SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN - Kerava-edu

SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS
2010-2011.
Kerava.
SISÄLTÖ
0. YLEISKUVAUS………………………………………………………………………………….4
0.1 Keravan kunnan historiaa……………………………………………………….……….. 4
0.2 Keravan kouluverkosto………………………………………………….……..…………. 4
0.3 Sompion koulu…………………………………….........…………………………………..5
3. OPPIMISYMPÄRISTÖ................................................................................................... 11
3.1 Fyysiset tilat ............................................................................................................................. 11
3.2 Resurssit ................................................................................................................................... 12
3.3 Ammatillinen vuorovaikutus.................................................................................................... 12
3.3.1 Työtapojen kuvaus............................................................................................................. 12
3.3.2 Pedagoginen kehittäminen ................................................................................................ 13
3.4 Arviointi ................................................................................................................................... 13
3.4.1 Koulun ulkopuolinen arviointi .......................................................................................... 13
3.4.2 Koulun itsearviointi........................................................................................................... 14
4. KOULUN ORGANISAATIO ........................................................................................... 14
4.1 Johtamisjärjestelmä .................................................................................................................. 14
Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi
jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan. ..................................... 14
5. TOIMINTAKULTTUURI ................................................................................................. 18
5.1 Lukuvuoden järjestelyt ............................................................................................................. 18
5.1.1 Oppilastilanne ................................................................................................................... 18
5.1.2 Henkilöstö ......................................................................................................................... 18
5.1.3 Luokanvalvojat .................................................................................................................. 18
5.1.4 Työajat .............................................................................................................................. 18
5.1.5 Valvonnat .......................................................................................................................... 19
5.2 Oppilasarviointi ........................................................................................................................ 19
Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on
henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri
kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet
löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta 6.1. .............................. 20
5.3 Kasvatuskäytänteet................................................................................................................... 20
5.3.1 Järjestyssäännöt ................................................................................................................ 20
5.3.2 Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet ..................................................................... 21
5.4 Koulun käytänteet .................................................................................................................... 22
5.4.1 Oppituntien ajat ................................................................................................................ 22
5.4.2 Välitunnit........................................................................................................................... 23
5.4.3 Kouluruokailujärjestelyt ................................................................................................... 23
5.4.4 Aamunavaukset ................................................................................................................. 23
5.4.5 Oppilaiden poissaolojen seuranta .................................................................................... 23
5.5 Koulun painotukset .................................................................................................................. 25
5.5.1 Ilmaisu ja luovuus ............................................................................................................. 25
5.5.2 Juhlat ja perinteet ............................................................................................................. 25
5.5.3 Lukuvuoden 2010-2011 painotukset ................................................................................. 25
5.5.3.1 Opetusmenetelmät ................................................................................................ 25
Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja
uudistamaan niitä. ............................................................................................................... 25
5.5.3.2 Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen ................................. 25
5.5.4 Hankkeet ja kansainvälinen toiminta ................................................................................ 25
6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö ........................................................................................... 26
6.2 Oppilaskuntatoiminta ............................................................................................................... 26
6.3 Tukioppilastoiminta ................................................................................................................. 27
6.4 Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa .............................................................. 27
6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa ............................................................................................. 27
7. OPPILASHUOLTO ........................................................................................................ 28
7.1 Yhteistyö nivelvaiheissa ........................................................................................... 28
7.2 Tukiopetus................................................................................................................................ 29
7.3 Puuttumisen polku.................................................................................................................... 29
7.4 Koulunkäyntiavustajat ............................................................................................................. 29
7.5 Erityisopetus............................................................................................................................. 30
7.6 Oppilashuoltotyöryhmä ............................................................................................................ 30
7.7 Kouluterveydenhuolto .............................................................................................................. 31
7.8 Koulukuraattorin palvelut ........................................................................................................ 31
7.9 Koulupsykologin palvelut ........................................................................................................ 32
7.10 Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa ..................................................................... 32
7.10.1 KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön) .............................................. 32
7.10.2 Erityisnuorisotyöntekijä .................................................................................................. 32
7.11 Maahanmuuttajaopetus .......................................................................................................... 33
7.12 JOPO–light -opetus ................................................................................................................ 33
8. SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ............................................... 33
8.1 Tavoiteet................................................................................................................................... 34
8.2 Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta ....................................................................... 34
8.3 Turvallisuusorganisaatio .......................................................................................................... 34
8.4 Toiminta koulukiusaamistilanteissa ......................................................................................... 34
8.5 Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa .............................................................. 35
8.6 Tulipalon sattuessa ................................................................................................................... 35
8.7 Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot ........................................................................................ 35
8.8 Varautuminen suuronnettomuuteen ......................................................................................... 36
8.9 Varautuminen poikkeusoloihin ................................................................................................ 36
8.10 Sisäinen turvatarkastus ........................................................................................................... 36
8.11 Poistumisharjoitukset ............................................................................................................. 36
9. AIHEKOKONAISUUDET ............................................................................................... 36
9.1 Ihmisenä kasvaminen ............................................................................................................... 37
9.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys .................................................................................. 37
9.3 Viestintä ja mediataito ............................................................................................................. 37
9.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ...................................................................................... 38
9.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ........................................ 38
9.6 Turvallisuus ja liikenne ............................................................................................................ 38
9.7 Ihminen ja teknologia............................................................................................................... 39
LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien
kotiluokat. .......................................................................................................................... 40
LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö 2010-11. ............................................................... 42
LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät ...................................................................................... 46
LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa ................................................................... 47
0. YLEISKUVAUS
0.1 Keravan kunnan historiaa
Kerava sijaitsee Keski-Uusimaalla rajoittuen pohjoisessa Järvenpäähän, idässä
Sipooseen, etelässä Vantaaseen ja lännessä Tuusulaan. Pinta-ala on 39,9 km2, jolla se
sijoittuu Suomen kaupungeista 7. pienimmäksi. Asukkaita vuoden 2008 lopussa Keravalla
oli 33 546. Lisäystä edelliseen vuoteen on 365 asukkaan verran. Väestötiheydeltään
Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asutettu kunta Helsingin ja Kauniaisten
jälkeen.
Alueen asutushistoria ulottuu noin 9000 vuoden päähän, vaikka vielä keskiajallakin Kerava
on ollut etupäässä eräaluetta. Voimakas väkimäärän kasvu alkoi rautateiden tulon jälkeen
vuonna 1862, kun teollisuus saa jalansijaa aiemmin maatalousvaltaisella Keravalla. Vielä
tuolloin Kerava oli osa Tuusulaa. Kerava sai kauppalan aseman vuonna 1924, ja
kaupungiksi se tuli vuonna 1970.
0.2 Keravan kouluverkosto
Kaupungissa toimii yhdeksän perusopetusta antavaa koulua, yksi lukio ja yksi aikuislukio,
kaksi ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta sekä ammattikorkeakoulu. Taiteen
perusopetusta on mahdollista saada Keravalla kolmessa oppilaitoksessa, jotka ovat
yhdistysten ylläpitämät.
Vuosiluokille 1. – 6. perusopetusta antavat Ahjon, Lapilan, Killan, Kurkelan, Kalevan ja AliKeravan koulut. Savion koulu toimii pääsääntöisesti alakouluna, mutta tiloihin on sijoitettu
erityisopetuksen luokka-asteita 7. – 9. Perusopetusta vuosiluokille 7.-9. tarjoavat
Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste ja Sompion koulu.
OPPILASMÄÄRÄ
lukuvuosi 2005-2006
lukuvuosi 2008-2009
alakoulut
2203
2193
yläkoulut
1297
1282
lukio ja aikuislukio
587+702 = 1289
625+522 = 1147
Keravan kaupunki työllistää 1308 vakituisessa työsuhteessa olevaa. Heistä opetustoimen
puolelle kuului vuonna 2008 kaikkiaan 278 vakituisessa virassa olevaa opetustyötä
tekevää henkilöä.
Koulutoimen strategiakartta.
KASVO
Strategiakartta
PALVELUKYKY
TALOUS JA RESURSSIT
Laadukkaat peruspalvelut
• opetuksen kehittäminen
• osaamisen tuottaminen
• jatkokoulutuskelpoisuus
KASVO:N
TOIMINTAOHJELMA
TA JA KÄYTTÖSUUNNITELMA
Kestävä talous
• kustannustehokas toiminta
• kestävät investoinnit
• kysynnän ja tarjonnan tasapaino
KASVON PALVELUVERKKO
VIESTINTÄOHJELMA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
KASVO
PRDAGOGINEN
OHJELMA
LAATUJÄRJESTELMÄ
Kasvaen ja oppien
onnelliseen elämään
PROSESSIT JA RAKENTEET
Toimivat palvelujen tuottamisen
rakenteet
• asiakaslähtöisyys
• tuottavuus
• toimialarajat ylittävä
palveluyhteistyö
KASVO:N
HENKILÖSTÖASIOIDEN
LINJAUKSET
VIRKAEHTOSOPIMUKSET
TVA
OSAAMINEN JA
UUDISTUMINEN
Osaava henkilöstö
• osaamisen kehittäminen
• kehittyvä työympäristö
• kilpailukykyinen työnantaja
• johtamisen onnistuminen
YHTEISTOIMINTA
18.5.2010
www.kerava.fi
6
0.3 Sompion koulu
Sompion koulu on Keravan keskustassa. Koulun historia alkoi vuonna 1921, jolloin
toimiluvan sai Keski-Uusimaan ensimmäinen oppikoulu Keravalla. Oppilaita oli tuolloin 29
ja opettajia neljä. Sompion koulu on Keravan lukion kanssa muodostanut Keravan
Yhteiskoulun vuodesta 1933. Yksityisenä kouluna Keravan yhteiskoulu lakkasi toimimasta
vuonna 1976. Lokakuussa 2009 Keravan lukio ja aikuislukio muuttivat Nikkarin koulun
tiloihin yläkoulun jäädessä Sompiolle.
Nykyinen päärakennus valmistui 1941 edellisen tuhouduttua talvisodan pommituksissa.
Tuolloin uusi koulu sai runsaasti huomiota ollessaan Suomen ensimmäinen aineluokittain
suunniteltu koulurakennus. Lisäsiipiä ja –osia on päärakennukseen valmistunut neljään
otteeseen – viimeisin laajennus saatiin valmiiksi 2007.
1. ARVOPOHJA JA VISIO
Perusopetuksen tulee edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, tukea luonnon
monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämistä sekä monikulttuurisuuden
hyväksymistä.
Perusopetuksen paikallista arvopohjaa tarkennetaan Keravan kaupungin yhteisessä
opetussuunnitelmassa. Arvopohjan tulee välittyä kouluissa opetuksen tavoitteissa,
sisällöissä ja jokapäiväisissä toiminnoissa. Perusopetuksen toimintaa Keravalla ohjaaviksi
arvoiksi ja arvostuksiksi on määritelty seuraavat seikat:
1. Otetaan vastuu ympäristöstä, omasta työskentelystä ja omista teoista.
2. Kouluyhteisömme jäsenten hyväksyminen ja arvostaminen.
3. Toimitaan yhdessä ja ollaan avoimesti vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyden
lisäämiseksi.
4. Arvostetaan työtä – niin omaa kuin toistenkin.
5. Kehitysmyönteisyys. Koulujen omissa lukuvuosisuunnitelmissa on kirjattu kunkin
vuoden kehittämispainopistealue.
Koulun arvopohja on yhteydessä Keravan kaupungin strategiaan. Strategia on koko
kaupungin kehittämistä ohjaava tahtotilan määrittely, jonka ovat laatineet
kaupunginvaltuusto ja -hallitus, lautakunnat ja kaupungin johtoryhmä. Strategian
toimintaohjelman painopisteitä ovat kasvu ja vetovoimaisuus, hyvinvointi, uusiutuminen ja
innovaatiot sekä yhteistyö. Kullakin painopisteellä on valtuuston asettamat tavoitteet, joita
halutaan linjata ja seurataan, sekä vastuutahot strategian keskeisille toimenpiteille.
Keravan kaupungin strategia on luettavissa kaupungin Internet-sivulta osoitteessa
www.kerava.fi/paatoksentekostrategiat.asp.
Sompion koulussa ohjataan oppilaita rehellisyyteen, ahkeruuteen ja itsenäisyyteen, mutta
myös yhteistyökykyisyyteen, kriittiseen ajatteluun sekä vastuun tuntemiseen omasta
oppimisestaan, omista teoistaan ja terveydestään. Oppilaita ohjataan Keravan kaupungin
strategian (nro 8) mukaisesti ottamaan vastuu myös ympäristöstään ja arvostamaan
kotiseutuaan.
Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Tämä antaa koulullemme
mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Ohjaamme oppilaita kunnioittamaan
tasa-arvoa, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden sekä arvostamaan omaa
kulttuuriaan. Tuemme nuoren kehitystä koulun antamilla keinoilla yhteistyössä huoltajien,
erityisopettajien ja muiden tahojen kanssa.
