin työ on saatu
nyt tuotantovaiheeseen.
- Viime vuoden kisassa kolmanneksi tulleen tiimin tehtävänä oli suunnitella Oulun yliopistolle liikelahja. Prototyypin on nyt toteuttanut Eero Hyrkäs Oy. Laser merkkauksen liikelahjaan toteuttaa viime vuoden ykkönen
eli Mobile Marking Oy. Eli näin kilpailun kautta osaajat löytävät uusien
innovaatioiden kautta myös toisensa.
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
5
Kuva: Shutterstock | Teksti:Teemu Kytövuori
Kaivosinvestointien
valmistelu jatkuu
Kaivoshankkeiden rakentaminen tulee painottumaan vuosille
2014–2017. Uusia työpaikkoja alalle arvioidaan syntyvän
noin 2800, joista 2/3 syntyisi Lapin alueelle.
Näin arvioidaan kaivosteollisuuden toimialaraportissa 2012,
jonka työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu julkaisi lokakuun loppupuolella. Raportin kokosi toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta.
- Talvivaaran kaivoksen päästöt ovat lisänneet kriittisyyttä kaivostoimintaa kohtaan. Kipsisakka-altaan vuoto varjostaa koko kaivosalan tulevaisuutta Suomessa, vaikka vuodon vaikutuksia ympäristöön onkin vielä
liian aikaista arvioida, Uusisuo toteaa.
Alaa pidetään kuitenkin edelleen yhtenä tulevaisuuden kasvualoista,
jonka kehittymistä myös valtiovalta tukee. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Viime viikkoina kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan merkitys on
konkretisoitunut.
- Ympäröivän yhteisön hyväksyntä kaivostoiminnalle on välttämätön
ja sen saavuttaminen edellyttää ympäristöasioiden ja kaivosten riskien
hallintaa niin kaivostoimijoilta kuin viranomaisiltakin. Lisäksi tarvitaan eri
intressien yhteensovittamisen tueksi menetelmiä eri toimialojen hyötyjen ja haittojen mittaamiseen ja vertailuun, Uusisuo painottaa.
kasvun hidastumisesta. Metallien hintojen heitteleminen vaikuttaa kaivosyhtiöiden tuloksiin ja voi viivästyttää investointeja.
Vuonna 2011 teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 31 kaivoksesta.
Kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,48 miljardia euroa – metallimalmikaivosten osuus oli noin 963 miljoonaa euroa.
Tällä vuosikymmenellä toteutettaviksi suunnitellut kaivosinvestoinnit
ovat yhteensä 3–4 miljardia euroa. Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Koko maailmassa valmisteilla olevissa kaivosprojekteissa investointien
määrä oli vuonna 2011 yhteensä 676 miljardia dollaria, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
Finpron teknologiakatsauksen mukaan muun muassa Australian kaivosteollisuudessa on odotettavissa seuraavien viiden vuoden aikana vuosisadan investointibuumi.
- Suomessa on kansainvälisesti korkealle arvostettua kaivosalan teknologiaosaamista. Kotimaisten yritysten tulisikin tehokkaasti hyödyntää markkinoiden kasvuvaihe pyrkiessään laajentamaan
kansainvälistä toimintaansa, Uusisuo kannustaa.
Kaivosteollisuuden toimialaraportti on
ladattavissa veloituksetta osoitteesta
www.temtoimialapalvelu.fi.
Pohjois-Suomi on merkittävässä osassa
Toimialaraportissa todetaan, että
väestön ja kehittyvien talouksien
kysynnän kasvu sekä kaupungistuminen lisäävät metallien kysyntää.
Lähitulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus etenkin Euroopan
talouden osalta ja Kiinan talous-
SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET
Lähde: SWOT-analyysi, Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2012
VAHVUUDET
• Suomen kallioperän malmipotentiaali
• Suomen monet EU:lle kriittiset raaka-aineet
• Hyvä infrastruktuuri
• Poliittisesti stabiili yhteiskunta
• Valtiovallan myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen
• Kansalaisten pääsääntöisesti myönteinen suhtautuminen
kaivosteollisuuteen
• Korkea yleinen koulutuksen taso
• Hyvä geologinen perusdata saatavilla GTK:sta
• Suomen hyvä imago kaivosteollisuudessa globaalisti
• Vahva teknologiaosaaminen ja alan laitevalmistus
6
Digipolis Magazine
HEIKKOUDET
• Kotimaisten pääomien puute ja kehittymättömät kotimaiset
kaivosalan rahoitusmarkkinat
• Pitkät ja aikaa vievät lupaprosessit
• Pula ammattitaitoisesta ja kokeneesta työvoimasta
• Alan koulutuksen ja tutkimuksen riittämättömyys nykyiseen
kysyntään nähden
• Alihankkijoiden vielä osin riittämättömät valmiudet yhteistyöhön
kansainvälisten yritysten kanssa
• Kaivosalan imagon perusta viime vuosisadan puolivälin
toiminnassa, ei pidetä high-tech-alana
• Tiedon puute kaivosalan perusteista julkisessa keskustelussa
Kuva ja Teksti: Kati Klaavuniemi
Metsä Fibre
lahjoitti laitteita
opetuskäyttöön
Kemissä insinööriopiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana
oikeisiin töihin. Kun Metsä Fibre uudisti vesilaitoksensa,
sai Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto
Lappia vanhoja laitteita lahjoituksena opetuskäyttöön.
Metsä Fibren Kemin tehtaan vesilaitoksen
laitteiden siirto Metsä Fibren Kemin tehtaan vanhalta laitokselta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian tiloihin Kivikankaalle
ja niiden uudelleen kasaus toteutettiin CDIO-periaatteiden mukaisesti oppilastyönä.
