Teemasivut 5.3.2014

Esikaupungeissa tapahtuu!
Alueellisuus ja identiteetti
- kaupunginosan kivijalat
Rokki soi Kontulan koulussa
KUVA: JUHA AHVENAINEN
”Keikat avaavat yhdessä soittamisen ja keikkailemisen maailman ja se on bändipajatoiminnan ydinaluetta.
Prosessi muodostuu siis yhdessä soittamisen ja esiintymisen muodostamasta taikapiiristä”, sanoo hankkeen
toteutuksesta vastaava apulaisrehtori Jussi Saksa Pop
& Jazz Konservatoriosta.
Tempo-orkesterin soittajia ja vanhempia Vesalan ala-asteella.
haluavansa isona muusikoksi – tai ehkä poliisiksi. Lapsista kivointa bändipajassa on soittaminen ja laulaminen.
Ja erityisen mukavaa on keikkailu.
KUVA: TIINA NUTO
Lähiöprojektin lähestymistapa on aina alueellinen. Tuemme yhdessä kaupungin virastojen kanssa kaupunginosiemme yhtenäistä palvelukulttuuria, jotta asukkaat,
yritykset ja kolmas sektori pystyisivät toimimaan entistä
aktiivisemmin omassa kaupunginosassaan. Tarjoamalla
ja tukemalla erilaisia alueellisia palveluja, edistämme
omaehtoista, alueelta kumpuavaa tekemistä ja yhteisen
kulttuurisen identiteetin rakentumista sekä alueiden vetovoiman vahvistumista.
Tarjolla on myös ryhmässä tapahtuvaa soitinopetusta
ja lisäksi Keinutien koululle on syntynyt lahjoitetuilla
soittimilla soittava Dream On Big Band.
Kaupunginosien vetovoimaisuus on sidoksissa useisiin eri
tekijöihin, joista monipuolinen ja laadukas asuntokanta
on merkittävimpiä. Laatimalla korjaustapaohjeita Lähiöprojekti pyrkii ohjaamaan kerrostaloalueiden asuinrakennusten ja pihojen tulevia korjauksia sekä alueen
kehittämistä alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kunnioittaen. Ohjeiden tarkoituksena on myös informoida
asukkaita ja lisätä alueen arvostusta ja vetovoimaa. Tässä
teema-aukeamassa on esittelyssä juuri valmistunut Konalan korjaustapaohjeemme.
Alueellinen lähestymistapa korostuu näiden hankkeiden
lisäksi myös organisoimassamme itäisten kaupunginosien
elinkeinomarkkinoinnin kehittämishankkeessa nimeltä
MetroHelsinki, jossa kehitämme yritysalueiden elinkeinotoimintaa yhteistyössä alueen yrittäjien ja järjestöjen
kanssa. Itäisten kaupunginosien potentiaalin valjastamiseksi tarvitsemme lisää toimintamalleja ja tekemistä,
joiden avulla niin asukkaat, yrityselämä kuin kaupunki
sitoutuvat yhteisiin päämääriin luodaksemme vahvan
pohjan yritystoiminnalle tulevaisuudessa. Keskeisenä tekijänä on alueen toimijoiden organisoitunut ja innokas
osallistuminen yhteiseen tekemiseen. Tämä näkyi hyvin
järjestämässämme työpajassa Puotilan Kartanolla, jossa
kokoonnuimme ideoimaan toimivampia yritysyhteistyön
muotoja ja alueellisia menetelmiä. Toivotamme myös muut
kiinnostuneet mukaan tekemään näitä asioita yhdessä!
Kaikkiaan noin 200 lapsen hanketta pyöritetään koulujen kanssa yhteistyössä ja paikalliset nuoriso- ja kulttuuritalot ovat kumppaneita esiintymispaikkojen järjestämisessä. Tällä hetkellä bändipajatoimintaa on tarjolla
Kontulan lisäksi Puotilan, Mustakiven, Myllypuron ja
Mellunmäen ala-asteella, Kallahden sekä Aurinkolahden peruskoulussa, Myllypuron ja Jakomäen yläasteella
sekä Oulunkylän seurahuoneella.