Kouluyhteisömme tulee olla turvallinen työympäristö kaikille. Jokainen opettaja ohjaa
oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Laiminlyönteihin,
kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Tavoitteena on panostaa hyvinvointiin
ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (kaupungin strategia nro 7). Oppilaan kasvun
tukemiseksi Sompion koulussa käytetään kasvatuskäytänteitä, joita ovat keskustelu,
kirjoittaminen ja pohdiskelu, etuisuuden menettäminen, läksyjen ja muiden tehtävien
tekeminen koulussa. Jälki-istunnot ovat käytössä, mutta niiden antamista pyritään
välttämään käyttämällä muita kasvatuskäytänteitä.
Tapakasvatus on koulussamme keskeisessä asemassa, koska se monella tavoin
helpottaa yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Yhteisöllisyyden merkitys yksilön
hyvinvointia edistävänä on kirjattu koko kaupungin strategiseksi tavoitteeksi (nro 6).
Koulumme arvioi ja kehittää omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavilla
vuosittain kehitettävillä alueilla (ks. myös Keravan perusopetuksen ops 2.1). Koulu tukee
opettajien ammatillista kehittymistä.
Sompion koulu on ilmaisupainotteinen, luovasti yhtenäistä perusopetusta toteuttava
yläkoulu, jossa käytetään luovia työtapoja ja tehdään laajaa yhteistyötä taiteen
perusopetusta antavien koulujen kanssa. Ilmaisun painottaminen on Sompion koulussa
vanha perinne, sillä jo vuonna 1933 painotuspisteitä biologian ja ornitologian lisäksi olivat
liikunta ja musiikki.
Nykyisin koulussa on kolme painotusluokkaa: liikunnan, musiikin ja draamapedagogiikan
luokat kullakin luokka-asteella. Musiikkiluokkien oppilaat on valittu pääsykokeella
ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Liikunta- ja draamaluokkien
valintakokeisiin oppilaat osallistuvat kuudennen luokan keväällä. Liikuntaluokalle hakijat
valitaan taipumuksen perusteella. Draamaluokka koostuu hakijoista, jotka ovat osoittaneet
taipumusta, sekä niistä, jotka ovat kokeneet tarvitsevansa rohkaisua ilmaisussaan.
Painotus tarkoittaa 7. luokalla yhtä lisätuntia. 8. ja 9. luokilla painotusaineen kaksi
lisätuntia otetaan valinnaisainekiintiöstä.
Musiikkiluokkaperinne on Keravalla vankka. Ensimmäiset musiikkiin painottuvat luokat
perustettiin noin 30 vuotta sitten. Musiikkiluokalle haetaan sen vuoden alussa, jolloin lapsi
aloittaa peruskoulun. Painotusluokat luokka-asteilla 1.-6. toimivat Keskuskoulussa. Luokka
siirtyy Sompion yläkouluun 7. luokan alussa, jolloin on mahdollisuus muillakin pyrkiä
musiikkiluokalle, mikäli sillä on tilaa.
Draamapedagogisen painotusluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa
hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata
erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Draamapedagogiikka tarkoittaa
asioiden oppimista ja opiskelua erilaisten draamatyökalujen avulla, ei pelkästään itse
draaman opiskelua.
Liikunnan painotetun luokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan
harrastamiseen, kehittää niin oppilaan koko persoonallisuutta liikunnan avulla kuin myös
liikunnallisia valmiuksia sekä tarjota myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa.
2. PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS
Koulun toimintaa säätelevät lainsäädäntö, kouluhallitus, kaupungin valtuusto (virasto ja
lautakunta), koulun johtoryhmä, opettajakunta ja oppilaskunta.
KOULUHALLITUS
Perusopetuslaki
Opetussuunnitelman
Kasvatus päämäärät sekä keskeiset perusteet
tavoitteet
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
KUNTA
Koulutussuunnitelma
Kaupungin strategia
Päätös opetuksen tuntijaosta
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
OPPILAITOS
Opetussuunnitelma
Koulun strategia
Koulun toiminta-ajatus ja omaleimaisuus
Järjestyssäännöt ja kasvatuskäytänteet
Perusopetuslaki
Yleissivistävän peruskoulutuksen perustehtävänä on kasvattaa yksilöitä tasapainoisiksi,
vastuuntuntoisiksi, itsenäisiksi ja luoviksi, yhteistyökykyisiksi ja rauhantahtoisiksi yksilöiksi.
Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen antaminen opetussuunnitelman
mukaisesti. Tavoitteena on myös oppimaan ohjaaminen sekä oppilaan persoonallisen
kasvun tukeminen osana yhteisöä.
Oppilaille tarjotaan kelpoisuus jatko- opintoihin.
Tavoitteena on, että Sompion koulusta lähtevillä nuorilla on tiedollinen, taidollinen ja
asenteellinen valmius menestyä edellytystensä mukaisesti muuttuvassa ja uusia
mahdollisuuksia luovassa maailmassa.
Kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan itsetuntemusta ja
positiivista minäkuvaa, vastuullisuutta itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä kykyä
noudattaa hyviä tapoja.
Koulun tehtävänä on löytää jokaisesta oppilaasta hänen vahva alueensa: jokainen on
hyvä jossakin- tekemällä oppii.
3. OPPIMISYMPÄRISTÖ
3.1 Fyysiset tilat
Sompion koulu toimii Aleksis Kiven tie 18 olevassa kiinteistössä, jonka saneeraus päättyi
vuoden 2008 syksyllä.
Lukuvuotena opetusta on yhdessä pihaluokassa, joka on koulun eteläpuolella olevalla
urheilukentällä aivan koulumme välittömässä läheisyydessä. Koulussa on 48 opetustilaa,
jotka sijaitsevat viidessä siivessä ja kolmessa tasossa. Koulussa on kolme väestösuojaa,
ja lisäksi kaupungin keskuskeittiö toimii tiloissamme.
3.2 Resurssit
Suurin osa luokista on varustetasoltaan moderneja sisältäen dokumenttikameran,
dataprojektorin, DVD-soittimen ja tietokoneen. E-siiven viidessä opetustilassa sekä
yhdessä biologian luokassa on käytössä myös Smart Board –teknologia opetuksen
tukena.
3.3 Ammatillinen vuorovaikutus
Sompiossa pyritään avoimeen, yhteisölliseen vuorovaikutteiseen koulukulttuuriin, jossa
hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen saa etusijan. Koulun toimintakulttuuri
antaa arvoa koulun sisäiselle sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa tehtävälle
yhteistyölle. Oppilaat voivat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja
kehittämiseen.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin edellytyksenä ovat sisäistetyt ammatillisen vuorovaikutuksen periaatteet. Kasvattajien ammatillisuuteen kuuluu pohtia, millaista on hyvä vuorovaikutus. Se on jatkuva malli lapsille ja nuorille, ja vuorovaikutuksen avulla välittyy yhteisön
arvopohja. Jos vuorovaikutus lapsia ja nuoria kohtaan on välittävää ja kannustavaa, sillä
on vaikutusta myös hyvinvointiin yleisesti. Ammatillisen ja yksityisen vuorovaikutuksen
ydinero piilee siinä, että ammatillisessa vuorovaikutuksessa tulee tiedostaa omat tunteet ja
säädellä tunteiden siivittämää käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. (Nousiainen & Piekkari
2007.)
Tässä yhteydessä ammatillista vuorovaikutusta kuvataan pedagogisen toiminnan ja työtapojen sekä niiden kehittämisen kautta tarjoten esimerkkejä vuorovaikutuksesta eri oppiaineissa. Tarkastelun painopiste on koulun henkilöstön ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Mahdollisuuksia ammatilliseen vuorovaikutukseen tarjoavat parhaimmillaan
VESO-koulutukset, OpeHyvä-hanke, aineryhmissä ja tiimeissä tehtävä koulun kehittämistyö ja muut koulun hankkeet sekä yhteistyömahdollisuudet ympäröivän yhteiskunnan
kanssa.
3.3.1 Työtapojen kuvaus
Sompion koulussa käytetään monipuolisia, vaihtelevia ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia työtapoja. Opetus- ja työskentelymenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja erilaiset oppimistavat. Työtapojen valinnassa oppilaslähtöisyys on
keskeisessä roolissa, ja oppilaita pyritään aktivoimaan oma-aloitteisiksi tiedon hankkijoiksi
ja soveltajiksi sekä vahvistamaan heidän ongelmanratkaisutaitojaan. Sisällöllisenä painopistealueena koulussamme on ilmaisu. Ilmaisupainotteisuus näkyy käytännön työtapojen
valinnassa, ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa sekä koko koulun toimintakulttuurissa.
Äidinkielessä ja vieraissa kielissä puhe- ja kirjoitusviestinnän harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa on keskeisessä roolissa. Luonnontieteissä suositaan puolestaan tutkivaa ja
toiminnallista työskentelyä, jossa uusi tieto yhdistyy aikaisemmin opittuun. Reaaliaineissa
oppilaita pyritään haastamaan aktiiviseen tiedon soveltamiseen arkielämään tekemällä
paljon projektiluonteisia oppilaiden arkipäivään liittyviä töitä. Taito- ja taideaineissa oppi-
laan itseilmaisua ja luovuutta pyritään tukemaan tarjoamalla heille mahdollisimman monipuolisia ja yksilöllisiä työtapoja. Tietotekniikkaa hyödynnetään useimpien oppiaineiden
tunneilla muun muassa tiedonhankinnassa ja havainnollistamisessa. Tavoitteena on myös
kannustaa oppilaita aktiiviseen tiedon etsimiseen sähköisistä lähteistä myös koulun ulkopuolella.
3.3.2 Pedagoginen kehittäminen
Koulumme toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti kokonaisvaltaisen
kasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Oppilaita ohjataan myös ottamaan vastuuta itsestään sekä muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulun henkilökunta kannustaa oppilaita löytämään jokaisen oman vahvan
alueen. Jokainen on hyvä jossakin - tekemällä oppii.
Koulun henkilökunta ohjaa ja auttaa oppilaita sisäistämään koulumme normit ja työn tekemisen periaatteet. Positiivista palautetta annetaan, kun siihen on tilaisuus. Hyvien tapojen
avulla helpotamme yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä.
Koulussa ohjataan opettajaa arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä tuetaan
opettajien ja muun henkilökunnan ammatillista kehittymistä esim. koulutusten avulla.
Opettajan oman työn kehittämistä ja arviointia toteutetaan mm. aineryhmien sisällä ja tiimeissä.
Opettajat ja koulun muu henkilökunta laativat yhdessä yhteiset toimintatavat ja valvovat
niiden toteutumista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien
tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen on etusijalla.
Toimiva tiedonkulku kodin ja koulun välillä on vankka perusta toimivalle yhteistyölle. Se
edellyttää molemminpuolista ja avointa vuorovaikutusta. Lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat
mm. vanhempainillat, tiedottaminen puolin ja toisin sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat.
3.4 Arviointi
3.4.1 Koulun ulkopuolinen arviointi
Koulun toimintaa, onnistumisia ja kehitettäviä asioita, arvioidaan mm. vanhemmille
kohdistetuilla huoltajakyselyillä ja oppilaskyselyillä, jotka toistuvat vaihdellen vuosittain.
Valtakunnalliset kokeet ja PISA-tutkimukset tuloksineen sekä ruokahuoltokyselyt antavat
hyvää pohjatietoa tehdä arviointia.
Opetusministeriö on 20.10.2008 päättänyt koulutuksen arviointisuunnitelmasta vuosille
2009–2011. Ministeriön tavoitteena on lisätä koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan
vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Vuosina 2009–2011 toteutetaan koulutuksen
ulkopuoliset arvioinnit esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden osalta.
3.4.2 Koulun itsearviointi
Arvioidessa koulutuksen tuloksellisuutta on otettava huomioon toiminnan vaikuttavuus,
toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus tarkoittaa
sitä, että tehdään oikeita asioita ja tehokkuus, että asiat tehdään oikein. Vaikuttavuudella
tutkitaan, viekö toiminta toivottuihin tuloksiin, ja tehokkuudella tarkastetaan, ovatko toimintaedellytykset oikein määriteltyjä ja toimivia. Arvioimalla toiminnan taloudellisuutta seurataan taloudellisten resurssien käyttöä perusteltavuusnäkökulmasta. Koulun itsearviointia
toteutetaan lukuvuosisuunnitelman avulla, jossa arvioidaan lukuvuoden toimintaa. Kansainvälisellä EFQM (The European Foundation for Quality Management) -kriteeristöllä
arvioidaan koulun työyhteisön toimintaa. EFQM-kriteeristö on yhdeksänportainen.
4. KOULUN ORGANISAATIO
4.1 Johtamisjärjestelmä
Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi
jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan.
4.2. Tiimit
Tiimit on perustettu syksyllä 2008. Lukukautena 2008 - 2009 tiimejä oli viisi ja jokaisen
tiiminvetäjänä toimi johtoryhmän eli joryn jäsen. Viime lukukautena tiimien määrä
nostettiin seitsemään, samalla kun tiimien jäsenmäärä laski pienemmäksi. Tiimeissä on
keskimäärin
kahdeksan
opettajajäsentä.
