Lunatum - Suomen Käsiterapiayhdistys ry
Lunatum 1/2011 Suomen Ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Tässä lehdessä: Vuosikokousterveiset arpiasiaa, nivelreuma ja käsiharjoitukset www.kasiterapiayhdistys.fi Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Kuva: Anne Tikkanen Sisällys Mediakortti Arvet Hallituksen kokoonpano ► Pj.palsta ► Vuosikokousterveiset Vuosikokouspöytäkirja Toimintakertomus 2010 Tuloslaskelma 2010 Toimintasuunnitelma 2011 Tulo-menoarvio 2011 ► Outi Kaarela: Arpien hoito Tuija Oravainen ja Mervi Gröhn: Käden alueen arpien hoito Vuokko Kuismin: Arpimittarit- ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Stipendiasiaa Jäsenpalsta IFSHT update Opinnäytetyön esittely ► Linda Aalto ja Suvi Seitola: Nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet - kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus 1064344-8 Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote JULKAISIJA www.kasiterapiayhdistys.fi [email protected] ILMESTYMINEN Neljä numeroa vuodessa Jakelu Jäsenistö Sivun koko A4 ILMOITUSTAVAT 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 - hinta 100 euroa Aineistot pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS TAUSTATIEDOT Suomen Käsiterapiayhdistys on perustettuvuonna 1993. Yhdistyksen toiminnassa on keskeisintä koulutuksen ja tiedottamisen avulla edistää yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. Yhdistys osallistuu kansainväliseen käsiterapiatoimintaan. Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti hallitus 2011 Suomen Ksiterapiayhdistys ry:n hallitus Saara Raatikainen ( ft ) Soile Kauppila-Pekkala (tt) Puheenjohtaja, EFSHT-delegaatti Jäsenrekisterin ylläpitäjä Mehiläinen, Helsinki Terveydenhoitotuotteiden [email protected] palvelukeskus Terttu Lilja Oy Tuija Oravainen (tt) Annu Voipio (tt) Varapuheenjohtaja IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti KuntoutusORTON Oy [email protected] [email protected] Pia Nahi (tt) Sari Marjala (tt) Sihteeri Jäsenlehden kokoaja HYKS operatiivinen tulosyksikkö HYKS, Lastenklinikka [email protected] [email protected] Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Mirja Tervo (ft) OYS Sairaala Neo, Turku [email protected] [email protected] Vuokko Kuismin (tt) Virpi Natt (ft) HUS, Porvoon sairaala Pohjoismaiden delegaatti äitiyslomalla HYKS Herttoniemen sairaala virpi.natt @hus.fi Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti PJ:n palsta Mukavaa alkanutta vuotta 2011 teille kaikille! Suomen Käsiterapiayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 11.2.2011 Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä seitsemän hallituksen jäsentä ja kolmetoista yhdistyksen jäsentä. Alustuksena kokoukselle ortopedi Ilkka Sinisaari Sairaala Ortonista luennoi osallistujille kyynärnivelen toiminnallisesta anatomiasta sekä tyypillisimmistä kyynärpään traumoista. Vuosikokous päätti yhdistyksen sääntöihin ehdotetusta muutoksesta, jonka mukaan vuosikokouksen järjestämisajankohtaa pidennettiin aiemmasta tammi-helmikuusta tammi-maaliskuuksi. Muutoksella pyritään takaamaan paremmin aikaa tilintarkastuksen tekoon joka vuoden alussa. Kokouksessa esitetyt yhdistyksen toimintakertomuksen vuodelta 2010 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2011 löydätte yhdistyksen kotisivuilta. Hallituksen riveistä erosi tänä vuonna Ritva Korvensivu. Omasta ja muun hallituksen puolesta kiitän Ritvaa hänen panostuksestaan ja mukanaolostaan yhdistyksen hallituksessa sekä toivotan hänelle oikein hyvää jatkoa! Vuosikouksen ehdotuksesta ja päätöksellä hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Pia Nahi, tt. Tervetuloa mukaan remmiin! Nykyisen hallituksen kokoonpanon ja tehtävänjaon löydätte jäsenlehden sivuilta. Tämän vuoden ensimmäisen jäsenlehden osateemana ovat arvet. Aihetta tarkastelevat ja pohtivat omilla artikkeleillaan Outi Kaarela, plastikkakirurgian dos, käsikirurgian el, Tuija Oravainen, tt ja Mervi Gröhn, tt sekä Vuokko Kuismin, tt. Lisäksi tässä numerossa vastavalmistuneet toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola esittelevät opinnäytetyönsä nivelreumaa sairastavien asiakkaiden käsiharjoitusohjeista. Huomioittehan myös ilmoituksen stipendien hakuohjeista ja kevään hakuajan takarajasta. Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen takia yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös tänä vuonna. Tarkemmat tiedot ja kurssin ajankohta ilmoitetaan myöhemmin sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen kotisivuilla. Samaisilla tahoilla ilmoitamme myös muista tulevista koulutuksista sen mukaan kun saamme varmistuksia ja vahvistuksia suunnitelmillemme. Otamme mielellämme teiltä vastaan ehdotuksia ja kehittämisideoita uusiin koulutuksiin liittyen. Tulevien kansainvälisten käsiterapiakongressien järjestelytoimikunnat ovat myös liikkeellä, metsästäen vinkkejä ja ehdotuksia mahdollisista luennoitsijoista, tutkimuksista ja käsiterapian uusimmista tuulista. Jos olette mukana käsiterapian tutkimuksissa tai projekteissa, ja haluatte tarjota työtänne esitettäväksi joko Euroopan (EFSHT) tai kansainvälisen (IFSHT) käsiterapiayhdistyksen kongresseihin, ottakaa yhteys meihin hallituksessa, niin viemme tietoa eteenpäin. Aurinkoista kevään odotusta toivottaen, Saara Raatikainen Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Vuosikokousterveiset Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf Sääntömääräinen vuosikokous Aika: 11.2.2011 klo 18.30 Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki Osallistujat: Saara Raatikainen, Tiina Rantanen, Sari Marjala, Ritva Korvensivu, Tuija Oravainen, Mirja Tervo, Soile KauppilaPekkala, Pirjo Peurala, Marjaana Pernilä, Heidi Miettinen, Jutta Stenbäck, Tarja Hirvelä, Sari Nikolajew, Liisa Malinen, Leena Joona-Hillebrand, Pia Nahi, Oili Ask, Irmeli Parjo, Marisa Nikkonen, Riitta Keponen 1. Kokous avattiin klo 18.46 2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen, sihteeriksi Sari Marjala ja pöytäkirjan tarkista jiksi Mirja Tervo ja Tuija Oravainen. 3. Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. Kokoukseen osallistui seitsemän (7) hallituksen jäsentä ja kolmetoista (13) yhdistyksen jäsentä. 4. Esityslista vahvistettiin. 5. Hallitus esittää vuosikokoukselle sääntömääräisen vuosikokouksen pitämistä tammi-maaliskuussa, aiemman tammi-helmikuun sijaan. Pohdintaa käytiin siitä tulisiko sääntömääräisen vuosikokouksen pitämiselle varata vieläkin pidempi aika, esimerkiksi tammi-huhtikuu. Päädyttiin kuitenkin tammi- maaliskuuhun, vuosikokous kannatti asiaa. 6. Mirja Tervo esitteli vuoden 2010 toimintakertomuksen sihteeri Virpi Nattin valtuuttamana. Toimintakertomus hyväksyttiin. 7. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitteli tilitiedot kaudelta 1.1.2010-31.12.2010. Tilintarkastajina toimivat Jutta Stenbäck ja Heidi Miettinen, joka luki tilintarkastajien lausunnon. Vuosikokous hyväksyi tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. 8. Puheenjohtaja Saara Raatikainen esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja se vahvistettiin vuosikokouksen toimesta. Vuosikokous oli tyytyväinen suunniteltuihin koulutuksiin. 9. Hallitus ehdotti vuosikokoukselle jäsenmaksujen säilyttämistä ennallaan. Vuosikokous kannatti asiaa ja vahvisti ehdotuksen. 10. Erotettavia jäseniä ei ollut. 11. Rahastonhoitaja Tiina Rantanen esitti tulo- ja menoarvion toimikaudelle 1.1.2011 – 31.12.2011. Kysymyksiä heräsi koulutustuoton suuruudesta, stipendien kokonaissummista ja hallituksen jäsenille myönnetyistä kongressiavustuksista. Hallitukselle ehdotettiin harkitsevan skype-kokousten järjestämistä kulujen pienentämiseksi. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin vuosikokouksen toimesta. 12. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Saara Raatikainen ja Virpi Natt. Molemmat ilmaisivat halunsa jatkaa hallituksessa. Ritva Korvensivu pyysi eroa hallituksesta, jonka vuosikokous myönsi. ► 12.1 Vuosikokous valitsi Saara Raatikaisen ja Virpi Nattin jatkamaan hallituksessa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Uudeksi jäseneksi ehdotettiin ja valittiin vuosikokouksen toimesta tt Pia Nahi. ► 12.2 Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Saara Raatikaisen, sihteeriksi Pia Nahin ja rahastonhoitajaksi Tiina Rantasen. 13. Tilintarkastajiksi valittiin Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck. Varatilintarkastajaksi valittiin Tarja Hirvelä. 14. Vuosikokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita. 15. Muut asiat ► 15.1 Riitta Keponen kertoi Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliasta valmistuneen laadukkaita yläraajan kuntoutukseen liittyviä opinnäytetöitä rannekanavaoireyhtymästä, reumapotilaiden käsiharjoituksista sekä motivoidusta käden käytöstä. Oheisista opinnäytetöistä pyritään saamaan tiedot yhdistyksen internet sivuille, jotta niihin voi käydä tutustumassa. Lisäksi Riitta Keponen kertoi olevansa lähdössä Haapsaluun, Viroon pitämään lastakurssia. ► 15.2 Heidi Miettinen kertoi IFSHT:n edelleen lahjoittavan JAMAR-puristusvoimamittareita niihin maihin, joissa niitä ei ole mahdollista hankkia. 16. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.52. Helsingissä 25.2.2011 Saara Raatikainen, puheenjohtaja Mirja Tervo, pöytäkirjan tarkastaja Sari Marjala, sihteeri Tuija Oravainen, pöytäkirjan tarkastaja Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Toimintakertomus 2010 Suomen Käsiterapiayhdistys ry Finlands Handterapi Förening rf TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.2010 - 31.12.2010 1. JOHDANTO Suomen Käsiterapiayhdistys ry. on perustettu 18.2.1992 ja rekisteröity 21.6.1994. Yhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa ja olla aiheesta kiinnostuneiden fysio- ja toimintaterapeuttien yhdyssiteenä ammattitaidon ja-tiedon kehittämiseksi. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (the European Federation of Societies for Hand Therapy, EFSHT) ja kansainvälisessä (the International Federation of Societies for Hand Therapy, IFSHT) käsiterapialiitoissa. Yhdistyksemme on edustettuna näissä hallituksen nimeämillä delegaateilla. Yhdistys tekee yhteistyötä myös Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. YLEISTÄ Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 12.2.2010 Sairaala Ortonissa Helsingissä. Osallistujia oli kahdeksantoista (18) yhdistyksen jäsentä. Hallitus ehdotti kahden (2) uuden jäsenen valitsemista hallitukseen. Jäseniksi ehdotettiin ft Mirja Tervoa, tt Vuokko Kuisminia ja tt Pia Nahia. Pia Nahi jättäytyi ehdokkuudesta vapaaehtoisesti. Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Mirja Tervo ja Vuokko Kuismin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Saara Raatikainen. Sihteerinä jatkoi Virpi Natt ja rahastonhoitajana Tiina Rantanen. Hallitus kutsui uudeksi kunniajäseneksi tt Irmeli Parjon. 3. ORGANISAATIO 3.1. Hallitus Hallitus on kokoontunut toimikaudella viisi kertaa. Hallituksen jäsenet ovat: Puheenjohtaja ft Saara Raatikainen Varapuheenjohtaja tt Tuija Oravainen Rahastonhoitajatt, ft Tiina Rantanen Sihteeri ft Virpi Natt Jäsen tt Ritva Korvensivu tt Sari Marjala tt Vuokko Kuismin ft Mirja Tervo tt Soile Kauppila-Pekkala tt Annu Voipio ► ► ► ► ► ► ► ► ► IFSHT- delegaattina ja koulutusvastaavana on toiminut Annu Voipio. EFSHT -delegaattina on toiminut Saara Raatikainen. Pohjoismaisena yhteyshenkilönä on toiminut Ritva Korvensivu. Jäsenrekisterin ylläpidosta on vastannut Soile Kauppila-Pekkala. Jäsentiedotteen kokoamisesta on vastannut Sari Marjala. Lehden taiton on tehnyt Annamari Korpi. Kirjastonhoitajana on toiminut Virpi Natt. WEB- teamiin on kuulunut Annu Voipio ja Virpi Natt. Ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut Ville Roininen. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Toimintakertomus 2010 3.2. Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Heidi Miettinen ja Jutta Stenbäck sekä varatilintarkastajana Tarja Rantala. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1. Pohjoismainen toiminta ► Pohjoismaiden yhdistyksille on päivitetty yhteystietomme ja postitettu yhdistyksemme jäsentiedotteet. Ruotsin yhdistys on lähettänyt jäsenluettelonsa. ► Norjan yhdistys lähetti kutsun vuosikokoukseensa. ► 4.1.1. Pohjoismainen kongressi Scandinavian 22nd Hand Society Meeting Gotlanti, Ruotsi 26.5-28.5.2010. Kongressin järjestäjinä toimivat Svensk Handkirurgisk Förening (SHF), Scandinavian society for Surgery of the Hand (SSSH) ja Svensk Förening för Hand Rehabilitering (SFH). Ruotsin Käsiterapia-ja Käsikirurgiyhdistys järjestivät yhteistyössä Pohjoismaisen käsikongressin Gotlannissa Ruotsissa. Osallistujia oli yhteensä 204, joista 96 oli terapeutteja. Näytteilleasettajia oli 27 kappaletta.Yhdistyksen hallituksen puolesta kongressiin osallistujana toimi Virpi Natt. 4.2. IFSHT IFSHT kongressi järejstettiin 24.-27.6.10 Orlandossa, Floridassa. Kongressiin osallistui hallituksen puolesta Saara Raatikainen ja Sari Marjala. Osallistujia kongressissa oli kaikkiaan yli 500, 41:stä eri maasta. Näytteilleasettajia oli 35 kappaletta. IFSHT:n hallituksen kokouksessa järjestön riveihin hyväksyttiin kolme (3) uutta jäsenmaata; Columbia, Kenia ja Hong Kong. Kokouksessa valittiin myös uuden hallituksen jäsenet ja Suomen Heidi Miettinen valittiin IFSHT:n hallituksen rahastonhoitajaksi. IFSHT: lle on toimitettu päivitetyt yhteystietomme. 4.3. EFSHT EFSHT:n kokoukseen, Bolognassa 6.-7. toukokuuta, osallistui yhdistyksen delegaatti Saara Raatikainen. EFSHT :n sihteerille on toimitettu päivitetyt yhteystietomme ja jäsenten osoitetiedot. EFSHT:n jäsenmaksut vuosilta 2010 ja 2011 on maksettu. 