2011 LAKE –hanke: Monikulttuurinen käsityö KÄSITYÖN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA SISÄLLÖT MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA Heli Karppinen, KM Projektivastaava Kaukametsän opisto 16.12.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto …………………………………………………. 3 1.1. Alkusanat ………………………………………….. 3 1.2. Taustoja ……………………………………………. 3 1.3. Kä-Ki-Ku –oppimistyyli……………………………4 2. Käsityön tavoitteet kielen opiskelussa….……………4 3. Käytännön järjestelyt ……………………………………5 4. Oppimateriaali ……………………………………………6 5. Arviointi …………………………………………………....6 6. Opetussuunnitelman painopisteitä …………………..6 6.1. Luki –ryhmät ……………………………………….6 6.2. Moduulit …………………………………………….6 7. Käsityön sisällöt …………………………………………7 8. Sisällöt ryhmittäin ……………………………………… 7 8.1. Luki-ryhmät ……………………………………….. 8 8.2. Moduulit ………………………………………….10 9. Aihealueet ja funktiot …………………………………. 13 10. Havaintoja opetussuunnitelmasta …………………. 14 Lähteet ……………………………………………………16 2 1. Johdanto: Käsityö maahanmuuttajien koulutuksessa 1.1. Alkusanat Kokonaisvaltainen vuorovaikutus ja kokemuksellisuus kielten opiskelussa edistävät yhteisen kielen löytymistä maahanmuuttajan ja valtaväestön kesken. Käsityö, kieli ja kulttuuri luovat yhdessä apukielen. Niiden avulla päästään hyvään suomen kielen oppimistulokseen. Laajan sanavaraston hankkiminen on kytkettävissä toiminnan ja kokemuksen kautta arkielämään. Samalla se mahdollistaa oman kulttuuriidentiteetin säilyttämisen ja vahvistamisen. (Heli Karppinen, KM Käsityö, kieli ja kulttuuri. Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä 2007. KT, FM Eeva-Maija Lappalaisen väitöskirjaan pohjautuen.) ”Käsityö voi tarjota yksilölle itsetuntoa nostavaa ja henkistä tasapainoa sekä viihtymistä lisäävää tekemistä. Kädentaitojen vahvistaminen voi tukea monipuolisesti vammaisten, heikommat akateemiset valmiudet omaavien tai opiskelun muuten vaikeaksi kokevien elämässä selviytymistä ja tarjota kokemukselliseen oppimiseen ja tekemiseen painottuvan vaihtoehdon teoriaopinnoille. Käsityöllä voi olla myös oppimishäiriöiden sekä kognitiivisten ja sosiaalisten kehityshäiriöiden korjaamisessa oma tärkeä osansa, kun se esim. harjoittaa silmän ja käden yhteistyötä sekä tarjoaa aitoja, käytännönläheisiä ongelmanratkaisutilanteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Käsi voi ohjata tekemisen ja kokemisen kautta informaation prosessointiin, reflektointiin ja oppimiseen.” (Sinikka Pöllänen – Tarja Kröger. Käsityön erilaiset merkitykset opetuksen perustana, s. 233– 253.) 1.2. Taustoja Kaukametsän opistolla maahanmuuttajille annettava käsityön opetus kielikurssien yhteydessä pohjaa opistolla seuraaviin vuosina 2004 - 2009 läpivietyihin hankkeisiin: Maahanmuuttajien verkko-opetuksen kehittämishanke (2004-2006), Käsityö, kieli ja kulttuuri; Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa (2006-2007), Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa (jatkohanke 2008), Taito, taide ja kieli – kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille (2008-2009) sekä ISV (Itä-Suomen virtuaalikansalaisopisto) –hanke ja ISV- jatkohankkeet vuosina 2003-2010. Mainittujen hankkeiden aikana saavutetut tulokset, kokemukset ja aineisto on hyödynnetty käsityön opetussuunnitelmaa laadittaessa. Kaukametsän opiston hankkeet, jotka liittyvät maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen käsityön avulla perustuvat KT, FM, AO, Oulun yliopiston lehtorin EevaMaija Lappalaisen väitöskirjaan Kulttuurisesti sensitiivinen opettajuus; Käden, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistäminen maahanmuuttajien koulutuksessa ja opettajan kasvupolulla (2005). Opisto on myös osallistunut Lappalaisen tekemään lisätutkimukseen, jonka tulokset ovat luettavissa OPH:n rahoittaman ja Kaukametsän toteuttaman Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa -hankkeen (2006 - 2007) toimittamassa julkaisussa Käsityö, kieli ja kulttuuri; Monikulttuurisuus taitoja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä (2007). Lisää aineistoa löytyy Kaukametsän opiston sivustolta http://www.maahanmuuttajat.fi/content sekä ISV - 3 hankkeen yhteydessä laadittuun materiaalin osoitteessa http://www.mcampus.fi/isv/mcampus/ kohdassa Suomen kurssit maahanmuuttajille. 