Suburb2072-loppuraportti - Lähiöprojekti
Hyvän elämän keidas. KE TALVI E V ÄT 2072 SYKSY Mellunkylä SÄ K JOHDANTO Esikaupungit risteyskohdassa Syksy-ryhmä esittelee ideoitaan Mellunkylän tulevaisuudesta mellunkyläläisille, kaupungin virkamiehille ja tutkijoille projektin tukikohdassa Kontulankujalla. Piirros kuvaa erilaisia asuntokuntia – enää ei voi suunnitella lähiöitä ainoastaan ydinperheiden tarpeisiin. 2 Muotoilu loi myönteisen tulevaisuuskuvan Mellunkylälle "Kaupunkirakenteen kehittämisen lisäksi myös kaupunginosan urbaaneja, toiminnallisia ja sosiaalisia rakenteita tulee tukea. Suburb 2072 -projektissa tartutaan tähän uudella tavalla korostaen palvelumuotoilun ja käyttäjän roolia." Tero Santaoja, Helsingin kaupungin lähiöprojektin projektipäällikkö Monien mielessä muotoilu on puhelimien, designmekkojen tai hanojen luovaa suunnittelua, mutta mitä ihmettä muotoilulla on tekemistä itähelsinkiläisen suurlähiön kanssa? Vuoden 2012 tammikuussa Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin lähiö- ja täydennysrakentamisprojektien yhteinen designpääkaupunkivuoden Suburb 2072 -projekti jalkautti joukon kansainvälisiä muotoiluopiskelijoita Mellunkylän kaduille, ostareille, metsiin, asukastiloihin ja pubeihin. Opiskelijat viettivät kahdeksan viikkoa Kontulan metroaseman kupeessa sijaitsevassa tukikohdassa, josta käsin he tutustuivat paikallisiin ihmisiin ja toimintaan sekä alueen palveluihin ja rakennuskantaan. Yhteistyön tuloksena syntyi Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva, jonka mukaan lähiöstä muodostuu hyvän elämän keidas, joka kutsuu asukkaitaan toimintaan. Mellunkylässä paikalliset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Vuoteen 2072 mennessä he ovat kääntäneet Itä-Helsingin erinomaiset liikuntatilat vetovoimaiseksi matkailuvaltiksi. Alueen erikoispiirteisiin kuuluu myös arkkitehtien, muusikoiden ja asukkaiden luoma harmoninen äänimaisema. Kontulan metroasemasta on tullut asukkaiden toinen olohuone, jossa voi rentoutua kaupunkiviljelyn avulla. Omavarainen yhteisö tuottaa itse ruokansa ja lämmitysenergiansa. Ennen kaikkea yhteisö välittää ihmisistään: jokaisen mellunkyläläisen elämällä on merkitystä, sillä jokaisella on tehtävänsä. Mikä tässä on muotoilua? Muotoilu on läsnä arjessa, jota se kuuntelee ja tulkitsee uteliaasti, sekä luo parempaa maailmaa yhteistyössä ihmisten kanssa. Muotoilu ei kuitenkaan korvaa arkkitehtejä, rakenna taloja tai tuota palveluita, vaan se visioi ja tuo uusia näkökulmia lähiökehittämiseen. Muotoilija on paikallisuuden puolestapuhuja, joka pyrkii ihmistä lähelle ymmärtääkseen, mistä parempi maailma muodostuu. Juuri tästä Suburb 2072 -projektissa oli kysymys. Muotoilu jalkautui Mellunkylään, epämuodollisesti ja uteliaana, ymmärtääkseen mitä on mellunkyläläisyys ja mikä voisi olla sille paras tulevaisuus. Tässä raportissa esittelemme Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuvan, joka on kokoelma myönteisiä ehdotuksia lähiön kehittämiselle. Haluamme korostaa, että lopullista tai oikeaa ratkaisua ei ole. On vain me ihmiset, jotka voimme päättää toimia yhdessä paremman arjen hyväksi. Tämän projektin tärkein viesti on, että asuinalueen kehittäminen on luonnollisinta tehdä paikan päällä, yhteistyössä kaikkien jalat Mellunkylän kamaralla ja katseet kohti tulevaisuutta. Omalta osaltani voin sanoa, että muotoilu on jatkossakin enemmän kuin mielellään mukana tässä kaupunkilaisten, kaupungin ja yritysten yhteistyössä luomassa hyvää elämää lähiöihin. Katja Soinin alkuperäinen kolumni: Kartalla – kiinteistöviraston henkilöstölehti, 2/2012, 11. 3 5 Raportin kirjoittajat: Katja Soini, Heidi Paavilainen ja Niamh Ni Mhorain Raportin taitto: Katja Soini Raportin kuvat: Sakari Castrén, Pihla Mäkinen ja Avesta Omar (talvi-ryhmä), Carmen Brecheis, Camilla Mitts ja Elina Määttänen (kevät-ryhmä), Maria Maattola, Justus Reinikainen ja Xaviera Sánchez de la Barquera (kesä-ryhmä), Alexandra Ketzler, Roosa Lehtinen, Alisa Närvänen ja Olli Poutanen (syksy-ryhmä), Tero Heikkinen, Janos Honkonen, Heidi Majander, Niamh Ni Mhorain, Valtteri Mäkinen, Tiina Nuto, Heidi Paavilainen, Kimmo Rönkä ja Katja Soini Raportin toimittaminen: Janos Honkonen Raportti on saatavissa sähköisessä muodossa http://www.issuu.com/suburb2072 4 Sisällysluettelo Suburb 2072 -projektiraportti Johdanto Esikaupungit risteyskohdassa 2 Sisällysluettelo 5 Yhteenveto Mellunkylä 1500-luvulta vuoteen 2072 Menetelmä Katse tulevaisuuteen ja jalat Mellunkylän kamaralla Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva Vuonna 2072 Mellunkylä on hyvän elämän keidas Kooste kehittämisideoista Yhteistyössä kohti tulevaisuutta Näkyvyys Paikalliset, pressi ja netti Lisää aiheesta Olemassa olevien asuinympäristöjen muotoilu 6 8 14 26 28 30 5 YHTEENVETO Mellunkylä 1500-luvulta vuoteen 2072 Kivikkoon kerrostaloja alk. 1990-luvulta Mellunkylä rakennettiin vastauksena asuntopulaan 1960-luvulla, jolloin muuttoliike veti ihmisiä työn perässä kaupunkiin. Aluetta kutsutaankin Duunarien Tapiolaksi. Kontula leimautui 1990-luvun laman myötä työttömyysasteen noustua yli Helsingin keskiarvon. Mellunkylän nykyisistä asukkaista noin neljäsosa on vieraskielisiä. Alueen maine on nousussa. Vesalaan kerrostaloja alk. 1980-luvulta Kurkimäkeen kerrostaloja alk. 1980-luvulta Mellunmäkeen kerrostaloja alk. v.1968 Kontulaan kerrostaloja alk. v.1964 1500 1900 1930 1940 Mellunkylän historia alkaa 1500-luvulla, jolloin kylän nimi esiintyy muodoissa Medlungsby, Medlunxby ja Melunxby. 1900-luvun alussa suomenkielinen nimi Mellunkylä otetaan käyttöön. 1930-luvulla Porvoontie tulee käyttöön. Tien varrelle rakentuu esikaupunkimaista pientaloasutusta. 1950 1946 Mellunkylä liitetään Helsinkiin. 1960 1970 1959 kaupunginosan nimeksi vahvistetaan Mellunkylä – Mellungsby. 1980 1990 1986 Helsingin metro laajenee Itäkeskuksesta Kontulaan. 1989 metro laajenee Mellunmäkeen. 6 Mellunkylän historia Mellunkylä 2012 Mellunkylä 2072 Helsingin kaupungin 47. kaupunginosa Mellunkylä on asukasluvultaan Suomen suurin kaupunginosa. Se koostuu viidestä osa-alueesta: Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Kontulassa ja Mellunkylässä sijaitsevat itäisimmät metroasemat. Onko tulevaisuuden Mellunkylä hyvän elämän keidas? Mellunkylä 2072 -tulevaisuukuvan mukaan sata vuotta aiemmin rakennettu suurlähiö on vakiintunut monimuotoiseksi ja leppoisasti sykkiväksi kotiseuduksi, jossa paikalliset, vapaaehtoiset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Mellunkylä on kohtauspaikka, jossa kukin voi toteuttaa elämäntapaansa yhdessä samanmielisten kanssa. 