Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry 1•2013 Kunnallisten työsuojeluvaltuutettujen asemasta Maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus KTN:n järjestelyeräkysely 2012 Kuva: Toni Ruohonen PÄÄKIRJOITUS Kirsi Kujala • KTL puheenjohtaja Sähköposti: kujala.ktl(ät)gmail.com V edän paksut lämpimät villasukat jalkaan ja uppoudun sohvaan takkatulen iloisesti loimutessa. Pakkanen ja pureva viima jäivät ulos kilvoittelemaan, mutta minulla on hyvä olla. Villasukat ovat turvanani. Yksi ihmisen perustarpeista on turvallisuuden tunne. Tunne siitä, ettei mikään uhkaa itseä, läheisiä, omaisuutta tai mitään, mikä on tärkeää. Turvallisuutta uhkaavat tekijät pyritään poistamaan, joskin täydellistä turvaa ei koskaan voi luoda. Oma lisääntynyt turvallisuus voi parantaa myös muiden turvallisuutta, mutta myös olla pois toisten turvallisuudesta. Turvallisuusvajetta paikataan vakuutuksilla, jos jotain sattuu, voidaan se rahalla korjata – ainakin joskus. Tietty vakaus koetaan turvalliseksi, muutoksesta ei voi tietää, onko hyvään vai pahaan. Joidenkin mielestä vakaus koetaan jämähtäneisyydeksi - jolloin lähdetään seikkailemaan – ja palataan taas turvallisesti paikoilleen tai aletaan muuttaa vallitsemaa tilannetta. Jatkuva muutos saa useissa ihmisissä aikaan epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta, harva meistä on maailmanmatkaaja ilman kotia ja vakituista työtä siitä nauttien. Tunne on kuitenkin aina suhteellinen. Hyvinvoinnin lisääntyessä pelko hyvän menettämisestä kasvaa ja turvattomuus lisääntyy. Esimerkiksi vanhusten hoivapalvelut ovat paremmin järjestetyt kuin ehkä koskaan. Kukin meistä vanhenee ja tietää olevansa näiden palvelujen tuleva käyttäjä. Epäilys siitä, ettei tulevaisuudessa tarvitessaan saa nyt toivomaansa hoitotasoa luo turvattomuutta. Professori Airaksinen on kirjoittanut kirjan turvattomuudesta, siitä, kuinka ihmiset pelkäävät nyt enemmän kuin koskaan. Turvallisuus on tärkeä asia. Sen kohentamista suunnitellaan ja suunnitelmia vaaditaan niin taloyhtiöön, päiväkotiin, työpaikalle, työmaalle, koko kaupunkiin kuin tieliikenneverkkoon. Suunnitelmilla pyritään ennakkoon poistamaan riski vahingon syntymisestä. Järjestelmällinen toiminta auttaa löytämään epäkohdat ja poistamaan niitä, sen pohjalta voidaan kouluttaa ihmiset toimimaan oikein vaaratilanteissa. Olkoon kyse lasten lelujen normeista tai tien nopeusrajoituksesta, joku jossakin on tullut siihen tulokseen, että näin on melko hyvin. Kunnissa on laadittu koko kaupunkia koskevia turvallisuussuunnitelmia. Niiden tavoite on viihtyisä ja yhteisöllinen arkiympäristö sekä toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Tällä halutaan myös henkistä turvaa asukkaille; niin lapsille, vanhuksille kuin vähemmistöryhmille. Terveen aikuisen täytyy tulla toimeen omillaan ja selvitä kohtaamistaan vaaroista. Työssämme olemme monet tekemisissä erilaisten turvallisuussuunnitelmien ja tarkastusten kanssa: kuntauudistus lisää epävarmuutta ja sitä kautta turvattomuuden tunnetta. Epämääräisyys ja tunne siitä, ettei voi itse mitenkään vaikuttaa asioiden kulkuun lisäävät huonoa tunnetta. Autossakin kuljettaja tuntee olonsa turvallisemmaksi kuin kyydissä istuja – pelkääjän paikalla ei ole mahdollisuus vaikuttaa sen enempää suuntaan kuin vauhtiin. Tietoturva on osa turvallisuutta ja tekniikan kehittyessä olemme yhä alttiimpia joutumaan tahtomattamme erilaisille postituslistoille; kuviamme voi tulla vastaan yllättävissä paikoissa ja nimemme sekä paljon tietoa on saatavissa muutamalla napin näpäytyksellä: kännykkäkamerat videoineen mahdollistavat kuvaamisen huomaamatta: nettiin kerran laitettu kuva tai manipulaatio elää siellä kauemmin kuin kohde: yksityisyys rapisee vähitellen ja huomaamattamme. Veikko Huovisen maailma ja meitä tarkkailevat satelliitit tuntuvat jo niin todellisilta: työnantaja tietää autoni tai kännykkäni sijainnin varmemmin kuin minä sitä etsiessäni. KTL tiedottaa 1/2013 2 Turvaa tarvitaan myös työsuhteessa. Markkinavoimiksi kutsuttujen tahojen tempo on kovin kiihkeä ja huomisesta ei voi tietää. Pian voi olla vuoroni tulla myydyksi työyksikköni mukana yhtiölle, tai kenties koko työurani aikaansaannos katsotaan niin turhaksi, ettei sitä kannata lainkaan jatkaa. Mahdollisesti eteläisen Euroopan sosiaalinen kriisi ajaa Välimeren rannalta halvempaa työvoimaa tänne pohjoiseen. Työllä on ihmiselle turvallisuutta tuova tekijä, näinhän