SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

SUOMEN LEIPURILIITTO RY
VUOSIKERTOMUS 2011
LEIPURIPÄIVÄT 2012
Suomen Leipuriliitto ry:n
112. vuosikokous ja kesäpäivät
10.–12.8.2012 Kokkolassa
Osallistujien majoitus: Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, Hotelli Seurahuone, Torikatu 24 ja
Best Western Hotel Kokkola, Rantakatu 14, 67400 Kokkola.
PERJANTAI 10.8.2012
klo 9.00-15.00
Raisio Open -golfkilpailu,
yhteislähtö klo 9.00.
– turnauspaikka: Kokkolan Golf
– bussikuljetus hotelleista,
tarkat lähtöajat ilmoitetaan myöhemmin
klo 19.00-21.30
Valio Oy:n juustobuffet,
Hotelli Kaarle, A la carte-ravintola ja
Ravintola Amarillo
– Huom! Sisäänpääsy vain Valio Oy:n kutsukortilla, joka lähetetään vuosikokouspaketin
tilanneille.
klo 21.30- 01.00 Geir Rönning esiintyy
Hotelli Kaarlen yökerho Callessa
– säestäjänä Dennis Rönngårdin orkesteri
klo 21.30-04.00
LAUANTAI 11.8.2012
klo 9.30
Suomen Leipuriliitto ry:n 112. vuosikokous
Kokkolan kaupungintalon Kokkola-salissa,
Kauppatori 5, Kokkola
Kokouksen puhujat:
Antti Isotalus, Kokkolan kaupunginjohtajan
tervehdys
Karsten Slotte, Elintarviketeollisuuden
haasteet, ETL ry:n pj/Oy Karl Fazer Ab
Jari Elonen, Vuosikokouspuhe, Suomen
Leipuriliitto ry:n pj.
klo 09.45-12.30
Fazer Myllyn lastenretki Touhu-Taloon,
Heinolankaari 12, Kokkola
– lähtö kello 9.45 kaupungintalon edestä
klo 10.00-16.00
Tavarantoimittajien näyttely
Kokkolan kaupungintalon lämpiössä ja aulatiloissa
klo 11.30-13.30
Liukuva lounas, Kokkolan kaupungintalon
Amica-ravintola
klo 14.00-15.30
Poniratsastusta lapsille – kävely / pyörätie
kaupungintalon vasemmalla puolella
klo 16.00
Tavarantoimittajien näyttely päättyy
klo 16.15-17.15
Improvisaatioesitys Kokkola-salissa
– Ville Virtanen, Kari-Pekka Toivonen,
Jussi Lampi ja Samuli Laiho
klo 20.00
Juhlaillallinen ja ohjelmaa
Kokkolan kaupungintalossa
– Juontajina Anna-Liisa Tilus ja Keijo Särkijärvi
klo 22.00-02.00
Silver Stones-yhtye tahdittaa tanssia
kaupungintalossa
klo 00.15-04.00
Meidän Pikku Kuppila Orkesteri MPKO
esiintyy Hotelli Kaarlen yökerho Callessa
Karaoke, Hotelli Kaarle, Ravintola Amarillo
klo 22.00 - 04.00 Karaoke, Hotelli Kaarle,
Ravintola Amarillo
2
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
ESITYSLISTA
Suomen Leipuriliitto ry:n
112. vuosikokous
Suomen Leipuriliitto ry:n varsinainen vuosikokous pidetään lauantaina 11.8.2012 alkaen kello 9.30 Kokkolassa,
Kokkolan kaupungintalon Kokkola-salissa, osoitteessa Kauppatori 5, 67400 Kokkola.
Kokouksen kulku:
Viralliset asiat:
UÊ Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry:n tervehdys,
Kaj Boström
UÊ Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
UÊ Kaupungin tervehdys,
Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus
UÊ Elintarviketeollisuuden haasteet,
ETL ry:n pj/Oy Karl Fazer Ab, Karsten Slotte
UÊ Vuosikokouspuhe ja vuosikokouksen avaus,
Suomen Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja
Jari Elonen
UÊ Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös
ääntenlaskijoina
UÊ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
UÊ Käsitellään hallituksen laatima vuosikertomus ja esitellään tilinpäätös
UÊ Esitellään tilintarkastuskertomus
UÊ Esitellään valtuuskunnan lausunto
UÊ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, tuloksen käytöstä ja
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
UÊ Päätetään hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja
jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista
UÊ Valitaan hallituksen puheenjohtaja vv. 2013 – 2015
UÊ Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja ajalle 11.8.2012- 31.12.2013
UÊ Päätetään valtuuskunnan jäsenten lukumäärästä
UÊ Valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet
UÊ Valitaan yksi tilintarkastaja. Jos valittu tilintarkastaja ei ole
tilintarkastusyhteisö, on valittava yksi varatilintarkastaja
UÊ Päätetään toimintasuunnitelmasta sekä tulo- ja menoarviosta v. 2013
UÊ Päätetään liiton jäsenmaksusta ja liittymismaksusta v. 2013
UÊ Päätetään seuraavan vuosikokouksen paikasta
UÊ Päätetään kokous
Vuoden 2011 vuosikokous pidettiin Jyväskylässä.
LEIPURILIITTO
RY VUOSIKERTOMUS
2011
SUOMEN LEIPURILIITONSUOMEN
112. VUOSIKOKOUS
& KESÄPÄIVÄT
10.-12.8.2012
3
1
TOIMINTAVUOSI 2011
KATSAUS LIITON TOIMINTAAN VUODELTA 2011
Suomen Leipuriliitto ry:n 111. toimintavuosi on takana.
Leipuriliiton visio: Aktiivinen, Vahva, Näkyvä, Vaikuttaja
Missio: Tietoa, Taitoa, Tuloksia,
Toimintaedellytyksiä jäsenistölle
Arvot: Jatkuvuus, Tasapuolisuus,
Ammattimaisuus
A) Työehtosopimustoimintaan vaikuttaminen
B) Elintarvikealan lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen
Tiivistä yhteistyötä Elintarviketeollisuusliitto
ry:n kanssa jatkettiin. Yhteistyö ETL:n kanssa on varsin luontevaa, kun molemmat liitot toimivat Helsingin Pasilassa samassa
toimitalossa ja samassa kerroksessa. Leipuriliiton ja ETL:n välillä on jo yli vuosikymmenen ajan ollut voimassa yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Leipuriliiton
puheenjohtaja osallistuu Elintarviketeollisuusliitto ry:n työvaliokunnan ja hallituksen kokouksiin. Näissä kokouksissa Leipuriliiton puheenjohtaja pystyy tuomaan esille
leipomoalalle tärkeitä kysymyksiä. Liiton
toimitusjohtaja osallistui sekä Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinatoimikunnan
että leipomoyhdistyksen kokouksiin. Liiton toimitusjohtaja oli myös lähes päivittäin yhteydessä ETL:n työmarkkinapuolen
asiamiehiin. Työehtosopimustoimintaan
vaikuttaminen oli kuitenkin haasteellista,
kun Leipuriliitto ei ole neuvotteluosapuolena työehtosopimusneuvotteluissa ja neuvottelut käydään Elintarviketeollisuusliitto
ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto
SEL ry:n välillä.
Vuoden aikana erityisesti elinkeinopuolen
asioissa vaikutettiin uusien leipomoalaan
kohdistuvien säännösten valmisteluun.
Liittomme hallituksen ja valtuuskunnan
päätösten mukaisesti Leipuriliiton tärkeimmät painopistealueet ovat: 1) Edunvalvonta, 2) Liiton ja jäsenkunnan välinen yhteistyö, 3) Tiedottaminen ja ulkoinen viestintä,
4) Sijoitustoiminta ja varainhankinta.
Näitä ja muita liiton toimintaan kuuluvia
asioita toteutettiin vuoden 2011 aikana liiton toimiston kolmen hengen voimin. On
kuitenkin syytä korostaa, että liiton toiminnan toteuttamisen kannalta liiton toimintaan osallistuvien jäsenyritysten edustajien
vapaaehtoinen työ Leipuriliiton ja sen jäsenyritysten hyväksi oli erittäin tärkeää. Esimerkiksi liiton puheenjohtajan Jari Elosen
vapaaehtoisesti käyttämä työaika ja työmäärä Leipuriliiton asioiden hoitamiseen
oli vuoden aikana jälleen erittäin merkittävää. Erityisesti, kun vielä huomioidaan, että
puheenjohtaja ei saa palkkaa tekemästään
amoin myös liiyleishyödyllisestä työstä. Samoin
nton valtuuskunnan puheenjohtajan Anders Bunti
ileh
dénin osallistuminen
att
amm
lan
ia-a
itor
Leipuriliiton edustajana
ond
k
- ja
omo
Leip
kansainvälisiin kokouksiin
oli liiton toiminnan toteuttamisen kannalta tärkeää.
I
PUR
Konditoriatuotteiden kuljetukset
Leipuriliiton vaatimus konditoriatuotteiden
kuljetusten osalta huomioitiin sosiaali- terveysministeriössä laaditussa ja 1.1.2012
voimaan tulleessa elintarvikehuoneistoasetuksessa (maa- ja metsätalousministeriön
asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen
elintarvikehygieniasta, 1367/2011). Asetukseen tuli konditoriatuotteiden kylmäkuljetuksien osalta oma pykälä, jonka nojalla
konditoriatuotteet voidaan kuljettaa käytännössä edelleen kahden tunnin ajan ilman varsinaista kylmäkuljetusta, kuten on
toimittu jo useiden vuosikymmenien ajan.
Valtiovallan suunnittelema sokerivero
Vuoden 2011 alusta tuli voimaan makeis-,
jäätelö- ja virvoitusjuomavero. Elintarvike1 / 2011
2 / 2011
LEIPURI
L
EIP
Leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti
LEI
LEIP
U
Leip
omo
- ja
kon
dit
oria
-ala
RI
n am
m
atti
leht
EDUNVALVONTA
Edunvalvonta jakaantui lähinhinnä kolmeen alueeseen, joita
ustoiovat: A) Työehtosopimustoimintaan vaikuttaminen B)) Elintyöhön
tarvikealan lainsäädäntötyöhön
maissuhvaikuttaminen C) Viranomaissuhhmäsuhteiden ja muiden sidosryhmäsuhteiden hoitaminen.
4
LUJA
KILPAI
ORTENSEN
POHJOISEN
N LEI
LE
LEIPOMOITA
IPOMO
OM
MOI
MOI
OITA
TA
A ESITTELYSSÄ
ESII
TALOUSASIAA ILMOITTAUDU
SM-KILPAILUUN!
STYI NU
LEIPOMO
KÄYNNI
OIITA
TA PPO
HDAS
OHHJJO
OIISS-K
-KKAARRJJA
RKKUTE
HE
JALLAASSTTA
A LAITE
IMULAN
PR
A
ASIAA
TURUSS
TERVET
ON
A
ULOA LE
AUPP
IPURIPÄ
LEIPÄK
EN
IVILLE
VUOD
JYVÄSK
YLÄÄN
Leipuri-lehti on alan johtava ammattilehti Suomessa.
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
i
5 / 2011
TOIMINTAVUOSI 2011
Jyväskylässä pidettyä vuosikokousta johdatteli eteenpäin Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Äijänen (kesk.). Häntä avustivat Jari Elonen (oik.) ja Mika
Väyrynen.
teollisuusliitto ry:n näkemys oli, että vero ei
kohtele elintarvikeyrityksiä ja toimialoja tasapuolisesti. Eräät ETL:n toimialayhdistykset ryhtyivätkin vaikuttamaan siihen, että
kaikille elintarvikealoille tulisi yhteinen sokerivero, joka korvaisi makeis-, jäätelö- ja
virvoitusjuomaveron. Kyseiset toimialat onnistuivat ainakin osittain tavoitteessaan ja
saivat vaikutettua mm. siihen, että Kilpailuvirasto totesi muistiossaan valtionvarainministeriölle, että valmistevero vääristää kilpailua veronalaisten ja veron ulkopuolelle
jäävien tuotteiden kesken. Valtiovarainministeriö asetti 21.12.2011 sokeriverotusta
selvittävän työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää sokeriveron käyttöönoton
edellytykset.
Leipuriliiton näkemys sokeriveroa vastaan oli jyrkän kielteinen. Leipuriliiton
hallitus päätti, että Leipuriliitto pyrkii vaikuttamaan siten, että sokerivero ei tule
voimaan, koska sokeriveron käyttöönotto
olisi suomalaiselle leipomo- ja/tai konditoria-alan yrittäjälle vain uusi byrokratian
lisäys. Sokerivero aiheuttaisi yrityksille vain
lisää työtä ja kustannuksia. Erilaisia vastuita
ja velvoitteita on jo ennestään riittämiin.
Leipuriliiton hallituksen näkemys oli, että
jos valtiovalta tarvitsee lisää rahaa, se tulee toteuttaa arvonlisäverotusta, tarvittaessa myös elintarvikkeiden arvonlisäverotusta
korottamalla, ei uusilla kustannuksia lisäävillä säännöksillä.
Vuosikokouspuheen piti hallituksen puheenjohtaja Jari Elonen.
Muuta
Yhteydenpitoa jatkettiin sekä maa- ja metsätalousministeriöön että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan ja näiden henkilökuntaan. Tästä esimerkkinä mainittakoon
Eviran antama karjalanpiirakan nimisuojaa
koskeva valvontaohje ja sen mukanaan
tuomat asiaan liittyvät neuvottelut.
C) Viranomaissuhteiden ja muiden
sidosryhmäsuhteiden hoitaminen
Yhteistyötä sekä Opetushallituksen että
sen asettaman leipomoalan tutkintotoimikunnan kanssa jatkettiin. Pitkäaikaisena tavoitteena on vaikuttaa siihen, että
leipomoalalle saadaan jatkossakin osaavia
työntekijöitä. Leipuriliitto toimi myös yhtenä niistä tahoista, jotka nimesivät jäseniä
leipomoalan tutkintotoimikuntaan. Vuoden päättyessä Leipuriliiton nimeäminä
henkilöinä tutkintotoimikunnassa toimivat Naantalin Aurinkoinen Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kirjonen ja Fazer Leipomot
Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö Soile
Grönman.