1.3. Kä-Ki-Ku -oppimistyyli ”Käsityön, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistäminen tarkoittaa sitä, että käsityöoppimisen prosessiin sisällytetään kielen oppimista. Mielivaltaisuuden tai arvauksen sijaan Kä-Ki-Kuoppimistyylin käyttäjät poimivat harkitun tietoisesti suomen kielen oppimista palvelevaa sanastoa, ääntämistä, ilmaisua ja kielen rakenteita. Samalla on käsityönopetuksessa tärkeää huolehtia vastuullisesti, että valmista käsityötä on mahdollista käyttää jossakin. Kä-Ki-Ku-oppimistyylin pohjana on etniseen kulttuuriorientaatioon kuuluva kulttuuritietoisuus käytössä olevasta kulttuuriperinnöstä. Sitä suodattavat arvot, normit ja asenteet, joista juontuvat mielikuvat ja skeemat. Kulttuuritietoisuus sisältää tietoisuuden muun muassa omasta kielestä ja sen oppimisesta. Lisäksi on tarpeen hyvä kulttuuritietoisuus historiasta, taiteesta, tavoista ja ihmiskädentöistä. Kulttuuritietoisuus ihmiskädentöistä/käsitöistä ts. artefakteista voi rakentua syvästi. Parhaimmillaan kulttuuritietoisuus voi edustaa laadukasta tietämystä ja tuntemusta käsityön materiaalien, muotojen, mallien, työtapojen, värien jne. käytöstä. Korostetusti on erittäin tärkeää, että opettaja tuntee hyvin oman kulttuurinsa pystyäkseen kohtaamaan ja kohtauttamaan erilaisista kielellisistä ja kansallisista taustoista tulevat maahanmuuttajat. Kä-Ki-Ku-oppimistyyli tukee maahanmuuttajien oppimista ja rakentaa silti monikulttuurista suomalaista yhteiskuntaa.” (KT, FM Eeva-Maija Lappalainen http:// www.kaspaikka.fi/opettajanpoyta/artikkeleja) Kaukametsän opiston käsityön opetussuunnitelman perusteet maahanmuuttajien kielikoulutusten yhteydessä annettavaan käsityönopetukseen pohjautuu edellä mainittuun KT, FM Eeva-Maija Lappalaisen kehittämään Kä-Ki-Ku – oppimistyyliin. Oppimistyyli ja sen käyttöä on esitelty kattavasti Lappalaisen väitöskirjassa sekä esim. Maahanmuuttajat.fi – sivustolla. Kotoutumiskoulutuksen yleisessä opetussuunnitelmassa on suositeltu , että käsityönopetusta tulisi olla 30 tuntia luki -ryhmille. Käytännössä opetustuntimäärä Kaukametsän opistolla kuitenkin määräytyy kurssivastaavien toiveiden mukaan. Käsityön opetuksen ja toiminnallisuuden hyödyntämisen kannalta käsityöstä vastaavan opettajan suosituksena on järjestää opetusta käsityössä vähintään 18 tuntia. Opetus järjestetään 3 opetustunnin jaksoissa, jolloin opetusta järjestetään 610 viikkoa kerran viikossa ryhmää kohti. Käsityön opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty noudattamaan Kaukametsän opiston kielten suunnittelijaopettaja Eeva Kilpeläisen laatimaa Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten opetussuunnitelma. 2. Käsityön tavoitteet kielen opiskelussa Tavoitteena on tarjota opiskelijoille apuväline suomen kielen oppimiseen ja harjoittamiseen tekemisen kautta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ilmaista itseään käsityön keinoin sekä tilaisuus harjoittaa suomen kielen puhumista käytännön toiminnan yhteydessä. Samalla laajennetaan molemminpuolista kulttuurien tuntemusta vertailun ja vastakohtien avulla. 