tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010.pdf
Tilastokatsaus kunta-alan palkkoihin ja henkilöstöön KTN 2010 6.2.2012 Yleistietoa kunnista Kuntasektorin henkilöstö Vuoden 2010 lokakuussa kuntasektorilla (kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa) työskenteli 434 000 henkilöä, joista 83 % työskenteli kokoaikaisina (2009: 433 000, 84 %). Kokoaikaisten palkansaajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin 1 500 henkilöllä, kun taas osa-aikaisten määrä lisääntyi yli kolmella tuhannella henkilöllä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 21 % henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus on ollut suunnilleen sama myös aikaisempina vuosina. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä oli n. 29 %. Kuntasektorin henkilöstömäärä on pysynyt viimeiset vuodet melko vakaana. Esimerkiksi vuonna 2000 henkilöstömäärä oli 416 000. Ansiot ja niiden kehitys kuntasektorilla Kuntasektorin kuukausipalkkaisten keskimääräiset kokonaisansiot vuoden 2010 lokakuussa olivat 2867 €/kk. Säännöllisen ansion keskiarvo oli 2778 €/kk. Kuvio 1. Säännöllisen ansion keskiarvot sopimusaloittain kuntasektorilla 2010 6000 5503 5000 €/kk 4000 3000 3462 2821 2778 2767 2494 2000 1000 0 Yhteens ä KVTES OVTES TS Lääkärit Muut 2 Yleistietoa KTN Aineisto Tämän katsauksen pohjana on KTN:n tietojen osalta Tilastokeskuksen keräämän kunnallisen henkilörekisterin otos. Tilastokeskus kerää vuosittain lokakuulta kuukausipalkkaista henkilöstöä koskevat palkkatiedot suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä. KTN saa tästä aineistosta sopimuksen mukaan omien jäsenliittojensa jäsenten tiedot. Koska Tilastokeskuksen aineisto kattaa vain kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien tiedot, ei tämä selvitys kata lainkaan PTY-sopimuksen tai Energiateollisuuden toimihenkilösopimuksen piirissä työskenteleviä KTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä. Jäsenjärjestöjen jäsenrakenne Vuoden 2010 lokakuussa KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenistä miehiä oli 55 % ja naisia 45 %. Näistä Teknisten sopimuksen piirissä työskentelee 63 % ja KVTES:n 37 %. KVTES:n piirissä 85 % KTN:läisistä on naisia ja Teknisten sopimuksen piirissä 22 %. KTN:läisten miesten ja naisten keski-ikä oli 47 vuotta. Teknisten sopimuksen piirissä työskentelevien keski-ikä oli 48 vuotta ja KVTES:n 46 vuotta. Yleisin koulutusala KTN:läisten keskuudessa oli tekniikan koulutus (40 %). Seuraavaksi yleisimmät olivat terveys- ja sosiaalialan koulutus (30 %) ja palvelualojen koulutus (17 %). Yleisin koulutusaste KTN:läisten keskuudessa oli ”alin korkea-aste” 39 %. Seuraavaksi yleisimmät olivat ”keskiasteen koulutus” 29 %, ”alempi korkeakouluaste” 27 % ja ”ylempi korkeakouluaste” 2 %. KTN:läisistä työskenteli kaupungeissa 75 %, muissa kunnissa 10 % ja kuntayhtymissä 15 %. Vuoden 2010 lokakuussa KTN:läisistä 27 % työskenteli Uudellamaalla, 10 % Pirkanmaalla, 8 % Varsinais-Suomessa, 7 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 5 % PohjoisSavossa ja Keskisuomessa. 