Lisäksi
tiimitoimintaan
osallistuvat
mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhoitaja, kuraattorit, Kelpo-työntekijä ja
kouluavustajat.
Kerran viikossa kokoontuva jory määrittelee tiimeissä käsiteltäviä asioita, mutta niitä voi
tulla myös tiimiläisiltä itseltään tiimipalavereissa. Tiimit ovat keskeisiä toimijoita koulun
organisaatiorakenteessa nyt, kun niiden toiminta on säännöllistä. Näin henkilökunnan
mielipiteet sekä huolenaiheet pääsevät helpommin esille ja tiimeissä tehdään käsiteltävistä
asioista esityksiä joryn käsiteltäväksi.
Tiimipalavereista tehdään muistiot, joista näkee käsitellyt asiat ja esitykset, ja ne
lähetetään sähköpostilla joryn jäsenille. Tiimimuistiot kootaan myös paperiversioina
kansioon.
Tiimipalavereja oli viime lukukautena keskimäärin 12 kertaa. Kokoontumiskerrat vaihtelivat
kuitenkin tiimien tehtävien mukaan. Kuluvana lukukautena tiimipalavereja on yleensä
pidetty joka viikko.
Suppeata tiimiarviointia tehtiin viime syksynä kehityskeskustelujen yhteydessä
täytettävällä kyselylomakkeella. Säännöllinen tiimin toiminnan arviointimenetelmä on
kehitteillä.
4.2.1. Tiimien vastuualueet ja toimintakuvauksia
Jokaisella tiimillä on oma vastuualueensa, ja lisäksi tiimeissä käsitellään yleisesti koko
koulua koskevia asioita, esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmaa, opetussuunnitelman
aihekokonaisuuksien päivitystä, järjestyssääntöjä ja pelastussuunnitelmaa.
Tiimi 1. Uusi tiimi, joka on profiloitunut miettimään seitsemänsien luokkien asioita ja
työhyvinvointia liikunnan näkökulmasta. Yhtenä vastuualueena ovat erityispäivät.
Tiimi 2. Vastaa tiedotuksesta koulussamme. Viime lukuvuonna tiimi toimitti ja painatti
syystiedotteen
ja
toimintakalenterin,
suunnitteli
valokuvausaikataulun
ja
aineenopettajavartin aikataulun. Myös kevätjuhla oli tiimin vastuulla. Kuluvana lukukautena
tiimi on tehnyt sähköisen version syystiedotteesta. Lisäksi opettajainhuoneessa oleva infotaulun päivitys ja tiedotteiden tekeminen koteihin kuuluvat tiimin tehtäviin.
Tiimi 3. Uusi tiimi, joka on osallistunut osaltaan mm. yhteisten pelisääntöjen luomiseen,
organisoineet valinnaisainepäivää, tehneet työnjakoa 8. ja 9. luokkien lv-tuntikansion
tekemistä varten.
Tiimi 4. Pysyviä vastuita: koulun yrittäjyystoiminta. Tavoitteena on, että yrittäjyyden pitäisi
näkyä jokaisessa oppiaineessa jollakin tavalla. Eräänä yhteistyökumppanina koulullamme
on Keravan seurakunta, ja tiimi hoitaa näitä yhteyksiä seurakuntaan päin. Lisäksi tiimissä
on kaksi henkilöä, jotka vastaavat työjärjestyksiin liittyvistä asioista. Viime keväänä tiimin
vastuulla oli viimeisen viikon ohjelma. Toimintakultuurin päivitys kuluvana lukukautena on
tiimin vastuulla.
Tiimi 5. Toimintakulttuurin kirjallisen esityksen lopullinen koostaminen edellisinä
lukukausina. Erityispäivät ovat kuluvana lukukautena keskeisenä vastuualueena.
Teemaviikko viime lukukautena marraskuussa oli tiimin suunnittelema.
Tiimi 6. Turvakansion tekeminen ja päivittäminen. Tiimi on tehnyt toimintakulttuurin
turvallisuussuunnitelmaosion.
Tiimi 7. Vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista. Tiimi on osallistunut toimintakulttuurin
erityisopetukseen liittyvän osion tekemisestä ja päivittämisestä.
5. TOIMINTAKULTTUURI
5.1 Lukuvuoden järjestelyt
5.1.1 Oppilastilanne
Lukuvuonna 2010-2011 Sompion koulussa on 757 oppilasta (tilanne 10.9.2010).
Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 40 oppilasta ja perusopetusryhmiin
integroituina 37 oppilasta. Joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelee kahdeksan
oppilasta. Valmistavassa maahanmuuttajaopetuksessa on 20 oppilasta.
5.1.2 Henkilöstö
Sompion koulussa työskentelee 69 opettajaa lukuvuonna 2010-2011. Virkasuhteessa
opettajista on 57. Määräaikaisessa opettajan toimessa on 12 opettajaa. Muodollisesti
päteviä on 50. Vieraita uskontoja ja äidinkieliä opettavia on kaikkiaan kuusi.
Henkilökuntaan kuuluu kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, kolme opinto-ohjaajaa, kaksi
koulukuraattoria, yksi koulupsykologi, neljä koulunkäyntiavustajaa, yksi terveydenhoitaja,
kaksi kouluisäntää ja yksi kalustekunnostaja, yhdeksän keittäjää ja kuusi siistijää. Lisäksi
henkilökuntaan kuuluvat JOPO-light -ohjaaja, KELPO-työntekijä, erityisnuoriso-ohjaaja ja
päihdepysäkin työntekijä (liite 2). Näistä kolme jälkimmäistä toimivat koululla osan viikosta.
Sompion koulu tukee henkilökunnan kehittymismahdollisuuksia, mikä on kirjattu koko
kaupungin strategiaksi (nro 9). Opettajat laativat lukuvuodeksi henkilökohtaisen
koulutussuunnitelman, joka käydään läpi rehtorin kanssa kehityskeskustelussa.
5.1.3 Luokanvalvojat
Luokanvalvoja on oppilaan lähiopettaja, joka seuraa oppilaiden koulunkäynnin
säännöllisyyttä, menestymistä ja hyvinvointia koulussa (liite 1). Luokanvalvoja tiedottaa
oppilaille työjärjestyksistä ja koulun käytännöistä sekä pitää yhteyttä koteihin.
Luokanvalvojalla on kokonaisvastuu luokan oppimisesta ja kasvun tukemisesta
opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Kasvun tukemiseen liittyy mm.
valvontaluokkansa
HOJKS-oppilaiden
henkilökohtaisten
opetussuunnitelmien
päivittäminen yhdessä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa (liite 3).
Luokanvalvojat tapaavat 7. luokan aikana huoltajat kolmikantakeskustelussa. Huoltajat
voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan kirjallisesti, Wilman välityksellä, sähköpostitse tai
puhelimitse. Opettajainhuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei
luokanvalvojaa tavoita koululta välituntien aikana.
5.1.4 Työajat
Syyslukukausi 2010 alkaa torstaina 11.8. ja päättyy keskiviikkona 22.12. Syyslomaa
vietetään 25.-31.10. (vko 43).
Kevätlukukausi 2011 alkaa tammikuun 10. päivä ja päättyy lauantaina 4.6.2011, jolloin
vietetään päättäjäiset.
Talviloma on viikolla 8 eli 21. – 27.2. Pääsiäisloma on 21. – 25.4. Näiden lisäksi
kesäkuussa torstai 2.6. (helatorstai) on vapaapäivä.
5.1.5 Valvonnat
Opettajille kuuluu virkavelvollisuuteen välituntien valvominen. Lukukauden alussa
apulaisrehtori laatii välituntivalvontalistan, jonka rehtori hyväksyy. Listassa olevien
valvontojen lisäksi jokainen opettaja valvoo ja puuttuu tarvittaessa oppilaan
käyttäytymiseen oppi- ja välitunneilla sekä erilaisissa koulun tilaisuuksissa.
Koulualue on jaettu valvonta-alueiksi seuraavasti:
A-siipi
Alue käsittää A-siiven ylä- ja alakerran (Laurintien suuntainen juhlasalisiipi).
Varsinaisia välituntialueita ovat aulat sekä yläkerran päätytasanne. Yläkerran
käytävällä voi käydä lokerollaan, mutta välituntejaan siellä voivat viettää
ainoastaan oppilaat, joiden luokka sijaitsee käytävällä.
B-siipi
Alue käsittää B- ja C-osan yläkäytävän (opettajainhuoneen, kansliat ja opojen
työtilojen edustat). Oppilaat ohjataan yläkäytävältä ja portailta muihin tiloihin.
Aula
Alue käsittää B-osan aulan ja monistamon edustan C-osan puolella.
Järjestystä valvotaan yleisesti. Aulavalvoja tyhjää luokkien B110 ja B102
edustan, ns. Monnikellarin, oppilaista välituntien ajaksi aulaan.
C/D-siipi
Alue käsittää palloiluhallin alakäytävän (pukuhuoneet ja TN- luokka) sekä
terveydenhoitajien tilan edessä olevan ala-aulan. Oppilaat ohjataan
kummastakin tilasta välitunninviettopaikkoihin. Valvoja kiertää C-osan 2
alimman kerroksen luokkatilojen edustat.
E-siipi/ruokala
Alue käsittää fysiikka-kemian luokkien käytävän. Valvoja tyhjentää E-siiven
oppilaista ja ruokailuaikoina osallistuu ruokailun valvontaan. Ruokailuaikoina
E-osan valvoja valvoo ruokalassa ruokalavalvojana.
UV Piha
Alue käsittää koulun piha-alueet. Huolehditaan yleisesti järjestyksestä ja
puututaan tupakointiin, roskaamiseen ja luvattomaan koulun alueelta
poistumiseen. Puututaan erityisesti luvattomaan City- Marketissa välitunneilla
käynteihin: kirjataan oppilaiden nimiä ylös ja ollaan yhteydessä koteihin.
Lisäksi opettaja on velvollinen viemään ryhmänsä ruokailuun, valvoen ruoanoton
linjastolla.
5.2 Oppilasarviointi
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan
käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen
arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun arvosanaan.
Oppilaan arviointi jakautuu opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen
aikana oppilaille annetaan välitodistus joulukuussa sekä lukuvuositodistus lukuvuoden
lopussa. Yhdeksännellä luokalla oppilas saa päättötodistuksen. Oppilaan menestyminen
opintojen aikana arvioidaan oppilaille yhteisissä oppiaineissa Keravan perusopetuksen
opetussuunnitelman 2004 hyvän osaamisen kriteereiden mukaan. Päättöarviointi
toteutetaan numeerisesti valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. (Ks.
Keravan perusopetuksen ops, 6.2.) Päättöarviointi perustuu 8. ja 9. luokilla saavutetun
osaamisen tasoon. Tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on perusopetuksen
päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän mukaiset tai HOJKS:issa asetetut
tavoitteet eri oppiaineissa.
Vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaiset (2h/vko) valinnaisaineet arvioidaan
oppiaineiden
tavoin
numeroin.
Yhden
vuosiviikkotunnin
(1h/vko)
pituiset
valinnaiskokonaisuudet arvioidaan suoritusmerkinnöin hyväksytty (H)/hylätty (E).
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja
ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. (Ks. Keravan perusopetuksen
opus, 6.1 ja käyttäytymisen arvioinnin perusteet.)
Oppilaan itsearviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja työskentelytaitoihin.
(Oppimisprosessi sisältää tavoitteen asettelun, suunnittelun, työskentelyn ja arvioinnin.)
Opettajat
voivat
käyttää
erilaisia
oppilaan
itsearviointimenetelmiä,
kuten
itsearviointilomakkeita, oppimispäiväkirjoja, portfolioita ja ohjauskeskusteluja. (Ks. Keravan
perusopetuksen ops 6.1)
Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on
henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri
kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet
löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta 6.1.
5.3 Kasvatuskäytänteet
5.3.1 Järjestyssäännöt
Sompion koulun järjestyssäännöt pohjautuvat perusopetuslakiin, asetukseen ja määräyksiin. Ne ovat opettajakunnan laatimat ja hyväksymät.
SOMPION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT:
Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.
Koulussa käyttäydytään rauhallisesti ja hyviä tapoja noudattaen.
Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja.
Opiskelua ei saa häiritä.
Ketään ei saa kiusata.
Koulun omaisuutta ei saa turmella.
Koulualue on savuton ja päihteetön.
Välitunnit vietetään koulualueella.
Polkupyörät ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille alueille.
Annettuja ohjeita noudatetaan.
Lisäksi koulussamme noudatetaan kouluviranomaisten, opettajainkokousten, rehtorin sekä
henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Koulumme järjestyssäännöt tähtäävät siihen, että kaikkien kouluyhteisön jäsenien päivittäinen työskentely olisi sujuvaa ja viihtyisää. Lisäksi järjestyssääntöjen tehtävänä on varmistaa, että kaikkien kouluyhteisön jäsenien (oppilaat, opettajat, muu henkilökunta) arki olisi turvallinen, niin fyysisesti,
psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Järjestyssääntöjen tarkoitus on myös selkeyttää ja tukea
kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita.