pohjoismaissa ainakin vielä enemmistö ajattelee, ja siksi työn turvaamiseksi on ryhdyttävä varotoimiin. Työttömyysvakuutus antaa taloudellisen turvan, jos pahin tapahtuu. Liitto, johon kuulut, on kuin työturvallisuuskoordinaattori, joka pyrkii ennakoimaan uhat ja turvaamaan oikeutesi työntekijänä. Siksi siitä kannattaa pitää kiinni erityisesti nyt. Olemme joskus varsin huolettomia turvallisuuden kanssa. Palovaroittimia ei hankita ja turvavyö jää kiinnittämättä, nopeusrajoituksia ei noudateta ja käyttöohjeet jäävät lukematta. Monet ohjeet tai turvalaitteet sivutetaan käyttöä hidastavina ja hankalina. Ammattiliitosta voidaan erota henkilökohtaisen kisman vuoksi tai jäsenmaksuista säästämiseksi. Vahingon tapahduttua ei voi kuin ihmetellä, mikä oli todellinen saavutettu säästö. Huolehditaan omasta ja työkaverien työturvallisuudesta ja työsuhdeturvasta! KTL tiedottaa 1/2013 3 KTL tiedottaa lehden ilmestymisajat 2013: Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Vilhonvuorenkatu 5 B 34 00500 Helsinki puh. 045 633 1946 Nro Aineistonjättö Ilmestyy 2 / 2013 25.04. 05.06. 2013 3 / 2013 08.08. 11.09. 2013 4 / 2013 07.11. 11.12. 2013 Kunnallisten työsuojeluvaltuutettujen asemasta Lisää tietoa toiminnasta internetistä www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi Kirsi Kujala 040 559 4602 kujala.ktl(ät)gmail.com Viestintäsihteeri matkapuhelin: sähköposti: 1. varapuheenjohtaja Jarmo Latva-Lusa matkapuhelin: 0400 663 712 koti sähköposti: jarmo.latvalusa(ät)gmail.com 2. varapuheenjohtaja Brita Sahros matkapuhelin: 050 427 1614 työ 040 765 6885 koti sähköposti: brita.sahros(ät)hus.fi brita.sahros(ät)gmail.com Sihteeri Eija Rautalin matkapuhelin: 050 545 8900 sähköposti: eija.rautalin(ät)jns.fi eija.rautalin(ät)kolumbus.fi Sisällysluettelo Talouspäällikkö Jouko Tervonen matkapuhelin: 050 554 6018 sähköposti: jouko.tervonen(ät)saunalahti.fi 2 5 6 8 10 Pääkirjoitus Kirsi Kujala Kunnallisten työsuojeluvaltuutettujen asemasta Tomas Wass Arjen eurot koetuksella Jarmo Latva-Lusa Maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus Eila Palojärvi PTYTES - ajatuksia Marjut Huolman Ajankäyttöönkin pientä parannusta Tomas Wass Alueasiamies KTK Tekniikan Asiantuntijat ry KTL-Tiedottaa lehden toimitus: Päätoimittaja: Eila Palojärvi sähköposti: e.ha.paloj(ät)phnet.fi osoite:Aleksanterinkatu 29 A 13 15140 Lahti Taitto: sähköposti: Toni Ruohonen toni.ruohonen(ät)phnet.fi Kansikuvat: Toni Ruohonen Eila Palojärvi Painosmäärä: 3400 kpl Painopaikka: N- paino, Lahti Työsuojeluvaltuutetuille korvaus Kaikkien palkansaajajärjestöjen yhtenä yhteisenä tavoitteena on jo useamman sopimuskauden ajan ollut henkilöstön edustajien aseman ja toimintaedellytysten parantaminen sekä yhtenäistäminen. Kun nykyistä kunta-alan sopimuksista neuvoteltiin loppuvuodesta 2011, pääsopijajärjestöt edellyttivät että työsuojeluvaltuutettujen asemaa parannettaisiin niin, että se olisi samalla tasolla kuin luottamusmiesten. nro 1• 2013 11 12 13 14 15 KTL tiedottaa 1/2013 4 Eila Palojärvi 050 548 5729 e.ha.paloj(ät)phnet.fi KTN:n järjestelyeräkysely 2012 Vaikka tämä sopimustavoite ei kaikilta osin toteutunutkaan, niin jonkin verran asiassa kuitenkin edistyttiin. Työsuojeluvaltuutetuille saatiin neuvoteltua sama korvaus (68€/kk) kuin mitä pääluottamusmiehelle minimissään maksetaan. Tästä sovittiin erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa (Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutettujen irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksesta.). Eila Palojärvi Tilastotietoa Taija Hämäläinen Palkakantarkistukset 2013 Myös työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöön saatiin hiukan parannusta, kun entiset kolme alakohtaista ryhmää ajankäyttöhaarukoineen korvattiin yhdellä ainoalla haarukalla (0,12 – 0,22 kertaa valtuutetun edustaman henkilöstön määrä), jossa sekä alin että ylin kerroin ovat korkeammat kuin edellisen sopimuksen vastaavat. Käytettävä kerroin sovitaan paikallisesti olosuhteet, vaara- ja kuormitustekijät yms. huomioiden. Tämän jälkeen valtuutetun vapautuksen tuntimäärä viikkoa kohden saadaan kertaamalla edustettavien määrä sovitulla kertoimella ja jakamalla tulos neljällä. Näistä asioista sovitaan niin ikään omassa sopimuksessa. (Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus). Ohjeita tulossa Koska nykyisten työsuojeluvaltuutettujen toimintakausi päättyy vajaan vuoden kuluttua, ja