9,9 neliökilometrin alueella elää 36 000 asukasta ja siellä on 4200 työpaikkaa (2009). Kolmasosa alueen kerrostaloista on rakennettu 1960-luvulla ja viidesosa 1970-luvulla. Noin puolet näistä on vuokra-asuntoja. Alla Mellunkylän osa-alueet asukasluvuittain. 2000 Lue lisää sivuilta 18-19. KE Itä-Helsingin erinomaiset liikuntapuitteet ovat maailmankuulut. Mellunkylän on autoton alue, joka on kuuluisa rauhallisesta äänimaailmastaan. Lue lisää sivuilta 22-23. Lue lisää sivuilta 20-21. TALVI K SÄ Mellunmäki 8 104 2010 Lue lisää sivuilta 24-25. E V ÄT SYKSY Vesala 7 241 Kurkimäki 3 104 Kontulan metroasema on mellunkyläläisten yhteinen olohuone. Lue lisää sivuilta 14-25. Kivikko 5 060 Kontula 13 254 Mellunkylä on omavarainen kylä, jossa jokainen kantaa vastuuta yhteisestä hyvästä. 2020 2012 Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden projekti Suburb 2072 Mellunkylässä. Metropolia-kampus päätetään rakentaa Myllypuroon. 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2020-luvulla käynnistyvät korjaushankkeet, 1960-70-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa. Ne tarjoavat mahdollisuuden nostaa lähiöt uuteen loistoon. 7 MENETELMÄ Katse tulevaisuuteen ja jalat Mellunkylän kamaralla Projektin kivijalka oli opiskelijajoukon jalkautuminen Kontulaan. Muotoilijat yhdistivät paikalliseen elämään herkistymisen ja laajat kansainväliset kehitystrendit, ja loivat tulevaisuuden visioita, joissa yhdistyvät radikaalius, raikkaus, inhimillisyys ja juurevuus. Kuva tukikohdassa järjestetystä työpajasta, johon osallistui muotoiluopiskelijoita, mellunkyläläisiä, kaupungin virkamiehiä, yritysedustajia, professoreita ja tutkijoita. 8 Tulevaisuuden ennakointi Tulevaisuutta ei voi ennustaa tarkasti ainakaan muotoilun avulla. Muotoilijat voivat kuitenkin ennakoida tulevia trendejä ja ilmiöitä, jolloin niihin voi ryhtyä varautumaan hyvissä ajoin. Voimme katsoa menneisyyteen, oppia miten maailma on kehittynyt ja pohtia, mihin suuntaan se saattaisi olla menossa. Voimme tutkia nykyajan ilmiöitä ja kuvitella, mihin suuntaan ne ovat kehittymässä, sekä ideoida parempaa tulevaisuutta ja alkaa toteuttamaan sitä jo nyt. Trendien ennakointi on apuväline, jonka avulla voidaan määrittää mitä tulevaisuudelta halutaan ja tehdä päätöksiä siitä, mihin kannattaa nykyhetkessä panostaa. Minkä ikäinen olet vuonna 2072? Kuva auttaa laskemisessa. Vuonna 2072 projektiryhmäläiset ovat 81–104 -vuotiaita. Heidän nuorimmat lapsensa voivat olla vasta parikymppisiä kun vanhimmat jo lähestyvät seniori-ikää. Mellunkylän tulevaisuutta ennakoitiin Suburb 2072 -projektissa, joka perustuu Aaltoyliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (ent. Taideteollinen korkeakoulu) vuodesta 1994 järjestettyyn Trend forecasting -kurssiin. Se on yksi harvoista, kenties ainoa, yliopistotasoinen trendien ennakoinnin kurssi Suomessa. Kurssilla opetellaan tarkastelemaan kulttuuria trendien näkökulmasta ja keväällä 2012 kurssi järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kurssin tavoitteina oli oppia trendiennakoinnin menetelmiä ja samalla avata Helsingin kaupungille uusia näkökulmia Mellunkylän tulevaisuuteen vuonna 2072. Mellunkylän tulevaisuuskuvi- en rakentaminen tarinoiksi, skenaarioiksi, valikoitui nopeasti parhaaksi tavaksi tuottaa Helsingille materiaalia. Opiskelijoiden kannalta kyse oli pitkän aikavälin ennakoinnin opiskelusta. Oppimisen tueksi avasimme runsaan Helsinkiin ja tulevaisuuteen liittyvän aineistopankin sekä rakensimme Helsinki 2072 -taustatarinan, jonka pohjalta opiskelijaryhmät hankkivat aineistoa Mellunkylässä ja valmistivat skenaariot (ks. sivu 30). Lisäksi kukin työryhmä keskittyi yhteen vuodenaikaan, jotta heillä olisi alusta pitäen jotain tuttua, johon kiinnittää oma työskentelynsä. Pedagogisesti kurssi hyödynsi luentoja, asiantuntijavierailuja sekä runsasta ja jatkuvaa ohjausta ja palautetta opettajilta, Helsingin kaupungin edustajilta, Mellunkylän toimijoilta ja asukkailta, sekä toisilta opiskelijoilta. Skenaariotyöskentelyn kannalta Kontulaan jalkautuminen oli oleellista, sillä positiiviset tulevaisuuskuvat luotiin siitä, mikä on hyvin tämän päivän Mellunkylässä, ja ratkaisuista niihin alueen piirteisiin, joita paikalliset toimijat pitävät tällä hetkellä ongelmallisina. Kurssilla opiskeltiin myös lyhyen aikavälin ennakointia ja kukin opiskelija valmisti trendiennusteen valitsemastaan aiheesta. Lyhyen aikavälin ennusteiden aiheita olivat älytekstiilit (Carmen Brecheis), internet-kauppapaikat (Alisa Närvänen), matkailuinformaatio-alustat (Avesta Omar), nomadismi (Camilla Mitts), hyvinvointi- 9 5 tekniikat (Elina Määttänen), terveydentilan tarkkailu (Justus Reinikainen), neulonta (Alexandra Ketzler), urheilu- ja ulkoiluvaatemuoti (Maria Maattola), tuotteiden ja palveluiden äärimmäistyminen (Olli Poutanen), kullan käyttö koruissa (Sakari Castrén) sekä ekologisuuden designkonsultointi (Xaviera Sánchez de la Barquera). Lyhyen aikavälin yksilöllinen ennakointityö ruokki ilahduttavan paljon varsinaista skenaariotyöskentelyä. Tästä parhaita esimerkkejä ovat teollisen muotoilun opiskelija Pihla Mäkisen (talvi-ryhmä) ja tekstiilisuunnittelun opiskelija Roosa Lehtisen (syksy-ryhmä) ennusteet. Pihlan ennuste käsittelee tulevaisuuden sateista Helsinkiä ja sitä, millaista muotoiltua tarvitaan, jotta Helsinki olisi sateellakin kaunis ja käytettävä kaupunki. Roosan ennusteen aiheena on kirjaston lähitulevaisuus ja ennusteessa korostuu kirjaston tuleva tai entisestään voimistuva rooli kansalaisyhteiskunnan hyvinvointia edistävänä toimijana. Co-design Trendien ennakoinnin lisäksi Suburb 2072 -projektissa hyödynnettiin Aalto-yliopiston maailmanluokan co-designin osaamista. Englanninkielinen termi collaborative design tarkoittaa yhteissuunnittelua muotoilun keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä, eli mellunkyläläisten kuulemista, sekä osallistuvaa 10 12 suunnittelua, eli yhteistyötä tärkeimpien kumppanien kanssa. Tällainen muotoilu perustuu yhdessä tekemiseen, innostumiseen ja oppimiseen. Muotoilija, joka kutsuu itseään co-designeriksi, ei tee työtään yksin tai ammattilaisten kesken. Suburb 2072 -projektin co-designereiden “työkaverit” kattoivat laajan ihmisjoukon. Projektiin osallistui noin 400 paikallista asukasta, aktiivia, yrittäjää, kaupungin virkamiestä, poliitikkoa, asiantuntijaa, palveluntuottajaa, yritystä ja projektia. Näistä neljäsosa oli aktiivisesti mukana projektissa, esimerkiksi auttamalla muotoilijoita muuttamaan Kontulankujalle, ideoimassa Mellunkylän tulevaisuutta designpääkaupunkiviikonlopun tapahtumassa tai uutisoimassa projektista. Projektiin mahtui monta pientä ja suurta tehtävää. Suburb 2072 -projekti on osa Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden 365 Wellbeing -hanketta, johon kuuluu yhteensä 12 