Kontulan Keinutien ala-asteen ”Kuuden kongopongot”. Laulajat Siiri Viitala, Elina Kanto, kitaristi Julia Saaristo, pianisti Harmanpal Singh ja rumpali Fati Spahiu. Basisti Henri Hultman puuttuu kuvasta.
K
ontulan nuoriin suhtauduttiin 70-luvun Helsingissä pelonsekaisella kunnioituksella. Nykyiset
koululaiset rokkaavat siististi Keinutien alaasteen musaluokassa ja keikoille voivat huoletta tulla
niin vauvat kuin vaaritkin.
Bändipajahankkeen ansiosta ala-astelaiset voivat heti
koulutuntien jälkeen, koulun tiloissa ja koulun soittimilla, soittaa bändissä rytmimusiikin ammattilaisen ohjauksessa. Viikoittainen bändipajatunti ei maksa osallistujille mitään, sillä kokeilun kustannukset maksaa
KUVA: PÄIVI HELLMAN
Koulutyö voi alkaa kevyesti ja hauskaa pitäen. Tätä ovat
sadat esikoululaiset menestyksellisesti jo kokeilleet Laajasalossa, Tapanilassa ja Ylä-Malmilla.
Pop & Jazz Konservatorio sopi opetusviraston kanssa
projektista, aloitti yhteistyön Itä- ja Koillis-Helsingin
koulujen kanssa ja hommasi opettajat. Bändejä on yhdeksällä koululla yli 20 ja lähes kaikki yhtyeet ovat keikkailleet ainakin kerran. Joko koululla, palvelutalossa tai
yritystilaisuuksissa. Tarkoitus on tarjota mahdollisuus
soittamiseen mahdollisimman monelle, soittotaitoa ei tarvitse olla ennestään. Musiikkiopistoja on vain harvoissa
Projektiin kuuluu se, että esiintymään mennään heti kun
ensimmäinen yhteinen biisi on harjoiteltu. Soittamisen
ja yhteishengen kokemisen iloon pääsee kiinni jo alkumetreillä. Joillekin soittaminen tai laulaminen jää kivaksi
harrastukseksi ja jotkut voivat jatkaa taiteen perusopetukseen aina ammattiopintoihin saakka.
Helsingin lähiöt ovat arvokkaita ja kauniita kokonaisuuksia,
oman aikansa arkkitehtuurin ja pihasuunnittelun ilmentymiä.
Talojen ja pihojen korjaus sekä kunnostus ja lisärakentaminen kannattaa ja pitääkin tehdä alueen henkeä kunnioittaen.
”Ideana on se, että lukija löytää yksien kansien välistä paljon tietoa, korjausohjeiden lisäksi myös
alueen kaavoituksen ja rakentamisen historiasta”,
lähiöarkkitehti Päivi Hellman kertoo.
Maaliskuussa Torpparinmäen peruskouluun ja PohjoisHaagan ala-asteelle tulee kuusi esikoululaisryhmää alueen päiväkodeista katsomaan Nukketeatterikeskus Poijun esitystä, minkä jälkeen lapset pääsevät itse tekijöiksi
naamiotyöpajassa. Tähän mennessä Kylään-hankkeeseen
on osallistunut yli 500 lasta 7 eri koulusta ja 7 päiväkodista. Lähiöprojektin tukemassa ja Helsingin kulttuurikeskuksen, opetusviraston sekä varhaiskasvatusviraston
toteuttamassa hankkeessa tuetaan taiteen käyttöä opetuksessa, helpotetaan alakouluun tai yläkouluun siirtymistä ja kannustetaan lähikoulun valitsemista.
ILMOITUS
kaupunginosissa ja niihin on pääsykokeet, joista satunnaiset kokeilijat tai harrastajat helposti karsiutuvat pois.
Helsingin rakennusvalvontavirasto ja Lähiöprojekti tukevat
asuinalueiden oman ilmeen vaalimista alueellisilla korjaustapaohjeilla, ”asukkaille ja taloyhtiöille kirjoitetulla
kokonaisvaltaisella tietopaketilla”.
Koulu tutuksi leikkien
www.lahioprojekti.hel.fi
www.facebook.com/Lahioprojekti
Helsingin Kulttuurikeskus, Pop & Jazz Konservatorio
ja Lähiöprojekti.