- Ammattiopisto Lappian opiskelijat suorittivat
laitteiden siirron ammattikorkeakoulun koordinoimana. Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät
tarvittavat suunnitelmat ja piirustukset laitteiden
uudelleen asennusta varten. Uudelleen asennuksen suorittavat ammattiopisto Lappian opiskelijat, hankkeessa mukana ollut KTAMK:n projektiinsinööri Jaana Tarvainen kertoo.
CDIO:n perusta on vahvasti projektimuotoisessa ja käytännönläheisessä toiminnassa, jonka tavoitteena on kehittää insinöörikoulutusta siten,
että opiskelijoiden tiedot, taidot ja asenteet opiskelun yhteydessä tukevat hänen työelämävalmiuksiensa kehittymistä.
Pelkkä papereiden
tutkiminen ja kirjatieto ei työelämässä
riitä osaamiseen.
Oppilaat oikeissa töissä
Siirretystä laitteistosta rakennetaan pienimuotoinen tedasprosessi, jonka
hallinta on tulevaisuudessa osa opetusta. Suurin osa ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoista tulee suoraan lukion penkiltä, joten käytännöntyöt otetaan kiitollisena vastaan.
- On tärkeä päästä ottamaan välillä työkalu kauniiseen käteen ja tekemään asiat oikeasti, insinööriopiskelijat Toni Mäkelä, Antero Enbuske
ja Juho Kaiharju muistuttavat.
Tulevaisuuden työelämätaidot sisältävät nuorten mielestä paljon muutakin kuin oman alan erityisosaamista.
- Tässä oppii samalla alasta myös asentajan näkökulmasta ja huomioimaan koko prosessin haasteet.
Oppilaat kertovat, että esimerkiksi nyt asennettuun pumppuun on
jätetty viallinen laakeri paikalleen. Miksi ihmeessä?
- Näin pääsemme testaamaan värähtelymittalaitteitamme. Oppilaat
myös oppivat purkamaan laitteiston ja vaihtamaan viallisen osan. Näistä
laitteista on meille paljon hyötyä tulevaisuudessa, projekti-insinööri
Ville Rauhala kiittää.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ylittivät 7 miljardin euron rajan vuonna 2011. Yritysten t&k-menot olivat 5,0 miljardia euroa, korkeakoulusektorin 1,4 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin vajaat 700 miljoonaa euroa.
Kasvua edellisvuoteen oli 190 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla, jossa tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt menot kasvoivat 190 miljoonalla
eurolla vuodesta 2010. T&k-menojen kasvusta huolimatta niiden BKT-osuus laski ja oli 3,78 prosenttia vuonna
2011. Vuonna 2012 menot laskevat arviolta 70 miljoonaa euroa ja niiden BKT-osuus jää 3,6 prosenttiin.
Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
7
a
t
n
i
m
i
o
t
n
Pk-yrityste
n
e
n
i
m
ä
t
t
i
h
e
k
n
e
i
m
l
e
t
s
järje
t
e
d
u
i
m
l
a
v
ä
t
n
i
k
r
e
m
E
ja C
Lapin Pk-Rake-Ce -palvelu auttaa rakennustuotealan pk-yrityksiä
toimintajärjestelmähankkeiden suunnittelussa. Yhtenä kiireellisenä tavoitteena on
CE-merkkivalmiuksien kuntoon saattaminen kesäkuuhun 2013 mennessä.
Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee
pakolliseksi 1.7.2013, mikäli tuotteella on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. Kantavien
teräsrakenteiden (EN 1090) osalta merkintä on
pakollista 1.7.2014 siirtymäajan päätyttyä.
- CE-merkinnän saaminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa dokumentoitua laadunvalvontaa
standardin määrittämien vaatimusten osoittamiseksi. Laadunvarmistaminen edellyttää laadunvalvontamanuaalin (FPC) laatimisen lisäksi
toimintatapojen viemistä osaksi jokapäiväistä toimintaa, yrityskehittäjä Markku Halamo Digipolis Oy:stä toteaa.
CE-merkintä mahdollistaa tuotteen vapaan
liikkumisen Euroopan talousalueella. Se on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä,
ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset.
Apua järjestelmien kehittämiseen
Noin 4 000 suomalaisyrityksen on hankittava tuotteilleen CE-merkintä, jotta esimerkiksi sahatava-
8
Digipolis Magazine
raa, teräsrakenteita, lämmöneristeitä ja betonielementtejä voi jatkossakin valmistaa myyntiin.
Lapissa näitä yrityksiä on reilun sata.
- Me yritämme nyt käydä läpi ainakin puolet
näistä yrityksistä. Pienille yrityksille laatujärjestelmien määritteleminen on varmasti vaativampaa kuin suurille, joilla asioita on jo etukäteen
mietitty. Me autamme yrityksiä tekemään suunnitelmat, joilla toimintaohjausjärjestelmät saadaan vaaditulle tasolle. Minimivaatimus on, että
yritys laatii ns. FPC-manuaalin, jossa kuvataan
laadunvalvonnan menettelyt ja vastuut. Sertifioitua laatujärjestelmää ei tarvita. Mutta jos yritys mielii vientimarkkinoille, niin sertifioitu järjestelmä on hyvä olla ja usein jopa välttämätön, jos
asiakkaat ovat esim. suuyrityksiä.
Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
(TUKES) on ympäristöministeriön valtuuttama
CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvoja. TUKES valvoo kaikkia Suomessa markkinoilla olevia CE-merkittyjä tuotteita. Merkintäviidakko on melkoinen, sillä tuotekohtaisia
standardeja on tällä hetkellä yli 400.