5.3.2 Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilas,
joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan
määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen
varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista
käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa
enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat
kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä
olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan,
taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta (Perusopetuslaki § 36a). Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan
alaisena suorittamaan tehtäviään.
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa
tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan
poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä
ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon
ottaen (Perusopetuslaki § 36b).
Ojentamisen muotona Sompion koulussa ovat seuraavat kasvatuskäytänteet:
Keskustelu:
Oppilas määrätään/kutsutaan ns. kasvatuskeskusteluun oppitunnin jälkeen joko opettajan
tai rehtorin kanssa ja tarvittaessa keskustellaan myös huoltajan kanssa. Oppilaiden välisissä kiistoissa tai ongelmatilanteissa voidaan käyttää vertaissovittelua. Myöhästelijä määrätään ilmoittautumaan luokanvalvojalle tai rehtorille.
Kirjoittaminen ja pohdiskelu:
Oppilas määrätään kirjoittamaan tapahtuneesta ja/tai pohtimaan tapahtunutta. Oppilas voi
itse miettiä ja suorittaa sopivan korvaavan tehtävän. Oppilasryhmälle annetaan tehtävä,
jonka tuotos voidaan esim. hyödyntää osana oppituntia, aamunavauksessa tai kiinnittää
koulun seinälle.
Etuisuuden menettäminen:
Oppilaalta kielletään mieluisan asian tekeminen tai jokin etuisuus määräajaksi. Häiriötä
aiheuttanut tavara tai laite takavarikoidaan määräajaksi. Luokan istumajärjestystä vaihdetaan.
Läksyjen tekeminen koulussa:
Oppilaalle annetaan ylimääräisiä tehtäviä koulun jälkeen tai kotona tehtäväksi. Opiskelu
tapahtuu ennen tai jälkeen koulupäivän toisessa ryhmässä. Päivän päätteeksi järjestetään
”läksykerho”. Oppilas eristetään tai poistetaan luokasta tekemään tehtävät yksin.
Tehtävien tekeminen:
Oppilas tekee palveluksen ihmiselle, jolle on aiheuttanut harmia. Oppilas määrätään työskentelemään esim. kouluisännän, opettajan tai keittiön apuna. Oppilaalta vaaditaan omien
jälkiensä siivoaminen ja/tai aiheuttamansa vahingon korvaaminen.
Muuta:
Oppilaalta vaaditaan kirjallinen sitoutuminen järjestyssääntöihin. Jälki-istunto suoritetaan
tarvittaessa huoltajan kanssa. Tupakkapaikalle voidaan kutsua poliisi.
5.4 Koulun käytänteet
5.4.1 Oppituntien ajat
Oppitunnille tullaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Oppitunnin
pituus on 45 minuuttia. Oppitunnin päättymisestä ilmoitetaan kellonsoitolla. Ruokailu
tapahtuu kolmessa vuorossa, ja ruokatunnin pituus on 30 minuuttia. Koulussa tarjotaan
maksullinen välipala klo 14.00-14.15 olevalla välitunnilla. Välipala tarjotaan koulun ruokalassa. Luokanvalvojat tapaavat valvontaluokkansa oppilaita kuukausittain pidettävillä luokanvalvojan tunneilla sekä lukuvuoden ensimmäisellä ja viimeisellä viikolla.
Oppitunnit:
1. Klo 8.05-8.50
2. Klo 9.00-9.45
3. Klo 10.00-10.45
(ensimmäinen ruokailuvuoro 10.45-11.15)
4. Klo 11.15-12.00 tai klo 11.00-12.00 (toinen ruokailuvuoro oppituntien
aikana yleensä välillä klo 11-11.30 ja kolmas, viimeinen, ruokailuvuoro klo
11.45-12.15)
5. Klo 12.15-13.00
6. Klo 13.15-14.00 (maksullinen välipala klo 14-14.15)
7. Klo 14.00-14.45 tai 14.15-15.00, jos oppilailla on koulua vielä 8. tunnilla.
8. Klo 15.00-15.45
Luokanvalvojantunnit lukuvuonna 2010-2011 järjestetään kotiluokissa:
1.9. klo 12.15
23.9. klo 12.15
5.11. klo 12.15
30.11. klo 12.15
11.1. klo 12.15
2.2. klo 12.15
3.3. klo 12.15
1.4. klo 12.15
2.5. klo 12.15
5.4.2 Välitunnit
Välitunti on henkisesti ja fyysisesti virkistävä tauko oppituntien lomassa. Välitunti vietetään
koulualueella. Pihalla on kaksi Panna-jalkapallokenttää, jotka tarjoavat oppilaille
mahdollisuuden nopeatempoiseen peliin. Koulun aulassa liikuntaan houkuttelee
tietokoneistettu hyppelyruudukko, jossa yhdistetään perinteisiä leikkejä ja uutta
teknologiaa. Oppilaat voivat myös käyttää tietoliikenneyhteyksiä välitunnin aikana.
Välituntivalvojat valvovat koulun järjestyssääntöjen toteutumista välitunnilla. Aulassa ja
koulun pihalla on tarjolla oleskelua varten penkkejä ja pöytiä.
Välituntien ajat:
1. klo 8.50-9.00
2. klo 9.45-10.00
3. Klo 10.45-11.15 I ruokailu
II ruokailu järjestetään porrastetusti opettajan ilmoittamana aikana klo
11.00-11.30 välillä.
4. Klo 11.45-12.15 III ruokailu
5. Klo 13.00-13.15
6. Klo 14.00-14.15
5.4.3 Kouluruokailujärjestelyt
Koululounas on suunniteltu monipuoliseksi, vaihtelevaksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi kokonaisuudeksi. Lounaalla tarjoillaan lämmin pääruoka lisukkeineen, ruokajuomaa, leipää ja ravintorasvaa. Ruokailu toimii itsepalveluperiaatteella hyviä tapoja ja
keittiöhenkilökunnan ja valvojien ohjeita tulee noudattaa. Ruokailuun mennessä riisutaan
lakki ja takki ja otetaan reppu pois selästä. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan tulee
toimittaa asiasta selvitys koulun keittolaan. Ruokailun jälkeen ruokailuvälineet palautetaan
astianpesulinjastoon ja oma ruokailupaikka jätetään siistiin kuntoon.
5.4.4 Aamunavaukset
Kerran kuukaudessa koulun oppilaat kokoontuvat koulun palloiluhalliin seuraamaan
Keravan seurakunnan järjestämää aamunavaustilaisuutta. Kirkkoon kuulumattomilla
oppilailla on mahdollisuus olla osallistumatta tilaisuuteen ja hänelle on järjestetty siksi
aikaa muuta ohjelmaa. Kerran viikossa on keskusradion kautta tuleva aamunavaus.
5.4.5 Oppilaiden poissaolojen seuranta
Oppilaiden poissaoloja seurataan Wilman kautta. Aineenopettaja merkitsee oppilaan poissaolon oman tuntinsa kohdalle Wilmaan. Huoltajille on annettu tunnukset, joiden avulla he
voivat seurata oman lapsensa koulunkäyntiä. Myös oppilaan luokanvalvoja seuraa oppilaan koulunkäynnin säännöllisyyttä ja informoi tarpeen vaatiessa oppilashuoltoryhmää.
Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaoloista.
WILMA
Wilmaan poissaolot merkitään seuraavanlaisin värikoodein:
selitys:
Selvittämätön poissaolo
Luvallinen sairauspoissaolo
Luvaton poissaolo
Myöhästyminen alle 15 min
Myöhästyminen n. 15 min tai enemmän
Luvallinen poissaolo tunnin alusta
Luvallinen poissaolo, koulutyöhön kuuluvassa toiminnassa
Koulun hyväksymä poissaolo
Opettajan merkitsevät kaikki poissaolot punaisella, jonka jälkeen niitä voi oppilaiden huoltaja kuitata.
Lisäksi luokanvalvoja voi kuitata valvontaluokkansa oppilaiden punaisella merkityt ruudut tarpeellisella
värillä, saatuaan muulla tavoin huoltajalta selvityksen.
Poissaololupaa anotaan koululta saatavalla lomakkeella luokanvalvojalta (enintään 3 pv) tai rehtorilta (yli 3
pv) hyvissä ajoin (=vähintään kaksi viikkoa) etukäteen.
Huoltajat voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan Wilman kautta, sähköpostitse, kirjallisesti tai puhelimitse.
Opettajahuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei luokanvalvojaa tavoita koululta
välituntien aikana.
5.5 Koulun painotukset
5.5.1 Ilmaisu ja luovuus
Sompion koulussa painotetaan ilmaisutaitoa ja ylipäätään luovuutta. Se ymmärretään laajasti ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa niin, että se on osa koulun kulttuuria.
Koulussa toimivat ilmaisu-, liikunta- ja musiikkipainotteiset luokat. Koulun omaleimaisuutta
luodaan myös aihekokonaisuus- ja projektiopiskelulla.
5.5.2 Juhlat ja perinteet
Sompion koulussa järjestetään vuosittain lukukausien päättäjäiset. Itsenäisyyttä ja koulun
merkkivuosia juhlitaan vuosittain vaihtuvien suunnitelmien mukaan. Seurakunnan päivänavaukset, ”Hulvaton taideviikko”, teemapäivät ja musiikkiluokkien kevätproduktiot ovat
jokavuotisia koulun perinteitä.
5.5.3 Lukuvuoden 2010-2011 painotukset
5.5.3.1 Opetusmenetelmät
Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja
uudistamaan niitä.
5.5.3.2 Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen
Toisena tärkeänä painotusalueena tänä vuonna on kasvattaminen. Koulussamme
kiinnitetään enemmän huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen kasvuun ja opetuksessa
keskitytään olennaiseen, eli opetussuunnitelman antamiin aihealueisiin, sen sijaan, että
yritettäisiin tarjota oppilaalle kaikki mahdollinen oppikirjan tarjoama tieto asiasta kuin
asiasta. Oppilas tarvitsee taidon toimia yhteiskunnassa peruskoulun jälkeen, etsiä tietoa ja
käsitellä sitä. Eri aineista opittavien yksityiskohtien merkitys tulee vasta elämänhallinnan ja
opiskelutaitojen jälkeen. Pyritään yhdessä kotien kanssa kasvattamaan oppilaista eheitä
hyvin käyttäytyviä nuoria, jotka suhtautuvat myönteisesti ja odottavin mielin tulevaisuuteen.
5.5.4 Hankkeet ja kansainvälinen toiminta
Koulumme on yli 20 vuoden ajan ollut mukana Keravan afrikkalaisen kummikunnan
Arumerun avustushankkeissa. Meillä on ollut useita kummikouluja, ja avustamme tällä
hetkellä kahden kummikoulumme Ekenywa Primaryn ja Ilkidinga Secondaryn rakennushankkeita yhdessä Keravanjoen ja Killan koulujen kanssa. Helmikuussa 2008 tapahtuneen
tutustumiskäynnin yhteydessä apulaisrehtori sai tilaisuuden vierailla kouluissa:
Ekwenywan kouluun oli jälleen rakennettu uusi luokkahuone ja Ilkidingan koulun ruokala
oli saatu harjakorkeuteen.
Avustustoimintamme piiriin on lisäksi kahden vuoden ajan kuulunut AIDS- orpojen koulunkäynnin tukeminen. Tuettavia AIDS - orpoja oli viime lukuvuonna 108. Keravan yläkoulujen
päivätyökeräyksillä saatujen varojen ohjaamista ja valvontaa varten on perustettu kummikouluyhdistys, jolla on omat kotisivut, josta löytyy tietoa menneistä ja nykyisistä hank-
keista. Sivujen osoite on www.keke.kuucom.net. Hankkeet ovat Ulkoministeriön kehitysyhteistyötuen piirissä vuosien 2008 – 2010 välillä.
Sompion koulu on vuosina 2009-2011 mukana Euroopan unionin Comenius-yhteistyössä.
Aiheena on ilmaston lämpeneminen ja yhteistyöhön kuuluu mm. luonnontieteellistä tutkimusta ja eri maiden järjestämiä tapaamisia. Käytännön selvitys osallistuvien opettajien ja
oppilaiden osalta on parhaillaan käynnissä.
6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö
Kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa helpottamassa on Internetin välityksellä toimiva
kouluhallinnon Wilma-ohjelma, johon huoltajat ja oppilaat ovat saaneet käyttäjätunnukset.
Wilma-yhteys on tärkein kanava oppilaiden päivittäisen koulunkäynnin seuraamisessa. Jos
vanhemmilla on ongelmia Wilma-ohjelman käytössä, opastusta voi saada Sompion koulun
koulusihteeriltä, Kati Kantoselta.
Koulussa toimi oppilaiden vanhemmista ja opettajien edustajasta koostuva, kodin ja koulun
välinen yhteistyöelin, Keravan vanhempainyhdistys ry. Yhdistys tukee koulua ja koteja yhteisessä kasvatustyössä, ja siten edistää oppilaiden myönteistä kasvua ja kehitystä.