4 Opetuksessa painotetaan erityisesti sanaston ja kieliopin oppimista, sanojen laajemman merkityksen ymmärtämistä ja suomen kielen puhumisen harjoittamista käsityön avulla. Tavoitteena ei siis ole niinkään oppia käsityöllinen taito kuin ymmärtää ja osata käyttää suomenkielen sanastoa ja kielioppia asianmukaisessa yhteydessä sekä ymmärtää sanojen merkitystä eri konteksteissa. Esimerkiksi metallilangasta valmistetun astian muoto on samankaltainen venäläisessä ja sudanilaisessa kulttuurissa, mutta käyttötarkoitus toisessa koristeesineenä sisustuksessa ja toisessa arjen ruoanlaitossa ja lämmityksessä. Paitsi muodot myös värit ja materiaalit pohjustavat keskusteluja niiden merkityksen ja käytön vertailulle kulttuurien kesken ja antavat opiskelijoille tilaisuuden ja välineen rohkaistua käyttämään suomen kieltä. Työt, ja tekniikat on suunniteltu siten, että on huomioitu tilojen mahdollisuudet ja hyödyntäminen. Suunnittelun tukena on käytetty Viktor Papanekin Funktioanalyysiä (Turhaa vai tarpeellista 1973), jossa hän määrittelee tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä osa-alueita sanoilla käyttö, tarve, menetelmä, estetiikka, assosiaatio ja telesis. Opetussuunnitelma pohjautuu myös ajatukseen ”viiden E:n” periaatteesta tuotteen ja muotoilun yhdistyessä. Asiaa käsittelevät useammat tutkijat hiukan eri sanoin. Yhtenä määrittelynä on, että työskentelyssä huomioidaan estetiikka, ergonomia, eettisyys, ekologisuus ja ekonomisuus. Näin varmistetaan töiden ja työskentelyn laatua. Laatu määritellään tässä yhteydessä seuraavasti: käytetään asianmukaisia työvälineitä oikein ja turvallisesti, materiaalit valitaan kestävää kehitystä ja käsityötekniikkaa tukevaksi ja tuotteilla on selkeä käyttötarkoitus. Jaana Venkula puolestaan määrittelee kirjassaan Tekemisen taito (2008) käsityön valmistukseen ja suunnitteluun liittyviä osa-alueita hiukan eri tavoin. Hän määrittelee käsityön olemusta sanoilla emotionaalinen, empiirinen, eettinen, esteettinen ja episteeminen (tiedollinen). Joissain yhteyksissä tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään myös termiä empaattisuus, joka silloin määritellään lähestyttävyydeksi/haluttavuudeksi. Käytettävät materiaalit, tekniikat ja työvälineet on valittu siten, että käsityön teknisesti oikeanlainen valmistus on mahdollista ja opiskelijalla on mahdollisuus tasonsa mukaan toteuttaa omia näkemyksiään työssään. Tuotteella on lisäksi oltava selvä funktio haluttavuuden vuoksi ja käyttötarkoitusta käsitellään oikeassa kontekstissa mahdollisimman laajasti. Sanaston on oltava monipuolinen, laaja taitotasojen mukaan ja kielen oppimista tukeva, jotta yhtymäkohtien havainnointi kulttuurien välillä vahvistuu. 3. Käytännön järjestelyt Opetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään erikoisluokissa. Tekniikat ja käytettävät materiaalit suunnitellaan kuitenkin siten, että opetus on mahdollista myös normaalissa luokkatilassa. Opettajina toimivat Kaukametsän opiston päätoimiset käsityön opettajat tai käsityön tuntiopettajat. 5 4. Oppimateriaali Oppimateriaali ja sanasto on laadittu yleisten kielitutkintojen perusteissa määritellyn taitotason mukaisesti kielten opettajien kanssa yhteistyössä. Sanasto laajentuu ja täydentyy kunkin opintoryhmän aikana. Kieliopin asioita nostetaan esiin kurssivastaavien toiveiden, opiskelijoiden taitotason ja maahanmuuttajien kielikoulutusten opetussuunnitelman mukaan. 5. Arviointi Opetuksen arviointiin osallistuvat käsityön päätoiminen opettaja, käsityön tuntiopettaja sekä kunkin opetusryhmän kurssivastaava. Arviointi tehdään suullisesti, käsityönopettajat kirjoittavat raportin yhteyteen myös kirjallista arviointia kurssivastaaville. Ennen opetuksen alkua toteuttavat opettajat käyvät läpi opiskelijoiden aiemmat opinnot, jotta opetussisältöjä voidaan tarkentaa. Tämä tehdään, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja toistit opetuksessa. 