Aktiivista yhteistyötä jatkettiin ammatillisten oppilaitosten kanssa myös kilpailutoiminnan yhteydessä. Rinkeli Grand Prix
-kilpailu järjestettiin Turun ammatti-instituutissa, EM Nuori Leipuri -kilpailukarsin-
nat järjestettiin Helsingin palvelualojen ammattioppilaitoksessa. Leipomoalan SM-kilpailujen karsinnat järjestettiin Pirkanmaan
ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä
ja Jyväskylän ammattiopistossa.
Työturvallisuuskeskuksen (TTK), Työterveyslaitoksen (TTL) ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n kanssa jatkettiin
yhteistyötä vuonna 2010 alkaneen jauhopölyhankkeen tiimoilta ja vaikutettiin
samalla siihen, etteivät viranomaisten toimenpiteet ja suunnitelmat jauhopölyaltistumisen vähentämiseksi vaikeuta leipomoyritysten toimintaedellytyksiä. Tähän
liittyen keväällä ja kesällä järjestettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteensä kuusi jauhopölyaltistumisen vähentämiseen liittyvää
koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea.
Kaupan osalta tärkeimpänä yhteistyötahona ja vaikuttamisen kohteena toimi
Päivittäistavarakauppa ry PTY. Toimitusjohtaja osallistui keväällä ETL:n, PTY:n ja
Leipuriliiton välillä järjestettyyn yhteiseen
seminaariin.
Liiton toimitusjohtaja osallistui ETL:n
leipomoyhdistyksen ja ETL:n kaupallisen
toimikunnan kokouksiin ja toi niissä tarvittaessa esille leipomoalan näkemyksiä.
Leipuri-lehden toimituspäällikkö osallistui ETL:n viestintätoimikunnan kokouksiin. Näihin kokouksiin osallistumalla varmistettiin myös, että liiton toimistolla on
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
5
TOIMINTAVUOSI 2011
leipomoalan raaka-ainetoimittajien ja konetoimittajien kanssa. Tämä tuli näkyvästi
esille mm. vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä ammatillisessa näyttelyssä, johon
osallistui 39 näytteilleasettajaa 42 osastolla.
Valio Oy jatkoi Leipurimaajoukkueen
pääyhteistyökumppanina uuden kaksivuotisen sopimuksen nojalla. Valio on ollut
maajoukkueen pääyhteistyökumppanina
vuodesta 2009 lähtien.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR
Valio juustobuffet-illassa Jyväskylän Leipuripäivillä oli tarjolla juustoja suorastaan yltäkylläisesti.
Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttelyssä Leipätiedotuksen osastolla Kaisa Mensonen
(oik.) ja Terhi Virtanen testauttivat käsivoimia puristusvoimamittarilla. Tässä testaajina
Rikkilän Leivän Marjo ja Simo Vainikka tyttärineen.
ajankohtaista tietoa Elintarvikealalla esillä
olevista asioista. Kokouksista saatua tietoa
välitettiin jäsenistölle jäsenkirjeiden ja muiden tiedotteiden avulla.
Liiton toimitusjohtaja osallistui myös sekä Ruokatieto ry:n hallituksen kokouksiin
että Tekesin ”Sapuska -kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista” johtoryhmän
kokouksiin.
Liiton toimistosta oltiin vuoden aikana
yhteydessä erilaisissa asioissa myös sekä
elintarvikealan terveystarkastajiin että elintarvikealan työsuojelutarkastajiin.
Yhteistoimintaa myös erilaisten ns. ke-
6
hitysyhtiöiden/konsulttiyhtiöiden (mm. Satafood Oy:n, Foodwest Oy:n, Viikki Food
Centerin ja/tai VTT:n biotekniikan) kanssa
jatkettiin. Toimitusjohtaja osallistui mm.
Satafood Oy:n järjestämään Iloiset-Leipurit
yhteistyöryhmän kokoukseen Tampereella
Elintarviketeollisuusmessujen yhteydessä.
Myös puhelinneuvotteluja erilaisista hankemahdollisuuksista konsulttiyhtiöiden
edustajien kanssa käytiin.
Leipuriliitto liittyi vuonna 2010 Vilja-alan
yhteistyöryhmä VYR:n jäseneksi. VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista
parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja
sen toimivuutta. Leipuriliiton tavoitteena
on varmistaa yhteistyöllä laadukkaan ja
kilpailukykyisen viljaraaka-aineen saanti
leipomoteollisuudelle.
VYR:n hankkeita vuonna 2011 olivat
mm. markkinaseurannan uudistaminen,
hometoksiiniseurannan laajentaminen,
VYR-sivuston uudistaminen sekä viljakauppaoppaan ja mallasohraoppaan laatiminen.
Osallistumisesta VYR:n toimintaan on
Fazer Leipomot ry:n ja Vaasan Oy:n kanssa
sovittu siten, että VYR:n johtoryhmän jäsenenä toimii joko Fazer Leipomot ry:n tai
Vaasan Oy:n edustaja ja Leipuriliiton toimitusjohtaja toimii johtoryhmän varajäsenenä. Edellä mainitut yritykset osallistuvat
myös VYR:n jäsenmaksun maksamiseen.
Leipuriliiton edustajana vuonna 2011 viljaalan yhteistyöryhmässä toimi Fazer Leipomot Oy:n toimitusjohtaja Petri Kujala.
LIITON JA JÄSENKUNNAN VÄLINEN
YHTEISTYÖ
Tämä painopistealue jakautuu lähinnä neljään osaan, jotka ovat Liiton toimiston ja
kentän tiivis ja läheinen yhteistoiminta, sisäinen viestintä, paikallisyhdistystoiminnan
ohjaus ja kehittäminen ja kaikenkokoisten
leipomoiden tarpeiden huomioiminen.
A) Liiton toimiston ja kentän tiivis
ja läheinen yhteistoiminta
Puhelinneuvonta ja muu palvelu
Sidosryhmät/yhteistyökumppanit
Yhteistyötä jatkettiin monella tapaa myös
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
Leipuriliiton noin 300 jäsenyritystä saivat
konkreettista palvelua niin työlainsäädäntöön (ml. työturvallisuusasiat), työehtoso-
TOIMINTAVUOSI 2011
pimuksiin kuin elinkeinolainsäädäntöön
liittyvissä asioissa. Palvelu jakaantui sekä
puhelinneuvontaan että työpaikalla annettavaan apuun yksittäisissä yrityksen ongelmatilanteissa.
Puhelinneuvonta oli vuonna 2011 edelleen yksi liiton tärkeimmistä jäsenmaksuun sisältyvistä jäsenpalveluista. Puhelinneuvonnan määrä osoittaa, että jäsenistö
ottaa tarvittaessa yhteyttä Leipuriliiton
toimistoon sekä työsuhdekysymyksiin että elinkeinopuolen asioihin liittyvissä kysymyksissä.
Leipuriliiton ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen yhteistoimintasopimuksen
mahdollistamaa suoraa yhteydenottoa työsuhdekysymyksissä Elintarviketeollisuusliitto ry:n työmarkkina-asiamiehiin, erityisesti
ETL:n leipomoalan toimialapäällikköön (lakimies Jukka Soukkanen), käytettiin vuoden aikana myös runsaasti hyväksi. Leipuriliiton jäsenyritykset olivat päivittäin yhteydessä Jukka Soukkaseen.
Edellä mainitun yhteistoimintasopimuksen mahdollistamaa suoraa yhteydenottoa
Elintarviketeollisuusliitto ry:n elinkeinopuolen asiamiehiin käytettiin vuoden aikana
paljon hyväksi. Liittojen välinen yhteistoimintasopimus mahdollistaa myös monipuolisen tes- ja työlainsäädäntömateriaalin
toimittamisen ETL:stä Leipuriliittoon. Tätä
materiaalia välitettiin liittomme jäsenistölle
postin ja sähköpostin välityksellä.
Puhelinneuvonnan lisäksi Leipuriliiton
edustaja osallistui myös työpaikalla käytäviin erilaisiin neuvotteluihin, kun työpaikalla oli ilmennyt jokin ongelmatilanne.
Useimmiten ongelmatilanne koski työnantajan ja työntekijän välillä työntekijän
työsuhteeseen liittynyttä erimielisyysasiaa.
Näitä neuvotteluja käytiin useimmiten siten, että neuvotteluihin osallistui myös
työntekijän apuna työntekijäliiton (Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n)
edustaja.
Leipuriliitosta annettiin vuoden aikana
apua ja neuvontaa myös tapauksiin, jotka
liittyivät työsuojelutarkastuksessa ja/tai terveystarkastuksessa yrityksessä ilmenneisiin
ongelmiin. Näissä asioissa oltiin yhteydessä suoraan myös ETL:n asiamiehiin. Leipuriliitosta annettiin vuoden aikana apua
ja neuvontaa myös erilaisiin yritystä kohdanneisiin vahingonkorvausvaatimuksiin,
esimerkiksi tapauksissa, kun kuluttaja oli
väittänyt hampaan katkenneen syötyään
leipomon tuotteita.
Vuosikokoustapahtuman yhteydessä pelattiin myös perinteinen Ravintoraision golf-turnaus
Laukaan Peurunkagolfin kentällä. Alkuinfoa kuunneltiin kauniin klubirakennuksen edessä
Vuosikokous ja kesäpäivät
Liiton 111. vuosikokous ja kesäpäivät pidettiin elokuussa Jyväskylässä noin 510
osallistujan voimin. Tapahtumapaikkana
oli hotelli Laajavuori ja tilaisuutta isännöi
ja emännöi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry. Osallistujista pääosa oli leipomoiden edustajia, mutta mukana oli runsaasti
myös leipomoteollisuutta palvelevan teollisuuden, kaupan ja palveluiden tuottajien
edustajia.
Kesäpäivien ohjelma noudatti perinteistä hyväksi havaittua kaavaa. Päivät alkoivat
perjantaina 12.8.2011 Ravintoraisio Oy:n
järjestämällä Raisio Open –golfkilpailulla Laukaan Peurunkagolfin kentällä. Kilpailuun osallistui 66 pelaajaa (6 naista ja
60 miestä). Olosuhteet golfkentällä olivat
erinomaiset, sillä pelaajat saattoivat nauttia
auringonpaisteesta ja lämpöä riitti. Illalla
nautittiin perinteiseen tapaan Valio Oy:n
maittavasta juustobuffetista viineineen.
Juustobuffet tarjoiltiin hotelli Laajavuoren
ravintolassa. Ruokailun jälkeen viihdytti
juhlaväkeä Koop Arponen akustinen trio.
Lisäksi oli tarjolla karaokea yökerho Night
Bar Flamen tiloissa.
Lauantai 13.8.2011 käynnistyi Leipuriliiton virallisella vuosikokouksella ja ammatillisella näyttelyllä sekä Keski-Suomen
Leipomoyhdistys ry:n lastenretkellä, joka
suuntautui Kallioplanetaarioon ja Pandan
tehtaanmyymälään. Lapsille ja nuorille oli
iltapäivällä tarjolla myös Fazer Myllyn tarjoama keilausmahdollisuus. Vuosikokouksen ja näyttelyn jälkeen siirryttiin kävellen
lähellä olleeseen Laajavuoren kesäteatteriin, jossa nähtiin otteita Teatteri Eurooppa Neljän kesän 2011 Juice-musikaalista.
Juhlaillallinen nautittiin hotelli Laajavuoren
ravintolassa. Ohjelman juontajana toimi Eija Koriseva. Illallisen lomassa nähtiin myös
taikuri Risto Leppäsen kekseliäs show. Jälkiruokana maisteltiin Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n jäsenleipomoiden valmistamia kakkuja.
Vuosikymmenten perinne Leipuripäivillä on ollut, että tapahtuman järjestävän
isäntäpaikallisyhdistyksen jäsenleipomot
tarjoavat viikonlopun aikana eri tilaisuuksissa maisteltavat ruokaleivät sekä illallisella
tarjottavat jälkiruokakakut. Sama perinne
jatkui myös Jyväskylässä. Jokaisen kakun
yhteydessä oli merkintä sen valmistaneesta leipomosta. Näin tiedettiin minkä
leipomon kakkua maisteltiin. Illan aikana
kuultiin myös Tsekin tasavallan Leipuriliiton
tervehdys Suomen Leipuriliitolle. Lopuksi tanssittiin Tommi Soidinmäen, vuoden
2004 tangokuninkaan, musiikin tahdissa
ja lisäksi tarjolla oli karaokea.
Vuosikokouksen avasi Keski-Suomen
Leipomoyhdistys ry:n puolesta Markku Mäkinen, joka toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi järjestävän yhdistyksen puolesta.
Sen jälkeen puheenvuoro siirtyi Jyväskylän
kaupunginhallituksen puheenjohtajalle
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
7
TOIMINTAVUOSI 2011
Pauli Partaselle, joka toi kokousväelle Jyväskylän kaupungin tervehdyksen. Partasen jälkeen puhui Leipuriliiton hallituksen
puheenjohtaja Jari Elonen, joka myös avasi
vuosikokouksen virallisesti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Äijänen ja sihteeriksi kutsuttiin Mika Väyrynen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin
Eila Kiilamaa ja Ilpo Lähteenmäki.
Kokous sujui jouhevasti ja nopeasti.
Aluksi esiteltiin tilinpäätös, tase, tuloslaskelma ja tilintarkastuskertomus sekä esitettiin valtuuskunnan lausunto. Niiden perusteella tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Palkkioiden
ja kulukorvausten osalta päätettiin jatkaa
pitkäaikaista käytäntöä eli hallituksen ja
valtuuskunnan jäsenille ja puheenjohtajille ei makseta palkkioita. Kulut, matkat ja
majoitukset korvataan sekä hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat. Tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan.
Kokouksessa valittiin valtuuskunnan
puheenjohtajaksi Anders Bondén Vöyriltä ja valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi
Heikki Räinä Raahesta.
Valtuuskunnan jäsenten lukumäärässä
päätettiin jatkaa entistä käytäntöä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi
edustaja kustakin paikallisyhdistyksestä
(14). Niin ikään päätettiin jatkaa käytäntöä, että valtuuskunnan jäseninä toimivat
virassa kulloinkin olevat paikallisyhdistysten puheenjohtajat, siis 14 henkilöä. Samoin päätettiin jatkaa käytäntöä, että mikäli paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ei
voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen,
hänen äänivaltaisena sijaisenaan voi toimia
kyseisen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja.
