1. No category

Helsingin toimintaympäristö
Mitä meille kuuluu?
Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari
31.1.-1.2.2013
Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat
Maailman kaupunkiväestön alueellinen
jakautuminen vuosina 1950, 2011 ja 2050
31.1.2013
Asta Manninen
2
Helsinki kansainvälisesssä vertailussa
HOUSING
EMPLOYMENT
SAFETY
INTEGRATION OF IMMIGRANTS
CULTURAL SERVICES
HEALTH SERVICES
EDUCATIONAL SERVICES, SCHOOLS
PUBLIC TRANSPORT
QUALITY OF LIFE
BEAUTY OF THE CITY
PUBLIC SPACE
URBAN ENVIRONMENT
31.1.2013
Asta Manninen
3
Maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa ja
keskittyy
80 000
70 000
Ulkomailla synt. Suomen
kansalaiset
Ulkomaan kansalaiset
Suutarila
Suutarila
Puistola
Puistola
60 000
Tuomarinkylä
Tuomarinkylä
Tuomarinkylä
Vieraskieliset
Östersundom
Östersundom
Jakomäki
Jakomäki
Jakom äki
Itä-Pakila
Itä-Pakila
Kaarela
Kaarela
Kaarela
50 000
Malm
Malmi
Malmii
Länsi-Pakila
Länsi-Pakila
Mellunkylä
Mellunkylä
Mellunkylä
Oulunkylä
Oulunkylä
40 000
Pitäjänmäki
Pitäjänmäki
Pitäjänm äki
Haaga
Haaga
Maunula
Maunula
Vuosaari
Vuosaari
Myllypuro
Myllypuro
Latokartano
Latokartano
Vartiokylä
Vartiokylä
30 000
Munkkiniemi
Munkkiniemi
Pasila
Pasila
Reijola
Reijola
20 000
Vanhakaupunki
Vanhakaupunki
Vallila
Vallila
Alppiharju
AlppiharjuKallio
Kallio
Kallio
Taka-Töölö
Taka-Töölö
Osuus ja kasvu %
Kulosaari
Kulosaari
Vironniemi
Vironniemi
10 000
0
1985 1990 1995 2000 2005 2010
31.1.2013
Asta Manninen
Kampinmalmi
Kampinmalmi
Ullanlinna
Ullanlinna
Lauttasaari
Lauttasaari
Herttoniemi
Herttoniemii
Herttoniem
suhteessa koko kaupunkiin
Laajasalo
Laajasalo
Pienempi osuus, hitaampi kasvu
Pienempi osuus, nopeampi kasvu
Suurempi osuus, hitaampi kasvu
Suurempi osuus, nopeampi kasvu
© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 104/2011
4
Helsinkiläisten asumistaso
Viimeisen 10 vuoden aikana on helsinkiläisten asumistason
ero sekä muun pääkaupunkiseudun että muiden suurten
kaupunkien asukkaiden asumistasoon kasvanut.
Asumisahtaus on lapsiperheiden ongelma. Helsingissä
asuntokunnista, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia, asui vuonna
2010 ahtaasti kolmannes.
Kotimaankielisistä asuntokunnista asui ahtaasti 9 %,
vieraskielisistä 25 %.
31.1.2013
Asta Manninen
5
Työllisyys ja työttömyys Helsingissä
Helsingin työllisten määrä oli vuonna 2011
samalla tasolla kuin vuonna 2008. Talouden
epävarmuus heijastuu työmahdollisuuksiin.
Työssä jatketaan hieman aiempaa
pidempään, eli eläkkeelle siirtyneiden keskiikä on nou-sussa.
Nuorten työmarkkinoille pääsy on
vaikeutunut; epätyypilliset työsuhteet ovat
yleisiä, alle 25-vuotiaiden ja
vastavalmistuneiden työttömyys-tilanne
huolestuttaa.
Työttömyys pitkittyy yhä useammin,
pitkäaikais-työttömiä on Helsingissä
lähes 6 000.
Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolme
kertaa suurempi kuin kantaväestön.