6. Opetussuunnitelman painopisteitä Käytännön kielitaidon kehittäminen toiminnallisin menetelmin. Suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon harjaannuttaminen. Suomalaisen kulttuurin tuntemuksen laajentaminen ja syventäminen. Opiskelijan oman kulttuurin ominaispiirteiden esille tuominen työssä. Sanavaraston laajentaminen arkielämän jäsentämisen ja kotoutumisen tueksi. Taitotasojen eriyttäminen luki- ja moduuliryhmiin. 6.1. Luki –ryhmät: Kielellisesti ryhmien kanssa käsitellään asioita ryhmän tason mukaan. Painopisteitä ovat seuraavat: - Uusien adjektiivien opettelu, niiden vertailuasteet ja aiemmin opitun kertaus - Uusien verbien opettelu, aiemmin opitun kertaus ja niiden käsittely ryhmän mukaan imperatiivissa, preesensissä tai imperfektissä. Painotetaan verbin taipumista persoonamuodoissa. - Laajennetaan sanastoa ja käsitellään sanojen laajamerkityksellisyyttä vertailemalla niitä muuhun käyttöyhteyteen ja arjen toimintaan. - Harjoitetaan sanojen ääntämystä ja kirjoitusasua, erityisesti kaksoiskonsonantteja ja–vokaaleja. 6.2. Moduulit: Kielellisesti pyritään monipuoliseen käsittelyyn ja kieliopin asioiden yhdistämistä ajankohtaiseen aiheeseen. Painopisteitä ovat seuraavat: - Sanaston oikeaoppinen käyttö - Kirjoitetun ohjeen ja sanojen ymmärtäminen - Kuvanlukutaidon kehittäminen - Adjektiivien vertailuasteiden sujuva käyttö töiden yhteydessä - Nominien sijamuotojen ymmärtäminen ja yksikön ja monikon harjoittaminen. 6 - Verbin persoona- ja aikamuotojen harjaannuttaminen ja sijamuotojen käyttö/tunnistaminen asiayhteyksissään. Lauserakenteeseen ja keskusteluun painottaminen. 7. Käsityön sisällöt 1. Huovutus - Kuiva- ja märkähuovutus 2. Kankaanpaino - Leimasinpainanta ja sabloona 3. Värjäys - Solmintavärjäys ja valovärjäys 4. Metallilankatyöt - Naulakko ja kulho 5. Solminta ja punonta - Nauhat - Pinnat 6. Kudonta - Helmikudonta ja miniryijy 7. Lankatyöt - Lankamaalaus ja virkkaus 8. Mosaiikki - taso ja muoto 9. Paperityöt - Origami - Paperinaru - Paperimassa; taso ja muoto 10. Pajutyöt Kaikissa aihepiireissä lähtökohtana on suomen kielen oppiminen ja harjaannuttaminen sekä puheen että lukemisen ymmärtämisen näkökulmasta. Oppimateriaali on laadittu tältä pohjalta, eri tekniikoiden opettelu toimii välineenä päätavoitteelle. Opetussuunnitelmassa mainitut työt ja tekniikat ovat suuntaa antavia, päätavoite on avata käsityön merkityksellisyyttä kielen opetuksen tukena. Oppimista seurataan kirjallisten tehtävien ja keskustelun avulla. 8. Sisällöt ryhmittäin Seuraavassa on jaoteltu aihepiirien ja tekniikoiden perusteella eri ryhmille sopivimmat työt ja tekniikat. Samalla on kirjattu niitä kieliopin painopisteitä ja muita erityisen huomion vaatimia asioita, joita kyseinen työ tai tekniikka nostaa esiin. 7 8.1. Luki -ryhmät 8.1.1. Huovutus (1 opetuskerta) Huovutuksen ongelmana on mahdollinen allergia, josta opiskelija ei ole tietoinen tai opettajalla ei ole asiasta ennakkotietoa. Tämän vuoksi tekniikan valinta ensimmäiseksi työksi ryhmän kanssa on kyseenalaista. Märkähuovutus (1 opetuskerta) Valmistetaan märkähuovutuksella erikokoisia palloja, joista kootaan koru tai avaimenperä. Osuudessa voidaan myös käsitellä villaa tasossa tuntimäärästä riippuen. Kielellisesti painotetaan adjektiiveja ja niiden vertailuasteita, verbejä, adverbejä ja sanaston hallintaa. Tavoitteena on aktivoida suomen kielellä puhumista ja yksinkertaisiin kysymyksiin vastaamista. Kuivahuovutus (1 opetuskerta) Neulahuovutetaan yksinkertainen pieni taulu. Aihepiiri valitaan suomalaisen juhlakauden mukaan. Tavoitteena on aktivoida suomen kielellä puhumista ja yksinkertaisiin kysymyksiin vastaamista. 8.1.2. Kankaanpaino (1-2 opetuskertaa) Kankaanpainanta sisältää tekniikan kokeilun, suunnittelun ja toteutuksen. Leimasinpainannalla saadaan materiaalit tutuiksi ja tuotetaan yksinkertaisia sommitteluja valmiille tuotteille (kassi, tyynyliina, kaitaliina jne.) Käsitellään aikamääreitä, tilavuusmittoja, muotoja, rytmiä ja apuaineiden turvallista käyttöä. 