syksyllä on edessä vaalit, valmistelevat sopijaosapuolet yhdessä keskustasolla soveltamisohjetta koskien tätä ajankäyttösopimusta. Sen pitäisi valmistua vielä tammikuun aikana, jonka jälkeen siitä on tulossa KT Kuntatyönantajat ry:n yleiskirje mahdollisesti jo helmikuussa. Tämä ohje löytyy aikanaan KT:n nettisivuilta (www.kuntatyonantajat.fi), samoin kuin em. virka- ja työehtosopimuksetkin. Ennen ensi syksyn työsuojeluvaaleja kannattaa tutustua myös Työturvallisuuskeskuksen julkaisemiin vaaliohjeisiin (www.ttk.fi). Kuva: Eila Palojärvi Puheenjohtaja matkapuhelin: sähköposti: Rajoittaako yhdenvertaisuus ammattiliittojen neuvotteluvapautta? Jaana Parkkola Ilmoitustaulu KTL tiedottaa 1/2013 5 € Kuva: Eila Palojärvi dunvalvontarintamalla on tällä hetkellä hiljaista, kuinka kauan siitä ei ole tietoa. Uutisia kuunnellessa tulee mieleen ettei tosiaankaan kauan mene, kun neuvottelupöytään mennään. Lomautus- ja irtisanomisuhkia on päällä kuntapuolenkin työpaikoissa, koska säästöjä pitää aikaan saada ja sen myötä yt-neuvotteluja joudutaan käynnistämään. Omassa kotikaupungissani on nuo neuvottelut aloitettu, ja naapurikunta on juuri ilmoittanut aloittavansa neuvottelut nopealla aikataululla. Enpä tiedä, mitä tämä kevät oikein tuo tullessaan. Onko työpaikkaa kohta lainkaan? Mitäs jos tehdään kuntaliitoksia? Täytyykö ennen sitä saada henkilöstöä vähennettyä ettei tulisi päällekkäisiä toimintoja? Kenties tämä on juuri tavoitteena. Yhteistoimintalaki sai alkunsa demokraattisen työelämän tavoitteista 1970-luvun loppupuolella ja sen tarkoituksena on lisätä työntekijöiden vaikutusvaltaa yritysten asioissa. Laki velvoittaa työnantajapuolen neuvottelemaan suurista muutoksista kuten irtisanomisista, toimintojen siirtämisestä tai lopettamisesta. Työntekijöiden mielipiteet eivät kuitenkaan sido työnantajaa päätöksenteossa. Yt-laki kunnissa Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa on ollut voimassa 1. 9. 2007 lähtien. Laki korvasi silloisen yleissopimuksen, joka kuntatyönantajan mielestä olisi ollut parempi vaihtoehto kuin tuolloin voimaan tullut laki. Arjen eurot koetuksella Jarmo Latva-Lusa 1.varapueenjohtaja, KTL Puhelin: 0400 663 712 Sähköposti: jarmo.latvalusa(ät)gmail.com KTL tiedottaa 1/2013 6 Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotan- non tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Tätä lakia sovelletaan työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Laissa työntekijällä tarkoitetaan kuntaan virka- tai työsuhteessa olevaa. Lakia joudutaan näinä vaikeina aikoina monessa kunnassa noudattamaan. Ikävä kyllä on monta sellaistakin kuntaa, joissa lakia ei noudateta siten kuin sitä pykälien mukaan kuuluisi noudattaa. Tehdään päätöksiä ennen kuin on niistä neuvoteltu päätöksiä koskevien henkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Neuvotteluihin voi myös osallistua, jonkin henkilöstöryhmän enintään kahdeksi vuodeksi valitsema, yhteistoimintaedustaja. Yhteistoimintaedustajan voivat valita keskuudestaan myös sellaisen henkilöstöryhmän työntekijät, jotka eivät ole valinneet luottamusmiestä vaikka heillä olisi siihen oikeus. Yhteistoimintaedustajan irtisanomissuoja on hänen toimikautensa ajan sama kuin luottamusmiehenkin irtisanomissuoja. Näiden neuvotteluihin osallistuvien henkilöiden täytyy osata ja uskaltaa pyytää apua omilta ammattijärjestöiltään ja siellä olevilta henkilöiltä etteivät hyväksy sellaisia päätöksiä ja sopimuksia, jotka ovat vastoin tätä lakia. Jokaisen kannattaisi tutustua yt-lakiin, koskaan ei tiedä koska sitä tulee tarvitsemaan. On monia asioita, joita ei tule edes ajateltua lain koskettavan. Hyvä opas on myös Kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteiset ohjeet henkilöstösäästöjen torjumiseksi, kirjanen on nimeltään ’Syntyykö säästöjä’. KTK:n nettisivuilta ainakin kirjanen löytyy. Poliitikkojen taholta, onneksi ei sentään kaikkien, ehdotetaan palkka-alea ja siihen työnantajapuolikin on jossain kallellaan. Tasavallan Presidenttikin on omalta osaltaan ottanut asiaan kantaa lupaamalla alentaa palkkiotaan. Mitenkä pienestä palkasta, jota kunta-puolellakin suurimmaksi osaksi maksetaan, voisi vielä ottaa osan pois. Nyt jo osalla, varsinkin yksineläjillä ja yksinhuoltajilla, on vaikeuksia tulla palkallaan toimeen. Kun tätä juttua kirjoitan, Valio kertoi nostavansa maidon hintaa n. 30 %, ja varmaankin tuo korotus lisätään kuluttajahintoihin. Arvonlisävero