5. JÄSENISTÖ Toimikauden vaihtuessa 31.12.2010 yhdistyksen jäsenmäärä oli 306. Henkilöjäsenistä oli toimintaterapeutteja 221 ja fysioterapeutteja 78. Yhdistyksellä on: ► 1 kummijäsen: Virossa edustajana fysiatri Eve Sooba ► 2 kunniajäsentä: Tt Pirkko Lundan ja tt Irmeli Parjo ► 4 kannatusjäsentä: yritykset Villa Manus ja Medi-Orto, Lenaco ja Respecta Vuoden 2010 aikana yhdistykseen liittyi 11 henkilöä ja erosi 10 henkilöä. Hallitus käsittelee erotettavat jäsenet kaudelta 2010 seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyttää tämän käytännön vuosikokouksessa. 6.KOULUTUSTOIMINTA ► 10.2.2010 järjestettiin KÄDEN TERAPIA- koulutus Helsingissä ORTON Invalidisäätiön auditoriossa. Aiheita olivat: E- Link- arviointi- ja harjoitusohjelma, josta oli puhumassa tt Marisa Nikkonen ja tt Anna-Maria Kettunen. Fysiatri Jukka-Pekka Kouri, tt Pia Berglund-Hintze ja ft Tarja Rantala luennoivat CRPS:sta. Käsikirurgi Eero Waris puhui radiusmurtumien leikkaushoidosta ja lisäksi iltapäivällä oli paneelikeskustelu radiusmurtumien terapiasta. Paneeliin osallistuivat Eero Waris, Pirjo Peurala, Mirja Tervo sekä Saara Raatikainen. Lopuksi tt Kaija Lamberg kertoi kokemuksistaan Arcadan käsivammojen erikoistumisopinnoista ja Sari Marjala esitteli erikoistumisopintojen kehittämistyönä tehdyn Assisting Hand Assesment-testin -suomenkielisen version. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti Toimintakertomus 2010 ► ► Koulutuksen yhteydessä järjestettiin myös vuosikokous 1.10.2010 yhdistys järjesti Yläraajan kinesioteippauskoulutuksen Helsingissä. Kouluttajana toimi fysioterapeutti OMT Keijo Pitkämäki. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 fysio- ja toimintaterapeuttia. Senioritapaaminen järjestettiin 29.10.2010 TAYS:ssa, aiheena oli Reumakuntoutus. Puhujina päivillä olivat reumatologi Krista Karstila sekä lastenreumatologi Merja Malen. Lisäksi käsikirurgi Simo Vilkki piti puheenvuoron ”Mietteitä”. 7. STIPENDIT Yhdistys on jakanut stipendejä koti-ja ulkomaisiin koulutuksiin osallistumista varten. Vuoden 2010 stipendejä oli jaossa 1000 euroa keväälle sekä syksylle 1000 euroa. Keväällä 2010 hallitus myönsi 450 euron stipendin Heidi Miettiselle, 200 euron stipendin Sanna Rautakorvelle sekä Kirsi Karjalaiselle 50 euron stipendin. Syksyllä 2010 hallitus myönsi 500 euron stipendin Anna-Maija Haikaralle ja 250 euron stipendit Pirjo Peuralalle, Marjaana Pernilälle ja Heidi Kalliolle kullekin. Koulutuksen siirtymisen vuoksi 750 euroa on siirretty maksettavaksi tilikaudella 2011. 8. LUNATUM-JÄSENTIEDOTE ► ► ► ► ► ► Jäsentiedotteita on julkaistu neljä sähköisenä versiona yhdistyksen kotisivuilla. Niissä on kerrottu alan koti- ja ulkomaisista koulutuksista, julkaistu käsiterapiaan liittyviä artikkeleita sekä käytännön työtä koskevia kirjoituksia. Jäsentiedotteessa 1/2010 oli muun muassa Heidi Kallion ja Minna Nissisen koulutuspalaute Käden terapiakoulutuspäivästä ja Sari Marjalan kirjoitus Arcadan erikoistumisopinnoista käsivammojen kuntoutuksessa. Erikoistumisopintojen kehittämistehtäviä esiteltiin lehdessä kaksi; Vuokko Kuisminin työ aiheesta CRPS-1 yläraajapotilas toimintaterapiassa ja Virpi Nattin työ aiheesta Peukalon resectioarthroplastia, Ovid Medline. Lisäksi lehdessä julkaistiin 2010 järjestetyn vuosikokouksen pöytäkirja, toimintakertomus ja tuloslaskelma vuodelta 2009 sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2010. Jäsentiedotteessa 2/2010 oli muun muassa Annu Voipion artikkeli lääkinnällisen hoitohihan käytöstä yläraajaturvotuksessa ja Keijo Pitkämäen artikkeli kinesioteippauksesta fysioterapiassa. Lisäksi lehdessä esiteltiin Arcadan erikoistumisopintojen kehittämistöistä Ritvan Korvensivun työ Sormen PIP-nivelen pirstaleisen murtuman jälkeinen toimintaterapia Töölön sairaalassa ja Sari Marjalan työ Suomenkielinen AHA. Lehdessä 3/2010 oli muun muassa Virpi Nattin kongressiterveiset Pohjoismaisesta käsikongressista Gotlannista ja Sari Marjalan kongressiterveiset IFSHT:n kongressista Orlandosta. Lisäksi lehdessä oli Saara Raatikaisen artikkeli, joka käsitteli ranteen biomekaniikkaa ja proprioseptiikkaa. Lehdessä 4/10 oli muun muassa Tiina Rantasen koulutuspalaute yläraajan kinesioteippauskoulutuksesta, Saara Raatikaisen palaute SOMTY&SMLY:n Syysopintopäivistä ja Sari Marjalan kirjoitus Tampereella järjestetyistä Senioripäivistä. Vuosikokouskutsu julkaistiin tässä lehdessä. IFSHT update on julkaistu 3/2010 ja 4/010 lehdissä. Kannatusjäsenillä on ollut mahdollisuus laittaa maksutta kerran vuodessa yksi ¼ -sivun kokoinen ilmoitus jäsentiedotteeseen. 