Vauhkonen 041013 Kuopio
Lapsen haastava käyttäytyminen Virpi Vauhkonen 4.10.2013 • Kaikki lapset käyttäytyvät joskus hankalasti: hermostuvat, turhautuvat ja kiukuttelevat • Sopiva määrä turhautumista saa ponnistelemaan ja edistää kasvua ja kehitystä • Kaikki tunteet ovat sallittuja – opeteltava sopivia tapoja ilmaista niitä Haastava käyttäytyminen • Vuorovaikutus tilanne, jossa lapsen ja aikuisen yhteys katoaa • Tulkintaan vaikuttaa ympäristö, kokijan olotila, aikaisemmat kokemukset • Toisesta ja toisessa tilanteessa voi olla haastava – toisesta ei Haastava käyttäytyminen • on sosiaalisesti hyväksymätön yksilön stressin purkautumisen muoto, joka kestonsa, toistuvuutensa tai voimakkuutensa takia aiheuttaa turvallisuusriskin itselle tai muille tai vakavasti rajoittaa tavanomaista toimintaa Haastava käyttäytyminen • Aggressiivisuus: lyöminen, töniminen, huitominen, nipistely, pureminen, potkiminen • esineiden ja tavaroiden heittäminen ja särkeminen • kiroilu, nimittely ja haukkuminen • kirkuminen, huutaminen • pakkotoiminnot, jankuttaminen ja ääntely • passiivisuus, nukkuminen ja kieltäytyminen tekemisestä • vastusteleminen ohjaustilanteissa Haastava käyttäytyminen • vaatteiden repiminen ja riisuminen • sukuelinten (omien tai toisten) koskettaminen, sukuelimien kuvaaminen ja niiden näyttäminen toisille • tilanteesta tai koulusta karkaaminen • itsensä vahingoittaminen: pään hakkaaminen, pureminen, viiltely • varastaminen… Vaikutus elämään – Fyysisesti: • kipu, mustelmat, haavat… – Psyykkisesti: • pitkittyneenä riski psyykkiseen sairastumiseen henkilölle itselleen + läheisille • perheen hajoaminen – Sosiaalisesti: • vaikutus perheeseen, kouluun, sosiaalisiin suhteisiin, vanhempien työelämään • elinpiirin kapeneminen, eristäytyminen • Ulospäin näkyvän käyttäytymisen syyt ovat pinnan alla Kiusattu? Rauhaton ryhmä? Erityisvaikeus? Luki? Kieli? Puhe? Oppimisvaikeus? Heikkolahjaisuus? Lapsen ja perheen arki? Perheen ongelmat? Sairaus? Masennus? Väkivalta? Laiminlyönti? Stressireaktio? Temperamentti? Väsyneisyys? Sairaus/vamma? Tarkkaavuus? Vilkkaus? Rauhattomuus? Autismispektri? Asperger? Tourette? Masennus? Pelot? Ahdistuneisuus? OCD? RSPD? DCD? ADHD? Bibolaari? Varhainen häiriö? Käytöshäiriö? 8.2.2013 ODD? Nalle-kuvio Lastenpsykiatri Björn Lundström Riskitekijät • voivat liittyä lapseen, vanhempiin tai muuhun perheeseen ja heidän väliseen vuorovaikutussuhteeseen tai lähiympäristöön • Erityisesti juuri ihmissuhteisiin liittyvät muutokset lapsen elämässä lisäävät sairastumisen alttiutta Lapseen liittyvät riskitekijät • • • • alhainen älykkyystaso vaikea temperamentti neurologiset sairaudet kehityshäiriöt tai kehityksen erityisvaikeudet • oppimisvaikeudet • huono itsetunto • Kehityshäiriöihin liittyy usein psyykkisiä oireita (Beitchmam ja Young 1998) – – – – – Kielellisissä häiriöissä jopa 50%:lla Käyttäytymishäiriöt yleisiä Ahdistuneisuus Masennus Passivoituminen, itsetunnon pulmat, alisuoriutuminen Vanhempaan liittyvät riskitekijät • • • • • vakava sairaus tai kuolema vanhempien taustat rikollisuus päihdeongelmat raskauden aikainen tupakointi ja päihteiden käyttö • ristiriitaiset kasvatusmenetelmät – Riskitekijät voivat häiritä vanhemmuutta ja muuttaa vuorovaikutussuhdetta lapsen ja vanhemman välillä Perheeseen liittyvät riskitekijät • • • • • • • Sisaruksen vakava sairastuminen Perhedynamiikka Perheen rakenteeseen liittyvät tekijät Kuritusväkivalta Seksuaalinen kaltoinkohtelu Laiminlyönti Vähäosaisuus - syrjäytyminen Ruumiillinen kuritus • • • • • • • Heikentää kasvuilmapiiriä Provosoi lapsen aggressiivisuutta Ei kehitä tunteiden hallintaa Ei kasvata omakohtaiseen vastuunottoon Kasvattaa uhmaa Vaikeuttaa lapsen käsittelyä Luo epäluottamusta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen Ympäristöön liittyvät