nousi vuoden alusta, ja sekin tulee vaikuttamaan hintoihin eikä ainakaan alentavasti. Ruuvia kiristetään jatkuvasti ja sitten vielä puhutaan palkka-alesta. On helppoa suurituloisten sanoa, että voivat osallistua alentamaan palkkaansa. Palkkiot ja osingot tulevat ’täysimääräisinä’ vaikka valtion talous olisi kuinka huonossa jamassa. Elinkeinoelämän keskusliiton uuden toimitusjohtajan mukaan EK ei esitä yleistä palkkojen alentamista eikä ole sitä missään vaiheessa esittänytkään. Tarvitaan palkkamalttia, ei palkkojen alentamista, hän sanoo. Palkkaalesta puhuminen on EK:n mukaan ollut väärinkäsitys. Yksi sanoo yhtä ja toinen sanoo toista, kenenkähän sanomisia sitten voi uskoa ja kenen sanomisiin luottaa. Talven jälkeen olemme huomattavasti viisaimpia edellä kerrottujen asioiden suhteen, nähdään mihin maamme talous on kallellaan ja kenen sanominen pitää paikkansa. Keväällä olevassa KTL:n seminaarissa tullaan keskustelemaan sopimustavoitteista, mitä viimeksi saatiin ja mitä tulevissa neuvotteluissa haluttaisiin. Suuria palkankorotuksia on varmaan aivan turha odottaa, joskin eipä niitä ole tähänkään asti saatu. Paljon puhutaan, ainakin työantajapuolella, kuinka kuntapuoli on saanut korkeimpia korotuksia kuin muut. Ehkä prosentuaalisesti, mutta ei euromäärissä. Näillä mietteillä toivotan jokaiselle hyvää talven jatkoa ja aurinkoista kevättä. Pidetään toisistamme ja itsestämme hyvää huolta. KTL tiedottaa 1/2013 7 Maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus KTK:n toiveita ja tavoitteita lakiluonnokseen Koonti: Eila Palojärvi KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on antanut pyynnöstä lausuntonsa Ympäristöministeriölle lakimuutosluonnoksista koskien maankäyttö- ja rakennuslakia valtioneuvoston asetukseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä luonnosta koskien maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettavia ympäristöministeriön asetuksia. Ohessa lainauksia lausunnon sisällöstä. Henkilöstöstä KTK:n lausunnossa sanotaan, että kuntien rakennusvalvontaja rakennusvalvontatarkastustehtäviin tulee varata riittävästi virkoja ja muita voimavaroja. Piha-alueen tiedot asemapiirroksessa Piha-alueen tiedot asemapiirroksessa perustuvaan kohtaan on KTK:n lausunnossa lisätty uusi kohta säilytettävät ja muutettavat pihajärjestelyt ja -rakenteet. Lisäyksen perusteluna on korjausja muutostöissä tapahtuvien piha-alueen järjestelyjen muutosten merkitsemisen Kuva: Toni Ruohonen Lähde: Lausunto YM 18.1.2013 KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Keijo Houhala, KTK ja Sampo Kilpeläinen, KTK asemapiirrokseen samaan tapaan kuin rakennusten ja puuston osalta nykyisin. Pihan ja istutusten järjestelyt voivat edellyttää asemapiirrosta tarkemman suunnitelman laatimista, jolloin suunnitelmaan voidaan sisällyttää rakennuksen ympäristön toiminnot tontilla, kuten pelastustiet, pysäköinti, oleskelualueet, hulevesien käsittely ja kuivausjärjestelmät, pinnan tasaus, pintarakenteet, kasvillisuus ja kasvualusta, kalusteet, varusteet, valaistus sekä puutarhatyökalujen ja -kalusteiden säilytystilat. Pihan muutossuunnitelmassa on lisäksi mahdollista esittää käyttöön jäävät ja purettavat piharakenteet sekä säilytettävä ja poistettava kasvillisuus. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset yleistä Lain kohdassa ei tulisi KTK:n mukaan puhua kelpoisuusvaatimuksista pelkän koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kelpoisuus tulee aina tapauskohtaisesti suhteuttaa rakennushankkeen vaativuuteen ja se on rakennusvalvontaviranomaisen KTL tiedottaa 1/2013 8 arvioitava. Kelpoisuutta ei voida yleispätevästi osoittaa pelkän koulutuksen ja kokemuksen tai alakohtaisen pätevöitymisen todentamisen kautta. Lainlaatijan tulisi miettiä, pitäisikö kohdassa puhua pätevyydestä, johon kyseinen teksti ehkä paremmin sopisi. Myös pihan käyttösuunnitelman tekijän pätevyysvaatimukset on KTK:n lausuman mukaan kirjattava suunnittelupätevyyksiin. Kelpoisuusasia voidaan kirjata esimerkiksi siirtymäsäännöksiin. Myös siirtymäaika tulisi olla huomioitu siirtymäsäännöksissä. Siirtymäaika on tärkeä myös siksi, että työpaikkahakemuksissa huomioitaisiin ja rinnastetaan aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaiset tutkinnot oikeudenmukaisesti. Vaativuus Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:n mukainen tekstillä tulisi selventää eritasoisten korkeakoulututkintojen