3 Palvelussuhteet Yleisimmät hallinnonalat, joilla KTN:läiset työskentelivät, olivat terveydenhuolto, järjestystoimi sekä kaavoitus ja yleiset työt. Taulukko 1. KTN:läiset hallinnonalan ja sopimusalan mukaan KVTES TS Terveydenhuolto Järjestystoimi Kaavoitus- ja yleiset työt Liike- ja palvelutoiminta Kiinteistöt Sosiaalitoimi Sivistystoimi Yleishallinto 69 % 3% 2% 5% 1% 11 % 7% 3% 8% 35 % 30 % 11 % 8% 1% 2% 4% Yhteensä KVTES ja TS 31 % 24 % 20 % 9% 5% 4% 4% 4% Yleisimmät KTN:läisten ammattinimikkeet olivat ”terveydenhoitaja” ja ”palomies”. Seuraavaksi järjestyksessä on yhdistetty nimike ”insinööri*”. Nimikkeen alle on koottu kaikki ammattinimikkeet, jotka pitävät sisällään termin ”insinööri”. Vastaavalla tavalla muutkin *:llä merkityt nimikkeet ovat ns. koottuja. Ammattinimikkeitä tarkasteltaessa on tärkeää huomata, etteivät ne ole suoraan verrannollisia koulutustaustaan. Ammattinimike ei myöskään vastaa välttämättä tehtävänkuvaa tai -vaativuutta. Taulukko 2. KTN:läisten 20 yleisintä ammattinimikettä osuus Terveydenhoitaja 20 % Palomies 12 % Insinööri* 6% Rakennusmestari* 4% Työnjohtaja* 3% Teknikko* 3% Ylipalomies 3% Suunnittelija* 3% Sairaanhoitaja 3% Terveystarkastaja 2% Paloesimies 2% Rakennustarkastaja 1% Suunnitteluavustaja 1% Työterveyshoitaja 1% Piirtäjä* 1% Kartoittaja 1% Palomies-sairaankuljettaja 1% Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa 1% Palomestari 1% Isännöitsijä* 1% 4 KTN:läisten jakautuminen KVTES:n hinnoittelutunnuksien ja TS:n palkkaryhmien mukaan on esitetty taulukossa 3. Teknisten sopimuksen kolme palkkaryhmää ovat suurimpia ryhmiä terveydenhoitajien hinnoittelutunnuksen ohella. Taulukko 3. KTN:läisten yleisimmät hinnoittelutunnukset/palkkaryhmät Hinnoittelutunnus / Palkkaryhmä TS 50102014 TS:n Palkkaryhmä II 50104018 TS:n Palkkaryhmä I 50101011 TS:n Palkkaryhmä III KVTES 03HOI030 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan ammattitehtävät 03HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä käyttöpäällikkö 03HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan ammattitehtävät 01ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät 01TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I 99999999 Hinnoittelematon osuus 34 % 24 % 5% 25 % 1% 1% 1% 1% 1% 3% 86 prosenttia KTN:läisistä teki töitä kokopäiväisesti lokakuussa 2010. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli KVTES piirissä 10 % ja TS:n piirissä 5 % KTN:läisistä. Osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuosina. Taulukko 4. KTN:läiset kokoaikaisuuden ja sopimusalan mukaan KVTES TS Kokoaikainen, täysipalkkainen Kokoaikainen, palkka vähennetty Osa-aikainen Sivutoiminen Virkavapaalla oleva Yhteensä 69 % 9% 11 % <1 % 10 % 85 % 6% 4% <1 % 5% Yhteensä KVTES ja TS 79 % 7% 7% <1 % 7% 100 % 100 % 100 % Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli 9 % KTN:läisistä. Määräaikaisten osuus on ollut viime vuosina tasaisesti, mutta hitaasti laskeva. Taulukko 5. KTN:läiset palvelussuhteen luonteen ja sopimusalan mukaan KVTES TS Yhteensä KVTES ja TS Vakinainen 86 % 95 % 91 % Määräaikainen 14 % 5% 9% Yhteensä 100 % 100 % 100 % Virkasuhteisten osuus koko jäsenistössä on tavallisesti joka vuosi hieman vähentynyt. Vuoden 2003 lokakuussa KTN:läisistä 61 % oli virkasuhteisia. Vastaava luku vuonna 2010 oli 43 %. KVTES:n piirissä työskentelevistä KTN:läisistä enää 17 % oli virkasuhteisia vuonna 2010. Vuonna 2003 virkasuhteisia oli 58 %. 