Opinto-opas 2011-2012 - Teknillinen tiedekunta
Opinto-opas 2011 - 2012 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 ohivalinta (08) 553 + alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde (08) 553 1011 Toimitustyöryhmä Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto Taitto Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Uniprint Oulu 1. Teknillinen tiedekunta...................... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu ..................... 11 2.1. Perustutkinnot ....................... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ..... 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto .................................. 11 2.2. Jatkotutkinnot........................ 14 2.3. JOO-opinnot......................... 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto ...... 14 2.5. Täydennyskoulutus .................. 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. ....................................... 15 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri ......... 15 2.6.2. Tentit ............................ 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ............. 16 2.6.4. Opintosuunnan valinta .......... 17 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen ........................ 17 2.6.6. Kieliopinnot ..................... 18 2.6.7. Harjoittelu....................... 19 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.. 20 2.6.9. Tutkintotodistus................. 21 2.6.10.Tiedotustilaisuudet valmistuville 22 2.6.11.Koulutusohjelman vaihto........ 22 2.7. Opintojen ohjaus ..................... 22 2.7.1. Opintojen suunnittelu........... 22 2.7.2. Pienryhmäohjaus ................ 22 2.7.3. Opettajatutortoiminta........... 23 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten ....................................... 23 3. Arkkitehtuurin osasto..................... 24 3.1. Henkilökunta......................... 25 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma..... 25 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 25 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet............. 26 3.2.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS ............. 26 3.2.4. Kandidaatin tutkinto ............ 26 3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot .................................. 26 3.2.6. Kandidaatin työ.................. 26 3.2.7. Kieliopinnot ..................... 27 3.2.8. Harjoittelu....................... 27 3.2.9. Arkkitehdin tutkinto ............ 27 3.2.10.Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot .................................. 27 3.2.11.Opetuksen painopistealueet..... 27 3.2.12.Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa................ 27 3.2.13.Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta ............................. 28 3.2.14.Rakennussuunnittelun opintosuunta ................................... 28 3.2.15.Architectural Design opintosuunta. ................................... 28 3.2.16.Diplomityö ...................... 28 3.2.17.Kieliopinnot ..................... 29 3.2.18.Harjoittelu ....................... 29 3.2.19.Ulkomaan ekskursio ............. 29 3.2.20.Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20011-12................................. 31 3.2.21.Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot................................... 31 3.2.22.Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot................................... 32 3.2.23.Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt .......................... 35 3.2.24.Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto............. 35 3.2.25.Opetusperiodit ja kesäopetus ... 35 3.3. Osastokohtaisia ohjeita............... 36 3.3.1. Opetuksen tarkoitus............. 36 3.3.2. Opetuksen luonne ............... 36 3.3.3. Harjoitustyöt .................... 36 3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet ....................... 37 3.3.5. Seminaarit ....................... 37 3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen... 37 3.4. Jatko-opinnot......................... 37 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne ......................... 37 3.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus....................................... 38 4. Konetekniikan osasto ..................... 85 4.1. Henkilökunta......................... 85 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ..... 86 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 86 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet .... 86 4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet ................................... 87 4.2.4. Opintoneuvonta ................. 90 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville................................ 91 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2011 aloittaneille ........................ 92 PO 3 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille .............................. 92 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille .......................... 92 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne ......................... 92 4.3. Osastokohtaisia ohjeita.............. 111 4.4. Harjoittelu .......................... 112 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus...................................... 115 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto .. 168 5.1. Henkilökunta........................ 169 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat .......................... 170 5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet .. .................................. 170 5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto ... 170 5.2.3. Erillinen maisteriohjelma ...... 171 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma . 171 5.3.1. Koulutusohjelman tavoitteet ... 171 5.3.2. Ammatillinen tehtäväalue ...... 171 5.3.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet .................................. 172 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille ............................. 173 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne ................................. 174 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma...................... 175 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma...................... 177 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma... ...................................... 186 5.4.1. Koulutusohjelman tavoitteet ... 186 5.4.2. Ammatillinen tehtäväalue ...... 186 5.4.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet .................................. 186 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille ............................. 187 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne ............. 189 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma...................... 189 5.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma...................... 191 5.5. Master‟s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering ............... 197 5.5.1. Learning outcomes of the programme .............................197 5.5.2. Professional aims of the programme ..................................197 5.5.3. Orientations in the programme 198 5.5.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment orientations.. ..................................198 5.5.5. Master‟s Thesis .................198 5.6. Osastokohtaisia ohjeita..............202 5.7. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus......................................204 6. Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan osastot.........................................262 6.1. Henkilökunta........................263 6.2. Koulutusohjelmat 2011 .............264 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet ........264 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma....266 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne .................................266 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteet ................................266 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ...........................268 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ...........................268 6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet ......269 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille .............................271 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2011................274 6.3.8. Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen 279 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma ....281 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne .................................281 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteet ................................281 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ...........................282 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ...........................283 6.4.5. Opintosuuntien tavoitteet ......283 6.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille .............................286 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma......................290 PO 4 6.4.8. Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen .................................. 293 6.5. Osastokohtaisia ohjeita.............. 297 6.6. Harjoitteluvaatimukset.............. 297 6.7. Työhön sijoittuminen ............... 298 6.8. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus...................................... 299 7. Tuotantotalouden osasto ................ 356 7.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma ........................... 356 7.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta ...................................... 356 7.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita ... 356 7.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma 357 7.4.1. Ammatillinen tehtäväalue ...... 357 7.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville............................... 357 7.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2011 aloittaneille ....................... 358 7.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille ..........358 7.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö ..................................359 7.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ..................................361 7.4.7. DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville opiskelijoille ...370 7.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde........................374 7.5. Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus......................................375 8. Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot404 9. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö.................................413 10. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa ........414 11. Luettelo opintojaksoista……………..419 PO 5 Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden ti eteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknill isessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3300 opiskelijaa. Olipa tavoitteenasi suorittaa tu tkintosi nopeasti tai vähän verkkaisempaan tahtiin, suuri osa ajastasi seuraavina vuosina kuluu opiskeluun. Osastot tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, j a kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! PO 6 Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2011 aloittaville. Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Osastojen löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit AO, KO, PYO, STO ja TUTA. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, osastojen opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta osastoilla ja tiedekunnassa ovat käytettävissäsi. Oulussa 2.5.2011 Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö 7 Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tiedekuntamme yhdellä osastolla voi olla useita koulutusohjelmia. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45…arkkitehtuuri 46…konetekniikka 47…prosessitekniikka 48…ympäristötekniikka 52…sähkötekniikka, tietotekniikka 55…tuotantotalous 03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Opintojaksojen kuvauksissa (web-oodi) on kustakin opintojaksosta esitetty sen koodi nimi ajoitus tavoite osaamistavoitteet sisältö toteutustavat yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali suoritustavat vastuuhenkilö mahdolliset lisätiedot opetuskieli Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla ‟Luentomoniste‟. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta. 8 1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita hyväksyä uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Osaston päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Osasto käsittelee osaston yleiset hallinto- ja opetusasiat. Osastolla toimivien työryhmien tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu. Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutusdekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta päättää valintaperusteista tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä opetussuunnitelmien talousvaikutuksista hyväksyä väitöskirjat. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin (08) 553 1011 (vaihde) tai ohivalinta 553 2001 ja 553 2002, telefax 553 2006 asiointiaika 9:00 - 13:00 Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., puh. 553 2460; vastaanotto sopimuksen mukaan. 9 Tutkimusdekaani: Tiedekirjasto Tellus: HAAPASALO, Harri, prof., puh. 553 2931 Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: [email protected]. Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof., puh. 553 4981 Hallintopäällikkö: Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainaaika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet laina-aika 14 vrk. Kirjastoon tulee painettuna n.600 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan, Nelliportaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi. KUHALAMPI, Laila, KTM, puh. 553 2005 Opintoasiainpäällikkö: NELO, Sirpa, TkL, puh. 553 2003 Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM, puh. 553 2004 ATK-suunnittelija: SALMIJÄRVI, Lasse Opintohallinnon palvelupiste: TIEDEKUNNAN KANSLIA: RUNTTI, Liisa, osastosihteeri (opintoasiat), puh. 553 2001 RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri (opintoasiat), puh. 553 2002 OSASTOJEN KANSLIAT: HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, projektisihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, toimistosihteeri VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri 10 2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. Tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13.): perus- ja aineopinnot, 100/120 op täydentävä moduuli, 20/0 op opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op valinnaiset opinnot, 10 op kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). 2.1. Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 2.1.2. Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 11 Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 13): opintosuunnan moduuli, 30/40 op syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op täydentävä moduuli, 20/30 op erikoismoduuli, 10/0 op diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7). tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. 12 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 31 13 Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta http://www.joopas.fi ja tied ekunnan kansliasta. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Osastojen opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Jatkotutkinnot muodostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tieteellisistä yleisopinnoista. Edellä mainituista opinnoista käytetään nimitystä erityisopinnot. Pääaineopintoihin sisältyy lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. Tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan diplomi-insinöörin tai arkkitehtitutkinnon jälkeen. Tällöin on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot ja laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittavan on suoritettava tutkintoon kuuluvat erityisopinnot sekä laadittava lisensiaatintutkimus. Tiedekunta vahvistaa kullekin jatkoopiskelijalle opintosuunnitelman. Tutkintoon kuuluvat yksittäiset hyväksytyt opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opinnäytteet ja opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Tarkemmat määräykset jatkotutkinnoista ovat tekniikan alan tutkintoja koskevassa tutkintosäännössä ja jatkotutkinto-ohjeissa, joita saa tiedekunnan kansliasta. Ne ovat myös nähtävissä tiedekunnan www-sivuilla. Lisätietoja antavat professorit ja opintoasiainpäällikkö. 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen wwwsivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. 2.3. JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tied ekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10. 14 Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/intl/. Kv-toimisto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo 10-16. Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: http://www.ttk.oulu.fi/opiskelijavaihto. tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin yksikön www-sivuja. 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteessä (osastoilla) keskitetysti. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijapalveluista, joka sijaitsee Kemian käytävällä. Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opint osuoritusotteen. Joillakin osastoilla kursseille ja tentteihin voi ilmoittautua tai antaa palautetta opetuksesta WebOodin välityksellä. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/. 2.5. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakuajat päättyvät 15.8. ja 1.12. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä saa tietoja tiedekunnan kansliasta, puh. 553 2001 ja 553 2002. Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.6.2. 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitu staululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Ku u lus telujen j ärj estäm isestä m äär ät ään O u lu n yliopi ston koulu t u ks en j o ht o s ään n ö s s ä. As i aki rj an lö yt ää o s o i t t ees t a ht t p ://www.oulu.fi/yliopis to/opi skelu/sa ad o ks et . Tiedekunnan tutkintoja koskeva tutkintosääntö on tämän oppaan lopussa. Kullakin osastolla on lisäksi omat ohjeensa ja toimintatapansa, joista kerrotaan tarkemmin osastokohtaisissa luvuissa. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) HOPS tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Erityisesti tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavien opintojen osalta osastot laativat opiskelijoille ohjeellisen lukujärjestyksen. Tällä helpotetaan opiskelijan HOPSin laadintaa. Opiskelija saa HOPSinsa tekemiseen ohjausta opintoneuvojilta sekä opettaja- ja opiskelijatuutoreilta. Pienryhmäohjaajat opastavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita HOPSin laatimisen alkuun. HOPSin laatimisesta annetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille myös kirjallisia ohjeita. Laadittuaan tekniikan kandidaatin tutkintoon tähtäävän HOPSinsa opiskelija käy siitä HOPS keskustelun opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. Suositeltava ajankohta tälle on 1. opiskeluvuoden keväällä. Tässä keskustelussa todetaan opiskelijan opintojen sen hetkinen tilanne ja verrataan sitä sekä opiskelijan itselleen asettamiin tavoitteisiin että koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opiskelija ja opettajatuutori/opintoneuvoja sopivat miten opiskelijan HOPSia tarkastellaan jatkossa. Suositeltavaa on käydä HOPS-keskustelu kerran vuodessa. HOPSia voidaan jatkossa tarkastella myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Erityisesti opintosuunnan valinnan yhteydessä HOPS on syytä tarkistaa ja samalla on hyvä konkretisoida opiskelijan toimia ylempään tutkintoon johtavien opintojen suhteen. Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta (Oulun yliopiston opetuksen johtosääntö 10§). HOPSin tarkoituksena auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä ja näin edistää opiskelijan kasvua asiantuntijaksi. HOPS tarjoaa myös opiskelijalle konkreettisen välineen opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. HOPSilla on myös mahdollista turvata opiskelujen sujuva jatkuvuus kaksiportaisessa tutkintorakenteessa. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu opetussuunnitelma, jonka sisältämien opintojen tarkoituksenmukaista toteutumista HOPSilla tuetaan. HOPS ei ole opintojen etenemistä kontrolloiva sitoumus. Tiedekunnan yhteiset HOPS käytännöt Opiskelijoille järjestetään ohjausta, tukea ja neuvontaa HOPSien laatimiseen kunkin osaston omien käytäntöjen mukaan. Vastuu HOPSin päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta on opiskelijalla itsellään. Opiskelijan HOPSista tulee ilmetä opintojen sisältö, opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suunniteltu suoritusajankohta ja opintojen kesto. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia tavoitteita opintojen sekä osaamisen suhteen. HOPSiinsa opiskelija on syytä hahmotella omaa toimintaansa laajemminkin, esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan vaihto-opiskelun ajankohtaa, mahdollisen työssäkäynnin vaikutusta opintoihin sekä jatkaako opintojaan ylempään tutkintoon tai jatkotutkintoon. HOPSiin liittyy ohjauskeskustelu. HOPS diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon yhteydessä Opiskelija laatii HOPSin myös diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon tähtäävien opintojensa osalta. DI/arkkitehti HOPSin tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman asiantuntijuutensa, ja miten sitä kehitetään opintovalinnoilla edelleen. Tavoitteena on myös tukea opiskelijaa opintojen loppuunsaattamisessa ja erityisesti opiskelijan diplomityöhön liittyvien toimien konkretisoimisessa. HOPS-keskustelun opiskelija käy jonkun opintosuuntansa professorin, opettajatuutorinsa tai osaston opintoneuvojan kanssa. 16 Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman osaston puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä. 2.6.4. Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelmasta vastaavan osaston määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Osastot järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.6.5. Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI/arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa osaston toimistosta ja koulutusohjelman opintoneuvojalta. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT -menettely) etenee seuraavien periaatteiden mukaisesti: liota, osaamispäiväkirjaa, työkokemuksena hankitun osaamisen kuvausta, haastattelua tai jotakin muuta näyttöä ja näitä tukevaa haastattelua, formaalissa opiskelussa aiemmin hankittua jo arvosteltua suoritusta, joka tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT -menettelyn kautta osaksi tutkintoa, ei arvostella enää uudelleen, eikä toisessa korkeakoulussa tehdyn suorituksen arvosana siirry uuteen tutkintoon, vastuu riittävien todistusten ja näyttöjen antamisesta on opiskelijalla, ts. asiaa käsitellään opiskelijan hakemuksen pohjalta. osaaminen suhteutetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa tutkinnolle tai sen opintokokonaisuuksille asetettuihin osaamistavoitteisiin, formaalissa opiskelussa aiemmin hankitun suorituksen tuottama osaaminen suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin arvioidaan pääsääntöisesti todistusten perusteella, tiedekunta edellyttää näyttöä nonformaalin opiskelun, arkioppimisen tai työkokemuksen kautta hankitun osaamisen arvioimiseksi suhteessa suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai opintoihin. Näyttö annetaan pääsääntöisesti tentillä, mutta koulutusohjelman käytännön mukaan näyttönä voidaan käyttää myös osaamisportfo17 2.6.6. Kieliopinnot lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä”. 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opett ajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut http://webcgi.oulu.fi/kielikeskus/index.php?a =o&s=lahtotasovaatimus.html&v=ruotsi . Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunn itelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti ”Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas18 saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annetavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: www.oulu.fi/careerservices -> Erasmusharjoittelu. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Teknillinen tiedekunta järjestää lukuvuosittain yhdessä yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden sekä Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa Teekkareiden työelämävalmennus luentosarjan, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita mahdollisimman monipuolisesti työelämän yleisiin vaatimuksiin. Luentosarja tarjoaa perustiedot suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä ja työsopimusasioista. Lisäksi käsitellään työnhakuun ja rekrytointiin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. Lisätietoja luentosarjasta saa teknillisen tiedekunnan harjoittelun suunnittelijalta. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 2.6.7. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana työharjoittelua Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työharjoittelua. Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toiminnasta: Yliopiston hallintoelimissä (osaston johtoryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisissa yliopiston hallinnon nimeämissä työryhmissä ja/tai lautakunnissa 19 ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Osastot antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot) Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikiltojen hallituksessa Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on laadittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä). Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut? Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtävässä? Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiskelijalle ollut? Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivisuus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopisteitä ei anneta. Raportti liitteineen toimitetaan koulutusohjelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestötai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua. 2.6.8. Diplomityö Diplomityö on syventäviin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Osastoilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa osastojen kanslioista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osasto voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään osastolla. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan osaston normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. 20 Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. 2.6.9. tellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti: tyydyttävä (1) erittäin tyydyttävä (2) hyvä (3) erittäin hyvä (4) kiitettävä (5) Tutkintotodistus 1,00-1,49 1,50-2,49 2,50-3,49 3,50-4,49 4,50-5,00 Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta. Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa osastojen toimistoista. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut osaston edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan osaston toimistoon. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin osastolle, sillä osaston tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa osastolta tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa. Erityisen hyvin suoritettu diplomiinsinöörin ja arkkitehdin tutkinto Arvostelu Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvos- 21 2.7. Opintojen ohjaus tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää osaston esityksestä dekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Keskiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa. 2.7.1. Opintojen suunnittelu Opetuksen toteutusta ja opintojen suunnittelua varten on laadittu tämä opinto-opas. Aloita opintojen suunnittelu perehtymällä tarkasti tämän oppaan lukuihin 1 ja 2 sekä omaa osastoa ja koulutusohjelmaa koskevaan osaan. Näiden avulla saat hyvät perustiedot opintoihisi. Tämän lisäksi voit saada neuvoa ja apua opintojen suunnitteluun mm. seuraavassa mainituilta tahoilta. Osaston opintoneuvojana toimii osaston suunnittelija tai lehtori. Nimi, vastaanottoaika ja -paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla ja wwwsivuilla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, hakemustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta. Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa. Tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteen opintoasioista vastaavan henkilökunnan puoleen sekä osastoilla että tiedekunnan kansliassa voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opinto-oikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa teknillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina. Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat. Muista myös Oulun yliopiston yleisopas. Siitä löytyvät koko yliopistoa koskevat asiat mm. yleistä opintoneuvontaa, kansainvälisiä asioita ja työelämäpalveluja koskevat tiedot. 2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja! 2.6.11. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalla on mahdollisuus anomuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Arkkitehtuurin koulutusohjelmasta diplomi-insinöörin koulutusohjelmaan tai päinvastoin ei kuitenkaan voi vaihtaa osallistumatta pääsykokeisiin. Koulutusohjelman vaihdon perusteena käytetään mm. opiskelijavalinnassa saavutettua pistemäärää ja opintomenestystä. Lisäksi edellytetään, että hakija on opiskellut yhden lukuvuoden siinä koulutusohjelmassa, johon hänet on alun perin hyväksytty. Koulutusohjelman vaihdoista päättää dekaani valintatoimikunnan esityksestä. Hakemukset on jätettävä 31.3. mennessä tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelman vaihdosta voi kysyä lisätietoja tiedekunnan kansliasta. Teknisten tieteiden yhteisvalinnan piirissä tapahtuvasta korkeakoulun vaihdosta saa tietoja asianomaisista yliopistosta ja tiedekunnan kansliasta. 2.7.2. Pienryhmäohjaus Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uut ta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunni- 22 telmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu. 2.7.3. ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutessasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilaskuntaan. Varmista ollaanko asiasta tietoisia ja onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty kriisijälkipuinti. Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti purkaa tuntemuksiaan. Apua kriisijälkipuinnin järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta, Oulun kriisikeskuksesta tai ylioppilaskunnasta. Suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin osallistumisesta ja vastaavasta sovitaan aina erikseen omaisten ja papin kanssa. Opettajatutortoiminta Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen muoto, joka on käytössä kaikilla osastoilla. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutorointi tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa ”henkilökohtainen opettaja”, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä. Apua opintojen suunnitteluun ja opintoongelmiin: O hj au s - ja t yöelämäpalvelut: www. o ulu.fi/careerservices/o hj au s/index. ht m l www. o p i n t o lu o t s i . fi Nyyt i ry - O p i s keli j o i d en t u ki kes ku s : www. n yyti.fi/evai ta_opi skeluun/etusivu.h tm www. hallin to.oulu.fi/optsto/urheil u akat e m i a/abc /abc - o p as . ht m l O p i s keli j an hyvi n vo i n t i s i vu s t o : ht t p : //www. o u lu . fi /hyvi n vo i n t i / 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan itseensä kohdistamat liialliset odotukset opintojen suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi laitosten ja osastojen opintoneuvojilta, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta. Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa tai työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin kanssa. Ongelmien kohdatessa on tärkeää saada selvitettyä niitä joko yksin tai ystävän kanssa. Mikäli ystävän apu ei riitä, ota yhteyttä YTHS:lle tai opiskelijoiden tukikeskus Nyytin virtuaalipalveluun. Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perhe-neuvonnan puoleen. Jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan. Voit myös yksityisesti miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa. Täysi-ikäisen elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa. Jos kuulet tai saat muuten selville, että laitoksellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri kuollut, ota yhteyttä laitoksen henkilökuntaan, Apua elämän ongelmiin: www.oulunseurakunnat.fi, [email protected], p. 040-5245919 www.nyyti.fi www.oulunkriisikeskus.fi www.yths.fi, mielenterveyden ajanvarauspuhelin p.08-5637 460 www.oulu.ouka.fi/sote/terveys/mielenterveys. htm#Mielenterveyskeskukset OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p. 08-315 6707 Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/hyvinvointi/ Apua päihdeongelmiin: www.irtihuumeista.fi www.al-anon.fi www.oulu.ouka.fi/sote/redi64/vinkki.html www.yths. Edellä oleva teksti perustuu ylioppilaskunnan toimittamaan materiaaliin 23 3. Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6, puh. 553 4913. Fax: 553 4917 (kanslia), 371848 (AH-lab.), 553 4948 (nARKlab.), 553 4971 (RS-lab.), 553 4996 (YS-lab.). www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]. Laboratoriot Opetuksen, hallinnon ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu kuuteen laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta rakennekaaviosta: Osaston johtaja Johtoryhmä Koulutuksen kehittämistyöryhmä Tutkimuksen edistämistyöryhmä Laboratoriot Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio (AH) Nykyarkkitehtuurin laboratorio (NARK) Rakennussuunnittelun laboratorio (RS) Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio (YS) Yhteiset toiminnot Kanslia Kirjasto Näyttelytilat Tietokoneluokat Laboratorioiden tehtävänä on antaa ja valvoa oppialaansa kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa. Osaston vuotuinen sisäänotto on vuodesta 2008 alkaen 35 opiskelijaa. Syyslukukauden 2010 lopulla osastolla oli kirjoilla n. 350 opiskelijaa. Kanslia Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13.00-15.30. Opintoihin liittyvät asiakirjat (mm. diplomityöohjeet ja jatkotutkinto-ohjeet) ja lomakkeet opiskelija voi noutaa tai tilata osaston kansliasta. Osaston www-sivuilta löytyvät myös monet asiakirjat ja lomakkeet. Kirjasto Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Osaston kirjastossa on oma kurssikirjakokoelma. Kirjojen laina-aika on 28 vrk, kausijulkaisujen ja kurssikirjojen 7 vrk. Työpajat Valokuvaamo Nelli-tiedonhakuportaalin kautta käytettävissä runsaat 9000 elektronista lehteä. 200 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja eri tieteenaloilta. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Ensimmäisen kurssin opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, Oulatietokantaan, lainaussääntöihin ja kirjaston tiloihin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tieteenalakohtaista tiedonhankinnan opetusta, jota järjestetään myös valinnaisena maisteritasolla. Näyttelyt Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttelyjä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkitehtuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä. Tietokoneluokat Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna opetuskäyttöön tarkoitetut CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijo i- AO 24 den käytössä myös normaalin virka-ajan ulkopuolella. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen aina A0-kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen. Työpajat Osaston uudisrakennuksessa Apajalla sijaitsevat puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana. Valokuvaamo Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan. Yliopistonlehtorit: HERNEOJA, Aulikki, arkkit., TkT, nykyaikainen arkkitehtuuri / Architectural Design, puh. 553 4951 PERKKIÖ, Miia, arkkit. TkT, arkkitehtuurin historia, puh: 553 4934 SOIKKELI, Anu, arkkit., TkT, dosentti, RS / korjausrakentaminen, puh. 553 4922 VUOJALA, Petri, FT, arkkitehtuurin historia, puh. 553 4932 N.N., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 553 4941 N.N., yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4984 Laboratorioarkkitehti: TUOMALA, Martti, arkkit., puh. 553 4964 Kansainväliset asiat ja opintoasiat: KUORELAHTI, Leena, arkkit., suunnittelija, koulutusohjelman koordinointi, opintoasiat ja projektiopetus, kv-koordinaattori (kansainvälinen maisteriohjelma), puh. 553 4985 3.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: HENTILÄ, Helka-Liisa, professori, arkkit., TkT, puh. 553 4981 Professorit: HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4981, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio KJISIK Hennu, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 553 4982, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkkitehtuuri, puh. 553 4960, rakennussuunnittelun laboratorio MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., arkkitehtuuri, puh. 553 4940, nykyarkkitehtuurin laboratorio SANAKSENAHO Matti, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, p. 553 4945, nykyarkkitehtuurin laboratorio YLIMAULA Anna-Maija, arkkit., TkT, taidehistorian dosentti, arkkitehtuuri (ma), puh. 553 4931, arkkitehtuurin historian laboratorio Toimisto: LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja opintoasiat, puh. 553 4913 VAARAPALO, Anneli, toimistosihteeri, puh. 553 4930 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 3.2.1. AO 25 Ammatillinen tehtäväalue Arkkitehdin ammatillinen tehtäväalue on laaja-alainen taiteellista, teknistoiminnallista ja tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä ammatillisten tehtävien kokonaisuus. Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjaussuunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat: rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät suunnittelun johto-, hankesuunnittelututkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä pääsuunnittelijan tehtävät julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät. 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op) opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuoden mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkintoon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää diplomityön (30 op) lisäksi 30 op syventäviä opintoja (S). Arkkitehdin tutkinnon sisältö ja koulutusohjelman tavoitteet pohjautuvat EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) säädettyihin arkkitehtikoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin (artikla 46). Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon hyväksytysti, opiskelijalla on sekä tiedolliset että taidolliset edellytykset jatkaa opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto. Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opintojaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella. Arkkitehtuurin osastolla annettavan koulutuksen jälkeen opiskelija osaa toimia suunnitteli- jana ja tutkimusryhmässä yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai arkkitehtuuria lähellä olevissa muotoilun tehtävissä. 3.2.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin tutkinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konkreettinen väline opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti tai laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle osaston hyväksyntä. Korvaamis- ja hyväksilukemiskäytäntö on arkkitehtuurin osastolla pyritty saamaan joustaviksi. 3.2.4. Kandidaatin tutkinto 3.2.5. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkkitehtuurin ja arkkitehtonisen muodonannon perusteisiin sekä ammattiaineiden perusteiden hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sisältää kaikille pakollisia yhteisiä perus- ja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari. 3.2.6. Kandidaatin työ Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin pakollisista harjoitustöistä Kandidaatintyöksi opis- AO 26 kelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n, asemakaavasuunnittelun, kerrostalosuunnittelun tai arkkitehtuurin historia III:n harjoitustyökurssin harjoitustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandidaatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä. 3.2.7. Kieliopinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op:n laajuudelta. 3.2.8. Harjoittelu Opiskelijoiden on tekniikan kandidaatin opintojen kuluessa suoritettava pakollisina opintosuorituksina vähintään kahden kuukauden työmaaharjoittelu. Rakennustyömaaharjoittelun kohteeksi hyväksytään tavanomaista yhden perheen pientaloa suurempi rakennustyömaa. Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla. Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta. 3.2.9. Arkkitehdin tutkinto 3.2.10. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu aineopintoja sisältävistä opintosuuntien moduuleista, syventymistason opintoja sisältävistä täydentävistä ja erikoismoduuleista sekä diplomityöstä. Syventäviä opintoja tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön osuus on 30 op. Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana lukuvuonna. Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa: A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta B. rakennussuunnittelun opintosuunta C. Architectural Design opintosuunta 3.2.11. Opetuksen painopistealueet Arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää erityisesti Pohjois-Suomen arkkitehtuurikulttuuria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Opetuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteettiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Osaston erityistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä nousevaa kestävää arkkitehtuuria. 3.2.12. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnittelu-ajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin ammattialalla. Kestävän kehityksen näkökulma ja arkkitehdin ympäristövastuu on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamien opintojaksojen kurssikuvauksissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten energiakysymykset, passiivi- ja matalaenergiarakennusten suunnittelu, kestävät materiaalit, vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelu. Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. AO 27 3.2.13. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta 3.2.15. Architectural Design opintosuunta Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuunnittelun sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Kokoavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnittelu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen harkittua täydentämistä, rakennusperinnön huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taajamaympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet tuntien. Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät opintojaksot, opiskelijalla on ammatilliset valmiudet pätevöityä monipuolisiin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi; lisäksi tarvitaan ammattikokemusta. Opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan tiedolliset ja taidolliset edellytykset sujuvaan jatko-opintojen aloittamiseen. Architectural Design opintosuunta on pääosin englanninkielinen. Arkkitehtuurin osaston kansainvälinen maisteriohjelma, Master‟s Degree Progamme in Architectral Design koostuu AD opintosuunnan sisältämistä opintojaksoista. Opintosuunnan opetus käsittää julkisten rakennusten suunnitteluun sekä arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkitehtuurivalaistussuunnittelua sekä muotoilun opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suunnittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelijalla on ammatilliset valmiudet toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa. Lisäksi opiskelijalla on opintosuunnan suoritettuaan tiedolliset ja taidolliset edellytykset sujuvaan jatko-opintojen aloittamiseen. 3.2.16. Diplomityö 3.2.14. Rakennussuunnittelun opintosuunta Rakennussuunnittelun opintosuunta on laajaalainen käytännön rakennussuunnitteluun painottuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun alueilta. Opintojaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaan web-oodi -versiosta. Suoritettuaan rakennussuunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot, opiskelijalla on ammatilliset valmiudet toimia käytännön rakennussuunnittelutehtävissä uudisrakentamisen, korjausrakentamisen tai restauroinnin parissa sekä tiedolliset ja taidolliset edellytykset jatko-opintojen aloittamiseen. Koska diplomityö on oppilaan näyte oppilaan saavuttamasta ammattitaidosta, se pyritään su orittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Itsenäisen työskentelyn ohella diplomityön tekijät osallistuvat yhteisiin seminaareihin, joissa oppilaat esittelevät työnsä edistymistä, saavat palautetta ja jatko-ohjeita. Loppuseminaari on yleisölle avoin tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä ja saa arvosanan. Opiskelija voi esittää myös osaston ulkopuolella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomitöistä on muutoin säädetty. AO 28 A. Ohjeita diplomityön tekemiseen Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön aihe on esitettävä kirjallisesti osaston vahvistettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut opetussuunnitelman mukaiset henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 270 op.) ovat hyväksytysti suoritetut. Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alalta. Työn aihetta vahvistettaessa todetaan, mille ainealueelle diplomityö kuuluu. Sama työ voidaan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä korkeakoulua varten. Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puolesta valita työn valvoja. Valvoja on aina osaston professori tai yliopistonlehtori, jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti kuuluu. Valvoja on myös työn ohjaaja. Tekijä voi tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa, jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin tunteva korkeakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. Osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suunnittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä. Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuksesta erillinen tiivistelmä. B. Diplomitöiden esittely ja arvostelu Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilaisuuksia järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmo itettuina ajankohtina. Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittelyplanssit ja mahdollinen pienoismalli on laitettava julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin arvosteluun osallistuville yhtä viikkoa ennen esittelyä. Töiden arvosana-asteikko on: 1 - 5 kiitettävä (k), erittäin hyvä (eh), hyvä (h), erittäin tyydyttävä (et) ja tyydyttävä (t). Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saatavissa osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. 3.2.17. Kieliopinnot Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kieliopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä. 3.2.18. Harjoittelu Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisena toimistoharjoittelujakso alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Opiskelijajärjestö- ja luottamustehtävistä voi saada harjoitteluksi kirjattavia opintosuorituksia (max. 3 op). 3.2.19. Ulkomaan ekskursio Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin koulutusohjelmaan ja se sijoittuu viidenteen opintovuoteen. Opintomatkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen tehtävän esittelymonisteen laadintaan. AO 29 Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Yhdyskuntasuunnittelu Rakennussuunnittelu Architectural Design Diplomityö 30 op Syventävät moduulit 30 op Täydentävät moduulit 30 op Opintosuuntien moduulit 30 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 40 op Perus- ja aineopinnot 120 op AO 30 3.2.20. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 20011-12 3.2.21. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot PERUS- JA AINEOPINNOT Koodi 450510P 030006P 450521P 450532P 450533P 450534P 450535P 450536P 450525P 451501P 452501P 453501P 453531P 453532P 453535P 454521P 455501P 455511P 455512P 900008P 901009P 902011P 903012P 904054P 450503A 451502A 452502A 456502A 454501A 454523A Orientoiva jakso Tiedonhankintakurssi CAD I CAD II (seuraavista opintojaksoista valitaan yhteensä 5 op) RI / Revit Architecture perusteet 2 op ARI / Archicad perusteet 2 op 3DI / DC Studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa 1 op A3 / Autocad Architecture perusteet 2 op art / Artlantis perusteet 1 op Arkkitehtuurin esitystekniikat Arkkitehtuurin historia I Nykyaikainen arkkitehtuuri I Rakennusopin perusteet Rakennetekniikan perusteet Puurakenteet Rakennusfysiikan perusteet Kaupunkisuunnittelun historia Muotoilu I Plastinen sommittelu I Plastinen sommittelu II Ruotsin kieli /2 Suomen kieli Tekniikan englanti 3/3 Tekniikan saksa 3/ Tekniikan venäjä 1 Työmaaharjoittelu Arkkitehtuurin historia II Nykyaikainen arkkitehtuuri II Puurunkoisen pientalon korjaus Kaupunkisuunnittelun perusteet Pienaluesuunnittelu Perus- ja aineopinnot yhteensä op 1,5 0,5 5 5 3 8 12 10 3 2 2 5 5 5 3 2 6 6 7 14 5 5 5 120 OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI Koodi 452506A 453510A 453511A 451504A 2 3 Asuntosuunnittelun kurssi LVI-tekniikka Rakennusten sähköasennukset Arkkitehtuurin historia III luentokurssi Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op. Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op. AO 31 op 8 3 2 3 452503A 453503A 454503A Nykyaikainen arkkitehtuuri III Kerrostalosuunnittelun kurssi Asemakaavasuunnittelu Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä 8 8 8 40 KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Koodi 455990A 450551A Kandidaatintyö Seminaari Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä op 8 2 10 VALINNAISET OPINTOJAKSOT Koodi 300002A 450541A 450542A 450543A 450544A 450545A 450546A 450547A 451506A 455513A 455514A 451505A 451540A 452540A 453540A 454540A 455540A 456540A op Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 10 op. Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain. Tiedonhankinta opinnäytetyössä ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely R2 / Revit Architecture syventyvä AR2 / Architcad syventyvä Rh / Rhinoceros perusteet il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) id / Indesign perusteet Taidehistoria Plastinen sommittelu III / avoin yliopisto Plastinen sommittelu IV / arkkitehtuurivalokuvaus Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi 1 2 1 1 1 1 1 1 4 4 4 5 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä 180 op 3.2.22. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot OPINTOSUUNTIEN MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 452504A 454522S 454524A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Kaupunkitilan suunnittelu Asuinympäristön suunnittelu Opintosuunta A. opintosuunnan moduuli yhteensä AO 32 op 15 10 5 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 452504A 453505A 454524A 451560S Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Rakennusopin ammattikurssi Alla olevista opintojaksoista valitaan 5 op: Asuinympäristön suunnittelu Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria (5-10) Opintosuunta B. opintosuunnan moduuli yhteensä op 15 10 5 5 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 452504A 454522S 455518A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV / Contemporary Architecture IV Kaupunkitilan suunnittelu / Urban Space Design Sisustussuunnittelu I / Interior Design I Opintosuunta C. opintosuunnan moduuli yhteensä op 15 10 5 30 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 450502A 450504A 451511A 455521S 454540A Ulkomaan ekskursio Toimistoharjoittelu Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Kaupunkitilan detaljisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Opintosuunta A. täydentävät moduulit yhteensä op 2 3-6 10 10 5 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 450502A 450504A 453533A 456504S 451511A Ulkomaan ekskursio Toimistoharjoittelu Suuret rakenteet (BTR) Kerrostalon korjaus Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Opintosuunta B. täydentävä moduuli yhteensä op 2 3-6 5 10 10 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 450502A 450504A 455521S 455520S 455502A Ulkomaan ekskursio / Excursion abroad Toimistoharjoittelu / Internship Kaupunkitilan detaljisuunnittelu / Urban Space Detailing Sisustussuunnittelu II / Interior Design II Muotoilu II / Design II Opintosuunta C. täydentävä moduuli yhteensä AO 33 op 2 3- 6 10 5 10 30 SYVENTÄVÄT MODUULIT A. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta Koodi 454525S 454505S 451560S 454560S Asuinympäristön suunnittelun erikoiskurssi Kuntasuunnittelun kurssi Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op: Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi Opintosuunta A. syventävä moduuli yhteensä op 5 15 5 - 10 5 - 10 30 B. Rakennussuunnittelun opintosuunta Koodi 451515S 452505S Restaurointi Nykyaikainen arkkitehtuuri V/ International Studio Opintosuunta B. syventävä moduuli yhteensä Op 15 15 30 C. Architectural Design opintosuunta Koodi 452505S 455517S 455560S 451560S Nykyaikainen arkkitehtuuri V / Contemporary Architecture V: International Studio Arkkitehtuurivalaistus / Architectural Lighting Alla mainituista opintojaksoista valitaan 10 op: Architectural Design –erikoiskurssi / Extension Course in Architectural Design Arkkitehtuurin teoria ja tutkimus Opintosuunta C. syventävä moduuli yhteensä Op 15 5 10 5 - 10 30 Valinnaisia opintoja 456527A 451513S 451521A 451523S 451550S 452550S 453550S 454550S 455550S 456550S 450550S Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja: Kuntoarviokurssi Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit / avoin yliopisto Johdatus Japanin taiteeseen ja estetiikkaan / avoin yliopisto Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide / avoin yliopisto Arkkitehtuurin historian vaihtuvasisältöinen kurssi Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi Vaihtuvasisältöiset CAD-kurssit Arkkitehdin tutkintoon voi sisältyä myös aineopintotasoisia vaihtuvasisältöisiä kursseja 451540A-456540A. 5 5 5 5 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 2-10 1-5 DIPLOMITYÖ Koodi 450099S op 30 Diplomityö, opintojen päätöstyö AO 34 Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä 120 op Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä 300,0 op 3.2.23. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehdin tutkinnon koulutusohjelma (4.-5. opintovuosi) koskee takautuvasti kaikkia kaksivaiheisen tutkintojärjestelmän mukaan arkkitehdin tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Tämän opinto-oppaan mukaiset arkkitehtuurin koulutusohjelman kandidaatintyön ohjeet ja vaatimukset koskevat takautuvasti vuonna 2005 ja sen jälkeen aloittaneita tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vanhoja ennen v. 2005 opintonsa aloittaneita opiskelijoita koskevat erityiset siirtymäsäännöt (voimassa 31.7.2013 saakka) on julkaistu arkkitehtuurin osaston ja teknillisen tiedekunnan www-sivuilla. Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei luennoida rinnakkain korvaavan jakson kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää. Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle tullut korvaava opintojakso. Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä lisää muita koulutusohjelman opintoja. Mikäli opintojakson opintopistemäärä kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän suorittamalla muutoksen verran joko vähemmän tai enemmän muita koulutusohjelman opintoja. 3.2.24. Vieraskielinen opetus ja kansainvälinen oppilasvaihto Arkkitehtuurin osastolle voidaan hyväksyä vuosittain 5-10 ulkomailla arkkitehtuurin alan Bachelor-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa suorittamaan arkkitehdin tutkintoa englanninkie- lisessä Architectural Design Master‟s Degree – ohjelmassa. Osaston vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen opetus MoNArch- ohjelmassa on integroitu Architectural Design Master‟s Degree – ohjelman kanssa. Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mahdollisuuksia osaston opiskelijoille. Arkkitehtuurin osaston suositus on, että opiskeluvaihtoon lähdetään 3. opintovuoden jälkeen. Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään tekee opintosuunnitelman opintoneuvojan valvonnassa (Learning Agreement), jota voidaan päivittää vaihtovuoden aikana. Keskeiset stipendejä myöntävät tahot ovat Euroopan yhteisön koulutusohjelma Erasmus LLP ja Nordplus ohjelmat. Nordplus-ohjelmaan kuuluvat kaikki pohjoismaiset arkkitehtikoulut. Oulun yliopistolla on lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia. 3.2.25. Opetusperiodit ja kesäopetus Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden opetuksesta annetaan lukukausien sisään muodostettavissa opetusperiodeissa. Arkkitehtuurin osastolla noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy yhteensä neljä opetusperiodia - kaksi kuuden (6) viikon mittaista syksyllä ja kaksi kahdeksan (8) viikon keväällä. Opintoperiodien väliin ja loppuun on sijoitettu osaston tenttiviikot, joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta. Tenttiviikoilla pidetään kuitenkin rästitöiden vastaanotot. Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin. Kesätentit järjestetään kesäyliopiston yhteydessä osaston opettajien suostumuksella ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti. Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen sovittavina ajankohtina. Syyslukukaudella opetus alkaa 1. vsk:lla normaalisti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Muilla vuosikursseilla opetus alkaa viikkoa myöhemmin. AO 35 Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston wwwsivuilla. 3.3. Osastokohtaisia ohjeita 3.3.1. Opetuksen tarkoitus Arkkitehtuurin osaston opetus perustuu suunnittelun ja rakentamisen perusteiden sekä suunnittelu- ja tutkimusmenetelmien opettamiseen. Arkkitehdin perinteisten tehtävien; rakennusten, rakennusryhmien, alueellisten kokonaisuuksien ja yhdyskuntien suunnittelun lisäksi opiskelijoille pyritään antamaan perusvalmiudet työskentelyyn rakennussuojelun, korjausrakentamisen, muotoilun sekä tutkimuksen ja hallinnon alueilla. Osaston opetus ja tutkimus keskittyy erityisesti pohjoisen rakennetun ympäristön suunnitteluun ja tutkimukseen kestävän kehityksen näkökulmasta. 3.3.2. Opetuksen luonne A. Yleistä Opiskelun painopiste on harjoitustöissä. Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä. Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen perustan. Luennoilla pyritään antamaan kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita. Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan. Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä paremmin tiettyyn opetuskohteeseen tai aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä. Sama kynnysehto koskee myös sellaisia pakollisia opintoja, jotka ovat moduulikaaviossa saman opintosuunnan sisällä keskenään valinnaisia. B. Opetuksen tavoitteet Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa ovat perinteisesti muodostaneet harjoitustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suunnittelun problematiikkaan sekä tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja soveltamiseen. Harjoitustöiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritiikit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkitehdin luovan työn oppimisessa. Harjoitustöiden teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaarimuotoisissa välikritiikeissä. 3.3.3. Harjoitustyöt A. Yleistä Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin osastolla. Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja ainekohtaisia ohjelmatöitä, joista osa suoritetaan kuitenkin ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa aineessa. Harjoitustöiden ohjaus järjestetään osastolla kontaktiopetuksena sekä pienryhmissä että henkilökohtaisena ohjauksena. Harjoitustöitä voi halutessaan suorittaa myös muussa kuin annetussa muodossa esimerkiksi kirjallisesti, tutkimustyönä, seminaarina, valokuvaamalla, video- tai ääninauhana jne. Tällaisista poikkeavista harjoitustöistä on aina sovittava erikseen. B. Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty. Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta. Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisessä laboratoriossa. AO 36 3.3.4. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet on integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riitt ävät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutkimusvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri opintojaksojen kurssikuvauksissa. 3.3.5. Seminaarit Erityisesti kandidaatin- ja diplomitöihin liittyvän seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkitehtuurin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi tarkastelu. 3.3.6. Tentit ja niihin osallistuminen Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla kirjallisia, suullisia tai molempia. Tentteihin ilmoittaudutaan weboodin kautta, minne myös tenttien tulokset ja arvosanat kirjautuvat. Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään opintoperiodien väliin ja loppuun sijoitetuilla tenttiviikoilla, joita on yhteensä 4 kpl lukuvuodessa. Tentti-viikkojen ajoitus selviää osaston periodiohjelmasta. Joitakin osaston tenttejä voidaan suorittaa myös Oulun kesäyliopiston yhteydessä ja valvonnassa. 3.4. Jatko-opinnot Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä arkkitehdin tutkintoa, voivat suorittaa osastolla jatko-opintoja. Jatkotutkinto on nykyään ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto. Osastolla voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto, jos perustutkinto on muu kuin tekniikan alan perustutkinto. Jatko-opiskeluun liittyvät menettelyt ovat uudistuneet Oulun yliopistossa 1.8.2011 alkaen. Ajantasaiset ohjeet jatkoopintoihin hakeutumisesta, jatko-opintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä niiden suorittamisesta löytyvät yliopiston ja teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta.. 3.5. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne Suomessa on valmistunut arkkitehteja vuodesta 1883 alkaen. Maamme arkkitehtien lukumäärä on noin 3600. Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa toimii arkkitehdeistä noin 30 %. Noin 45 % toimii yksityisen sektorin yrittäjinä. Arkkitehdeistä 70 % toimii rakennussuunnittelutehtävissä, kaavoituksessa 17 % ja loput hallinto- ja opetustehtävissä. Runsas 85 % arkkitehdeista on sijoittunut Teollisuus-Suomen eli linjan Vaasa - Kotka eteläpuolelle jäävään osaan maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65 % ammattikunnasta. Arkkitehtien työllisyystilanne on ollut historiallisesti hyvä. 2000-luvun alussa yli 90 % arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan työllistetty. Vuoden 2010 alussa työttömien arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 130. Arkkitehdit ovat suuntaamassa ammattitoimintaansa perinteisten suunnittelutehtävien lisäksi esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtäviin. Toisaalta kuntien maankäytön suunnittelutehtäviin ei tällä hetkellä riitä päteviä hakijoita. Enenevässä määrin etsitään työtilaisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsääntöisesti toimivat myös rakennushankkeen suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina. SAFA Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edun-valvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä AO 37 on n. 3000 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on yli 700 opiskelijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka 3.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus opiskelee vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallistua seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen, valiokuntien ja liiton muiden toimielinten kokouksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta www.safa.fi 450503A Työmaaharjoittelu Construction Site Practical Training Laajuus: 6 op Ajoitus: Harjoittelu paras ajankohta on 1. tai 2. vuosikurssin jälkeinen kesä. 450510P Orientoiva jakso Orientation Laajuus: 1,5op Ajoitus: Syper I Tavoite: Perehdyttää opiskelija arkkitehdiksi opiskelun työtapoihin. Osaamistavoitteet: Orientoivan jakson jälkeen opiskelija osaa kysyä opetusohjelman avainhenkilöiltä opetusohjelmaan liittyviä asioita sekä tunnistaa oman opiskeluympäristön ja opettajat. Lisäksi hän osaa kertoa osaston opiskelu- ja toimintatavoista sekä arkkitehdin työtavoista. Sisältö: Opintojakso muodostuu kolmesta osasta: 1. Tiedekunnan informaatiopäivästä ja pienryhmäohjauksesta sekä 2. osaston toteuttamasta osasta, jossa opiskelija tutustutetaan osaston ja sen eri laboratorioiden antamaan opetukseen, piirustustapoihin ja -välineisiin sekä 3. kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esittelystä ja Oulatietokannan opetuksesta. Lisäksi voidaan toteuttaa erikseen valitun teeman mukaan piirustus- ja työleiri. Opetuksesta vastaa ensisijaisesti arkkitehtuurin osasto, teknillinen tiedekunta ja kirjasto. Orientoiva jakso pidetään syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala (koordinoija) Opetuskieli: Suomi Tavoite: Työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija työelämään rakennustyömaalla. Työharjoittelun tavoitteena on antaa yleisnäkemys työelämästä rakennustyömaalla, jollaisia harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee suunnittelemaan. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi työharjoittelun tulee antaa yleiskuva rakennustyömaan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen. Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuudessa suunnittelemastaan rakennustyömaasta ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia. Sisältö: 1. Lineaaristen ja epälineaaristen prosessien identifiointi: rekursiivinen identifiointi, Kalman-filtteri, neuroverkot. 2. Mallipohjainen säätö: ennustava säätö, monimuuttujaprosessien säätö, adaptiiviset systeemit. Toteutustavat: Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Työ-maaharjoittelusta tehdään kuvi- AO 38 tettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla. Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta. Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala Opetuskieli: Suomi 450504A Toimistoharjoittelu Practical Training in Architect’s Office Laajuus: 3- 6 op Ajoitus: Harjoittelu paras ajankohta on 3. tai 4. vuosikurssin jälkeinen kesä. Tavoite: Toimistoharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija arkkitehdin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä toimisto-harjoittelukohteita ovat esimerkiksi arkkitehdin johtamien yksityisten tai kunnallisten suunnittelutoimistojen rakennus- ja kaavasuunnittelu- sekä tuotekehitystehtävät. Osaamistavoitteet: Toimistoharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa arkkitehdin tehtäviä työpaikaltaan. Toteutustavat: Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Harjoittelunsuorittamisesta valvoo rakennussuunnittelunlaboratorio, josta saa myös harjoitteluohjeet. Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala Opetuskieli: Suomi 450504A Practical Training in Architect’s Office Toimistoharjoittelu Credits: 3 – 6 cr / 3 – 6 ECTS Timing: The best timing for practical training in architect‟s office is the summer after the 3 rd or 4 th year. Objective: The aim of practical training in architect‟s office is to initiate the student into architects‟ work and tasks. It is essential for students to get to know the work field of an architect in order to begin his / her own professional career after graduation most efficiently. Recommended places of work for practical training are private or public design and planning offices lead by qualified architects. Learning outcomes: After completing the practical training the student is able to describe one possible occupation after his / her graduation. The student can recognize and solve problems of the working environment. The student is able to implement theoretical knowledge in practice. The student recognizes the architect‟s professional tasks at his / her work place during the practical training. Working methods and Mode of delivery: At least two months compulsory practical training (3 cr) is required for the architect‟s degree. The student has to write a report and present a testimonial of the training. The practical training is supervised by the laboratory of architectural construction, which also provides the practical training instructions for students. The student finds the placement for practical training by her/ himself. Responsible teacher: Architect Martti Tuomala Language of instruction: Finnish / English 450502A Ulkomaan ekskursio Excursion Abroad Laajuus: 2 op Ajoitus: syper I:n ja II:n vaihde AO 39 Tavoite: Ulkomaille suuntautuvalla opintomatkalla tutustutaan valitun kohdemaan ja/tai kaupungin korkeatasoisiin arkkitehtuurikohteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija paikan päällä käynti täydentää teoriaopetusta arkkitehtuurin kolmiulotteisesta, kokemuksellisesta ja paikkaan sekä historiaan sitoutuvasta ominaisluonteesta. Matkaohjelma pyritään suunnittelemaan siten, että nähtävät kohteet ovat olleet esillä luentoopetuksessa ja että ne kattavat historian, nykyarkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun esimerkkejä. Tavoitteena on, että matkan suoritettuaan opiskelija ymmärtää entistä paremmin kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurin ominaisuuksia. Sisältö: Matkakohteina voi olla yksittäisiä rakennuksia, asuntoalueita tai kaupunkitiloja ja – ympäristöjä. Matkaohjelmaan pyritään sovittamaan myös vierailuja paikallisiin arkkitehtikouluihin. Matka suoritetaan viidennen lukuvuoden syksyllä keper I:n päätteeksi tenttiviikolla ja tätä seuraavalla viikolla (yhteensä 14 vrk matkoineen). Matkaohjelman runko (matkakohde, maa/kaupunki, pääkohteet) päätetään edellisen vuoden loppuun mennessä. Jolloin Yksityiskohtaisempi matkaohjelma voidaan laatia kevätperiodin aikana ja suorittaa tarvittavat matkajärjestelyt. Matkan johtajan nimi (vakinainen opettaja) vahvistetaan koulutustoimikunnassa opiskelijoiden esitys huomioiden matkaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Matkanjohtajan tehtävänä on yhdessä opiskelijoiden kanssa valmistella matkan ohjelma ja valvoa matkan yleisjärjestelyt. ja huolehtia matkakohteita koskeva pohjustusluento. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ulkomaan opintomatka on kaikille opiskelijoille pakollinen. Opiskelijat vastaavat itse matkan kustannuksista, matkan johtajalle opintomatka on työmatka. Suoritustavat: Opintomatka ja matkaopas. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki 450502A Excursion Abroad Ulkomaan ekskursio Credits: 2 cr / 2 ECTS Timing: autumn term. Objective: The aim excursion program is to visit top-quality architectural sights in the target city or country. The purpose of the study trip is to complement the theoretical teaching of architecture, its three-dimensional and empirical character as well as its relation to place and history. The excursion program should reflect the contents of the given lecture courses, covering examples of history, contemporary architecture and town planning. Learning outcomes: After the study trip the student has a better understanding of the features of internationally significant architecture. Contents: The excursion program may include individual buildings, housing estates or urban spaces and environments as well as visits to local architecture schools. Working methods and Mode of delivery: The 14 days study trip is organized at the end of the first half of the autumn term in the second year of the master level. The excursion leader is selected and the target and the frame for the program of the excursion are decided upon by the end of the previous year. The detailed program and travel arrangements will be completed during the spring term of the 1 st year of the master level together with the excursion leader, who is one of the full-time teachers of the Department. The students have to cover their own expenses of the excursion. Prerequisites and co-requisites: The study trip is a compulsory study unit in the master‟s degree. Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki Language of instruction: Finnish / English Opetuskieli: Suomi/englanti AO 40 450525P Arkkitehtuurin esitystekniikat Techniques of Visual Presentation in Architecture Laajuus: 3 op Ajoitus: Keper II Tavoite: Kurssi antaa valmiuden havainnollistaa suunnitelmia kolmiulotteisesti sekä perinteisin että digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin. Perehdytään mallinrakennuksen tekniikoihin ja välineisiin. Tavoitteena on lisäksi antaa valmiudet planssien taiton ja sommittelun vaatimiin taitoihin. Sisältö: Luennoilla opiskelijat tutustuvat perspektiiviopin historiaan sekä perehtyvät geometriseen suhdemaailmaan, kohtisuoriin ja aksonometrisiin projektioihin sekä yhden, kahden ja kolmen pakopisteen perspektiiveihin. Harjoitukset suoritetaan piirtämällä ja kuvankäsittelyohjelman avulla sekä niiden yhdistelmillä. Soveltavilla luennoilla käydään läpi kuvankäsittelyn perusteet esimerkein. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kanditutkintoon kuuluva opintojakso Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali Suoritustavat: Opetus järjestetään kevätlukukaudella. Luennot, soveltavat luennot ja harjoitukset. Harjoitustyöt integroidaan nARK I opetukseen sekä CAD I harjoitustyöhön soveltuvin osin. Vastuuhenkilö: Arkkit. Jukka Laurila ja arkkit. Asko Leinonen (CAD-osuus) Opetuskieli: Suomi 030006P Tiedonhankintakurssi Information Literacy Skills Laajuus: 0,5op Ajoitus: Keper 2 Tavoite: Kandivaiheen opetuksen jälkeen opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisimmät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedonhaun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arviointiin. Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi. Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset (8 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtävä. Oppimateriaali: Verkko-oppimateriaali (http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=10 56) Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien suorittamista. Arviointi: hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Tiedekirjasto Telluksen informaatikot, tellustieto(at)oulu.fi, http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=662 Opetuskieli: Suomi 450521P CAD I Computer Aided Design I Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus Syper 1 – Keper 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija CAD-suunnittelun rutiineihin, käsitteisiin ja työskentelytapoihin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tehdä CAD-ohjelmistolla tavanomaisia 2D-piirroksia ja osaa luoda piirustusarkkeja, osaa mallintaa 3Dkappaleita kurssilla käytettyjen 3D-ohjelmien pintamallinnustekniikoiden avulla, osaa lisätä 3dmalleihin valaisinobjekteja ja pintamateriaaleja, osaa muokata perspektiiviasetuksia 3dohjelmissa, tuntee perinteisen CAD-ohjelman ja tietomalliohjelman tärkeimmät erot, osaa tehdä sivuntaitto-ohjelmalla sivu- ja taittopohjia sekä osaa parantaa digitaalisia valokuvia ja tehdä kuvatasoja kuvankäsittelyohjelmalla. Sisältö: Syper 1 ja 2 aikana harjoitellaan tietokoneavusteista piirtämistä kaksiulotteisessa suunnitteluympäristössä Autocad-ohjelmalla ja 3- AO 41 ulotteista mallintamista SketchUp Pro ohjelmalla. Syyslukukaudella oppilas tekee itsenäisen pienen mallinnustehtävän. Keper 1:n aikana harjoitellaan valojen ja materiaalien käyttöä 3-ulotteisessa mallissa 3ds Max Design ohjelmalla. Keper 1:n aikana tutustutaan joko Revit Architecture tai ArchiCAD tietomalliohjelmaan. Keper 2:n aikana harjoitellaan kuvankäsittelyä ja sivuntaittoa Adobe Photoshop ja Indesign –ohjelmilla. Oppilaat tekevät kevätkaudella itsenäisesti rakennussuunnittelun CAD-piirtämiseen ja 3D-havainnollistamiseen liittyvän harjoitustyön hyödyntäen kurssin aikana käytettyjä tietokoneohjelmia. Toteutustavat: Luento-opetusta 40 tuntia, ryhmäohjausta 70 tuntia ja itsenäisesti tehtävää harjoitustyötä 30 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on kanditutkintoon kuuluva opintojakso. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo ja digitaalinen opetusmateriaali annetaan kurssilla. Suoritustavat: Oppilas suorittaa kurssin tekemällä ohjattuja harjoituksia luentojen yhteydessä ja tekemällä itsenäiset harjoitustyöt (2 kpl), joiden perusteella opintojaksosta annettava arvosana muodostuu. Vastuuhenkilö: Arkkit. Asko Leinonen Opetuskieli: Suomi 450532P-45036PCAD II Computer Aided Design II CAD II koostuu seuraavista opintojaksoista, joista opiskelija valitsee oman lähtötasonsa perusteella yhteensä 5 op. Opintojaksot ovat alla tärkeysjärjestyksessä. 450532P R1 / Revit Architecture perusteet Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta. Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450533P AR1 / Archicad perusteet Archicad basics Laajuus: 2 op Ajoitus: syper1 ja keper1 Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Archicad-ympäristössä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta. Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Revit Architecture basics Laajuus: 2 op Ajoitus: syper1 ja keper1 Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Revit Architecture -ympäristössä. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi AO 42 450534P 3D1 / 3D-studio MAX yhteiskäyttö CADohjelmien kanssa 3D-studio MAX, so-operative use with CAD Laajuus: 1op Ajoitus: syper2-keper1 Tavoite: Perehdytään 3D-Studio MAXin mallinnus- ja havainnekuvatoimintojen käyttöön yhdessä CAD-ohjelmistojen kanssa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa siirtää 3Dmalleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä, täydentää niitä tarpeen mukaan sekä tuottaa niistä fotorealistisia näkymäkuvia. Sisältö: Import/export, muokkaimet, materiaali-, valo- ja kamera- ja laskentaasetukset. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: 3D3 Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450535P A3 / Autocad Architecture perusteet Autocad Architecture basics Laajuus: 2 op Ajoitus: syper1 Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Autocad Architecture -ympäristössä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta. Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: A1 Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450536P art / Artlantis perusteet Artlantis basics Laajuus: 1op Ajoitus: vaihtelee Tavoite: Artlantis-näkymänlaskentaohjelmiston käyttäminen. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuoda Artlantis-ohjelmistoon 3D-mallin muusta ohjelmistosta ja yhditää tähän muista malliosia. Tämän mallin pohjalta hän osaa muokata materiaali-, valaistus- ja kamera-asetuksia julkaisukelpoisen, lähes fotorealistisen näkymänkuvan tuottamiseksi. Sisältö: Ohjelman perusominaisuudet. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Valinnaiset CAD -opintojaksot Opintojaksot ovat alla tärkeysjärjestyksessä. AO 43 450541A ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely, 3Dnäkymien viimeistely Photoshop, advanced photomanipulation Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Laajuus: 2 op Ajoitus: vaihtelee Tavoite: Mallinnusohjelmilla tuotettujen kuvien viimeistely Photoshop-kuvankäsittelyohjelmassa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa viimeistellä 3D-mallinnusohjelmilla tuotettuja näkymäkuvia sekä täydentää kuvia yhdistämällä niihin osia esimerkiksi valokuvista fotorealistisen, ilmeikkään lopputuloksen aikaansaamiseksi. Sisältö: Värinkorjaus, perspektiivinkorjaus. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Psperusteet. Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450543A AR2 / Archicad syventyvä Archicad advanced Laajuus: 1op Ajoitus: vaihtelee Tavoite: Perehdytään Archicad-ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennusja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita. Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: AR1 Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). 450542A R2 / Revit Architecture syventyvä Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Revit Architecture advanced Laajuus: 1op Ajoitus: vaihtelee Tavoite: Perehdytään Revit Architecture ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennusja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita. Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: R1 450544A Rh / Rhinoceros perusteet Rhinoceros basics Laajuus: 1op Ajoitus: vaihtelee Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 3Dmallinnukseen Rhinoceros-ohjelmalla. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen monimuotoista mittatarkkaa 3D-mallinnosta sekä AO 44 viivapiirroksia. Lisäksi opiskelija osaa siirtää malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä. Sisältö: Pinnat, kappaleet, piirustusmerkinnät, sivunasettelu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450545A il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta Illustrator basics 450546A pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) Powerpoint ja PDF (presentations and portfolios) Laajuus: 1op Ajoitus: keper1 Tavoite: Powerpointin järjestelmällinen hyödyntäminen esitysten tekemisessä. Acrobatin käyttäminen tarkoituksenmukaisen ja laadukkaan PDF-tiedoston luomiseen. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää tehokkaasti Powerpoint-ohjelmiston diapohjatoimintoja sekä hallitsee diaesityksen ohjaus- ja siirtymäasetukset. Opiskelija osaa tehdä käyttötarkoituksen perusteella riittävät muunnosasetukset PDF-tiedoston luomiseen. Sisältö: Rakenteellisen diaopohjan muokkaaminen ja käyttö. PDF-tallennuksen laatuasetukset. Laajuus: 1op Ajoitus: syper Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: - Tavoite: Illustratorin perusominaisuudet sivunasettelussa ja vektorigrafiikan piirtämisessä ja muokkaamisessa. Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjelman vektorigrafiikkatoimintojen perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuksista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmiita sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineistoa useista eri lähteistä. Sisältö: Vektorin piirtäminen, kuvien liittäminen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Laajuus: 1op Ajoitus: keper 1 Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450547A id / Indesign perusteet Indesign basics Tavoite: Illustratorin sivunasettelussa. perusominaisuudet Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjelman sivuntaitto-ominaisuuksien perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuksista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmiita sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineistoa useista eri lähteistä. AO 45 Sisältö: Muotoillun tekstin ja kuvien liittäminen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi 450550S Vaihtuvasisältöiset CADkurssit seuraavia opintojaksoja voidaan sisällyttää vaihtuvasisältöisiin CAD –kursseihin: 3D3 3D-studio MAX perusteet 3D-studio MAX basics Laajuus: 1op Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan A1 Autocad-piirtämisen perusteet Autocad-drawing basics Laajuus: 1op Ajoitus: syper Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 2Drakennuspiirtämiseen Autocad -ympäristössä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa piirtää tavallisia työkaluja käyttäen pääpiirustustasoisen rakennuspiirustuksen. Sisältö: Viivapiirto, täytteet, mitoitus, sivunasettelu ja julkaisu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 3Dmallinnukseen 3D Studio MAX-ohjelmalla. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen monimuotoista mittatarkkaa 3D-mallinnosta ja tuottaa niistä ohjelmalla lähes fotorealistisia näkymäkuvia. Lisäksi opiskelija osaa siirtää malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä. Sisältö: Peruskappaleet, muokkaimet, perusteet materiaali-, valo- ja kamera- ja laskenta-asetuksista. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. A2 Autocad 3D-mallintaminen, renderointi Autocad 3D-modelling, rendering Laajuus: 1op Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan Tavoite: Autocadin 3D-mallinnustyökalut ja havainnekuvien tekeminen. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa mallintaa perusgeometriatyökaluilla pienehköjä malleja ja tuottaa niistä ohjelmalla lähes fotorealistisia perspektiivinäkymiä. Sisältö: 3D-työkalut, mallin muokkaaminen, materiaali-, valo- ja kamera-asetukset. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: A1 Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Opetuskieli: Suomi AO 46 Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi A4 Autocad Architecture syventyvä Autocad Architecture advanced Laajuus: 1op Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan Tavoite: Perehdytään Autocad Architecture ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennusja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita. Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: A3 Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Laajuus: Ajoitus: Architectural Lighting - kurssin aikana Tavoite: Suppea perehtyminen 3D-Studio MAX -ohjelmiston havainnekuvien laskentaan valaistussuunnittelukurssin tarpeisiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa perusteet 3D-mallien tuomisesta ohjelmistoon muista ohjelmistoista, sekä hallitsee materiaali- ja valaistustyökalut jotta kykenee tuottamaan malleista fotorealistisia näkymäkuvia. Sisältö: Perusteet materiaali-, valo- ja kameraja laskenta-asetuksista. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: CAD- ja mallinnuskokemusta jostain ohjelmistosta. Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet. X Erikoiskurssi (esim. jonkin CADohjelman syventyvä2) Advanded Course in CAD 3D2 3D-studio MAX valaistuslaskenta (ei erill. Kurssi) 3D-studio MAX lighting analysis Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ). Vastuuhenkilö: n.n. Opetuskieli: Suomi Laajuus: 1op Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan Tavoite: Osaamistavoitteet: Sisältö: Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: AO 47 Arkkitehtuurin historia ja korjaussuunnittelu History of Architecture and Restoration Studies Tavoitteet: Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun aineryhmän opetuksen tavoitteena on: johdattaa näkemään arkkitehtuurin eri tyylikausien sekä yhteiskunnallisten muutosten ja teknillisen kehityksen keskinäinen vuorovaikutus; perehdyttää historialliseen rakennustaiteeseen ja rakennusperintöön sekä rakennuskulttuuriseen arvottamiseen; antaa valmiudet vanhojen rakennusten korjauksen suunnitteluun; sekä näihin kysymyksiin liittyvä teoria ja tutkimus. Sisältö: Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun opetus käsittää kandidaatti- ja maisteriohjelmiin sijoittuvia kursseja siten, että niiden tavoitteet jäsentyvät kokonaisvaltaisesta rakennustaiteen ja rakennetun ympäristön kehityksen ymmärtämisestä olemassa olevan rakennuskannan arvottamiseen ja arkkitehdin ammatillisiin taitoihin toimia rakennussuojelun, korjaussuunnittelun ja restauroinnin tehtävissä. Kolmena ensimmäisenä lukuvuotena eli kandidaatin tutkinnon tasolla opetus kohdentuu arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin historiallisen kehityksen tarkasteluun. Tämän jälkeen maisteriohjelmaan kuuluvilla eli arkkitehdin tutkintoon johtavilla kursseilla keskitytään rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon sekä korjaussuunnittelun ja restauroinnin koulutukseen sekä teorian että käytännön toteutuksen ja esimerkin avulla. Koko osaston yhteinen arkkitehtuurin teorian ja tutkimuksen perusteiden opetus sisältyy myös diplomityövaiheen opetusohjelmaan, kun taas varsinainen tutkijankoulutus noudattaa yliopiston yhteistä tutkijakoululinjausta. 451501P Arkkitehtuurin historia I History of Architecture I Laajuus: 8 op Ajoitus: Syper I ja II, Keper I ja II Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä antiikista 1700-luvun lopulle. Lisäksi opiskelijat oppivat lukemaan rakennettua ympäristöä ja sen eri aikakausilta periytyviä kerrostumia sekä käyttämään arkkitehtuurin keskeistä sanastoa. Osaamistavoitteet: Luennot: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida Euroopan arkkitehtuurin historian eri tyylikausien, teknillisen kehityksen ja yhteiskunnallisten muutosten välistä vuorovaikutusta. Hän osaa erotella eri tyylikaudet ja tunnistaa tyylikausien merkittävimmät rakennukset ja niiden suunnittelijat. Kurssin jälkeen opiskelija osaa myös käyttää arkkitehtuurin tyyliopillista sanastoa. Hän osaa lukea klassillisen arkkitehtuurin kieltä ja tunnistaa rakennetun ympäristön historiallisia kerrostumia. Harjoitukset: Edellä mainitun lisäksi opiskelija osaa havainnoida ympäristöään, tunnistaa eri tyylikausia ja ajallisia kerrostumia. Opiskelija osaa esittää havaintonsa eri tekniikoilla ja tuntee kirjoittamisen ja tiedonhankinnan metodit. Sisältö: Luennot: Kurssilla luennoidaan yleistä arkkitehtuurin historiaa ja tyylioppia antiikista 1700-luvun lopulle ja esitellään vanhoja rakennusmenetelmiä kuten tiililimityksiä ja holvaustapoja. Harjoitukset: Harjoitukset koostuvat neljästä erillisestä tehtävästä. Harjoitusten tarkoitus on harjaannuttaa tekemään havaintoja ja käyttämään arkkitehtuurin historiallista ja tyyliopillista ilmaisua. Päämääränä on omaksua alan terminologia ja saada valmius piirtämisen ja muiden kuvaamistapojen lisäksi kirjalliseen ja sanalliseen ilmaisuun. Tarkoituksena on myös pohtia rakennetun ympäristön arvottamista ja syventää omaa kykyä aistia ja havainnoida rakennetun ympäristön erityislaatua. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintoihin. Opetus annetaan 1. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin. Opiskelija tekee kurssin har- AO 48 joitustyöt.Kurssin arvostelu perustuu tenttit ulokseen ja harjoitustehtävien laadun arviointiin. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Arviointi Vastuuhenkilöt: Yliop.lehtori Petri Vuojala Opetuskieli: Suomi Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen ja harjoitustehtävien laadun arviointiin. Arviointi Vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtori Petri Vuojala ja professori (ma) Anna-Maija Ylimaula Opetuskieli: Suomi 451502A Arkkitehtuurin historia II History of Architecture II Laajuus: 7 op Ajoitus : Syper I ja II (luennot ja harjoitukset), Keper I (luennot) Tavoite: Luennot: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä ja modernin arkkitehtuurin historiasta 1800-1900luvuilla. Harjoitukset: Tavoitteena on oppia laatimaan rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia samoin kuin perehtyä historiallisen rakennuskannan inventointiin. Osaamistavoitteet: Luennot: Kurssilla opiskelija oppii tunnistamaan oman aikamme arkkitehtuurin historialliset juuret ja osaa selittää nykytilanteeseen johtavan kehityksen. Kurssin suoritettuaan hän tunnistaa keskeiset 1800- ja 1900-luvun arkkitehtuurin ilmiöt ja suunnat ja osaa reflektoida omaa itsenäistä näkemystään nykyaikaisesta arkkitehtuurista. Harjoitukset: kts. alla Sisältö: Luennot: Kurssilla luennoidaan 1800- ja 1900lukujen yleistä arkkitehtuurin historiaa. Harjoitukset: Harjoituksissa laaditaan historiallisten rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia ja perehdytään erilaisiin dokumentointi-, inventointi- ja mittausmenetelmiin. Harjoituksiin sisältyy kenttätyövaihe, jossa samalla tutustutaan perinteisiin rakennustapoihin ja menetelmiin. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintoihin. Opetus annetaan 2. opintovuoden kuluessa. 451503A Arkkitehtuurin historia III, luentokurssi History of Architecture III Laajuus: 3 op Ajoitus: Syper II, keper I ja II Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot Pohjoismaiden ja Suomen rakennustaiteen historiasta esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot Suomen ja Pohjoismaiden arkkitehtuurin historiallisesta taustasta esihistorialliselta ajalta alkaen. Hän tunnistaa rakennusperintömme tyylihistoriallisen ja ajallisen kerrostuneisuuden ja osaa selittää Suomen arkkitehtuurin historian kehityksen pääpiirteet suhteessa kansainväliseen arkkitehtuurikehitykseen sekä sen yhteydet erityisesti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Sisältö: Kurssilla luennoidaan Pohjoismaiden ja erityisesti oman maamme rakennustaiteen historiaa esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintoihin. Opetus annetaan 3. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen. Arviointi Vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtori Petri Vuojala ja professori (ma) Anna-Maija Ylimaula AO 49 Opetuskieli: Suomi 451505A Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi History of Architecture III practices Laajuus: 5op Ajoitus: Syper I Tavoite: Käytännön tavoitteena on oppia laatimaan historiallisen rakennuksen korjaussuunnitelma. Työssä painottuu rakennusperinnön arvottaminen sekä uudelleenkäytön arkkitehtoninen pohdinta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida, havainnoida ja arvottaa historiallisen rakennuksen erityisvaatimukset erityisesti sen käyttötarkoituksen muuttuessa. Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pienehkön historiallisen rakennuksen korjaussuunnitelma, joka perustuu rakennuksen arvottamiseen. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on valinnainen. Opetus annetaan 3. opintovuoden kuluessa. Opintojakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien laadun arviointiin. Arviointi Vastuuhenkilöt: Professori (ma) Anna-Maija Ylimaula, NN. Opetuskieli: Suomi 451511A Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Historic Preservation Laajuus: 10 op Ajoitus: Syper I ja II Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon historiasta ja teoriasta sekä käytännön menetelmistä, kuten myös harjaannuttaa opiskelija soveltamaan menetelmiä käytäntöön. Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija oppii analysoimaan rakennusperinnön ja rakennetun ympäristön merkityssisältöä. Hän osaa eritellä rakennusten ja miljöökokonaisuuksien rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia sekä yleisemmin erilaisia paikan arvoja, identiteettiä ja integriteettiä. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitä ovat rakennussuojelun historialliset ja teoreettiset perusteet sekä nykykäytännön mukaiset menetelmät. Hän osaa soveltaa menetelmiä käytäntöön alkaen dokumentoinnista ja arvottamisesta ja päätyen rakennussuojeluun ja rakennetun ympäristön hoidon suunnitteluun. Sisältö: Kurssisisältö muodostaa kokonaisuuden, jossa luennot liittyvät harjoitustyöhön. Luennot: Luennoilla käsitellään rakennetun kulttuuriperinnön suojelun historiaa ja teoriaa, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä suosituksia sekä rakennetun ympäristön hoidon perusteita ja rakennussuojelun käytäntöä. Harjoitukset: Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma / historiallisen miljöön suojeluatlas, arvottaminen ja kehittämisluonnos opiskelijan valitsemasta kohteesta alueella. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu sekä rakennussuunnittelun että yhdyskuntasuunnittelun opintosuuntien täydentäviin moduuleihin. Opetus annetaan 4.opintovuoden syyslukukaudella kahden opetusperiodin aikana. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentti). Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt. Arviointi: Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin. Vastuuhenkilöt: Professori (ma) Anna-Maija Ylimaula, NN. Opetuskieli: Suomi AO 50 451515S Restaurointi Opetuskieli: Suomi Restoration Laajuus: 15 op Ajoitus : Keper I ja II Tavoite: Kurssin tavoitteena on johdattaa restauroinnin perusteisiin sekä antaa valmiuksia yhdistää arkkitehtuurin historian arvottava näkökulma kokonaisvaltaiseen arkkitehtisuunnitteluun restaurointityössä, johon liittyy myös rakennuskonservoinnin tieteellinen painotus. Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa restauroinnin historian ja teorian perusteet sekä tärkeimmät restaurointifilosofian koulukunnat. Hän kykenee analysoimaan historiallisen rakennuksen arvoja ja osaa tehdä arvottamiseen pohjaavan korjaussuunnitelman. Hän osaa myös kertoa uudelleenkäytön periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä suunnittelukäytäntöön. Sisältö: Luennot: Luennoilla käsitellään restauroinnin historiallisia, filosofisia ja teoreettisia perusteita sekä restauroinnin suunnittelukäytäntöä ja teknillisiä lähtökohtia. Kurssiin sisältyy kohdekäyntejä ja vierailuluentoja. Harjoitukset: Harjoitustöissä perehdytään rakennetun kulttuuriperinnön käytön ja uusiokäytön ongelmiin, vaurioiden korjaukseen sekä restaurointityön suunnitteluun ja organisointiin . Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu rakennussuunnittelun opintosuunnan syventävään moduuliin. Kurssin voi suorittaa myös vapaavalintaisena. Kurssin suositeltava suoritusajankohta on 4. opintovuosi. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentti). Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt. Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin. Arviointi Vastuuhenkilöt: Professori (ma) Anna-Maija Ylimaula, NN. 451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria Research and Theory of Architecture Laajuus: 5-10 op Ajoitus : Kurssi ajoittuu kevätlukukaudelle, seminaarit pidetään noin kahden-kolmen viikon välein. Tavoite: Koko osaston yhteinen tutkimus- ja teoriakurssi johdattaa tutkimuksen perusteisiin ja antaa perustiedot arkkitehtuurin teorian kehityksestä sekä alan tutkimuksen nykytilanteesta. Osaamistavoitteet: Kurssin tarkoituksen on syventää arkkitehtuurin tieto-opillista osaamista ja vahvistaa arkkitehtuuriopintojen tutkimuksellista pohjaa. Kurssilla opiskelija oppii tarkast elemaan arkkitehtuuria teorian näkökulmasta sekä analysoimaan arkkitehtuuriteorian ontologisia ja historiallisia lähtökohtia. Tutkimuksen ja teorian vuorovaikutusta sekä metodologian kehittymistä tarkastellaan opiskelijoiden omien tutkimusintressien tarpeiden pohjalta. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimuksen peruskäsitteet ja kykenee kuvaaman arkkitehtuurin tutkimusaloja ja – menetelmiä. Sisältö: Luennot: Vierailevien asiantuntijoiden luennoilla käsitellään arkkitehtuurin tutkimusta ja teoriaa teemoittain, jotka vaihtuvat vuosittain. Seminaari: Seminaarijakson aikana perehdytään opintojakson aihepiiriin luentojen ja kirjallisuusanalyysien avulla sekä käsitellään harjoitustyönä tehtävät tutkielmat. Harjoitukset: Harjoitustyönä tehdään kirjallinen tutkielma soveltaen tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti jatko-opintoja suorittaville tai niitä harkitseville, mutta myös opintojensa loppuvaiheessa olevat voivat tulla kurssille mukaan. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi sisältyy kaikkiin opintosuuntiin valinnaisena opintojaksona. AO 51 Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja tieteellisen artikkelin kirjoittamista. Arviointi Vastuuhenkilöt: Professori (ma) Anna-Maija Ylimaula ja tohtorikoulutettava Janne Pihlajaniemi Opetuskieli: Suomi ja englanti 451560S Research and Theory of Architecture Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria Working methods and Mode of delivery: Active participation and writing a scientific article are required for accomplishing the course. Prerequisites and co-requisites: The course is primarily intended for post-graduate students, but also master students are welcome to attend. The course is included in all the three orientations of the master level as an optional study unit. Responsible teacher: Professor Anna-Maija Ylimaula, doctoral student Janne Pihlajaniemi Language of instruction: Finnish / English 451506A Taidehistoria History of Art Credits: 5 - 10 cr / 5 - 10 ECTS Laajuus : 4 op Timing: spring term. The seminars are held within 2 – 3 weeks intervals. Objective: The course initiates the students into the fundamentals of research and provides basic knowledge of the development of architectural theories and the current features of the research in the field of architecture. Learning outcomes: The aim of the course is to deepen one‟s skills in knowledge of architecture and to strengthen the foundation of research based studies in architecture. During the course the student learns to view architecture from the standpoint of architectural theories and to analyze ontological and historical starting points of theory of architecture. After completing the course the student is familiar with the basic concepts of research and can illustrate fields and methods of architectural research. Contents: Visiting experts will give lectures on research and theory of architecture within a yearly varying topic. During the seminar the students are examining the topic of the course through lectures and analyses. The exercise is a written survey, applying methods of scientific research. The surveys are analyzed and evaluated during the seminar. Study materials: A list of readings will be handed out during the course. Ajoitus: Syper I ja II Tavoite. Taidehistorian opetuksen päämääränä on tutustuminen Euroopan taiteen tyylikehityksen päälinjoihin, kuvallisen ilmaisun erityiso ngelmiin, taideteoksiin sekä historiallisina, esineellisinä että ikonografisina kohteina. Opetus kattaa ensisijaisesti kuvataiteen historian. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida eurooppalaista taidetta kokonaisuutena, tunnistaa antiikin merkityksen, osaa erotella eri aikakaudet, listata ne kronologiseen järjestykseen, luonnehtia niitä sekä tunnistaa ja muistaa keskeisimmät esimerkit. Sisältö: Luennot: Taidehistoriallisiin peruskäsitteisiin ja tärkeimpien taidealueiden ja -kausien taiteeseen perehdytään luennoilla, joiden seuraaminen ja kuva-aineiston näkeminen on oppijakson suorittamisen kannalta tarpeellista. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetus hoidetaan syyslukukaudella koko lukukauden mittaisena luentosarjana. Ks. lähemmin HuTK:n opinto-opas, Taidehistoria, kurssi 687601P tai taidehistorian verkkosivu http://www.oulu.fi/hutk/taidehistoria/ Oppimateriaali: Hugh Honour & John Fleming: Maailman taiteen historia (Hong Kong,1992). Muusta oheiskirjallisuudesta tiedot luennoitsijalta. AO 52 Suoritustavat: Taidehistorian tutkinto on kirjallinen. Tutkintoon valmistautuvan on pyrittävä taidekausien ja -ilmiöiden oikeaan ajoittamiseen, tyylien ja tyyppien synnyn, tunnusominaisuuksien ja kehityksen sekä keskeisten taiteilijoiden ja taideteosten ymmärtämiseen ja luonnehtimiseen. Tentti pidetään kahdesti vuodessa. Arviointi Vastuuhenkilö: Yliop.lehtori Jorma Mikola Opetuskieli: Suomi Arviointi Vastuuhenkilö: Avoin yliopisto / Dosentti Virpi Harju Opetuskieli: Suomi 456502A Puurunkoisen pientalon korjaus Renovation of Apartment Buildings ? Laajuus: 5op 451513S Sisustustaiteen historia / Historialliset interiöörit History of Interior Design / Historical Interiors Ajoitus: Toteutus periodeilla syper1-2. Tavoite: Opintojakso antaa valmiudet toimia puurakennusten perusparannusten suunnittelijana ja ymmärtää korjausrakentamisen ja rakennussuojelun yhteys. Laajuus: 4 op Ajoitus: Syper tai Keper Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva eurooppalaisen sisustustaiteen historiasta sekä Suomen sisustustaiteen kehityksestä suhteessa siihen. Osaamistavoitteet:. Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa kertoa eurooppalaisen sisustustaiteen historian tyylikaudet pääpiirteissään sekä osaa verrata ja suhteuttaa suomalaisen sisustustaiteen kehityksen erityispiirteet suhteessa siihen. Sisältö: Luennot: Luennot alkavat antiikin sisustuksista ja päättyvät nykyaikaan. Niissä painotetaan kunkin aikakauden eri sisustustyylien pääpiirteitä sekä sisustuskokonaisuuksia. Harjoitukset: tehdään tutkielma luentojen aihepiiristä. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu arkkitehtuurin historian aineryhmään ja sisältyy arkkitehdin tutkinnon varsinaisiin opintoihin valinnaisena kurssina. Opetus pyritään hoitamaan joka vuosi syys- tai kevätlukukaudella. Suositeltava ajankohta on 4.-5. opintovuosi. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää puurakenteisen pientalon yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia puurakenteisen pientalon toimintaan ja arkkitehtuuriin. Hän osaa valita ja suunnitella rakennusteknisesti turvallisia sekä asumisratkaisua ja energiataloutta parantavia korjaustoimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää pientalon korjaussuunnitteluprosessin vaiheet, ja hän osaa analysoida korjauksen lähtötason ja tavoitetason vaikutuksia korjaussuunnitteluun. Opiskelija osaa käyttää korjausrakentamisen piirustusmerkintöjä ja valmistaa pientalon perusparannussuunnitelman rakennuslupapiirustukset. Sisältö: Luennoilla käsitellään erityisesti jälleenrakennuskauden tyyppitalojen ominaispiirteitä sekä puurunkoisen pientalon korjaamiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä. Kurssiin sisältyy märkätilojen rakentamiseen liittyvä demonstraatio. Harjoitustyönä laaditaan tyyppitalon perusparannuksen yhteydessä vaadittavat rakennuslupapiirustukset. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Työ tehdään parityönä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen. Suoritustavat: Kirjallinen koe AO 53 Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta. Kurssin arvosana muodostuu tentin (2 op) ja harjoitustyön (3 op) keskiarvosta. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Anu Soikkeli Opetuskieli: Suomi 456504S Kerrostalon korjaus Renovation of Apartment Buildings Laajuus: 10op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia tyypillisen asuinkerrostalon perusparannushankkeen suunnittelijana noudattaen kestävän kehityksen periaatteita. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kiviaineisen rakennuksen yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia rakennuksen toimintaan ja arkkitehtuuriin. Hän osaa valita korjaustoimenpiteitä niiden vaikuttavuuden perusteella ja suunnitella turvallisen sekä esteettömyyttä ja energiataloutta kohentavan perusparannuksen. Opiskelija tuntee asuntoosakeyhtiömuotoisen kerrostalon korjaussuunnitteluprosessin vaiheet, ja hän osaa arvioida prosessin vuorovaikutteista luonnetta sekä rakennuksen omistusmuodon suunnittelulle asettamia haasteita. Lisäksi opiskelija tunnistaa asuinkerrostalokantamme korjausvelan. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa myös kuvata arkkitehdin roolin, tehtävät ja vastuut rakennushankkeen pääsuunnittelijana. Sisältö: Kurssilla perehdytään kivirakenteisten rakennusten, erityisesti asuinkerrostalojen korjausteknisiin kysymyksiin sekä asuinkerrostalon korjauksen suunnitteluprosessin läpivientiin ja suunnitteluasiakirjoihin. Luennoilla käsitellään myös rakennushanketta toteuttamisprosessina, rakennushankkeen sopimusasiakirjoja ja niiden merkitystä sekä itse rakennusprosessia ja sen johtamista ja valvontaa. Kurssilla paneudutaan erityissuunnitelmien, kuten rakenne- ja taloteknisten suunnitelmien, yhteensovittamiseen ja suunnittelun vastuukysymyksiin. Harjoitustyönä on parityönä tehtävä asuinkerrostalon perusparannussuunnitelma, johon sisältyy erityisesti taloteknisten järjestelmien, märkätilojen, yhteistilojen, vesikattojen, julkisivujen ja parvekkeiden korjausta sekä hissien rakentamista. Harjoitustyössä painottuu toiminnallisuuden ja mm. esteettömyyden huomioonottaminen. Harjoitustyö tehdään kansallisen opiskelijakilpailun kilpailuohjelman ja -aikataulun mukaisesti, mutta kilpailuun osallistuminen ei ole pakollista. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin ja Rakennusopin Kerrostalosuunnittelun kurssin suorittamisen. Oppimateriaali: Luentomonisteet; kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta. Kurssin arvosana muodostuu tentin (4 op) ja harjoitustyön (6 op) keskiarvosta. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Anu Soikkeli Opetuskieli: Suomi 456550S Korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi Varying Courses in Building Renovation Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Vaihtelee vuosittain, sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää taitojaan korjausrakentamisen alalla. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa kulloisenkin korjaussuunnittelutehtävän kannalta tarpeelliset asiakirjat tai suunnitelmapiirustukset ja tutkielmatehtävän kyseessä ollessa analysoida tai kehittää korjausrakentamisen alaan kuuluvaa aihepiiriään. Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielmamuotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin AO 54 tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä korjaussuunnitteluun ja syventää korjausrakentamisen osaamistaan. Kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena, jolloin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on vapaavalintainen. Oppimateriaali: Tarvittaessa erillinen kirjallisuusluettelo. korjaus-kurssin suorittamisen. Suositellaan suoritettavaksi vasta maisterivaiheessa. Suoritustavat: Kurssiin ei sisälly tenttiä, vaan arvosana määräytyy harjoitustyön tai tutkielman perusteella. Japani-opinnot on humanistisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan yhteinen, monitieteinen kurssikokonaisuus, joka on osittain avoin kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Ohjelman puitteissa voi perehtyä Japanin kieleen ja kulttuuriin sekä yhteiskunnan perusteisiin. Syvällisemmin tutustutaan Japanin historiaan, japanilaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutukseen sekä japanilaiseen arkkitehtuuriin ja estetiikkaan. Opettajina toimivat suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat. Opetuskielenä on tarpeen mukaan joko suomi tai englanti. Opinto-ohjelman koordinaattorina toimii historian laitos, ja opetuksen rahoituksesta vastaa osittain avoin yliopisto. Kts. lähemmin HuTk-opinto-opas. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Anu Soikkeli Opetuskieli: Suomi 456527A Kuntoarviokurssi Condition Assessment of Buildings Laajuus: 5 op Ajoitus: Ei järjestetä joka vuosi. Tavoite: Kurssilla annetaan opiskelijoille valmiudet vaativankin perusparannuskohteen kuntoarvioinnin suorittamiseen sekä perehdytetään tavallisimpiin kuntotutkimusmenetelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakennuksen kunnosta ja sen asettamista vaatimuksista korjaussuunnittelulle. Hän osaa erotella kuntoarvion muodot, toteuttaa kuntoarvion ja laatia kuntoarvioraportin. Sisältö: Luennoilla esitellään kuntoarvion muodot, niiden sisältö sekä menetelmät ja laitteet sekä kuntoarvion liittyminen suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin. Laboratoriossa ja käytännön kohteessa harjoitellaan kuntoarvion ja kuntotutkimusten tekemistä. Toteutustavat: Luennot, kohdekäynnit, laboratorioharjoitukset ja ryhmätyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on vapaavalintainen. Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo harjoitustyön sisällön mukaisesti. Suoritustavat: Luennot, laboratorioharjoitukset, ryhmätyö ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Anu Soikkeli Opetuskieli: Suomi Japani-opinnot 451521A Johdatus Japanin taiteeseen ja estetiikkaan Introduction to Japanese History of Art and Aesthetics Laajuus: 5 op, vapaavalintainen opintojakso Tavoite: Tavoitteena on tutustuminen Japanin yleisen taidehistorian päälinjoihin ja japanilaiseen estetiikkaan. Osaamistavoitteet. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa pääpiirteet Japanin yleisen taidehistorian perusteista sekä japanilaisesta estetiikasta. Hän osaa ajallisesti eritellä ja luo nnehtia eri taidekaudet sekä tunnistaa keskeiset esimerkit. Sisältö: Luennot (24 t) Kohderyhmä AO 55 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetus järjestetään Avoimen yliopiston kautta. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Kirjallisuustentti erillisen luettelon mukaan. Arviointi Vastuuhenkilö: Avoin yliopisto / NN Opetuskieli: Suomi tai englanti 451521A Introduction to Japanese History of Art and Aesthetics Johdatus Japanin taiteeseen ja estetiikkaan Credits: 5 cr / 5 ECTS Timing Objective: The course initiates the students into the main features of general history of Japanese art and Japanese aesthetics. Learning outcomes: After completing the course the student can describe the main features of basics of Japanese art and Japanese aesthetics. He / she can explain the chronology of different eras and recognize their most essential examples. Contents: Lectures (24 h) Study materials: A list of readings will be handed out during the course. Working methods and Mode of delivery: Literature exam according to a list of readings Prerequisites and co-requisites: The course is organized by the Open University. Responsible teacher: Open University, NN Tavoite: Tavoitteena on johdattaa Japani arkkitehtuurin perusteisiin ja puutarhataiteeseen sekä perehdytään alan kirjallisuuteen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa, mitä on japanilainen arkkitehtuuri, ja osaa kuvata Japanin arkkitehtuurin historian aikakaudet pääpiirteissään. Hän osaa arvioida japanilaisen arkkitehtuurin ja puutarhataiteen perinnettä kokonaisuutena sekä tunnistaa olemassa olevan rakennusperinnön merkittävimmät kohteet. Hän osaa myös eritellä japanilaisen kulttuurin keskeisiä arvoja ja niiden ilmenemistä nykyajan arkkitehtuurissa ja rakennetussa ympäristössä. Sisältö. Luennot (24 t).Kurssi toteutetaan intensiivikurssina, vapaavalintaisena opintojaksona. Kohderyhmä Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetus järjestetään yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa. Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo Suoritustavat: Essee tai kirjallisuustentti erillisen luettelon mukaan Arviointi Vastuuhenkilö: Avoin yliopisto / NN Opetuskieli: Suomi Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio 45250 I P Nykyaikainen arkkitehtuuri I Contemporary Architecture I Language of instruction: Finnish / English Laajuus: 12op 451523S Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide Traditional Japanese Architecture and Garden Art Laajuus: 4 op Ajoitus: Pyritään toteuttamaan joka toinen vuosi. Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II Tavoite: Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien ja luo n- AO 56 nonvalon ja inhimillisen mittakaavan käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua. Opiskelija osaa liittää taiteellisen ilmaisun työskentelyynsä. Opiskelija osaa nimetä esimerkkejä 1900-luvun keskeisten arkkitehtien tuotannosta ja arvioida niitä kriittisesti. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä vapaassa tilasommitelmassa sekä asumistoimintoja käsittävän pienen rakennuksen suunnittelussa. Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten perspektiivisen piirtämisen menetelmiä ja normaaleja arkkitehtuuripiirtämisen esitystapoja. Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu- ja suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn. Toteutustavat: Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutu stuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Arkkitehtuurin esitystekniikat-kurssilla (450525 P) opittuja taitoja hyödynnetään suunnittelutehtävien tulosten esittämisessä. Rakennusopin perusteet (453501 P) kurssilla voidaan hyödyntää tämän kurssin (Nykyaikainen arkkitehtuuri I) suunnittelutehtävien tuloksia. Oppimateriaali: William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900. Richard Weston: Materials, form and architecture Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Finnish summer houses Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 230 tuntia Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho Opetuskieli: Suomi 452501P Nykyaikainen arkkitehtuuri II Contemporary Architecture II Laajuus: 14op Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II Tavoite: Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien, luonnonvalon, inhimillisen mittakaavan ja rakenteellisuuden käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua. Opiskelija osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa. Opiskelija hahmottaa sosiaaliset näkökannat sekä ihmisen ja rakennuksen välisen suhteen suunnittelutytössään. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja analysoida nykyaikaisen arkkitehtuurin keskeisiä ilmiöitä ja tekijöitä. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä rakennuksen suunnittelussa huomioiden mitoituksen, tilanmuodostuksen, valon merkityksen sekä niiden suhteen arkkitehtoniseen kokonaisratkaisuun. Opiskelija osaa myös laatia suunnitelmastaan hallitun esityksen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä pienen julkisen rakennuksen suunnittelussa. Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten tietokoneavusteisen piirtämisen menetelmiä. Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä, kestävää kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Harjoitustyöt ovat pieniä suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn. AO 57 Toteutustavat: Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutu stuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakson suorittamiselle välttämättömät esitiedot ovat Nykyaikainen arkkitehtuuri I, CAD I ja CAD II Oppimateriaali: William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900. Philip Jodidio: Architecture Now Henry Plummer: The architecture of natural light Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 260 tuntia Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho Opetuskieli: Suomi 452506A Asuntosuunnittelun kurssi Housing Design Laajuus: 8op Ajoitus: syper I ja II. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehtyä asuntosuunnittelun perusteisiin luentojen ja harjoitustehtävän avulla. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten talotyyppien ja huoneistotyyppien erityispiirteet, asuntojen mitoituksen, teknilliset perusasiat sekä pääkohdat suomalaisen asuntosuunnittelun ja – rakentamisen historiasta. Opiskelija kykenee opintojakson suoritettuaan laatimaan yksinkertaisen kerrostalon luonnossuunnitelmat. Sisältö: Opintojaksoon kuuluu luentokurssi, harjoitustehtävä sekä osallistuminen yhdessä rakennussuunnittelun laboratorion kanssa järjestettäviin kritiikkitilaisuuksiin. Toteutustavat: Harjoitustehtävää ohjataan ryhmäohjaustilaisuuksissa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso muodostuu nykyaikaisen arkkitehtuurin, rakennusopin ja yhdyskuntasuunnittelun yhteisestä opintokokonaisuudesta. Nykyaikaisen arkkitehtuurin osuus on asuntosuunnittelun luentoosuus (syper I) ja harjoitustehtävän yleisohjaus koko sen keston ajan (pääpaino syper II). Esitietoina kurssille edellytetään Nykyaikaisen arkkitehtuurin I-II kurssien suorittamista. Oppimateriaali: 1. Kahri, Pyykönen: Asuntosuunnittelu ISBN 951-682-076-X 2. Rakennusopin luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali 3. Yhdyskuntasuunnittelun luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali 4. Nykyarkkitehtuurin luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali Suoritustavat: Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja tekemällä harjoitustyö. Harjoitustyö arvostellaan kevätlukukauden aikana suoritettavan rakennusopin osuuden jälkeen ja painottuu työn arkkitehtonisen kokonaislaadun arviointiin. Kokonaisarvosana muodostuu harjoitustehtävän arvosanasta.. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Opetuskieli: Suomi 452503A Nykyaikainen arkkitehtuuri III Contemporary Architecture III Laajuus: 8op Ajoitus: syper II ja keper I. Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnittelun periaatteisiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää julkisten rakennusten suunnittelun perusteita kuten toiminnallisuuden, paikkaan soveltuvuuden ja arkkitehtonisen kokonaisratkaisun. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee piirtäen ja pienoismallin avulla esittämään pienen julkisen rakennuksen suunnitelman. AO 58 Sisältö: Luennoilla käsitellään nykyarkkitehtuuria, esimerkkeinä painotetusti koulut, kirjastot, näyttelyrakennukset ja kirkolliset rakennukset. Esimerkit ovat sekä kotimaasta että ulkomailta. Luennoilla käsitellään myös teknillisten periaateratkaisujen vaikutusta rakennuksen arkkitehtuuriin sekä arkkitehtuurin ajankohtaisia ilmiöitä. Vierailuluennot ovat osa luento-opetusta. Toteutustavat: Harjoitustyö suoritetaan ohjattuna pienen julkisen rakennuksen (alle 1000 m2) arkkitehtuurikilpailuna. Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt arvioidaan julkisessa kritiikkitilaisuudessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi jatkaa nykyaikaisen arkkitehtuurin I-II:n opetusta painottuen julkisen rakennuksen suunnitteluun. Opintojaksolle osallistuminen edellyttää näiden kurssien suorittamisen. Opintojakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). Rakenne- ja talotekniikan opetuksessa saatua tietoa sovelletaan harjoitustehtävään. Oppimateriaali: 1. Luentomonistetiivistelmä 2. Muu luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjallisuus. 3. Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot (kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen. Suoritustavat: Luennot, harjoitustyö ja mahdollinen tentti. Tentin muoto ilmoitetaan vuosittain erikseen. Arvosana perustuu harjoitustehtävän laadun arviointiin ja harjoitustehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä tentin arviointiin. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Opetuskieli: Suomi 452504A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV Contemporary Architecture IV Laajuus: 15op Ajoitus: syper I ja II. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnitteluun. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan luonnostasolla keskisuuren (tilaohjelmaltaan 1000-3000 m2) julkisen rakennuksen ja ottamaan suunnitelmassa huomioon rakenne-, talotekniikkaan sekä keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät vaatimukset (harjoitustehtävä). Edelleen, opiskelija ymmärtää julkiseen rakentamiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja teknillisiä taustatekijöitä sekä nykyarkkitehtuurin kehitystrendejä (luennot). Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä ja harjoitustyön aiheeseen liittyviä taustatekijöitä, suunnitteluongelmia sekä niiden ratkaisutapoja. Harjoitustehtävänä on yksi ohjattu keskisuuren julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Työhön sisältyy paloturvallisuuden, akustiikan sekä rakenne- ja LVI-ratkaisujen periaatteiden selvitys. Vierailuluennot ovat osa luento-opetusta. Toteutustavat: Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen ja edellyttää nykyaikaisen arkkitehtuuri III:n suorittamista. Harjoitustehtävän laadinnassa sovelletaan rakenne- ja talotekniikan opetuksessa saatua tietoa. Opiskelija voi kytkeä harjoitustehtävän muotoilun opetuksen kursseihin (sisustus- ja/tai valaistussuunnittelu). Oppimateriaali: 1. Luentomonistetiivistelmä 2. Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. 3. Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot ( kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen. Suoritustavat: Kurssiin sisältyy luennot, harjoitustyö ja tentti. Kurssin arviointi perustuu harjoitustehtävän osalta sen arkkitehtonisen laadun ja tehtävälle asetettujen tavoitteiden t oteutumiseen sekä tentin arviointiin. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Opetuskieli: Suomi/Englanti AO 59 Responsible Mahlamäki 452504A Contemporary Architecture IV / Professional Skills Nykyaikainen arkkitehtuuri IV teacher: Professor Rainer Language of instruction: Finnish / English 452505S Nykyaikainen arkkitehtuuri V International Studio Credits: 15 cr / 15 ECTS Timing: autumn term. Objective: The objective of the course is to initiate the students through lectures and exercises into the architecture and designing of public buildings. Learning outcomes: After completing the course the student has the skills to sketch a medium- size (approx. 1000 -3000 m2) public building, taking into account the structural, technical and important security requirements (exercise). Furthermore, the student recognizes the social and technical background, as well as and trends of contemporary architecture related with public buildings (lectures). Contents: The lectures deal with current features in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The task of the exercise is to design a medium-size public building, including the principles of fire safety, acoustics, load bearing structures and technical installations. Guest lectures are part of the course program. Working methods and Mode of delivery: The course comprises lectures, a design exercise and an exam. The exercise is tutored in common studio sessions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the architectural quality and implementation of the objectives of the design project, and the result of the exam. Prerequisites and co-requisites: The course is compulsory for all master level students. Prerequisite: contemporary architecture III or bachelor‟s degree. Teachings of structural technology and building techniques are implemented in the exercise. The exercise is linked with the courses of interior design and architectural lighting. Laajuus: 15op Ajoitus: keper I ja II. Tavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijan tietoja julkisen rakentamisen, muotoilun tai asuntosuunnittelun alueelta harjoitusten, seminaarien ja luentojen avulla. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee asettamaan annetulle tehtävälle mukaisesti oman tavoitteen ja esittämään sille ratkaisun suunnitelmien ja pienoismallien muodossa. Sisältö: Luennoilla ja seminaareissa käsitellään harjoitustehtävän aiheeseen liittyviä erityiskysymyksiä. Luennot ovat harjoitustyöhön liittyviä tukiluentoja. Harjoitustehtävän aiheen valitsee opiskelija itse ohjaajien avustuksella. Harjoitustehtävä on suunnitelmapainotteinen (vähintään 8 op) jota tukee kirjallinen osuus. Toteutustavat: Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on pakollinen rakennussuunnittelun ja Architectural Design – opintosuuntien opiskelijoille ja edellyttää nykyaikainen arkkitehtuuri IV:n suorittamista. Oppimateriaali: Kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen. Suoritustavat: Kurssiin sisältyy luennot, seminaarit ja harjoitustyö. Kurssin arviointi perustuu lopputuloksen arkkitehtoniseen laatuun, tehtävän haasteellisuuteen ja sen käsittelytapaan. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Opetuskieli: Suomi/Englanti Study materials: Summary of the lectures. List of readings will be handed out at the lectures. AO 60 452505S Contemporary Architecture V / International Studio Nykyaikainen arkkitehtuuri V Credits: 15 cr / 15 ECTS Timing: spring term. Objective: The objective of the course is to widen and deepen the student‟s knowledge of public buildings, housing design and design in general through lectures and exercises. Learning outcomes: After completing the course the student can set his / her own objectives to the given task and offer solutions in the form of drawings and models. Contents: The lectures deal with current features in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The student selects the topic of the task by him- / herself with the help of the teachers. The exercise should comprise a design project (extent at least 8 ECTS) complemented by a written survey. Working methods and Mode of delivery: The exercise is tutored in common studio sessions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the architectural quality, standard and processing of the exercise. Prerequisites and co-requisites: The course is compulsory for all students in the Architectural Design and Building Design orientations. Prerequisite: contemporary architecture IV. Study materials: List of readings will be handed out at the lectures. Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki Language of instruction: Finnish / English 452540A Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Varying Courses in Contemporary Architecture Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuurisuuntauksiin, rakentamisen tapoihin ja menetelmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimaisessa ja kansainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssilla voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtu uriworkshop –työskentelyyn. Workshoptyöskentelyssä harjoitellaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheiden yhteensovittamista sekä itse rakentamista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunn itelman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuurikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettuaan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnittelun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä. Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsitteleviä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituksena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen arkkitehtuurikilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop – työskentelyyn. Toteutustavat: Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta. Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankohtaiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen) Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arviointi perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho Opetuskieli: Suomi/Englanti Laajuus: 2-10 op Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II AO 61 452540A Varying Courses in Contemporary Architecture Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Credits: 2 - 10 cr / 2- 10 ECTS Timing: not specified Objective: The objective of the course is to initiate the student into contemporary tendencies in architecture, to new ways and methods of building and new building types, both in domestic and international architecture. During the course one can learn how to make a proposal for an architectural competition, or attend a workshop. The workshops train students in combining the phases of designing and building, and constructing in particular. Learning outcomes: After completing the course the student is able to deal with the specific topic of his / her work either through writing or designing. The student has adequate skills for making a proposal for an architectural competition. After completing a workshop the student distinguishes the connection between design and construction and can at least assist in constru ction work. Contents: The course comprises short lectures and case studies dealing with the respective topic. The project is a design exercise for a public building selected by the student. The exercise may also be participation in an open architectural competition or an architectural workshop. Working methods and Mode of delivery: The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the processing of the exercise. Study materials: List of articles on contemporary architecture and projects (will be announced at the beginning of the course). Responsible teacher: Professor Matti Sanaksenaho Language of instruction: Finnish / English 452550S Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Varying Courses in Contemporary Architecture Laajuus: 2-10 op Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuurisuuntauksiin, rakentamisen tapoihin ja menetelmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimaisessa ja kansainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssilla voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtu uriworkshop –työskentelyyn. Workshoptyöskentelyssä harjoitellaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheiden yhteensovittamista sekä itse rakentamista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunn itelman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuurikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettuaan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnittelun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä. Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsitteleviä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituksena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen arkkitehtuurikilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop – työskentelyyn. Toteutustavat: Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta. Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankohtaiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen) Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arvioin- AO 62 ti perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Language of instruction: Finnish / English Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki Opetuskieli: Suomi/Englanti 455501P Muotoilu I Design I 452550S Varying Courses in Contemporary Architecture Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi Credits: 2 - 10 cr / 2- 10 ECTS Timing: not specified Objective: The objective of the course is to initiate the student into contemporary tendencies in architecture, to new ways and methods of building and new building types, both in domestic and international architecture. During the course one can learn how to make a proposal for an architectural competition, or attend a workshop. The workshops train students in combining the phases of designing and building, and constructing in particular. Learning outcomes: After completing the course the student is able to deal with the specific topic of his / her work either through writing or designing. The student has adequate skills for making a proposal for an architectural competition. After completing a workshop the student distinguishes the connection between design and construction and can at least assist in constru ction work. Contents: The course comprises short lectures and case studies dealing with the respective topic. The project is a design exercise for a public building selected by the student. The exercise may also be participation in an open architectural competition or an architectural workshop. Working methods and Mode of delivery: The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the processing of the exercise. Study materials: List of articles on contemporary architecture and projects (will be announced at the beginning of the course). Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelija arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteiden ymmärtämiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä muotoiluharjoitustyön hyödyntäen työssään arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteita. Työssä sovelletaan muotoilun ja d etaljitasoisen suunnittelun perusteita käytännössä. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun perusteita kestävän kehityksen näkökulma huomioiden. Tarkastelun kohteena ovat detaljisuunnittelun ja liittämisen perusteet, materiaalien, valon ja värin suhteen kokonaistarkastelu, johdatus kiintokalusteiden ja portaiden suunnitteluun sekä tutustuminen irtokalusteiden suunnitteluun valveutuneen käyttäjän näkökulmasta. Kurssiin sisältyy käynti arkkitehtuurikohteessa, jonka suunnittelija esittelee muotoilun ja detaljisuunnittelun näkökulmasta. Harjoitustyö liittyy opiskelijan nykyaikaisen arkkitehtuurin kurssilla tekemään asuntosuunnittelukohteeseen. Toteutustavat: Luento-opetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 48 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 2. opintovuoden kuluessa. Harjoitustyö liittyy Nykyarkkitehtuuri II asuntosuunnittelun harjoitustyöhön. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä. AO 63 Vastuuhenkilö: Herneoja Yliopistonlehtori Aulikki Opetuskieli: Suomi 455502A Muotoilu II Design II Laajuus: 10 op Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2 tin sekä harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy luentopäiväkirjan, referaatin ja harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Englanti 455502A Design II Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva teollisen muotoilun historiasta, teoriasta ja käytännöistä sekä edistää opiskelijan tutkimuksellisia valmiuksia. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa tunnistaa teollisesti muotoillun tuotteen ja osaa arvioida tuotteen muotoilullisia sisältöjä sekä osaa laatia kommentaarisen kirjareferaatin. Opiskelija osaa tehdä esinesuunnittelutehtävän soveltaen työssään kurssilla oppimiaan sisältöjä sekä teollisen muotoilun historiaa ja nykymuotoilua. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Sisältö: Luennoilla käsitellään teollisen muotoilun historian pääkohdat sekä nykymuotoilun ajankohtaisia ilmiöitä. Tutkimukselliset valmiudet ovat kurssilla esillä opiskelijan laatiessa lyhyen kommentaarisen kirjareferaatin nykymuotoilua/nykymuotoilijaa esittelevästä kirjasta. Luennoilla ja referaatteihin liittyvissä keskusteluissa on läsnä myös kestävän kehityksen näkökulma. Kurssi on suunnittelupainotteinen. Harjoitustyö on arkkitehtuuria lähellä oleva esinesuunnittelutehtävä ja se on yhteinen Nordic Design opiskelijoiden kanssa. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 16 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design - opintosuunnan täydentävään moduuliin. Opetus annetaan 4. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille, laatii luentopäiväkirjan, kommentaarisen referaa- Muotoilu II Credits: 10 cr / 10 ECTS Timing: spring term Objective: The objective of the course is to give a general overview of history, theory and praxis of industrial design and to develop the student‟s facility for research. Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize an industrially designed product and analyze its design related substance .The student can compose a commentary literary summary. The student can carry out an exercise work of designing an object, applying the contents of the course as well as history of industrial design and contemporary design. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection. Contents: The lectures deal with main issues of the history of industrial design and recent features of design. Students make a summary of a book on contemporary design or a designer. The viewpoints of sustainability are included in the lectures and discussions held during the course. The emphasis of the course is on design exercise work, which is a design task of an architecture related object. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 16 hours and personal or group tutoring 80 hours. The student attends the lectures, writes a lecture journal, a commentary literary summary and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on the journal, survey and the exercise work. No exam is included in the course. AO 64 Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design complementary module. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). Study materials: List of readings will be handed out during the course. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Language of instruction: English Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Englanti 455518A Interior Design I Sisustussuunnittelu I 455518A Sisustussuunnittelu I Credits: 5 cr / 5 ECTS Interior Design I Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa sisustussuunnittelun perusteet ja johdattaa käytännön suunnittelutyöhön. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida tilaa ja laatia luonno spiirustustasoisen sisustussuunnitelman käyttäen hyväkseen luovasti sisustussuunnittelun eri osaalueita. Opiskelija osaa käyttää sisustussuunnittelun peruskäsitteitä esitellessään työtään. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Sisältö: Luennoilla käsitellään sisustussuunnittelun peruskäsitteitä ja sisustussuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun yhtymäkohtia sekä kestävän kehityksen näkökulmaa. Tarkastelun kohteena ovat tilan materiaalit, väri- ja valaistusratkaisut, kiintokalustesuunnittelu, tekstiilisuunnittelu. Harjoitustyönä opiskelija laatii luonnospiirustustasoisen sisustussuunnitelman. Kurssiin liittyy tutustumiskäynti sisustuskohteisiin. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan moduuliin. Opetus annetaan 4. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Timing: autumn term Objective: The aim of the course is to provide students with basic skills of interior design and to guide the students to practical design work. Learning outcomes: After completing the course the student can analyze space and make sketches for an interior, utilizing various sectors of interior design in a creative manner. The student can implement the basics of interior design in his / her work. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection. Contents: Lectures deal with basic concepts of interior design and the connection between architecture and interior design. The focus is on materials, colors and lighting of the space, design of fixed furniture and textiles. The exercise work is a sketch level design of an interior. Visits to designed interiors are included in the course. Visits to professionally designed interiors are included in the course. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 12 hours and personal or group tutoring 36 hours. The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design orientation module. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). AO 65 Study materials: List of readings will be handed out during the course. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Englanti Language of instruction: English 455520S Sisustussuunnittelu II 455520S Interior Design II Interior Design II Sisustussuunnittelu II Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus kevätperiodilla 1 Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä sisustussuunnittelun erityiskysymyksiin, erityisesti kiintokalustesuunnitteluun luento-opetuksen ja käytännön suunnittelutyön avulla. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa laatia työpiirustustasoisen kiintokalustesuunnitelman osoittaen työssään hallitsevansa kiintokalusteiden suunnittelun perusteet ja ymmärtää miten kiintokalusteen laatu muodostuu.. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Esimerkiksi osaa suunnitella riittävästi tilaa jätteiden lajiteluun, osaa ottaa huomioon elinkaariasumisajattelun (esim. kodinkoneiden sijoittelu, säilytyskalusteratkaisut). Sisältö: Luennoilla käsitellään sisustussuunnittelun erityiskysymyksiä sekä kestävän kehityksen näkökulmaa. Tarkastelun keskiössä on kiintokalustesuunnittelu. Opiskelija tutustuu kiintokalustesuunnittelun ja laadun muodostumiseen analysoimalla kurssin aluksi kaksi eritasoista keittiötä. Harjoitustyönä opiskelija laatii työpiirustustasoisen suunnitelman kiintokalu steesta. Kurssiin liittyy tutustumiskäynti sisustuskohteisiin. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan täydentävään moduuliin. Opetus annetaan 4. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Credits: 5 cr / 5 ECTS Timing: spring term Objective: The aim of the lectures and the exercise work of the course is to deepen the students‟ knowledge in special issues within interior design, with focus on design of fixtures. Learning outcomes: After completing the course the student can prepare working drawings and identify quality factors, displaying his / her command of the basics of designing fixed furniture. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection, e.g. taking into account sorting of waste and principles of lifecycle housing. Contents: Lectures deal with special issues within interior design and aspects of sustainability, with focus on fixed furniture design. The student is initiated to practices of fixture design and quality factors through analyzing two kitchens. The exercise work is a working drawing level fixture design. Visits to professionally designed interiors are included in the course. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 12 hours and personal or group tutoring 36 hours. The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design complementary module. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). AO 66 Study materials: List of readings will be handed out during the course. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Language of instruction: English 455517S Arkkitehtuurivalaistus Architectural Lighting Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä tarkastelemaan arkkitehtuurin ja valon suhdetta. Tarkastelun kohteena ovat sekä luonnonvalo että keinovalo. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee luonnon- ja keinovalaistuksen käsitteistön perusteet siten, että opiskelija osaa analysoida arkkitehtuurin ja valon suhdetta käyttämällä valaistuksen peruskäsitteistöä. Opiskelija osaa laatia suunnittelemaansa kohteeseen valaistuskonseptin. Opiskelija osaa tehdä laatimansa valaistuskonseptin pohjalta luonnostasoisen valaistussuunnitelman, jossa hän hyödyntää sekä luonnonvalaistusta että erilaisia keinovalonlähteitä, sekä havainnollistaa suunnitelmansa tietokoneavusteisesti. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat luonnonvalon hyödyntämisessä, valonlähdevalinnoissa ja muissa suunnitteluratkaisuissa. Sisältö: Luennoilla perehdytään valon ja arkkitehtuurin suhteeseen, valaistukseen liittyvään käsitteistöön, valaisutapoihin sekä tarkastellaan erilaisia keinovalonlähteitä ja valaisintyyppejä. Tarkastelun kohteena ovat sekä sisä- että ulkotilojen valaistusratkaisut. Luonnonvalaistuksen ja luonnonvalon säädön suunnitteluun sekä keinovalaistuksen valonlähde- ja valaistusratkaisuvalintoihin kytketään opetuksessa kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden näkökulmia. Harjoitustyönä opiskelija tekee valitsemastaan kohteesta valaistusanalyysin sekä laatii tietokoneavusteisesti havainnollistetun luonnostasoisen valaistussuunnitelman, joka liittyy opiskelijan Nykyaikainen arkkitehtuuri IV -kurssilla suunnittelemaan kohteeseen. Kurssiin liittyy tutustumiskäyntejä valaistuskohteisiin. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 16 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan syventävään moduuliin. Opetus annetaan 4. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo ja luentomoniste annetaan kurssilla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii valaistusanalyysin ja harjoitustyön ann etun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä ten ttiä. Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Henrika Pihlajaniemi Opetuskieli: Englanti 455517S Architectural Lighting Arkkitehtuurivalaistus Credits: 5 cr / 5 ECTS Timing: autumn term Objective: The objective of the course is to study the relationship between architecture and light. The studies cover both natural and artificial light. Learning outcomes: After completing the course the student commands the concepts of natural and artificial lighting, in order to be able to analyze the relationship between architecture and light, using basic concepts of lighting. The student can prepare a lighting scheme for his / her own design project and make a cadvisualized lighting design based on the scheme, utilizing both natural light and various artificial light sources. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions, in utilizing natural light and in selection of light sources. Contents: The lectures deal with architecture and light, concepts of light, means of lighting and different sources of artificial light and types of light fixtures. Both indoor and outdoor lighting solutions are studied. Aspects of sustainability and energy efficiency are included in the AO 67 contents of the course, linked with designing and directing natural light, as well as selecting lighting sources and making illumination solutions, using artificial lighting. The project work comprises a lighting analysis of a selected object and a CAD visualization of a concept level lighting design, which is connected to the exercise work in contemporary architecture. The course includes visits to places and interiors of interest within lighting design. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 16 hours and personal or group tutoring 36 hours. The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design advanced module. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). Study materials: List of readings will be handed out during the course. Responsible teacher: University teacher Henrika Pihlajaniemi Language of instruction: English 455521S Kaupunkitilan detaljisuunnittelu soveltaa harjoitustyössään suurten mittakaavavaihtelujen käyttöä kaupunkitilan detaljisuunnittelun apuvälineenä. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Sisältö: Luennoilla perehdytään ulkoalueiden detaljisuunnittelun asettamiin vaatimuksiin t avoitteiden mukaisesti. Opiskelija laatii harjoitustyönä detaljitasoisen suunnitelman Kaupunkitilan suunnittelu - kurssin harjoitustyökohteeseen. Kurssiin liittyy tutustumiskäyntejä toteutettuihin kohteisiin. Arkkitehtuurivalaistuksen sisällöt liittyvät myös tähän kurssiin (tukiluentoja). Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 16 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan täydentävään moduuliin. Opetus toteutetaan yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun laboratorion kanssa. Opetus annetaan 4. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Englanti Urban Space Detailing Laajuus: 10 op Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä kaupunkitilan detaljisuunnittelun kysymyksiin. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ulkokalusteiden, -varusteiden ja -valaistuksen suunnitteluun, ulkoalueiden materiaaleihin sekä vihersuunnittelun asettamiin vaatimuksiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä detaljitasoisen suunnitelman kaupunkitilaan huomioiden kaupunkitilan detaljisuunnittelun eri osa-alueet ja lähestymistavat sekä kaupunkitilan materiaalivaihtoehdot ja erilaiset valaistusmahdollisuudet. Opiskelija osaa 455521S Urban Space Detailing Kaupunkitilan detaljisuunnittelu Credits: 10 cr / 10 ECTS Timing: spring term Objective: The aim of the course is to go deeply into issues of detailing of urban space. The purpose is to initiate the students into designing of outdoor furniture, accessories and lighting and to acquaint the students with materials and requirements of designing green areas. Learning outcomes: After completing the course the student can make a detailed plan for AO 68 an urban space, taking into account various sectors and approaches of urban space detailing, including material alternatives and different lighting options. In the project work the student can apply the use of large variations of scale as an instrument of urban space detailing. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection. Contents: The lectures focus on requirements and objectives of detail planning of outdoor areas. The students make a detailed design for the site studied as an exercise work within the Urban Space Design course. The course includes visits to realizations with connections to the subject. The lectures within the Architectural Lighting course are linked with the contents of this course. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 16 hours and personal or group tutoring 80 hours. The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design complementary module. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). Study materials: List of readings will be handed out during the course. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä suhteellisen itsenäisesti jonkin muotoiluun liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa tiettyjen erityiskysymykseen kautta, jotka määritellään yhdessä opettajan kanssa tai hän osaa tutkia aihettaan harjoitustyönsä kautta. Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu alitun kohteen mukaan. Opiskelija laatii kohteestaan harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen. Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen suunnitteluun. Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valainnaisiin opintojaksoihin. Opetus annetaan kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa. Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan. Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Suomi tai englanti Language of instruction: English 455540A Varying Courses in Design Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi 455540A Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Varying courses in Design Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä hänen itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen. Credits: 2 - 10 cr / 2 - 10 ECTS Timing: flexible Objective: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design according to his / her own choice. Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the AO 69 work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. Alternatively the student can deepen into the selected topic through project work. Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a design exercise according to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional modeling or algorithmic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work. Working methods and Mode of delivery: Personal or / and group tutoring 80 hours. The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is an optional study unit on Bachelor level. The evaluation is based on the outcome of the exercise. Study materials: According to the selected topic. Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu syventymiskohteen mukaan. Opiskelija laatii syventymiskohteestaan harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen. Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen suunnitteluun. Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan valinnaisiin opintoihin. Opetus annetaan 5. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan. Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja Opetuskieli: Suomi tai englanti Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Language of instruction: Finnish or English 455550S Varying Courses in Design Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi 455550S Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi Credits: 2 - 10 cr / 2 - 10 ECTS Timing: flexible Varying courses in Design Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus syventyä hänen itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti jonkin muotoiluun liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa tiettyjen erityiskysymykseen kautta, jotka määritellään yhdessä opettajan kanssa tai hän osaa tutkia syventymisaihettaan harjoitustyönsä kautta. Objective: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design according to his / her own choice. Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. Alternatively the student can deepen into the selected topic through project work. Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. AO 70 The student completes a design exercise according to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional modeling or algorithmic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work. Working methods and Mode of delivery: Personal or / and group tutoring 80 hours. The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is an optional study unit on Master level (2 nd year). The evaluation is based on the outcome of the exercise. Study materials: According to the selected topic. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Language of instruction: Finnish or English 455560S Architectural Design erikoiskurssi Extension Course in Architectural Design Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus syventyä hänen itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti jonkin muotoiluun liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa tiettyjen erityiskysymykseen kautta, jotka määritellään yhdessä opettajan kanssa tai hän osaa tutkia syventymisaihettaan harjoitustyönsä kautta. Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu syventymiskohteen mukaan. Opiskelija laatii syventymiskohteestaan harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen. Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen suunnitteluun. Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Architectural Design -opintosuunnan syventävään moduuliin. Opetus annetaan 5. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan. Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan. Vastuuhenkilö: Herneoja Yliopistonlehtori Aulikki Opetuskieli: Suomi tai englanti 455560S Extension Course in Architectural Design Architectural Design erikoiskurssi Credits: 2 - 10 cr / 2 - 10 ECTS Timing: flexible Objective: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design according to his / her own choice. Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. Alternatively the student can deepen into the selected topic through project work. Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a design exercise according to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional modeling or algorithmic design. The course includes AO 71 visits to sites closely related with the topic of the exercise work. Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Working methods and Mode of delivery: Personal or / and group tutoring 80 hours. The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahalmäki Opetuskieli: Suomi Prerequisites and co-requisites: The course is part of the Architectural Design advanced module. The evaluation is based on the outcome of the exercise. Study materials: According to the selected topic. Responsible teacher: University lecturer Aulikki Herneoja Visual Arts II Language of instruction: Finnish or English 455511P Plastinen sommittelu I Visual Arts I Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2 Tavoite: Oppiaineen tarkoituksena on kehittää visuaalisen ilmaisun eri puolia. Tärkeänä tehtävänä on myös eri taiteen alueisiin liittyvä yleisen tietouden kartuttaminen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut ymmärtämään visualisen ilmaisun eri puolia ja osaa soveltaa niitä harjo itustöissään. Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä esine- ja tilapiirustukseen, klassiseen mallipiirustukseen sekä sommitteluun ja muovailuun sekä värioppiin. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 10 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 38 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 1. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. 455512P Plastinen sommittelu II Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus kevätperiodilla 2 Tavoite: Oppiaineen tavoitteena on visuaalisen ilmaisun monipuolinen kehittäminen, harjaantuminen itsenäiseen luovaan työskentelyyn sekä eri taiteen alueisiin liittyvän yleisen tietouden lisääminen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on harjaantunut itsenäiseen luovaan työskentelyyn. Opiskelija on kurssilla oppinut analysoimaan taideteoksen suhdetta arkkitehtoniseen tilaan. Opiskelija osaa tarkastella arkkitehtuurin ja värin välistä suhdetta ja osaa soveltaa oppimaansa käytännössä. Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä klassiseen mallipiirustukseen sekä sommittelu- ja väriteorioihin. Kurssilla tarkastellaan arkkitehtuurin ja värin välistä suhdetta sekä taideteoksen suhdetta tilaan. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 8 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 48 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 2. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahalmäki Opetuskieli: Suomi 455513A Plastinen sommittelu III Visual Arts III Laajuus: 4 op AO 72 Ajoitus: Toteutus syysperiodilla 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija valintansa mukaan kuvallisen ilmaisun eri menetelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut valitsemansa kuvallisen ilmaisun menetelmiä ja osaa soveltaa niitä harjoitustyössään. Sisältö: Valinnaisia aineita ovat grafiikka, serigrafia, muovailu/keramiikka, maalaus tai uudet taidemuodot kuten videotaide. Grafiikan kurssilla perehdytään lähinnä syväpainomenetelmiin. Muovailu-/keramiikkakurssilla syvennytään esine- ja mallimuovailun avulla erilaisiin keramiikan menetelmiin. Maalauskurssilla perehdytään öljy- ja akryylitekniikalla maalaamiseen. Serigrafiakurssin voi liittää myös grafiikan tai maalauskurssin täydentäväksi osaksi. Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 6 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 74 tuntia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valinnaisiin opintojaksoihin. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Sisältö: Kurssilla saadaan tietoa mm. digitaalisen järjestelmäkameran toiminnasta, objektiiveista, tarkennuksesta, valotuksesta, terävyysalueesta, valotusajasta ja valaistuksesta sekä digitaalisten raw-muotoisten valokuvien muokkauksesta käyttämällä Adobe Bridge ja Photoshop ohjelmia. Kurssilla tutustutaan myös arkkitehtiosaston valokuvausstudioon ja studiovalojen käyttöön. Toteutustavat: Luento-opetusta 20 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 20 tuntia. Kurssilla tehtävä harjoitustyö (n. 65 tuntia) tehdään itsenäisesti ja/tai pienryhmissä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valinnaisiin opintojaksoihin. Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla. Suoritustavat: Oppilaat tekevät 5 - 7 valokuvaus- ja kuvankäsittelytehtävää sisältävän harjoitustyön. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella. Vastuuhenkilö: Arkkit. Asko Leinonen Opetuskieli: Suomi Rakennussuunnittelun laboratorio Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahalmäki Opetuskieli: Suomi 455514A Plastinen sommittelu IV / arkkitehtuurivalokuvaus Visual Arts IV / Architectural Photography Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus syysperiodilla 1 ja 2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija valokuvaamisen ja digitaalisen rawtyömenetelmän perusteisiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut käyttämään valokuvausvälineitä tuottaakseen digitaalista aineistoa arkkitehtuurin kuvantamiseksi. 453501P Rakennusopin perusteet Architectural Construction, Basic Course Laajuus: 10op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 2, syper 12. Tavoite: Kurssilla perehdytään rakennusopin peruskäsitteisiin ja rakennusosille asetettaviin vaatimuksiin. Kurssin tavoitteena on paneutua puurakenteisen pientalon rakennusopillisiin, teknisiin ja -taloudellisiin kysymyksiin, rakennusosiin ja rakennustapoihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää rakennusopin peruskäsitteet ja esittää puurakenteisen pientalon rakennusosien ja rakenteiden toiminnalliset periaat- AO 73 teet. Opiskelija on perehtynyt puun käyttöön rakentamisessa siten, että hän osaa suunnitella rankorakenteisen pientalon ja tuottaa siitä työ-, rakennuslupa ja rakennusosapiirustukset. Sisältö: Arkkitehdin koulutus ja asema rakennushankkeessa, rakennusopin ja -fysiikan peruskäsitteet. Puu rakennusaineena, perustukset, pohjat, seinät, vesikatot, täydentävät rakennusosat ja puurakennusten arkkitehtuuri. Harjoitustyönä suunnitellaan rankorakenteinen pientalo. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Rakennusfysiikan perusteiden, Rakennetekniikan perusteiden ja Puurakenteiden kurssit suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti kurssin kanssa. Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitustehtävän annon yhteydessä. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa yhdyskuntasuunnittelun, nykyarkkitehtuurin ja rakennusopin muodostavaa opetuskokonaisuutta. Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen. Opintojakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiarvosta. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Vastuuhenkilö: professori Jouni KoisoKanttila Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiarvosta. Vastuuhenkilö: professori Jouni KoisoKanttila, dosentti Jari Heikkilä Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 453503A Kerrostalosuunnittelun kurssi Laajuus: 10op Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 2, keper 12. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskeisiin kysymyksiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin rakentamisessa, erityisesti energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt rakennusten energiatehokkuuden periaatteisiin ja arkkitehdin tehtäviin siten, että hän osaa määritellä arkkitehdin tehtävät energiatehokkaiden rakennusten suunnittelussa. Opiskelija osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vähäpäästöisten passiivienergiarakennusten suunnittelussa sekä vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten lähes itsenäisessä tuottamisessa. Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitustehtävän annon yhteydessä. Harjoitustyönä opiskelijat suunnittelevat vähäpäästöisen ja uusiutuvia Design of Apartment Blocks Laajuus: 8op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskeisiin kysymyksiin sekä antaa valmiudet toimia energiatehokkaan asuinkerrostalon suunnittelijana noudattaen kestävän kehityksen periaatteita. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää monikerroksisten rakennusten rakennusosien ja rakenteiden toiminnalliset periaatteet ja osaa soveltaa niitä kantarakennusosien ja täydentävien rakennusosien rakennusopillisessa suunnittelussa. Opiskelija osaa suunnitella rakentamismääräykset täyttävän asuinkerrostalon ja tuottaa siitä työ- ja rakennusosapiirustukset. 453505A Rakennusopin ammattikurssi Architectural Construction, Professional Skills AO 74 energioita hyödyntävän energiatehokkaan rakennuksen. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää aiempaa Kerrostalokurssin suoritusta. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva. Kurssin arvosana muodostuu harjoitustyön arvosanasta. Vastuuhenkilö: professori Jouni KoisoKanttila Opetuskieli: Suomi 453510A LVI-tekniikka Techniques of Plumbing, Heating and Ventilation Laajuus: 3op Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 2, keper 1. Tavoite: Kurssilla annetaan yleiskäsitys rakennusten ilmastointi-, lämmitys-, vesi ja viemärijärjestelmistä. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat siihen, miten rakennusten sisäilmastotavoitteet, energiataloudellisuus, teknisten järjestelmien tilantarve sekä putkistojen tarkistettavuus, huollettavuus ja vaurioiden havaittavuus on otettava huomioon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa LVI-merkinnät ja osaa tulkita LVI-suunnitelmia ja määritellä LVI-järjestelmien edellyttämät tilatarpeet sekä esittää miten järjestelmien asennukset, huollettavuus ja vaurioiden havaittavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Opiskelija osaa myös selittää LVIjärjestelmien vaikutuksen rakennusten energiataloudellisuuteen, sisäilmaston muodostumiseen ja viihtyvyyteen. Sisältö: Luennot: LVI-piirustusmerkinnät ja piirustusten lukeminen, putkistojen sijoitus ja LVI-järjestelmien tilantarve. Sisäilmasto ja lämpöviihtyvyys, sisäilmastoluokitus, asuinrakennus- ten ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmät, ilmanjako, rakennusten energiatalous, lämmitys-, vesija viemärijärjestelmät, rakennusautomaatio, sekä viranomaismääräykset ja -ohjeet. Harjoitustyö: Harjoitustyössä suunnitellaan kohteen LVI-laitteet, putkisto- ja kanavareitit sekä LVI-tekniset periaatteet ilman tarkempaa mitoitusta. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suunnitteluharjoitukset tehdään Kerrostalosuunnittelun kurssin yhteydessä oman harjoitustyön pohjalle. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Loppuarvosana muodostuu tenttiarvosanasta. Vastuuhenkilö: LVI-insinööri Pentti Kuurola Opetuskieli: Suomi 453511A Rakennusten sähköasennukset Electrical Installations Laajuus: 2op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2. Tavoite: Kurssilla annetaan yleiskäsitys rakennusten sähkötekniikasta ja valaistuksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa sähkötekniset merkinnät ja osaa tulkita sähkösuunnitelmia ja määritellä sähköteknistenjärjestelmien edellyttämät tilatarpeet sekä esittää miten järjestelmien asennukset ja huollettavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Opiskelija osaa myös selittää keinovalaistuksen suunnittelun keskeiset kriteerit. Sisältö: Luennot: Sähkötekniset järjestelmät. Piirustusmerkistö ja piirustusten lukeminen, sähköteknisten järjestelmien tilatarpeet, asennusjärjestelmät ja -tavat. Keinovalossa näkemisen mahdollisuudet, hyvän valaistuksen vaatimukset sekä valolähteet ja valaisimet. AO 75 Harjoitustyö: Suunnitellaan ja mitoitetaan tilat rakennuksen keskeisille sähkökeskuksille ja suunnitellaan pääsähköreitit. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suunnitteluharjoitus tehdään Kerrostalosuunnittelun kurssin oman harjoitustyön pohjalle. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Loppuarvosana määräytyy harjoitustyön perusteella. Vastuuhenkilö: Sähköinsinööri Rauno Häll Opetuskieli: Suomi 453531P Rakennetekniikan perusteet Structural Technology, Basic Course Laajuus: 3op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2 . Tavoite: Opintojakso luo valmiuksia myöhemmille rakennetekniikan opinnoille. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää rakennuksen runkotyypit- ja järjestelmät. Opiskelija osaa selittää kappaleen tasapainon ja vapaakappalekuvan käsitteen ja osaa piirtää yksinkertaisen palkin rasituskuviot. Hän osaa kertoa maaperän ja maalajien syntytavat ja tietää niiden käytön rakennusmateriaaleina ja pohjarakennuskohteena ja tietää perustamisen periaatteet. Sisältö: Rakennuksen runko ja runkojärjestelmät sekä runkoon kohdistuvat kuormitukset. Maamekaniikka ja pohjarakennus. Pohjatutkimukset. Maanpaine. Perustamismenetelmät sekä routa ja routasuojaus. Statiikan peruslait ja käsitteet. Kappaleiden tasapaino. Yksinkertaisen palkin rasitussuureet. Ristikot. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan suoritettavaksi ennen Rakennusopin perusteet kurssia. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luentomoniste ja siinä mainittu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin mukaan. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja Opetuskieli: Suomi 453532P Puurakenteet Wooden Structures Laajuus: 2op Ajoitus: Toteutus periodilla syper 2. Tavoite: Opintojakso perehdyttää puun materiaaliominaisuuksiin ja puutuotteisiin sekä niistä tehtyjen yksinkertaisten kantavien rakenteiden toimintaan ja suunnitteluperiaatteisiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää puumateriaalin ominaisuudet siten, että osaa käyttää erilaisia puuperäisiä tuotteita rakennuksen rungon muodostamisessa. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti pientalon kantavan rungon puusta ja osaa myös suuren puurakennuksen rungon muodostamisen periaatteet. Opiskelija osaa suunnitella puurakennuksia pitkäaikaiskestävyys huomioiden ekologisesti kestävällä tavalla. Sisältö: Puun sisäiset ominaisuudet. Säilyvyys. Palo- ja lujuusominaisuudet, Puutuotteet ja niiden rakennetekniset ominaisuudet. Liitokset. Pientalon puurunko. Pitkien jännevälien rakenteet. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää Rakennetekniikan perusteiden kurssin suorittamista. Suositellaan suoritettavaksi rinnan Rakennusopin perusteet kurssin kanssa. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luentomoniste ja siinä mainittu lähdekirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja Opetuskieli: Suomi AO 76 453535P Rakennusfysiikan perusteet 453533A Suuret rakenteet Basics of Building Physics Large Scale Structures Laajuus: 2op Laajuus: 5op Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2. Tavoite: Opintojakso perehdyttää betonin, teräksen ja muurattujen rakenteiden materiaaliominaisuuksiin ja näistä materiaaleista sekä puusta tehtyjen kantavien suurimittakaavaisten rakenteiden toimintaan ja suunnitteluun. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää betonia, terästä ja muurattavia kappaleita rakennuksen rungon muodostamisessa ja suunnitella palo- ja äänitekniset seikat huomioivia pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti suurimittakaavaisen rakennuksen kantavan rungon betonista, teräksestä tai puusta sekä piirtää rakennuksen runkokaavion. Sisältö: Betoni- ja teräsrakenteiden sekä muurattujen rakenteiden historia. Betonin, teräksen ja muurattavien rakenteiden aineosat, valmistus, ominaisuudet ja tuotteet. Rakennuksen rungon muodostaminen ja suunnitteluperiaatteet kyseisistä materiaaleista. Paikalla tehdyt rakenteet. Valmisosarakentaminen. Liittorakenteet. Kuoret ja jännitetyt rakenteet. Liitokset. Korroosioja palosuojaus. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää Rakennetekniikan perusteiden kurssin suorittamista. Harjoitustyö liittyy Nykyaikaisen arkkitehtuurin harjoitustyöhön. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavat luentomonisteet ja niissä mainittu kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2. Tavoite: Opintojakso perehdyttää rakennusfysiikan peruskäsitteisiin, lämmön, ilman ja ko steuden siirtymisen ja eristämisen periaatteisiin sekä tärkeimpien rakennusaineiden valmistukseen ja niiden teknisiin ominaisuuksiin. Opintojakso luo valmiuksia myöhemmille rakennetekniikan ja rakennusopin opinnoille. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee rakennusfysiikan keskeiset käsitteet siten, että hän osaa esittää lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen rakenteissa ja selittää tyypillisten rakennusvaurioiden syyt. Opiskelija osaa tehdä yhteenvedon tärkeimpien rakennusaineiden ominaisuuksista ja vaikutuksista sisäilman laatuun. Opiskelija ymmärtää myös matalaenergiaratkaisujen edut ja haitat. Sisältö: Asuminen ja rakenteet ennen ja nyt, lämmön siirtyminen, rakenteiden U-arvo, lämmöneristäminen ja –eristeet, ilman ja vesihöyryn virtaus rakenteissa ja rakenteiden tiiveys, kosteuden siirtyminen vetenä ja höyrynä, kosteuden lähteet, kosteuden eristäminen ja eristemateriaalit, sisäilman laatu, matalaenergiarakentamisen erityispiirteet. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan suoritettavaksi ennen Rakennusopin perusteet kurssia. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja tentti. Vastuuhenkilö: DI Seppo Mäkinen Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi AO 77 453540A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Varying Courses in Architectural Construction 453550S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi Varying Courses in Architectural Construction Laajuus: 2-10op Tavoite: Ajoitus: Vaihtelee vuosittain. Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää taitojaan rakennusopin alalla. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset perustelut. Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäisesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa. Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielmamuotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnitteluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta. Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Laajuus: 2-10op Ajoitus: Vaihtelee vuosittain. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää taitojaan rakennusopin alalla. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset perustelut. Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäisesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa. Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielmamuotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnitteluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta. Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoitustyön tai tutkielman perusteella. Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan. Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoitustyön tai tutkielman perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jouni KoisoKanttila Vastuuhenkilö: professori Jouni KoisoKanttila Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi AO 78 Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio 454501A Kaupunkisuunnittelun perusteet 454521P Kaupunkisuunnittelun historia Laajuus: 5op Urban Design Basic Course History of Urban Design Laajuus: 5op Ajoitus: Keper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on selvittää yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdat sekä antaa tausta nykypäivän yhdyskuntasuunnittelulle. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kaupunkisuunnittelun eri kehitysvaiheet ja kaupunkirakennustaiteen keskeiset osatekijät. Hän kykenee lisäksi kuvaamaan kirjallisesti ja kaaviokuvin piirtäen kaupunkisuunnittelun eri aikakausien pääperiaatteet. Opiskelija osaa myös itsenäisesti hankkia suunnittelun tausta-aineistoa. Hän tunnistaa ja osaa jäsentää kaupunkirakennustaiteen osatekijöitä sekä soveltaa niitä kaupunkitilan suunnittelutehtävässä. Sisältö: Luennoilla esitellään kaupunkirakennustaiteen keskeiset osatekijät, eri aikakausien kaupunkisuunnittelun yleisiä kehitysvaiheita, suomalaisten kaupunkien historiallista kehitystä sekä erityisesti 1900-luvun suomalaista kaupunkisuunnittelua. Harjoitustehtävien tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat kaupunkirakennustaiteen osatekijöihin sekä niiden soveltamiseen. Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 32 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Luentomonisteet. Muu kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Arviointi: Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä) Ajoitus: Syper 2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa käsitys seminaarikäytännöistä ja kaupunkirakennustaiteen teorian kehityskaaresta, tavoitteena on myös harjoituttaa kirjoitustaitoa sekä antaa valmiuksia referoida, analysoida ja tulkita alan kirjallisuutta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee seminaarikäytännön ja kaupunkirakennustaiteen merkkiteokset sekä osaa laatia kirjallisuutta annetusta näkökulmasta tulkitsevan referaatin. Sisältö: Kurssi muodostuu seminaarityöskentelystä (pääasiassa klassikkokirja- ja referaattiesittelyistä sekä ohjaus- ja arviointikeskustelusta, yhteensä 28 h) sekä tulkitsevan referaatin kirjoittamisesta. Tulkintanäkökulma muuttuu vuosittain. Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat. Toteutustavat: Kurssi on kaikille pakollinen ja siihen kuuluu tentti. Opetus annetaan 1. opintovuoden kuluessa. Oppimateriaali: Kaupunkirakennustaiteen klassikkokirjallisuus. Suoritustavat: Kurssilainen osallistuu kaikkiin klassikkoseminaareihin (tai suorittaa optiotentin) ja yhteen referaattiseminaariin sekä luovuttaa parityönä laadittavan harjoitustyön. Referaatti muodostaa arvosanasta 75 % ja opponointi 25 %. Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik. Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä). 454523A Pienaluesuunnittelu Neighbourhood Design Laajuus: 5op Ajoitus: Keper 1. Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot kaupunkitilan suunnittelusta. AO 79 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tilasuunnittelun ja toiminnallisen suunnittelun perustekijöiden väliset riippuvuudet sekä tunnistaa ihmisen ja rakennetun ympäristön vuorovaikutussuhteen periaatteet. Hän kykenee hahmottamaan suunnittelualueen piirteet jäsennelysti ja laatimaan yleissuunnitelmatasoisen aluesuunnitelman. Sisältö: Luennoilla käsitellään alueen tilasuunnittelun perustekijöitä sekä eri toimintojen suunnittelua. Harjoitustehtävänä on yleissuunnitelmatasoisen aluesuunnitelman laatiminen. Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä ”Asuinaluesuunnittelu”, Jalkanen, R., Kajaste, T. et al., Rakennustieto, Helsinki, ISBN 951-676446-0. Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Arviointi: Ks. suoritustavat. sekä kaava- ja rakennussuunnittelun väliseen ongelmakenttään. Harjoitustehtävänä on täydennysrakentamispainotteinen asemakaavatasoinen suunnittelutehtävä, jossa virallinen suunnitelma tehdään tietokoneavusteisesti. Harjoitustehtävä voi muodostaa kandidaattivaiheen päättötyön. Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 12 tuntia luentoja + 54 tuntia ohjattua opetusta Yhteydet muihin opintojaksoihin: Pienaluesuunnittelun kurssi (454523A) oltava suoritettu. Kurssin harjoitustyö liittyy Asuntosuunnittelun kurssiin (A452506A) ja Kerrostalosuunnittelun kurssiin (453503A). Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä erillinen kirjallisuusluettelo. Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Arviointi: Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik. Opetuskieli: Suomi 454522S Kaupunkitilan suunnittelu Urban Space Design Laajuus: 10 op 454503A Asemakaavasuunnittelu Town Planning Laajuus: 8op Ajoitus: Syper 1. Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot suomalaisesta kaavoitusjärjestelmästä painopisteen ollessa asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa suomalaisen kaavoitusjärjestelmän pääperiaatteet ja asemakaavan laatimisprosessin. Opiskelija ymmärtää ja tunnistaa erilaiset asemakaavamerkinnät ja –määräykset. Hän osaa edelleen soveltaa oppimaansa asemakaavatasoisessa suunnittelutehtävässä ja osaa laatia virallista kaavakarttaa vastaavat asiakirjat. Sisältö: Luennoilla käsitellään maankäytön suunnittelua laadukkaan ympäristön, liikenteen ja vihersuunnittelun näkökulmista, perehdytetään kaavoituksen käytäntöihin, ohjeistukseen Ajoitus: Syper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä kaupunkien ja taajamien rakennetun ympäristön täydennysrakentamiseen sekä julkisten ulkotilojen kohentamiseen ja kehittämiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa julkisten kaupunki- ja taajamatilojen suunnittelun ajankohtaiset ilmiöt, hahmottaa rakennetun ympäristön, yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian ja luonnon vuorovaikutuksen kaupunkitilassa sekä osaa esitellä erilaisia toiminnallisen ja fyysisen ympäristön kehittämisohjelmia, -suunnitelmia ja -tavoitteita. Opiskelija kykenee analysoimaan kaupunkitilan, asettamaan suunnittelutavoitteet ja laatimaan keskusta-alueen tai vastaavan monitoimintaisen alueen täydennysrakentamissuunnitelman, johon liittyy julkisten ulkotilojen kohentamis- ja kehittämissuunnitelma. AO 80 Sisältö: Luennoilla käsitellään erityisesti julkisten kaupunkitilojen suunnittelua sekä niiden suunnittelua ohjaavia kehittämisohjelmia ja tavoitteita. Harjoitustyö kohdentuu keskustaalueiden toiminnallisen ja fyysisen ympäristön täydentämiseen ja kehittämiseen. Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 80 tuntia ohjattua opetusta. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Kaupunkitilan detaljisuunnittelu - kurssiin. Oppimateriaali: Luentomonisteet. Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik. Opetuskieli: Englanti ters. The course is linked with the Urban Space Detailing course unit. Working methods and Mode of delivery: The course includes lectures / contact teaching 16 hours and personal or group tutoring 80 hours. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course. Prerequisites and co-requisites: The course is linked with the Urban Space Detailing course. The course is intended for students in their 4 th year of studies (1 st year of master level). Study materials: List of readings will be handed out during the course. Responsible teacher: Professor Hennu Kjisik Language of instruction: English 454524A Asuinympäristön suunnittelu Planning of Residential Areas 455522S Urban Space Design Kaupunkitilan suunnittelu Credits: 10 cr / 10 ECTS Timing: autumn term Objective: The objective of the course is to go deeply into improving and developing built environment and public out-door spaces in urban areas and localities. Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize features of current interest within design of public urban space, and to identify interaction between built environment, society, culture, technology and nature. The student can demonstrate various programs, plans and aims for development of functional and physical environment. The student is able to carry out a multi-functional development plan for improving public space in urban centers. Contents: The lectures deal especially with the design of public urban spaces, objectives and programs intended for developing the design management of such areas. The exercise work focuses on design and development of the functional and physical environment of urban cen- Laajuus: 5 op Ajoitus: Keper 1-2. Tavoite: Kurssilla perehdytään kestävien asuinympäristöjen suunnitteluun. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ajankohtaisia asuinympäristöjen suunnittelun ja eri väestöryhmien asettamia haasteita ja osaa esittää kestävän maankäytön pääperiaatteet. Opiskelija ymmärtää asuinympäristöjen suunnittelun mitoituksellisia perusteita ja osaa settaa suunnittelutavoitteita. Hän kykenee lisäksi laatimaan useammasta korttelikokonaisuudesta muodostuvaa asuinympäristöä koskevan maankäyttösuunnitelman alueellisine rakennustapaohjeineen. Sisältö: Luennot käsittelevät ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest ävien asuinympäristöjen suunnittelun nykyisiä ja tulevia haasteita. Kurssilla perehdytään myös kaavojen mitoitukseen sekä problematisoidaan asuinympäristöjen suunnittelua eri väestöryhmien näkökulmasta. Pienryhmissä tehtävän harjoitustyön aiheena on useammasta korttelikokonaisuudesta muodostuvan asuinalueen yleispiirteinen ja detaljisuunnittelu. AO 81 Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 12 tuntia luentoja + 52 tuntia ohjattua opetusta. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Asuinympäristön suunnittelun erikoiskurssiin. Oppimateriaali: Luentomonisteet . Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. 454525S Asuinympäristön suunnittelun erikoiskurssi Extension Course / Planning of Residential Areas Laajuus: 5 op Ajoitus: Keper 1. Tavoite: Kurssilla syvennytään maankäytön suunnitteluun liittyviin perusselvityksiin ja niissä käytettäviin tiedonkeruumenetelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää erilaisia perusselvityksiä sekä arvioida ja perustella niiden riittävyyttä osana kestävän asuinympäristön suunnittelua. Hän osaa myös tuottaa itse erilaisia suunnittelualuetta koskevia selvityksiä erilaisia tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen ja analysoida kerättyä aineistoa sekä tehdä siitä johtopäätöksiä. Sisältö: Seminaarityöskentelyä, jonka aiheena on maankäytön suunnitteluun liittyvät perusselvitykset (esim. maisema- ja luontoselvitykset jne.) osana asuinympäristön suunnittelua. Harjoitustyö koostuu kirjallisista selvitystehtävistä. Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: Yhteensä 32 h seminaarimuotoista opetusta ja harjoitustyön ohjausta. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Asuinympäristön suunnittelu-kurssiin. Oppimateriaali: Luentomonisteet . Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Kaksiosainen harjoitustyö. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. 454505S Kuntasuunnittelun kurssi Municipal Planning Laajuus: 15 op Ajoitus: Syper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet osallistuvaan ja kunnan muun suunnittelun huomioivaan yleispiirteiseen maankäytön suunnitteluun sekä antaa perustiedot maakuntakaavoituksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää rakenteellisen ja strategisen suunnitteluotteen periaatteet, osaa hyödyntää asukas- ja muiden osallisryhmien mielipiteitä sekä kuntatason muiden asiantuntijatoimijoiden tuottamaa monialaista tietoa osana suunnittelua. Opiskelija osaa myös tunnistaa yleis- ja maakuntakaavoituksen pääpiirteet ja -vaiheet sekä kykenee muodostamaan vuorovaikutuksessa muiden suunnitteluosallisten kanssa strategiset tavoitteet ja laatimaan yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman. Lisäksi opiskelija osaa kertoa, miten toteutetaan vuorovaikutteinen maankäytön suunnitteluprosessi. Sisältö: Kunnan maankäytön yleispiirteinen suunnittelu (”yleiskaavataso”) osana seudun ja maakunnan suunnittelua sekä kunnan muuta toiminnallista suunnittelua (esim. liikenne, elinkeinot), sekä kestävän kehityksen periaatteet yleispiirteisessä suunnittelussa. Kurssilla tutustutaan maankäytön suunnitteluprojektien johtamiseen, maankäyttösuunnitteluun liittyvien ko nfliktien hoitoon sekä harjoitellaan vuorovaikutteista suunnittelua autenttisissa tilanteissa. Kohdekunnasta riippuen painopisteenä on joko kasvun hallinnan tai supistumisen torjunnan strategioiden hahmottaminen ja niiden vieminen maankäyttösuunnitelmaksi. Pienryhmissä tehtävä harjoitustyö koostuu yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman laadinnasta kohdekuntaan. Kohderyhmä: 5. vuosikurssin opiskelijat. Toteutustavat: 24 tuntia luentoja +156 tuntia muuta ohjattua opetusta (mm. maastokäyntejä, suunnitteluseminaareja harjoitustyön ohjausta). AO 82 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssiin. Oppimateriaali: Luentomonisteet . Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö, suunnitteluseminaarit ja tentti. Arviointi: Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. 454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Varying courses in Urban Design / Planning Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2 Tavoite: Opetuksen tavoitteena on ajankohtaiseen yhdyskuntasuunnittelun ilmiöön syventyminen. Osaamistavoitteet: Osaamistavoitteet määritellään erikseen. Sisältö: Määritellään erikseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maankäytön suunnittelukilpailu. Toteutustavat: Ilmoitetaan erikseen. 454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi Extension course / Urban Planning Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö. Laajuus: 5-10 op Ajoitus: Syper 1-2. Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä yhdyskuntasuunnittelun teoriaan ja käytäntöön. Osaamistavoitteet: Osaamistavoitteet määritellään erikseen. Sisältö: Kurssilla perehdytään seminaarityöskentelyn ja harjoitustehtävien kautta rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvään teoriaan ja tutkimukseen. Tarkempi sisältö määritellään erikseen. Kohderyhmä: 5. vuosikurssin opiskelijat.. Toteutustavat: 24-48 tuntia ohjattua seminaarimuotoista opetusta. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. 454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Varying courses in Urban Design / Planning Laajuus: 2-10 op Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Kuntasuunnittelun kurssiin. Tavoite: Opetuksen tavoitteena on ajankohtaiseen yhdyskuntasuunnittelun ilmiöön syventyminen. Oppimateriaali: Suoritustavat: Tutkimusvalmiuksia lisäävä harjoitustyö. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä. Osaamistavoitteet: Osaamistavoitteet määritellään erikseen. Sisältö: Määritellään erikseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maankäytön suunnittelukilpailu. Kohderyhmä: Opetuskieli: Suomi. Toteutustavat: Ilmoitetaan erikseen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen. Suoritustavat: Harjoitustyö. Arviointi: Arviointi perustuu harjoitustyöhön. AO 83 Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä. Opetuskieli: Suomi. AO 84 4. Konetekniikan osasto Toimisto puh. (08) 553 2020, fax (08) 553 2026, ohivalinta (08) 553 + alanumero. Toimisto avoinna ma-pe 8:00 - 15:45. Henkilökunnan sähköposti: [email protected] Osaston www-sivut: me.oulu.fi 4.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: NISKANEN, Juhani, TkL, professori, koneenrakennusoppi, puh. 553 2081. rakentamisteknologia, mekatroniikka ja konediagnostiikka. VINHA, Juha, TkT, rakennusfysiikka VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio Yliopistonlehtorit: Professorit: HAATAJA, Mauri, TkT, auto- ja työkonetekniikka KARHUNEN, Jouko, TkT, koneensuunnittelu KARJALAINEN, Jussi A., TkT, valmistustekniikka KARJALAINEN, Pentti, TkT, metallioppi LAHDELMA, Sulo, TkT, koneiden kunnon diagnostiikka LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka MALASKA, Mikko, TkT, rakennesuunnittelu PORTER, David, Ph.D., fysikaalinen metallurgia NEVALA, Kalervo, TkT, mekatroniikka NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi N.N., teknillinen mekaniikka Tutkimusprofessori: KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen mekaniikka LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi LIEDES, Toni, TkT, mekatroniikka ja konediagnostiikka LUMIJÄRVI, Jouko, TkT, teknillinen mekaniikka NOUSIAINEN, Olli, TkT, materiaalitekniikka Lehtorit: SAARI, Reijo, DI, konetekniikka TYNI, Pekka, TkL, koneautomaatio Yliassistentit: JUUSO, Martti, TkL, tuotantotekniikka KORPELA, Tapio, TkL, koneensuunnittelu Yliopisto-opettajat: AHO, Timo, TkT, rakentamisteknologia Dosentit: HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka HEIKKILÄ, Rauno, TkT, konetekniikka, erityisesti rakentamisteknologian ja rakentamisen automaatio LARKIOLA, Jari, TkT, muokkaustekniikka LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu SALLINEN, Mikko, TkT, konetekniikka ja rakentamisen langattomat järjestelmät, erityisesti HANNILA, Raimo, TkL KANGASPUOSKARI, Matti, TkL LAHTINEN, Hannu, TkL LAUKKANEN, Jari, TkL LIEDES, Hannu, DI LOUHISALMI, Yrjö, TkL PAAVOLA, Jussi, DI PIRKOLA, Heikki, DI VALTONEN, Markku, DI Assistentit: PORTER, Jyri, DI PYYKKÖNEN, Juha, DI KO 85 Tohtorikoulutettavat: sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULA-tietokantaan,Nelli-portaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi. ANTIKAINEN, Eino, DI LAURILA, Jouni, DI Laboratorioinsinöörit: ALATALO, Matti, DI HEIKKALA, Jouko, DI JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI VÄLIHEIKKI, Osmo, DI VUOTO, Väinö, DI Opintoneuvoja: 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 553 2087 Toimisto: KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 553 2020 LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri, puh. 553 2021 Tiedekirjasto Tellus Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: [email protected]. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä Tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kotija ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet - laina-aika 14 vrk. Kirjastoon tulee painettuna n. 600 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20.000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu laajaalaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneensuunnittelu-, tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-, myynti-, markkinointi- ja materiaali-insinöörin, teollisuuden laadunvalvonta- ja kunnossapitoinsinöörin sekä tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma antaa sopivan pohjan myös teknillisen opetuksen ja kaupan alalle. Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suomen metalliteollisuuden parissa kuten metallin perusteollisuudessa, konepajoissa sekä alan suunnittelutoimistoissa. Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme on suuri sekä uusien työpaikkojen luojana että ulkomaanvientimme lisääjänä. Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa menestystä ja tunnustusta omaperäisten konstruktiivisten ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajenemisella ja syventymisellä on siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden menestykseen. 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, KO 86 laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitotehtäviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Tutkinto antaa myös valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävän viestintä- ja kielitaidon. Koulutus perustuu tieteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin ja se antaa hyvät valmiudet diplomiinsinöörin tutkinnon suorittamiseen. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Hän ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti, kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä ja kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja sekä kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä ja kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Hän kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä. Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan oppimiseen ja valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee myös vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. 4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi valita kandidaattivaiheen 2. lukuvuoden syyslukukauden lopussa itselleen joko auto- ja työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden tai tuotantotekniikan opintosuunnan. Tekniikan kandidaattiopintojen ensimmäisenä lukuvuonna opiskellaan pääasiassa matemaattisluonnontieteellisiä perusopintoja ja yhteisiä ammattiaineita. Seuraavina kahtena vuonna opiskellaan yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia ammattiaineita sekä täydentäviä ja valinnaisia opintoja. Tämä tapahtuu kuuntelemalla luentoja sekä osallistumalla laskuharjoituksiin, seminaareihin, suunnittelu- ja laboratorioharjoituksiin. Opiskeluun liittyvät oleellisena osana tehdasvierailut ekskursiot - teollisuuslaitoksiin sekä käytännön harjoittelu alan teollisuudessa. Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä matemaattis-luonnontieteellinen perustieto. Ammatti- ja syventävät opinnot suuntautuvat opintosuunnan mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään kuitenkin aina laaja-alaiseen koneinsinöörin ammattikuvaan. Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista. Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuotekehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opiskelijat voivat oman valintansa perusteella täydentää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle. Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija tuntee perusteet ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä ja autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmistä ja polttomoottoritekniikasta. Hän kykenee analysoimaan eri autojen ja työkoneiden ajoneuvomekaanisia ratkaisuvaihtoehtoja käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä arvioimaan eri- KO 87 laisten moottorivaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta. Hän kykenee myös arvioimaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset ajoneuvomääräykset ja kykenee kriittisesti analysoimaan alan tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä autojen ja työkoneiden suunnittelu- ja kehitystyössä. Koneensuunnittelun opintosuunnalla ovat syventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnittelu lähtien uuden tuotteen hausta sen kehittämiseen markkinakelpoiseksi tuotteeksi sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden konstruktiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääaineissa annetaan koneensuunnitteluun, tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulutusta Opintosuunnalla voi syventyä myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja markkinoinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin. Koneensuunnittelun opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa määritellä olemassa olevalle tai kehitettävälle tuotteelle kriteerit, jotka sille asetetaan tuotesuunnittelutavoitteiksi. Hän tuntee nykytekniikan tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot ja osaa ideoida ja tuottaa systemaattisesti uusia ratkaisuvaihtoehtoja asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän pystyy mitoittamaan ja analysoimaan eri ratkaisuvaihtoehdot käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä hallitsee materiaalinvalintakriteerit ja tuotantomenetelmät suunnittelutyössä tarvittavassa laajuudessa. Hän kykenee arvioimaan suunniteltavan tuotteen ympäristövaikutuksia sen elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee eri teollisoikeudet siinä laajuudessa, että osaa hakea tuotteelle soveltuvaa suojaa ja välttää muiden teollisoikeuksien loukkauksia. Materiaalitekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien tutkimustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityisesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttösovellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on kehittyä erilaisten materiaalien, eritoten metallien, valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä tunteva asiantuntijaksi, joka toimii monipuolisissa kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa, elektroniikkateollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa. Materiaalitekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erityisesti metallien valmistus-, lämpökäsittely- ja liittämismenetelmät sekä niissä käytettävien prosessiparametrien vaikutuksen metallituotteiden mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin. Hän osaa myös huomioida erilaisten kuormitusten ja käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset metallimateriaalien valinnalle eri käyttökohteisiin. Lisäksi opiskelija tuntee muidenkin rakennemateriaalien kuten muovien, keraamien ja komposiittien tärkeimmät ominaisuudet ja valintakriteerit. Mekatroniikan ja konediagnostiikan opintosuunnalla on mahdollista erikoistua joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan. Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja tietotekniikasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnittelussa, voidaan koneiden toimintoja automatisoida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatroniikka integroi ”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnitteluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä ripeää kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatroniikan opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateollisuuteen. Mekatroniikan syventymiskohteen suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata nykyaikaisten, moniteknisten koneiden ohjaus- ja säätöperiaatteet sekä yleisimmät toimilaite- ja anturointirat- KO 88 kaisut. Hän osaa arvioida erilaisten elektronisten säätö- ja ohjausjärjestelmien soveltuvuutta koneohjauksiin, ja valita sovelluskohteeseen tarkoituksenmukaisen järjestelmän. Opiskelija osaa käyttää mekatroniikan alueen tärkeimpiä suunnittelutyökaluja. Hän pystyy mitoittamaan mekatronisissa järjestelmissä käytettäviä toimilaitteita ja valitsemaan tarkoitukseen sopivat anturit. Hän osaa myös analysoida mekaanisesti ja säätöteknisesti monimutkaisten koneiden osakokonaisuuksia, ja mitata järjestelmien suorituskykyä. Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-, teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-, tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyttövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kunnossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden edetä yritysten ylimpään johtoon saakka. Konediagnostiikan syventymiskohteen suorittanut diplomi-insinööri osaa perustellen selittää, mikä on teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoite ja merkitys tuotannon kokonaistehokkuuden, käyttövarmuuden, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhteyden. Hän osaa myös käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä käsitteitä sekä esitellä keskeiset kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Opiskelija on selvillä koneiden kunnon diagnostiikan merkityksestä kunnossapidossa ja osaa käyttää monipuolisesti konediagnostiikan mittaus- ja analysointimenetelmiä tavoitteenaan kone- ja laitevaurioiden ennaltaehkäisy. Näitä menetelmiä käyttäen hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat ja arvostelemaan niiden vakavuusastetta sekä ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija osaa myös käyttää alan keskeisiä standardeja ja ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelulle asettamia vaatimuksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tehtaiden ja voimalaitosten turvallinen käyttö. Samalla alennetaan niiden elinkaarikustannuksia ja huolehditaan siitä, että ympäristöystävällinen ajotapa toteutuu. Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamistekno- logiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat perehdytetään erilaisten rakenteiden, mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitteluun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamisprosesseihin sekä rakentamisen tuotannon teknologisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitteluun sekä matalaenergiarakentamiseen. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin. Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunta antaa laajat tiedot rakennusalan perusteista. Opetuksessa hyödynnetään tehokkaasti tietotekniikan, rakenteiden numeerisen analyysin sekä tietomallinnuksen uusimpia sovellutuksia. Opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamisteknologiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvä opiskelija osaa analysoida, suunnitella ja mitoittaa erilaisia kantavia ja muita puu-, betoni, teräs- ja teräsbetoniliittorakenteita. Hän voi käytännön kokemuksen kartuttua hakea lainsäädännössä määriteltyjä kaikkein vaativimpien rakenteiden suunnittelijan pätevyyksiä. Rakentamisteknologiaan syventyvä opiskelija osaa suunnitella ja ohjata rakentamisprosessia, suunnitella infrahankkeita sekä käyttää nykyteknologian ja automaation tarjoamia mahdollisuuksia talon-, sillan- ja pohjarakentamisen toimintaprosesseissa. Opiskelija voi vaikuttaa tutkintonsa laaja-alaisuuteen valitsemalla täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotantotalouden tai ympäristötekniikan alalta. Opintosuunnan suorittaneet diplomiinsinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin. Teknillisen mekaniikan opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiik- KO 89 ka ja dynamiikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja värähtelymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekaniikan taitoja tarvitaan mitä moninaisimmissa tehtävissä mm. lääketieteen tekniikassa. Opintosuunnalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomiinsinööri on erikoisasiantuntija, joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Teknillisen mekaniikan opintosuunnan valinnut opiskelija tietää teknillisen mekaniikan käsitteistön ja teoriat konetekniikkaan oleellisesti kuuluvilla osa-alueilla siten, että osaa soveltaa niitä käytännön suunnittelutehtävissä. Hän tietää ja osaa soveltaa erilaisia analyyttisiä, numeerisia ja kokeellisia menetelmiä konetekniikkaan liittyvissä teknillisen mekaniikan ongelmissa. Opintosuunnalta valmistunut osaa käyttää nykyaikaisia laskentatyökaluja ja -ohjelmistoja yllä esitettyjen ongelmien ratkaisussa. Hän osaa toimia osana projektiryhmää oman alansa asiantuntijana. Lisäksi hänellä on oman erikoitumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä että julkisen hallinnon organisaatioissa. Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta. Tuotantotalouden opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa analysoida ja arvioida erilaisten organisaatioiden tuotantotaloudellisia havaintoja ja ilmiöitä. Tuotantotalouden opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja perusmenetelmillä johtaa tuotannollista toimintaa. Lisäksi opintosuunnalta valmistunut osaa edistää tuottavuutta ja laatua sekä ratkaista innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia Tuotantotekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi, tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi, tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin. Tuotantotekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa selittää tuotannon suunnittelu- ja valmistusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän hallitsee konepaja- sekä elektroniikkatuotannon valmistustoiminnot ja -menetelmät. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita tuotantoautomaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia sekä rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja Opintosuuntiin jakautuminen tapahtuu 2. vuosikurssin syyslukukauden jälkeen. Asiasta järjestetään opiskelijoille syyslukukauden aikana tiedotustilaisuus ilmoitustaululla erikseen ilmoitettavana ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet. Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa osaston kansliaan marraskuun loppuun mennessä. Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä opiskelumenestystä. 4.2.4. Opintoneuvonta Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotoina pienryhmäohjausta sekä osaston opintoneuvojan antamaa opintoneuvontaa. Toiminnan tavoitteena on mm.: opastaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun opastaa opiskelijaa tuntemaan oman oppiaineensa opiskeluprosessi seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja opiskelualansa kehittämisestä parantaa laitoksen opiskelijapalautteen saantia KO 90 Opintoneuvonta on kiinteässä yhteydessä pienryhmäohjaukseen siten, että 1. vuosikurssille pakollisen pienryhmäohjauksen lakattua ryhmän toiminta jatkuu kullekin ryhmälle 1. vuosikurssin kevätlukukaudella järjestettävien omaopettajan sekä opintoneuvojan ryhmätapaamisten muodossa. Ryhmätapaamiset ovat aluksi omaopettajan tai opintoneuvojan kokoon kutsumia. Myöhemmässä vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko opiskeluajan samat tukihenkilöt, joiden kanssa hän voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä asioista. Erityisesti diplomi-insinöörivaiheessa myös oman opintosuunnan professorit osallistuvat opiskelijan ohjaukseen. 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville Tämän opetussuunnitelman on tarkoitus koskea vuonna 2011 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2011 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. Konetekniikan koulutusohjelmassa kaksivaiheisen diplomi-insinööritutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä (op), josta tekniikan kandidaattitutkinnon laajuus on 180 op ja sitä seuraavan DI-vaiheen laajuus on 120 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandidaatintutkinto koostuu kaikille yhteisistä perusja aineopinnoista, opintosuunnittain määräytyvistä opintosuunnalle valmistavista opinnoista, täydentävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Opintosuunta valitaan toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopussa. Konetekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa: Auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka. Opiskelija valitsee kandidaattivaiheessa omalle opintosuunnalleen valmistavan moduulin lisäksi täydentäviksi opinnoikseen jonkin toisen opintosuunnan täydentävän moduulin sekä noin 10 op valinnaisia opintoja. Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 180 op. Valinnaiset opinnot voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta sekä oman opint osuunnan kandidaatintyön ohjaajilta. Lista kandidaatintyön ohjaajista on nähtävänä osaston ilmoitustaululla. Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan aiemmin valitun opintosuunnan moduuli, aiemmin valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa joko oman opintosuunnan syventävä moduuli tai oma täydentävä/syventävä moduuli. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdessä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä opintoja. Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opinnoissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op. Joitakin opintojaksoja voidaan esim. taloudellisista syistä johtuen joutua jättämään luenno imatta opinto-oppaan mukaisesti. Tällaisista muu- KO 91 toksista ilmoitetaan S-käytävän ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla lukukauden alussa. 4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2011 aloittaneille Ennen vuotta 2011 aloittaneet uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat opiskelijat noudattavat Tekniikan kandidaatin tutkinnon osalta heille vuosikursseittain vahvistettua ja päivitettyä opetussuunnitelmaa. Diplomi-insinöörivaiheen opetussuunnitelmana käytetään kaikille uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleville tämän opinto-oppaan DI-vaiheen mukaisia tutkintovaatimuksia lukuunottamatta erikoismoduulia, josta on kaksi eri versiota vuosikursseille 2005-2006 ja 20072011. Päivitettyä opetussuunnitelmaa saa Konetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvojalta. Opintoneuvoja tiedottaa opetussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista osaston ilmoitustaululla. 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille Siirtymäkauden päätyttyä kesällä 2010 kaikille vanhan tutkintojärjestelmän mukaan ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjana on tiedekunnan hyväksymät siirtymäsäännöt uuteen tutkintoon siirtymiseksi. Tarkemmat siirtymäsäännöt löytyvät tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: http://www.ttk.oulu.fi/valmistuminen2010/ja lkeen/konetekniikka. 4.2.9. Siirtymäsääntöjen mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma valmistellaan opintoneuvojan opastuksella. HOPSin periaatteet käsitellään osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä ja hyväksytetään tiedekunnassa. 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinö öriopintojen osalta sovelletaan osaston hyväksymää koulutusohjelman hyväksilukukäytäntöä. Hakemus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen yhdistelmästä valmistellaan yhdessä osaston opintoneuvojan kanssa konetekniikan osaston hyväksyttäväksi. Pääsääntöisesti hyvän alavastaavuuden omaavat saman alan AMK-insinöörit hyväksytään suoraan tutkinnon ylempään DI-vaiheeseen ja he joutuvat lisäksi suorittamaan noin 30 opintopisteen verran ns. siltaopintoja kandidaattivaiheesta aiempia AMK-insinöörin opintoja täydentämään. Nämä ns. siltaopinnot eivät kuulu suoritettavaan DI-tutkintoon eivätkä siten ole opintotukikelpoisia. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Syventävät moduulit noin 20 op tai Täydentävät moduulit noin 20 op Erikoismoduuli noin 10 op Täydentävät moduulit noin 20 op KO 92 Opintosuuntien moduulit noin 40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot noin 10 op Täydentävä moduuli noin 10 op Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op Perus- ja aineopinnot 109,5 op KO 93 TEKNIIKAN KANDIDAATTIVAIHE PERUS- JA AINEOPINNOT 031010P 031011P 031019P 031017A 761121P 761103P 761104P 780109P 555220P 555280P 521141P 464052A 902009904055P 901008P 555263A 030001P 030005P 460101A 461018A 464055A 464051A 463052A 461035A 465061A 461016A 460085A 463053A 460001A Laajuus op 5,0 6,0 3,5 4,0 3,0 4,0 3,0 4,0 3,0 2,0 5,0 3,5 6,0 Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Differentiaaliyhtälöt Fysiikan laboratoriotyöt Sähkö- ja magnetismioppi Yleinen aaltoliikeoppi Kemian perusteet Teollisuustalouden peruskurssi Projektitoiminnan peruskurssi Ohjelmoinnin alkeet CAD Vieras kieli Periodi 1,2,3 4,5,6 1,2,3 4,5,6 4 4 5 1,2 1,2,3 3 1,2,3 4,5 1-6 Suosit vsk. I I I II I I I II I II I I I,II Toinen kotimainen kieli 2,0 1-6 III Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,2,3 II Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1,2,3 I Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 II-III Lujuusoppi I 7,0 4,5,6 I Dynamiikka 4,0 4,5,6 II Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 II Koneenpiirustus 3,5 1,2,3 I Valmistustekniikka 5,0 4,5 I Lämpö- ja virtaustekniikka I 3,5 5,6 II Materiaalitekniikka I 5,0 1,2,3 II Statiikka 4,0 1,2,3 I Ohjelmatyökalut 3,0 5,6 II Tuotantotekniikka I 3,5 4,5,6 II Harjoittelu 5,0 Yhteensä 109,5 1 sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän sekä osallistumisen pienryhmäohjaukseen. OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVAT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I KO 94 Periodi 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 Suosit vsk. II III II III II 464085A 465077A 464056A 462050A Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Koneensuunnittelu II Autotekniikan perusteet Yhteensä 3,5 3,5 6,0 5,0 40,0 2 1 1-6 3,4,5 III II III III Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,5 6,0 5,0 40,0 Periodi Suosit vsk. II III II III II III II III III Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 36,0 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 5,0 5,0 5,0 40,5 Periodi Koneensuunnittelu 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 464085A 465077A 464056A 464087A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Koneensuunnittelu II Kunnossapitotekniikka Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 2 1 1-6 6 Materiaalitekniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 465095A 465071A 463058A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Metallien muovaus Metalliopin perusteet Valimotekniikka Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 6 4 2,3 Suosit vsk. II III II III II II III II III Mekatroniikka ja konediagnostiikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 462051S 462053A 464087A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Mekatroniikka Koneautomaation anturitekniikka Kunnossapitotekniikka Yhteensä KO 95 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 4,5,6 1,2,3 6 Suosit vsk. II III II III II II III III III Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia 461011A 555361A 461033A 462021A 465077A 460116A 460118A 460117A 460154A 460135A Lujuusoppi II Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Talonrakennuksen perusteet Rakennusmateriaalit Rakennesuunnittelun perusteet Betonitekniikan perusteet Puurakenteiden suunnittelun perusteet Yhteensä Laajuus op 7,0 3,5 3,5 5,0 3,5 3,0 3,0 6,0 4,0 3,0 42,5 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 3,5 3,5 5,0 3,5 7,0 5,0 37,5 Periodi Laajuus op 7,0 3,0 5,0 5,0 2,0 5,0 4,0 3,0 4,0 38,0 Periodi 1,2,3 5,6 1,2 4,5,6 1 1,2,3 4,5,6 1,2,3 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. II II III II II III III III III III Teknillinen mekaniikka 461011A 464061A 555361A 461033A 462021A 465077A 461012A 461013A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Elementtimenetelmät I Koneautomaatio I Hitsaustekniikka Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa Pintarakenteet Yhteensä 1,2,3 1 5,6 1,2 4,5,6 1 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. II III II III II II III III Tuotantotalous 461011A 464061A 721409A 721172A 555222A 555281A 555282A 555223A 555224A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Johdatus markkinointiin Johdon laskentatoimi Tuotantotalouden harjoitustyö Laadun peruskurssi Projektinhallinta Tuotannonohjauksen perusteet Tuotannon ja logistiikan menetelmät Yhteensä KO 96 1,2,3 1 1,2,3 4,5,6 1,2,3 4,5,6 4,5,6 3,4 1,2,3 Suosit vsk. II III III II III III III II III Tuotantotekniikka 461011A 464061A 555361A 462021A 464085A 465077A 463058A 555223A 464087A Lujuusoppi II Luovan työn tekniikka Koneturvallisuus ja käytettävyys Koneautomaatio I Tuotesuojaus Hitsaustekniikka Valimotekniikka Tuotannonohjauksen perusteet Kunnossapitotekniikka Laajuus op 7,0 3,0 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,0 5,0 37,0 Periodi Laajuus op 6,0 Periodi 1-6 Suosit vsk. III 5,0 6 III 5,0 10,0-11,0 3,4,5 III Laajuus op 6,0 Periodi 1-6 Suosit vsk. III 3,5 2 III 5,0 9,5-11,0 6 III Laajuus op 3,5 3,5 7,0 Periodi Suosit vsk. III III 1,2,3 1 5,6 4,5,6 2 1 2,3 3,4 6 Suosit vsk. II III II II III II III III III TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 464056A 464087A Koneensuunnittelu II* tai Kunnossapitotekniikka* 462050A Autotekniikan perusteet Yhteensä * vaihtoehtoisia Koneensuunnittelu 464056A Koneensuunnittelu II 464085A Tuotesuojaus* tai 464087A Kunnossapitotekniikka* Yhteensä * vaihtoehtoisia Materiaalitekniikka 465095A 465071A Metallien muovaus Metalliopin perusteet Yhteensä KO 97 6 4,5 Mekatroniikka ja konediagnostiikka 462053A Koneautomaation anturitekniikka 464087A Kunnossapitotekniikka* tai 462051S Mekatroniikka* Yhteensä * vaihtoehtoisia Laajuus op 5,0 Periodi 1,2,3 Suosit vsk. III 5,0 6 III 5,0 10,0 4,5,6 III Laajuus op 3,0 3,0 6,0 12,0 Periodi Suosit vsk. III III III Laajuus op 7,0 5,0 12,0 Periodi Laajuus op 2,0 3,0 4,0 9,0 Periodi Laajuus op 3,5 3,0 5,0 11,5 Periodi Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia 460116A 460118A 460117A Talonrakennuksen perusteet Rakennusmateriaalit Rakennesuunnittelun perusteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 1,2,3 Teknillinen mekaniikka 461012A 461013A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa Pintarakenteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. III III Tuotantotalous 555222A 555223A 555224A Tuotantotalouden harjoitustyö Tuotannonohjauksen perusteet Tuotannon ja logistiikan menetelmät Yhteensä 1,2,3 3,4 1,2,3 Suosit vsk. III II III Tuotantotekniikka 463058A 555223A 464087A Valimotekniikka Tuotannonohjauksen perusteet Kunnossapitotekniikka Yhteensä KO 98 2,3 3,4 6 Suosit vsk. III III III VALINNAISET OPINNOT Valinnaiset opinnot 10 op voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Mikäli opintosuunnalle valmistava moduuli ja opiskelijan valitsema täydentävä moduuli sisältävät samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee 180 op . KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 900060A 469081A 469080A Tekniikan viestintä Kandidaatintyö Kypsyysnäyte Yhteensä Laajuus op 2,0 8,0 0,0 10,0 Periodi Laajuus op 5,0 8,5 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 39,5 Periodi Laajuus op 7,0 8,5 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 8,5 2,3,4 IV 3,5 6,0 3,5 3,0 5,0 2,3 4,5,6 1,2 3 2,3 IV IV IV IV IV 1-3/4-6 4,5,6 Suosit vsk. III III DIPLOMI-INSINÖÖRIVAIHE OPINTOSUUNTIEN MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 460071A 460072S 460073A 460074S 460075S 460076A 462035A 462040A 461036S Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II Polttomoottoritekniikka I Polttomoottoritekniikka II Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mekanismioppi Tribologia Lämpö- ja virtaustekniikka II Yhteensä 1,2,3 4,5,6 4,5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 2,3 1,2 1,2 Suosit vsk. IV IV IV V V IV IV IV IV Koneensuunnittelu 464057S 464058S 464074S 464084S Koneensuunnittelu III* Koneensuunnittelun erikoistyö* tai Paperiteollisuuden koneet 2* Paperiteollisuuden koneet erikoistyö* 462035A 461019S 462040A 465062S 462022S Mekanismioppi Värähtelymekaniikka Tribologia Materiaalitekniikka II Koneautomaatio II KO 99 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 Yhteensä 40,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 1,2 IV Laajuus op 7,0 7,0 4,0 3,5 8,5 3,5 3,5 3,0 40,0 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV/V IV Periodi Koneautomaatio II Mekatroniikan jatkokurssi Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. Digitaalitekniikka I Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Laajuus op 5,0 8,0 5,0 5,0 5,0 5,0 2,3 1,2,3 1,2,3 4,5,6 5,6 3,4 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV lisäksi valittava kaksi opintojaksoa seuraavista Mekanismioppi Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Hienomekaniikka Yhteensä 3,5 3,5 3,5 40,0 2,3 1,2,3 3,4,5 IV IV IV Laajuus op 3,5 6,0 3,5 5,0 3,5 8,0 5,0 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV V V Materiaalitekniikka 465081S 465082S 465084S 465075A 465080S 465079S 465089S 465062S Fysikaalinen metallurgia I Fysikaalinen metallurgia II Fysikaalinen metallurgian ht:t Materiaalin tutkimustekniikka Hitsausmetallurgia Vaurioanalyysi Terästen valmistus ja ominaisuudet3 Materiaalitekniikka II Yhteensä 3 luennoidaan vuorovuosina 2,3 4,5,6 4,5,6 1 4,5 5 2,3 3 Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde 462022S 462052S 464079S 462055S 521413A 463064S 462035A 460076A 462038A Konediagnostiikan syventymiskohde 462035A 461019S 462040A 462022S 465079S 464088S 464089S Mekanismioppi Värähtelymekaniikka Tribologia Koneautomaatio II Vaurioanalyysi Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka KO 100 2,3 4,5,6 1,2 2,3 5 1,2 2,3 464057S 464074S Koneensuunnittelu III* tai 7,0 Paperiteollisuuden koneet 2* 7,0 Yhteensä 41,5 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 4,5 2,3,4 IV IV Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde 460125A 460127S 450136S 460147A 460148S 460155S 460160S 488115S 460163S 460165A 460135A 460154A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Teräsrakenteiden suunnittelu Puurakenteiden suunnittelu Betonirakenteiden suunnittelun perusteet Betonirakenteiden suunnittelu Betonitekniikka Rakennusfysiikka Geomekaniikka Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu Rakentamistalouden perusteet I Puurakenteiden suunnittelun perusteet* Betonitekniikan perusteet Yhteensä Laajuus op 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,5 3,5 5,0 5,0 3,0 4,0 4,0 41,0 1,2,3 4,5,6 3,4,5 1,2,3 4,5,6 4,5,6 4,5,6 3,4 4,5 3,4 4,5,6 1,2,3 * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2010 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009 -2011 opintojakso on kandidaattivaiheessa Rakentamisteknologian syventymiskohde 460125A 460147A 488115S 460163S 460165A 460135A 460160S 460170A 460176A 460180S 460182S 488111S 488121S Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet# Betonirakenteiden suunnittelun perusteet# Geomekaniikka# Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu# Rakentamistalouden perusteet I# Puurakenteiden suunnittelun perusteet#* lisäksi valittava vähintään 18,5 op seuraavista Rakennusfysiikka Liikennetekniikan perusteet Väylätekniikan perusteet Tierakentaminen ja sen automaatiosovellutukset Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset Georakenteiden laskentamenetelmät Yhdyskuntien geotekniikka KO 101 Laajuus op 4,0 4,0 5,0 5,0 3,0 4,0 Periodi 1,2,3 1,2,3 3,4 4,5 3,4 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV 3,5 5,0 5,0 5,0 4,5,6 4,5,6 4,5,6 4,5,6 IV IV IV IV 5,0 4,5,6 IV 5,0 5,0 5,6 1,2 IV V 460154A Betonitekniikan perusteet** Yhteensä vähintään 4,0 39,5 1,2,3 III Laajuus op 5,0 6,0 3,5 3,5 6,0 6,0 5,0 5,0 40,0 Periodi Laajuus op 5,0 5,0 4,0 3,0 5,0 3,0 3,0 5,0 Periodi 5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 3,4 1,2,3 4,5,6 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV 5,0 5,0 5,0 38,0 1-6 1-6 1-6 V V V Laajuus op 17,0 4,0 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 Periodi Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV # Pakollisia * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2011 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009 -2011opintojakso on kadidaattivaiheessa Teknillinen mekaniikka 461021S 461026S 461036S 461034A 461019S 461028S 461020S 477305S Murtumismekaniikka Kiinteän kontinuumin mekaniikka Lämpö- ja virtaustekniikka II Elementtimenetelmät II Värähtelymekaniikka Teknillisen mekaniikan mittaukset Elementtimenetelmien jatkokurssi 3 Virtausdynamiikka Yhteensä 3 luennoidaan vuorovuosina 4,5,6 4,5,6 1,2 3,4 4,5,6 2,3 2 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV/V IV/V V Tuotantotalous 555380S 555320S 555340S 555321S 721704A 555240A 555322S 555381S 555348S 555326S 555388S Laatujohtaminen Strateginen johtaminen Teknologiajohtaminen Riskien hallinta Business Logistic Tuotekehityksen perusteet Tuotannon johtaminen Projektijohtajuus lisäksi valittava yksi erikoistyö seuraavista Teknologiajohtamisen erikoistyö Tuotannon johtamisen erikoistyö Projektijohtamisen erikoistyö Yhteensä Tuotantotekniikka 463054S 463059S 463062S 463064S 463065A 463067A 463068S Tuotantotekniikka II 2 Tietokoneavusteinen valmistus Tuotannon laatu Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Lasertyöstö KO 102 2-6 1 1,2 3,4 2,3 4,5 3,4 465095A Metallien muovaus 3,5 Yhteensä 43,5 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 6 IV TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Auto- ja työkonetekniikka 460071A 460072S 460073A 460074S 460075S 460076A (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II Polttomoottoritekniikka I Polttomoottoritekniikka II Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Laajuus op 5,0 8,5 3,5 5,0 3,5 3,5 Periodi Laajuus op 7,0 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 2,3,4 IV 1,2 3 2,3 2,3 IV IV IV IV Laajuus op 8,5 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 8,0 1,2,3 V 3,5 3,5 5,0 3,0 23,0-23,5 5 2,3 4 3 IV IV/V IV IV 1,2,3 4,5,6 4,5,6 1,2,3 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV V V IV Koneensuunnittelu 464057S 464074S Koneensuunnittelu III* tai Paperiteollisuuden koneet 2* 462040A 465062S 462022S 461036S Tribologia 3,5 Materiaalitekniikka II 3,0 Koneautomaatio II 5,0 Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 Yhteensä 22,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin Materiaalitekniikka 465080S 465090A Hitsausmetallurgia* tai Valssaustekniikka* 465079S 465089S 465093S 465062S Vaurioanalyysi Terästen valmistus ja ominaisuudet3 Hitsaustekniikan jatkokurssi Materiaalitekniikka II Yhteensä * vaihtoehtoisia 3 luennoidaan vuorovuosina KO 103 Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) 462022S 462052S 464079S 462055S 462038A 462035A Koneautomaatio II Mekatroniikan jatkokurssi Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. Hienomekaniikka Mekanismioppi Laajuus op 5,0 8,0 5,0 5,0 3,5 3,5 Periodi Laajuus op 3,5 3,5 8,0 5,0 20,0 Periodi Laajuus op 3,0 3,5 3,0 3,5 4,0 20,0 Periodi 2,3 1,2,3 1,2,3 4,5 3,4,5 2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV Konediagnostiikan syventymiskohde 462040A 465079S 464088S 464089S Tribologia Vaurioanalyysi Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Yhteensä 1,2 5 1,2 2,3 Suosit vsk. IV IV V V Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde 460125A 460127S 460135A 460136S 460147A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Teräsrakenteiden suunnittelu Puurakenteiden suunnittelun perusteet Puurakenteiden suunnittelu Betonirakenteiden suunnittelun perusteet Yhteensä 1,2,3 4,5,6 4,5,6 3,4,5 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV Teknillinen mekaniikka ja rakentamisteknologia Tarkoitettu Rakennesuunnittelun syventymiskohteen opiskelijoille (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) 461021S 461026S 461034A 461019S 461036S 477305S 461023A Murtumismekaniikka Kiinteän kontinuumin mekaniikka Elementtimenetelmät II Värähtelymekaniikka Lämpö- ja virtaustekniikka II Virtausdynamiikka Kantavien rakenteiden optimointi3 KO 104 Laajuus op 5,0 6,0 3,5 6,0 3,5 5,0 5,0 Periodi 4,5,6 4,5,6 3,4 4,5,6 1,2 2 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV V IV/V 460170A 460176A 488111S 488121S 460180S Liikennetekniikan perusteet Väylätekniikan perusteet Georakenteiden laskentamenetelmät Yhdyskuntien geotekniikka Tierakentaminen ja sen automaatiosovellutukset 460182S Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset 460166S Rakentamistalouden perusteet II 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset 460186S Väylät ja maarakenteet 3 luennoidaan vuorovuosina Teknillinen mekaniikka 721409A 721172A 555281A 555282A 555323S 555324S 555325S 463055S 463062S 463059S 463060S 463064S 463065A 463067A 463068S IV IV IV V IV 5,0 4,5,6 IV 3,0 5,0 1,2,3 1,2,3 V V 5,0 1,2,3 V Laajuus op 5,0 6,0 3,5 6,0 3,5 5,0 5,0 Periodi 4,5,6 4,5,6 3,4 4,5,6 1,2 2 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV V IV/V (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Johdatus markkinointiin Johdon laskentatoimi Laadun peruskurssi Projektinhallinta Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuotantotekniikka 4,5,6 4,5,6 5,6 1,2 4,5,6 (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) 461021S Murtumismekaniikka 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 461034A Elementtimenetelmät II 461019S Värähtelymekaniikka 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 477305S Virtausdynamiikka 461023A Kantavien rakenteiden optimointi 3 3 luennoidaan vuorovuosina Tuotantotalous 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 4,0 3,0 3,0 3,0 Periodi 1,2,3 4,5,6 4,5 5,6 1,2,3 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV (Valitaan vähintään 20 op seuraavista) Tuotantotekniikka II (luennot) * Tuotannon laatu * Tietokoneavusteinen valmistus Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Lasertyöstö KO 105 Laajuus op 5,0 3,5 4,0 3,5 5,0 3,5 3,5 3,5 Periodi 2,3 1,2 1,2,3 4,5 3,4 1,2,3 4,5 3,4 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV V 465095A Metallien muovaus 464085A Tuotesuojaus * pakollinen 3,5 3,5 6 2 IV IV SYVENTÄVÄT MODUULIT Syventävän moduulin sijaan opiskelija voi suorittaa myös oman täydentävän/syventävän moduulin, joka voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Auto- ja työkonetekniikan opiskelijoille suositellaan syventävän moduulin suorittamista, jotta saavutetaan opintosuunnan koulutukselliset tavoitteet. Mikäli opintosuunnan moduuli tai DI-vaiheen täydentävä moduuli on sisältänyt samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydent ävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op. Auto- ja työkonetekniikka Laajuus op 6,0 3,0 5,0 5,0 5,0 461019S 465062S 462022S 464087A 462055S Värähtelymekaniikka Materiaalitekniikka II Koneautomaatio II Kunnossapitotekniikka Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu* 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 vähintään 19,0 * Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa Koneensuunnittelu 464057S Periodi 4,5,6 3 2,3 6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) 464074S Koneensuunnittelu III* tai Paperiteollisuuden koneet 2* 461034A 462044S 463066A 462038A 465079S 464079S 462055S 464088S 464089S 463065A 463067A Elementtimenetelmät II Tietokoneavusteinen suunnittelu Ohutlevytuotteen suunnittelu Hienomekaniikka Vaurioanalyysi Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka KO 106 Laajuus op 7,0 Periodi 4,5 Suosit vsk. IV 7,0 2,3,4 IV 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 5,0 5,0 8,0 5,0 3,5 3,5 3,4 2,3 2,3 3,4,5 5 1,2,3 4,5,6 1,2 2,3 2,3 4,5 IV IV V IV IV IV IV V V IV IV 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi 5,0 2,3 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 * valitaan opintojakso, jota ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin Materiaalitekniikka V IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) 465090A 465094A 465088S 465093S 477412S 477413S Valssaustekniikka Uuniteknologia Elektronioptiikan sovellukset3 Hitsaustekniikan jatkokurssi Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Metallisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 3 luennoidaan vuorovuosina Laajuus op 8,0 4,0 3,5 5,0 10,0 10,0 Periodi 10,0 1,0 1,2,3 1,2,3 3 2,3 4 1,2,3 4,5,6 Suosit vsk. V V IV/V IV IV IV V IV Mekatroniikka ja konediagnostiikka Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista) Laajuus Periodi Suosit op vsk. 