Yhdistyksen kautta oppilaiden huoltajat voivat tuoda esille mielipiteitään koulun toiminnasta, vaikuttaa tarpeelliseksi katsottavien uudistusten aikaansaamiseksi sekä järjestää
oppilaille virkistäviä tapahtumia. Vanhempainyhdistyksen kokouksia pidetään kerran
kuussa; kaikki vanhemmat ovat tervetulleita kokoukseen. Toiminnan kulujen kattamiseksi
kerätään jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää hallitus. Jäsenmaksun maksaminen on
vapaaehtoista.
Vanhempainiltoja järjestetään yleensä kerran vuodessa kullekin luokka-asteelle. Tavallisesti vanhempainilloissa on yhteinen osuus, josta vastaavat esimerkiksi rehtorit tai oppilaanohjaajat, sekä luokkakohtainen osuus, josta vastaa luokanvalvoja. Lisäksi voidaan pitää vain luokkakohtaisia vanhempainiltoja teemoittain esimerkiksi luokkaretken tai
leirikoulun järjestämisen tiimoilta.
Syyslukukauden aikana seitsemäsluokkalaisille tarjotaan mahdollisuus kolmikantakeskusteluun, johon osallistuvat luokanvalvoja, huoltaja ja oppilas. Luokanvalvojien ja myös
aineenopettajien tapaamisia voidaan tarpeen mukaan järjestää muulloinkin.
Opettajiin saa yhteyden paitsi Wilman kautta, myös sähköpostitse tai jättämällä soittopyynnön opettajainhuoneeseen.
6.2 Oppilaskuntatoiminta
Oppilaskunta on oppilaiden väylä vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaskunnan tehtävänä
on toimia koulun toimintaa tukevana järjestönä, joka toteuttaa erilaisia kouluun liittyviä
tapahtumia.
Oppilaskunnan jäsenet valitaan vuosittain syyslukukauden lopussa. Jokaiselta luokalta
valitaan kaksi ns. luottamusoppilasta oppilaskuntaan. Oppilaskuntatoimintaa johtaa luottamusoppilaista valittava hallitus, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja
muita toimihenkilöitä.
Oppilaskunnan jäsenet hoitavat taksvärkkikeräykseen liittyviä asioita, osallistuvat Halloween –riehan ja Vappuriehan sekä muiden toimintapäivien suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Lisäksi he tekevät koulutoiminnan parantamiseen tähtääviä aloitteita ja suunnittelevat koulun omaa lehteä. Taksvärkkikeräyksen tuotosta puolet on lahjoitettu aiempina lukuvuosina Tansaniaan, Arumeruun, kummikoulutoimintaan.
6.3 Tukioppilastoiminta
Tukioppilaat ovat hakemusten perusteella valittuja 9. luokan oppilaita, joille järjestetään
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta päivän koulutus sekä ohjaajien pitämiä koulutustunteja. Tukioppilaat saavat tässä koulutuksessa tietoa nuorten kehityksestä ja siihen
liittyvistä vaikeuksista, mielenterveyspalveluista ja harrastustoiminnasta.
Tukioppilastoiminnalla pyritään kehittämään yhteisvastuuta, suvaitsevuutta ja toisten
ihmisten huomioon ottamista kouluyhteisössä sekä ehkäisemään kiusaamista. Lisäksi
tukioppilastoiminta pyrkii edistämään nettiturvallisuutta ja päihteettömyyttä.
Toimintamuotoja ovat esimerkiksi seitsemäsluokkalaisten perehdyttäminen uuteen kouluun ja toimiminen heidän ystäväoppilainaan. Tukioppilas edistää näin omalta osaltaan
hyvien ihmissuhteiden syntymistä. Tukioppilaat voivat myös järjestää tapahtumia ja
teemapäiviä sekä pitää oppitunteja 7. luokkien oppilaille.
6.4 Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa
Sompion koulu tekee yhteistyötä useiden kaupungin eri toimialojen kanssa. Keravan Kaupunkitekniikan Tilalaitos on asentanut koulun pihalle kaksi Panna-jalkapallokenttää sekä
lahjoittanut ensimmäisenä Suomessa sisätiloihin asennetun leikki- ja oppimisympäristön,
SmartUs inGrid –hyppelyruudukon, joka yhdistää perinteisiä leikkejä ja uutta teknologiaa.
Kouluterveydenhuollosta vastaavat koulullamme terveydenhoitaja ja koululääkäri.
Terveydenhoitaja on paikalla koulupäivinä ja koululääkäri tiistaisin ja keskiviikkoisin
aamupäivällä.
Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös mm. päihdehuollon ja sosiaalitoimen kanssa.
6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Yhteistyökumppaneihimme kuuluu mm. poliisi. Koulussamme käy vierailulla poliisin edustajia, jotka esimerkiksi pitävät oppitunteja mm. liikenneturvallisuudesta ja järjestyslakiin
liittyvistä kysymyksistä ja nuorten oikeudellisesta asemasta. Poliisiin pidetään myös muuten tarvittaessa yhteyttä.
Päihdepysäkki tukee nuorten kasvua ja kehitystä. Viime lukuvuonna ja myös kuluvana
lukukautena koulumme oppilaista osa pääsee vieraaksi päihdebussiin, jonka taustayhteisö
on Raide ry.
Palo- ja pelastuslaitoksen kanssa Sompion koululla on yhteistyötä Nou hätä -kilpailun
merkeissä, lisäksi palo- ja pelastuslaitoksen edustajat tarjoavat henkilökunnalle koulutusta
sekä neuvontaa ja apua koulun turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Teemme yhteistyötä seurakuntien, kehitysmaayhdistyksen ja Keravan taidemuseon
kanssa. Seurakunnat järjestävät päivänavauksia koulussa, lisäksi järjestetään oppilaille
kirkossakäyntejä ja muuta toimintaa. Kehitysmaayhdistys tarjoaa neuvontaa ja tietoa,
Keravan taidemuseon kanssa tehdään yhteistyötä, mm. oppilasryhmäkäyntejä
järjestämällä. Kirjasto kuuluu myös Sompion koulun yhteistyökumppaneihin.
Sompion koulu tekee yhteistyötä myös muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyöhön kuuluu,
esimerkiksi yhteisten projektien ja vierailupäivien järjestämistä. Paikalliset yritykset
tarjoavat TET-paikkoja koulun 8- ja 9-luokkalaisille sekä järjestävät tarpeen mukaan
yritysvierailuja. Keski-Uudenmaan YES-keskus puolestaan tekee Sompion koulun ja
muiden Keravan koulujen kanssa yhteistyötä yrittäjyysnäkökulman kehittämisessä ja
tukemisessa osana opetustyötä. YES-keskuksen kanssa on käynnissä ohjelma, jonka
osana tarjotaan opettajille kouluttautumismahdollisuuksia ja järjestetään tapahtumia.
Tapahtumien tarkoituksena on parantaa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja
vuorovaikutusta. YES-keskuksen yhteyshenkilöt tarjoavat mahdollisuutta pitää heidän
ideoimiaan yrittäjyysoppitunteja.
Oppiaineissa pyritään järjestämään opiskeltavien aihealueisiin liittyen vierailukäyntejä mm.
eri tutkimuslaitoksiin tai erikoisammattilaisten työpaikoille koulun resurssien tarjoamien
mahdollisuuksien mukaan. Koululle kutsutaan lisäksi vierailevia luennoitsijoita kertomaan
eri aiheista joko tapahtumapäivien osana tai oppitunneille.
7. OPPILASHUOLTO
7.1 Yhteistyö nivelvaiheissa
Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun
rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa.
Kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään informaatiotilaisuus yläkouluun
hakeutumisesta tammikuussa. Asiasta on tiedotettu hakuoppaassa, joka on postitettu kasvatus- ja opetusviraston toimesta jokaiseen perheeseen.
Alakoulun luokanopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat siirtävät kootusti tarvittavat tiedot
erityistä tukea tarvitsevista oppilaista yläkoulujen oppilashuollon edustajille, kun on selvinnyt, mihin kouluun kukin oppilas menee. Yläkoulun laaja-alaiset erityisopettajat huolehtivat
siitä, että luokanvalvojilla on riittävä tieto aloittavien 7. luokan oppilaiden tilanteesta.
Yläkoulun oppilashuollon edustaja kutsuu syyskuussa edellisen vuoden kuudennen luokan
luokanopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat, luokanvalvojat sekä tarvittaessa muun
oppilashuollon edustajan tiedonsiirtopalaveriin.
Kolmikantakeskustelut ja HOJKS-tapaamiset ovat arvokas yhteistyön muoto. Se, että
laaja-alaisilla erityisopettajilla on riittävät tiedot aloittavista 7. luokista ja heidän erityistarpeistaan, helpottaa suuresti erilaisten tukitoimien suunnittelua.
Perusopetuksen päättövaiheen, vuosiluokkien 8 ja 9, tärkeänä tehtävänä on yhteistyössä
eri tahojen kanssa ohjata oppilaita jatko-opintoihin ja kehittää heidän valmiuksiaan toimia
yhteiskunnassa ja työelämässä. Päättöluokkalaisille luodaan ohjauskeskustelun avulla
opintosuunnitelma ja tavoitteet toisen asteen opintoihin siirtymiselle.
Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välinen yhteistyö on
erityisen tärkeää erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
ohjauksessa.
TET-jaksoilla tutustutaan työelämään, ja 9-luokkalaiset tutustuvat sen lisäksi toisen asteen
oppilaitoksiin ohjatusti opinto-ohjaajan opastuksella. Tutustumiskäyntejä oppilaat tekevät
oman kiinnostuksensa mukaisesti, ja niitä järjestetään yhteistyössä toisen asteen
oppilaitosten kanssa.
7.2 Tukiopetus
Oppilaalle, jolla on tilapäisiä oppimiseen liittyviä vaikeuksia, järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksen järjestämiseksi voi tehdä aineenopettaja, oppilas tai
huoltaja.
7.3 Puuttumisen polku
Puuttumisen polulla tarkoitetaan toimintamallia, jonka mukaan edetään henkilökunnan
havaitessa jotain huolestuttavaa oppilaassa (liite 4). Huoli voi liittyä esim. opintoihin, koulunkäyntiin tai mielenterveyteen, minkä perusteella opettaja päättää, mihin tukitoimintoihin
ryhdytään.
Ensin käydään keskustelu oppilaan kanssa. Tarpeen tullen otetaan yhteys huoltajiin ja
keskustellaan myös heidän kanssaan kasvotusten. Mikäli huoli ei poistu opettajan antamilla tukitoimilla, viedään asia OHR:n käsiteltäväksi. Seuraava toimenpide on asian esittely oppilashuoltoryhmälle. Oppilashuoltoryhmä miettii, miten edetään ja millaista tukea
nuori tarvitsee. Tarpeen vaatiessa otetaan yhteyttä yhteistyötahoihin, kuten esimerkiksi
päihdepysäkille. http://arkki.pp.fi/sompio/Puutt_polku/subprocessdetails_3.html
7.4 Koulunkäyntiavustajat
Koulunkäyntiavustajat auttavat oppilasta oppimistapahtumassa ja tukevat nuoren kasvua
ja itsetunnon kehitystä. Heidän tehtävänään on edistää oppilaiden itsenäistä selviytymistä
ja omatoimisuutta. Työ on yhteistyötä opettajan kanssa ja se edellyttää yhteissuunnittelua.
Koulunkäyntiavustajan tulee kuitenkin suunnitella omaa työtään ja siihen kuuluvia tehtäviä.
Avustajat työskentelevät erityisluokissa, maahanmuuttajaluokissa sekä yleisopetuksen
luokissa. Avustajien työjärjestys suunnitellaan oppilaiden tarpeen mukaan sekä erityis-
opettajien kanssa yhteistyössä. Sompion koulussa työskentelee viisi koulunkäyntiavustajaa.
7.5 Erityisopetus
Jos tehostetun tuen toimenpiteet eivät riitä oppilaan oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien
poistamiseksi tai lieventämiseksi, oppilas tulee perusopetuslain mukaan ottaa tai siirtää
erityisopetukseen.
Erityisopetuspäätöksen hakemisen suunnittelu ja valmistelu tapahtuvat yhteistyössä huoltajan kanssa ja sitä käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä. Virastotasolla erityisopetuspäätökset valmistellaan moniammatillisena tiiminä, johon kuuluvat opetuspäällikkö,
erityisopetuksen koordinaattori sekä oppilashuollon edustajat.
Hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen tekee opetuspäällikkö.
Päätös tehdään ensisijaisesti opettajan pedagogisen lausunnon sekä mahdollisen
asiantuntijalausunnon ja huoltajan kirjallisen suostumuksen perusteella. Päätöstä
valmisteltaessa sovitaan oppilaan opiskelupaikasta ja siitä, tapahtuuko opiskelu
integroituna yleisopetuksen yhteydessä, osa-aikaisessa erityisopetuksessa vai erityisluokassa.
Erityisopetuspäätös, joka on tehty 5. tai 6. luokalla tai myöhemmin, on voimassa
peruskoulun loppuun saakka. Päätös voidaan purkaa, mikäli kaikki osapuolet toteavat sen
tarpeelliseksi.