31.1.2013
Asta Manninen
6
Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä ikäryhmittäin 2009–2012/12
muutos %
120
100
Työttömät yhteensä
Alle 25-vuotiaat
25–49-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
80
60
40
20
0
-20
2009
31.1.2013
3
5
7
9
Asta Manninen
11 2010
3
5
7
9
11 2011
3
5
7
9
11 2012
3
5
7
9
11
7
Nuorten työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 2011
31.1.2013
Asta Manninen
8
Helsinkiläisten koulutustaso
Keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta
väestöstä vuosina 1998-2010
31.1.2013
Asta Manninen
9
Helsinkiläisten terveyserot
Työikäisten elintavat ovat Uudellamaalla hiukan parantuneet välillä 2007-2011.
Työikäisten työkyvyttömyyden suurin syy ovat mielenterveyden häiriöt.
Helsinkiläiset sairastavat yleisimpiä kansantauteja selvästi koko maata
vähemmän.
Helsingin peruspiireistä viisi saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita peruspiirejä
heikommat arvot. Peruspiirit ovat Alppiharju, Vallila, Maunula, Jakomäki ja
Myllypuro. Ne kuuluvat myös niiden peruspiirien joukkoon, joissa väestön
koulutustaso on suhteellisen matala, työttömyysaste suhteellisen korkea ja
pienituloisten osuus suuri.
31.1.2013
Asta Manninen
10
Lastensuojelun asiakkaat Helsingissä 2000-2011
31.1.2013
Asta Manninen
11
Sosiaalinen hyvinvointi ja palvelujen käyttö
Helsinkiläislapset hoidettiin päivähoidossa useammin kuin koko maassa
keskimäärin ja kotihoidon tuen käyttö oli hieman keskimääräistä vähäisempää.
9 % alle 18-vuotiaista helsinkiläislapsista ja 4 % 18–21-vuotiaista
helsinkiläisnuorista oli lastensuojelun piirissä vuonna 2011.
Joka 10. helsinkiläinen sai toimeentulotukea vuoden 2011 aikana ja
toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat huomattavasti korkeampi kuin
muissa seudun kunnissa tai Suomessa keskimäärin.
8 % helsinkiläiskotitalouksista sai vuoden 2011 aikana yleistä asumistukea.
Osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa.
31.1.2013
Asta Manninen
12
Asukkaiden tyytyväisyys kuntapalveluihin
Helsinkiläiset ovat olleet tyytyväisimpiä koko 2000-luvun pitkälti samoihin
asioihin. Vuonna 2012 näitä olivat juomaveden laatu, kirjastopalvelut,
kulttuuripalvelut, asuinalueen turvallisuus ja julkinen liikenne sekä yleinen
turvallisuus.
Muutokset tyytyväisyydessä palveluihin olivat ajanjaksolla 2008–2012 selvästi
pienempiä kuin vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tyytyväisyys on vähentynyt eniten
nuorten ammatilliseen koulutukseen.
Arjen tasolla taloustaantuma näkyi. Työttömyys ja uhka työttömäksi
joutumisesta olivat vuonna 2012 selvästi useamman helsinkiläisen huolena kuin
vuonna 2008.
31.1.2013
Asta Manninen
13
Työpaikkamäärän kehitys Helsingissä, muulla pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kehysalueella 2004-2011
31.1.2013
Asta Manninen
14
Yritysten henkilöstömäärän muutos Helsingissä
2000-luvulla
31.1.2013
Asta Manninen
15
Työvoiman saanti ja tarve Helsingissä
Helsingissä on työelämään tuloikäisiä suunnilleen yhtä paljon kuin eläköitymisikäisiä. Koko maassa työelämästä poistuvia on selkeästi tulokkaita enemmän.
Työikäisen väestön ja työllisten määrä kasvavat edelleen Helsingissä ja Helsingin
seudulla kiitos muuttoliikkeen aikaansaaman väestön suotuisan ikärakenteen.