riskitekijät • • • • päiväkodin / koulun huonot olosuhteet kiusaaminen asuinympäristö kasvaminen laitosolosuhteissa Psyykkisen kehityksen häiriintyminen • Lasten psyykkiset häiriöt huomataan herkemmin, jos ne häiritsevät aikuisia kuin jos ne vaikeuttavat koulunkäyntiä tai huonontavat muuten lapsen toimintaa kotona. • Lapsen psyykkiset ongelmat näkyvät: – – – – käytöksessä vuorovaikutussuhteissa kehityksessä kasvussa • Sama oire voi esiintyä useassa eri psyykkisessä häiriössä eikä yksittäisestä oireesta voi luotettavasti päätellä, mistä häiriöstä on kyse. • Oireet tulee suhteuttaa lapsen ikään ja kehitystasoon. Käytöshäiriöt • Lasten ja nuorten levottomuus ja käytöshäiriöt ovat saaneet lisääntyvästi julkisuutta viime vuosina • Lastenpsykiatrisessa potilasaineistossa aggression osuus nousee jatkuvasti • Tärkeä oppia tunnistamaan riskitekijät Käytöshäiriöt • Toistuva, pysyvä malli käyttäytyä epäsosiaalisesti, aggressiivisesti tai muutoin poikkeavasti • Käytös rikkoo ikätasoisia sosiaalisia odotuksia ja on vakavampaa kuin lapsen huono käytös • Yksittäiset toimet eivät riitä diagnoosiin Käytöshäiriön esiintyminen • 4-12 %:lla 10-11 vuotiaista • 10-13 %:lla nuoruusikäisistä pojista • 4-6%:lla nuoruusikäisistä tytöistä Liitännäishäiriöt • Tarkkaavaisuushäiriö – Noin puolella hyperaktiivisista tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivistä on riittävästi oireita käytöshäiriö diagnoosiin • Lukihäiriö – 1/3 käytöshäiriöistä lapsista on oppinut hitaasti lukemaan – 1/3 hitaasti lukemaan oppineista on käytöshäiriö – Samanaikainen esiintyminen viittaa huonoon ennusteeseen • Masennus – 1/3 masentuneista lapsista on käytöshäiriö – 1/3 käytöshäiriöisistä lapsista on masennus Ohimenevät oireet • Kaikilla lapsilla on jossain vaiheessa elämässään todennäköisesti psyykkisiä oireita, mutta ne ovat lyhytkestoisia ja ohimeneviä. • liittyvät usein lapsen – kehityksen harppauksiin eteenpäin – suurten muutosten yhteyteen, kuten esimerkiksi vanhempien avioero, koulunkäynnin aloittaminen ja murrosikä. • noin puolet niistä vaihteluista, joita todetaan lasten ja nuorten persoonallisuuspiirteissä ja psyykkisissä ominaisuuksissa perustuu geeneihin • toinen puoli pohjautuu ympäristötekijöihin, kuten lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, elämän muutoksiin tai traumaattisiin kokemuksiin Jokaisen lasten parissa työskentelevän on tunnettava lapsen normaali kehitys ja oltava selvillä hoitamiensa lasten kehityksen yleisestä tasosta ja tiedettävä, mitä lapsi osaa, mitä häneltä voidaan edellyttää ja millaista tukea ja huolenpitoa hän tarvitsee Lähteet • • • • • • • Pulkkinen Lea. Lapsuusiän kasvuilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim 2003;119/19):1801-1803 Mäntymaa M. et al. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119(6):459-65 Tamminen Tuula. Pienten lasten ja varhaisen vuorovaikutuksen psyykkiset häiriöt. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Almqvist F. et Moilanen I. Psyykkisen kehityksen geneettinen perusta. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Mervaala E. et Räsänen E. Aivot ja mieli. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Psyykkinen kehitys eri ikäkausina Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim . • Hanna Manninen Vanhemman vakava sairaus on yksi lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijä sll 2008;63(22):2047-2053 • Kirsti Kumpulainen ja Kaarina Kemppinen Lasten psyykkisen häiriintyneisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa Lääkärilehti 2000;55(11):12331236 • Kirsi Mustonen ym Imeväisikäisen lapsen kehityspoikkeavuuksien seulonta neuvolassa Lääkärilehti 2006;61:963-968 • Elina Hermanson ym. Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset lastenneuvolassa Lääkärin käsikirja, 2010
© Copyright 2024