Tilintarkastajaksi valittiin Sauli Salmi
KHT ja varatilintarkastajaksi KHT-yhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.
Toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2012 hyväksyttiin hallituksen ja valtuuskunnan esittämässä muodossa. Samoin
hyväksyttiin hallituksen ja valtuuskunnan
esitys, että jäsenmaksu pidetään ennallaan. Perusmaksu/yritys on 250 euroa, jonka lisäksi maksetaan työntekijäkohtainen
maksu 13 euroa. Liittymismaksu yrityksiltä
on 100 euroa, henkilöjäsenmaksu 60 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy Elintarviketeollisuusliitolle tilitettävä työnantajayhteistoimintamaksu 50 euroa/yritys + 6,70 euroa/
työntekijä.
Lopuksi päätettiin pitää vuoden 2012
vuosikokous elokuussa Kokkolassa. Kutsun
8
Vuoden 2012 Leipäkaupaksi valittiin turkulainen S-market Wiklund-Herkku. Banderollia pitelevät Jukka Lauren (vas.), Hanna Lempiäinen, Henrietta Lindholm, Pirjo Laakso, Harriet
Koskenmäki ja Mika Aaltonen.
esitti Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys
ry:n puheenjohtaja Jarmo Matikainen.
sijana toimi Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Jukka Soukkanen. Kurssille
osallistui 41 henkilöä.
Yritysvierailut
Liiton ja jäsenkunnan välistä yhteistoimintaa toteutettiin myös siten, että liiton
toimitusjohtaja Mika Väyrynen ja Leipurilehden/Leipuriliiton toimituspäällikkö Elina
Matikainen kävivät mahdollisuuksien mukaan tutustumassa eri jäsenyritysten toimintaan. Leipuri-lehden toimituspäällikkö
teki vierailujen yhteydessä myös yritysesittelyjä Leipuri-lehteen.
Koulutusta jäsenistölle
Vuonna 2011 Leipuriliiton koulutustoiminta oli vilkasta. Jäsenistölle järjestettiin
koulutusta leipomoiden epäsäännöllisistä
työajoista, jauhopölyn vähentämisestä leipomoissa sekä suunnittelun, seurannan ja
sisäisen laskennan alueelta.
Leipomoiden epäsäännölliset työajat -kurssi
Suomen Leipuriliitto järjesti yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa toukokuussa leipomoiden epäsäännöllisiä työaikoja
käsitelleen kurssin. Sen aikana käytiin läpi
leipomoiden työvuorosuunnitteluun sisältyviä riskitekijöitä esimerkein lainsäädännön ja työehtosopimuksen valossa. Lisäksi
käytiin läpi millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja laki ja työehtosopimus mahdollistavat.
Kurssi pidettiin Helsingissä ja sen luennoit-
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
Jauhopölykoulutusta kuudella
paikkakunnalla
Suomen Leipuriliitto järjesti keväällä ja
kesällä yhteistyössä Työterveyslaitoksen
ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteensä kuusi jauhopölyaltistumisen vähentämiseen liittyvää koulutustilaisuutta.
Tilaisuudet perustuivat Työterveyslaitoksen toteuttamaan jauhopölyhankkeeseen
2009-2011, jossa selvitettiin jauhopölyaltistumista kymmenessä leipomossa. Hankkeen tavoitteena on tehdä opas jauhopölyaltistumisen vähentämiseksi leipomoissa
sekä kehittämistoiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kouluttajina toimivat
Työterveyslaitokselta Tomi Kanerva, Päivi
Piispanen, Riikka Ruotsala ja Arto Säämänen sekä Työturvallisuuskeskuksesta Erkki
Heinonen. Tilaisuuksia pidettiin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Tampere, Lappeenranta, Vaasa, Kuopio, Oulu. Syksyllä
järjestettiin leipomoiden jauhopölyä koskeva asiantuntijaseminaari ”Leipomoiden
jauhopöly hallintaan – ratkaisuja yhteistyössä”.
Suunnittelu, seuranta ja sisäinen
laskenta -kurssi
Suomen Leipuriliitto järjesti jäsenistölleen
kustannuslaskentakoulutusta otsakkeella
Suunnittelu, seuranta ja sisäinen laskenta
TOIMINTAVUOSI 2011
Rinkeli Grand Prix 2012 -kilpailun voitto meni Tampereen ammattiopiston Sanni Korhoselle (vas.) ja Sini Räsäselle.
yrityksen menestystekijänä. Koulutuksen
tavoitteena oli antaa eväitä ja työvälineitä yrityksen toiminnan eri osa-alueiden
suunnitteluun, seurantaan, mittaamiseen
ja laskentaan. Kouluttajina toimivat Ray
Blomqvist, SCM Best Oy:stä ja Aimo Jussila AmiHelp Oy:stä. Koulutus järjestettiin
Oulussa, Tampereella ja Helsingissä ja siihen osallistui 50 yrityksestä yhteensä 70
henkilöä.
Messut
Leipuriliitto järjesti messumatkan 16.917.9.2011 Sveriges Bageri & Konditorimässa - nimisille leipomoalan ammattimessuille
Tukholmaan. Matkalle osallistui 25 henkilöä. Messupaikkana oli Tukholmassa sijaitseva Kistamässan. Tapahtumassa olivat
esillä niin leipomoalan raaka-aineet, koneet ja laitteet, puhtaus ja hygienia, ammattiasut kuin pakkauksetkin.
Leipuriliiton toimisto ja liiton jäsenkunta osallistuivat suurella joukolla Tampereen
Messu- ja Urheilukeskuksessa lokakuussa
pidetyille Elintarviketeollisuus 2011 -mes-
Sveitsissä pidetyissä EM Nuori Leipuri -kilpailussa Suomea edustivat Heini Soukainen (oik.) ja Hilma Heinä.
suille. Messujen yhteydessä kilpailtiin myös
leipomoalan Suomen mestaruuksista ruokaleipien, kahvileipien ja konditoriatuotteiden valmistuksessa.
ASLAK-kuntoutus
Kansaneläkelaitos myönsi alkuvuodesta
2011 Leipuriliitolle ensimmäisen kerran
Aslak-kuntoutuskurssin, jonka kohderyhmänä olivat sekä leipomoyrittäjät että
muut leipomoalan johtotehtävissä toimivat henkilöt. Kurssi järjestettiin Siilinjärvellä Kunnonpaikassa Kuopion lähellä. Kurssi
järjestetään vuoden aikana neljässä noin
viikon kestävässä jaksossa. Sen kaksi ensimmäistä osiota järjestettiin vuonna 2011
(elokuu ja marraskuu) ja kaksi osiota vuoden 2012 puolella (maaliskuu ja elokuu).
Mukaan mahtui 10 henkilöä.
ASLAK-kuntoutus on suunniteltu työntekijäryhmille ja ammattialoille, joissa
esiintyy työstä johtuvaa fyysistä, henkistä
ja sosiaalista kuormittumista, joka johtaa
helposti terveysongelmien kasautumiseen
ja työkyvyn heikkenemiseen.
B) Sisäinen viestintä
Julkaisu- ja tiedotustoiminta
Leipuri-lehti
Vuonna 1903 perustettua Leipuri -lehteä
toimitettiin vakiintuneeksi tulleet kahdeksan numeroa. Leipuri-lehti on alan johtava
ammattijulkaisu Suomessa. Lehden numerot 2/2011 ja 7/2011 postitettiin mahdollisimman kattavasti suomalaisiin päivittäistavarakauppoihin. Leipuri 4/2011 lähetettiin jäsenhankintamielessä myös niihin
suomalaisiin leipomoihin, jotka eivät ole
Leipuriliiton jäseniä. Heinäkuun lopussa
ilmestyneen lehden 5/2011 yhteydessä lähetettiin lukijoille myös vuosikokousliite ja
-ohjelma. Lisäksi vuosikokousliite lähetettiin erikseen kaikille vuosikokoukseen osallistuneille. Leipurin kahdeksaan numeroon
kertyi yhteensä 364 sivua. Lehden artikkelit käsittelivät laajasti leipomo- ja vilja-alaa
sekä elintarvikealaa yleensä. Pääkirjoituksissa otettiin kantaa ajankohtaisiin leipomoalaa koskeviin asioihin. Pääkirjoitusten
aiheet käsittelivät mm. leivän terveellisyyttä ja median vastuuta, vastakkainasettelua
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
9
TOIMINTAVUOSI 2011
työmarkkinajärjestöjen välillä, koko ketjun
saamista mukaan leivän menekinedistämiseen, lauantaityöllä venkoilua, leipomoalan haasteita markkinoilla, järjestön tehtäviä ja järjestöön kuulumisen merkitystä
jäsenistölle sekä sitä, että sen joka haluaa
menestyä, tulee uskaltaa ottaa epäonnistumisen riski.
Leipuri-lehdessä julkaistiin runsaasti
yritysesittelyjä ja haastatteluja sekä raportoitiin jäsenleipomoiden ja paikallisyhdistysten ajankohtaisista tapahtumista, kuten merkkipäivistä, yrittäjäpalkinnoista ja
yrityskaupoista. Artikkeleissa tuotiin esille
myös alan ajankohtaisia asioita mm. lainsäädännöstä, raaka-aineista, leipomotekniikasta sekä leipomo- ja elintarvikealan
messutapahtumista. Lehdessä olivat esillä
myös alan uutiset, kilpailut, ravitsemus ja
hyvinvointi, koneet ja laitteet, kuljetuskalusto, vilja-alan tutkimus sekä erilaiset elintarvikealan uutuudet.
Niin ikään alan kotimaisesta ja ulkomaisesta kilpailutoiminnasta kerrottiin Leipurissa. Kotimaisista kilpailuista lehdessä
oli raportti Rinkeli Grand Prix-kilpailuista,
jotka pidettiin helmikuun alussa Turussa.
Lisäksi raportoitiin leipomoalan SM-kilpailuista, jotka pidettiin lokakuussa Tampereella. Ulkomaisista kilpailuista kirjoitettiin
syyskuussa Ruotsissa pidetyistä leipureiden
PM-kilpailuista, joissa oli mukana myös
Suomen joukkue. Niin ikään lehdessä oli
artikkeli tammikuussa Sveitsissä pidetyistä
nuorten leipureiden EM-kilpailuista, joissa
myös Suomi oli edustettuna.
Leipurissa kerrottiin perinteiseen tapaan
myös Vuoden Leipäkauppa -voittajan palkitsemisesta. Samoin laaja raportti julkaistiin elokuun alussa Jyväskylässä pidetyiltä
Leipuripäiviltä.
Leipurin työmarkkinapalstan kirjoittajana jatkoi Elintarviketeollisuusliitto ry:n
toimialapäällikkö Jukka Soukkanen, jonka
aiheina tällä palstalla olivat mm. työtodistus ja palkkalaskelma, vuosiloma työkyvyttömyystapauksissa sekä sairausajan palkan
maksaminen.
Leipuri-lehden ja kesäpäiväliitteen lisäksi liiton julkaisutoimintaan kuului vuoden
2010 vuosikertomuksen julkaiseminen.
Vuosikertomus koostui kahdesta osiosta:
sekä katsauksesta liiton toimintaan vuodelta 2010 että leipomoalan toimintaympäristöä laajemmin käsittelevästä vuosikatsauksesta. Vuosikertomus sisälsi myös tuloslaskelman ja taseen. Vuosikertomus ilmestyi
kesäkuussa 24-sivuisena. Se lähetettiin jä-
10
Leipomoalan SM-kilpailujen konditoriasarjan voitti Veli-Matti Ahvenharju, toiseksi tuli Riitta Tyni ja kolmanneksi Mika Parviainen.
Tukholmassa pidettiin Pohjoismaiden välinen leipureiden joukkuekilpailu, jossa Suomen
ruokaleivät teki Timo Kyllinen (vas.), taitotyön Katri Mäkinen ja kahvileivät Jari Viljamaa.
senleipomoille sähköisenä versiona, mutta
se oli haluttaessa mahdollista saada Leipuriliitosta myös painettuna.
Ruokaleivän valmistusta käsittelevän
kirjan uudistaminen käynnistyi vuoden
2011 lopulla. Uudistamistyö jatkuu vuonna 2012.
Oppikirjojen myynti ja valmistelu
Jäsentiedotteet
Leipomoalan opiskelijoille ja jäsenistölle
myytiin myös Leipomoalan Edistämissäätiön tuottamia ja uusintapainosten osalta
Leipuriliiton kustantamia oppikirjoja kahvileivän ja konditoriatuotteiden valmistuksesta. Myös Leipuriliiton historiikkikirjaa
”Suomen Leipuriliitto 1900-2011 Katsaus
leipomoalan historiaan” myytiin jäsenistölle liiton toimistosta.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle Leipuri-lehden lisäksi myös jäsenkirjeiden, sähköpostin ja kotisivujen välityksellä.
Jäsenkirjeitä ja muita tiedotteita lähetettiin jäsenistölle 36 kappaletta, joista yhdeksän lähetettiin jäsenkirjeenä ja 27 muina tiedotteina. Jäsenkirjeiden yhteydessä
lähetettyjen liitteiden joukossa olivat mm.
vuosikertomus sekä ehdotukset tulevan
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
TOIMINTAVUOSI 2011
Vuoden Leipäkauppa
Kahvileivän Suomen mestaruuden otti Katri Mäkinen (keskellä), hopealle tuli Markus Kuonanoja ja pronssille Tytti Tukiainen.
vuoden toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi. Myös työehtosopimuksiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyvää materiaalia pyrittiin lähettämään mahdollisimman
tuoreena jäsenleipomoihin. Jäsenkirjeet 1
– 6/2011 lähettiin myös postitse niille jäsenille, jotka olivat halunneet jäsenkirjeen
postitse. Heinäkuusta 2011 lähtien liiton
hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti
jäsenkirjeet ja muut tiedotteet lähetettiin
ainoastaan sähköpostin välityksellä. Tämä
mahdollisti nopeamman, laajemman ja
myös tasapuolisemman tiedottamisen jäsenkunnalle.
Leipuriliiton kotisivuja www.leipuriliitto.
fi kehitettiin edelleen siten, että jäsenistöllä
olisi saatavilla entistä paremmin sekä ajankohtaista että myös muuta tietoa suoraan
kotisivuilta.