projektia. Tärkeä osa projektia oli myös julkinen näkyvyys. Suburb 2072:n tiimoilta järjestettiin neljä tapahtumaa, joissa kohtasimme paikallisia ihmisiä ja saimme jakaa projektin aikana syntyneitä ideoita. Lisäksi projekti ja sen tulokset olivat esillä seminaareissa, printtimediassa, nettijulkaisuissa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Tästä voit lukea lisää sivuilta 28-29. Kuva Pihla Mäkisen ennakointityöstä ‘Rainy Attractive City’, joka ehdottaa uutta asennetta: sade voi innostaa leikkimään, sateisena talvena voi pyöräillä ja sade voi jäähdyttää lämminta ilmastoa. Lisäksi värit näyttävät hyvältä harmaalla taustalla! Kuvan vaatteet ja vihreä luonto suorastaan hehkuvat harmaassa maisemassa. Kuva Roosa Lehtisen ennakointityöstä ‘Library’. Ennakoinnin mukaan materiaalisen ja digitaalisen kokemuksen jakautuminen vaikuttaa tulevaisuuden kirjastoon. Kirjasto ei vain tarjoa tietoa vaan tukee aktiivista kansalaisuutta. Kirjastossa paikan päällä oleminen ja kehollinen kokemus tilassa tulevat tärkeämmiksi. Suburb 2072 -projekti kokosi yhteen noin 400 henkilöä, projektia ja instituutiota kahden kuukauden aikana. Näistä neljäsosa oli aktiivisesti mukana projektin toiminnassa. Lämmin kiitos kaikille projektiin osallistuneille opiskelijoille, mellunkyläläisille, Helsingin virkamiehille, aaltolaisille, WDC-henkilöstölle ja palveluntuottajille! Mellunkylän asukkaat, aktiivit, yhdistykset ja yrittäjät 130 WDC 365wellbeing 45 Aalto 45 22 Vasemmalla Suburb 2072 -projektin kohdanneet tahot ryhmittäin. 13 Palveluntuottajaa Trendiennakoijaa Helsingin kaupungin virkamiehet ja kehittämisverkostot 150 MUOTOILUOPISKELIJAT KONTUPISTEESSÄ Keskiviikkoisin klo 12-18 8.-29.2.2012 välisenä aikana SUBURB 2072 -TYÖPAJA 2.3.2012 klo 9-16 29 osallistujaa AVOIMET OVET KONTULANKUJALLA designpääkaupunkiviikonloppu 3.-5.2.2012 klo 12-18 ~30 osallistujaa MEDIA-AAMIAINEN LAITURILLA 14.3.2012 8 median edustajaa Kuvat Suburb 2072 -projektin järjestämistä tapahtumista vasemmalta oikealle: 2012 vko3 1. Maria Maattola ikuisti designpääkaupunkiviikonlopun vieraat polaroidkameralla ja liitti heidät seinän verkostoon. vko4 vko5 vko6 vko7 vko8 vko9 vko10 2. Kesä-ryhmä Kontupisteessä. 3. Työpajassa käytettiin tulevaisuuden kuvittelemisen apuna arkipäiväisiä tarvikkeita. Pallo kuvan etualalla esittää ammattilaismuusikkoa, joka miksaa musiikkia metroaseman äänistä. 4. Hyvä ja terveellinen ruoka pitää ajatukset kirkkaina. Kaikissa tilaisuuksissa, kuten media-aamiaisella oli tarjolla hedelmiä. 1. 2. 3. 4. Muutto Mellunkylään Innovatiivinen menetelmäyhdistelmä, eli trendiennakointi yhdistettynä co-designiin, edellytti uusia työtapoja, joiden avulla sukellettiin paikalliseen arkeen. Projektin alussa, tammikuussa 2012, kansainvälinen opiskelijaryhmä muutti liiketilaan Mellunkylän Kontulaan, Kontulankujalle. Jokainen ryhmä sai oman huoneensa, jonka he saivat sisustaa mieleisekseen. Maisteriopiskelijat työskentelivät tukikohdassa kahden kuukauden ajan ja pääsivät näin sisään mellunkyläläiseen elämänmenoon sisältä käsin. Tästä oli suuri apu työskentelyssä paikallisten asukkaiden kanssa. Opiskelijoiden oli luontevaa piipahtaa laajan asuinalueen ostareilla, kirjastossa, pubeissa, nuorisotaloilla ja metsissä hiljaisilla kävelyillä. Kylmimpinä päivinä opiskelijat istuivat tukikohdan lämmössä pakkasta pitämässä ja katselivat pihan tapahtumia ja Kontulantien liikennettä. Yhdeksänrappuisen kerrostalon asukastoimikunnan jäsen oli aluksi huolissaan mahdollisista häiriöistä, mutta jo pian hyväntahtoiset naapurit toivoivat meidän jatkavan tukikohdassa pidempäänkin. Liiketilan vuokraus oli myös sikäli hyvä vaihtoehto, ettei projekti varannut kaupungin vuokra-asuntoa sitä tarvitsevilta. Vasemmalla: Suburb 2072 -projektin tukikohta sijaitsi kerrostalon kivijalassa. 12 Oikealla: Kesä-ryhmä maalaa ja sisustaa tukikohdan huonetta viihtyisäksi. Läsnäolo kivijalassa loi spontaaneja kohtaamisia mellunkyläläisten kanssa ja synnytti luottamusta Mellunkylän aktiiveissa. Kahden kuukauden projektin tuloksena alkoi uusi kumppanuus Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kanssa Tekesrahoitteisessa yhteishankkeessa nimeltään Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen. Jalkautuminen lähiöön vahvisti Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden teemaa, joka on parempien elinympäristöjen luominen kestävän kehityksen hengessä. Lisätietoja: Ennusteet ja kurssin pedagogia heidi.paavilainen@aalto.fi Co-design ja tukikohta katja.soini@aalto.fi Helsinki Kontulantie Kontulan ostari 500 m Metro Kontula 500 m 1. talvi oh wc et aula p et 2. syksy 1. kk Mellunkylä 3. kevät 4. kesä wc v v 2. Tukikohta sijaitsi taloyhtiön liiketilassa, Mellunkylän Kontulassa, Helsingissä. 5h+kk+2wc+varastot, 115 m2 Osoite: Kontulankuja 3 G, 00940 Helsinki Vuokra-aika: 15.1.-31.3.2012 Tukikohta oli muotoiluopiskelijoiden työtila sekä tapahtumapaikka Mellunkylässä työpajan ja designpääkaupunkiviikonlopun ajan. Kuvat oikealla ylhäältä alas: 1. Talvi-ryhmän huone oli avara ja ilmava. Seinällä on kontulalaisten nuorten graffiti kertomassa alueen luonteesta. 2. Syksy-ryhmä kietoi itsensä lämpimän oransseihin tekstiileihin nauttiessaan kupposen teetä. Täällä ideat kirjattiin suoraan seinään. 3. Kevät-ryhmän huoneessa oli lempeä tunnelma. Tulppaanit kukkivat vaikka ikkunan takana pyrytti lunta. 3. 4. Kesäryhmän turkoosin ja punaisen hehkuvassa huoneessa lapsetkin viihtyivät piirtämässä. 4. Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva perustuu tiiviiseen yhteistyöhön mellunkyläläisten kanssa. Kuvassa yhdistyvät kohtaamisten herättämä paikallinen herkistyminen ja kansainväliset pitkän aikavälin kehitystrendit. Kuvan pariskunta hiihti designpääkaupunkiviikonlopun tapahtumaan kertomaan mielipiteitään aktiivisesta ikääntymisestä. 14 Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva koostuu kolmesta päällekkäisestä ulottuvuudesta: Helsinki, Mellunkylä ja vuodenajat. HELSINKI on vuonna 2072 maailman arvostetuimpia kaupunkeja. Tutustu lisää sivulla 16. MELLUNKYLÄ on hyvän elämän keidas vuoteen 2072 mennessä. E V ÄT SYKSY KE TALVI SÄ K Kaikki VUODENAJAT ovat erinomaisia Mellunkylässä vuonna 2072. Tutustu lisää sivuilla 18-25. Tutustu lisää sivulla 17. Seuraavilla sivuilla kerromme Mellunkylän tulevaisuuden tarinan. Se ei ole ainoa, oikea tai väistämätön. Tarina on luotu vuoden 2012 alussa yhteistyössä Aalto-yliopiston muotoiluopiskelijoiden, tutkijoiden ja professorien, mellunkylän asukkaiden sekä Helsingin kaupungin lähiö- ja täydennysrakennusprojektin kanssa. Haluamme kertoa tarinan, joka on myönteinen ja innostaa rakentamaan parempaa huomista. Toivomme, että innostuttuasi jostain ideasta käärit hihasi ylös ja ryhdyt toimeen. Noin vain, muitta mutkitta luomaan tulevaisuutta. Moni idea on toteutettavissa jo nyt, eikä vasta vuonna 2072, eivätkä ne kaipaa suurta rahoitusta tai virallista siunausta. Tulevaisuutta luodaan teke- mällä - pää pilvissä ja kädet savessa! Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva on kolmiulotteinen. Ensimmäinen ulottuvuus on tulevaisuuskuvan taustatarina, eli projektin vetäjän kirjoittama tarina Helsingin tulevaisuudesta vuonna 2072. Siinä sovelletaan nk. Global City -kriteeristöä. Toinen ulottuvuus maalaa kokonaiskuvan Mellunkylän tulevaisuudesta, eli kokoaa yhteen opiskelijoiden tekemät trendiennakoinnit. Kolmannessa ulottuvuudessa opiskelijat esittelevät, miltä tulevaisuus näyttää eri vuodenaikoina. Todellisessa elämässä maailma on toki paljon moniulotteisempi, mutta tästä on hyvä aloittaa! 15 Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvostetuimmista suurkaupungeista, koska Mellunkylän kaltaiset lähiöt ovat suunnannäyttäjiä yhteiskunnallisessa innovoinnissa. Kuvassa on ryhmätyö, joka päätyi kuvaamaan tulevaisuuden Mellunkylän verkostona. Katso lisää sivuilta 22-23. Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvostetuimmista suurkaupungeista. Se on saanut Alpha+ Global City -arvon, koska pääkaupunkimme talous, politiikka, kulttuuri ja infrastruktuuri ovat esimerkillisiä. Vuonna 2072 Helsinki on yksi maailman arvostetuimmista suurkaupungeista - Helsinki tunnetaan nimeltä (vrt. New York, Lontoo, Pariisi) Helsingin kansainvälisestä arvostuksesta kertovat mm. seuraavat seikat: - Helsingin erottavat muista kaupungeista erinomaiset esikaupungit, kuten Mellunkylä, joka tunnetaan maailmalla nimeltä - Helsingissä sijaitsee useita kansainvälisesti merkittäviä pääkonttoreita, kulttuuri- ja koulutusinstituutioita ja kaupungissa järjestetään vuosittain useita merkittäviä politiikan, kulttuurin, koulutuksen ja kaupan tapahtumia. 16 - Pääkaupunkiseudun väkiluku on 6-10 miljoonaa asukasta. Tämän Helsingin ja helsinkiläisten kannalta suotuisan kehityksen taustalla on globaali muutos. Pohjoisten alueiden toimijat ovat liittyneet yhteen ja luoneet perinteisten kuluttamisen ja tuotannon rinnalle jätteiden käsittelyyn erikoistuneen elinvoimaisen liiketoiminnan, joka tuottaa mm. suuren osan pohjoisen pallonpuoliskon energiasta jätteitä hävittämällä. Pohjoisalueiden asiakkaina on koko muu maailma. Yhteisellä päätöksellä Pohjoisalueet ovat sijoittaneet merenkulun ja biokemian teollisuuden keskeisiä yksiköitä Helsinkiin. Teknologioiden ohella Pohjoisalueet ovat panostaneet yhteiskunnalliseen innovointiin. Näistä tärkeimpiä ovat maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät menettelytavat, jotka ovat mahdollistaneet Helsingillekin miljoonien maahanmuuttajien sujuvan asuttamisen. Lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Global_city KE TALVI E V ÄT SYKSY Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras kaupunginosa K SÄ Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras kaupunginosa, kaikkina vuodenaikoina. Vuonna 2072 Helsinki on maailman arvostetuimpia kaupunkeja ja Mellunkylä on hyvän elämän keidas vuodenaikaan katsomatta. Sata vuotta aiemmin rakennettu Mellunkylän suurlähiö on vakiintunut monimuotoiseksi ja leppoisasti sykkiväksi kotiseuduksi, missä paikalliset, vapaa-ehtoiset, yrittäjät ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen. Kaikenlainen eriytyminen ja erottelu ovat historiaa. Jokainen mellukyläläinen osallistuu oman yhteisönsä sosiaalisen tuen, energian, ruoan ja muiden elämän hyödykkeiden tuottamiseen. Mellunkylä on ihmisten kohtaamispaikka, jossa kukin voi toteuttaa omaa elämäntapaansa yhdessä muiden samanmielisten kanssa. MAAILMAN KOTOISIN METROASEMA SUOMEN SOPUSOINTUISIN ÄÄNIMAISEMA EUROOPAN SUOSITUIN LIIKUNTATURISMI HELSINGIN OMAVARAISIN YHTEISÖ TALVI: elämä siirtyy sisätiloihin KEVÄT: luonto ja yhteisö heräävät KESÄ: yhdessäolo kesäfiiliksellä SYKSY: sadonkorjuu ja luonnon kiertokulku MAHDOLLISUUS: metroasemat TRENDI: suvereeni, itseään toteuttava asukas Tutustu sivuilla 18-19. MAHDOLLISUUS: monikulttuurinen väestö MAHDOLLISUUS: Euroopan tihein liikuntakeskittymä TRENDI: kotoisa suvaitsevaisuus TRENDI: itseorganisoituva verkosto Tutustu sivuilla 20-21. Tutustu sivuilla 22-23. MAHDOLLISUUS: elämäntapojen monimuotoisuus TRENDI: ikääntyminen Tutustu sivuilla 24-25. 17 MAAILMAN KOTOISIN METROASEMA Vuonna 2072 talvi on sateinen ja pimeä. Kontulan metroasema on Mellunkylän valoisa, sykkivä sydän. Vielä vuosituhannen alussa metroasema oli tavallinen julkisen liikenteen asema, läpikulkupaikka. Nyt se on monen helsinkiläisen avoin kohtauspaikka - olohuone, jonne on vapaus tulla ja mennä. Kulttuurikeitaassa jokaisella on puitteet toteuttaa itseään. Yhteiset tilat pienentävät omistamisen ja yksityisen tilan tarvetta kotona. Ajattele eloisia paikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin ja toteuttavat itseään. Sateinen talvi ei heitä lannista. Valo ja elämä houkuttelevat Kontulan metroasemalle. Mellunkylä on tunnettu katutaiteestaan. Värikäs alue on suosittu kokoontumispaikka. Metroasemalla ulkoillaan yli sukupolvirajojen. Tauolla kuuma juoma lämmittää. Kyläjuhlilla tapahtuu! Kontulan aseman kirjastolla tehdään töitä ja harrastetaan hyvässä seurassa. KE VÄT SYKSY Mellunkyl ä talvi 207 n 2 KE 18 SÄ Talvi-ryhmä Sakari Castrén, Pihla Mäkinen ja Avesta Omar. Kontulan metroaseman laiturilla kuulee äänisuunnittelijoiden rentouttavia teoksia. Laiturin yläpuolella vihertävä kasvihuone on lämmin. Siellä voi nauttia hiljaisuudesta. Metroasema on Mellunkylän sydän. Oikealla talvi-ryhmän Avesta Omar esittelee kuvitteellisia postikortteja vuoden 2072 Mellunkylästä. Designpääkaupunkiviikonlopun aikana talvi-ryhmä pyrki selvittämään millaisia tapahtumia ihmiset haluaisivat asuinalueelleen, tai miten jo olemassa olevia harrastusmahdollisuuksia, kerhoja tai vastaavia voisi parantaa. Vierailijat saivat lähettää postikortin ystävälleen kuvitteellisesta tulevaisuuden Mellunkylästä. Tätä on jo tehty Helsingin päärautatieasemalla! ”Astu Ihmepuutarhaan Helsingin päärautatieasemalla ja koe itse miten kauniimpi ympäristö saa hyvälle mielelle”, houkutteli puutarha-alan opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettu vihertempaus. Junalaitureille levittäytyvän Ihmepuutarhan erikoisuuksia olivat puiset “kivimies” -toteemit, höyryävät lähteet ja leijuvat kastelukannut. Kasvilajeja oli yli 30. Puutarhan ilmestyminen rautatieasemalle ilahdutti kaupunkilaisia ja sai heidät harmittelemaan, että tempaus kesti vain kuukauden. Kuva alla puutarhasta, joka oli osa VR:n 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lisää: http://ihmepuutarha.fi/#/ Katso talviryhmän videoita! Jälkiä Kontulassa: http://youtu.be/jtNmOiEhUm0 Vetävä Mellunkylä: http://youtu.be/99kZg36Z_uM Elämää Kontulan asemalla 2072: http://youtu.be/h32yvBJSxmA 19 Mellunkylä on Helsingin puutarhakaupunginosa, jossa silmä lepää kauniissa ympäristössä ja korvaan kantautuu onnellisia ääniä. Espanjalaissyntyinen opiskelija Anna saavuttaa helposti kaikki tarvitsemansa päivittäispalvelut 10 minuutin pyöräilymatkan säteellä. Nopea ja luotettava metro takaa vapaan liikkumisen koko pääkaupunkiseudulla. Annalla on kotoisa olo vilkkaassa monikansallisessa yhteisömeiningissä vaikka hän asuu kaukana pohjolassa. KE V ÄT SYKSY TALVI KE 20 SÄ Kevät-ryhmä Carmen Brecheis, Camilla Mitts ja Elina Määttänen. el ke l u n k y l ä n vät 2072 SUOMEN SOPUSOINTUISIN ÄÄNIMAISEMA M Monikulttuurisuus kääntyi Mellunkylän valtiksi kun sen kerrostalot uudistettiin ja alueelle luotiin harmoninen äänimaisema. Luonnonläheinen ja autoton kylä on hyvän elämän keidas. Erikielisten asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne on puhuttu ilmiö. Vuoden 2072 maaliskuussa Kontulankujan asukkaiden talvi on takana ja kevät herää lintujen lauluun. Mellunkylä on Helsingin kaunis puutarhakaupunginosa, joka tarjoaa viihtyisän ja luonnonläheisen urbaanin kodin. Monet maailman kaupungit ovat ylikansoitettuja, turvattomia ja niiden ympäristöolosuhteet ovat epäinhimilliset. Mellunkylä puolestaan houkuttelee ihmisiä ympäri maailman. Anna on yksi alueelle muuttaneista. Espanjalaissyntyinen nuori nainen tuli opiskelemaan Metropolia-kampukselle Helsingin Myllypuroon. ”Täällä elämä merkitsee paljon enemmän. Meillä on upea luonnonympäristö ja suomalainen koulutussysteemi on tietysti erinomainen”, kertoo Anna uudesta elämästään. Kontulankujalla Anna tuntee olonsa kotoisaksi ja kiittelee siitä ainutlaatuista asukas- ja ympäristökeskeistä asuntosuunnittelua. Annan naapurit ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Annan alapuolella asuva iäkäs saksalainen rouva muutti Suomeen 20 vuotta sitten ja vetää talon puutarhatoimikuntaa. Suomalainen naapuri opettaa Annalle suomen kieltä, kun taas Anna auttaa naapuria parantamaan espanjan kielen taitojaan. Anna viihtyy erinomaisesti vilkkaassa monenkirjavassa porukassa. Monikansallisen yhteisömeininki tuo hänelle kotoisan olon kaukana pohjolassa. Juuri nyt Anna odottaa suosittua Kontulanpuistossa järjestettävää Kevätfestivaalia, mistä hän luki monikielisestä paikallislehdestä. Ei pidä unohtaa tärkeintä seikkaa: alue on autoton. Kaupungin tiheä kävely-, pyöräily- ja polku- pyörien huoltoverkosto takaavat, että liikkuminen pysyy sujuvana. Anna saavuttaa helposti kaikki tarvitsemansa päivittäispalvelut 10 minuutin pyöräilymatkan säteellä. Nopea ja luotettava metro takaa hänelle vapaan liikkumisen koko pääkaupunkiseudulla. Mikä tekee Annan ja muut mellunkyläläiset niin onnellisiksi? Täällä ihmiset arvostavat erilaisuutta, jokainen saa olla omanlaisensa. Viihtyisä ja luonnonläheinen koti sai jo Annan päättämään: ”Täällä on minun elämäni, haluan jäädä tänne!” Entä sinä? Tätä on jo tehty Lounais-Saksan Freiburgissa! Kuva oikealla ylhäällä on Freiburgin Vaubanista, asuinalueesta, joka rakennettiin entiselle kasarmialueelle. Monimuotoiseen luontoympäristöön kuuluvat niin luonnon kasvit kuin vapaana juoksevat kukot. Vielä 30 vuotta sitten alue kärsi huonosta maineesta, mutta 2000-luvun alussa Vauban muutettiin 5000 asukkaan esimerkilliseksi kaupunginosaksi. Uusia tavoitteita olivat muiden muassa yhteisöllisyys, ekologinen rakentaminen ja asuminen sekä perinteinen niittymaiseman biodiversiteetti. Autottomalla alueella ei kuulu autojen ääntä. Katso kevät-ryhmän videoita! Kontula Expedition: http://youtu.be/C09CI6BEa-I Designpääkaupunkiviikonloppu: http://youtu.be/6_2A1dbWNY0 Mellunkylän kevät vuonna 2072: http://youtu.be/sKCzdH0bmY4 Lisää: http://www.vauban.de/ Kevät-ryhmä tutustui Mellunkylän luontoon ja pohti tukikohdan vierailijoiden kanssa, miten tehdä ihmisistä iloisia ja onnellisia. Ryhmä oli kiinnostunut kuulemaan paikallisilta mikä alueella on tällä hetkellä hyvää – kun lähdetään uudistamaan asuinaluetta, jo toimivia ja mukavia asioita ei toki pidä vahingossa tuhota. Viereisessä kuvassa ryhmän kokoama “suvaitsevaisuuden puu”. 21 Sepon lempilaji on edelleen jalkapallo. Rosa haluaa oppia uuden kielen. 22 TALVI el ke l u n k y l ä n sä 2 072 M Kaikilla näillä verkostossa olevilla ihmisillä on omat toiveensa ja unelmansa. Kuka ne voisi täyttää? Mistä löytyy kivaa tekemistä? Kaupungit ovat pullollaan mahdollisia kansalaisjournalisteja levittämään uutisia paikallisille, lähikaupunkeihin ja ulkomaille. Kun kansalaiset itse ovat tulevaisuuden media, tarjolla on mahdollisuus uudenlaiselle paikallisyrittäjyydelle ja samalla keino kertoa alueen todellisista luonteenpiirteistä. Tulevaisuuden teknologia on mahdollisuus kertoa rehellisemmin Mellunkylän todellisista luonteenpiirteistä! Maine Euroopan monipuolisimmista liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksista on kiirinyt ympäri maailman ja houkuttelee turisteja Meksikosta ja Kiinasta asti. Paikalliset kansalaisjournalistit ovat jo vuosikymmeniä hyödyntäneet uusimpia keinoja jakaakseen omia kokemuksiaan Mellunkylän aidoista luonteenpiirteistä: Mellunkylässä on ympäri vuoden leppeä kesäfiilis! Mellunkylä on 2070-luvun kansainvälisen matkailijan unelmakohde ja usein mieleenpainuvin huipennus yöttömän yön matkalla. VÄT Abri on synnynnäinen tarinankertoja. EUROOPAN SUOSITUIN LIIKUNTATURISMI KE Aatos rakastaa hiihtämistä. Pientä ystäväämme kiinnostaa myös puutarhaviljely. SYKSY Henna rakastaa puutarhanhoitoa. Hän työllistää itsensä kirjoittamalla harrastuksestaan. Kesä-ryhmä Maria Maattola, Justus Reinikainen ja Xaviera Sánchez de la Barquera. Kun kesä-ryhmä jalkautui Mellunkylään, suomalaiset ja meksikolaiset opiskelijat tekivät yhdessä muutaman tärkeän huomion. Mellunkylässä on noin 4 200 työpaikkaa, joka on melko vähän 36 000 asukkaalle. Mellunkylän pihojen väljyys ja luonnonympäristö on vaikuttava. MyllypuroKontula-Kivikko -linjalla on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuinen tarjonta harrastuspaikkoja. Liikuntakeskittymästä löytyy esimerkiksi Liikuntamylly, Kontulan skeittihalli ja retkiluistelurata. Ryhmää kiinnosti, miten voisi yhtä aikaa vahvistaa näitä olemassa olevia mahdollisuuksia ja samalla luoda paikallisille lisää työpaikkoja. Näistä lähtökohdista kesä-ryhmä pohti Mellunkylän tulevaisuutta ja haastoi itsensä seuraavilla kysymyksillä: Kuinka tukea verkostoitumista ja yrittäjyyttä Mellunkylässä? ten ihmisten verkostot ja uudet yrittäjyyden muodot jakavat maailmalle. Yksityiset kansalaisjournalistit kertovat