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 IV 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 IV 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 IV 477604S PID-säädön perusteet 3,0 1 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4,5,6 IV 521143A Ohjelmointi 7,5 4,5,6 IV 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1,2,3 IV 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 521404S Digitaalitekniikka II 5,0 1,2 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV 462035A Mekanismioppi* 3,5 2,3 IV 462038A Hienomekaniikka* 3,5 3,4,5 IV * voidaan valita ne opintojaksot, joita ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa KO 107 Konediagnostiikan syventymiskohde 461036S 461034A 465062S 555281A 555366S 555362S 477505S 031024A 031018A 300002A (Valitaan noin 20 op seuraavista) Lämpö- ja virtaustekniikka II Elementtimenetelmät II Materiaalitekniikka II Laadun peruskurssi Työtieteen erikoistyö Prosessiteollisuuden turvallisuus Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Satunnaissignaalit Kompleksianalyysi Tiedonhankinta opinnäytetyössä Laajuus op 3,5 3,5 3,0 5,0 6,0 5,0 4,0 Periodi 5,0 4,0 1,0 1,2 1,2 1,2 3,4 3,4 4,5 2-5 3,4,5 5 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV IV IV Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia Rakennesuunnittelun syventymiskohde 460128S 460137S 460149S 460156S 460158S 460159S 300002A (Valitaan noin 20 op seuraavista) Teräsrakenteiden suunnittelun JK I Puurakenteiden suunnittelun JK I Betonirakenteiden suunnittelun JK I Betonitekniikan JK I Rakennesuunnittelun vaihtuva opintojakso Liittorakenteet Tiedonhankinta opinnäytetyössä Laajuus op 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0-5,0 5,0 1,0 Periodi 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 Suosit vsk. V V V V V V IV Rakentamisteknologian syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista) Laajuus op 3,0 5,0 460166S 460184S Rakentamistalouden perusteet II Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset 460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 460188S Rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 6,0 555380S Laatujohtaminen 5,0 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 * Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa Teknillinen mekaniikka 461027S 461023A 031026A 031022A Periodi 1,2,3 1,2,3 1,2,3 1,2,3 5,6 Suosit vsk. V V V V IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Komposiittien mekaniikka4 Kantavien rakenteiden optimointi 3 Variaatiomenetelmät Numeeriset menetelmät KO 108 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 Periodi 1,2,3 1,2,3 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV/V IV/V IV IV 031020A 464089S 464087A 465079S 465095A 465071A 477505S Matemaattiset menetelmät 3,0 Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 Kunnossapitotekniikka 5,0 Vaurioanalyysi 3,5 Metallien muovaus 3,5 Metalliopin perusteet 3,5 Älykkäät laskennalliset menetelmät automaati4,0 ossa 463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 5,0 464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 464074S Paperiteollisuuden koneet 2 (luennot) * 7,0 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 3 luennoidaan vuorovuosina 4 luennoidaan tarvittaessa vuorovuosina Tuotantotalous 555323S 555324S 555325S 555341S 555342S 555343S 555344S 555345S 555346S 555382S 300002A 462035A 462040A 463060S 462044S 463066A 464079S 465093S 464088S 464089S 300002A IV V IV IV IV IV IV 2,3 4,5 2,3,4 1,2,3 4,5,6 IV IV IV IV IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Operaatiotutkimus Tuotetiedonhallinta Johtamisen tietojärjestelmät Tuotekehityksen jatkokurssi Teknologiajohtamisen jatkokurssi Projektiliiketoiminta Tiedonhankinta opinnäytetyössä Tuotantotekniikka 1,2 2,3 6 5 6 4,5 5 Laajuus op 3,0 3,0 3,0 3,0 4,0 4,0 5,0 6,0 5,0 5,0 1,0 Periodi 1,2,3 4,5,6 4,5,6 4,5,6 4,5,6 4,5,6 4,5,6 1,2,3 4,5,6 1,2,3 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV V V IV IV (Valitaan noin 20 op seuraavista) Mekanismioppi Tribologia Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu Tietokoneavusteinen suunnittelu Ohutlevytuotteen suunnittelu Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Hitsaustekniikan jatkokurssi Koneiden kunnon diagnostiikka Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka Tiedonhankinta opinnäytetyössä KO 109 Laajuus op 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 5,0 5,0 8,0 5,0 1,0 Periodi 2,3 1,2 4,5 2,3 2,3 1,2,3 4 1,2 2,3 Suosit vsk. IV IV IV V V IV IV V V IV ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2007-2011 031021A 460002S Laajuus op 5,0 5,0 10,0 Tilastomatematiikka Harjoittelu II Yhteensä Periodi 4,5,6 Suosit vsk. IV ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2005 ja 2006 031017A 031021A 460002S Laajuus op 4,0 5,0 3,0 12,0 Differentiaaliyhtälöt Tilastomatematiikka Harjoittelu II Yhteensä DIPLOMITYÖ 469091469099S 469090S Diplomityö Laajuus op 30,0 Kypsyysnäyte 0,0 KO 110 Periodi 4,5,6 4,5,6 Suosit vsk. IV IV 4.3. Osastokohtaisia ohjeita S-käytävä Opetusperiodit Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin seuraavasti: Lukuvuosi 2011 - 2012 I periodi 5.9 - 7.10 II periodi 10.10 - 11.11 III periodi 14.11 - 16.12 IV periodi 9.1 - 10.2 V periodi 13.2 - 23.3 VI periodi 26.3 - 4.5 Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Ilmoitustaulut Ilmoitustauluja on jokaisessa laboratoriossa, kansliassa, sekä opiskelijoille tärkeimmät saunaaulassa ja S-käytävällä. Eri ilmoitustauluilla tiedotettavat asiat on jaettu seuraavasti: Kanslia haettavana olevat apurahat (tutkijoille) jatko-opiskelijoita koskevat ilmoitukset opintojaksoja, harjoitustöitä ja tenttejä koskevat erikoismääräykset opintojaksojen arvosteluperusteet ja arvosanan muodostuminen osasuorituksista muut laboratoriokohtaiset ohjeet ja määräykset vastaanottoajat Sauna-aula lukujärjestys luentoja ja harjoituksia koskevat ilmoitukset, kuten alkamisajankohdat, muutokset aikatauluissa ja luentosalivarauksissa osaston ilmoitukset, tiedotteet opiskelijoille Opintojakson suorittaminen Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Tavallisin suoritusmuoto on kurssitentti opintojakson päätyttyä. Muita suoritustapoja voivat olla mm. välikokeet, seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja. Konetekniikan osaston tuottamien ammattiaineiden tentit ovat lauantaisin klo 9 - 12. Muiden osastojen tuottamien opintojaksojen tenttiajat vaihtelevat osastoittain. Konetekniikan osaston tenttilista tulee ilmoitustaululle ja osaston www-sivuille nähtäväksi ennen lukukauden alkua. Osaston tentteihin on ilmoittauduttava osaston WebOODIssa tenttipäivää (la) edeltävään torstaihin klo 12 mennessä tai tentin ollessa muuna viikonpäivänä vastaavasti kahta päivää aikaisemmin. Kandidaatintyö Laboratoriot opintoasiat, opintotuki killan ja kerhojen ilmoitukset tentit, välikokeet tenttitulokset opintoneuvonta ja pienryhmäohjaus harjoittelupaikkailmoitukset, harjoitteluohjeet pysyväisluonteiset osaston määräykset, säännöt ja ohjeet Kandidaatintyö tehdään osaston nimeämän opettajan johdolla normaalisti kandidaatinopintojen 3. lukuvuoden aikana. Kandidaatintyön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. KO 111 Diplomityö Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun teollisuusyrityksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille yrityksille. Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, josta opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3/5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia. Diplomityön aiheen hyväksymistä haetaan osastolta osaston kansliasta tai osaston wwwsivuilta tätä tarkoitusta varten saatavalla lomakkeella. Aihe on saatettava osaston tietoon ja esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman pian työtä aloitettaessa, viimeistään kuukautta ennen työn jättämistä osastoneuvoston arvosteltavaksi. Aihetta haettaessa harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja hyväksyy työn aiheen ja määrää työlle tarkastajat. Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella. Työn nimi tulee tällöin esittää osaston hyväksyttäväksi ennen työn puhtaaksikirjoittamista. Diplomityön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta. Diplomi- ja lisensiaatintyöhön sisältyy diplomityöseminaari, jossa diplomi- tai lisensiaatin työntekijän tulee esitellä opinnäytetyönsä sisältö ja tulokset ennen työn käsittelyä osaston johtoryhmän kokouksessa. Diplomityöseminaariin osallistumisesta on keskusteltava ohjaajan kanssa. Diplomityöseminaarit järjestetään ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla erikseen ilmoitettavina päivinä yleensä kaksi viikkoa ennen johtoryhmän kokousta. Diplomityöseminaariin on ilmoittauduttava osaston kansliaan viimeistään seminaaria edeltävänä perjantaina. Ennen diplomityön hyväksymistä opiskelija suorittaa myös kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kyp- syysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Kielten opiskelu Kandidaattivaiheessa opiskelija valitsee vieraaksi kieleksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän, joista suorittaa vähintään 6,0 op. Vieraan kielen lisäksi kandidaattivaiheessa on 3,0 op toisen kotimaisen kielen opintoja. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan hyväksyä yhteensä korkeintaan 18,0 op kieliopintoja. Kielikeskus järjestää 1. vuosikurssin opiskelijoille tiedotustilaisuuden kieliopinnoista. Kieliopintojen tarkemmat esittelyt löytyvät myös kielikeskuksen opinto-oppaasta. DI-tutkinnon anominen Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti (ks. kohta 2.6.9). 4.4. Harjoittelu Työharjoittelu kuuluu olennaisesti konetekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan vuosikursseilla 2005, 2006 ja 2007 3,0 op sekä vuosikursseilla 2008-2011 5,0 op. ja diplomi-insinöörivaiheessa vuosikursseilla 2005 ja 2006 3,0 op sekä vuosikursseilla 2007-2011 5,0 op. 3,0 op vastaa noin 9 työviikkoa ja 5,0 op noin 15 työviikkoa. Harjoittelun tavoitteet Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin: 1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen 2. teollisen yrityksen tuotantoon, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon tutustuminen 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen 4. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnitteluja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen 5. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen. KO 112 Harjoittelun hyväksymisedellytykset Ennakkoharjoittelua ei vaadita. Ennen yliopistoon tuloa suoritetusta harjoittelusta hyväksytään osaston harkinnan mukaan enintään 45 työpäivää. Ennen ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoittelua hyväksytään vain poikkeustapauksissa. Teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneen insinöörin kandidaattivaiheen harjoittelu hyväksytään sellaisenaan, mikäli insinööritutkinnon opintosuunta tai -linja vastaavat konetekniikan edustamaa alaa. Teknikoiden suorittaman harjoittelun hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti harjoittelun hyväksymistä anottaessa. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen, myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuolisuus. Samalla edellytetään, että jokaisesta harjoittelu jaksosta on täytetty harjoitteluselostuslomake. Suotavana ei pidetä, että yli puolet harjoittelusta suoritetaan samassa harjoittelukohteessa tai työtehtävässä. Harjoittelupaikan tulee olla teollisuuslaitos, suunnittelutoimisto tai näihin verrattava, jossa harjoittelu tapahtuu alan hallitsevan henkilön alaisuudessa. Korkeintaan puolet harjoittelusta voidaan suorittaa lähiomaisen johdolla. Harjoittelu on aina vastikkeellista. Vähintään puolet harjoittelusta tulee suorittaa palkatussa työsuhteessa. Harjoittelukohteet Kandidaattivaiheen harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelija työntekijän asemassa teollisuuslaitoksen toimintaan. Tähän harjoitteluvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli mahdollista, seuraavat kohteet, joissa harjoittelija osallistuu työhön: tutustuminen erilaisiin töihin metallin perus- ja konepajateollisuudessa, tutustuminen työstökoneiden käyttöön, huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen huomiota niiden rakenteeseen, toimintaan ja käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työkalujen käyttöön, huoltoon, varastointiin ja valmistukseen, tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-, siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen, käytön ja huollon kannalta, tutustuminen kokoonpano- ja asennustöihin, tutustuminen tuotteiden laaduntarkkailuun. Diplomi-insinöörivaiheen harjoittelun aikana pyritään harjoittelumahdollisuuksien puitteissa esittelemään harjoittelijalle insinöörin toimint akenttää teollisuuslaitoksessa. Sopivia harjoittelukohteita ovat esimerkiksi työnjohtajien lomasijaisuustehtävät, suunnittelutehtävät, teknilliset tutkimustehtävät, työntutkimustehtävät, työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät, hankintoihin liittyvät tehtävät, laaduntarkkailutehtävät, standardisointiin liittyvät tehtävät, työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulujen laboratorioissa. Toinen harjoittelujaksoista suositellaan suoritettavaksi ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava harjoittelupaikan toimesta järjestettyihin ohjausja opastustilaisuuksiin. Harjoittelutodistukset Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelupaikasta pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitettynä, että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoittelutyössä ja käyttäytyminen harjoitteluaikana. Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta tai www-sivuilta saatava harjoitteluselostuslomake, joka on täytettynä esitettävä allekirjoitettavaksi harjoittelupaikassa ennen harjoittelujakson päättymistä. Harjoittelutodistukset on säilytettävä harjoittelun hyväksymishakemusta varten. Harjoittelun hyväksyminen Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä ilmoitustaululla jaosaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti. Koko harjoittelun tulee olla hyväksytty ennen diplomityön aiheen anomista. KO 113 Sekä kandidaatti- että diplomi-insinöörivaiheen harjoitteluhakemus jätetään osaston harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa. Työhön sijoittuminen Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtäväkenttä työelämässä on laaja. Suurin osa valmistuneista sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin, kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi sekä toisaalta käyttö- ja markkinointihenkilökunnaksi ja opetustehtäviin. Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinööreillä on mm.: riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvien tehtävien suorittamiseksi edellytykset jatkokoulutukselle sekä ammatilliselle täydennyskoulutukselle omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatkuvaan täydentämiseen riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mahdollisimman lyhyen tutustumisajan jälkeen edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn. Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä verrattavissa vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on lähes mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden pitää yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantuntemu ksen tarve suunnittelu-, tuotanto- ja materiaalitekniikan aloilla on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle. KO 114 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Suoritustavat: Tentti Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes Opetuskieli: Suomi Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian laboratorio 460116A Talonrakennuksen perusteet Introduction to building construction Laajuus: 3 op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla. Tavoite: Opiskelija ymmärtää sekä rakentamisen yhteiskunnallisen merkityksen että rakentamista ohjaavat tekijät. Opiskelija hallitsee rakennusalan tietolähteet, suunnitteluasiakirjojen toteuttamisen periaatteet, talorakennuksen toiminnan ja talonrakennusprosessin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata talonrakennusprosessin vaiheet, sen osapuolet ja sekä osapuolten tehtävät. Hän osaa kertoa keskeisistä rakennusten fysikaalisista toiminnoista, rakentamismääräyksistä sekä talonrakentamisen järjestelmistä. Opiskelija osaa kerätä valmista tietoa rakennustuotteista ja tutkituista ratkaisutavoista. Sisältö: Rakennusalan tietolähteet. Rakennusprosessi, sen osapuolet ja osapuolten tehtävät. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennusten fysikaaliset toiminnot. Keskeiset rakentamismääräykset. Maapohja, perustukset, rakennusrungot ja vaipparakenteet. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyöt on tehtävä hyväksytysti. Arvosana määräytyy tentin perusteella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia muiden kurssien osalta. Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille. Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon tietopalvelut. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali. 460117A Rakennesuunnittelun perusteet Introduction to structural design Laajuus: 6 op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. Periodilla. Tavoite: Opiskelija ymmärtää rakennesuunnittelua ohjaavat tekijät. Tietää eurokoodien merkityksen kantavien rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Opiskelija hallitsee kuormien ja kuormitusyhdistelmien muodostamisen ja laskennan. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa nimetä rakentamista ja suunnittelua säätelevät lait, määräykset ja ohjeet. Hän osaa selittää varmuustarkastelujen ja plastisen mitoituksen perusteet sekä esittää erilaiset rakennusten kuormat. Opiskelija osaa soveltaa rakenteiden mekaniikkaa rakenteiden analysoinnissa. Hän osaa määrittää laskennallisesti suunnittelukuormat sekä niiden vaikutukset rakenteisiin. Hän osaa kuvata rakennusten erilaiset runkojärjestelmät sekä rungon jäykistyksen suunnitteluperusteet. Sisältö: Rakentamisen suunnittelun säätely ja valvonta. Varmuustarkastelujen perusteet. Rakennusten kuormien muodostuminen ja vaikutukset. Eurokoodien käytön perusteet. Plastisen mitoituksen perusteet. Rakennusten runkojärjestelmät ja niiden vakavuus. Rakenneosien väliset liitokset. Rakenteiden säilyvyys. Rakennusten palomitoituksen perusteet. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perusteet 3op kurssia. Lisäksi kurssilla oletetaan opiskelijan hallitsevan rakenteiden mekaniikan opinnoista vähintään 461016A Statiikka 4,0 op. ja 460101A Lujuusoppi I 7,0 op. kurssien keskeisimmät sisällöt. Kurssi antaa KO 115 perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille, erityisesti rakennesuunnittelun opinnoille. Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon tietopalvelut. Kantavia rakenteita koskeva eurooppalainen Eurocode standardisarja. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali. Suoritustavat: Arvosana määräytyy harjoitustöiden ja tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes Opetuskieli: Suomi 460118A Rakennusmateriaalit Building materials Laajuus: 3 op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. periodilla. Tavoite: Opiskelija hallitsee keskeisten rakennusmateriaalien tärkeimmät rakennustekniset ominaisuudet ja soveltuvuuden rakentamiseen. Lisäksi opiskelija ymmärtää rakennusmateriaalien elinkaari- ja hiilijalanjälkiajattelun. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tärkeimpien rakennusmateriaalien ominaisuuksista, tuoteryhmistä, soveltuvuudesta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Sisältö: Rakennusmateriaalien raaka-aineet. Tärkeimpien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistus, ominaisuudet ja käyttö. Terveys ja ympäristövaikutukset. Materiaalien paloominaisuudet. Turmeltuminen. Elinkaari. Hiilijalanjälki. CE merkintä Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perusteet 3op kurssia. Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille. Oppimateriaali: Siikanen U (2009) Rakennusaineoppi. 7. Viro: Rakennustieto Oy Rakennustiedon tietopalvelut. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali. Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes Opetuskieli: Suomi 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet Introduction to Design of Steel Structures Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää teräksen kiteisen rakenteen perusluonteen ja kimmoplastisen materiaalimallin. Hän osaa arvioida seosaineiden, lämpökäsittelyn ja hitsauksen vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Hän osaa kertoa mitä teräkselle tapahtuu tulipalossa ja esittää palomitoituksen perusteet. Opiskelija osaa myös selittää korroosion teorian. Opiskelija osaa suunnitella teräsrakenteisen rakennusrungon liitokset ja osaa mitoittaa yksinkertaisen teräksisen sauvarakenteen. Sisältö: Rakenneteräksen ominaisuudet. Eurokoodin rakenne ja yleiset periaatteet. Teräsrakenteen mitoitus peruskuormitustapauksille ja niiden yhdistelmille. Sauvarakenteen liitokset ja niiden mitoitus. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa ja Pintarakenteet. Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin. KO 116 Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari Opetuskieli: Suomi 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu Design of Steel Structures Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Opiskelija hallitsee teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mitoittaa teräsrakenteen erilaisten kuormayhdistelmien vaikuttaessa. Hän osaa analysoida stabiliteettiongelmia ja osaa selittää epätarkkuuksien tarkastelutavat ja toisen kertaluvun vaikutukset. Hän osaa selittää hitsatun rakenteen väsymismitoituksen perusteet. Sisältö: Teräksen materiaalimallit. Poikkileikkausluokat ja tehollinen poikkileikkaus. Poikkileikkauksen jäykistäminen. Puristettujen ja taivutettujen pilareiden ja palkkien mitoitus yksityiskohtineen. Nurjahdus. Kiepahdus. Vääntö. Väsytyskuormitus ja haurasmurtuma. Teräsrunkoisen rakennuksen jäykistys. Palomitoitus. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Pintarakenteet ja Murtumismekaniikka. Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin. Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari Opetuskieli: Suomi 460128S Teräsrakenteiden suunnittelun jatkokurssi I Advanced Topics on Design of Steel Structures I Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon AA kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohutlevyrakenteita ja hitsattuja levypalkkirakenteita. Hän osaa analysoida ja suunnitella t eräsrakenteisia kehärakenteita sekä niiden liitoksia. Hän osaa analysoida dynaamisesti kuormitettuja rakenteita ja arvioida värähtelyiden vaikutusta rakenteiden toimivuuteen ja käytettävyyteen. Sisältö: Levypalkit ja levykenttien jäykistäminen. Ohutlevyrakenteet. Kehärakenteet. Teräsrakenteisen rakennusrungon liitosten suunnittelu ja mitoitus. Rakenteiden värähtely. Savupiiput. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet. 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Pintarakenteet ja Värähtelymekaniikka. Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin. Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari Opetuskieli: Suomi KO 117 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet Introduction to structural timber design Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Perehtyminen puutuotteisiin ja pientalon puurakenteiden rakennesuunnitteluun. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää puun pääominaisuudet rakennusmateriaalina. Hän osaa suunnitella ja mitoittaa pientalon t avanomaisimmat puurakenteet. Hän osaa kertoa mitä puulle tapahtuu tulipalossa ja miten rakenteet voidaan suojata tulipalon vaikutuksilta. Sisältö: Puun ja puutuotteiden ominaisuudet. Pientalon tavanomaisten puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus: palkit, pilarit, seinärakenne ja puuristikko. Puurakenteiden jäykistäminen. Puurakenteiden palosuojaus. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460117A Rakennesuunnittelun perusteet, 460118A Rakennusmateriaalit Oppimateriaali: Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali; SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu; Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin); Puurakenteiden suunnittelu, Lyhennetty suunnitteluohje, Eurokoodi 5, Puuinfo. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ½ kurssin arvosanasta ja harjoitustyön ½ . Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460136S Puurakenteiden suunnittelu Tavoite: Kurssin tavoitteena on täydentää ja laajentaa kurssilla 460135A annettuja tietoja ja taitoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella yleisimmät puurakenteet sekä niiden liitokset normaali- ja palolämpötiloissa. Hän osaa suunnitella ja järjestää puurunkoisen rakennuksen jäykistyksen. Sisältö: Korkeudeltaan muuttuvat palkit. Liimatut ohutuumaiset palkit. Leikkausmuodonmuutoksista aiheutuva taipuma. Lovien ja reikien vaikutukset. Yhdistetyt puristussauvat. Puikkoliitosteoria. Liitokset. Palomitoitus. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja kotitehtävät Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet Oppimateriaali: 1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali. 2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt, 3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus. 4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin. 5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL. 6. RIL 205-2-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL. 7. Design of structural timber to Eurocode 5, 2007, W.M.C. McKenzie & B. Zhang, (Luennoilla ilmoitetuin osin). Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi Structural timber design Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 3.-5. periodilla KO 118 460137S Puurakenteiden suunnittelun jatkokurssi I Advanced topics on structural timber design I Laajuus: 4 op Ajoitus: luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää kurssilla 460136S annettuja tietoja ja taitoja ja soveltaa niitä suurten puurakenteiden suunnitteluun. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää puurakenteisten kerrostalojen päätyypit ja selittää niiden suunnittelun ja mitoituksen perusperiaatteet. Hän osaa soveltaa puurakentamisen osaamistaan suurten puurakenteiden suunnitteluun. Hän osaa arvioida rakenteiden värähtelystä aiheutuvia haittavaikutuksia sekä suunnitella rakennukset niin, etteivät ne menetä vakavuuttaan onnettomuustilanteessa. Sisältö: Puukerrostalon suunnitteluperiaatteet. Kaarevat palkit ja puiset kaaret. Kehärakenteet. Rakenteiden värähtely. Onnettomuuskuormat ja jatkuvan sortuman estäminen. Naulalevyliitos. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460136S Puurakenteiden suunnittelu Oppimateriaali: 1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali. 2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt. 3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus. 4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin. 5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL. 6. RIL 205-2-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin arvosanan perusteella. Erittäin ansiokkaasti suoritettu harjoitustyö voi kuitenkin korottaa kurssin arvosanaa yhdellä numerolla. Opetuskieli: Suomi 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet Introduction to Design of Concrete Structures Laajuus: 4op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla Tavoite: Opiskelija osaa vaativuustasoon A kuuluvien tavanomisimpien betonirakenteiden suunnittelun perusasiat ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa tavanomaisimpia taivutettuja ja p uristettuja teräsbetonirakenteita EN-standardien vaatimusten mukaisesti. Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet sekä aikariippuvat ominaisuudet. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Betoniterästen ankkurointi ja jatkokset. Teräsbetonisten palkkien ja pilarien rajatilamitoitus. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden mekaniikan perusasiat. Betonitekniikan perusteet. Rakennesuunnittelun perusteet. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska KO 119 460148S Betonirakenteiden suunnittelu Design of Concrete Structures Laajuus: 4 op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. periodilla Tavoite: Opiskelija osaa yleisimmät suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella teräsbetonirakenteita ja niille ominaisia yksityiskohtia EN-standardien vaatimusten mukaisesti. Sisältö: Laipallisten ja reiällisten taivutettujen palkkien, laattojen, pilarilattojen, seinien, seinämäisten palkkien, lippupalkkien ja perustusten rajatilamitoitus yksityiskohtineen. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pintarakenteiden mekaniikan perusasiat. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila Tavoite: Opiskelija osaa yleisimmät suunnittelun vaativuustasoon AA kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella teräsbetonisia elementtirakenteita, jännitettyjä betonirakenteita sekä suorittaa teräsbetonirakenteiden palomitoituksen EN-standardien vaatimusten mukaisesti. Hän osaa suunnitella betonirunkoiset rakennukset siten, että ne eivät menetä vakavuuttaan rakennustyön ja käytön aikana eikä onnettomuustilanteessa. Sisältö: Teräsbetonirakenteiden palomitoitus, jännitettyjen betonirakenteiden ja elementtirakenteiden suunnittelu ja mitoitus. Betonirakenteisen rakennusrungon vakavuus ja jäykistäminen. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pintarakenteiden mekaniikan perusasiat. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 ja SFS-EN 1992-1-2 (sekä muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 460149S Betonirakenteiden suunnittelun jatkokurssi I Advanced Topics on Design of Concrete Structures I Laajuus: 4 op Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla 460154A Betonitekniikan perusteet Introduction to concrete technology Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot betonissa käytettävistä osa-aineista ja opetetaan betonin osa-aineiden suhteitus. Opiskelijat perehtyvät KO 120 myös betonirakenteiden säilyvyyssuunnitteluun ja betonin laadunvalvonnan perusteisiin sekä betonin kelpoisuuden osoittamismenetelmiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää betonin osa-aineet ja niiden materiaaliominaisuudet sekä betonin valmistustekniikan ja laadunvarmistuksen periaatteet. Opiskelija osaa tehdä betonin osa-aineiden suhteituksen. Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet sekä aikariippuvat ominaisuudet. Betonin suhteitus. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Terästen ankkurointi ja jatkokset. Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia. Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennolla ilmoitettu muu kirjallisuus. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460155S Betonitekniikka Concrete technology Laajuus: 4,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot betonimassasta ja kovettuneesta betonista sekä niiden ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valmistaa tavanomaisen betonin erilaisiin rakenteisiin. Opiskelija osaa selittää tuoreen betonin ja kovettuneen betonin ominaisuudet. Opiskelija osaa valita betonin valmistukseen sopivat osa-aineet. Sisältö: Betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet. Betonimassan ominaisuudet ja niihin vaikuttaminen. Kovettuneen betonin ominaisuudet. Betonin koostumuksen määritys. Betonin valmistus. Ympäristörasitusluokkien vaikutus betonin ominaisuuksiin. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460154A Betonitekniikan perusteet Oppimateriaali: 1. Järvinen, Maarit. 2004. Betonitekniikan oppikirja : BY 201. Helsinki : Suomen Betonitieto. 2. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto. 3. Suomen Standardisoimisliitto ry. SFSStandardisointi. 4. SFS-EN Standadit Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460156S Betonitekniikan jatkokurssi I Advanced topics on concrete technology I Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää miten betonin kunto voidaan määrittää. Opiskelija osaa kertoa korkealujuus- ja itsetiivistyvän betonin valmistusperiaatteet. Opiskelija osaa selittää käyttöikämitoituksen perusteet. Opiskelija osaa määrittää betonin F- ja P-luvun. Opiskelija osaa suunnitella erilaisia lattiarakenteita ja selittää näihin liittyvän betonitekniikan. Sisältö: Betonityörakenteen vauriot ja niiden määrittämismenetelmät. Korkealujuus- ja itsetiivistyvän betonin ominaisuudet sekä niiden itsenäinen valmistaminen. Käyttöikämitoituksen määrittämisen perusteet. F-ja P-luvun laskennallinen määrittäminen. Erilaiset lattiarakenteet ja niiden ominaisuudet. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460155S Betonitekniikka Oppimateriaali: 1. BY 42, betonijulkisivun kuntotutkimus 2002, Suomen Betoniyhdistys. KO 121 2. BY 41, betonirakenteiden korjausohjeet, 2007, Suomen Betoniyhdistys. 3. IVO-B-13/91. 1991. Korkealujuusbetoni, uusi materiaali voimalaitosrakentamiseen, A. Ipatti. Imataran Voima Oy. 4. Itsetiivistyvä betoni, 2004, Suomen Betonitieto Oy. 5. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto. 6. BY 51, betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu 2007. Suomen Betoniyhdistys. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska mitoittaminen. Liittopalkkien uumareikien tarkastelu. Matalarakenteiden mitoituksen erityispiirteet. Liittorakenteiden palomitoituksen perusteet. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu Oppimateriaali: Luentomoniste ja muu luennolla ilmoitettava kirjallisuus. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja kirjallinen tentti. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 460160S Rakennusfysiikka 460158S Liittorakenteet Steel-concrete composite structures Building Physics Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla Tavoite: Kurssi esittelee tyypillisimmät teräsbetoniliittorakenteet sekä niiden mitoitusperusteet Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää teräs-betoniliittorakenteiden ja eri rakennusmateriaaleista yhdistettyjen taivutettujen ja puristettujen rakenteiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä mitoittaa yleisimmät liittorakenteet. Opiskelija osaa selittää leikkausliitoksen merkityksen, erilaisten leikkausliitoksien toimintaperiaatteet sekä liitoksien vaikutuksen rakenteen käyttäytymiseen. Opiskelija osaa kertoa pakkovoimien vaikutuksen liittorakenteen rasitustilassa. Sisältö: Liittorakenteiden käyttö rakennusrungoissa. Taivutettujen liittorakenteiden mekaaninen käyttäytyminen. Liittorakenteen materiaaliosien välisen leikkausliitoksen toimintaperiaatteet ja sitkeän liitoksen mitoittaminen. Pakkovoimien aiheuttamat vaikutukset ja niiden hallitseminen. Kimmoteorian mukainen liittorakenteen käyttäytyminen. Liittorakenteen plastinen käyttäytyminen. Eurokoodin mukaisten liittopalkkien, liittopilareiden ja liittolaattojen Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Kurssi esittelee lämpötekniikan, kosteustekniikan ja ääneneristämisen perusteita sekä perehdyttää lämpö- ja kosteusteknisiin laskelmiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakennusfysiikan perusilmiöt ja keskeiset käsitteet siten, että hän osaa laskennallisesti analyso ida ja esittää lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen rakenteissa ja selittää tyypillisten kosteu svaurioiden syyt. Hän osaa selittää rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja laskea rakennukselle energiatehokkuusluvun. Hän osaa esittää akustisen suunnittelun perusteet, laskea huoneakustisen suunnittelun ja rakennusakustiikan tunnuslukuja sekä arvostella näiden lukujen avulla rakenteiden kelpoisuutta. Sisältö: Lämmöneristävyyden suunnittelu. Rakenteen lämpötilan määrittäminen. Vesihöyrykosteuden siirtyminen. Rakenteiden kastuminen ja kuivuminen. Rakennekosteuden poistuminen. Ilman virtaus rakenteessa ja rakenteiden tiiveys. Rakennusten energiatehokkuus. Radonin torjunta. Akustinen suunnittelu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. KO 122 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460118A Rakennusmateriaalit Oppimateriaali: 1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali. 2. Suomen rakentamismääräyskokoelman osat C1, C2, C3, C4 ja D3. 3. Introduction to Building Physics, Hagentoft, C.-E. (2001), ISBN 91-44-01896-7, (Luennoilla ilmoitetuin osin). Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu Foundation engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla Tavoite: Tutustuttaa opiskelija perustusrakenteiden geotekniseen suunnitteluun, mitoitukseen ja rakentamiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa valita asuin ja teollisuusrakennuksen perustamistavan ja suunnitella rakennushankkeen maatyöt, perustukset, maanvastaiset rakenteet sekä rakennuspaikan kuivatuksen ja routasuojauksen. Sisältö: Pohjarakenteiden suunnittelun perusteet. Perustusten yläpuoliset rakenteet. Perustukset ja perustaminen. Paalut ja paaluperustukset. Maanvaraiset laatat. Kaivannot ja kaivantojen tuenta. Maapohjan vahvistaminen. Rakennuspohjien kuivatus. Täyttö ja tiivistäminen. Perustusten saneeraus. Routasuojaus. Pohjarakennustalous. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 488115S Geomekaniikka Oppimateriaali: 1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali. 2. RIL 254-2011, Paalutusohje (2011), RIL 3. Decoding Eurocode 7 (2008), Bond, A. and Harris, A., Taylor & Francis, (Luennoilla ilmoitetuin osin). Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja kirjallinen tentti Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460165A Rakentamistalouden perusteet I Introduction to Construction Economics Laajuus: 3 op Ajoitus: Luennot 3.-4. periodilla Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakentamisen kansantaloudellisen merkityksen, rakennushankkeen elinkaaren vaiheet, kustannusohjauksen, tuotannon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Hän osaa hankkia kustannustietoa ja laskea pienen rakennushankkeen kustannusarvion ja tarjoushinnan ja tuntee investointien kannattavuuden perusteet. Hän osaa laatia yleisaikataulun, alustavan aluesuunnitelman ja rakentamisvaihesuunnitelman. Sisältö: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. Rakentamista koskevat hallintorakenteet. Julkiset hankinnat. Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Toteutus ja urakkamuodot. Hanketalouden perusteet, toimintaverkot ja aikataulut. Suunnittelun ohjaus. Vaihtoehtolaskelmat, hinnanmääritys, energialaskelmat ja ekologia rakentamisessa. Hankkeen työmaatekninen toteutus. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti. Harjoitustyö: Osia rakennu shankkeen kustannusarvio- ja toteutussuunnitelmasta. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Talonrakennuksen ja rakennesuunnittelun perusteet, rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät. KO 123 Oppimateriaali: Aho,Timo 2010.Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Opetusmoniste 23 s. Aho.Timo 2010. Hanketalouden peruskäsitteet, aikataulut ja toimintaverkot. Opetusmoniste. 39 s Aho Timo 2010. Investointilaskenta. Opetusmoniste. 9s. Vuorela, Urpola & Kankainen. 2001. Johdatus rakentamistalouteen. Jasur oy. Otamedia oy.164 s. RT 13-10574. 8 s. Rakennuttamisen tehtäväluettelo. RAP 96. RT 10-10575. 14 s ). Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. RT 16-10660, Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Verkkojulkaisu. Ratu - Tiedosto. Suunnitteluohje 411 T. TALO-90 nimikkeistö RATU:ssa (Sis. vertailun TALO 80- nimikkeistöön .Infra RYL 2006.Infra RYL Nimikkeistö. Saatavissa: http://www.rts.fi/infraryl/käyttöönottoa helpottavia tiedostoja.htm Luennolla jaettava oppimateriaali ja ohjelmassa tarkemmin ilmoitettava kirjallisuus. Viitekirjallisuus: Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Construction Management. New York. McGrawHill.inc. pp 252-306. Planning and Control of Operatios and Resources. Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapters 18-19. pp.330-382 Life-cycle costing 1-2. and Chapter 17. pp. 383-395. Value management. Ashworth Allan& Hogg, Keith.2000. Added Value in Design and Construction. Longman. Pearson education. 154 p. Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho Opetuskieli: Suomi 460166S Rakentamistalouden perusteet II Introduction to Construction Economics II Laajuus: 3 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa miten rakennusliike ja rakennuttaja toimivat urakoinnissa sekä rakennushankkeen suunnittelussa. Opiskelija tuntee henkilöstö- ja yritysjohtamisen sekä tuotannon ohjauksen perusteet. Opiskelija osaa laatia hankkeen viikkoaikataulun, tehtäväsuunnitelman, työmaan hankinta-, kalusto- ja rahoitussuunnitelmat, energia- ja elinkaaritarkastelut ja vuokralaskelman. Sisältö: Rakennusliikkeen päätoiminnot. Urakkasopimus. Urakkaohjelma. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot. Kustannusohjaus ja tavoitehintamenettely. Hankkeen tavoitearvio, hankintatoimi, rakennushankkeen työmaatoiminnot ja työmaatekniikka. Lean ja last planner sovellukset. Työoikeuden perusteet. Työturvallisuus ja laadun johtaminen. Rakennusten ylläpito, energiatalous ja ekologia. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti Harjoitustyö: Rakennushankkeen kustannusarvio ja toteutussuunnitelman osat 6 10. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Talonrakennuksen ja rakennesuunnittelun perusteet rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät, laadun peruskurssi. Oppimateriaali: Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen. 2004. Rakennuttaminen. Helsinki. Rakennustieto Oy 100 s.+liitt. luku 7. Rakentamisen valmistelu. Ss. 44-60. Urakoitsijan työmaakansio. Sopimusasiat. Rakennusurakka 1. 2005. Helsinki. Rakennusteollisuus RT Ry. Vuorela,Urpola & Kankainen. 2001 Johdatus rakentamistalouteen. Jasur Oy. Otamedia Oy. Luku 7. Hankkeen johtaminen. Sivut 101- 106. Luku 10. Hankintatoimi. Sivut 141-150. Luku 9. Aikataulut. Ss. 125-139. Luku 5: Laatu. Ss 8189. KO 124 Kiiras, J.,Erälahti, J., Maijala, A.,Tuhola,M &Töyrylä, I., 2005. Infrarakentamisen elinkaaripalvelu, uusi elinkaarimalli,vaihtoehto elinkaariurakalle. TKK –RTA-R230. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205. (finlex.fi).1§. soveltamisala, 2§ Määritelmät, 4§ Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle, 10§ Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu, 11§ Rakennustyömaaalueen käytön suunnittelu. 3 Luku. Rakennusvaihe. 4 Luku. Työmaatarkastukset. Luku 6. Työmaan yleiset turvallisuusmääräykset. Luennolla jaettava oppimateriaali. Viitekirjallisuus. Kairinen Martti. 2009. Työoikeus perusteineen. Masku. Työelämän tietopalvelu Oy. 527 s. kityksestä ja taloudellisista arvioinneista sekä liikennejärjestelmien suunnittelusta ja liikenteen hoidosta. Sisältö: Liikenteen merkitys, liikennesuunnittelu, kulkumuodot, liikennetutkimukset ja – ennusteet, liikennetalous, liikenteen ohjaus, liikennevirranominaisuudet ja palvelutasokäsitteet sekä kelirikon merkitys. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettava muu materiaali. Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Liuksiala Aaro. Rakennussopimukset 2004. Rakennustieto Oy. 599 s. (CD ROM 2009 kirjastossa) Opetuskieli: Suomi Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Construction Management. New York. McGraw-Hill, Inc. Pp. 155. Part 1. Construction industry and practice. Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapt.11. pp. 213-243 :Development appraisal Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho 460176A Väylätekniikan perusteet Opetuskieli: Suomi Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee väylien suunnitteluprosessin ja osaa suunnitella tavanomaisia liikenneväyliä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti sekä tuntee väylien ylläpidon periaatteet. Sisältö: Tiehankkeen suunnitteluvaiheet, geometrinen suunnittelu, rakenteellinen mitoitt aminen, kunnossapito ja palvelusopimusmallit sekä maarakentamisen perusteet. Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti. 460170A Liikennetekniikan perusteet Introduction to Transportation Engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 5.-6. periodilla Tavoite: Opiskelija ymmärtää liikenteen laajaalaisen merkityksen yhteiskunnan kannalta sekä tuntee liikenteen eri osa-alueiden keskeisen sisällön. Osaamistavoitteet: Opiskelija saa perustiedot liikennetekniikasta, metodeista, liikenteen mer- Introduction to Highway Engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla Tavoite: Opiskelija hallitsee liikenneväylien geometriseen ja rakenteelliseen suunnitteluun kuuluvat perusasiat sekä ylläpidon ja urakointikäytäntöjen perusteet. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Oppimateriaali: Luentomateriaali. Hartikainen: Tietekniikan perusteet 2003. Liikenneviras- KO 125 ton (Tiehallinnon) ohjejulkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin. Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi 460180S Tienrakentaminen ja sen automaatiosovellutukset Automation of Road Construction Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista tienrakentamisprosessissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa automaation mahdollisuuksista tienrakentamisprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista. Sisältö: Automaatio tierakentamisen lähtötietojen hankinnassa, toteutussuunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpidon ohjauksessa. Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja. Oppimateriaali: Heikkilä, R. & Jaakkola, M. (2004) Johdatus tienrakentamisen automaatioon. Loppuraportti, Tienpidon digitaalisen toimintaprosessin kehittäminen ja rakentamisen automatisointi. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 61/2004, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-4184, TIEH 3200915, 71 s. Make More Money with Construction Machine Control, A ”How To” Manual for Site-Prep Contractors, TrenchSafety and Supply, Inc., 2008, 70 s. ISARCsymposiumin konferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Muu kurssilla annettava materiaali. Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä Opetuskieli: Suomi 460182S Talon- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset Automation of Building and Bridge Construction Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista talon- ja sillanrakentamisen toimintaprosessissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa automaation mahdollisuuksista talon- ja sillanrakentamisen toimintaprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista. Sisältö: Automaatio talon- ja sillanrakentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpidon ohjauksessa. Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja. Oppimateriaali: Pro IT-osaraportit: Arkkitehdin tuotemallisuunnittelu, tuotemallinnus rakennesuunnittelussa, kokemuksia tuotemallin ja 4D:n hyödyntämisestä pilottihankkeessa, tuotemallipohjaisen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon prosessimalli, VTT 2004-2005. Senaatti Kiinteistöt Oy:n ohjeistukset http://www.senaatti.com/. Heikkilä, R. & Jaakkola, M., & Pulkkinen, P. & Karjalainen, A. & Haapa-aho, E. & Jokinen, M. (2004) Siltojen 3D-suunnittelu- ja –mittausjärjestelmän kehittäminen (Älykäs silta). Helsinki, Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 36/2004. Tutkimus- ja tuotekehitysprojektin väliraportti. Helsinki, Oy Edita Ab, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-303x, TIEH 3200886. 61 s. Heikkilä, R. & Karjalainen, A. & Pulkkinen, P. & Haapa-aho, E. & KO 126 Jokinen, M. & Oinonen, A. & Jaakkola, M. (2005) Siltojen 3D-suunnittelu-, ja – mittausprosessin kehittäminen ja käyttöönottaminen (Älykäs silta). Tuotekehitysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 12/2005, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803459-1, TIEH 3200924, 64 s. Heikkilä, R. (2008) Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA). Tuotekehitysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 22/2008, ISSN 1457-9871, 50 s. Muut 5D-SILTA-osaraportit, Oulun yliopisto. ISARC- ja IABSE-symposiumien konferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. Muu kurssilla annettava materiaali. Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä Opetuskieli: Suomi 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset Automation of foundation engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva pohjarakentamismenetelmistä seka erikoisesti automaation mahdollisuuksista pohjarakentamisprosessissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa automaation mahdollisuuksista pohjarakentamisprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista. Sisältö: Pohjarakentamisen työmenetelmät ja kokonaistoimintaprosessit. Automaatio pohjarakentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa. Lyöntipaalutus. Pilaristabilointi. Massastabilointi. Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja. Oppimateriaali: POHVAI- ja POHVAIIraportit. Muu kurssilla annettava materiaali. Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä Opetuskieli: Suomi 460168S Väylät ja maarakenteet Roads and Earth Works Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla Tavoite: Opiskelija tuntee tierakenteen toiminnan ja pystyy hyödyntämään sitä rakenteiden suunnittelussa, parantamisessa ja ylläpidossa sekä tuntee urakointikäytännöt ja maarakennustöiden laadunvalvonnan perusteet. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valita oikean rakennetyypin ja parantamistoimenpiteen kussakin tilanteessa, tuntee päällystetyypit ja niiden valmistuksen, palvelusopimukset sekä maarakentamisen perusteet. Sisältö: Tierakenteen toiminta, vauriomekanismit, rakenteen parantaminen, asfalttitekniikka, palvelusopimukset, maarakentaminen ja elinkaariosaaminen. Toteutustavat: Opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö ja laboratoriotyöt on tehtävä hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460176A Väylätekniikan perusteet. Rakenteellisen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Liikenneviraston (Tiehallinnon) ohjejulkaisut ja muut ju lkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin. Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella. Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska Opetuskieli: Suomi KO 127 Teknillisen mekaniikan laboratorio osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen Opetuskieli: Suomi 461010A Lujuusoppi I Strength of Materials I Laajuus: 7 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4 - 6 periodilla. Tavoite: Selvittää lujuusopin tärkeimmät peruskäsitteet ja antaa valmiuden yksinkertaisimpien perusrakennetapausten, kuten veto- ja puristussauvojen, vääntösauvojen ja suorien palkkien mitoittamiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa määrittää kuormitusten alaisen yksinkertaisen rakenteen jännitykset ja muodonmuutokset. Hän osaa muuttaa yleisen jännitys- ja muodonmuutostilan eri koordinaatistoesitystä sekä osaa myös käyttää laskelmissa konstitutiivisia yhtälöitä. Lisäksi opiskelija osaa mitoittaa yksinkertaisia perusrakennetapauksia, kuten veto- ja puristussauvoja, vääntösauvoja, suoria palkkeja ja nurjahdussauvoja. Sisältö: Lujuusopin tehtävät ja tavoitteet. Materiaalien mitatut kimmo- ja lujuusominaisuudet. Suoran sauvan veto ja puristus. Leikkaus ja pyöreän sauvan vääntö. Suoran palkin jännitykset taivutuksessa. Suoran palkin taipuma. Kimmoinen nurjahdus. Jännitys- ja muodonmuutostila sekä niiden välinen yhteys, pääjännitykset, Mohrin ympyrät. Jännityshypoteesit. Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina vaaditaan Statiikka Oppimateriaali: Outinen, H., J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus Oy, Tampere, 2004, Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Moniste 407, Otatieto 2002; Karhunen, J. & al.: Lujuusoppi, Otatieto 2004; Ylinen, A.: Kimmo- ja lujuusoppi I ja II, WSOY. 1976. Beer, F., Johnston, E., Mechanics of materials , McGraw-Hill, 1992 Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi 461011A Lujuusoppi II Strength of Materials II Laajuus: 7op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskäsitys lujuusopin eri osa-alueista. ja hän pystyy keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa lujuusteknisen suunnittelun mahdollisuuksista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa väsymismitoitusperiaatteita rakenneanalyysissä ja käyttää murtumismekaniikkaa yksinkertaisten rakenteiden eliniän arvioimiseen. Hän osaa myös ratkaista sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius-, nurjahdus- ja nurjahdustaivutustapauksia. Opiskelija osaa ratkaista käyrän palkin taivutustilan sekä vapaan ja estetyn väännön tilanteet. Opiskelija kykenee muodostamaan lineaarisia viskoelastisuusmalleja. Sisältö: Rakenteiden mitoitus väsymisen suhteen. Murtumismekaniikan alkeet. Sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius, nurjahdus ja nurjahdustaivutus. Käyrän palkin taivutus. Vapaa ja estetty vääntö. Lineaarinen viskoelastisuus. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Harjoitustehtäviä, joista osa on kotitehtäviä. Luennoitsija jakaa yksityiskohtaiset ohjeet opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina vaaditaan Statiikka ja Lujuusoppi I Oppimateriaali: Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Moniste 407, Otatieto, 1998; Outinen, H., Koski, J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus Oy, Tampere, 2000 ;Salmi, T., Virtanen, S.: Materiaalien mekaniikka, Pressus Oy, Tampere, 2008; Ylinen, A.:Kimmo- ja lujuusoppi I ja II. WSOY, 1976;. Bära brista, KO 128 grundkurs i hållfasthetslära, AWE/Gebers, Stockholm 1979. Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai loppukokeella. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukkanen Opetuskieli: Suomi 461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa Energy Principles and Their Use in Beam Structures Concepts and Applications of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Laskuharjoitukset ja harjoitustyö (1 kpl) suoritetaan hyväksytysti. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukkanen Opetuskieli: Suomi 461013A Pintarakenteet Plates and Shells Laajuus: 7op Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 1-3 periodilla Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot lujuusopin energiaperiaatteista ja niiden soveltamisesta ristikko-, palkki- ja kehärakenteisiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tärkeimpiä energia- ja variaatioperiaatteita. Hän osaa myös käyttää niihin perustuvia analyyttisia, likimääräis- ja numeerisia menetelmiä ristikko-, palkki- ja kehärakenteiden analysointiin Sisältö: Kimmoteorian perusyhtälöt. Lujuusopin energiaperiaatteet. Yleiset variaatioperiaatteet, likimääräismenetelmät ja numeeriset menetelmät. Kehä- ja ristikkorakenteiden staattinen-, värähtely- ja stabiliteettianalyysi. Kehä, ja sauvarakenteiden plastiset muodonmuutokset ja jäännösjännitykset. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskirjallisuus: Outinen, H,:Lujuusoppi III, TTKK:n opintomoniste 65, 2.tark. p., Tampere 1983; Outinen, H., Pramila, A.,: Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö. TTKK, opintomoniste 110 A, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element Analysis: Theory and Programming, 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R. D., Malkus, D. S., Plesha, M. E.: Laajuus: 5op Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 4-6 periodilla. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot levyjen, laattojen ja kuorien toiminnasta kuormaa kantavissa rakenteissa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida levyjen, laattojen ja kuorien toimintatavat kantavissa rakenteissa. Hän osaa soveltaa tärkeimpiä analyyttisia ja numeerisia laskentamentelmiä rakenteiden jännitys- ja muodonmuutostilan määrittämiseen. Hän osaa myös analysoida rakenteiden värähtelyjä ja tasapainon stabiiliutta. Sisältö: Fourier-sarjojen ja integraalin käyttö levyjen ja laattojen reuna-arvotehtävien ja ominaisarvotehtävien ratkaisemisessa. Energia-, variaatio- ja numeerisiin menetelmiin perustuvia likiratkaisuja. Elementtimenetelmän soveltaminen. Levy-, laatta- ja kuorirakenteiden staattinen analyysi. Laatan ja kuoren stabiliteetti- ja värähtelyanalyysi. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoituskset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa. Oppimateriaali: Opetusmoniste. Ikonen, K.: Levy-, Laatta- ja kuoriteoria. Moniste 874, Otatieto 1990. Oheiskirjallisuus: Girkmann, K.: Flächentragwerke, VI-auflage, SpringerVerlag, Berlin 1965; Timoshenko, S., Woinow- KO 129 sky-Krieger, S.: Theory of Plates and Shells, McGraw-Hill Book Company, Tokyo 1959; Szilard, S.: Theory of Plates, Prentice Hall, New Jersey 1974; Outinen, H.; Pramila, A.: Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö, TTKK, Opintomoniste 110A&B, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element Analysis: Theory and Programming 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R., Malkus, D., Plesha, M. E.: Concepts and Applications of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Laskuharjoitukset ja harjoitustyö (1 kpl) suoritetaan hyväksytysti. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi Opetuskieli: Suomi ja jäykän kappaleen tasapaino. Isostaattisten rakenteiden kuten köysien, palkkien, kehien, nivelkaarien ja ristikoiden staattinen toiminta ja rasitukset. Kitka. Virtuaalisten siirtymien periaate jäykälle kappaleelle ja kappalesysteemille. Tasapainon stabiilisuus. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Oppimateriaali: Salmi, T.: Statiikka, 2005.; Beer, F., Johnston, R.: Vector Mechanics for Engineers: Statics, 2. painos; Meriam, J.: Statics, 2. painos, SI-versio. Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: Lahtinen yliopisto-opettaja Hannu Opetuskieli: Suomi 461016A Statiikka Statics Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 periodilla. Tavoite: Antaa valmius rakenteiden staattisen tasapainon sekä rasitusten ymmärtämiseen ja määrittämiseen. Luo valmiuden myöhemmille aineopinnoille. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laskea kuormitetun rakenteen voimia ja momentteja vektorialgebran ja trigonometrian avulla. Hän osaa piirtää kappaleen voimasysteemistä vapaakappalekuvan ja sen perusteella laskea tuntemattomat voimat tasapainoyhtälöiden avulla. Hän osaa laskea jakaantuneiden kuormitusten resultantteja ja soveltaa Coulombin kitkalakia tasapainotehtävän ratkaisussa. Opiskelija osaa ratkaista partikkelisysteemien ja jäykkien kappalesysteemien ulkoiset ja sisäiset voimat staattisessa tasapainotilanteessa. Erityisesti hän osaa piirtää suoran palkin ja palkkikehän leikkausvoima- ja taivutusmomenttikuviot. Sisältö: Statiikan peruslait ja peruskäsitteet. Voimasysteemit ja niiden redusointi. Partikkelin 461018A Dynamiikka Dynamics Laajuus: 4op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-6 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot partikkelin jäykän kappaleen liiketilan; aseman, nopeuden, kiihtyvyyden, ajan ja kappaleeseen vaikuttavien voimien välisestä yhteydestä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kappaleen liikkeen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat perussuureet ja -lait. Opiskelija osaa valita sopivan koordinaatistojärjestelmän ja analysoida mekaanisen osan liiketilan; aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden. Hän osaa piirtää liikkuvan systeemin vapaakappalekuvan, muodostaa systeemin liikeyhtälöt ja ratkaista ne suoraan tai energiaperiaatteita tai impulssilauseita apuna käyttäen. Sisältö: Partikkelin kinematiikka, jäykän kappaleen tasoliikkeen kinematiikka, partikkelin ja partikkelisysteemin kinetiikka, värähtelymeka- KO 130 niikan perusteet, jäykän kappaleen tasoliikkeen kinetiikka. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikan, differentiaali- ja integraalilaskennan sekä vektori- ja matriisilaskennan tunteminen. Oppimateriaali: Salmi, T. (2003) Dynamiikka 1, kinematiikka, Pressus; Salmi, T. (2002) Dynamiikka 2, kinetiikka, 2. p., Pressus. Oheiskirjallisuus: Salonen, E.M. (2000) Dynamiikka I, 8. korj. p., Otatieto; Salonen, E.M. (1999) Dynamiikka II, 8. korj. p., Otatieto; Beer, F., Johnston, E.(1996) Vector Mechanics for Dynamics, 6.ed., McGraw-Hill Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova Opetuskieli: Suomi 461019S Värähtelymekaniikka Mechanical Vibrations Laajuus: 6op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4- 6 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita värähtelymekaniikan käsitteisiin ja ilmiöihin, kuinka erilaiset värähtelyt voidaan esittää teoreettisen mallin avulla ja kuinka haitallisia värähtelyjä voidaan välttää rakenteissa ja koneissa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa muodostaa värähtelyä kuvaavat liikeyhtälöt ja ratkaista ne yhden ja usean vapausasteen sekä jatkuvan massan systeemeille käyttäen analyyttisiä sekä likimääräismenetelmiä. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää värähtelyjen analysointiin. Sisältö: 1. Peruskäsitteet, 2. Yhden vapausasteen värähtelyt, 3. Monen vapausasteen värähte- lyt, 4. Voimansiirtolinjan vääntövärähtelyt, 5. Palkin pitkittäis-, poikittais- ja vääntövärähtelyt jatkuvan mallin avulla, 6. Eräitä likimääräismenetelmiä, 7. Kokeellisen värähtelyanalyysin perusteet, 8. Elementtimenetelmän käyttö värähtelyanalyysissä, 9.Tasapainotusteorian perusteet Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Matematiikan peruskurssit, Lujuusoppi I&II ja Dynamiikka. Oppimateriaali: Pramila, A.: Värähtelymekaniikka, luku 10 teoksessa: Koneenosien suunnittelu 4, WSOY, 1985. Oheiskirjallisuus: James, M.L. & al.: Vibration of Mechanical and Structural Systems: With Microcomputer Applications, Harper & Row, 1989. Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa kahdella välikokeella tai loppukokeilla. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukkanen Opetuskieli: Suomi 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi Advanced Course in Finite Element Methods Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 2-3 periodilla. Järjestetään vuorovuosina. Seuraava kerta syyslukukaudella 2012. Tavoite: Elementtimenetelmän tietojen syventäminen ja perehtyminen teknillisen mekaniikan epälineaariseen laskentaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa elementtimenetelmää teknillisen mekaniikan tärkeimpien epälineaaristen ilmiöiden analysointiin. Hän osaa valita eri ilmiöihin sopivia mallintamistapoja ja ratkaisumenetelmiä. KO 131 Sisältö: Epälineaariset ilmiöt teknillisessä mekaniikassa. Geometriset epälineaarisuudet, nurjahdus, lommahdus ja kosketustehtävät. Epälineaariset materiaalit, plastisuus, viskoelastisuus ja viskoplastisuus. Epälineaariset värähtelyt. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 461033A Elementtimenetelmät I ja 461034A Elementtimenetelmät II. Oppimateriaali: Belytschko, T., Liu, W. K., Moran, B.: Finite Elements for Nonlinear Continua and Structures, John Wiley & Sons Ltd., 2000. Oheiskirjallisuus: Bathe, K. J.: Finite Element Procedures, Prentice-Hall, 1996; Hinton, E.: NAFEMS Introduction to Nonlinear Finite Element Analysis, Bell and Bain Ltd., 1992. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Laskuharjoitukset ja harjoitustyö (1 kpl) suoritetaan hyväksytysti Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi Opetuskieli: Suomi käyttämään murtumismekaniikan suunnitteluperiaatteita. Sisältö: Murtumismekanismit, materiaaliominaisuuksien vaikutus, lineaarinen murtumismekaniikka, epälineaarinen murtumismekaniikka, energiaperiaatteet, särön kasvu, kokeelliset menetelmät. Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Opintojaksot 461010A, 461011A, 461012A ja 461013A. Lisäksi suositellaan opintojaksoa Metalliopin perusteet. Oppimateriaali: Ikonen, K., Kantola, K.: Murtumismekaniikka, Moniste 844, Otatieto Oy 1991; How to - Undertake Fracture Mechanics Analysis, NAFEMS, 1999; Hellan, K.: Introduction to Fracture Mechanics, McGraw-Hill, 1985; Broek, D.: Elementary Engineering Fracture Mechanics, 3rd revised edition, Martinus Nijhoff Publishers, Hague 1982. Suoritustavat: Tentti, johon voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö. yliopisto-opettaja Jari Laukkanen Opetuskieli: Suomi 461021S Murtumismekaniikka Fracture Mechanics Laajuus: 5op Ajoitus: Aikataulu ja toteutus ilmoitetaan myöhemmin. Järjestetään erillisen päätöksen mukaan tarvittaessa. Tavoite: Oppia tuntemaan materiaalien murtumismekaaninen käyttäytyminen ja rakenteiden murtumismekaaniset mitoitusperiaatteet, jotka ovat nykyisin yleistymässä koneenrakennuksessa ja erityisesti hitsattujen teräsrakenteiden suunnittelussa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa murtumismekanismit ja materiaaliominaisuuksien vaikutuksen niihin. Opiskelija osaa käyttää taulukkoratkaisuja lineaarisessa murtumistarkastelussa. Hän osaa myös tarkastella särön kasvua väsyttävässä kuormituksessa. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää murtumismekaanisissa tarkasteluissa. Lisäksi opiskelija pystyy 461023S Kantavien rakenteiden optimointi Optimization of Structures Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Järjestetään vuorovuosina. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2012. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa kantavien rakenteiden optimoinnin peruskäsitteistä ja menetelmistä siten, että hän osaa soveltaa tietojaan lähinnä koneen osien, hitsattujen levyrakenteiden sekä ristikoiden ja kehien suunnitteluongelmiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää optimoinnin peruskäsitteet, tunnistaa erilaisten optimiratkaisuiden matemaattiset määritelmät ns. Kuhn Tuckerin ehdot. Hän osaa muodostaa optimointiongelman KO 132 matemaattisesti sekä tuntee tärkeimmät optimointiongelman ratkaisumenetelmät niin lineaariselle kuin epälineaariselle ongelmalle rajoittamattomassa kuin rajoitetussa tapauksessa. Opiskelija osaa selittää menetelmien algoritmien tärkeimmät vaiheet ja rakenteen, erimenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä soveltuvuuden erilaisille ongelmatyypeille. Opiskelija osaa käyttää kaupallisessa ohjelmassa olevaa optimointiratkaisijaa koneen osien optimoinnissa. Sisältö: Optimointiongelman muodostaminen sekä lineaarisen ja epälineaarisen optimoinnin soveltaminen kantavien rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden optimoinnin tietokoneohjelmistot. Optimointi tietokoneavusteisen suunnittelujärjestelmän osana. taustaa ja omaa valmiuden täydentää tietojaan alan kirjallisuudesta. Opiskelija osaa soveltaa tensorilaskennan perusteita suorakulmaisessa koordinaatistossa ja osaa selittää symmetrisen toisen kertaluvun tensorin tärkeimmät ominaisuudet. Hän osaa selittää lineaarisen ja epälineaarisen muodonmuutostilan sekä Eulerin ja Lagrangen esitystapojen erot. Hän pystyy laskemaan kappaleen muodonmuutoksen käyttämällä tärkeimpiä muodonmuutostilan mittoja. Opiskelija tunnistaa jännityksen mitat eri konfiguraatioissa, osaa muuntaa ne eri konfiguraatioihin. Hän tunnistaa lineaarisesti kimmoisan materiaalin symmetriat ja osaa käyttää isotrooppisen lineaarisesti kimmoisan materiaalin materiaaliyhtälöä ja materiaalivakioita. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Oppimateriaali: Arora, J.S. (2004) Introduction to Optimum Design. Elsevier, 728s. Oheiskirjallisuus: Kirsch, U. (1981) Optimus structural design. McGraw-Hill, 441s; Haftka, R. T., Gurdal, Z., Kamat, M. P. (1990) Elements of Structural Optimization. Kluwer, 396 s. Sisältö: Tensorilaskennan alkeet, muodonmuutos- ja jännitystilojen käsitteet ja teoria niin lineaarisessa kuin epälineaarisessa tapauksessa, ko ntinuumimekaniikan säilymislauseet, materiaaliominaisuuksien kuvausmenetelmät sekä johdatus lineaariseen kimmoteoriaan ja kolmiulotteiseen plastisuusteoriaan. Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Oppimateriaali: Mase, G. E., Mase , G. T. (2000) Continuum Mechanics for Engineers. CRC Press Inc. Oheiskirjallisuus: Malvern, L.E. (1969) Introduction to the mechanics of a continuous medium. Prentice-Hall, Englewood Cliffs; Mattiasson, K.(1981) Continuum mechanics principles for large deformation problems in solid and structural mechanics. Publ. 81:6, Department of Structural Mechanics, Chalmers University of Technology; Fung, Y.C. (1965) Foundations of solid mechanics. PrenticeHall, Englewood Cliffs. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova Opetuskieli: Suomi 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka Continuum Mechanics Laajuus: 6op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot, -käsitteet ja matemaattiset menetelmät mallintaa kiinteän kappaleen käyttäytymistä kuormitettuna. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää lujuusopin teoreettista Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kot itehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova Opetuskieli: Suomi KO 133 461027S Komposiittien mekaniikka Mechanics of Composites Laajuus: 5 op Ajoitus: Järjestetään tarvittaessa vuorovuosina syyslukukaudella. Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla. Tavoite: Komposiittimateriaalien mikro- ja makromekaanisen käyttäytymisen perusteet sekä niiden soveltaminen komposiittirakenteiden analysointiin ja mitoitukseen. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää komposiittimateriaalien terminologiaa ja tyypillisten rakennekomposiittimateriaalien mekaanisia ominaisuuksia suunnittelussa. Hän osaa selittää anisotrooppisen materiaalin kimmoominaisuuksien vaikutuksen laminoitujen kerroslevyjen ja -laattojen lujuusopillisen käyttäytymiseen sekä osaa laskea laminan ja laminaatin jännitykset ja venymät. Lisäksi hän pystyy analysoimaan komposiittilaminaatin taivutuslommahdus- ja värähtelyominaisuuksia klassisen laminaattiteorian ja elementtimenetelmän avulla. Sisältö: Komposiittimateriaalien terminologia, anisotrooppisen materiaalin kimmoominaisuudet, laminan mikro- ja makromekaniikka, laminaatin makromekaniikka, laminaatin taivutus, lommahdus ja värähtely, laminaattirakenteen mitoitusperiaatteet. Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Lujuusoppi I ja II Oppimateriaali: Jones, R.M., Mechanics of Composite Materials, McGraw-Hill, 1975, Tsai, Composite Design, Think Composites, 1987, Vinson & Sierakowski, The Behaviour of Structures Composed of Composite Materials, Martinus Nijhoff, 1986. Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös harjoitustehtävä. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitustehtävän hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vastuuhenkilö: Lahtinen yliopisto-opettaja Hannu Opetuskieli: Suomi 461028S Teknillisen mekaniikan mittaukset Experimental Methods in Engineering Mechanics Laajuus: 6 op Ajoitus: 1-6 periodilla erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimpien teknillisen mekaniikan mittausmenetelmien periaatteet, sovellutusmahdollisuudet ja rajoitukset. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suorittaa teknillisen mekaniikan alaan kuuluvia venymäliuska- ja värähtelymittauksia. Moodianalyysissä opiskelija kykenee valmistelemaan mittaukset, suorittamaan ne ja arvioimaan tulosten oikeellisuuden sekä vertaamaan laskettuihin arvoihin. Hän osaa ottaa mittauksista selville karakteristisia suureita. Hän kykenee suorittamaan itsenäisesti venymäliuskamittauksia ja arvioimaan tulosten oikeellisuutta. Sisältö: Yleistä kokeiden suorituksesta ja mittausjärjestelyistä. Mittaussignaalin siirto ja käsitt ely.Mittausanturit. Venymä- ja jännitysmittaukset. Värähtely- ja tärinämittaukset. Kokeellinen moodi-analyysi. Erikoismenetelmiä vuosittain vaihtuvista aiheista. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu laboratoriotöitä ja demonstraatioita. Oppimateriaali: Ewins, D.J.: Modal Testing: Theory and Practice, John Wiley & Sons Inc., 1986; Morrison, R.: Grounding and Shielding Techniques in Instrumentation, John Wiley & Sons Inc., 1977 Oheiskirjallisuus: Society for Experimental Mechanics: Handbook on Experimental Mechanics, Prentice Hall Inc., 1987; Window, A.L., Holister, G.S.: Strain Gauge Technology, Applied Science Publishers Ltd., London 1982; Svärdström, A.: Tillämpad signalanalys, Studentlitteratur, Lund 1987; Doessing, O.: Structural Testing, Part I: Mechanical Mobility Measurements, Brüel & Kjaer 1987, Part II: Modal Analysis and Simulation, Brüel & Kjær 1988. Suoritustavat: Lopputentti. Laboratoriotöiden ja selostuksien luovutus antavat oikeuden kirjalliseen tenttiin. KO 134 Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Osmo Väliheikki Opetuskieli: Suomi 461034A Elementtimenetelmät II Finite Element Methods II Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset. 3. ja 4. periodilla. Suositellaan suoritettavaksi heti opintojakson Elementtimenetelmät I perään 3. Vuosikurssilla. 461033A Elementtimenetelmät I Finite Element Methods I Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla. Tavoite: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten hallinta sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittiseen käyttöön. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean. Hän kykenee analysoimaan elementtimenetelmällä yksinkertaisia ristikko- ja kehärakenteita sekä pystyy selittämään laskennan teoreettisen taustan. Lisäksi opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää kaksiulotteisten- ja lämmönjohtumisongelmien laskentaan. Sisältö: Elementtimenetelmän perusajatus, sauvojen, palkkien ja levyrakenteiden staattinen analyysi sekä elementtimenetelmän käytön yleisperiaatteita. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Lujuusoppi I ja II. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus: Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Method., M.K. Hakala: Lujuusopin elementtimenetelmä., NAFEMS: A Finite Element Primer., How to - model with finite elements. NAFEMS, Glasgow, 1997. Suoritustavat: Välikokeet tai lopputentti Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi Opetuskieli: Suomi Tavoite: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten ymmärtäminen dynaamisissa ja stabiliteettianalyyseissa sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittisen käytön lisäksi niiden täydentämiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean useampiulotteisten, geometrialtaan monimutkaisten ongelmien analysoinnissa. Hän osaa käyttää kriittisesti FEM-ohjelmistoja lineaaristen siirtymä- ja lämmönjohtumisanalyysien lisäksi myös nurjahdus-, ominaisvärähtely- sekä dynaamisissa ongelmissa. Lisäksi hän tunnistaa epälineaarisuuden eri muodot ja osaa arvioida niiden vaikutukset laskentaan. Sisältö: Kuori- ja solidielementit, stabiliteettianalyysit, ominaisvärähtelyanalyysit, dynaamiset analyysit sekä johdatus epälineaarisuuksiin. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Lujuusoppi I ja II sekä Elementtimenetelmät I. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus : Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Method., M.K. Hakala: Lujuusopin elementtimenetelmä., Zienkiewicz, O. C, Taylor, R.L., The Finite Element Method, 4th ed, Vol.1: Basic Formulation and Linear Problems. McGrawHill, London 1991., A Finite element dynamics primer, NAFEMS, Glasgow, 2002 Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi Opetuskieli: Suomi KO 135 461035A Lämpö- ja virtaustekniikka I 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II Heat and Mass Transfer I Heat and Mass Transfer II Laajuus: 3,5 op Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 5. - 6. periodilla Tavoite: Aineen- ja lämmönsiirron sekä termodynamiikan perusteiden ja keskeisten sovellustapojen tunteminen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää termodynamiikan pääsääntöjen sisällön ja niiden vaikutukset energianmuuntoprosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa suljetun ja avoimen systeemin energiataseyhtälöitä prosessien tilasuureiden ja vuorovaikutussuureiden laskennassa. Opiskelija osaa selittää polttomoottoreiden, kaasu- ja höyryturbiinivoimalaitosten sekä jäähdytyskoneiden ja lämpöpumppujen toimintaperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa laskea putkivirtaukseen ja lämmönsiirtymiseen liittyvä laskuja. Sisältö: Lämmönsiirtyminen, nesteiden ja kaasujen siirto, putkivirtaus. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet. Sovellutuksia energian tuottamisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja käytöstä. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysiikan peruskurssit. Oppimateriaali: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan ja aineensiirron perusteet, Otakustantamo, 1987, Krannila, M., Termodynamiikka, Tampereen pikakopio Oy, Tampere, Cengel, Y.A. & Boles, M.A., Thermodynamics; An Engineering Approach, Fifth edition in SI-units, 2006. Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 2. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehtyä lämpö- ja virtaustekniikan sovellutuksiin, niiden taustalla oleviin luonnonlakeihin sekä niiden soveltamiseen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan energian tuottamiseen, muuntamiseen, siirtoon ja käyttöön liittyviä laitteita sekä laskemaan virtauksesta rakenteisiin kohdistuvia voimia. Tämä edellyttää, että opiskelija pystyy selittämään nestestatiikan peruskäsitteet ja osaa laskea sen sovellutuksia. Hän osaa selittää virtaavan nesteen ominaisuudet ja virtausmekaniikan peruskäsitteet. Opiskelija pystyy laskemaan ideaalivirtaukseen liittyviä perusprobleemoja soveltaen jatkuvuusyhtälöä ja Bernoullin yhtälöitä. Hän osaa määrittää virtauksen aiheuttamia kuormituksia ja häviöitä liikemäärävirtayhtälöiden avulla sekä osaa mitoittaa putkiston Moodyn diagrammia hyväksi käyttäen ja huomioiden putkiston osien paikalliset häviöt. Sisältö: Johdanto ja dimensioanalyysi sekä sen sovellutuksia. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet, sovellutuksia energian tuottamisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja käytöstä Lämpö- ja virtaustekniikka I:n tietoja yksityiskohtaisemmin; Fluidien ominaisuudet yksityiskohtaisemmin, yksidimensioinen virtaus, paineiskut (waterhammer) samoin ja putkivirtauksen erityispiirteitä, viskoosi virtaus, vastus ja nostovoima. Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysiikan peruskurssit, Lämpö- ja virtaustekniikka I Oppimateriaali: Nakayama&Boucher: Introduction to Fluid Mechanics, Bathsworth-Heideman, 2000.(osa). Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien KO 136 laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Simpura: Pneumatiikka, 8. painos, 1997. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori: Hannu Koivurova Opetuskieli: Suomi Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni Opetuskieli: Suomi Mekatroniikan ja konediagnostiikan laboratorio 462022S Koneautomaatio II 462021A Koneautomaatio I Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2. ja 3. periodilla. Tavoite: Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius hydraulisten ja sähköisten toimilaitteiden ja niiden ohjausjärjestelmien soveltamiseen käytännön työtä varten. Machine Automation I Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ovat 4. - 5. periodilla. Pakollinen, ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö on 5. - 6. periodilla. Tavoite: Pyrkiessään optimitulokseen koneenrakennuksessa, suunnittelijan on otettava toimilaitteissa ja ohjausjärjestelmissä huomioon sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset vaihtoehdot. Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tällainen valmius käytännön työtä varten. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää pneumaattisen voimansiirron toimintaperiaatteen ja sen käyttömahdollisuuksia ja käyttötapoja teollisuudessa. Hän osaa suunnitella pienen pneumaattisen järjestelmän sekä mitoittaa ja valita siihen sopivat komponentit. Opiskelija osaa myös teollisuuden ohjauksissa yleisesti käytettävän ohjelmoitavan logiikan ohjelmoinnin yksinkertaisissa tapauksissa siten, että osaa tehdä toimivan ohjelman ohjelmoitavalle logiikalle ja ohjata sillä esim. pneumaattisia toimilaitteita. Sisältö: Koneiden pneumaattiset, hydrauliset ja sähköiset toimi- ja hallintalaitteet; valinta ja käyttö koneautomaatiossa;. Koneiden ohjauksen perusteista. Loogisen ohjauksen suunnittelu. Ohjausjärjestelmät. Ohjelmoitava logiikka, sen rakenne ja toiminta. Toteutustavat: Luennot sekä ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö. Oppimateriaali: Hulkkonen Veli: Pneumatiikka I, 6. painos, 1991, s. 1...140; Fonselius, Hautanen, Mutikainen, Pekkala, Salmijärvi, Machine Automation II Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää hydraulisen voimansiirron toimintaperiaatteen ja pystyy nimeämään sen ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja käyttötapoja. Hän osaa mitoittaa ja valita avoimen hydraulijärjestelmän komponentit. Opiskelija osaa nimetä myös teollisuudessa yleisimmin käytettävän sähkömoottorin, epätahtimoottorin valinnan ja mitoituksen perusperiaatteet. Sisältö: Koneiden hydraulisten toimilaitteiden mitoitus ja valinta. Hydraulisen energian luonti. Epätahtimoottorin toimintaperiaate, mitoitus ja valinta. Säätökaaviot ja instrumentointipiirustukset. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja, ryhmätöinä tehtäviä harjoituksia 20 h sekä suunnitteluharjoitus. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaatio I Oppimateriaali: Kauranne, Kajaste, Vilenius: Hydraulitekniikka, 2008; Mäkinen Reijo: Hydrauliikka II, 3. uudistettu painos, 1991, s. 1...120, 132...148; Aura, L:, Tonteri, A. J.: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin Suoritustavat: Lopputentti, johon osasllistumisen edellytyksenä on harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen. KO 137 462038A Hienomekaniikka Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni Opetuskieli: Suomi Precision Engineering 462035A Mekanismioppi Mechanisms Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 2. ja harjoitustyö 3. periodilla. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään yhteen kytkettyjen, liikkuvien koneenosien kinematiikan perusteisiin, opitaan perustiedot mekanismianalyysin ja -synteesin graafisista ja analyyttisistä menetelmistä sekä sovelletaan niitä uusien koneiden toimintaperiaatteiden ratkaisemisessa tai jo rakennettujen koneiden edelleen kehittämisessä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luokitella erilaiset mekanismit ja niiden osat koneiden rakenteissa ja tehdä mekanismianalyysiä ja -synteesiä graafisilla ja analyyttisillä menetelmillä. Sisältö: Mekanismiopin käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia, analyysi ja synteesi, vipumekanismit, suoravientimekanismit, nokkamekanismit, tappi-hahlopyörämekanismit, kytkimet, kitka- ja hammaspyörämekanismit sekä muut mekanismit. Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikka ja Dynamiikka. Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Leinonen, T.: Mekanismioppi. Raportti n:o 20. Oulun yliopisto, Konetekniikan osasto, 1985.; Uicker JJ., Pennock GR., Shigley JE.: Theory of machines and mechanisms, 3 ed. Oxford University Press, 2003. Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi Opetuskieli: Suomi Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Opintojaksoon sisältyy luennot 3. ja 4. sekä harjoitustyö 5. periodeilla Tavoite: Opintojaksossa perehdytään hienomekaanisissa laitteissa käytettävien komponenttien toimintaperiaatteisiin, laitteiden suunnitt elun ja valmistuksen erityispiirteisiin sekä harjo itellaan hienomekaanisten laitteiden suunnittelua. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida hienomekaanisissa laitteissa käytettävien rakenteiden ja komponenttien toimintaperiaatteita, osaa kertoa suunnittelun ja valmistuksen erityispiirteistä sekä osaa suunnitella uusia, laadukkaita ja helposti valmistettavia hienomekaanisia laitteita. Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot sekä harjoitustyö. Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Krause, W.: Grundlagen der konstruktion, elektronik, elektrotechnik, feinwerktechnik, 7 aufl., Hanser, 1994.; Ullman, D.: The mechanical design process, 3. ed., MacGrawHill, 2003. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi Opetuskieli: Suomi 462040A Tribologia Tribology Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään tribologian peruskäsitteisiin eli pääasiassa kitkan, kulumisen ja voitelun teorioihin sekä käytäntöihin lähinnä koneiden suunnittelun, käytön ja kunnossapidon näkökulmasta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tribologian peruskäsit- KO 138 teet ja hyödyntää osaamistaan koneiden suunnittelussa, käytössä ja kunnossapidossa. telmän perusrakenteen ja pystyy arvioimaan digitaalisen säädön toimintaedellytyksiä. Sisältö: Kahden kappaleen kosketus ja liike, kitkan, kulumisen ja voitelun teorioita, vaurioiden tulkitsemisesta, materiaalien valinnasta, voiteluaineiden käytöstä sekä suunnitteluesimerkkejä laakeroinneista, tiivistyksistä ja voitelusta. Sisältö: Mekatronisten järjestelmien mallinnusja simulointimenetelmät; Servokäyttöön soveltuvat toimilaitteet; Älykkäät toimilaitteet; Sähköhydrauliset servojärjestelmät; Sähkökäyttöjen digitaalinen ohjaus. Anturit ja sensorit takaisinkytketyissä järjestelmissä; Asetusarvolaskenta; Mekanismien kinematiikan ja dynamiikan mallintaminen sekä käänteiskinematiikan laskenta; Toimilaitejärjestelmien digitaalinen säätö. Toteutustavat: 30 t luentoja ja 30 t harjoituksia. Harjoituksissa perehdytään mekatroniikan laskenta- ja suunnitteluongelmiin. Luentoihin sisältyy pienimuotoisia suunnitteluharjoituksia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Niiranen, J. Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, Otatieto (590), Espoo 1999, 379 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella. Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla. Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Kivioja, S., Kivivuori, S., ja Salonen, P.: Tribologia - Kitka, Kuluminen ja Voitelu. Espoo 1997, Otatieto Oy. 351 s.; Halling, J.: Principles of Tribology, London & Basingstoke 1978, MacMillan, Press 401 s.; Booser, E.R.: CRC Handbook of Lubrication (Vol II Theory and Design) Florida 1984, CRC Press Inc., 689 s.; SKF laakerien kunnossapito 1994.; Kunnossapito -lehdet. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala Opetuskieli: Suomi 462051S Mekatroniikka Mechatronics Laajuus: 5op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet hyödyntää mekaniikan, elektroniikan ja tietotekniikan tietoja mekatronisen tuotteen suunnittelussa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleisimpiä mekatronisen järjestelmän suunnittelussa hyödynnettäviä mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Opiskelija osaa valita ja mitoittaa toimilaitteet sähköisiin ja hydraulisiin servojärjestelmiin. Opiskelija osaa myös analysoida yksinkertaisten mekanismien kinemaattisia ominaisuuksia ja laskea asetusarvot mekanismeja käyttäville toimilaitteille. Lisäksi opiskelija osaa määritellä digitaalisen säätöjärjes- 462052S Mekatroniikan jatkokurssi Advanced Course in Mechatronics Laajuus: 8 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. Periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena perehdyttää opiskelijat mekatronisen tuotteen suunnittelussa tarvittavaan ohjaustekniikkaan ja syventää suunnitteluosaamista laajahkon harjoitustyön avulla. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella mekatronisten tuotteiden ohjausjärjestelmiä säätötekniikan kehittyneitä menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija osaa myös valita mekatronisen tuotteen toteutusteknologian ja verrata eri toteutus- KO 139 vaihtoehtojen ominaisuuksia. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten älykkäiden toimilaitteiden käyttökelpoisuutta ja mahdollisuuksia mekatronisissa tuotteissa. Sisältö: Älykkäät ohjausjärjestelmät; Säätötekniikan kehittyneet menetelmät toimilaiteohjauksissa. Hajautettu ohjaus; Integroidut toimilaite ohjaimet; Ohjausjärjestelmien laitetekniikka; Toteutusteknologian valinta mekatroniseen tuotteeseen; Mekatroniseen koneeseen tai laitteeseen liittyvä suunnittelu- tai tutkimustehtävä. Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy 20t luentoja ja laskuharjoituksia sekä suunnitteluharjoitus ja seminaari. Ryhmätyönä tehtävä suunnitteluharjoitus sisältää mekatronisen tuotteen suunnittelussa tarvittavat keskeiset teknologiat . Lisäksi opiskelija pystyy suunnittelemaan tyypillisen analogisen ja digitaalisen anturisignaalin siirto- ja käsittelyketjun. Opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa anturoinnin takaisinkytkettyihin toimilaiteohjauksiin. Yksittäisten antureiden lisäksi opiskelija osaa luokitella yleisimmät koneautomaatiossa käytettävät paikannusjärjestelmät ja pystyy valitsemaan sovelluskohteeseen sopivan järjestelmän. Sisältö: Aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden mittaus; Paineen, voiman ja momentin mittaus; Paikan ja asennon mittaus; Anturiviestin siirto ja käsittely; Signaalien suojaaminen häiriöiltä; Anturien ja sensorien käyttö takaisinkytketyissä järjestelmissä; Paikannusjärjestelmät ja niiden käyttö ohjausautomaatiossa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka, mekatroniikka. Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Koivo, A.J. Fundamentals for control of robotic manipulators, 468 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella. Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala Opetuskieli: Suomi Toteutustavat: 30 t luentoja, 10 t laskuharjoituksia ja 20 t laboratorioharjoituksia. Lasku- ja laboratorioharjoituksissa perehdytään mittaussignaalien käsittelyyn. Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Kuoppala, R., Nevala, K. & Tyni, P. Anturit koneautomaatiossa. Metalliteollisuuden keskusliiton tekninen tiedotus no.21/8, 87 s. + liitteet 98 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella. 462053A Koneautomaation anturitekniikka Sensor Technology of Machine Automation Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1-3 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille teoreettinen ja käytännöllinen pohja koneautomaation anturitekniikasta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, luokitella ja ottaa käyttöön yleisimmät koneautomaation anturityypit. Opiskelija pystyy myös valitsemaan antureita tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala Opetuskieli: Suomi 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu Virtual engineering of mechatronics products Laajuus: 5op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekatroniikassa käytettäviin suunnitteluohjelmistoihin. Kurssilla käytetään MD Adams ja MATLAB/Simulink-ohjelmistoja. KO 140 Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luoda jäykistä kappaleista muodostuvan mekatronisen monikappalejärjestelmän simulointimallin MD Adams ohjelmistolla. Opiskelija osaa tulkita simulointituloksia ja kykenee arvioimaan tulosten validiteettia. Opiskelija pystyy suunnittelemaan monimutkaisten järjestelmien osamalleja ja osaa selittää vaativien mallinnuskokonaisuuksien muodostamisperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten mekatronisten järjestelmien mallintamisen tasoja ja mallinnusprosessin laajuutta. Sisältö: Virtuaalisuunnittelun perusteet. MD Adams –mallinnusohjelman perusteet ja käyttö. Jäykistä kappaleista muodostuvien monikappalemallien luominen ja analysointi. Kinemaattisten ja dynaamisten analyysien teko. Toimlaitteiden liikeratojen ja -nopeuksien sekä kuormitusten määrittäminen. Ohjauksen ja säädön mallintaminen ja simulointi. Toteutustavat: 20 t luentoja ja 20 t harjoituksia. Harjoituksissa perehdytään MD Adams – ohjelmiston käyttöön harjoitus- ja esimerkkitehtävien avulla. Kurssin jälkipuoliskolla tehdään laajahko harjoitustyö, jossa mallinnetaan jokin monitekninen järjestelmä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esittää ohjelmoitavan logiikan toimintaperiaatteen, osaa valita tarpeeseensa sopivan logiikan ja tehdä siihen toimivan ohjelman Hän pystyy antamaan esimerkkejä myös logiikan käyttömahdollisuuksista ja käyttötavoista teollisuudessa. Opiskelija osaa esittää myös kenttäväylien toimintaperiaatteen ja käyttöön liittyviä etuja ja haittoja. Sisältö: Ohjausjärjestelmän liittäminen ohjattavaan koneeseen antureiden ja toimilaitteiden kautta. Ohjelmoitavan logiikan rakenne ja toiminta. Ohjelmointitavat. Perusteet ohjelmoitavan logiikan valintaan ja ohjelmointiin. Kenttäväylät, niiden toimintaperiaatteet ja ominaisuudet sekä valintaperusteet. Kenttäväylien käyttö erilaisten ohjausjärjestelmien yhteydessä. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä ja se on pakollinen. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Suoritustavat: Kurssin arvosana määräytyy tentin perusteella. Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni Opetuskieli: Suomi Oppimateriaali: Opetusmoniste. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti. Kurssin arvosana määräytyy harjoitustyön ja lopputentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Toni Liedes Opetuskieli: Suomi 464079A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät Programmable Controllers and Field Bus Systems Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot 1. periodilla Harjoitustyö 2. ja 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa tietoa koneiden ja laitteiden sekä laajempien järjestelmien ohjauksessa käytettävistä ohjelmoitavista logiikoista ja kenttäväylistä. 464087A Kunnossapitotekniikka Maintenancy Technology Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus 6. periodilla Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa kokonaiskuva teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoitteista ja toimintatavoista. Lisäksi opiskelija perehdytetään koneiden diagnostiikkaan ja käyttövarmuustekniikkaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa teollisuuslaitoksen kunnossapidon merkityksestä ja tavoitteista sekä käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä keskeisimpiä käsitteitä. Hän tunnistaa tuotteiden elinkaarikustannuksiin ja tuotantolinjojen kokonaistehokkuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa käyttää myös erilaisia käyttövarmuustekniikan malleja sekä esitellä keskeiset KO 141 kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa, mikä merkitys kunnossapidossa on koneiden kunnon diagnostiikalla ja mitkä ovat sen keskeiset työkalut. Hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat käyttäen apuna kokonaistaso- ja aikatasomittauksia sekä taajuusspektrejä. Opiskelija kykenee arvostelemaan koneissa esiintyviä värähtelytasoja ja suorittamaan tasapainotukset yhdessä ja kahdessa tasossa. Lisäksi hän osaa ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelulle asettamia vaatimuksia. Sisältö: Opintojakson yleinen osa käsittelee käyttövarmuustekniikan perusteita, käynnissäpidon johtamista ja taloutta sekä kunnossapidon huomioimista koneensuunnittelussa. Diagnostiikkaosuuden sisältö: 1. Kokonaistasomittaukset ja värähtelyn voimakkuuden arvosteleminen; 2. Aikatasosignaalin käyttö ja taajuusanalyysi; 3. Dynaaminen tasapainotus. Toteutustavat: Luentoja ja harjoitustöitä 6. periodilla. Oppimateriaali: Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Järviö, J., et al., Kunnossapito. Helsinki, KP-Media Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2007.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto. Oheiskirjallisuus: Järviö, J., Luotettavuu skeskeinen kunnossapito. Rajamäki, KP-Tieto Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2000.; Käynnissäpidon johtaminen ja talous. Loviisa, SCEMM 1996. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen edellytyksenä. Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma Opetuskieli: Suomi Tavoite: Opintojakson tavoitteena on syventää Kunnossapitotekniikka-opintojakson yhteydessä saatuja koneiden kunnon diagnostiikan tietoja. Monipuolisten harjoitustöiden avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen diagnostisointiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee itsenäisesti päättelemään koneiden kunnon käyttämällä yleisimpiä diagnostisoinnin mittalaitteita ja tekemään johtopäätöksen mahdollisista vikatyypeistä. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhteyden. Opiskelija osaa soveltaa keskeisimpiä kunnonvalvonnassa käytettäviä signaalinkäsittelymenetelmiä ja tunnuslukuja sekä käyttää alan standardeja. Hän kykenee laatimaan mittaussuunnitelman, tekemään mittaukset ja raportoimaan saaduista mittaustuloksista. Sisältö: Selvitetään, miten tyypillisiä prosessi- ja terästeollisuudessa sekä voimalaitoksissa esiintyviä vikoja voidaan diagnostisoida ja miten diagnostiikan keinoin pystytään vaikuttamaan käyttövarmuuteen, tuotteen laatuun, ympäristönsuojeluun sekä koneiden modernisointiin. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikkaopintojaksoa. Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdiagnostische Beurteilung von Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011. Oheiskirjallisuus: Rao, B., Handbook of Condition Monitoring. Oxford, Elsevier Advanced Technology 1996.; PSK-käsikirja 3 – Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Helsinki, PSK Standardisointiyhdistys ry, 2009. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka Diagnosis of Machine Condition Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma Opetuskieli: Suomi Laajuus: 8 op Ajoitus: Luennot 1. periodilla ja harjoitustyöt 1.-2. Periodilla. KO 142 464089S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka Measuring Instrumentation and Techniques for Diagnosis of Machine Condition Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Laajuus: 5 op Tuotantotekniikan laboratorio Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitustyöt 2.-3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja keskeisimmistä koneiden kunnon diagnostiikassa käytetyistä mittalaitteista sekä niiden toimintaperiaatteista ja kalibroinnista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, rakentaa ja kalibroida erilaisia mittausketjuja, joita tarvitaan konediagnostiikassa. Hän osaa käyttää tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, tiedonkeruukortteja ja erilaisia suodattimia sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja osaa kertoa niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija tunnistaa myös keskeisimmät virhelähteet, joilla on vaikutusta mittaustulosten luotettavuuteen. Sisältö: Käsitellään koneiden kunnon diagnostiikassa käytettäviä tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, erilaisia suodattimia ja tiedonkeruukortteja, kalibraattoreita, kiinteitä kunnonvalvonnan systeemejä sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja niiden toimintaperiaatteita. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikkaopintojaksoa. Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdiagnostische Beurteilung von Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto. Oheiskirjallisuus: Aumala, O., et al., Mittau ssignaalien käsittely. Tampere, Pressus Oy 1998.; Hoffmann, J., Taschenbuch der Messtechnik. München, Fachbuchverlag Leipzig 2007.; Aumala, O., Mittaustekniikan perusteet. Helsinki, Otatieto 2003. Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma Opetuskieli: Suomi 463052A Valmistustekniikka Introduction to Manufacturing Technology Laajuus: 5 op Ajoitus: Kevätlukukaudella 4. periodilla järjestetään 10 t luentoja ja 4.-5. periodilla työstömenetelmien harjoitustyöt. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luoda yleiskäsitys metalliteollisuuden valmistusmen etelmistä. Opintojakso painottaa lastuavia työ stömenetelmiä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä valmistustekniikan keskeisimmät osa-alueet ja tärkeimmät lastuavat työstömenetelmät. Lisäksi opiskelija osaa valita sopivat lastuamismenetelmät ja työkalut tavallisimpien valmistustoleranssien saavuttamiseksi. Opiskelija osaa kertoa tavallisimpien terämateriaalien perusominaisuudet. Sisältö: Opintojaksoon sisältyy 10 t luentojakso, tentti ja käytännölliset työstömenetelmien laboratorioharjoitukset. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Helsinki 2007, 490s. Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan. Yhteisarvosana tulee osasuoritusten keskiarvona. Vastuuhenkilö: yliassistentti Martti Juuso Opetuskieli: Suomi 463053A Tuotantotekniikka I Manufacturing Technology I Laajuus: 3,5 op KO 143 Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. periodilla Tavoite: Opintojakson tavoite on tehdä tunnetuksi konepajan valmistusmenetelmien ja konepajan toiminnan perusteet. Tuotantotekniikan soveltamisen edellytyksenä sekä konstruktioettä käyttötoiminnoissa on eri vaihtoehtojen ominaisuuksien tunteminen, valinta- ja yhdistelykyky. Tuotantotekniikan opintojakson näkökulma on käytännöllinen ja kokonaiskuvaa muodostava. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää konepajan valmistustoiminnot ja -menetelmät. Hän kykenee valitsemaan osavalmistuksen menetelmät, työstöarvot, työstökoneet ja työvälineet syntyvien kustannusten ja teknologisten mahdollisuuksien perusteella . Lisäksi hän osaa arvioida tuotantoautomaation sovelluksia valmistustoiminnoissa. Sisältö: Tuotantotekniikka I luennoissa 2. vsk:n kevätlukukaudella käsitellään työstömenetelmien ja -koneiden tärkeitä erikoispiirteitä sekä syntyvien kustannusten ja teknologisten mahdollisuuksien perusteella soveltuvan aihion sekä työstömenetelmän ja -koneen valintaa kappaletyypistä, tarkkuudesta ja valmistusmäärästä riippuen. Lisäksi jaksoon sisältyy katsaus teknologisiin ohjaustekniikoihin, ohjelmointiin ja työvälineisiin. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Valmistustekniikka Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Helsinki 2003, Otatieto; Aaltonen, Andersson, Kauppinen: Koneistustekniikat, WSOY 1997; Vesamäki, H.(toim.): Lastuavan työstön NCohjelmointi, Metalliteollisuuden keskusliitto, MET-julkaisu 1/2000: Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3. Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen Opetuskieli: Suomi 463054S Tuotantotekniikka II Manufacturing Technology II Laajuus: 17 op Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla. Harjoitukset tehdään itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman mukaan syys- ja kevätlukukauden aikana noin 4 opiskelijan ryhmissä. Tavoite: Tuotantotekniikka on tuotantotekniikan opintosuunnalta konepaja- ja metalliteollisuuden tuotannon johtotehtäviin valmistuvien pääaine. Opintojakson tavoite on, että sen su orittanut pystyy valitsemaan taloudellisimmat menetelmät ja kaluston sekä omaa riittävät tiedot muista tuotannon johtamisessa ja valmistusinstrumentin kehittämisessä esiintyvistä ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tuotannon tavoitteet ja toiminnot sekä tuotannon suunnittelu- ja valmistusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän löytää kilpailukykyiset toimintatavat erilaisiin tuotantotilanteisiin. Hän osaa arvioida työstökoneiden rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja. Lisäksi hän kykenee soveltamaan tuotannon työvälinejärjestelmiä ja osavalmistuksen lastuavia menetelmiä. Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojärjestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työstö-koneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjestelmät ja lastuavan työstön teoria. Toteutustavat: Luennot sekä itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman mukaan noin 4 opiskelijan ryhmissä tehtävät harjoitustyöt. Opintojaksoon kuuluu seminaari ja ammattiekskursio konepajateollisuuteen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I, koneensuunnittelu I, valimotekniikka, materiaalitekniikka I ja hitsaustekniikka. Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana. Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella. Tuotantotekniikka KO 144 II:n arvosanan painoarvot ovat tentti 0,5 ja harjoitustyöt 0,5. Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen Opetuskieli: Suomi 463055S Tuotantotekniikka II (luentokurssi) Manufacturing Technology II (lecture course) Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla yhdessä 463054S:n kanssa. Tavoite: Samat kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa. Osaamistavoitteet: Samat kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa. Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojärjestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työstökoneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjestelmät ja lastuavan työstön teoria. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu luennot, seminaari sekä ammattiekskursio konepajateollisuuteen (on suositeltava). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana. Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen Opetuskieli: Suomi 463058A Valimotekniikka Foundry Technology Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 2.-3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoite on antaa diplomi-insinööriksi valmistuvalle kuva valumenetelmistä, niiden soveltuvuudesta erityyppiseen tuotantoon ja siitä, mitä eri menetelmät edellyttävät konstruktiolta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan sen, millaiset tuotteet voidaan ja kannattaa valmistaa valamalla. Opiskelija osaa analysoida valamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja tekniikan asettamia rajoitteita tuotesuun-nittelussa. Hän osaa kertoa yleisimpien valumenetelmien pääperiaatteet ja menetelmien soveltuvuuden erityyppisille tuotteille ja valmistusmäärille sekä valuprosessin ja valujärjestelmien suunnittelun pääperiaatteet. Sisältö: Eri malli- ja muottityypit; Kaavausmenetelmät;Valumenetelmät; Valimon mekanisointi; Sulatustekniikka; Valettavat metallit; Valun jälkikäsittelyt; Valukappaleen ja -järjestelmän suunnittelu. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Autere, Ingman, Tennilä:Valimotekniikka I ja II. Tekniikan käsikirja. Osa 8: Valukappaleen suunnittelu; MET: Valukappaleiden mittatarkkuus, työvarat ja piirustusmerkinnät 3/77; Valujen taloudellinen käyttö, osat 1-4, 7/88; Valukappaleiden syöttäminen, 3/68. Oheiskirjallisuus: Annetaan luennolla. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Markku Valtonen Opetuskieli: Suomi 463059S Tietokoneavusteinen valmistus Computer Aided Manufacturing Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot 1. periodilla, harjoitukset 2. 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luennoin ja demonstraatioin sekä omakohtaisin harjoituk- KO 145 sin perehdyttää opiskelija tietokoneavusteisessa valmistuksessa käytettäviin menetelmiin ja järjestelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää tietokoneavusteisia menetelmiä ja järjestelmiä konepajojen eri valmistusprosessien yhteydessä. Opiskelija osaa kuvata menetelmien ja järjestelmien pääpiirteet, mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän pystyy soveltamaan tietojaan käytännön ongelmien ratkaisuun. Sisältö: Aluksi esitellään integroidun konepajatuotannon eri tietokoneavusteisia osa-alueita ja niiden rajapintoja. Tutustutaan valmistuksessa käytettävien numeerisesti ohjattujen (NC) työstökoneiden tietokoneavusteisiin ohjelmointi- ja simulointimenetelmiin sekä ohjaustiedon luonnin ja käsittelyn eri vaiheisiin. Esitellään pikavalmistuksen menetelmiä ja niiden hyväksikäyttöä. Tarkastellaan työstökoneiden liittämistä NCohjelmointijärjestelmiin ja työstövirheiden ohjelmallista korjaamista; perehdytään levynmuovauksen ja laserkäsittelyiden mallintamiseen ja simulointiin. Harjoituksissa sovelletaan tietoja eri käytännön ongelmien ratkaisuun. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I, CAD Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Chang, T-C. & al.: Computer-aided manufacturing, Prentice Hall, 2006, 670 s. Dowden, J.M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chapman & Hall, 2001, 291 s. Hosford, W.F. & Caddel, R.M.: Metal forming, Cambridge University Press, 2007, 312 s. Ion, J.C.: Laser processing of engineering materials, Elsevier, 2005, 556 s. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, 1999, 432 s. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen Opetuskieli: Suomi 463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu Planning of Flexible Manufacturing System Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodeilla. Tavoite: Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu on täydentävä aine konepaja- ja metalliteollisuuden tuotannon ja valmistusteknisen suunnittelun johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoite on, että sen suorittanut ymmärtää valmistusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, pystyy valitsemaan taloudellisimman laitteistovaihtoehdon ja automaatiotason sekä kykenee viemään läpi tuotannon automatisointiprojektin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa joustavan valmistusjärjestelmän edut pienerätuotannossa perinteiseen erillisvalmistukseen verrattuna. Hän osaa esittää suunnitteluprojektin keskeiset vaiheet ja niiden sisällöt. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita konepaja-automaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia. Sisältö: Joustavat valmistusjärjestelmät; tavoitteiden ja vaatimustason asettaminen; layoutsuunnittelu; strateginen suunnittelu; kannatt avuus; projektin toteutus. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset ja harjoitustyön. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I. Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti: Tentti arvostellaan painokertoimella 0,7 ja harjoitustyö 0,3. Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen Opetuskieli: Suomi 463062S Tuotannon laatu Quality in Production Laajuus: 3,5 op KO 146 Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodeilla. Ajoitus: Luennot 3. ja 4. periodeilla. Harjoitustyö tehdään kevätlukukauden aikana. Tavoite: Tuotannon laatu on täydentävä opintojakso teollisuuslaitoksen johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoitteena on, että opintojakson suorittanut ymmärtää kokonaisvaltaisen laadunohjauksen vaikutuksen yrityksen toimintaan ja kustannuksiin sekä ymmärtää laadunvarmistuksen toteutusperiaatteet. Opintojakso painottaa tuotantovaiheessa tapahtuvaa laadunvarmistusta ja sen tehostamista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määrittää laatukäsitteen, osaa selittää kokonaisvaltaisen laadunohjauksen vaatimukset ja osaa kertoa, kuinka laadunvarmistus voidaan toteuttaa erilaisilla laadunvarmistuksen menetelmillä ja periaatteilla. Lisäksi opiskelija osaa esittää laatujärjestelmän rakenteen ja suunnitella laatujärjestelmän laatustandardien vaatimusten mukaan. Sisältö: Laatukäsite; kokonaisvaltainen laadunohjaus, laadunvarmistus ja laadunvarmistusmenetelmät; laadunohjaus tuotannon eri vaiheissa; tarkastusperiaatteet tuotannossa, laatukustannukset; yrityksen laatujärjestelmä; laatutoiminta alihankinnassa; SFS-ISO 9000 laatustandardit, SFS 729, SFS-10000, SFS-ISO 14000. Tavoite: Opetusjakson tavoitteena on antaa opiskelijoille kuva elektroniikkatuotteista ja niiden tuotannosta. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset sekä harjoitustyön. Oppimateriaali: Ishikawa, Kaoru; What is Total Quality Control? Prentice Hall, 1985; Ishikawa, K. Introduction to Quality Control, Chapman & Hall, London, 1990; Shingo, Shigeo; Zero Quality Control; Source Inspection and the Poka-Yoke System. Productivity Press, 1986. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitustyö. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Martti Juuso Opetuskieli: Suomi 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka Manufacturing of Electronics Products Laajuus: 5 op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa elektroniikkatuotteiden erityispiirteet kokoonpanon eri tasoilla. Hän osaa selittää tuotteissa käytettävät komponentit ja keskeiset valmistusoperaatiot sekä niille asetettavat vaatimukset elektroniikan kokoonpanoprosessissa. Lisäksi hän osaa nimetä ja selittää elektroniikkatuotteiden valmistuksen laaduntuottokykyyn vaikuttavat keskeiset tekijät ja menetelmät laadun varmistamiseksi tuotannossa. Sisältö: Elektroniikkatuotteet, komponentit, valmistusprosessit, koonpanoprosessit, valmistus-järjestelmät ja laadun ohjaus. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Oppimateriaali: Landers, Brown, Fant, Malmstrom & Schmitt: Electronics Manufacturing Processes, 1994 Prentice-Hall, Inc. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitu styö. Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen Opetuskieli: Suomi 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka Manufacturing of Plastics Products Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitustyöt 2. - 3. periodilla. Tavoite: Muoviosien suunnittelun, valmistusmenetelmien ja työvälineiden perusteiden hallinta. Osaamistavoitteet: Muoviosien suunnittelun, valmistusmenetelmien ja työvälineiden perusteiden osaaminen siten, jotta opiskelija kykenee osallistumaan muoviosien tai niiden työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenistä. Opiskelija osaa käyttää muovituotteiden KO 147 valmistustekniikan termistöä. Hän osaa kuvata tärkeimmät muovituotteiden valmistusprosessit ja niiden laitteistojen toiminnan periaatteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella muoviosia ottaen huomioon osien valmisteltavuuden ja hän osaa valita osien valmistukseen oikeat työkalut ja niiden materiaalit. Sisältö: Muovien ominaisuudet ja käyttö, muoviosien valmistusmenetelmät ja suunnittelu, työvälineiden suunnittelu ja valmistus, tuotteen kokoonpano sekä tietokoneistettujen suunnittelutyökalujen hyödyntäminen. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyöt käsittelevät ruiskuvalun simulointia tai ruiskuvalutuotteen ja sen työvälineiden suunnittelua. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: CAD Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkel eita. Järvelä, P. & al.: Ruiskuvalu, Plastdata Oy, Tampere, 2000. 360 s. (osin) Chanda, M. & Roy, S. K.: Plastics Technology Handbook, 4th Edition, CRC Press, 2007, 912 s. (osin) Oheiskirjallisuus: Kurri, V. & al.: Muovitekniikan perusteet, Opetushallitus, Helsinki, 2008. 238 s. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen Opetuskieli: Suomi 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu Inroduction to Sheet Metal Design Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja seminaari 2. periodilla, harjoitukset 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ohutlevyosien suunnitteluun sekä suunnittelussa käytettäviin käytäntöihin, menetelmiin ja välineisiin. Osaamistavoitteet : Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutlevytuotteen suunnitteluproses- sin ja tärkeimmät valmistusprosessit. Opiskelija osaa suunnitella ohutlevyosia tai niitä sisältäviä rakenteita ottaen huomioon osien tai rakenteiden toimivuuden sekä materiaali- että valmisteltavuusnäkökohdat. Lisäksi opiskelija osaa tehdä ohutlevysuunnittelussa tarvittavan rakenteen mitoituksen. Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen suunnittelun perusteet, menetelmät ja tietokoneavusteiset suunnitteluvälineet. Lisäksi niissä tutustutaan ohutlevytuotteiden mitoitusperusteisiin, materiaalien ja pintakäsittelyjen valintaan sekä eri valmistusmenetelmien mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Erityisesti huomiota kiinnitetään lujien ja ultralujien materiaalien ominaispiirteisiin. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneenpiirustus, Koneensuunnittelu I, CAD Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen Opetuskieli: Suomi 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka Manufacturing Technology of Sheet Metal Products Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja seminaari 4. periodilla, harjoitukset 5. periodilla. KO 148 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ohutlevyosien valmistuksessa käytettävin menetelmiin, välineisiin ja tuotantoautomaatioon. Osaamistavoitteet: Opintojakso antaa perustiedot ohutlevytuotteiden valmistuksessa käytettävistä laitteista ja menetelmistä, jotta opiskelija kykenee osallistumaan ohutlevyosien valmistuksen tai valmistuksen tarvitsemien työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenistä. Jakson jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutlevytuotannon prosessien ja järjestelmien pääominaisuudet sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän osaa suunnitella levyosia ja niiden valmistusta ottaen huomioon valmisteltavuusnäkökohdat ja eri prosessien soveltuvuuden, sekä soveltaa tietojaan käytännön ongelmien ratkaisuun. Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen valmistuksessa käytettävien prosessien, laitteiden ja järjestelmien ominaisuuksia, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi tutustutaan automaation ohjauksessa tarvittavan tiedon luontiin ja käyttöön sekä suunnittelutiedon hyödyntämiseen. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Aaltonen, K. & al.: Konepaja-automaatio, WSOY, Porvoo Helsinki Juva, 1997, 309 s. Boljanovic, V.: Sheet metal forming processes and die design, Industrial Press, Inc., New York, 2004, 219 s. Hosford, W. F. & Caddell, R. M.: Metal Forming - Mechanics and Metallurgy, 3rd Ed, Cambridge University Press, New York, 2007, 328 s. Ihalainen, E. & al: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Jyväskylä, 1998. Osin luvut VI – IX. Kauppinen, V.: Levytyöt pienerätuotannossa, Otatieto Oy, Helsinki, 1991, 160 s. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen Opetuskieli: Suomi 463068S Lasertyöstö Laser Processing Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja seminaari 3. periodilla, harjoitukset 4. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat etenkin koneteknisten osien valmistuksessa käytettäviin laserprosesseihin ja niissä käytettäviin laitteistoihin. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää lasermenetelmiä konepajojen valmistusprosesseissa sekä hän osaa valita prosesseihin soveltuvat laitteistot ja niiden parametrit. Opiskelija osaa myös kuvata laserprosessien ja järjestelmien pääominaisuudet sekä alan kehitystrendit. Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi lasertyöstön perusteet ja laitteistot sekä tärkeimmät laserprosessit. Samoin tutustutaan lasersäteen ja materiaalin vuorovaikutukseen, prosessien ja laitteistojen mahdollisuuksiin sekä rajoituksiin. Lisäksi perehdytään laserturvallisuuteen sekä laserprosessien mallintamisen ja simuloinnin perusteisiin. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Steen, W. K.: Laser Material Processing, 3rd Ed., Springer, 2003, 408 s. Ion, J. C.: Laser Processing of Engineering Materials, Elsevier, 2005, 556 s. Dowden, J. M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chapman & Hall, 2001, 291 s. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella. KO 149 Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi Koneensuunnittelun laboratorio 462050A Autotekniikan perusteet Automotive Engineering 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset toteutetaan 3-4 periodilla. Autotekniikan harjoitustyöt tehdään periodilla 4-6. Computer Aided Design Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2-3 periodissa. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tietotekniikan käyttöön koneensuunnittelun eri osa-alueilla sekä tutustuttaa erilaisiin suunnittelun tietojärjestelmien toteutuksiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä, mitä tietojärjes¬telmiä kuuluu asiakaskeskeiseen tietokoneintegroituun konepajavalmistukseen. Lisäksi hän osaa selittää mitä suunnittelun kannalta oleellista tietoa syntyy näissä järjestelmissä ja mitä tietoa näiden järjestelmien välillä siirtyy. Opiskelija osaa käyttää kurssissa käytettävää CAD/CAM – järjestelmää monipuolisesti koneensuunnittelun eri osa-alueilla Sisältö: Opintojakso käsittelee tietokoneen käyttöä suunnittelutoiminnoissa ja tässä sovellettavia järjestelmiä. Pääpaino on eri järjestelmätoteutuksissa sekä tuotetietojen esittämisessä ja niiden hyväksikäytössä suunnittelun eri vaiheissa. Toteutustavat: Opintojakso koostuu luennoista, ohjatuista työasemaharjoituksista ja harjoitustyöstä. Oppimateriaali: Laakko, T. et al.: Tuotteen 3D-CAD-suunnittelu, WSOY, Helsinki, 1998. 311 s. Lisäksi ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Zeid, I.:CAD/CAM theory and practice, McGraw-Hill, Inc., New York, 1991, 1052 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, Inc., 1999. New York, 581 s. Suoritustavat: Lopputentti. Loppuarvosanassa tentillä on painokerroin 0,4 ja harjoitustyöllä 0,6. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä, autojen rakennejärjestelmistä, moottoriajoneuvojen katsastuksesta, ajoneuvosuunnittelun perusteista, ajoneuvojen ympäristövaikutuksista ja pakokaasujen puhdistusmenetelmistä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selvittää yleisillä tiellä liikkuvien ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ja määräaikaiskatsastuksen vaatimukset, ohjaus-, jarru- ja sähköjärjestelmän, akselisto- ja pyöräntuentamekanismien toiminnan, ilmatäytteisen kumirenkaan voimansiirtomekanismin sekä autojen ja työkoneiden pakokaasuemissioiden raja-arvoja ja mittausmenetelmiä koskevat määräykset. Lisäksi opiskelija osaa laatia pyöräajoneuvojen ja telamaastoajoneuvon ajotilalaskelmat ja ominaispiirrokset, määrittää moottorin ja voimasiirtojärjestelmän suorituskyvyn, polttoaineen kulutuksen, ohjausgeometriset ominaispiirrokset ja suorittaa auton ajoneuvoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa. Sisältö: Ajoneuvojen tielainsäädäntö, tyyppihyväksyntä, määräaikaiskatsastus, auton rakennejärjestelmät, pyöräajoneuvon ja telamaastoajoneuvon liikevastukset ja ominaispiirrokset, ilmatäytteisen kumirenkaan voimansiirtomekanismi, auton ohjausgeometria, moottorin ja voimansiirtojärjestelmän suorituskyky, auton sähköjärjestelmät I, polttoaineen kulutus, EU-, EPA- ja Japanin pakokaasulainsäädäntö, pakokaasujen puhdistusmenetelmät ja ajoneuvotekniset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa. Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja autotekniikan harjoitustyöt. Autolaboratorioharjoitukset suoritetaan OAMK:n autolaboratoriossa. KO 150 Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Kansainväliset ajoneuvomääräykset ja direktiivit. Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) määräyskokoelmat. Bosch. Autoteknillinen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Juhala, M; Moottorialan sähköoppi. 2005. Autoalan Koulutuskeskus. Bosch, Rengasnormit. STRO. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE 2005. Gillespie, T.D.: Fundamentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: Antrieb und Bremsung, Springer Verlag, Berlin, 1995. Bosch. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt. Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi 460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Structural Systems in Automotive Vehicles I Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla. Harjoitustyöt ja laboratoriotyöt 2. ja 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee ajoneuvon ja työkoneen suunnitteluperusteita ja tuotekehitystä ja kunnossapitoa. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella auton korin, kuorma-auton ja työkoneen rungon, ohjausjärjestelmän, pyörien ja akselistojen tuentamekanismeja, kuormarakenteiden kiinnityselimiä, osaa selittää rautatietiekaluston suunnittelun perusteita. Lisäksi opiskelija osaa mitoittaa auton ja perävaunuyhdistelmän jarrujärjestelmän, ajoneuvovoimansiirron sekä määrittää ajoneuvojen ja työkoneiden kuormitukset, kaatumis-stabiliteettilaskelmat ja rakenteiden perusmitoituksen sekä kykenee selvittämään ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa ja mitoituksessa huomioon otettavat määräykset ja standardit ja osaa suunnitella elinkaaren kunnos- sapidon. Opiskelija osaa suorittaa autoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa. Sisältö: Henkilöauton itsekantava kori. Kuorma-auton ja työkoneen rungon mitoitusperusteet. Akselistojen tuenta- ja kiinnityselimet. Kuorma-autojen päällirakennetekniikka, kuormansidonta ja kiinnityselimet. Ajoneuvon kippaavan kuormarakenteen, nosturivarustuksen ja työkoneen stabiliteetti. Säilöajoneuvon ja linjaauton kaatumisstabiliteetti. Auton pyörien tuentaratkaisut. Autojen ja työkoneiden voimansiirtojärjestelmät. Auton ohjausjärjestelmän mitoitus. Autojen jarrulainsäädäntö. Auton jarrutuksen perusteet. Kevyen ja raskaan ajoneuvokaluston jarrujärjestelmät ja jarrujen sovitus. Auton sähköjärjestelmät II. Johdanto rautatiekaluston suunnitteluperusteisiin. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa. Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, harjoitustyöt ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Autotekniikan perusteet Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali . Kansainväliset ajoneuvo- ja työkonemääräykset sekä direktiivit. Oheiskirjallisuus: Happian-Smith, J., An Indtroduction to Modern Vehicle Design. ButterworthHeinemann. 2001 . Reimpell, J., Stoll, H., Betzler, J. W., Automotive Chassis: Engineering Principles. Butterworth-Heinemann. 1995. Anselm,D., The Passenger Car Body. Vogel Fachbuch.2000. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE 2005. Beerman,H,J., Rechnerische Analyse von Nutzfahrzeugtragwerken. Verlag TÜV Rheinland.1986. Lechner, G., Naunheimer, H., Automotive Transmissions. Springer-Verlag 1999. Reimpell, J., Fahrwerktechnik: Radaufhängungen. Vogel-Verlag, Würzburg, 1988. Bosch, Automotive Brake Systems. 1995. Bosch GmbH. Limbert, R., Brake Design and Safety. Second Edition. SAE 1999. Breuer, B., Dausend,U., Advanced Brake Technology. SAE. Breuer., B., Bremsenhandbuch. 2004. SAE. Burckhardt, M., Fahrwerktechnik: Bremsdynamik und PkwBremsanlagen. 1.Auflage. Vogel -Verlag. 1991. Klug H-P., Nutzfahrzeug-Bremsanlagen. Vogel Buchverlag Wurzburg. 1990. 2001. Mitschke, KO 151 M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: Antrieb und Bremsung, Springer Verlag, Berlin, 1995. Chen,F., Chin, A.,T, Quagliga,R., Disc Brake Squeal. Mechanism, Analysis, Evaluation and Reduction/Prevetion. 2005. SAE. Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Automotive electrics and electronics. 3rd Edition.1999. Meskanen,J.,Mäkelä,T., Mäntynen,J., Rautatieliikenne. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1996. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition, 2001 MRT-Productions. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehicle Dynamics.2006.CRC Press. 2006. Lichtberger, B., Handbuch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund., S., Elektrisk Traktion, KTH Stockholm 2005. Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti ja 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt. Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi 460072S Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät II Structural Systems in Automotive Vehicles II Laajuus: 8,5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-5 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla. Tavoite: Opinnoissa perehdytään autojen ja työkoneiden tuotekehitykseen, rakennejärjestelmien koneteknisiin mitoitusperusteisiin, auton jousitusrakenteisiin ja mitoitukseen, auton ja ajoneuvoyhdistelmän ajostabiliteettiin, rautatiekalustotekniikkaan, autolaboratoriossa suoritettaviin mittauksiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa autojen ja työkoneiden elinkaarisuunnittelun ja tuotekehityksen menetelmiä, osaa määrittää työkoneen rakenteiden kuormitukset ja kestoiän, osaa suunnitella telamaastoajoneuvon ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmiä sekä rautatiekaluston akselistokonstruktioita, osaa mitoittaa ajoneuvon tai työkoneen jousituksen ja värähtelyjen vaimennuksen, osaa määrittää ajoneuvon ajodyna- miikkamallinnuksen yksinkertaisissa perustapauksissa ja kykenee määrittämään ajovakavuuden Sisältö: Autojen ja työkoneiden jousitusjärjestelmät ja mitoitusperusteet. Telamaastoajoneuvon ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmät. Rautatiekalustotekniikka. Auton ja ajoneuvoyhdistelmän ajodynamiikkamallinnus ja ajovakavuus. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa. Teollisuuden suunnitteluharjoitustyö Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa. Kurssiin sisältyy teollisuuteen tehtävä suunnitteluharjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I Oppimateriaali: Luentomonisteet ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Gillespie, T.D.: Fundamentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band B: Schwingungen, Springer Verlag, Berlin, 1997. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition, 2001 MRT-Productions. Lichtberger, B., Handbuch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund, S., Elektrisk Traktion, KTH 2005. Johansson, A., Out-of-Round Railway Wheels Causes and Consequences. 2005. Chalmers University of Technology. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehicle Dynamics.2006.CRC Press. 2006. Wheels and Axles.Cost- effective Engineering.2000. IMechE Seminar Publication. Driving Moyar,G,J., Punwani,S,K., Railroad Journal Roller Bearing Failure and Detection. SAE 1988. Stichel, S., Running behavior of railway freight wagons with single-axle running gear.Railway Technology .Department of Vehicle Engineering.KTH Stockholm 1998. Stability Systems. Robert Bosch GmbH . ACC Adaptive Cruise Control. Robert Bosch GmbH . Dixon , J.,C., Tires, Suspension and Handling. Second Edition. 1996. SAE. Genta,G., Motor Vehicle Dynamics. Modeling and Simulation. 1999.World Scientific. Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt. KO 152 Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi 460073A Polttomoottoritekniikka I Internal Combustion Engines I Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 5-6 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvo- ja työkonemoottoreiden toimintaperiaatteista, päämitoituksesta, termodynaamisista työkierroista, ympäristökysymyksistä ja kunnossapidosta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää mäntämoottoreiden toimintaperiaatteet, seoksenmuodostuksen, sylinteritäytökseen vaikuttavat tekijät ja palamisprosessit sekä pakokaasujen emissioiden muodostumiseen liittyvät tekijät ja kunnossapitomenetelmät. Opiskelija osaa suorittaa ahtamattomien ja ahdettujen mäntämoottoreiden perusmitoituksen, termodynaamiset laskelmat, osaa määrittää häviökomponentit ja hyötysuhteet sekä osaa laatia ominaispiirrokset. Sisältö: Mäntämoottoreiden rakennejärjestelmät ja perusteet. Seoksenmuodostus ja sylinteritäytös. Moottoripolttoaineet. Pakokaasuemissioiden muodostumien. Sytytys- polttoaine- ja käynninohjausjärjestelmät. Mäntämoottoreiden päämitoitusmenetelmät. Teoreettiset työkierrot ja hyötysuhteet. Ahtamismenetelmät. Moottoriteknilliset mittaukset. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa. Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Heywood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone, R., Introduction to Internal Combustion Engines. 3 rd Edition. 1999 . SAE. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines,N.C., Fundamentals of Turbocharging. Concepts NREC.USA.2005. van Bas- shuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004. Heisler, H., Advanced Engine Technology. 2003. Butterworth-Heinemann. Merker, G.P., Stiesch,G., Technische Verbrennung. Motorische Verbrennung. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999. Dietzel,F., Wagner, W., Technische Wärmelehre. Vogel-Buchverlag. 7. Auflage. 1998. Bosch. Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratoriotyöt. Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi 460074S Polttomoottoritekniikka II Internal Combustion Engines II Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään periodilla 2-3. Tavoite: Opintojaksossa opiskelija perehtyy mäntämoottoreiden konedynamiikkaan ja kampikoneiston kone-elimien mitoitusperusteisiin. Osaamisatavoitteet: Opiskelija osaa määrittää eri tyyppisten mäntämoottoreiden kinemaattiset yhtälöt ja ominaispiirrokset, kampikoneiston massa-,kaasu-, tangentiaali- ja laakerivoimadiagrammit sekä osaa valita sopivan massavoimien tasapainotusmenetelmän ja kampiakselin värähtelynvaimennusmenetelmän . Lisäksi opiskelija osaa määrittää kampikoneiston kone-elimiin kohdistuvat kuormitukset ja osaa suorittaa koneelimien mitoituksen ja osaa käyttää moottorin suunnitteluun soveltuvia analyysimenetelmiä. Sisältö: Kampiliikkeen kinematiikka ja kinetiikka. Kaasu-,massa- ja laakerivoimat. Tangentiaalivoima ja vääntömomentti. Massavoimien tasapainotusmenetelmät. Kampikoneiston värähtelymekaniikka. Kampikoneiston kone-elimien mitoitusmenetelmät.Mäntämoottoreiden analyysimenetelmät. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa. KO 153 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Polttomoottoritekniikka I Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Heywood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone , R., Introduction to Internal Combustion Engines. . 3 rd Edition 1999. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines ,N.C. , Fundamentals of Turbocharging.Concepts NREC.USA.2005. van Basshuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004 Heisler, H., Advanced Engine Technology. 2003. ButterworthHeinemann. Merker, G.P., Kessen,U., Technische Verbrennung Verbrennungsmotoren. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999 . Hoag,K., L., Vehicul ar Engine Design. SAE.2006. Springer-Verlag. Blair. G.,P., Design and Simulation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE. Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratoriotyöt. Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi 460075S Kokeelliset moottoreiden tutkimusmenetelmät Experimental Methods in Internal Combustion Engines Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja laboratorioharjoitukset 3. periodilla Tavoite: Opiskelija perehtyy polttomoottoreiden kokeellisiin tutkimusmenetelmiin moottorilaboratoriossa, koehuoneen mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmiin, mittauslaitetekniikkaan, mittausten järjestelmälliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koetulosten käsittelyyn, raportointiin ja laboratoriomittausten laatujärjestelmään sekä tuotekehitystoimintaan. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää asiantuntevasti polttomoottoreiden mittausmenetelmiin ja laatujärjestelmiin liittyviä kansainvälisiä standardeja. Opiskelija osaa selittää mootto- rin kuormituslaitteiden, mittauslaitteiden ja tiedonkeruujärjestelmän vaatimukset ja toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa laatia mittaussuunnitelmat, suorittaa mittaukset ja osaa laatia mittausraportin ja suorittaa tuloksien kriittisen arvioinnin. Sisältö: Moottorilaboratorion mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmät. Koehuoneen olosuhteiden mittaukset. Moottoreiden jarrutuspenkit. Moottorin kuormitussyklit. Teho, vääntömomentti ja pyörimisnopeus. Ilmamäärän mittaus. Polttoaineen massan mittaus. Ilmakertoimen määritys. l -anturi. Pakokaasuanalysaattorit. Sylinterin palamispaineanturi. Kokeet: Moottorin kuormitussyklien määritys. Polttoaineen ominaiskulutus eri kuormituksilla. Pakokaasuemissioiden määritys eri kuormituksilla. Pakokaasukatalysaattorin testaus. Kokeellisten mittausten raportointi. Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitukset. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n moottorilaboratoriossa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Polttomoottoritekniikka I Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Bosch., Autoteknillinen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Moottorilaboratorion mittauksia ja laatujärjestelmää koskevat standardit. Oheiskirjallisuus: Zhao,H., Ladommatos,N., Engine Combustion Instrumentation and Diagnostics.2001. SAE. Standardit EC 80/1269, ISO 1585, ISO 8178. JIS D 1001 , SAE J 1349 , DIN 70020 . Plint,M., Martyr A., Engine Testing. Theory and Practice. 2 nd Edition.ButterworthHeinemann. Stone,R., Introduction to Internal Combustion Engines 3 rd Edition. SAE. 1999. van Basshuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004. Blair. G.,P., Design and Simulation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE. Aumala&Kalliomäki; Mittaustekniikka I. Mittaustekniikan perusteet. 359 Otakustantamo.1978. Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti ja 0,50 moottorilaborat oriomittaukset. Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja Opetuskieli: Suomi KO 154 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile Hydraulics Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1.-2. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvojen ja työkoneiden hydraulijärjestelmistä sekä suunnittelun ja mitoituksen perusteista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää ajoneuvojen ja työkoneiden hydrauliikkajärjestelmien toiminnan ja komponenttien valintaperusteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen hydrauliikkajärjestelmän ajoneuvo- ja työkonekäyttöön. Sisältö: Hydraulijärjestelmien sovellukset ajoneuvoissa ja työkoneissa. Hydrauliikan perusteet, komponentit ja ominaisuudet. Suunnittelun ja mitoituksen perusteet. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Oppimateriaali: Luentomoniste; Kauranne, H., Kajaste, J., Vilenius, M.: Hydraulitekniikka. 2008. WSOY; Fonselius, J, Rinkinen, J. Vilenius, M.: Hydrauliikka II. 1997. Edita; Ajankohtaiset työkonetekniikan ja hydrauliikan julkaisut. Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy laskuharjoitusten ja tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Toni Liedes Opetuskieli: Suomi 464051A Koneenpiirustus Machine Drawing Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitukset pidetään 1. - 2. periodin aikana. Harjoitustyö tehdään 3. periodin aikana. Tavoite: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat konepajatuotteiden piirustus¬tekniseen esittämiseen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea koneenpiirustuksia ja osaa laatia niitä standardeilla määriteltyjen kuvausmenenetelmien, merkintöjen ja mitoituksen avulla valmistettavan osan tai kokoonpanon esittämiseksi yksikäsitteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Sisältö: Koneenpiirustuksen tarkoitus; Kappaleiden kuvaaminen ja mitoitus, muotoilu ja valmistusnäkökohdat; Keskeisten koneen osien piirustustekninen esittäminen; Hitsausmerkinnät, toleranssit ja pintamerkit; Kaavioesitykset. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten ja harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen edellytyksenä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitusten ja harjoitustyön perusteella. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela Opetuskieli: Suomi 464052A CAD CAD Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Ohjattua harjottelua tietokoneluokassa 4-5 periodissa. Harjoitustyö 6 periodissa. Tavoite: Kurssilla perehdytään koneen osien ja kokoonpanojen tietokoneavusteiseen mallintamiseen ja piirustusdokumenttien laadintaan. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee mallintamaan suunnittelemansa rakenteen osat ja kokoonpanot sekä laatimaan piirustukset näistä rakenteista kurssissa opetettavalla tietokoneavusteisen suunnittelun järjestelmällä. Sisältö: Kurssi alkaa johdatusluennolla, missä käsitellään parametrista piirrepohjaista mallintamista; Prismaattisen, koneistuskeskuksessa jyrsimällä ja poraamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Pyörähdyssymmetrisen sorvaamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Kokoonpanon muodostaminen annetuista osista; KO 155 Kokoonpanopiirustuksen ja osaluettelon laadinta muodostetusta koonpanosta. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering Design. New York, McGraw-Hill,1983. Toteutustavat: Johdatusluento. Ohjattua mallinnuksen ja piirustusten laadinnan harjoittelua kahden opiskelijan ryhmissä tietokoneluokassa. Henkilökohtaisen harjoitustyön tekeminen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneenpiirustus -kurssin harjoitusosuus hyväksytysti suoritettu. Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä. Suoritustavat: Henkilökohtainen harjoitustyö arvostellaan. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela Suoritustavat: Välikokeita on kaksi. Välikokeet voi korvata osallistumalla tenttiin.Opintojakso arvostellaan puoleksi välikokeiden tai tentin ja puoleksi harjoitustöiden perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 464055A Koneensuunnittelu I Machine Design I Laajuus: 8 op Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 1. – 3. periodilla. Laskuharjoitukset pidetään 3. - 4. periodilla. Harjoitustyö tehdään 4. - 6. periodilla. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneen osien toimintaperiaatteet, materiaalin valinnan ja mitoituksen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa mitoittaa koneissa käytettävät osat. Sisältö: Liitoselimet (ruuvit, hitsaus, yms.), pyörivän liikkeen elimet (akselit, laakerit, kytkimet, jarrut) ja liikkeen muuntamiseen käytetyt elimet (hammaspyörät, ketjut, hihnat, yms.) sekä koneiden tasaisen käynnin kannalta tarpeellisen tärinän eristyksen perusteet. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Laskuharjoituksilla ja välikokeilla tai tentillä opiskelijan tulee osoittaa riittävää valmiutta konstruktioharjoitustyön aloittamiseen. Konstruktioharjoitustyöt tehdään saman lukuvuoden 4. – 6. periodeilla. Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. Porvoo WSOY, 1995; Shigley, J. E. 464056A Koneensuunnittelu II Machine Design II Laajuus: 6 op Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 2. ja 3. periodilla. Harjoitustyö tehdään 4. – 6. periodilla. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneenosien suunnittelussa, mitoituksessa ja materiaalin valinnassa käytettävät lukuisat eri lähtökohdat. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitteluryhmän jäsenenä suunnitella kokonaisen koneen, perustella koneen osien materiaa-livalinnat ja vastata osien mitoituksesta. Sisältö: Hitsatut rakenteet ja rungot; Valetut rakenteet; Rakenteiden liitokset; Akselirakenteet; Napaliitokset; Käytöt; Laakeroinnit; Voitelu; Koneiden perustusten suunnittelu. Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. WSOY, Porvoo, 1995; Shigley, J. E. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering Design., McGraw-Hill, New York, 1983,Tuomaala, J: Koneensuunitteluoppi, ensimmäinen osa. Oulu, 1995 Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella. Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen Opetuskieli: Suomi 464057S Koneensuunnittelu III Machine Design III Laajuus: 7 op KO 156 Ajoitus: Opintojakso luennoidaan ja harjoitustyö tehdään 4. – 6. periodilla. Sisältö: Teollisuudesta saatavan laajan tuotekehitysprojektin läpivienti. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tuotekehityksen systemaattiset metodit. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään joko kokonaan uuden tuotteen tai parantamaan oleellisesti vanhaa. Samalla hän on oppinut ryhmätyöhön saman tehtävän suorituksessa, koska ilman tätä nykyisiä laajoja tuotekehitysprojekteja ei pystytä riittävän nopeasti toteuttamaan. Sisältö: Systemaattinen metodi VDI 2222; Ullmanin suunnittelumetodi; Intuitiivinen suunnittelumetodi; Tuoteohjelman suunnittelumetodi; Optimointi; Automaation hyödyntäminen; Uusien materiaalien ja niiden omiinaisuuksien hyödyntäminen. Kutakin asiaa havainnollistetaan lukuisilla käytännön esimerkeillä alan teollisuudesta. Toteutustavat: Luennot ja teollisuuden aiheesta tuleva harjoitustyö. Toteutustavat: Erikoistyö tehdään 1-3 hengen ryhmissä työn laajuudesta ja vaativuudesta riippuen. Oppimateriaali: Tuomaala, J. : Koneensuunnitteluoppi, jälkimmäinen osa Oulu, 1995. Dieter, G. E. : Engineering Design, McGrawHill, New York, 2000. Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen Opetuskieli: Suomi Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee muuntamaan tutun olotilan teknistä ratkaisua vaativaksi ongelmaksi ja kyseenalaistamaan olemassa olevat ratkaisut sekä tietää tärkeimmät luovan työn systemaattiset metodit. Sisältö: Ongelman analysointi ja abstrahointi, ongelman liittäminen suurempaan kokonaisuuteen tai pilkkominen osaongelmiksi. Systemaattisten menetelmien soveltaminen määriteltyyn ongelmaan. Toteutustavat: Kurssi toteutetaan aloitusluennolla ja luennoilla ryhmätöinä tehtävillä ohjatuilla harjoituksilla. Kurssiin sisältyy ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö luennoilla esiin tulleesta aiheesta. Oppimateriaali: Luentomoniste: Jorma Tuomaala: Luovan työn tekniikka. 464058S Koneensuunnittelun erikoistyö Project Work in Machine Design Laajuus: 8,5 op Ajoitus: Erikoistyö voidaan aloittaa Koneensuunnitteluoppi III:n harjoitustyön tekemisen yhteydessä. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on toteuttanut vaativan teollisuudesta saatavan suunnittelu- tai tuotekehitystehtävän. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään kokonaan uuden tuotteen tai parantamaan oleellisesti jo olemassa olevaa. Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan. Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen Opetuskieli: Suomi 464061A Luovan työn tekniikka Techniques of creative working Laajuus: 3 op Ajoitus: Luennot 1. periodilla Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia havaitsemaan ongelmia tutussa ympäristössä, analysoida niitä ja soveltaa ongelman ratkaisuun koneteknisiä keinoja. Suoritustapa: Loppukoe ja harjoitustyö. Arvosana määräytyy puoliksi tentistä ja puoliksi harjoitustyöstä. Luentoharjoitukset tehneet vastaavat vain puoleen tentin kysymyksistä. Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen Opetuskieli: Suomi KO 157 464074S Paperiteollisuuden koneet Paper machine construction Laajuus: 7 op Ajoitus: Luennot 2-4 periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat saavuttaisivat hyvät valmiudet konstruktiotekniikan soveltajina sekä erityisvalmiudet paperi- ja massateollisuuden koneita valmistavien konepajojen ja paperi- ja massatehtaiden suunnittelu- valmistus- ja kunnossapitotehtäviin sekä vientikaupan, opetuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Osaamistavoitteet: Suoritettuaan kurssin opiskelija kykenee kuvaamaan massa- ja paperiteollisuuden merkityksen kotimaiselle taloudelle, kuvata paperinvalmistuksen päävaiheet, kykenee analysoimaan eri paperikonekonstruktioiden vaikutuksen sen tuotantoon ja laatuun sekä tietää paperikoneiden pääkomponenttien suunnittelukriteerit. Sisältö: Massan- ja paperinvalmistusprosessien perusteet, konerakenteet, toiminnot ja paperikoneiden sekä niiden tuotannon suunnittelukriteerit. Yksityiskohtaiset paperikoneiden osien, telojen, kalantereiden ja konstruktiomateriaalien suunnittelukriteerit. Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot ja lukuisia vierailuja kotimaisiin paperitehtaisiin ja konepajoihin. Kurssi sisältää myös rajoitetun ekskursion ulkomaisiin kohteisiin. Oppimateriaali: Luentomoniste. Suoritustavat: Kaksi välikoetta tai loppukoe sekä seminaariesitys annetusta aiheesta. Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen Opetuskieli: Suomi 464084S Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö Project work in paper machinery construction Laajuus: 8,5 op Ajoitus: Työn voi aloittaa Paperiteollisuuden koneet luentokurssin aikana. Tavoite: Syventää paperikonekonstruktioiden osaamista laajan harjoitustyön avulla. Kurssin suoritettuaan opiskelija on teollisuudesta saadusta aiheesta toteuttanut vaativan tutkimus-, kehitys- tai suunnittelu projektin. Oppimistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan, kehittämään tai parantamaan olemassa olevia paperikoneiden osia tai prosesseja. Sisältö: Laajan teollisuusperäisen tuotekehitys-, tutkimus- tai suunnitteluprojektin läpi vienti. Toteutustavat: Projektityö tehdään 1-3 opiskelijan ryhmissä riippuen työ laajuudesta ja vaat ivuudesta. Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan. Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen Opetuskieli: Suomi 464085A Tuotesuojaus Patenting Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja harjoitustyö 2. periodilla. Tavoite: Tämän kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan eri teollisoikeudellisten suojamuotojen periaatteet ja käyttö Suomessa ja kansainvälisesti. Pääpaino on patentoinnilla, eli kuinka arvokas tuote voidaan suojata kopioinnilta ja kuinka voidaan välttää loukkaaamasta kilpailijoiden teollisoikeuksia. Oppimistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee selittämään, mitkä ovat tuotteen patentoitavuuden edellytykset ja vertaamaan patenttia muihin teollisoikeudellisiin su ojamuotoihin. Opiskelija tietää myös työnantajan ja työntekijän oikeudet, kun kysymyksessä on toisen palveluksessa tehty keksintö. Sisältö: Eri teollisoikeudelliset suojamuodot ja niiden käyttö kilpailukeinona. Patenttisuojan laajuus ja pätevyys. Patentin hakeminen ja patenttihakemuksen laatiminen. Patentin hakeminen ulkomailla. Konfliktitilanteet. Patenttilainsäädäntö. KO 158 Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot, joilla käsitellään lukuisia käytännön esimerkkejä. Ohjattuna harjoitustyönä laaditaan kotimainen patenttihakemus. Oppimateriaali: Luentomoniste. Suoritustavat: Lopputentti. Lopullinen arvosana on tentin ja harjoitustyön keskiarvo. Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen Opetuskieli: Suomi Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja suunnitteluharjoituksen (painokerroin 1) perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Opetuskieli: Suomi Materiaalitekniikan laboratorio 465062S Materiaalitekniikka II 465061A Materiaalitekniikka I Laajuus: 3 op Materials Engineering I Materials Engineering II Ajoitus: Luennot 3. periodilla ja kolme harjoitustyötä pienryhmissä 4.-5. periodilla. Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot ja ja suunnitteluharjoitukset 1.-2. periodilla sekä kolme laboratorioharjoitustyötä 1.-3. periodilla. Tavoite: Opiskelija tuntee sekä metallisten että ei-metallisten rakennemateriaalien ominaisuuksiin ja käyttöön liittyvät keskeiset perusasiat ja tavallisimpien rakennemateriaalien käyttökohteet sekä hallitsee materiaalien valintaan liittyvät periaatteet sekä tavallisimpien rakennemateriaalien käyttöalueet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee selittämään rakennemateriaalien mekaanisten ominaisuuksien mittaamista aineenkoetuksen avulla ja osaa tehdä johtopäätöksiä saaduista tuloksista. Hän osaa erotella eri metallien korroosio-ominaisuuksia ja soveltaa terästen korroosionestomenetelmiä. Opiskelija kykenee myös luokittelemaan eri tyyppisiä teräksiä ja valurautoja, ei-rautametalleja, muoveja ja rakennekeraameja. Hän osaa tulkita metalliseosten tasapainopiirroksia. Opiskelija hallitsee materiaalit ja valintamentelmät niin hyvin, että hän osaa valita parhaiten soveltuvan rakennemateriaalin tiettyyn käyttökohteeseen. Sisältö: Konetekniikan tavallisimmat rakennemateriaalit, niiden ominaisuudet ja käyttöalueet. Materiaalinvalinnan suoritus eri vaatimuksia silmällä pitäen. Toteutustavat: Luennot ja ja suunnitteluharjoitukset sekä kolme laboratorioharjoitustyötä. Tavoite: Opiskelija hallitsee aiempaa laajaalaisemmin ja syvällisemmin erilaisten metallien lämpökäsittelyt, korroosion olemuksen ja korroosion estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi hän tuntee keskeisten rakennemetallien valmistuksen periaatteet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tavallisimpien rakennemetallien valmistusvaiheet alkaen malmista ja/tai kierrätysmetallista. Hän kykenee valitsemaan metallille oikean lämpökäsittelymenetelmän ja pääpiirteissään myös oikeat käsittelyparametrit. Opiskelija osaa myös soveltaa oppimaansa korroosion teoriaa analysoidessaan metallin syöpymistaipumusta tietyssä korroosioympäristössä. Lisäksi hän osaa luokitella eri metalleilla esiintyvät korroosiomuodot ja valita sopivan korroosionestomenetelmän rautametallille. Sisältö: Erilaisten metallien lämpökäsittelyt. Metallien korroosio ja korroosionesto. Keskeisten rakennemetallien valmistus. Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyötä pienryhmissä.. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I Oppimateriaali: Opintomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste. KO 159 Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 465071A Metalliopin perusteet Introduction to Materials Science 465075A Materiaalin tutkimustekniikka Research Techniques for Materials Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja kolme harjoitustyötä 5.-6. periodilla. Tavoite: Opiskelija tuntee metalliopin peruskäsitteet ja tärkeimmät metallisessa rakenteessa tapahtuvat ilmöt. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää metallin kiteisen rakenteen perusluonteen ja siihen liittyvät erityispiirteet. Hän kykenee arvioimaan plastisen muodonmuutoksen vaikutuksia metallin sisäiseen rakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Lisäksi hän osaa pääpiirteissään esitellä kylmämuokatun metallin toipumista ja rekristallisaatiota sekä niiden merkitystä käytännössä. Opiskelija osaa arvioida tasapainopiirroksen avulla metalliseokseen syntyvää mikrorakennetta sulan jähmetyttyä tai jähmeän tilan faasimuutoksen tapahduttua. Lisäksi hän kykenee selittämään metallin käyttäytymistä jännityksen alaisena erityyppisillä jännityksillä ja erilaisissa lämpötiloissa. Sisältö: Metallin kiteinen rakenne, plastinen muodonmuutos, toipuminen ja rekristallisaatio, tasapainopiirrokset, rakennemuutosten mekanismit, metallin käyttäytyminen jännityksen alaisena. Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyötä, Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I. Oppimateriaali: Opintomoniste. Lindroos,V., Sulonen, M., Veistinen, M.: Uudistettu MiekkOjan metallioppi. Otava, Helsinki 1986. Harjoitustyömoniste. Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot ja demonstraatiot 1. periodilla. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään materiaalitutkimuksen menetelmiin niiden koko laajuudessa aineenkoetusta lukuun ottamatta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri menetelmien periaatteet, edut ja rajoitukset sekä käyttökohteet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää metallitutkimuksessa käytettävien erilaisten mikroskooppien rakenteen, toimintaperiaatteen ja kontrastinmuodostuksen sekä suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän pystyy vertailemaan elektronioptisia menetelmiä suorituskyvyltään. Hän osaa selittää termisen analyysin ja dilatometrian sekä magneettisten ja sähköisten mittausten periaatteet ja luetella näiden sovelluskohteita. Sisältö: Valomikroskopia, kvantitatiivinen metallografia, läpivalaisu- ja pyyhkäisyelektronimikroskopia, mikroanalyysi, spektroskooppiset menetelmät, termiset, dilatometriset, sähköiset ja magneettiset mittausmenetelmät sekä jäännösjännitysten mittaus. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja demonstraatioita. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Kettunen, P. O.: Elektronimikroskopia I ja II, Otakustantamo 1983. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Englanti KO 160 465079S Vaurioanalyysi Failure Analysis 465077A Hitsaustekniikka Welding Technology Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 1. periodin aikana, laboratorioharjoitustyö 2. periodin aikana. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tavallisimpiin hitsausprosesseihin, eri metallien hitsattavuuteen, hitsaustekniikan mahdollisuuksiin ja edellytyksiin tuotesuunnittelussa sekä antaa valmius valmistusteknillisten ongelmien ratkaisuun. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tavallisimpien hitsausja leikkausprosessien toimintaperiaatteet ja keskeiset sovelluskohteet. Hän pystyy arvioimaan eri materiaalien hitsattavuutta ja erittelemään hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa myös selittää hitsauksen mekanisointiin ja automatisointiin, hitsausvirheisiin ja niiden tarkastamiseen, hitsatun rakenteen väsymiskestävyyteen sekä terveelliseen hitsausympäristöön liittyviä keskeisiä asioita. Lisäksi opiskelija kykenee yleisellä tasolla ottamaan huomioon tuottavuuden ja kustannusten vaikutukset hitsaavan yrityksen kilpailukykyyn. Sisältö: Hitsausprosessit ja niiden soveltuvuus eri tarkoituksiin, terästen ja muiden metallien hitsattavuus, hitsauksessa tapahtuvat muodonmuutokset, hitsausvirheet ja hitsin tarkastusmenetelmät, hitsiliitoksen suunnittelu ja kustannukset. Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitustyö. Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskirjallisuus: Lukkari, J.: Hitsaustekniikka. Perusteet ja kaarihitsaus. Edita, Helsinki 1997. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Opetuskieli: Suomi Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 5. Periodilla. Tavoite: Opintojaksossa käsitellään tyypilliset vauriotyypit, niiden syntymekanismit ja niihin vaikuttavat tekijät sekä vauriotutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle tapahtuneen materiaali- tai rakennevaurion selvittämiseen tarvittavat perustiedot ja -valmiudet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa listata vaurioanalyysin tyypilliset vaiheet. Hän osaa selittää kuormitusolosu hteiden ja murtopinnan suunnan välisen riipp uvuuden. Opiskelija kykenee päättelemään murtopinnan makro- ja mikropiirteiden perusteella todennäköisimmän vaurioitumismekanismin. Hän pystyy antamaan perusteltuja ohjeita vaurion estämiseksi. Sisältö: Vaurioselvityksen yleiset periaatteet ja menettelytavat. Eräitä erityistekniikoita. Vaurioitumismekanismit sekä murtopintojen makroja mikropiirteet. Vaurionäytteiden tarkastelua ja esimerkkitapausten käsittelyä. Toteutustavat: Osallistuva (vaurionäytteiden tarkastelua) luento. Käännöstehtävä. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus : Wulpi, D.J.: Understanding How Components Fail, ASM 1985. Engel L. and Klingele H.: Atlas of Metals Damage, Carl Hauser Verlag. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Englanti 465080S Hitsausmetallurgia Welding Metallurgy Laajuus: 8,5 op Ajoitus: Luentoja 40 h 4. periodin aikana. Tavoite: Opintojakso antaa tarvittavat tiedot hitsauksen aikana tapahtuvien ilmiöiden ymmärtämiselle ja näiden vaikutuksiin mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin eri materiaaleissa sekä KO 161 perusteita materiaalin- ja hitsausmenetelmän valintaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää hitsausolosuhteiden vaikutuksen hitsin lämpötilajakaumaan sekä jähmettymisrakenteisiin. Hän osaa luokitella teräksen hitsin muutosvyöhykkeen tyypilliset mikrorakenteet ja arvioida niiden merkitystä liitoksen ominaisuuksien kannalta. Hän osaa selostaa seostettujen terästen, valurautojen sekä kevytmetallien hitsauksessa tapahtuvat metallurgiset muutokset ja niiden vaikutuksen ominaisuuksiin. Hän kykenee valitsemaan hitsattavuuskokeen kylmä- ja kuumahalkeiluriskin arvioimiseksi. Sisältö: Lämmön jakautuminen hitsausliitoksissa, hitsisulan jähmettyminen ja suotautuminen, hitsin jäähtymisen aikana tapahtuvat ilmiöt sekä hitsin mikrorakenne ja ominaisuudet. Hitsattavuus: rakenneteräkset, niukkaseosteiset teräkset, seosteräkset, musta ruostumaton, valuraudat, alumiiniseokset. Hitsausvirheet ja hitsattavuuskokeet. Toteutustavat: Luennot, seminaarialustus sekä harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 465061A Materiaalitekniikka I ja 465077A Hitsaustekniikka. Oppimateriaali: Opintomoniste . Oheiskirjallisuus: Kou, S.: Welding Metallurgy, Wiley Co, New York 1987. Easterling K.: Introduction to the Physical Metallurgy of Welding, Butterworths & Co Ltd, London, 1983 Kyröläinen A ja Lukkari J., Ruostumattomat teräkset ja näiden hitsaus, MET, 1999 Suoritustavat: Loppuarvostelussa tentin painokerroin on 4 ja harjoitustyön 1. Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Opetuskieli: Suomi 465081S Fysikaalinen metallurgia I Physical Metallurgy I Ajoitus: Luennot ja seminaari 2.-3. Periodilla. Tavoite: Opintojaksossa pyritään siihen, että opiskelija tuntee tärkeimmät jännityksen alaisessa metallissa tapahtuvat ilmiöt ja ymmärtää niiden ja mikrorakenteen välisen yhteyden sekä vaikutuksen lujuuteen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää metallin lujittumiseen vaikuttavat mekanismit. Hän osaa perustella seostuksen vaikutuksen pinousvian pintaenergiaan ja sen vaikutuksen dislokaatioiden luonteeseen ja niiden liikkumis-mahdollisuuksiin. Hän pystyy vertailemaan ja perustelemaan seosten keskinäisiä muokkauslujittumiseroja. Opiskelija pystyy selittämään raekoon vaikutuksen staattiseen lujuuteen, väsymiskestävyyteen ja virumislujuuteen. Hän osaa tulkita yksinkertaisia läpäisyelektronimikroskooppikuvia. Hän osaa selittää väsymisen ja virumisen mekanismit ja luetella tärkeimmät lujuuteen vaikuttavat tekijät. Hän osaa tulkita deformaatiokarttoja. Opiskelija osaa selittää tärkeimmät tekstuuriin liittyvät käsitteet. Sisältö: Metallin lujittumismekanismit: kylmämuokkaus, seostus, raekoon hienontaminen sekä erkautuminen. Pinousvian pintaenergian merkitys dislokaatiorakenteeseen ja lujittumiseen. Mikrorakennemuutokset väsymisen ja virumisen kuluessa sekä lujuuteen vaikuttavat tekijät. Tekstuurin synty. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 t luentoja ja seminaari. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I, Metalliopin perusteet ja Materiaalin tutkimustekniikka. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: R.W. Cahn and P. Haasen, Physical Metallurgy, 4 ed., North Holland, 2005 (electrical version). R.E. Smallman and R.J. Bishop, Modern Physical Metallurgy & Materials Engineering, 6th ed., Butterworth-Heinemann, Elsevier Science Ltd, 1999 (electrical version 2002). Suoritustavat: Lopputentti. Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Englanti Laajuus: 7 op KO 162 465082S Fysikaalinen metallurgia II Physical Metallurgy II Laajuus: 7 op Ajoitus: Luennot ja seminaarit 4.-6. periodilla. 465084S Fysikaalisen metallurgian harjoitustyöt Exercises in Physical Metallurgy Tavoite: Tarkoituksena on koota ja muokata aikaisempien metallioppiin liittyvien opintojaksojen antama tieto käyttökelpoiseksi ja hyödynnettäväksi sekä syventää fysikaalisen metallurgian ymmärtämistä uuden tiedon luomisen perustaksi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan ja kinetiikan perusperiaatteita faasimuutoksiin. Hän kykenee arvioimaan metalliseoksen tasapainopiirroksen vaikutusta sen rakenteeseen. Opiskelija osaa selittää mm. diffuusion avulla metalliseoksen jähmettymistä, rekristallisaatiota, erkautumista sekä teräksen faasimuutoksia austeniitin hajaantuessa (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti). Lisäksi hän pystyy S-käyrän avulla selostamaan teräkseen syntyviä faasirakenteita ja näiden rakenteiden lujuusominaisuuksia. Sisältö: Jähmeässä tilassa tapahtuvien faasimuutosten termodynamiikka ja kinetiikka. Tasapainopiirrokset. Diffuusio. Jähmettyminen. Rekristallisaatio. Erkautuminen. Martensiittimuutos. Perliitti- ja bainiittireaktiot. S-käyrät ja niiden käyttö. Laajuus: 4 op Ajoitus: Harjoitustyöt voi tehdä vapaasti valittavana ajankohtana Fysikaalinen metallurgia I ja II opintojaksojen suorituksen jälkeen. Tavoite: Hankkia taidot materiaalitekniikan alan kirjallisuuden hankintaan ja käyttöön sekä oppia kirjoittamaan selkeä, hyvin jäsennelty raportti. Tutustua syvällisemmin eräisiin fysikaalisen metallurgian aihealueisiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea asiaankuuluvaa, luotettavaa kirjallisuutta tutkimustehtävänsä aihealueelta. Lisäksi hän osaa hyödyntää löytämiään kirjallisuuslähteitä tutkimusongelman ratkaisemisessa ja hyvin jäsennellyn raportin laadinnassa. Opiskelija kykenee paneutumaan tulevissa fysikaalisen metallurgian tutkimustehtävissään oleellisiin asioihin. Toteutustavat: Luennot ja seminaarit. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I ja Metalliopin perusteet. Oppimateriaali: Porter, D., Easterling, K. & Sherif, M.: Phase Transformations in Metals and Alloys, CRC Press, Boca Raton, 2009. Oheiskirjallisuus: Luentomoniste. Honeycombe, R. W.: Steels - Microstructure and Properties Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) sekä seminaarityön (painokerroin 1) perusteella. Vastuuhenkilö: professori David Porter Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Suomi Toteutustavat: Annetuista aiheista omakohtaisesti tehtyjä suppeahkoja kokeellisia tai kirjallisia töitä raportteineen vapaasti valittavana ajankohtana. Harjoitustöitä on kaikkiaan kolme. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysikaalinen metallurgia I ja II. 465088S Elektronioptiikan sovellutukset Utilization of Electron Optical Methods Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 3. periodilla. Luennoidaan vain joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2012. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luentojen ja eritoten omakohtaisesti suoritettujen harjo itustöiden avulla syventää ja konkretisoida opiskelijan tietoja elektronioptisten laitteiden (STEM, SEM/EDS, EPMA/WDS, SEM-EBSD ja kuvaanalyysi) käyttömahdollisuuksista materiaalitut- KO 163 kimuksessa, jotta hän pystyy menetelmien valintaan ja hyödyntämään niitä omissa töissään Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita annetun tehtävän ratkaisemiseen soveltuvan elektronioptisen tutkimusmenetelmän. Hän osaa arvioida menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän pystyy kirjoittamaan lyhyitä raportteja, joissa hän kykenee tulkitsemaan harjoituksissa otettuja kuvia ja mittausten antamia tuloksia ja vertailemaan niitä kirjallisuudessa esitettyihin kuviin ja dataan. Sisältö: Elektronimikroskooppien STEM, SEM/ EDS ja EPMA/WDS kuvanmuodostus ja resoluutio sekä analyysien herkkyys ja tarkkuus. Näytteenvalmistus. Kuva-analyysi. Käyttöesimerkkejä. Harjoituksissa näytteiden valmistusta ja mikroskoopin käyttöä sekä soveltamista erilaisiin tarpeisiin. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Harjoituksiin osallistuminen on pakollista. Oppimateriaali: Luentomoniste. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Englanti 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet Processing and Properties of Steels Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja laboratorioharjoitustyö 3. periodilla. Luennoidaan vain joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2011. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään terästen valmistusvaiheiden vaikutuksiin mikrorakenteeseen ja sulkeumiin ja tätä kautta ominaisuuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, miten nykyaikaisia teräksiä valmistetaan ja miten hyvät ominaisuudet on saatu aikaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luetella sulan teräksen oleelliset valmistusvaiheet ja nimetä sen laatuun vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Hän osaa selittää termomekaa- nisissa käsittelyissä tapahtuvat metallurgiset ilmiöt ja erityisesti raekoon hienontamiseen käytetyt tekniikat. Hän osaa nimetä tärkeimmät rakenneteräkset sekä esitellä pääpiirteissään niiden ominaisuudet ja kehityssuunnat. Hän osaa selittää sulkeumien syntyyn vaikuttavat tekijät ja näiden kontrolloimismahdollisuudet. Lisäksi hän osaa arvioida sulkeumien vaikutuksia terästen ominaisuuksiin. Sisältö: Teräksen valmistus, senkkakäsittelyt, jatkuvavalu ja valssaus. Termomekaaniset käsittelyt ja niiden vaikutus teräksen ominaisuuksiin. Fysikaalinen simulointi. Eri tyyppiset teräkset, ominaisuudet ja käyttö. Teräksen sulkeumat ja näiden vaikutus sitkeyteen, väsymiskestoon, koneistettavuuteen, pinnanlaatuun, jne. Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Tamura, J.: Thermomechanical Processing of High Strength Low Alloy Steels, Butterworths, London 1988; Rautaruukin terästuotteet, Suunnittelijan opas; Rautaruukin teräkset ääriolosuhteissa. Suoritustavat: Suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori David Porter Opetuskieli: Englanti 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi Advanced Course in Welding Technology Laajuus: 5 op Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön 4.-5- periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoite on perehdyttää opiskelija hitsaustekniikan nykyiseen kehitysvaiheeseen, moderneihin hitsausprosesseihin, hitsauksen automatisointiin ja mekanisointiin sekä laatu-, tuottavuus- ja kannattavuuskysymyksiin. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa soveltaa KO 164 hitsauksen mekanisointia ja automatisointia konepajatuotantoon. Opiskelija osaa myös selittää hitsauksen laatuun ja yleisimpiin laatustandardeihin liittyvät keskeiset asiat. Hän kykenee arvioimaan käytetyimpien rakennemateriaalien hitsattavuutta ja vertailemaan niitä toisiinsa. Lisäksi opiskelija osaa selittää hitsaustyön turvallisuuteen, turvallisiin rakenteisiin sekä kustannuksiin ja kannattavuuteen liittyviä keskeisiä periaatteita. Sisältö: Käytetyimpien hitsausprosessien mahdollisuudet ja rajoitukset. Uudet hitsausprosessit sisältäen esim. sädemenetelmät ja suurtehomuunnelmat. Hitsauksen automatisointi. Hitsausstandardit ja niiden soveltaminen hitsaavassa teollisuudessa. Hitsauksen laaduntuottotekijät. Hitsauksen tuottavuus, taloudellisuus ja kannattavuus. Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Hitsaustekniikka. Oppimateriaali: Opintomoniste, luennoilla jaettava materiaali. Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja harjoitustyön (painokerroin 2) perusteella. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen Opetuskieli: Suomi 465095A Metallien muovaus Sheet Metal Forming Laajuus: 3,5 op Ajoitus: Luennot 6 periodilla. Tavoite: Antaa opiskelijalle perustiedot plastisuusteoriasta sekä ohutlevyjen muovausmenetelmistä. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida eri valmistusmenetelmiä ja tehdä oikeansuuntaisia valintoja halutun tuotteen toimiville valmistusmenetelmille. Lisäksi hän osaa ehdottaa sopivia ja kustannuksiltaan optimaalisia materiaaleja kulloiseenkin käyttökohteeseen. Päätöksenteon tukena käytetään mm. plastisuusteoriaa. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään metallien mekaanisia testausmenetelmiä, plastisuusteoriaa, materiaaliominaisuuksien vaikutusta muovaukseen sekä ohutlevyjen muovausmenetelmiä. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 24 h luentoja sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet Oppimateriaali: Luentomoniste; R. Pierce: Sheet Metal Forming, 1991. Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: dosentti Jari Larkiola Opetuskieli: Suomi 465090A Valssaustekniikka Rolling Technology Laajuus: 8 op Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla. Tavoite: Opiskelija tuntee valssaustekniikan peruskäsitteet, prosessiin perusluonteen ja siihen liittyvät erityispiirteet. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kuuma- ja kylmävalssauksen vaikutuksia valmistettavan tuotteen laatuun. Opitun teorian avulla opiskelija osaa selittää prosessimallintamisen merkityksen valssausprosessin hallintaan. Lisäksi opiskelija osaa kertoa valssauksen ja materiaalitekniikan välisistä yhteyksistä ja arvioida näiden vaikutusta valmistusprosessiin sekä valmistettavan tuotteen laatuun. Sisältö: Valssaustekniikan käsitteet ja terminologia. Plastisuusteorian alkeet. Valssausvoimien laskenta ja valssikidan ominaispiirteet. Lämpötilakäyttäytyminen. Tasomaisuus. Valmistustarkkuus ja tilastolliset sovellukset. Valssausprosessin mallintaminen. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 h luentoja ja 25 h laboratoriotöitä. Harjoitustyöt koostuvat laboratoriossa käytössä olevien mallinnusohjelmien demoista, sekä yhdestä laajemmasta valssausharjoituksesta ja teollisuusvierailusta. KO 165 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet Oppimateriaali: Luentomoniste; Starling: Theory and practise of flat rolling Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pidetään tentti. Vastuuhenkilö: Juha Pyykkönen Opetuskieli: Suomi 465094A Uuniteknologia Furnace Technology Laajuus: 4 op Ajoitus: Luennot 3. periodilla. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luoda kuva nykyaikaisista lämpökäsittely- ja kuumennusuuneista, lämmönsiirtoilmiöistä sekä uun isuunnittelun perusteista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää lämpökäsittelyn syyt ja sen vaikutukset valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Lyhyen teoreettisen taustan avulla opiskelija osaa selittää uuniteknologian kannalta tärkeiden lämmönsiirtoilmiöiden perusteet. Lisäksi opiskelija osaa selittää, miten uunin ja lämpökäsiteltävän kappaleen ominaisuudet vaikuttavat lämpökäsittelyn lopputulokseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ehdottaa nykyaikaisia menetelmiä liittyen uuniteknologiaan, lämpökäsittelytekniikkaan ja materiaalitekniikkaan. Sisältö: Lämpökäsittelyn syyt ja tarpeet. Uunityypit. Uunien valintaperusteet. Uunin energiamuodon valinta. Lämpötilan mittaukset uunitilasta sekä säätö ja valvonta. Uunien eristysvaihtoehdot. Lämmönsiirto. Uunitehon mitoitus. Eristyksen optimointi. Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 20 h luentoja sekä kirjallisuustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet Oppimateriaali: Luentomoniste; Metals Handbook, vol. 4 Heat Treating, ASM Metals Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pidetään tentti. Vastuuhenkilö: Juha Pyykkönen Opetuskieli: Suomi Muut 460001A Harjoittelu Practical training Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana. Tavoite: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen. 2. teollisen yrityksen tuotantoon tutustuminen. 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen. 4. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen. Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia. Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti ennen kandidaatintyön hyväksymistä. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa. Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkönen 460002A Harjoittelu II Practical training II Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan opiskelun aikana. Tavoite: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. teollisen yrityksen tuotannon ohjaukseen ja suunnitteluun, työnjoh- KO 166 toon, talouteen ja hallintoon tutustuminen. 2. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnitteluja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen. 3. teollisen yrityksen laaduntarkkailuun perehtyminen. Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan. Sisältö: 15 kalenteriviikkoa osaston hyväksymää alan harjoittelua. Katso tarkempi kuvaus ja ohjeet opinto-oppaan kappaleesta 4.4. Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti ennen diplomityön aiheen anomista. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa. 460085P Ohjelmatyökalut Engineering Software Tools Laajuus: 3 op Ajoitus: Luennot/harjoitukset periodeilla 5-6. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet itsenäisesti hyödyntää alalla käytössä olevia “ohjelmatyökaluja”. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa omalla alallaan käytettävien ohjelmatyökalujen perusteita koneteknisissä suunnittelutehtävissä sekä omaa valmiudet kehittyä ohjelmistojen käyttäjänä itsenäisesti. Sisältö: Sisältö vaihtelee vuosittain ja opintosuunnittain. Toteutustavat: Luentojen/harjoitusten pitoaika vaihtelee opintosuunnittain. Tarkista harjoitusten aikataulu ilmoitustaululta. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla. Suoritustavat: Suoritustapa ilmoitetaan opintosuunnittain luentojen alussa. Vastuuhenkilö: N.N. Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkönen KO 167 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Linnanmaa, puh. (08) 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakenn ekaaviossa. Osastolla toimii lisäksi kanslia, opintoneuvoja ja konetekniikan kanssa yhteinen työpaja. Osastonjohtaja Johtoryhmä Laboratoriot Kuitu- ja partikkelitekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Lämpö- ja diffuusiotekniikka Kanslia Prosessimetallurgia Systeemitekniikka Säätötekniikka Opintoneuvoja Bioprosessitekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Työpaja Opintoneuvoja (PR111) Opintojen ohjaus Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opintojen ohjaus koostuu osastolla kolmesta toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaajatoiminnasta sekä DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta. Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja, joka koordinoi osaston opintoohjausjärjestelmää. 1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. 2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu opintojakson kuvaus). 3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja, joka neuvoo opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastaa opiskelijan HOPSin tarvittaessa. Kirjasto Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistyöryhmät Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmilla on koulutusohjelmatoimikunnat, joiden tehtävänä on koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen ja kokonaisuuden hallinta. Säännöllisesti kokoontuvissa koulutusohjelmatoimikunnissa on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä. Osaston palautteen käsittelytyöryhmä on Pakki. Pakin vakiojäseniä ovat osastonjohtaja, kiltojen opintovastaavat ja oltermannit, jotka kokoavat ryhmän käsittelyyn palautetta niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin. Opetussuunnitelmiin vaikuttavat palautteet tuodaan edelleen koulutusohjelmatoimikunnan käsittelyyn. Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edistämistyöryhmä TETR. PYO 168 5.1. Henkilökunta MALINEN, Ilkka, TkT, kemiallinen prosessitekniikka PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia TUOMAALA, Eero, DI, ma., lämpö- ja diffuusiotekniikka HONKANEN, Seppo, TkT, systeemitekniikka VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristötekniikka Osastonjohtaja: HILTUNEN, Jukka, TkL Osaston varajohtaja: KEISKI, Riitta, TkT Professorit: FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka OJAMO, Heikki, TkT, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka Lehtorit: Assistentit: SORSA, Aki, DI, säätötekniikka, vv. Yliopistotutkija: OJALA, Satu, TkT, teollisuuden ympäristötekniikka, vv. KOVÁCS, Jenö, TkT, voimalaitosautomaatio Tutkijatohtorit: TASKILA, Sanna, TkT, bioprosessitekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, kuitu- ja partikkelitekniikka HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka Laboratorioinsinöörit: Yliopistonlehtorit: AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka, vv. ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessitekniikka RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympäristötekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka KARJALAINEN, Tapani, DI MATTILA, Riku, DI MUURINEN, Esa, TkT NIEMISTÖ, Pekka, TkL SALLANKO, Jarmo, TkT STOOR, Tuomas, TkT Yli-insinöörit: KUJALA, Kauko, TkT Yliopisto-opettajat: Opintoneuvoja: AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka KANGAS, Jani, DI, ma., kemiallinen prosessitekniikka LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija Kv-koordinaattori: KOSONEN, Katri, DI, suunnittelija Kanslia/palvelupiste: TIMONEN, Hannele, osastosihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri PYO 169 KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri RANTALA, Sinikka, toimistosihteeri 5.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäristötekniikka. Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa. 5.2.1. Kandidaatin tutkinto ja tavoitteet Molemmissa koulutusohjelmissa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- tai ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattisluonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessi- ja ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan DI- ja TkT-vaiheen opinnoissa, jotka puolestaan antavat valmiudet vaativampiin suunnittelu- ja kehitystehtäviin erilaisissa erikoistumiskohteissa sekä valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat: 1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu sekä niihin johtavat juonteet Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä kykenee tekemään staattisia ja dynaamisia prosessimalleja sekä teollisista että luonnon prosesseista. Opiskelija osaa analysoida fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä erilaisissa prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa. 2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Opiskelija osaa arvioida tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. 3. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija tunnistaa automaatiotekniikan tarpeen erilaisten systeemien toiminnan ohjauksessa sekä säädössä ja kykenee suunnittelemaan automaatiojärjestelmien fyysisiä ja ohjelmallisia osakokonaisuuksia. 4. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Opiskelija pystyy kirjoittamaan, erittelemään ja arvioimaan oman ammatti- ja tieteenalansa tekstejä sekä toimimaan tavoitteellisesti erilaisissa työelämän esiintymisja ryhmäviestintätilanteissa. 5.2.2. Diplomi-insinöörin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija voi valita opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä. PYO 170 Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation Technology) 2. Tuotantoteknologia (Production Technology) 3. Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) 4. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntia on kolme: 1. Vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) 2. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) 3. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia 5.2.3. Erillinen maisteriohjelma Osastolla annetaan opetusta kansainvälisessä maisteriohjelmassa ”Master‟s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering”. Ohjelmassa on kaksi opintosuuntaa, ”Clean Production” ja ”Water and Environment”. Ohjelmaan voivat hakea vähintään alemman tekniikan tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosittain marrastammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: bee.oulu.fi. 5.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma 5.3.1. Koulutusohjelman tavoitteet Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi. Prosessitekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnont ieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan. Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. 5.3.2. Ammatillinen tehtäväalue Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa prosessitekniikan alan perustehtäviin, sekä tarjoaa diplomiinsinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia) 2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka) 3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet) Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatio- PYO 171 alan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto. 5.3.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin seuraavista: Automaatiotekniikka (Automation Technology), Tuotantoteknologia (Production Technology), Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) tai kansainvälisen opintosuunnan Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Automaatiotekniikan opintosuunnan valinnut opiskelija kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamiikan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän puolestaan kykenee käyttämään säädön suunnittelussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toiminnan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotekniikan opintosuunnan opiskelija kykenee suunnittelemaan kohdeprosessien tarvitseman instrumentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa toimia prosessiautomaation asiantuntijana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän kykenee kehittämään itseään myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijana. Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemianlaitetekniikka, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laajaalaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa. Tuotantoteknologian opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erikoistumiskohteensa teollisuudenalan osa- ja kokonaisprosessit, niiden raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilau stoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Hän on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työympäristöä ja suunnitella työntekijälle turvallisen työympäristön. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tekniikan turvallisuusja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin. Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukaut- PYO 172 ta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa. 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista (väh. 18 op ja Syventävä työharjoittelu). Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään ain eopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa. PYO 173 5.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Tuotantoteknologia Tuotantoteknologia Syventävät moduulit 30 op Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Opintosuuntien moduulit 30 op Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Sustainable Energy Sustainable Energy Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli 30 op Täydentävä moduuli 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 110 op PYO 174 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 110 op Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen mallinnu kseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä. 477011P 488011P 031010P 031017P 031019P 031021P 031022P 761121P 761101P 761103P 780109P 780112P 780122P 477201A 477401A 477301A 477302A 477303A 477202A 477304A 477402A 477101A 477102A 477501A 477502A 477021A Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Ympäristötekniikan perusta Matematiikan peruskurssi I Differentiaaliyhtälöt Matriisialgebra Tilastomatematiikka Numeeriset menetelmät Fysiikan laboratoriotyöt 1 Perusmekaniikka Sähkö- ja magnetismioppi Kemian perusteet Johdatus orgaaniseen kemiaan Kemian perustyöt Taselaskenta Termodynaamiset tasapainot Liikkeensiirto Lämmönsiirto Aineensiirto Reaktorianalyysi Erotusprosessit Kiinteiden materiaalien rakenne Fluidi- ja partikkelitekniikka I Fluidi- ja partikkelitekniikka II Prosessien säätötekniikka I Prosessien säätötekniikka II Prosessitekniikan laboratoriotyöt Yhteensä Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 4,0 3,5 5,0 5,0 3,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 5,0 5,0 3,0 4,0 3,0 4,0 5,0 5,0 3,0 4,0 5,0 5,0 4,0 109,5 Periodi 1-3 5,6 1-3 4-6 1-3 4-6 4-6 1,2 1,2 4 1,2 3,4 1-3/4-6 1,2 2 4 5 1 3 1,2 6 3 4 3 6 Suosit vsk. I I I I II II III I I I I I I II II II II III II III II III III III III III OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 30 op Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon si ihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I PYO 175 555263A 555280P 555262A 555223A 477103A 477203A 477001A Tekniikka, yhteiskunta ja työ Projektitoiminnan peruskurssi Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä Tuotannonohjauksen perusteet Sellu- ja paperitekniikka Process design Työharjoittelu Yhteensä 2,0 2,0 3,0 3,0 3,0 5,0 3,0 29,0 1-3 3 3,4 3,4 5 4,5 II III III III III III OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan prosessi- ja ympäristötekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin. 477012P 477033A 031044A 477601A 477602A 477603A Laajuus op. 5,0 2,5 3,0 3,0 4,0 4,0 21,5 Automaatiotekniikan perusta Ohjelmointi ja Matlab Matemaattiset menetelmät Prosessiautomaatiojärjestelmät Säätöjärjestelmien analyysi Säätöjärjestelmien suunnittelu Yhteensä Periodi 4,5 1/5 1,2 1 1,2 4,5 Suosit vsk. I II II II III III TÄYDENTÄVÄ MODUULI 10 op Ei-tekniset työelämävalmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana. 030001P 902011P 901008P 030005P Laajuus op. 1,0 6,0 2,0 1,0 10,0 Opiskelu ja sen suunnittelu Tekniikan englanti 3* Ruotsi Tiedonhankintakurssi Yhteensä Periodi 1-3 1-6 1-3/4-6 4 Suosit vsk. I I,II III II *Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu. KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op 477990A 900060A Laajuus op. 8,0 2,0 10,0 Kandidaatintyö Tekniikan viestintä Yhteensä PYO 176 Periodi 4,5/5,6 Suosit vsk. II/III II 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Kemiantekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia, monikomponenttiseoksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa katalyysin merkityksen sekä katalyyttiset prosessit prosessi- ja ympäristöteknisissä sovelluksissa. Lisäksi opiskelija osaa simuloida dynaamisten prosessien virtausnopeus- lämpötila- ja pitoisuusjakaumia virtauslaskennan avulla. 477306S 477309S 477310S 477311S 477308S 477305S Non-ideal reactors Process and environmental catalysis Advanced catalytic processes* Advanced separation processes* Monikomponenttiaineensiirto Virtausdynamiikka Yhteensä Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 30,0 Periodi 3 2 5 6 5 2 Suosit vsk. IV IV IV/V IV/V IV IV *Luennoidaan joka toinen vuosi. Prosessisuunnittelun moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonaispr osessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien sim ulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitoksen toimintaa huomioiden vesiteknisen näkökulman ja biopohjaisten raaka-aineiden erityisvaatimukset. 477204S 477209S 477504S 477206S 477208S 477207S Kemiantekniikan termodynamiikka Chemical process simulation Prosessien optimointi Advanced process design Biojalostamot* Teollisuuden vesitekniikka* Yhteensä *Luennoidaan joka toinen vuosi. Laajuus op. 5 5 4,0 6,0 3,0 5 28,0 Periodi 1 2,3 4 5,6 4 4 Suosit vsk. IV IV IV IV V IV/V Massa- ja paperitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa massan- ja paperinvalmistusprosessit ja osaa selittää niiden raaka-aine- ja energiavirrat, osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit. Laajuus Periodi Suosit PYO 177 477104S 477105S 477106S 477107S 464074S 477507S 488205S 488202S Kemiallinen puunjalostus* Mekaanisten massojen valmistus* Uusiomassojen valmistus* Paperin valmistus* Paperiteollisuuden koneet Automation in pulp and paper industry Environmental load of process industry Production and use of energy Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi op. 3,0 3,0 3,0 3,0 7,0 5,0 4,0 3,0 31,0 1 2 2 3 2-4 3 6 1 vsk. IV IV IV V Prosessimetallurgian moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, teräksen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen). Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10 1-3 IV 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 10 4-6 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10 1-3 V Yhteensä 30,0 Vuoriteollisuuden moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyviä osa-alueita, kuten geologian perusteita ja malmigeologiaa, louhintatekniikkaa, malmien rikastusta, kaivoksiin liittyvää ympäristölainsäädäntöä, työturvallisuutta sekä ympäristörakentamista. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477701A Geologian peruskurssi 4,0 1 IV 477702A Louhintatekniikka 5,0 2 IV 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 3 IV 477704A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5,0 5 IV 488012A Environmental legislation 5,0 2-3 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV 771108A Johdatus malmigeologiaan 2,0 5 IV Yhteensä 29,0 PYO 178 TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia erilaisia työkaluja käyttäen. Opiskelija osaa tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä ja raportoida tulokset. Opiskelija osaa suu nnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin sekä tulosten teknillistieteellisen raportoinnin. 477108S 477109S 477110S 477307S 477504S 477503S 477112S 477113S 477111S Painatustekniikka* Massa- ja paperitekniikan mittaukset* Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari Research methodology Prosessien optimointi Simulointi Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu Teollisuusekskursio Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi Laajuus op. 2,0 2,0 3,0 5,0 4,0 3,0 3,0 8,0 1,0 31,0 Periodi 3 1 5,6 2-6 4 3 1-6 1-6 6 Suosit vsk. V IV IV Vuoriteollisuuden syventävät moduulit Valitse alla mainituista vaihtoehtoisista moduuleista toinen. Moduulin 1 opinnot voi suorittaa kokonaan Oulussa. Moduulin 2 opinnot suoritetaan kokonaan Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa viidennen opintovuoden syyslukukaudella vaihto-opiskelun aikana. Moduulin 1 suoritettuaan opiskelija tuntee syvennetysti perusmoduulin osaamisalueita sekä niihin liittyviä ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä menetelmiä. Moduuliin 2 valitaan oman kiinnostuksen mu kaan vähintään 30 op alla lueteltuja ja/tai muita LTU:n syyslukukaudella tarjoamia kaivosalan opintojaksoja. Listatut opintojaksot suoritettuaan opiskelija tuntee rikastustekniikkaa laajasti, kaivostaloutta ja riskin arvointia, kaivosautomaatiota ja/tai kalliomekaniikan perusteita. Vuoriteollisuuden syventävä moduuli 1 477705S 488115S 477706S 477707A 488110S 488205S Taloudellisen geologian maastokurssi Geomekaniikka Maankamaran geofysikaaliset tutkimusmenetelmät Kaivostekniikka Water and wastewater treatment Environmental load of process industry Yhteensä Laajuus op. 2,0 5,0 3,0 5,0 5,0 4,0 24,0 Periodi 6 3,4 4 6 1,2 6 Suosit vsk. IV IV/V IV IV V IV Vuoriteollisuuden syventävä moduuli 2 Mineral processing Mining economy and risk evaluation PYO 179 Laajuus op. 7,5 7,5 Periodi 1-3 1-3 Suosit vsk. V V Mine automation Environmental geotechnics (LTU/G700B) Simulation of mineral processing (LTU/M7001K) Fundamentals of rock mechanics (LTU/T7001B) Yhteensä 7,5 7,5 7,5 7,5 30,0 1-3 1-3 1-3 1-3 V V V V AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Prosessiautomaation menetelmät Moduulin suoritettuaan opiskelijalla osaa käyttää keskeisiä perustekniikoita ja -menetelmiä kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä ja osaa arvioida niiden teknistä soveltuvuutta osaprosessitasolle asti. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säät ö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa. 477604S 477605S 031050A 477503S 477504S 477606S 477607S 477505S PID-säädön perusteet Digitaalinen säätöteoria Signaalianalyysi Simulointi Prosessien optimointi Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Yhteensä Laajuus op. 3,0 4,0 5,0 3,0 4,0 2,0 5,0 4,0 30,0 Periodi 1 2,3 3,4 3 4 4,5 4,5 5 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV IV AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Prosessiautomaation sovellukset Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimpien kokonaisprosessien säätöteknisiä erityispiirteitä. 477506S 477507S 477508S 477611S 477612S 477610S 477725S Modelling and control of biotechnological processes Automation in pulp and paper industry Automation in metallurgical industry Voimalaitosautomaatio Power plant control Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* Mine automation** Yhteensä *Luennointi joka toinen vuosi. **Suositeltava, ei pakollinen PYO 180 Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 2,0 3,0 5,0 7,5 2532,5 Periodi 1 3 5 5 6 6 2,3 Suosit vsk. IV V IV IV IV IV V TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tuotannollisten prosessien hallinnasta tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Opiskelijalla on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Opiskelija on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi hän hallitsee projektitoiminnan perusasiat. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 555261A Työpsykologian peruskurssi 3,0 3,4 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4-6 555282A Projektinhallinta 4,0 5,6 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 Yhteensä 27,0 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen syventävä moduuli Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laatujohtamisesta ja soveltamisesta erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi valintojen mukaan *Opiskelija osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia, hän hallitsee strategisen ajattelun, muutosjohtamisen mallit sekä tuntee tilaustoimitusketjun toiminnan. *Opiskelija saa perusvalmiuden projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen ja tuntee johtamisen menetelmiä. * Opiskelijalla osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia ja hän osaa arvioida ja kehittää yrityksen tuottavuutta ja suorituskykyä sekä ymmärtää teknologian merkityksen kilpailun näkökulmasta. * Opiskelija tuntee erilaiset vaarat ja osaa suunnitella turvallisen työympäristön. * Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytettävyystestausprosessin, hallitsee keskeiset ergonomisen suunnittelun menetelmät ja on altis kehittämään työympäristön olosuhteita. 555389S 555xxxS 555320S 555324S 555322S 555387S Laatujohtaminen Erikoistyö** Tuotannonjohtaminen* Strateginen johtaminen Tilaus-toimitusketjun johtaminen Tuotannon johtaminen Laatu ja projektit* Laatujohtamisen erikoistyö PYO 181 Laajuus op. 5,0 5,0/6,0 Periodi 5,0 3,0 3,0 1-3 4-6 4-6 5,0 5,6 Suosit vsk. 555385S 555341S 555340S 555322S 555364S 555366S 555361S 555363S 555365S 555xxxS Laatujohtamisen seminaari Teknologiajohtaminen* Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Teknologiajohtaminen Tuotannon johtaminen Työympäristö ja -hyvinvointi* Ergonomia Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät Koneturvallisuus ja käytettävyys Tuote-ergonomia* Työ- ja tuoteluovuus Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät Ergonomian ajankohtaiskurssi Yhteensä 5,0 3,0 4,0 3,0 4-6 1-3 4-6 5,0 3,0 3,5 1,2 2,3 5,6 5,0 3,0-6,0 3,0 30,037,5 1,2 5,6 *Valitse kaksi erityisaluetta **Valitse Tuotantotalouden osaston erikoistöistä toiseen valitsemaasi erityisalueeseen liittyvä erikoistyö. KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Basic Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen moniti eteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosio ekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi o piskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tun nistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset. 488401A 488402A 488012A 488404A 477321S 488202S 488203S 488204S Introduction to the environmental and socioeconomical issues of the Barents region Sustainable development Environmental legislation Global change Research ethics Production and use of energy Industrial ecology Air pollution control engineering Yhteensä Laajuus op. 2,0 Periodi 1,2 Suosit vsk. IV 3,0 5,0 5,0 3,0 3,0 5,0 5,0 30,0 3 2,3 1,2 4 1 2 3 IV IV IV IV IV IV IV KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Advanced Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten halli tPYO 182 semiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitu kset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op. 488405S 488410A 477041S 477309S 477311S 488104A 488205S 488002S Environmental issues in the Barents region* Introduction to sustainable energy* Experimental design Process and environmental catalysis Advanced separation processes** Industrial and communal waste management Environmental load of process industry Advanced practical training* Yhteensä * merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. ** Luennoidaan joka toinen vuosi. Laajuus op. 5,0 10,0 5,0 5,0 5,0 5,0 4,0 3,0 30,0 Periodi 6 4-6 4 2 6 5,6 6 Suosit vsk. IV IV IV IV IV IV IV TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opint ojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 10 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Poikkeuksena on Kestävän energian opintosuunta, jossa syventävä työharjoittelu sisältyy syvent ävään moduuliin ja opiskelijan on suoritettava Kestävän energian täydentävät opinnot Narvik University Collegessa (Norja) opinto-oppaassa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoteknologian täydentävä moduuli Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjoht amiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Laajuus op. 464051A 464087A 465061A 477606S 488203S 555240A 555282A 555322S 555325S Tuotanto ja käyttötehtävät Koneenpiirustus Kunnossapitotekniikka Materiaalitekniikka I Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Industrial ecology Tuotekehityksen perusteet Projektinhallinta Tuotannon johtaminen Henkilöstöjohtaminen PYO 183 3,5 5,0 5,0 2,0 5,0 3,0 4,0 3,0 3,0 555362S 555381S 464051A 464088S 464085A 464087A 465061A 477206S 477305S 477606S 555240A 555282A 555345S 555362S 783619S 783638S 464087A 555240A 555281A 555282A 555322S 555323S 555324S 555325S 555326S 555341S 555360S 555381S Prosessiteollisuuden turvallisuus Projektijohtajuus Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät Koneenpiirustus Koneiden kunnon diagnostiikka Tuotesuojaus Kunnossapitotekniikka Materiaalitekniikka I Advanced process design Virtausdynamiikka Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Tuotekehityksen perusteet Projektinhallinta Tuotekehityksen jatkokurssi Prosessiteollisuuden turvallisuus Puukemia Paperikemia Teollisuustuotanto ja -johtaminen Kunnossapitotekniikka Tuotekehityksen perusteet Laadun peruskurssi Projektinhallinta Tuotannon johtaminen Ostamisen hallinta Tilaus-toimitusketjun johtaminen Henkilöstöjohtaminen Tuotannon johtamisen erikoistyö Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen Projektijohtajuus 5,0 5,0 3,5 8,0 3,5 5,0 5,0 6,0 5,0 2,0 3,0 4,0 6,0 5,0 3,0 3,0 5,0 3,0 5,0 4,0 3,0 3,0 3,0 3,0 5,0 3,0 5,0 5,0 Materiaalitekniikan moduuli Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydent äväksi moduuliksi. Laajuus op. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 465081S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 465082S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5 Vuoritekniikka Esimerkkiopintojaksoja suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosmallinnusta, biotekniikan rikastustekniikalle tarjoamia mahdollisuuksia, kaivosprojektien ja riskien hallintaa sekä johtamista, malmigeologiaa ja/tai mineralogiaa. Laajuus Periodi Suosit PYO 184 477724S 488203S 488302S 488304S 772333A 772619S Numerical mine modelling Industrial ecology Basics of biotechnology Bioreactor technology Tekninen mineralogia Mineraloginen instrumenttianalytiikka op. 5,0 5,0 5,0 6,0 5,0 4,0 6 2 4,5 1 1-3 1-3 vsk. IV IV IV V V V Kestävän energian täydentävät opinnot Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa Norjassa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, ko ska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488420S Solar and wind energy 10,0 1-3 V 488421S Bio-energy 5,0 1-3 V 488422S Energy systems in buildings and industry 5,0 1-3 V 488423S Project work (Pre-master work) 10,0 1-3 V Tutkimusmoduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimustyön ja tunnistaa erilaisia tu tkimusmetodeja. Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ominaisuudet ja osaa soveltaa tietoa tiedonhankinnassa. Hän tunnistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä, osaa käsitellä saatuja t uloksia ja soveltaa näitä tietoja erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan alalla. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. . Laajuus op. 477307S Research methodology 5,0 477321S Research ethics 3,0 477041S Experimental design 5,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa. PYO 185 5.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 5.4.1. Koulutusohjelman tavoitteet an teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi valmistuva opiskelija tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuus- ja ergonomialähtökohdat. Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. 5.4.2. Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille: 1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen, 2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto, 3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä. Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemi- 5.4.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) sekä kansainvälinen Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri hallitsee luonnolliset veden ja aineiden kulkeutumisen prosessit sekä osaa soveltaa niitä ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikettä, ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Opiskelija tietää vesistöjen säännöstelyn periaatteet ja osaa arvioida säännöstelystä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut erilaisiin tarpeisiin. Hän myös osaa huomioida tulvasuojelun ja -torjunnan sekä patoturvallisuusasiat ympäristöhankkeissa. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuolto- ja jätehuoltoratkaisuja sekä parantaa niitä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi opiskelija osaa kunnostaa pilaantuneet maaalueet ja tietää miten tällaista hanketta johdetaan. Opinnoissa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetuksessa ja tutkimuksessa painottuu pohjoiset olot, jolloin opiskelija osaa huomioida mm. roudan ja talven vaikutuksen esimerkiksi maape- PYO 186 rän kuivatussuunnitelmissa ja kaatopaikkojen pohjarakenteissa. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut voi toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomiinsinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi. 2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee ja ymmärtää bioteknisten prosessien erityisvaatimukset. Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja yhdistää kandidaattivaiheessa sekä DIvaiheessa suorittamiaan muita prosessi- ja ympäristötekniikan opintoja bioteknisiin prosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa erityisesti teollisuuden aloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeu- tua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä. Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi Narvikin yliopistossa Pohjois-Norjassa. 5.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. PYO 187 Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan Narvikissa. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aine- opintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa. PYO 188 5.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Opintosuuntien moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Vesi- ja geoympäristötekniikka Sustainable Energy Sustainable Energy Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 120 op 5.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 120 op Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen mallinnu kseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Ju onteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä. PYO 189 477011P 488011P 488201A 488102A 488104A 488301A 488302A 031010P 031017P 031019P 031021P 031022P 761121P 761101P 761103P 780109P 780112P 780122P 477201A 477401A 477301A 477302A 477303A 477202A 477304A 477101A 477102A 477501A Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Ympäristötekniikan perusta Ympäristöekologia Hydrologiset prosessit Industrial and communal waste management Mikrobiologia Basics of biotechnology Matematiikan peruskurssi I Differentiaaliyhtälöt Matriisialgebra Tilastomatematiikka Numeeriset menetelmät Fysiikan laboratoriotyöt 1 Perusmekaniikka Sähkö- ja magnetismioppi Kemian perusteet Johdatus orgaaniseen kemiaan Kemian perustyöt Taselaskenta Termodynaamiset tasapainot Liikkeensiirto Lämmönsiirto Aineensiirto Reaktorianalyysi Erotusprosessit Fluidi- ja partikkelitekniikka I Fluidi- ja partikkelitekniikka II Prosessien säätötekniikka I Yhteensä Laajuus op. 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 4,0 3,5 5,0 5,0 3,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 5,0 5,0 3,0 4,0 3,0 4,0 5,0 3,0 4,0 5,0 120,5 Periodi 1-3 5,6 4,5 4,5 5,6 1-3 4,5 1-3 4-6 1-3 4-6 4-6 1,2 1,2 4 1,2 3,4 1-3/4-6 1,2 2 4 5 1 3 1,2 3 4 3 Suosit vsk. I I II II III II III I I II II III I I I I I I II II II II III II III III III III OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III 488012A Environmental legislation 5,0 2-3 III 477203A Process design 5,0 4,5 III Yhteensä 20,0 PYO 190 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan ympäristö- ja prosessitekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin. 477012P 477033A 477032A 031044A 477601A 488001A Automaatiotekniikan perusta Ohjelmointi ja Matlab AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna Matemaattiset menetelmät Prosessiautomaatiojärjestelmät Työharjoittelu Yhteensä Laajuus op. 5,0 2,5 3,0 3,0 3,0 3,0 19,5 Periodi 4,5 1/5 2,3 1,2 1 Suosit vsk. I II III II II TÄYDENTÄVÄ MODUULI 10 op Ei-tekniset työelämävalmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä tait oja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana. 030001P 902011P 901008P 030005P Laajuus op. 1,0 6,0 2,0 1,0 10,0 Opiskelu ja sen suunnittelu Tekniikan englanti 3* Ruotsi Tiedonhankintakurssi Yhteensä Periodi 1-3 1-6 1-3/4-6 4 Suosit vsk. I I,II III II *Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohje ita/Kielten opiskelu. KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op 488990A 900060A 5.4.7. Laajuus op. 8,0 2,0 10,0 Kandidaatintyö Tekniikan viestintä Yhteensä Periodi 4,5/5,6 Suosit vsk. II/III II Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liitt yvät ja niitä tukevat biokemialliset ilmiöt ja niiden merkityksen biotekniikassa. Opiskelija myös tunni sPYO 191 taa biokemiallisten ilmiöiden vaatimat erikoisolosuhteet prosesseille, sekä ymmärtää millaisissa teollisuuden prosesseissa biotekniikkaa voidaan hyödyntää. 488304S 740148A 488305S 740149A 477506S 477204S Bioreactor technology Biomolecules Advanced course for biotechnology Aineenvaihdunta I Modelling and control of biotechnological processes Kemiantekniikan termodynamiikka Yhteensä Laajuus op. 6,0 5,0 5,0 4,0 5,0 5,0 30,0 Periodi 1 1-4 2,3 6 1 1 Suosit vsk. IV IV IV/V IV V V Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen. Lisäksi hän osaa soveltaa ympäristökuormituksen hallinnassa ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä käytettävää tekniikkaa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488202S Production and use of energy 3,0 1 IV 488110S Water and wastewater treatment 5,0 1,2 IV 488203S Industrial ecology 5,0 2 IV 488204S Air pollution control engineering 5,0 3 IV 488205S Environmental load of process industry 4,0 6 IV 477309S Process and environmental catalysis 5,0 2 IV Yhteensä 29,5 TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä ilmiöitä. Hän osaa toimia mikrobiologisessa ja biotekniikan laboratoriossa, osaa ohjatusti laatia tutkimussuunnitelman sekä kykenee osallistumaan tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti syventävään moduuliin joko erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys). 488306S 488307S 477308S 477502A 477306S 740373A Soveltava mikrobiologia Bioprosessitekniikka Monikomponenttiaineensiirto BioChemical Engineering* Prosessien säätötekniikka II Non-ideal reactors BioMolecular Engineering* Molekyylibiologia I PYO 192 Laajuus op. 7,0 7,0 5,0 Periodi 1-3 4-6 5 Suosit vsk. IV IV IV 5,0 5,0 6 3 IV V 4,0 1-3 IV 740375A Aineenvaihdunta II Yhteensä 4,0 27,029,0 *Valitaan toinen erityisalue. 1-3 V Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida teollisuuden ympäristövaikutuksia ja hän osaa sove ltaa tietoa yhdellä prosessiteollisuudenalalla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488103A Environmental impact assessment* 5,0 1-3 IV / V 488104A Industrial and communal waste management 5,0 5,6 IV 477306S Non-ideal reactors 5,0 3 IV Prosessisuunnittelu** 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477206S Advanced process design 6,0 5,6 IV Massa- ja paperitekniikka**,*** 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 5 IV 477104S Kemiallinen puunjalostus* 3,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2 IV 477107S Paperin valmistus* 3,0 3 V 477208S Biojalostamot 3,0 4 V Yhteensä 29,031,0 *Luennointi joka toinen vuosi **Valitaan yksi erityisalue. ***Valitaan 5 opintojaksoa VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot vesihuollosta, maaperän fysikaalisista ominaisuu ksista ja pohjaveden liikkeistä, jotta hän voi suoriutua erilaisista vesi- ja geoympäristöön liittyvistä suunnittelutehtävistä ja arvioida alan hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäristöön. Moduulin käytyä opiskelija osaa ottaa ympäristönäytteitä sekä käyttää erilaisia mittausmenetelmiä, joilla ympäri stön tilaa sekä maaperän teknisiä ominaisuuksia voidaan mitata ja määrittää. 488103A 488110S 488108S 488118S 488115S Environmental impact assessment * Water and wastewater treatment Pohjavesitekniikka* Ympäristötekniikan kenttä- ja laboratoriotyöt Geomekaniikka Yhteensä PYO 193 Laajuus op. 5,0-8,0 5,0 5,0 10 5,0 30-33 Periodi 1-3 1,2 1,2 1-6 3,4 Suosit vsk. IV / V IV IV / V IV / V IV * Luennoidaan joka toinen vuosi VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Moduuli syventää opiskelijan taitoja maarakenteiden, vesihuollon ja luonnonvesien prosesseista, jolloin hän voi hallita ja johtaa vesihuollon, vesivarojen sekä geoympäristöön liittyvien hankkeiden laajoja kokonaisuuksia. Moduulin jälkeen opiskelija osaa toimia näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suunnittelussa sekä alaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluissa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 6 IV / V 488117S Water resources management * 5,0 3,4 IV / V 488122S Statistical methods in hydrology 5,0 1,2 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 IV / V 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488113S Introduction to surface water quality modelling* 5,0 2,3 IV / V 488123S Open channel flow and hydraulic structures** 5 3,4 V Yhteensä 35,0 *Luennoidaan joka toinen vuosi. Vuorovuosina kursseja voidaan korvata täydentävien opintojen kursseilla. **Luennoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2015 KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Basic Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teo llisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi o piskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa me rkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset. 488401A 488402A 488404A 477321S 488202S 488203S 488204S Introduction to the environmental and socioeconomical issues of the Barents region Sustainable development Global change Research ethics Production and use of energy Industrial ecology Air pollution control engineering Yhteensä PYO 194 Laajuus op. 2,0 Periodi 1,2 Suosit vsk. IV 3,0 5,0 3,0 3,0 5,0 5,0 26,0 3 1,2 4 1 2 3 IV IV IV IV IV IV KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Advanced Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten halli tsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 34 op. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488405S Environmental issues in the Barents region* 5,0 6 IV 488410A Introduction to sustainable energy* 10,0 4-6 IV 477041S Experimental design 5,0 4 IV 477309S Process and environmental catalysis 5,0 2 IV 477311S Advanced separation processes** 5,0 6 IV 488104A Industrial and communal waste management 5,0 5,6 IV 488205S Environmental load of process industry 4,0 6 IV 488002S Advanced practical training* 3,0 Yhteensä 30,0 * merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. ** Luennoidaan joka toinen vuosi. TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimu kset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Vesi- ja geoympäristötekniikka Moduulin tavoitteena on laajentaa vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvien keskeisten kysymysten hallintaa sekä parantaa alan ohjelmistojen tuntemista. Moduulin jälkeen opiskelija ymmärtää syvemmin alan ilmiöiden taustoja ja osaa paremmin hyödyntää ja soveltaa mallintamista alan suunnittelutehtävissä ja ongelmien ratkaisuissa. Suositeltavat opintojaksot on jaoteltu aihealueittain. Vesistösuunnittelu 790101A GIS perusteet ja kartografia 488124S Advanced course in hydrology * Hydrogeologia 774301A Geokemian peruskurssi 773647S Sedimentologia Hydrobiologia Vapaasti valittavia kursseja Biologian laitoksen opintokokonaisuudesta PYO 195 Laajuus op 5,0 5,0 5,0 6,0 5-10 Vesihuolto Teollisuuden vesitekniikka Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja ympärist öteknologiassa Luonnonvesien kemia Vapaasti valittavia kursseja Kemian laitoksen opintokokonaisuudesta Kaivos 477702A Louhintatekniikka 477707A Kaivostekniikka Luulaja yhteistyö** Environmental geotechnics Snow and ice Dam and dams safety Advanced dam design 477207S 782627S 5,0 4,0 5-10 5,0 5,0 7,5 7,5 7,5 7,5 *Luennoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2015 **Kurssien järjestämisestä tiedotetaan vuosittain erikseen Bioprosessitekniikka Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee laajentamaan opintosuunnan moduulissa ja syventävässä moduulissa oppimiaan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikkaa tukevien, oman kiinnostuksensa mukai sten aiheaihealueiden tuntemuksella. Opiskelija voi valita täydentävään moduuliin opintojaksoja esim. alla mainituista opintojaksoista. Laajuus op. 740375A Aineenvaihdunta II 4,0 740373A Molekyylibiologia I 4,0 477306S Non-ideal reactors 5,0 477307S Research methodology 5,0 477309S Process and environmental catalysis 5,0 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 477206S Advanced process design 6,0 488205S Environmental load of process industry 4,0 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 488203S Industrial ecology 5,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 Kestävän energian täydentävät opinnot Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488420S Solar and wind energy 10,0 1-3 V 488421S Bio-energy 5,0 1-3 V PYO 196 488422S 488423S Energy systems in buildings and industry Project work (Pre-master work) 5,0 10,0 1-3 1-3 V V Tutkimusmoduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimustyön ja tunnistaa erilaisia tutkimusmetodeja. Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ominaisuudet ja osaa soveltaa tietoa tiedonhankinnassa. Hän tunnistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä, osaa käsitellä saatuja t uloksia ja soveltaa näitä tietoja erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan alalla. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. . Laajuus op. 477307S Research methodology 5,0 477321S Research ethics 3,0 477041S Experimental design 5,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspaino tteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa. 5.5. Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering BEE, Master‟s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering, is a two-year programme of 120 ECTS. The programme is based on environmental, process, and civil engineering. The curriculum is multidisciplinary, including subjects ranging from these engineering sciences to ethics and legislation, economics and ecology. 5.5.1. Learning outcomes of the programme The graduates of the BEE programme will have scientific approach into environmental protection and management of natural resources, and skills and knowledge for both scientific and applied work in industry and academia as environ- mental engineers. Apart from the hard values, such as technologies, processes, and management skills, the BEE graduates will also be able to address the soft values to improve people‟s attitudes and raise the awareness on sustainable development internationally. 5.5.2. Professional aims of the programme Graduates of the BEE programme will enter the job markets as experts in environmental engineering and skills to understand international contexts of environmental issues, especially in the Barents environmental conditions. The graduates can work in a wide range of business sectors, local and regional public administration as well as environmental authorities or research institutes, not only within the region, but also in international tasks. PYO 197 5.5.3. Orientations in the programme and can apply different methods, tools and technologies in controlling and reducing harmful environmental effects. Currently the BEE programme includes two available orientations, Clean Production and Water and Environment. The Clean Production (CP) orientation includes studies on reducing environmental load of process industry, and provides knowledge on how to manage environmental issues within the industry by application of proper methods, tools and technologies. After completing the CP orientation studies, the student will also have an extensive view on of the Barents region and beyond, and on the environmental and socio-economical characteristics therein. He/she will understand the multidisciplinary nature of global change and sustainable development, and can apply this know-how on different areas of industrial production. Further, the student will be able to recognize the most important causes for industrial environmental load and will know the most important tools for industrial ecology, and can apply them in industry. He/she understands the interactions existing between industrial, biological and socioeconomical systems. He/she can apply different methods, tools and technologies onto management of environmental load and to handling other environmental issues in industry. The Water and Environment (WE) orientation includes studies on protection and restoration of natural environment, as well as water and soil pollution, water and waste water treatment, and waste technology. After completing the WE orientation studies, the student will have an extensive view of the Barents region and its environmental and socioeconomical characteristics. He/she will understand the multidisciplinary nature of global change and sustainable development and can apply this know-how on the water and environmental engineering. Further, the student will know the most important methods for water and waste water treatment, and can manage the basic practices in the laboratory and field work in environmental engineering. The student also understands the natural phenomena and processes related to water resources. The student will recognize the most important causes for environmental load especially in the Barents region 5.5.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment orientations The extent of the BEE programme is 120 ECTS (two years, four terms). The curricula of the two BEE orientations Clean Production (CP) and Water and Environment (WE) consist of four 30 ECTS modules (quadrangular-model curriculum).The curriculum for each orientation includes the Basic, Advanced and Supplementary Modules and the Master‟s Thesis. The Basic Module gives the student the basic knowledge of the orientation, and that knowledge is then further deepened in the Advanced and Supplementary Modules. The Supplementary Module consists of three elective (optional) submodules, chosen from a total of five different for each orientation. Finally, the Master‟s Thesis work finishes the studies. 5.5.5. Master’s Thesis The Master‟s thesis project is an advanced-level study performance of 30 ECTS. The project is planned to be conducted during the second year spring. The student should search for a suitable project self, preferably already during the second year autumn term at the latest. The Master‟s thesis project consists of project research work, literature search etc., and a written thesis. In the BEE programme, the thesis is written in English. The Master‟s thesis project (Diplomityö) contains also a compulsory, written maturity test, which is a written examination, an essay on a topic related to the master's thesis, evaluating the student's ability to write scholarly papers and his/her familiarity with the theories and problems of the thesis. The maturity test must be written without any supporting materials, under supervision. The Master‟s thesis is evaluated and accepted by the Department of Process and Environmental Engineering. PYO 198 CLEAN PRODUCTION ORIENTATION Basic Module of Clean Production 30 ECTS Courses of the Basic Module are all compulsory for the students of the orientation. The total content of the module is 30 ECTS. The courses should preferably be performed during the first study year. After completing this module the student will have an extensive view on especially the Barents region and its environmental and socio-economical characteristics. He/she will understand the multidisciplinary nature of global change and sustainable development, and can apply this know-how on the discipline of technology and engineering. The student knows the most important tools for industrial ecology and can apply them in industry. He/she understands the interactions existing between indu strial, biological and socio-economical systems. 488400A 488401A 488402A 488012A 477307S 488404A 488406A 488203S Orientation to the BEE studies Introduction to the Environmental and Socio economical Issues of the Barents region Sustainable development Environmental legislation Research methodology Global change Introduction to environmental science Industrial ecology Total ECTS 1,0 2,0 Periods 1 1,2 3,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 31,0 3 2,3 2-6 1,2 4,5 2 Advanced Module of Clean Production 30 ECTS The Advanced Module contains both compulsory and optional (elective) studies. The courses Environmental Issues in the Barents Region and Advanced Practical Training are compulsory (*) for all CPorientation students. Module content should be approximately 30 ECTS, so that the total minimum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled counting this module together with the supplementary module. The student will plan which courses to take, while preparing his/her Personal Study Plan. After completing the Advanced Option Module courses, the student will recogn ise the most important causes for industrial environmental load. He/she can apply different methods, tools and tec hnologies onto management of environmental load and to handling other environmental issues in industry. ECTS Periods 488405S Environmental issues in the Barents region* 5,0* 6 488002S Advanced practical training* 3,0* (summer) 477203A Process design 5,0 4,5 477041S Experimental design 5,0 4 477311S Advanced separation processes 5,0 6 488205S Environmental load of process industry 4,0 6 PYO 199 477309S 488104A Process and environmental catalysis Industrial and communal waste management Total (target) 5,0 5,0 36,0 (~30) 2 5,6 Supplementary Module for Clean Production 3 x 10 ECTS In the Supplementary Module, the CP-orientation student will select supplementary studies from different submodules 1-5. All the courses are optional (elective). The sum of ECTS of the courses in the three elected submodules should be approximately 30, so that the total content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the Advanced Module. Please note that the courses in the Submodule 4 are organised by either the Department of Industrial Engineering and Management, or the Faculty of Economics and Business Administrati on. The other submodules are organised by the Department of Process and Environmental Engineering or by the BEE partner universities. After completing the courses chosen for this module, the student will have more specialised knowledge on the chosen subjects. This module aims also to give the student requisites for his/her Master‟s thesis project. ECTS Periods Submodule 1 Energy and Environment 488204S Air pollution control engineering 5,0 3 488202S Production and use of energy 3,0 1 Submodule 2 Control of Phenomena 477306S Non-ideal reactors 5,0 3 477305S Virtausdynamiikka (Flow dynamics) 5,0 2 Submodule 3 Process Design 477206S Advanced process design 6,0 5,6 477503S Simulation 3,0 3 Submodule 4 Economics and Management 555321S Risk management 3,0 1-3 721236A Principles of environmental economics 5,0 4,5 721704A Business logistics 5,0 2,3 Submodule 5 Elective Courses Courses by or at the BEE partner universities 10,0 1-3 (~30) Total (target) WATER AND ENVIRONMENT ORIENTATION Basic Module of Water and Environment 30 ECTS Courses of the Basic Module are all compulsory for the students of this orientation. The total content of the module is 30 ECTS. The courses should preferably be performed during the first study year. After completing this module the student will have an extensive view on especially the Barents region and its environmental and socio-economical characteristics. He/she will understand the multidisciplinary nature of global change and sustainable development, an d can apply this know-how on the discipline of technology and engineering. The student knows the most important methods for water and waste water treatment, and can manage the basic practices in the laboratory and field work in environmental engineering. PYO 200 488400A 488401A 488402A 488012A 477307S 488118S 488110S Orientation to the BEE studies Introduction to the environmental and socioeconomical issues of the Barents region Sustainable development Environmental legislation Research methodology Laboratory and field measurements in environmental engineering Water and wastewater treatment Total ECTS 1,0 2,0 Periods 1 1,2 3,0 5,0 5,0 10,0 3 2,3 2-6 1-6 5,0 30,0 1,2 Advanced Module of Water and Environment 30 ECTS The Advanced Module contains both compulsory and optional (elective) studies. The courses Environmental Issues in the Barents Region and Advanced Practical Training are compulsory (*) for all WE-orientation students. Module content should be approximately 30 ECTS, so that the total min imum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the Supplementary module. The student will plan which courses to take, while preparing his/her Personal Study Plan. After completing this module, the student will recognize the most important causes for environmental load especially in the Barents region and can apply different methods, tools and technologies in controlling and reducing harmful environmental effects. The student also understands the natural phenomena and processes related to water resources. 488405S 488002S 488102A 477041S 477311S 477203A 488104A Environmental Issues in the Barents region* Advanced practical training* Hydrologiset prosessit (Hydrological processes) Experimental design Advanced separation processes Process design Industrial and communal waste management Total (target) ECTS 5,0* 3,0* 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 32,0 (~30) Periods 6 (summer) 4 6 4,5 5,6 Supplementary Module for Water and Environment 3x10 ECTS In the Supplementary Module, the WE-orientation student will select supplementary studies from different submodules 4-8. All the courses are optional (elective). The sum of ECTS of the courses in the three elected modules should be approximately 30, so that t he total content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the advanced module. Please also note that the courses in the Submodule 4 are organized by either the Department of Industrial Engineering and Management, or the Faculty of Economics and Business Administration. The other submodules are organized by the Department of Process and Environmental Engineering or by the BEE partner universities). PYO 201 After completing the courses chosen for the Supplementary module, the student will have more specialized knowledge on the chosen subjects. This module aims also to give the student requisites for his/her Master‟s thesis project. ECTS Submodule 4 Economics and Management 555321S Risk management 3,0 721236A Principles of environmental economics 5,0 721704A Business logistics 5,0 Submodule 5 Elective Courses Courses by or at the BEE partner universities 10,0 Submodule 6a Water 1(available only on odd years, next time 2011) 488108S Pohjavesitekniikka (Groundwater engineering) 5,0 488117S Water resources management 7,5 Submodule 6b Water 2 (available only on even years, next time 2012) 488103A Environmental impact assessment 5,0 488113S Inroduction to surface water quality modelling 5,0 Submodule 8 Environmental Systems 488203S Industrial ecology 5,0 488404A Global change 5,0 Total (target) (~30) 5.6. Osastokohtaisia ohjeita Lukukaudet Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden ajankohdat ovat lukuvuonna 2011 - 2012 ovat: 1. 5.9.-7.10., 2. 10.10.-11.11., 3. 14.11.16.12., 4. 9.1.-10.2., 5. 13.2.-23.3. ja 6. 26.3.4.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Opintojakson suorittaminen Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Suoritustapoja voivat olla mm. seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja tai kurssitentti opintojakson päätyttyä. Opintojaksojen opetuskieli on kandidaattivaiheessa pääosin suomi. Kurssin nimi on opetussuunnitelmassa opetuskielen mukainen ja lisäksi opetuskieli kerrotaan aina kurssikuvauksessa. Kurssikuvaukset löytyvät WebOodista (https://weboodi.oulu.fi /oodi/). Osaston tentit järjestetään osaston tenttipäivänä perjantaisin klo 12-16. Tenttilista on nähtä- Periods 1-3 4,5 2,3 1-3 1,2 3,4 2,3 2,3 2 1,2 villä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ilmoitustaululla sekä osaston www-sivuilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Opintosuunnan valinta Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet: 1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 4. periodin päätyttyä. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa. 2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien to iveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa. 3. Osaston johtoryhmä vahvistaa jaon opintosuuntiin. 4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin PYO 202 valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe. Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Osaston kansainvälinen maisteriohjelma on Barents Environmental Engineering, joka toteutetaan Barents Cross Boarder Universityyhteistyön (BCBU) puitteissa. insinöörivaiheessa tutkintoon voi sisällyttää kieliopintoja enintään 10 op. Kandidaatintyöhön liittyvät ohjeet Työhön sijoittuminen Kandidaatintyö tehdään omaopettajan johdolla kandidaatinopintojen aikana. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet useille eri teollisuuden aloille. Suurimpia työnantajia ovat olleet: kemian teollisuus prosessi- ja automaatiolaitteita valmistava teollisuus sellu- ja paperiteollisuus prosessimetallurginen teollisuus vuoriteollisuus ympäristötekniikan yritykset it-alan yritykset suunnittelutoimistot julkinen sektori, opetus- ja tutkimuslaitokset Diplomityöhön liittyvät ohjeet Diplomityö suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kyseinen suomen/ruotsin kielen taito on osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, sitä ei tarvitse enää osoittaa DI-tutkinnon yhteydessä, vaan kypsyysnäytteellä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen. Työharjoittelu Työharjoittelu kuuluu olennaisesti sekä prosessitekniikan että ympäristötekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan 3 op ja diplomi-insinöörivaiheessa 3 op syventävää työharjoittelua. 3 op vastaa 2 kuukauden työssäolojaksoa. Opintoneuvoja hyväksyy harjoittelun. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaaville paikoille teollisuuden tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- ja johtotehtäviin. Koulutuksen laaja-alaisuus on tarjonnut mahdollisuuksia menestyä myös sellaisissa työtehtävissä, joilla ei ole varsinaista yhteyttä prosessiteollisuuteen Kielten opiskelu Kandidaatinvaiheessa opiskellaan toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä yhteensä 8 op. Halutessaan opiskelija voi erillisellä anomuksella osastolle valita toisen kotimaisen kielen lisäksi jonkin muun kuin englannin kielen. Diplomi- PYO 203 5.7. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voidaan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua harjoittelua enintään 3 opintopistettä. Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki 477001A Työharjoittelu (PO) Practical training Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana. Tavoite: Työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Työharjoittelun tavoitteena on antaa yleisnäkemys työelämästä ja mielellään alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi työharjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen. Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Työharjoitteluun sopivia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus. Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. 477002S Syventävä työharjoittelu (PO) Advanced practical training Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana. Tavoite: Syventävän työharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija diplomi-insinöörin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät. Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työharjoittelupaikkansa itse. Syventävään työharjoitteluun sopivia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus. Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii esitelmän harjoittelujaksostaan, esittää sen seminaaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset PYO 204 työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea. Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki 488001A Työharjoittelu (YMP) Practical training Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana. Tavoite: Työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Harjoittelun tavoitteena on antaa yleisnäkemys työelämästä ja mielellään alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan harjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen. Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Harjoitteluun sopivia paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemärilaitokset, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori. Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työto- distukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voidaan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua työharjoittelua enintään 3 opintopistettä. Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki 488002S Syventävä työharjoittelu (YMP) Advanced practical training Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana. Tavoite: Syventävän työharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija diplomi-insinöörin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät. Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työharjoittelupaikkansa itse. Harjoitteluun sopivia paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemärilaitokset, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaa- PYO 205 tioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori. Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii esitelmän harjoittelujaksostaan ja esittää sen seminaaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea. Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Introduction to process and environmental engineering I Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Tavoite: Luoda kokonaiskuvaa prosessi- ja ympäristötekniikasta ja sen eri osa-alueista sekä tutustuttaa opiskelija alan käsitteistöön. Lisäksi tehdä näkyväksi yhteyksiä prosessitekniikkaa lähellä oleviin aloihin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella teollista tuotant oprosessia prosessi- ja ympäristötekniikan tarjoamin näkökulmin (mm. jakaa kokonaisprosessin yksikköprosesseihin, tarkastella prosessia tai prosessiketjua taseajatteluun perustuen, tunnistaa keskeisimmät mekaaniset, kemialliset ja siirtoilmiöt ja niiden merkityksen eri prosessivaiheissa, arvioida prosessia automaation ja prosessisuunnittelun näkökulmista, jne.) sekä tunnistaa prosessitekniikan eri osa-alueiden merkityksen kokonaisuuden kannalta, kun näihin osa-alueisiin perehdytään tarkemmin tulevissa opintojaksoissa. Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kahdeksaan teemaan, jotka ovat: 1. Johdanto prosessiajatteluun. 2. Mekaaniset yksikköprosessit. 3. Siirtoilmiöt. 4. Reaktiotekniikka. 5. Rakenteet. 6. Automaation edellytykset. 7. Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. 8. Prosessisuunnittelu. Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii johdantona prosessi- ja ympäristötekniikan opintoihin. Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto. Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) kurssin teemoihin (ks. sisältö) liittyen. Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius Opetuskieli: Suomi 488011P Ympäristötekniikan perusta Introduction to environmental engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 5-6. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hydrologiaa, vesiensuojelua, vesi- ja jätehuoltoa, ilmansuojelua, teollisuuden ekologiaa, meluntorjuntaa ja säteilysuojelua sekä ympäristö¬biotekniikan perusteita ja näihin liittyviä tekniikoita. Hän tuntee eri teollisuudenalojen, liikenteen ja yhdyskuntien ympäristöhaitat ja haittojen torjumiseen käytössä olevia perinteisiä ja moderneja menetelmiä ja hänellä on käsitys ympäristönsuojelun perusteista ja tarpeellisu udesta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa sanallisesti esitellä hydrologian, vesiensuojelun, ja vesi- ja jätehuollon keskeisiä piirteitä. Hän kykenee myös määrittelemään tärkeimmät ilmansuojeluun, teolliseen ekologiaan ja meluntorjuntaan liittyvät tekijät. Hän tunnistaa ympäristöbiotekniikan aihealueet ja osaa luetella niihin liittyviä tekniikoita. Hän kykenee kuvailemaan eri teollisuudenalojen, liikenteen ja yhdyskuntien ympäristöhaitat ja haittojen torjumiseen käytössä olevia perinteisiä ja moderneja menetelmiä ja hän osaa PYO 206 perustella ympäristönsuojelun tarpeellisuutta tekniikan terminologiaa käyttäen. Sisältö: 1) Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion osuus: Hydrologian perusteet (vesitaseet, vesivarat, pohjavesi); Vesiensuojelun perusteita (kuormitukset, hajakuormitus, vesien laatuominaisuudet); Vesihuollon perusteita (verkostot, vesien ja jätevesien käsittelyn periaatteelliset toteutustavat); Jätehuollon perusperiaatteet; Pilaantuneiden maiden perusteet. 2) Teollisuuden ympäristötekniikan osuus: Ilmapäästöjen aiheuttajat ja ilman saastuminen; Ilmapäästöjen puhdistustekniikat; Teollinen ekologia; Katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa; Vihreä kemia; Ympäristötekniikan ohjauskeinot (ympäristöjärjestelmät, BAT); Ympäristölainsäädäntöä. 3) Bioprosessitekniikan laboratorion osuus: Ympäristöbiotekniikan yleisesittely ja mikrobien tarjoamat mahdollisuudet; Ympäristöbiotekniikan prosessit; Ympäristöbiotekniikkaa erilaisissa ympäristöissä; Patogeeniset mikrobit; Biotekniikka teollisuudessa. Toteutustavat: Luento-opetusta 50 h. Eri laboratorioiden järjestämät kolme eri osiota suoritetaan omina kokonaisuuksinaan. Kirjatentti ulkomaalaisille. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia. Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettava materiaali. Kirjatentin kirja. Suoritustavat: Luennot, välitentit tai lopputentti. Kirjatentti. Arvosana määräytyy välitenttien, lopputentin tai kirjatentin perusteella. Ulkomaalaisille, esim. vaihto-opiskelijoille kurssi järjestetään englanniksi kirjatenttinä. Kirjatentin materiaalina ovat seuraavat kirjat: Förstner U.1995. Integrated pollution control, sivut 81373; sekä Scragg A. 1999 (tai uudempi painos, josta vastaavat alueet), Environmental Biotechnology. ISBN 0 582 27682 9, s. 1-21, 78-104. Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Jarmo Sallanko, assistentti Virpi Väisänen, yliopisto opettaja Johanna Panula-Perälä Opetuskieli: Suomi 477012P Automaatiotekniikan perusta Introduction to automation engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusautomaation keskeisimmät käsitteet, toimintaperiaatteet ja laiteratkaisut sekä ymmärtää ja osaa myös itse tuottaa automaatiotekniikassa käytettäviä dokumentteja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää automaatiotekniikan keskeisimpiä käsitteitä erilaisten systeemien toiminnan kuvauksissa ja ongelmien määrittelyssä. Opiskelija osaa piirtää PI- ja lohkokaavioita sanallisesta kuvauksesta sekä tulkita vastaavia kaavioita sanallisesti käyttäen automaatiotekniikan ammattitermejä. Opiskelija kykenee käyttämään lohkokaavioalgebraa lohkokaavioiden sieventämiseen sekä säätöongelmien kuvaamiseen ja ratkaisemiseen. Lisäksi opiskelija osaa valita ja mitoittaa yleisimmät kenttäinstrumentit. Opiskelija tunnistaa automaatiojärjestelmien fyysiset ja ohjelmistolliset osakokonaisuudet sekä niiden merkityksen ja käyttötarkoituksen prosessioperaattorin tehtävien edellyttämällä tarkkuudella. Sisältö: Ilmiöiden hallinta prosessi- ja automaatiotekniikan avulla; teollisuusautomaation rakenne: toiminnallinen ja rakenteellinen kuvaus; prosessien valvonta ja operointi (valvomotekniikka ja operaattoreiden työtehtävät); PIkaaviot, piirrosmerkit ja kirjainsymbolit, lohkokaaviot ja lohkokaavioalgebra; säätöpiirit: toimintaidea ja toteutusteknologiat; automaatiojärjestelmät ja ohjelmoitavat logiikat; prosessien yleisimmät suureet ja niiden mittaaminen, anturit ja mittalähettimet (perussuureiden osalta); toimilaitteet ja niiden mitoitus (lähinnä venttiilit ja sähkömoottorit); kenttälaitteiden sijoittelu, asennukset ja kytkennät, signaalit ja signaalitiet, kaapelointi; prosessien dynamiikka ja sen merkitys säädön suunnittelussa. Toteutustavat: Luennot 4. ja 5. periodin aikana. Oppimateriaali: Opintomoniste. PYO 207 Suoritustavat: Oppimispäiväkirja, harjoitukset ja demonstraatiot tai vaihtoehtoisesti tentti. Ohjatun opetuksen määrä 50 tuntia. Vastuuhenkilöt: professori Kauko Leiviskä ja lehtori Jukka Hiltunen Opetuskieli: Suomi 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt Laboratory exercises of process engineering Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6. Tavoite: Laboratoriotöissä opiskelija saa kokemusta alansa ammattikäytännöstä ja kokeellisesta tutkimuksesta sekä oppii raportoimaan koetuloksia. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea virtausmääriä ja lämpötiloja hyväksikäyttäen kokonaislämmönsiirtokertoimen vasta- ja myötävirtalämmönvaihtimelle. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät mekaaniset yksikköprosessit ja kykenee selittämään niiden toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa käsitellä kokeellisen reaktorimittausdatan siten, että lopputuloksena saadaan reaktionopeusyhtälön parametrit. Opiskelija osaa selittää reaktorisuunnittelun vaiheet alustavassa prosessisuunnittelussa. Opiskelija osoittaa laboratorioharjoitusten avulla, että hän osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja osaa virittää PIDsäätimen koelaitteistolla. Sisältö: Opiskelija valitsee tarjolla olevista prosessi- ja automaatiotekniikan töistä neljä haluamaansa laboratoriotyötä. Toteutustavat: Laboratoriotyöt tehdään erikseen varattuna aikana ja niistä laaditaan raportti. Yhteydet muihin opintojaksoihin:Esitiedot Prosessitekniikan perusta ja Automaatiotekniikan perusta opintojaksoista. Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat:Suoritetusta laboratoriotyöstä laaditaan raportti Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat Opetuskieli: Suomi 477032A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna AutoCAD in process and environmental engineering Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3. Osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa AutoCAD-ohjelmiston perusteita prosessi- ja ympäristöteknisissä suunnittelutehtävissä sekä omaa valmiudet kehittyä ohjelmiston käyttäjänä itsenäisesti. Sisältö: Opintojakson aikana tutustutaan ohjelmiston ominaisuuksiin ja harjoitellaan sen käyttöä eritasoisin tehtävin. Toteutustavat: Mikroluokassa tapahtuva ohjattu työskentely. Ohjatun opetuksen määrä 36+36 Oppimateriaali: Luentomateriaali Suoritustavat: Jatkuva arviointi kontaktiopetuksessa tehtävien harjoitusten avulla. Vastuuhenkilö: Tutkija Pekka Rossi Opetuskieli: Suomi 477033A Ohjelmointi ja Matlab Programming in Matlab Laajuus: 2,5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1 ja/tai 5. Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee rakenteellisen ohjelmoinnin periaatteet ja kykenee tekemään itsenäisesti Matlab-ohjelmia. Sisältö: Ohjelmointikielet, ohjelmointi, rakenteellinen ohjelmointi, funktiot, algoritmit, Matlab-ohjelmoinnin erityispiirteet. Toteutustavat: Ohjattuja ohjelmointiharjoituksia ja -tehtäviä. Ohjatun opetuksen määrä 5x6 h=30 h. Oppimateriaali: Matlab-oppikirjoja. Oheiskirjallisuus: Kernighan, B.W. & Ritchie, D.M. (1988) The C Programming Language. Prentice Hall: NY. PYO 208 Suoritustavat: Jatkuva arviointi tai päättöarviointi. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Juha Jaako Opetuskieli: Suomi 477041S Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus Experimental Design Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 4 th period. Objective: To provide the student with understanding of the measurements uncertainty evaluation and calculation as well as ideas of implementing this information in experimental and computational research and measurements. Learning outcomes: After this course the student knows the main software tools for experiment design and is able to use them. He can apply the main approaches for studying and evaluating the measurement reliability. Contents: Determining the uncertainty of measurements in chemical, physical and biochemical measurements, measurements reliability and traceability; Calculation examples supporting the learning of measurements uncertainty assessment preparation; Experimental design software (Modde, Minilab, Matlab tools); Experimental design preparation and execution in laboratory scale research. Test methods and variable significance, reliability of experimental data;Problems in laboratory, pilot and full scale experiments, problems in modelling and in simulation. Working methods and mode of delivery: Lectures and practical work. Assessment during the course, by continuous evaluation with lecture exams, and written report of the practical work. Study materials: Material given in the lectures. Responsible person: Professor Kauko Leiviskä Language of instruction: English 477042S Tieteellinen viestintä Scientific communication Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4 parittomina vuosina. Tavoite: Tieteellisen viestinnän perusperiaatteiden omaksuminen ja taito tehdä tieteellisiä esityksiä ja julkaisuja (esitelmät, posterit, julkaisut, yleistajuiset artikkelit). Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa luokitella erilaiset tieteelliset julkaisut. Kurssiin kuuluvassa harjoitustyössä opiskelija osaa toteuttaa itse t ekemästään tutkimustyöstä (esim. Tutkimusmetodologia-kurssin tutkimustyöstä) esitelmän ja kirjallisen julkaisun. Sisältö: Tieteellisten julkaisujen tekeminen, artikkelit, posterit, esitelmät, yleistajuiset artikkelit. Harjoitustyönä esitelmän ja julkaisun t ekeminen esimerkiksi omasta Tutkimusmetodologia-kurssin tutkimustyöstä tai muusta tutkimustyöstä. Toteutustavat: Luennot, keskustelut, omatoiminen ohjattu työskentely, harjoitustyö. Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus : Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Jyväskylä 2004, Gummerus Kirjapaino Oy. 436 s. Oheiskirjallisuus : Nykänen, O.: Toimivaa tekstiä, Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki 2002, Tekniikan Akateemisten LiittoTEK. 212 s. Suoritustavat: Suorituksen jatkuva arviointi tuntitentillä ja harjoitustyön raportti. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä PYO 209 Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I Fluid and particle technology I Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot partikkelien ominaisuuksista, partikkelianalytiikasta, näytteenotosta, hienonnustekniikasta, raekoon ohjauksesta ja erilaisista erotusmenetelmistä. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa prosessiteollisuuden mekaaniset jalostusastetta nostavat prosessit ja niihin liittyvät talteenottoprosessit. Opiskelija tunnistaa niihin kuuluvat laitteistot ja osaa selittää niiden käyttötarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet. Sisältö: Partikkelin ominaisuudet, näytteenoton tilastollinen analyysi, partikkelikoko ja kokojakauma, partikkelimuoto, ominaispinta-ala, hienonnustekniikan perusteet, murskaus ja jauhatus, granulointi, erotusmenetelmät perustuen partikkelien pintakemiallisiin, magneettisiin, sähköisiin, morfologisiin ominaisuuksiin tai partikkelien tiheyseroihin tai inertiaan (esimerkiksi seulonta, luokitus, suodatus, sakeutus, selkeytys ja vaahdotus sekä muut rikastusmenetelmät). Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Prosessitekniikan perusta Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Allen, T.: Particle Size Measurement. 4th ed., Chapman and Hall, Lontoo 1990, 806 s.; Allen, T.: Particle Size Measurement - Powder Sampling and Particle Measurement, Volume 1. 5th ed., Chapman and Hall, Lontoo 1997, 525 s.; Allen, T.: Particle Size Measurement - Surface Area and Pore Size Determination, Volume 2. 5th ed., Chapman and Hall, Lontoo 1997, 251 s.; Hukki, R.T.: Mineraalien hienonnus ja rikastus. Teknillisten tietei- den akatemia, Keuruu 1964, 656 s.; Lowrison, G. C.: Crushing and Grinding. Butterworth & Co Lontoo 1974, 286 s.; Lukkarinen, T.: Mineraalitekniikka osa I - Mineraalien hienonnus. Insinööritieto Oy, 1984, 330 s.; Lukkarinen, T.: Mineraalitekniikka osa II - Mineraalien rikastus. 1. P. 1987, Insinööritieto Oy. 442 s.; Svoboda, J.: Magnetic Methods for Treatment of Minerals. Developments in Mineral Processing, Volume 8. Elsevier Science Publishers B. V., Amstredam 1987, 692 s.; Wills, B.A.: Mineral Processing Technology. 4th ed., Pergamon Press ,Oxford 1998, 785 s. Svarovsky, L.: SolidLiquid Separation. 3rd ed. Lontoo 1990, 716 s.; Size Enlargement by Agglomeration. John Wiley & Sons Ltd., Chichester 1991, 532 s; Capes, C. E.: Particle Size Enlargement. Elsevier Scientific Publishing Company, Amsterdam 1980, 192 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II Fluid and particle technology II Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee fluidien, dispersioiden ja rakeisen materiaalin ominaisuudet ja käyttäytymisen sekä perustiedot varastoinnista, kuljetuksesta, sekoituksesta ja leijutuksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa ns. avusteiset mekaaniset yksikköprosessit ja niihin kuuluvat laitteistot ja ilmiöt. Edelleen tavoitteena on että opiskelija osaa selittää niiden käyttötarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet. Sisältö: Fluidimekaniikka, fluidien siirto (pumppaus ja komprimointi), suspensioiden virtauskuljetus (hydraulinen ja pneumaattinen kuljetus), rakeisen materiaalin bulkkiominaisuudet, rakeisen materiaalin varastointi, mekaaniset kuljettimet, sekoitus ja leijutus. PYO 210 Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Fluidija partikkelitekniikka I Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Nedderman, R. M.: Statics and Kinetics of Granular Materials. Cambridge 1992, 352 s.; Wirzenius, A.: Keskipakopumput. Tampere, Kustannusyhtymä, 1978, 323 s.; Douglas, J. F. et al.: Fluid Mechanics, 3rd ed. Burnt Mill, Longman Scientific & Technical, 1995, 819 s.; Karassik, I. J. et al.: Centrifugal Pumps, 2. ed. Chapman & Hall, London 1998, 989 s.; Shamlou, P. A.: Handling of Bulk Solids - Theory and Practice. 1988, Butterworths, 193 s.; Kaye, B. H.: Powder Mixing. Chapman Hall, London 1997, 263 s.; Rhodes, M. J. (toim.): Principles of Powder Technology. John Wiley & Sons, Chichester 1990, 439 s.; Fayed, M. E. & Otten, L. (toim.): Handbook of Powder Science & Technology. 2nd ed. Chapman Hall, New York 1997, 898 s.; Gotoh, K., Masuda, H. & Higashitani, K. (toim.): Powder Technology Handbook. 2nd ed. Marcel Dekker, New York 1997, 944 s.; Fayed, M. & Skocir, T.: Mechanical Conveyors - Selection and Operation. Technomic Publishing Company Inc. Lancaster 1997, 485 s.; Bain, A. G. & Bonnington, S. T.: The Hydraulic Transport of Solids by Pipeline. 1970, Pergamon Press. 251 s.; Mills, D.: Pneumatic Conveying Design Guide. 2nd ed. Elsevier Butterworth-Heinemann, Oxford 2004, 637 s.; Weinekötter, R. & Gericke, H.: Mixing of Solids. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht 2000, 154 s.; Kunii, D. & Levenspiel, O.: Fluidization Engineering. 2nd ed. ButterworthHeinemann, Stoneham 1991, 491 s.; Pietsch, W Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477103A Sellu- ja paperitekniikka Pulp and paper technology Laajuus: 3 op Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kuitumassojen ja paperin valmistuksesta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää paperinvalmistuksen kannalta tärkeimmät puun ja kuitujen rakenteelliset ja kemialliset ominaisuudet. Opiskelija tunnistaa erilaiset paperinvalmistukseen käytettävät massalajit ja osaa selittää niiden valmistuksen pääpiirteissään. Opiskelija tunnistaa erilaiset paperilajit ja osaa selit tää paperinvalmistusprosessin keskeisimmät yksikköprosessit. Sisältö: Massa- ja paperiteollisuuden raakaaineet, puukemian ja paperikemian perusteet, massan ja paperin ominaisuuksien mittaus, puun ja hakkeen käsittely, mekaanisen massan valmistus, sulfaattimassan valmistus, kierrätyskuituprosessit, kuitususpension käsittelyn apuprosessit, massan muokkaus, paperin valmistus, johdatus paperituotteiden loppukäyttöön sekä paperiteollisuuden sivuvirtojen käsittely. Toteutustavat: Luennot järjestetään periodiopetuksena. Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Sjöström, E.: Puukemia. Espoo 1989, 244 s.; Jensen, W. (toim.): Pu ukemia, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977. 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperiinsinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III. Turku 1983; Ryti, N.: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977, 169 s.; Eklund, D., Lin dström, T.: Paper Chemistry. Tammisaari 1991. 305 s. KnowPap, Paperitekniikan ja prosessihallinnan oppimisympäristö, www.kirjasto.oulu.fi/knowpap/ Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi Ajoitus: Toteutus periodissa 5. PYO 211 477104S Kemiallinen puunjalostus Chemical wood processing Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja kemiallisten massojen valmistuksen ja biojalostamon periaatteista. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kemiallisen massan valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida kemiallisen massan valmistuksen raaka-aineiden ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteeseen. Opiskelija tunnistaa yleisimmät kemiallisen massan valmistuksessa käytettävät keittokemikaalit ja valkaisuaineet ja osaa kirjoittaa keitossa ja valkaisussa tapahtuvat tärkeimmät kemialliset reaktiot. Opiskelija tuntee puupohjaisten biojalostamoiden toimintaa ja osaa kertoa niissä valmistettavista kemikaaleista ja tuotteista. Sisältö: Nykyaikainen sulfaattisellunvalmistus: raaka-aineet, keitto, happidelignifiointi, valkaisu, pesu, kemikaalikierrot sekä vesi ja höyrytaseet. Nonwood sellunvalmistus. Puu- ja agribiomassapohjaiset biojalostamot: biokemikaalien, materiaalien, -polttoaineiden ja energiantuotanto. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Opintojakso edellyttää kemian ja prosessitekniikan perusteiden tuntemista. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, kirja 6 (A ja B). Chemical pulping. A 693 s. ja B 497 s.; Jensen, W. (toim.): Puukemia, Suomen Paperiinsinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977. 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperiinsinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983. Luennolla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477105S Mekaanisten massojen valmistus Mechanical pulping Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 2. Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja mekaanisten ja kemimekaanisten massojen valmistuksesta, massojen käsittelystä sekä näiden massojen käytöstä paperin valmistuksessa.. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimint aperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida käytettävän raaka-aineen ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteeseen. Opiskelija osaa vertailla erilaisten mekaanisten massojen kuituominaisuuksia ja selittää niiden vaikutuksen lopputuotteen laatuun. Sisältö: Mekaanisten ja kemimekaanisten massojen valmistus sekä niihin liittyvät yksikköoperaatiot. Lignosellulloosamateriaalien mekaaninen hienonnus biotalouden tuotantoteknologiana. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, kirja 5. Mechanical Pulping. 427 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977, 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2. Su omen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperiinsinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III. Turku 1983; Ryti, N.: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977. 169 s.; Eklund, D., Lin d- PYO 212 ström, T.: Paper Chemistry. Tammisaari 1991, 305 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi teet. Espoo 1977. 169 s.; Eklund, D., Lin dström, T.: Paper Chemistry. Tammisaari 1991, 305 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477106S Uusiomassojen valmistus Recycled fiber processes Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 2. Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja kierrätyskuitumassojen valmistuksesta sekä kierrätyskuitujen ja -kuitulietteiden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä paperin valmistuksessa. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kierrätyskuitumassojen valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida käytettävän raaka-aineen ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteen kannalta. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät kiertokuituprosessissa käytettävät kemikaalit ja osaa selittää niiden tehtävän prosessissa. Sisältö: Kierrätyskuitumassojen raaka-aineet, DIP-ja OCC-massojen valmistus sekä niihin liittyvät yksikköoperaatiot. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, kirja 7. Recycled Fiber and Deinking, 649 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977, 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperiinsinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III. Turku 1983; Ryti, N.: Paperitekniikan perus- 477107S Paperin valmistus Paper manufacture Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja päällystetyn paperin valmistuksen perusteista ja käytännön tekniikasta sekä alan teollisuuden toiminnasta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää paperin valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet ja tarkoituksen prosessissa. Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät paperin valmistuksessa käytettävät kemikaalit, täyteaineet ja päällystysaineet sekä osaa selittää niiden merkityksen paperinvalmistuksessa. Opiskelija osaa esitellä paperinvalmistuksen kannalta keskeiset kuituominaisuudet, paperin rakenteen ja ominaisuudet sekä erilaiset paperilajit. Sisältö: Kuitujen ominaisuudet, pohjapaperin valmistus, paperinvalmistuksessa käytettävät kemikaalit, päällystysprosessi, paperin rakenne ja ominaisuudet, paperin jalostus, paperilajit sekä painotekniikan perusteita. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Luentomoniste. Ryti, N.: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977, 169 s.; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III, Turku 1983. Oheiskirjallisuus: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Timo Jortama, Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi PYO 213 477109S Massa- ja paperitekniikan mittaukset Pulp and paper laboratory analyses 477108S Painatustekniikka Printing technology Laajuus: 2 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot painomenetelmien kehityksestä, tyypillisistä käytössä olevista teollisista painatusmenetelmistä ja -tekniikoista sekä niiden paperin ominaisuuksille asettamista vaatimuksista.. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa ne paperin ominaisuudet, jotka vaikuttavat paperin painatukseen ja osaa arvioida niiden merkitystä painatustulokseen. Opiskelija osaa selittää erilaiset painatustekniikat ja painomenetelmät sekä tunnistaa painomusteet ja niiden tärkeimmät ominaisuudet. Sisältö: Johdanto yleisimpiin mekaanisiin ja digitaalisiin painatusmenetelmiin ja painojäljen muodostukseen. Painomenetelmien asettamat vaatimukset paperin ominaisuuksille. Painomusteet ja niiden ominaisuudet. Painotuotteiden kierrätettävyys. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka. Lisäksi suositellaan kurssien Paperin valmistus ja Paperiteollisuuden koneet keskeisen sisällön tuntemusta. Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, kirja 13: Print media - principles, processes and quality. Oheiskirjallisuus: Graafisen tekniikan perusteet, CD-rom, ISBN 952-13-0222-4 (Opetushallitus 1998); Markku J. Seppälä ja Tage Törn (toim.); Hannu Karhuketo, Pentti Viluksela. (2004). Kemiallinen metsäteollisuus 3 - Paperin ja kartongin jalostus, 219 s.; Helmut Kipphan (ed.), (2001) Handbook of Print Media, Springer, 1227 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi Laajuus: 2 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja massa- ja paperiteollisuudessa käytetyistä mittaus- ja analyysimenetelmistä. Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tärkeimmät kuitumassan ja paperin analysointimenetelmät ja tietää mitä ominaisuuksia niillä arvioidaan. Sisältö: Keskeiset mittaukset ja analyysimenetelmät kuitumassan ominaisuuksien luonnehtimiseksi ja massan paperiteknisten ominaisuuksien sekä paperin ja kartongin ominaisuuksien arvioimiseksi. Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Laboratoriodemonstraatiot. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali. Oheiskirjallisuus: kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477110S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari Pulp and paper research seminar Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5-6. Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle uusinta tietoa puumassan ja paperin valmistukseen liittyvästä tutkimuksesta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa referoida suomeksi tieteellistä vieraskielistä tekstiä. Hän osaa myös esitelmöidä seminaarityylisessä tilai- PYO 214 suudessa tutkimusaiheestaan ja osaa opponoida muiden tekemiä seminaaritöitä. Sisältö: Kurssissa perehdytään ajankohtaisiin sellu- ja paperitekniikan tutkimusalueisiin. Toteutustavat: Esitelmät seminaaritilaisuuksissa, joissa jokainen osanottaja toimii valitun esitelmän opponenttina. Arvosana määräytyy referaatin, oman esitelmän ja opponoinnin arvostelun perusteella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suoritustavat: Referaatti ja seminaariesitelmä. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477111S Teollisuusekskursio Excursion to pulp and paper research institute Laajuus: 1 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5-6. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva sellu- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä sen merkityksestä tuotannon kehittämisessä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tekemänsä yritysvierailun perusteella arvioida, minkälaisia tietoja ja taitoja kyseisen yritys- tai tutkimuslaitoksen palveluksessa tarvitaan. Toteutustavat: Tutustumismatka suomalaisen metsäteollisuusyhtiön tutkimuskeskukseen ja/tai tuotantolaitokseen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellytyksenä ekskursiolle osallistumiselle on tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen Suoritustavat: Osallistuminen vierailulle ja matkapäiväkirjan teko. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477112S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö Laboratory exercise of pulp and paper technology Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1-6. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot massan jauhatuksen vaikutuksista paperin ominaisuuksiin sekä massan ja paperin testauksesta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa testata kuitumassan paperiteknisen potentiaalin. Opiskelija osaa analysoida saamaansa mittausdataa, tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä massan jauhamisen vaikutuksesta massan paperiteknisiin ominaisuuksiin sekä raportoida tulokset. Sisältö: Työssä harjoitellaan laboratoriolaitteistojen käyttöä liittyen massan käsittelyyn, arkin tekoon ja paperin testaukseen. Toteutustavat: Laboratoriotyö tehdään parityönä ja siitä sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa kun alkutentti on hyväksytysti läpi. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellytyksenä ekskursiolle osallistumiselle on tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen Oppimateriaali:. Harjoitustyöohje. Aaltonen, P.: Kuituraaka-aineen ja paperin testausmenetelmät. Otakustantamo, 1986,98 s. Oheiskirjallisuus: Analyysistandardit. Suoritustavat: Alkutentti testausmenetelmistä ja laboratoriotyön tulosten raportointi. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Opetuskieli: Suomi 477113S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu Research training of pulp and paper technology Laajuus: 8 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1-6. PYO 215 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet kokeelliseen tutkimustyöhön ja siihen liittyviin käytännön asioihin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin ja sen tieteellisen raportoinnin. Sisältö: Kurssissa tutustutaan kirjallisuuden hakuun ja käyttöön, rajatun tutkimussuunnitelman tekoon, koesuunnitelman tekoon, laboratorio- ja/tai pilot-kokeiden suorittamiseen, tulosten käsittelyyn ja raportointiin sekä tieteellisen julkaisun kirjoittamiseen. Toteutustavat: Opiskelija työskentelee opintojakson aikana laboratorion tutkimusprojekteissa tutkimusharjoittelijana osallistuen projektityöskentelyyn sen eri vaiheissa tutkijoiden ohjauksessa. Työn lopuksi opiskelija esittää tulokset lo ppupalaverissa tutkimusryhmälle. Kurssin arvosana määräytyy opiskelijan tekemän tutkimusraportin ja esitelmän sekä ohjaavan tutkijan (tutkijoiden) arvioinnin mukaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia prosessille aine- ja energiataseet ottaen stoikiometrian asettamat rajo itukset huomioon. Opiskelija osaa hyödyntää laatimaansa mallia prosessin toiminnan tarkastelussa. Sisältö: Prosessien aine- ja energiataseiden laadinta ottaen huomioon myös kemiallinen reaktio. Toteutustavat: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Opintojakson Prosessitekniikan perusta keskeinen sisältö. Oppimateriaali: Luentomoniste; Reklaitis, G.V.: Introduction to Material and Energy Balances. John Wiley & Sons, 1983. ISBN 0-47104131-9. Suoritustavat: Jatkuva arviointi välikuulustelujen ja kurssitehtävien avulla. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen. Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus:. kirjasarja: Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, 19 kirjaa. Suoritustavat: Tutkimusraportti tieteellisen artikkelin formaatissa ja esitelmä työn tuloksista. Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Ilkka Malinen Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi Tavoite: Tutustuttaa reaktioidenja reaktoreiden analyysin ja mallinnuksen perusmetodeihin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää keskeiset menetelmät reaktionopeusyhtälön määrittämiseksi kokeellisen tiedon pohjalta ja pystyy esittämään deterministisen mallinnustekniikan perusteet. Näiden pohjalta hän pystyy analysoimaan ideaalireaktorin käyttäytymistä ja suorittamaan alustavaa kemiallisen reaktorin valintaa ja mitoitusta. Sisältö: Alkeisreaktiot. Homogeenisten reaktioiden kinetiikka. Reaktionopeusyhtälön määrittäminen kokeellisen tiedon pohjalta. Ideaalireaktorien mallinnus. Saannon, selektiivisyyden, konversion ja reaktorin koon määritys. Ideaalireaktoreiden analyysin avulla saatavat reaktorin ja Kemiallisen prosessitekniikan laboratorio 477201A Taselaskenta Material and energy balances Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2. Tavoite: Opintojakso luo pohjan aine- ja energiataseisiin perustuvalle prosessien toiminnan tarkastelulle. 477202A Reaktorianalyysi Reactor analysis Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. PYO 216 reaktio-olosuhteiden valintaa sekä reaktorisysteemin suunnittelua koskevat yleiset heuristiset säännöt. Toteutustavat: Kontaktiopetus ja pienryhmissä tehtävät harjoitukset Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksojen Taselaskenta ja Termodynaamiset tasapainot keskeinen sisältö Oppimateriaali: Luentomoniste, Levenspiel, O.: Chemical Reaction Engineering. John Wiley & Sons, 1972. (Kappaleet 1-8).ISBN 0-47153016-6 (sid.), 0-471-53019-0 (nid.) tai 2. painos 1999 ISBN 0-471-25424-X. Atkins, P.W.: Physical Chemistry, Oxford University Press, 2002. 7. Painos (osia) ISBN 0-19-8792859 Suoritustavat: Tentin ja harjoitusten muodostama kokonaisuus Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Juha Ahola Opetuskieli: Suomi 477203A Process design Prosessisuunnittelu Credits: 5 cr Timing: Periods 4-5. Objective: Chemical process design principles Learning outcomes: By completing the course the student is able to identify the activities of process design and the know-how needed at different design stages. The student can utilise process synthesis and analysis tools for creating a preliminary process concept and point out the techno-economical performance based on holistic criteria. Contents: Acting in process design projects, safety and environmentally conscious process design. Design tasks from conceptual design to plant design, especially the methodology for basic and plant design. Working methods and mode of delivery: Lectures and design group exercises. Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477202A Reactor analysis, 477304A Separa- tion processes and 477012 Introduction to Automation Engineering Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1 Assessment methods and criteria: Combination of examination and design group exercises. Responsible person: University Lecturer Juha Ahola Language of instruction: English 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka Chemical engineering thermodynamics Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita klassista termodyn amiikkaa kemiantekniikan näkökulmasta. Erityisesti hän osaa selittää puhtaiden aineiden pVTkäyttäytymisen ja fluidien termodynaamisten ominaisuuksien merkityksen kemiantekniikassa. Opiskelija osaa luokitella prosessien termod ynaamiset mallinnusmenetelmät esimerkiksi nesteliuosten ja elektrolyyttiliuosten termodynamiikan osalta. Opiskelija osaa ratkaista reaktiotasapainon ja höyry/nestetasapainon epäideaalisille seoksille. Opiskelija osaa valita sopivat kaasua, höyryä ja nestettä kuvaavat mallit prosessille seosten käyttäytymistä mallinnettaessa ja simuloitaessa. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kemiallisia kokonaisprosesseja termodynaamisilla analyysimenetelmillä. Sisältö: Yleiset aine- ja energiataseet. Puhtaiden aineiden pVT-käyttäytyminen. Fluidien termodynaamiset ominaisuudet. Liuostermodynamiikka. Höyry/neste-tasapainolaskenta. Reaktiotasapainolaskenta. Elektrolyyttiliuosten termodynamiikkaa. Termodynaamisten suureiden laskenta. Prosessien termodynaaminen analyysi. Toteutustavat: Kontaktiopetus PYO 217 Oppimateriaali: Luentomoniste. Luennoilla jaettava materiaali. Smith, J.M. & Van Ness, H.C.: Introduction to Chemical Engineering Thermodynamics. McGraw-Hill, 2005. (7. painos) ISBN 0-07-124708-4 Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1 Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituksista muodostuva kokonaisuus Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen Opetuskieli: Suomi Assessment methods and criteria: Project work with reporting. Responsible person: University Lecturer Juha Ahola Language of instruction: English 477206S Advanced process design Prosessisuunnitteluprojekti Credits: 6 cr Timing: Periods 5-6. Objective: The student learns how to adapt the skills from previous courses in a process design project. Learning outcomes: The student is able to produce a preliminary chemical process concept. She/he can apply systematic process synthesis tools, chemical process simulation tools and whole process performance criteria in the conceptual process design phase. Furthermore, the student is able to produce process design documents. The student will acquire skills how to work as a member in an industrial chemical process design project. She/he will experience by team work the hierarchical character of the conceptual process design, the benefits of the systematic working methods and the need to understand the whole process performance when optimal design is sought. The student understands the importance of innovation and creative work. Contents: Conceptual process design and hierarchical decision making. Heuristics of process design. Design methodology: synthesis, analysis and evaluation. Design cycle. Performance evaluation of the chemical processes. Team work and meetings. Working methods and mode of delivery: Design projects in small groups. Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477203A Process Design 477207S Teollisuuden vesitekniikka Industrial water and wastewater technologies Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vesi-intensiivisten prosessien vedenkäytön ominaispiirteet ja hallinnan teollisuusalakohtaisesti. Hän omaksuu teollisuuden raakaveden, prosessiveden ja jäteveden käsittelymenetelmät sekä osaa arvioida prosessilaitoksen optimaalisen vedenkäytön huomioiden ulkoiset vaatimukset sekä ympäristötekniset ja teknis-taloudelliset tekijät. Hän osaa valita vedelle käsittely- ja regenerointimenetelmät tarvelähtöisesti. Sisältö: Teollisuuden vedenkäytön hallinta. Teollisuuden käyttämät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vedenkäsittelyprosessit. Kemiallisten vedenkäsittelyprosessien ilmiöiden tarkastelu. Käyttöveden valmistus, prosessin sisäinen vesitekniikka, jäteveden käsittely ja desinfiointi. Toteutustavat: Kontaktiopetus ja/tai harjoitustyö. Toteutetaan joka toinen vuosi. Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali. McCabe, W.L., Smith, J.C.,Harriot, P.: Unit Operations of Chemical Engineering, McGrawHill 2001 ISBN 0-07-118173-3; Sincero, A., Sincero, A.: Physical-Chemical Treatment of Water and Wastewater, IWA Publishing, CRC Press 2003 ISBN 1-84339-028-0; Salmela, T., Sillanpää,M.: Teollisuuden vesitekniikka, Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion julkaisuja, B11. PYO 218 Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituksista muodostuva kokonaisuus Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen Opetuskieli: Suomi 477208S Biojalostamot Biorefineries aajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luokitella ja arvioida state-ofthe-art –teknologiat biopolttoaineiden, biokemikaalien ja energian tuottamiseksi erityisesti nonwood-lignoselluloosasta. Hän osaa päätellä teknologiset ja taloudelliset biojalostamoiden kehitystyön haasteet ja soveltaa kestävän kehityksen periaatteita painottavia biojalostamoiden suorituskyvyn arviointikriteerejä. Sisältö: Historiallinen tausta. Energian tuotannon raaka-ainevarat: fossiiliset ja biomassa. Liikenteen energiantuotanto ja biopolttoaineet. Teknologiasukupolvet. Biojalostamot ja niiden luokittelu. Nonwood-lignoselluloosapohjaiset biojalostamot. Biokemikaalituotanto. Biojalostamoiden kehitystyö – tekniset, taloudelliset ja ympäristönäkökulmat. Biojalostamoiden kaupallistuminen. Toteutustavat: Kontaktiopetus Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävä harjoitustyö. Toteutetaan joka toinen vuosi. Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali. Suoritustavat: Tentti. Harjoitustyö vaikuttaa arvosanaan. Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen Opetuskieli: Suomi 477209S Chemical process simulation Kemiallisten prosessien simulointi Credits: 5 cr Timing: Periods 2-3. Objective: Performing chemical process simulation studies successfully. Learning outcomes: The student has the ability to convert a process flow diagram into a form compatible with process simulation software. She/he has skills to evaluate realistic process conditions in a typical chemical process. The student can apply proper thermodynamic property models for simulation purposes. She/he can name the advantages and disadvantages of using the sequential modular solving approach in chemical process modelling and simulation. She/he is capable of solving a computer simulation case for a typical chemical process. The student is able to analyze the simulation results with respect to realistic values. Contents: The architecture of a process simulator. Thermodynamic property models and databanks. Degrees of freedom analysis. Steady-state simulation. Sequential modular, and equationoriented approach in simulation. Numerical solving methods. Heuristics for chemical process simulation. Working methods and mode of delivery: Lectures, introductory examples and group exercises with process simulation software. Prerequisites and co-requisites: Prerequisite: 477204S Chemical Engineering Thermodynamics or equivalent knowledge. Study materials: Material distributed on lectures. Additional literature, Turton, R., Bailie, R.C., Whiting, W.B. & Shaeiwitz, J.A.: Analysis, synthesis, and design of chemical processes. 3 rd Ed. Prentice Hall. (Parts) ISBN 0-13512966-4. Assessment methods and criteria: Group exercise reports and an individual exam. Responsible person: University Teacher Jani Kangas Language of instruction: English PYO 219 Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio 477301A Liikkeensiirto Momentum transfer Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4. Tavoite: Prosessiteollisuuden yleisimpiä ilmiöitä ovat virtaus-, lämmönsiirto- ja aineensiirtoprosessit, joten prosessi-insinöörin tulee tuntea em. prosessien perustana olevat ilmiöt. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot liikkeensiirron mekanismeista ja malleista, niiden soveltamisesta käytännön ongelmien ratkaisuun sekä tietokonepohjaisesta virtauslaskennasta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä viskositeetin arvoja puhtaille aineille ja seoksille sekä kykenee arvioimaan lämpötilan ja paineen vaikutusta viskositeettiin. Hän tunnistaa virtaavaan aineen ja kiinteän kappaleen välisen vuorovaikutuksen ja osaa erotella niihin vaikuttavat voimat, niiden suunnat sekä laskea niiden suuruudet. Hän osaa muodostaa liiketaseiden avulla virtausyhtälöitä ja ratkaista niiden perusteella virtauksen nopeusjakauman, tilavuusvirtauksen sekä painehäviön suuruudet. Hän osaa erottaa laminaarisen ja turbulenttisen virtauksen toisistaan sekä käyttää eri virtaustiloihin soveltuvia valmiita yhtälöitä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella putkistoja ja muita yksinkertaisia prosessilaitteita virtausteknisesti. Sisältö: Viskositeetti. Liikkeensiirron mekanismit. Differentiaalisten liiketaseiden muodostaminen ja ratkaisu. Kitkakerroin. Makrotaseet. Tietokonepohjaisen virtauslaskennan (CFD) periaatteet. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietona tarvitaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmien tuntemusta. Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 s. Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A.: Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson, J.F. et al.: Chemical Engineering vol.1, 4th ed., Pergamon Press, 1990. 708 s.; Shaw, C.T., Using Computational Fluid Dynamics, Prentice Hall, 1992, 251 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuomaala Opetuskieli: Suomi 477302A Lämmönsiirto Heat transfer Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot lämmönsiirron mekanismeista ja malleista sekä niiden soveltamisesta käytännön ongelmien ratkaisuun. Lisäksi tutustutaan lämmönsiirtoverkkojen suunnitteluun ja lämpövirtojen työntekopotentiaalin analysointiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää mitä tapahtuu kun lämpö johtuu, kulkeutuu tai säteilee. Oppimisen seurauksena opiskelija osaa kuvata lämmönsiirtoa differentiaalisilla energiataseilla ja niihin oleellisesti kytkeytyvillä liiketaseilla. Suuremmissa puitteissa opiskelija kykenee ratkaisemaan käytännön lämmönsiirto-ongelmia makrotasolla korreloimalla lämmönsiirtokertoimia dimensiottomiin virtaus- ja aineominaisuuksiin. Näiden siirtokerrointen avulla hän pystyy mitoittamaan lämmönsiirtolaitteita, erityisesti lämmönvaiht imia, ja valitsemaan erityyppisistä sopivimmat ja edullisimmat. Laajoja lämmönsiirtoverkkoja suunnitellessaan ja laitteistokuluja minimoidessaan hän osaa pinch-menetelmän avulla optimoida taloudellisuutta lämmönvaihtimien lukumäärää vähentämällä ja kokonaisenergiankulutuksen laatua alentamalla. Vertaillessaan lämpöenergiasta hyödyksi saatua mekaanista työmäärää hän PYO 220 osaa soveltaa eksergia-periaatetta ja jakaa sen perusteella energian käytöstä koitunet kustannukset jalostusasteen perusteella oikeissa suhteissa. Sisältö: Lämmönsiirron mekanismit. Differentiaalisten lämpötaseiden muodostaminen ja ratkaisu. Lämmönsiirtokerroin. Makrotaseet. Lämmönvaihdintyypit ja oikean tyypin valinta. Lämmönvaihtimien mitoitus ja suunnittelu. Lämmönsiirtoverkkojen suunnittelu pinchtekniikan avulla. Lämpövirtojen eksergiaanalyysi. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan opintojaksoa 477301A Liikkeensiirto. Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 s.; Linnhoff, B. et al.: A User Guide on Process Integration for the Efficient Use of Energy, The Institution of Chemical Engineers, 1987, 247 s. Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson, J.F. et al.: Chemical Engineering vol.1, 4th ed., Pergamon Press, 1990. 708 s.; Peters, M.S. & Timmerhaus, K.D.: Plant Design and Economics for Chemical Engineers, 4th ed., McGraw-Hill, 1991, 910 s.; Sussman, M.V.; Availability (exergy) Analysis, Mulliken House, 1985, 94 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuomaala Opetuskieli: Suomi 477303A Aineensiirto soveltaa niitä aineensiirtoprosessien toiminnan analysointiin ja mitoitukseen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää diffuusion ilmiönä ja siihen vaikuttavat tekijät. Hän osaa mallintaa aineensiirtoa yksinkertaisissa tilanteissa Fick'in ja Maxwell-Stefanin diffuusiolakien avulla ja vertailla mallien eroja. Opiskelija osaa käyttää differentiaalisia ainetaseita diffuusion mallintamisessa ja tunnistaa turbulenttisen systeemin aineensiirron erityispiirteet. Hän tunnistaa eri siirtoilmiöiden merkityksen aineensiirtolaitteissa ja osaa mitoittaa karkeasti absorptiossa käytettäviä laitteita. Sisältö: Diffuusio. Fickin ja Maxwell-Stefanin diffuusiolait. Aineensiirto yksinkertaisissa systeemeissä. Differentiaaliset ainetaseet. Aineensiirtomallit turbulenttisysteemeille. Aineensiirto rajapinnoilla. Absorptio. Kiintoaineen kuivaus. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto ja 477302A Lämmönsiirto. Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons 1976, 780 s.; King, C.J.: Separation Processes, McGraw-Hill 1980, 850 s.; Wesselingh, J.A. & Krishna R.: Mass Transfer, Ellis Horwood 1990, 243 s. Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A.: Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo 1987, 194 s.; Coulson, J.M. et. al.: Chemical Engineering vol. 1, 4th ed., Pergamon Press 1990, 708 s.; McCabe, W.L. et. al.: Unit Operations of Chemical Engineering, 5th ed., McGraw-Hill 1993, 1130 s. Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Kaisu Ainassaari Mass transfer Opetuskieli: Suomi Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tarkastella aineensiirron fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja esittää aineensiirtomallien laadintaperusteet sekä PYO 221 477304A Erotusprosessit Separation processes Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot erityisesti aineensiirtoon perustuvista erotusprosesseista, niiden toimintaperiaatteista, toimintaan vaikuttavista tekijöistä, suunnitteluperiaatteista ja käytännön toteutuksesta. Erotusprosessit muodostavat usein sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan kalleimman osan kokonaisprosessista, joten niiden tunteminen on tärkeää prosessitekniikan ja ympäristötekniikan insinööreille. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa aineensiirtoon perustuvien erotusprosessien aseman prosessi- ja ympäristöteknologiassa. Hän osaa ratkaista monivaihe-erotusten faasitasapainolaskuja binääriseoksille. Opiskelija osaa selittää, mihin ilmiöihin perustuvat seuraavat erotusmenetelmät: tislaus, absorptio, strippaus, neste-nesteuutto, ylikriittinen uutto, kiteytys, adsorptio, kromatografiaerotukset, kalvoerotukset ja reaktiivisen erotusoperaatiot. Hän tunnistaa prosesseissa käytettävät laitteet ja osaa vertailla menetelmiä keskenään heurististen sääntöjen avulla. Sisältö: Erotuksen perusteet. Erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana. Faasitasapainomallit. Yksivaiheiset tasapainoprosessit. Monivaiheprosessien mallit ja suunnittelu. Tislaus. Absorptio ja strippaus. Neste-nesteuutto ja ylikriittinen uutto. Kiteytys. Adsorptio. Kromatografiaerotukset. Kalvoerotukset. Reaktiiviset erotusoperaatiot. Erotusprosessien valintaan vaikuttavat tekijät. Erotusmenetelmän valinta, erotussekvenssien synteesi ja suunnittelu sekä heuristiset suunnittelumenetelmät. Erotusprosessien energiatekniikka. Ilmiöintegrointi. Toteutustavat: Luennot kahden periodin aikana. Luentojen ohessa laskuharjoituksia Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 477302A Lämmönsiirto ja 477303A Aineensiirto. Oppimateriaali: King, C.J.: Separation Processes. New York 1980, McGraw-Hill Inc., 850 s.; Noble, R.D. & Terry, P.A.: Principles of Chemical Separations with Environmental Applications. Cambridge 2004, Cambridge University Press. 321 s. Oheiskirjallisuus: Henley, E.S. & Seader, J.D.: Equilibrium Stage Separation Operations in Chemical Engineering. New York 1981, John Wiley & Sons, 742 s.; McCabe, W.L., Smith, J.C. & Harriott, P.: Unit Operations of Chemical Engineering, 5th ed. Singapore 1993, McGraw-Hill, 1130 s.; Rousseau, R.W., Handbook of Separation Process Technology. New York 1987, John Wiley & Sons, 1010 s. Suoritustavat: Kotitehtävien suorittaminen vaikuttaa arvosanaan. Välikokeet tai lopputentti. Vastuuhenkilö: professori Riitta Keiski Opetuskieli: Suomi 477305S Virtausdynamiikka Flow dynamics Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 2. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää mitä tarkoitetaan virtausilmiöiden matemaattisella mallintamisella tietokonepohjaisella numeerisella virtauslaskennalla (CFD) ja laskentatulosten kokeellisella validoinnilla. Hän osaa muodostaa virtausta kuvaavat osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja osaa ratkaista ne geometrialtaan yksinkertaisissa systeemeissä käyttäen differenssi-, elementti- ja kontrollitilavuusmenetelmiä. Hän osaa valita laskentatulosten validoinnissa käytettävät peruskoejärjestelyt sekä yleisimmät virtauksien ominaisuuksia kuvaavien suureiden mittaamiseen käytettävät menetelmät. Kurssin jälkeen opiskelija osaa mallintaa yksinkertaisia virtaustilanteita sekä suunnitella koejärjestelyn mittauksineen laskentatulosten tarkistamista varten. Sisältö: Virtausdynamiikan yhtälöt. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden matemaattisen käyttäytymisen vaikutus virtauslaskennassa. Diskretointi. Laskentaverkot ja niiden muunnokset. Differenssimenetelmä. Tulosten graafinen esittäminen. Turbulenssin mallittaminen Elementtimenetel- PYO 222 mä. Vapaan reunan ongelma. Kontrollitilavuusmenetelmä. Kokeellinen virtausdynamiikka. Toteutustavat: Luennot järjestetään periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 031019P Matriisialgebra ja 031022P Numeeriset menetelmät. Oppimateriaali: Anderson, J.D.: Computational Fluid Dynamics. Hämäläinen, J. & Järvinen, J.: Elementtimenetelmä virtauslaskennassa. Versteeg, H.K. & Malalasekera, W.: An Introduction to Computational Fluid Dynamics. Tavoularis, S.: Measurements in Fluid Mechanics. Oheiskirjallisuus: Shaw, C.T.: Using Computational Fluid Dynamics; Nakayama, Y. & Boucher, R.F.: Introduction to Fluid Mechanics; Haataja, J., Käpyaho, J. & Rahola, J.: Numeeriset menetelmät. Rathakrishnan, E.:Instrumentation, Measurements, and Experiments in Fluids. Suoritustavat: Tentti ja pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö. Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muurinen Opetuskieli: Suomi 477306S Non-ideal reactors Epäideaaliset reaktorit Credits: 5 cr Timing: Implementation in 3 rd period. Objective: By means of the residence time distribution theory, students adopt a way of thinking in modeling which is based on the concept of probability. Learning outcomes: After completing the course the student can analyse the effect of nonideal mixing conditions on the behaviour of a reactor. He/she is capable of explaining the mechanisms of heterogeneous reactions, especially with methods that are used to analyse the effect of mass and heat transfer on the observed kinetics of heterogeneous reactions. The student has rudimentary skills to conduct demanding reactor analysis and to design heterogeneous reactors. Contents: Mixing models of a flowing material. Residence time distribution theory. Heterogeneous catalysis and biochemical reactions: mechanisms, mass and heat transfer, and reactor d esign. Gas-liquid reactions: mechanisms, mass transfer, and reactor design. Design heuristics. Microreactors. Working methods and mode of delivery: Lectures including exercises. Prerequisites and co-requisites: Courses 477201A Energy and Material Balances and 477202A Reactor Analysis are recommended beforehand. Study materials: Nauman, E.B.: Chemical Reactor Design. New York, John Wiley & Sons. 1987; Winterbottom, J.M. & King, M.B. (Editors) Reactor Design for Chemical Engineers. Padstow 1999, T.J. International Ltd. 442 s. Additional literature : Gianetto, A. & Silveston, P.L.: Multiphase Chemical Reactors: Theory, Design, Scale-up. Hemisphere, Washington, D. 1986; Froment, G. & Bischoff, K.B.: Chemical Reactor Analysis and Design. New York, John Wiley & Sons. 1990; Hessel, V., Hardt, S. & Löwe, H.: Chemical Micro Process Engineering. Weinheim 2004, Wiley-VHC Verlag GmbH & Co. 674 p, Salmi, T., Mikkola, J.-P. & Wärnå, J. Chemical reaction engineering and reactor technology. Boca Raton 2011, CRC Press, 615 p. Assessment methods and criteria: Examination. Responsible person: Professor Riitta Keiski Language of instruction: English 477307S Research methodology Tutkimusmetodologia Credits: 5 cr Timing: Implementation in periods 2-6. Objective: To familiarise the student with scientific research, scientific methods and data handling, especially in process and environmen- PYO 223 tal engineering. The course will give the student the basis to do the research work and motivates him/her to begin post-graduate studies. The course gives the student team working skills and increases the co-operation between the students and the research and teaching staff. The students are exposed to experiences in co-operation between different fields of science, industry, and other universities and laboratories, as well as the skills for doctoral studies. Learning outcomes: After the course the student is able to define the role of research and different stages of research work. The student is also able to classify the stages and the subtasks of research work as well as important elements related to research, i.e. literature search, experimental work, and data processing. In addition, the student can evaluate the amount of work needed in research stages. The student can write scientific text and use references appropriately. The student also has the ability to recognise ethical issues related to research and analyse the meanings of those. He/she can use the principles of good scientific practises and is able to apply knowledge to research work. Contents: 1) Science and research politics. 2) Research education. 3) Fundamentals of philosophy of science. 4) Starting research work: research types, funding, the process of research work, finding the research area, choosing the research topic, information sources. 5) Research plan and collecting data, experimental methods and significance of the variables, systematic experimental design, collecting experimental data, test equipment, reliability of the results, problems in laboratory experiments, modelling and simulation. 6) Mathematical analysis of results. 7) Reporting: writing a scientific text, referring, writing diploma, licentiate and doctoral theses, or reports. 8) Other issues connected to research work: ethical issues, integrity, and future. 9) Examples of scientific research in practice. Working methods and mode of delivery: Miniproject based on lectures in Optima during autumn term, contact lectures, laboratory training period during spring term. Prerequisites and co-requisites: none Study materials: Melville, S & Goddard, W: Research Methodology; An Introduction for Science and Engineering Students. Kenwyn 1996, Juta & Co. Ltd. 167 p. Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Jyväskylä 2004, Gummerus Kirjapaino Oy. 436 p. Material introduced in the lectures. Additional literature : Paradis, J.G. & Zimmermann, M.L.: The MIT Guide to Science and Engineering Communication, 2nd ed. Cambridge 2002, The MITPress, 324 p. Nykänen, O.: Toimivaa tekstiä, Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki 2002, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. 212 p. Assessment methods and criteria: Optima exercises (miniproject) and laboratory training Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen Language of instruction: English 477308S Monikomponenttiaineensiirto Multicomponent mass transfer Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa aineensiirtoa kuvaavat yhtälöt matriisimuodossa monikomponenttisysteemeille soveltaen Maxwell-Stefan teoriaa ja Fick'in lakeja sekä laminaarisille että turbulenttisille systeemeille. Hän osaa myös määrittää bootsrap-relaatiot, joilla yleiset yhtälöt sidotaan tarkasteltavaan fysikaaliseen tilanteeseen. Opiskelija osaa soveltaa myös diffuusio- ja aineensiirtokertoimien estimointimenetelmiä. Lisäksi hän osaa kuvata faasien rajapinnalla tapahtuvaa aineensiirtoa kuvaavia teorioita. Hän osaa myös laskea fluidifaasien rajapinnan yli tapahtuvan aineensiirron aikaansaamia monikomponenttisia faasitasapainoja tilanyhtälöiden ja aktiivisuuskerroinmallien avulla sekä tuntee yleisimmät höyry-nestetasapainon mittaamiseen käytettävät menetelmät sekä mittaustulosten luotettavuuden arviointimenetelmät. Kurssin PYO 224 jälkeen opiskelija osaa soveltaa aineensiirto- ja faasitasapainomalleja diffuusioon perustuvien monikomponenttiprosessien (mm. tislaus ja kondensointi) mallintamiseen ja suunnitteluun. Sisältö: Maxwell-Stefan yhtälöt. Fick'in laki. Diffuusiokertoimien estimointi. Laskenta monikomponenttisysteemeissä. Aineensiirtokertoimet. Filmiteoria. Aineensiirtomallit dynaamisille systeemeille. Aineensiirto turbulenttisissa virtauksissa. Samanaikainen aineen- ja lämmönsiirto. Höyry-neste -tasapaino ja sen kokeellinen määrittäminen. Aineensiirtomallit monikomponenttitislauksessa. Höyryseosten kondensoituminen. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477303A Aineensiirto, 477304A Erotusprosessit ja 031019P Matriisialgebra. Oppimateriaali: Taylor, R. & Krishna, R.: Multicomponent Mass Transfer; Henley, E.J. & Seader, J.D.: Equilibrium-stage Separation Operations in Chemical Engineering. Oheiskirjallisuus: Walas, S.M.: Phase Equilibria in Chemical Engineering. Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja sekä pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö. Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muurinen Opetuskieli: Suomi 477309S Process and environmental catalysis Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana Credits: 5 cr Timing: Implementation in 2 th period Objective: Introducing the history, principles and economical and environmental meaning of catalysis, the design, selection and testing of catalysts and catalytic reactors and processes, and the most important industrial catalytic processes. Learning outcomes: After the course the student is able to define the fundamentals and history of catalysis and he/she can explain the economical and environmental meaning of catalysis. The student is capable of specifying the design, selection and testing of catalysts and catalytic reactors and processes. He/she is able to explain the most important industrial catalytic processes, the use of catalysts in environmental technology, catalyst research and the significance of an interdisciplinary approach in the preparation, development and use of catalysts. He/she recognises the connection between catalysis and green chemistry and the role of catalysis in sustainable processes and energy production. Contents: Definition of catalysis and a catalyst, history of catalysis, economical, social and environmental meaning. Preparation of catalysts, principles, selection, design and testing of catalysts and catalytic reactors. Kinetics and mechanisms of catalytic reactions, catalyst deactivation. Industrially important catalysts, catalytic reactors and catalytic processes. Environmental catalysis. Catalysts in air pollution control and purification of waters and soil. Catalysis and green chemistry. Catalysis for sustainability. Principles in the design of catalytic processes. Working methods and mode of delivery: Lectures including design exercises. Prerequisites and co-requisites: The courses 477011P Introduction to Process Engineering, 488011P Introduction to Environmental Engineering and 780109P Basic Principles in Chemistry are recommended beforehand Study materials: Lecture handout; Richardson, J.T.: Principles of Catalyst Development. New York. 1989, 288 pp.; Janssen, F.J.J.G. & van Santen, R.A.: Environmental Catalysis. NIOK, Catalytic Science Series, Vol. 1. 1999. 369 pp. Additional literature: Ertl, G., Knözinger, J. & Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim. 1997, 657 p.; Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogenous Catalysis. Weinheim 1997. 657 pp.; Somorjai, G.A.: Surface Chemistry and Catalysis. New York 1994, 667 pp.; van Santen, R.A., van Leuwen, P.W.N.M., PYO 225 Mouljin, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd ed. Studies in Surface Science and Catalysis 123. Amsterdam 1999, Elsevier Sci. B.V. 582 pp. Assessment methods and criteria: Written examination. Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen process improvements, new catalysts and catalytic processes, new opportunities by catalysis), 5) phenomena integration and catalysis and 6) new innovations in catalyst research. Working methods and mode of delivery: Lectures and design exercises. Prerequisites and co-requisites: The course on Process and Environmental Catalysis. Language of instruction: English Study materials: Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogeneous Catalysis. Weinheim 1997. 657 p.; Somorjai, G.A.: Surface Chemistry and Catalysis. New York 1994. 667 p.; Van Santen, R.A., van Leuwen, P.W.N.M., Moulijn, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd. edition. Research Articles. 477310S Advanced catalytic processes Credits: 5 cr Timing: Implementation in 5 th period every even year. Objective: The aim of the course is to give the becoming engineers interdisciplinary skills in material and surface science, new catalyst preparation methods and application areas, catalytic reaction and process engineering, and methods in catalyst research (experimental and computational methods). It also gives skills to do research work by emphasizing research methods and innovations in catalysis. Learning outcomes: After completing the course the student can explain the interdisciplinary connection of catalysis with material and surface science, define new catalyst preparation methods and application areas, catalytic reaction and process engineering, and methods in catalyst research (experimental and computational methods). He/she is also able to design and do research work by emphasising research methods and innovations in catalysis. He/she is able to explain the latest knowledge connected to catalyst research and applications. He/she is also capable of explaining the relation and differences between heterogeneous, homogeneous and biocatalysis. Contents: The course contents is divided into the following themes 1) surface chemistry and catalysis, 2) new catalyst preparation methods, 3) catalysis for a sustainable production and energy, and green chemistry and engineering and catalysis, 4) design of catalysts and catalytic processes (reactor and process intensification, Additional literature: Ertl, G., Knözinger, H. & Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim 1997; Morbidelli, M., Gavriilidis, A. & Varma, A.: Cat alyst Design, Optimal Distribution of Catalyst in Pellets, Reactors, and membranes. New York 2001, Cambridge University Press. 227 p.; Anastas, P.T. & Crabtree, R.H. (eds.): Green catalysis, volume 2: Heterogeneous Catalysis. Weinheim 2009, 338 p. Assessment methods and criteria: Written examination. This course is proposed to be taken within the Research module. Responsible person: Professor Riitta Keiski Language of instruction: English 477311S Advanced separation processes Credits: 5 cr Timing: Implementation in 6 th period every even year. Objective: The course reviews the recent methods and techniques for separation and purification of components and products e.g. in chemical, food, biotechnology industry. The course introduces new research innovations in separation processes. Learning outcomes: After completing the course the student is able to review the most PYO 226 recent methods and techniques for separation and purification of components and products, e.g. in the chemical, food, and biotechnology industries. He/she is able to define the principles of green separation processes and their research status and potentiality in industrial applications. Contents: The course is divided into lectures given by visiting experts from different fields (industry, research institutes and universities) and seminars given by students and senior researchers. The lectures open up the newest innovations in separation and purification technologies. The lectures can include for example the following themes: Phenomena in Supercritical fluid extraction, Pressure-activated membrane processes, Reverse osmosis, Nanofiltration, Ultrafiltration, Microfiltration, Pervaporation, Polymer membranes, Dialysis, Electrolysis and Ion-exchange, Forces for adsorption and Equilibrium adsorption isotherms, Sorbent materials and heterogeneity of surfaces, Predicting mixture adsorption, Rate processes in adsorption/adsorbers and adsorber dynamics, Cyclic adsorption processes, Temperature and pressure swing adsorption. Innovative separation methods, Phenomena integration, New hybrid materials as separation agents. Fluids and their application in gas extraction processes, Solubility of compounds in supercritical fluids and phase equilibrium. Extraction from solid substrates: Fundamentals, hydrodynamics and mass transfer, applications and processes (including supercritical water and carbon dioxide). Counter-current multistage extraction: Fundamentals and methods, hydrodynamics and mass transfer, applications and processes. Solvent cycles, heat and mass transfer, methods for precipitation. Supercritical fluid chromatography. Membrane separation of gases at high pressures. The topics of the course seminars will change annually depending on the research relevance. Working methods and mode of delivery: With the lectures the students will familiarize themselves to the latest research publications. Prerequisites and co-requisites: The courses 477304A Separation Processes and 477308S Multicomponent Mass Transfer are recommended beforehand. Study materials: The course literature will be chosen when the course is planned. Latest scientific research articles. Additional literature: Separation Processes in the Food and Biotechnology Industries, Edited by: Grandison, A.S. & Lewis, M.J. 1996 Woodhead Publishing. Assessment methods and criteria: Seminars. Written examination. This course is proposed to be taken within the Research module. Responsible person: Professor Riitta Keiski Language of instruction: English 477321S Research ethics Tutkimusetiikka Credits: 3 cr Timing: Implementation in 4 th period. Learning outcomes: After the course the student is capable of explaining the meaning of research ethics and good scientific practice including honesty, conscientiousness and precision in research work. The student is able to plan, carry out and report his/her research work, and is aware of the rights and duties of a researcher and their actions and respect towards other researchers. The student is able to recognise misconduct and fraud in scientific practices and has an awareness of how to handle misconduct. Contents: Ethically good research, Scientific community and ethical problems in research work. Professional ethics of a researcher and an engineer. Good scientific practices and handling of misconduct and fraud in science. Regulations and rules. Definitions, Characteristic features of science, Research results and responsible persons in scientific work, Ethics and research ethics, Professional ethics of a researcher, Research ethics in Finland and globally, Instructions for preventing, handling and examining misconduct and fraud in good scientific practices and scientific research, Good scientific practices and responsibility in performing research, Good practices in selecting the research problem, collecting the material, planning and performing the research, publishing, using and applying the PYO 227 results, Protection of a researcher under the law, Examples and statistics. Working methods and mode of delivery: Lectures and team work. Study materials: Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. Tutkijan arkipäivän etiikkaa. Tampere 2007, Vastapaino. 319 p., Good scientific practice and procedures for handling misconduct and fraud in science. Helsinki 2002, TENK, National Advisory Board on Research Ethics., Guidelines for the Prevention, Handling and Investigation of Misconduct and Fraud in Scientific Research. Helsinki 1998, TENK, National Advisory Board on Research Ethics., Martin, M.W. & Schinzinger, R. Ethics in Engineering, 4th Edition. New York, 2005, McGraw Hill Co. 339 p. Additional literature: Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211, Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. 428 p., Pietilä, A.-M. & Länsimies-Antikainen, H. (Toim.) Etiikkaa monitieteisesti, Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopio 2008, Kuopio University Publications F. University Affairs 45. 224 p. Assessmentmethods and criteria: Homework assignments affect the course grade. Examination or a learning diary. Responsible person: Professor Riitta Keiski Language of instruction: English Prosessimetallurgian laboratorio Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää kemiallisia reaktiotasapainoja teollisiin prosesseihin liittyvissä systeemeissä sekä osaa mieltää tasapainojen merkityksen osaksi prosessien analyysiä, suunnittelua ja hallintaa. Tähän liittyen hän osaa auttavasti muokata todellisiin prosesseihin liittyvät eimatemaattisesti ratkaistavat teknilliset ongelmat sellaiseen muotoon, että niiden ratkaisussa vo idaan hyödyntää sovellettua reaktiotermodynamiikkaa (l. ns. systeemin mielekäs määrittely) esimerkiksi tasapainolaskentaohjelmistoja hyödyntäen. Sisältö: Entalpian, entropian ja Gibbsin energian käsitteet ja olosuhderiippuvuudet. Kemiallinen tasapaino. Faasitasapaino. Aktiivisuus ja aktiivisuuskerroin. Tasapainon määrittäminen tasapainovakio- ja minimointimenetelmin. Toteutustavat: Kontaktiopetus, mikroluokkaharjoitus (pakollinen) sekä kontaktiopetuksen ulkopuolisella ajalla suoritettavat tehtävät. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi suositellaan kursseja ‟Kemian perusteet‟ ja ‟Taselaskenta‟ vastaavia tietoja. Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Saatavissa kurssin www-sivulta. Suoritustavat: Oppimispäiväkirja/portfolio (sis. teoria- ja laskutehtäviä) sekä pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö työselostuksineen. Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen Opetuskieli: Suomi 477402A Kiinteiden materiaalien rakenne 477401A Termodynaamiset tasapainot Structure of solid materials Thermodynamic equilibria Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 2. Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee riittävästi fysikaalisen kemian perusteita voidakseen tarkastella termodynaamisia tasapainoja teollisissa prosesseissa. Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 6. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää kiinteän epäorgaanisen materiaalin olemusta, rakennetta ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia ja tutustuttaa opiskelija kiinteän materiaalin karakterisointimenetelmiin sekä luoda opiskelijalle peruskuva PYO 228 kiinteiden materiaalien merkityksestä yhteiskunnalle ja materiaalin hankintaketjusta ja siihen liittyvistä ympäristönäkökulmista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä tärkeimmät epäorgaaniset kiinteät materiaalit (metallit ja yhdisteet) ja niiden käyttökohteet. Hän osaa kuvailla materiaalien yhteiskunnallista merkitystä, tuotantoketjuja ja ympäristövaikutuksia. Opiskelija tuntee materiaalin karakterisointimenetelmiä ja osaa kuvailla materiaalien olemusta, rakennetta ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia sekä vertailla ja luokitella materiaaleja näiden perusteella. Opiskelija ymmärtää rakenteellisen tarkastelun merkityksen arvioitaessa kiinteän materiaalin ominaisuuksia ja aineiden välisiä vuorovaikutuksia materiaalia käytettäessä tai prosessoitaessa. Sisältö: Epäorgaaniset kiinteät materiaalit (metallit ja yhdisteet) ja niiden käyttö, raakaainehuolto, jalostusketjut, ja ympäristövaikutukset sekä merkitys yhteiskunnalle. Kiinteiden materiaalien olemus, rakenne ja ominaisuudet sekä rakenteen vaikutus aineen ominaisuuksiin. Materiaalin karakterisointi. Esimerkkeinä kiinteät materiaalit prosessiteollisuuden raaka-aineina ja tuotteina (teräs ja betoni). Toteutustavat: Kontaktiopetus. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadittavia esitietoja. Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Saatavissa kurssin www-sivulta. Suoritustavat: Tentti. Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Tanskanen. Opetuskieli: Suomi Pekka 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Phenomena-based modelling in extractive metallurgy Laajuus: 10 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Tavoite: Tutustua metallurgisten prosessien toiminnan kannalta keskeisimpiin ilmiöihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin sekä oppia hyödyntää ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen kehitettyjä malleja ja menetelmiä metallurgisessa tutkimuksessa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää ilmiömallinnukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä prosessimetallurgisessa tutkimus- ja kehitystyössä (esim. määrittää laskennallisesti termodynaamisia tasapainoja metallurgisiin prosesseihin liittyvissä ongelmissa, lukea ja laatia tasapainopiirroksia ja sähkökemiallisten reaktioiden kuvaamiseen käytettyjä kuvaajia, arvioida pinta- ja rajapintajännityksiä sekä niiden merkitystä metallurgisissa prosesseissa, kuvailla sulkeumien roolia metallien valmistuksessa, kuvailla metallurgisten kuonasulien rakennetta sekä kuonien rakenteeseen ja ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä, arvioida sulamis- ja jähmettymisilmiöitä esim. tasapainopiirroksia hyödyntäen, jne.). Edellä mainitut osaamistavoitteet ovat esimerkkejä, koska kurssiin liittyvät tehtävät vaihtelevat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritetään joka vuosi erikseen. Sisältö: Metallurgisten prosessien kannalta keskeisten kemiallisten ja fysikaalisten ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen käytetyt mallit ja menetelmät (mm. termodynamiikka, kinetiikka, pintailmiöt, rakennemuutokset, siirtoilmiöt). Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Yhdisteiden stabiilisuudet ja niiden tarkastelu graafisesti. 2. Laskennallinen termodynamiikka. 3. Metallurgisten sulien termodynaaminen mallinnus. 4. Sähkökemiallisten reaktioiden termodynaaminen ja kineettinen tarkastelu. 5. Korroosio. 6. Pinta- ja rajapintajännitys sekä pintaaktiiviset aineet. 7. Ydintyminen ja sulkeumat. 8. Metallurgisten kuonien rakenne. 9. Sulaminen ja jähmettyminen. 10. Poltto ja palaminen. Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 10 kpl) ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja mikroluokkaharjoituksia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava PYO 229 hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus. tutkimussuunnitelma teko, kokeiden suoritus, tulosten analysointi, raportointi ja esittely. Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto. Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät, harjoitustyöt ja näiden raportointi ja tulosten esittely sekä niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja demonstraatioita. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus. Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 10 kpl). Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen. Opetuskieli: Suomi (tarvittaessa englanti). 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät Experimental research in extractive metallurgy Laajuus: 10 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suorittaa metallurgisiin korkealämpötilaprosesseihin liittyvää kokeellista laboratoriomittakaavan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää ryhmä- ja projektityö- sekä raportointivalmiuksia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisimmät kokeelliset ja analyyttiset menetelmät, joita tarvitaan metallurgisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä materiaalien tutkimisessa. Opiskelija osaa hahmottaa tutkimusongelmia, eritellä oleellisia tutkimuskohteita, tehdä taustaselvitykset ja valita sopivimmat tutkimus- ja analyysimenetelmät sekä toteuttaa tutkimuksen ja raportoinnin laaditussa aikataulussa. Lisäksi opiskelija osaa havainnoida ja ymmärtää metallurgiaan liittyviä ilmiöitä, niiden vuorovaikutuksia ja seurauksia. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritellään joka vuosi erikseen. Sisältö: Yleisimmät materiaalin modifiointiin ja käyttäytymiseen (hapettuminen, pelkistyminen, sulaminen, pintailmiöt ja reaktiokinetiikka) liittyvät kokeelliset tutkimus- ja analyysimenetelmät. Tutkimusongelman hahmottaminen ja tutkimuskohteen rajaus, taustaselvityksen ja Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto. Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja raportit. Vastuuhenkilö: Tanskanen. Yliopisto-opettaja Pekka Opetuskieli: Suomi (tarvittaessa englanti). 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus Process simulation in extractive metallurgy Laajuus: 10 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Tavoite: Tavoitteena on esitellä Suomen metallurgisen teollisuuden kannalta merkittävimmät metallien tuotantoketjut ja niihin kuuluvat yksittäiset osaprosessit sekä tutustua näiden prosessien mallinnus- ja simulointimenetelmiin. Lisäksi kuvataan prosessikehityksen kannalta kriittisten osatekijöiden kuten kuonien, pelkistinaineiden ja vuorausmateriaalien merkitys metallien jalostusprosesseissa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla metallien tuotant oketjut sekä osaa mallintaa sekä tuotantoketjuja että niihin kuuluvia yksittäisiä osaprosesseja. Lisäksi opiskelija tuntee prosessimallinnuksen reunaehdot, joita asettavat mm. mallinnettavaa prosessia koskevan mittausdatan saatavuus sekä prosessissa esiintyvien ilmiöiden tuntemus ja PYO 230 kyky mallintaa niitä. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritellään joka vuosi erikseen. Sisältö: Suomen kannalta keskeiset metallien ja metalliseosten valmistusketjut ja osaprosessit sekä niiden mallinnus ja simulointi. Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Raudan, teräksen ja ferroseosten valmistus Suomessa. 2. Värimetallien valmistus Suomessa. 3. Kuonat. 4. Koksi ja muut pelkistysaineet. 5. Vuorausmateriaalit. 6. Metallurgisten prosessien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. 7. Prosessisimulointi. 8. Numeerinen ja fysikaalinen virtausmallinnus. 9. Prosessidatan käsittely. Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja harjoitustyöt ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja ja teollisuusvierailun. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus. Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto. Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät. Vastuuhenkilö: Professori Timo Fabritius. Opetuskieli: Suomi (tarvittaessa englanti). töstä teollisuusprosessien dynamiikan tutkimisessa ja säätöperiaatteiden suunnittelussa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten prosessien dynaamisen käyttäytymisen periaatteet, osaa muodostaa yksikköprosessien dynaamisia aine- ja energiataseita ja ratkaista niitä siirtofunktiotekniikalla. Hänelle syntyy myös käsitys yksittäisten prosessien säädön ja niiden dynaamisen käyttäytymisen yhteydestä. Sisältö: Prosessimallit, prosessidynamiikan peruskäsitteitä, dynaamiset tasemallit, koottujen ja jakaantuneiden parametrien mallit, lämmönvaihtimien mallit ja säätö, kemiallisten reaktoreiden mallit ja säätö, eksotermisen sekoitusreaktorin mallit ja säätö, tislausprosessin mallit ja säätö, laajemman prosessikokonaisuuden mallintaminen. Toteutustavat: Luennot yhden periodin aikana. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi opintojaksot Taselaskenta, Lämmönsiirto, Aineensiirto, Säätöjärjestelmien analyysi. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Luyben, W.L.: Process Modeling, Simulation and Control for Chemical Engineers. McGraw Kogakusha Ltd., Tokyo 1973, 558 s.; Yang, W.J., Masubuchi, M.: Dynamic Process and System Control. Gorden and Breach Science Publishers, New York 1970. 448 s. Suoritustavat: Kotitehtävät ja tuntitentit. Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä Opetuskieli: Suomi Säätötekniikan laboratorio 477501A Prosessien säätötekniikka I 477502A Prosessien säätötekniikka II Process control engineering II Process control engineering I Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Tavoite: Opintojakso antaa perustiedot fysikaalisten prosessimallien laatimisesta ja niiden käy- Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periossa 6. Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijan erilaisiin koesuunnittelutekniikoihin, kokeellisten mallien laatimiseen sekä koetulosten ja mittaustiedon analysointiin ja hyödyntämiseen. PYO 231 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erilaiset koesuunnittelutekniikat ja niiden soveltamismahdollisuudet, osaa laatia koesuunnitelmia monimuuttujaisille prosesseille ja analysoida koetuloksia. Hän osaa käyttää myös perustyökaluja koetulosten visualisointiin ja valita kutakin koesuunnittelutehtävää varten sopivat työkalut. Sisältö: Systemaattinen koesuunnittelu erilaisilla matriisitekniikoilla (Hadamard-matriisi, Central Composite Design -menetelmä, Taguchimenetelmä), mittaustulosten graafinen ja tilastollinen käsittely, korrelaatioanalyysi, varianssija regressioanalyysi ja niiden käyttö, dynaamisten datapohjaisten mallien laatiminen. Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi Prosessien säätötekniikka I. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Diamond, W.J.: Practical Experiment Designs for Engineers and Scientists. Lifetime Learning Publications, Belmont Ca. 1981. Suoritustavat: Harjoitustyö ja tuntitentit. Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä tapahtumapohjaisesta, vuorovaikutteisesta ja hajautetusta simuloinnista. Hän osaa etsiä myös muita sopivia simulointikieliä ja – ohjelmistoja. Sisältö: Mallien laatiminen, modulaarinen ja yhtälöpohjainen simulointi, dynaaminen simulointi, älykkäät menetelmät simuloinnissa, simulointi automaatiotekniikassa, tapahtumien käsittely jatkuvien prosessien simulointi, tuotant oprosessien simulointi, simuloinnin hajauttaminen, integrointi muihin järjestelmiin, simulointikielet ja –ohjelmistot. Toteutustavat: Luennot, ohjattu pääteharjoittelu ja seminaari. Suoritukseen kuuluu casetutkimus ja yhteen kurssin teemoista paneutuva seminaarityö. Lopullinen arvosana lasketaan harjoitustyöraportin, seminaarin, casetutkimuksen ja loppuraportin arvosanojen painotettuna keskiarvona. Loppuraportin voi korvata tentillä. Raportit ja tentit voidaan tehdä myös englanniksi. Oppimateriaali: Luentomoniste. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso Opetuskieli: Suomi ja englanti 477504S Prosessien optimointi Opetuskieli : Suomi Process optimization 477503S Simulointi Simulation Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija simuloinnin menetelmiin ja niiden soveltamiseen. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää simuloinnin keskeisiä käsitteitä ja selittää simulaattoreiden toimintaperiaatteet jatkuvien prosessien simuloinnissa. Opiskelija osaa rakentaa simulointimalleja Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija tunnistaa simuloinnin keskeiset ongelmatilanteet ja kykenee valitsemaan sopivia mallinnusratkaisuja prosessien mallinnuksen ja säädön apuvälineeksi. Lisäksi opiskelija osaa käyttää keskeisiä käsitteitä Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4. Tavoite: Opintojakso antaa perustiedot teollisuusprosessien optimointiin käytettävistä menetelmistä ja niiden soveltamisesta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa tavallisimpia rajoitetun ja rajoittamattoman optimoinnin menetelmiä. Hän osaa määritellä ja luokitella yksinkertaisen optimointiongelman ja ratkaista sen. Hän pystyy tekemään yhteenvedon optimoinnin merkityksestä prosessitekniikassa. Sisältö: Rajoittamattomat optimointimenetelmät (yksi- ja monimuuttujaiset) ja rajoitetun optimoinnin menetelmät, optimointimallien muodostaminen, lineaarinen ohjelmointi, malliparametrien sovittaminen sekä prosessiesimerkkejä. Matlab(R)-ohjelman käyttö optimointitehtävien ratkaisemisessa. PYO 232 Toteutustavat: Oppitunnit periodiopetuksena. Ohjattu opetus (40 h) koostuu tietoiskuista sekä oppitunneilla tehtävistä ryhmätöistä. Kotitehtävinä (67 h) on optimointiongelmien ratkaisemisemista sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Kohderyhmä: Optimoinnista kiinnostuneille. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia, mutta numeeristen menetelmien (esim. 031022P Numeeriset menetelmät) opintojakson suorittaminen auttaa opiskelussa. Oppimateriaali: Luento- ja laskuharjoitusmateriaali (suomeksi). Ray WH, Szekeley J: Process Optimization, John Wiley & Sons: New York 1973; Haataja J: Optimointitehtävien ratkaiseminen, 3. uud. painos, 2004; Haataja J, Heikonen J, Leino Y, Rahola J, Ruokolainen J, Savolainen V: Numeeriset menetelmät käytännössä, luku 10, 2. uud. painos, 2002. Suoritustavat: Jatkuva arviointi tai päättöarviointi. Suoritus voidaan tehdä myös englanniksi. Arviointi: hylätty, 1-5 (5 paras) Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Juha Jaako Lisätiedot: http://ntsat.oulu.fi/index.php?97 Opetuskieli: Suomi, suurin osa oppimateriaalista on kuitenkin englanninkielistä. Opintojakso voidaan suorittaa myös englanniksi, jolloin ryhmätyöt, kotitehtävät ja luentopäiväkirja tehdään englanniksi. Englanniksi suorittavan tulee ilmoittaa tarpeestaan kahta viikkoa ennen opintojakson alkua. 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Fuzzy-neuromethods in process automation Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija älykkäisiin menetelmiin ja niiden soveltamiseen erityisesti prosessiautomaation kannalta. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää älykkäiden menetelmien keskeisiä käsitteitä ja osaa selittää sumeiden järjestelmien, neuraalilaskennan, neurosumeiden menetelmien ja geneettisten algoritmien toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa rakentaa ja virittää sumeita malleja ja säät imiä Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija osaa selittää neuraalilaskennan peruskäsitteet ja niiden yhteydet to isiinsa sekä rakentaa Matlab-ympäristössä neuroverkkomalleja. Opiskelija tunnistaa datapohjaisen mallinnuksen keskeiset ongelmatilanteet ja kykenee valitsemaan sopivia ratkaisuja mallien yleistävyyden varmistamiseksi. Opiskelija osaa selittää geneettisten algoritmien toimintaperiaatteen ja osaa käyttää näitä periaatteita optimointitehtävän ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa kertoa dynaamisten mallien, hypertasomenetelmien ja hybridiratkaisujen toteutusvaihtoehtoja. Hän osaa myös selittää keskeiset käsitteet soluautomaateista ja evoluutiolaskennan menetelmistä. Sisältö: Sumea logiikka ja sumeat järjestelmät, sumean matematiikan perusteet, sumea mallinnus, säätö ja diagnostiikka, neuraalilaskennan perusteet ja keskeiset opetusalgoritmit, neurosumeat järjestelmät, evoluutiolaskenta, hypertasomenetelmät, soluautomaatit, oppivien järjestelmien mukautuminen muuttuviin olosuhteisiin, hybridijärjestelmät. Toteutustavat: Luennot, ohjattu pääteharjoittelu ja seminaari. Suoritukseen kuuluu casetutkimus ja yhteen kurssin teemoista paneutuva seminaarityö. Lopullinen arvosana lasketaan harjoitustyöraportin, seminaarin, casetutkimuksen ja loppuraportin arvosanojen painotettuna keskiarvona. Loppuraportin voi korvata tentillä. Raportit ja tentit voidaan tehdä myös englanniksi. Oppimateriaali: Luentomoniste. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso Opetuskieli: Suomi 477506S Modelling and control of biotechnical processes Bioteknisten prosessien mallit ja säätö Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 1 st period. PYO 233 Objective: To familiarise the student with bioprocess (fermentation) modelling and control. Learning outcomes: After the course, the student can model kinetics and dynamics of biotechnical processes (mainly fermentation) starting from the process phenomena and mass balance models. He also understands the limitations of different approaches and the modelling assumptions. He also has preliminary skills to write models in Matlab/Simulink environment Contents: Bioreactors: models, kinetics and transfer phenomena. Models: different modeling approaches with examples. Control Working methods and mode of delivery: The course is given within the period of five weeks. Opening lecture, individual work and home tests (one per week). Laboratory exercises include computational exercises and writing the report. Grade given is based on home tests and exercise report; ratio is 4/1. Final examination is also possible. Then the accepted exercise corresponds to one test example. Prerequisites and co-requisites: Course Process Control Engineering I recommended beforehand Study materials: Lecture material. Additional literature: Schügerl, B. (ed.): Bioreaction Engineering. Springer Verlag, 2000. pp. 21-43.; Sonnleitner, B.: Instrumentation of Biotechnical. In: Advances in Biochemical Engineering 66. Springer 2000; Jeongseok, L. et al.: Control of Fed-batch Fermentations. Biotechnology Advances 17(1999)29-48; Rani, K.Y. & Rao, V.S.R.: Control of Fermenters - a Review. Bioprocess Engineering 21(1999)77-88. Responsible person: Professor Kauko Leiviskä, DI Aki Sorsa Language of instruction: English 477507S Automation in pulp and paper industry Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 3 rd period. Objective: To familiarise the student with the most important process control targets in pulp and paper industry and used control strategies. Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in pulp and paper industry and can choose between the main means to solve them. He knows also the need and practice of special measurements on this area. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of separate processes and larger process lines and can estimate technical and economic effects of automation in pulp and paper industry. Contents: Control systems and methods, special measurements, automation in pulp industry (fibers, chemicals, mechanical pulping, paper machines, factory-wide automation), process analysis, modelling, simulation. Application of intelligent methods in paper industry. Working methods and mode of delivery: Book examination, literature report. Prerequisites and co-requisites: Course Pulp and Paper Technology recommended beforehand Study materials: Leiviskä, K.: Process Control. Book 14. Papermaking Science and Technology Series. Fapet Oy 1999. Separate material on applications of intelligent systems in paper industry in web. Additional literature: Other literature, articles distributed during the course. Responsible person: Professor Kauko Leiviskä Language of instruction: English 477508S Automation in metallurgical industry Metallurgisen teollisuuden automaatio Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 5 th period. Objective: To familiarise the student with the models and control in metallurgical industry. PYO 234 Also to examine the typical automation solutions in metallurgical industry. Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in metallurgical industry and can choose between the main modelling and control methods to solve them. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of separate processes and larger process lines and can estimate technical and economic effects of automation in metallurgical industry. Contents: Modelling and control examples of steel production processes: coking, sintering, blast furnace, steel converter, continuous casting, rolling mill. Model solutions by specialpurpose simulators. Also some special measurements are introduced Working methods and mode of delivery: Continuous evaluation: lectures, lecture diaries, test, practical work using simulation. Responsible person: Professor Kauko Leiviskä Language of instruction: English Systeemitekniikan laboratorio 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät Process automation systems Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään erityisesti prosessiteollisuudessa käytettäviin kokonaisautomaatiojärjestelmiin sekä niiden konfigurointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet prosessiautomaatiojärjestelmien sovellussuunnittelutehtäviin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia automaation suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon liittyvissä projekteissa.Opiskelija osaa konfiguroida automaation perustoimintoja automaatiojärjestelmillä ja ohjelmoida niitä logiikoilla. Sisältö: Automaation hankinta ja toimitus projektina, järjestelmien konfigurointi, automaatiossa käytettävä tietoliikennetekniikka, kenttäväylät, esimerkkejä kaupallisista järjestelmistä ja väylätuotteista. Toteutustavat: Luennot. Konfigurointiharjoituksia, teollisuusvierailu. Yhteydet muihin opintojaksoihin:Suositellaan esitietona Automaatiotekniikan perusta -opintojaksoa tai vastaavia tietoja. Oppimateriaali: Opintomoniste. Suoritustavat: Oppimispäiväkirja tai tentti. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia. Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja yliopisto-opettaja Harri Aaltonen Opetuskieli: Suomi 477602A Säätöjärjestelmien analyysi Control system analysis Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2. Tavoite: Opintojakson avulla saadaan peruskäsitys säätöjärjestelmien analysoimisesta matemaattisin menetelmin. Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee kuvaamaan prosessin dynamiikkaa matemaattisilla ja graafisilla menetelmillä.Opiskelija osaa itsenäisesti: muodostaa lineaarisia prosessimalleja, tarkastella lineaaristen systeemien stabiilisuutta Bode-diagrammin, Routhin kriteerin ja Juryn testin avulla sekä arvioida prosessien käyttäytymistä aika- ja taajuusalue spesifikaatioiden avulla. Sisältö: Matlabin käytön perusteet, Laplace- ja Z-muunnos, siirtofunktiot ja lohkokaaviot, dynaamiset järjestelmät, säätöjärjestelmien taajuusja aika-analyysi, järjestelmien stabiilisuus. Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena. Oppimateriaali: Luento- ja laskuharjoitusmonisteet; Dorf, R (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s.Oheiskirjallisuus: Ogata, K (2002) Modern Control Engineering. Prentice-Hall, New York, 964 s, DiStefano, J (1990) Schaum‟s Outline of PYO 235 Feedback and Control Systems.2nd ed. McGraw-Hill, 512 s. ja Ylen, J-P (1994) Säätötekniikan harjoitustehtäviä. Hakapaino Oy. 252 s. Suoritustavat: Tentti, johon saa lisäpisteitä kotitehtävistä. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia. Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen Opetuskieli: Suomi 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu Control system design Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään säätöjärjestelmien suunnittelussa käytettäviin matemaattisiin ja käytännön menetelmiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessin dynamiikan kuvaamisessa ja säädön suunnittelussa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaan kaksiasento-, PID-, vaiheenjohto- ja vaiheenjättösäätimet prosessille ja virittää ne asetettujen tarkkuusvaatimusten mukaan sekä arvioida suljetun piirin käyttäytymistä juuriuratekniikan avulla. Sisältö: Säätimet, juuriuratekniikka, säätöjärjestelmien suunnittelu kompensaattoreiden avulla, tilaesitys, moderni säätötekniikka. Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena. Oppimateriaali: Dorf, R (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s. Oheiskirjallisuus: Ogata, K (2002) Modern Control Engineering. Prentice-Hall, New York, 964 s, DiStefano, J (1990) Schaum‟s Outline of Feedback and Control Systems. 2nd ed, McGraw-Hill, 512 s. ja Ylen, J-P (1994) Säätötekniikan harjoitustehtäviä. Hakapaino Oy, 252 s. Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia. Vastuuhenkilöt: professori Enso Ikonen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen Opetuskieli: Suomi 477604S PID-säädön perusteet Fundamentals of PID control Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1. Tavoite:Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija PID-säädön merkitykseen prosessiteollisuuden automaatiossa ja säätösuunnittelu ssa. Osaamistavoitteet:Opiskelija osaa itsenäisesti: muodostaa malleja lineaarisille dynaamisille viiveellisille prosesseille, suunnitella niille PIDsäätimiä sekä arvioida suljetun piirin käyttäytymistä. Opiskelija osaa käyttää MATLABohjelmistoa säädön suunnitteluun ja analyysiin. Opiskelija osaa muodostaa PID-säädöt tyypillisille yksikköprosesseille. Sisältö:1. Matlab/Simulinkin perusteet. 2.Prosessimallit ja mallinnus. 3. PID-säätimen rakenne ja automaatiojärjestelmätoteutus. 4. PID-säätimen rakenteet ja rajoitukset. 5. PIDsäädetyn prosessin analyysi ja viritys. 6. Teollisuuden säätöpiirien peruskytkennät. Toteutustavat:Luennot järjestetään yhden periodin aikana (4h/vko). Harjoitukset sisältävät ohjattuja tietokonesimulointeja. Oppimateriaali:Tervaskanto, M (2010) PIDsäädön perusteet. Systeemitekniikan laboratorion julkaisuja, Sarja A - Raportti A32, 98 s. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat:Tentti tai näyttökoe. Ohjatun opetuksen määrä 35 tuntia. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Manne Tervaskanto Opetuskieli: Suomi 477605S Digitaalinen säätöteoria Digital control theory Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3. PYO 236 Tavoite: Opintojaksossa perehdytään diskreettiaikaisten säätöalgoritmien suunnitteluun ja viritykseen liittyvään teoriaan. Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa näytteenoton problematiikan ja osaa soveltaa aikadiskreettejä menetelmiä systeemianalyysissä ja säätösuunnittelussa. Sisältö: 1. Aikadiskreetit mallit, jatkuva-aikaisten mallien diskretointi, diskreetti tilaesitys, differenssiyhtälöt, siirto-operaattorit, Z-muunnos, pulssin siirtofunktio. 2. Aikadiskreettien signaalien muodostuminen ja ominaisuudet. 3. Mallipohjaiset säätöalgoritmit, napojensijoittelu, optimisäätö. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena, 3 tuntia luentoja ja 2 tuntia laskuharjoituksia viikossa. Oppimateriaali: Luentomoniste. Landau, I D and Zito, G (2006) Digital Control Systems. Springer, 484 s.; Ogata, K (1995) Discrete-time Control Systems. Prentice-Hall, 768 s. Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 50 tuntia. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Seppo Honkanen Opetuskieli: Suomi Sisältö: Malli- ja datapohjaiset diagnostiikkamenetelmät,mittausten validointi, tunnuslukulaskenta, klusterointi ja luokittelu, prosessien suorituskyvyn arviointi ja seuranta, sovellusesimerkkejä. Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojaksojen Automaatiotekniikan perusta, Prosessiautomaatiojärjestelmät, Säätöjärjestelmien an alyysi ja Säätöjärjestelmien suunnittelusuoritus tai vastaavat tiedot. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat:Tentti tai oppimispäiväkirja. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Harri Aaltonen Opetuskieli: Suomi 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät Advanced control and systems engineering 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi Fault diagnosis and process performance analysis Laajuus: 5 op Laajuus: 2 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään vikadiagnostiikassa ja prosessien suorituskykyanalyysissä käytettäviin menetelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet kehittää diagnostiikkajärjestelmiä erityisesti prosessiteollisuuden tarpeisiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa mallintaa prosesseja reaaliaikaisten mittausten perusteella, osaa muodostaa malleja epälineaarisille prosesseille ja osaa suunnitella säätöjä prosessimalleihin perustuvina optimointiongelmina. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa prosessien käynnissäpitoa ja suorituskykyä tehostavia järjestelmiä. Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5. Tavoite: Opintojakso syventää tietoja säätö- ja systeemitekniikan pidemmälle kehittyneessä menetelmätekniikassa. Sisältö: 1. Lineaaristen ja epälineaaristen prosessien identifiointi: rekursiivinen identifiointi, Kalman-filtteri, neuroverkot. 2. Mallipohjainen säätö: ennustava säätö, monimuuttujaprosessien säätö, adaptiiviset systeemit. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Oppimateriaali: Luentomonisteet; Ikonen, E and Najim K (2002) Advanced Process Identifi- PYO 237 cation and Control. Marcel Dekker Inc., New York, 310 s. Suoritustavat:Tentti ja/tai projektitöiden perusteella. Ohjatun opetuksen määrä 50 tuntia. Vastuuhenkilö:professori Enso Ikonen Opetuskieli: Suomi 477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät Process information systems Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 6. Tavoite: Opintojaksossa perehdytään tehtaanlaajuisiin tai koko yrityksen kattaviin informaatiojärjestelmiin, joissa automaatiojärjestelmä on osa laajempaa kokonaisuutta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet suunnitella informaatiojärjestelmiä erityisesti prosessiteollisuuden tarpeisiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa automaatiojärjestelmiä hyödyntäviä laajoja informaatiojärjestelmiä. Sisältö: Informaatiojärjestelmien tehtävät, laajoissa informaatiojärjestelmissä sovellettavat teknologiat, sovellusesimerkkien analyysi. Toteutustavat:Kurssi pidetään joka toinen vuosi yhden periodin aikana. Seminaari. Yhteydet muihin opintojaksoihin:Opintojaksojen Automaatiotekniikan perusta ja Prosessiautomaatiojärjestelmät suoritus tai vastaavat tiedot. Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Seminaarityöt ja tentti. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia. Vastuuhenkilö: lehtori Jukka Hiltunen Opetuskieli: Suomi 477611S Voimalaitosautomaatio Power plant automation Laajuus: 2 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Tavoite:Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erityyppiset polttovoimalaitokset, niiden osaprosessit ja toiminnan. Lisäksi opiskelija on perehtynyt voimalaitoksien simulointiin sekä voimalaitoksissa käytettäviin automaatio- ja tiedonkeruujärjestelmiin. Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee hyvin voimalaitoksien roolin energiamarkkinoilla ja erilaisten energianlähteiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää erilaiset voimalaitoksien rakenteet ja pääkomponentit ja osaa selittää niiden käyttäytymistä ja toimintaa. Opiskelijalla on käsitys mittauksien merkityksestä ja tekniikasta. Lisäksi opiskelija tuntee energiasysteemien mallinnuksen periaatteet. Sisältö:Johdanto energiamarkkinoihin ja energiankulutukseen. Voimalaitoksien tyypit, pääkomponentit ja toiminta. Teollisten mittauksien, anturien ja toimilaitteiden sekä päästöjen perusteet. Voimalaitoksien staattinen ja dynaaminen mallintaminen. Toteutustavat:Luennot, harjoitukset, simulointiharjoitukset ja/tai teollisuusvierailu. Lo ppukoe. Kurssi luennoidaan vuosittain. Yhteydet muihin opintojaksoihin:Kurssia seuraa jatkokurssi Voimalaitoksien säädöt. Oppimateriaali: Joronen T, Kovács J. ja Majanne Y (2007) Voimalaitosautomaatio. Suomen Automaatioseura Oy. 276 s. Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 20 tuntia. Vastuuhenkilöt: dosentti Jenö Kovács ja tutkija Laura Lohiniva Opetuskieli: Suomi. 477612S Power plant control Voimalaitosten säädöt Credits: 3 cr Timing: Period 6 Objective: After participating in the course, the student has learned the difference between the operation of different boiler types and its relevance in control design. The students will have the knowledge on the control structures and the behaviour of the different loops. The PYO 238 current stage of control design and the potential future development area will be introduced. Learning outcomes: The student will fully understand the static and dynamic behaviour of the power plants and the sub processes. The student will understand the role of control in power plant operation and can describe the main principles and structures of control systems. The student will able to explain the behaviour of control of sub processes. Contents: Detailed description of different power plant types and their operation. Advances in power plants technology – once-through boilers. The control principles and the main control loops. Comparison of different control solutions. The interaction between different parts of the power plants. Coordinated control. Control of sub processes. Advanced control solutions. Working methods and mode of delivery: Lectures, exercises and simulation exercises. The course will be lectured annually. Prerequisites and co-requisites: Requirement: completing the course of Power Plant Automation or equivalent knowledge. Study materials: Lecture handout and material will be provided at the beginning of the course. Assessment methods and criteria: Examination. Responsible persons: Docent Jenö Kovács Language of instruction: English Vuoritekniikka 477701A Geologian peruskurssi Basic course in geology Laajuus: 4 op Ajoitus: Toteutus periodissa 1 Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on ne perustiedot geologiasta ja mineralogiasta, joita hän tarvitsee jatkossa voidakseen omaksua vuoriteollisuuden aineopintoja. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa makroskooppisesti yleisimmät kivilajit ja mine- raalit sekä pystyy selittämään niitä synnyttävät geologiset prosessit. Opiskelija osaa käyttää geologista sanastoa ja käsitteistöä ja osaa etsiä tarvittaessa tietoa näistä. Sisältö: Kiteet ja kiteisen aineen ominaisuudet; mineraalit ja niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet; mineraalien ryhmittely; kivilajien luokittelu ja makroskooppinen tunnistus. Toteutustavat:. Luennot ja harjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot Suoritustavat: Lopputentti Vastuuhenkilö: Seppo Gehör Opetuskieli: Suomi 477702A Louhintatekniikka Rock engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 2 Tavoite:. Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot avo- ja maanalaisen louhinnan menetelmistä, louheen käsittelystä ja laitteista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kalliomekaniikan ja räjäytystekniikan peruskäsitteet sekä kallion louhinnan yksikköprosessit, ja osaa soveltaa näitä erilaisilla louhintalaitteilla ja erilaisissa tilanteissa suoritettavaan kallion louhintaan. Sisältö: Kalliomekaniikan perusteet. Poraus ja kiven mekaaniset irrotusmenetelmät. Räjäytystekniikan perusteet. Avo- ja maanalainen louhinta ja louhintamenetelmät. Louheen käsittely. Kuilun- ja nousunajo. Lujitustyöt. Tuuletus ja vedenpoisto. Koneiden ja laitteiden valinta. Toteutustavat: Luennot ja kaivosvieralu. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot Oppimateriaali: Luennoilla ja/tai Optimassa jaettavat materiaalit. Oheiskirjallisuus: Hakapää A. &. Lappalainen P. (eds.) 2009: Kaivos- ja louhintatekniikka. PYO 239 Opetushallitus, Kaivannaisteollisuusyhdistys 2009. 388 p. ISBN 978-952-13-3488-7. Suoritustavat: Osallistuminen kaivosvierailuun sekä lopputentti Vastuuhenkilö: Pekka Särkkä tai Mikael Rinne Opetuskieli: Suomi 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet Surface chemistry principles of minerals Laajuus: 3 op. Ajoitus: Toteutus periodissa 3 Tavoite: Opintojakson tutustuttaa opiskelijan keskeisimpiin mineraalitekniikan pintakemiassa esiintyviin ilmiöihin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää yleisimmät reaktiot mineraalipartikkelien rajapinnoilla sekä osaa perustella ilmiön syyn nojautuen fysikaalisiin ja kemiallisiin ilmiöihin. Opiskelija osaa myös arvioida yleisimpiä mineraaliteknisiä prosesseja ja yksikköoperaatioita fysikaalisen kemian ilmiöihin perustuen Sisältö: Fysikaalisen kemian alkeet; kemialliset vuorovaikutukset, zetapotentiaali, Kokoojien ja säännöstelevien reagenssien toiminta; Kuplat ja vaahdotteet. Toteutustavat: Luennot Yhteydet muihin opintojaksoihin: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Suoritustavat: Informoidaan tarkemmin luentojen yhteydessä. Vastuuhenkilö: Jaakko Rämö Opetuskieli: Suomi 477704A Rikastustekniikan perusmenetelmät Principles of mineral processing Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 5 Tavoite: Opintojakso toimii johdatuksena malmien rikastustekniikan perusmenetelmiin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijaa osaa malmien rikastuksen perusperiaatteet ja prosessikokonaisuudet. Lisäksi opiskelija tunnistaa rikastuksessa käytettäviä laitteita ja tietää niin toimintaperiaatteet. Opiskelija tietää prosessien toimintaan vaikuttavat muuttujat ja osaa arvioida niiden vaikutuksen rikastuksen kokonaistalouteen. Lisäksi opiskelija osaa laskea massatase- ja lietetiheyslaskuja sekä tietää miten rikastuksen saantipitoisuuskäyrä muodostetaan.Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tavallisimpien malmien rikastuksen periaatteet ja prosessikokonaisuudet. Lisäksi opiskelija tunnistaa keskeisimmät prosessien toimintaan vaikuttavat muuttujat ja ymmärtää kuinka ne vaikuttavat rikastuksen kokonaistaloudellisuuteen. Sisältö: Hienonnusmenetelmät, erotusmenetelmät, apuprosessit, prosessin ohjaus. Opetus keskittyy käytännön rikastusprosessimerkkeihin, joiden avulla tarkastellaan mineraalitekniikan yksikköprosessien kytkeytymistä optimaalisiksi erilaisia malmeja rikastaviksi prosessikokonaisuuksiksi. Toteutustavat: Luennot, tutustumiskäynnit rikastamoille ja tutkimuslaitoksiin, harjoitukset. Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Wills, B.A. & Napier-Munn, T.J. Will‟s Mineral Processing Technology, 7th edition, 2007, Elsevier, 444 s. Suoritustavat: Tentti. Vastuuhenkilö: Pekka Mörsky Opetuskieli: Suomi PYO 240 477705S Taloudellisen geologian maastokurssi Field course in economic geology 477706S Maankamaran geofysikaaliset tutkimusmenetelmät Geophysical investigation methods of bedrock Laajuus: 2 op Ajoitus: Toteutus periodissa 6 Tavoite: Opiskelija oppii taloudellisen geologian perusteita teoriassa ja käytännön maastotyössä.. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys malmien etsinnästä ja malmien esiintymisestä. Lisäksi hän tuntee taloudellisessa geologiassa käytettäviä kenttätutkimusmenetelmiä, näytteenottoa ja tutkimusaineiston tulkintaa. Laajuus: 3 op Ajoitus: Toteutus periodissa 4 Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee erilaisia geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää mihin perustuu geofysikaalisten menetelmien käyttö maankamaran tutkimuksissa, tietää menetelmien teoreettiset perusteet ja mittaustekniikat sekä tietää miten soveltaa menetelmiä moninaisiin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi malminetsintään. Sisältö: Maankamaran geofysikaaliset tutkimuskohteet ja tutkimusten peruspiirteet. Petrofysikaaliset ominaisuudet pääpiirteittäin. Gravimetriset menetelmät, magneettiset menetelmät, sähköiset tasa- ja vaihtovirtamenetelmät, radiometriset menetelmät, seismiset menetelmät: em. mittausmenetelmien fysikaaliset perusteet, mittauslaitteet sekä tärkeimmät käyttötavat ja sovellutuskohteet. Aerogeofysikaaliset menetelmät. Kairanreikämittaukset. Toteutustavat: Luennot. Sisältö: Kurssi toimii johdatuksena taloudellisessa geologiassa käytettäviin kenttätutkimusmenetelmiin, näytteenottoon ja tutkimusaineiston tulkintaan. Kurssiin kuuluu luento-osuus, jossa käydään läpi kenttätutkimuskohteen geologisia taustoja, eri menetelmin tuotettua karttamateriaalia ja perehdytään kohteista raportoituun tutkimusaineistoon. Erityistä huomiota kiinnitetään malminetsintämenetelmiin, kenttätutkimuslaitteisiin ja niiden käyttöön, paljastuma-, kairansydän- ja louhoskartoitukseen, poikkileikkausprofiilien laadintaan ja tulkintaan, rakenteelliseen tulkintaan sekä malmien ja niihin liittyvien muuttumisilmiöiden tunnistamiseen. Kurssilla tutustutaan 1-2 malmikohteeseen, jotka vaihtelevat vuosittain. Toteutustavat:. Luennot, demonstraatiot ja kenttäharjoitukset, vierailut malmiesiintymille Oppimateriaali: Luennot ja luennoilla ilmoitettava materiaali. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja vierailuihin, mahdollisesti tentti Vastuuhenkilö: Seppo Gehör Opetuskieli: Suomi Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät prosessitekniikan vuoritekniikan opintosuunnan DI-vaiheen opinnot tai vastaavat tiedot Oppimateriaali: Luentomateriaalit. Peltoniemi, M. 1988: Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuutta: Milsom, J. 1989: Field geophysics. Telford, W. M., Geldart, T. M. & Sheriff, R. E., 1990: Applied geophysics. Kearey; P., Brooks, M. & Hill, I., 2002: An introduction to geophysical exploration (3. painos.); Parasnis, T. S., 1997: Principles of applied geophysics. (5. pianos). Reynolds, J. M., 1997: An introduction to applied and environmental geophysics; Sharma, P. V., 1997: Environmental and engineering geophysics. Suoritustavat: Tentti. Vastuuhenkilö: Pertti Kaikkonen PYO 241 Opetuskieli: Suomi Timing: Implementation in 6th period during a week-long intensive course. 477707A Kaivostekniikka Mining engineering Laajuus: 5 op Ajoitus: Toteutus periodissa 6 Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kaivoksen suunnitteluun liittyvät tärkeimmät näkökohdat. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kaivoksen yksikköprosessit ja niiden väliset riippuvuudet. Hän osaa arvioida kaivoksen kannattavuuteen liittyviä seikkoja sekä osaa selittää kaivostoiminnan eri sääntelymekanismit. Sisältö: Avolouhosten ja maanalaisten kaivosten suunnittelun ja käytön tekniset ja taloudelliset perusteet. Avauspäätös, kaivoksen valmistavat työt, louhintamenetelmät, malminnosto, tuuletus, vedenpoisto, kaivoksen sulkemisnen. Kaivoslainsäädäntö, työturvallisuus, ympäristö. Kaivosprojektien arviointi ja taloudellinen valvonta. Toteutustavat: Luennot, kaivosvierailu Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edeltävät prosessitekniikan vuoritekniikan opintosuunnan DI-vaiheen opinnot tai vastaavat tiedot Oppimateriaali: Luentomateriaalit. Oheiskirjallisuus: Hakapää A. &. Lappalainen P. (eds.) 2009: Kaivos- ja louhintatekniikka. Opetushallitus, Kaivannaisteollisuusyhdistys 2009. 388 p. ISBN 978-952-13-3488-7 Suoritustavat: Osallistuminen kaivosvierailuun, tentti. Vastuuhenkilö: Pekka Särkkä Opetuskieli: Suomi 477724S Numerical mine modelling Kaivosmallinnus Credits: 5 cr Objective: The student will learn how to use design software SURPAC in mine modelling. Learning outcomes: After completing the course, the student is able to apply and use the design software in mine modelling. Contents: Usage of the SURPAC design software Working methods and mode of delivery: Design exercises Prerequisites and co-requisites: Bachelor level courses on automation and control engineering, and previous Master level courses in the study programme of Process Engineering, study orientation Mine Engineering, or respective information Study materials: SURPAC software Assessment methods and criteria: Examination Responsible person: Petteri Somervuori Language of instruction: Finnish or English Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio 488012A Environmental legislation Ympäristölainsäädäntö Credits: 5,0 cr Timing: In periods 2 and 3 Objectives: To provide basic knowledge from environmental legislation. Learning outcomes: After the course, student is able to name main international conventions of environmental protection and legislation and explain their main contents. Student is also able to name main sectors of environmental legislation and principles of environmental legislation and is able to explain the meaning and importance of these principles. Student is able to explain the basics of international environmental legislation and co-operation among European Union. Student understands the structure of PYO 242 environmental administration in governmental and municipal level; authorities, jurisdiction and duties. Student knows the building permit and other permits related to land use and building. Student knows also mining legislation and other legislation related to the life cycle of mine (foundation, operation, and close down safetymatters). Student is able to analyze and explain the main plantypes and permits of modern industry and powerplants including renewable energy and nuclear energy from the point of view of land use and building act, environmental protection act, water act and nuclear energy act, and act on environmental impact assessment procedure. Contents: Legislation of environmental protection and use of natural resources in Finland and Europe. Environmental administration and legislation. Environmental permits (permits related to land use and building, permits related to water legislation, permits related to nature conservation, permits related to environmental protection). Mining legislation and other legislation related to the life cycle of mine (foundation, operation, close down). Environmental Impact Assessment (EIA) and EIA procedure. Pollution control and prevention. International conventions and organizations. Basics of international environmental legislation and co-operation among European Union in the field of environmental legislation. Working methods and mode of delivery: Lectures and seminar Study materials: Ympäristöoikeuden pääpiirteet (Ekroos, Kumpula 2010, ISBN: 9789510361283), lectures and lecture material Assessment methods and criteria: Course assignment and seminar Responsible person: University Lecturer A-K Ronkanen Language of instruction: English Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot prosesseista, jotka vaikuttavat maaperän ja vesistöjen vesivaroihin ja veden kiertokulkuun. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida hydrologian keskeisiä ilmiöitä ja prosesseja laskentamenetelmien avulla. Sisältö: Veden fysikaaliset ominaisuudet, vesivarat, hydrologinen kierto, vesitase, sadanta, haihdunta, infiltraatio, veden pidätys ja virtaus maaperässä, yksikkövalunta, lumi ja jää, valunnan muodostuminen, veden määrän ja laadun mittaaminen, avouoman- ja putkivirtauksen perusteet. Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, suunnittelutehtävät Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietona Taselaskenta. Oppimateriaali: Luentomoniste, laskuharjoitukset ja laskuesimerkit. Lisäksi teokset RIL 1411982 Yleinen vesitekniikka (Mustonen S, 1982, ISBN 951-758-024-X), RIL 124-1 Vesihuolto I (soveltuvin osin) (Karttunen E, 2003, ISBN 951758-503-3), Sovellettu hydrologia (Mustonen S., 1986, ISBN 951-95555-1-X), Fluid Mechanics and Hydraulics (Giles RV, 1995, 3rd Edition, ISBN 0-07-020509-4). Physical Hydrology (Dingman SL, 2002, 2nd Edition, ISBN 978-157766-561-8), Maan vesi- ja ravinnetalous: Ojitus, kastelu ja ympäristö (Paasonen-Kivekäs M, Peltomaa R, Vakkilainen P, Äijö H, 2009, ISBN 978-952-5345-22-3) Suoritustavat: Kurssi sisältää suunnittelutehtävän ja vertaisarvioinnin. Molemmat arvostellaan hyv./hyl. Kurssiarvosana muodostuu lopputentistä, joka arvioidaan asteikolla 1-5. Vastuuhenkilö: Prof. B. Klöve Opetuskieli: Suomi 488102A Hydrologiset prosessit Hydrological processes Laajuus: 5,0 op Ajoitus: periodit 4-5 PYO 243 488103A Environmental impact assessment Ympäristövaikutusten arviointi Credits: 5,0 -8,0 cr Timing: In periods 1-4 Objectives: To provide a broad and multidisciplinary and sustainable approach to environmental impact assessment (EIA). Learning outcomes: The student will know the EIA process and the different methods used in environmental impact assessment. Contents: EIA process and legislation, environmental change, principles and assessment methods in ecology, hydrology, economics and social sciences. Working methods and mode of delivery: The course is organised in a co-operation with faculty of Technology, Economics, Social Sciences, Biology and the Thule institute. The course contains lectures and assignments. Prerequisites and co-requisites: Introduction to Environmental Engineering or comparable knowledge. Study materials: Environmental Impact Assessment: Cutting Edge for the Twenty-First Century (Gilpin A, 1995, ISBN 0-521-42967-6). Lecture handout and other materials delivered in lectures. Assessment methods and criteria: The course includes five modules, which are evaluated separately (with the scale 1-5). Assessment methods vary including learning diaries and different kind of assignments. Responsible person: Prof. B. Klöve Other information: Lectures are given in every second years. Language of instruction: English 488104A Industrial and communal waste management Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto Timing: periods 5-6 Objectives: To present the students with an overview of the waste produced by communities and industries, as well as to offer an introduction to waste management methods, technical principles and terminology and waste management legislation. Learning outcomes: Student will understand what waste is, where it is produced and how to prevent it. Student will be familiar with waste management hierarchy and how waste legislation regulates waste management. She/he will get basic knowledge about waste treatment methods and planning waste management. Contents: Waste management hierarchy, waste sorting, logistics, waste prevention in industries, waste legislation, treatment of different industry waste, hazardous waste, municipal waste, biological waste treatment. Working methods and mode of delivery: The course is offered as a series of lectures given by specialists. It also includes field visits and waste-mapping assignment. Study materials: Lecture handout, notes and other materials delivered in lectures. Waste management: a reference handbook illustrated edition, 2008 (electronic book, ISBN 9781598841510). Assessment methods and criteria: Exercises 1 and 2, and examination are graded on the scale 1-5. Responsible person: N.N Language of instruction: English 488105A Vesihuollon verkostot Water supply networks Laajuus: 5,0 op Ajoitus: periodi 5 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa hyvät tiedot veden jakeluun ja jäteveden kokoamiseen tarvittavista laitteista, niiden mitoituksesta ja käytöstä sekä hulevesien hoitamisesta taajamaalueilla. Credits: 5,0 credits PYO 244 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla osaa kertoa veden jakeluun ja jäteveden kokoamiseen tarvittavista järjestelmistä ja laitteista, niiden mitoituksesta ja käytöstä sekä hulevesien hoitamisesta taajama-alueilla. Kurssin käytyään opiskelija osaa tehdä perusmitoituksen taajaman vesijohto- ja viemäriverkosta. Sisältö: Kurssi sisältää vesi- ja viemärijohtojen suunnittelun ja mitoituksen ml. vanhojen putkistojen korjausrakentamisen. Lisäksi tarkastellaan ja mitoitetaan sekä vedenjakeluun että jätevesien kokoamiseen tarvittavat pumppaukset ja säiliötilat. Toteutustavat: Luennot ja suunnitteluharjoitus. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ympäristötekniikan perusta tai vähintään vastaavat yleistiedot vesihuollosta, Hydrologiset prosessit sekä Aineensiirto suotavia. Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Soveltuvin osin: RIL 1241,2003, Vesihuolto I (ISBN 951-758-503-3). RIL 124-2,2004, Vesihuolto II (ISBN951-758438-5). Water distribution systems handbook, 2000 (ISBN 0-07-134213-3). RIL 237-1-2010, Vesihuoltoverkkojen suunnittelu - perusteet ja toiminnallisuus (ISBN 978-951-758-526-2). RIL 237-2-2010, Vesihuoltoverkkojen suunnittelu mitoitus ja suunnittelu (ISBN 978-951-758-5217). Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö. Hän osaa arvioida, mitkä asiat vaikuttavat pohjavesien määrän ja laatuun. Hän osaa laskea pohjavirtauksia keskeisten menetelmien avulla sekä suunnitella pohjavesivarojen kestävää käyttöä ja suojelua. Sisältö: Pohjavesiesiintymät, vesitase, maaperän hydrauliset ominaisuudet, pohjaveden muodostuminen, pohjaveden virtausyhtälöt ja niiden ratkaisut, mallintaminen, koepumppausmenetelmät, pohjaveden laatu, aineiden kulkeutuminen pohjavedessä, pohjavesiekosysteemit, ympäristövaikutukset ja lainsäädäntö. Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, mallinnustehtävä (GMS-MODFLOW). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Hydrologiset prosessit. Oppimateriaali: Physical and Chemical Hydrogeology (Domenico PA, Schwartz FW, 2nd edition, 1998, ISBN 0-471-59762-7). Maanalaiset vedet - pohjavesigeologian perusteet (Korkka-Niemi K, Salonen V-P, 1996, ISBN 951-290825-5). Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö (Mälkki E, 1999, ISBN 951-26-4515-7). Suoritustavat: Kurssiarvosana muodostuu tentin ja mallinnusharjoituksista laaditun raportin pohjalta. Vastuuhenkilö: Prof. B. Klöve Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: Lab.ins. J. Sallanko Opetuskieli: Suomi 488110S Water and wastewater treatment 488108S Pohjavesitekniikka Credits: 5 credits Timing: periods 1-2 Vesien ja jätevesien käsittely Groundwater engineering Laajuus: 5,0 op Ajoitus: periodit 1-2 Tavoite: Perehdyttää opiskelija maaperän hydraulisiin ominaisuuksiin, pohjavesiesiintymiin, hydrogeologiaan, hallitaan, lainsäädäntöön, hyödyntämistekniikkaan ja pohjaveden virtauksen mallintamiseen. Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää maaperän ja pohjavesien hydrauliset ominaisuudet. Objectives: To familiarize the student with the unit operations of water and wastewater treatment used in communities and industry. Learning outcomes: After the course, student knows basic water and waste water process used in communities and in industry and knows how they works. Student can choose processes for different kind of water and waste water and can do also dimensioning of those processes. PYO 245 Contents: Biological, chemical and mechanical treatment methods, design practise and control of water and wastewater treatment. Handling, utilization and final displacement of waste water sludge. Wastewater treatment of communities and industry. On-site treatment systems. Working methods and mode of delivery: Lectures and 2 assignments. Prerequisites and co-requisites: Introduction to Environmental Engineering or equivalent knowledge about water management. Introduction to Surface Water Modelling is recommended. Study materials: Handout and other materials delivered in lectures. Soveltuvin osin: RIL 1231.2003: Vesihuolto I (ISBN 951-758-503-3), RIL 124-2.2004: Vesihuolto II (951-758-438-5), AWWA, ASCE: Water Treatment Plant Design, McGraw-Hill, 2005 (ISBN0-07-141872-5); Metcalf & Eddy: Wastewater Engineering, Treatment and Reuse, 4th edition, McGrawHill, London 2003 (ISBN 0-07-112250-8); AWWA (Letterman, R.D. tech. editor): Water Quality and Treatment, McGraw-Hill, London 1999 (ISBN 0-07-001659-3). Assessment methods and criteria: Examination and assignments. Responsible person: Lab. Engineer J. Sallanko Language of instruction: English 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät Modelling in geoenvironmental engineering telmien sopivuutta ja luotettavuutta ja niiden merkitystä rakenteiden toimintaan. Sisältö: Haitta-aineiden kulkeutuminen, Jätteiden loppusijoitusalueiden pohja- pintarakenteiden suunnittelu ja mitoitus, Jätepatojen ja läjitysalueiden stabiliteetin laskenta ja suotovesilaskennat, Maarakenteiden jäätyminen ja sulaminen. Toteutustavat: Luennot, suunnittelu- ja mallinnusharjoitukset. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Geomekaniikka. Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali. Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää kurssilla jaettavien suunnittelu- ja mitoitustehtävien ratkaisujen esittämistä sekä kirjallista raportointia. Vastuuhenkilö: Yli-ins. K. Kujala Opetuskieli: Suomi 488113S Introduction to surface water quality modelling Ainekulkeuman mallintaminen pintavesissä Credits: 5,0 credits Timing: periods 2-3. Lectures are given every second years (even autumn periods). Objectives: To assess the fate of detrimental elements in rivers and lakes using mathematical modeling. Laajuus: 5,0 op Learning outcomes: The student knows the main transport mechanisms and will be able to model water quality in lakes and streams. The students will be able to use Matlab in environmental analysis, modeling and programming. Ajoitus: periodit 5-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää geotekniikan ja geoympäristötekniikan suunnittelussa ja mitoituksessa käytettävien laskentamallien ja -ohjelmien käyttöön. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa laskentamenetelmiä maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. Hän osaa arvioida lähtötietojen ja ratkaisumene- Contents: Introduction to modelling in water resources planning, environmental hydraulics, open channel flow, lake hydraulics, processes and water quality, dimensional analysis, hydraulic experiments, transport of conservative and reactive solutes in rivers. Modelling with ordinary differential equations, fully mixed systems, analytical and numerical methods for surface water modelling. Parameter estimation and PYO 246 uncertainty. Tracer tests and measurements systems. Working methods and mode of delivery: Lectures, exercises and modelling with Matlab. Prerequisites and co-requisites: Hydrological Processes and basic university level knowledge of mathematics and physics. Study materials: Surface Water Quality Modelling (Chapra S, 1996, ISBN 0-0701-1-364-5). Fluvial Hydraulics: Flow and Transport Processes in Channels of Simple Geometry. (Walter HG, 1998, ISBN 0-0471-97714-4). Environmental Hydraulics of Open Channel Flows (Chanson H, 2004, ISBN 0-7506-6165-8). Handout and other materials delivered in lectures. Assessment methods and criteria: Report about exercises (grade 1-5), examination (pass/fail). Responsible person: University Lecturer AK. Ronkanen Language of instruction: English 488115S Geomekaniikka Geomechanics Laajuus: 5,0 op Ajoitus: periodit 3-4 Tavoite: Antaa perustiedot maapohjaan ja maarakenteisiin kohdistuvista rasituksista ja niiden vaikutuksista, suotoveden virtauksesta maarakenteissa sekä maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelusta ja mitoituksesta. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa selittää maarakenteiden mekaanisen käyttäytymisen eri kuormitus- ja ympäristöolosuhteissa. Hän osaa analysoida ja arvioida maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelu- ja mitoitusmenetelmiä ja osaa perustella ympäristönäkökohtien huomioonottamisen suunnitteluryhmän jäsenenä. Sisältö: Maa-ainesten tekniset ominaisuudet, Lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet, Stabiliteetti. kantavuuden ja maanpaineen laskenta, Suotovesivirtaus, Maapohjan vahvistaminen, Jäätyminen ja sulaminen, Pohjatutkimukset. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali. Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautustehtävät Vastuuhenkilö: Yli-ins. K. Kujala Opetuskieli: Suomi 488117S Water resources management Vesistösuunnittelu ja vesistörakentaminen Credits: 5 credits Timing: periods 1-2, Lectures are given every second years. Objectives: To introduce design concepts and principles that must be taken into account in planning of sustainable use of water resources. Learning outcomes: To understand different processes, principles and mathematical methods used to manage water resources. Contents: Different water uses and interests, hydropower, hydraulic structures, irrigation and drainage, flood control, modelling, optimization and simulation Working methods and mode of delivery: Lectures, design and modelling tasks. Prerequisites and co-requisites: Hydrological Processes. Study materials: Lecture notes and other material and literature given in lectures. Assessment methods and criteria: Assignments (grade 1-5). Responsible person: Prof. B. Klöve and A. T. Haghighi Language of instruction: English/Finnish PYO 247 488118S Ympäristötekniikan laboratorio- ja kenttäkurssi Laboratory exercises and field measurements in environmental engineering Laajuus: 10 op Ajoitus: periodit 1-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää tuntemusta alan perusilmiöistä ja lisätä ympärist ötekniikan laboratorio- ja kenttätyöskentelyn tuntemusta sekä auttaa opiskelijaa ymmärtämään menetelmiä kokonaisvaltaisesti sekä soveltamaan niitä käytännössä. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida hydrologian, hydrauliikan, geotekniikan ja vesihuoltoon liittyviä perusilmiöitä sekä soveltaa keskeisiä teorioita ilmiöiden tulkintaan. Hän osaa myös raportoida kokeellisia mittaustuloksia hyvien raportointikäytänteiden mukaan. Sisältö: Maaperän fysikaaliset ominaisuudet, hydrauliikan perusilmiöt (putkivirtaus, veden purkautuminen aukosta, avouomavirtaus), vesihuollon keskeisimpiä ilmiöitä (ilmastimen mitoitus, alkalointi, pH:n säätö, laskeutuminen, Jartesti), haitta-aineen kulkeutuminen. Ympäristötekniikan kenttätyöskentelyn laatu- ja turvallisuus. Näytteenoton suunnittelu ja tulosten tulkinta. Maa- ja vesinäytteenotto eri näytteenottimiin. Näytteen käsittely ja jatkotoimenpiteet. Toteutustavat: Laboratorio- ja kenttätyöharjoitukset työselostuksineen. Oppimateriaali: Ilmoitetaan/jaetaan myöhemmin Suoritustavat: Osallistuminen laboratorio- ja kenttätyöskentelyyn. Raportointi. Tilastolliset laskentatehtävät. Vastuuhenkilö: A. T. Haghighi Opetuskieli: Suomi/Englanti 488121S Yhdyskunnan geotekniikka Municiality Geotechnics Laajuus: 5,0 op Ajoitus: periodit 5-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä kunnallisteknisiin maarakenteisiin ja niiden suunnitteluun ja mitoittamiseen sekä pilaantuneiden maiden kunnostamiseen. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa arvioida maarakenteiden stabiliteettia ja painumia sekä suunnitella tarvittavat pohjanvahvistusrakenteet ja maarakenteiden routasuojauksen. Hän osaa tutkia ja kunnostaa pilaantuneen maaperän. Sisältö: Normit ja ohjeet. Yhdyskuntien maa- ja väylärakenteet. Maarakenteiden kuormitukset. Maamateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden tekniset ominaisuudet. Maarakenteiden stabiliteetti. Maarakenteiden painuminen. Maapohjan vahvistaminen. Routamitoitus. Padot ja patorakenteet. Putkijohtojen perustaminen ja putkijohtokaivannot. Kaatopaikkojen ja teollisuuden läjitysalueiden pohja- ja pintarakenteet. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmat. Toteutustavat: Luennot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedoiksi Geomekaniikka Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali Vastuuhenkilö: Yli-ins. K. Kujala Opetuskieli: Suomi 488122S Statistical Methods in Hydrology Hydrologian tilastolliset menetelmät Credits: 5 cr Timing: periods 3 and 5, lectured every other year. Objectives: To familiarize students with statistical methods generally used in water resources management. Learning outcomes: Students get a basic knowledge about statistical methods used in management and sustainable utilisation of water resources. PYO 248 Contents: Catchment hydrology, statistical analyses and modelling Working methods and mode of delivery: Assignments Prerequisites and co-requisites: Hydrological Processes Study materials: Physical Hydrology (Dingman S.L., 2002, ISBN 978-1-57766-561-8), Assessment methods and criteria: Assignments are graded on the scale from 1 to 5. Final grade of the course is average of them. Responsible person: Prof. B. Klöve and Pertti Ala-aho Language of instruction: English 488123S Open channel flow and hydraulic structures Avouomavirtaus ja vesirakenteet Credits: 5 cr Timing: periods 3 and 4, lectured every other year. Objectives: To give information on hydraulics of channels and rivers and on the design and function of different hydraulic structures. Learning outcomes: The student knows how to estimate flow situation in channels and rivers in related to water resources operation and regulation. Contents: The hydraulics of open channel flow, uniform flow, unsteady flow, sediment transport, waves, flood hydraulics, design of hydraulic structures. Working methods and mode of delivery: Lectures, return exercises, design work. Prerequisites and co-requisites: Hydrological Processes. Study materials: Will be given later. Assessment methods and criteria: Return exercise and exam. Responsible person: Prof. B. Klöve and A. T. Haghighi 488124S Advanced course in hydrology Hydrologian jatko-opintojakso Credits: 5 cr Timing: periods 1 to 6, lectured every other year. Objectives: The student will be able to calculate different phenomena based on state of the art process knowledge and modelling skills with Matlab. Learning outcomes: In depth knowledge on hydrology. Contents: Hydrological processes, evapotranspiration, snow accumulation and melt, climate variability and extreme events, rainfall-runoff modelling. Working methods and mode of delivery: Guided and independent process studies and modelling. Prerequisites and co-requisites: Hydrological processes. Study materials: Dingmann, Physical Hydrology, 2 nd ed. Assessment methods and criteria: Return exercises, presentations, and exam. Responsible person: Prof. B. Klöve and N.N. Language of instruction: English/Finnish. Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio 488201A Environmental ecology Ympäristöekologia Credits: 5,0 cr Timing: Implementation 4th and 5th period Objective: The objective of the course is to provide a basic understanding of environmental ecology. Language of instruction: English PYO 249 Learning outcomes: The student is able to define the basic concepts of environmental ecology. He/she has knowledge about the state of the environment and is able to explain the essential environmental problems and the main effects of pollution. In addition, the student knows some solutions to environmental problems and is aware of ethical thinking in environmental engineering. The student also has basic knowledge about toxicology and epidemiology. Contents: Principles of environmental ecology. Roots of environmental problems. Global air pollution: ozone depletion, acid deposition, global warming and climate change. Water pollution, eutrophication, overexploitation of ground and surface water. Main effects of pollution and other stresses. Non-renewable and renewable energy. Energy conservation and efficiency. Hazardous and solid waste problem. Principles of toxicology, epidemiology, and risk assessment. Environmental ethics. Working methods and mode of delivery: E-learning in the Optima learning environment. Study material: Chiras D.: Environmental Science: Creating a Sustainable Future. New York, Jones and Bartlett Publishers, 2001. Prerequisites and co-requisites: The courses 477011P Introduction to Process Engineering and 488011P Introduction to Environmental Engineering recommended beforehand Study materials: Materials in the Optima environment. Assessment methods and criteria: Exercises and exam Responsible teacher: Assistant Virpi Väisänen Language of instruction: English. 488202S Production and use of energy Energian tuotanto ja käyttö student will know energy production, transfer, consumption and market structure in Finland. He/she will also know the distribution, adequacy and environmental issues of energy resources Learning outcomes: The student is able to explain different methods and techniques to generate electricity and heat. He/she is able to explain steam power plant operating principles and is able to compare operation of different kinds of steam power plants. The student is able to explain the environmental impacts of energy production and is able compare the environmental impacts of different ways of producing energy. He/she is able to explain how the electricity markets work. The student is also able to explain the adequacy of energy reserves. Contents: Structure of energy production and consumption. Systems for electric transport ation, storing and distribution. Distribution and adequacy of energy resources. Effects of environment contracts on the use of energy resources. Environmental comparison of different energy production methods and fuels. Energy markets. Development views of energy technology. Working methods and mode of delivery: Lectures Prerequisites and co-requisites: The courses 477011P Introduction to Process Engineering and 488011P Introduction to Environmental Engineering recommended beforehand. Study materials: Materials in the Optima environment. Assessment methods and criteria: Written final exam Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen Language of instruction: English 488203S Industrial ecology Teollinen ekologia Credits: 3,0 cr Timing: Implementation in 1st period. Objective: To provide the student with the basics of energy supply, use and equipment in Finnish communities and industrial plants. The Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 2nd period. Objective: To familiarize the student with the major concepts of industrial ecology and clarify PYO 250 the role of technology towards sustainable development. Learning outcomes: The student will be able to use the tools of industrial ecology and apply them to industrial activity. The student can also analyze the interaction of industrial, natural and socio-economic systems and able to judiciously suggest changes to industrial practice in order to prevent negative impacts. The student can also analyze the examples of industrial symbioses and eco-industrial parks and able to specify the criteria of success for building eco-industrial parks Contents: Material and energy flows in economic systems and their environmental impacts. Physical, biological and societal framework of industrial ecology. Industrial metabolism, corporate industrial ecology, eco-efficiency, dematerialization. Tools of industrial ecology, such as life-cycle assessment, design for the environment, green chemistry and engineering. Systems-level industrial ecology, industrial symbioses, eco-industrial parks. Working methods and mode of delivery: Lectures. Compulsory exercise work. Study materials: Lecture notes; Graedel T.E & Allenby B.R.: Industrial Ecology. New Jersey: Prentice Hall, 2003. Assessment methods and criteria: Exercise assignments and written final exam Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen Language of instruction: English 488204S Air pollution control engineering dent is able to explain the common air pollution control systems for different emissions (SO2, NOx, VOC, CO2, dust) and is able to dimension air pollution cleaning devices. He/she is able to describe how air emissions are measured. The student is able to describe the main laws related to air emission control. Contents: Effects of pollution on the atmosphere. Acid rain. Climate change. Ozone. Effects of pollution on health and buildings. Legislation. Measurement of pollution. Long - range transport and diffusion models. Control of emissions, VOC emissions, SO x emissions, NOX emissions, heavy metals, dioxins, freons. Prerequisites and co-requisites: The courses 477011P Introduction to Process Engineering, 488011P Introduction to Environmental Engineering and 780109P Basic Principles in Chemistry recommended beforehand Working methods and mode of delivery: Lectures. Exercises Study materials: Materials in the Optima environment. de Nevers; N.: Air Pollution Control Engineering. 2nd ed. McCraw-Hill 2000. 586 pp. Additional literature: Singh, H. B.: Composition, Chemistry, and Climate of the Atmosphere. New York 1995. 527 pp.; Bretschneider, B. & Kurfurst, J.: Air Pollution Control Technology. Elsevier, Amsterdam 1987. 296 pp.; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Volatile Organic Compound in the Atmosphere. Issues in Environmental Science and Technology. Vol. 4. Bath 1995; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Waste Incineration and the Environment. Issues in Environmental Science and Technology. Vol 4. Bath 1995. Assessment methods and criteria: Written final exam Ilmansuojelutekniikat Credits: 5,0 cr Timing: Implementation in 3rd period. Objective: To familiarise the student with the effects of air pollution, industrial emissions to air and the control. Legislation of air pollution. Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen Language of instruction: English Learning outcomes: The student is able to explain what kind of air emissions result from certain industries and power plants and can explain their environmental impacts. The stuPYO 251 488205S Environmental load of process industry Prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten hallinta Bioprosessitekniikan laboratorio Credits: 4,0 cr Timing: Implementation in 6th period. Laajuus: 5 op Objective: To familiarise the student with the environmental impacts in process industry such as air pollution, waste water and solid waste in greater detail. The student will also determine the environmental leadership in an industrial plant. Learning outcomes: The student is able to identify the essential features of the environmental load in wood processing, chemical and metallurgical industry. He/she is able to explain the type, quality, quantity and source of emissions. The student is able to apply the main emission control systems and techniques in different industrial sectors. He/she has the skills to apply BAT-techniques in emission control. The student is able to explain the environmental management system of an industrial plant and is able to apply it to an industrial plant. Contents: Effluents: types, quality, quantity, sources. Unit operations in managing effluents, comprehensive effluent treatment. Environmental management systems, environmental licences, environmental reporting and BAT. Prerequisites: The courses 477011P Introduction to Process Engineering, 488011P Introduction to Environmental Engineering, 488204S Air Pollution Control Engineering and 488110S Water and Wastewater Treatment recommended beforehand. Working methods and Mode of delivery: Lectures Study materials: Material represented in lectures and in the Optima environment. Assessment methods and criteria: Written final exam Responsible person: University researcher Mika Huuhtanen Language of instruction: English 488301A Mikrobiologia Microbiology Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot mikrobiologiasta myöhempien, syvällisempien mikrobiologiaa, biotekniikkaa ja ympäristötekniikkaa käsittelevien opintojaksojen perustan rakentamiseksi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä bakteerin, sienen, arkin ja viruksen, antaa esimerkkejä rakenteeltaan erilaisista mikrobeista ja luokitella mikrobeja niiden energia-aineenvaihdunnan ja hiililähteen mukaan. Opiskelija osaa tehdä päätelmiä mikrobien kasvatuksesta, rikastuksesta ja torjumisesta ja osaa ohjatusti soveltaa tätä tietoa laboratorioharjoituksissa. Opiskelija osaa selittää mikrobien toimintaan perustuvaa aineiden kiertoa maapallolla ja selittää näihin kiertoihin perustuen jätteiden puhdistusta sekä tehdä päätelmiä mikrobien ja entsyymien soveltuvuudesta teollisuudessa hyödynnettäväksi. Sisältö: Luennot ovat johdatus yleiseen ja soveltavaan mikrobiologiaan. Luennoilla käsitellään mikrobien (erityisesti bakteerien) luokittelua, prokaryoottisolujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä, aineenvaihduntaa, fysiologiaa ja kasvua, mikrobien merkitystä erilaisissa ekosysteemeissä sekä mikrobien teollista hyödyntämistä. Harjoituksissa perehdytään aseptiseen ja steriiliin työskentelyyn ja mikrobiologian perusmenetelmiin (mm. bakteerien siirrostus, kasvatus kiinteällä alustalla ja liuoksissa sekä kasvun mittaaminen) sekä bakteerien tarkasteluun ja tunnistamiseen mikroskoopin avulla. Toteutustavat: 24 h luentoja + 30 h laboratorioharjoituksia Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksena ympäristötekniikan opiskelijoille opintojakso 488011P Ympäristötekniikan perusta tai vastaavat tiedot mikrobiologiasta ja ympäristöbiotekniikasta. PYO 252 Oppimateriaali: Luennot: Luentomateriaali; Madigan MT, Martinko JM & Parker J: Brock Biology of Micro-organisms. Prentice Hall, 12. tai uudempi painos. 0-13-049147-0; SalkinojaSalonen M (toim.): Mikrobiologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. 951-45-9502-5. Harjoitukset: Opetusmoniste. Suoritustavat: Luennot, luentopäiväkirja ja luentotehtävät, laboratoriopäiväkirja, välitentit tai lopputentti sekä ryhmätyö. Arvosana muodostuu luentopäiväkirjan/luentotehtävien tai välitenttien/lopputentin sekä laboratoriopäiväkirjan ja ryhmätyön perusteella. Vastuuhenkilö: Johanna Panula-Perälä Opetuskieli: Suomi 488302A Basics of biotechnology Biotekniikan perusteet mations. Plant cell culture technology and plant derived biotech compounds. Workingmethods and mode of delivery: 34 h lectures, group work and seminar. Prerequisites and co-requisites: Course 488301A Microbiology or respective knowledge Study materials: Will be announced at the lectures. Supplementary material: Aittomäki E ym.: BioProsessitekniikka. WSOY 2002. 95126995-6; Salkinoja-Salonen M (toim.): Mikrobiologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. 951-45-9502-5. Assessment methods and criteria: Lectures, intermediate exams and/or final exam, group work and seminar. Grade will be composed of lecture exams and/or final exam, group work and seminar. Responsible person: Johanna Panula-Perälä Language of instruction: English Credits: 5 cr Timing: In periods 4,5 Objective: After performing the course, the student has basic understanding of the current concepts of biotechnology and its applications in the food, environmental and pharmaceutical industries. Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to explain how the modern biotechnology can be applied in the food, pharma- and material industries, in the mining industry and environmental biotechnology, for example, in the production of alcoholic beverages, antibiotics and other drugs, in metal manufacturing, and in biological degradation. Student will have basic understanding about the microbial phenomena behind these processes. Contents: Function of cells: growth, biomolecules and general description of the metabolic procedures, industrial organisms, structure and function of enzymes (catalysis and function in the regulation of metabolism). Food biotechnology: Production of beer and alcoholic beverages; Biotechnology in dairy industry. Biotechnology in the mining and materials industries. Biorefineries. Environmental Biotechnology: Biodegradation; Pharmabiotechnology: Production of antibiotics etc. pharmaceuticals. Biotransfor- 488304S Bioreactor technology Bioreaktoritekniikka Credits: 6 cr Timing: In period 1 Objective: The course provides the student with the basics of bioreactor technology. It specifically focuses on bioreactor performance and operation and on the kinetics related to microbial growth, product formation, function of enzymes and transfer phenomena. Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to verbally describe the most common equipment, materials and methods related to biotechnological processes, microbial growth and cultivation and sterilization. The student will be able to apply different mathematical formulas for biocatalysis and for the bioreactor performance and use those to plan and analyze bioprocesses. The student will also be able to produce, analyze and interpret data from bioprocesses. Contents: Biotechnological process: General process schemes, batch, fed batch and continuous processes, biocatalysts and raw materials. Reactor design and instrumentation. Steriliza- PYO 253 tion: kinetics of heat inactivation and practical implementation of sterilization methods. Mathematical description and quantification of the function of biocatalysts. Monod and MicahelisMenten models, reaction rates and their determination. The lag phase of growth, cellular maintenance, cell death. Kinetics of product and by-product formation. Kinetics of oxygen and heat transfer. Oxygen and heat balances: significance and calculations. Power consumption. Scale-up and scale-down. Working methods and mode of delivery: 34 h lectures + 6 h exercises, homework. Prerequisites and co-requisites: The bachelor level courses by the Environmental Engineering or respective knowledge. Study materials: Lectures: Lecture hand outs; Doran, P. M. 2010. Bioprocess engineering principles. Academic Press. London. 0-12220855-2. Additional literature: Enfors, S.-O., Häggström, L. 2000. Bioprocess technology fundamentals and applications. Royal Institute of Technology. Stockholm. 91-7170-511-2; Aittomäki, E., Eerikäinen, T., Leisola, M., Ojamo, H., Suominen, I., von Weymarn, N. 2002. Bioprosessitekniikka. 1 ed. WS Bookwell Oy. Porvoo. 951-0-26995-6; Biotechnology (Vol 112): a Multi-Volume Comprehensive Treatise. Toim. H.-J. Rehm and G. Reed, Weinheim, Wiley-VCH. 1991. major biotechnological applications and other current topics in the field. Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to describe the most important techniques - both up- and downstream - in protein and metabolite production. Further, the student will be able to present basic features of the biotechnology based on renewable raw materials. Contents: Microbial homologous and heterologous protein production. Physiological and process related items in the production of selected microbial metabolites. Principles and practices in metabolic engineering. Methods for process intensification. Unit operations in product recovery and purification. R&D methods in biochemical engineering. Specific features of biorefineries. Working methods and mode of delivery: Lectures 34 h. Literature survey and a report on a specific subject. Homework exercises based on scientific articles on biotechnology and biochemical engineering. Prerequisites and co-requisites: Prerequisites: The preceding courses by the Bioprocess Engineering Laboratory (especially 488301A Microbiology, 488302A Basics of biotechnology and 488304S Bioreactor Technology) or respective knowledge. Study materials: Will be announced at the lectures. Assessment methods and criteria: Lectures, exercises, final exam, homework. Grade will be composed of final exam, exercises and homework. Responsible person: Professor Heikki Ojamo Language of instruction: English Assessment methods and criteria: Lectures and final examinations, exercises and the report. Grade will be composed of homework exercises, final examinations and report. Responsible person: Professor Heikki Ojamo Language of instruction: English 488305S Advanced course for biotechnology 488306S Soveltava mikrobiologia Biotekniikan jatkokurssi Credits: 5 op Timing: In periods 2,3 Objective: This course aims to give the student a more profound and advanced perspective to Applied Microbiology Laajuus: 7 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Tavoite: Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat erilaisiin mikrobiologisiin menetelmiin, joilla voidaan tutkia mikro-organismeja ja niiden PYO 254 kasvua luontaisissa elinpaikoissa tai erilaisissa järjestelmissä. Harjoittelemalla tutkimusprojektin suunnittelua, erilaisia bioteknologiassa ja ympäristötekniikassa käytettävien mikrobien käsittely-, viljely-, ym. menetelmiä, sekä raportointia ja seminaarin pitämistä, opiskelija saa valmennusta tieteellisen tutkimusprojektin suorittamiseen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa työskennellä mikrobiologisessa laboratoriossa. Opiskelija osaa käsitellä ja viljellä mikrobeja sekä soveltaa menetelmiä eri mikrobeille. Opiskelija osaa ohjatusti laatia tieteellisen tutkimussuunnitelman sekä osaa analysoida ja raportoida harjoitustyössä saamansa tulokset kirjallisesti ja suullisesti. Sisältö: Opiskelija tekee soveltavaan mikrobiologiaan liittyvän harjoitustyön henkilökohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoiden) johdolla, kolmen viikon aikana. Kukin opiskelija tutustuu vähintään kolmeen erilaiseen menetelmään. Lopuksi opiskelijat kirjoittavat laajennetun työselostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelevät työnsä suullisesti seminaarissa. Toteutustavat: Valvotut käytännön laboratorioharjoitukset, työselostus, kirjallisuusselvitys, seminaari. Ohjatun opetuksen määrä 50 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen opintojaksot tai vastaavat tiedot. Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkaisut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, bioteknologiasta ja ympäristötekniikasta. Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottujen käytännön laboratorioharjoitusten, työselostuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille. Vastuuhenkilö: Sanna Taskila Opetuskieli: Suomi (englanti) 488307S Bioprosessitekniikka Bioprocess engineering Laajuus: 7 op Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6. Tavoite: Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat mikrobiologisen tuotannon avainmenetelmiin (esim. fermentointi, rekombinanttiproteiinien tuottaminen ja puhdistus). Harjoittelemalla tutkimusprojektin suunnittelua, erilaisia bioteknologian menetelmiä, sekä raportointia ja seminaarin pitämistä, opiskelija saa valmennusta tieteellisen tutkimusprojektin suorittamiseen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee ohjatusti laatimaan tutkimussuunnitelman harjoitustyöprojektilleen, joka toteutetaan laboratoriossa. Opiskelija osaa käyttää erilaisia bioteknologian menetelmiä, joita tarvitaan rekombinanttiproteiinien tuotannossa, fermentointiprosessissa sekä proteiinien puhdistuksessa. Opiskelija osaa analysoida saatuja tu tkimustuloksia ja kykenee esittämään ne sekä kirjallisesti että suullisesti. Sisältö: Opiskelija tekee harjoitustyön henkilökohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoiden) johdolla, kolmen viikon aikana. Lopuksi opiskelija kirjoittaa laajennetun työselostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelee työnsä suullisesti seminaarissa. Toteutustavat: Valvotut käytännön laboratorioharjoitukset, kirjallisuusselvitys ja työselostus, seminaari. Ohjatun opetuksen määrä 50 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen ja edeltävät diplomi-insinöörivaiheen opintojaksot tai vastaavat tiedot. Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkaisut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, bioteknologiasta ja ympäristötekniikasta. Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottujen käytännön laboratorioharjoitusten, työselostuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille. Vastuuhenkilö: Johanna Panula-Perälä PYO 255 Opetuskieli: Suomi (englanti) Assessment methods and criteria: Active participation. Responsible person: BEE Study Advisor Marita Puikkonen, and BEE Student Tutor Language of instruction: English. 488400A Orientation to the BEE studies Orientoituminen BEEopintoihin Credits: 1 cr Timing: Implementation in 1 th period Objective: The student will learn how studies are conducted in the BEE programme. He/she will be familiar with the University of Oulu, the Faculty of Technology and the Department of Process and Environmental Engineering, as well as the structure of the BEE Master‟s Degree Programme. Learning outcomes: After the orientation, the student is able to recognize his/her own study environment and can make use of the student services of the university. He/she will be able to draft an individual study plan together with the programme Study Advisor The student can describe he/she is also able to use the facilities of academic libraries. He/she will be able to access the tools needed for their studies. Contents: Introduction to studies, overview of the services offered by the university, student organizations, (e.g. academic sports services, student health services). Introduction to the University, Faculty and Department in relation to the BEE studies. Introduction to the methods of studying and to the skills in gaining the tools needed for planning of the studies. Overview of library, Optima, etc. services. Other issues based on the needs of the individual students. Working methods and mode of delivery: Lectures and exercises; 1. Orientation Days for all new international students organized by the University of Oulu, containing an one day by the Department.. 2. Orientation to the BEE master‟s degree programme during period 1. 3. Participation to student tutoring during the autumn term. 4. Planning of PSP (personal study plan) and ratification of the study orientation. Study materials: Will be delivered on needbasis. 488401A Introduction to the environmental and socioeconomical issues of the Barents region Johdanto Barentsin alueeseen Credits: 2 cr Timing: Implementation in 1 st-2 nd period Objective: This course provides an introduction to the Barents region Learning outcomes: The student will be able to describe the main environmental and socioeconomic issues of the Barents region, including its history and culture, and evaluate those issues against the respective issues in his or her country of origin. Contents: History of the international cooperation between the areas along the coast of the Barents Sea, introduction to the environmental profile of the region, industry and infrastructure, people, livelihoods, cultures, health in the Barents Region Working methods and mode of delivery: Lectures, discussions, visits, learning diary Study materials: Material provided during the course. Assessment methods and criteria: Participation to the lectures, portfolio exam Responsible person: BEE Student advisor Marita Puikkonen Language of instruction: English 488402A Sustainable development Kestävä kehitys Credits: 3 cr PYO 256 Timing: Implementation in 3 rd period. Objective: This course aims to provide the students an multidisciplinary understanding of the concepts of sustainable development. Learning outcomes: After completing this course the student is able to explain the multidisciplinary nature and the concepts of sustainability and to clarify the patterns of resource use and the limits of the carrying capacity of natural systems; and to outline the future perspectives on the prosperity of social and economic systems. Contents: Multidisciplinary, intensive and interactive course with pre-course and postcourse assignments. Presentations on (e.g.) the principles of sustainable development; environmental justice (human rights, minority rights); economic development and sustainability (poverty and equity); social development and culture; corporate sustainability or corporate social responsibility Working methods and mode of delivery: Lectures, case studies, negotiation simulations, group projects. Study materials: Materials are provided during the course Assessment methods and criteria: Course evaluation will be based on activity during the seminar and post-course assignment. Responsible person: M.Sc. (Tech) Hanna Myllykoski or N.N. Language of instruction: English Contents: The basic concepts in global change: Overview of global change past, present and future perspectives; Method and tools for assessment, scenarios of future change; Overview of some climate change evidences such as global warming, sea level rising, melting glaciers, greenhouse gases, acid raining, ozone hole and so on; Evaluating the global change reasons (natural and human reasons); Evaluating the global change effect on water resource, health, aquatic ecosystems and their goods and services; Global change adaptation in context of sustainable d evelopment. Working methods and mode of delivery: Classroom discussions, student group work, extra literature survey, two reports, two presentations; learning diary Study materials: Sources of material provided during the course. Assessment methods and criteria: Assessment is based on the performance of the different assignments listed before, grades 1-5. Responsible person: University teacher Ali Torabi Haghighi or N.N. Language of instruction: English 488405S Environmental issues in the Barents region Barentsin alueen ympäristökysymykset Credits: 5 cr 488404A Global change Globaali muutos Credits: 5 cr Timing: Implementation in 1 st-2 nd period Objective: This course aims to introduce and describe the basic concepts in global change. Learning outcomes: Learning outcomes: After completing this course the student will be able to describe the concept of global change, and to critically evaluate information available on global change Timing: Implementation in 6 th period. Objective: This course aims to provide the student a comprehensive understanding of the environmental landscape of the Barents region, the impacts of past activities, and projections of future economic and social development. Learning outcomes: After completing this course the students will be able to describe the the environmental landscape of the Barents region, the impacts of past activities, and projections of future economic and social development. Contents: : Northern land-use, Diversity of the northern environment, Land-use and socio- PYO 257 economical changes, Sustainable use of northern resources (forest resources, minerals, Barents Sea resources), Global change in the north, Industry and pollution (prevention and remediation), Socio-economic issues (health, indigenous cultures, languages). Working methods and mode of delivery: Contact teaching, field-trip and course assignments. Location: Oulanka Research Station, Kuusamo Finland. Prerequisites and co-requisites: This course is only targeted to the BEE/CP-, BEE/WE-, and BEE/SE- or DPEE/SEorientation students. Study materials: Material provided during and prior to the course. Assessment methods and criteria: Participation to the field trip, performing the given assignments. Responsible person: D.Sc. (Tech.) Eva Pongrácz Language of instruction: English 488406A Introduction to environmental science Johdatus ympäristötieteeseen Credits: 5 cr Timing: Implementation in 4 th period. Objective: The aim of the course is to familiarize the student with the principles of environmental science. Learning outcomes: The student is able to define the basic concepts of environmental ecology. He/she has knowledge about the state of environment and is able to explain the essential environmental problems and the main effects of pollution. In addition, the student knows some solutions to the environmental problems and is aware about ethical thinking in environmental engineering. Contents: Principles of environmental ecology. Roots of environmental problems. Global air pollution: ozone depletion, acid deposition, global warming and climate change. Water pol- lution, eutrophication, overexploitation of ground and surface water. Main effects of pollution and other stresses. Non-renewable and renewable energy. Energy conservation and efficiency. Hazardous and solid waste problem. Principles of toxicology and risk assessment. Environmental ethics. Working methods and Mode of delivery: This course is performed within and simultaneously another course, 488201A Environmental Ecology; Self-study (book reading) and elearning tasks in the Optima virtual learning environment, and exam. Study materials: Materials in the Optima environment. Book Chiras D. Environmental Science: Creating a Sustainable Future, New York, Jones and Bartlett Publishers, 2001, for self-study reading. Assessment methods and criteria: Selfstudy (book reading) and e-learning tasks in the Optima virtual learning environment Responsible person: Prof. Riitta Keiski and Virpi Väisänen Language of instruction: English 488410A Introduction to sustainable energy Johdanto kestävään energiaan Credits: 10 cr Timing: Implementation in the 4 th-6 th periods Objective: This course aims to give the student an introduction to the most common sustainable energy sources, production forms and distribution methods, and discuss the environmental opportunities, benefits and consequences of utilizing such energy. Learning outcomes: After completing this course the student will be able to explain the basic physical principles of operation, capacity, growth rates and limitations of the main sources of renewable energy, and describe the basic energy market operations and how infrastructure and political decisions affect the marketplace. Contents: Introduction to sustainable energy, Energy saving in buildings and industry, Energy PYO 258 markets, Wind energy, Bioenergy, Solar cell technology Working methods and mode of delivery: Lectures and compulsory exercises, possibly project work. Please note that the course may be delivered as distant learning. Prerequisites and co-requisites: This course is only targeted to the BEE/SE- or DPEE/SE –orientation students. Study materials: Lecture materials delivered at the lectures, and as additional self-study literature: Godfrey Boyle: Renewable Energy, 2nd Edition, Oxford University Press in association with the Open University; John Pitchel: Waste Management Practices. Municipal, hazardous and Industrial. Taylor and Francis Informa; Kanti L. Shah: Basics of Solid and Hazardous Waste Management technology. Prentice Hall; International Energy Agency: Energy Sector Methane Recovery and Use. The Importance of Policy. Assessment methods and criteria: Lectures, compulsory exercises, possibly project work, examination. Responsible person: Professor Bjørn R. Sørensen, Narvik University College, Norway. Contact person in the University of Oulu: BEE Student Advisor Marita Puikkonen. Language of instruction: English 488420S Solar and wind energy Aurinko- ja tuulienergia Credits: 10 cr Timing: Implementation in autumn term at the Narvik University College, Norway Objective: A basic introduction to qualities and quantities of sustainable wind and solar power. Physical principles of wind and solar energy conversion to useable energy and theoretical limits to efficiency and resource base. Understand how the wind and solar power production characteristics match with the load characteristics and integrate into an electrical power grid. Learning outcomes: The successful student will be able to describe the physical principles for wind and solar energy explain important design criteria for wind and solar energy converters and to calculate efficiencies of the two technologies, and further, how to evaluate the available resource at a site and to calculate an expected production from a site. Contents: 1) Electrical theory: Networks and Kirchhoffs laws. Capacitors and inductors. Maximum power transfer. The pn-junction. 2) Wind energy: Energy in the wind. Characteristics of wind. Methods of conversion. Limits of conversion efficiency. Wind power conversion and control systems. Design options. Excursion to Nygårdsfjell. Estimating energy resource. Value of wind energy. Integration in electrical systems.Wind generation environmental impacts. 3) Solar energy: Solar physics. Semiconductor materials. The pn-junction and doping. Photovoltaics. Efficiency and fill-factor. The influence of heating and radiation. Power distribution and regulation. PV technologies. Wafer production. Excursion to ScanCell. Working methods and mode of delivery: Lectures and compulsory exercise done in small groups, project work. Prerequisites and co-requisites: Course Introduction to Sustainable Energy; and the other previous courses in the Sustainable Energy orientation study programme. Study materials: Renewable Energy Resources – Second edition, J. Twidell and T. Weir, Taylor and Francis, 2006 Additional literature: Wind Energy Explained, J.F. Manwell, J.G. McGowan and A.L. Rogers, 2002. Handbook of photovoltaic, Science and Engineering, Wiley 2003. Assessment methods and criteria: Lectures and compulsory exercise done in small groups, project work. Examination. Responsible person: Ass. Prof. Svein Arne Munkvold. Instructors (lecturers): Svein A. Munkvold, Matthew Homola at the Narvik University College, Norway. Language of instruction: English PYO 259 488421S Bio-energy Bioenergia Credits: 5 cr Timing: Implementation in autumn term at the Narvik University College, Norway Objective: To introduce how different sources of biomass can be transferred and utilized as biofuels. Learning outcomes: The successful student will have and be able to describe the different bio energy sources and how they can be used in order to produce energy, and further, explain the actual strategic documents in order to utilize bio-energy. The student will be aware of negative impacts of pollution from incineration of waste. Contents: Biomass - Earths living matter. Bioenergy sources: Woody crops, wastes, landfill gas, charcoal, pelleted fuel. Production of gaseous fuel from biomass, anaerobic digestion from municipal solid waste (MSW), gasification. Production of liquid fuels from biomass – pyrolysis. Fermentation to produce alcohols. Vegetables oils to biodiesel. Environmental benefits and impacts: Emissions, Land use. Actual legislation and agreements concerning use of sustainable energy. International Energy Agency. The EUwaste directive Energy balance, Electricity from wastes and from Energy crops. Future aspects. Working methods and mode of delivery: Lectures and compulsory exercises done in small groups. Project work. Prerequisites and co-requisites: Course Introduction to Sustainable Energy; and the other previous courses in the Sustainable Energy orientation study programme. Study materials: Godfrey Boyle: Renewable Energy, 2nd Edition, Oxford University Press in association with the Open University. John Pitchel: Waste Management Practices. Municipal, hazardous and industrial. Taylor and Francis Informa. Additional literature: Kanti L. Shah: Basics of Solid and Hazardous Waste Management technology. Prentice Hll. International Energy Agency: Energy Sector Methane Recovery and Use. The importance of Policy. Assessment methods and criteria: Lectures and compulsory exercises done in small groups. Project work. Examination. Responsible person: Assistant professor Elisabeth Román, Narvik University College, Norway. Language of instruction: English 488422S Energy systems in suildings and industry Teollisuuden ja rakentamisen energiajärjestelmät Credits: 5 cr Timing: Implementation in autumn term at the Narvik University College, Norway Objective: Give the student broad competence on and understanding of how to achieve improved energy efficiency in buildings and industry in the northern areas. Learning outcomes: The student will have good skills and expertise on consumer energy systems to assess and be able solve real world problems in buildings and industry. The students will gain broad understanding of the importance of energy efficiency. The students will be able to assess and design energy efficient solutions for buildings and industries, and the appurtenant installations. This includes mapping and investigation of the prevailing standard of a building, calculation of the impact from different measures, projecting and implementation of measures, and post evaluation of the gained savings. Contents: 1) Introduction: The role of energy efficiency in a global perspective. Introduction to energy efficiency. The potential of energy reduction. Indoor climate and energy saving. Energy efficiency and environment. Global (?) 2) Energy end use in buildings: Climatic factors. Cold climate challenges. How to meet indoor climate requirements and reduce energy usage. Energy supply to and distribution in buildings. District heating systems. Energy stations in buildings. Energy flexibility. Free energy. Regulations and standards. 3) The building envelope: Thermal insulation of external walls, roofs and floors. PYO 260 Heat transfer through windows and glazed areas. The impact from cold bridges. Infiltration and exfiltration. Solar radiation on surfaces and internal heat sources. Dynamic conditions, thermal inertia, time constants. Calculation methods for design power and energy consumption. 4) Technical installations in buildings and industry: Ventilation systems and components. Heating systems and components. Cooling systems and components. Lights and electrical equipment. Automation and control strategies. Operation and maintenance procedures. 5) Economical and environmental evaluation: Calculation methods. CO2 equivalents. Working methods and mode of delivery: Lectures, exercises and problem solving. Laboratory exercises. Assessment methods and criteria: Students will be evaluated based on a final exam. Prerequisites and co-requisites: Course Introduction to Sustainable Energy; and the other previous courses in the Sustainable Energy orientation study programme. Study materials: Compendia (in English), notes, lecture notes and exercises. Responsible person: Professor Bjørn R. Sørensen. Instructors (supervisors): Professor Bjørn R. Sørensen, Raymond Riise, Narvik University College, Norway. Language of instruction: English 488423S Project work (Pre-master work) Kestävän energian projektityö Credits: 10 cr Timing: Implementation in autumn term at the Narvik University College, Norway Objective: Give the student experience of solving real world scientific problems related to sustainable energy in cold climate areas. Inde- pendent problem solving is essential in this course. Learning outcomes: The specific learning outcome depends on the subject chosen for the project work. The student will have a chance to choose the field that has most interest. The general outcome is that the student will learn how to carry through a real world project and gain experience of scientific work within the energy field. The student will gain insight to the relevant initiatives, instruments and measures required for sustainable energy production, distribution and/or end use. Contents: 1) Project development: Define the project frames and main goals. Describe the scientific work. Form a project description. Describe methods and resources. Describe the activities. Plan for propulsion and budget. Literature reviews. 2) Collect and review the stateof-the-art literature on the relevant subjects: Summarize the findings from literature. Adjust the angle of further work. 3) Carry out investigations and/or experiments 4) Analysis and discussion of the problems 5) Thesis / report / presentation. Working methods and mode of delivery: Personal supervision for each student; Prerequisites and co-requisites: Preceding courses in the Sustainable Energy orientation study programme must be completed (488410A, 488420S, 488421S, 488422S, and the other previous courses in the Sustainable Energy orientation study programme). Study materials: Variable, dependent on chosen subject Assessment methods and criteria: Students will be evaluated based on a final report and presentation. Responsible person: Prof. Bjørn R. Sørensen. Instructors (supervisors): Bjørn R. Sørensen, Raymond Riise, Elisabeth Roman, Matthew Homola, Svein Arne Munkvold, Trond Østrem, Svein Ove Hareide; Narvik University College, Norway. Language of instruction: English PYO 261 6. Sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan osastot Linnanmaa, puhelinvaihde 553 1011 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa [email protected] Kotisivu: www.ee.oulu.fi Sähkö- ja tietotekniikan osasto jaetaan kesällä 2011 kolmeksi erilliseksi osastoksi. Osastoilla on yhteisiä osia (mm. opintohallinto) ja ne vastaavat koulutusohjelmista yhteisesti, mutta henkilö - ja tutkimushallinnoltaan ne ovat itsenäisiä. Osastojen opetus koostuu näiden yksiköiden antamasta opetuksesta ja yhteisestä muiden laitosten antamasta opetuksesta, joita osasto koordinoi. Osaston opetusta ja tutkimusta tukevat lisäksi opintotoimisto ja työpaja sekä Tiedekirjasto Tellus. Opintotoimisto Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimisto on avoinna 9:30 - 14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmiin sekä jatko-opiskeluun liittyvät asiat. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset ja koordinoidaan tenttijärjestelyt. Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastavat opintoneuvoja ja koulutusohjelmien sihteerit. Opintoneuvoja tarkistaa opiskelijoiden moduulivalinnat sekä tiedottaa opintoihin liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. Opintoneuvoja toimii myös opintotoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisten opiskelijavaihdon yhteyshenkilönä. Tiedekirjasto Tellus Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 553 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: [email protected]. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on sekä Telluksen että Lunan saleissa sekä mikroluokissa yhteensä n. 80. Telluksessa on käytössä tietohallinnon kiintiötulostus osalta työasemista. Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kirjastossa on myös tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk. Kurssikirjoista on käsikirjakappaleet, joita saa yö- ja viikonloppulainaan. Tiedekirjasto Pegasuksen kurssikirjaosastolla on kurssikirjojen lainattavat kappaleet - laina-aika 14 vrk. Kirjastoon tulee painettuna n. 600 lehteä. Lehtien laina-aika on 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Nelli-tiedonhakuportaalin kautta on käytettävissä noin 20 000 elektronista lehteä, 250 viitetietokantaa, 20 000 elektronista kirjaa sekä hakuteoksia ja sanakirjoja. Nelli-portaali on käytettävissä Oulun yliopiston verkossa sekä etäkäytön kautta. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston palveluihin, OULAtietokantaan, Nelli-portaaliin ja kirjaston tiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä kurssi. Työpaja Työpaja vastaa laitteiden huollosta ja materiaalija tarvikehankinnoista sekä ylläpitää osaston komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä. STO 262 Tietojenkäsittelyjärjestelmä Osastojen tietojenkäsittelyjärjestelmä käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko itse verkon toiminnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislaitteita. Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unixjärjestelmään heti opintojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on käytettävissään 3 Unix- sekä 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa kaupunkia. PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka PIETIKÄINEN, Matti, TkT, tietotekniikka RAHKONEN, Timo, TkT, sähkötekniikka RIEKKI, Jukka, TkT, sulautetut ohjelmistoarkkitehtuurit RUOTSALAINEN, Keijo, FT, matematiikka RÖNING, Juha, TkT, sulautetut järjestelmät SEPPÄNEN, Tapio, TkT, lääketieteellinen tekniikka SILVÉN, Olli, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (sijainen Jari Hannuksela, TkT) Yliopistonlehtorit: HAMINA, Martti, FT, sovellettu matematiikka ja tietotekniikka PELTOLA, Matti, TkT, sovellettu matematiikka (sijainen Jukka Kemppainen, FT) Lehtorit: 6.1. Henkilökunta Professorit: GLISIC, Savo, Ph.D, tietoliikennetekniikka GURTOV, Andrei, Ph.D, tietoliikennetekniikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, digitaalinen videonkäsittely HEUSALA, Hannu, TkT, elektroniikka HÄKKINEN, Juha, TkT, mittaustekniikka IINATTI, Jari, TkT, tietoliikennetekniikka JANTUNEN, Heli, TkT, teknillinen fysiikka JUNTTI, Markku, TkT, tietoliikennetekniikka KALLIOMÄKI, Kalevi, emeritus, TkT, mittaustekniikka KATZ, Marcos, TkT, tietoliikennetekniikka KOSTAMOVAARA, Juha, TkT, elektroniikka (vv. 31.7.2011 saakka, sijainen Kari Määttä, TkT) LANTTO, Vilho, TkT, emeritus, sähkötekniikka LAPPALAINEN, Jyrki, TkT, elektroniikan valmistustekniikka LAPPALAINEN, Pentti, emeritus, TkT, tietokonetekniikka LATVA-AHO, Matti, TkT, tietoliikennetekniikka LEPPÄNEN, Pentti, TkL, sähkötekniikka LEPPÄVUORI, Seppo, emeritus, TkT, teknillinen fysiikka MYLLYLÄ, Risto, TkT, sähkötekniikka MÄKYNEN, Anssi, TkT, ma, optinen mittaustekniikka NIEMINEN, Juhani, emeritus, FT, matematiikka OJALA, Timo, TkT, tietokonetekniikka LANKINEN, Anneli, FL, teknillinen matematiikka LUSIKKA, Ilkka, FL, sovellettu matematiikka RUOTSALAINEN, Pasi, DI, sovellettu matematiikka Laboratorioinsinöörit: HIHNALA, Markku, DI, teknillinen matematiikka KONTINEN, Jukka, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka LAHTI, Jukka, TkT, yli-insinööri, elektroniikka RAUTIO, Hannu, DI, informaationkäsittely ja tietokonetekniikka SILLANPÄÄ, Jari, DI, tietoliikennetekniikka SORVOJA, Hannu, TkT, ma, optoelektroniikka ja mittaustekniikka UUSIMÄKI, Antti, TkT, yli-insinööri, mikroelektroniikka ja materiaalifysiikka VIRTANEN, Ilkka, TkT, yli-insinööri Yliassistentit: FABRITIUS, Tapio, TkT HAGBERG, Juha, TkT, teknillinen fysiikka HEIKKILÄ, Janne, TkT, signaalinkäsittelytekniikka (vv.) KANNALA, Juho, DI, digitaalinen kuvan- ja mediankäsittely KARHU, Seppo, TkT, radiotekniikka KOKKONEN, Timo, TkL, sähkötekniikka STO 263 KORDAS, Krisztian, TkT, teknillinen fysiikka KOTILA, Vesa, TkL, teknillinen matematiikka KÄRKKÄINEN, Kari, TkT, tietoliikenneteoria MÄKELÄ, Juha-Pekka, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.) MÄNTYNIEMI, Antti, TkT, elektroniikka (vv.) NEITOLA, Marko, TkL, elektroniikka NISSINEN, Ilkka, TkL, elektroniikka NISSINEN, Jan, TkL, elektroniikka SAARELA, Juha, TkT, sähkötekniikka SAARNISAARI, Harri, TkT, digitaalinen signaalinkäsittely (vv.) SANGI, Pekka, DI, tietokonetekniikka TIKANMÄKI, Antti, DI, tietokonetekniikka TJUNINA, Marina, TkT, teknillinen fysiikka VUOHTONIEMI, Risto, TkL, digitaalinen signaalinkäsittely Opintotoimiston suunnittelijat: JUVANI, Maritta, opintoneuvoja KANNINEN, Laura, tiedottaja (vv.) LEHTIMÄKI, Sirpa, suunnittelija (vv. 12.5.2012 saakka, sijainen Tiina Pääkkönen, FT) Koulutusohjelmasihteerit: JÄMSÄ, Vaili, projektisihteeri, sähkötekniikan koulutusohjelma ja Master‟s Degree Programme in wireless Communications Engineering PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmat TANSKALA, Tarja, opintoasiainsihteeri, sähkötekniikan koulutusohjelma (vv. 15.10.2011 saakka) Toimistot: HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri, matematiikan jaos KANGAS, Antero, toimistosihteeri, tietoliikenne OLLILA, Salme, toimistosihteeri, mikroelektroniikka TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri, tietotekniikka 6.2. Koulutusohjelmat 2011 6.2.1. Koulutusohjelmien yleiset tavoitteet ja rakenneperiaatteet Osastojen koulutusohjelmat ovat sähkötekniikka ja tietotekniikka. Lisäksi tarjolla on kansainvälinen DI-ohjelma Wireless Communication Engineering. Koulutusohjelmien tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä elektroniikka-, tietoliikenne- ja ohjelmistoteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen palvelukseen. Sähkötekniikan koulutusohjelma tähtää elektroniikka- ja tietoliikennelaitteiden ja järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen. Tietotekniikan koulutusohjelma suuntautuu puolestaan tietokone- ja ohjelmistotekniikkaan sekä informaationkäsittelyyn. Molemmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 op) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomi-insinöörin (120 op) tutkinto. 2011 aloittavien on myös mahdollista seurata ns. joustavia opintopolkuja, jolloin kandivaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen oppiaineen DI/maisteriopintoihin. Tarjolla olevista joust avista opintopoluista kerrotaan tarkemmin koulutusohjelmien kuvauksissa. Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavista moduuleista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopinnoista. Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on 120 - 140 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa valitsemalleen opintosuunnalle kootun opintosuunnalle valmistavan moduulin, jonka laajuus on 20-30 opintopistettä. Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syksyllä (joissakin joustavissa STO 264 opintopoluissa jo hieman aiemmin). Opintosuunnalle valmistavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto suoritetaan opiskelijan valitsemalle opintosuunnalle, josta suoritetaan sekä opintosuunnan moduuli että yksi opintosuunnalla tarjolla olevista syventävistä moduuleista. Opintosuunnan moduulin laajuus on 30-40 opintopistettä, ja syventävän moduulin laajuus on 20-40 op. Näiden lisäksi opiskelija kokoaa itselleen 20-30 op laajuisen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkopuolisia, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja. Syventävän moduulin perusideana on tarjota syvällisempää tietoa kyseisestä alueesta. Siihen liittyy yleensä pakollisia ja valinnaisia kursseja, ja sen laajuus on opiskelijan valinnan mukaan 20 40 opintopistettä. Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön (30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta. Kurssikuvauksissa on ilmoitettu opintojaksoon liittyvät esitietovaatimukset. Esitiedotkohdassa luetellut opintojaksot sisältävät kyseisen opintojakson menestykselliselle seuraamiselle ja suorittamiselle tarpeellisia esitietoja. Esitieto opintojaksoista ei kuitenkaan vaadita tentin suorittamista edellytyksenä ko. opintojakson tenttiin osallistumiselle, ellei sitä ole kurssikuvauksessa erikseen mainittu. Esitiedot-kohdassa voi myös olla mainittu ns. suositeltavat opintojaksot, joissa on kyseisen opintojakson kannalta hyödyllistä tietoa mutta jotka eivät ole edellytyksenä opintojakson seuraamiselle ja suorittamiselle. STO 265 6.3. Sähkötekniikan koulutusohjelma 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit n. 20 op Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit n. 30 op Opintosuuntien moduulit n. 40 op Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan materiaalit ja komponentit Fotoniikka ja mittaustekniikka Tietoliikennetekniikka Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö 10 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli n. 20 op Elektroniikka Teknillinen fysiikka Tietoliikennetekniikka Fysiikan aineenopettajaksi valmistava moduuli Perus- ja aineopinnot n. 140 op 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomiinsinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityises- ti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa: STO 266 käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin määritellä ja tutkia sähkömagneettiseen kenttään ja materiaaleihin liittyviä ilmiöitä sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia teknillisen fysiikan käsitteistöä ja termistöä käyttäen soveltaa matematiikan sekä fysiikan käsitteistöä ja termistöä elektroniikan ja fotoniikan komponenttien toimintaperiaatteiden kuvaamiseen analysoida, suunnitella ja rakentaa analogiaja digitaalielektroniikan piirejä ja laitteita käyttää perusmittalaitteita sähkötekniikan yleisimpiin mittauksiin ja analysoida ja suunnitella mittauksissa tarvittavaa instrumentointia määritellä tietokoneen toimintaperiaatteen, suunnitella tietokoneelle ohjelmistoja ja rakentaa liitäntäelektroniikkaa halutun toiminnallisuuden aikaansaamiseksi määritellä tiedonsiirron toimintaperiaatteet, käyttää matemaattisia menetelmiä tietoliikennejärjestelmän kuvaamiseen, suorituskyvyn analysointiin ja radioteknisiin ongelmiin sekä soveltaa tietämystään järjestelmien ja sen osien suunnitteluun käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä ja käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään ja kommunikoinnissa alan ulkopuolisten toimijoiden kanssa seurata ja tulkita sähkötekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä ja kehittää omaa osaamistaan sen mukana viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle Kandiopintojen osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutusohjelman kautta on mahdollisuus suun- tautua myös fysiikan maisteri- ja fysiikan/matematiikan aineenopettajaopintoihin sekä tietotekniikan diplomi-insinöörin opintoihin. Koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkinnon suorittanut henkilö kykenee tekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi: hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja erikoisosaamista ja käyttämään sitä itsenäisesti ja luovasti elektroniikan, teknillisen fysiikan, fotoniikan ja tietoliikennetekniikan tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä oman opintosuuntansa ja siihen liittyvien syventävien ja täydentävien opintojen alueella tuottamaan uutta tietoa valitsemansa opintosuunnan alalla teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin (opintosuunnat ja niiden osaamistavoitteet on kuvattu alla) tekemään tutkimustyötä tieteellisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen osallistumaan teollisuuden tuotekehityksen ja alan tutkimuksen asiantuntijatehtäviin ja johtamiseen sekä toimimaan myös itsenäisenä yrittäjänä asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä tavoitteiden saavuttamiseksi viestimään ja kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja perustellusti laajentamaan ja syventämään itsenäisesti omaa osaamistaan elinikäisen oppimisen hengessä arvioimaan toimintaympäristössään toimivien henkilöiden toimintaa ja osaamista sekä kartuttamaan myös heidän tietämystään ja valmiuksia Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Yleensä sähkötekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. STO 267 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon opinnot (180 op) muodostuvat perus- ja aineopinnoista, opintosuunnille valmistavista moduuleista (joista opiskelija valitsee yhden), valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnille valmistavan moduulin voi valita mieltymystensä mukaan, valinta ei sido opiskelijaa tiettyyn opintosuuntaan koulutusohjelman DI-vaiheessa. Opinnot on ryhmitelty lukujärjestyksen siten, että valmistavien moduulien opinnot sijoittuvat pääosin kolmannen opintovuoden keväälle, joten valinnan voi tehdä kolmannen vuosikurssin syksyllä. Valinnaiset opinnot on syytä pyrkiä suorittamaan viimeistään kolmannen vuoden syksyn kuluessa. Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivaiheen aikana myös aineenopettajakoulutukseen pääaineenaan fysiikka ja sivuaineena matematiikka. Aineenopettajakoulutukseen pyritään toisen vuosikurssin aikana ja siihen valitaan opiskelijoita kiintiöperusteisesti valintaperusteina opintomenestys ja erillinen soveltuvuuskoe. Aineenopettajakoulutukseen hakeutuneet suorittavat kandidaattiopinnoissaan erillisen valmistavan moduulin ja siirtyvät tekniikan kandidaattitutkinnon suoritettuaan luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisteriohjelman opiskelijoiksi ja jatkavat siellä opiskeluaan fysiikka pääaineena. Heille fysiikan maisteriohjelman laajuus on 120 op, josta 60 op suuntautuu pedagogisiin opintoihin. Matematiikan sivuaine 60 op hankitaan jo kandidaattivaiheen opintojen aikana. Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivaiheen jälkeen sähkötekniikan koulutusohjelmaan liittyvän diplomi-insinööriohjelman vaihtoehtona myös joko luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisterikoulutusohjelmaan tai teknillisen tiedekunnan tietotekniikan DIkoulutusohjelmaan. Fysiikan maisterikoulutusohjelmaan siirtyminen ei edellytä erillisiä opintoja (mutta edellyttää valintaedellytysten täyttymistä). Tietotekniikan DI-koulutusohjelmaan siirtyminen edellyttää valintaedellytysten täyttymisen lisäksi sitä, että kandidaattivaiheen aikana valinnaiset opinnot suunnataan tietotekniikan koulutusohjelman vaatimusten mukaisesti. 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse (koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa) ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduulin ydinkursseista ”sivuainetyyppisesti”. DIopintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, täydentävään moduuliinsa. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta. Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomiinsinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön (30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta. STO 268 6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet Elektroniikan suunnittelun opintosuunta Elektroniikan suunnittelu -opintosuunnassa koulutetaan elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot myös optoelektroniikasta, RF-tekniikasta ja sulautetuista tietokonejärjestelmistä. Opintosuunnan syventymiskohteen voi valita joko analogis- tai digitaalispainotteiseksi. Elektroniikkasuunnittelijan toimenkuva on laaja. Työ voi kohdistua esim. elektronisten ja/tai optisten suureiden mittauksessa ja prosessoinnissa tarvittavan elektroniikan kehitykseen, tiedon ja informaation siirtoon liittyviin sovelluksien ja järjestelmien suunnitteluun tai vaikkapa koneiden ja robottien automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää elektroniikan suunnittelumenetelmiä ja CAD-apuneuvoja analysoida ja suunnitella sekä jatkuvia että diskreettiaikaisia signaaleja sisältäviä takaisinkytkettyjä järjestelmiä analysoida ja suunnitella analogia-, digitaali-, opto- ja RF-elektroniikan piirejä ja lohkoja erillisinä ja toisiinsa kytkeytyneinä kokonaisuuksina sekä toteuttaa niitä eri toteutustekniikoilla, esim. integroituina ja/tai ohjelmoitavina piireinä tai sulautettuna tietokonejärjestelmänä määritellä elektroniikkalaitteen vaatimat lohkot ja suunnitella ne toteutukseen soveltuvalla teknologialla määritellä elektroniikan laite/tuotekehitysprosessin kulun ja osallistua ja johtaa sen eri vaiheita. Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta telmien suunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot elektroniikkatuotteiden testauksesta, EMC- ja RF-mittauksista sekä fotoniikkaa soveltavista mittaustekniikoista ja painetusta elektroniikasta. Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoittua tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisen tuotannon ja mittaustekniikan tehtäviin kotimaisessa tai kansainvälisessä teollisuudessa sekä tutkimuslaitoksissa. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa optista ja elektronista mittaustekniikkaa useille sovellusalueille kuten lääketieteeseen ja prosessiteollisuuteen soveltaa ja kehittää valosähköisiin ilmiöihin perustuvia komponentteja kuten valoa emittoivia diodeja ja aurinkokennoja vertailla painettavan elektroniikan ja sen valmistuksessa käytettävien laitteiden periaatteita sekä yleisimpiä painettavan elektroniikan materiaaleja vertailla eri valmistustekniikoiden käyttämiä materiaaleja, joita käytetään elektroniikan ja optoelektroniikan komponenteissa ja piireissä soveltaa optisen suunnittelun periaatteita sekä laskea ja analysoida optisten järjestelmien ominaisuuksia toteuttaa laajoja mittausjärjestelmiä ja osaa arvioida eri tavalla toteutettujen mittausjärjestelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä järjestelmien koko elinkaaren huomioon ottaen analysoida erilaisia analogisen, digitaalisen ja RF-elektroniikan testausstrategioita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen laadun, luotettavuuden ja testattavuuden parantamiseksi soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa sekä varmistaa elektronisen laitteen tai järjestelmän yhteensopivuuden kansainvälisten EMC-standardien kanssa. Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnassa koulutetaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjesSTO 269 Tietoliikennetekniikan opintosuunta Tietoliikennetekniikan opintosuunnassa koulutetaan tietoliikennetekniikkaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä verkko-, signaalinkäsittely-, radiotekniikka- ja järjestelmäasiantuntijoita, joilla on hyvät tiedot myös optimoinnista ja informaatioteoriasta sekä valmiudet teoreettisiin jatko opintoihin. Tietoliikennesuunnittelijan toimenkuva on laaja, joten opiskelijat oppivat ymmärtämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiopuhelimien ja tukiasemien sekä niiden tarvitsemien algoritmien lisäksi myös kokonaisia tietoliikennejärjestelmiä. Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy mm. tietoliikennesignaalien suunnittelu ja analyysi, antennien ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot sekä oman työn esittäminen ovat tärkeitä. Opintosuunnan syventävissä moduuleissa on mahdollista keskittyä joko tietoliikenneverkkoihin, langattomaan tietoliikenteeseen tai radiotietoliikenteen signaalinkäsittelyyn. Niissä syvennetään ammatillisia valmiuksia toimia tietoliikenteen verkkosuunnittelun, protokollien, ohjelmistojen tai niiden osien parissa suurikapasiteettisten ja eri taajuusalueella toimivien luotettavien siirtojärjestelmien ja -yhteyksien suunnittelussa ja tutkimuksessa tietoliikennejärjestelmien algoritmien ja radiolaitteiden mahdollistavien ratkaisujen suunnittelussa ja tutkimuksessa. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää informaatioteorian perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja datanpakkausjärjestelmien kapasiteettirajojen laskemiseen sekä arvioida näihin liittyvien suunnittelutehtävien toteutettavuutta ennen yksityiskohtaisen suunnittelun aloitusta esim. linkkiadaptointiin analysoida modulaatiomenetelmien suorituskyvyt AWGN- ja häipyvässä kanavassa, muodostaa peruskoodausten (lohkokoodien, syklisten koodien ja konvoluutiokoodien) toimintaperiaatteet (koode- rit/dekooderit) sekä valita suorituskyvyn/kapasiteetin parantamiseksi soveltuvat toiste-, yhdistely- ja moniantennitiedonsiirtomenetelmät sekä kanavakorjaimet suorituskykyanalyysin perusteella suunnitella impedanssin sovituksen (minimikohinalukuun, maksimi- tai vakiovahvistukseen) käyttäen keskitettyjä komponentteja ja mikroliuskajohtoja, RF-taajuudella toimivan piensignaalivahvistimen, tehonjakajan, suuntakytkimen ja perustilanteessa tehovahvistimien toimintaluokkien sovituspiirit sekä arvioida yksinkertaisen, balansoidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia mitoittaa ja määritellä modernien matkaviestintäjärjestelmien fyysisen kerroksen sekä verkon suunnittelun pääparametrit ja kuvata verkon liikkumisen ohjauksen, adaptiivisen resurssien hallinnan ja dynaamisen resurssien jakamisen pääpiirteet käyttää signaalinkäsittelyn perusmenetelmiä tietoliikennejärjestelmien ja erityisesti niiden vastaanottimien suunnitteluun sekä suunnitella ja toteuttaa erilaisia korjainalgoritmeja ja lineaarisia suodattimia tilastollisiin signaalinkäsittelysovelluksiin. Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunta Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnassa koulutetaan elektroniikan materiaaliteknologiaan syvällisesti perehtyneitä diplomi-insinöörejä elektroniikan komponenttien, liitos- ja pakkaustekniikoiden, nanoteknologian, mikrosysteemien sekä teknillisen fysiikan asiantuntijoiksi teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Heillä on materiaaliteknologian lisäksi hyvät tiedot elektroniikkasuunnittelusta ja RFtekniikasta. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat työelämässä laajasti erilaisiin tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistuksen tehtäviin, sekä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa kehittää ja ottaa käyttöön uusia elektroniikan materiaaleja STO 270 analysoida materiaalien ja komponenttien fysikaalisia ilmiöitä atomitasolta makrotasolle hyödyntää tutkimuslaitteita materiaalien ja komponenttien kehityksessä suunnitella ja valmistaa elektroniikan komponentteja 6.3.6. vertailla ja valita elektroniikan valmistusmenetelmiä komponenttitasolta laite- ja järjestelmätasolle arvioida elektroniikan komponenttien ja laitteiden luotettavuutta eri käyttöympäristöissä Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille PERUS- JA AINEOPINNOT 031001P 031004P 902011P 903012P 901008P 901009P 031010P 031011P 031019P 031017P 031021P 031018P 031050A 761101P 761103P 766320A 766326A 766329A 521209A 521205A 521104P 521302A 521306A 521412A 521431A 521432A 521267A 521170A 521337A 521357A 521361A 521384A 521141P 521142A Opiskelu ja sen suunnittelu Tiedonhankintakurssi Tekniikan englanti tai Tekniikan saksa Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai Toinen kotimainen kieli, suomi Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Differentiaaliyhtälöt Tilastomatematiikka Kompleksianalyysi Signaalianalyysi Perusmekaniikka Sähkö- ja magnetismioppi Soveltava sähkömagnetiikka Atomifysiikka Aaltoliike ja optiikka Elektroniikan komponentit ja materiaalit Puolijohdekomponenttien perusteet Materiaalifysiikan perusteet Piiriteoria I Piiriteoria II Digitaalitekniikka I Elektroniikkasuunnittelun perusteet Elektroniikkasuunnittelu I 1 Tietokonetekniikka Sähkömittaustekniikan perusteet Digitaaliset suodattimet Tietoliikennetekniikka I Tietoliikennetekniikka II Radiotekniikan perusteet Ohjelmoinnin alkeet Laiteläheinen ohjelmointi STO 271 Laajuus op 1,0 1,0 6,0 Periodi 1-6 1-6 1-6 Suosit vsk 1 2-3 2 2,0 1-6 1 5,0 6,0 3,5 4,0 5,0 4,0 4,0 4,0 4,0 6,0 6,0 6,0 2,0 4,5 5,0 5,0 4,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,5 5,0 3,0 3,0 5,0 5,0 5,0 1-3 4-6 1-3 4-6 4-6 1-2 3-4 1-2 4-5 1-3 1-3 4-6 4-5 4-6 1-3 1-3 4-6 1-3 4-6 1-3 4-6 1-3 5-6 5-6 2-3 1-2 1-3 4-6 1 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 2 1 2 2 2 2 1 2 3 1 1 2 2 3 3 1 1 Yhteensä Ei vaadita fysiikan aineenopettajiksi suuntautuvilta 1 138,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT ELEKTRONIIKKA 521331A 521218A 521171A 521316A 521433A Suodattimet Johdatus mikrovalmistustekniikoihin Elektroninen mittaustekniikka Langaton tietoliikenne I Analogiatekniikan työt Laajuus op 4,0 4,0 6,5 4,0 3,0 Yhteensä 21,5 Periodi 4-6 4-6 4-6 4-6 4-6 Suosit vsk 3 3 3 3 3 TEKNILLINEN FYSIIKKA 766328A 780109P 521218A 521171A Termofysiikka Kemian perusteet Johdatus mikrovalmistustekniikoihin Elektroninen mittaustekniikka Laajuus op 6,0 4,0 4,0 6,5 Yhteensä 20,5 Periodi 1-3 1-3 4-6 4-6 Suosit vsk 3 3 3 3 TIETOLIIKENNETEKNIIKKA 521484A 521369A 521370A 521331A 521316A Tilastollinen signaalinkäsittely Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt Suodattimet Langaton tietoliikenne I Laajuus op 5,0 3,0 5,0 4,0 4,0 Yhteensä 21 Periodi 4-6 4-5 4-6 4-6 4-6 Suosit vsk 3 3 3 3 3 FYS/MAT AINEENOPETTAJA 802352A 802353A Pakolliset Euklidinen topologia Sarjat ja integraalit STO 272 Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 6,0 4-5 5-6 3 3 802151P 806113P 802354A 761102P 766334A 801346A 802119P 800322A 801389A Johdatus matemaattiseen päättelyyn Tilastotieteen perusteet Lukuteoria ja ryhmät Lämpöoppi Ydin- ja hiukkasfysiikka Valinnaiset* Salausmenetelmät Lineaarialgebra II Analyysi II Geometrian perusteet 5,0 5,0 5,0 2,0 2,0 1-2 4-6 4-5 2-3 5-6 3 3 3 3 3 4,0 5,0 8,0 6,0 2-3 5-6 1-3 4-6 3 3 3 3 Yhteensä väh. 34 * Pakolliset + kandityön suoritettuaan opiskelijalla on 172,5op koska aineenopettajiksi suuntautuvilta ei vaadita edellä Ellektroniikkasuunnittelu I:ä. Matematiikan opintoja 56,5op, joten moduuli on täydennettävä matematiikan valinnaisilla 180 op:een, jolloin matematiikan sivuainekin on 60 op. VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. fysiikkaan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sopivat hyvin tämän koulutusohje lman. Jos opiskelija aikoo jatkaa opintojaan luonnontieteellisen tiedekunnan puolella kandidaatintutkinnon jälkeen, valinnaiset opinnot kannattaa suunnata tämän mukaan. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 op:een laajuisesti. Eräitä suositeltavia kursseja valinnaisiksi opinnoiksi 521015A 780122P 555280P 555282A 761112P 410015Y 521024A Laajuus op 3 3 2 4 3 3 5 Harjoittelu Kemian perustyöt Projektitoiminnan peruskurssi Projektinhallinta Fysiikan maailmankuva Tieteenfilosofia Ohjelmoitava elektroniikka Periodi KANDIDAATINTYÖ Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäis enä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielmaan kuuluu myös seminaari, jossa kandidaatintyön tekijät esittelevät töitään ja harjaantuvat samalla suulliseen viestintään. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op. suorittamista. STO 273 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2011 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta. OPINTOSUUNTIEN MODUULIT ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU 521443A 521404A 521405A 521450S 521335S 521332S 521423S 470462A Elektroniikkasuunnittelu II Digitaalitekniikka II Laitesuunnittelu Optoelektroniikka Radiotekniikka I Piirisuunnittelu tietokoneella Sulautettujen järjestelmien työ Säätö- ja systeemitekniikka Laajuus op 5,0 5,0 5,0 4,0 6,0 4,0 5,0 5,0 Yhteensä 39 Periodi 1-2 1-2 1-2 5-6 1-3 4-6 1-3 4-5 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 5 4 Syventävä moduuli Piiri- ja laitesuunnittelu 521435S 521445S 521025S 521410S 521441S 521380S 521216S 521375S 521172S 521224S Pakolliset (17 op) Elektroniikkasuunnittelu III Digitaalitekniikka III Tehoelektroniikka Valinnaiset (n. 13 op) Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi Elektroniikan työ Antennit Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Radiotekniikka II EMC-suunnittelu ja -testaus Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Yhteensä Laajuus op Periodi Suosit vsk 6,0 6,0 5,0 3-4 5-6 4-5 4 4 4 4,0 6,5 4,0 7,0 5,0 4,0 6,0 1-2 1-6 4-6 1-3 4-6 6-6 4-6 4-5 4 5 4 4-5 4 4 Periodi Vsk n.30 Syventävä moduuli Digitaalisten järjestelmien suunnittelu Laajuus op Pakolliset (21 op) STO 274 521453A 521457A 521445S 521261A 521275A 521485S 521277A 521486S 521358S 521262S Käyttöjärjestelmät Ohjelmistotekniikka Digitaalitekniikka III Tietokoneverkot I Valinnaiset (n. 9 op) Sulautettujen ohjelmistojen työ DSP-työt Sulautetut järjestelmät Signaalinkäsittelyjärjestelmät Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit Tietokoneverkot II 5,0 5,0 6,0 5,0 Yhteensä n. 30 5,0 3,5 4,5 4,0 4,0 6,0 5-6 1-3 5-6 5-6 4 4 4 4 4 4 4 4-5 4-5 4-5 1-3 1-3 4-5 3-4 ELEKTRONIIKAN MATERIAALIT JA KOMPONENTIT 521103S 521223S 521216S 521335S 521225S 521443S 521224S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Radiotekniikka I RF-komponentit ja mittaukset Elektroniikkasuunnittelu II Mikroelektroniikka ja -mekaniikka Laajuus op 4,0 5,0 7,0 6,0 5,0 5,0 6,0 Yhteensä 38 Periodi 1-3 1-3 1-3 1-3 1-3 1-2 4-6 Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 4 Syventävä moduuli Teknillinen fysiikka 521201S 763312A 521219S 521228S 031022P 761668S 763628S 464061A Pakolliset (22 op) Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät Kvanttimekaniikka I Röntgenmenetelmät Mikroanturit Valinnaiset (n. 8 op) Numeeriset menetelmät Laskennallinen fysiikka Kondensoidun materian fysiikka Luovan työn tekniikka Yhteensä Laajuus op Periodi Suosit vsk 3,5 10,0 4,5 4,0 4-6 1-3 4-5 1-3 4 5 5 5 5,0 6,0 10,0 3,0 4-6 4-6 4-6 1-2 4 5 5 5 Periodi Suosit vsk n. 30 Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka Laajuus op STO 275 521201S 521203S 521228S 521217S 521174S 521450S 521405A 464061A 463065A 461033A Pakolliset (20,5 op) Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät Mikromoduulit Mikroanturit Painettava elektroniikka Mittaus- ja testausjärjestelmät Valinnaiset (n. 8,5 op) Optoelektroniikka Laitesuunnittelu Luovan työn tekniikka Muovituotteiden valmistustekniikka Elementtimenetelmät 1 Yhteensä 3,5 5,0 4,0 4,0 4,0 4-6 4-6 1-3 4-6 4-4 4 4 5 4 4 4,0 5,0 3,0 3,5 3,5 5-6 1-2 1-2 2-3 1-3 4 5 5 5 5 Periodi Suosit vsk 4 4 4 4 4 4 4 4 n. 30 FOTONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA 521443A 521124S 521450S 521335S 521216S 521225S 521174S 521238S Elektroniikkasuunnittelu II Anturit ja mittausmenetelmät Optoelektroniikka Radiotekniikka I Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus RF-komponentit ja mittaukset Mittaus- ja testausjärjestelmät Optoelektroniset mittaukset Laajuus op 5,0 5,0 4,0 6,0 7,0 5,0 4,0 4,0 Yhteensä 40 1-2 1-3 5-6 1-3 1-3 1-3 4-4 6-6 Syventävä moduuli Fotoniikka ja painettava elektroniikka 521217S 521223S 521090S 465082S 521228S 521107S 521405A 521172S 521095S 463065A Pakolliset (13 op) Painettava elektroniikka Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit Teknillinen optiikka Valinnaiset (n. 17 op) Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät Mikroanturit Lääketieteellinen instrumentointi Laitesuunnittelu EMC-suunnittelu ja -testaus Painettavan elektroniikan jatkokurssi Muovituottteiden valmistustekniikka Yhteensä Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 5,0 6,0 4-6 1-3 1-3 4 4 5 4,0 4,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,5 4-6 1-3 4-5 1-2 6-6 1-3 2-3 4 4 4 4 4 5 5 n. 30 STO 276 Syventävä moduuli Mittaus- ja testaustekniikka 521167S 521173S 521172S 521228S 521107S 521114S 521405A 521441S Pakolliset (12 op) Elektroniikan testaustekniikka Sekasignaalilaitteiden testaus EMC-suunnittelu ja -testaus Valinnaiset (n. 18 op) Mikroanturit Lääketieteellinen instrumentointi Langattomat mittaukset Laitesuunnittelu Elektroniikan työ Yhteensä Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 4,0 4,0 3-3 5-5 6-6 4 4 4 4,0 6,0 4,0 5,0 6,5 1-3 4-5 4-4 1-2 1-6 4-5 4-5 4-5 4-5 4-5 n. 30 TIETOLIIKENNETEKNIIKKA 031025A 521321S 521320S 521340S 521335S 521333S 521350S 521373S Optimoinnin perusteet Informaatioteorian ja koodauksen perusteet Langaton tietoliikenne II Tietoliikenneverkot I Radiotekniikka I Matkaviestintäjärjestelmät Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari Tietoliikennesignaalinkäsittely I Laajuus op 5,0 5,0 8,0 5,0 6,0 5,0 1,0 6,0 Periodi Vsk 1-3 1-2 1-3 1-3 1-3 4-6 1-6 4-5 4 4 4 4 4 4 5 4 Yhteensä 41 Laajuus op Periodi Suosit vsk 7,0 6,0 5,0 6,0 4-6 5-6 4-5 2-3 4-5 4-5 4-5 4-5 6,0 4,0 3,0-7,0 4,0 5,0 3-4 4-5 1-6 1-6 4-6 4 4 4-5 4-5 4-5 Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot 521377S 521261A 521265A 521488S 521262S 521266S 521318S 521387S 521386S Pakolliset (24 op) Tietoliikenneverkot II Tietokoneverkot I Tietoliikenneohjelmistot Multimediajärjestelmät Valinnaiset (n.6 op) Tietokoneverkot II Hajautetut järjestelmät Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Radiokanavat Yhteensä n. 30 STO 277 Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne 521317S 521375S 521377S 521387S 521318S 521386S 031022P Pakolliset (20 op) Langaton tietoliikenne III Radiotekniikka II Tietoliikenneverkot II Valinnaiset (n. 10 op) Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. Radiokanavat Numeeriset menetelmät Yhteensä Laajuus op Periodi Suosit vsk 8,0 5,0 7,0 4-6 4-6 4-6 4-5 4-5 4 4,0 3,0-7,0 5,0 5,0 1-6 1-6 4-6 4-6 4-5 4-5 4-5 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 5,0 5-6 4-6 4-5 4-5 4,0 8,0 5,0 5,0 5,0 6,0 4,0 3,5 4,0 3,0-7,0 4,0 5,0 5,0 4-6 4-6 1-2 1-3 1-2 5-6 1-3 1-3 1-6 1-6 4-5 4-6 4-6 5 4-5 4 4 4 4 5 4 4-5 4-5 4-5 4-5 4 Period 1-3 1-2 1-3 1-3 1-3 4-6 1-6 Year 1 2 1 1 1-2 1 2 n. 30 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen signaalinkäsittely 521360S 521375S 521380S 521317S 521443S 521225S 521404A 521445S 521486S 521485S 521387S 521318S 521358S 521386S 031022P Pakolliset (9) Tietoliikennesignaalinkäsittely II Radiotekniikka II Valinnaiset (n. 21 op) Antennit Langaton tietoliikenne III Elektroniikkasuunnittelu II RF-komponentit ja mittaukset Digitaalitekniikka II Digitaalitekniikka III Signaalinkäsittelyjärjestelmät DSP-työt Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit Radiokanavat Numeeriset menetelmät Yhteensä n. 30 WIRELESS COMMUNICATIONS ENGINEERING 031025A 521321S 521320S 521340A 521335S 521333S 521350S Introduction to optimization Elements of Information Theory and Coding Wireless Communications II Communication Networks I Radio Engineering I Mobile Telecommunication Systems Seminar in Telecommunication and Radio Engineering STO 278 Credits 5,0 5,0 8,0 5,0 6,0 5,0 1,0 521373S Communication Signal Processing I 6,0 4-5 1 Total 41 Period 4-6 4-6 4-6 5-6 4-6 4-6 Year 1- 2 1- 2 1 -2 1- 2 1- 2 1- 2 Credits 5,0 3,0 6,0 3,0-7,0 Period 1-2 4-6 2-3 1-6 Year 1-2 1-2 1-2 1-2 5,0 6,0 5,0 4,0 5-6 3-4 4-5 4-5 1-2 1-2 1-2 1-2 Advanced module 521377S 521375S 521317S 521360S 521380S 521386S Communication Networks II Radio Engineering II Wireless Communications III Communication Signal Processing II Antennas Radio Channels Credits 7,0 5,0 8,0 4,0 4,0 5,0 Total 33 Electives 521443A 521433A 521488S 521318S 521261A 521262S 521265A 521266S Electronics Design II Laboratory Exercises on Analogue Electronics Multimedia Systems Modern Topics in Telecommunications and Radio Engineering Computer Networks I Computer Networks II Telecommunication Software Distributed Systems Minimum chosen 6.3.8. 13 Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen Sähkötekniikan DI-opintoihin voidaan hakea erillishakujen kautta myös sähkötekniikan kandivaihetta suorittamatta. Ns. joustavat opintopolut muista koulutusohjelmista (fysiikasta tai tietotekniikasta) on suunniteltu siten, että vaihto onnistuu suoraan kyseisten ohjelmien (v. 2011 voimaan tulevien) opintooppaiden ohjeita seuraten. DI-opinnoissa tarvittavien taustatietovaatimusten täyttyminen on siis varmistettu jo koulutusohjelman rakenteessa. Samoja taustatietovaatimuksia sovelletaan myös kaikkiin muihin suoraan DI-vaiheeseen kohdistuviin hakuihin. Muusta koulutusohjelmasta tai oppilaitoksesta DI-vaiheeseen koulutusohjelmaan hakeutuvan, alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneen on osoitettava sähkötekniikan koulutusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Yleisimmin tämä tarkoittaa tutkintoon kuulumattomien siltaopintojen (maks. 60 op) suorittamista, ja mahdollisesti valinnaisuuden STO 279 rajaamista. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa taustatietojen täydentäminen on kaksivaiheinen: perus- ja aineopintojen tärkeimmät sisällöt on joko näytettävä aiemmissa opinnoissa suoritetuiksi, tai suoritettava DItutkintoon sisältymättöminä erillisinä siltaopintoina (maks. 60 op). Myös opintosuunnille spesifiset, opintosuunnalle valmistavassa moduulissa olevat kurssit on suoritettava, mutta ne saa sisällyttää DIopintojen täydentävään moduuliin. Pakolliset perus- ja aineopinnot koostuvat kahdesta pääryhmästä. AMK-insinöörien on useimmiten paikattava matematiikan osaamistaan, kun taas esim. koulutusohjelmavaiht ajien on usein paikattava ammattiaineiden osaamistaan. Kaikkien alla mainittujen kurssien osaamistavoitteet on näytettävä t oteen, ja puuttuvista taidoista kootaan enintään 60 op laajuinen, tutkintoon sisältymätön siltaopintop aketti. Siltaopinnot määritellään lopullisesti hops-keskusteluissa, ja osan vaadituista taustatietokursseista saa sisällyttää DI-vaiheen täydentävään moduuliin. Ammattiaineet (esim. koulutusohjelmavaihtajille) Ammattiaineet (esim. koulutusohjelmavaihtajille) 521302A 521413A 521431A 521432A 521267A 521170A 521359A 521384A Piiriteoria I Digitaalitekniikka I Elektroniikkasuunnittelun perusteet Elektroniikkasuunnittelu I Tietokonetekniikka Sähkömittaustekniikan perusteet Tietoliikennetekniikka I Radiotekniikan perusteet Laajuus 5,0 4,0 5,0 5,0 4,0 4,5 3,0 5,0 Matematiikka, fysiikka ja signaalinkäsittely (usein AMK-insinööreille) 031011P 031017P 031018P 031019P 031021P 031050A 521337A 766320A Laajuus 6,0 4,0 4,0 3,5 5,0 4,0 5,0 6,0 Matematiikan peruskurssi II I Differentiaaliyhtälöt Kompleksianalyysi Matriisialgebra Tilastomatematiikka Signaalianalyysi Digitaaliset suodattimet Soveltava sähkömagnetiikka STO 280 6.4. Tietotekniikan koulutusohjelma 6.4.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit n. 20 op Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit 30-40 op Opintosuuntien moduulit 30-40 op Informaatiotekniikka Informaatioverkostot Sulautetut järjestelmät Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö 10 op Valinnaiset opinnot n. 10 op Täydentävä moduuli n. 15 op Opintosuunnille valmistava moduuli n. 25 op Informaatiotekniikka Informaatioverkostot Sulautetut järjestelmät Perus- ja aineopinnot 120 op 6.4.2. Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä yri- tysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa. Tekniikan kandidaatin tutkinnon perus- ja aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa: STO 281 käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin selittää tietokoneen toimintaperiaatteen; suunnitella ja toteuttaa tietokoneohjelmia; arvioida ohjelmien suorituskykyä ja vertailla ohjelmien eri toteutusvaihtoehtoja käyttää mittalaitteita sähköteknisiin mittauksiin ja analysoida digitaalikomponenteista koostuvan laitteen toimintaa selittää sulautetun järjestelmän sekä sen ohjelmiston ja laitteiston dualismiluonteen suunnitella ja toteuttaa sulautettujen järjestelmien ohjelmistoja ja laitteita selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja toiminnalliset osa-alueet käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä; toteuttaa ohjelmistoprojektin käyttäen projektihallintamenetelmää selittää Internetin rakenteen; suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tietokoneverkkosovelluksen käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä työskennellä vastuullisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään seurata ja tulkita tietotekniikan kehitystä sekä kehittää omaa osaamistaan sen mukana viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle Lisäksi opiskelija valitsee yhden kolmesta opintosuunnasta. Opintosuunnan kandidaatin tutkinnon opinnot suoritettuaan opiskelija osaa: informaatiotekniikan opintosuunnassa käyttää signaalin- ja kuvankäsittelyn sekä tekoälyn perusmenetelmiä digitaalisen informaation muokkaamiseen ja analysointiin informaatioverkostojen opintosuunnassa käyttää oliosuuntautuneiden ohjelmistotekniikoiden sekä tekoälyn perusmenetelmiä informaatiojärjestelmien analyysissä ja suunnittelussa sulautettujen järjestelmien opintosuunnassa käyttää laiteläheisten ohjelmistotekniikoiden perusmenetelmiä sekä digitaalitekniikan peruskomponentteja sulautettujen järjestelmien suunnittelussa Osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla o n valmiudet tietotekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutusohjelmasta on mahdollisuus siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin myös filosofian maisterin, terveystieteiden maisterin, sähkötekniikan diplomi-insinöörin ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörin opintoihin Oulun yliopiston muissa koulutusohjelmissa. Diplomi-insinöörintutkinnon suorittanut henkilö kykenee opintosuuntansa alueella: hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja osaamista soveltamaan tietämystään luovasti tuotekehitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tietoa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin työskentelemään tavoitteellisesti itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten tai julkisen sektorin palveluksessa. Tutkinto antaa valmiudet myös tieteellisiin jatko-opintoihin aina tohtorintutkintoon asti. Itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan kuuluu kasvavassa määrin myös vahva kansainvälinen yhteistyö. 6.4.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon opinnot (180 op) muodostuvat perus- ja aineopinnoista, yhdestä opintosuunnalle valmistavasta STO 282 moduulista, yhdestä täydentävästä moduulista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnalle valmistava moduuli valitaan suunnitellun DI-vaiheen opintosuunnan perusteella, sillä valmistava moduuli tarjoaa vastaavan DI-vaiheen opintosuunnan edellyttämät esitiedot. Opintosuunnan moduuli valitaan toisen vuoden syksyllä. Täydentävä moduuli valitaan täydentämään osaamista; tähdäten joko suoraan ammatissa tarpeellisten ja hyödyllisten taitojen ja tietojen tai myöhemmässä opiskeluvaiheessa vaadittavien esitietojen hankkimiseen. Täydentävä moduuli valitaan viimeistään kolmannen vuoden alussa. Täydentäväksi moduuliksi voi valita myös toiselle opintosuunnalle valmistavan moduulin, jolloin opiskelija opiskelee kolmannen vuoden aikana kyseisen opintosuunnan esitiedot. Tällöin opiskelija voi valita DI-vaiheen opintosuunnan joko opintosuunnalle valmistavan tai täydentävän moduulin mukaisesti. Jälkimmäinen vaihtoehto voi edellyttää esitietojen täydentämistä myös valinnaisilla kursseilla kolmannen opiskeluvuoden aikana. 6.4.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija voi muodostaa itse esimerkiksi toisen opintosuunnan perusmoduulin kursseista. Täydentävään moduuliin voidaan sisällyttää myös kandidaatin tutkinnon täydentävien moduulien aineopintotasoisia kursseja. DI-vaiheen täydentävällä moduulilla voi myös syventää kandidaatin opintojen täydentävän moduulin aineita. DIopintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op DIopintoihin. Täydentävä moduuli voi sisältää myös kieliopintoja, kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintoihin voi kuitenkin sisällyttää kieliopintoja yhteensä korkeintaan 18 op. Kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin sisältyvät täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan suorittaa myös muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutusohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija kirjaa kandi- ja DI-vaiheen valintansa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPSiin). Opiskelija voi esittää hyvillä perusteilla muutosta esimerkiksi perus- ja aineopintojen kielikurssiin. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa tämän suunnitelman. HOPSista kerrotaan tarkemmin www-sivuilla. 6.4.5. Opintosuuntien tavoitteet Informaatiotekniikan opintosuunta Informaatiotekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä. Lähtökohtana on tyypillisesti ympäristöstä mitta-antureilla havaittu digitaalinen tieto kuten puhe, kuva, video, tai vaikkapa sydän- ja aivosähköinen signaali, joille suoritetaan erilaisia operaatioita, kuten suodattamista, pakkaamista tai luokittelua. Opintosuunta perehdyttää opiskelijan alan keskeisiin menetelmiin ja teknologioihin. Se antaa valmiudet työskennellä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Informaatiotekniikan asiantuntijan toimenkuva voi sisältää mm. uusien menetelmien kehitystä tai olemassa olevien menetelmien hyödyntämistä uusissa sovelluksissa. Informaatiotekniikka on keskeisessä roolissa kehitettäessä tulevaisuuden laitteita, joita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkoneisiin, vaatteisiin yms. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa: hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontunnistuksen, konenäön sekä tietokonegrafiikan perusmenetelmiä erilaisten käytännön sovellusongelmien ratkaisemiseen, käyttää keskeisimpiä multimediateknologioita uusien multimediasovellusten ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa, STO 283 soveltaa matemaattisia laskentamenetelmiä kuten esimerkiksi optimointialgoritmeja tieteessä ja tekniikassa esiintyvien ongelmien formaaliin määrittämiseen ja ratkaisemiseen, analysoida ja suunnitella digitaalisia signaalinkäsittelyjärjestelmiä sekä toteuttaa niissä tarvittavia algoritmeja esimerkiksi moderneille signaaliprosessoreille, tulkita rakenteisen tiedon kuvauksia ja tunnistaa niiden välisiä suhteita sekä suunnitella ja toteuttaa omia tai valmiita kuvauksia käsitteleviä ohjelmia. Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä älykkäisiin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai lääketieteelliseen tietotekniikkaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa: suunnitella järjestelmiä, joilla on älykkäitä ominaisuuksia kuten kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä se perusteella järkeviä toimenpiteitä. kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä hyödyntäviä järjestelmiä esimerkiksi datan suodattamiseen, pakkaamiseen pienempään tilaan, analysointiin ja vaikkapa suojaamiseen tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan. kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä ihmisen mittaamisella saatujen fysiologisten signaalien automaattiseen analysointiin ja tulkintaan lääketieteen tekniikan ja hyvinvointitekniikan sovelluksiin. Informaatioverkostojen opintosuunta Ihmisten ja tietoteknisten verkkojen muodostamien verkostojen määrä lisääntyy jatkuvasti Internetin palvelukehityksen mukana. Esimerkiksi sähköisen kaupankäynnin ja erilaisten sosiaalisten palvelujen suosio on kasvanut suuresti. Diplomi-insinööriltä odotetaankin tulevaisuudessa paitsi ohjelmoinnin ja tekniikan tuntemista, myös liiketoiminnan, asiakkaiden sekä erilaisten kansainvälisten verkostojen ja standardoinnin alueiden tuntemusta. Ketterä ohjelmistokehitys on vallannut alaa ja tehnyt ohjelmistokehityspro- jekteista useiden kansainvälisten toimipisteiden ja asiakasrajapinnan kanssa yhteistyössä tapahtuvaa verkostoitunutta toimintaa. Tämä edellyttää monialaista osaamista ja kommunikaatio- ja verkostoitumistaitoja. Perustana on vahva tietotekniikan osaaminen ja ammattitaito, johon on mahdollista yhdistää lisäksi valinnaisesti taloudellisten mekanismien ja palvelujen ekosysteemien ja -toiminteiden ymmärtämistä (taloustieteen täydentävä moduuli), jolloin opiskelija kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti alan tuotekehitykseen, tuotantoon ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden tehtävien johtamisessa. Opintosuunnan moduuli syventää tietämystä multimedian, ohjelmistotuotannon ja verkostojen tekniikan saralla. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa: kuvata laite-, ohjelmisto- ja kommunikaatiotekniikoita ja tunnistaa verkostoituneiden järjestelmän toiminnalliset osa-alueet sekä soveltaa niitä uusien sovellusten, palveluiden ja liiketoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa käyttää ohjelmistokehityksen perusmenetelmiä verkostoituneiden järjestelmien suunnitteluun suunnitella ja toteuttaa erilaisia sovellus- ja palvelukonsepteja prototyyppitasolla ja dokumentoida teknisen toteutuksen ja projektinhallinnan vaatimat seikat määritellä erilaisten verkostoituneiden tekniikoiden erityisominaisuudet ja selittää verkostoituneen tiedon esitysmuotoihin liittyvät perustekniikat ja niiden toimintaperiaatteet selittää informaatioverkostojen keskeiset käsitteet ja verkostorakenteisiin liittyviä lainalaisuuksia selittää informaatioverkostoihin liittyviä teoreettisia malleja sekä osaa luokitella erilaisia informaatioverkostojen palvelutekniikoihin liittyviä teknologioita tunnistaa verkostoituneiden teknologioiden merkityksen erilaisten palveluiden toteuttamisessa. Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista: STO 284 Informaatioverkostojärjestelmät antaa valmiudet vaativien informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmien ja niiden osakokonaisuuksien mallintamiseen, suunnitteluun ja hyödyntämiseen sekä suurten verkottuneiden ratkaisujen teknologioiden ja em. tekniikoiden ja ratkaisujen liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen. Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta antaa valmiudet liiketoimintalähtöisten sisältöratkaisujen, mobiilin ja liikkuvan tietoliikenteen palvelujen ja mallien suunnitteluun, kehitykseen ja hyödyntämiseen uusissa palvelujärjestelmissä ja sovelluksissa. Sulautettujen järjestelmien opintosuunta Sulautetut järjestelmät ovat perustavanlaatuinen osa tämän päivän teknologista infrastruktuuria. Käytämme päivittäin sulautettuun tietotekniikkaan ja sulautettuihin ohjelmistoihin perustuvaa teknologiaa, joista esimerkkeinä ovat MP3soittimet, matkapuhelimet, pelikonsolit, hyvinvointitekniikan laitteet, autojen tieto- ja turvajärjestelmät, älytekstiilit ja GPS-navigaattorit. Sulautetut järjestelmät ovat erottamaton osa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve kasvaakin nopeasti tekniikan kehittyessä ja mahdollistaessa yhä uusia sovelluksia. Esimerkiksi prosessori-, anturi- ja akkutekniikan kehitys mahdollistaa sulautettujen järjestelmien soveltamisen aivan uusille sovellusalueille. Opintosuunnassa koulutetaan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun syvällisesti perehtyneitä ohjelmisto-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita ja asiantuntijoita. Opintosuunta antaa valmiudet suunnitella sulautettuja järjestelmiä eri sovellusalueille kuten mobiilijärjestelmät, robotiikka, hyvinvointitekniikka ja viihdeelektroniikka. Opintosuunta antaa hyvän pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattaen digitaalitekniikan, laitesuunnittelun, laiteläheisen reaaliaikaohjelmoinnin, tietoliikennetekniikan, tietokoneverkot, signaalinkäsittelyn, hahmontunnistuksen, hajautetut järjestelmät ja tietämystekniikan. Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa: analysoida tietokoneen toimintaa digitaalitekniikan näkökulmasta analysoida ja vertailla teknologioita toiminnallisuuden jakamisessa ohjelmiston ja laitteiston välillä analysoida toteutusteknologioiden vaikutusta sulautetun järjestelmän toimintaan ja elinkaareen suunnitella ja toteuttaa sulautetun järjestelmän laitteita, ohjelmistoja ja käyttöliittymiä noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä soveltaa sigaalinkäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä sulautetuissa laskentaympäristöissä soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan teoriaa ja komponentteja sulautetun järjestelmän toteutuksessa. Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista. Valitsemansa moduulin perusteella opiskelija osaa: suunnitella vaativia sulautettuja järjestelmiä käyttäen digitaali- ja analogiatekniikan teoriaa ja komponentteja sekä signaalikäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä suunnitella ja tuottaa laajoja sulautetun järjestelmän ohjelmistoja noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä sekä soveltaa multimedia-, tietoliikenne- sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutustekniikoita sulautettujen järjestelmien sunnittelussa STO 285 6.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2011 aloittaville ylioppilaille PERUS- JA AINEOPINNOT 031001P 901008P 901009P 031004P 902011P 031010P 031011P 031019P 031021P 031018P 031023P 031050A 031017P 761101P 761102P 761103P 761104P 521412A 521170A 521141P 521267A 521142A 521457A 521277A 521144A 521261A 521453A 521275A 521361A Opiskelu ja sen suunnittelu Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai Toinen kotimainen kieli, suomi Tiedonhankintakurssi Tekniikan englanti Matematiikan peruskurssi I Matematiikan peruskurssi II Matriisialgebra Tilastomatematiikka Kompleksianalyysi Tietotekniikan matematiikka Signaalianalyysi Differentiaaliyhtälöt Perusmekaniikka Lämpöoppi Sähkö- ja magnetismioppi Yleinen aaltoliikeoppi Digitaalitekniikka I Sähkömittaustekniikan perusteet Ohjelmoinnin alkeet Tietokonetekniikka Laiteläheinen ohjelmointi Ohjelmistotekniikka Sulautetut järjestelmät Algoritmit ja tietorakenteet Tietokoneverkot I Käyttöjärjestelmät Sulautettujen ohjelmistojen projekti Tietoliikennetekniikka II Yhteensä Laajuus op 1,0 2,0 Periodi 1-6 4-6 Suosit vsk 1 1 1,0 6,0 5,0 6,0 3,5 5,0 4,0 5,0 4,0 4,0 4,0 2,0 4,0 3,0 6,0 4,5 5,0 4,0 5,0 5,0 4,0 6,0 5,0 5,0 8,0 3,0 120 1-6 1-6 1-3 4-6 1-3 4-6 1-2 1-2 3-4 4-6 1-2 2-3 4-5 5-6 1-3 1-3 1-3 4-6 4-6 1-3 2-3 4-6 5-6 5-6 4-6 2-3 2-3 2 1 1 1 1 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 3 3 Toinen kotimainen kieli on mahdollista suorittaa joko 1. vuoden syksyllä tai keväällä, mutta suositu ksena on suoritus keväällä, sillä tällöin kurssit jakautuvat tasaisesti koko lukuvuodelle. STO 286 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT INFORMAATIOTEKNIIKKA 521337A 521467A 521484A 031022P 521495A Digitaaliset suodattimet Digitaalinen kuvankäsittely Tilastollinen signaalinkäsittely Numeeriset menetelmät Tekoäly Yhteensä Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 25,0 Periodi Laajuus op 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 26,0 Periodi Laajuus op 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 25,0 Periodi 5-6 1-3 4-6 4-5 4-5 Suosit vsk 2 3 3 3 3 INFORMAATIOVERKOSTOT 812346A 812347A 521265A 521495A 521316A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu Olio-ohjelmointi Tietoliikenneohjelmistot Tekoäly Langaton tietoliikenne I Yhteensä 5-6 1-3 4-5 4-5 4-6 Suosit vsk 2 3 3 3 3 SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT 521337A 521467A 521302A 521431A 521265A Digitaaliset suodattimet Digitaalinen kuvankäsittely Piiriteoria I Elektroniikkasuunnittelun perusteet Tietoliikenneohjelmistot Yhteensä 5-6 1-3 1-3 4-6 4-5 Suosit vsk 2 3 3 3 3 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT Täydentävä moduuli valitaan oheisista vaihtoehdoista. Uusista täydentävistä moduuleista ilmoitetaan www-sivuilla. Täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan myös suorittaa muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan kou lutusohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Täydentävän moduulin tarkka sisältö riippuu opintosuunnasta, koska opintosuuntien valmistavat moduulit sisältävät jo valmiiksi jonkin verran eri täydentävien moduulien kursseja. Näitä kursseja ei voi sisällyttää täydentävään moduuliin. Täydentävän moduulin ainetta vo idaan syventää valitsemalla myös valinnaiset kurssit moduulin kurssijoukosta. STO 287 Tietotekniikan täydentävät moduulit: informaatiotekniikka, informaatioverkostot ja sulautetut järjestelmät Ensimmäinen vaihtoehto täydentäväksi moduuliksi on koota se toiselle tietotekniikan opintosuunnalle valmistavasta moduulista. Tällöin kootaan vähintään 15 opintopisteen moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omalle opintosuunnalle valmistavaan moduuliin. Valinnaiset kurssit voi myös valita samasta moduulista. Nämä moduulit soveltuvat erityisen hyvin täydentämään ja laajentamaan tietotekniikan tietoja ja taitoja. Toisen opintosuunnan moduulin suorittaminen kokonaan antaa valmiudet kyseisen opintosuunnan DI-opintoihin oman opintosuunnan lisäksi. Sähkötekniikan täydentävä moduuli Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Li stalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. 521302A 521431A 521306A 521432A 521337A 521316A 521369A A 521331A 521218A 521171A 521484A Periodi Piiriteoria I Elektroniikkasuunnittelun perusteet Piiriteoria II Elektroniikkasuunnittelu I Digitaaliset suodattimet Langaton tietoliikenne I Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Laajuus op 5,0 5,0 4,0 5,0 5,0 4,0 3,0 1-3 4-6 4-6 1-3 5-6 4-6 4-5 Suosit vsk 2 2 2 3 2 3 3 Suodattimet Johdatus mikrovalmistustekniikoihin Elektroninen mittaustekniikka Tilastollinen signaalinkäsittely Yhteensä 4,0 4,0 6,5 5,0 n. 15,0 4-6 4-6 4-5 4-6 3 3 3 3 Tietojenkäsittelytieteen täydentävä moduuli Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti . Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus Periodi Suosit op vsk 811108P Projektitoiminnan perusteet 3,0 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 811380A Tietokantojen perusteet 7,0 811379A Käyttöliittymien perusteet 5,0 811375A Käyttöliittymäohjelmointi 5,0 811391A Vaatimusmäärittely 5,0 815347A Ohjelmistoarkkitehtuurit 6,0 811170P Tietojärjestelmien suunnittelun perusteet 6,0 812334A Tietojärjestelmien suunnittelu 6,0 Yhteensä n. 15,0 STO 288 Taloustieteen täydentävä moduuli Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti . Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus Periodi Suosit op vsk 721511P Foundations of Management 5,0 721210P Liike-elämän kansantaloustiede 5,0 721409P Johdatus markkinointiin 5,0 723027A International Project 5,0 721426A Tietoverkkoliiketoiminta 5,0 Yhteensä n. 15,0 KANDIDAATINTYÖ Kandidaatintyö tehdään tietotekniikan koulutusohjelmassa itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielmaan kuuluu myös seminaari, jossa kandidaatintyön tekijät esittelevät töitään ja harjaantuvat samalla suulliseen viestintään. Tutkielman ohella kandidaati ntyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot. Laajuus Periodi Suosit op vsk 521032A Tietotekniikan tutkielma 8,0 1-6 3 900060A Tekniikan viestintä 2,0 1-6 3 Yhteensä 10 VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (voi vaihdella valitun valmistavan ja täydentävän moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopi stettä. Muille opintosuunnille valmistavien moduulien kurssit ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös sähkötekniikan, matematiikan, taloustieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden kurssit sopivat hyvin tähän koulutusohjelmaan. Osasto vahvistaa opiskelijan esityksestä hänen valinnaiset opintonsa. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 op intopisteen laajuisena. KANDIDAATTIVAIHEEN VALINNOISTA Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijalla on opinto-oikeus tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa jossakin niistä opintosuunnista, joiden esitietokurssit on kandidaattivaiheessa opiskeltu. Valmistavan moduulin lisäksi esitiedot voi hankkia täydentävällä moduulilla ja valinnaisilla kursseilla. Tietotekniikan kandidaatti voi myös siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin suoraan sähkötekniikan DI-koulutusohjelmaan, fysiikan maisteriohjelmaan, terveystieteiden maisteriohjelmaan tai tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelmaan, jos kandidaatintutkinto täyttää valintaedellykset. Näiden koulutusohjelmien kandidaatintutkintoa ei siis tarvitse suoritt aa. Hakijoille asetetut vaatimukset voi selvittää kyseisiltä laitoksilta. STO 289 6.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT MODUULIT INFORMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521486A 521478S 521466S 031025A 521488S 521497S 521260S Signaalinkäsittelyjärjestelmät Digitaalinen videonkäsittely Konenäkö Optimoinnin perusteet Multimediajärjestelmät Hahmontunnistus ja neuroverkot Rakenteisen tiedon esittäminen Yhteensä Laajuus op 4,0 4,0 5,0 5,0 6,0 5,0 5,0 34,0 Periodi 1-3 2-3 5-6 1-3 2-3 5-6 1-3 Suosit vsk 5 5 4 4 4 4 5 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely 521404A 521321S 521485S 521273S 521358S 521445S 521320S 521373S 521360S 521489S 470444S 521493S Pakolliset Digitaalitekniikka II Informaatioteorian ja koodauksen perusteet DSP-työt Valinnaiset Biosignaalien käsittely Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit Digitaalitekniikka III Langaton tietoliikenne II Tietoliikennesignaalinkäsittely I Tietoliikennesignaalinkäsittely II Informaationkäsittelyn tutkimustyö Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät Tietokonegrafiikka Valitaan yhteensä n. 35 op Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 3,5 1-2 1-2 1-3 4 4 4 5,0 4,0 6,0 8,0 6,0 4,0 8,0 5,0 7,0 2 4-5 5-6 1-3 4-5 5-6 1-6 2-3 4-6 4 4-5 4 4 4 4-5 4 4 4 Laajuus op Periodi Vsk 7,0 7,0 5 4-6 4 4,0 8,0 10,0 5,0 5,0 3 Syventävä moduuli Älykkäät järjestelmät 477505S 521493S 477605S 521489S 802633S 521273S 470444S Pakolliset Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa Tietokonegrafiikka Valinnaiset Digitaalinen säätöteoria Informaationkäsittelyn tutkimustyö Tilastollinen hahmontunnistus Biosignaalien käsittely Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät STO 290 2 2-3 4-5 4 521264S Ihminen-kone- vuorovaikutustekniikat Valitaan yhteensä n. 35 op 5,0 4-6 5 Laajuus op Periodi Vsk 5,0 6,0 2 4-5 4-5 8,0 5,0 3,0 4,0 4,0 1-6 5-6 4-6 1-6 3-4 3,0 4-5 Syventävä moduuli Lääketieteellinen tietotekniikka 521273S 521107S 521489S 764638S 750340A 080910A 080901A 764103P Pakolliset Biosignaalien käsittely Lääketieteellinen instrumentointi Valinnaiset Informaationkäsittelyn tutkimustyö Neurotieteen perusteet Bioinformatiikan perusteet Sovellettu diagnostinen radiologia Johdatus lääketieteen tekniikkaan kliinisessä lääketieteessä Johdatus biofysiikkaan Valitaan yhteensä n. 35 op INFORMAATIOVERKOSTOJEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521266S 521262S 521479S 521260S 521488S 521499A Hajautetut järjestelmät Tietokoneverkot II Ohjelmistoprojekti Rakenteisen tiedon esittäminen Multimediajärjestelmät Informaatioverkostojen palvelutekniikat Yhteensä Laajuus op 6,0 6,0 7,0 5,0 6,0 5,0 35 Periodi Vsk 4-5 3-4 5-6 1-3 2-3 4-5 4 4 4 5 5 4 Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 4-6 1-6 4 4 5,0 8,0 5,0 7,0 5,0 6,0 6,0 4-6 5 1-3 4-6 3-4 ?-? 4 4 4 ? Syventävä moduuli Informaatioverkostojärjestelmät 521385S 521496S 521264S 521489S 521340S 521377S 811380A 81 815618S Pakolliset Matkaviestintäjärjestelmät Informaatioverkostojen järjestelmätyö Valinnaiset Ihminen-kone- vuorovaikutustekniikat Informaationkäsittelyn tutkimustyö Tietoliikenneverkot I Tietoliikenneverkot II Tietokantojen perusteet Real-time Distributed Software Development Komponenttipohjainen ohjelmistokehitys Yhteensä n. 35 op STO 291 Syventävä moduuli Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta 721412A 721419A 721704P 721462S 555344A 806109P 521496S 521340S 521489S Pakolliset Tuote- ja markkinastrategiat Kuluttajakäyttäytyminen Business logistics Valinnaiset Verkostojen teoria Johtamisen tietojärjestelmät Tilastotieteen perusmenetelmät I Informaatioverkostojen järjestelmätyö Tietoliikenneverkot I Informaationkäsittelyn tutkimustyö Yhteensä n 35 op Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 5,0 1-3 ?-? ?-? 4? ? ? 6,0 4,0 9,0 5,0 5,0 8,0 ?-? ?-? 1-3 1-6 1-3 ? ? 4 4 4 SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 521404A 521423S 521486A 521262S 521479S 521485S Laajuus op 5,0 5,0 4,0 6,0 7,0 3,5 30,5 Digitaalitekniikka II Sulautettujen järjestelmien työ Signaalinkäsittelyjärjestelmät Tietokoneverkot II Ohjelmistoprojekti DSP-työt Yhteensä Periodi 1-3 1-3 3-4 5-6 1-3 Suosit vsk 4 5 5 4 4 4 Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien elektroniikka 521358S 521306A 521432A 521445S 521405A 521331A 521443A 521450S 521484A 521385S 521320S 521369A 521489S Pakolliset Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit Piiriteoria II Elektroniikkasuunnittelu I Digitaalitekniikka III Valinnaiset Laitesuunnittelu Suodattimet Elektroniikkasuunnittelu II Optoelektroniikka Tilastollinen signaalinkäsittely Matkaviestintäjärjestelmät Langaton tietoliikenne II Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Informaationkäsittelyn tutkimustyö Yhteensä n. 40 op STO 292 Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 4,0 5,0 6,0 4-5 4-6 1-3 5-6 4-5 4 4 4 5,0 4,0 5,0 4,0 5,0 5,0 8,0 3,0 8,0 1-2 4-6 1-2 5-6 4-6 4-6 1-3 4-5 1-6 4 4-5 4 4 4-5 4-5 4 4-5 4-5 Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien ohjelmistot 812346A 812347A 521260S 521488S 521266S 521358S 521264S 521489S 521320S 521369A A Pakolliset Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu Olio-ohjelmointi Rakenteisen tiedon esittäminen Valinnaiset Multimediajärjestelmät Hajautetut järjestelmät Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat Informaationkäsittelyn tutkimustyö Langaton tietoliikenne II Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Laajuus op Periodi Suosit vsk 6,0 6,0 5,0 5-6 1-3 4-6 3 3 4 6,0 6,0 4,0 5,0 8,0 8,0 3,0 2-3 4-5 4-5 4-6 4 4 4-5 5 1-3 4 3 Yhteensä n. 40 op 6.4.8. Hakeminen suoraan DI-vaiheeseen Tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin voi hakea myös suoraan, suoritt amatta ensin tietotekniikan kandidaatin tutkintoa. Opintoihin voivat hakea alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneet. Tällöin on osoitettava tietotekniikan koulutusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Jos osaamispohja saavutetaan jo suoritetuilla opinnoilla ja DI-vaiheen valinnaisuutta rajaamalla, diplomi-insinöörin tutkinto voidaan hankkia 120 opintopisteen opinnoilla; muussa tapauksessa opintoihin on sisällytettävä lisäksi diplomi insinöörin tutkintoon kuulumattomia siltaopintoja, kuitenkin enintään 60 opintopistettä. Mahdolliset siltaopinnot määritellään opiskelijan hekolökohtaiseen opintosuunntelmaan (HOPSii n). Niille Oulun yliopiston oppiaineille, joissa kandidaatinopintoihin voidaan sisällyttää tietotekniikan DI-opintojen edellyttämät esitiedot, on määritelty valmiiksi joustavat opintopolut tietotekniikkaan. Opintopoluissa pyritään tarjoamaan kandidaatin ja dplomi-insinöörin tutkinnot yhteensä 300 opintopisteen opinnoilla, mutta joissakin tapauksissa DI-opintojen esitietojen hankkiminen voi edellyttää tämän ylittävää opintopistemäärää. Tässä luvussa esitetään opintopolut sähkötekniikasta, tietojenkäsi tteluytieteestä ja lääketiteteellisestä tekniikasta tietotekniikan DI-opintoihin. Näihin opintopolkuihin haetaan yleensä kandidaatinopintojen kolmannen vuoden keväällä. Joustavat opintopolut koostuvat kandidaatinopintoihin sisällytettävistä kursseista ja näiden lisäksi DI-vaiheeseen sisällytettävästä täydentävästä moduulista. Tässä luvussa esitetään kandidaatinopintojen valinnaiset kurssit, jotka tulee suorittaa kandidaatinopintojen osana. Täydentävä moduuli voidaan suorittaa DI-vaiheessa. Mahdollisista poikkeamista, kandivaiheeseen ajoitetun kurssin suorittamisesta vasta DI-vaiheessa, tulee sopia erikseen ja tällaiset poikkeamat tulee merkitä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Sähkötekniikan opintopolku tietotekniikkaan Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain maisteritason erillisen opiskelijavalinnan sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna sähkötekniikan kandidaatin tutkinto Oulun yliop isSTO 293 tossa. Tässä valinnassa voidaan hakea kaikkiin tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntiin. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla. Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan sähkötekniikan kandidaatin on sisällytettävä kandidaatintu tkintoonsa seuraavat kurssit: 521261A 521453A Laajuus op 5,0 5,0 10 Tietokoneverkot I Käyttöjärjestelmät Yhteensä Periodi Suosit vsk 2-3 2-3 5-6 5-6 Tietotekniikan DI-ohjelmaan valitun sähkötekniikan kandidaatin on valittava, tietotekniikan opintosuunnasta riippuen, seuraava täydentävä moduuli DI-opintojen osaksi. Moduulista voidaan tarvittaessa koota normaalia täydentävää moduulia suurempi (yli 20 op suuruinen). Näin voidaan tehdä erityisesti silloin, kun kandidaatinopinnot sisältävät tietotekniikan opintosuunnan moduulin tai syventävän moduulin kursseja, koska tällöin opintosuunnan tai syventävästä moduulista tulee tavallista pienempi. Alla lueteltujen kurssien lisäksi voidaan täydentävään moduulin sisällyttää valinnaisina kursseina tietotekniikan koulutusohjelman DI-vaiheen muita kursseja. Informaatiotekniikan täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille 521457A 521484A 521467A 521495A 521277A 521144A 521275A 031022P Pakolliset Ohjelmistotekniikka Tilastollinen signaalinkäsittely Digitaalinen kuvankäsittely Tekoäly Valinnaiset Sulautetut järjestelmät Algoritmit ja tietorakenteet Sulautettujen ohjelmistojen projekti Numeeriset menetelmät Yhteensä n.20-30 op Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 5,0 5,0 5,0 1-3 4-6 1-3 4-5 2 3 3 3 4,0 5-6 2 6,0 8,0 5,0 4-6 4-6 4-5 2 3 3 Sulautettujen järjestelmien täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille 521277A 521457A 521265A 521144A 521275A 521467A Pakolliset Sulautetut järjestelmät Ohjelmistotekniikka Tietoliikenneohjelmistot Valinnaiset Algoritmit ja tietorakenteet Sulautettujen ohjelmistojen projekti Digitaalinen kuvankäsittely STO 294 Laajuus op Periodi Suosit vsk 4,0 5,0 5,0 5-6 1-3 4-5 2 2 3 6,0 8,0 5,0 4-6 4-6 1-3 2 3 3 Yhteensä n.20-30 op Informaatioverkostojen täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille 521457A 521144A 812346A 812347A 521265A 521316A 521275A 521467A Pakolliset Ohjelmistotekniikka Algoritmit ja tietorakenteet Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu Olio-ohjelmointi Valinnaiset Tietoliikenneohjelmistot Langaton tietoliikenne I Sulautettujen ohjelmistojen projekti Digitaalinen kuvankäsittely Yhteensä n.20-30 op Laajuus op Periodi Suosit vsk 5,0 6,0 6,0 6,0 1-3 4-6 5-6 1-3 4-5 4-5 4-5 4-5 5,0 4,0 8,0 5,0 4-5 4-6 4-6 1-3 4-5 4-5 4-5 4-5 Tietojenkäsittelytieteen opintopolku tietotekniikkaan Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomiinsinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällö in olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmasta Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Informaatioverkostot” -opintosuuntaan. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla. Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan tietojenkäsittelytieteen kandidaatin on sisällytettävä kand idaatintutkintoonsa seuraavat kurssit. Osa kursseista voidaan korvata oikeassa sarakkeessa luetelluilla vastaavilla tietotekniikan koulutusohjelmaan kuuluvilla kursseilla. Vaadittu kurssi 811122P Johdatus ohjelmointiin, 5 op ja harjoitustyö (811175P), 2 op rakenteet, 5 op 811120P Diskreetit 811335A Ohjelmistotekniikka, 6 op 811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 5 op 811338A Internet ja tietoverkot, 5 op 031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op 031011P Matematiikan peruskurssi II, 6 op 521412A Digitaalitekniikka I, 5 op 521267A Tietokonetekniikka, 4 op 521453A Käyttöjärjestelmät, 5 op Vaihtoehtoinen kurssi 521141P Ohjelmoinnin alkeet, 5 op 031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op 521457A Ohjelmistotekniikka, 5 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op 521261A Tietokoneverkot I, 5 op Kandidaatin tutkinnosta puuttuvia kursseja voidaan sisällyttää hakijan diplomi -insinöörin opintojen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tietotekniikan koulutusohjelman yleisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi DI-vaiheen täydentävään moduuliin on valittava kurssit: 031019P Matriisialgebra (3,5 op) STO 295 031021P Tilastomatematiikka (5 op) 521142A Laiteläheinen ohjelmointi (5 op) Lääketieteellisen tekniikan opintopolku tietotekniikkaan Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan lääketieteellisessä tietotekniikassa. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi -insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaatin tutkinto fysiikan koulutusohjelmassa tai terveystieteiden kandidaatin tutkinto hyvinvointitekniikan koulutusohjelmassa Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Informaatiotekniikka” opintosuuntaan ja siinä erityisesti lääketieteellisen tietotekniikan syventymiskohteeseen. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla. Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa seuraavat kurssit: 521337A Digitaaliset suodattimet, 5 op 521467A Digitaalinen kuvankäsittely, 5 op 031050A Signaalianalyysi, 4 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op (tai vastaavat tiedot) STO 296 6.5. Osastokohtaisia ohjeita Lukukaudet Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden alkamisajat lukuvuonna 2011-2012 ovat seuraavat: Syyslukukausi: I - 5.9. - 7.10. II - 10.10. - 11.11. III - 14.11. - 16.12. Kevätlukukausi: IV - 9.1. - 10.2. V - 13.2. - 23.3. VI - 26.3. - 4.5 Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja. Tentit Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan ennen lukukauden alkua osaston ilmoitustaululla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta. Diplomityö Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvaiheissa: suositeltava aloittamisajankohta on viidennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloittaa myös aikaisemmin omien opintojen etenemisen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuuntiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorittamisesta ennen diplomityön aloittamista. Diplomityön aiheen voi antaa osastoilla toimiva professori, dosentti tai tekniikan tohtori, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimus- työhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös teollisuudessa ottamalla yhteyttä yritykseen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Tärkeää on, että valvojaan otetaan yhteyttä heti työn alkuvaiheessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat diplomityöaiheet ovat ”monitieteisiä” ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön valvonnasta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa opintotoimistosta sekä www-sivuilta: www.ee.oulu.fi/Opiskelijat. 6.6. Harjoitteluvaatimukset Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pakollinen 3 opintopisteen asiantuntijuutta syventävä harjoittelujakso. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta, joskaan sitä ei välttämättä sisällytetä opintopisteinä tutkintovaatimuksiin. Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitysja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai STO 297 muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia. Harjoittelukirja Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelija laatii harjoittelukirjan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta. Nimetyt henkilöt hyväksyvät harjoittelukirjat. Harjoittelukirjojen tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla osoitteessa www.ee.oulu.fi/Opiskelijat/ sekä ilmoitustaululla. 6.7. Työhön sijoittuminen Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomiinsinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmista valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomiinsinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Alan diplomi-insinöörien tehtäväkenttä on hyvin laaja. Siihen sisältyy mm. elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-, tuotanto-, markkinointi-, myynti- ja johtotehtävät tietoliikenneteollisuuden tuotekehitys- ja järjestelmäsuunnittelutehtävät tietotekniikan ja tietokonekonealan tehtävät, mm. ohjelmistojen suunnittelu prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne. instrumentti-insinöörien tehtävät opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa teknillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetustehtävät alan itsenäinen yrittäjyys. Sähkö- ja elektroniikka-alan, etenkin tietoliikenteeseen liittyvän teollisuuden, kasvu on ollut nopeaa viime vuosina. Alan insinöörien koulutusta lisättiin voimakkaasti 90-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuosina aloituspaikkamäärien kasvu on tasoittunut Vuonna 2011 aloituspaikkamäärä sähkötekniikan koulutusohjelmassa on 100, tietotekniikan koulutusohjelmassa 100 ja WCE:ssä 20. Koulutusohjelmista valmistui vuonna 2010 yhteensä 57 tekniikan kandidaattia, 209 diplomiinsinööriä, 1 tekniikan lisensiaatti ja 13 tekniikan tohtoria. STO 298 ohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla. 6.8. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus 521016A Syventävä harjoittelu 521015A Harjoittelu Advanced Practical Training Practical Training Laajuus: 3 Laajuus: 3 Tavoite: Opiskelija suorittaa harjoittelunsa mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia. Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Tavoite: Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa opiskelijalle yleisnäkemys alasta, jolla hän tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen. Harjoitteluvaatimuksiin sisältyvän teknillisen tiedekunnan organisoiman luentosarjan tavoitteena on tarjota opiskelijalle työelämävalmennusta. Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia. Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Teknillinen tiedekunta tarjoaa yhdessä Tekniikan akateemisten liiton ja Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden kanssa toteutettavan luentosarjan Teekkareiden työelämävalmennus, johon osallistuminen kuuluu harjoittelun suorittamiseen. Luentosarja sisältää kolme osiota, joiden aihealueet ovat työnhakuprosessi, työsuhdeasiat ja ”ihmissuhdetekniikka”. Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä kandidaattivaiheen harjoittelusta laaditaan harjoittelukirja,jonka hyväksytetään osastolla. Harjoittelukirjan tarkempi laadinta- STO 299 Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä diplomi-insinöörivaiheen harjoittelusta vaaditaan harjoittelukirja, josta on saatava hyväksyttävä arvosana. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston wwwsivuilla sekä ilmoitustaululla. Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmoniste. Englanninkieliseksi materiaaliksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 1-11. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Timo Rahkonen Elektroniikan laboratorio Opetuskieli: Suomi 521302A Piiriteoria 1 Circuit Theory 1 521306A Piiriteoria 2 Circuit Theory 1 Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 5-6, muuttuu lukuvuonna 2012/13 periodeille 1-3 ja 2. vuosikurssille. Keväällä 2012 kurssia ei pidetä. Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 1-3, muuttuu lukuvuonna 2012/13 periodeille 4-6. Kurssia ei pidetä syksyllä 2012. Tavoite: Kurssissa opitaan analysoimaan sähköisiä tasa- ja vaihtovirtapiirejä, ja se antaa välttämättömän teoriapohjan kaikille analogiaelektroniikan kursseille. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija Tavoite: Opitaan perustiedot jatkuvaaikaisten taajuusriippuvien sähköpiirien analyysistä, mallittamisesta ja synteesistä. Kurssin jälkeen opiskelijan tulee kyetä analysoimaan keskitetyillä komponenteilla toteutettujen piirien taajuus- ja aikavasteita. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija - osaa käyttää Laplace-muunnosta sähköisten piirien aika- ja steady-state –vasteiden laskemiseen - osaa johtaa jatkuva-aikaisen piirin siirtofunktion ja ratkaista sen navat ja nollat ja ymmärtää niiden merkityksen - osaa piirtää annetun siirtofunktion tai nollanapa –kartan Boden kuvaajat - osaa kirjoittaa ja ratkaista sähköisten piirin toimintaa kuvaavat yhtälöt - osaa ratkaista sinimuotoisesti ohjattuja piirejä osoitinlaskennalla - osaa ratkaista sähköisten piirien aikavasteita - osaa pelkistää sähköisiä piirejä esim. rinnanja sarjaankytkentöjä tai ekvivalenttipiirejä käyttäen - osaa ajaa tietokoneella yksinkertaisia piirisimulointeja ja ymmärtää eri analyysien erot ja rajoitukset. Sisältö: Piirielimien yhtälöt, piirilait ja sähköpiirejä kuvaavien yhtälöryhmien systemaattinen muodostaminen. Aika- ja taajuusvasteen laskeminen, sinimuotoisten signaalien osoitinlaskenta kompleksilukuja käyttäen. Piirisimulaattorin käytön perusteet. - osaa ratkaista piirin parametriesitykset ja käyttää niitä piirien vasteiden laskemiseen - ymmärtää piirisynteesin perusteet. - ymmärtää lineaarisen piirianalyysin rajoitukset Sisältö: Laplace-muunnoksen käyttö verkkojen analysoinnissa. Verkkofunktioiden ominaisuuksia, napojen ja nollien käsitteet. Nollanapa-kartta, amplitudi- ja vaihekuvaajat, Boden kuvaaja. Parametriesitykset. Stabiilisuusehdot. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja ja 22h laskuharjoituksia, ja piirisimulaattoreiden käyttöön perehdyttävä harjoitustyö (10h). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Matriisi- ja kompleksilukulaskenta, differentiaaliyhtälöt. STO 300 Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja ja 22h laskuharjoituksia. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Piiriteoria I, Matematiikan peruskurssi I ja II, Differentiaaliyhtälöt. Oppimateriaali: Luentomoniste (n. 230 s.). Oheislukemiseksi käy mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 12–18. Sisältö: Suodatintyypit, suodatinapproksimaatiot ja skaalaukset. Aktiivi- ja passiivisuodattimien synteesi. Herkkyysanalyysi ja suodatinasteiden dynamiikan optimoiminen. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25h luentoja ja 14h laskuharjoituksia, ja suodattimien suunnitteluharjoitus (15h). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Piiriteoria I-II, Elektroniikkasuunnittelun perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I. Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmoniste. Oheislukemiseksi soveltuu mm. van Valkenburg: Analog Filter Design, 1982, luvut 1-14, 18 ja 20 tai vuoden 2001 painoksen luvut 1-13. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Timo Rahkonen Opetuskieli: Suomi Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Timo Rahkonen Opetuskieli: Suomi 521331A Suodattimet Analog Filters Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 3-4. Kurssi siirtyy keväällä 2014 periodeilla 4-6. Tavoite: Opitaan perustiedot jatkuvaaikaisten taajuusriippuvien sähköpiirien analyysistä, mallittamisesta ja synteesistä. Kurssin jälkeen opiskelijan tulee kyetä analysoimaan keskitetyillä komponenteilla toteutettujen piirien taajuus- ja aikavasteita. 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet Principles of Electronics Design Laajuus: 5 Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija - osaa etsiä taajuusvastetta vastaavan siirtofunktion nolla-napa –kartan - osaa tehdä siirtofunktioille ja komponenttiarvoilla taajuus- ja impedanssiskaalaukset - osaa valita tarkoitukseen sopivan suodatinprototyypin ja mitoittaa sen asteluvun Ajoitus: Periodit 1-3, siirtyy lukuvuonna 2012/13 periodeille 4 – 6, ei luennoida syksyllä 2012. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kaikkien sähköosaston opiskelijoiden tarvitsemat perustiedot elektroniikkasuunnittelusta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella pn-diodiin sekä bipolaari- ja MOStransistoriin perustuvia elektroniikan rakennelohkoja kuten esim. tasasuuntaimia, tasolukkoja, vahvistimia ja CMOSlogiikkaportteja. Sisältö: Elektronisen järjestelmän rakenne, signaalien luonteesta, vahvistimiin liittyviä peruskäsitteitä, operaatiovahvistin perusso- - osaa syntesoida passiivisia RLC –suodattimia - osaa syntesoida aktiivisia operaatiovahvistinsuotimia - ymmärtää eri suodatinteknologioiden tärkeimmät erot. - ymmärtää suodattimien dynaamisen alueen skaalauksen perusteet STO 301 velluksineen, diodit ja diodipiirit, 1-asteiset BJT- ja MOS-vahvistimet ja niiden biasointi, piensignaalimallinnus ja vahvistimen acominaisuuksien analyysi, digitaalipiirien (painottuen CMOSiin) sisäisiä rakenteita, AD/DA-muunnoksen perusteet, katsaus elektroniikan toteutukseen IC-teknologioilla. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30h ja harjoituksia 20h. parantamiseen halutulla tavalla. Hän osaa myös analysoida takaisinkytketyn vahvistinasteen stabiilisuuden ja kykenee mitoittamaan vahvistimen stabiiliksi. Opiskelija osaa kertoa tehovahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa käyttää operaatiovahvistinta laajasti elektroniikan rakennelohkojen toteutuksiin ja osaa ottaa huomioon myös operaatiovahvistimien epäideaalisuuksien asettamat rajoitukset. Hän osaa suunnitella matalataajuisia oskillaattoreita ja osaa kertoa RF-taajuisten oskillaattoreiden ja viritettyjen vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa kertoa perusperiaatteet myös ECL-logiikan toimintaperiaatteista ja ominaisuuksista. Sisältö: Differentiaalivahvistin, ECLlogiikka, transistorivahvistimen taajuusvaste, takaisinkytkentä ja takaisinkytketyn vahvistimen stabiilisuus, pääteasteet ja tehovahvistimet, operaatiovahvistimen epäideaalisuudet, operaatiovahvistimen sovelluksia, komparaattori, oskillaattorit, viritetyt vahvistimet. Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Analogiapiirit I (521432A). Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 40 h ja harjoituksia 20 h. Opintojakso suoritetaan väli- tai loppukokeella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikkasuunnittelun perusteet, lisäksi suositellaan Piiriteoria II, Puolijohdekomponenttien perusteet. Oppimateriaali: Luentomoniste, A. Sedra, K. Smith: Microelectronic Circuits (4th ed.), Oxford University Press 1998, luvut 2, 6 – 12 tai A. Hambley: Electronics (2nd Ed.), Prentice-Hall 2000, luvut 2, 7-12 pääosin. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan väli- tai loppukokeella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Kurssissa tarvitaan perustiedot piiriteoriasta (Piiriteoria I). Myös puolijohdekomponenttien toiminnan perusteiden ymmärrys auttaa (Puolijohdekomponenttien perusteet). Oppimateriaali: Luentomoniste, Sedra, Smith: Microelectronic Circuits (4th ed.), luvut 1, 3-5, 10.9, 13 ja 14. tai Hambley: Electronics (2nd Ed.), luvut 1,2,3,4,5 ja 6 pääosin sekä osia muista kappaleista. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan väli- tai loppukokeella. Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi 521432A Elektroniikkasuunnittelu I Electronics Design I Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-5, siirtyy lukuvuonna 2013/14 periodeille 1-3, ei luennoida keväällä 2013. Tavoite: Tavoitteena on antaa sähkötekniikan opiskelijoille elektroniikkasuunnittelun perustiedot painottuen analogiaelektroniikkaan. Kurssi on jatkoa Elektroniikkasuunnittelun perusteet –kurssille ja vastaa aiempaa Analogiapiirit I -kurssia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa moniasteisten vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa analysoida ja asettaa transistorivahvistimen taajuusvasteen. Hän osaa soveltaa takaisinkytkentää vahvistimen ominaisuuksien Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi 521433A Analogiatekniikan työt Laboratory Exercises on Analogue Electronics Laajuus: 3 Ajoitus: Periodit 4-6 STO 302 Tavoite: Tavoitteena on syventää kurssien Elektroniikkasuunnittelun perusteet ja Elektroniikkasuunnittelu I antamia elektroniikkasuunnittelun tietoja käytännön harjoituksin. Kurssi on myös osa sähkötekniikan koulutusohjelman kandidaatintyötä v. 2010 tai aiemmin aloittaneille opiskelijoille. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella elektroniikan perusrakennelohkoja ja varmentaa niiden toiminnan CAD-simulointiympäristössä. Hän osaa toteuttaa ja testata itsenäisesti pienimuotoisen analogiatekniikalla toteutettavan suunnittelutehtävän. suunnittelusta). Tämän ohella kurssi käsittelee kohinaa ja kohinan mallitusta elektroniikan rakennelohkoissa sekä DA/ADmuuntimien rakenteita ominaisuuksineen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää moderneissa ICteknologioissa tarjolla olevien passiivi- ja aktiivikomponenttien (BJT, MOS) rakenteet ja toimintaperiaatteet. Hän osaa analysoida ja suunnitella näille komponenteille perustuvia elektroniikan integroituja rakennelohkoja kuten esim. operaatiovahvistimia, komparaattoreja ja näytteenottopiirejä ja osaa arvioida ja minimoida kohinan vaikutuksen niihin. Hän osaa selittää myös DA- ja AD-muunnokseen ja -muuntimiin liittyvän käsitteistön ja osaa analysoida ja luonnostella näiden keskeisimpiä rakenneperiaatteita sekä arvioida niiden ominaisuuksia. Sisältö: IC-teknologioissa tarjolla olevat komponentit ominaisuuksineen, CMOS- ja BJT-rakennelohkot erityisesti IC-toteutuksina ts. aktiivikuormia ja aktiivibiasointeja käyttäen, kohina ja kohinan analyysi, operaatiovahvistimien rakennetopologiat kompensointiproseduureineen, komparaattori, näytteenottoon liittyvät piirirakenteet, DA/ADmuuntimiin liittyvä käsitteistö ja suorituskykyä kuvaavat parametrit, DA/ADmuuntimien arkkitehtuurit ja ominaisuudet. Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Analogiapiirit II (521443S). Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja, 20h harjoituksia ja pienimuotoinen suunnitteluharjoitus. Yhteydet muihin opintojaksoihin:Elektroniikkasuunnittelun perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I. Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää, että kurssit Elektroniikkasuunnittelun perusteet ja Elektroniikkasuunnittelu I on suoritettu hyväksytysti. Toteutustavat: Kurssi koostuu kolmesta osasta sisältäen esitehtävät, kirjallisen tutkielman ja konstruktiivisen laboratoriotyön. Esitehtäviin kuuluu erillisiä mitoitus- ja simulointitehtäviä valituilta keskeisiltä analogiaelektroniikan osa-alueilta. Kirjallisessa tutkielmassa opiskelija perehtyy syvällisemmin valvojan antamaan analogiaelektroniikan piiriin kuuluvaan aiheeseen ja kirjoittaa siitä tutkielman. Laboratoriotyössä opiskelijat suunnittelevat itsenäisesti pienehkön elektronisen laitteen, varmentavat suunnittelun toimivuuden CAD-simuloinnein ja toteuttavat toimivan kytkennän. Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi 521443S Elektroniikkasuunnittelu II Oppimateriaali: Luentomoniste, D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 1, 3, 4, 5, 7, osin 8, 11, 12 ja 13 tai P.E. Allen & D.R. Holberg: CMOS Analog Circuit Design, Oxford University Press 2002, kappaleet 1,3,4,5, 6, 8 ja 10. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla suunnitteluharjoituksella. Electronics Design II Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle keskeiset tiedot integroitujen analogiapiirien suunnittelusta (mikroelektroniikka- STO 303 Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Sisältö: Edistyneitä operaatiovahvistintopologioita painottaen täysin differentiaalisia toteutuksia, bandgap- ja PTAT-biaspiirit ja referenssilähteet, moniasteisten vahvistimien suunnitteluproblematiikka (pääteasteet, LP/LV-toteutukset), näytteenotto ja sen virhelähteet, SC-tekniikka erityisesti suodattimissa, jatkuva-aikaisten IC-suodattimien toteutusperiaatteita, tekniikka yleisesti ja AD/DA-muuntimissa erityisesti, operaatiot taajuus/vaihetason signaaleilla, IC-layoutin suunnittelu. Kurssi korvaa aikaisemman kurssin Analogiapiirit III (521435S). Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja, 20h laskuharjoituksia sekä laajahko suunnitteluharjoitus (30h), jossa tutustutaan mm. IC-suunnittelun CAD-välineisiin sekä perehdytään IC-suunnitteluketjuun. Luennot ja laskuharjoitukset pidetään periodeilla 3 ja 4 ja suunnitteluharjoitus periodilla 5-6. Kurssiin voi sisältyä myös seminaarityyppistä opiskelua. Opetuskieli: Suomi 521435S Elektroniikkasuunnittelu III Electronics Design III Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 3-4 Tavoite: Kurssi on jatkoa Elektroniikkasuunnittelu II –kurssille ja sen tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden näkemystä CMOSteknologiaympäristössä toteutettavien integroitujen elektroniikkapiirien ja -järjestelmien (lähinnä mixed mode) suunnittelusta painottaen high-performance –rakennelohkoja sekä korkeamman tason systeemilohkojen (näytteenotto, suodatus, AD/DA-muunnos, vaihe/taajuustason signaalinkäsittely) toteutuksia. Pääpaino on analogia/digitaali – rajapinnassa sekä ylinäytteistykseen ja muunnokseen perustuvassa signaalinkäsittelyssä. Kurssin sisällössä painotetaan ajankohtaisia aiheita. Tavoitteina on myös kehittää opiskelijoiden valmiuksia itseopiskeluun ja alan kehityksen itsenäiseen seuraamiseen. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikkasuunnittelu II, Suodattimet, lisäksi suositellaan Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet. Oppimateriaali: Luentomoniste, D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 6, osin 8, 9, 10, 14, 15, 16 ja 2, myös P.E. Allen & D.R. Holberg: CMOS Analog Circuit Design, Oxford University Press 2002, kappaleet 2,7 ja 9 sekä soveltuvat osat muista kirjan kappaleista käyvät kurssikirjallisuudeksi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa differentiaalisen signaalinkäsittelyn eduista ICpiiritoteutuksissa sekä analysoida ja suunnitella differentiaalisia vahvistimia ja muita rakennelohkoja IC-ympäristössä toteutettaviksi. Hän osaa selittää, miten SC-tekniikka toimii ja osaa soveltaa sitä näytteenottoon ja suodatukseen. Hän osaa kertoa myös jatkuvaaikaisten suodattimien toteutusperiaatteista IC-teknologioissa. Opiskelija osaa selittää delta –sigma tekniikan periaatteet ja osaa soveltaa sitä integroitujen DA- ja ADmuuntimien toteuttamiseen. Hän osaa kertoa vaihelukon toiminta-, käyttö- ja rakenneperiaatteista. Opiskelija osaa selittää MOStransistorin toiminnan heikon inversion alueella ja osaa kertoa miten ko. toiminta-aluetta voidaan hyödyntää piirisuunnittelussa. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi. STO 304 521332S Piirisuunnittelu tietokoneella Computer Aided Circuit Design 521410S Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi Special Course in Electronic Design Laajuus: 4 Laajuus: Laajuus vaihtelee sisällöstä riippuen välillä 3-7 Ajoitus: Periodit 1-2 Tavoite: Elektroniikkasuunnittelun ajankohtaisia ja tutkimuksellisia aiheita. Osaamistavoitteet vaihtelevat kurssin sisällön mukaan. Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Kurssin jälkeen ymmärretään piirisuunnittelussa ja -simuloinnissa käytettävien ohjelmistojen toimintaperiaatteet ja rajoitukset. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija - ymmärtää piirisimuloinnissa käytettävien algoritmien toiminnan ja rajoitukset - osaa valita tarkoitukseen sopivan simulointimenetelmän - osaa tunnistaa, ratkoa ja kiertää simuloinneissa ilmeneviä ongelmia - osaa rakentaa simulointiin soveltuvat testipenkit ja valita sopivat herätteet Sisältö: Piirisuunnitteluohjelmistojen yleinen rakenne. Piirisimulaattorien eri algoritmien toimintaperiaatteet ja rajoitukset. Komponenttien mallittaminen ja käyttäytymistason mallinnus. Esimerkkiohjelmistoina Cadence ja Aplac. Toteutustavat: Luentoja 30h, sisältäen myös piirisuunnitteluohjelmien toimintaan ja käyttöön liittyviä demonstraatioita. n. 10h laajuinen harjoitustyö. Sisältö: Kurssin sisältö ja laajuus vahvistetaan vuosittain kevätkauden aikana. Se voi olla esim. RFIC-suunnittelua, RFtehovahvistimien suunnittelua ja linearisointia, tai A/D- ja D/A-muuntimien virheenkorjaustekniikoita. Paino on usein epälineaaristen ja/tai aikavarianttien piirien analysoinnissa ja linearisoinnissa. Toteutustavat: Kurssin toteutustapa ja laajuus vaihtelee vuosittain. Kurssi voi sisältää laskuharjoituksia ja harjoitustyön. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Esitiedoiksi tarvitaan piiriteorian, elektroniikka- ja rf-suunnittelun kursseja. Oppimateriaali: Kurssimateriaali vahvistetaan vuosittain. Lisätiedot: Opetuskieli: Suomi (Englanti jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa). 521024A Ohjelmoitava elektroniikka Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Piiriteoria I-II, Elektroniikkasuunnittelu I. Oppimateriaali: Luentomoniste (n. 200 s.). Englanninkieliseksi materiaaliksi käy Kundert: Designers guide to Spice and Spectre, Kluwer Academics. Programmable Electronics Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää Digitaalitekniikka I -kurssin antamia digitaalitekniikan perustietoja. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida yksinkertaisen digitaalisen laitteen toiminnan ja laatia laitteesta vaatimusmäärittelydokumentin eli tuotespesifikaation. Opiskelija osaa myös laatia yksinkertaisen digitaalisen järjestemän suunnitteludokumentin ja sen perusteella kuvata Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Opetuskieli: Suomi STO 305 digitaalisen järjestemän käyttäytymisen VHDL-kielellä ja toteuttaa laitteen FPGApiirillä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida yksinkertaisen digitaalisen laitteen toiminnan ja laatia laitteesta vaatimusmäärittelydokumentin eli tuotespesifikaation. Opiskelija osaa myös laatia yksinkertaisen digitaalisen järjestelmän suunnitteludokumentin ja sen perusteella kuvata digitaalisen järjestelmän käyttäytymisen VHDL-kielellä ja toteuttaa laitteen FPGApiirillä. Sisältö: Kurssi jakautuu kolmeen osatyöhön. Ensimmäisessä työssä analysoidaan ja dokumentoidaan digitaalisen laitteen rakenne ja toiminta ns. käänteissuunnitteluperiaatetta (reverse-engineering) apuna käyttäen. Työn tuloksena on tuotespesifikaatio. Toisessa työssä suunnitellaan tuotespesifikaation toiminnan toteuttava rekisterisiirtotason (RTtaso, Register Transfer Level) logiikan kuvaus. Kolmannessa työssä logiikan toiminta kuvataan VHDL-kielellä ja toimivuus simuloidaan logiikkasimulaattoriohjelmistolla ja testataan käytännössä ohjelmoitavalla logiikkapiirillä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää Digitaalitekniikka I ja Tietokonetekniikka kurssien sisältöjen hallintaa. Opetuskieli: Suomi IEEE/ANSI Std.91-1991) määrittelemien loogisten elimien sekä tilakoneiden toiminnan ja rakenteen erilaiset kuvaustavat. Näillä edellytyksillä opiskelijan odotetaan hallitsevan myös tavallisista digitaalikomponenteista, erityisesti FPGA-piireistä, muodostuvien digitaaliteknisten laitteiden suunnitteluprosessin perusteet. Tavoitteena on antaa myös digitaalitekniset perustiedot mikrokontrollereiden ja prosessorien kovonrakenteen ymmärtämiseen. Osaamistavoitteet: Oppijakson jälkeen opiskelija osaa käyttää digitaalitekniikan kannalta olennaisia 2-lukujärjestelmän ja Boolen algebran ominaisuuksia kytkentäalgebraksi sovitettuina yksinkertaisten digitaaliteknisten kytkentöjen suunnittelussa ja toiminnan analysoinnissa. Tämän lisäksi hän osaa käyttää suunnittelussa piirrosmerkkistandardissa (SFS4612 ja IEEE/ANSI Std.91-1991) määriteltyjä loogisia elimiä sekä tilakoneiden toiminnan ja rakenteen erilaisia kuvaustapoja. Näillä edellytyksillä opiskelija osaa toteuttaa ja analysoida tavallisia yksinkertaisista digitaalikomponenteista, erityisesti FPGA-piireistä, muodostuvia digitaaliteknisiä laitteita. Omaksuttuaan digitaalitekniset perustiedot opiskelijalla on edellytykset ymmärtää myös mikrokontrollereiden ja prosessorien rakenne ja toiminta. Sisältö: Boolen algebra, lukujen esitystavat, kombinaatiologiikan analyysi ja synteesi, kiikut, tilakoneiden toimintaperiaate, CPLDja FPGA-piirit, CMOS-logiikan fyysiset ominaisuudet. Toteutustavat: Kurssissa tutustutaan luennoilla ja harjoituksissa konkreettisten esimerkkien kautta nykyaikaisten digitaaliteknisten laitteiden toimintaan ja rakenteeseen. Kurssi sisältää pakollisia FPGA-kortilla tehtäviä harjoitustehtäviä. Kurssiin sisältyy luennot (30 h) ja laskuharjoitukset (30 h). Ensisijainen suoritustapa on harjoitustehtävien aihepiiriin liittyvät välikokeet. 521412A Digitaalitekniikka 1 Digital Techniques 1 Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Oppijakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan ymmärtävän tavallisimpien digitaalisten laitteiden toimintaperiaatteet ja toteutustavat. Tämän vuoksi opiskelijan on ensin ymmärrettävä digitaalitekniikan kannalta olennaiset 2-lukujärjestelmän ja Boolen algebran ominaisuudet kytkentäalgebraksi sovitettuina. Tämän lisäksi hänen on ymmärrettävä piirrosmerkkistandardin (SFS4612 ja Oppimateriaali: Luentomoniste, kurssin Optima -ympäristön luentokalvo- ja harjoitusmateriaali. STO 306 tenttiarvosanan ja harjoitustyöarvosanan painotetun keskiarvon perusteella. Opetuskieli: Suomi 521404A Digitaalitekniikka 2 Digital Techniques 2 521445S Digitaalitekniikka 3 Laajuus: 5 Digital Techniques 3 Ajoitus: Periodit 1-2 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisissa järjestelemissä käytettävien synkronisten logiikkapiirinen suunnitteluun. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee synkronisten logiikkapiirien perusarkkitehtuurit ja arkkitehtuuritason rakennelohkot, kombinaatio- ja sekvenssilogiikan suunnittelumenetelmät sekä logiikkapiirin ulkoisten liityntöjen toteutusperiaatteet. Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 5-6 Toteutus: Luennot 20, harjoitukset 20. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisten piirien ja järjestelmien suunnittelumenetelmiin ja toteutustapoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee digitaalisten järjestelmien korkean tason arkkitehtuurin suunnittelun yleiset periaatteet sekä hallitsee erikoiskovolla (ASIC- ja FPGA-piirit) toteutettavien järjestelmien osien suunnittelumenetelmät ja välineet pääpainon ollessa suunnittelun varmennuksessa (VHDL-kielinen mallinnus ja VHDL-simulointi) ja toteutettavuusanalyysissä (logiikkasynteesi). Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnittelun yleisiä periaatteita noudattaen suunnitella digitaalisten järjestelmien korkean tason arkkitehtuureja sekä erikoiskovolla (ASIC- ja FPGApiirit) toteutettavien järjestelmien osia. Osaa soveltaa suunnittelumenetelmiä ja -välineitä pääpainon ollessa suunnittelun varmennuksessa ja toteutettavuusanalyysissä (logiikkasynteesi). Osaa simuloida ja mallintaa (VHDL-kielinen mallinnus ja VHDLsimulointi) ja arvioida suunnitelmaa kriittisesti myös toteutettavuuden kannalta. Sisältö: 1. Digitaalisten järjestelmien toteutusteknologiat, 2. Digitaalisten järjestelmien kuvaustaso, 3. Digitaalisten piirien ja järjestelmien kuvaaminen VHDL-kielellä, 4. Järjestelmätason spesifiointi ja suunnittelu, 5. ASIC- ja FPGA-suunnittelu, 6. Korkean tason VHDL-synteesi, 7. Rekisterisiirtotason VHDL-synteesi, 8. Digitaalisten piirien ja järjestelemien tuotantotestauksen suunnittelu. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tavallisimpien synkronisten logiikkapiirien perusarkkitehtuurit ja arkkitehtuuritason rakennelohkot. Opiskelija ymmärtää miten kombinaatio- ja sekvenssilogiikkapiirit toimivat ja miten niitä suunnitellaan. Sisältö: 1. Digitaalilaitteiden luokittelu, 2. Digitaaliset perusoperaatiot ja niiden ominaisuudet, 3. Viive, latenssi, kellotaajuus, to imintanopeus, 4. CMOS-piirin tehonkulutus, 5. Toteutusformaatit: FPGA/CPLD, ASIC, MCU/MPU, 6. Digitaalisen tiedon varastointitekniikat, 7. Modulo-2 aritmetiikkaa ja sovelluksia, 8. Digitaaliaritmetiikkaa: ADD, SUB, MUL, MAC, DIV …, 9. Funktiogeneraattorit ja digitaaliset modulointitekniikat, 10. Datapolku-tilakonearkkitehtuurin suunnittelu. Toteutustavat: Kurssi koostuu luennoista, laskuharjoituksista ja laajasta suunnitteluharjoitustyöstä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka, Signaalit ja järjestelmät. Oppimateriaali: Luentomoniste. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Loppuarvosana määräytyy STO 307 Toteutustavat: Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista ja suunnitteluharjoitustyöstä. Luennot 20 h, harjoitukset 20 h, harjoitustyö 60 h. den hengen ryhmissä. Työ arvosteluun vaikuttaa sen vaikeusaste, suunnittelutehtävän käytännön toteutus, ulkoasu ja työn dokumentointi. Kurssin aikana pidetään tarvittaessa kaikille kurssin valinneille yhteisiä katselmointipalavereita. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaalitekniikka II, Tietokonetekniikka ja Sulautetut järjestelmät. Oppimateriaali: Luentomoniste. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikkasuunnittelu I ja II, Digitaalitekniikka I ja II, Ohjelmoitava elektroniikka, Laitesuunnittelu, Suodattimet, Digitaaliset suodattimet ja Tietokonetekniikka. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Loppuarvosana määräytyy tenttiarvosanan ja harjoitustyöarvosanan painotetun keskiarvon perusteella. Vastuuhenkilö: Kari Määttä Opetuskieli: Suomi Opetuskieli: Suomi 521436S Elektroniikan tutkimustyö Electronic research exercise 521441S Elektroniikan työ Electronics Design and Construction Exercise Laajuus: 6,5 Ajoitus: Periodit 1-6 Laajuus: 3,5 Ajoitus: Periodit 1-6 Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen elektroniikan piiri- ja laite/järjestelmäsuunnittelun alueella tapahtuvaan tutkimustyöhön sekä syventää hänen tietämystään jostakin elektroniikan osaalueesta. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä pienimuotoisen tutkimuksen elektroniikan piiri/laitesuunnittelun alueelta käyttäen alan tutkimusmenetelmiä. Hän osaa myös raportoida tuloksistaan suullisesti ja kirjallisesti. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu harjoitustyö, jossa opiskelija elektroniikan laboratorion tutkijoiden ohjauksessa perehtyy valittuun elektroniikan osa-alueeseen ja tekee aiheesta pienimuotoisen tutkielman. Perehtyminen tarkoittaa käytännössä asiaan liittyvän tiedon hankkimista mm. julkaisujen kautta. Työhön voi kuulua myös käytännön piirisuunnittelua, simulointeja ja testauksia. Varsinaista Elektroniikan työn tyyppistä laitekehitystä tähän työhön ei kuulu. Aiheet liittyvät elektroniikan laboratorion tutkimushankkeisiin. Työ valmistaa opiskelijaa diplomityön tekoon. Tut- Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen piiri- ja laitesuunnitteluun, suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa käytettäviin menetelmiin, ohjelmistoihin ja laitteisiin. Työ valmistaa samalla opiskelijaa elektroniikan piiri- ja laitesuunnittelun alueeseen sijoittuvan diplomityön tekoon. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa elektroniikan piiri- ja laitesuunnittelun kaikki työvaiheet alkaen itsenäisestä ideoinnista ja suunnittelusta päätyen itsenäiseen toteutukseen, testaukseen ja tekniseen dokumentointiin. Hän osaa käyttää itsenäisesti eri kehitysvaiheiden aikana ammattikäyttöön tarkoitettuja menetelmiä, ohjelmistoja, mittalaitteita ja työkaluja. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu suunnittelutehtävä, jossa suunnitellaan ja toteutetaan annetun spesifikaation täyttävä elektroninen laite tai rajattu osa isommasta laitekokonaisuudesta. Suunnittelutehtävä voi liittyä elektroniikan laboratorion, muiden laboratorioiden tai teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Myös opiskelijan itsensä spesifioimia laitekonstruktioita on mahdollista hyväksyttää työn aiheiksi. Työ tehdään kah- STO 308 kimustyö voidaan tehdä aikaisintaan 4. vuosikurssilla, ja se sopii erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneelle opiskelijalle. Työ arvostellaan työn valvojan antaman lausunnon ja työn dokumentoinnin mukaan. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tarvittavat esitiedot riippuvat tutkimustyön aiheesta. Vähimmäisvaatimuksena on Suodattimet, Digitaaliset suodattimet, Elektroniikkasuunnittelu II ja Digitaalitekniikka II. IC-suunnitteluun liittyvissä töissä esitietoina voidaan tarvita mm. Elektroniikkasuunnittelu III, Digitaalitekniikka III ja Piirisuunnittelu tietokoneella -kursseja. Sisältö: Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikkasuunnittelun osaamista yksittäisten lohkojen suunnittelusta kokonaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30 h ja laskuharjoituksia 20 h. Se suoritetaan loppukokeella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat loppuarvosanaan. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheislukemiseksi soveltuvat mm. Ward & Angus: Electronic Product Design, Hall&Hall&McCall: High-Speed digital design, Montrose: EMC and the printed circuit board, Ott: Noise reduction techniques, Eric Bogatin: Signal and Power Integrity – Simplified, 2. painos. Vastuuhenkilö: Kari Määttä Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi ja englanti Opetuskieli: Suomi 521405A Laitesuunnittelu 521450S Optoelektroniikka Electronic System Design Optoelectronics Laajuus: 5 Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 5-6 Ajoitus: Periodit 1-2 Tavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikkasuunnittelun osaamista yksittäisten lohkojen suunnittelusta kokonaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elektroniikkalaitteen tuotekehitysprosessin eri vaiheet ja pääpiirteittäin kunkin vaiheen toimenpiteet ja tapahtumat. Hän osaa selittää miten tuotekehitysprosessin aikana kertyneet tulokset suojataan ja toisaalta osaa selittää mitä rajoituksia standardit ja muiden yritysten patentit asettavat kehitettävälle tuotteelle. Hän osaa valita elektronisen laitteen ja laitteiston tehonsyötön, termisen suunnittelun, maadoituksen ja nopeiden signaalien siirron kannalta sopivamman kurssilla esitetyistä keskeisistä vaihtoehdoista. Opiskelija osaa arvioida ongelmia, joita aiheuttavat sähköiset häiriöt, ylikuulumiset ja komponenttien epäideaalisuudet. Kurssin suoritettuaan hän osaa laskea elektroniikkalaitteen tai laitteiston toiminnan luotett avuutta. Tavoite: Kurssissa annetaan perustiedot optoelektroniikan komponenteista toimintaja käyttöperiaatteineen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää optoelektroniikan mittauksissa ja optisessa tietoliikenteessä käytettävien valokanavien ja valojohteiden (optiset kuidut), puolijohdevalolähteiden ja valoilmaisimien toimintaperiaatteet ja niiden suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän osaa myös luonnostella valolähteiden ohjauspiirien ja valoilmaisimien esivahvistimien piiritason rakenteita ja kykenee vertailemaan niiden suorituskykyeroja keskeisten parametrien suhteen. Opiskelija kykenee myös auttavasti käyttämään sovellussuunnittelussa optoelektroniikan mittauksissa käytettäviä keskeisiä signaalinkäsittelyperiaatteita. Sisältö: Optisen säteilyn aalto/hiukkasluonne niihin liittyvine ilmiöineen, optiset aaltojohteet ja niiden ominaisuudet, valolähteet (mustan kappaleen säteily, LEDja laserdiodirakenteet), valoilmaisimet (valo- STO 309 johtava ilmaisin, valomonistin, PIN- ja APdiodit, erikoisilmaisimet), valolähteiden ohjaus, esivahvistinrakenteet ja niiden kaista/stabiilisuus/kohina-analyysi, optoelektroniikan sovelluksiin liittyviä signaalinkäsittelymenetelmiä: synkroninen/vaiheherkkä ilmaisu, boxcar-integrointi. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30h ja harjoituksia 20h. Kurssi voi sisältää myös seminaarin. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Puolijohdekomponenttien perusteet. Oppimateriaali: Luentomoniste, S. Kasap: Optoelectronics and Photonics, Principles and Practises, Prentice Hall 2001. J. Wilson, J. Hawkes, “Optoelectronics, an introduction”, Prentice Hall, 3ed, ISBN 0-13-103961X. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. veysmodulaatioon perustuvien yksivaiheisten ac-dc -tasasuuntaajien rakenteita ja kertoa niiden toimintaperiaatteista. Sisältö: Johdanto hakkuriteholähdetekniikkaan. Jatkuvan ja epäjatkuvan toimintatilan analyysi tasapainotilanteessa. Häviömekanismit, hyötysuhde ja jatkuvan toimintatilan mallintaminen. Eri hakkuriteholähdetopologiat. Harmoniset säröt, tehokerroinkorjaus ja tasasuuntaus. Johdanto pulssinleveysmodulaatioon perustuvien tasasuuntaajien perusteisiin. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30 h ja laskuharjoituksia 20 h. Se suoritetaan loppukokeella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat loppuarvosanaan. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Piiriteoria I ja II, Elektroniikkasuunnittelu I ja II. Oppimateriaali: Robert W. Erickson, Dragan Maksimovic: Fundamentals of Power Electronics 2. painos, Kluwer Academic Publishers, 2004. Luvut 1 - 3, 5, 6, 13 ja pääosin luvut 16 -18. Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: Kari Määttä Opetuskieli: Suomi 521025S Tehoelektroniikka Power Electronics Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-5 Optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio Tavoite: Opintojaksossa annetaan hakkuriteholähdetekniikan perustiedot, jonka jälkeen opiskelija tunnistaa teholähteiden perustopologiat ja pystyy analysoimaan niiden jatkuvan tilan toiminnan sekä määrittämään eri komponenttien virta- ja jänniterasitukset. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa keskustella muiden kanssa hakkuriteholähdetekniikasta käyttäen alan perusterminologiaa. Hän osaa analysoida eri hakkurilähdetopologioiden toiminnan jatkuvassa ja epäjatkuvassa toimintamoodissa kytkennän toimiessa stabiilissa tilassa. Opiskelija osaa suunnitella eri hakkuriteholähteitä dc-dc -sovellutuksiin ja ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa eri häviömekanismit ja laskea niiden aiheuttama hyötysuhteen pienenemisen. Hän osaa auttavasti esittää eri pulssinle- 521170A Sähkömittaustekniikan perusteet Electrical Measurement Principles Opettaja: J. Saarela Laajuus: 4,5 Ajoitus: Periodit 1-3 Osaamistavoiteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä perusmittaukset yleismittareilla, ja oskilloskoopeilla. Hän osaa käyttää signaali- ja funktiogeneraattoreita. Lisäksi hän osaa arvioida mittauksien arvoja ja tehdä virhearvion. STO 310 Sisältö: Sähkösuureiden peruskäsitteet, mittayksiköt ja mittanormaalit, virheanalyysi, tavallisimmat analogiset ja digitaaliset mittausmenetelmät ja -laitteet sekä sähköturvallisuus. Toteutustavat: Luennot ja laboratoriotyöt. Luentoja 18 h ja laboratoriotöitä 16 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet (5op). Oppimateriaali: O. Aumala: Mittaustekniikan perusteet, Otatieto 1999, kurssimateriaali Optimasta. Toteutustavat: Luentoja 22 h, laskuharjoituksia 14 h ja laboratoriotöitä 24 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521430A Elektroninen mittaustekniikka (6op). Esitiedot: Sähkömittaustekniikan perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla, kurssimateriaali Optimasta. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Opetuskieli: Kurssin luennot ja laskuharjoitukset ovat suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen. 521171A Elektroninen mittaustekniikka Electronic Measurement Techniques 521171A Elektroninen mittaustekniikka Electronic Measurement Techniques Opettaja: J. Saarela Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 1-3. Kurssi järjestetään viimeisen kerran syksyllä 2011. Osaamistavoiteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija muistaa tekniikan kandilta vaadittavalta laajuudelta elektronisen mittaustekniikan käsitteistön kuten mittajärjestelmän rakenteen, anturiperiaatteita ja väyläratkaisuja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa vaativia mittauksia oskilloskoopilla ja perusmittauksia spektrianalysaattorilla ja valomittareilla. Hän osaa mitata tavallisimmat kohinan ja häiriöiden alkulähteet ja osaa nimetä niiden torjuntakeinot. Hän osaa nimetä sähkösuureiden standardien realisointitavat. Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, spektrianalyysi, kohina ja häiriöt, maadoitus, CMR ja mittaustulosten käsittely. Toteutustavat: Luentoja 22 h, laskuharjoituksia 14 h ja laboratoriotöitä 24 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521430A Elektroninen mittaustekniikka (6op). Esitiedot: Sähkömit- Opettaja: J. Saarela Laajuus: 6,5 Ajoitus: Kurssi järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2012 jolloin periodit 1-3. Sen jälkeen kurssi järjestetään periodeilla 4-6 eli toinen kurssi on keväällä 2014. Osaamistavoiteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija muistaa tekniikan kandilta vaadittavalta laajuudelta elektronisen mittaustekniikan käsitteistön kuten mittajärjestelmän rakenteen, anturiperiaatteita ja väyläratkaisuja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa vaativia mittauksia oskilloskoopilla ja perusmittauksia spektrianalysaattorilla ja valomittareilla. Hän osaa mitata tavallisimmat kohinan ja häiriöiden alkulähteet ja osaa nimetä niiden torjuntakeinot. Hän osaa nimetä sähkösuureiden standardien realisointitavat. Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, spektrianalyysi, kohina ja häiriöt, maadoitus, CMR ja mittaustulosten käsittely. STO 311 taustekniikan perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla, kurssimateriaali Optimasta. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Opetuskieli: Kurssin luennot ja laskuharjoitukset ovat suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen. kaasukonsentraation mittaus, puunjalostustekniikan mittaukset sekä älykkäät anturit. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Oppimateriaali: Luentomoniste. H. N. Norton: Handbook of Transducers, Prentice Hall P T R, 1989 tai 2002. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Oppimateriaali on saatavissa myös englanninkielisenä. 521124S Anturit ja mittausmenetelmät Sensors and Measuring Techniques 521107S Lääketieteellinen instrumentointi Biomedical instrumentation Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-2 Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 4-5 Tavoite: Kurssissa pyritään antamaan kokonaiskuva nykyaikaisista sairaalateknisistä laitteista ja niille asetettavista erityisvaatimuksista. Etusijalla pidetään laitteiden toiminnallista selostusta. Tavoitteena on antaa kurssiin osallistujille sellainen tietomäärä, että he pystyisivät opiskelemaan sairaalainsinöörin tehtäviin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää yleisimpien fysiologisten tutkimuslaitteiden toimintaperiaatteet, toteutustavat sekä niiden sovelluskohteet. Hän osaa kertoa instrumentteihin liittyvät sähköturvallisuusnäkökohdat ja osaa esitellä sähkövirran fysiologiset vaikutukset ihmiseen. Lisäksi opiskelija osaa selittää lääketieteellisen instrumentin suunnitteluprosessin ja siihen vaikuttavat vaatimukset. Opiskelija tunnistaa tyypilliset mittaussuureet ja mitt ausalueet sekä kykenee suunnittelemaan ja mitoittamaan biosignaalivahvistimen. Tavoite: Kurssi antaa laajan kokonaiskuvan erilaisista mittausmenetelmistä ja niissä käytettävistä sensoreista fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseksi. Mittausmenetelmiä esitellään erityisesti teollisuuden sovelluksien näkökulmasta, mm. tarkastellaan prosessiteollisuuden mittausviestien muodostamista. Kurssi kattaa yleisimmät käytännön ratkaisut fysikaalisten suureiden sähköiseksi mittaamiseksi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää eri antureiden toimintaperiaatteet, toteutustavat sekä valita kuhunkin mittauskohteeseen sopivan anturin. Hän osaa määritellä anturin valintaan vaikuttavat seikat sekä pystyy tunnistamaan ja arvioimaan mittaustuloksiin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi opiskelija kykenee suunnittelemaan ja mitoittamaan yleisimpien antureiden suodatin- ja vahvistinelektroniikat. Sisältö: Anturien luokittelu, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet. Anturin valintaan vaikuttavat tekijät ja mittausepävarmuuden määritys. Siirtymän, nopeuden, kiihtyvyyden, voiman, vääntömomentin, pinnankorkeuden, paineen, virtauksen, lämpötilan, kosteuden, äänen ja ultraäänen mittaus. Optisten mittausmenetelmien perusteet, ydintekniikan sovelluksia, materiaalianalyysi kuten pH:n ja Sisältö: Diagnostiikkalaitteet (yleistä teoriaa lääketieteessä käytettävistä mittalaitteista, mitattavat suureet, mittausanturit, vahvistimet ja rekisteröintilaitteet). Biosähköisten potentiaalien mittauksiin perustuvat tutkimusmenetelmät (EKG, EEG, EMG, EOG, ERG), verenpaineen ja virtauksen mittaus, STO 312 hengitystoiminnan tutkiminen, kliinisen laboratorion mittaukset, johdanto lääketieteellisiin kuvausmenetelmiin ja –laitteisiin, kuulomittaukset, sydäntahdistimet ja defibrillaattorit, fysikaaliset hoitolaitteet, tehoosasto- ja leikkaussalilaitteet sekä sähköturvallisuus. Toteutustavat: Luennot 40 h ja harjoitukset 14 h. maattiset testauslaitteet, testausstrategiat, testattavuuden suunnittelu, boundary-scan, built-in self-test (BIST). Toteutustavat: Luentojat 20h ja laboratoriotöitä 15h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroninen mittaustekniikka. Oppimateriaali: Luentokalvot. Kirjallisuutta: T. L. Landers, W. D. Brown, E. W. Fant, E. M. Malstrom, N. M. Schmitt: Electronics Manufacturing Processes. B. Davis: The Economics of Automatic Testing. M. L. Bushnell, V. D. Agrawal: Essentials of Electronic Testing for Digital, Memory and Mixed-Signal VLSI Circuits. M. Burns, G. W. Roberts: An Introduction to MixedSignal IC Test and Measurement. Oppimateriaali: R. S. Khandpur: Biomedical Instrumentation, Technology and Applications, McGraw-Hill, 2005 Oheislukemisto: J. G. Webster: Medical Instrumentation, Application and Design,4th edition, John Wiley & Sons, 2010. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Opetuskieli: Suomi, opetusmateriaali englanniksi Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Lisätiedot: 521167S Elektroniikan testaustekniikka Testing Techniques of Electronics Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa. 521238S Optoelektroniset mittaukset Optoelectronic Measurements Laajuus: 4 Ajoitus: Periodi 3 Tavoite: Kurssissa perehdytään elektroniikkateollisuuden tuotekehityksen ja tuotannon testausmenetelmiin ja -laitteisiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kuinka testaaminen vaikuttaa elektroniikkatuotteen laatuun ja luotettavuuteen. Lisäksi opiskelija osaa arvioida, kuinka valitut testausmenetelmät ja niillä saadut mittaustulokset mahdollistavat valmistusprosessin hallinnan. Opiskelija osaa analysoida erilaisia testausstrategioita, sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen testattavuuden parantamiseksi. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa erilaisia tuotantotestauksen menetelmiä, kuten automaattisia testauslaitteita, boundary-scan – tekniikoita ja sulautettua itsetestausta. Sisältö: Laatu ja luotettavuus, valmistusprosessin hallinta testaustulosten avulla, auto- Laajuus: 4 Ajoitus: Periodi 6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija optiikkaa soveltaviin teollisuusmittauksiin sekä näissä käytettäviin mittausperiaatteisiin, antureihin ja laiteratkaisuihin. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää teollisessa tu otannossa käytettävien tavallisimpien optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteet, nimetä mittausmenetelmien suorituskykyyn vaikuttavat tekijät, suunnitella ja mitoittaa eräitä sensoriratkaisuja sekä esittää arvioita menetelmien soveltuvuudesta erilaisiin mittaustehtäviin. Lisäksi opiskelija osaa itsenäisesti hakea tietoa ja selvittää eri optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteita sekä STO 313 tiivistää keräämänsä tiedon suullisen esitelmän tai kirjallisen raportin muotoon. Sisältö: Optisten mittausten perusteet. Pintojen tarkastus, etäisyys- ja profiilimittaus. Ainetta rikkomattomat testausmenetelmät. Optiset mittaukset prosessin ohjauksessa. Materiaalianalyysi optisin menetelmin. Uusia optisia mittausmenetelmiä. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25 h luentoja, 10 h laskuharjoituksia ja seminaariesitelmä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Aaltoliike ja optiikka. kuvata ja mitata. Opiskelija osaa tunnistaa ja selittää kuvantavan, ei-kuvantavan ja laseroptiikan eron sekä arvioida mistä em. näkökulmasta annettua suunnittelutehtävää tulee lähestyä. Hän osaa suunnitella ja optimoida yksinkertaisia kuvantavia ja ei-kuvantavia, sekä laserkeilan muokkaukseen soveltuvia, optisia systeemejä käyttäen optiikan suunnittelun ohjelmistotyökaluja. Sisältö: Geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusteet. Tavallisimmat optiikan komponentit ja optiset instrumentit. Optiikan suunnittelun työkalut. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30 h luentoja ja 10 h laskuharjoituksia sekä suunnittelutyökalujen käyttöön perehdyttävä harjoitustyö 20 h. Oppimateriaali: Luentomoniste. Paolo G. Cielo: Optical Techniques for Industrial Inspection, Academic Press, 1988. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Aaltoliike ja optiikka. Oppimateriaali: Luentomoniste. Donald C. O‟Shea: Elements of Modern Optical Design. John Wiley & Sons, 1985; Frank L. Pedrotti, Leno M. Pedrotti, Leno S. Pedrotti: Introduction to Optics. 3rd ed., Pearson Education, 2007; Hecht: Optics. 4th ed. Addison-Wesley, 2002; Julio Chaves: Introduction to Nonimaging Optics. CRC Press, 2008. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Anssi Mäkynen Vastuuhenkilö: professori Anssi Mäkynen Opetuskieli: Suomi 521090S Teknillinen optiikka Technical Optics Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa optiikan suunnittelussa tarvittavat perustiedot optiikan ilmiöistä, komponenteista ja instrumenteista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tärkeimmät geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusilmiöt ja yksinkertaisten optisten komponenttien ja instrumenttien toimintaperiaatteet sekä nimetä näiden suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän osaa esittää optisen systeemin pääpistetasoisena kuvauksena, osaa laskea tärkeimpien paraksiaalisten säteiden reitit optisen systeemin läpi, osaa selittää laserkeilan ominaisuudet sekä arvioida optisen systeemin radiometriset ominaisuudet ja piirtokyvyn. Lisäksi hän osaa nimetä ja tunnistaa optisen systeemin eri kuvausvirheet, selittää miten kuvausvirheet vaikuttavat optiikan piirtokykyyn ja miten piirtokykyä voidaan Opetuskieli: Suomi 521174S Mittaus- ja testausjärjestelmät Measuring and Testing Systems Laajuus 4 Ajoitus: Periodi 4 Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt mittaukseen ja testaukseen tarkoitettujen järjestelmien fyysisiin rakenteisiin, ohjelmistoihin, datan tallennuksen ja siirron erityisnäkökohtiin sekä tulosten verifiointiin. STO 314 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa mittausjärjestelmien ja testausjärjestelmien toimintaperiaatteet, ja osaa vertailla mittausjärjestelmien erilaisten tiedonsiirtomenetelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä. Opiskelijalla on kyky suunnitella mittausjärjestelmää ohjaava ja syntyvän mittaustiedon tallentava sovellus. Lisäksi opiskelija kykenee pääpiirteissään toteuttamaan monisensorijärjestelmiä ja tietoverkkoja soveltavia laajoja mittausjärjestelmiä, sekä kykenee antamaan esimerkkejä käytännön mittausjärjestelmistä teollisuudessa ja lääketieteessä. edut ja haasteet mittaussovelluksissa ja osaa soveltaa tärkeimpiä standardeja suunnittelussaan. Lisäksi hänellä on suunnittelussaan käytettävissä edustava valikoima langattomien mittausten teollisia ja tieteellisiä sovelluksia, joiden perusteella hän voi kehittää omia ratkaisujaan. Sisältö: Langattomien mittausteknologioiden perusteet ja standardit, langattomat anturit ja anturiverkot, teollisuuden langattomat mittaus- ja testaussovellukset, liikenteen langattomat mittaussovellukset, ympäristön langattomat mittaukset, terveydenhuollon langaton monitorointi. Sisältö: Mittaus- ja testausjärjestelmien perusteet, tiedonsiirto mittausjärjestelmissä, mittausjärjestelmien ohjelmistot ja datan tallennus, monisensorijärjestelmän suunnittelun erityispiirteet, käytännön mittausjärjestelmät teollisuudessa ja lääketieteessä, tietoverkkoja soveltavat laajat mittausjärjestelmät, testausjärjestelmäsovellukset. Toteutustavat: 25 h luentoja ja seminaareja. Kurssi toteutetaan periodin 4 aikana tiiviillä luentojaksolla ja jakson lopussa järjestettävillä ajankohtaisseminaareilla. Opiskelijat laativat esitelmänsä itse valitsemastaan tai opettajan ehdottamasta aiheesta ja pitävät 1520 minuutin esitelmät toisille opiskelijoille. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Mittaustekniikan perusteet ja elektroninen mittaustekniikka tai vastaavat perustiedot. Toteutustavat: Luentoja 20h ja laboratoriotöitä 15h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroninen mittaustekniikka. Oppimateriaali: Luentokalvot. Artikkeleita. Lab-VIEW-materiaalia maahantuojalta. Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssilla enemmän kuin kaksi ulkomaalaista opiskelijaa. Oppimateriaali: Kurssin opettajan kokoama luentomoniste ja opiskelijoiden ajankohtaisseminaareita varten laatimat raportit lähdemateriaaleineen. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan kirjallisella tentillä (painoarvo 70%) ja seminaariesitelmällä (painoarvo 30%). 521114S Langattomat mittaukset Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos vähintään 3 ulkomaalaista opiskelijaa mukana. Wiress Measurements Laajuus: 4 Ajoitus: Periodi 4 521172S EMC-suunnittelu ja testaus Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perusymmärrys menetelmistä, standardeista ja komponenteista, joita tarvitaan teollisuuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon langattomissa mittauksissa. Laajuus: 4 EMC Design Ajoitus: Periodi 6 Tavoite: EMC-direktiiveissä on määrätty rajat elektroniikkalaitteiden häiriösäteilylle ja häiriösiedolle. Tämä vaikuttaa oleellisesti sekä laitteen sähköiseen että mekaaniseen suunnitteluun. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laitteelle asetetuista EMC- Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa langattomia teknologioita teollisuuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon mittauksiin. Hän osaa perustellusti kertoa langattomuudesta johtuvat STO 315 vaatimuksista sekä niiden toteuttamistavoista elektroniikkasuunnittelussa ja EMCtestaamisesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä yleisimmät EMCstandardit ja osaa soveltaa EMC-testuksen laitteita ja menetelmiä. Opiskelija osaa myös selittää häiriöiden kytkeytymismekanismit ja soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita, ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa. Tavoite: Kurssin tarkoitus on perehdyttää opiskelijat syvällisemmin analogia- ja digitaalitekniikkaa sisältävien laitteiden elinkaarenaikaiseen testaukseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tuotantotestausmenetelmiä tuotteen elinkaaritestauksen ja uudelleenkäytettävyyden näkökulmasta. Opiskelija osaa vertailla analogia-, digitaali- ja RFtestausmenetelmiä, jotka on toteutettu joko sulautettuina testirakenteina tai ulkoisella automaattisella testauslaitteella. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa DSP-pohjaista testausta ja etätestausta, sekä vertailla erilaisia testiliityntöjä ja testausväyliä. Sisältö: Testattavuuden suunnittelu, DC- ja parametrimittaukset, dynaamiset testit, testerien rakenne, testisignaalien generointi ja mittaus, sekasignaalien testiväylät, muunnintestit, data-analyysi, diagnostiikka, DSPpohjaiset testit, sulautettu testaus. Toteutustavat: Luentoja 24h ja laskuharjoituksia 20h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikkasuunnittelu I, Elektroniikan testaustekniikka. Oppimateriaali: M. Burns, G. W. Roberts: An Introduction to Mixed-Signal IC Test and Measurement. Luentokalvot. Sisältö: EMC-direktiiveissä on määrätty rajat elektroniikkalaitteiden häiriösäteilylle ja häiriösiedolle. Tämä vaikuttaa oleellisesti sekä laitteen sähköiseen että mekaaniseen suunnitteluun. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laitteelle asetetuista EMCvaatimuksista sekä niiden toteuttamistavoista elektroniikkasuunnittelussa ja EMCtestaamisesta. Toteutustavat: Luentoja 24h, laskuharjoituksia ja laboratotöitä 24h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaali-tekniikka I, Elektroninen mittaustekniikka, Mittaus- ja testausjärjestelmät, RFkomponentit ja –mittaukset. Oppimateriaali: Tim Williams: EMC for Product Designers, 4th edition, Oxford: Newnes, 2007. Luentokalvot. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa. Lisätiedot: Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa. 521217S Printed electronics Painettava elektroniikka Credits: 4 Timing: Periods 4-6 Objective: This course will give an overview of printed electronics and basic knowledge concerning used materials, largearea fabrication methods, as well as passive, active and optoelectronics components. 521173S Sekasignaalilaitteiden testaus Mixed-signal Testing Lähtötasovaatimus: Laajuus: 4 Learning outcomes: After successfully passing the course the student will under- Ajoitus: Periodi 5 STO 316 stand the basic principles of the fabrication methods that are used in printed electronics. The student will understand the challenges and opportunities of the printable materials and fabrication methods, and he/she will be able to evaluate the appropriateness of each method for fabricating electronic components. Content: Materials, nano-particle based inks, conducting and semiconducting polymers, rheology of inks, viscosity, surface tension, large-area fabrication methods, deep-printing, flexo-printing, serigraphy, inkjet, hot embossing, laser processing. Basic components, passive components, active components: OLED, OSC, OFET. Study materials: Lecture handout. Suggested additional reading: D.R. Gamota, P. Brazis, K. Kalyanasundaram, J. Zhang: Printed organic and molecular electronics. Kluwer Academic Publishers, 2004. Working methods: 25h lectures, 10 h exercises. Final exam. Teachers: Jukka Hast and Ghassan Jabbour Content: Active components in printed electronics, such as organic solar cells (OPV) and organic light emitting diodes (OLED). Working methods: 15h lectures, final exam. Prerequisites: Printed electronics. Study materials: Lecture handout. Teacher: Arto Maaninen Language of instruction: English Mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot 521104P Materiaalifysiikan perusteet Introduction to Material Physics Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-2, muuttuu lukuvuonna 2012/13 periodeille 1-3. Tavoite: Opiskelijalle annetaan perusteet elektroniikan komponenteissa esiintyvien elektroni- ja atomi-ilmiöiden fysikaalisen luonteen ymmärtämiseen. Ilmiöiden tarkastelussa korostetaan yhteyksiä kiinteiden aineiden fysiikan yleisiin periaatteisiin. Aiheet on valittu opinto-ohjelman myöhempään sisältöön liittyviksi. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy kuvaamaan kiinteässä aineessa esiintyvät yksinkertaisimmat kiderakenteet. Hän osaa selittää kuinka käänteishila muodostetaan ja kuinka aaltoliike voidaan kuvata käänteishilassa. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään statistisen mekaniikan perusteet ja soveltamaan niitä mm. kiteessä esiintyvien värähtely- ja elektronitilojen käsittelyyn. Opiskelija osaa selittää kuinka eristeaineissa tapahtuu sähköinen polarisaatio, miten se riippuu taajuudesta ja mitä häviömekanismeja näihin liittyy. Hän pystyy kuvaamaan pääpiirteittäin metallien vapaaelektronimallin sekä kiteisen aineen energiakaistarakenteen muodostumisen ja näiden Language of instruction: English 521095S Advanced course of printed electronics Painettavan elektroniikan jatkokurssi Credits: 3 Timing: Period 3 Objective: The aim of the course is to deepen the understanding of the principles of the printed light collecting and emitting components. In addition, the course gives description of the materials and fabrication methods used for producing those components. Learning outcomes: After successfully passing the course the student understands the operating principles of essential printed organic active components, and knows the most common used materials and fabrication methods used in the manufacturing processes. STO 317 merkityksen tarkasteltaessa materiaalien sähköisiä ominaisuuksia. Opiskelija osaa selittää puolijohteisiin liittyvät perusilmiöt ja laskea puolijohteiden varauksenkuljettajakonsentraatioita. Sisältö: Aineen kiderakenne, sidosvoimat ja kidevirheet. Käänteishila ja kiteessä esiintyvät aallot. Statistinen mekaniikka ja kiteen lämpövärähtelyt. Eristeet. Metallien vapaaelektronimalli. Elektronitilojen energiakaistarakenne. Puolijohteiden perusilmiöt. Toteutustavat: Luentoja 30 h ja laskuharjoituksia 30 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: edeltävät fysiikan ja matematiikan kurssit. Opiskelijalta edellytetään kurssin 766326A Atomifysiikka samanaikaista seuraamista tai aiempaa suoritusta (ei koske lukuvuotta 2011/12). Oppimateriaali: Luentomoniste. Vaihtoehtoinen englanninkielinen kurssimateriaali teoksista (osia): H.M. Rosenberg: The Solid State, Clarendon Press, Oxford, 1988 ja B. Streetman, Solid State Electronic Devices, Prentice Hall, New Jersey, 1995. Suoritustavat: Ilmoitetaan luentojen alussa. Vastuuhenkilö: Juha Hagberg Opetuskieli: Suomi ization (chemical composition, crystal and electronic structure, microstructure), and methods of studies of electrical, thermal, and dynamic properties. Student is able to explain physical principles and limits of research methods, relationship between measurement results and materials parameters. Student is able to select appropriate research methods and properly apply them. Contents: Materials for electronics, main characteristics and properties. Methods of studies of microstructure and chemical composition. Methods of x-ray and electron diffraction. X-ray, electron, and ion spectroscopy. Electron, tunnelling, atomic force, and near-field microsopes. Infra-red and Raman spectroscopy. Implementation: Lectures and calculation exercises. Final exam. Literature: Selected chapters from: R. Waser: Nanoelectronics and Information Technology: Advanced Electronic Materials and Novel Devices, Wiley, 2003; C. P. Poole Jr., F. J. Owens: Introduction to nanotechnology, Wiley, 2003; P.J.Goodhew, J. Humphreys, and R. Beanland: Electron Microscopy and analysis, Taylor & Francis Ltd, 2001; P. N. Prasad: Nanophotonics, Wiley, 2004; D. Bonnell: Scanning Probe Microscopy and Spectroscopy, Wiley, 2001; M. Alexe, A. Gruverman: Nanoscale Characterization of Ferroelectric Materials: Scanning Probe Microscopy Approach, Springer, 2004. Lectures. Responsible person: Marina Tyunina Language of Instruction: English 521201S Research methods of materials for electronics Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät Credits: 3,5 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet Principles of Semiconductor Devices Timing: Periods 4-6 Objective: The students are introduced to methods of research microstructure, chemical composition, and main properties of materials. Emphasis is on materials for electronics. Learning outcome: Student is able to describe main characteristics of materials and experimental methods of materials character- Laajuus: 4,5 Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Opintojakso antaa perustiedot elektronisissa piireissä käytettävien puolijoh- STO 318 dekomponenttien toiminnasta ja ominaisuuksista. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata puolijohdemateriaalien ja liitosten perusominaispiirteet, puolijohdekomponenttien perustyypit, niiden rakenteet ja toiminnalliset pääpiirteet. Opiskelija osaa selittää ideaalisten komponenttien fysikaaliset toimintaperiaatteet ja pystyy arvioimaan ideaalisten komponenttien perusominaispiirteet. Sisältö: pn-, metallipuolijohde- ja heteroliitos. Diodit, bipolaari- ja heterobipolaaritransistorit. JFET, MESFET, HEMT, MOSrakenne, MOSFET. Laserit ja kytkinkomponentit. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. vertailla niiden ominaisuuksia. Hän osaa selittää sähköisen johtavuuden ja soveltaa ilmiötä vastusten suunnittelussa ja valinnassa. Opiskelija osaa arvioida dielektristen materiaalien eroja ja kuinka nämä vaikuttavat kondensaattoreiden ominaisuuksiin. Hän osaa vertailla magneettisten materiaalien ominaisuuksia ja niiden vaikutusta induktiivisiin komponentteihin. Opiskelija tunnistaa puolijohtavuuden ja osaa listata yleisimmät puolijohdekomponentit. Hän osaa luokitella eri piirilevytekniikat ja kykenee valitsemaan tekniikoihin soveltuvat liitostekniikat. Lisäksi opiskelija tunnistaa elektroniikan materiaalien tulevaisuuden suunnat ja teknologiat. Sisältö: Materiaalien sähkömagneettiset ominaisuudet (johtavuus, dielektrisyys, magneettisuus ja puolijohtavuus). Elektroniikan komponentit (vastukset, kondensaattorit, induktiiviset komponentit ja puolijohdekomponentit). Piirilevyt ja liitostekniikat. Elektroniikan materiaalien tulevaisuus ja sovelluskohteet Toteutustavat: Luennot ja luentotehtävät Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Sähkö- ja magnetismioppi Oppimateriaali: Ilmoitetaan luentojen alussa Vastuuhenkilö: Jari Hannu Oppimateriaali: Streetman, B.: Solid state electronic devices, Prentice-Hall, New Jersey, 2000 (os. 5 - 8, 10 – 11). Luennot. Lisämateriaali: Wolfe, C. M.: Physical properties of semiconductors, Prentice Hall, New Jersey, 1989 (os. 2, 4, 5, 8);uen(os. 5, 6, 7, 10); Sze, S. M.:Semiconductor devices,physics and technology, John Wiley, 2002 (os.4 – 8); Kasap, S. O.: Optoelectronic devices and photonics, Prentice-Hall, New Jersey, 2001 (os. 3 – 6) Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Opetuskieli: Suomi Opetustuntien lukumäärä: Luennot 22 h Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai muulla luennoilla ilmoitetulla tavalla. Vastuuhenkilö: Marina Tyunina Opetuskieli: Suomi 521209A Elektroniikan komponentit ja materiaalit Electronic Components and Materials 521219S Röntgenmenetelmät X-ray Methods Laajuus: 2,0 Laajuus: 4,5 Ajoitus: Periodit 4-5 Tavoite: Kurssi antaa opiskelijoille teoreettiset perustiedot materiaalien koostumuksen, kiderakenteen ja rakennehäiriöiden tutkimuksiin soveltuvista röntgenmenetelmistä ja perehdyttää kokeelliseen röntgendiffraktiotyöhön. Ajoitus: Periodit 4-5 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja elektroniikan komponenteista sekä kuinka materiaalit vaikuttavat komponenttien toimintaan. Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa ja luokitella elektroniikan komponentit ja STO 319 521225S RF-komponentit ja mittaukset RF Components and Measurements Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää röntgensäteilyn ja kiinteän aineen väliset vuorovaikutusmekanismit ja niihin liittyvät fysiikaaliset lainalaisuudet. Opiskelija osaa kuvailla röngensäteilyn syntymekanismit ja ilmaisutekniikat. Opiskelija osaa selittää kuinka röntgenfluoresenssia voidaan käyttää alkuaineanalyysin suorittamiseksi. Lisäksi opiskelija osaa selittää pääpiirteittäin kiinteän aineen ja elektronisuihkun väliset vuorovaikutusmekanismit ja kuinka elektronisuihkulla herätetty röntgensäteily voidaan analysoida energiadispersiivisellä (EDS) tai aallonpituusdispersiivisellä (WDS) spektroskopialla alkuaineanalyysin suorittamiseksi. Opiskelija osaa selittää kuinka röntgendiffraktiomenetelmällä (XRDmenetelmä) voidaan määrittää mm. materiaalin kiderakenne, saada tietoa sen faasirakenteesta sekä sen raekoosta ja jännitystilasta. Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Käsitellään tavallisimmat RF komponentit ja mittausmenetelmät, jotka ovat käytössä RF- ja mikroaaltoalueilla. Kurssi antaa valmiudet komponenttien toiminnan ja valintaperusteiden ymmärtämiseen sekä sähkömagneettisten kenttien ja suurtaajuuspiirien mittauksiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää passiivisten komponenttien ja komponenttityyppien käyttäytymisen RF-taajuuksilla, pystyy vertailemaan eri komponenttien valmistusmenetelmät ja osaa valita eri menetelmistä sopivimmat käytännön sovelluksiin. Opiskelija osaa selittää myös siirtolinjojen, antennien sekä suodattimien toiminnan ja käytännön suunnittelun. Hän osaa soveltaa RF- ja mikroaaltotekniikan perusteita mittauksissa, selittää RF-alueen mittalaitteiden toimintaperiaatteet ja osaa vertailla eri menetelmien käyttökelpoisuutta eri mittaustilanteissa. Lisäksi hän osaa suorittaa tyypillisiä RF-alueen suureiden (teho, taajuus, impedanssi ja kohina) mittauksia. Sisältö: Röntgensäteilyn synty, ilmaiseminen ja ominaisuudet. Alkuaineanalyysi, WDS ja EDS. Röntgensironnan teoria. Tavallisimmat röntgendiffraktiomenetelmät. Kiderakenteen ja raekoon määritys sekä jännitystilan analysointi. Elektroni- ja neutronidiffraktio. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset yhteensä 32 h sekä 3 ohjattua harjoitustyötä yhteensä 24 h. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Viitekirjallisuus (mm.): B.E. Warren: X-ray diffraction, Addison-Wesley, 1969., B.D. Cullity and S.R. Stock: Elements of X-Ray Diffraction, 3rd Edition, 2001, Prentice Hall. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 2/3) ja harjoitustöiden (painoarvo 1/3) perusteella. Vastuuhenkilö: Juha Hagberg Sisältö: RF- ja mikroaaltotekniikan perusteet, mikroaaltopiirien komponentit ja mittaaminen, mittalaitteet, tehon, taajuuden, impedanssin ja kohinan mittaaminen, aikaalueen ja aktiivisten piirien mittaukset. Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, suunnitteluharjoitukset ja laboratoriotyöt. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Elektroniikan komponentit, Elektroninen mittaustekniikka, Radiotekniikan perusteet. Oppimateriaali: Luentomoniste. A. Lehto, A. Räisänen:Mikroaaltomittaustekniikka, I. Bahl: Luped Elements for RF and Microwave circuits ja luentojen alussa ilmoitettava. Opetuskieli: Suomi, tarvittaessa englanti STO 320 Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Vastuuhenkilöt: Juha Häkkinen ja Jari Hannu Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssille osallistuu vähintään 3 kansainvälistä opiskelijaa. Toteutustavat: Luentoja 24h ja laskuharjoituksia 20h. Laboratorioharjoituksia 3 kpl. periodeilla 1-3 yhteensä 6h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet. Oppimateriaali: S.O. Kasap: Principles of Electronic Materials and Devices, 3rd edition, McGraw-Hill, 2006. (Kappaleet 2, 7, 8, 9 kokonaan ja kappaleesta 6 osa 6.10 Solar Cells.) Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustyöllä. Opetustuntien lukumäärä: Luennot 24 h, Suunnitteluharjoitukset 12 h, Laboratorioharjoitukset 12 h, Laskuharjoitukset 12 h 521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit Electronic and Optoelectronic Materials Vastuuhenkilö: prof. Jyrki Lappalainen Opetuskieli: Suomi 521228S Mikroanturit Laajuus: 5 Microsensors Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektroniikassa ja optoelektroniikassa käytettäviin funktionaalisiin materiaaleihin. Tarkoituksena on antaa yleiskäsitys näiden materiaalien pääominaisuuksista ja ilmiöistä, joihin niiden ominaisuudet perustuvat, sekä niiden käytöstä elektroniikassa. Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektronisten ja optisten mikroantureiden rakenteisiin, käyttöön ja toiminnan fysikaalisiin perusteisiin sekä antureiden suunnitteluun ja valmistukseen mikroteknologisin menetelmin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää anturiteorian yleiset periaatteet, antureiden luokittelun perusteet, ideaalisen ja todellisen anturin erot, integroitujen älykkäiden anturikomponenettien tuomat edut ja haasteet, sekä antureiden ja mittauselektroniikan rajapinnan toteutuksen. Opiskelija osaa selittää nykyaikaiset mikroantureiden valmistusmenetelmät, mukaan lukien ohutkalvomenetelmät, mikrotyöstömenetelmät, märkä- ja kuivasyövytysmentelmät sekä fotoni- ja ionisuihkumenetelmät, ja niiden käyttökohteet mikroantureiden valmistuksessa. Opiskelija osaa selittää eri energiamuotojen keskeisimpien mikroantureiden rakenteet, fysikaaliset toimintaperiaatteet ja valmistusprosessit. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää fysikaaliset perusteet johteiden ja eristeiden käyttäytymisestä tasa- ja vaihtokentässä, magneettisten materiaalien ominaisuuksista sekä magnetismiin liittyvistä käsitteistä, sähkökeraamien ominaisuuksista ja sovelluksista sekä valoa lähettävien ja moduloivien laitteiden materiaaleista. Opiskelija osaa myös arvioida eri materiaalien käytettävyyttä ja soveltuvuutta elektroniikan, optoelektroniikan ja fotoniikan laitteisiin. Sisältö: Johde- ja eristemateriaalien merkitys elektroniikassa. Magneettiset materiaalit (pehmeät ja kovat) ja niiden käyttö tiedontallennukseen. Funktionaaliset sähkökeraamit ja niiden käyttö informaation energiamuuntimissa (transducers). Optoelektroniikassa ja fotoniikassa käytettävien materisslien ominaisuudet ja sovellutukset. Sisältö: Kurssi käsittelee mikroantureita, jotka yleensä valmistetaan kolmella mikro- STO 321 tekniikalla: monoliittitekniikka, paksukalvotekniikka ja ohutkalvotekniikka, joista monoliittitekniikka on lähinnä piiteknologiaa. Antureilla havaittavat suureet käsittävät sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituusalueilla sekä mekaaniset, lämpö-, kemialliset ja magneettiset suureet. Antureissa nämä suureet vaikuttavat niiden sähköisiin ominaisuuksiin, jolloin anturit muuntavat informaatiota muista energiamuodoista (säteily, lämpö sekä mekaaninen, kemiallinen ja magneettinen energia) sähköisiksi signaaleiksi. devices. The students get acquainted with working in laboratory environment similar to those in academic and industrial research labs. Laboratory work practice on either (i) thin film fabrication in clean room, (ii) inkjet printing and electrical characterization of thin film devices with nanopartciles or (iii) synthesis of carbon nanotubes and characterization by electron microscopy techniques will provide a good opportunity also to learn how to design and run experiments safely and manage laboratory reports. Toteutustavat: Luentoja 24h ja laskuharjoituksia 8h. Contents: Theory and practice of VLSI semiconductor fabrication technologies to support and deepen the understanding of general fabrication and operation principles introduced during previous courses. The state-of-the-art semiconductor devices and circuits: pushing the limits of dimensions and speed. Implementation of VLSI technologies in fabrication of components for micromechanics. Sensors (flow, pressure) and actuators (valves, pumps, motors, switches and components for micro-optics) using MEMSs. Devices on the nanoscale and integration of nanomaterials in micro-systems: new concepts of design, fabrication and operation. Working methods and Mode of delivery: Lectures, laboratory exercise and home assignment. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Puolijohdekomponenttien perusteet. Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet. Oppimateriaali: Julian W. Gardner, Microsensors, Principles and Applications, John Wiley&Sons, 1994. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: prof. Jyrki Lappalainen Opetuskieli: Suomi 521224S Microelectronics and micromechanics Mikroelektroniikka ja mekaniikka Prerequisites and co-requisites: Passing the basic course “521218A Introduction to Microelectronics and Micromechanics” before the advanced course may be helpful, however not a must. Study materials: Lecture notes and references therein. Assessment methods and criteria: Examination and completion of both laboratory exercise and home assignment Responsible person: Krisztian Kordas Credits: 6 Timing: Periods 4-6 Objective: The course provides advanced knowledge on the semiconductor techniques of VLSI and on special topics of micromechanics and hybrid fabrication. Especially recent progress on the field is introduced in application point of view. Language of instruction: English Learning outcomes: After completing the course the student can give account on correlations between basic physics/chemistry and materials processing/technology in microelectronics, micromechanics and nanotechnology. The student can describe design aspects and operation principles of micro and nano- STO 322 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus Microelectronics Packaging Technology and Reliability McGraw-Hill, 2002 ja J. J. Licari, L. R. Enlow: Hybrid Microcircuit Technology Handbook: Materials, processes, Design, Testing and Production, Noyes Publications, 1998. William D. Brown (toim.): Advanced Electronic Packaging. With Emphasis on Multichip Modules. IEEE, Inc., 1999, luvut 11 ja 16. Patrick D.T. O‟Connor: Practical Reliability Engineering, John Wiley&Sons, 2002, luvut 8 ja 9. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: prof. Jyrki Lappalainen Laajuus: 7 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektroniikan pakkaus- ja liitäntätekniikoihin sekä luotettavuuteen ja luotettavuustestaukseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla mikroliitostekniikat ja eri mikroliitostekniikoiden edut ja haitat. Opiskelija osaa kertoa mitä eri materiaaleja IC-piirien kokoonpanoissa käytetään ja miksi. Opiskelija osaa kertoa eri moduulitekniikat ja perusteet kiekkotason pakkaustekniikasta. Hän osaa selittää kuinka elektroniikan kokoonpanotekniikka on kehittynyt sitten transistorin keksimisen aina tähän päivään ja osaa arvioida kuinka tämä kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa ennustaa ja tutkia elektronisen laitteen vikaantumismekanismeja. Hän osaa soveltaa ympäristötestausta ja tilastollisia menetelmiä luotettavuuden ennustamisessa. Opetuskieli: Suomi 521203S Mikromoduulit Micromodules Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat uusiin komponenttiteknologioihin, mikromoduulien valmistukseen sekä sovelluksiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa mitä tarkoitetaan järjestelmätsaon pakkaustekniikalla ja kuinka ICpiirillä tapahtuva dimensioiden voimakas pienentyminen vaatii tuekseen uusia järjestelmätason pakkaustekniikoita. Hän osaa selittää miksi komponentit, niin passiivi- kuin myös aktiivikomponentit tullaan tulevaisuuden mobiililaitteissa integroimaan yhä enenevässä määrin osaksi piirilevyä. Opiskelija osaa kertoa mikä ero on käsitteillä SOB, MCM, SOC, SIP ja SOP ja kuinka järjestelmätason pakkaustekniikka tulee kehittymään seuraavien 10 – 20 vuoden aikana. Lisäksi opiskelija osaa selittää miksi ja miten optoelektroniikka tulee tunkeutumaan piirilevy- ja komponenttitasolle ja osaa kuivailla MEMSkomponenttien pakkaustekniikat. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä pienimuotoisia kirjallisuustukimuksia. Sisältö: Komponenttiteknologian trendejä. Area array pakkaustekniikka. BGAkomponentit. Mikroliittäminen ja bondaus. Monikerrospohjalevyt. Monipalamoduulit:MCM-L-, MCM-D ja MCM-C-moduulit. Fine-line-tekniikat. Komponentti-, piirilevyja pakkaustason vikamekanismit ja niiden analyysimenetelmät. Ympäristötestaus. Tilastolliset menetelmät luotettavuuden ennustamisessa. Toteutustavat: Luentoja 30h ja harjoitustyö 30h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet. Oppimateriaali: Rao R. Tummala(edit): Fundamentals of microsystems packaging, New York, McGraw-Hill, 2001. Osia kirjoista Ken Gilleo: Area Array Packaging Handbook: Manufacturing and Assembly, Sisältö: Pakkaustekniikan trendejä. Puolijohdekomponenttien pakkausmenetelmien STO 323 vertailu. Edistykselliset pakkauksen tasot (SOC, SOP). Monikerrospohjalevyt ja passiivikomponenttien integrointi. 3-D pakkaustekniikka. Optoelektroniikan moduulit. MEMS-komponentit. Nanoteknologian elektroniikkasovelluksia. sissa ja osaa tehdä niiden periaatteellisia laskennallisia rakennemitoituksia - osaa vertailla ja valita soveltuvia prosessointimenetelmiä funktionaalisten rakenteiden valmistamiseen - lisäksi osaa tulkita alueen uusia tutkimustuloksia ja tunnistaa niiden sovellusalueet. Sisältö: Keraamien mikrorakenne ja niiden erityispiirteet. Dielektriset, polarisoitumis- ja sähkönjohtavuusominaisuudet sekä kidevirheiden vaikutus niihin. Keraamien valmistus ja prosessointi. Johtavat ja eristävät keraamit, pietso- ja ferrosähköiset keraamit, pyrosähköiset ja elektro-optiset keraamit, magneettiset keraamit. Toteutustavat: 24 tuntia luentoja ja 24 tuntia laskuharjoituksia. Oppimateriaali: Luentomoniste. A.J. Moulson and J.M. Herbert: Electroceramics, Wiley, 2003. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Vastuuhenkilö: professori Heli Jantunen Opetuskieli: Suomi Toteutustavat: Luentoja 24h ja kirjallisuustutkimus. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet. Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus. Oppimateriaali: R.R.Tummala and M. Swaminathan, Introduction to System-onPackage (SOP), McGraw-Hill, 2008. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla kirjallisuustutkimuksella Vastuuhenkilö: prof. Jyrki Lappalainen Opetuskieli: Suomi 521103S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit Electroceramics and intelligent materials 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin Introduction to microfabrication techniques Laajuus: 4 op Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Kurssi perehdyttää opiskelijat funktionaalisten keraamien ominaisuuksiin ja soveltamiseen elektroniikan komponenteissa. Keraamien sovellusalueina ovat perinteisten passiivisten komponenttien lisäksi mm. polttokennoihin perustuvat energialähteet, kemialliset anturit, korkean lämpötilan suprajohteet, pietsosähköiset tarkkuussiirtimet, ferrosähköiset muistit, pyrosähköiset infrapunadetektorit, elektro-optiset valojohtimet ja -kytkimet sekä magneettiset mikroaalto- ja antennikomponentit. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija - kykenee arvioimaan funktionaalisten keraamien ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta erilaisissa elektroniikan komponenttisovelluk- Laajuus: 4 op Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Kurssi antaa yleistiedot mikro- ja nanoteknologian valmistusmenetelmistä mukaan lukien integroitujen piirien standardivalmistustekniikat. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa - selittää mikro- ja nanoelektroniikan sekä mikro- ja nanomekaniikan materiaaleilta vaadittavat ominaisuudet, lähdemateriaalien prosessoinnin ja valmistusmenetelmien perusteet STO 324 - käyttää kurssilla annettua tietoa kehitettäessä mikro- ja nanovalmistustekniikoilla toteutettavia sovelluksia. Sisältö: Litografia. Kalvonkasvatusmenetelmät. Kuiva- ja märkäsyövytysmenetelmät. Kappale- ja pintamikrotyöstö. Integroitujen piirien materiaalit, komponentit ja valmistusmenetelmät. Miniatyrisoitujen systeemien mallinnuksen ja pakkaamisen sekä skaalautumisen ja tehotarkastelun perusteita. Sovellusesimerkkejä. Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 24h luentoja, demonstraatiot ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Luentomoniste. Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla demonstraatiolla ja harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: Antti Uusimäki Opetuskieli: Suomi Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa. Opetuskieli: Suomi 521142A Laiteläheinen ohjelmointi Embedded Systems Programming Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-6 Ohjatun opetuksen määrä: 20 h luentoja, n. 10 h ohjattuja harjoituksia Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija laiteläheiseen ohjelmointiin. Kurssilla käsitellään laiteläheisen ohjelmoinnin erityispiirteitä kuten muistinhallinta ja keskeytykset. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa työasemaympäristössä pienimuotoisia C-ohjelmia sekä sulautettuun laitteeseen pienimuotoisia ohjelmia, joissa ohjataan muistiinkuvattuja I/Olaitteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa yleisellä tasolla miten laiteläheinen ohjelmointi eroaa yleisestä ohjelmoinnista. Sisältö: C-kielen perusteet, bittioperaatiot, muistinhallinta, muistiinkuvatut I/O-laitteet, laiterekisterit, keskeytykset, kääntäminen ja linkittäminen. Toteutustavat: Luennot, ohjelmointiharjoituksia, laboratorioharjoitus, harjoitustyö. Tietotekniikan laboratorio 521141P Ohjelmoinnin alkeet Elementary Programming Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-3 Ohjatun opetuksen määrä: 20 h luentoja, n. 10 h ohjattuja harjoituksia Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmoinnin perusteisiin ongelmanratkaisun kautta. Kurssi tarjoaa pohjan myöhemmille ohjelmointikursseille. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään ohjelmoinnin peruskäsitteitä ja soveltamaan ohjelmoinnin perusrakenteita ongelmanratkaisutilanteissa. Hän osaa myös toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia ohjelmia. Sisältö: Ohjelmoinnin peruskäsitteet, ongelmien ratkaiseminen ohjelmoimalla. Toteutustavat: Luennot, ohjelmointiharjoituksia, harjoitustyö. Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa. Lisätiedot: Esitiedot: Ohjelmoinnin alkeet Opetuskieli: Suomi 521144A Algoritmit ja tietorakenteet Algorithms and data structures Laajuus: 6 Ajoitus: Periodit 4-6 STO 325 Ohjatun opetuksen määrä: 30 h luentoja, 20 h ohjattuja harjoituksia Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden toteuttamisesta sekä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen arvioimisesta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida erilaisia algoritmeja ja tietorakenteita sekä niiden toteutusvaihtoehtoja. Hän osaa myös suunnitella ja toteuttaa algoritmeja ja tietorakenteita. Sisältö: Tietorakenteet. Algoritmit. Kompleksisuus. mään. Lisäksi opiskelija osaa kirjoittaa alalle tyypillistä tieteellistä tekstiä, sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja teorian, teknisen dokumentaation, testausdokumentaation ja muut tarvittavat luvut niin, että niistä voidaan koota hyväksymiskelpoinen kandidaatintyö. Sisältö: Opiskelijat tutustuvat sulautettujen ohjelmistojen kehitystyöhön perehtymällä kehitystukivälineisiin ja järjestelmälliseen laiteläheiseen ohjelmankehitystyöhön laatimalla sovellusohjelman sulautettuun järjestelmään. Opiskelijat kirjoittavat työstä diplomityöohjeita soveltuvin osin noudattavan raportin. Toteutustavat: Sulautettujen ohjelmistojen projekti on kandidaattivaiheen päättävä kurssi, jonka läpäisyyn vaadittavat valmiudet on hankittu aikaisemmilla kursseilla. Kurssilla opiskelijat toteuttavat ryhmissä ohjelman sulautettuun järjestelmään annetusta aiheesta, jota ei välttämättä ole käsitelty aiemmilla kursseilla ja kirjoittavat työstään kandidaatintyön. Luentoja 30 h, laskuharjoituksia 0 h, suunnitteluharjoitus periodilla 4-6 180 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Ohjelmistotekniikka, Sulautetut järjestelmät. Lisäksi Käyttöjärjestelmät on hyödyksi. Oppimateriaali: Datalehtiä, monisteita, käsikirjat. Toteutustavat: Luennot, harjoitustehtäviä, harjoitustyö ja loppukoe. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Ohjelmoinnin alkeet, Tietotekniikan matematiikka. Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa. Opetuskieli: Suomi 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti Embedded Software Project Laajuus: 8 Ajoitus: Periodit 4-6 521423S Sulautettujen järjestelmien työt Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sulautetun ohjelmiston kehittämiseen nykyaikaisilla ohjelmistosuunnittelumenetelmillä ja ohjelmakehityksen apuvälineillä. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kirjoittaa rakenteeltaan ja ulkoasultaan selkeitä teknisiä dokumentteja. Embedded System Project Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat nykyaikaisen sulautetun järjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen käytännön tekemisen kautta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa sulautettujen järjestelmien kehitysprosessin vaatimusmäärittelystä valmiiseen prototyyppiin saakka. Hän osaa vaatimusmäärittelyn perusteella luoda järjestelmätason suunnitelman, valita komponen- Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa soveltaa tiedonhankintataitojaan järkevän ratkaisun valinnassa ja toteuttaa ratkaisun ohjelmana annettuun sulautettuun järjestelmään. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ei-triviaali ratkaisun ohjelmana annettuun sulautettuun järjestel- STO 326 tit, suunnitella piirilevyn ja tuottaa sen, suorittaa kokoonpanon, sekä suunnitella ohjelmiston, ohjelmoida, osaa jäljittää virheen ja testata piirilevyä saattaakseen sen vaatimusten mukaiseen tilaan. Sisältö: Kurssissa toteutetaan Atmelin AVRmikrokontrolleriin perustuva yksinkertainen laite prototyyppiasteelle, ja demonstroidaan sen toiminta sovelluksessa oikean mikrokontrollerin avulla. Suunnittelussa hyödynnetään moderneja komponentteja ja kehitystyökaluja (IAR Embedded Workbench, Orcad 9.2, AVR-Studio, ATICE50, JTAG-ICE). Toteutustavat: Kurssi suoritetaan projektiluonteisena työnä kahden hengen ryhmissä ja edistymistä seurataan raportointikokouksissa. Luentoja 20 h, laskuharjoituksia 0 h, suunnitteluharjoitus periodilla 1-3 120 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka ja Sulautetut järjestelmät. Lisäksi hyödyllisiä kursseja ovat Sulautettujen ohjelmistojen työ sekä Elektroniikkasuunnittelun perusteet. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään muistin hallinnan perusteet, virtuaalimuistin käytön moderneissa käyttöjärjestelmissä sekä yleisimpien tiedostojärjestelmien perusrakenteen. Sisältö: Käyttöjärjestelmien perusrakenne ja -palvelut. Prosessien hallinta. Vuorovaikutteisten prosessien koordinointi. Lukkiutuminen. Muistin hallinta. Virtuaalimuisti. Massamuistin hallinta. Tiedostojärjestelmät. Toteutustavat: Kurssi toteutetaan perustuen luentoihin ja laboratorioharjoitukseen, johon kuuluu itsenäisesti suoritettavat esitehtävät sekä ohjattu yksin tai parityönä tehtävä harjoitus unix-ympäristössä liittyen keskeisimpiin kurssilla käsiteltäviin osa-alueisiin. Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Luentoja 30 h, laboratorioharjoituksia 6 h Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi, Tietokonetekniikka. Oppimateriaali: Silberschatz, A., Galvin P., Gagne G.: Operating System Concepts, 6th edition, John Wiley & Sons, Inc., 2003. Oppimateriaali: Tehtävänanto, komponenttien datalehdet, kehitystyökalujen käyttöohjeet. 521457A Ohjelmistotekniikka Software Engineering 521453A Käyttöjärjestelmät Laajuus: 5 Operating Systems Ajoitus: 1-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva reaaliaikajärjestelmiin liittyvien ohjelmistojen kehittämisestä. Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 5-6 Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijoille perustiedot tietokoneiden käyttöjärjestelmien rakenteesta ja toiminnasta. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja siihen liittyvät toiminnalliset osa-alueet. Hän kykenee osoittamaan prosessien hallinnassa ja synkronoinnissa olevat ongelmat ja soveltamaan opittuja menetelmiä perusongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija osaa selittää prosessien lukkiutumiseen liittyvät syyt ja seuraukset sekä osaa analysoida niitä tavallisempien käyttöjärjestelmissä tapahtuvien tilanteiden kannalta. Osaamistavoitteet: Suoritettuaan kurssin hyväksytysti opiskelija osaa käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä. Lisäksi opiskelija osaa toteuttaa projektin käyttäen projektihallinnan eri osaalueita ja kehitystyön vaihejakoa. Opiskelija osaa asettaa projektin eri vaiheisiin tavoitteita ja tehtäviä. Opiskelija osaa käyttää rakenteista menetelmää järjestelmän määrittelyssä sekä osaa suunnitella ja analysoida sen käyttäen oliopohjaisen teorian perusteita. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy auttavasti käyttä- STO 327 mään rakenteiseen analyysiin ja suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja. Sisältö:Ohjelmistokehityksen problematiikka ja reaaliaikajärjestelmien erityispiirteet tältä kannalta. Ohjelmistokehitystä tarkastellaan sekä projektin hallinnan että varsinaisen toteutuksen suhteen: 1. vaihejakomallit, 2. vaatimusmäärittely, 3. projektin hallinnan perusteet: suunnittelu, metriikka, riskien hallinta, resursointi, seuranta, laadunhallinta, tuotteenhallinta, 4. rakenteinen analyysi ja suunnittelu, 5. ohjelmistojen testaus- menetelmät ja -strategiat, 6. johdanto oliopohjaiseen analyysiin ja suunnitteluun. Sisältö: Ohjelmistotuotantoprojektin vaiheet: vaatimusmäärittely, analyysi, suunnittelu, toteutus, testaus, (ylläpito). Projektityöskentely, projektin perustaminen, projektin johto, työskentely sidosryhmien kanssa, projektidokumentaatio. Projektikohtaiset ohjelmiston toteutus tekniikat ja työkalut, ohjelmiston dokumentointi. Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan 3-4 hengen ryhmissä. Tilaajatahoina on tyypillisesti eri yrityksiä ja yhteisöjä. Projektin etenemistä valvotaan katselmuksissa, joissa projektiryhmät esittävät seminaarimuotoisesti työnsä edistyessä vaatimusmäärittelyn, projektisuunnitelman, ohjelmiston teknisen suunnitelman, prototyypin demonstraation, testidokumentaation ja toimitettavan järjestelmän demonstraation. Katselmuksien lisäksi ryhmän työskentelyä koordinoidaan ohjaajan ja ryhmän välisissä ohjauspalavereissa. Työskentely-ympäristö ja työkalut määräytyvät projektikohtaisesti. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Luentoja 10 h, suunnitteluharjoitus periodilla 4-6 180 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Ohjelmistotekniikka, Käyttöjärjetelmät, Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi sekä projektikohtaisesti vaadittavat esitiedot. Oppimateriaali: Pressman, R. S. Software Engineering A Practitioner‟s approach, 4the edition, Mc Graw-Hill, 1997; Phillips, D. The Software Project Manager‟s Handbook, IEEE Computer Society, 2000; Monisteita (projektiohjeet); Toteutustavat: Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana. Kurssi koostuu luennoista ja laboratorioharjoituksena tehtävästä suunnittelutehtävästä. Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyölllä. Luentoja 30 h, suunnitteluharjoitus periodilla 3 12 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi. Oppimateriaali: Pressman, R.: Software Engineering - a Practitioner‟s Approach. McGraw-Hill, 1997 (4th ed., European adaptation), kappaleet 1- 20. 521479S Ohjelmistoprojekti Software Project Laajuus: 7 Ajoitus: Periodit 5-6 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmistotuotantoprosessin vaiheisiin ja projektityöskentelyyn. Aikaiisemmilla opintojaksoilla opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön. Opiskelija saa kokemusta todellisen ohjelmiston toteuttamisesta ja testauksesta. Osaamistavoitteet : Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija kykenee suunnittelemaan, kehittämään ja testaamaan toimivia ohjelmistoja tosielämän ongelmiin. Lisäksi opiskelija osaa dokumentoida työnsä ammattimaiseen tapaan. 521261A Tietokoneverkot I Computer Networks I Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 5-6 Tavoite: Kurssi tarjoaa kattavan kuvauksen tietokoneverkkojen perusteista käyttäen esimerkkinä Internetiä, sen protokollia ja sovelluksia. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää julkisen Internetin ja STO 328 TCP/IP-protokollapinon rakenteen ja suunnitteluperiatteet, ratkaista yksinkertaisia tietokoneverkkoihin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tietokoneverkkosovelluksen. Sisältö: Internetin arkkitehtuuri, tärkeimmät liityntäverkot, TCP/IP-protokollapino, Internetin tärkeimmät sovellukset, Internetin tietoturva. 16 h and practical work. The course is passed with a final exam or with a set of intermediate exams, together with an approved practical work. The implementation is fully English. Prerequisites: Computer Networks I, Communication Networks I, Telecommunications Software. Material: James F. Kurose and Keith W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach (5th Edition), Addison-Wesley, 2009. Assorted Internet standards. Lecture slides, exercises. Language of instruction: English Toteutustavat: Luennot 26 h, laskuharjoitukset 24 h, laboratorioharjoitukset 16 h ja harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: -. Oppimateriaali: James F. Kurose and Keith W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach (5th Edition), AddisonWesley, 2009. Luentokalvot ja lask. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla sekä hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Opetuskieli: Suomi. Kirjalliset materiaalit ovat englanninkielisiä. 521278S Distributed Systems Hajautetut järjestelmät Credits: 6 Timing: Periods 5-6 Objectives:The course provides the key principles of distributed systems and the major design paradigms used in implementing distributed systems. Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the key principles of distributed systems, apply them in evaluating the major design paradigms used in implementing distributed systems, solve distributed systems related problems, and design and implement a small distributed system. 521262S Computer Networks II Tietokoneverkot II Credits: 6 Timing: Periods 3-4 Objectives: The course focuses on advanced issues on computer networking and the Internet. Content: Architectures, processes, communication, naming, synchronization, consistency and replication, fault tolerance, security, distributed object-based systems, distributed file systems, distributed objectbased systems, distributed coordinationbased systems Implementation: Lectures 28 h, exercises 26 h and practical work. The course is passed with a final exam or with a set of intermediate exams, together with an approved practical work. Prerequisites: Computer networks I, Operating systems, Software Engineering. Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to critically assess recent developments and current challenges in Internet, solve complicated computer networking problems, and design and implement a computer networking application. Content: Recent developments in Internet architecture, access networks, and the Internet protocol stack, multimedia and quality of service, mobility management, future Internet. Implementation: Lectures 26 h, problem solving exercises 24 h, laboratory exercises STO 329 Materials: Andrew S. Tanenbaum and Maarten van Steen, Distributed Systems Principles and Paradigms, Second Edition, Prentice Hall, 2007. Lecture slides and exercises. Language of instruction: English Materials: Gerard J. Holzmann, Design and Validation of Computer Protocols, PrenticeHall, 1991. Andrew S. Tanenbaum, Computer Networks, 4th edition, Prentice Hall, 2003 Language of instruction: English 521265A Telecommunications Software 521277A Sulautetut järjestelmät Tietoliikenneohjelmistot Embedded Systems Credits: 5 Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 2-3 Timing: Periods 4-5 Objective: The course provides systematic knowledge of telecommunication software principles and protocol engineering. Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot sulautettujen järjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kurssilla käsitellään sulautetun järjestelmän kehitysprosessi ja annetaan perustiedot laiteläheisestä ohjelmoinnista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää sulautetun järjestelmän elinkaaren, sulautetun järjestelmän kehittämisen ominaispiirteet ja niihin liittyvät mahdolliset riskit. Lisäksi hän osaa selittää asiakkaan ja järjestelmän toteuttajan roolin vaatimusmäärittelyvaiheessa ja järjestelmän suunnittelun iteraatiovaiheen ja sen merkityksen vaatimusmäärittelyn osana. Opiskelija osaa määritellä laitteisto/ohjelmisto-ositteluun vaikuttavat tekijät ja ohjelmisto/laitteistodualismi-käsitteen. Hän osaa auttavasti analysoida prosessorin ja käyttöjärjestelmän valintaa liittyviä tekijöitä. Opiskelija tunnistaa sulautetun järjestelmän kehittämisessä käytettävät työkalut ja osaa selittää niiden mahdolliset edut ja haitat. Hän osaa verrata eri testausmenetelmiä. Opiskelija osaa selittää suunnitteluvirheen ja kustannuksen suhteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija osaa tyydyttävästi ohjelmoida C-kielellä I/O-laitteita kuten ajastin, LCD-näyttö ja painonappi. Opiskelija osaa ohjelmoida C-kielellä keskeytysrutiineja. Opiskelija osaa etsiä ohjelmointivirheitä ohjelmatoteutuksesta. Sisältö: Sulautetun järjestelmän elinkaari. Vaatimusmäärittely. Arkkitehtuurimäärittely. Laitteiston suunnittelu ja toteutus. Ohjelmis- Learning Outcomes: Upon completion of the course, students should be able to: - create and minimize a finite state machine, - perform reachability analysis on a communicating finite state machine, - create and identify behavioral properties of a petri net, - perform coverability analysis on a petri net, - describe data using ASN.1, - encode ASN.1 type declaration to transfer syntax using BER, - apply graphical SDL to model a protocol, - generate test sequences for a finite state machine with T-, D-, W-, and U-methods, - explain the key concepts of conformance testing methodology, and - apply TTCN-3 core language to describe a test suite. Content: Principles, specification, verification, validation, synthesis, description languages and testing of telecommunication protocols. Working methods: The course comprises of lectures and exercises. The course is passed with a final exam and an approved practical work. Prerequisites: Software engineering. STO 330 ton suunnittelu ja laiteläheinen ohjelmointi. Laitteiston ja ohjelmiston integrointi ja testaus. Ylläpito. Korvaa aikaisemman kurssin Tietokonetekniikka II (521419A). tehtävät aritmeettiset operaatiot ja RISCarkkitehtuurin perusperiaatteet sekä periaatteiden yhteyden tietokoneen suorituskykyyn. Opiskelija kykenee selittämään tyypillisen muistiorganisaation rakenteen ja käsitteet kuten muistiavaruus, välimuisti ja virtuaalimuisti. Opiskelija osaa kuvata asynkronisen tiedonsiirron periaatteet ja selittää assemblerkääntäjän toiminnan. Opiskelija osaa tyydyttävästi ohjelmoida Assembly-kielellä käyttäen apuna kohdeprosessorin käskykannan kuvausta. Toteutustavat: Luentoja 30 h, laboratorioharjoituksia 8 h ja tentti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka, Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi. Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus: Arnold S. Berger (2001) Embedded Systems Design: An Introduction to Processes, Tools, and Techniques. CMP Books, 1.p., 237 sivua. Sisältö: Tietokoneen organisaatio ja arkkitehtuuri, tietotyypit, muistihierarkia, keskeytykset, tietokoneen liittyminen oheislaitteisiin. Assem-blykieli ja kääntäjän toiminta. Toteutustavat: Luentoja 30h, laskuharjoituksia 18h, laboratorioharjoituksia 8h ja tentti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaalitekniikka I. Oppimateriaali: Patterson D., Hennessy J., Computer Organiza-tion and Design. Morgan Kauffman, San Fracisco, CA, 2005. Mano M., Computer System Architecture. Prentice Hall, Englewood Cliffs, New Jersey 1993. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla laboratorioharjoituksella. 521267A Tietokonetekniikka Computer Engineering Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietokoneen perusrakenteeseen ja toimintaan sekä ohjelmointiin symbolisella konekielellä. Osaamistavoitteet: Kurssi suoritettuaan opiskelija osaa selittää tietokoneen perustoimintaperiaatteen, käskyn suorituksen vaiheet ja keskeytysmekanismin. Opiskelija kykenee selittämään tietokoneen perusorganisaation rakenteen mukaan lukien keskusyksikkö, aritmeettislooginen yksikkö, muisti, I/Olaite, väylä ja rekisteri. Hän osaa auttavasti kuvata tietokoneen toiminnan käyttäen rekisterinsiirtokieltä ja osaa selittää käskyformaatin ja tietokoneen toimintalogiikan yhteyden. Opiskelija osaa sujuvasti tehdä muunnokset tietokoneen toiminnan kannalta tärkeimpien lukujärjestelmien välillä mukaan lukien desimaali-, binääri- ja heksadesimaalijärjestelmä. Opiskelija osaa käyttää ja tulkita tietokoneen toiminnan kannalta tärkeitä tiedon esitystapoja mukaan lukien kokonaisluvut, kiinteän pisteen luvut, liukuluvut ja ASCII-merkistön. Hän osaa selittää kahden komplementin avulla 521260S Representating Structured Information Rakenteisen tiedon esittäminen Credits: 5 Timing: Periods 1-3 Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to read XML-based descriptions; to identify their elements and relations between them. The student is able to evaluate and compare existing descriptions. Moreover, the student is able to design and document descriptions and to implement programs that use existing and self made descriptions. Finally, the student is able to create RESTful Web Services that utilize XML representations. STO 331 Contents: XML and XML Schema, XML and RESTful Web Services, tools for writing XML, parsing and processing XML in programs. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä. Vastuuhenkilö: professori Tapio Seppänen Opetuskieli: Suomi ja englanti Working methods: 20 h lectures, 10 h programming exercises and project work. Prerequisites: Elementary programming Study materials: Will be announced later 521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot Pattern Recognition and Neural Networks Language of instruction: English 521273S Biosignaalien käsittely Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 5-6 Biosignal Processing Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 2-3 Tavoite: Kurssi esittelee eräitä tyypillisiä biosignaaleja ja yleisimmät niihin sovellettavat signaalinkäsittelyn menetelmät. Luennoilla annetaan perustiedot menetelmistä sekä havainnollistetaan niitä monipuolisilla esimerkeillä. Luentojen rinnalla järjestettävissä ohjatuissa laboratoriotöissä sovelletaan luennoilla opetettua tietoa. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee biosignaalien erityispiirteet ja tyypillisimmät niihin käytetyt tietokonepohjaiset menetelmät. Opiskelija osaa ratkaista itse pieniä biosignaaleiden käsittelyssä esiintyviä ongelmia liittyen signaalien esikäsittelyyn, analyysiin ja päätöksentekoon. Sisältö: Biosignaalit. Digitaalinen suodatus. Aika- ja taajuustason analyysi. Biosignaalien epästationaarisuus. Tapahtumien ilmaisu. Signaalien luonnehdinta. Tavoite: Kurssi keskittyy tekoälyn keskeisen osa-alueen, tilastollisen hahmontunnistuksen menetelmiin ja sovelluksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee hahmontunnistuksen taustateoriaa ja tuntee eräitä sovelluksissa käytettäviä algoritmisia ratkaisuja. Yksi käsiteltävistä menetelmistä on neuroverkkoteknologia. Toteutustavat: Luentoja 10t, laboratoriotöitä 20-30t ja tentti. Sisältö: Johdanto. Bayesin päätösteoria. Diskriminanttifunktiot. Parametrinen ja parametriton luokittelu. Piirteenvalinta. Luokittimen suunnittelu ja testaus. Esimerkkiluokittimia. Neuroverkkoja, erityisesti Perceptron, MLP, SOM. Toteutustavat: Luentoja 25t ja laskuharjoituksia 25t. Pakollinen ohjelmoinnin harjoitustyö. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Ohjelmointitaito. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista hahmontunnistukseen liittyviä tilastollisia peruslaskuja sekä osaa suunnitella yksinkertaisia optimaalisia luokittelijoita taustateoriasta ja arvioida niiden suorituskykyä. Opiskelija osaa selittää Bayesin päätösteorian perusteet ja osaa soveltaa sitä minimivirheluokittelijoiden ja minimikustannusluokittelijoiden johtamiseen. Opiskelija osaa soveltaa gradienttihaun periaatetta lineaarisen diskriminanttifunktion etsimiseen. Lisäksi hän osaa selittää eräiden yleisten neuroverkkojen rakenteita ja toimintaperiaatteita. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Ohjelmointitaito. Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Oppimateriaali: Kurssi pohjautuu R.M Rangayyanin kirjaan “Biomedical Signal Analysis, A Case-Study Approach”. 516 sivua. Lisäksi laboratoriotöitä varten jaetaan lisämateriaalia. STO 332 Oppimateriaali: Duda RO, Hart PE, Stork DG, Pattern classification, John Wiley & Sons Inc., 2nd edition, 2001. Haykin S, Neural networks, MacMillan College Publishing Company, 1994 (tai uudempi). Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Tapio Seppänen suodattimien suunnitteluun Matlabohjemiston avulla. Opintojakso voidaan suorittaa joko viikottaisten välikokeiden kautta tai loppukokeella. Lisäksi harjoitustyöt on suoritettava hyväksytysti. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Signaalianalyysi, Kompleksianalyysi. Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyömateriaali. Luentomateriaali on kirjoitettu suomeksi. Oppikirja: Ifeachor, E., Jervis, B.: Digital Signal Processing, A Practical Approach, Second Edition, Prentice Hall, 2002. Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa joko viikottaisten välikokeiden kautta tai loppukokeella. Lisäksi harjoitustyöt on suoritettava hyväksytysti. Opetuskieli: Suomi ja englanti 521337A Digitaaliset suodattimet Digital Filters Laajuus:5 Ajoitus: Periodit 5-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja sen sovelluksista. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa spesifioida ja suunnitella yleisimpiä menetelmiä käyttäen taajuusselektiiviset FIR- ja IIR-suodattimet. Hän osaa ratkaista siirtofunktiona, differenssiyhtälönä tai realisaatiokaaviona esitettyjen digitaalisten FIR ja IIR-suodattimien taajuusvasteet ja pystyy analysoimaan laskostumis- ja kuvastumisilmiöitä suodattimien vasteiden perusteella. Lisäksi hän pystyy selittämään äärelliseen sananpituuteen liittyvien ilmiöiden vaikutukset. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy auttavasti käyttämään Matlab-ohjelmiston signaalinkäsittelyyn tarkoitettuja työkaluja ja tulkitsemaan niiden antamia tuloksia. Opetuskieli: Suomi 521485S DSP-laboratory Work DSP-työt Credits: 3,5 Timing: Periods 2-6 (from November to May approximately) Objective: The course concentrates on implementing basic algorithms and functions of digital signal processing using common modern programmable DSP processors. Learning outcomes: After the course the student is able to use integrated design environments of digital signal processors for implementing and testing algorithms based on floating and fixed point representation. Sisältö: 1. Näytteenottoteoreema, laskostuminen, kuvastuminen ja niiden hallinta analogisella ja digitaalisella suodatuksella, 2. Diskreetti Fourier-muunnos ja FFT, 3. Korrelaatio ja konvoluutio, 4. Digitaalisten suodattimien suunnittelu, 5. FIR-suodattimen suunnittelu ja realisaatiorakenteet, 6. IIRsuodattimen suunnittelu ja realisaatiorakenteet, 7. Äärellisen sananpituuden vaikutukset ja analysointi, 8. Monen näytteistystaajuuden signaalinkäsittely. Contents: Sampling, quantization noise, signal generation, decimation and interpolation, FIR and IIR filter implementations, FFT and adaptive filter implementations. Working methods: The course is based on a starting lecture and exercises that are done using development boards of modern 32-bit digital signal processors, and the respective software development tools. The course is passed by accepted and documented exercises. Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset 50 h. Suunnitteluharjoituksissa tutustutaan Prerequisites: Digital filters, computer engineering, programming skills. STO 333 Teaching Material: Exercise instruction booklet, processor handbooks, development environment handbooks. All material is in English. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Language of instruction: English 521478S Digitaalinen videonkäsittely Digital Video Processing Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 2-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta videonkäsittelystä painottuen erityisesti videon esitystapoihin ja koodausmenetelmiin sekä moniulotteisten signaalien näytteistykseen ja näytteistysnopeuden muunnoksiin 521467S Digitaalinen kuvankäsittely Digital Image Processing Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta kuvankäsittelystä ja konenäöstä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa digitaalisen kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin perusmenetelmien teoreettisen perustan ja tärkeimmät sovelluskohteet. Opiskelija osaa soveltaa kurssilla opetettuja paikka- ja taajuustason sekä aallokepohjaisia kuvankäsittelymenetelmiä käytännön ongelmiin kuvan korostuksessa, entistämisessä, kompressoinnissa, segmentoinnissa sekä tunnistuksessa Sisältö: 1. Digitaalisen kuvan perusteet, 2. Kuvan korostus, 3. Kuvan entistäminen, 4. Värikuvien käsittely, 5. Aaallokkeet, 6. Kuvan kompressointi, 7. Morfologinen kuvankäsittely, 8. Kuvan segmentointi, 9. Esitystavat ja kuvaukset, 10. Hahmontunnistuksen perusteet. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää keskeiset periaatteet digitaalisen videosignaalin muodostamisesta ja esitystavoista. Hän osaa analysoida videosignaalin taajuusominaisuuksia ja moniulotteisten signaalien näytteistyksen vaikutuksia sekä kykenee spesifioimaan digitaalisia suodattimia videon näytteistystaajuuden muunnokseen. Hän osaa mallintaa videon sisältöä yksinkertaisia kaksi- ja kolmiulotteisia malleja hyödyntämällä ja osaa käyttää eräitä tunnettuja menetelmiä videon liikkeen estimointiin. Opiskelija pystyy kertomaan pääpiirteittäin videon koodauksessa hyödynnettävät tekniikat ja eräiden videonkoodausstandardien tärkeimmät ominaisuudet. Hän osaa myös selittää yleisimmät menetelmät skaalatun videon koodaukseen ja virhesietoiseen videon koodaukseen. Sisältö: 1. Videon muodostus, 2. Videosignaalin Fourier-analyysi, 3. Videon näytteistys, 4. Videon näytteistystaajuuden muuntaminen, 5. Videon mallinnus, 6. Liikkeenestimointi, 7. Videokoodauksen perusteet, 8. Aaltomuotoon pohjautuva koodaus, 9. Skaalautuva videokoodaus, 10. Videokoodauksen standardit, 11. Virheiden hallinta videonsiirrossa. Toteutustavat: Luennot (24 h), laskuharjoitukset (10 h) ja harjoitustyö Matlabympäristössä (10 h). Toteutustavat: Luentoja 25 h, laskuharjoituksia 7 h sekä kuvankäsittelymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoitustyö periodilla 1-3 noin 25 h. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Matematiikan perusopinnot Oppimateriaali: Gonzalez, R.C., Woods, R.E.: Digital Image Processing, Second Edition, Addison-Wesley, 2002 (Tarkempia tietoja kurssin www-sivuilta http://www.ee.oulu.fi/research/imag/cour ses/dkk/). Luento- ja harjoitusmonisteet. STO 334 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Digitaalinen kuvankäsittely ja Digitaaliset suodattimet. Oppimateriaali: Y. Wang, J. Ostermann, Y. Zhang: Video processing and communications, Prentice-Hall, 2002, luvut 1-6, 8, 9, 11, 13 ja 14. P. Symes: Digital video compression, McGraw-Hill, 2004, luvut 9-12. Luento- ja harjoitusmateriaali. kuvan segmentointi; sovittaminen 2D:ssä; 3D-tiedon havaitseminen 2D-kuvista; 3Daistiminen ja kohteen paikan ja asennon määrittäminen; 3D-mallit ja sovittaminen; sovellusesimerkkejä. Toteutustavat: Luennot (30 h), laskuharjoitukset (15 h) ja suunnitteluharjoituksia (10 h). Suunnitteluharjoituksissa tutustutaan konenäkömenetelmien toteuttamiseen ja esimerkkiongelmien ratkaisemiseen Matlabympäristössä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Digitaalinen kuvankäsittely. Oppimateriaali: Shapiro, L.G., Stockman, G.C.: Computer Vision, Prentice Hall, 2001. Luento- ja harjoitusmonisteet. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Janne Heikkilä Opetuskieli: Suomi 521466S Konenäkö Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppuko keella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Janne Heikkilä Opetuskieli: Suomi Machine Vision Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 5-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syventäviä tietoja konenäöstä ja sen soveltamisesta käytännön kuva-analyysiongelmiin. Kurssilla käydään läpi useita yleisimpiä konenäkömenetelmiä ja -algoritmeja sekä tutustutaan kuvanmuodostuksen perusteisiin. 521484S Tilastollinen signaalinkäsittely Statistical Signal Processing Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-6 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot estimointi- ja ilmaisuteoriasta sekä niiden soveltamisesta digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleistä lineaarista mallia parametrien estimointiongelmien esitystapana. Hän kykenee myös soveltamaan tyypillisimpiä determinististen ja satunnaisparametrien estimointimenetelmiä erilaisiin estimointiongelmiin. Hän osaa määrittää estimaattoreiden tilastollisia ominaisuuksia ja tehdä vertailuja estimaattoreiden välillä. Opiskelija osaa myös muodostaa perustavan tilamallin ja hyödyntää Kalman-suodatusta tilaestimoinnissa. Lisäksi hän kykenee soveltamaan ilmaisuteorian perusmenetelmiä yksinkertaisten ilmaisuongelmien ratkaisemi- Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää yleisimpiä konenäkömenetelmiä erilaisten kuvaanalyysiongelmien ratkaisemiseen. Hän kykenee suorittamaan alueiden segmentointia ja hahmontunnistusta kuvista laskettavien väri-, tekstuuri- ja muotopiirteiden avulla. Hän osaa käyttää liiketietoa kuva-analyysissa sekä mallin sovitusta kuvien rekisteröinnissä ja objektien tunnistuksessa. Opiskelija osaa selittää geometrisen tietokonenäön keskeisten menetelmien periaatteet ja pystyy kalibroimaan kameroita sekä hankkimaan 3D-mittaustietoa näkymästä mm. stereokuvantamisen avulla. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti käyttää Matlab-ympäristöä ja sen tarjoamia työkaluja konenäkömenetelmien toteuttamiseen ja tulosten analysointiin. Sisältö: Perusteet; binäärikuvien analyysi; väri ja varjostus; tekstuuri; sisältöpohjainen kuvien haku; liike 2D-kuvasekvensseistä; STO 335 seen. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy toteuttamaan opitut menetelmät ja arvioimaan niiden tilastollisia ominaisuuksia Matlabohjelmiston avulla. ment –työkaluketjua ja Alteran FPGA – työkaluja järjestelmän syntetisoimiseen. Sisältö: Esimerkkejä moderneista signaalinkäsittelysovelluksista, signaaliprosessorien päätyypit, rinnakkainen signaalinkäsittely, siirtoliipaisuarkkitehtuurit, algoritmien ja prosessoriarkkitehtuurin yhteensovittaminen, TCE-kehitysympäristö ja Alteran FPGA työkalut. Sisältö: 1. Johdanto, 2. Estimointiongelman mallintaminen, 3. Pienimmän neliösumman menetelmät, 4. BLU-estimointi, 5. Signaalin ilmaisu 6. ML-estimointi, 7. MS-estimointi, 8. MAP-estimointi, 9. Kalman-suodin. Toteutustavat: Luennot (30 h), laskuharjoitukset (24 h) ja suunnitteluharjoitus (10 h). Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Matriisialgebra, Tilastomatematiikka. Toteutustavat: Luento-opetus 10h (pakollinen läsnäolo). Itsenäinen parityöskentely 98h Kohderyhmä: Kurssi on syventävä ja valinnainen. Tarkoitettu DI-tutkinnon loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja jatkoopiskelijoille, erityisesti signaalinkäsittelyn opintosuuntaa opiskeleville. Oppimateriaali: J. Mendel: Lessons in Estimation Theory for Signal Processing, Communications and Control, Prentice-Hall, 1995 ja M.D. Srinath, P.K. Rajasekaran, R. Viswanathan: Introduction to Statistical Signal Processing with Applications, PrenticeHall, 1996, kappale 3. Luento- ja harjoitusmonisteet. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 521267A Tietokonetekniikka, 521337A digitaaliset suodattimet, ohjelmointitaito Oppimateriaali: Luontomoniste. Suoritustavat: Osallistuminen pakolliseen lähiopetukseen ja hyväksytysti suoritettu harjoitustyö. Arviointi: 5 - 1 / hylätty Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai loppukokeella sekä hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Vastuuhenkilö: professori Janne Heikkilä Opetuskieli: Suomi Vastuuhenkilö: Jani Boutellier. Opetuskieli: Englanniksi, jos yksi tai useampi kv-opiskelija osallistuu 521358S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö Application Specific Signal Processors Research Work on Information Processing Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 4-5 Laajuus: 8 Tavoite: Kurssin tavoite on käytännön harjoittelun kautta kehittää opiskelijan kykyä tehdä tutkimustyyppistä työtä osana aktiivista projektiryhmää. Tällaisen ammattitaidon merkitys korostuu yhä enemmän yliopistojen, tutkimuslaitosten ja korkean teknologian yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Työ kehittää oma-aloitteisuutta, luovuutta, teoriatiedon soveltamistaitoa, ohjelmointitaitoa ja ryhmätyötaitoa. Osaamistavoitteet: Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija osaa erotella signaaliprosessorien päätyypit ja suunnitella muutamia siirtoliipaisutekniikalla toteutettuja signaaliprosessoreita. Opiskelija osaa rakentaa signaaliprosessorin peruskomponenteista ja suhteuttaa prosessorin suorituskyvyn vaatimusmäärittelyä vastaavaksi. Opiskelija soveltaa TTA Codesign Environ- STO 336 Kurssin jälkeen opiskelija osaa työskennellä aktiivisena, vastuullisena ja oma-aloitteisena projektiryhmän jäsenenä. Opiskelija osaa soveltaa alansa teoriatietoa luovasti käytännön tutkimusongelman ratkaisuun, pystyy toteuttamaan työssä tarvittavat menetelmät ohjelmointikielellä sekä osaa dokumentoida työnsä tulokset tieteellisen julkaisun muodossa. Sisältö: Opintojaksossa tehdään informaationkäsittelyn alaan liittyvä pienimuotoinen tutkimustyö osana tutkimusryhmän toimintaa. Aiheet valitaan käynnissä olevien tutkimushankkeiden tarpeiden mukaisesti. Pääpaino on informaationkäsittelyn menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Työhön kuuluu yleensä menetelmän toteuttaminen esimerkiksi Matlab-, C- tai Java-ympäristössä. Ajoitus: Periodit 1-3 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syventävää tietoa signaalinkäsittelyjärjestelmistä liittyen yleisimpiin niissä käytettäviin algoritmeihin, toteutusrakenteisiin ja suunnittelutyökaluihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää signaalinkäsittelyn toteutusten ohjelmisto- ja laitteistohaasteet sekä suunnitteluratkaisujen roolit. Hän osaa muuttaa liukulukuaritmetiikalle suunnitellun digitaalisen suodattimen kiintolukutoteutukseksi ja optimoida sananpituudet vaatimusten mukaisen käyttäytymisen saavuttamiseksi. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään tärkeimmät algoritmien toteutusrakenteet ja pystyy tunnistamaan niiden käyttökohteet. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti mallintaa Matlab- ja Simulink-ohjelmistoilla kiinteän pisteen signaalinkäsittelyä soveltavia ratkaisuita ja tulkitsemaan niiden antamia tuloksia. Sisältö: Binääri- ja liukulukuaritmetiikka, DSP- ohjelmointimallit ja yhteissuunnittelu, digitaaliset signaaliprosessorit, algoritmit ja toteutukset (CORDIC ja DCT), polyphasesuodattimet, adaptiiviset algoritmit ja sovellukset. Harjoitustöissä käytetävät ohjelmointityökalut ovat Matlab ja Simulink. Toteutustavat: Työ aloitetaan perehtymällä lyhyesti tutkimusryhmän tavoitteisiin ja toimintaan sekä sopimalla ohjaajan kanssa työn sisällön yksityiskohdat. Työn vaiheistaminen, käytännön toteutus ja ohjaus sovitaan ennen aloittamista. Tyypillisesti tehtävään sisältyy teoriaan perehtyminen, ohjelmointivaihe, testausvaihe, dokumentointivaihe ja tulosten loppuesittely. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellytyksenä kurssin suorittamiselle vaaditaan hyvä yleinen opintomenestys. Ohjelmointitekniikan kurssien menestyksekäs suorittaminen katsotaan eduksi. Lisäehtoja voidaan asettaa tehtäväkohtaisesti. Oppimateriaali: Työ aloitetaan perehtymällä lyhyesti tutkimusryhmän tavoitteisiin ja toimintaan sekä sopimalla ohjaajan kanssa työn sisällön yksityiskohdat. Työn vaiheistaminen, käytännön toteutus ja ohjaus sovitaan ennen aloittamista. Tyypillisesti tehtävään sisältyy teoriaan perehtyminen, ohjelmointivaihe, testausvaihe, dokumentointivaihe ja tulosten loppuesittely. Toteutustavat: Luennot 30 h ja seitsemän suunnitteluharjoituksia, joista ainakin viisi pitää suorittaa hyväksytysti. Opintojakson arvosana määräytyy loppukokeesta ja harjoitustöistä saatujen yhteispisteiden perusteella. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Digitaaliset suodattimet, Tietokonetekniikka, Digitaalitekniikka II Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyömateriaali. Materiaali on kirjoitettu englanniksi. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Opetuskieli: Suomi Lisätiedot: 521486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät Signal Processing Systems Laajuus: 4 STO 337 521488S Multimedia Systems Multimedia. G. Blair and J. Stefani, AddisonWesley 1998, chapters 2-4 and 8. Principles of Multimedia Database Systems. V. Subrahmanian, Morgan Kaufman 1998, chapters 1,5, 9 and 15. Prerequisites: recommended courses include basic courses in computer science and mathematics, Operating systems (521453A), Digital Image Processing (521467S), Computer networks (521476S) and Software Engineering (521457A). Teaching language:English Multimediajärjestelmät Credits: 6 Schedule: Periodit 2-3 Objective: The aim of the course is to provide advanced knowledge of multimedia technologies, and applying them in designing and implementing a multimedia system. Learning objectives: Student can determine specifics of different multimedia elements and can explain basic techniques for presentation of multimedia. Student can describe novel multimedia communication techniques and recognize different functional domains, and how to apply them in the design and implementation of novel multimedia applications and services. Contents: key concepts, multimedia elements: image, voice, video, and animation techniques; resource management, real-time multimedia, quality of service, synchronization, multimedia communication techniques, multimedia databases, reference models, standardization, applications, watermarking, design and implementation of multimedia system. 521499A Informaatioverkostojen palvelutekniikat Information Networks Service Techniques Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-5 Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa näkemys modernien informaatioverkostojen rakenteesta, palveluista, tekniikoista ja verkostoissa tapahtuvasta strategisesta toiminnasta. Kurssi johdattaa soveltamaan konvergoituneita palvelutekniikoita sekä ymmärtämään niihin liittyviä teoreettisia malleja. Implementation: Lectures (20 h) and course exercise (60 h). Course is passed with final examination and accepted course exercise. Additional points to exam can be gained from two group exams. Course exercise is graded as part of the total grade. Course materials and group work instructions are available at OPTIMA. More information: http://www.ee.oulu.fi/research/tklab/cour ses/521488S/ Literature: Multimedia Communications: Applications, Networks, Protocols and Standards. F. Halsall, Addison-Wesley 2001, chapters 1-5. Lecture slides provide appendices and show the focus areas in more detail. Supportive reading: Multimedia: Computing, Communications and Applications. R. Steinmetz and K. Nahrstedt, Prentice Hall 1995, chapters 1-6, 9.1.-9.4, 10.1, 11,12 and 15. Open Distributed Processing and Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää informaatioverkostojen keskeiset käsitteet ja verkostorakenteisiin liittyviä lainalaisuuksia. Opiskelija osaa selittää informaatioverkostoihin liittyviä teoreettisia malleja sekä osaa luokitella erilaisia informaatioverkostojen palvelutekniikoihin liittyviä teknologioita. Lisäksi hän osaa tunnistaa verkostoituneiden teknologioiden merkityksen erilaisten palveluiden toteuttamisessa. Sisältö: Verkostojen teoria, liikenneteoria, peliteoria, informaatioverkostojen palvelut, palvelualustat, palveluarkkitehtuurit, verkostovaikutukset, palveluadaptaatio, verkostojen strategiat, vertaisverkostojen tekniikat. Toteutustavat: Luennot (20 h) ja ryhmätyö (30 h). Arvosana määräytyy tentin perusteella. Ryhmätyöstä voi saada lisäpisteitä loppu- STO 338 kokeeseen. Kurssimateriaali saatavilla OPTIMA-järjestelmän kautta. Lisätietoja: http://www.ee.oulu.fi/research/tklab/cour ses/521499A/ Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan Johdatus tietoliikennetekniikkaan, Tietoverkkoliiketoiminta, Käyttöjärjestelmät ja Ohjelmistotekniikka. Oppimateriaali: D. Easley, J. Kleinberg, Networks, Crowds, and Markets: Reasoning About a Highly Connected World, Cambridge University Press, 2010. mations, viewing, hidden surface removal, shading, texture mapping and hierarchical modeling. Moreover, he is able to explain the relationship between the 2D and 3D versions of such algorithms. He also has the necessary basic skills to use these basic algorithms available in OpenGL. Contents: The history and evolution of computer graphics; 2D graphics including: line and circle drawing, polygon filling, clipping, and 3D computer graphics algorithms including viewing transformations, shading, texture mapping and hierarchical modeling; graphics API (OpenGL) for implementation. Working methods: The course consists of lectures and several design exercises. The final grade is based on the combined points from exercises and final exam. Study materials 1) Textbook: Edward Angel: Interactive Computer Graphics, 5th, Addison-Wesley 2008 Oheiskirjallisuus: S. Mueller, APIs and Protocols for Convergent Network Services, McGraw-Hill 2002, kappaleet 1,2,7-14.; A. Barabasi: "Linked: How Everything Is Connected to Everything Else and What It Means", Plume 2003; T. Ahonen, m-Profits: Making Money from 3G Services, Wiley 2002. Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella. Vapaaehtoisista ryhmätenteistä voi saada lisäpisteitä tenttiin. Kurssimateriaali saatavilla OPTIMA-järjestelmän kautta. Lisätiedot: Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan Tietoverkkoliiketoiminta, Käyttöjärjestelmät ja Ohjelmistotekniikka. 2) Reference: Peter Shirley, Michael Ashikhmin, Michael Gleicher, et al. : Fundamentals of Computer Graphics, second edition, AK Peters, Ltd. 2005 3) Lecture notes (in English) 4) Materials in the internet (e.g. OpenGL redbook), OpenGL Programming Guide or „The Red Book‟: http://unreal.srk.fer.hr/theredbook/ , OpenGL Video Tutorial: http://www.videotutorialsrock.com/opengl _tutorial/what_is_opengl/text.php Opetuskieli: Suomi 521493S Computer Graphics Tietokonegrafiikka Credits: 7 Timing: Periods 4-6 Objectives: The objective of the course is to supply the student with basic understanding of computer graphics, algorithms and applications. Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to specify and design 2D graphics algorithms including: line and circle drawing, polygon filling and clipping, and 3D computer graphics algorithms including transfor- Prerequisites: computer engineering, programming skills using C++ , basic Data Structures, simple Linear Algebra Responsible person: Guoying Zhao (Lecturer), Jie Chen (Teaching assistant) and Jukka Holappa (Teaching assistant) Language of instruction: English 521495S Tekoäly Artificial Intelligence Laajuus: 5 STO 339 Ajoitus: Periodit 4-5 Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Tavoite: Kurssilla tutustutaan tekoälyn, erityisesti tietämystekniikan peruskäsitteisiin ja menetelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ongelmat joiden ratkaisuun tekoälymenetelmät soveltuvat. Opiskelija osaa älykkäiden agenttien peruskäsitteet, ja yleisimpien tekoälyssä käytettäviä hakumenetelmien, logiikkaan perustuvien päättelymenetelmien sekä suunnittelussa käytettävien tekniikoiden soveltamisen tekoälyn ongelmiin. Opiskelija osaa soveltaa myös joitakin epävarmuuteen perustuvia päättelymenetelmiä ja yksinkertaisia koneen tekemiin havaintoihin perustuvan oppimisen menetelmiä. Lisäksi hän osaa toteuttaa yleisimpiä hakumenetelmiä ohjelmointikielellä. Sisältö: 1. Johdanto, 2. Älykkäät agentit, 3. Ongelmanratkaisu haun avulla, 4. Informoidut hakumenetelmät,5. Rajoitteiden tyydyttämisongelmat, 6. Pelit, 7. Loogisesti päättelevät agentit, 8. Ensimmäisen kertaluvun logiikka, 9. Päättely ensimmäisen kertaluvun logiikassa, 10. Suunnittelu, 11. Epävarmuus, 12. Bayesin verkot, 13.Oppiminen havainnoista. Toteutustavat: Luentoja 25 h sekä tekoälymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoitustyö periodilla 4-5 noin 25 h. Luennot ja harjoitustyö. Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Jonkin ohjelmointikielen hallitseminen. 521496S Informaatioverkostojen järjestelmätyö Information Networks System Design Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 1-6 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle syventävä tietämys informaatioverkostojen järjestelmä-laitteisto arkkitehtuurin suunnittelukriteereistä, toteutuksesta ja testaamisesta. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa järjestelmän suunnittelun, vaatimusmäärittelyn sekä muun vaaditun projektiraportoinnin dokumentaation. Opiskelija osaa toteuttaa arkkitehtuurisunnitelman mukaisesti kokonaisintegraation ja muun tapauskohtaisesti vaaditun laite- tai ohjelmistokomponenttien toteuksen sekä niiden toimintatestauksen. Sisältö: Informaatioverkostojen järjestelmän suunnittelu ja toteutustyö, joka jakautuu kolmeen osioon: Arkkitehtuurin spesifikaation suunnittelu ja vaatimusmäärittely toteutettavalle järjestelmälle.Järjestelmän toteutus käyttämällä arkkitehtuurisuunnitelman mukaisesti laite- ja ohjelmistokomponentteja kokonaisintegraation aikaansaamiseksi. Järjestelmän toimintatestaus ja projektiraportointi. Toteutustavat: Kurssi toteutetaan itsenäisenä suunnittelutyönä 1-3 henkilön ryhmissä ajankohtaiseen aihepiiriin kuuluvasta järjestelmäalueesta. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan kokonainen tai osajärjestelmä informaatioverkostoarkkitehtuurista soveltuvan palveluesimerkin toteuttamiseksi. Lisätietoja: http://www.ee.oulu.fi/research/tklab/cour ses/521496S/ Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Kandidaatin tutkinnon sisältämät ohjelmisto- ja elektroniikan kurssit. Oppimateriaali: Russell, S., Norvig, P.: Artificial Intelligence, A Modern Approach, Second Edition, Prentice-Hall, 2003. Syrjänen, M.: Tietämystekniikan peruskurssin luentomoniste. Tarkempia tietoja kurssin www-sivuilta http://www.ee.oulu.fi/research/imag/cour ses/ai/ Oppimateriaali: Vaihtuva materiaali riippuen järjestelmätyön alueesta, mkl. stardar- STO 340 dien spesifikaatiot sekä ohjelmisto/laite API kuvaukset. Opetuskieli: Suomi täytyy käydä selvästi ilmi tarkastettavaksi jätettävästä työstä. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Matematiikan perusopinnot ja aihepiiriin liittyvät aineopinnot. Oppimateriaali: Määräytyy aiheen mukaan. 521032A Tietotekniikan tutkielma Information Engineering Study Suoritustavat: Opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksyttyä tutkielmaa. Laajuus: 3-8 Ajoitus: Periodit 1-6 521031A Informaatioverkostojen tutkielma Information Networks Study Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tutkimuksen tekemiseen laatimalla tutkielman, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Lisäksi tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista annettuun aihepiiriin liittyen. Laajuus: 3.8 Ajoitus: Periodit 1-6 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia informaatioverkostojen alan tutkimuksen tekemiseen laatimalla tutkielman, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Lisäksi tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista annettuun aihepiiriin liittyen. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuottaa vaatimusten mukaisessa esitystavassa ja kieliasussa esitetyn tieteellisen raportin. Opiskelija osaa käyttää tieteellistä menetelmää tutkimuksen toteuttamisessa ja osaa organisoida kirjallisen tuotoksensa järjestelmällisesti ja selkeästi. Sisältö: Opiskelija tutustuu aluksi aihepiirin kysymyksenasetteluun, käsitteisiin ja menetelmiin lähdekirjallisuuden ja tutkimusjulkaisujen avulla. Opiskelija voi tehdä aiheeseen liittyvän tietoteknisen tai siihen liittyvän monitieteisen tutkimuksen. Tutkimusaiheen metodi valitaan tapauskohtaisesti. Saavutetut tulokset analysoidaan ja esitetään kirjallisena tutkielmana, jonka ulkoasu noudattaa diplomityöohjeita soveltuvin osin. Tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota esitetyn tiedon kattavuuteen, rakenteen johdonmukaisuuteen ja asiasisällön selkeyteen. Toteutustavat: Tutkielman aihe sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa. Opintojakso muodostuu itsenäisestä työskentelystä ja tapaamisista ohjaajan kanssa. Tutkielma voidaan tehdä Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa auttavasti tehdä kirjallisuustutkimuksen ja laatia sen pohjalta lyhyen tutkielman noudattaen tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Hän osaa selittää aihepiirin keskeiset menetelmät ja osaa käyttää annetun aihepiirin terminologiaa kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. Opiskelija kykenee kertomaan hyvistä tutkimuskäytännöistä ja soveltamaan niitä käytäntöön työskennellessään tutkimuspainotteisissa tehtävissä. Sisältö: Opiskelija tutustuu aluksi aihepiirin problematiikkaan, käsitteisiin ja menetelmiin lähdekirjallisuuden avulla. Tarvittaessa hän voi myös toteuttaa valittuja menetelmiä tietokoneelle ja tuottaa omaa kokeellista aineistoa tutkimuksen tueksi. Tämä jälkeen hankittu materiaali analysoidaan ja esitetään kirjallisena tutkielmana, jonka ulkoasu noudattaa diplomityöohjeita soveltuvin osin. Tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota esitetyn tiedon kattavuuteen, rakenteen johdonmukaisuuteen ja asiasisällön selkeyteen. Toteutustavat: Tutkielman aihe sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa. Opintojakso muodostuu itsenäisestä työskentelystä ja tapaamisista ohjaajan kanssa. Tutkielma voidaan tehdä kahden hengen ryhmissä, jolloin kunkin tekijän osuus on oltava riittävä ja tehtävänjako STO 341 kahden hengen ryhmissä, jolloin kunkin tekijän osuus on oltava riittävä ja tehtävänjako täytyy käydä selvästi ilmi tarkastettavaksi jätettävästä työstä. Opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksyttyä tutkielmaa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Informaatioverkostojen koulutusohjelman perusopinnot ja aihepiiriin liittyvät aineopinnot Sisältö: Digitaalinen tiedonsiirtolinkki, laajakaistaiset radiokanavat, monikäyttömenetelmät, hajaspektri- ja DS-CDMA-tekniikat, OFDM-tekniikan perusteet, UWB-tekniikka, CDMA- ja OFDM-tekniikoiden sovelluksia, langattomien järjestelmien yleisimmät standardit. Toteutustavat: Luentoja, demonstraatioita ja harjoitustyö, 25 h+ 20 h. Oppimateriaali: Määräytyy aiheen mukaan. Lisätiedot: Esitiedot: Informaatioverkostojen koulutusohjelman perusopinnot ja aihepiiriin liittyvät aineopinnot. Kurssikirjallisuus: Määritellään luennoilla. Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella ja harjoitustyöllä. Arvosana määräytyy kokeen perusteella. Opetuskieli: Suomi Esitiedot: Opetuskieli: Suomi Tietoliikennelaboratorio 521384A Radiotekniikan perusteet 521316A Langaton tietoliikenne I Wireless Communications I Basics of Radio Engineering Laajuus: 5 Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 4-6 Ajoitus: Periodit 1-2 Opettajat: Seppo Karhu Tavoitteet: Kurssissa annetaan perustiedot radiotekniikasta. Kurssi luo pohjaa radiotekniikan opinnoille ja antaa yleiskuvan radiotekniikasta mm. elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Opettajat: Matti Latva-aho Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on opiskelijan perehdyttäminen yleisimpiin laajakaistaisiin langattomiin siirtotekniikoihin, joita sovelletaan kaupallisissa järjestelmissä, sekä luoda katsaus yleisimpiin langattomien järjestelmien standardeihin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tärkeimmissä kaupallisissa langattomissa järjestelmissä käytettyjen tiedonsiirtoteknologioiden pääpiirteet. Opiskelija osaa myös määritellä ja vertailla näiden teknologioiden tärkeimpiä ominaisuuksia, miksi juuri niitä käytetään ja mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat. Opiskelija osaa selittää, miten langaton kanava vaikuttaa näiden teknologioiden suunnitteluun. Kurssin jälkeen opiskelija osaa etsiä standardien avulla tietoa nykyisistä ja eritoten tulevista teknologioista. Kurssin harjoitustyön myötä opiskelija ymmärtää myös, miten näiden teknologioiden suorituskyky riippuu useista systeemi- ja kanavaparametreista. Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa määritellä, mitä radiotekniikka on ja listata sen eri osa-alueet. Hän kykenee selittämään erilaiset radiotekniikan termit ja sovellukset. Opiskelija osaa ratkaista Maxwellin yhtälöistä radioaallon etenemisen homogeenisessa väliaineessa, kahden väliaineen rajapinnan heijastuksen ja läpäisyn, sähkömagneettisten kenttien energian ja tehon sekä radioaallon etenemisen yleisimmissä aalto-johdoissa. Lisäksi hän pystyy soveltamaaan näitä ratkaisuja tyypillisiin radioteknisiin ongelmiin. Opiskelija käyttää Smithin diagrammiin (Smith Chart) perustuvia menetelmiä mikroaaltopiirien ja antennien sovitukseen. Hän osaa selittää sekä passiivisten aaltojohtokomponenttien, resonaattorien ja suodattimien että puolijohdekomponent- STO 342 teihin perustuvien piirien toiminnan. Lisäksi hän osaa laskea mikroaaltopiiriteorialla niiden ominaisuudet. Opiskelija kykenee selittämään antennitermit, luokittelemaan antennityypit ja antenniryhmät sekä laskemaan niiden säteilemän sähkömagneettisen kentän. Hän osaa luokitella ja selittää tärkeimmät maan pinnan, troposfäärin ja ionosfäärin radioyhteyksillä hyödynnetyt radioaaltojen etenemismekanismit. Opiskelija pystyy selittämään radiojärjestelmän rakenteen ja laskemaan sen lohkojen ominaisuudet. Lisäksi hän osaa mitoittaa vapaan tilan radioyhteyden linkkibudjetin avulla. Opiskelija muistaa radioaaltojen biologiset vaikutukset ja turvallisuusrajat sekä osaa soveltaa niitä itseensä ja kanssaihmisiinsä. Sisältö: Sähkömagneettisten aaltojen perusteet. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot vapaassa tilassa. Aaltojohtorakenteita. Sähkömagneettiset kentät aaltojohdoissa. Sovitus aaltojohtoon ja Smithin diagrammin käyttö sovituksessa. Mikroaaltopiirien kuvaus sirontaparametrien avulla. Mikroaaltokomponentit. Antennien ja radioaaltojen etenemisen perusteet. Radiolähettimet ja vastaanottimet. Kohina vastaanotossa. Radiotekniikan sovelluksia. Radiosäteilyn biologiset vaikutukset. Opettaja: Kari Kärkkäinen Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietoliikennejärjestelmän jonkin osakokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja/tai testaukseen. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa saamastaan aihealueesta riippuen joko ratkaista, suunnitella, rakentaa, mitata, simuloida, testata tai analysoida rajattuja pienimuotoisia tietoliikenne- ja radiojärjestelmiä tai niiden osakokonaisuuksia. Hän siis osaa soveltaa teoreettisissa opinnoissa saamiaan tietoja käytännön insinöörityöhön ja dokumentoida teknillisen tai tieteellisen työnsä tuloksia. Toteutustavat: Erikoistyö tehdään yhden tai kahden hengen ryhmissä työn vaikeusasteesta riippuen. Työ voi olla joko laajahko simulointityö tai konstruktiotyö. Työ voidaan tehdä joko tietoliikennelaboratorion tai teollisuuden määrittelemästä aiheesta. Jälkimmäisessä tapauksessa työn aiheelle on haettava opintojakson opettajan hyväksyntä ennen työn aloittamista. Työn suorittajien on sitouduttava työaiheen määrittelijän esittämään aikatauluun. Työseloste laaditaan osaston diplomityön kirjoitusohjetta soveltuvin osin noudattaen. Suoritustavat: Työseloste arvostellaan arvosanoilla 1-5. Toteutustavat: Luennot 26 h ja laskuharjoitukset 16 h. Kurssikirjallisuus: Räisänen, Lehto: Radiotekniikan perusteet, Otatieto, 2007. Louhi, Lehto: Radiotekniikan harjoituksia, Otatieto, 1995. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Esitiedot: Sähkömagnetismi tai Sovellettu sähkömagnetiikka. Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi suositellaan työn aihepiiristä riippuen tietoliikennejärjestelmien, digitaalisen siirtotekniikan, digitaalisen signaalinkäsittelyn tai/ja radiotekniikan syventäviä kursseja. Opetuskieli: Englanti/suomi 521350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari Seminar in Telecommunication and Radio Engineering Opetuskieli: Suomi 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Telecommunication Engineering Project Laajuus: 1 Ajoitus: Periodit 1-6 Opettajat: Jari Iinatti Laajuus: 4 Ajoitus: Periodit 1-6 STO 343 Tavoitteet: Diplomityön vaatimuksiin perehtyminen sekä suullisen esitelmän valmisteluun ja pitämiseen harjaantuminen. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaisiin tutkimus- ja tuotekehitys-suuntauksiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa valmistella määrätyn pituisen esitelmän diplomityöstään sekä omaa kokemusta työnsä esittelystä. Lisäksi hän omaa kokemusta toisten esitysten arvioinnista ja saa yleiskuvan valmistuneista diplomitöistä. Sisältö: Seminaariesitelmiä kulloinkin valmistuvista diplomitöistä sekä muista ajankohtaisista tutkimusaiheista. radiotaajuisten signaalien perusmittauksiin. Hän pystyy auttavasti käyttämään vektorisignaalianalysaattoria ja tulkitsemaan siitä saatavia tuloksia. Opiskelija kykenee suorittamaan vahvistimen perusominaisuuksien mittauksia. Lisäksi hän osaa suorittaa yksinkertaisen tiedonsiirtoketjun rakentamisen ja mittaamaan sen suorituskykyä spektrianalysaattorin ja vektorisignaalianalysaattorin avulla. Sisältö: Radiorajapinnan mittauksia. Radiojärjestelmissä käytettävien komponenttien mittauksia. Radiojärjestelmän suorituskyvyn mittauksia. Toteutustavat: Laboratorioharjoituksia. Työt sisältävät mittauksia ja työselostuksien laadinnan. Kurssikirjallisuus: Työmoniste. Toteutustavat: Seminaareja pidetään aina tarvittaessa koko vuoden aikana. Kurssikirjallisuus: Osaston diplomityön teko-ohjeet Suoritustavat: Opiskelijan on osallistuttava vähintään 4 seminaaritilaisuuteen, joissa yhdessä on pidettävä esitelmä valmistumassa olevasta diplomityöstään. Esitelmät pidetään pääosin englanniksi. Seminaareja pidetään aina tarvittaessa koko vuoden aikana. Suoritustavat: Työselostukset, jotka arvostellaan. Esitiedot: Tietoliikennetekniikka I, Tietoliikennetekniikka II, Radiotekniikan perusteet. Opetuskieli: Suomi 521357A Tietoliikennetekniikka I Telecommunication Engineering I Esitiedot: Ei vaadi esitietoja. Opetuskieli: Englanti / suomi Laajuus: 3 Ajoitus: Periodit 5-6 521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt Laboratory Exercises for Telecommunication Engineering Opettaja: Kari Kärkkäinen Tavoitteet: Esitetään radiokanavien perusteet sekä tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden modulointiin perustuvien analogisten tiedonsiirtomenetelmien periaatteet, niiden toteutusmenetelmät ja verrataan niillä saavutettavia suorituskykyjä kohinan ja kantoaaltohäiriön vallitessa. Luodaan pohja diskreetteihin sanomasignaaleihin perustuvien digitaalisten tiedonsiirtomenetelmien ymmärtämiselle. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä analogisen tiedonsiirtojärjestelmän tärkeimmät toiminnalliset lohkot ja niiden tehtävät. Opiskelija tuntee myös radiosignaalin erilaiset etenemismallit. Lisäksi hän osaa kertoa erilaisten analogisten kanto- Laajuus: 5 Ajoitus: Periodit 4-6 Opettajat: Juha-Pekka Mäkelä Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija erilaisiin tietoliikennetekniikan mittauksiin ja mittaustulosten dokumentointiin. Mittauksissa tutustutaan tiedonsiirtojärjestelmän osiin, toimintaperiaatteisiin ja suorituskykyyn sekä perehdytään tavallisimpiin tietoliikennetekniikan mittauksissa käytettäviin mittalaitteisiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää spektrianalysaattoria STO 344 521361A Tietoliikennetekniikka II Telecommunication Engineering II aalto- ja pulssimodulaatiomenetelmien toimintaperiaatteet aika- ja taajuusalueissa sekä menetelmien asettamat rajoitukset tiedonsiirron kannalta erilaisia häiriötekijöitä omaavissa tiedonsiirtokanavissa. Hän osaa myös arvioida teknisen toteutuksen epäideaalisuuksien rajoittavia vaikutuksia suorituskykyyn. Opiskelija kykenee myös matemaattisesti laskemaan ja analysoimaan erilaisten modulaatiomenetelmien SNR-suorituskykyjä ja häiriötekijöiden vaikutuksia. Sisältö: Tietoliikennejärjestelmän perusosat, radiokanavan ominaisuudet tiedonsiirron kannalta, lineaariset ja epälineaariset kantoaaltomodulaatiomenetelmät ja niiden ominaisuuksien vertailu, analogiset ja digitaaliset pulssimodulaatiot, sekoitus ja välitaajuusvastaanotto, vaihelukkotekniikan sovellukset, multipleksointimenetelmät. SNRsuorituskykyanalyysi pääpiirteittäin eri modulaatioille. Häiriökantoaallon ja vaihevirheiden vaikutus. Epälineaaristen järjestelmien kynnysilmiö. Tekniikat suorituskyvyn parantamiseksi. Toteutustavat: Luennot 28 h ja laskuharjoitukset 10 h. Kurssi toteutetaan lukuvuosina 2011-2012 ja 2012-2013 periodeilla 2-3 ja lisäksi syksyllä 2011 aloittaneille opiskelijoille keväällä 2013 periodeilla 5-6. Kurssikirjallisuus: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communications: Systems, Modulation and Noise, 5. painos, John Wiley & Sons, 2002, luku 1 osittain, luku 3 kokonaan, luku 6 osittain. S.R. Saunders & A. Aragón-Zavala: Antennas and Propagation for Wireless Communication Systems, 2nd edition, 2007, John Wiley & Sons, soveltuvin osin. Laajuus: 3 Ajoitus: Periodit 2-3 Opettaja: Kari Kärkkäinen Tavoitteet: Esitetään tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden modulointiin perustuvien digitaalisten siirtojärjestelmien periaatteet, siirtokanavan vaikutus suorituskykyyn sekä informaatioteorian ja koodauksen alkeet. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän sekä välttämättömät että valinnaiset toiminnalliset osat ja osaa selittää kunkin osan toiminnan aika- ja taajuusalueessa. Lisäksi hän osaa kertoa erilaiset tiedonsiirtokanavan aiheuttamat rajoitukset sekä osaa kertoa tärkeimpiä menetelmiä kanavan häiriöiden vaimentamiseksi. Yksinkertaisilla oletuksilla hän pystyy matemaattisesti analysoimaan järjestelmän teoreettista suorituskykyä ja vertailemaan erilaisia modulaatiomenetelmiä keskenään resurssien käytön kannalta. Hän osaa arvioida tiedonsiirtojärjestelmien standardeja ja spesifikaatioita sekä soveltaa tietämystään järjestelmän ja sen osien käytännön suunnitteluun. Sisältö: Digitaalisten siirtojärjestelmien peruslohkot, kantataajuinen digitaalinen tiedonsiirto, sovitettu suodatin ja korrelaattorivastaanotin, kaikki binääriset ja yleisimmät monitilaiset digitaaliset kantoaaltomodulaatiot, suorituskykyvertailut AWGN-kanavassa, kaistarajoituksen ja monitie-etenemisen vaikutus suorituskykyyn ja menetelmät niiden vaikutuksen minimoimiseksi, informaatioteorian perusteet, lähteenkoodauksen ja virheenkorjaavien koodausmenetelmien perusteet. Toteutustavat: Luennot 28 h. ja laskuharjoitukset 10 h.. Kurssi toteutetaan lukuvuosina 2011-2012 ja 2012-2013 periodeilla 3-4 ja vuonna 2011 aloittaneille vuoden 2013 syksyllä periodeilla 2-3. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Esitiedot: Signaalianalyysi. Opetuskieli: Suomi STO 345 Kurssikirjallisuus: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communications Systems, Modulation and Noise, 5. painos, 2002, John Wiley & Sons, luku 7 kokonaan, luku 8 osittain, ja luku 10 osittain. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Esitiedot: Signaalianalyysi. jelmien MATLAB ja OPNET perusteet (ohjelmat voivat vaihdella tarpeen/saatavuuden mukaan). Toteutustavat: Luentoja 20 h, kaksi tuntia viikossa sisältäen simulointiohjelmiin perehtymisen. Pakollinen simulaatioharjoitustyö, 15 h. Kurssikirjallisuus: Luentokalvot. Valitut osat (kts. luentokalvot) kirjasta Michel C. Jeruchim, Philip Balaban, and K. Sam Shanmugan, Simulation of Communication Systems, Modeling Methodology and Techniques, 2nd edition, Plenum Press, 2000. Lisälukemista: William H. Tranter, K. Sam Shanmugan, Theodore S. Rappaport, Kurt L. Kosbar, Principles of Communication Systems Simulation with Wireless Applications, Prentice Hall, 2004. Suoritustavat: Hyväksytty loppukoe ja harjoitustyö. Arvosana määräytyy kokeen perusteella. Esitiedot: Tietoliikennetekniikka II. Opetuskieli: Suomi 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut Simulations and Tools for Telecommunications Laajuus: 3 Ajoitus: Periodit 4-5 Opettajat: Harri Saarnisaari/Risto Vuohtoniemi Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietoliikennejärjestelmien simulointiin. Kurssi antaa vastaukset kysymyksiin miksi, milloin ja miten simuloidaan. Simulointiperiaatteiden lisäksi opiskelija perehdytetään joihinkin oleellisiin simulointiohjelmiin. Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tunnistaa simulointeihin liittyviä ongelmia ja rajoitteita. Hän osaa valita sopivan simulointimenetelmän ja osaa varmentaa mallin. Hän osaa generoida signaaleja, satunnaislukuja ja kohinaa. Hän kykenee myös mallintamaan häipyvän kanavan. Hän osaa toteuttaa Monte-Carlo-simuloinnin tietoliikennejärjestelmän kantataajuusosille ja osaa arvioida simulointien luotettavuutta. Hän osaa myös selittää verkkotason simulointien perusteet. Lisäksi opiskelija osaa perusteet yhdestä tai kahdesta oleellisesta simulointiohjelmasta. Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Oppikirja ja luentokalvot ovat englanniksi. Opettajan ollessa englanninkielinen myös luennot ovat englanniksi. 521380S Antennas Antennit Credits: 4 Timing: Periods 4-6 Teacher: Seppo Karhu Objective: After having passed the course the student knows antenna terminology, understands the role of antennas as a part of different radio systems and is familiar with the theories explaining the electromagnetic radiation of usual antenna types and antenna arrays. In addition, the student masters the preliminary design of various antenna types and arrays, as well as, knows the feasibility of electromagnetic simulators in the antenna design. Learning outcomes: After completing the course the student can apply antenna terminology and calculate the antenna characteris- Sisältö: Simulointimenetelmät, tietoliikennejärjestelmän mallintaminen simuloimalla, simulointien luotettavuusrajat, kohinan ja satunnaislukujen generointi, häipyvän kanavan mallintaminen. Yksinkertainen kantataajuinen simulointiesimerkki, jossa em. osatekijät tulevat vastaan käytännössä. Simulointioh- STO 346 tics of different kind of radio systems. He/she can apply electromagnetic theory to calculate the properties of the fields radiated by wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays. The student is also able to design wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays for different radio systems. In addition, the student can use electromagnetic simulators to analyze and design antennas. Contents: Introduction to different antenna types. Antenna parameters. Antennas as a part of a radio system. Radiation of an antenna from the Maxwell's equations. Typical linear wire antennas: infinitesimal dipole, small dipole, finite length dipole, halfwavelength dipole. Antennas near the conducting plane. Loop antennas. Micro strip antennas. Antenna arrays. Working methods: Lectures 24 h, exercises 16 h and the compulsory antenna design work with an electromagnetic simulation program14 h, during period 6. Study materials: C. A. Balanis: Antenna Theory, Analysis and Design (Third Edition). John Wiley & Sons, 2005. Chapters 1-6 and 14. Assessment methods: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simulation work 0.25. Course will be given every second year in even years. Prerequisites: Basics of Radio Engineering. Language of instruction: English Objective: To learn the information theory as a discipline and its most important applications in information technology in general and in communications engineering in particular as well as the basics of forward error control coding. Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to use the basic methodology of information theory to calculate the capacity bounds of communication and data compression systems. He can estimate the feasibility of given design tasks before the execution of the detailed design. What is more, she can independently search for information and knowledge related to communication engineering, system design and signal processing. The student understands the operating principles of block codes, cyclic codes and convolutional codes. He can form an encoder and decoder for common binary block codes, and is capable of using tables of the codes and shift register when solving problems. She can represent the operating idea of a convolutional encoder as a state machine, the student is able to apply the Viterbi algorithm to decoding of convolutional codes, and is capable of specifying principles of turbo coding and coded modulation. Moreover, he can evaluate error probability of codes and knows practical solutions of codes by name. Contents: Entropy, mutual information, data compression, basics of source coding, discrete channels and their capacity, the Gaussian channel and its capacity, rate distortion theory, introduction to network information theory, block codes, cyclic codes, burst error correcting codes, error correcting capability of block codes, convolutional codes, Viterbi algorithm, concatenated codes, and introduction to turbo coding and to coded modulation. Working methods: Lectures 40 h and calculus exercises 20 h in total 6 hours in a week during periods 1-2. Study materials: Parts from books Thomas M. Cover & Joy A. Thomas: Elements of Information Theory, 2nd ed. John Wiley & 521321S Elements of Information Theory and Coding Informaatioteorian ja koodauksen perusteet Credits: 5 Timing: Periods 1-3 Teachers: Markku Juntti/Timo Kokkonen STO 347 Sons, 2006 ISBN-13 978-0-471-24195-9, ISBN-10 0-471-24195-4, and S. Benedetto and E. Biglieri: Principles of Digital Transmission with Wireless Applications, 1999, Chapters 3, 10 and in part 11 and 12. Lecture notes and other literature. methods for link adaptation and multiantenna communication. Contents: Radio channel models, channel capacity, digital modulation method and their performance in AWGN-channel, carrier and symbol synchronization, performance of digital modulation in fading channel, diversity techniques, adaptive modulation and coding, multi-antenna techniques and channel equalizers in wireless communication. Working methods: Lectures 40 h and exercises 20 h in total 4 hours in a week during periods 1-3. Design exercise 20 h during period 3. The course is given in English. Study materials: Parts of book: Andrea Goldsmith: Wireless Communications, Cambridge University Press, 2005. Parts of J.G. Proakis: Digital Communications, 4th ed, McGraw Hill, 2001. Also, additional material from other sources. Assessment methods: The course is passed with final examination (during lecture periods possibility to pass with intermediate exams) and accepted design exercise. Grade is based on exam. Prerequisites: Telecommunication Engineering II, Wireless Communications I. Also recommended: Statistical Signal Processing. Assessment methods: The course is passed with weekly exams (only during lecture periods) or with final exam. Prerequisites: Signal Analysis, Telecommunication Engineering II. Also recommended: Wireless Communications II. Language of instruction: English 521320S Wireless Communications II Langaton tietoliikenne II Credits: 8 Timing: Periods 1-3 Teacher: Jari Iinatti Objective: Understanding of the basic theory and the knowledge of different fields required in digital communication are deepened. Also, communication techniques in fading channels are discussed. An overview of wireless communication systems is given, and ability to design simple communication receivers is created. Language of instruction: English Learning outcomes: After completing the course the student can analyze the performance of multilevel digital modulation methods in AWGN channel. She/he can explain the effect of fading channel on the performance of the modulation method and can analyze the performance. She/he recognizes the suitable diversity methods for fading channel and related combining methods. Student can define the basic carrier and symbol synchronization methods and is able to make the performance comparison of them. Student can explain design methods signals for band-limited channels and can classify different channel equalizers, and perform the performance analysis. In addition, the student can utilize channel capacity evaluation for fading channels, he/she recognizes the basic 521317A Wireless Communications III Langaton tietoliikenne III Credits: 8 Timing: Periods 4-6 Teachers: Matti Latva-aho Objective: Target is to deepen the understanding of the fundamental transmission concepts used in broadband wireless and in particular mobile systems. Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student can define the design criteria for CDMA and OFDM based wireless systems. Student can also STO 348 interpret and explain the different receiver algorithm designs used in these technologies. During the course it is explained how these technologies are deployed in current and future wireless systems. After the course student has understanding on the applicability of these technologies to different types of scenarios and applications. With this knowledge the student can justify why certain solutions will be used or considered for future wireless systems and roughly compare their performance. sioning and performance of mobile communications systems. In addition, the current mobile communications system standards as well as the ones being developed are also studied, preparing students to understand the structure, functionality and dimensioning of these systems. Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student will be able to determine and fit the values of the main parameters for modern mobile telecommunication systems network planning. The course gives skills to describe mobility management, adaptive resource control and dynamic resource allocation in mobile networks. Contents: Concept and structures of modern mobile communications systems. Basics of radio network planning and capacity. Distributed transmission power control and mobility management. Resource allocation techniques: adaptive resource control, dynamic resource allocation. Cooperative communications. Examples of digital mobile telecommunication systems in practice. Working methods: Two hours of lectures in a week, 30 h in total, exercises, 16 h and simulation exercise 16 h. Study materials: The course material will be defined in the beginning of the course. Assessment methods: The course is passed with final examination and accepted laboratory exercise. The grade is based on the exam. Contents: Broadband channels and their modeling, CDMA techniques and modems, performance of CDMA systems, design of OFDM systems and modems, future mobile technologies. Working methods: Lecturers 45 h, exercises 25 h, demonstrations and laboratory work 25 h. Course will be given every second year in odd years. Study materials: Wireless communications, A. Molisch, John Wiley & Sons 2010. Introduction to Spread Spectrum Communications, R. L. Peterson, R. E. Ziemer, D. E. Borth, Prentice-Hall, 1995. OFDM for Wireless Multimedia Communications, R. Prasad, and R. Van Nee, Artech House, 2000. 4G: LTE/LTE-Advanced for Mobile Broadband, E. Dahlman et al., Academic Press, 2011. Assessment methods: Final exam and laboratory work. Grade is based on exam. Prerequisites: Wireless Communications I and II. Language of instruction: English Prerequisites: Telecommunication Engineering II, Wireless Communications I and II. Language of instruction: English 521385S Mobile Telecommunication Systems 521386S Radio Channels Radiokanavat Matkaviestintäjärjestelmät Credits: 5 Timing: Periods 4-6 Credits: 5 Timing: Periods 4-6 Teacher: Marcos Katz Objective: The goal of this course is to provide the basic understanding of dimen- Teacher: Seppo Karhu Objective: After having passed the course a student is familiar with the basics of radiowave propagation over terrestrial, ionospher- STO 349 ic and satellite channels. He/she understands the physics, composition and importance of the propagation models and can apply them in practice to radio communication, radio navigation, radio broadcasting and radar systems. tems. Radiowave propagation inside or into buildings. Radio channels of mobile satellite links. Slow fading. Multipath propagation and its effects on narrowband and wideband radio channels. MIMO radio channels. Ultra wideband radio channels. Mitigation methods of propagation phenomena. Measurement methods of radio channels. Working methods: Lectures 26 h and exercises 20 h. Course will be given every second year in odd years. Study materials: Simon R. Saunders & Alejandro Aragón-Zavala: Antennas and propagation for wireless communication systems. Second edition. John Wiley & Sons Ltd, 2007. Curt A. Levis, Joel T. Johnson & Fernando L. Teixeira: Radiowave propagation. Physics and applications. John Wiley & Sons Ltd, 2010. Henry L. Bertoni: Radio propagation for modern wireless systems. Prentice Hall PTR, 2000. Assessment methods: The course is passed with a final examination. Prerequisites: Basics of Radio Engineering, Signal Analysis. Language of instruction: English Learning outcomes: After completing the course, the student can define what the radio channel is and is able to distinguish it into modellable parts. He/she is capable to adopt radio wave propagation mechanisms: freespace propagation, absorption, scattering, reflection, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multipath propagation. The student can also describe how the radiation properties of different kind of antennas and antenna arrays affect the characteristics, quality and capacity of a radio channel. In addition, the student can apply physical and empirical models of path loss, slow fading (shadowing), narrowband or wideband fast fading and noise in order to calculate the link budget, power delay profile and other characteristics of a radio link. He/she can analyze which are the dominating propagation mechanisms in a fixed terrestrial, ionospheric and satellite links, outdoor and indoor mobile communications, MIMO (multiple-input-multiple output) communications and ultra wideband communications. Moreover, he/she is able to calculate the effects of the dominating propagation mechanisms on different kind of radio channels. He/she can summarize how to overcome the radio channel impairments and how to measure the properties of different radio channels. 521335S Radio Engineering I Radiotekniikka I Credits: 6 Timing: Periods 1-3 Teachers: Risto Vuohtoniemi Objective: After having passed the course the student is familiar with the basic theory and techniques of designing radio frequency circuits used in radio transceivers. Contents: Radio channels of different radio systems. Characterization of radio waves and propagation media. Different mechanisms of radiowave propagation: direct free-space propagation, absorption, scattering, reflection, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multipath propagation. Effects of antennas on the radio channel. Principles of the radio channel modeling. Noise calculations. Radiowave propagation phenomena over fixed terrestrial, ionospheric and satellite links. Radio channel modeling for outdoor mobile sys- Learning outcomes: After completing the course the student recognizes different kind of impedance matching methods and can design the impedance matching network using discrete components and microstrip lines. She/he can also explain factors, which are limiting the bandwidth of impedance matching networks. Student can design the impedance matching for a low noise amplifier. In the impedance matching the noise STO 350 figure is minimized or the gain is maximized. The impedance matching can also be made for the constant gain. Student can explain the principle of a single ended, balanced and double balanced mixer and the advantages and the disadvantages of these mixers. She/he can design a power divider and a directional coupler. Student can also explain the principle of an automatic gain control (AGC). Student can classify power amplifiers and can in the basic case design the matching network for a power amplifier. Learning outcomes: After completing the course the student recognizes the blocks of a transmitter and can explain the principle of a transmitter. She/he can classify different architectures used in transmitters and understand the basis for them. Student can define parameters used in the transmitter system level design and can design a transmitter at the system level so that the requirements for the system are fulfilled. She/he can explain nonlinear distortion and can design the automatic gain control in the system level. Student can also explain factors, which are important for the selection of D/A- and A/Dconverters. She/he can derive various methods to create the in phase and the quadratute components of a signal. She/he can also explain the principles of frequency synthesis in a transmitter. Contents: Designing transceivers at the system level, transceiver architectures, performance characteristics of transceivers, factors which limit the performance of transceivers, nonlinearities, design of RF and IF stages, placement of the A/D-converter in receivers, frequency synthesis, design and implementation examples. Working methods: Two hours of lectures in a week, 30 h in total. Design exercise with ADS-simulation software, 30 h during period 6. Course will be given every second year in even years. Study materials:Lecture notes. A. Luzatto, G. Shirazi: Wireless Transceiver Design, John Wiley & Sons Ltd, 2007. Walter Tuttlebee: Software Defined Radio. Enabling Technologies, John Wiley & Sons Ltd, 2002. Assessment methods: The course is passed with final examination and accepted design exercise. In the final grade, the weight for the examination is 0.75, and for the design exercise 0.25. Prerequisites: Radio Engineering I. Language of instruction: English Contents: Impedance matching using discrete components, microstrip matching networks, RF transistor amplifier design, active and passive mixers, power dividers, directional couplers, automatic gain control (AGC), power amplifier design. Working methods: Lectures 30 h and exercises 24 h. Design exercise with ADSsimulation software 18 h during period 3. Study materials: Lecture notes. D.M. Pozar: Microwave Engineering, 3rd edition, John Wiley & Sons, Inc., 2005. Assessment methods: The course is passed with final examination and accepted design exercise. In the final grade the weight for the exam is 0.75 and for the design exercise 0.25. Prerequisites: Basics of Radio Engineering. Language of instruction: English (fall 2011) and Finnish (fall 2012). 521375S Radio Engineering II Radiotekniikka II Credits: 5 Timing: Periods 4-6 Teachers: Risto Vuohtoniemi Objective: The aim is to understand the basic theory and techniques of design in transceivers at the system level. After passing the course the student knows, what should be taken into account when functional blocks of a transceiver are connected so that the performance requirements are achieved. STO 351 521318S Modern Topics in Telecommunications and Radio Engineering Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita 521366S Telecommunication Engineering Project Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö Credits: 3-7 Timing: Periods 1-6 Timing: Periods 1-6 Teacher: Kari Kärkkäinen Teacher: Pentti Leppänen Objective: Depending on each year's topic, the course gives either an overview or deepens knowledge of actual topics and applications on radio techniques and telecommunications. The course comprises varying topical subjects, applications, research areas. Depending on the subject, the course may comprise a seminar of essays that practices a student for spontaneously acquiring information, improves readiness for making a master's thesis and readiness for performing in front of an audience. Learning outcomes: After completing the course the student understand and is able to analyze basic principles of the topic which has been presented in the course. The final outcomes will be defined based on the contents. Contents: Varies yearly based on actual topics in telecommunications and radio engineering. Working methods: Lectures and/or exercises and/or design exercise and/or seminars depending on the topic of the year. The start and implementation of the course will be informed separately. The course can be given several times with different contents during the academic year
© Copyright 2024