5 TS:n piirissä työskentelevien KTN:läisten virkasuhteisten määrä ei ole vähentynyt vastaavalla tavalla kuin KVTES:n piirissä. Vuonna 2010 virkasuhteisia oli 58 %, kun vuonna 2003 heitä oli 62 %. Taulukko 6. KTN:läiset palvelussuhteen lajin ja sopimusalan mukaan KVTES Virkasuhteinen Työsuhteinen Yhteensä TS 17 % 83 % 100 % Yhteensä KVTES ja TS 58 % 43 % 42 % 57 % 100 % 100 % 6 Palkat Palkkatietoja koskevaan tarkasteluun otettiin Tilastokeskuksen toimittamasta palkkaaineistosta ne KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenet, jotka lokakuussa 2010 saivat täyttä palkkaa ja olivat kokoaikaisessa pääpalvelussuhteessa. Lokakuun 2010 jälkeen kuntasektorilla palkkoja on korotettu 1.5.2011 yleiskorotuksella, jonka suurus oli 1,2 % ja paikallisella järjestelyerällä, jonka suuruus oli 0,8 %. Lisäksi tammikuussa 2012 palkkoja korotettiin KVTES:n ja TS:n osalta 1,7 %:n yleiskorotuksella. TS:ssä oli lisäksi tammikuussa 2012 0,4 % paikallinen järjestelyvaraerä. Näiden korotusten lisäksi keskustasolla sovitulla palkkausrakenteen muutoksella on hieman palkkoja nostava vaiktus (tehtäväkohtaisia palkkoja nostettiin samalla kun vuosisidonnaisten lisien %-määriä alennettiin). Taulukoissa 7a ja 7b on lueteltu sopimusaloittain tehtäväkohtaisen palkan (TKP), säännöllisen ansion (SANS) ja kokonaisansion (KANS) keskiarvot sekä säännöllisen ansion jakautuminen desiileihin koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. Palkkakäsitteiden selitykset löytyvät tämän tilastokatsauksen viimeiseltä sivulta. Taulukko 7a. KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot sekä säännöllisen ansion desiilijakauma koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. (€/kk) Keskiarvot KVTES TKP SANS KANS Yhteensä 2360 2692 2724 Keskiaste 2159 2559 2597 Alin korkea-aste 2286 2633 2663 Alempi korkeakouluaste 2453 2729 2760 Ylempi korkeakouluaste 3444 3855 3901 Etelä-Karjala 2421 2738 2765 Etelä-Pohjanmaa 2353 2631 2653 Etelä-Savo 2318 2675 2694 Itä-Uusimaa 2422 2689 2699 Kainuu 2340 2607 2612 Kanta-Häme 2278 2638 2673 Keski-Pohjanmaa 2347 2730 2804 Keski-Suomi 2341 2650 2707 Kymenlaakso 2273 2618 2684 Lappi 2336 2660 2692 Pirkanmaa 2276 2613 2631 Pohjanmaa 2296 2631 2645 Pohjois-Karjala 2298 2680 2710 Pohjois-Pohjanmaa 2454 2764 2778 Pohjois-Savo 2437 2775 2809 Päijät-Häme 2380 2685 2734 Satakunta 2271 2598 2627 Uusimaa 2435 2783 2816 Varsinais-Suomi 2317 2645 2688 Desiilit ja keskihajonta SANS sans sans sans keski10 % 50 % 90 % hajonta 2245 2538 3298 576 2046 2424 3270 506 2373 2551 3000 318 2184 2493 3517 708 2483 3700 5393 1224 2185 2499 3325 769 2286 2484 3028 476 2255 2472 3353 615 2201 2545 3151 583 2124 2463 3085 710 2216 2544 3244 456 2318 2653 3169 408 2207 