Ulkoisesta viestinnästä ja yhteistyöstä
Leipätiedotus ry:n kanssa kerrotaan jäljempänä kohdassa 3. Tiedottaminen ja Ulkoinen viestintä.
C) Paikallisyhdistysten toiminnan
ohjaus ja kehittäminen
Paikallisyhdistystoiminnan aktiivisuus vaihteli vuoden aikana alueittain. Toiminnan
kehittäminen jäi paikallisyhdistysten oman
aktiivisuuden varaan. Toimitusjohtaja Mika
Väyrynen osallistui viiden paikallisyhdistyksen kokoukseen ja piti niissä ajankohtaiskatsauksen. Paikallisyhdistysten kokouksiin
osallistuminen on myös yksi keino hoitaa
Leipuriliiton toimiston ja jäsenkunnan välistä edellä B-kohdassa tarkoitettua viestintää.
D) Kaikenkokoisten leipomoiden
tarpeiden huomioiminen
Liiton valtuuskunta, hallitus ja liiton toimihenkilöt pyrkivät hoitamaan tehtäviään
myös vuoden 2011 aikana siten, että kaikenkokoiset leipomot kokisivat liiton jäsenyyden hyödylliseksi.
3) TIEDOTTAMINEN JA ULKOINEN
VIESTINTÄ
A) Leipomoalan arvostuksen nostaminen ja menekin edistäminen
Helmikuussa valittiin Vuoden 2011 Leipäkaupaksi S-market Wiklund-Herkku Turusta. Valinta tehtiin nyt 15. kerran. Kilpailu
eteni siten, että Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat ensin omalta alueeltaan
parhaaksi katsomansa päivittäistavarakaupan ja nimesivät sen ehdokkaakseen
Vuoden Leipäkaupaksi. Loppukilpailuun
valittiin näiden joukosta kolme kauppaa.
Ehdolla Vuoden 2011 Leipäkaupaksi olivat S-market Wiklund-Herkun lisäksi K-supermarket Ruokahovi Oulusta ja S-market
keskusta Kuopiosta. Nämä kaupat asiantuntijaraati kiersi tammikuussa ennalta
ilmoittamattomana aikana. Raatiin kuuluivat Suomen Kuluttajaliitto ry:n elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Vaasan
Oy:n tuoteryhmähallintapäällikkö Saija
Miettinen, Fazer Leipomot Oy:n tuotekehityspäällikkö Jarmo Nokka, Leipätiedotus
ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen sekä Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.
Ilahduttavaa on, että päivittäistavarakaupan kiinnostus ja arvostus Vuoden Leipäkaupan valintaa kohtaan on kasvanut
vuosi vuodelta. Vuoden Leipäkauppa on
Suomen Leipuriliiton myöntämä tunnustus työstä suomalaisen leipäkaupan kehittämisessä.
Tiedotustilaisuudet ja tiedotteet
Hyvän Leivän Ystävien Salonki
Leipuriliitto järjesti vuonna 2011 kaksi tiedotustilaisuutta, joista toinen oli Leipuriliiton vuosikokouksen ja toinen Vuoden
Leipäkaupan valinnan yhteydessä. Lehdistötiedotteita lähetettiin yhteensä kaksitoista. Niistä neljä koski Vuoden Leipäkauppa
-kilpailua (vuoden 2011 voittaja, vuoden
2012 kilpailun käynnistäminen, alueelliset
ehdokkaat ja finalistit). Lisäksi lähetettiin
Leipuriliiton vuosikokoustiedote. Tukholmassa pidetyistä leipureiden PM-kilpailuista tiedotettiin kahdella tiedotteella. Tampereella järjestetyistä leipomoalan SM-kilpailuista lähetettiin kolme tiedotetta. Yksi
tiedote lähetettiin myös ammattioppilaitosten välisestä Rinkeli Grand Prix 2011
-kilpailun tuloksista. Lisäksi Leipuri-lehden
7/2011 pääkirjoitus lähetettiin tiedotteena.
Kesällä 2011 tehtiin sopimus STT:n Tiedotepalvelun kanssa. Sopimuksen mukaan
STT huolehti tiedotteiden kattavasta jakelusta tiedotusvälineille.
Hyvän Leivän Ystävien Salonki järjestettiin
joulukuussa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksikössä.
Siellä valmistettiin perinteiseen tapaan pipareita yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä. Paikalla oli toimittajia, tutkijoita, viranomaisia,
opettajia sekä leipomoalan laite- ja tavarantoimittajia.
Ammatilliset kilpailut
Ammatillisista kilpailuista järjestettiin kotimaassa ammattioppilaitosten välinen Rinkeli Grand Prix -kilpailu helmikuun alussa
sekä lokakuussa leipomoalan SM-kilpailujen finaalit Tampereella. Ulkomaisista kilpailuista osallistuttiin vuoden 2011 tammikuussa Sveitsin Bernissä pidettyyn EM Nuori Leipuri 2010 -kilpailuun sekä syyskuussa
Tukholmassa pidettyyn Pohjoismaiden väliseen leipureiden mestaruuskilpailuun.
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
11
TOIMINTAVUOSI 2011
Rinkeli Grand Prix -kilpailu
Vuoden 2011 Rinkeli Grand Prix oli järjestyksessä jo kahdeskymmeneskahdes. Kilpailun järjesti Turun ammatti-instituutti ja
siihen osallistui kuusitoista joukkuetta eri
puolilta maata. Voittajaksi selviytyi Tampereen ammattiopisto, toiseksi tuli Jyväskylän
ammattiopisto ja kolmanneksi Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä KEUDA.
Rinkeli Grand Prix on ammattioppilaitosten nuorisoasteen leipuri-kondiittoriluokkien SM-kilpailu, johon voivat osallistua alle
23-vuotiaat opiskelijat. Ammattioppilaitosten opettajien mukaan kilpailu on leipurikondiittoriopiskelijoille yksi parhaista työelämän tarpeita palvelevista tapahtumista.
Leipomoalan SM-kilpailu
Leipomoalan Suomen mestaruuskilpailut
järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa lokakuussa pidettyjen Elintarviketeollisuus 2011 -messujen yhteydessä.
Kilpailussa jaettiin Suomen mestaruudet
ruokaleipien, kahvileipien ja konditoriatuotteiden valmistuksessa. Ruokaleivän
ja konditoriatuotteiden mestaruuksista
kilpailtiin torstaina 27. lokakuuta, kahvileivän mestaruudesta puolestaan perjantaina
28. lokakuuta. Ruokaleivän Suomen mestaruuden vei Timo Kyllinen, Timo Kyllinen
Oy. Hän oli puolustava mestari ja otti mestaruuden jo neljännen kerran tässä sarjassa. Kahvileivän Suomen mestaruuden vei
Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo. Konditoriasarjan paras oli Veli-Matti Ahvenharju Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta.
Kumpikin on uusi mestari sarjassaan. Ruo-
kaleipä- ja kahvileipäsarjan mestarit saivat
Vuoden Leipuri -tittelin, konditoriasarjan
voittajasta tuli Vuoden Kondiittori. Loppukilpailut pidettiin jo kolmatta kertaa Tampereella Elintarviketeollisuus-messujen yhteydessä. Tapahtuman juontajina toimivat
Saija Palin ja Oskari Palomäki.
Loppukilpailujen järjestäminen on suuri
ponnistus sekä Leipuriliiton henkilökunnalle että yhteistyökumppaneille, niin raakaaine- kuin laitetoimittajillekin. Myös messujärjestäjä Tampereen Messuilla on tärkeä
rooli tapahtumassa. Käytännön järjestelyistä kilpailuleipomon rakentamisesta Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen vastasi
Linkosuon Leipomon leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne. Apuna olivat myös Pirkanmaan ammattiopiston leipuri-kondiittorilinjan opettajat ja opiskelijat.
EM Nuori Leipuri -kilpailu
Tammikuussa 2011 järjestettiin Sveitsin
Bernissä nuorten leipureiden EM-kilpailu.
Kyseessä olivat vuoden 2010 kilpailut,
jotka Sveitsin leipuriliitto halusi järjestää
kansallisen leipomoalan messutapahtuman FBK:n yhteydessä vuoden 2011 tammikuussa. Kilpailuun osallistui kaikkiaan
yhdeksän maata, jotka olivat Ranska, Hollanti, Tanska, Belgia, Ruotsi, Itävalta, Saksa, Suomi ja Sveitsi. Suomen joukkueen
muodostivat Hilma Heinä (sijoitus 16.) ja
Heini Soukainen (sijoitus 18.). Heidän valmentajanaan ja samalla kilpailun tuomarina toimi lehtori Jarmo Nygård. Kilpailun
voitti Ranskan kilpailija, toiseksi tuli Sveitsin
Timo Kyllinen otti jo neljännen ruokaleivän Suomen mestaruutensa. Vasemmalla toiseksi
tullut Joachim Wunsch ja oikealla kilpailun kolmonen Pasi Ahlgren.
12
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
kilpailija ja kolmanneksi Ranskan toinen kilpailija. Joukkuekilpailun voitto meni näin
Ranskaan. Luovuuspalkinnon vei Tanska.
Ensimmäisen kerran kilpailussa palkittiin
myös jokaisen tuoteryhmän paras tekijä.
Ruokaleivissä paras oli Sveitsi, sämpylöissä
Belgia, pullissa Tanska, viinereissä Sveitsi ja
taitotyössä Ruotsi.
Leipureiden PM-kilpailu
Pohjoismaiden välinen leipureiden mestaruuskilpailu pidettiin Tukholman Kistassa
järjestettyjen leipomoalan ammattimessujen, Sveriges Bageri & Konditorimässa,
yhteydessä 16. ja 17. syyskuuta 2011.
Pohjoismaiden välillä ei ole mestaruudesta kamppailtu vuosiin, mutta Ruotsia innosti järjestämään mittelö ikään kuin esiharjoituksena sen omalle leipurimaajoukkueelle, joka oli valmistautumassa Pariisin
MM-kilpailuihin. PM-kilpailuun osallistuivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, kukin
kolmihenkisin joukkuein. Kilpailutuotteina
olivat ruokaleivät, kahvileivät ja leipätaitotyö. Suomen joukkueessa ruokaleivät leipoi
Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy, kahvileivät
teki Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy, ja
taitotyöstä vastasi Katri Mäkinen, Elonen
Oy Leipomo. Tuomarina toimi Kai Renlund,
Vaasan Oy. Kilpailun voitti Ruotsi, toiseksi
tuli Norja ja Suomi saavutti pronssitilan.
B) Leipätiedotus – Leipätietouden
edistäminen
Leipuriliitto jatkoi vuonna 2011 läheistä
yhteistoimintaa Leipätiedotus ry:n kanssa. Yhteistyö on luontevaa, kun molemmat järjestöt toimivat Helsingin Pasilassa
samassa toimitalossa ja samassa kerroksessa. Sekä liiton toimitusjohtaja että liiton puheenjohtaja (Elonen Oy Leipomon
edustajana) osallistuivat Leipätiedotuksen
hallituksen toimintaan.
Leipuriliiton, Leipätiedotuksen ja jäsenyritysten välisestä työnjaosta on sovittu
seuraavaa:
• Suomen Leipuriliitto: Hoitaa leipomoalan edunvalvonnan sekä edustaa alaa
yhteisissä toimialan liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
• Leipätiedotus: Vahvistaa viestinnällisin
keinoin leipomotuotteiden myönteistä
mielikuvaa.
• Jäsenyritykset: Hoitavat oman brändi- ja
tuoteviestinnän sekä mainonnan.
TOIMINTAVUOSI 2011
Leipätiedotuksen toiminnan rahoittaminen
Leipätiedotuksen toimintaa on vuodesta
2008 lähtien rahoitettu leipomoalan yhteisen nelivuotisen 2009–2012 sopimuksen perusteella. Sopimuksen mukaan Leipätiedotus ry:n jäseniä leipomokentästä
ovat seuraavat yritykset: Suomen Leipuriliitto ry, Fazer Leipomot Oy, Vaasan Oy,
Perheleipurit Oy, Alueelliset Ykkösleipurit
(Antell Leipomot Oy, Linkosuon Leipomo
Oy, Leipomo Rosten Oy, Porin Leipä Oy, Primulan Leipomot Oy), Elonen Oy Leipomo,
Sinuhe Ky.
Leipätiedotuksen jäsenyritysten jäsenmaksut jakaantuivat seuraavalla tavalla:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suomen Leipuriliitto ry: 45 000 euroa
Fazer Leipomot Oy: 30 000 euroa
Vaasan Oy: 30 000 euroa
Perheleipurit Oy: 5 000 euroa
Antell Leipomot Oy: 1 000 euroa
Linkosuon Leipomo Oy: 1 000 euroa
Leipomo Rosten Oy: 1 000 euroa
Porin Leipä Oy: 1 000 euroa
Primulan Leipomot Oy: 1 000 euroa
Elonen Oy Leipomo: 1 000 euroa
Sinuhe Ky: 1 000 euroa
MTK: 5 000 euroa
Edellä mainitun lisäksi alla mainitut 15 leipomoa maksoivat vuonna 2011 vapaaehtoisen 300 euron tukimaksun Leipätiedotus ry:n toiminnan rahoittamista varten:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Jokioisten Leipä Oy
Kotileipomo Siiskonen Oy
Nurmileipä Oy
Oy Ecce-Re Ab
Oy Emil Halme Ab
Oy Lantmännen Unibake Ab Finland
Osuuskauppa Suur-Savon Leipomo
Pielispakari Oy
Pirjon Pakari Ky
Porokylän Leipomo Oy
Putaan Pulla Oy
Pyymäen Leipomo Oy
Timo Kyllinen Oy
Uotilan Leipomo Oy
Uudenmaan Leipä Oy
Leipomoalan nelivuotinen sopimus Leipätiedotuksen toiminnan rahoittamisen
osalta päättyy vuoden 2012 lopussa, kun
sekä Vaasan Oy että Fazer Leipomot ry ovat
irtisanoneet voimassa olevan sopimuksen.
Jauhopölyaltistumisen vähentäminen leipomoissa -koulutus pidettiin kuudella paikkakunnalla. Kuva on Helsingissä pidetystä tilaisuudesta.
