Rehtorin kevätjuhlapuhe keväällä 2015 Kiitos - Kerava-edu

Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
Rehtorin kevätjuhlapuhe keväällä 2015
Kiitos Moonalle ja Paulille 9.-luokkalaisten puheenvuorosta ja kiitos myös Irikselle ja Aleksille
tämän juhlan juonnoista.
Arvoisat Sompion koulun oppilaiden Kotiväet, ystävät ja läheiset; koulumme oppilaat ja
Sompion koulun henkilökunta: haluan yhtyä jo edellä esitettyihin tervetulotoivotuksiin. On
iso ilo nähdä Teitä koko Sompion palloiluhallillinen tässä kouluvuoden kiistatta suurimmassa
juhlassa kohtaamassa toisiamme, juhlimassa kouluvuoden päättymistä ja kesäloman alkamista ja saattamassa eteenpäin koulumme 9.-luokkalaisia. Olemme jo saaneet nauttia tunteita kasvattavista hetkistä ja rohkenen olettaa, että tämän juhlan aikana meistä jokainen
saa tutustua lisää omaan tunnemaailmaansa.
Takanamme on 188 yhdessä vietettyä koulupäivää. Millaista pääomaa tai tuloa olemme näiden päivien aikana tileillemme ansainneet? Luonnollisesti Teidän nuorten tiliä ovat kartuttaneet eniten uudet tiedot ja taidot, joita olette opiskelleet. Mutta muutakin pääomaa olemme
toivottavasti kaikki saaneet. Haluan uskoa, että me kaikki olemme olleet täällä kasvamassa
ja oppimassa yhdessä – niin te nuoret kuin me aikuisetkin. Yhdessä olemisen eräs tärkeimmistä merkityksistä on se, että oppisimme koko ajan itsestämmekin jotakin uutta ja että
kasvaisimme henkistä pituutta ja leveyttä. Tiedän, että myös tätä henkistä pääomaa olemme
kaikki tämän lukuvuoden aikana saaneet.
Nyt on 189. yhteinen koulupäivä ja yhdessä vietettävä juhlan hetki. Kuten kevätjuhlaan
kuuluu, minun vaativa ja kieltämättä hieman yöunia häiritsevä tehtäväni on ollut rakentaa
tämä juhlapuhe, jossa löytyisivät ne suurimmat hetket, suurimmat tunnelmat ja kokemukset
ja suurimmat kiitoksen aiheet, joita tähän päättyvään kouluvuoteen liittyy. Kysyin kuluvalla
viikolla eräältä 9. luokalta, mitä he haluaisivat minun sanovan heille ja meille kaikille tänään
kevätjuhlassa. Vain yhden toiveen he minulle esittivät: Älä puhu pitkään! Yritin kovasti ottaa
tämän toiveen huomioon, mutta sivumäärästä päätellen taisin hieman epäonnistua ...
Ennen kiitoksia haluan mainita kolme asiaa, jotka ovat olleet tärkeitä kuluvana lukuvuotena,
mutta jotka ovat tärkeitä ja ehkä vieläkin tärkeämpiä tulevana lukuvuotena.
Kuluvan lukuvuoden kärkiaihe on ollut ehdoitta 2016 voimaan astuvan opetussuunnitelman
henkeen ja sanomaan tutustuminen ja Keravan perusopetuksen omien painotusten yhdessä
pohtiminen. Tämä on ollut sanan varsinaisessa merkityksessä meidän kaikkien yhteinen työmaa.
On ehkä suurieleistä sanoa, että valmistaudumme eräänlaiseen perusopetuksen vallanku-
moukseen, mutta kohtuullisestikin määriteltynä uusi opetussuunnitelma on iso kehitysaskel
eteenpäin oppimisessa ja opetuksessa. Hyvin pelkistetysti kiteytettynä uusi opetussuunnitelma merkitsee oppilaille nykyistä huomattavasti osallistuvamman roolin oppimisessa, sen
suunnittelussa, toteutuksessa ja lopulta myös oman oppimisensa arvioinnissa.
1
Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
Iso osa OPS-työstä on nyt tehty eikä se olisi ollut mahdollista ilman jonkinlaista OPS-hurmosta, joka meihin kaikkiin on tarttunut. Toisilla oireet ovat olleet voimakkaat ja toisilla
hieman vähäisemmät, mutta jokainen on tähän valmisteluun osallistunut ja jokainen on
puumerkkinsä tähän työhön jättänyt.