tai ammatillisen korkeaasteen tai sitä vastaavien tutkinnon suorittaneiden mahdollisuus toimia A -vaativuusluokan suunnittelutehtävissä. Myös pihan käyttösuunnitelman tekijän pätevyysvaatimukset on kirjattava suunnittelupätevyyksiin. Laajat kokonaisuudet maisema-arkkitehti ja kortteli- ja tonttikohtaiset suunnitelmat hortonomi amk. Erittäin vaativiin AA-tason hankkeisiin pätevöityminen pitäisi edelleen mahdollistaa alemman korkeakoulututkinnon tai aiemman ammatillisen korkea-asteen suorittaneille ja vastaavissa tehtävissä toimineille siihen yhdistetyn riittävän soveltuvan suunnittelukokemuksen kautta. Suunnittelijatarjonta koko Suomessa ei ole yhtä runsasta kuin kasvukeskuksissa. Siksi esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneiden kelpoisuus A- ja AA-vaativuusluokan hankkeisiin tulee edelleen mahdollistaa. Uudistuksen seurauksena on vaara, että aletaan käyttää ns. ’bulvaanisuunnittelijoita’, kun vaaditun mukaista suunnittelijapätevyyden omaavaa suunnittelijaa ei tarjonnan puutteen vuoksi ole mahdollista kiinnittää. Vastaavasti sama asia koskee myös lakiehdotuksen esitystä työjohtajien kelpoisuudesta, suunnit- telijoiden ja vastaavien työnjohtajien tehtäviin päteviin henkilöihin. Arkkitehti-insinööri osuutta pääsuunnittelijana, suunnittelijana ja erikoissuunnittelijana kiistasta voi lukea 17. 1. 2013 ilmestyneessä Rakennus-lehdestä. Erityissuunnitelmia Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä (134 a §), jossa säädettäisiin erityissuunnitelmien toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle. Laissa ehdotetaan mainittavan nimeltä rakennesuunnitelma, lämmityslaitesuunnitelma, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosuunnitelma, pihan vihersuunnitelma(lisäys), ilmanvaihtosuunnitelma sekä purku- ja suojaussuunnitelma, jotka ovat useimmiten tarvittavia erityissuunnitelmia. Nämä erityissuunnitelmat tulisi mainita lain tasolla myös sen vuoksi, että niiden sisältöä koskevia tarkempia säännöksiä on nykyisin rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 luvussa. taviranomainen voi määrätä laadittavaksi ja toimitettaviksi myös muita rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia erityissuunnitelmia. Tällaisia suunnitelmia ovat esimerkiksi radontekninen suunnitelma, kalliorakentamistekninen suunnitelma, suunnitelma rakennuksen lämpö-, kosteus- ja ääniteknisestä toimivuudesta, paloturvallisuusselvitys, suunnitelma paloilmoitinjärjestelmistä ja koneellisesta savunpoistosta, merkki- ja turvavalaistussuunnitelma, sammutusautomatiikkasuunnitelma, rakennusautomaatiosuunnitelma sekä valaistussuunnitelma. KTK:n mukaan pykälässä tulee mainita asemapiirrosta täydentävä pihan vihersuunnitelma. Jos rakennusvalvontaviranomainen määrää laadittavaksi ja toimitettavaksi erityissuunnitelman, se on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle ennen sitä koskevaan työvaiheeseen ryhtymistä. Asiallisesti vastaava säännös on nykyisin rakentamisen valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta annetun asetuksen 5.2.2 kohdassa. Säädettäisiin, että rakennusvalvon- KTL tiedottaa 1/2013 9 Kuva: Eila Palojärvi PTYTES - a j at u k s i a Marjut Huolman Laitospalvelupäällikkö Sähköposti: marjut.huolman(ät)saimaantukipalvelut.fi Kunnallisia toimia yhtiöitetään kiihtyvällä tahdilla. Sovelletaanko ja noudatetaanko PTYsopimuksia? Säilyvätkö eläkejärjestelyt Kunnallisen eläkevakuutuksen piirissä ja säilytetäänkö muut saavutetut edut? Työskentelin esimiehenä Lappeenrannan kaupungissa ensin Teknisessä keskuksessa ja sitten Ruoka- ja puhtauspalveluyksikössä. Useiden vuosien ajan olin kaupungin KTN:n varapääluottamusmiehenä, ja olen ollut mukana luomassa TS-sopimukseen Lappeenrannassa toteutettavaa pisteytysjärjestelmää. Lappeenrannan kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut yhtiöitettiin 1.4.2010 osaksi Saimaan Tukipalvelut Oy:tä käsittäen laitospalvelut, ruokapalvelut ja tekstiilipalvelut. Tässä vaiheessa siirryimme henkilöstösopimuksen mukaan noudattamaan PTYTES:a eli Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta ja eläkejärjestelyissä olemme edelleen Kevan piirissä. Vaikka olin ollut aktiivisesti mukana edunvalvontatoiminnassa, oli PTYTES minulle ja meille kaikille aivan uusi ja tuntematon. PTYTES:iin meitä KTL:n jäseniä siirtyi sekä TS:n että KVTES:n piiristä. Molemmissa sopimuksissa oli ja on omat ja erilaiset palkkauksen muodostumisosat kuin PTYTES:ssa. PTYTES:n palkkauksen osat Varsinainen palkka, millä tarkoitetaan 1.Peruspalkkaa, tehtäväkohtaista palkkaa, mikä määritellään palkkaryhmittelyssä ja mitä on vähintään maksettava 2. Kokemuslisää, mitä kertyy 5 vuoden jälkeen 5 % ja 10 vuoden jälkeen yhteensä 10 % peruspalkasta 3. Mahdollinen määrävuosilisä (myönnetty ennen 31.12.1999) 4. Mahdollinen syrjäseutulisä 5. Mahdollinen luottamusmieskorvaus 6. Mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio 7. Muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät, erillislisät, yms. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat, millä tarkoitetaan 8. Määräaikaista palkanlisää 9. Tulospalkkiota ja tulospalkkion luonteista lisää. Oli yllätys, että PTYTES:ssä varsinaisen palkan palkkaryhmittelyissä siivoustoimen ja ravitsemispalveluhenkilökunnan esimiestason vähimmäisperuspalkka on todella alhainen. Yksi tulevien sopimusneuvottelujen tavoite pitää olla esimiestason palkkaryhmittelyjen saattaminen oikealle tasolle. Viime sopimusneuvotteluissa saatiin sovittua KVTES:ssä ja TS-sopimuksessa, että vuosiloman pituuden määräytymisessä käytettävästä vuosilomataulukosta poistuu ns. B-taulukko. Valitettavasti vuosilomataulukko B jäi vielä PTYTES:iin. Vuosilomissa B-taulukosta luopumisen pitääkin tulla seuraavien sopimusneuvottelujen tavoitteeksi. Palvelualat ovat yksi yhtiöittämisen kasvava alue ja PTYTES:lla on edunvalvonnan kannalta merkittävä vaikutus. Organisaation toimintatavat ja käytännöt muuttuvat toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Vaikka työelämässä on parannettavaa ja kehitettävää, me ’Satulaiset’ voimme olla tyytyväisiä ja jopa ylpeitä toiminastamme. Saimme valtakunnallista tunnustusta työstämme sillä vuoden 2012 puhtausalan Yritykseksi valittiin Saimaan Tukipalvelut Oy. Palkinnon kriteereissä oli mm. että Satu Oy:n organisaatioon on osattu tuoda entisten organisaatioiden kehittämät vahvuudet. Omalla aktiivisella toiminnalla meistä jokainen voi vaikuttaa edunvalvontaansa ja siihen kuinka tyytyväisiä olemme työssäviihtymiseemme ja palkkaukseemme. Mielestäni meidän Saimaan Tukipalvelut Oy:n KTL:oon kuuluvien jäsenten siirtyminen yhtiöittämisen myötä PTYTES:iin onnistui. KTL tiedottaa 1/2013 10 KTN:n Kuva: Eila Palojärvi Mutta mikä on PTYTES? järjestelyeräkysely 2012 Päätoimittaja Eila Palojärvi KTN selvitti kyselyllä syksyllä 2012 luottamusmiehiltä, kuinka Teknisen sopimuksen (TS) 1. 1. 2012 paikallinen järjestelyerä jaettiin. Vastauksia kyselyyn tuli 62 henkilöltä, vertailuna vuoden 2010 kyselyyn vastauksia tuli 111 kpl ja 2008 kyselyyn 138 kpl, tosin tuolloin kyselyt koskivat sekä KVTES että TS alueita. Ohessa tiivistelmänä Taija Hämäläisen / KTN Tekniikka ja Terveys ry yhteenvedon pohjalta. Yhteenveto kyselyn tuloksista Suurin osa vastaajista ilmoitti, että jaosta päästiin yhteisymmärrykseen ja erä käytettiin paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen (jako meni yleiskorotuksella vain kahdessa kunnassa, koska järjestöt olivat keskenään erimielisiä ja 4 kunnassa, koska järjestöt ja työnantaja olivat keskenään erimielisiä) Suurin osa vastaajista (reilusti yli 80 %) ilmoitti, että neuvotteluista pidettiin pöytäkirja, jaettavan järjestelyerän määrä perusteltiin tai laskettiin yhdessä ja työnantaja antoi riittävät palkkatiedot neuvotteluita varten. Riittävät palkkatiedot sai mielestään 89 % vastaajista. Suurin osa vastaajista (69 %) ilmoitti, että erä käytettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Muutama vastaaja ilmoitti, että koko erä oli käytetty henkilökohtaisiin lisiin (8 %). Järjestelyerää käytettiin myös molempiin palkanosiin samanaikaisesti (23 %). Avoimissa kommenteissa tuotiin esiin mm., että perälauta tasoitti neuvotteluasetelmaa ja yleinen hämmennys siitä, mikä on järjestelyvaraerien ja normaalien, TVA:n (=työn vaativuuden arviointi) kautta tulevien korotusten suhde. 2013 järjestelyerät tulevat jakoon ensi helmikuun alusta, ja niiden jakoa selvitellään kyselyllä taas myöhemmin tänä vuonna, eli vielä niistä ei ole tietoja. Lisää tilastoja koko kuntaa koskien voi katsella KT:n nettisivuilta. http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/tilastot/Sivut/default.aspx KTL tiedottaa 1/2013 11 Tilastotietoa KTN:n jäsenjärjestöjen kuntapuolen jäsenistöstä sekä palkoista, lokakuu 2011 Kokoaikaisuus Koulutusaste Kokoaikainen Osa-aikainen 3% 2% 7% Kuntasektorin lisäksi KTN:n jäsenistöä työskentelee mm. PTY-sopimuksen ja Energia-alan toimihenkilösopimuksen piirissä. 