Tämän johdosta uudesta tavasta rahoittaa
Leipätiedotuksen toiminta vuodesta 2013
alkaen tulee sopia vuoden 2012 aikana.
Leipätiedotuksen toimintaa
Leipätiedotus jatkoi määrätietoista työtään
suomalaisen leivän ja leipomotuotteiden
myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi
tehden tiivistä yhteistyötä koko leipomoalan kanssa. Yhteistyötä kehitettiin ja vahvistettiin entisestään myös muiden toimijoiden kuten toimittajien, tiedonvälittäjien,
tutkijoiden, virkamiesten sekä Leipätiedotuksen jäsentahojen, muiden vastaavien
yhdistysten ja järjestöjen suuntaan.
Kolmevuotinen maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella toteutettu Haukkaa välillä -hanke päättyi vuoden
2011 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli
helpottaa leipätarjonnan lisäämistä kouluvälipalalla erityisesti yläkouluilla. Hanke
tuotti hyviä tuloksia kaikissa mukana olleissa 19 kunnassa ja niin oppilaat, opettajat kuin ruokapalveluhenkilökunta olivat
siihen erittäin tyytyväisiä. Leivän menekki
kouluilla kasvoi ja oppilaat jaksoivat paremmin iltapäivätunneilla terveellisen välipalan jälkeen.
Vuoden aikana Leipätiedotus sai näkyvyyttä niin painetussa kuin sähköisessä mediassa, erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa sekä omilla nettisivuilla. Leipäviikolla
sidosryhmiä aktivoitiin teemalla "Skarppaa
leivällä", jonka tarkoitus oli olla vastaveto
leivän syöntiä välttäville karppaajille. Ideana oli saada ihmiset ymmärtämään, että
syömällä leipää ihminen pysyy terävänä
eli ”skarppina”. Käytetty skarppaus -ter-
mi herätti kuitenkin eräillä paikkakunnilla sekaannusta, koska näillä alueilla sana
”skarppaus” yhdistettiin jostain syystä sanaan ”karppaus”.
Syksyn aikana leipomoala valmisteli seuraavana vuonna toteutettavaa laajempaa
menekinedistämiskampanjaa. Tämän kampanjan yhtenä tarkoituksena on vaikuttaa
siihen, että leivän suosio kuluttajien keskuudessa nousisi jälleen sille tasolle, jolla
sen kuuluisi olla.
Menekinedistämiskampanjan hankemaksuista vuodelle 2012 oli vuoden päättyessä sovittu seuraavaa:
Suomen Leipuriliitto ry
24 000 euroa
Fazer Leipomot ry ja Vaasan Oy molemmat
18 000 euroa.
Leipomot, joiden liikevaihto on yli 10 milj.
1 500 euroa
Leipomot, joiden liikevaihto on yli 5 milj.
750 euroa
Leipomot, joiden liikevaihto on yli 2 milj.
500 euroa
Leipomot, joiden liikevaihto on yli 1 milj.
300 euroa
Leipomot, joiden liikevaihto on yli 500 tuhatta
150 euroa
Leipomot, joiden liikevaihto on alle 500
tuhatta
75 euroa
Tavoitteena on, että kaikki leipomoalan
yritykset ovat mukana vapaaehtoisesti rahoittamassa kampanjaa edellä mainitun
mukaisesti.
Tavoitteena on, että menekinedistämis-
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
13
TOIMINTAVUOSI 2011
kampanjan kokonaissumma tulee olemaan
150 000 - 180 000 euroa, kun menekinedistämiskampanjassa ovat mukana myös
mm. MTK ja Kauppamyllyjen yhdistys.
vuonna selkeästi tappiollinen. Lue lisää
jäljempänä kohdasta Liiton talous, jossa
käsitellään myös Leipuriliiton perimien jäsenmaksujen ja Leipuriliiton maksamien jäsenmaksujen määrää ja suhdetta.
4) SIJOITUSTOIMINTA JA VARAINHANKINTA
MUUTA TOIMINTAA
Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta päättivät strategiapäivässä syksyllä 2010, että
liiton sijoitustoiminta ja varainhankinta on
syytä nostaa yhdeksi näkyväksi painopistealueeksi Leipuriliiton toiminnassa. Näin
jäsenistölle pystytään selkeämmin havainnollistamaan se, että sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen
mahdollisimman korkealla tasolla myös
tulevaisuudessa palvelee suoraan jäsenistön etua, koska vain siten on käytännössä
mahdollista pitää jäsenmaksut alhaisella
tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat
tulot.
Leipuriliiton varoja on sijoitettu kahdelle
sijoitusyhtiölle. Sijoitustuottojen tulisi olla
vuosittain noin 6 %, jotta liiton varallisuus
ei vähenisi liiton toimintaan vuosittain käytettävistä varoista huolimatta. Vuosi 2011
oli kuitenkin sijoitusmarkkinoilla vaikea,
jonka takia myös liiton toiminta oli viime
Leipuriliitto on usean vuoden ajan kuulunut jäsenenä kolmeen lähinnä käsityövaltaisten leipomoiden ja konditorioiden etuja
ajavaan liittoon, jotka ovat UIB (International Union of Bakers and Bakers-Confectioners), UIPCG (International Union of Confectioners, Pastrycooks and Ice-Cream Makers) ja CEPB (Confederation of National
Bakery and Confectionary Organizations).
Leipuriliitto on myös vuodesta 2003 lähtien
ollut kansainvälisen teollisten leipureiden
liiton AIBI:n jäsen (International Federation
of Plant Bakeries).
Valtuuskunnan puheenjohtaja Anders
Bondén osallistui kolmeen UIB:n, yhteen
CEBP:n ja yhteen UIPCG:n kokoukseen.
Toimitusjohtaja Mika Väyrynen osallistui kahteen AIBI:n kokoukseen ja yhteen
UIB:n kokoukseen. Liiton puheenjohtaja
Jari Elonen ja toimitusjohtaja Mika Väyrynen osallistuivat myös AIBI:n toukokuussa
järjestämään kongressiin.
Kansainvälinen toiminta
Leipomoiden epäsäännölliset työajat -kurssi pidettiin toukokuun alussa Helsingissä.
14
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
Liiton kansainväliseen toimintaan ovat
perinteisesti kuuluneet pohjoismaiseen
yhteistyöhön liittyvät kokoukset eli Nordiska Rådet/Nordic meeting. Suomi järjesti
Nordiska Rådetin kokouksen syyskuussa
Ahvenanmaalla. Kokoukseen osallistuivat edustajat kaikkien Pohjoismaiden Leipuriliitoista Ruotsista, Norjasta, Tanskasta
ja Islannista ja sitä isännöivät Jari Elonen,
Anders Bondén ja Mika Väyrynen. Kokoukseen osallistuneille järjestettiin mielenkiintoinen tutustumiskäynti Ålands Centralsadelsslag ÅCA:n tuotantolaitoksiin ja
biokaasulaitokseen.
Puitesopimukset
Leipuriliitolla on voimassaolevat puitesopimukset asianajotoimisto Krogerus Oy:n,
huoltamoyhtiö ST1:n sekä kenkävalmistaja
Sievi Oy:n kanssa. Uusia puitesopimuksia ei
tehty vuoden aikana.
HALLINNON KOKOUKSET
Leipuriliiton valtuuskunta kokoontui vuoden aikana sääntömääräisiin kahteen kokoukseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen kokoonpano
vuoden päättyessä oli seuraava: puheenjohtaja Jari Elonen, varapuheenjohtaja
TOIMINTAVUOSI 2011
Juha Valkamo, Petri Kujala, Vesa Moisio,
Kari Meltovaara, Timo Kyllinen, Jukka Hämäläinen, Pertti Vilén ja Tarja Ikonen. Valtuuskunnan ja hallituksen yhteisenä työvaliokuntana toimi puheenjohtajisto, jonka vuoden lopussa muodostivat Anders
Bondén, Jari Elonen, Juha Valkamo, Heikki
Räinä ja Mika Väyrynen. Puheenjohtajisto
kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa.
TILINTARKASTAJAT
Varsinaisena tilintarkastajana toimi Sauli
Salmi KHT ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
LIITON TOIMISTO
Liiton henkilöstön muodostivat Mika Väyrynen toimitusjohtajana, Elina Matikainen Leipurin toimituspäällikkönä sekä Eva
Heikkinen hoitaen toimistosihteerin tehtäviä sekä liiton kiinteistöasioita. Liitto toimii
omissa tiloissa Helsingissä, osoitteessa Pasilankatu 2. Samassa elintarvikeyhteisössä
toimivat mm. Elintarviketeollisuusliitto ry ja
Leipätiedotus ry.
LIITON TALOUS
Leipuriliiton maksuvalmius pysyi hyvänä,
vaikka vuosi oli selkeästi tappiollinen. Taseen loppusumma vuoden 2011 lopussa oli
6 064 463,35 euroa (6 289 582,54 vuonna 2010). Oman pääoman osuus taseen
loppusummasta vuoden 2011 lopussa oli
edelleen n. 99 %. Liitolla ei ollut korollista
velkaa. Taseessa olevat vieraan pääoman
erät muodostuvat siirtoveloista, joihin sisältyvät mm. lomapalkkajaksotukset.
Leipuriliiton julkisesti noteerattu sijoitusomaisuus on kahden pankkiiriliikkeen
hoidossa. Vuoden 2011 lopussa tämän
sijoitusomaisuuden painotukset jakaantuivat markkina-arvoilla laskettuna seuraavasti: osakemarkkinat 17 %, korkomarkkinat noin 79 % ja käteisvarat salkussa
n. 4 %. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä
sijoitusomaisuuteen tehtiin aikaisemmin
kirjattuun arvonalentumiseen kohdistuvaa
arvonpalautusta 31 786,12 euroa ja uutta
arvonalentumista 97 889,08 euroa. Sijoitukset arvostetaan korkeintaan hankintaarvoonsa. Julkisesti noteeratun sijoitusomaisuuden markkina-arvo 31.12.2011
oli 4 737 338,08 euroa, hankinta-arvo
4 777 504,68 euroa ja kirjanpitoarvo
4 668 446,09 euroa.
Aimo Jussila (vas.) ja Ray Blomqvist pitivät Leipuriliiton jäsenille kolme koulutustilaisuutta
aiheesta suunnittelu, seuranta ja sisäinen laskenta.
Sijoitustoiminnan tuottoja kertyi koroista 75 593,10 euroa, tehdyistä kaupoista
voittoja 165 359,38 euroa, vuokratuottoja 62 951,39 euroa sekä osinkotuottoja 23 676,96 euroa. Tappiota kirjautui
79 838,74 euroa. Vuoden 2011 aikana ei
sijoitusasuntoihin tehty merkittäviä korjauksia.
Toiminnallinen tulos osoitti vuoden lopussa 217 586,70 euron alijäämää. Vuodelle 2011 oli budjetoitu 1 570 euron
ylijäämä. Poistojen jälkeen alijäämä oli
233 609,69 euroa. Tuottoja oli budjetoitu 847 000 euroa ja toteutuneet tuotot
tuloslaskelmassa olivat 795 000 euroa.
Budjetoidut kulut olivat 836 000 euroa ja
toteutuneet kulut tuloslaskelmassa olivat
1 029 000 euroa. Jäsenmaksutuotot olivat
147 671 euroa, kun budjetoitu oli 152 000
euroa.
Leipuriliitto keräsi jäsenistöltään jäsenmaksuja 147 671 euroa. Liitto maksoi jäsen- ja muita yhteistoimintamaksuja
yhteensä 149 241,20 euroa. Näistä suurimmat erät olivat Elintarviketeollisuusliitto ry:n elinkeinopoliittinen jäsenmaksu
41 200 euroa sekä erillinen Elintarviketeollisuusliitto ry:lle maksettava yhteistoimintamaksu 50 419 euroa, Leipätiedotus ry:n jäsen- ja yhteistoimintamaksu 45 000 euroa
sekä neljälle kansainväliselle oman alamme järjestölle maksettavat jäsenmaksut
yhteensä 9 120 euroa. Näin ollen voidaan
todeta, että jäsenistöltä kerätyt jäsenmaksutulot käytetään kokonaan eri järjestöille
maksettaviin jäsen- ja yhteistoimintamaksuihin.
Edellä mainittu osoittaa, että Leipuriliiton vuosittainen toiminta (Leipuriliiton
sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) perustuu siis olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saatuihin tuloihin. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen
pitäminen mahdollisimman hyvällä tasolla
myös tulevaisuudessa on tavoite, johon pyritään. Sijoitustoiminnasta saatavilla tuloilla
on mahdollista pitää jäsenmaksut nykyisellä alhaisella tasolla ja turvata kassavirta sekä hyvä maksuvalmius.
VAINAJAT
Sirkku Uotila, Pälkäne,
Esa Lassi, Kokkola
Mikko Väyrynen, Espoo
LOPUKSI
Hallitus on laatinut leipomoalan ja toimintaympäristön tapahtumista laajemman
vuosikatsauksen tilastotietoineen, mikä
julkaistaan tämän katsauksen lisäksi ja annetaan jäsenistölle tiedoksi.
Hallitus esittää tilikauden tuloksen jättämistä voitto-/tappiovarojen tilille.
Helsingissä 14. päivänä helmikuuta
2012
SUOMEN LEIPURILIITTO RY
Jari Elonen pj, Juha Valkamo vpj, Petri Kujala, Kari Meltovaara, Juri Jolkkonen, Heikki
Jortikka, Raimo Liedes, Timo Kyllinen, Jukka Hämäläinen ja Mika Väyrynen
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
15
VUOSIKATSAUS 2011
Vuosikatsaus 2011
Suomen talous yleisesti
Suomen talouden kasvu hidastui vuoden
2011 aikana. Suomen talouden näkymät
ovat muutoinkin heikentyneet kansainvälisen finanssikriisin pahenemisen myötä.
Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytyvä epävarmuus rahoitusjärjestelmän
tilasta etenkin Euroopassa ovat vaimentaneet Suomen viennin näkymiä. Epävarmuuden lisääntyminen uhkaa samanaikaisesti heikentää myös kotimaista investointi- ja kulutuskysyntää. Rahoituslaitosten
tila on Suomessa kuitenkin parempi kuin
monissa muissa Euroopan maissa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikeuttaa
silti myös Suomessa toimivien rahoituslaitosten varainhankintaa. Kansainvälisen talouden näkymien heikkenemisen taustalla
on muutama vuosi sitten alkaneen finanssikriisin ja sitä edeltäneen nousukauden
jättämä perintö.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011
bruttokansantuotteen eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo
kasvoi 2,9 %, ollen viime vuonna 192 miljardia euroa.