rehellisesti paikan aidoista luonteenpiirteistä. Kun kertojilla on erilaiset kulttuuritaustat ja mielenkiinnon kohteet, he kertovat paikallisista luonteenpiirteistä erilaisia asioita ja maalaavat yhdessä värikkään kuvan Mellunkylästä. Tulevaisuudessa yrittäjyys tulee olemaan helpompaa, kun käytetään uusia teknologioita ja ihmisten uusia tapoja verkostoitua. Silloin kuka tahansa voi työllistyä kertomalla omista mieliharrastuksistaan, vaikkapa musiikista, liikunnasta, ruoasta tai luonnosta. Tämä uusi sosiaalisen järjestäytymisen tapa auttaa paikallisten ihmisten yhteistyötä. Teollisen muotoilun opiskelijalle Xaviera Sánchez de la Barqueralle on selvää, millä houkuttelisi ystäviä kotikaupungistaan Méxicosta Kontulaan, mikäli hänen vaihtooppilaskautensa jatkuisi: ”Olen kokenut Kontulassa sadunomaisen ihanan talven, jollaista ei ole Helsingin keskustassa eikä Meksikossa. Pyytäisin heidät katsomaan sitä. Kävelisimme ympärillä olevassa luonnossa. Söisimme ostarin arabialaisessa tai suomalaisessa ravintolassa." Lähde: Helsingin Uutiset, 2.5.2012, Lähiöprojektin teemasivut, keskiaukeama Kuinka kertoa Mellunkylän aidoista luonteenpiirteistä rehellisesti niin paikallisille kuin muille ihmisille maailmanlaajuisesti? Voisiko tämä lisätä alueen vetovoimaa Helsingin, naapurikaupunkien ja mikseipä México Cityn asukkaiden silmissä? Verkostoituminen (engl. Network Organizing) on kasvava megatrendi. Erilaisia uusia yhteistyön muotoja on kehittymässä. Tulevaisuudessa on myös odotettavissa teknologista kehitystä, joka voisi tukea yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Kesäryhmä kehitteli ideaansa edelleen ja syventyi tarkemmin mellunkyläläisyyteen ja megatrendeihin. Työnsä päätteeksi ryhmä esitteli ajatuksensa nimeltään “Mellunkylä-kokemus”, jota paikallis- “By the mid-2050s, traditional Western news corporations no longer exist. News gathering, analysis and distribution has fragmented - shifting to millions of creative individuals, bloggers, citizen journalists and smallscale enterprises.” Katso kesä-ryhmän videoita! Mellunkylä Portrait: http://youtu.be/2moVf5jOwHU Mellunkylän kesä vuonna 2072: http://youtu.be/5MddMgh47Oos Lähde: http://www.futuretimeline.net/ 23 Yllä: Monimuotoinen koralliriutta tulevaisuuden naapuruston esikuvana. Alla: Kolme yhteisötaloa yhteispelissä: kullakin on oma tehtävänsä - lämmityksen ja kasvisten tuotanto sekä sosiaalipalvelut - ja kaikki saavat nauttia yhteistyön hedelmistä. 24 Jos koralliriutta olisi naapuruston esikuva, Mellunkylä olisi monimuotoinen ekosysteemi, joka tukee kaupunkilaisten elämäntapaa. Hyvä elämä perustuisi aktiiviseen tekemiseen yhteisössä ja mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Jokaisella mellunkyläläisellä olisi tehtävä ja jokaisen elämällä olisi merkitys joka päivä. Alueen hyvinvointi näkyisi monimuotoisuutena ja elämänvoimana. VÄT TALVI KE Mellunkyl ä syksy 207 n HELSINGIN OMAVARAISIN KAUPUNGINOSA 2 Syksy-ryhmä Alexandra Ketzler, Roosa Lehtinen, Alisa Närvänen ja Olli Poutanen. KE SÄ Koralliriutta on esimerkki yhteisöstä, jossa on rinta rinnan moninaisia elämänmuotoja. Entä jos tulevaisuuden yhteiskunta olisi kuin koralliriutta? Entä jos asuttamasi kaupunginosa suunniteltaisiin tukemaan sinun elämäntyyliäsi? Mitä se voisi olla? Asuisitko kodissa, jonka alla olisi eläinfarmi? Eläimet lämmittäisivät taloa ja saisivat samalla suojan, kuten muinoin Mesopotamiassa. Lapsille eläinten hoito olisi mieluisin päivän askare. Vai valitsisitko talon, jossa viljellään kasviksia? Ruokakaupasta ei saisi vihanneksia, koska poimisit ne mieluiten tuoreena talosi katolta. Tietäisit tarkkaan, kuka naapureistasi olisi hoitanut kasveja aina satokauteen asti. Kotisi voisi olla myös uudenlaisessa yhteisötalossa, jossa asukkaat tarjoaisivat toisilleen jokapäiväiset sosiaalipalvelut. Voisit asua missä vain näistä kolmesta talosta ja saada kaikki tarvitsemasi, sillä nämä erilaisiin elämäntyyleihin perustuvat yhteisötalot pelaavat yhteispeliä. Paikallisten ihmisten arki, kulttuuri, asuintalot, infrastruktuuri ja energian kiertokulku ovat luontevasti yhtä ja tuotetaan eri taloissa siten, että kaikki saavat nauttia yhteistyön hedelmistä. Lailan unelma, tulevaisuuden mellunkyläisen tavallinen tarina Lailan, 68-vuotta, intohimo on taide. Hänen unelmanaan on asua taiteilijaresidenssissä, jossa hän voisi jakaa ateljeen ja gallerian samanmielisten kanssa. Laila menee Mellunkylä-hubiin ja lähettää videoblogin, jossa hän selittää ideansa taiteilijaresidenssistä. Viikon kuluttua hubin toiminnanvetäjä pyytää Lailaa tapaamiseen ja kertoo idean saaneen runsaasti kannatusta. Pian Laila saa alulle uuden yhteisön, jonka projektina on rakentaa kulttuuritalo ikääntyneille. Hubin kautta idea esitetään myös sopiville julkisille ja yksityisille tahoille, joista projekti löytää tarvittavat kumppanit. Lailan yhteisöasumisen projekti, kuten muutkin paikallisprojektit, toteutetaan paikallisin voimin, mutta valtion, kaupungin, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä. Lailan idea toteutetaan muokkaamalla Kontulan kuutta 1960-70-luvuilla rakennettua kerrostaloa. Taiteilijaresidenssi on monen kerrostalon yhdistelmä, joissa taiteilijasielut asuvat lähekkäin, mutta omissa kodeissaan. Yksittäiset talot on yhdistetty yhteistiloilla, joissa voi harrastaa taiteita, järjestää kulttuuritapahtumia tai vaikka juoda lasin viiniä ja puhua taiteen uusimmista tuulista. 1. 2. Kuva 1. Mellunkylä-hub on paikallisten kokoontumispaikka, jossa ihmiset tapaavat ja saavat projekteihinsa neuvontaa. Projektit ovat luonteva keino toteuttaa itseään ja samalla rakentaa paikallista yhteisöllisyyttä. Tämä edistää yksittäisten ihmisten ja koko alueen hyvinvointia. Hubissa on tarjolla yksityisiä ja julkisia resursseja projektien toteuttamiseen. Toiminnan peruspilarit ovat luottamus, vuorovaikutus ja yhteistyö, joiden pohjalta paikalliset ajatukset toteutetaan. Katso syksy-ryhmän videoita! Impressions - Kontula: http://youtu.be/is4hQqr3Y6Y Designpääkaupunkiviikonloppu: http://youtu.be/bSuTQaZL-Cg Kuva 2. Tulevaisuuden Mellunkylän kaavoitus perustuu yhteisöhankkeisiin, jotka kokoavat samankaltaista elämäntyyliä elävät ihmiset yhteen. Joukko samanmielisiä lisää kysyntää kunkin elämäntyylin tarvitsemille palveluille, jotka muuten olisivat erikoisuuksia. Suorakaiteet esittävät olemassa olevia kerrostaloja ja raidoitetut alueet ovat uusia yhteistiloja. Kuva 3. Tätä on jo tehty Helsingin Kannelmäessä! Vanhemmat organisoivat kävelybussin Kannelmäen peruskoulun ekaluokkaisille. Aikuiset kulkivat lasten kanssa koululta iltapäiväkerhoon ensimmäisen koulukuukauden ajan. Turvaliivit saatiin lainaksi Kannelmäessä pääkonttoriaan pitävästä