28 % 93 % Jäsenistö sopimusalan mukaan KVTES TS Jäsenistö sukupuolen mukaan, TS Mies Nainen 22 % 78 % Jäsenistö sukupuolen mukaan, KVTES Mies Nainen 13 % Tehtäväkohtainen palkka Kokonaisansio Terveydenhoitaja 2274 2572 Palomies 1811 2861 Ylipalomies 1895 Paloesimies Työsuhteen laji % Virkasuhteinen 43 Työsuhteinen 57 3051 Työsuhteen luonne % 2118 3501 Vakituinen 90 Terveystarkastaja 2551 2915 Määräaikainen 10 Rakennusmestari 2670 3260 Työnjohtaja 2319 2812 Rakennustarkastaja 2964 3501 Suunnitteluavustaja 1929 2266 Työterveyshoitaja 2315 2620 Kartoittaja 2074 2408 Palomestari 2742 4240 Suunnitteluinsinööri 2942 3447 Palomies-s.kuljettaja 1859 2912 Projektipäällikkö 3228 3680 Siivoustyönjohtaja 2316 2784 Maanmittausteknikko 2611 3092 Työpäällikkö 3091 3815 87 % Keski-ikä KVTES 46 vuotta ja TS 48 vuotta KTN:n jäsenistö työskentelee kunnissa 1392 eri ammattinimikkeellä. Esimerkiksi pelkästään rakennusmestareita työskentelee 37 eri nimikkeellä ja teknikoita 68 eri nimikkeellä KTL tiedottaa 1/2013 12 38 % Yleisiä ammattinimikkeitä ja niiden keskiansioita lokakuussa 2011 37 % 63 % 29 % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Koulutusaste tuntematon Tilastojen lähde: Tilastokeskus/KTN:n jäsenaineisto, koonti Taija Hämäläinen Lisätietoja kuntapalkoista: Tilastokeskus (mm. tietoa keskiansioista ammattinimikkeittäin) http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/pal/ksp/2011/2011_fi.asp Kuntatyönantajat (mm. keskiansioita hinnoittelukohdittain) www.kt.fi Helmi-maaliskuussa toteutetaan KTN / KTK -sektorilla palkankorotuksia seuraavasti: TEKNISTEN SOPIMUS (TS): 1.2.2013 yleiskorotus kaikille 1,46 prosenttia. Korotus koskee sekä tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää että erillislisää. Samasta ajankohdasta toteutetaan paikallinen järjestelyerä 0,6 prosenttia laskettuna TS:n palkkasummasta. Jos erän käytöstä ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää sen käytöstä. Yleinen sopimus (KVTES): 1.2.2013 yleiskorotus kaikille 1,46 prosenttia. Korotus koskee sekä tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää että erillislisää. Samasta ajankohdasta toteutetaan paikallinen järjestelyerä 0,6 prosenttia laskettuna KVTES:n palkkasummasta. Jos erän käytöstä ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää sen käytöstä. Palvelulaitokset (PTYTES): 1.3.2013 yleiskorotus kaikille 1,56 prosenttia. Samasta ajankohdasta toteutetaan paikallinen järjestelyerä 0,5 prosenttia laskettuna PTYTES:n peruspalkkojen palkkasummasta. Lähde: KTK Aktiivitiedote 1 / 17.1.2013 KTL tiedottaa 1/2013 13 Akava Rajoittaako yhdenvertaisuus ammattiliittojen neuvotteluvapautta? Jaana Parkkola, Akava Työntekijöiden yhdenvertaisuus on työelämän keskeisimpiä periaatteita. Mutta toteutuuko yhdenvertaisuus ammattiliiton jäsenten työehtojen kustannuksella? Akava järjesti lokakuussa seminaarin Ammatillinen järjestäytymisvapaus perus- ja ihmisoikeutena. Seminaarissa pohdittiin perustavanlaatuisia kysymyksiä ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja siitä, onko työ- ja virkaehtosopimustoiminta ristiriidassa yhdenvertaisuuslainsäädännön ja syrjintäkiellon kanssa. Ammatillinen järjestäytymisvapaus on perustuslaillinen oikeus. Jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta am- mattiliittoon. Varatuomari Juhani Saloniuksen mielestä järjestäytymisvapaus on osa länsimaista demokratiakäsitystä. Ammattiliiton jäsenyys yhdenvertaisuuden rajoitteena? – Järjestäytyneillä työntekijöillä ja työnantajilla on oikeus ajaa etujaan, ja järjestöt neuvottelevat sopimuksia omille jäsenilleen. Sopimuksista hyötyvien joukko on kuitenkin usein jäsenkuntaa laajempi työ- ja virkaehtosopimusten normaali- tai yleissitovuuden vuoksi, Salonius huomauttaa. Lain mukaan työ- tai virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvan työnantajan on sovellettava samoja työehtoja kaikkiin samaa työtä tekeviin huolimatta siitä, mihin ammattiliittoon työntekijät kuuluvat tai kuuluvatko mihinkään. – Liitot voivat kuitenkin sisällyttää sopimuksiin sen soveltamista koskevia rajoituksia. Esimerkiksi niin sanotun järjestöehdon mukaan sopimusta voidaan soveltaa vain sen tehneen liiton jäseniin, Salonius sanoo. Järjestöehto voi johtaa tilanteeseen, jossa saman työnantajan palveluksessa oleviin ja samaa työtä tekeviin työntekijöihin