Tullihallituksen mukaan viennin arvo
vuonna 2011 oli 56,6 miljardia euroa eli
kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Tuonti puolestaan kasvoi 16 prosenttia, ja kohosi miltei 60,2 miljardiin euroon. Tuonti nousi jo lähelle taantumaa
edeltänyttä tasoa. Viennin arvo on sen
sijaan yhä selvästi pienempi kuin vuosina
2006-2008.
Suomen ulkomaankauppa jäi siten
vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Kauppatase, tavaraviennin arvo
miinus tavaratuonnin arvo, kääntyi negatiiviseksi kahdenkymmenen positiivisen
vuoden jälkeen. Kauppataseen alijäämää
kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin
vuosina 1974 ja -75. Vielä vuonna 2010
kauppatase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kauppataseen ylijäämä oli vuosina
1991 – 2010 yhteensä 134 miljardia euroa,
keskimäärin 6,7 miljardia euroa vuodessa.
16
SM-konditoriasarjan voittajan eli Vuoden Kondiittorin Veli-Matti Ahvenharjun kakku oli
nimeltään Caramelli.
Ruotsi säilytti asemansa suurimpana
vientimaana selvästi ennen Saksaa. Viennin arvo Ruotsiin oli 6,7 mrd. euroa ja
osuus kokonaisviennistä 11,9 %, lisäystä
12 %. Toiseksi suurin vientimaa oli Saksa
9,9 %:n osuudella, lisäystä 7 %. Venäjä piti edellisen vuoden kolmossijansa 9,4 %:n
osuudella kokonaisviennistä, lisäystä 13 %.
Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko
tuonnista. Venäjä oli siten edelleen Suomen suurin tuontimaa, jonka kaupan arvo
oli 11,2 mrd. euroa ja osuus kokonaistuonnista 18,7 %, lisäystä 22 %. Toiseksi suurin tuontimaa oli Saksa 12,4 %:n osuudella, lisäystä 9 % ja kolmantena Ruotsi 10
%:n osuudella, lisäystä 15 %.
EU:n osuus Suomen viennistä kokonaisuudessaan nousi edellisen vuoden 54,3
prosentista 55,6 prosenttiin EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin heikon
kehityksen vuoksi. Tuonnissa ulkokaupan
arvo kasvoi selvästi EU-kauppaa enemmän, ja EU:n osuus Suomen koko tuonnista putosi 55 prosentista ennätyksellisen
alas, 52,4 prosenttiin. EU:n tuontiosuus ei
ole ollut yhtä alhaalla kertaakaan Suomen
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
EU-jäsenyyden aikana. Viennin suuria kasvumaita olivat Iso-Britannia ja Alankomaat,
tuonnissa Venäjän lisäksi Yhdysvallat, Norja
ja Kiina.
Suomesta vietiin elintarvikkeita MTT:n
mukaan vuonna 2011 ennätyksellisesti 1,6
miljardin euron arvosta. Kasvua edelliseen
vuoteen oli peräti 20 %. Selvintä nousu
oli meijerituotteiden ja viljan viennissä.
Kasvun taustalla oli Venäjän markkinoiden
elpyminen. Nousun tärkein syy olikin Venäjän markkinoiden hyvä veto. Tällä hetkellä
Venäjä on suomalaisen elintarvikeviennin
selkein pääkohde noin 26 %:n osuudella,
toisena on Ruotsi 16 %:n ja kolmantena
Viro 9 %:n osuudella. Suomen elintarvikeviennistä yli puolet suuntautuu naapurimaihin. Elintarvikeviennin merkittävin
tuoteryhmä ovat meijerituotteet. Vuonna
2011 voita vietiin 99 miljoonan euron ja
juustoa 175 miljoonan euron arvosta. Näiden osuus elintarvikkeiden kokonaisviennistä oli 17 %. Toinen merkittävä tuoteryhmä on viljat, joiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna 2011 yltäen 206 miljoonaan
euroon. Vehnää ja ohraa vietiin ennätysmäärät, kun viljan maailmanmarkkinahin-
VUOSIKATSAUS 2011
nat nousivat. Suomen muita tärkeitä vientituotteita olivat sokeriteollisuuden tuotteet,
sianliha ja alkoholijuomat.
Vaikka elintarvikevienti olikin ennätyksellisen suurta, niin tuonnin arvo nousi kuitenkin edelleen nopeammin. Vuonna 2011
elintarvikkeita tuotiin Suomeen 4,3 miljardin euron arvosta, mikä on yli 350 miljoonaa euroa edellisvuoden tuontia enemmän. Etenkin kalan, lihan ja juuston tuonti
nousi selvästi edellisvuodesta. Elintarvikekaupan alijäämä kasvoi siten edelleen lähes
90 miljoonalla eurolla yltäen jo 2,7 miljardiin euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden
aikana. Elintarvikekaupan alijäämäisyys on
perinteisesti selittynyt hedelmien, vihannesten, raakakahvin, alkoholijuomien ja
tupakan tuonnin suurella määrällä. Viime
aikoina tuonti on kasvanut rajusti myös
niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista
tuotantoa kuten maitotuotteissa, lihassa
ja kalassa. Kolme neljäsosaa suomalaisten
syömästä ruuasta on kuitenkin edelleen
kotimaista alkuperää. Valtaosa eli yli 70
% Suomen elintarviketuonnista on peräisin EU-alueelta. Suurimmat osuudet ovat
Saksalla, Hollannilla ja Ruotsilla. EU:n ulkopuolisten maiden osuus on vajaat 29 %.
enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 16 % enemmän. Yritysten kiinteät
investoinnit kotimaahan kääntyivät viime
vuonna kasvuun, nimellisesti 8,2 %. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema
oli 5,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun
ylijäämä edellisenä vuonna oli 9,3 miljardia euroa.
Inflaatio
Kotitalouksien tulot ja menot
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan
vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio eli
kuluttajahintojen muutos oli noin 3,4 %.
Inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin lähinnä polttonesteiden hinnannousun
taittumisesta johtuen. Joulukuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen.
Marraskuussa inflaatio oli 3,4 %. Kuluttajahintaindeksin joulukuun 2011 pisteluku
oli 104,4, kun vuoden 2010 joulukuun pisteluku oli 101,4. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat -ryhmässä oli nousua 103
pisteestä 108,4 pisteeseen.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
kasvoi edelleen vuonna 2011, aivan kuten tapahtui vuonna 2010. Kotitalouksien
käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti
4,4 % ja reaalisesti 1,4 %. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 4,7 % ja
sosiaalietuudet 2,9 %. Palkkatuloja lisäsi
keskipalkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 7,4 %.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 6,6 %. Koska kulutusmenot kasvoivat
enemmän kuin käytettävissä oleva tulo,
säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 %:iin.
Kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan olleen viime vuoden lopussa 114,4
%. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon
mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Velkoihin luetaan nyt myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista.
Yritysten liikevoitto
Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja
kuvaava toimintaylijäämä eli liikevoitto
kasvoi nimellisesti viime vuonna 15 %,
mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi
kuin huippuvuonna 2007. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 5,5 %. Yritysten yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja
yritykset maksoivat viime vuonna 14 %
SM-kahvileipäsarjan voittaja Katri Mäkinen leipoi Tropiikin henkäys -viinerin ja sai myös
Vuoden Leipurin tittelin.
Suomen väkiluku
Suomen väkiluku oli tilastokeskuksen en-
nakkotietojen mukaan vuoden 2011 lopussa 5 401 267 henkilöä, joista miehiä
oli 2 652 534 ja naisia 2 748 733. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana
25 991 henkilöllä, mikä on 2 142 enemmän kuin vuonna 2010 ja eniten vuoden
1991 jälkeen. Viidentenä vuonna peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua
kasvattava tekijä.
Suomen valtionvelan määrä oli vuoden
2011 lopussa ennakkotietojen mukaan
79,7 mrd. euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 75,2 mrd. euroa. Valtiovelan määrä kasvoi noin 6,1 %. Jokaista suomalaista
rasittaa noin 14 755 euron suuruinen velka, jonka valtio on siis puolestamme ottanut.
Pörssi ja euron arvo
Pörssivuoden 2011 alku jatkoi jo vuoden
2010 loppupuolella alkanutta nousua
maailmantalouden piristyneiden näkymien
ja analyytikoiden optimististen lausuntojen
voimalla. Pysähdys ja kurssien lasku alkoi
kuitenkin jo toukokuussa ja lasku jatkui aina elokuun alkuun asti. Sen jälkeen kurssit sahailivat eurokriisin vaiheita mukaillen
vuoden loppuun asti 5000 ja 6000 pisteen
välillä.
Vuoden korkein indeksin pisteluku kirjattiin 9.2.2011, jolloin se oli 7 912,33.
Vuoden alin pisteluku kirjattiin 4.10.2011,
jolloin se oli 5 020,54. Vuoden 2011 päättyessä oli pisteluku 5 355,06, kun se vuoden 2010 päättyessä oli 7 661,90. Näin ol-
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
17
VUOSIKATSAUS 2011
len OMXH indeksi heikkeni vuoden 2011
aikana n. 30 %.
Vertailuna todettakoon, että vuoden
2007 aikana Helsingin pörssin yleisindeksin
korkein lukema oli marraskuussa, jolloin se
oli 12 656,77 pistettä ja koko vuoden nousu tuolloin 20,5 %. Sen sijaan vuosi 2008
oli yksi kaikkien aikojen huonoimmista ja
indeksin pisteluku laski vuoden aikana
53,4 %, ja alin indeksiluku oli marraskuussa 5 047,69.
Euron arvo aleni Yhdysvaltain dollariin
nähden. Vuoden 2011 lopussa euron arvo
dollariin nähden oli 1,2939 euroa, mikä on
n. 2,6 % alempi kuin vuoden 2010 lopussa, jolloin sen arvo oli 1,327 euroa. Vuoden
2011 lopussa yhdellä eurolla sai siis 1,29
USA:n dollaria. Vuonna 2011 euron dollarikurssi kävi korkeimmillaan toukokuun 4.
päivänä, jolloin yhdellä eurolla sai 1,4882
dollaria.
Konkurssit Suomessa
Vuoden 2011 aikana pantiin vireille 2 944
konkurssia, mikä on 2,8 % enemmän kuin
edellisenä vuonna. Henkilökunnan määrä
kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä
oli 13 267, mikä on noin 3,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkasteltaessa
vireille pantuja konkursseja neljännesvuosittain havaitaan, että vuoden 2011 aikana
konkurssien määrä kasvoi kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoteen 2010
verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä
SM-ruokaleipäsarjan voittajan ja Vuoden Leipurin Timo Kyllisen leivän nimi oli Ruiskukkanen.
18
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
määrä väheni edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä konkurssien määrä kasvoi 8,7 % ja
toisella neljänneksellä 4,5 %. Kolmannella neljänneksellä kasvua tapahtui 3,8 % ja
viimeisellä neljänneksellä konkurssit vähenivät 6,3 %.
Työmarkkinat ja työllisyys
Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan
vuoden 2011 loka–joulukuussa 3,0 %
edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Nimellisansiot kohosivat yksityisellä sektorilla 3,2 %, valtiolla 2,6 % ja
kunnilla 2,5 %. Reaaliansiot sen sijaan laskivat 0,3 % edellisen vuoden neljänteen
neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.
Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen
mukaan vuoden 2011 loka–joulukuussa
2,9 % edellisen vuoden loka–joulukuuhun
verrattuna. Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.
Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna
oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 %.
Työllisyysaste oli 68,6 %, mikä on 0,8
prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna
2010. Miesten työllisyysaste oli edellisen
vuoden tasoa, 69,8 %, nousua edellisestä vuodesta 1,1 %. Naisten työllisyysaste
nousi puoli prosenttiyksikköä, ollen nyt
67,4 %.
Työllisiä oli vuonna 2011 keskimäärin
2 474 000. Työllisten määrä kasvoi 26 000
hengellä. Työllisten määrä oli kuitenkin
edelleen pienempi kuin vuonna 2008. Työllisyys parani vuonna 2011 kaikkina vuosineljänneksinä vuoteen 2010 verrattuna.
Palkansaajia oli 2 143 000 henkeä vuonna 2011, mikä oli 23 000 enemmän kuin
edellisvuonna.
Yrittäjien määrä kasvoi hieman vuonna
2011. Vuonna 2011 yrittäjiä oli 331 000
(edellisenä vuonna 328 000) ja yrittäjäperheenjäseniä 12 000. Kaikkien yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 13,4
prosenttia eli samalla tasolla kuin vuosina
2010 ja 2009.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen
VUOSIKATSAUS 2011
Perinteinen pipareiden paisto toteutettiin sidosryhmille joulun alla. Siihen osallistuivat mm. toimittaja Rolf Streng Yleisradiosta (oik.) sekä
vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta.
vuosikeskiarvo oli 7,8 %, kun se vuonna
2010 oli 8,4 %.
Vuonna 2011 työttömiä oli keskimäärin
209 000 henkeä, mikä oli 16 000 henkeä
vähemmän kuin edellisvuonna. Miehiä oli
työttömänä 117 000 ja naisia 91 000. Vuoteen 2010 verrattuna työttömiä miehiä oli
9 000 ja naisia 7 000 vähemmän. Työttömien määrä väheni jokaisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vuosineljänneksiin.
Työttömyysaste oli keskimäärin 7,8 %,
kun vuonna 2010 se oli 8,4 %. Miesten
työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla. Miesten työttömyysaste oli 8,4 % eli 0,7 % pienempi
kuin vuonna 2012. Naisten työttömyysaste pieneni 0,5 prosenttiyksikköä 7,1 prosenttiin.
Vuonna 2011 nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus
työvoimasta oli 20,1 %. Nuorten työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Muissa ikäryhmissä työttömyysasteet laskivat vain hieman. Noin kolmasosa kaikista työttömistä
oli alle 25-vuotiaita. 15–24-vuotiaita oli
työttömänä 65 000 henkeä.