8. WEB-SIVUT ► ► Yhdistyksen kotisivuja käytetään paremman ja nopeamman tiedonkulun kanavana jäsenistölle. Sivuilta löytyy tietoa mm. yhdistyksen historiasta ja toiminnasta, hallituksen yhteystiedot, käden arviointi kaavakkeet, vertailuarvoja sekä koulutustietoja. Lisäksi jäsenille on tiedotettukotisivujen kautta hyödyllisistä käsiterapiaan liittyvistä internet-osoitteista. Kotisivujen päivityksestä vastaa Ville Roininen. Sivuja on lisäksi päivittänyt yhdistyksen puolesta Virpi Natt. Sivujen osoite on www.kasiterapiayhdistys.fi. Helsingissä 27. tammikuuta 2011 Virpi Natt sihteeri Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti TULOSLASKELMA 2010 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS tilikausi 1.1.2010-31.12.2010 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Tuotto 3010 3020 3110 3120 koulutustuotto julkaisutuotto jäsenmaksu kannatusjäsenmaksu 2 x 120€ 3550 muu tuotto 2 160,00 € 200,00 € 6 859,00 € 240,00 € 20,00 € 9 479,00 € Kulut 4108 jäsenmaksu IFSHT 2010-2011 EFSHT 2010-2011 4100 jäsentiedote 4101 koulutus luennoitsjoiden palkkiot matkakulut tarjoilu 3620 verot, sosiaalikulut 3010 koulutusmaksun palautus 4104 kokouskulut/tarjoilu 4105 kokouskulut / matkakulut 4103 stipendit 4106 lahjat 4510 muut kulut postitusmaksu tietokone Sigmatic vuosimaksu mustekasetti kopiopaperi puhelin 5510 pankkikulut 4520 kongressiavustus IFSHT / EFSHT 3 x 750€ Tilikauden tulot 1 788,00 € 505,54 € 2 293,54 € 1 293,12 € 3 535,39 € 73,46 € 50,00 € 337,50 € 843,07 € 1 200,00 € 287,48 € 845,84 € 188,12 € 2 250,00 € 13 197,52 € - 3 718,52 € Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS RY TOIMINTASUUNNITELMA Finlands Handterapi Förening rf 1.1.2011 - 31.12.2011 1. YLEISTÄ Suomen Käsiterapiayhdistyksen tarkoituksena on yläraajan ja käden kuntoutuksen edistäminen Suomessa. Toiminnallaan yhdistys tukee jäseniään ammattitiedon- ja taidon hankkimisessa sekä sen keskinäisessä jakamisessa. Yhdistys on jäsenenä eurooppalaisessa (EFSHT) ja kansainvälisessä (IFSHT) käsiterapialiitoissa. Hallituksen nimeämät delegaatit toimivat näihin yhdyshenkilöinä ja kansainvälisten liittojen kokouksiin pyritään lähettämään Suomesta edustaja. Yhdistys tekee yhteistyötä myös mm. Pohjoismaisten käsiterapiayhdistysten ja Suomen Käsikirurgiyhdistyksen kanssa. 2. ORGANISAATIO Yhdistystä johtaa perustamissääntöjen ja vuosikokouksen päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus nimeää tarvittaessa toimikuntia ja työryhmiä. Yhdistyksen tilikausi on 1.1.2011 – 31.12.2011. 3. TALOUS Tulot ja menot ilmenevät kaudelle 1.1.2011 – 31.12.2011 laaditusta budjetista. Vuosikokouksessa nimetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja vuodelle 2011. Kirjanpito säilyy rahastonhoitajan tehtävänä, tarvittaessa hallitus konsultoi ulkopuolista kirjanpitäjää. 4. TIEDOTTAMINEN Käsiterapia-alaan liittyvistä aiheista ja koulutuksista tiedotetaan jäsenille yhdistyksen kotisivuilla www.kasiterapiayhdistys.fi, jäsentiedotteen Lunatumin ja sähköpostin kautta. Jäsentiedote julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja sen ilmestymisestä ilmoitetaan sähköpostilla jäsenille, joiden osoitteet on päivitetty yhdistykselle. Jäsentiedotetta julkaistaan neljä numeroa toimikaudessa. Yhdistyksen kotisivuja päivitetään hallituksen kotisivuvastaavan toimesta. Kotisivuja pyritään aktiivisesti kehittämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan kuluvan kauden aikana. Tarvittaessa tiedottamiseen voidaan käyttää myös muita kanavia, esim. fysioterapeutti- ja toimintaterapeutti lehtiä. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnassa on edelleen tarkoitus käyttää jäsenistöhyväksi vuoden 2008 järjestetyn Skandinaavisen käsikongressin tuottoa, joka tilitettiin yhdistykselle toimikaudella 2009. Tarkoituksena on pitää koulutukset mahdollisimman edullisina jäsenille. Hallitus on esittänyt tiedustelun ja kutsun brittiläiselle käsiterapeutti Sarah Meelle saapua pitämään yhdistyksen jäsenille suunnattu koulutus / luentopäivä käden toiminnallisesta anatomiasta kevään 2011 aikana. Vastausta kutsuun ei ole toistaiseksi saatu. Toiseksi ulkomaalaiseksi kutsuluennoitsijaksi kaudella 2011 hallitus pyytää ruotsalaista käsikirurgia Elisabet Hagertia. Ranteen neuromuskulaarista kontrollia käsittelevää luentoa suunnitellaan alustavasti pidettäväksi syys-talvella 2011, luennoitsijan halukkuuden ja saatavuuden mukaisesti. Positiivisen palautteen ja kysynnän vuoksi yhdistys järjestää yläraajan kinesioteippaus -kurssin myös vuonna 2011. Koulutus järjestetään syksyllä, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin jäsentiedotteessa sekä yhdistyksen kotisivuilla. Kouluttajana toimii edellisvuoden tapaan Keijo Pitkämäki, ft, OMT. Jäseniltoja eri puolilla Suomea jatketaan sen mukaan miten kiinnostusta löytyy. Jäsenillat pyritään