- Vielä on epäselvää, mille tuotteelle tai rakenteen osalle merkintä on haettava ja mille ei, mutta
selvitämme näitä asioita aina kun sellainen sattuu kohdalleen. Kannattaa kuitenkin aloittaa CEmerkintöjen hakuprosessi mahdollisimman pian,
koska tarkastuskapasiteetti joutuu koetukselle,
kun määräaika lähestyy, Helamo muistuttaa.
Akreditoituja tarkastuslaitoksia on useita,
mm. Inspecta ja VTT. Läheskään kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan tarvita tällaisen laitoksen auditointia.
Nyt on kiire
ELY-keskuksen rahoittama PK-yritysten toimintajärjestelmien kehittäminen ja CE-merkintävalmiudet –hanke on käynnistynyt lokakuussa ja
siinä on tehty suunnitelmat jo parille kymmenelle yritykselle.
- Hanke olisi pitänyt aloittaa jo 2012 keväällä,
mutta rahoituspäätöksen viivästyminen siirsi aloituksen syksyyn, Helamo harmittelee.
Kuva: Shutterstock | Teksti: Kati Klaavuniemi
Kuva: Kati Klaavuniemi | Teksti: Teemu Kytövuori
Partnerbook päivittyi
Partnerbook-verkkopalvelu on
uudistunut! Muutos on näkyvissä
osoitteessa: Partnerbook.fi
- Uudistus on merkittävä, sillä palvelua nopeutettiin
ja selkeytettiin ja sen toimivuutta parannettiin. Lisäksi
järjestelmän takana oleva tekniikka on viety sille tasolle,
missä sen kuuluu tänä päivänä olla, myyntipäällikkö Jari
Kurri esittelee.
Partnerbook kehitettiin alun perin yritysten toiveiden
ja ideoiden pohjalta. Yrityksiltä toivotaankin aktiivisesti
palautetta myös siitä, mitä mieltä palvelun uudistamisesta ollaan.
Jari on tuore kasvo Digipoliksessa, sillä hän on aloittanut Partnerbookista vastaavana myyntipäällikkönä
lokakuussa.
Rakenna verkostoja
ELY-keskuksen rahoittamassa
hankkeessa tarkastellaan pk-yritysten toimintajärjestelmiä laajemminkin liiketoiminnallisten edellytysten parantamiseksi.
- Itse asiassa yritämme aktivoida yrityksiä koko toimintajärjestelmän kehittämiseen, jolloin
tarkastellaan yrityksen laatu-,
ympäristö-, turva- ja tietojärjestelmiä kokonaisuutena.
Kehittämistarpeet muotoillaan
raportiksi ja hankesuunnitelmaksi
kustannusarvioineen.
- Erityisesti pyrimme auttamaan
yrityksiä näiden pyrkimysten resursoinnissa ja ulkoisen asiantuntemuksen organisoinnissa. Tavoitteena on,
että yritys haluaa perustaa oman kehityshankkeen näiden suunnitelmien
pohjalta, Helamo summaa.
Lapin ELY-keskuksella on mahdollisuus rahoitta hankkeita, joskin harkinnanvaraisesti.
Suuret toimijat tarvitsevat usein paljon ja kerralla!
Partnerbookin avulla suuryritysten on helppo löytää
osaavia palveluntarjoajia. Lisäksi teollisuuspalveluja
tarjoavien pk-yritysten on helpompi verkostoitua keskenään suuriin projekteihin ja hankkeisiin.
Partnerbookin koko perusta on verkostoitumisessa ja päivittynyt palvelu korostaa tätä ominaisuutta aiempaakin enemmän. Jari painottaa, että
ominaisuuksiltaan uudistunut Partnerbook on selkeästi versio 2.0.
- Esimerkiksi ajankohtaiset tarjouspyynnöt pyörivät nyt niin, että ne tulevat etusivulle RSS-syötteinä. Siinä näkyvät eri toimijoiden sekä käynnissä
olevat hankinnat ja projektit että myös suunnitellut
hankinnat.
Muun muassa suurista teollisuuden toimijoista
Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n –
kuuluu Pohjois-Euroopan suurimpiin ostajiin – tarjouspyynnöt päivittyvät Partnerbookiin.
- Yritysten tarjouspyynnöt näkyvät uudistuneessa palvelussa RSS-syötteiden lisäksi myös
muissa muodoissa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni alihankkijoita tarvitseva yritys
jättää tarjouspyynnön Partnerbookin kautta.
Tutustu uudistuneeseen Partnerbookiin!
Partnerbook.fi
Lisätietoja palvelusta:
Jari Kurri, myyntipäällikkö
p. 040 1592188
[email protected]
Kemin
Kemin Teknologiakylän
Teknologiakylän tiedotuslehti
tiedotuslehti || 4.2012
3.2012
9
Innovaattori
– yrityshautomosta eväät
yritystoiminnan alkutaipaleelle
Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia
yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa
mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia
ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla.
Yrityshautomo auttaa useissa
yritystoimintaan liittyvissä asioissa:
• yrityskehityspalvelut
• verkostoitumispalvelut
• rahoituspalvelut
• markkinointipalvelut
• yrittäjäominaisuuksien
kehittämispalvelut
• toimitila- ja toimistopalvelut
Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai
yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta
liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on
yleensä 1–2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta,
jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi.
Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella
sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi
hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin.
Ota yhteyttä!
Jukka Auraneva
Yrityskehittäjä
p. 040 197 4158
[email protected]
Tietokatu 6, 94600 Kemi
Hallituskatu 9, 95400 Tornio
www.digipolis.fi
Kuva: Kemin En
ergia | Teksti: Ka
Valopylväs
100-vuotiaan
kunniaksi
Kemin Energia Oy juhlii tänä syksynä 100-vuotista historiaansa. Sähkön toimitus alkoi Kemissä lokakuussa vuonna 1912.