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee tehdä pedagoginen
selvitys, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS) kahden kuukauden sisällä päätöksen saapumisesta. HOJKS
tarkistetaan jokaisena lukuvuotena.
Oppilas voidaan siirtää tilapäisesti osa-aikaiseen erityisopetukseen oppimisvaikeuksien
parantamiseksi ilman erityisopetuspäätöstäkin. Osa-aikainen erityisopettaja toimii
yhteistyössä luokan- ja/tai aineenopettajien kanssa. He määrittelevät yhdessä
erityisopetuksen tarpeen ja keston.
Koulussa on neljä yleisopetuksen pienryhmää. Laaja-alaista erityisopetusta antaa kaksi
erityisopettajaa. Lisäksi koulussa toimii kaksi perusopetukseen valmistavaa
maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarkoitettua luokkaa.
7.6 Oppilashuoltotyöryhmä
Sompion koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee koulussa esiintyviä ongelmia ja etsii niihin
ratkaisuja. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä opettajien, oppilaiden sekä heidän huoltajiensa kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä, minimoida ja korjata murrosikäisten kasvuun ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia.
Opettajien toivomat ja heitä huolettavat oppilasasiat käsitellään oppilashuoltoryhmässä
asiaa varten varatulla lomakkeella. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen laaja-alaiseen
erityisopetukseen siirtymisestä ja muista mahdollisista tukitoimista.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu torstaisin klo 14.00-16.00, ja siihen kuuluvat rehtori,
apulaisrehtorit, kuraattorit, psykologi, terveydenhoitaja, laaja-alaiset erityisopettajat sekä
opinto-ohjaajat. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan muita oppilaan asian tuntevia tahoja,
esim. oppilaan huoltaja tai luokanvalvoja.
7.7 Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto pyrkii oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen, arvioimiseen ja tukemiseen. Tämä tehdään nuoren ja perheen sekä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden ja muiden terveyden- ja sosiaalitoimen eri yksikköjen
kanssa yhteistyössä.
Terveystarkastukset, jotka ovat terveydenhoitajan keskeisin työmuoto, pidetään 7. ja 9.
luokilla. Näissä nuoren terveydentila pyritään kartoittamaan ja nuoren kanssa keskustellen
pohditaan terveystottumuksia ja vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista. Keskustelun
aiheina ovat mm. murrosiän muutokset, ravitsemus, uni, päihteet, ihmissuhteet, mielenterveys ja harrastukset. 9-luokkalaisilla on myös lääkärin tarkastus, ja nuori saa nuorison
terveystodistuksen.
Koulun työolojen ja koulutyön terveydellisyyden ja turvallisuuden edistäminen ja seuranta
ovat myös osa terveydenhoitajan työtä. Oppilashuoltoryhmässä terveydenhoitaja on oman
alansa asiantuntijana mukana.
Terveydenhoitaja on koulussa päivittäin. Työpäivän aikana on sovittujen terveystarkastusten lisäksi ns. poliklinikka-aikaa, jolloin oppilas voi hakeutua omatoimisesti vastaanotolle hyvinkin erilaisissa asioissa. Koulutapaturmissa annetaan ensiapu ja koulupäivän
aikana sairastuneet hoidetaan. Sairaanhoito ei muilta osin kuulu kouluterveydenhuoltoon,
vaan sairaan nuoren hoito on keskitetty terveysasemalle.
7.8 Koulukuraattorin palvelut
Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja
poistaminen mahdollisimman varhain. Yleisimpiä koulukuraattorin kanssa käsiteltäviä
asioita ovat koulunkäynnin laiminlyönti, päihteisiin liittyvät ongelmat, alavireisyys sekä
erilaiset kasvuun ja kehitykseen liittyvät kysymykset. Pääasiallisia työmuotoja ovat yksilökeskustelut oppilaan kanssa sekä erilaiset verkostopalaverit. Huoltajan kanssa tehtävä
yhteistyö on merkittävä osa työtä useimmissa asiakastapauksissa.
Sompion koulussa oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin vastaanotolle yleisimmin luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan, oppilashuoltoryhmän tai huoltajan aloitteesta.
Usein oppilaat ottavat myös itse yhteyttä toivoen keskusteluaikaa. Tapaamiskerrat vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta koko yläkouluajan jatkuviin tapaamisiin. Tapaamisten
tiheys vaihtelee viikoittaisesta tapaamisesta muutamaan tapaamiseen lukukaudessa, riippuen oppilaan sen hetkisestä tilanteesta ja tarpeesta. Koulukuraattori toimii myös linkkinä
eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm. sosiaalitoimi, nuorisopsykiatrinen poliklinikka,
Keski-Uudenmaan Päihdepysäkki ja seurakunta. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppi-
laan saamaan erityistason ammattiapua esimerkiksi nuorisopsykiatriselta poliklinikalta,
Päihdepysäkiltä tai muun tilanteen vaatiman avun parista.
7.9 Koulupsykologin palvelut
Koulupsykologi toimii koulussa oman alansa asiantuntijana, osana oppilashuoltotyöryhmää. Työn perustarkoituksena on edistää lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologi tukee oppilaan koulunkäyntiä yhdessä kodin ja koulun kanssa sekä tuo esille
oppilaan kehitykseen, oppimiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä näkökulmia. Tarvittaessa koulupsykologi osallistuu myös yhteistyöneuvotteluihin eri viranomaisten ja
oppilaan lähiverkoston kanssa.
Oppilaille koulupsykologi tarjoaa lähinnä tukikeskusteluja ja oppimisvaikeuksiin liittyviä tutkimuksia sekä tarvittaessa (yhteistyössä vanhempien kanssa) ohjaa oppilaan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Lisäksi tehtäviin sisältyy osallistuminen erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden koulunkäyntijärjestelyjen suunnitteluun, esittelyyn ja valmisteluun sekä
tarvittaessa HOJKS-neuvotteluihin. Koulupsykologi tarjoaa yllä mainituissa asioissa myös
konsultaatiotukea sekä opettajille että vanhemmille.
7.10 Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa
7.10.1 KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön)
Kerava on mukana valtakunnallisessa, Opetusministeriön rahoittamassa KELPO-hankkeessa, jonka tarkoituksena on jalkauttaa erityisopetuksen strategia kuntaan. Hankkeen
pääpaino on erityistä tukea tarvitsevien perusopetusikäisten lasten varhaisessa tuessa ja
syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Yhtenä osana KELPO-hanketta toteuttamaan on valittu
projektityöntekijä yhteisöpedagogi, perhetyöntekijä Krista Härme, joka työskentelee Sompion koulussa oppilaiden parissa kolmena päivänä viikossa.
Projektityöntekijän tehtävänä on kehittää ja toteuttaa koulun arkeen sopivia toimintatapoja
ja yhteistyöprojekteja, jotka tukevat nuoria heidän kasvussaan ja opiskelussaan. Hänen
työhönsä sisältyy oppilashuoltoryhmän valitsemien oppilaiden ohjaaminen, tukeminen ja
koulumotivaation lisääminen osallistavin menetelmin. Lisäksi hän toteuttaa kaikille luokille
muun muassa väkivallan- ja koulukiusaamista ehkäiseviä oppitunteja.
7.10.2 Erityisnuorisotyöntekijä
Erityisnuorisotyöntekijä on oppilaiden ja opettajien käytettävissä kaikissa ongelmatilanteissa. Erityisnuorisotyöntekijä tarjoaa oppilaille paikan ja aikuisen, jonka kanssa purkaa ja
selvitellä koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin liittyviä asioita. Lisäksi on saatavissa tietoa vapaa-aikaan liittyvistä palveluista.
Erityisnuorisotyöntekijän tarkoitus koulussa on tulla nuorille tutuksi luottamuksen ja vapaaehtoisuuden keinoin sekä olla heidän käytettävissään elämän eri tilanteissa. Yhtenä
erityisnuorisotyön tavoitteena on koulun palveluiden (opinto-ohjaaja, kuraattori, terveyden-
hoitaja) täydentäminen havaitsemalla ohjausta tarvitsevat nuoret sekä heidän ohjaaminen
palvelujen ja tuen piiriin.
Sompion koulun erityisnuorisotyöntekijä Pekka Järvinen päivystää torstaisin klo 9-13.
Oppilas voi tulla hänen luokseen ilman ajanvarausta. Ajan voi varata myös tunnin ajaksi
klo 15 saakka. Erityisnuorisotyöntekijä tavoittaa usein nuoret heidän vapaa-aikanaan,
iltaisin ja viikonloppuisin ja voi myös työskennellä heidän kanssaan näinä aikoina.
7.11 Maahanmuuttajaopetus
Maahanmuuttajataustaisten oppivelvollisuusikäisten oppilaiden opetuksen päätavoite on,
että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osaalueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden kielitaito tai muut valmiudet eivät vielä riitä
perusopetusryhmiin, saavat perusopetukseen valmistavaa opetusta omassa ryhmässään.
Opetus kestää vähintään kouluvuoden ajan ja se sisältää suomen kielen ja soveltavaa
muiden perusopetuksen oppiaineiden opetusta. Opetuksessa painottuu mahdollisimman
aikaisin alkava integraatio perusopetuksen ryhmiin osassa oppiaineita.
Perusopetusryhmiin tai aikuislukion maahanmuuttajaryhmään siirtyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta.
7.12 JOPO–light -opetus
Sompion koulu on lukuvuonna 2010-2011 mukana Opetusministeriön JOPO-hankkeessa
kokeiluluontoisena light-JOPO:na. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppilaiden koulumotivaation heikkenemistä ja koulutuksesta putoamista. Toiminnan päämääränä on nuorten peruskoulun loppuunsaattaminen ja toisen asteen koulutukseen siirtyminen. Opetusryhmään pääseminen edellyttää sekä oppilaan että huoltajien
vahvaa sitoutumista.
Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisten opetus- ja työmuotojen vahva
painotus, työpaikkaopiskelu ja muiden luokkahuoneen ulkopuolisten oppimisympäristöjen
runsas käyttö, aktiivinen verkostotyö, ryhmään ja ryhmäytymiseen liittyvät sosiaaliset
prosessit ja niiden hyödyntäminen opetuksessa ja kasvatuksessa. Lisäksi opetuksessa
painotetaan oppilaiden elämänhallintataitojen kehittymistä. Yhteistyötä tehdään mm.
sosiaalitoimen, päihdepysäkin, erityisnuorisotyöntekijän, Kelpo-hankkeen sekä Keravanjoen JOPO-luokan kanssa.
Oppilaat opiskelevat osan aikaa JOPO-koordinaattorin johdolla ja osan aikaa aineen
opettajien johdolla oman luokkatasonsa mukaisissa opiskeluryhmissä. Koordinaattori,
opinto-ohjaaja ja laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat tekevät kullekin oppilaalle
yksilöllisen opetussuunnitelman (HOPS).
8. SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA
8.1 Tavoiteet
Kiinteistön tulee luoda turvalliset olosuhteet siinä asuville, työskenteleville sekä tilapäisille
kävijöille kaikissa olosuhteissa: normaalioloissa, suuronnettomuuden sattuessa sekä poikkeusoloissa. Sompion koulun pelastussuunnitelmassa esitetään koulun toimitilojen rakenteelliset järjestelyt, turvallisuusvarustus sekä ohjeet, miten koulun eri henkilöstöryhmien
tulee toimia ja kehittää toimintaansa, ettei vahinkoja ja onnettomuuksia sattuisi, ja miten
toimitaan, jos kaikesta huolimatta kohtaamme onnettomuuden. Tätä suunnitelmaa päivitetään vuosittain.
8.2 Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta
Koulu jakaantuu viiteen siipeen ja kolmeen kerrokseen. Koulun saneerauksen yhteydessä
ajanmukaistettiin poistumistiet ja väestönsuojat sekä hälytysjärjestelmä ja alkusammutuskalusto. Luokat on varustettu hätäpoistumistiekartoilla. Vuosittain harjoitellaan luokista
poistumista hätäpoistumispaikalle.
8.3 Turvallisuusorganisaatio
Rehtori vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja toimii kiinteistön turvallisuuspäällikkönä.
Apulaisturvallisuuspäällikkö on apulaisrehtori. Suojien valvojia ovat kalustonkunnostaja ja
teknisen työn opettaja. Koulun koko henkilöstö vastaa rakennuksen kokonaisturvallisuudesta.
Turvallisuuspäällikön tehtävänä on seurata ja kehittää rakenteellista turvallisuutta, turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilöstöryhmien koulutusta ja turvallisuuskäyttäytymistä sekä tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
Apulaisturvallisuuspäällikölle ilmoitetaan kaikki turvallisuustapahtumat ja havaitut epäkohdat. Turvallisuussuunnitelman päivityksestä vastaavat turvallisuuspäällikkö yhdessä
apulaisturvallisuuspäällikön kanssa.
8.4 Toiminta koulukiusaamistilanteissa
Koulukiusaamiseen suhtaudutaan 0-toleranssilla: sitä ei sallita ja siihen puututaan heti.