2497 3216 603 2281 2501 3127 436 2151 2544 3328 519 2167 2485 3229 511 2264 2530 3160 421 2193 2550 3211 504 2209 2512 3461 825 2310 2585 3518 597 2219 2509 3306 615 2228 2487 3139 406 2301 2635 3381 576 2250 2489 3083 597 7 Taulukko 7b. TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot sekä säännöllisen ansion desiilijakauma koulutusasteen ja työpaikan sijaintimaakunnan mukaan. (€/kk) Keskiarvot TS Yhteensä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi TKP SANS KANS 2380 3006 3105 1936 2707 2808 2599 3098 3220 2888 3419 3492 3002 3566 3648 2489 3235 3334 2604 3054 3321 2353 2897 2966 2353 3444 3566 2394 2957 3044 2296 3003 3148 2679 3189 3495 2374 2903 3000 2450 3036 3202 2380 2966 3110 2245 2864 2914 2438 3100 3238 2303 2885 2955 2366 2996 3155 2460 2959 3049 2296 3049 3080 2408 3013 3094 2402 3034 3110 2301 3013 3099 Desiilit ja keskihajonta SANS sans sans sans keski10 % 50 % 90 % hajonta 2280 2946 3753 614 2144 2682 3284 456 2564 3058 3657 487 2678 3348 4262 696 2596 3527 4726 779 2458 3166 4099 588 2265 2979 3998 680 2251 2886 3468 528 2313 3430 4469 820 2279 2895 3617 593 2273 2968 3715 561 2327 3078 4080 757 2263 2822 3586 572 2346 2990 3815 605 2241 2925 3708 604 2173 2818 3558 569 2285 3033 3943 671 2252 2812 3549 539 2299 2895 3804 591 2328 2973 3528 482 2303 3037 3689 546 2250 2932 3764 593 2342 2959 3752 647 2277 2918 3699 594 8 Taulukossa 8 on esitetty yleisimpien KTN:läisten hinnoittelutunnusten tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen ansion ja kokonaisansion keskiarvot. Taulukko 8. Tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen ansion ja kokonaisansion keskiarvot hinnoittelutunnuksittain (€/kk) Hinnoittelutunnus TKP SANS KANS TS 50101011 TS:n palkkaryhmä III 3408 3990 4066 50102014 TS:n palkkaryhmä II 2592 3105 3211 50104018 TS:n palkkaryhmä I 1847 2649 2741 KVTES 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät 2758 3083 3194 01ATK022 Tietotekninen ala, muut suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät 2475 2756 2884 01ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät 2209 2425 2462 01HAL031 Kunnan johto ja hallinto, B palkkaryhmä: -15 000 asukasta 3011 3601 3601 01HAL032 Kunnan johto ja hallinto, B palkkaryhmä: 15 001-25 000 3543 3977 4007 01TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I 2037 2317 2320 01TOI020 Toimistoala, palkkaryhmä II 1846 2068 2068 03HOI010 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, johtotehtävät 3254 3821 3840 03HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät 2603 3087 3184 03HOI030 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan amt. 2225 2529 2552 03HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan amt. 2024 2741 2800 04SOS030 Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät 2614 3034 3055 04SOS050 Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät 2151 2427 2428 04SOS06A Sosiaalihuollon ammattitehtävät 1960 2412 2412 06RUO010 Ruokapalveluhenkilöstö, johtotehtävät 2888 3234 3234 06RUO020 Ruokapalveluhenkilöstö, yksikön ja vastuualueen johto 2272 