Juhlavuoden kunniaksi Kemin Energia on pystyttänyt Kemin
keskusaukiolle Meripuistokadun ja Keskuspuistokadun risteykseen valaisinpylvään, joka on toteutettu ledeillä. Kemin Energia
on luovuttanut valaistuspylvään Kemin kaupungille ja kemiläisille.
Valaisinpylvään suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet Kemin kaupungilta kaavoitusarkkitehti Saija Alakare
ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall sekä Kemin
Energiasta suunnittelija Pentti Liiti. Valaistuksen rakennustyöt on tehnyt Kemin Energian sähköosasto. Pylvään tekninen
suunnittelu ja toimitus ovat Tehomet Oy:ltä ja valaistuslaskelmat ja valaisintoimitus ovat Philipsiltä.
10
Digipolis Magazine
ti Klaavuniemi
Kuva: Shutterstock
Teksti: Kati Klaavuniemi
Kaivoskoulutusta kotinurkilla
Kaivannaisteollisuus ry:n tammikuussa 2012 tekemän kyselyn mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana kaivosteollisuus tarvitsee yhteensä 1300 toimihenkilö ja ylempää toimihenkilöä. Selkeä painopiste työvoimatarpeen suhteen on
Pohjois-Suomessa.
Pohjoisen ammattikorkeakoulut (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk ja Kajaanin amk) järjestävät yhteistyössä insinöörin AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen, jossa on mahdollista valita kaivos- ja mineraalitekniikan suuntautumisvaihtoehto. Suuntautuminen suoritetaan joko kone- tai sähkötekniikan opinnoista ja kaivosalaa opiskellaan yhteensä 45
opintopisteen verran. Koulutukseen voi hakea kevään 2013 yhteishaussa.
Osa opinnoista suoritetaan virtuaalisesti ja osa opiskelijan kotiammattikorkeakoulussa. Jokaisen ammattikorkeakoulun
vahvuusalueet saadaan näin opiskelijoiden käyttöön, kertoo projektipäällikkö Tuomas Pussila Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulusta.
Kemi-Tornion amkin vahvuutena on kunnossapito ja automaatiotekniikka, Rovaniemen puolestaan
kaivosympäristöt ja rakentaminen. Kajaanin osaamisalueista koulutuksessa korostuu rikastusprosessit
ja niiden hallinta.
- Toivottavasti suuntautumisvaihtoehto kiinnostaa, sillä kaivosalan näkymät ovat
nyt hyvät, Pussila toteaa.
Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n
johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia
ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta.
Lue lisää osoitteesta http://some.lappia.fi/
blogs/tokem-jorynaa/
Käyttäjäkeskeisyydessä
kehitetään palvelua asiakkaalle
Käyttäjälähtöisyydessä asiakas on
itse mukana kehittämistiimissä
Elävään laboratorioon käyttäjälähtöisesti
Living Lab ei kerro monellekaan mitään. Käsite lanseerattiin kuuluisassa Massachusetts Institute of Technologyssa ja se tarkoitti yliopiston kampukselle rakennettua aitoa
kotiympäristöä, jossa tutkittiin asumista ja käytettiin käyttäjäkeskeisiä tutkimusmenetelmiä. Nykyään Living Labin voi ymmärtää käyttäjälähtöiseksi kehittämiseksi tosielämän ympäristöissä. Käyttäjät eivät ole vain tuotekehityksen kohteina vaan itse aktiivisesti mukana kehittämistyössä yhdessä asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. Käyttäjät
tuovat palvelun tai tuotteen kehittämiseen arjen ongelmia ja tarpeitaan sekä kehittämisideoita. Yritykset voivat tehokkaammin hyödyntää asiakkaidensa osaamista ja kokemusta parempien tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi. Käyttäjälähtöisyydestä tulee
yrityksille merkittävää kilpailuetua.
Käyttäjälähtöisyys on kehittyneempi versio käyttäjäkeskeisyydestä. Käyttäjä ei ole
vain kehittämisen kohteena vaan itse mukana suunnittelussa. Käyttäjälähtöisen kehittämisen vaikeutena voi olla se, että ihmiset eivät välttämättä osaa kuvitella kaikkea sitä,
mitä mahdollisuuksia esimerkiksi uusi tekniikka voi tuoda. Ajatukset pyörivät usein vanhoissa totutuissa malleissa. Siksi tarvitaan myös uusia innovatiivisia työskentely- ja ideointimenetelmiä, jotta voidaan irrottautua totutuista ajattelumalleista.
Living Lab -ideologiaan kuuluvat myös avoimet innovaatiot, joista Linux on kaikille
meille suomalaisille tuttu esimerkki. Toimijat voivat tuoda esille ideoitaan, jotka ovat
myös kaikkien avoimesti hyödynnettävissä. Ideoita avoimesti jakamalla saadaan lisää
tehoa kehittämistyöhön. Innovaatioiden jalostamisessa voidaan käyttää maailman laajuisia verkostoja.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota työelämälähtöistä korkeakoulutusta sekä
harjoittaa aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa
(TKI). Käyttäjälähtöisyys sopii erittäin hyvin ammattikorkeakoulujen käytännönläheiseen
toimintaan. Ammattikorkeakoulun tutkijat, opettajat ja opiskelijat voivat selvittää yhdessä
käyttäjien kanssa yritysten ja julkishallinnon palvelujen ja tuotteiden kehittämistarpeita.
Digipoliksen Oktoberfesteillä toteutetut Design Maratonit ovat hyviä esimerkkejä opiskelijoiden, asiantuntijoiden sekä elinkeinoelämän yhteisestä tuotekehityksestä.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on ollut mukana 13 ammattikorkeakoulun Neloskierre-hankkeessa, jossa on kehitetty ammattikorkeakouluille soveltuvaa Living Lab-mallia sekä käyttäjälähtöistä TKI-toimintaa.