Toinen iso ja kaikkia koskettava remontti tehtiin oppilashuollossa. Uusi oppilas- ja opiskeli-
jahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja sen jo voi varauksetta sanoa olleen mullistava muutos
aikaisempaan. Käytännönläheisimmin on kyse toiminnasta, jonka tavoitteena tukea koulussa
turvallista arkea, hyvinvointia, hyvää oppimista, itsetunnon ja identiteetin vahvistumista ja
yhteisöllistä hyvää oloa.
Aikaisemmin koulussa tästä kokonaisuudesta vastasi oppilashuoltoryhmä eli OHR, mutta nyt
tästä kaikesta ovat huolehtimassa MAKO, PETU, ASTA ja HYVI. Nämä eivät ole kenenkään
yksittäisten henkilöiden lempinimiä, vaan nämä ovat erilaisia ryhmiä, joilla kullakin on hieman toisistaan poikkeava, mutta toisiaan myös täydentävä tehtävä. Uusinta ja tuoreinta
tässä uudessa mallissa on HYVI eli yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana
myös oppilaiden edustaja ja huoltajien edustaja.
Ja koska olen nyt päässyt tähän vallankumous- ja remonttiteemaan, haluan mainita vielä
yhden remontin, joka aivan erityisesti on lähellä omaan sydäntäni. Aloitimme kevään aikana
Sompion koulun omien arvojen pohdinnan ja määrittelyn. Ilman toiminnan arvoja olemme
kuin lastu laineilla tai talo paaluttamattomalla savimaalla. Te oppilaat ja me koulun aikuiset
olemme nämä paalut nyt valaneet, ja ensi syksynä alamme rakentaa niiden varaan koulun
uusia ja uljaita järjestyssääntöjä. Silloin myös Teidät Kotiväet kutsutaan rakennustöihin.
Ja sitten kiitoksiin, joihin onkin aihetta ...
Tämän lukuvuoden yhdessäolosta, yhdessä tekemisestä ja vuoropuhelusta kiitän meitä kaikkia. Sompion koulu on hyvä koulu, sen olen aikaisemminkin todennut. Täällä voidaan hyvin
ja täällä tehdään onnistunutta koulutyötä. Tämä kaikki on Teidän Huoltajien, Teidän oppilaiden ja Meidän koulun aikuisten ansiota. Me olemme malttaneet ja uskaltaneet tulla toisiamme kohden ja me olemme oppineet tuntemaan toisiamme ja itseämme. Olemme kuvittaneet tätä yhteistä koulutaivalta pääasiassa kirkkain värein – niin minusta ainakin tuntuu,
mutta me emme ole vältelleet myöskään harmaita sävyjä. Avoimuus ja rehellisyys välillämme on toteutunut.
Kiitos
Teille, Sompion koulun koko runsaslukuinen henkilökunta ja aikuisjoukko. Koulussamme on hyväntuulinen ja kannustava vire. Paitsi että se auttaa meitä jokaista jaksamaan,
se myös tukee ja henkevöittää sitä työtä, jota Te teette oppilaiden kanssa. Olette olleet
työnne suhteen kunnianhimoisia ja tinkimättömiä.
Jokaisena koulupäivänä jo varhaisina aamutunteina on Sompion koulussa ahertanut pieni
joukko siistijöitä ja keittiöhenkilökuntaa. Ennen kuin noin 800 nuorta ja aikuista on aloittanut
koulupäivänsä, ovat Eija, Maaret, Liisa ja Johanna siistineet edellisen päivän roskat ja sotkut
tieltämme. Samaan aikaan Eila ja Anne joukkoineen ovat täytelleet valtaisia kattiloita tai
2
Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
uunivuokia, joissa ovat valmistuneet sadat päivän aikana tarjottavat ruoka-annokset. Iso
kiitos näille tärkeille huoltojoukoille paitsi puhtaudesta ja ruuasta myös avuliaasta läsnäolosta.