2672 2708 06RUO040 Ruokapalveluhenkilöstö, välitön työnjohto 2045 2495 2533 Palkkojen muutos Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä kunta-alalla oli jaossa helmikuussa 2010 KVTES:n piirissä samapalkkaerä 0,8 %. KVTES:n samapalkkaerä jaettiin keskustasolla hinnoitteluliitteisiin. TS:n piirissä samapalkkaerän suuruus oli 0,4 %. Erä oli jaettavissa paikallisesti TS:n allekirjoituspöytäkirjan mukaisiin naisvaltaisiin ammattiryhmiin. Syyskuussa 2010 oli jaossa molemmilla sopimusaloilla 0,7 %:n suuruinen paikallinen tuloksellisuuden paranemiseen perustuva järjestelyerä. Joillain paikkakunnilla järjestelyerä ei ollut ehtinyt maksuun vielä Tilastokeskuksen palkkatiedustelun otannan aikaan lokakuussa 2010. Taulukoista 9a ja 9b selviää KTN:n jäsenjärjestöjen jäsenten tehtäväkohtaisten palkkojen, säännöllisen työajan ansioiden ja kokonaisansioiden (ilman tulospalkkiota) muutokset vuoden 2004 lokakuusta vuoden 2010 lokakuuhun. Taulukkossa 9a ovat KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot ja taulukossa 9b ovat TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiansiot. 9 Aineistossa ovat kaikki kyseisinä vuosina otoksissa mukana olleet kokoaikaiset, täyttä palkkaa saaneet henkilöt. On huomattava, että KTN:n palkkakehityslukuihin vaikuttaa KIAjärjestön jäsenten siirtyminen edunvalvonnan ulkopuolelle. KIA:laisten tietoja ei enää vuodesta 2008 palkka-aineistossa ole. Tämä aineiston rakenteellinen muutos laskee palkkakehityslukuja keskimäärin prosenttiyksikön KTN:läisten KVTES:n tilastoissa ja jopa kaksi prosenttiyksikköä KTN:läisten Teknisten sopimuksen tilastoissa. Taulukko 9a. KVTES:n piirissä olevien KTN:läisten keskiarvopalkkojen kehitys vuosina 2004 – 2010 Palkka €/kk Muutos 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20092010 TKP 1898 1930 2025 2086 2191* 2285 2360 3,3 % SANS 2145 2193 2290 2374 2493* 2595 2692 3,7 % KANS 2193 2219 2317 2404 2526* 2631 2724 3,5 % * KIA:laisten poistuminen aineistosta vaikuttaa keskiarvoon n. prosenttiyksikön alentavasti 20042010 24,3 %* 24,7 %* 24,2 %* Lokakuun 2004 ja lokakuun 2010 välillä KVTES:n kaikki sopimuskorotukset olivat 21,1 % (laskettu korkoa korolle periaatteella). Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä KVTES:n sopimuskorotukset olivat 1,5 %. Taulukko 9b. TS:n piirissä olevien KTN:läisten keskiarvopalkkojen kehitys vuosina 2004 – 2010 Palkka €/kk Muutos 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 200920042010 2010 TKP 1966 2056 2132 2208 2258* 2350 2380 1,3 % 21,1 % SANS 2457 2559 2637 2763 2829* 2940 3006 2,2 % 22,3 %* KANS 2547 2661 2735 2856 2939* 3039 3105 2,2 % 21,9 % * KIA:laisten poistuminen aineistosta vaikuttaa keskiarvoon n. kaksi prosenttiyksikköä alentavasti Lokakuun 2004 ja lokakuun 2010 välillä TS:n kaikki sopimuskorotukset olivat 18,6 % (laskettu korkoa korolle periaatteella). Lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välilllä TS:n sopimuskorotukset olivat 1,1 %. 