järjestämään jäsenille maksuttomina koulutuksina ja yhdistykselle kohtuullisin kustannuksin, joihin ei-jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua kahvirahan hinnalla. Senioritapaamista ei ole suunnitteilla järjestää kaudella 2011. Yhteistyötä Viron kanssa jatketaan siltä osin, että heillä on mahdollista lukea Lunatum yhdistyksen sivuilta ja virolaiset terapeutit kutsutaan mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi yhdistys tekee lahjoituksen Viroon toimintaterapiakoululle, jolle se lahjoittaa IFSHT:ltä lahjoitustarkoitukseen saadun Jamar-puristusvoimamittarin. Yhdistys jakaa stipendejä tukeakseen jäsenten mahdollisuuksia osallistua koti- ja ulkomaisiin koulutuksiin. Stipendejä jaetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä 1000 euroa ja syksyllä 1000 euroa. Stipendien hakumahdollisuuksista ja -ajankohdista tiedotetaan kotisivuilla. Helsingissä 11.2.2011 Saara Raatikainen puheenjohtaja Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään 11.2.2011 Ravintola Vltavassa, Helsingissä. Kokousta alustaa ortopedi Ilkka Sinisaari pitämällä osallistujille luennon kyynärnivelen anatomiasta ja yleisimmistä ongelmista. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 10 TULO- JA MENOARVIO 2011 SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS / TULO- JA MENOARVIO 2011 Tulot 14 286,42 € Siirto edelliseltä tilikaudelta 2010 Jäsenmaksut 2011 306 x 25 € Kannatusjäsenet 7 650,00 € 4 x 120 € 480,00 € Koulutustuotto 1 000,00 € Ilmoitussopimukset tiedotteeseen 300,00 € Tulot yhteensä 23 716,42 € Menot Jäsenmaksut IFSHT maksettu 2010 EFSHT maksettu 2010 Jäsentiedote taitto Koulutus jäsenillat 2011 1 000,00 € koulutus 5 000,00 € Koulutusavustukset / kevät 1 000,00 € Stipendit syksy 1 000,00 € 2010 myönnetyt stipendit - € - € 1 500,00 € 6 000,00 € 750,00 € 2 750,00 € (siirto edel. Tilikaudelta) Kokouskulut tarjoilu 1 000,00 € matkakulut 2 000,00 € puhelinkokouksen kulut Muut menot Korvamerkintä 150,00 € lahjat 300,00 € toimisto 350,00 € pankin palvelumaksut 350,00 € ATK-kulut 500,00 € konsultaatio yhd.toiminnasta 200,00 € WEB-sivut 150,00 € 3 150,00 € 1 850,00 € EFSHT 1 000,00 € Menot yhteensä 16 250,00 € Tulot yhteensä 23 716,42 € Erotus 7 466,42 € Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 11 Nivelreumaa sairastavan asiakkaan ksiharjoitusohjeet Toimintaterapeutit Linda Aalto ja Suvi Seitola Opinnäytetyö “Käsiharjoitusohjeet nivelreumaa sairastavalle asiakkaalle – Kirjallisuuskatsaus ja käytännönohjeet” valmistui syksyllä 2010 Metropolian ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat tutkimustietoon. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten avulla pystyimme osoittamaan, että käsiharjoituksilla on positiivista vaikutusta nivelreumaa sairastavan asiakkaan arkipäiväntoiminnoista suoriutumiseen. Intensiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat vaikuttaisivat olevan tehokkaampi tapa kuin konservatiivisesti tehdyt harjoitusohjelmat, kun halutaan parantaa käden voimaa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset yhdistettynä terapiavahalla tehtyihin harjoituksiin lisäsivat käden voimaa sekä käden hienomotorista käyttämistä merkittävästi. Käsittelimme tutkimusartikkeleista saadun tiedon aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valitsimme ICF-luokituksen, joka on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF-luokitus tarjosi meille käsitteet, joilla olemme jäsentäneet tutkimusartikkeleista saadut tulokset. Täydensimme ICF-luokituksen käsitteistöä toimintaterapian käsitteellä arkipäivän toiminnot. Tarkemman kuvauksen opinnäytetyön vaiheista voi lukea verkkokirjasto Theseuksesta osoitteesta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917719. Käsiharjoitusten hyödyt arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen Nivelreumaa sairastavalla asiakkaalla käden toiminnot ja rakenteet vaurioituvat, mikä vaikuttaa henkilön arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen, kuten itsestä huoIntensiivisesti Työelämän yhteistyökumppanitehdyt harjoitusohjellehtimiseen ja kotielämään. Arkina oli Helsingin ja Uudenmaan mat vaikuttivat päivän toiminnoista suoriutumisairaanhoitopiiri (HUS) ja se totehokkaammilta kuin seen tarvitaan käden toimintoja teutettiin yhteistyössä HYKS:in konservatiivisesti tehdyt ja rakenteita. Tutkimusartikkelien Kirurgisen sairaalan reumatolokäden voimaa mukaan nivelreuma aiheuttaa gian klinikan toimintaterapeutparannettaessa seuraavia muutoksia käden toimintien Irmeli Parjon ja Jenny Lohinoissa ja rakenteissa: nivelrakenteiden kiven kanssa. Opinnäytetyön