Liikenneturvasta. Aikuiset toimivat myös suojatiepäivystäjinä aamu- ja iltapäiväisin ja varmistivat, että autoilijat huomaisivat koulun alkaneen. Viikon sisällä autoilijat huomioivat 30 km/h:n nopeusrajoituksen ja uudet koululaiset liikenteessä. Mellunkylän syksy vuonna 2072: http://youtu.be/PiiC5w5KZjg 3. Lisää kävelybusseista: http://en.wikipedia.org/wiki/Walking_bus 25 HELSINKI on vuonna 2072 maailman arvostetuimpia kaupunkeja. KE TALVI E V ÄT SYKSY MELLUNKYLÄ on hyvän elämän keidas vuoteen 2072 mennessä. SÄ K Kaikki VUODENAJAT ovat erinomaisia Mellunkylässä vuonna 2072. Vuonna 2072 Mellunkylä on Helsingin paras KAUPUNGINOSA. KOOSTE KEHITTÄMISIDEOISTA Opiskelijoiden tulevaisuuskuvien on tarkoitus toimia raikkaina tuulahduksina ja uusina avauksina olemassa olevien asuinympäristöjen ihmislähtöiseen kehittämiseen. Yhteistyössä tulevaisuuteen Projektissa yhteistyössä luodut tulevaisuudenkuvat on suunnattu Helsingin kaupungin lähiöprojektin ja täydennysrakentamisprojektien käyttöön. Projektin tärkein anti syntyi paikallisiin tutustumisen ja alueella oleskelun myötä. Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuva on yhdessä luotu myönteinen kuvaus alueen mahdollisuuksista. Myös tulevaisuus toteutuu parhaimmillaan yhteistyössä. Poimi tältä aukeamalta yhteistyön siemenet. 26 Kuvassa projektiryhmäläisen perhe lähdössä iloisena kotiin Lastenkulttuurikeskus Musikanttien järjestämästä isäinpäivän balalaika-konsertista. Tämän lisäksi niitä hyödynnetään 2,5 vuotta kestävässä Tekes-rahoitteisessa yhteishankkeessa Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen. http://www.lahioprojekti.hel.fi/ blogs.aalto.fi/lahio2072 KE SÄ M 2 EUROOPAN SUOSITUIN LIIKUNTATURISMI HELSINGIN OMAVARAISIN YHTEISÖ TALVI: elämä siirtyy sisätiloihin KEVÄT: luonto ja yhteisö heräävät KESÄ: yhdessäolo kesäfiiliksellä SYKSY: luonnon kiertokulku MAHDOLLISUUS: metroasemat MAHDOLLISUUS: monikulttuurinen väestö MAHDOLLISUUS: Euroopan tihein liikuntakeskittymä MAHDOLLISUUS: elämäntapojen monimuotoisuus TRENDI: kotoisa suvaitsevaisuus TRENDI: itseorganisoituva verkosto TRENDI: ikääntyminen Tutustu sivuilla 20-21. Tutustu sivuilla 22-23. Tutustu sivuilla 24-25. Kontulan metroasema on Mellunkylän valoisa, sykkivä sydän. Vielä vuosituhannen alussa metroasema oli tavallinen julkisen liikenteen asema, läpikulkupaikka. Nyt se on monen helsinkiläisen avoin kohtauspaikka, olohuone, jonne on vapaus tulla ja mennä. Kulttuurikeitaassa jokaiselle on puitteet toteuttaa itseään. Yhteiset tilat pienentävät omistamisen ja yksityisen tilan tarvetta kotona. Metroaseman yhteydessä voi olla mm. palstaviljelyä, katutaidetta, digitaalista taidetta, muusikoiden miksaamaa äänimaisemaa, luistinkenttä, tunnettu kohtauspaikka (vrt. Stockan kello), kirjasto tai talvikyläjuhlat. VÄT SÄ M SUOMEN SOPUSOINTUISIN ÄÄNIMAISEMA Tutustu sivuilla 18-19. KE el ke l u n k y l ä n sä 2 072 MAAILMAN KOTOISIN METROASEMA TRENDI: suvereeni, itseään toteuttava asukas TALVI KE VÄT SYKSY KE KE SÄ TALVI el ke l u n k y l ä n vät 2072 SYKSY KE VÄT SYKSY TALVI Mellunkyl ä syksy 207 n Mellunkyl ä talvi 207 n 2 Monikulttuurisuus kääntyi Mellunkylän vetovoimatekijäksi, kun sen kerrostalot uudistettiin ja alueelle luotiin harmoninen äänimaisema. Luonnonläheinen ja autoton Mellunkylä on hyvän elämän keidas. Erikielisten asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne on puhuttu ilmiö. Paikalliset kansalaisjournalistit ovat jo vuosikymmeniä hyödyntäneet uusimpia keinoja jakaakseen omia kokemuksiaan Mellunkylän aidoista luonteenpiirteistä: Mellunkylässä on ympäri vuoden leppeä kesäfiilis! Mellunkylä on 2070-luvun kansainvälisen matkailijan unelmakohde. Mellunkylä voisi olla autoton alue, jossa tuetaan pyöräilyä mm. tiheällä huoltoverkostolla, julkaistaan monikielistä paikallislehteä, laadukas kerrostalojen äänieristys edistää naapurisopua, ja jonka julkisissa tiloissa on harkittu äänimaisema (esim. ei ylimääräistä musiikkia). Mellunkylässä on käytettävissä paikallisia resursseja kuten liikuntamahdollisuudet (Liikuntamylly, Kontulan skeittihalli ja retkiluistelurata), paikalliset tarinat erilaisten ihmisten kertomana, kansalaisjournalismi imagon kehittäjänä, työttömät ja muut aikarikkaat ihmiset. Jos koralliriutta olisi naapuruston esikuva, Mellunkylä olisi monimuotoinen ekosysteemi, joka tukisi kaupunkilaisten elämäntapaa. Hyvä elämä perustuisi aktiiviseen tekemiseen ja mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Jokaisella mellunkyläläisellä olisi tehtävä ja jokaisen elämällä olisi merkitys joka päivä. Mellunkylän kehittäminen voisi saada ideoita tutuista vertauskuvista, kuten koralliriutta ja sen monimuotoinen ekosysteemi. Alue voisi myös ottaa oppia kyläyhteisöjen ja paimentolaisten perinteistä, tai kävelybussin kaltaisista uuskäytännöistä. 27 NÄKYVYYS Paikalliset, pressi ja netti Suburb 2072 -projekti järjesti neljä tapahtumaa, joissa kohtasimme paikallisia ihmisiä ja saimme jakaa projektin aikana syntyneitä ideoita. Lisäksi projekti ja sen tulokset olivat esillä seminaareissa, printtimediassa, nettijulkaisuissa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Kuvassa Vartti-lehden jutun ‘Tällainen on Mellunkylä vuonna 2072’ herättämää keskustelua. “Kaupunki on päättäjille kuin iso hiekkalaatikko missä voi melskata mielinmäärin. Ja kukaan ei kuitenkaan ota vastuuta tekemisistään”, kirjoittaa nimimerkki Liika on liikaa... 28 Suburb 2072 -projekti ja sen tulokset esillä Ennen projektia Esite: ‘Mellunkylä jälleen Helsingin paras kaupunginosa!’, jaettu <1000 kpl alkaen 11.1.2012 Artikkeli: ‘Designpääkaupunki: muotoilijaopiskelijoita tulossa tammikuussa Mellunkylään’, Mellunkylä-lehti, 2/2011, s. 8 “Tässä voisi lukea Mellunkylä 2022 -tulevaisuuskuva. Me olemme tehneet jo vuosia töitä ja moni näistä asioista on melkein totta!” Larri Helminen, KontuKeskus Ry toiminnanjohtaja Mellunkylän aluefoorumi, 12.1.2012, Mikaelin kirkko “Näin myönteisestä tulevaisuuskuvasta täytyy seurata jotain hyvää.” Projektin aikana Martti Häkkänen, Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kokous, 11.1.2012, Luuppi Designpääkaupunkiviikonlopun pressitilaisuus, 24.1.2012, Korjaamo Helsingin tutkimushankeseminaari, 1.2.2012, Kiinteistövirasto Haastattelu: YLEn aikainen, 2.2.2012, suora radiolähetys Kontulankuja 3 tukikohdasta, Alueportaali: ‘Designpääkaupunkihanke: Millainen on Mellunkylä vuonna 2072?’, 2.2.2012, http://www.mellunkyla.fi Helsingin lähiöprojektin johtoryhmän kokous, 23.2.2012, Kaupunkisuunnitteluvirasto Millenium Prize International Selection Committee Meeting, 24.2.2012, Aaltoyliopisto, Arabian kampus 365wellbeing-projektikatsaus, 1.3.2012, Designmuseo Tulokset projektin jälkeen Tiedote: ‘Asukkaiden ääni kuuluviin Mellunkylän visiossa’, 14.3.2012, Lähiöprojekti Media-aamiainen: ‘Mellunkylä jälleen Helsingin paras kaupunginosa!’, 14.3.2012, Laituri Artikkeli: ‘Mellunkylästä sorvataan Helsingin parasta kaupunginosaa’, 14.3.2012, YLE Uutiset Helsinki Haastattelu: YLEn aikainen, 14.3.2012, suora radiolähetys Laiturilta Artikkeli: ‘Kontulaan ideoidaan viherhuonetta’, 15.3.2012, Metro-lehti Artikkeli: ‘Tällainen on Mellunkylä vuonna 2072’, 15.3.2012, Vartti-lehti Artikkeli: ‘Opiskelijat paljastivat Kontulan kahdet kasvot’, 18.3.2012, Helsingin Uutiset NettiTV: ‘Meksikolainen Mellunkylässä’, 19.3.2012, Voima-TV Keskusteluohjelma: Radio Kontula, 19.3.2012, Kaupunginosaradio, 100.3 MHz Alueportaali: ‘Millainen on Mellunkylä vuonna 2072?’, 20.3.2012, http://www.mellunkyla.fi Esite: ’Mellunkylä 2072. Hyvän elämän keidas.”, jaettu useita satoja alkaen 27.3.2012 Työpaja: Lähiötrendit – yhteisöllisyys ja energiatehokkuus, 27.3.2012, Yhteishanke Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen, Kontulankuja 3 tukikohta Vetoa ja Voimaa Mellunkylään –yhteistoimintaryhmän kokous, 17.4.2012, Mellari Artikkeli: ‘Aalto-yliopisto vieraili Mellunkylässä – ja palaa uusin voimin!’, Mellunkylä-lehti, 1/2012, s.9 Kolumni, Katja Soini: ‘Muotoilu ratkaisee lähiöongelman’, Kartalla - kiinteistöviraston henkilöstölehti, 2/2012, s. 11 Artikkeli: ‘Kontulassa parasta on luonto’, 2.5.2012, Helsingin Uutiset, Lähiöprojektin teemasivut, keskiaukeama 365wellbeing -näyttely, Cumulus-designkonferenssi , 24.5.2012, Aalto-yliopisto, Arabian kampus Steady Go!Finland -keskustelutilaisuus, 20.6.2012, WDC Paviljonki 29 LISÄÄ AIHEESTA Olemassa olevien asuinympäristöjen muotoilu Tulevaisuuden ennakointi, muotoilu, rakennettu ympäristö ja Mellunkylä ovat laajoja kokonaisuuksia. Tälle aukeamalle olemme koonneet vinkkejä, jotta voit halutessasi tutustua aiheeseen lisää. 30 Kokosimme oppimisen tueksi runsaan Helsinkiin ja tulevaisuuteen liittyvän aineistopankin, joka on kuvassa koottu teemakartaksi. Teemakartan värikoodit: Teema Ihmiset Toiminta Paikka Teknologia Kirjallisuus Mellunkylä, Helsinki Astikainen, R., Heiskanen, R., Kaikkonen, R. 1997. Elämää lähiössä. Helsinki: Sanoma Oy/Helsingin Sanomat Hernberg, H. (toim.) .2012. Helsinki Beyond Dreams. Helsinki: Urban Dream Management Kokkonen, J. (toim.) 2002. Kontula. Elämää lähiössä. Helsinki: SKS Markkanen, A. 2005. Albumit auki Kontulaan. Helsinki: Lasipalatsin Mediakeskus Oy Nupponen, T., Broman, E-L., Korhonen, E., Laine, M. 2008. Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita. Kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004-2007 ja Urban II-yhteisöaloiteohjelman v. 2001-2006 toiminnasta. Tutkimuksia 2008/6. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus Muotoilu Brown, T. 2009. Change by design. New York: HarperCollins Casti, John L. 2010. Mood matters. From rising skirt lengths to the collapse of world powers. New York: Copernicus books Halse, J., Brandt, E., Clark, B., Binder, T. (toim.) 2010. Rehearsing the future. Kööpenhamina: The Danish Design School Press Koskinen, I., Battarbee, K., Mattelmäki, T. (toim.) 2003. Empathic Design: User Experience in Product Design. Helsinki: IT Press Kalliala, M. (toim.) 2011. Solution 239-246. Finland: The Welfare Game. New York: Sternberg Press Soini, K., Keinonen, T. 2011. Value of co-design. Innovation consequences at housing renovation industry. Endless End, the 9th International EAD Conference. Porto: University of Portugal Smith, L.C. 2011. Uusi pohjoinen. Maailma vuonna 2050. Helsinki: Ursa Juntto, A. (toim.) 2010. Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. Helsinki: Gaudeamus Kopomaa, T. 2011. Lähiö 2.0. - utopiaa ja totta. Helsinki: KaKe Kortteinen, M. 1982. Lähiö: tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Helsinki: Otava Korjausrakentamisen strategia. Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen. 3.7.2007. Helsinki: Ympäristöministeriö Linkit Mellunkylä Albumit auki -valokuvatietokanta http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/ Kontulan juuret -historiikki http://kontula.com/kontulan_juuret.html Kontupiste http://www.kontu.la/ Mellunkylän alueportaali http://www.mellunkyla.fi/ Mellunkylän kansalaisakatemia http://www.mekans.fi/ Ennusteet ja ratkaisut 10 megatrendia vuoteen 2020 asti http://www.cifs.dk/scripts/artikel.asp?id=1469 Ennuste 21. vuosisadalle http://www.futuretimeline.net/21stcentury/21stcentury.htm Global City http://en.wikipedia.org/wiki/Global_city Ihmepuutarha, VR, Helsinki http://ihmepuutarha.fi/#/ Kävelybussi http://en.wikipedia.org/wiki/Walking_bus Vauban, Freiburg, Saksa http://www.vauban.de/info/abstract.html Projektit Thackara, J. 2005. In the bubble: Designing for a complex world. Cambridge: The MIT Press Helsingin lähiöprojekti http://lahioprojekti.hel.fi/ Vejlgaard, H. 2008. Anatomy of a trend. New York: McGraw-Hill Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuosi http://living.aalto.fi/fi/ Rakennettu ympäristö Suburb 2072 http://365wellbeing.aalto.fi/projektit/suburb-2072/ Airaksinen, M., Hietanen, O., Manninen, A-P., Reijula, K., Vainio, T. 2011. Rakennetun ympäristön roadmap. Helsinki: Tekesin loppuraportti 5/2011 Suburb 2072 Facebookissa http://www.facebook.com/suburb2072 Knuuti, L. (toim.) 2005. Asumisen monet kasvot. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja C60. Espoo: Teknillinen korkeakoulu World Design Capital Helsinki 2012 http://wdchelsinki2012.fi/ 365wellbeing http://365wellbeing.aalto.fi/ Lähiö 2072 –yhteishanke https://blogs.aalto.fi/lahio2072/ 31 Suburb 2072 toteutettiin Aalto-yliopiston kansainvälisenä opiskelijaprojektina yhteistyössä Helsingin Lähiöprojektin, täydennysrakentamisprojektin sekä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -yhteistoimintaryhmän kanssa. Projekti loi myönteisen Mellunkylä 2072 -tulevaisuuskuvan, jonka mukaan lähiö on tulevaisuudessa hyvän elämän keidas, jossa jokaisen mellunkyläläisen elämällä on merkitys. Matkailu työllistää, ulkomaiset opiskelijat kotiutuvat pysyäkseen ja paikalliset kohtaavat metroaseman kotoisassa olohuoneessa. Muotoilijaopiskelijat muuttivat projektin ajaksi Kontulassa sijaitsevaan tukikohtaan. Projektiin osallistui noin 400 paikallista asukasta, aktiivia, yrittäjää, kaupungin virkamiestä, poliitikkoa, asiantuntijaa ja palveluntuottajaa, jotka seurasivat, kommentoivat ja tekivät projektia yhdessä. Suburb 2072 on osa Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanketta, johon kuuluu yhteensä 12 projektia. 365 Wellbeing kuuluu World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan. 365wellbeing.aalto.fi/ facebook.com/suburb2072
© Copyright 2024