10 Taulukossa 10 on esitetty yleisimpien KTN:läisten hinnoittelutunnusten tehtäväkohtaisen palkan kehitys lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010. Taulukko 10. Tehtäväkohtaisen palkan keskiarvot 2009 ja 2010 yleisimmissä KTN:läisissä hinnoittelutunnuksissa (ka. €/kk) Hinnoittelutunnus TKP ka. €/kk Muutos 2009 2010 2009-10 3388 2559 3408 2592 0,6 1,3 1829 1847 1,0 2762 2758 -0,2 2508 2475 -1,3 01ATK030 Tietotekninen ala, käyttö- ja tukitehtävät 01TOI010 Toimistoala, palkkaryhmä I 01TOI020 Toimistoala, palkkaryhmä II 2185 2021 2209 2037 1,1 0,8 1815 1846 1,7 03HOI020 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, esimiestehtävät Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, vaativat hoitoalan amt. 2536 2603 2,7 2175 2225 2,3 03HOI040 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö, hoitoalan amt. 04SOS030 Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät 04SOS050 Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät 1960 2560 2024 2614 3,3 2,1 2144 2151 0,3 04SOS06A Sosiaalihuollon ammattitehtävät 1919 1960 * taulukosta puuttuvat ruokapalveluhenkilöstön hinnoittelutunnukset, sillä nämä muuttuivat KVTES:n hinnoitteluliite 6 uudistuksen myötä lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä. Uudet ja vanhat hinnoittelutunnukset eivät ole suoraan verrattavissa. 2,1 TS 50101011 TS:n palkkaryhmä III 50102014 TS:n palkkaryhmä II 50104018 TS:n palkkaryhmä I KVTES 01ATK021 Tietotekninen ala, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät Tietotekninen ala, muut suunnittelu- ja 01ATK022 asiantuntijatehtävät 03HOI030 Hinnoittelutunnusten palkkakehitystä tarkastellessa tulee muistaa, että aineistossa tapahtuvat rakenteelliset muutokset vaikuttavat keskiarvoihin. Näin ollen erityisesti niissä hinnoittelutunnuksissa, joissa ei ole paljoa jäsenistöä yksittäisten tapausten siirtyminen aineiston ulkopuolelle tai uusien tuleminen saattaa näkyä suoraan ansiokehityksessä. Tämä usein selittääkin esimerkiksi negatiivista tai tavallista suurempaa palkkakehitystä. Tämä sama varauma kannattaa pitää mielessä myös taulukko 11 kohdalla, jossa kuvataan KTN:läisten yleisimpien ammattinimikkeiden mukaan säännöllisen työajan ansion ja kokonaisansion kehitystä lokakuusta 2009 lokakuuhun 20010. 11 Taulukko 11. Palkkojen keskiarvot yleisimpien KTN:läisten ammattinimikkeiden mukaan vuosina 2009 ja 2010 SANS Terveydenhoitaja Palomies Insinööri* Rakennusmestari* Teknikko* Ylipalomies Paloesimies Sairaanhoitaja Terveystarkastaja Työnjohtaja Rakennustarkastaja Suunnitteluavustaja Palomies-sairaankuljettaja Kartoittaja Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa Työterveyshoitaja Piirtäjä* Projektipäällikkö Palomestari Huoltomestari Siivoustyönjohtaja Suunnittelija Työpäällikkö Laborantti Tekninen johtaja KANS Muutos Keskiarvo €/kk % Keskiarvo €/kk Muutos % 2009 2010 2009-10 2009 2010 2009-10 2440 2501 2,5 2463 2520 2,3 2672 2745 2,7 2752 2837 3,1 3364 3390 0,8 3433 3456 0,6 3031 3077 1,5 3161 3195 1,1 2929 2981 1,8 3019 3074 1,8 2855 2954 3,5 2928 3050 4,2 3218 3339 3,8 3349 3473 3,7 2499 2565 2,6 2526 2604 3,1 2740 2786 1,7 2740 2786 1,7 2600 2664 2,5 2707 2751 1,6 3384 3424 1,2 3398 3436 