tavoitmuutoksia (1,2,3,4), lihasvoiman ja tehon teena oli tuottaa nivelreumaa sairastavan tuottotoimintojen heikkenemistä (2,3,4,5,6,7,8,9) asiakkaan käsiharjoitusohjeet, jotka perustuvat ja nivelten liikkuvuustoimintojen heikkenemistä tutkimustietoon. (2,3,4,9) sekä kipuaistimuksia (4,5,7,8,9). Nivelreuman aiheuttamat muutokset käden toiminnoissa ja rakenteissa vaikuttavat tutkimuksien mukaan Lähtökohdat ja menetelmät suorituksiin itsestä huolehtimisessa (1,2,7,8) ja koOpinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tielämässä (1). Haastavia itsestä huolehtimisen ja käytännön ohjeesta. Työn lähestymistapa on toikotielämän toimintoja ovat esimerkiksi aterioiden mintatutkimus, jonka mukaan kuvaamme opinvalmistaminen (1), syöminen ja juominen (1,2) näytetyöraportissamme käsiharjoitusohjeiden sekä kynsien leikkaaminen (2,8). Aterioiden valkehittämisprosessin etenemistä. Aineistonkeruumistamisessa hankalaa on muun muassa pannun menetelmäksi valitsimme kirjallisuuskatsauksen, nostaminen sekä kurottaminen tavaroiden tavoitjossa noudatimme systemaattisen kirjallisuuskattamiseksi pöydältä tai hyllyltä. Muita mainittuja sauksen ohjeita. Jatkokäsittelyyn valitun aineiston hankalia toimia ovat pukeutuminen (2,7), suurten määrä oli yhteensä yhdeksän tutkimusartikkelia. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 12 Nivelreumaa sairastavan asiakkaan ksiharjoitusohjeet ostosten tekeminen ja ostosten tuominen kotiin (1). Yleisesti voidaan sanoa, että erityisen haastavaksi ovat todettu välineillä tehtävät toimet, joissa tarvitaan sekä voimakasta puristusvoimaa, että karkeamotoriikkaa (7). Ongelmat arkipäivän toiminnoista suoriutumisessa lisäävät nivelreumaa sairastavien asiakkaiden tarvetta pienapuvälineille (2,7). Käsiharjoituksilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa parantavasti lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoihin (4,5,6), kipuaistimukseen (4,5), nivelten liikkuvuustoimintoihin (4) ja käden hienomotoriseen käyttämiseen (4,5,6). Käsiharjoituksilla ei kuitenkaan näiden tutkimusten mukaan sanottu olevan merkittävää vaikutusta käden rakenteisiin paitsi yhdessä artikkelissa merkittävä EDC-lihasten (extensor digitorum communis) kasvu (6). Parantamalla käden toimintoja ja hienomotorista käyttämistä tai ehkäisemällä niiden heikkenemistä käsiharjoitusten avulla, voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakkaan arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen. on enemmän sekä harjoituskertoja useammin kuin konservatiivisesti suoritetussa harjoitusohjelmassa ja niiden tarkoituksena on lisätä käden voimaa (4). Harjoitusliikkeiden määrä ei näyttäisi vaikuttavan siihen, mitä tuloksia harjoitusohjelmista saadaan. Esimerkiksi yhdessä intensiivisessä harjoitusohjelmassa, oli vain neljä liikettä (6) ja tuloksissa oli enemmän merkittäviä vaikutuksia verrattuna intensiiviseen harjoitusohjelmaan, (4), jossa toistettavia liikkeitä oli jopa yhdeksän. Käsiharjoitusohjelma intensiivisesti vai konservatiivisesti? Pääasiassa tutkimuksissa tutkittiin intensiivisesti tehtyjä käsiharjoitusohjelmia (5,6), ainoastaan yhdessä tutkimuksessa vertailtiin konservatiivisten ja intensiivisten harjoitusohjelmien tuloksia (4). Kumpainenkin harjoitusohjelma sisälsi sekä liikeratoja ylläpitäviä että terapiavahalla tehtyjä harjoituksia. Tutkimuksissa tuodaan esille, että käden aktiivisen käytön on ajateltu vaikuttavan nivelreumaan pahentavasti (5,6). Konservatiivisia harKäsiharjoijoitusohjelmia on tusten kuvaus suositeltu jo pitkään ja vaikutus nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Tutkimuksista löytyi Kuitenkin vuonna kuusi käsiharjoitus2008 julkaistun tutohjelmaa, joiden kimuksen mukaan vaikuttavuutta oli intensiivinen hartutkittu. KäsiharjoiKUVA 1. Liikeratoja ylläpitävä harjoitusliikkeet: ranteen joitusohjelma on tusohjelmat suoriliikkeet (1a-1b), sormien liu’utusliikkeet (2a-2d) ja peutehokkaampi tapa tettiin konservatiivi- kalon liu’utusliike (3a-3b). lisätä lihasvoiman sesti tai intensiivisesti ja ne sisälsivät joko liikeratoja ylläpitäviä tai vastuk- ja tehon tuottotoimintoja, kuin konservatiivinen. sella tehtyjä harjoituksia tai yhdistelmiä molem- Samaisessa tutkimuksessa ehdotetaan, että inmista harjoituksista. Konservatiiviset harjoitukset tensiivisen harjoitusohjelmia tehdään, kun halumääritellään hellävaraisiksi ja varovaisiksi ja niiden taan parantaa ja konservatiivisia, kun halutaan yltarkoituksena on lisätä käden liikkuvuutta ja yllä- läpitää käden toimintoja. (4). Lisäksi intensiivisesti pitää käden voimaa (4). Intensiivisesti tehdään kä- tehdyt