KTAMK:n ”Elävä Laboratorio” Rajalla Living Lab pyrkii kehittämään alueen palveluita ja pilottikohteena on ollut Rajalla På Gränsen Kauppakeskus. Kauppakeskuksen asiakkaat ovat olleet mukana luomassa uusia
tapahtumia ja palveluja raja-alueelle avoimissa kehittämistyöpajoissa.
CrossBorder Shopping -tutkimuksessa selvitettiin virikkeellisellä kuvamateriaalilla höystetyllä haastattelulla raja-alueella asuvien ja vierailevien kokemuksia alueen ostospalveluista.
Mitä hyötyä sitten käyttäjälähtöisistä toimintatavoista on? Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan tulee perustua työelämän tarpeisiin. Linkittämällä käyttäjien ja työelämän kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä opetukseen ammattikorkeakoulu vahvistaa myös rooliaan alueen
aktiivisena kehittäjänä. Opetukseen saadaan tosielämän sisältöä, joka
motivoi opiskelijoita soveltamaan teoriaa käytäntöön ja tuo kontakteja
sekä työelämään että loppukäyttäjiin. Opiskelijoiden ja samalla ammattikorkeakoulun henkilöstön ammatilliset taidot kehittyvät yhteistyössä työelämän kanssa. Toisaalta opiskelijat ovat tulevaisuuden käyttäjiä, jotka
voivat tuoda yrityksille uusia kehittämisideoita sekä testata yritysten tuotteita ja palveluja. Toiminta aktivoi ja sitouttaa loppukäyttäjiä ja he saavat
parempia omiin tarpeisiinsa sopivat tuotteita ja palveluja. Toimeksiantajat eli yritykset ja julkishallinnon organisaatiot saavat uusia näkemyksiä
monipuolisempien asiakkaiden tarpeista lähtevien tuotteiden kehittämiseen. Ennen kaikkea he saavat uusia tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat
sitoutuneet hankkimaan ja markkinoimaan tuotteitta ennen kuin ne ovat
edes markkinoilla.
Eero Pakarinen, Kehitysjohtaja, TKI-palvelut
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
11
Yrittäjäksi
voi oppia
Yrittävyys on ominaisuuskokonaisuus, joka on yhteinen yksityisyrittäjille, yksilön
toiminnalle kaikissa työyhteisöissä sekä kokonaisille työyhteisöille. Samoihin
ominaisuuksiin liittyy myös käsite yrittäjyys. Mutta miten yrittäjyys näkyy työelämässä?
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuspäällikön Soili Mäkimurto-Koivumaan mukaan yrittävyys on toimintaa ja
asennetta, joihin liittyy innovatiivisuus, tavoitteellisuus, yhteistoiminta ja
verkostoituminen.
- Yrittäjyys on perustaltaan asennetta ja toimintatapaa erilaisissa tilanteissa eli työntekijä ottaa työssään enemmän vastuuta kuin työnkuva edellyttää. Sellaiselle työntekijälle, joka on valmis joustamaan olosuhteiden
niin vaatiessa, on kysyntää ajasta ja paikasta riippumatta.
Katse haasteista mahdollisuuksiin
- Opiskelijoiden tulee ymmärtää, että työpaikan saaminen tulevaisuudessa vaatii erilaisia valmiuksia kuin aiemmin. Yritykset arvostavat nykyisin kapean osaamissektorin asiantuntijuuden lisäksi entistä enemmän
yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa, epävarmuuden ja riskin sietämistä sekä kykyä kokonaisvaltaiseen ajatteluun.
Yrittäjäkasvatuksessa Mäkimurto-Koivumaan mielestä on oleellista
myös se, että opiskelija oppii näkemään, mihin kaikkeen pystyy.
- Monesti insinööriopiskelijat asettavat tavoitteekseen työllistymisen
johonkin alueen teollisuuslaitoksista ja yrittäjyyttä pidetään liian haastavana. Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulevat insinöörit toivottavasti oivaltavat, miten voivat ottaa osaamisensa käyttöön myös toisella tavalla.
Mäkimurto-Koivumaa näkee, että perinteinen yrittäjänä oleminen on muuttunut, mutta myös työurat muuttuvat. Nykyään oletetaan, että työntekijä
ymmärtää yrittäjänä toimimisen haasteita.
12
Digipolis Magazine
Kuvat: Kati Klaavuniemi, Shutterstock | Teksti: Kati Klaavuniemi
InnoPreneurship 21 – yrittäjyys
osaksi opetusta
Myös Meri-Lapin alueella perinteisesti
vahva teollisuustoimiala kaipaa sekä uusia
yrittäjiä että yrittäjämäisesti ajattelevaa työvoimaa. InnoPreneurship 21 -hanke pyrkii rohkaisemaan tekniikan opiskelijoita ja opettajia yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjäksi ryhtymiseen.
- Interreg IV A North -rahoitteinen hanke kehittää opetussuunnitelmaa ja opetusmetodeja tukemaan yrittäjämäistä ajattelumallia sekä tunnistamaan ja kehittämään yrittäjyydessä tarvittavia
valmiuksia. Pyrkimyksenä on tuoda yrittäjyys
luontaiseksi osaksi opetusta.
Hankkeessa toimitaan viiden työpaketin puitteissa.
- Toimintamallin, oppimismenetelmien ja opintojaksojen kehittäminen tehdään neljän korkeakoulun yhteistyönä. Mukana ovat KTAMK:n lisäksi
Oulun yliopisto, Luleå Tekniska Universitet Ruotsista sekä Universitet i Nordland Norjasta.