Vuonna 2011 työttömien lisäksi oli
103 000 työvoiman ulkopuolella olevaa
piilotyöttömäksi kutsuttua henkilöä, jotka
olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan
työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Näitä piilotyöttömiä oli lähes saman
verran kuin vuotta aiemmin. Eniten piilotyöttömiä oli 15–24-vuotiaiden (33 000)
ja 55–64-vuotiaiden (26 000) ikäryhmissä.
Työttömiä ja piilotyöttömiä oli yhteensä
312 000 henkeä vuonna 2011.
Työtaisteluja Suomessa
vuonna 2011
Tilastokeskuksen työtaistelutilaston mukaan Suomessa käytiin 163 työtaistelua
vuonna 2011. Työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli
191 kappaletta. Työtaistelujen määrä oli
kolmanneksi suurin 2000-luvulla vuoden
2005 ja 2010 jälkeen. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli
noin 59 000. Vuonna 2010 työtaisteluihin
osallistuneiden työntekijöiden lukumää-
rä oli noin 137 000, joten työtaisteluihin
osallistuneiden työntekijöiden määrä oli yli
puolet pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Menetettyjä työpäiviä oli noin 128
000. Myös työpäivämenetykset vähenivät
enemmän kuin puolella edellisestä vuodesta.
Vuonna 2011 suurimmat työtaistelut
liittyivät liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin. Alkuvuoden merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa, jossa
paperiteollisuuden toimihenkilöt järjestivät
lakkoja sen jälkeen kun vanhat työehtosopimukset umpeutuivat huhtikuussa. Elintarviketeollisuudessa ei juurikaan lakkoiltu
muutamia yksittäisiä yrityskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Viljasato
Tiken satotilaston mukaan vuonna 2011
viljan kokonaissato oli noin 3,7 miljardia
kiloa. Viljan kokonaissato kasvoi edellisestä vuodesta vajaan neljänneksen (23 %) ja
oli noin 680 miljoonaa kiloa suurempi kuin
vuonna 2010.
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
19
VUOSIKATSAUS 2011
Leipäviljaa, vehnää ja ruista, korjattiin
yhteensä 1 053,2 miljoonaa kiloa, kun
vuonna 2010 niitä korjattiin 792,9 miljoonaa kiloa. Leipäviljaa korjattiin siis 33 % ja
260,3 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kaikkien viljalajien viljelypinta-alat ja
hehtaarisadot kasvoivat vuonna 2011.
Eniten kasvoi vehnän tuotanto, jonka
viljelypinta-ala oli viidenneksen edellisvuotta suurempi. Kevätvehnän viljelyala
kasvoi noin 13 % ja hehtaarisato 11 %,
mikä tuotti suuren 801,4 miljoonan kilon
sadon. Syysvehnän viljelyalan kasvu oli todella huomattava (77 %). Siitä ja korkeista
hehtaarisadoista johtuen syysvehnän tuotanto lähes kaksinkertaistui 173,4 miljoonaan kiloon. Tästä seurasi kokonaisuudessaan kaikkien aikojen suurin vehnäsato,
joka oli noin 975 miljoonan kiloa (kasvua
edellisestä vuodesta 35 %). Kevät- ja syysvehnän määrän ja laadun perusteella voi
todeta, että kasvukausi 2011 oli erityisen
hyvä leipäviljan viljelylle.
Vehnäsadosta noin 756 miljoonaa kiloa
täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Vehnien leipäviljakelpoinen sato ei ole ollut
yhtä suuri yli vuosikymmeneen. Vertailuna todettakoon, että vuoden 2009 yli 880
miljoonan kilon vehnäsadosta vain 242
miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Kevätvehnästä leipäviljakelpoista oli ennätykselliset 79 % täyttäen
valkuaispitoisuuden, hehtolitrapainon ja
sakoluvun laatuvaatimukset. Eniten kevätvehnää tuotettiin Varsinais-Suomessa ja
Uudellamaalla, joiden leipäviljakelpoisen
sadon osuudet olivat 78 ja 98 prosenttia.
Syysvehnän sadosta kaikkiaan 71 % oli leipäviljakelpoista.
Ruissato oli 78,4 miljoonaa kiloa, eli
14 % ja 9,9 miljoonaa kiloa suurempi kuin
vuonna 2010. Ruissato oli kolmea edellisvuotta suurempi. Rukiin viljelyala oli 26,9
tuhatta hehtaaria, kun edellisenä vuotena
se oli 25,2 tuhatta hehtaaria. Ruissadosta
83 % eli 65 miljoonaa kiloa täytti leipäviljan laatuvaatimukset, kun esimerkiksi vuoden 2009 sadosta vain noin puolet täytti leipäviljan laatuvaatimukset ja vuoden
2008 sadosta vain noin neljännes.
Rukiin osalta satomäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen rukiin osuuteen ruisleivässä. Noin 100 miljoonan ruiskilon vuosikulutuksesta viime vuoden sato kattaa siten
yli kaksi kolmasosaa ja tuontirukiin varaan
jää noin yksi kolmasosa. Ruis on ainoa viljamme, joka ei keskimääräisesti kata koti-
20
maista vuosikulutusta. EU-jäsenyyden aikana vuosituotanto on ollut keskimäärin noin
64 miljoonaa kiloa. Vuosien välillä on ollut
suurta vaihtelua, mutta rukiin osalta emme
ole olleet omavaraisia moneen vuoteen.
Hinta- ja kustannuskehitys
leipomoalalla
Ruispalaleivissä, joka on myyntimäärältään suurin tuoteryhmä, hinta nousi 3,75
eurosta 3,81 euroon eli 1,6 % (joulukuu
2010-joulukuu 2011). Palaleipien kilohinnan nousun osalta on kuitenkin syytä huomioida myös se, että marraskuussa 2003
palaleivän kilohinta oli 3,86 euroa, joten
joulukuussa 2011 palaleivän kilohinta oli
1,3 % alempi kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin.
Sekahiivaleivän hinta nousi 4,07 eurosta
4,26 euroon (4,7 %). Sämpylän kilohinta
nousi 5,03 eurosta 5,26 euroon (4,6 %).
Pullapitkon kilohinta nousi 6,58 eurosta
6,79 euroon (3,2 %).
Leipomotuotteiden kotimaan
toimitukset ja leipomojauhojen
kotimaan myynti
Elintarviketeollisuusliitto ry:n Selma-tilaston mukaan vuonna 2011 Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän (tumma ruokaleipä, vaalea ruokaleipä, ruokaisat tuotteet, kahvileivät) kulutus laski volyymissä
noin neljä prosenttia, tuoteryhmän arvon
kasvaessa 2,9 % (SELMA, tuoreet leipomotuotteet, arvo ja volyymi, 2011). Tuoreiden
leipomotuotteiden toimitukset päivittäistavarakaupalle olivat noin 150 miljoonaa kiloa ja toimitusten arvo noin 430 miljoonaa
euroa. Tuoteryhmän arvonnousu osoittaa,
että leipomoala on pystynyt siirtämään kohonneita energia- ja raaka-ainekustannuksia tuotteiden hintoihin.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n tilastojen
mukaan tumman ruokaleivän kulutus on
ollut laskussa vuodesta 2008 ja vaalean
ruokaleivän vuodesta 2009 alkaen. Selmatilaston mukaan kilomääräinen kulutus
näissä tuoteryhmissä väheni myös vuonna 2011. Tumman ruokaleivän kulutus
laski volyymissä 5,5 %, tuoteryhmä arvon
kasvaessa kuitenkin 0,6 %. Vaalean ruokaleivän kulutus laski volyymissä 6,2 % ja
arvossa laskua oli 0,5 %. Ruokaisat tuotteet (mm. täytetyt leivät, pikkusyötävät) ja
kahvileivät (ml. konditoriatuotteet) ovat
Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän
kasvavin tuoteryhmä. Niiden kulutus kasvoi
volyymissä 11 % edelliseen vuoteen verrattuna, arvossa kasvua oli 26 %. Näiden
tuoteryhmien yhteenlaskettu osuus koko
Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän
myynnistä oli vuonna 2011 noin 30 prosenttia, tumman ja vaalean leivän ollessa
yhteensä 70 %.
Olennaista Selma-tilaston osalta on kuitenkin huomioida, että tilastossa on mukana vain 13 suurinta suomalaista leipomoa
ja niiden päivittäistavarakauppaan toimittamat pakatut leipomotuotteet. Suomessa
oli viime vuoden lopussa Tilastokeskuksen
tilastojen mukaan yhteensä 707 leipomoa.
Suurin osa suomalaisista leipomoista siis ei
Leipomoalan Suomen mestareiden työnantajayrityksille jaettiin seinäplaketit joulukuussa.
Ne ottivat vastaan vasemmalta lukien Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy, Satu Nygård, Helsingin Palvelualojen oppilaitos ja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo.
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
VUOSIKATSAUS 2011
Leipuripäivien juhlaillallisen jälkiruoaksi nautittiin perinteiseen
tapaan alueen leipomoiden valmistamia kakkuja.
ole mukana Selma-tilastossa. Tilastossa
mukana olevien leipomoiden markkinaosuuden arvioidaan olevan päivittäistavarakaupan leipomotuotteiden myynnistä 75-80%.
Olennaista on huomioida myös se, että
Selma-tilastossa eivät ole lainkaan mukana suomalaisten leipomoiden suurkeittiöihin (horeca) toimittamat tuotteet. Siinä
ei myöskään näy päivittäistavarakaupan
sisällä toimivien jauho- ja/tai paistopisteleipomoiden myynti, ei myöskään Selmatilastossa mukana olevien leipomoiden
osalta. Leipomoyrityksiltä saadun palautteen mukaan varsinkin jauholeipomoiden
määrä ja samalla jauholeipomoiden tuotteiden myynti on viime vuosien aikana
kasvanut merkittävästi. Jauholeipomoilla
tarkoitetaan päivittäistavarakaupan sisällä
toimivaa leipomoa, jossa tuotteita valmistetaan alusta alkaen ns. kädet jauhoissa.
Paistopisteleipomolla tarkoitetaan leipomoa, joissa paistetaan lähinnä pakastettuja
tai esipaistettuja leipomotuotteita.
Edellä mainitut seikat huomioiden on
äärimmäisen vaikeaa arvioida sitä, miten
leipomotuotteiden kulutus on todellisuudessa Suomessa muuttunut, kun tilastointi
on niin vajavaista. Tätä arviointia ei helpota myöskään se, että leipomotuotteiden
tuonnin Suomeen tiedetään selkeästi lisääntyneen. Samoin arviointia ei helpota
se, että lähiruuan suosion kasvu on saattanut lisätä pienempien leipomoiden tuotteiden myyntiä. Eli todellisuudessa on lähes
mahdotonta sanoa, onko leivän kulutus
Suomessa vähentynyt vai lisääntynyt.
Kauppamyllyjen Yhdistys ry tilastoi leipomojauhojen kotimaan myynnin, jonka
Suomen tuotepöytä Pohjoismaiden leipureiden joukkuekilpailussa
Tukholmassa. Vasemmalla Timo Kyllisen ruokaleivät, keskellä Katri
Mäkisen taitotyö ja oikealla Jari Viljamaan kahvileivät.
perusteella voidaan tehdä myös joitakin arvioita leipomovalmisteiden kulutuksen kehityksestä. Tilaston mukaan vuonna 2011
vehnäjauhoja toimitettiin 125,5 miljoonaa kiloa, mikä oli 4,6 % vähemmän kuin
vuonna 2010. Tuolloin vehnäjauhoja toimitettiin 131,5 miljoonaa kiloa, mikä oli 3,8
% vähemmän kuin vuonna 2009 (136,7
miljoonaa kiloa). Lisäksi on syytä huomioida, että vehnäjauhojen toimitukset vähenivät merkittävästi jo vuonna 2009, jolloin
vähennystä vuoteen 2008 oli 6,7 %. Eli
vertailuna todettakoon, että vuonna 2008
vehnäjauhoja toimitettiin 146,5 miljoonaa
kiloa, kun niitä vuonna 2011 toimitettiin
125,5 miljoonaa kiloa. Ko. tilaston perusteella voidaan todeta, että Kauppamyllyjen
yhdistyksen jäsenten vehnäjauhojen kotimaan toimitukset ovat vähentyneet varsin
merkittävästi viime vuosien aikana. Tämän
osalta on kuitenkin tärkeää huomioida se,
että ulkomaisen vehnäjauhon tuonnin tiedetään viime vuosina selkeästi lisääntyneet
Suomen lähialueilta Suomeen. Samoin
myös leipomotuotteiden tuonnin lisääntymisellä on ollut suora vähentävä vaikutus
kotimaan jauhotoimitusten määrään.
Kauppamyllyjen yhdistyksen tilaston
mukaan vuonna 2011 ruisjauhojen toimitukset olivat 70,7 miljoonaa kiloa, laskua
edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,3 %.
Vuonna 2010 ruisjauhojen toimitukset olivat 71,6 miljoonaa kiloa, laskua tuolloin
vuoteen 2009 verrattuna oli 0,4 %. Vertailuna todettakoon, että vuonna 2007 ruisjauhoja toimitettiin 75,4 miljoonaa kiloa.
Edellä mainittujen tilastojen puutteellisuus osoittaa hyvin myös sen, että elintarvikealalle tulisi saada yhtenäinen ku-
luttajatietoon perustuva markkinaseurantajärjestelmä, jonka perusteella saataisiin
yksityiskohtaisempaa tietoa markkinoiden
kehittymisestä.
Työehtosopimukset ja
ansiokehitys leipomoalalla
Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen
Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä
keväällä 2010 solmitun nelivuotisen työehtosopimuksen mukaan palkankorotukset määräytyivät vuonna 2011 neljän
teollisuusliiton työehtosopimusten (teknologiateollisuuden työntekijät, kemianteollisuuden työntekijät, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijät, ja tekstiili- ja vaatetusalan työntekijät) palkkaratkaisujen
mukaisesti. Samoin ETL:n ja Ammattiliitto
Pro:n (toimihenkilöt) välillä solmitun työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset
toteutettiin keväällä 2011 edellä mainitun
periaatteen mukaisesti.
