Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 4.11.2014 Arvoisa Kotiväki Vaikka syntymäkuukauteni on lokakuu, en ole sielultani syksyn lapsi. Lokakuu ja etenkin marraskuu jähmettävät minut. Tuijotan vain tauottomaan harmauteen, sateeseen ja yritän oppia sietämään sitä. Tämä kohmeisuus olkoon kelvollinen syy, jonka katveeseen voin piiloutua ja jolla voin perustella sen, että lokakuun tiedote on muutaman päivän myöhässä ja että tiedote ei edes yritä olla ”tajunnan räjäyttävä”. Ken kerran itse on onnellinen, se tahtoisi onnehen jokaisen ... Kun lokakuun loppu alkoi häämöttää ja Kotitiedotteen tekeminen pyrki ajatuksiini aamuyöstä, keskipäivällä, kotimatkalla, TV:n ääressä ja ties missä, keksin mielestäni oivaltavan idean: suomalainen kirjallisuus on helmiä täynnä, joten miksi en käyttäisi sitä hyväkseni. Tällä oivalluksella on moottoritieperäinen tausta ... Ajelin eräänä lokakuun puolenvälin jälkeisenä aamuna töihin Lahden moottoritietä ja heti kotoa lähdettyäni laitoin autosoittimeen soimaan Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin uuden levyn Käpälikön. Soittimeni ei jumittanut, mutta minä jumitin: Keravan liittymään mennessä olin kuunnellut levyn ensimmäisen laulun Hymyilevä Apollo ties kuinka monta kertaa. Tottahan toki Leinon teksti on väkevä, mutta koska olen enemmän proosan kuin runotekstin lukija, ei Hymyilevä Apollo ollut koskaan aikaisemmin minuun vaikuttanut näin suurella voimalla. Varmasti Leinon vahva, erinomainen nuotinnus ja näistä aineksista syntyneen teoksen tunteeseen tunkeva tulkinta saivat minut ajomatkallani ”tiloihin”. Muistin tämän lähes hurmoksellisen kokemuksen Kotitiedotetta miettiessäni ja silloin päätin ottaa tähän tiedotteeseen Hymyilevästä Apollosta tuon laulun mittaisen osan – sekä tekstinä että YouTube-pätkänä. (vihje: Laittakaa videopätkä taustalle soimaan ja ottakaa teksti ruudulle näkyviin ja laulakaa mukana!) http://www.youtube.com/watch?v=ZcGYTVXwqJw Kun aavehet mieltäsi ahdistaa, niin lemmi! - ja aavehet haihtuu. Kun murheet sun sielusi mustaks saa, niin lemmi! - ja iloks ne vaihtuu. Ja jos sua häpäisee vihamies, niin lemmellä katko sen kaunan ies ja katso, hän kasvonsa kääntää pois kuin itse hän hävennyt ois. Kuka taitavi lempeä vastustaa? Ketä voita ei lemmen kieli? Sitä kuulee taivas ja kuulee maa ja ilma ja ihmismieli. Kas, povet se aukovi paatuneet, se rungot nostavi maatuneet ja kutovi lehtihin, kukkasiin ja uusihin unelmiin. Ken yhtä ihmistä rakastaa, se kaikkia rakastaapi. Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi. Ken kerran itse on onnellinen, se tahtoisi onnehen jokaisen ja antaa ja antaa ja antaa vaan oman onnensa aarteistaan. 1 Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 Sompion koulu Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä; miss' ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell' on Jumalakin. Ken yhtä ihmistä rakastaa, se kaikkia rakastaapi. Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi. Ken kerran itse on onnellinen, se tahtoisi onnehen jokaisen ja antaa ja antaa ja antaa vaan oman onnensa aarteistaan. Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi! Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa. Hieman mahtipontinen kuva – ehkä! Vaikka pidän Tuure Kilpeläisestä, en kirjoittanut tätä mainosmielessä. Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani ovat musiikillaan paras itsensä markkinoija eikä siihen minua tarvita. Toivottavasti laulu sattuu hyvällä tavalla myös johonkin Teistä. Sompion koulu = kaikki ME yhdessä Tämän Kotitiedotteen ainoa ”iso” asia on tässä. Keravan peruskouluissa opetussuunnitelmatyö jatkuu isolla hönkällä. Asiaa lähestytään monelta suunnalta, opetushallituksen julkaisemasta luonnosteksteistä haetaan ydinasioita ja painotuksia ja -virta on kaikin tavoin voimakas. Yksi keskeisistä painotuksista on oppilaiden osallistuminen ja osallisuus. Uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppilaiden osallistuminen on muutakin kuin oppilaskuntatoiminta tai leirikoulukohteesta päättäminen. Nyt haetaan sellaisia toimintatapoja ja lopulta sellaista toimintakulttuuria, jossa oppilaat ovat oman koulunkäyntinsä omistajia ja heillä on tätä kautta oikeus ja velvollisuus olla ikätasonsa mukaisella tavalla mukana esim. oman oppimisprosessinsa suunnittelussa sekä koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin rakentamisessa. Melkoiset ovat saappaat, joita oppilaille sovitellaan, mutta kyllä nämä nuoret ne saappaat täyttävät – siitä ei ole epäilystäkään. Olemme aloittaneet luokanvalvojan tunneilla prosessin, jonka kuluessa keräämme oppilailta näkemyksiä, mielipiteitä, kehittämisajatuksia ja toiveita osallisuudesta ja samanaikaisesti oppilaat ovat myös miettineet joitakin keskeisiä koulunkäyntiin liittyviä teemoja. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä lv-tunti pidettiin 30.9.2014. Tällä tunnilla kerätty aineisto koottiin alla oleviin dioihin ja ne esitettiin oppilaille luokanvalvojantunnilla 29.10.2014 muutamalla lisäkysymyksellä maustettuna. Ennen kuin päästän Teidät etenemään dioihin, annan Teille lukuohjeen dioja varten. Diat 1 ja 6 ovat selkeät ja yksiselitteiset. Muut diat on laadittu ns. wordle-ohjelmalla. Oppilaat siis vastasivat dioissa otsikkoina oleviin kysymyksiin. Jokainen (¡huom! JOKAINEN) vastaus kirjattiin ylös siten, että syntyi sanalistoja annetuista 2 Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 vastauksista. Kun kunkin kysymyksen sanalista siirrettiin wordle-pohjalle, tapahtui IHME: useimmin annettu vastaus näkyy ns. sanapilvessä isoimpana ja vahvimpana ja mitä vähemmän mainintoja on jostakin asiasta, sitä pienempänä sana näkyy – jos näkyy enää lainkaan. Ja nyt tutkailemaan näitä oppilaiden ajatuksia. Dia 1 Tässä diassa ovat koottuna aiheeseen liittyvän ensimmäisen luokanvalvojatunnin kysymykset. Dia 2 Tämän dian yhteydessä oppilaat miettivät 29.10. vastauksia seuraaviin kysymyksiin:     Toteutuvatko nämä asiat oppitunneilla? Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että nämä tärkeät asiat toteutuvat? Millä keinoilla nämä asiat saataisiin toimimaan? Mikä estää sen, että nämä tärkeät asiat toteutuisivat? 3 Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 Diat 3 – 5 käytiin oppilaiden kanssa läpi ja keskusteltiin lyhyesti heidän antamistaan vastauksista. Dia 3 Dia 4 Dia 5 4 Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 Tämän dian lisäkysymys oli:  Mitä muuta osallistuminen on? Dia 6 Tällaisten todella isojen ja tärkeiden kysymysten äärellä nuorenne ovat olleet ja toden totta näitä kysymyksiä on pohtinut lähes tulkoon jokainen Sompion koulun runsaasta 700 oppilaasta! Kyllä näillä mielipiteillä on jo painoarvoa. Nyt laaditaan koontia tämän lv-tunnin vastauksista ja seuraavalla lv-tunnilla 4.12.2014 otetaan osallisuuden seuraava askel. Tässä on suuntamme eikä U-käännös ole mahdollinen eikä missään nimessä toivottava. Etenemme hitaasti mutta varmasti kohti toimintakulttuuria, jossa oppilaat ovat nykytilaa enemmän osallisia Sompion koulussa. Minun on pakko tuoda esille myös se, että nykyisinkin koulun toimintakulttuuri on keskustelulle ja vaikuttamiselle avoin. Uusi opetussuunnitelma vain haastaa meidät uusiin tulokulmiin ja tapoihin toimia sen mukaan kuin koko yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Vuorovaikutus, kanssakäyminen, kohtaaminen ja sosiaaliset taidot ovat keskeisessä asemassa. Tälle peukutan! ME yhdessä! Enpä sitten keksinyt yhtään innostavampaa otsikkoa, joten tämä kelvatkoon. Jatkan edellisestä aiheesta, mutta ihan vaan lukumukavuuden vuoksi teen tästä asiasta oman kappaleensa. Kertaan Teille, miten kaikilla tavoilla oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja päättämässä asioista Sompion koulussa. Oppilaskunta (= kaikki koulun oppilaat) ja oppilaskunnan hallitus (= luokkakohtainen edustus) ovat tietenkin näkyvin, isoin ja pisimmälle organisoitu vaikuttamisen kanava. Tosin myönnän, että kaikkia tehoja oppilaskunnasta ei ole ulosmitattu, mikä ei taas johdu oppilaista vaan ainoastaan siitä, että emme ole ottaneet oppilaskuntaa mukaan kenties kaikkeen, missä se voisi olla mukana. Kuluvan lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallituksen edustajat kutsutaan ainakin johtoryhmän kokoukseen ja erityisesti nyt, kun siellä käsitellään tätä osallisuus-teemaa. 