8.1.3. Värjäys ja kuviointi Värjäyksen osuudessa käsittelemme samanlaisia/kaltaisia työvälineitä ja aineita kuin keittiössä. Sanastoa laajennetaan ja vertaillaan muuhun käyttöyhteyteen ja arjen toimintaan. Käsitellään aikamääreitä ja tilavuusmittoja. Solmintavärjäys (2 opetuskertaa) Kangas kuvioidaan solmintavärjäyksenä. Keskitytään sanastoon, värioppiin sekä verbeihin. Värjätään valmis T-paita tai muu vastaava tuote. Kielellisesti painotetaan sanaston oikeaoppista käyttämistä, värisanastoa, adjektiiveja, yksikköä ja monikkoa sekä verbin persoonamuotoja. 8.1.4. Metallilankatyöt (1 opetuskerta) Opetellaan metallilangan käsittelyä ja erilaisia työvälineitä valmistamalla pieni metallilankanaulakko. Käsitellään sanastoa, adjektiiveja, adverbejä, työvälineiden käyttöä muissa arkielämän yhteyksissä, mittayksiköitä sekä verbien persoonamuotoja. 8 8.1.5. Solminta ja punonta (1 opetuskerta) Toteutetaan brasilialainen ystävännauha puuvillalangoilla. Sanastoa laajennetaan ja vertaillaan muuhun käyttöyhteyteen ja arjen toimintaan. Vertaillaan suomalaista nauhakulttuuria muihin kulttuureihin. Painotetaan yleistä keskustelua suomen kielellä sekä kysymyssanoja ja -lauseita. 8.1.6. Kudonta Helmikudonta (2 opetuskertaa) Opetellaan yksinkertaisen loimen teko pahvikehykseen ja helmikudonnan tekniikka. Vertaillaan eri kulttuurien tapoja käyttää helmiä ja kuvioinnin eroja. Käsitellään sanastossa adjektiivien vertailuasteita, paikansijoja, verbin persoonamuotoja ja värejä. 8.1.7. Lankatyöt Lankamaalaus (2 opetuskertaa) Huichol–intiaanien lankamaalaustekniikan hyödyntäminen kuvan rakennuksessa. Kehitetään käden ja silmän yhteistyötä käsityössä ja painotetaan kierrätyksen käsitettä käyttämällä mm. jämämateriaalia. Kartan avulla hahmotetaan eri maita, verrataan kuviomaailmaa ja väritystä suomalaiseen ja omaan lähtömaahan verrattuna. Käsitellään sanastoa, verbien persoonamuotoja, yhteyksiä arjen toimintaan, kierrätystä sekä kysymyssanoja ja -lauseita. Paperinarupallo (1 opetuskerta) Toteutetaan liisterin ja paperinarun avulla koristepallo. Käsitellään sanastoa ja materiaaleja sekä niiden käyttöä muissa yhteyksissä, adverbejä ja verbien persoonamuotoja. 8.1.8. Mosaiikki (2 opetuskertaa) Toteutetaan pienimuotoinen mosaiikkityö ilman sauma-ainetta valmiille askartelupohjalle pannunalustaksi. Vertailukohteina käytetään muiden kulttuurien mosaiikkitaidetta. Käsitellään sanastoa, adjektiiveja, adverbejä, työvälineiden käyttöä muissa arkielämän yhteyksissä sekä verbien persoonamuotoja. Opetellaan työvälineiden turvallinen käyttö. 8.1.9. Paperityöt Käsintehty paperi (2 opetuskertaa) Valmistetaan käsintehtyä paperia viiran avulla. Valmistetaan tuotteesta taulu tekstiililakan, tukikankaan, rimojen ja nyörien avulla. Käsitellään kierrätystä, värioppia, materiaaleja, sanastoa, verbien persoonamuotoja ja adjektiivien vertailuasteita. 9 Paperimassa (2 opetuskertaa) Valmistetaan kierrätyspaperista valmistetusta massasta liisterin avulla tasomainen reliefi sisustukseen. Reliefi maalataan vesiliukoisilla pulloväreillä. Käsitellään kierrätystä, värioppia, materiaaleja, sanastoa, verbien persoonamuotoja ja adjektiivien vertailuasteita. 8.1.10. Pajutyöt (2 opetuskertaa) Tutustutaan suomalaiseen luontoon ja kasvillisuuteen luontoretken yhteydessä. Opiskelijat keräävät pajut itse ja samalla opetellaan käyttäytymissääntöjä ja tapoja luonnossa liikuttaessa. Avataan käsite ”jokamiehen oikeudet”. Valmistetaan yksinkertainen tasomainen tuote joko pöydälle tai seinälle. 