Palkankorotusten lopullisesta tasosta
päätti kuitenkin sekä työntekijöiden että
toimihenkilöiden osalta kolmihenkinen
välityslautakunta, jonka puheenjohtajana
toimi valtakunnansovittelija. Välityslautakunnassa oli valtakunnansovittelijan lisäksi
yksi edustaja työnantaja- ja työntekijä/toimihenkilöpuolelta. Asia siirtyi kolmihenkisen välityslautakunnan ratkaistavaksi, kun
neuvotteluosapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen 31.3.2011 mennessä yleiskorotuksen laskentatavasta. Välityslautakunta joutui äänestämään molemmissa
tapauksissa ratkaisusta, joten käytännössä
palkankorotusten tasosta päätti yksipuolisesti valtakunnansovittelija. Työntekijöiden
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
21
VUOSIKATSAUS 2011
Suomen mestaruuskilpailujen konditoriasarjan finaalissa taistelivat oikealta lukien Mika
Parviainen, Riitta Tyni, Reijo Heinonen, jonka taakse jää Miia Mikkilä, sitten Johanna Uusitalo ja Veli-Matti Ahvenharju.
osalta yleiskorotus oli 1,24 %. Toimihenkilöiden osalta yleiskorotus oli 1,37 %.
Lisäksi 1.10.2011 leipomotyöntekijöiden
palkkoihin tehtiin 0,3 %:n suuruinen yleiskorotus.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Auto- ja
Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen mukaisesti
korotettiin 1.5.2011 elintarvikealan automiesten osalta sekä henkilökohtaisia palkkoja että taulukkopalkkoja ensin 1,6 %,
22
minkä jälkeen sanottuja palkkoja korotettiin vielä 21 eurolla.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n työvaliokunnan päätöksen mukaisesti ETL ei
tehnyt ylempiä toimihenkilöitä edustavan
YTN:n kanssa yleissitovia sopimuksia. ETL
päätti kuitenkin suosittaa jäsenyrityksilleen, että ylemmille toimihenkilöille annetaan 1.4.2011 lukien 1,37 % yleiskorotus
ja lisäksi 0,4 % suuruinen paikallinen erä
jaettavaksi yrityksissä. ETL:n käsityksen
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
mukaan yritykset toteuttivat palkankorotukset suosituksen mukaisesti. ETL ei ole
solminut sopimuksia YTN:n kanssa, koska yritykset haluavat noudattaa itsenäistä
palkkapolitiikkaa ylempien toimihenkilöiden kanssa.
Valtakunnalliset työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat ns. raamiratkaisun
lokakuussa 2011. Liittojen tehtäväksi tuli
solmia raamiratkaisun mukaiset työehtosopimukset 25.11.2011 mennessä. ETL solmi
aikarajaan mennessä työehtosopimukset
Ammattiliitto Pron, Meijerialan Ammattilaiset MVL:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanssa. Sopimukset olivat
kestoltaan 25 kuukautta ja tulivat voimaan
1.4.2012. ETL ei saanut aikaiseksi raamisopimusta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto
SEL ry:n kanssa, koska SEL ei halunnut mukaan raamisopimukseen. Raamisopimuksen allekirjoittaminen olisi johtanut siihen,
että sopimus olisi ollut voimassa kevääseen
2016 asti, koska raamisopimuksen periaatteiden mukaisesti raamisopimus olisi tullut
voimaan vasta nykyisen työehtosopimuksen sopimuksen päättyessä eli vasta keväällä 2014. Työntekijöiden osalta palkankorotusten laskentaperusteet vuosille 2012 ja
2013 on kuitenkin sovittu vuonna 2010 solmitussa työehtosopimuksessa ja ne muodostuvat neljän teollisuusliiton työehtosopimusten keskimääräisten yleiskorotusten
mukaan. Nämä ns. verrokkialat (ks. yllä)
ovat mukana raamisopimuksessa. Näin ollen palkankorotusten tason suhteen ETL:n
ja SEL:n sopimukset noudattavat siten pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta raamisopimusta myös vuosina 2012 ja 2013.
EK:n palkkatilastojen mukaan leipomotyöntekijöiden kiinteä kuukausipalkka
nousi 0,7 %. Leipomotyöntekijöiden ansiokehitys oli vuoden aikana EK:n palkkatilastojen mukaan kuitenkin –0,1 %. Tämä
johtunee siitä, että leipomoalalla tehtiin
kalliita yötunteja vähemmän kuin vuotta
aikaisemmin.
Vuoden 2011 aikana työntekijöiden
ansiokehitys oli siis todella maltillista. Tältä
osin on kuitenkin syytä muistaa, että vuosien 2003-2010 aikana työntekijöiden ja
toimihenkilöiden palkkakehitys oli varsin
merkittävää.
Leipomoalan työntekijöiden
palkat, TES -muutokset
Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen perusteella leipomoiden
VUOSIKATSAUS 2011
työntekijöille maksettiin vuoden 2011 lopussa palkkoja seuraavasti:
Palkka- Pääkauryhmä
punkiseutu
1.
1.637 €
2.
1.723 €
3.
1.813 €
4.
1.878 €
5.
1.931 €
6.
2.034 €
6. + 5% 2.142 €
I
II
1.540 €
1.621 €
1.706 €
1.767 €
1.816 €
1.913 €
2.040 €
1.532 €
1.612 €
1.696 €
1.757 €
1.808 €
1.903 €
2.030 €
Lauantaityölisä
Yötyölisä (21-06)
Ammattitutkintolisä
Ylempi ammattitutkinto
Palveluvuosilisät
1 vuosi
5-10 vuotta
10-15 vuotta
15-20 vuotta
20-25 vuotta
25-30 vuotta
yli 30 vuotta
21,35 €
100 %
30 €
50 €
49 €
72 €
94 €
117 €
153 €
163 €
179 €
Yritykset ja toimipaikat
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan maassamme toimi vuoden
2011 lopulla 707 leipomoyritystä, kun niitä
esimerkiksi vuonna 2003 oli vielä 869. Yrityksillä oli vuoden 2011 lopulla yhteensä
775 toimipaikkaa, kun niitä vuonna 2003
oli vielä 942. Henkilöstön määrän mukaan
lajiteltuna jako oli seuraava:
Yritykset
Tuntematon (uusi)
0-4
5-9
10-19
20-49
50-99
100-249
250-499
500-999
1000-
9
483
84
72
39
11
7
0
0
2
707
Toimipaikat
10
511
98
90
34
21
9
1
1
0
775
Euromääräisen liikevaihdon suuruusluokan mukaan leipomoiden ja toimipaikkojen jako oli seuraava:
Suomen Leipuriliiton jäsenyritysten lukumäärä ja kokojakautuma henkilömäärän (sis. yritysten Leipuriliitoon ilmoittamat
leipomotyöntekijät, toimihenkilöt ja automiehet) mukaan oli seuraava:
Yritykset
1 – 5 henkilöä
6 – 10 –”–
11 – 30 –”–
31 – 50–”–
yli 50 –”–
yli 100 –”–
henkilöjäseniä
kunniajäseniä
Toimipaikat
141
60
72
4
6
9
292
42
9
340
Leipuriliittoon kuului vuoden 2011 lopussa 292 jäsenyritystä, joilla oli yhteensä 340
toimipistettä.
Yritykset Toimipaikat
Tieto puuttuu
34
40
1-199 999
375
397
200 000-399 999
101
116
400 000-999 999
92
107
1 000 000-1 999 999
55
56
2 000 000-9 999 999
36
38
10 000 000-19 999 999 10
15
20 000 0004
6
707
775
Leipuripäivillä kuunneltiin tavarantoimittajien näyttelyn jälkeen Juice-musikaalia, jossa myös yleisö pääsi laulamaan.
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
23
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2011
€
1.1.-31.12.2010
€
124 441,47
-64 035,39
-67 157,63
-6 751,55
122 613,51
-61 848,77
-62 276,58
-1 511,84
163 861,33
-148 539,23
-39 241,07
-23 918,97
165 945,74
-146 305,91
-99 313,41
-79 673,58
Hallintokulut
Hallintokulut yhteensä
-52 226,24
-51 270,11
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Matka-ja autokulut
Vuokrat
Toimistokulut
Poistot
Jäsenmaksut
Muut kulut
Toimintakulut yhteensä
-236 230,57
-25 349,19
-18 102,86
-32 760,42
-16 022,99
-68 822,20
-21 274,34
-418 562,57
-223 059,33
-24 189,28
-16 443,18
-36 574,94
-6 787,63
-67 999,59
-25 941,07
-400 995,02
Kulujäämä
-501 459,33
-533 450,55
Sijoitustoiminta
Korkotuotot
Vuokratuotot
Osinkotuotot
Sijoitustoiminnan myyntituotot
Korkokulut
Sijoitustoiminnan muut kulut
Sijoitustoiminnan myyntitappiot
Sijoitusten arvonpalautukset
Sijoitusten arvonalentumiset
Sijoitustuotot yhteensä
75 593,10
62 951,39
23 676,96
165 359,38
-32,60
-11 008,89
-79 838,74
31 786,12
-97 889,08
170 597,64
70 462,52
65 024,18
21 607,58
261 271,51
-74,48
-8 750,66
-44 341,18
109 537,11
-45 162,50
429 574,08
Varainhankinta
Jäsenmaksut
./. ETL:n osuus
Varainhankinta yhteensä
147 671,00
-50 419,00
97 252,00
149 782,00
-51 716,00
98 066,00
Tuotto/kulujäämä
-233 609,69
-5 810,47
Tilikauden tulos
-233 609,69
-5 810,47
Tilikauden yli-/alijäämä
-233 609,69
-5 810,47
Varsinainen toiminta
Julkaisutoiminta
Tuotot
Henkilöstökulut
Muut kulut
Julkaisutoiminnan kate
Koulutus- ja kokoustoiminta
Tuotot
Kulut
Leipäkampanjat
Koulutustoiminnan kate
24
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
TASE
31.12.2011
€
31.12.2010
€
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
37 386,97
37 386,97
15 837,81
15 837,81
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Sijoitusosakkeet ja osuudet
Muut sijoitukset
Sijoitukset yhteensä
486 568,34
5 227 917,90
178 509,49
5 892 995,73
486 568,34
5 390 496,31
320 941,35
6 198 006,00
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
5 930 382,70
6 213 843,81
47 847,54
47 847,54
12 579,55
12 579,55
86 233,11
86 233,11
63 159,18
63 159,18
134 080,65
75 738,73
6 064 463,35
6 289 582,54
6 224 927,49
-233 609,69
5 991 317,80
6 230 737,96
-5 810,47
6 224 927,49
4 087,74
12 355,65
55 022,16
1 680,00
73 145,55
4 087,74
10 219,64
46 967,67
3 380,00
64 655,05
6 064 463,35
6 289 582,54
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Rahoitusomaisuus yhteensä
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Toimintapääoma
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
Vuokravakuudet
Vieras pääoma yht.
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
25
TLILINTARKASTUS
Tilintarkastuskertomus
Suomen Leipuriliitto ry:n jäsenille
Olen tilintarkastanut Suomen Leipuriliitto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös
sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa
oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on
huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja
varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajien velvollisuudet
Velvollisuutenani on antaa suorittamani tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita. Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja
suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden
siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta
saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan,
taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virhees-
tä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä
riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät
tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja
arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä
tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden,
toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonani esitän, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Helsingissä 8. päivänä maaliskuuta 2012
Sauli Salmi
KHT
Valtuuskunnan lausunto
Valtuuskunta on varsinaisessa kevätkokouksessaan 12.6.2012 tutustunut Suomen Leipuriliitto ry:n vuoden 2011 tilinpäätökseen,
taseeseen, tuloslaskelmaan, budjettivertailuun ja katsaukseen Liiton toiminnasta vuonna 2011. Olemme lukeneet myös tilintarkastajan tilinpäätöksestä antaman tilintarkastuskertomuksen.
Esitämme yksimielisesti Suomen Leipuriliitto ry:n 11.8.2012
Kokkolassa kokoontuvalle varsinaiselle vuosikokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä
26
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
hallituksen jäsenille, koska myöskään tilintarkastaja ei ole tilintarkastuskertomuksessaan antanut huomautusta asiaan liittyen.
Helsingissä 12. päivänä kesäkuuta 2012
Suomen Leipuriliitto ry:n valtuuskunta
Anders Bondén
puheenjohtaja
LIITON HALLINTO
Liiton hallinto
Valtuuskunta vuoden 2011 lopussa
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Anders Bondén
Heikki Räinä
Vöyri
Oulu
Paikallisyhdistykset
Jäsen
Kotipaikka
Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry
Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry
Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry
Lapin Leipomoyrittäjät ry
Pirkanmaan Leipomot ry
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry
Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry
Satakunnan Leipomoyhdistys ry
Savon Leipomoyhdistys ry
Turun Seudun Leipomoyrittäjät ry
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry
Mika Takaluoma
Juha Mattila
Asko Laurila
Mikko Heikkinen
Jarmo Matikainen
Jari Äijänen
Raimo Hanhivaara
Heikki Jänne
Vesa Kärki
Antti Tyykiluoto
Timo Valli
Juha Miettinen
Tapio Kirjonen
Susanne Ahlnäs
Lapua
Helsinki
Kotka
Kuhmo
Ylivieska
Saarijärvi
Kittilä
Tampere
Lieksa
Ii
Pori
Joroinen
Naantali
Vaasa
Hallitus vuoden 2011 lopussa
Kausi
Kotipaikka
Jari Elonen, puheenjohtaja
Juha Valkamo, varapuheenjohtaja
Vesa Moisio
Kari Meltovaara
Jukka Hämäläinen
Timo Kyllinen
Petri Kujala
Pertti Vilen
Tarja Ikonen
2010-2012
2011-2013
2011-2013
2011-2013
2010-2012
2010-2012
2009-2011
2009-2011
2009-2011
Jämsä
Helsinki
Helsinki
Turku
Mustasaari
Puolanka
Helsinki
Virrat
Kitee
Puheenjohtajisto, joka toimii sekä valtuuskunnan että hallituksen työvaliokuntana
Jari Elonen
Juha Valkamo
Anders Bondén
Heikki Räinä
Mika Väyrynen
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen varapuheenjohtaja
Valtuuskunnan puheenjohtaja
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Toimitusjohtaja
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
27
28
SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011