Neljäsluokkalaiset Kontulan pajalaiset ilmoittavat kaikki
Korjaa kaupunginosan arvoja kunnioittaen
Tero Santaoja, Lähiöprojektin projektipäällikkö
Päätoimittaja: Tiina Nuto/Lähiöprojekti
”Tämä on loistava mahdollisuus kehittää harrastustoimintaa. Tukee hyvin koulun musiikinopetusta. Tähän ei
ole pääsykokeita, voi olla vasta-alkaja tai jo pidemmälle
edennyt, ja soittoryhmät kootaan sen mukaan”, kertoo
musiikin lehtori Matti Hirvonen Jakomäen peruskoulusta.
Veli Savolainen:
Aina kannattaa tutkia
korjausvaihtoehto
”
Keväällä ilmestyvä seuraava opas kertoo Konalan
länsireunan pienestä ja idyllisestä kerrostaloalueesta.
Arkkitehti Esko Suhosen suunnittelema As Oy Konalanrinne 3:n
ensimmäiset talot osoitteeseen Aittatie 13 valmistuivat vuonna
1959. Pienet kuutiomaiset rakennusmassat on taitavasti sijoitettu
maastoon. Maantasoasuntojen pihaterassit ja taloyhtiön pihat ovat
aitaamattomia. Ympäröivä luonto on vahvasti läsnä.
Muiden koulujen bändipajayhtyeet esiintyvät samassa
paikassa 10.3. klo 17–19.
Bändipajayhtyeiden esiintymisistä tiedot
http://www.popjazz.fi/wp-content/uploads/2014/01/
Kevätkonsertit.pdf
Siihen aikaan, kun Vuosaaren terassitalo Säästöniemi tuli
korjausikään, taloyhtiö sai käsiinsä arkkitehti Päivi Hellmanin laatimat alueen korjaustapaohjeet. Ne muuttivat talon
omistajien ajattelua suuresti, muistelee taloyhtiön hallituksessa vaikuttava Veli Savolainen.
Oikea Tempo Vesalassa
Rytmipajalaiset ja Tempo-orkesteri esiintyvät Vesalan
koululla 6.3. klo 10. Soittajien lähipiirin ihmiset ovat
tervetulleita konserttiin. Se on toinen keikka nuorille
soittajille tänä vuonna. Ensimmäinen oli esiintyminen
vanhempainillassa.
Jakomäen peruskoulussa ja Vesalassa toimivat Tempoorkesterin soittajat kokoontuivat helmikuussa ensimmäistä kertaa vanhempien, koulun opettajien ja soittoopetuksesta huolehtivan Tempo-yhdistyksen ammattilaisten kanssa.
Tempo-orkesteria voi pyytää esiintymään.
Lisätietoja keikkatilauksista ja tulevista esiintymisistä:
www.orchestratempo.blogspot.fi
Mitä stadi duunaa?
Kannelmäki-Lassila-Malminkartano-Pohjois-Haaga
-Esikaupunkimessut 9.4.
Millaisia suunnitelmia kaupungilla on Kannelmäkeen,
Lassilaan, Malminkartanoon ja Pohjois-Haagaan? Miten
hissin rakentamista tuetaan? Mitä hyötyä täydennysrakentamisesta voi olla?
Tule keskustelemaan ja kuulemaan alueesi asioista
Kanneltaloon 9.4. klo 16-19. Tietoiskut alkavat klo 17.
Helsingin kaupunki järjestää kaikille asukkaille avoimen
tilaisuuden kuulla lyhyitä tietoiskuja alueen ajankohtaisista asioista. Kanneltalon ala-aulaan levittäytyvillä
messuilla on aikaa keskustella paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa ja tutustua esittelymateriaaleihin. Myös
alueella toimivia ryhmiä, yhdistyksiä ja viranomaisia on
esittelemässä toimintaansa, mukana ovat ainakin Kannelmäki-liike, Pohjois-Haaga seura ja Helsingin poliisi.
Järjestäjänä Helsingin kaupunki. Tilaisuus on kaikille avoin.
Tarkempi ohjelma julkaistaan mm. Lähiöprojektin verkkosivulla www.lahioprojekti.hel.fi.
Kahvia tarjolla. Tervetuloa!