Hankkeessa työpajojen kautta kartoitetaan,
miten yrittäjät ja tutkijat määrittävät yrittäjyyden
ja mitä pitäisi tehdä, jotta opetuksessa voitaisiin
parantaa näitä valmiuksia.
Yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta
ovat yrittäjyyden perusta
Mäkimurto-Koivumaa korostaa, että kaikista ei
pyritä tekemään yrittäjiä vaan parannetaan työelämävalmiuksia. Väitöskirjassaan hän on kehittänyt ja tutkinut insinöörikoulutuksen näkökulmasta
yrittäjämäistä toimintaa ja ajattelua tukevaa yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehystä.
Väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa 21.9.2012.
- Tutkimuksessani korostan sitä, että yrittäjyysominaisuudet kasvavat vähitellen: niiden
kehittymistä tulee tukea eri toimenpiteillä koko
opintojen ajan. Pelkästään tietämyksen ja tiedon lisääminen eivät johda yrittäjyyteen, vaan
vaikuttavuus edellyttää menetelmällisiä oivalluksia.
Miten sitten insinööriopetuksessa voitaisiin
vahvistaa juuri tiettyjä ominaisuuksia?
- Mielestäni opetusympäristön asenne tarttuu myös opiskelijoihin. Mutta yrittäjyyden opettamisessa on paljon haasteita, kuten itse yrittäjyydessäkin.
Mäkimurto-Koivumaa kertoo, että väitöskirjan
teko oli kolmen vuoden tiukka puristus. Muun
muassa InnoPreneurship 21 -hankkeen puitteissa tutkimustyön tuloksia sulautetaan opetussuunnitelmaan.
- Näistä lähtökohdista on nyt hyvä jatkaa yrittäjyyskasvatuksen istuttamista käytäntöön, joka
on oma haasteensa. Sekin toivottavasti on ratkaistavissa ajan myötä. Kolmen vuoden urakan jälkeen voin kuitenkin kiitää kasvuprosessini mahdollistajia eli työnantajaani, Digipolis
Oy:tä ja tietysti puolisoa. Ilman heidän tukeaan
tämä matka olisi jäänyt käymättä, MäkimurtoKoivumaa kiittelee lopuksi.
Avoimesta somesta yrityksen
sisäiseen someen
Kun puhutaan sosiaalisesta mediasta,
niin se on monelle = Facebook. Eipä ihme.
Vuonna 2004 perustettu, nykyään yli miljardin käyttäjän maailmanlaajuinen palvelu
on tuonut aikoinaan sosiaalisen median
toimintatavan tavallisten ihmisten keskuuteen. Siitä on muotoutunut useille eräänlainen virtuaalinen baaritiski.
Otetaanpa pikainen katsaus tämän hetken tärkeimpiin sosiaalisen median palveluihin, siis Facebookin lisäksi.
Twitterillä on yli 500 miljoonaa käyttäjää. Viestintä perustuu pääasiassa avoimeen virtaan 140 merkin voimin. Twitter on
kerännyt käyttäjikseen hiukan teknisempiä
ja enemmänkin sosiaalista mediaa ymmärtäviä ihmisiä.
Linkedin on tarkoitettu ammatilliseen
verkostoitumiseen. Sillä on yli 160 miljoonaa käyttäjää ja siihen liittyy joka sekunti
2 uutta jäsentä.
Youtube on maailman suurin videonjakopalvelu, johon ladataan 60 tuntia
videota joka minuutti. Sen kautta katsotaan 4 biljoonaa (4000 miljardia!) tuntia
videota joka kuukausi.
Pinterest (Pin + interest) on sosiaalinen leikekirja. Se on tuorein ja yksi historian nopeiten kasvanut sosiaalisen median
palvelu, jolla on jo yli 10 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjistä suurin osa on jostain syystä
naisia.
Instagram on valokuvien jakamispalvelu, jota käytetään pääasissa mobiililaitteilla. On ollut jännää seurata Instagramin kasvua pienestä mobiilisovelluksesta
jättimäiseksi kuvayhteisöksi,
jonka Facebook osti 2012
keväällä 765 miljoonan euron
summalla.
Google+ on Googlen vastine Facebookille
ja Twitterille. Se onnistui
haalimaan 20 miljoonaa
käyttäjää 3 ensimmäisen
viikon aikana. Google kertoo Plussan käyttäjämäärän olevan nykyään 400
miljoonaa, joista tosin
”vain” 100 miljoonaa on
kuukausittain aktiivisia.
Foursquare on paikannukseen perustuva
pelillisiä elementtejä
omaava sosiaalisen
median palvelu, jota
käytetään enimmäkseen mobiililaitteilla.
Sen kautta voi saada
esimerkiksi matkalla loistavia vinkkejä erilaisiin aktiviteetteihin. Foursquareen tehtiin
jo 2010 check-inejä yli 380 miljoonaa.
Näiden merkittävien sosiaalisen median
palveluiden lisäksi joka kuukausi perustetaan miljoona uutta blogia.
Mainittujen palveluiden käyttötarkoitus
on muotoutunut avoimeen viestintään, markkinointiin ja verkostoitumiseen. Jokainen
ihminen tai organisaatio toimii niissä omista
motiiveistaan.
Aika on nyt hyvinkin kypsä sosiaalisen
median jalkauttamiseksi yrityksen sisäiseen
viestintään. Termi voisi olla vaikka sosiaalinen intranet, jossa kaikki työntekijät ovat
potentiaalisia tiedontuottajia. Tässä päästään tilanteeseen, jossa tietoa on tarjolla kattavasti, väärä tieto korjataan ja siitä paremmin tietävät laajentavat tietoa. Sosiaalinen
intranet osallistaa ja motivoi aidosti yrityksen henkilöstöä. Vanhat intrat, joissa tieto
annetaan ylhäältä alaspäin, alkavat olla
”so last season”.
