Hoitokalastus ja järven ravintoverkon
rakenne – Hiidenveden ja Lohjanjärven
tutkimustuloksia
Tommi Malinen,
Helsingin yliopisto
Anu Suonpää, Luvy
Tausta

10 vuoden hoitokalastus ei parantanut
Hiidenveden tilaa
 Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle:


Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta
Selkärangattomien petojen runsaus
• sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä
• Leptodora –petovesikirppu matalilla selillä
Sulkasääsken toukka (yläkuva) ja kotelo (alakuva)
5 mm
10 mm
Leptodora kindti
Petokalat
Sulkasääsken
toukat
Planktoninsyöjäkalat
Sulkasääsken
toukkien
eläinplanktoniin
kohdistuva
saalistus paljon
voimakkaampaa
kuin kalojen
saalistus
Eläinplankton
Kasviplankton
Sulkasääsken toukkien (Chaoborus) ja kuorekannan päivittäinen
vesikirppukulutus Hiidenvedellä kesällä 1999 (% vesikirppujen
tuotannosta)
Chaoborus (%)
Kuorekanta (%)
Yhteensä (%)
18.5.
>100
>100
26.5.
>100
21
>100
23.6.
>100
10
>100
7.7.
58
4
63
21.7.
12
3
15
3.8.
12
3
15
18.8.
45
4
50
2.9.
>100
8
>100
16.9.
>100
20
>100
Liljendahl-Nurminen, A., Horppila, J., Malinen, T., Eloranta, P., Vinni, M., Alajärvi, E., & Valtonen, S. 2003:
The supremacy of invertebrate predators over fish – factors behind the unconventional seasonal dynamics
of cladocerans in Lake Hiidenvesi. Arch. Hydrobiol. 158: 75-96.
SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA 1995-2004
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
SÄRKI
SALAKKA
PASURI
LAHNA
SULKAVA
AHVEN
KIISKI
KUORE
MUUT
-Savisameuden aiheuttama pimeys
suojaa sulkasääsken toukkia kalojen
saalistukselta
-Kuorekanta säätelee toukkien
runsautta
Planktoninsyöjäkalat,
kuore valtalaji
Syvyys (m)
0
10
20
30
0
1000
Linjan
pituusdistance
(m) (m)
Horizontal
2000
Sulkasääsken toukka
Selkärangattomien petojen osuus särkikalojen
ravinnossa Hiidenvedellä (Vinni ym. 2000)

Mustionselkä
 Salakat söivät Leptodoraa runsaasti
 Särjet eivät syöneet Leptodoraa
 Syvät alueet
 Kummatkaan eivät syöneet sulkasääsken toukkia

Tietämys selkärangattomien petojen osuudesta
sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnossa hajanaista
Vinni, M., Horppila, J., Olin, M., Ruuhijärvi, J. & Nyberg, K. 2000: The food,
growth and abundance of five co-existing cyprinids in lake basins of
different morphometry and water quality. Aquatic Ecology 34: 421-431.
Tavoitteet Hiidenveden ja Lohjanjärven
tutkimuksissa 2012-2013

Arvioida sulkavan, pasurin ja lahnan merkitystä
selkärangattomien petojen runsauden
säätelijöinä
 Sulkasääsken toukka (Chaoborus)
Lohjanjärven Maikkalanselällä
 Leptodora-petovesikirppu Hiidenveden
Mustionselällä
 Jos kalat säätelevät selkärangattomien petojen
runsautta, hoitokalastus ei ole sopiva
kunnostusmenetelmä
Tulokset Järvi Hoi –hankkeen
Hiidenveden ja Lohjanjärven
tutkimuksista vuosina 2012-2013
Ravintoverkkotutkimukset 2012-2013
Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
Hiidenvesi, Mustionselkä
Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus)
Lohjanjärven Maikkalanselällä
2) 2
Tiheys
(yks./m
Density
(ind./m
)
2500
2000
1500
1000
500
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
0
Iltapäivä, 3. kesäkuuta
Kalaparvia
3
6
Syvyys (m)
9
Sulkasääsken toukat
Kesäkuussa kalat
pystyivät syömään
toukkia ainoastaan
hämärässä, kun
toukat nousevat
päällysveteen
12
0
3
Iltapäivä, 31. elokuuta
Sulkavia syömässä toukkia
6
happi < 2 mg/l
9
12
Elo-syyskuussa kalat
söivät toukkia aivan
vähähappisen
vesikerroksen rajalla
Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla
tutkimusalueilla
Tiheys (yks./m
Density
(ind./m2)2)
2500
2000
1500
1000
500
0
Kesä Heinä
June
July
Elo
Aug
Syys
Sept
Hiidenvesi, Mustionselkä
Kesä
June
Heinä
Elo
July Aug
Syys
Sept
Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista
elokuussa 2012
Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven
Maikkalanselällä
%
n = 114
n = 61
n = 31
n = 44
100
Chaoborus
Zoopl., others
80
Leptodora
60
Limnosida
40
Chydorus
Daphnia
20
Bosmina
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden
Mustionselällä
%
n = 100
n = 66
n = 73
100
Chaoborus
Zoopl., others
80
Leptodora
60
Limnosida
40
Chydorus
Daphnia
20
Bosmina
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven
Maikkalanselällä
%
n=9
n=9
n = 10
n = 16
100
80
Surface insects
60
Chaoborus
40
Daphnia
Leptodora
20
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden
Mustionselällä
%
n = 63
n = 36
n = 25
n = 23
Fish
100
Plant material
80
Detritus
Bottom fauna, oth.
60
Chaoborus
Chironomidae
40
Zoopl., others
20
Daphnia
Leptodora
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden
Mustionselällä
n = 10
n = 12
n = 20
n = 18
%
100
Detritus
80
Bottom fauna,
others
60
Chironomidae
40
Zoopl., others
Daphnia
20
Leptodora
0
June
Kesäkuu
July
Heinäkuu
Aug
Elokuu
Sept
Syyskuu
Yhteenveto tuloksista
 Maikkalanselkä

Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen
sulkasääskikannan runsautta
 Mustionselkä


Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan
vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun
runsauteen
Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää
eläinplanktonia vain ajoittain
Johtopäätökset

Maikkalanselkä


Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä,
koska sulkasääskikanta saattaa runsastua
Mustionselkä


Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostusmenetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on
liian suuri
Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia
ravintoverkossa
> Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena
toimenpiteenä
Kiitos!
Kuvat:
Mika Vinni