1,1 2169 2212 2,0 2170 2212 1,9 2676 2723 1,8 2897 2920 0,8 2311 2355 1,9 2312 2355 1,8 2983 2438 2142 3478 3489 3076 2514 2174 3531 3609 3,1 3,1 1,5 1,5 3,4 3063 2465 2142 3488 3888 3199 2523 2174 3552 4179 4,4 2,4 1,5 1,8 7,5 2900 2565 2847 3547 2135 4300 2928 2606 2891 3628 2175 4339 0,9 1,6 1,5 2,3 1,9 0,9 3194 2575 2926 3734 2152 4321 3270 2724 2914 3790 2190 4353 2,4 5,8 -0,4 1,5 1,8 0,7 * Kaikki ammattinimikkeet: ”rakennusmestari”, ”teknikko”, ”piirtäjä” 12 Identtisten vertailu Aineistossa olevien rakenteellisten muutosten minimoimiseksi on mahdollista tarkastella palkkakehitystä ns. identtisten henkilöiden osalta. Tilastokeskuksen luoman tunnistetiedon avulla voidaan verrata saman henkilön palkkakehitystä vuosien 2009 ja 2010 välillä. Tunnistetieto on numerosarja, joka säilyttää kohteensa anonymiteetin. Alla olevaan taulukkoon joukkoa on rajattu siten, että mukaan on otettu vain ne henkilöt, jotka ovat molempina vuosina olleet kokoaikaisia ja täysipalkkaisia sekä työskennelleet samalla hinnoittelutunnuksella. Taulukko 12. Tehtäväkohtaisen palkan, säännöllisen työajan ansion ja kokonaisansion muutos 2009 – 2010 identtisillä henkilöillä hinnoittelutunnuksen mukaan 2009 2010 Muutos 2009 - 2010 % HITU TKP SANS KANS TKP SANS KANS TKP SANS KANS 01ATK021 2743 3063 3133 2778 3114 3244 KVTES 1,3 1,7 3,6 01ATK022 2421 2710 2794 2474 2773 2825 2,2 2,3 1,1 01ATK030 2182 2365 2385 2222 2425 2446 1,8 2,6 2,6 01TOI010 1966 2241 2251 1991 2281 2286 1,3 1,8 1,6 03HOI020 2548 3033 3118 2628 3156 3264 3,2 4,1 4,7 03HOI030 2181 2475 2501 2231 2545 2568 2,3 2,9 2,7 03HOI040 1970 2690 2756 2010 2774 2818 2,0 3,1 2,2 04SOS030 2556 2930 2934 2620 3035 3068 2,5 3,6 4,6 04SOS06A 1920 2315 2321 1956 2416 2417 1,9 4,4 4,2 50101011 3382 3932 4018 3432 4038 4109 TS 1,5 2,7 2,3 50102014 2558 3055 3173 2597 3124 3241 1,5 2,3 2,1 50104018 1822 2619 2707 1844 2692 2788 1,2 2,8 3,0 Yhteensä 2311 2841 2923 2348 2914 2996 1,6 2,6 2,5 Identtisten henkilöiden osalta palkkakehitys oli KVTES:ssä hieman alhaisempi kuin koko aineistossa. Tämä selittyy sillä, että lokakuun 2009 ja lokakuun 2010 välillä aineistosta poistuneiden palkat olivat keskimäärin hieman keskiarvoa alhaisempia ja aineistoon tulleiden palkat hieman keskiarvoa korkeampia. Teknisten sopimuksen piirissä tilanne oli taas toisenlainen, ja sekä vuosien 2009 ja 2010 välillä poistuneiden että uusina tulleiden palkat olivat matalampia kuin identtisten palkat. TS:n osalta identtisten henkilöiden palkkakehitys oli suurempi kuin koko KTN:n aineiston palkkakehitys. 13 Liitteet KESKEISET KÄSITTEET: Tehtäväkohtainen palkka (TKP) = Työntekijän tehtäväkohtainen palkka ilman henkilökohtaisia lisiä. Varsinainen palkka = Tehtäväkohtainen palkka sekä peruspalkanluonteiset lisät kuten henkilökohtainen palkan osa, määrävuosiin sidotut lisät, syrjäseutulisä, kielilisä ja luottamusmieskorvaus. TS:n osalta myös luontaisedut kuuluvat varsinaiseen palkkaan, Säännöllisen työajan ansio (SANS) = Varsinainen palkka sekä säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset sekä muut lisät. Ei sisällä