8.2. Moduulit 8.2.1. Huovutus Märkähuovutus (1 opetuskerta) Tutustutaan kuvioinnin tekoon märkähuovutuksessa kääretorttutekniikalla. Valmistetaan huovutettuja koruja helmiä, koruvaijeria ja asianmukaisia työvälineitä hyödyntäen. Käsitellään sanastoa, erilaisia muotoja, mittayksiköitä, adjektiivien vertailua, adverbejä sekä verbien aikamuotoja ja taipumista persoonamuodoissa. Kuivahuovutus (1-2 opetuskertaa) Tutustutaan neulahuovutukseen ja kolmiulotteisen tuotteen valmistuksen tekniikkaan. Työn suunnittelua varten käydään läpi aihepiiriä ”suomalaiset linnut” ja verrataan eri maiden lintujen väritystä, muotoa ja muita erityispiirteitä. Työ toteutetaan vaahtomuovia saksilla muotoillen ja huovutusneulan avulla villalla päällystäen. Käsitellään sanastoa, muotoja, värejä, adjektiivien vertailua, adverbejä sekä verbien aikamuotoja. 8.2.2. Kankaanpaino (2 opetuskertaa) Kaaviopainannassa paneudutaan kuviomaailmaan, väreihin ja suunnitteluun ja toteutetaan työ valmiiseen tuotteeseen (kassi). Kuvion muodostamiseen käytetään yhtenäistä jatkuvaa viivaa. Kielellisesti painotetaan sanaston oikeaoppista käyttämistä, värejä, adjektiivien vertailuasteita, yksikköä ja monikkoa sekä verbin persoona- ja aikamuotoja. 10 8.2.3. Värjäys ja kuviointi Valovärjäys (2 opetuskertaa) Kankaan kuviointi sabloonan ja ruiskuemulsion avulla, ompelukoneen käyttö. Valmistetaan penaali opiskeluvälineitä varten. Sanastossa käsitellään vaatetusta, kiinnittimiä, käsitteitä, paikansijoja sisällä ja ulkona, alla ja päällä. Kielellisesti painotetaan sanaston oikeaoppista käyttämistä, värioppia, adjektiivien vertailuasteita, yksikköä ja monikkoa sekä verbin persoona- ja aikamuotoja. Solmintavärjäys (2-3 opetuskertaa) Kangas kuvioidaan solmintavärjäyksenä, mahdollisesti tuotteen ompelu. Keskitytään sanastoon, väreihin, adverbeihin sekä verbeihin. Kielellisesti painotetaan sanaston oikeaoppista käyttämistä, värien sekoittumista ja aineiden oikeaa ja turvallista käyttöä, adjektiivien vertailuasteita, mittayksiköitä, yksikköä ja monikkoa sekä verbin persoona- ja aikamuotoja. 8.2.4. Metallilanka (1-2 opetuskertaa) Opetellaan metallilangan käsittelyä ja erilaisia työvälineitä valmistamalla metallilangasta pieni astia. Käsitellään sanastoa, adjektiiveja, adverbejä, työvälineiden käyttöä muissa arkielämänyhteyksissä, pituusmittoja sekä verbien persoona- ja aikamuotoja. 8.2.5. Punonta Pannunalusta (1 opetuskerta) Valmistetaan sisal–narusta tai paksusta paperinarusta pujottelemalla pannunalusta. Käsitellään sanastoa, verbin persoona- ja aikamuotoja, lukusanoja, pituusmittoja, paikansijoja ja sijamuotoja. 8.2.6. Kudonta Miniryijy (4-5 opetuskertaa) Opetellaan loimen luonti kuvakudoskehykseen, kudonta kävyn ja haarukan avulla sekä ryijysolmun teko. Yhdistetään kuvataidetta käsityöhön suunnittelemalla ja maalaamalla pohjalevy, johon toteutetaan ryijytekniikalla pieni osio. Käsitellään yhtäläisyyksiä ja eroja ryijytekniikassa eri kulttuurien välillä. Kielellisesti paneudutaan sanastoon, verbin persoona- ja aikamuotoihin, sijamuotoihin, kysymyssanoihin, järjestyslukuihin, pituus- ja tilavuusmittoihin, sekä lukemisen ymmärtämiseen. 11 8.2.7. Lankatyöt Iskuhapsu (1 opetuskerta) Tutustutaan perinteiseen suomalaiseen käsityöperinteeseen ja valmistetaan pareittain iskuhapsua paperinarusta tai ohuesta rautalangasta. Iskuhapsu voidaan hyödyntää kynttilämansetteina, lautasliinarenkaana tai ikkunakoristeena. Työ ajoitetaan suomalaisen juhla-ajan läheisyyteen. Käsitellään sanastoa, adverbejä, pituusmittoja ja sijamuotoja. (Tina)lankatyöt (2 opetuskertaa) Tutustutaan erilaisiin punottuihin litteisiin nauhoihin (neljällä – kahdeksalla punottuihin). Tutkitaan suomalaista nauhaperinnettä ja opetellaan tekniikka harjoituslangoilla. Valmistetaan rannenauha nahkaa ja (tina)lankaa yhdistäen. Käsitellään sanastoa ja eri kulttuurien koristeluperinteitä, lukusanoja, verbin persoona- ja aikamuotoja ja harjoitetaan kuvanlukutaitoa. Virkkaus (2 opetuskertaa) Opetellaan lukemaan yksinkertaista käsityöohjetta, ymmärtämään käytettyjä lyhenteitä ja symboleja sekä valmistetaan pienimuotoinen työ. Käytetään lankana trikookudetta tai moppilankaa sekä paksuja koukkuja, jolloin mielikuva vain naisille soveltuvasta tekniikasta jää vähälle huomiolle. Näin saadaan myös miehet motivoitumaan työskentelyyn. Käsitellään sanastoa, lyhenteiden logiikkaa ja painotetaan lukemisen ymmärtämistä. 