5 Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 Syksyn ensimmäisessä tai toisessa Kotitiedotteessa kerroinkin, että opiskeluhuollon eräänä rakenteena on yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. johon kuuluu kaksi oppilasedustajaa. Ja tänä aamuna tapahtui näin ... Olin menossa noin kello 8.20 eräälle oppitunnille pyytääkseni pari oppilasta ”pääsemään” keskustelemaan kanssani lievästä välien hiertämisestä. Puhelimeni soi ja näin, että soittaja oli eräs keravalainen kollegani. Hieman kuiskaten kollegani sanoi minulle ensisanoikseen: ”Risto, sinua odotetaan täällä virastossa. OPSohjausryhmän kokous alkoi kello kahdeksan.” Pasmani (ja kenties plasmanikin) menivät hetkeksi sekaisin, sanoin jotakin hieman ärhäkkää, joka olisi aivan painokelpoistakin, mutta jätän sen kaiken varalta toistamatta. Mutta olin tästä unohduksesta harmissani ja kiukkuinen itselleni. Tilannetta ei helpottanut lainkaan se, kun kollegani jatkoi: ”Muistathan, että tuot mukanasi teidän oppilaskunnan puheenjohtajan, kuten on sovittu.” Mistä ihmeestä minä juuri sillä siunaamalla hetkellä löydän Hennan ja onko hän edes vielä koulussa. Säntäsin oppilaskunnan toisen ohjaavan opettajan luokkaan. Se oli pimeänä. Jatkoin nilkuttavaa juoksuani (akillesjänteeni on tulehtunut ja kulkuni on nilkuttavaa). Soitin juostessani kollegalleni Marjutille, jonka toivoin voivan katsoa, mistä luokasta hakisin Hennan. Marjut oli oppitunnilla. Kiiruhdin työhuoneeseeni ja samalla pyysin Niinaa tarkista- Kuvastaa kiirettä, ei auton nopeutta! maan, mistä Henna löytyy. Sovimme, että Niina saattaa Hennan ruokalaan. Siellä me sitten tapasimme. Henna ei ehtinyt edes takkiaan hakea, kun jo kiirehdimme autolleni ja sitten nopeusrajoituksia noudattaen kohti Sampolaa. Yritin briiffata Hennaa siitä, mihin hän on matkalla. Hurautin autoni pääoven eteen, jotta Hennan ei tarvitsisi palella ja sen jälkeen vein auton parkkiin. Ja taas menin nilkkujuoksua kohti Sampolaa. Toimialajohtaja tervehti minua pihalla hymyillen ja kysyi, onko kiire. Kerroin hänelle todella lyhyesti myöhästymisestäni, jolloin hän otti tilanteeni hienosti haltuun: ”Voit käyttää minua excusena. Kerro, että sinulla oli keskustelu toimialajohtajan kanssa ja olet siksi myöhässä.” Hauska, hallittu ja huumorintajuinen tilanteen haltuunotto! Kun noin kaksitoista minuuttia oli kulunut tuosta kollegani puhelinsoitosta, olimme Hennan kanssa Sampolan virastotalon kolmannessa kerroksessa Savio-kokoustilassa ja osallistuimme Keravan perusopetuksen OPSohjausryhmän kokoukseen. Tämä pieni tarina ja ote elävästä elämästä johdatti Teidät vielä yhteen osallisuuden muotoon. Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on ollut jo vuoden käynnissä ja opetussuunnitelmaan satsataan paljon. Tälle työlle on olemassa oma ohjausryhmänsä, jonka puheenjohtajana toimii opetusjohtaja ja jäseninä on mm. varhaiskasvatusjohtaja ja iso joukko rehtoreita. Tänään ryhmän jäseninä aloitti kaksi yläkoululaista, joista toinen oli siis Sompion koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Henna J. Onnittelen isosti Hennaa siitä, kuinka tyynesti hän suhtautui tilanteeseen! Ja onnittelen häntä siitä, kuinka hyvin hän otti haltuun jäsenyytensä ohjausryhmässä. Molemmat oppilasedustajat ottivat. Paluumatkalla esitin Hennalle pahoitteluni, jotka hän otti vastaan kohteliaasti ja tahdikkaasti siten, ettei minun tarvinnut enää soimia itseäni enempää aiheuttamastani äkkitilanteesta. 6 Sompion koulu Kotitiedote 3 / 2014 - 2015 Tässä siis lyhyt ja PELKISTETTY katsaus ns. viralliseen oppilaiden osallistumiseen ja osallisuuteen! Tämä tällä kertaa ... Nyt päätän tämän Kotitiedotteen. Kello osoittaa 20.19. Viimekertaisen Kotitiedotteen kirjoittamisen lopetusaika oli 20.39. Olenko siis parantanut? Olen ansainnut kuihtuneet kukat Kotitiedotteen viivästymisestä sekä sisällön ”vähyydestä”. Alkusanoissa nämä puutteet perustelinkin, joten en jatka tästä asiasta tämän enempää. Toivotan Teidät tervetulleiksi Sompion koulun vanhempainyhdistyksen (hallituksen) seuraavaan kokoukseen tiistaina 9.12.2014 kello 18.00. Toivotan Teille kaikille oikein hyvää marraskuuta! Ja eiköhän se niin ole, että näissä merkeissä olemme yhteydessä taas marras-joulukuun vaihteessa! Terveisin Risto Kilvelä, rehtori 040 318 2250 7