Teille, arvoisa Kotiväki, osoitan seuraavaksi kiitokseni. Kanssanne on ollut ilo tehdä yhteis-
työtä. Kun meidän elämäntapamme sähköistyy ja digitalisoituu, on mielestäni yhä tärkeämpää, että tulemme toisiamme kohden myös ilman sitä kilpeä, jonka sähköinen väline tarjoaa
ja että me voimme olla yhdessä silmiin katsoen. En kehota saati vaadi luopumaan Wilmasta
tai sähköpostista, mutta kannustan monipuoliseen ja monenlaiseen tapaan kohdata.
Olipa takana olevan yhteisen taipaleemme pituus vuosi, kaksi tai kolme, on minun koke-
mukseni mukaan välillemme versonnut vahva arvostus ja luottamus. Kun Teitä on kohdannut, on kuin omaa väkeä olisi kohdannut.
Mielestäni tämän lukuvuoden yhteistyön timantti oli 23. syyskuuta järjestetyt Kotiväen Messut. Se oli uusi ja palautteesta päätelleen innostava ja kiinnostava tapa tehdä kodin ja koulun
välistä yhteistyötä. Tästä tapahtumasta ansaitsemme kaikki kiitoksen!
Sananparsi ”Ei yksi kivi jauhoja tee” sopii mitä parhaiten tähän meidän keskinäiseen kans-
sakäymiseemme. Te olette lastenne luottohenkilöitä ja edunvalvojia, joita he rakastavat ja
joita he tarvitsevat rinnalla kulkijoiksi. Siksi on ollut tärkeää, että olemme voineet olla yhdessä jakamassa nuorellenne kiitosta, kannustusta ja ohjausta. Arvostamme sitä tukea ja
palautetta, jota olemme Teiltä saaneet. Meidät yhteistyömme on takuuvarmasti edistänyt
Sompion nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja kouluyhteisön hyvinvointia. Teille
peruskoulun päättävien nuorten huoltajat ojennan erillisen sydämellisen kiitokseni kuluneista kolmesta vuodesta.
Sompion koulun vanhempainyhdistyksessä käyttää vastuullista ja harkitsevaa ”harvainval-
taa” pieni, mutta aktiivinen huoltajien joukko. Vanhempainyhdistyksen työ jää tavallisimmin
aika lailla tuntemattomaksi, mutta monet oppilaiden viihtyvyyttä, osallisuutta ja aktiivisuutta
tukevat hankinnat ja tapahtumat ovat yhdistyksen sponsoroimia. Vanhempainyhdistys ei
kuitenkaan ole vain kollektiivinen kukkaro, josta jaetaan rahaa, vaan se on myös oppilaiden
hyvinvointia tukevan vaikuttamisen kanava. Uskon, että tämä harvalukuinen huoltajien
joukko ei pahastuisi, vaikka heidän keskuuteensa tulisikin lisävahvistuksia. Tämän vetoomuksen, Kotiväet, esitän niille Teistä, joiden kanssa yhteinen matkamme jatkuu. Koukutan
ja houkutan Teitä yhdellä lupauksella: kun osallistutte vanhempainyhdistyksen kokouksiin,
pääsette kerrankin ja viimeinkin rehtorin kansliaan.
Kiitosten sokerina pohjalla olette tietenkin Te, hyvät Oppilaat. Kiitos yhteisestä kouluvuo-
desta. Paljastan näin jälkikäteen Teille erään asian: Teillä on ollut todellinen valta ja vaikutus
siihen, millaisia nämä 188 yhteistä koulupäiväämme ovat olleet. Minun silloin tällöin väitetään liikaakin kehuvan ja kiittelevän Teitä, mutta en luovu siitä uskosta, että kiitos rakentaa
paljon enemmän ja paljon kestävämpiä asioita kuin moite ja vähättely. Kiitosten ohella olen
kuitenkin muistuttanut Teitä siitä, että kaikilla valinnoilla on seurauksensa eikä mikään inhimillinen syy vapauta ketään vastuusta.
3
Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
Haluan vielä tänä lukuvuoden viimeisenä päivänä kehua Teitä muutamalla sanalla. Älkää
pelästykö seuraavien sanojen synkkää alkua: Olette joskus suhtautuneet suorastaan sietämättömän välinpitämättömästi järjestyssääntöihin, kouluuntuloaikoihin, koulualueen rajoihin ja työrauhaan ikään kuin ette olisi koskaan kuulleet puhuttavan järjestyssäännöistä tai
työrauhapakista. Olette saattaneet meidät aikuiset vakaviksi ja joskus lähes hermoromahduksen partaalle. Mieleen on noussut kysymys: ovatko nuo teidän korvanne vain koristeena?