Helsinki saa työpaikkoihinsa lähes 100 000 lisätyöntekijää kaupungin ulkopuolelta, suurimmat vastaanottavat toimialat ovat informaatio ja viestintä, sosiaali- ja
terveyspalvelut sekä julkinen hallinto.
Vain kuusi kymmenestä helsinkiläisestä työntekijästä käy työssä omassa
kaupungissa.
Helsingin työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisää työllisten määrää
4 100 hengellä.
Merkittävä työpaikkamäärän kasvu edellyttää suotuisan muuttoliikkeen ja
pendelöinnin lisäksi selkeää työllisyysasteen nousua ja työttömyysasteen
alenemista Helsingissä.
31.1.2013
Asta Manninen
16
.
Vuosina 2000–2011 valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan
Vuos ina 2000-2011 valm istu neet asu nnot
M alm i
M ellu nkylä
Kaar ela
Pitäjänm äki
Vu osaari
Lato kartano
Var tio kylä
Vanh akaup unki
Hertton iem i
Vuo kra-asunnot
Asu misoikeu sas.
Omi stusasunnot
L auttasaari
1 350
3 500
6 400
Valm is tuneiden asu ntojen m äärä
Helsingin tila ja kehitys 2013
Lähde: Tietokeskus, rakentamisen
tilastot
Toteutunut väestökehitys 2000-2012:
Vieraskieliset Helsingin seudulla kieliryhmittäin
Erityisesti virolaistaustaisen väestön määrä on kasvanut ennustettua
nopeammin, samoin Kauko-Aasian ja Venäjän kieliryhmät.
31.1.2013
Asta Manninen
18
Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin
Helsingissä 2000-2012 sekä ennuste 2013-2030
.
31.1.2013
Asta Manninen
19
Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla
1.1.2012 – Kieliryhmittäinen vertailu
31.1.2013
Asta Manninen
20
Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla
1.1.2030 – Kieliryhmittäinen vertailu
31.1.2013
Asta Manninen
21
Antalet svenskspråkiga1980–2011 och prognos
för 2012–2040
50 000
45 000
40 000
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
1980
1990
2000
2010
2020
2030
2040
Källa:Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012–2050 –
Ennuste alueittain 2012–2021. Helsingin kaupungin tietokeskus.
Tilastoja 2011: 32
31.1.2013
Asta Manninen
22
Andel svenskspråkiga av befolkningen % i
Helsingfors 2011
.
31.1.2013
Asta Manninen
23
Väkiluvun muutos osa-alueittain 1.1.2012-2022
SUUTARILA
SUUTARILA
PUISTOLA
PUISTOLA
TUOMARINKYLÄ
TUOMARINKYLÄ
MALMI
MALMI
JAKOMÄKI
JAKOMÄKI
ÖSTERSUNDOM
ÖSTERSUNDOM
PUKINMÄKI
PUKINMÄKI
KAARELA
KAARELA
MELLUNKYLÄ
MELLUNKYLÄ
LÄNSI-PAKILA
LÄNSI-PAKILA
OULUNKYLÄ
OULUNKYLÄ
PITÄJÄNMÄKI
PITÄJÄNMÄKI
MAUNULA
MAUNULA
LATOKARTANO
LATOKARTANO
MYLLYPURO
MYLLYPURO
HAAGA
HAAGA
PASILA
PASILA
VALLILA
VALLILA
KALLIO
KALLIO
LAUTTASAARI
LAUTTASAARI
Väkiluvun muutos
1.1.2012-2022
REIJOLA
REIJOLA
KAMPINMALMI
KAMPINMALMI
VARTIOKYLÄ
VARTIOKYLÄ
VANHAKAUPUNKI
VANHAKAUPUNKI
HERTTONIEMI
HERTTONIEMI
MUNKKINIEMI
MUNKKINIEMI
VUOSAARI
VUOSAARI
VIRONNIEMI
VIRONNIEMI
ULLANLINNA
ULLANLINNA
© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2010
14 000
LAAJASALO
LAAJASALO
7 000
1 400
-1 400
-7 000