8.2.8. Mosaiikki (2 opetuskertaa) Tutustutaan ja vertaillaan eri maiden mosaiikkitöiden kuviomaailmaa. Valmistetaan kuvan tai peilin kehykset mosaiikkitekniikalla ja opetellaan sauma-aineen turvallinen käyttö sekä viimeistely. Paneudutaan sanastoon, verbin persoona- ja aikamuotoihin, kysymyssanoihin, tilavuusmittoihin, järjestyslukuihin sekä lukemisen ymmärtämiseen. Myös muodon käyttö ryhmän taitotasosta riippuen on mahdollista. 8.2.9. Paperityöt Origami (1 opetuskerta) Valmistellaan yksinkertainen origamityö paperia taitellen. Käsitellään japanilaisen origamitaiteen pohjalta muotoja ja symboliikkaa sekä adjektiivien vertailuasteita, materiaalilaatuja, mittayksiköitä ja harjoitetaan tekstin – ja kuvanlukutaitoa. Paperimassa (2-3 opetuskertaa) Valmistetaan kierrätyspaperista kolmiulotteinen paperimassatyö rungon päälle. Työ valmistetaan sekatekniikkana käyttämällä päällystyksessä lisänä muita käsityömateriaaleja. Suunnitteluvaiheessa käsitellään sommittelua, muotoja ja 12 suomalaista kuvanveistoa. Kieliopillisesti painotetaan adjektiivien vertailuasteita, mittayksiköitä ja harjoitetaan tekstin – ja kuvanlukutaitoa. 8.2.10. Pajutyöt Valmistetaan kolmiulotteinen pajutyö yksinkertaisia punontatapoja käyttäen. Käyttötarkoitus määräytyy asumismuodon mukaan (kehikko pihalle tai kukkaruukulle esim. parvekkeelle). Harjoitellaan pajun käsittelyä ja kolmiulotteista hahmottamista, kuvanlukutaitoa ja muodon hallintaa. Kieliopillisesti painotetaan adverbejä, sijamuotoja ja mittayksiköitä. 9. Aihealueet ja funktiot yleisten kielitutkintojen perusteiden mukaan Aihealueet Minä ja taustani: harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet kulttuurin/käsityön osaalueelta. Jokapäiväinen elämä: paino-, pituus- ja tilavuusmitat. Sosiaalinen vuorovaikutus: tutustuminen, keskustelukäyttäytyminen opetustilanteessa. Ympäristö ja maantuntemus: oma kulttuuri käsityössä, käsityömateriaalien ympäristövaikutus. Funktiot Asiatietojen antaminen ja kysyminen: toteaminen, nimeäminen, kertominen, kuvaileminen, kysyminen, myöntävät ja kieltävät vastaukset Oman suhtautumisen ilmaiseminen: myönteinen ja kielteinen arviointi, kommentointi ja niihin reagointi Tunteiden ja asenteiden ilmaiseminen ja kysyminen Asioiden hoitaminen: rohkaiseminen, pyytäminen, tilaaminen, neuvojen kysyminen Sosiaalisten käytänteiden ja normien mukaan toimiminen: tervehtiminen, puhutteleminen, avun tarjoaminen Viestinnän säätely: huomion kiinnittäminen, keskeyttäminen, tarkennuskysymykset, ymmärtämisen ja ymmärtämisvaikeuksien viestiminen, palautteen antaminen 13 10. Havaintoja opetussuunnitelmasta Opetussuunnitelman sisältöjä kokeiltiin maahanmuuttajien opetuksessa kevään ja syksyn 2011 aikana Kaukametsän opistolla. Mukaan liitetyssä raportin osassa on tuntiopettajana toimivan Sini Sarénin kommentteja, huomioita ja kokemuksia syksyllä 2011 Kaukametsän opiston maahanmuuttajien moduulikoulutuksessa tehdystä kädentaitojen opetuksesta. Raportin analysoinnin kohteina olivat kaksi opetusryhmää, joista toinen oli lukiryhmä (puutteellinen kirjoitus- ja lukutaito tai oppimisvaikeuksia) ja toinen oli moduuli1ryhmä (luku- ja kirjoitustaidollisia opiskelijoita, jotka ovat perustason opiskelijoita suomen kielessä). Molemmissa ryhmissä oli noin 15 opiskelijaa, mutta ryhmäkoko vaihteli hieman poissaolojen mukaan. ”Jokaiselle kerralle oli varattu kädentaitojen materiaalien lisäksi myös suomen kielen opetusta tukevaa materiaalia. Tämä materiaali oli usein suomen kielellä laadittu työohje sekä mahdollisesti