Sosiaalisen intranetin käyttöönottoon on
olemassa erilaisia niin kansainvälisiä kuin
kotimaisiakin mahdollisuuksia. Se mikä on
paras ratkaisu kenellekin, riippuu käytännön
tarpeista. Vaihtoehtoja on todella kevyistä
ilmaisista ratkaisuista astetta järeämpiin,
tietoturvallisempiin ja monipuolisempiin
ohjelmistoihin.
Keskustelen mielelläni aiheesta lisää.
Löydät minut kaikista jutussa mainituista
palveluista. Myös perinteisempi yhteydenotto onnistuu.
Arto Remes
Kehitysjohtaja, Avalon Oy
Lue lisää Arton ajatuksia
http://digimoguli.fi
Kemin
Kemin Teknologiakylän
Teknologiakylän tiedotuslehti
tiedotuslehti || 4.2012
3.2012
13
Kuvat: Kati Klaavuniemi, Kemin Teollisuuskylä Oy | Teksti: Kati Klaavuniemi
Kemi saa uuden
paloaseman
Kemissä palomiesten neljän vuoden evakkoretki
on päättymässä. Tontilla metelöivät työkoneet
kielivät jo aloitetusta rakennusurakasta.
Lapin pelastuslaitos saa Kemin Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamana uuden paloaseman. Kokonaisuudessaan hanke
on valmis kesällä 2014, kun vanha paloasema on purettu ja
tontti viimeistelty. Varsinainen paloasema valmistuu ensi vuoden lokakuussa. Kiveliönkadulle rakenteilla olevan palolaitoksen lisäksi hankkeeseen sisältyy myös öljyntorjuntavaraston
rakentaminen Ajokseen.
- Kokonaisuudessaan hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 5,1 miljoonaa euroa. Summa tulee tarkentumaan, kunhan
kaikki urakat on kilpailutettu. Nyt Veljekset Toivanen Oy tekee
tontilla maanrakennus- ja perustustöitä. Varsinainen rakentaminen alkaa näillä näkymin tammikuussa, Kemin Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Tarja Heikonen kertoo.
Hanke vauhdilla eteenpäin
Hankkeen rahoittaja on Kemin seudun osuuspankki ja Kemin
kaupunki on myöntänyt hankkeen rahoitukselle omavelkaisen takauksen.
- Meille hanke tuli helmikuussa ja kohtuullista vauhtia ollaan
edetty suunnittelusta toteutukseen. Paloasemalla oltiinkin jo
odoteltu projektin nytkähtämistä eteenpäin, joten tarpeet olivat jo valmiiksi selvillä.
Heikoselle paloasema-hanke on urallaan viides rakennuttamisurakka ja hän korostaa luotettavien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Esimerkiksi Rakennuttajapalvelu Prodeco
Oy:n kanssa on tehty jo useampi hanke.
- Hankkeessa riittää haasteita meille kaikille tekijöille. Varsinkin, kun tontilla on koko ajan pelastuslaitoksen toimintaa,
on kaikessa huomioitava myös sen sujuvuus. Kiitollista tässä
hankkeessa on myös se, että pystymme konkreettisesti auttamaan emoyhtiötämme eli Kemin kaupunkia, Heikonen valottaa
hankkeen kuvioita.
14
Digipolis Magazine
Suunnittelussa käyttäjät
huomioon
Palomiehet siirtyivät neljä vuotta sitten evakkotiloihin paloaseman home- ja kosteusongelmien
takia. Vanha paloasema on pääosin jo poistettu
käytöstä. Pelastuslaitos ja sen 28 työntekijää toimivat tällä hetkellä väliaikaisparakeissa.
Uusi paloasema tulee samalle tontille, jossa
nykyinen ja huonokuntoinen paloasema sijaitsee. Meteli parakeissa on melkoinen rakennustyömaan jyllätessä vieressä. Myös parakkitiloissa
on ollut sisäilmaongelmia: esimerkiksi ilman kosteus oli viime talvena vain 6 prosenttia. Palolaitokselta luvataan, että päivittäinen toiminta ei
kärsi rakennustyömaasta huolimatta.
- Enää ei ole kestettävänä kuin yksi talvi. Kyllähän tämä parakkielämä, sosiaalitilojen puute
ja huoltotilojen hajanaisuus on vaikuttanut meidän työmotivaatioomme ja jaksamiseemme. Työolosuhteet ovat haastavat, mutta nyt mennään
jo kohti parempaa, palomiehet toteavat.
Palopäällikkö Jyri Keränen kertoo, että uuden
paloaseman suunnittelussa on ollut mukana
Lapin pelastuslaitokselta hänen lisäkseen palotarkastaja Jorma Anttila sekä paloesimiehes
Markku Paavalniemi ja palomies Markku
Rojola. Uuden laitoksen suunnittelu on lähtenyt siitä, miten päivittäistä toimintaa voitaisiin
pyörittää mahdollisimman mielekkäästi.
- Toiveitamme ja tarpeitamme on kuunneltu ihan kaikessa ja suunnitelmien edetessä
olemme saaneet antaa kommenttejamme. Esimerkiksi erilaiset koulutustilaisuudet palaavat
jälleen toimenkuvaamme, kunhan uusi rakennus valmistuu. Hyvää jaksaa odottaa, Keränen
muistuttaa.
Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa
www.lapinpelastuslaitos.fi
tilaa
sähköpostitse: [email protected]
Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot
1 Sensori, Tietokatu 3
- Eltel Networks Pohjoinen Oy
- Insinööritoimisto Ases Oy
- Kemin Teollisuuskylä Oy
- Kemin Rätinki Oy
- Lapin Kauppakamari
- Liikenneopetus Loko
- Mainostoimisto Visual Design
- Ravintoloitsija T:mi
Pynnönen Minna
2 Studiotalo, Tietokatu 6
- Arctic Coders Oy
- e-Devel.fi Ky
- Elisa Oyj
- Fujitsu Services Oy
- Insinööritoimisto Rouvinen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Insinööritoimisto 3d-Hacklin
Isoworks Oy
Ixonos Oyj
Junkohalli Oy
Kemin Digipolis Oy
Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut
Koivu Interactive
Krans Consulting Oy
Lakiasiaintoimisto
Tuula Mäkinen Oy
Lapin pelastuslaitos
Lapin Vesitutkimus
Mainostoimisto Reklaami
Metsä Group
Mionex Oy
NWD Technologies Oy
Oulun yliopisto
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Promote Oy
Puheterapiapalvelu Kompis
Recair Oy
Sovea Oy
Suomen Turvamiehet
ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy
TKH Logistics
UpNet Engineering Oy
Urbanid
YIT Turvatekniikka Oy
3 Optimi, Studiokatu 3
- ISS Palvelut Oy
- Metso Automation Oy
- Metso Endress+Hauser Oy
- Metsä Group
- YIT Kiinteistötekniikka Oy
4Kemi-Tornion
Ammattikorkeakoulu
Kiveliönkatu 36
5 Ammattiopisto Lappia
Tietokatu 2
6Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulu
Hallintopalvelut
Lumikontie 2
7 Lumikontie 1
- TDR Finland Oy
- Relacom Finland Oy
8 Compus, Tietokatu 1
- Kemi-Tornion AMK
Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 4.2012
15
Irrottaudu
arjesta tea
tterissa
Kemin kaupunginteatterissa
käy vuosittain noin 26 000 katsojaa.
Monen mielestä kemiläisillä on suora, avoin ja rehellinen tapa katsoa
kaupunkiaan ja näin myös teatteria. Asiat otetaan helposti omaksi.
- Julkisella rahoituksella ja henkilökunnan
määrällä mitaten Kemin kaupunginteatteri on Pohjois-Suomen neljästä teatterista pienin. Mutta esimerkiksi kävijämäärissä Kemi on viime vuosina ollut
jopa kakkosena Oulun kaupunginteatterin jälkeen.
- Meillä on aina käynyt paljon myös naapurikuntien ihmisiä, teatterisihteeri Irja Kavasvuo kehuu.
Ohjaaja Kimmo Hirvenmäki kertoo, että yleisö
Kemissä on samanlaista kuin kaikkialla muuallakin
ja hittien haistaminen on aina ihan yhtä vaikeaa.
- Ihmiset tulevat teatteriin itkemään, nauramaan ja
viihtymään – unohtamaan arjen velvollisuudet. Tehtävämme kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onkin ehkä
juuri siksi niin haastava.
miin. Iiris Rannion ohjaama Juurakon Hulda tulee
ensi-iltaan tammikuussa ja Peter Franzénin kirjaan
perustuva Tumman veden päällä nähdään näyttämöllä huhtikuussa.
Ken Ludwigin kirjoittamassa Diivat-näytelmässä
nuoret tulokkaat Jaakko Tohkanen ja Tomi Turunen
saavat melkoisen haasteen haltuun otettavakseen,
sillä Diivoissa he ovat naisia.
- Ei tämä ole ollut mikään helpoin juttu tehdä
eikä ohjata. Kyllä tämä on töitä vaatinut. Komiikan
ja hauskuuden löytäminen on välillä aika työlästä.
Mutta lopussa kiitos seisoo, näytelmän ohjannut
Hirvenmäki lupaa.
”Samoin kuin joka vuosi, James!”
Diivoista FranZÉniin
Naisten maailmasta kertova lämminhenkinen Pyykkärit on ollut todellinen yllätyshitti tekijöilleen. Myös
tulevien esitysten toivotaan löytävän yleisön sydä-
Maailman uusituimpana TV-ohjelmana ennätysten kirjaankin päässyt Illallinen yhdelle esitetään taas uudenvuodenaattona TV 1:ssä. Kulttimaineeseen kohonneet roolihahmot, yläluokkainen ikäneito miss Sophie
Kemin uusimmat tapahtumat löydät:
16
www.kemi.fi
Kuva: Kemin ka
!
upunginteatteri,
Mika Ah
Teksti: Kati Klaa onen
vuniemi
ja hänen hovimestarinsa James, heräävät eloon Kemin
kaupunginteatterissa. Näytelmä palaa jälleen ohjelmistoon kuuden esityksen kera.
Englantilaisen Laurie Wylien kirjoittamaa näytelmää esitetään kulttuurikeskuksen teatteriravintolassa,
jossa katsoja voi jatkaa illallistunnelmaa esityksen jälkeen omissa illallisseurueissaan. Tilaan on rakennettu
Kalle Nurmisen lavastama miljöö näytelmälle.
- Alkuperäisen näytelmän sketsiosuutta on pidetty
ikään kuin raamattuna näytelmän toteutukselle, vaikka
näytelmää on lisämateriaalilla kasvatettu puolituntiseksi.
- Mutta on hyvä muistaa, että komiikka on vain yksi
teatterin muoto. Ohjelmistostamme löytyy varmasti
jokaiselle jotakin, Kavasvuo vinkkaa nettisivuille
ohjaten.
www.kemi.fi/teatteri
Kannattaa katsoa!
• Mörköjen yö
• Pyykkärit
• Diivat
• Illallinen yhdelle
• Entäs nyt Eeva?