Metrohelsinkiä kehitetään
Asukasaktiivit, yrittäjät, oppilaitosten ja Helsingin kaupungin asiantuntijat pohtivat Puotilassa miten yritys- ja
yhdistystoiminnan edellytyksiä Metrohelsinki-alueella
voidaan kehittää.
”Kuten monessa muussa tuon ikäisessä talossa mietimme
katon ja muiden rakenteiden uusimista. Ohjeiden ansiosta
otettiin vaihtoehdoksi ikkunoiden korjaaminen uusien ostamisen sijasta. Huomasimme miten tärkeät ikkunat ovat talon
arkkitehtuurille ja ilmeelle”, sanoo Savolainen.
Lähiöprojektin vetämän
Metrohelsinki-yhteismarkkinointihankkeen työpajassa mietittiin myös keinoja
yritysyhteistyön lisäämiseksi, yritysten tarvitsemia kaupungin palveluja ja tiedottamista.
Hänen mukaansa oli järkevä päätös korjata vanhat ikkunat.
Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen teki korjaussuunnitelman ja kaikki olivat tyytyväisiä sekä työn kulkuun että lopputulokseen. Myös saunan värimaailma ja yksityiskohtia pyrittiin säilyttämään alkuperäisen ilmeen mukaisena.
Puotilan kartanon Cafe
Svenkassa oli koolla yli 40
paikallista toimijaa. Työpajan tuloksia hyödynnetään
Metrohelsinki-hankkeen arviointi- ja kehittämisselvityksessä. Se valmistuu loppukeväästä.
70-luvun alussa valmistuneen kerrostalon ikkunoiden korjaus vaikutti Savolaisen mielestä helpolta ja toimivalta ratkaisulta. Hintaero uusimiseen ei ole selvillä, sillä uusimisesta ei
katsottu tarpeelliseksi pyytää tarjousta.
”Puistojen ympäröimä pieni helmi. Kahden arkkitehdin suunnittelema yhtenäinen kokonaisuus, joka on rakennettu maaston edellytykset ja metsän
luonne säilyttäen.”
Hellmanin työparina toimii maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa,
joka vastaa pihojen kartoituksesta
11.3. klo 18–20 Hard Gospel Cafessa Vuosaaressa
(Kahvikuja 3) Kontulan kolmen bändipajayhtyeen
seuraava esiintyminen.
Taloyhtiö päätyi korjaukseen
uusimisen sijasta
ja korjausohjeista. Aikaisemmin ilmestyneitä työparin laatimia korjaustapaohjeita: Keski-Vuosaari 2010, Malminkartano 2011 ja Pohjois-Haaga 2012. Oppaat löytyvät sähköisinä
www.rakvv.hel.fi > Määräykset ja ohjeet > Alueelliset suunnitteluohjeet, painettuna niitä voi tiedustella rakennusvalvontavirastosta ja kirjastoista.
”
▲
Toimintakautemme 2012–2015 tärkeänä lähtökohtana
on myös esikaupunkialueiden lähikoulujen vetovoiman
vahvistaminen. On havaittu, että perheiden sitoutuminen
alueelle ja alueen arvostus liittyvät käsityksiin kaupunginosien koulujen imagosta. Yhteistyöhankkeidemme
Bändipaja ja Tempo-orkesteri myötä tuemme lähikouluihin uudenlaista matalan kynnyksen musiikkikasvatusta ja -toimintaa, jonka ytimessä ovat koulujen lapset
ja nuoret. Hankkeiden tavoitteena on aktivoida Itä- ja
Koillis-Helsingin koulujen oppilaita harrastamaan rytmimusiikkia sekä antaa lapsille ja nuorille kokemuksia
ja elämyksiä musiikin keinoin. Tämän tyyppistä, koulujen arkeen kytkettyä musiikkitoimintaa ei ole missään
muualla kaupungissamme.
ILMOITUS
Kuvassa lähiöarkkitehti Päivi Hellman,
(kuva Tiina Sandberg). Taustalla Vuosaaren
terassitalo Säästöniemi.
”Aina kannattaa tutkia korjausvaihtoehto”, taloyhtiön
hallitusjäsen Veli Savolainen kertoo.
(Terassitalon kuvasi Veli Savolainen).
KUVA:
TIINA NUTO
Kuvassa työpajaan osallistunut
Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Merja Suoperä.
ILMOITUS