työpiirros, mutta myös verbeihin ja substantiiveihin sekä niiden taivutukseen liittyvää materiaalia oli mukana. Helmikudonta Moduuli1:n ja lukiryhmän välinen suurin ero oli mallin suunnittelussa ja mallin lukemisessa. Moduuli1:n ryhmän suunnitteluprosessi oli hyvin itsenäistä, ja omat mallit syntyivät helposti. Kirjainten muuttaminen helmikudontamalleiksi onnistui vaivattomasti ja nopeasti. Lukiryhmässä mallin suunnittelu oli hyvin opettajalähtöistä, osalla pelkkää kopiointia opettajan antamista malleista. Huomioitavaa oli myös se, että vaikeammat lukihäiriön omaavat opiskelijat eivät pystyneet kopioimaan opettajan mallia oikein, koska siitä saattoi jäädä puuttumaan osia tai mallin peilaaminen symmetriseksi ei onnistunut. Rautalankatyö Mittaamisen kanssa oli ongelmia, vaikka mitat käsiteltiin ennen työn aloittamista. Viivoittimesta lukujen lukeminen vaati sen kertauksen, että lukeminen aloitetaan nollan kohdalta, ei numeron yksi kohdalta. Hyvä esimerkkikuva auttoi osalla työn valmistamista, mutta muutaman opiskelijan kohdalla kuva koettiin suoraan valmiiksi malliksi; he yrittivät vääntää rautalankaa suoraan monisteen kuvan päällä. Moduuli1:n kanssa teimme rautalankamaljan, joka onnistui jokaiselta opiskelijalta. Ohjemonisteessa oli muutama kohta, jotka opiskelijat kokivat kielellisesti vaikeaksi, mutta asia tuli ymmärretyksi konkreettisen näyttämisen jälkeen. Vaikeaksi koettiin ne kohdat, joissa oli mittoja ja määriä samoissa lauseissa: Kuinka paljon mitäkin ja montako kappaletta? Toisaalta kielen oppimisen kannalta on tärkeää, että kaikkea ei ole laitettu liian ”helposti” tarjolle, vaan ohjeen ja työn oikein suorittamiseksi joutuu tekemään kieleen liittyvää selvitystyötä, sanojen selvittämistä ja pohtimista. Kun työpajassa käsitelty tekniikka on opittu ja päästy varsinaisen tekemisen vaiheeseen, hetkittäin jopa flow- kokemukseen, opiskelijat ovat yleensä hyvin keskittyneitä ja rentoutuneita. He ovat saattaneet hyräillä, laulaa laulua, tai unohtaa taukoajat ja ympärillä olevan kouluympäristön.” 14 Samansuuntaisia oppimis- ja omaksumistuloksia on havainnoitu ja kirjattu muistiin sanallisesti ja kuvallisesti koko hankkeen ajan sekä päätoimisen- että tuntiopettajan toimesta. Opetussuunnitelma ja siihen liittyvä esineistö ja ohjemonisteet on laadittu suuntaa antavaksi työvälineeksi Kaukametsän opiston maahanmuuttajien parissa tapahtuvaan opetukseen. Opetussuunnitelman toteuttamisen tueksi laaditut ohjemonisteet ja opetusnäytteet ovat Kaukametsän opiston käsityönopettajien käytössä. Opetusmateriaalit on testattu eri ryhmien ja taitotasojen opetuksessa. Kajaanissa 16.12.2011 LAKE – hanke: Monikulttuurinen käsityö projektivastaava Heli Karppinen, Ktyo, KM, käsityön päätoiminen opettaja 15 Lähteet: Kulttuurisesti sensitiivinen opettajuus; Käden, kielen ja kulttuurin oppimisen yhdistäminen maahanmuuttajien koulutuksessa ja opettajan kasvupolulla (2005). Väitöskirja. KT, FM, AO, Oulun yliopiston lehtori Eeva-Maija Lappalainen. Käsityö, kieli ja kulttuuri; Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa kielen oppimisen apuvälineenä (2007). Julkaisu. Toim. käsityön päätoiminen opettaja Heli Karppinen ja markkinointisihteeri Eeva-Liisa Snicker, Kaukametsän opisto. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma. Toim. kielten suunnittelijaopettaja Eeva Kilpeläinen, Kaukametsän opisto. Käsityön erilaiset merkitykset opetuksen perustana, s. 233–253. http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/SPetTK.htm. .Sinikka Pöllänen - Tarja Kröger. Käsityöoppiminen palvelee kulttuurien kohtauttamista. http:// www.kaspaikka.fi/opettajanpoyta/artikkeleja . KT, FM Eeva-Maija Lappalainen. 2011. Tekemisen taito (2008). Venkula, Jaana. Turhaa vai tarpeellista (1973), Papanek, Viktor. LAKE – raportti. Sarén Sini, 2011. 16