Kiusaamistilanteessakin koulussa sovelletaan ns. puuttumisen polkua: asian havainnut
kouluyhteisön jäsen keskustelee ensin oppilaan ja tämän luokanvalvojan kanssa. Tarvittaessa luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin. Ellei tilanne korjaudu näin, luokanvalvoja tuo
kiusaamistilanteen koulun oppilashuoltoryhmään, joka miettii, miten asiassa edetään ja
onko tarvetta ottaa yhteyttä koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin.
Keravan kaupungin alakoulut ovat lukuvuonna 2009-2010 mukana opetusministeriön
rahoittamassa KiVa Koulu -hankkeessa, jonka tarkoitus on vähentää koulukiusaamista ja
helpottaa sen tunnistamista kouluille opettajalle annettavan koulutuksen avulla. Yläkoulut
liittyvät hankkeeseen 2010.
8.5 Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa
Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi pyrimme koulussamme aina
noudattamaan turvallisia työskentelytapoja. Mikäli havaitsemme riskitekijöitä, ilmoitamme
niistä välittömästi kouluisännälle, välinehuoltajalle tai rehtorille. Jokaisen koulussamme
työskentelevän henkilön tulee osata tehdä hätäilmoitus ja tietää, missä sijaitsee lähin ensiapulaukku sekä paarit.
Vaikean tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa todetaan, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä. Vasta sen jälkeen tehdään hätäilmoitus aluehälytyskeskukseen
(112). Ilmoituksen tekemisen jälkeen aloitetaan tarvittaessa elvyttäminen ja kutsutaan lisäapua.
Koulun terveydenhoitajan tehtävänä on onnettomuustilanteissa huolehtia vastaanottoaikojensa puitteissa ensiavun antamisesta loukkaantuneelle ja ohjata loukkaantunut
tarvittavaan jatkohoitoon. Ensiavun antaja on siis pääsääntöisesti terveydenhoitaja, mutta
myös koko henkilöstöllä tulee olla valmius antaa ensiapua tarvittaessa. Tapaturmaoppilaan huoltajaan pyritään saamaan välittömästi yhteys.
8.6 Tulipalon sattuessa
Sompion koululle on laadittu oma pelastussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain lukuvuoden alussa. Lisäksi koulussa järjestetään lukukausien aikana poistumisharjoituksia.
Tulipalotilanteessa rehtori kuuluttaa keskusradiosta yleiskuulutuksen. Opettajat vastaavat
siitä opetusryhmästä, jota opettavat hälytyshetkellä. Luokkien ikkunat ja ovet suljetaan
sekä valot sammutetaan. Poistumiskäskyn saatuaan opettajat ohjaavat välittömästi
ryhmänsä ennalta harjoiteltua reittiä ulos poistuen itse viimeisenä ja varmistaen, ettei
kukaan jää luokkaan. Oppilaat ja opettajat kokoontuvat koulun kentälle, jossa jokaisella
luokalla on ennalta sovittu kokoontumispaikka. Opettajat tarkistavat vielä uudelleen
ryhmänsä oppilasmäärän ja ilmoittavat mahdolliset puuttuvat oppilaat rehtorille.
8.7 Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot
Ilkivalta, murrot ja varkaudet aiheuttavat rahallista vahinkoa ja haittaavat koulutyötä.
Luvaton koulutiloihin murtautuminen lisää myös tuhopolttoriskiä.
Koulutyöaikana kulunvalvonnasta vastaa kouluisännän lisäksi koko henkilökunta oman
työnsä ohella; jokaisen on puututtava asiaan, kun hän havaitsee asiattoman liikkujan
koulun tiloissa. Asia ilmoitetaan heti rehtorille, joka tarvittaessa soittaa poliisille.
Koulutyön
ulkopuolisena
aikana
kulunvalvonnasta
vastaa
hälytysjärjestelmä.
Kameravalvonta ennaltaehkäisee ilkivaltaa ja rikoksia sekä auttaa niiden selvittämisessä.
Koulun rahallisesti arvokkain välineistö on myös turvamerkitty.
Pommiuhkauksiin suhtaudutaan aina vakavasti: ne ilmoitetaan aina poliisille. Oppilaat ja
henkilökunta poistuvat koulurakennuksesta pelastussuunnitelman mukaisesti. Noudatetaan poliisin antamia toimintaohjeita.
8.8 Varautuminen suuronnettomuuteen
Todennäköisimpänä mahdollisuutena ja suunnittelun pohjana pidetään lähiympäristössä
sattunutta myrkkyonnettomuutta tai Suomeen ulottuvaa säteilysaastetta.
Viranomaiset ilmoittavat vaarasta ulkohälyttimillä ja antamalla sähköisten tiedotusvälineiden kautta hätätiedotteen. Ulkohälyttimillä annettava hälytysmerkki kuuluu koulun alueella
ulkona, mutta ei sisällä. Yleinen hälytysmerkki tarkoittaa seuraavaa: Siirry sisään. Sulje
ovet ja ikkunat. Kuuntele radiosta tulevia ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä.
Rehtori tai apulaisrehtori tarkistaa, että kaikki ryhmät ovat sisällä ja antaa luokille toimiohjeet keskusradiokuulutuksella. Opetusta jatketaan normaalisti, mutta ulkovälitunteja ei
pidetä eikä oppilaita päästetä ulos, ennen kuin tilanne on selvinnyt tai viranomaiset ovat
antaneet toimiohjeet.
Ainakin rehtorin ja kouluisännän työhuoneissa käynnistetään jatkuva yleisradion kuuntelu
ja ohjeistetaan koulua toimimaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Tietoja saa
myös 1-verkon tekstitelevision pelastussivulta 198 tai säteilyturvasivulta 197.
Säteilytilanne ei edellytä kiireellisiä toimia. Jos viranomaisten ohjeet edellyttävät pitkäaikaisesti välttämään ulkona oleskelua, pidetään oppilaat oppituntien päätyttyä koulussa
valvonnan alaisina, kunnes vanhemmat noutavat heidät.
8.9 Varautuminen poikkeusoloihin
Poikkeusolojen valmius perustuu normaaliajan järjestelyihin. Turvallisuusorganisaatio
toteuttaa lisätoimet viranomaisten antamien käskyjen mukaan. Poikkeusoloissa koulun
tiloihin sijoitetaan turvallisuusorganisaation määräämät yksiköt ja henkilöt. Keskeistä on
väestösuojan kuntoon laitto. Suojanvalvoja johtaa toimintaa. Suoja on saatava
toimintakuntoon 24 tunnin kuluessa.
8.10 Sisäinen turvatarkastus
Koulussa suoritetaan vuosittain lukuvuoden alussa sisäinen turvatarkastus, jonka tarkoituksena on tarkistaa turvajärjestelyjen toimivuus ja päivittää tarpeen mukaan tätä turvallisuussuunnitelmaa.
8.11 Poistumisharjoitukset
Luokat on varustettu hätäpoistumistiekartoilla. Syylukukauden aikana harjoitellaan luokista
poistumista hätäpoistumispaikalle.
9. AIHEKOKONAISUUDET
9.1 Ihmisenä kasvaminen
Toteutuminen Sompion koulussa:
Aihekokonaisuuden tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.
Oppilaalle pyritään eri oppiaineissa antamaan realistista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, hänen omat lähtökohtansa huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa hänen luottamustaan itseensä, kykyihinsä ja tulevaisuuteensa sekä kehittää hänen omanarvontuntoaan.
Keskeisiä työkaluja ilmaisupainotteisessa koulussamme ovat kasvatuskäytänteet, joita
päivitetään tarvittaessa. Tämä antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää itseään fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen kasvun alueilla. Kokonaisuutena kasvatuskäytänteet, ilmaisupainotteisuus sekä oppiaineiden sisällöt ja työtavat lisäävät koulun oppilaiden yhteisöllisyyttä
ja toisten huomioonottamista. Oppimisympäristöstä pyritään luomaan esteettisesti kaunis
ja viihtyisä sekä ajan hengen mukainen. Panostetaan oppilaiden omaan aktiivisuuteen
yhteisten tilojen siistinä pitämisessä.
9.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Toteutuminen Sompion koulussa:
Suomalaisella kulttuuri-identiteetillä on keskeinen rooli jo eri oppiaineiden sisällöissä
(Suomen historia, suomalainen yhteiskuntarakenne, Suomen luonto, uskontoperinne,
perinneruuat, koko äidinkielen ja kirjallisuuden opetus). Suomalaiset juhlatraditiot ovat
keskeisellä sijalla Sompion koulun juhlissa (adventti,- itsenäisyyspäivä-, joulu- ja kevätjuhlat).
Kansainvälisyys (se, ettei Suomi ei ole muista kulttuureista erillinen saareke) on huomioitu
laajasti kielten opetuksessa, kaikissa reaaliaineissa ja äidinkielessä. Sompion koulu on
ollut mukana kummikoulutoiminnassa Afrikassa, koulussamme on vuosien varrella käynyt
paljon vierailijoita muiden maiden kouluista ja täällä järjestetty teemapäiviä ja tapahtumia
kansainvälisistä aiheista (ilmastokysymys, japanilainen iltapäivä). Kansainväliset avustuskohteet ovat olleet mukana oppilaskunnan vuotuisessa taksvärkkikeräyksessä.
Lukuvuonna koululla jatkuu eurooppalaisen Comenius-hankkeen ilmastonmuutosprojekti.
9.3 Viestintä ja mediataito
Toteutuminen Sompion koulussa:
Viestinnän ja median aihekokonaisuuksissa tavoitteena on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää mediataitoja. Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja oppilaan kokonaisilmaisun tukeminen näkyvät koulussamme vahvana toiminta-ajatuksena sekä liikunta-, musiikki- ja
draamapainotteisilla että myös muilla luokilla kaikissa oppiaineissa. Viestinnän ja median
kokonaisuudet tulevat koulussamme esille eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista tukien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetustilanteissa opettaja
on avoin oppilailta tuleville aiheille, jotka johdattelevat pohtimaan median kohtaamista, sen
etiikkaa ja omaa toimintaa median kanssa. Koululle on hankittu lisenssi elokuvien ja tvtallentaiden käyttämiseen opetusmateriaalina.
9.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Toteutuminen Sompion koulussa:
Aihekokonaisuuden tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa
yrittäjämäisille toimintatavoille. Kokonaisuudet ovat läsnä jokaisessa oppiaineessa ja
jokaisella luokkatasolla. Eri oppiaineissa toteutetut produktiot tukevat aihekokonaisuuksien
toteutumista.
Lisäksi koulussamme on tarjolla valinnaiskursseja yrittäjyydestä kaikilla ikätasoilla sekä
erilaista yrittäjyyskasvatukseen liittyvää toimintaa. Oppilaille järjestetyt TET –jaksot
antavat lisätietoa yrittäjyydestä eri työpaikkoihin tutustumisen kautta.
Yrittäjien pitämät päivänavauksia on suunnitteilla ja yritysrasteja tehdään yhteistyössä
muiden oppilaitosten kanssa (Keravan lukio ja Keuda). Viikolla 47 vietettävään
yrittäjyysviikkoon liittyen Sompion koulu tekee yhteistyötä kaupungin eri alakoulujen
kanssa järjestämällä Nuori yrittäjyys ry:n 6h-leirejä.
Myös oppilaskunta- ja
toimintaan.
tukioppilastoiminta
tukevat
oppilaiden
osallisuutta
koulun
9.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Toteutuminen Sompion koulussa:
Sompion koulun kasvatuskäytänteiden tavoitteena on tukea oppilaan kehittymistä vastuulliseksi kansalaiseksi oman ympäristönsä, hyvinvointinsa ja kestävän tulevaisuuden suhteen. Eri oppiaineissa käsitellään näitä teemoja, joiden tulee näkyä oppilaan jokapäiväisissä toiminnoissa koulupäivän aikana, esim. ruoan arvostaminen, ympäristön ja kanssaihmisten kunnioittaminen.
Kestävä kehitys on kuluvana lukuvuonna Keravan kaikkien koulujen oppilaskuntien
yhteinen teema. Vihreä lippu –hanke ja Comenius-hanke tukevat Sompion koulussa
tavoitteita kestävässä kehityksessä.
9.6 Turvallisuus ja liikenne
Toteutuminen Sompion koulussa:
Koulussamme ohjataan oppilaita vastuulliseen omatoimiseen toimintaan kaikilla turvallisuuden osa-alueilla (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen). Asioita ohjataan jokapäiväisen
arkikasvatuksen (järjestyssäännöt, kasvatuskäytänteet) lisäksi erityisesti terveystiedon tunneilla, joilla kaikkia aihealueita käsitellään lähemmin.
Liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita otetaan esille opintoretkille sekä lisäksi myös liikuntatunneilla (esim. selvittämällä oppilaille turvalliset reitit suorituspaikoille).
9.7 Ihminen ja teknologia
Toteutuminen Sompion koulussa:
Koulun teknologian opetuksen tarkoituksena on, että oppilaat oppivat ymmärtämään toimintaperiaatteiltaan käyttämiään tai hyödyntämiään jokapäiväisiä teknisiä laitteita ja järjestelmiä sekä omaksuvat roolinsa näiden arkisten teknologisten järjestelmien vastuullisina
käyttäjinä ja kuluttajina. Mahdollisuuksien mukaan tulee myös perehtyä laitteiden huoltoon
ja korjaukseen.