Kaiken kaikkiaan Te olette kuitenkin enimmäkseen ja todella enimmäkseen olleet hauskoja,
hyväkäytöksisiä ja vastuuntuntoisia nuoria ja olette saaneet hymyn nousemaan meidän aikuisten kasvoille. Ihmisiin Te ette suhtaudu välinpitämättömästi. Te osaatte kannustaa kavereitanne, osaatte pitää huolta kavereistanne, osaatte myötäelää ja osaatte myös tyylillä
ja taidolla kyseenalaista asioita. Tästä lukuvuodesta kanssanne jää hyvä muisto.
Haluan ehdottomasti vielä lausua viisi kohdennettua oppilaskiitosta. Ensimmäisen niistä
osoitan Teille nykyisille ja tuleville tukioppilaille. Toinen täsmäkiitokseni kuuluu oppilaskunnalle. Kolmannen ojennan Eläinten vallankumous –näytelmän tekijäjoukolle. Neljännen kiitokseni annan Jää-musikaalin tekijöille. Ja viidennen, vaan ei vähäisimmän kiitokseni lausun
Somppari-lehden toimituskunnalle. Te kaikki edellä mainitut ansaitsisitte hyväntekijän arvonimen.
Kiitos on kiva sana ja sitä tulisi jakaa mieluummin ylenpalttisesti kuin nuukaillen. Haluaisin
jatkaa tätä kiitosten listaa, mutta yritän muistaa 9.-luokkalaisten minulle esittämän toiveen:
”Älä puhu pitkään!”
Olen nyt puheessani yli puolen välin, ja alan valmistautua loppusanoihin, minkä helpottavana tietona Teille kaikille nyt kerron.
Te 7.-luokkalaiset suoriuduitte hienosti ensimmäisestä yläkouluvuodestanne. Alussa kuljitte
ehkä hieman askel horjahdellen ja suuntaa haeskellen. Nopeasti on kulkunne käynyt varmemmaksi ja olette oman ”sohvannurkkanne” Sompiosta löytäneet. Helpolla ette ole päässeet, sillä olette joutuneet tai päässeet kohtaamaan lukuisia uusia asioita ja tilanteita. Te
olette kuitenkin olleet rohkeita, mukautumiskykyisiä, sinnikkäitä ja ennakkoluulottomia.
Olette navigoineet ensimmäisen yläkouluvuotenne taitavasti. On ollut mukava todeta,
kuinka nopeasti olette kasvaneet yläkoululaisen mittaan ja pääsette avaamaan tulevana syksynä 8. luokan oven. Kun ensi syksynä otatte vastaan uusia seitsemäsluokkalaisia, olkaa
heille kuin siskot ja veljet ja ohjatkaa heitä omalla hyvällä esimerkillä Sompion henkeen.
Te 8.-luokkalaiset olette viettäneet lukuvuoden sisarussarjan keskimmäisenä, mutta ette
suinkaan ole jääneet kuopusten tai esikoisten varjoon. Hyvin olette puolianne pitäneet ja
aivan kuten 7.-luokkalaiset, olette tekin kokeneet paljon uutta ja vierasta. Ensi syksynä aloitatte lukuvuoden mittaisen perusopetuksen loppukirin. Suhtautukaa jokaiseen koulupäivään
ja jokaiseen eteenne tulevaan tehtävään vakavuudella ja mahdollisimman suurella innolla,
sillä jokainen oppitunti on ainutkertainen eikä uusintoja esitetä. Muistuttakaa itseänne ja
kavereitanne siitä, että myönteinen, vastuullinen ja ennakkoluuloton asenne on oivallinen
taito opiskelussa ja tällä asenteella lunastaa itselleen valinnanmahdollisuuksia peruskoulun
jälkeiseen elämään.
4
Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
Teille tuleville kahdeksasluokkalaisille ja yhdeksäsluokkalaisille yhteisesti haluan sanoa, että
olkaa meidän aikuisten kanssa tekemässä tulevasta kouluvuodesta ahkera ja iloinen työvuosi
ja yhteistä hyvää rakentava vuosi. Hyvää kesälomaa Teille!