tulospalkkiota tai lomarahaa. Kokonaisansio (KANS) = Säännöllisen työajan ansio sekä lisä- ja ylityökorvaukset tai muut vastaavat korvaukset. Keskihajonta kuvaa palkkojen vaihtelua toisiinsa nähden, eli sitä, kuinka tiiviisti palkat jakautuvat keskiarvopalkan lähettyville. Mitä pienempi keskihajontaa kuvaava luku on, sitä vähemmän kaikki palkat eroavat keskiarvosta. Mediaani kuvaa otoksen keskimmäistä palkkaa, eli sitä euromääräistä palkkaa, jonka molemmin puolin sijoittuu puolet henkilöstöstä. Desiilipisteet kuvaavat sitä, kuinka monta prosenttia henkilöstöstä jää kyseisen pisteen alapuolelle. 1. desiili kuva sitä euromäärää, jota vähemmän ansaitsee 10 % henkilöstöstä ja 9. desiili sitä euromäärää, jota vähemmän ansaitsee 90 % henkilöstöstä. Desiilipisteet kuvaavat minimi- ja maksimiarvoja vakaammin palkkajakauman ylä- ja alarajoja. Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan aineistossa useampina vuosina olleita henkilöitä, joiden palkkakehitystä pystytään seuraamaan tunnistetiedon (ei henkilöllisyystieto) avulla. KOULUTUSLUOKITUKSET: Keskiasteen tutkinto viittaa perus- ja ammattitutkintoon. Tekniikan alalla keskiasteen tutkintoja ovat mm. rakennusalan perustutkinto, kartoittaja ja mekaanikko. KTN:n jäsenistössä yleisimpiä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden ammattinimikkeitä olivat palomies, laborantti, piirtäjä ja suunnitteluavustaja. Myös pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet sijoittuvat keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon ja rakennusmestarin tutkinnot (2 – 3 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen). Yleisimpiä ammattinimikkeitä aineistossa alimman korkeaasteen koulutuksen suorittaneilla olivat rakennusmestari, teknikko, terveystarkastaja, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Alempi korkeakouluaste pitää sisällään lähinnä ammattikorkeakouluissa tai vastaavissa suoritetut tutkinnot (3 – 4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen). Yleisimpiä ammattinimikkeitä tässä ryhmässä olivat rakennustarkastaja, terveystarkastaja, insinööri, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Ylempi korkeakouluaste taas viittaa yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin (esim. dipl. insinööri, arkkitehti). Luokka ”Koulutusaste tuntematon” pitää sisällään myös vain perusasteen koulutuksen saaneet. LISÄTIETOJA PALKOISTA: · Kuntatyönantajien kotisivuilta www.kuntatyonantajat.fi ”Tilastot” osion alta löytyy tilastotietoa sekä kuntasektorin henkilöstöstä yleisesti, että keskiarvo palkoista sopimusaloittain, hinnoittelutunnuksittain (KVTES) ja ammattinimikkeittäin (TS). · Tilastokeskuksen kotisivuilta www.tilastokeskus.fi löytyy yleisestä tietoa palkoista eri sektoreilla. Lisäksi osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/pal/ksp/2010/2010_fi.asp löytyy ohjelma, jonka avulla voi tarkastella kuntasektorin palkkoja lokakuulta 2010 valitsemissaan ammattinimikkeissä. LÄHTEET: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkkatilasto 2010 Kuntatyönantajat KT 14
© Copyright 2024