sovelletaan eri työ- tai virkaehtosopimuksia. Saloniuksen mukaan järjestöehtoa tarvitaan sopimusten rajaamisessa. – Muuten voisi syntyä monenlaisia soveltamisristiriitoja ja epäselvyyksiä sellaisilla työpaikoilla, joissa on edustettuna useampi ammattijärjestö. Miten sitten yhdenvertaisuus ja ammattiliittojen sopimusvapaus voidaan sovittaa yhteen ilman ristiriitatilanteita? Saloniuksen mielestä kysymys on käytännössä siitä, loukkaako tiettyyn jäsenistöön rajattu sopimus järjestäytymättömiä tai muihin järjestöihin kuuluvia. Hän haluaa korostaa, että sopimuksia on käytännössä hyvin vaikeaa verrata keskenään. – Yksittäisten ehtojen vertaaminen ei kerro, minkä arvon sopimusosapuolet ja niiden jäsenet ovat antaneet kokonaisuudelle. Miten esimerkiksi yksivuotista ja kolmivuotista sopimusta voidaan verrata keskenään? Entä erilaisia työaika- ja palkkausjärjestelmiä eri olosuhteissa? Lisäksi sopimusten solmimistapa on Saloniuksen mukaan otettava tarkastelussa huomioon. – Jos esimerkiksi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai kansalaisten perustuslailla turvattuja oikeuksia vaarantanut työtaistelu lopetetaan sopimuksella, jossa sen soveltamisala on rajattu vain jäseniin, onko samalla syyllistytty yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomiseen? Vuonna 2007 kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa päädyttiin järjestöehdon sisältävään sovintoratkaisuun eli niin sanottuun Tehypöytäkirjaan. Apulaisoikeuskansleri antoi menettelystä moitteet ja asia on parhaillaan korkeimman oikeuden käsittelyssä. Lisäksi apulaisoikeuskanslerin linjaukset ovat johtaneet kolmikantaiseen selvitystyöhön. – Asia on kaiken kaikkiaan työmarkkinapoliittisesti tärkeä ja siihen sisältyy monenlaista juridisia kysymyksiä. Toivottavasti asiaan saadaan jossakin vaiheessa linjauksia, jotka tukevat toimivaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää ja ovat sopusoinnussa perusoikeuksien kanssa, Salonius toteaa. K T L:n I l moitu st au lu Etelä-Karjalan Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n KTL Päijät-Häme ry Vuosikokous Tutustumiskäynti Kymijärvi II voimalaitokseen 13.3.2013 Aika: KTL Päijät-Häme ry järjestää jäsenilleen tutustumiskäynnin voimalaitokseen. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla 25.2.2013 mennessä soile.hannula(ät)phsotey.fi. Pohjanmaan Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Ilmoittautumiseen tarvitaan ehdottomasti: henkilön etu- ja sukunimi, syntymävuosi, kotipaikka, kotimaa, työnantajan nimi. Kävijätiedot kirjataan ennakkoon kaikilta, varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Sääntömääräinen Kevätkokous Autopaikkoja on rajallisesti, mielellään kimppakyydein. Vierailija- ja henkilökuntapaikat käytettävissä iltavierailulla. Kokoontuminen vierailijakeskuksessa, Voimakatu 16, Lahti. Kierros alkaa klo 16.30 ja päättyy 18.00. Kahvitarjoilu. Varoitus Kierrokseen sisältyy liukkautta, portaita ja ylämäki, matkaa noin 800 m. Muista sopivat jalkineet. Kierroksen aikana vierailija voi joutua samaan tilaan voimakkaan magneetin kanssa, joten ei sovi henkilöille, joilla on sydämentahdistin. Myös melutaso 80dB voi ylittyä. Valokuvaaminen sisätiloissa on kielletty. Tervetuloa! Hallitus Aika: 9.4.2013 klo 18.00 Paikka: Sokos Hotelli Lakeus Seinäjoki, Torikatu 2, Seinäjoki Kutsutut: Pohjanmaan Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n jäsenet Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Hallitus kokoontuu klo 17.30 Tervetuloa! Pohjanmaan Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry tiistai 12.3.2013 klo 17.00 Paikka: Lappeenrannan uimahalli- ja urheilutalon luentosalissa, Pohjolankatu 29, Lappeenranta Kutsutut: Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa! Kevätkokous Tervetuloa! Hallitus Varsinais-Suomen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n Vuosikokouksen jälkeen on varattu keilarata käyttöömme klo 18.30 – 19.30 Aika: torstai 18.4.2013 klo 17.00 Paikka: Tuorlan Majatalo-Piispanranta-Kaarinan Tähti Tuorlantie 1 E, Kaarina Kutsutut: Ilmoita tulosi ja ruoka-allergiat maanantaihin 8.4.2013 mennessä: seppo.heikinmaa(ät)turku.fi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Kokouksen jälkeen tutustumme Tuorlan observatorioon ja näemme planetaarioesityksen. Lisätietoa: www.astro.utu.fi/planetaario/Uutisia.shtml www.tuorlanmajatalo.fi/ Hallitus KTL tiedottaa 1/2013 14 KTL tiedottaa 1/2013 15