Toisaalta on tarkoitus rohkaista oppilaita käyttämään luovasti entuudestaan tuttuja että
tuntemattomia teknologioita ratkaisemaan vanhoja ja uusia arjen ongelmia. Soveltuvissa
aineissa vieraillaan lähialueen yrityksissä, joissa esitellään teknologian hyödyntämistä ja
vastuullista käyttöä osana yrittäjyyskasvatusta.
LIITTEET
LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien
kotiluokat.
lk
oppilaat
luokanvalvoja
kotilk
varavalvoja
7A
22
Liisa Suvanto
C202
Aija Tarkiainen-Kesti
7B
21
Pirjo Leppänen
C142
Katariina Koskinen
7C
21
Pasi-Pekka Peisa
C324
Laura Lindberg
7D
27
Antti Nevalainen
B211
Anne Arojärvi
7E
24
Anitta Minkkinen
E102
Päivi Kaarre
7F
25
Anne Huttunen/Ilkka
Hämäläinen
C210
Seija Lappalainen
7G
22
Tarja Mäkelä
B112
Heli Mustila
7H
22
Riikka Haaparanta
C203
Nelli Jokinen
7I
21
Oili Reinikainen
A126
Arja Talvitie
7L
22
Paula Kuosmanen
A127
Katariina Koskinen
7K1
6
Miikka Kirjonen
A225
Ritva WilskaNeuvonen
7K4
9
Ritva Wilska-Neuvonen
A221
Miikka Kirjonen
8A
25
Miia Pietilä
A101
Tuulia Petäjäjärvi
8B
25
Saara Kattainen
B110
Hanna Raustia
8C
23
Heli Pulliainen
A130
Suivi Karus
8D
28
Päivi Christensen
C101
Marjut Vaattovaara
8E
23
Outi Kokko/Juha Loman
E107
Kari Väisänen
8F
24
Päivi Tuohisto-Kokko
A120
Arja Talvitie
8G
22
Urpo Pikkupeura
B209
Nelli Jokinen
8H
24
Ulla Pienmunne
B210
Seija Lappalainen
8I
22
Eva Stucki
B205
Anne Arojärvi
8L
22
Johanna Honka*
E101
Marjut Vaattovaara
Miikka Kirjonen
A225
Ritva WilskaNeuvonen
10
Pihla Alava
A220
Antti Valonen
9A
25
Laura Routio
C201
Katariina Koskinen
9B
25
Tanja Laasjärvi
B202
Cenan Beciroski
9C
18
Jussi Ruoti
A208
Tapio Penttilä
9D
27
Jarkko Pennanen
C140
Pirkko Rautavaara
9E
23
Kirsti Hänninen
E104
Tiina Kampman
9F
25
Eeva-Liisa Nieminen
E106
Pirkko Hahl
9G
22
Satu Pasanen
C103
Tuula Väisänen
9H
23
Minna Stolt
C102
Suivi Karus
9I
25
Ritva Mankinen
C311
Tuula Väisänen
9K1
2
Miikka Kirjonen
A225
Antti Valonen
9K3
10
Antti Valonen
A226
Pihla Alava
9K4
1
Ritva Wilska-Neuvonen
A221
Miikka Kirjonen
7-9H
10
Timo Sikkilä
C144
Elina Lahtinen
7-9M
9
Elina Lahtinen
C232
Timo Sikkilä
JOPO
8
Susanne Tuomisalo
C330
Taina Honkanen
8K1
2
8K2
LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö 2010-11.
Kosonen Anja
rehtori
Opettajat:
1
PAL
Alava Pihla
erityisopetus
2
AAR
Arojärvi Anne
historia, yhteiskuntaoppi
3
CBE
Beciroski Cenan
tekninen työ
4
PCH
Christensen Päivi
liikunta, terveystieto
5
RHA
Haaparanta Riikka
englanti
6
PHA
Hahl Pirkko
erityisopetus
Honka Johanna (SME sijaistaa 1.9.107
HOJ
8
ILH
4.6.11)
matematiikka, fysiikka, kemia
Hämäläinen Ilkka, Anne Huttusen
9
KHÄ
sij.30.11.10
musiikki
Hänninen Kirsti
matematiikka, fysiikka ja
kemia
10
PÄK
Kaarre Päivi
historia, yh,et ja kaupalliset
aineet
11
TIK
Kampman Tiina
äidinkieli, ilmaisutaito
12
SUK
Karus Suivi
erityisopetus
13
SAKA
Kattainen Saara
biologia
14
MIKI
Kirjonen Miikka
erityisopetus
15
KKO
Koskinen Katariina
äidinkieli ja ilmaisutaito
16
KPK
Kuosmanen Paula
atk/matematiikka
17
TLA
Laasjärvi Tanja
äidinkieli
18
ELA
Lahtinen Elina
maahanmuuttajaopetus
19
SOL
Lantto Soili
biologia, maantieto
20
LAP
Lappalainen Seija
historia ja yhteiskuntatoppi
21
ILE
Lehto Immo
musiikki
22
PLE
Leppänen Pirjo
liikunta, terveystieto
23
LILA
Lindberg Laura
oppilaanohjaus
24
LJK
Loman Juha, Outi Kokon
sis.04.06.2011
matematiikka, fysiikka,kemia
25
RMA
Mankinen Ritva
tekstiilityö
26
SME
Metsä Sanna (1.9.10-4.6.11)
matematiikka, fysiikka, kemia
27
AMI
Minkkinen Anitta
matematiikka, fysiikka, kemia
28
HMU
Mustila Heli
matematiikka, fysiikka, kemia
29
TMÄ
Mäkelä Tarja
biologia, maantieto
30
ANE
Nevalainen Antti
matematiikka, fysiikka, kemia
31
ELN
Nieminen Eeva-Liisa
matematiikka, fysiikka, kemia
32
OKO
Outi Kokko äitiyslomalla 4.6.2011
matematiikka, fysiikka, kemia
33
AMP
Paananen Anne-Marita
tekstiilityö
34
SPA
Pasanen Satu
ruotsi
35
PPE
Peisa Pasi
kuvataide
36
JAP
Pennanen Jarkko
liikunta
37
TPE
Penttilä Tapio
matematiikka, fysiikka, kemia
38
TUP
Petäjäjärvi Tuulia
äidinkieli
39
UPI
Pienmunne Ulla
matematiikka, fysiikka, kemia
40
PIM
Pietilä Miia
kuvataide
41
URP
Pikkupeura Urpo
liikunta, terveystieto
42
HEP
Pulliainen Heli
kotitalous
43
HARA
Raustia Hanna
biologia, maantieto
44
JRA
Raustia Jukka
oppilaanohjaus
Rautavaara Pirkko
oppilaanohjaus
45 RAP
46
ORE
Reinikainen Oili
kotitalous, terveystieto
47
LRO
Routio Laura
ruotsi, saksa
48
JRU
Ruoti Jussi
uskonto
49
TSI
Sikkilä Timo
maahanmuuttajaopetus
50
MST
Stolt Minna
englanti
51
EST
Stucki Eva
äidinkieli
52
LSU
Suvanto Liisa
ruotsi, englanti
53
ESY
Syrjäläinen Esko
biologia, maantieto,
apulaisrehtori
54
ATT
Talvitie Arja
kotitalous
55
ATK
Tarkiainen- Kesti Aija
ruotsi, englanti
56
NEJ
Tinnilä Nelli
ruotsi, saksa
57
PTK
Tuohisto- Kokko Päivi
kotitalous
58
MVA
Vaattovaara Marjut
ranska ja englanti
59
AVA
Valonen Antti
erityisopetus
60
RWN
Wilska –Neuvonen Ritva
erityisopetus
61
KVÄ
Väisänen Kari
tekninen työ
62
TUV
Väisänen Tuula
tekstiilityö
63 HOH
Hewidy Hossam
islam, arabia
64 SKOR
Korpi Saarah
islam
65 LIM
Liivak Marina
venäjän kieli
66
room.katolinen uskonto
67 RTRA
Tran Quan Thi Rose
vietnamin kieli
68
Pailin Issara
thai
69 MUI
Uitto Marianne
ortodoksiuskonto
Muu henkilökunta:
AMAK Alava-Kärkkäinen
70 Anna-Maria
Alava -Kärkkäinen Anna-Maria
koulunkäyntiavustaja
71 EFO
Forssell Essi
koulunkäyntiavustaja
72 PHA
Haavisto Pipsa
koulunkäyntiavustaja
73 SHE
Helenius Sami
koulunkäyntiavustaja
74 THO
Honkanen Taina
koulunkäyntiavustaja
75 STU
Tuomisalo Susanne
JOPO-ohjaaja
76 MHI
Hiltunen Markku
kalustekunnostaja
77 TMI
Mikkola Terho
kouluisäntä
78 MMÄ
Männistö Mika
kouluisäntä
79 KKA
Kantonen Kati
koulusihteeri
80 MHÄ
Hämäläinen Miila
koulukuraattori
81 SHEL
Helenius Soile
terveydenhoitaja
82 KRHÄ
Härme Krista
KELPO -työntekijä
83 AJA
Janatuinen Anneli
koulukuraattori
84 MNA
Nakkila Marika
koulupsykologi
Forssell Essi
85
86
erityisnuorisotyöntekijä
Laine Niina
Päihdepysäkin työntekijä
LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät
Luokanvalvoja pyrkii luomaan oppilaille oppimista ja luokan ryhmähenkeä tukevan ympäristön ja huolehtimaan koulurauhan säilymisestä. Luokanvalvoja opettaa valvontaluokkaansa ja pitää luokanvalvojatunnit sekä osallistuu luokkansa vanhempainiltoihin.
Työssään hän seuraa:
* poissaoloja Wilman kautta
* myöhästelyjä Wilman kautta
* muita ajankohtaisia oppilaan ongelmatilanteita
* tiedottaa tarvittaessa edellä mainituista sekä koulunkäyntiin liittyvistä asioista koteihin,
OHR:lle (rehtori ja apulaisrehtori, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja,
koulupsykologi ja -kuraattorit), aineenopettajille, muulle koulun henkilöstölle
toimii:
* usein ensimmäisenä ja keskeisimpänä yhteyshenkilönä oppilasta ja koulua koskevissa
asioissa
* kasvattajana ja kasvatusapuna
* neuvonantajana ja ohjeistajana oppilasta ja koko luokkaa koskevissa asioissa
* koollekutsujana kolmikantakeskusteluihin 7. luokalla ja tarpeen vaatiessa 8. ja 9. luokalla
LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa
1. Ihminen, jolla huoli nuoresta herää, keskustelee oppilaan kanssa.
2. Mikäli tarvetta on, otetaan yhteys huoltajiin (luokanvalvoja) ja keskustellaan myös heidän kanssaan kasvotusten. Oppilaalle voidaan tarjota opetuksen yleisenä tukena tukiopetusta, opetuksen- ja oppimateriaalin eriyttämistä, apuvälineitä opiskeluun ja lisäaikaa
kokeissa.
3. Jos huoli ei muutu, luokanvalvoja tai asianomainen opettaja tuo huolen OH- ryhmään
(sähköisellä kaavakkeella, osoite [email protected]). Sitä ennen voidaan tehdä kysely
ja yhteenveto ko. oppilaan/luokan tilanteesta. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävä, voidaan
oppilaalle lisäksi antaa tehostettua tukea oppilashuollon tukitoimilla, avustajaressursseja
kohdentamalla. Jos opetuksen eriyttämistä tai tukiopetusta ei voida katsoa riittäväksi toimenpiteiksi, oppilas voidaan siirtää OH-ryhmän kautta osa-aikaiseen erityisopetukseen.
Oppilaalle voidaan myös laatia HOPS (henkilökohtainen opetussuunnitelma) . Opetus voidaan järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomasti.
4. OH- ryhmän kokouksessa mietitään yhdessä miten edetään ja tarvitseeko nuori terveydenhoitajan, koulukuraattorin, erityisopettajan, oppilaanohjaajan, koulupsykologin, rehtorin,
koulunkäyntiavustajan, Kelpo- työntekijän tai erityisnuorisotyöntekijän tukea. Myös huolen
puheeksi ottaneen henkilön sekä luokanvalvojan roolia jatkossa voidaan yhdessä miettiä
ja arvioida. Jos moniammatillisen yhteistyön nojalla voidaan todeta oppilaalla olevan tarve
erityisopetukseen, hänet voidaan siirtää opetuksen erityisen tuen piiriin erityisopetuksen
oppilaaksi.
5. Jos on tarvetta, ollaan yhteydessä yhteistyötahoihin.
mm.
nuorisotoimi
sosiaalitoimi
seurakunta, helluntaiseurakunta
koululääkäri
Klondyke
Nekku(neuropsykologinen koulutusyksikkö)
Ludus(neuropsykologipalvelu)
Päihdepysäkki