Nyt, Hyvä edessäni oleva Iso Yleisö, käännän selkäni Teille ja rintamasuuntani kääntyy kohti
päivänsanakareita. Haluan osoittaa seuraavat sanani nyt takanani istuville nuorille.
Te armahaiset 9.-luokkalaiset olette tämän juhlan päivänsankareita. Olen eräällä tavalla it-
sekin yksi Teistä, koska aloitimme yhteisen matkamme samana syksynä 2012, mutta minun
tarvitsee vielä kertailla muutama vuosi, ennen kuin minuun päättötodistukseni kirjoitetaan.
Minä kiitän Teitä yhteisestä ajastamme Sompion koulussa. Anna Teille nyt läksiäislahjaksi
matkasanat, jotka olen lausunut monille ikätovereillenne ennen Teitä ja jotka tulen sanomaan vielä muutamille Teidän jälkeenne. Mutta tässä hetkessä nämä ajatukseni ovat vain
ja ainoastaan Teitä varten.
Te olette tänään ei vaan jonkinlaisessa vaan melko suuressa elämänne käännekohdassa.
Olette varmasti pahkatumaisillanne siitä riemusta, että yhdeksänvuotinen perusuurastus
päättyy ja alkaa uusi ja hieman aikuismaisempi ja itsenäisempi opiskelu- ja elämänvaihe.
”Tuntuu jotenkin vapauttavalta.” Näin totesi eräs Teistä alkuviikosta. Mutta voin kuvitella,
että jo tänään tai lähipäivinä realisoituu myös iso haikeus eroamisesta ja hyvästijätöstä.
Tulevaisuus on teidän elämässänne ajanjakso, jolle ei ole olemassa tunnettua käsikirjoi-
tusta. Onko kaikki ennalta määrätty vai onko elämämme improvisaatiota? Ehkä on olemassa
jonkinlainen elämän projektisuunnitelma – tai sitten ei. Mutta vaikka elämänkulkumme pohjalla olisikin ennakkosuunnitelma, älkää jääkö laakereille lepäämään, vaan osallistukaa elämänne käsikirjoitukseen. Jokainen eletty päivä on huomisen alkusanat. Omilla valinnoilla on
suuri merkitys sille, miltä elämä maistuu, miltä se tuntuu, miltä se näyttää ja mikä on sen
tarkoitus.
Joku suuri ajattelija on sanonut, että ihminen tarvitsee kahta asiaa: juuret ja siivet. Juuret,
jotta hän tietäisi, mistä on tullut ja jotta hänellä olisi omalle elämälleen historia. Ja siivet,
jotta hän kykenisi lentämään elämässään eteenpäin.
Vahvistakaa koko ajan siipiänne. Ravitkaa myös juurianne. Tehkää elämässänne valintoja
rohkeasti mutta harkiten. Olkaa elämänne suhteen innostuneita, mutta samalla sopivan varovaisia. Liitäkää eteen päin uteliaasti, mutta viisaasti epäillen.
Elämässä sankarillista on ponnistella kohti omia unelmia, toiveita ja tavoitteita. Tähtiäkin
saa tavoitella. Tehkää se reilusti ja rehellisesti. Kohdelkaa toisia kuin haluaisitte itseänne
kohdeltavan. Auttakaa ja tukekaa niitä, jotka apua ja tukea tarvitsevat. Pysykää hyvissä
väleissä ihmisten kanssa. Ja samalla muistakaa pitää hyvää huolta itsestänne.
Älkää pitäkö elämässänne kiirettä. Ihminen voi tehdä mitä tahansa, mutta ei kaikkea. Jos
kuljette elämänne läpi kiirehtien, ette ehdi katsoa ympärillenne ja maisema jää näkemättä.
5
Kevätjuhla 30.5.2015
Sompion koulu
Nähkää olemassa oleva hyvyys ja tehkää hyviä tekoja. Suhtautukaa rakkauteen kunnioittavasti, sillä se on ikuista.
Muistakaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä kiittää; koskaan ei ole liian myöhäistä rakastaa!
Nyt on meidän aika hellittää teistä, ojentaa käsi hyvästiksi ja aika lähettää teidät maailmalle.
Toivotan Teille elämäntaipaleellenne turvallista ja suojeltua matkaa.
6