käsiharjoitukset vähensivät merkittävästi siharjoitukset tehdään tiiviisti ja liikkeiden toistoja enemmän käden väsymystä kuin konservatiiviLunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 13 Nivelreumaa sairastavan asiakkaan ksiharjoitusohjeet sesti tehdyt (4). Intensiiviset harjoitusohjelmat olivat hyvin siedettyjä kahden artikkelin mukaan (4,6) ja yhden mukaan niistä saatu hyöty ylittää todennäköisesti harjoituksen aiheuttamat mahdolliset vaivat. (5). Tästä voimme päätellä että intensiivisesti tehdyt käsiharjoitusohjelmat sopivat nivelreumaa sairastaville asiakkaille. Kuitenkin yhteistyökumppaniemme mukaan liikerataharjoitukset ovat tärkeitä nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen, jotta harjoituksia pystytään ylipäätänsä tekemään. Yhden artikkelin mukaan tehokkain tapa lisätä käden toimintakykyä olisikin tehdä molempia harjoituksia yhdessä (5). Liikeratoja ylläpitävien ja vastuksella tehtyjen käsiharjoitusten vaikutukset Johtopäätökset Valitsimme liikkeet käsiharjoitusohjeeseen tutkimusartikkeleista saamiemme tulosten sekä yhteistyökumppaneiden käytännön kokemuksen perusteella. Kun käsiharjoitusohjelmia käytetään toimintaterapian interventiovälineenä, on erityisen tärkeää, että harjoitusohjelmat ohjataan kullekin asiakkaalle, jotta liikkeet suoritetaan oikein ja asiakas motivoituu ja sitoutuu harjoitusten tekemiseen. Tekemämme ohje on kooste, jota voi tarvittaessa muokata kullekin asiakkaalle sopivaksi. Vastuksella tehdyistä harjoituksista löytyi enemmän tutkittua vaikutusta, kuin liikeratoja ylläpitävistä. Kaikissa tutkimuksissa vastuksena käytettiin terapiavahaa. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla voidaan parantaa merkittävästi lihasvoiman ja tehon tuottotoimintoja (5,6). Liikeratoja ylläpitävän harjoitusohjelman vaikutusta nivelten liikkuvuuteen oli tutkittu erikseen yhdessä tutkimusartikkelissa, mutta merkittävää muutosta ei havaittu (5). Harjoitusohjelma kuitenkin Tällä tarkoitamme vähensi merkittävästi esimerkiksi terapikipua nivelissä (5). avahan vahvuutta, Edellä mainittu ohjelliikkeiden toistojen ma koostui jänteiden määrää sekä liikkeiliu’utusharjoituksista. den soveltuvuutta Liikeratoja ylläpitäasiakkaalle. Harjoivä harjoitusohjelma tusohjeessa on liiyhdistettynä vastuk keratoja ylläpitäviä sella tehtyyn harjoi- ʹǤ ja vastuksilla tehtytusohjelmaan lisäsi KUVA 2. Terapiavahalla tehdyt harjoitusliikkeet: käden ǣ¡ȋͳȌǡȋʹȌǡ jä harjoituksia. (1), sormien ojennusliike (2), peukalon käden lihasvoiman nyrkistysliike ȋ͵ȌǡȋͶȌǡȋͷȌ ȋȌǤ (3), peukalon koukistusliike (4), nipistysvoja tehon tuottotoi- ajennusliike Vastuksilla tehdyt iman liike(5) ja passiivinen ojennusliike (6). mintoja sekä käden harjoitukset tehhienomotorista käyt- dään terapiavahalla tämistä merkittävästi (5). Käden hienomotorinen intensiivisesti. Suositeltava harjoitusjakson pituus käyttäminen parani myös pelkästään vastuksella on 12 viikkoa ja harjoituksia tehdään noin viisi tehdyllä harjoitusohjelmalla jopa merkittävästi kertaa viikossa ja kerran päivässä. Yksittäinen liike (6). Tutkimuksissa todetaan, että liikeratoja ylläpi- toistetaan noin 10 kertaa. Suositus perustuu kahtävät ja vastuksella tehdyt harjoitukset olivat hy- teen tutkimukseen, joissa harjoitukset toteutettiin vin siedettyjä (5,6). Tutkimusartikkelien tuloksien edellämainittujen määrien mukaisesti ja tuloksemukaan vaikuttaisi siltä, että vastuksilla tehty har- na lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot sekä käjoitusohjelma lisää käden toimintakykyä enem- den hienomotorinen käyttäminen paranivat (5,6). män kuin liikeratoja ylläpitävä harjoitusohjelma. Yhdessä tutkimuksessa ehdotetaan, että lyhyet Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 14 Nivelreumaa sairastavan asiakkaan ksiharjoitusohjeet ja intensiiviset harjoitusjaksot voisivat olla hyvä tapa toteuttaa käsiharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneet kokivat pitkäaikaiseen harjoitteluun sitoutumisen haastavaksi. (4) Vastuksella tehtäviä harjoituksia tulisi tehdä silloin, kun taudin vaihe on vakaa ja nivelet eivät ole tulehtuneet. Jos asiakas kokee käsiharjoituksia tehdessään ohimeneviä vaivoja, parempi menettelytapa on ensin vähentää harjoituksia ennen kuin keskeyttää harjoittelun kokonaan. (5) Jos vaivat eivät mene ohi, harjoittelu keskeytetään ja asiakas ottaa terapeuttiinsa yhteyttä. Vastuksilla tehdyillä harjoituksilla harjoituksen sietokykyä voidaan lisätä esimerkiksi muuttamalla terapiavahan vahvuutta (5). Vastuksilla tehdyt harjoitukset kannattaa suorittaa yhdessä liikeratoja ylläpitävien harjoitusten kanssa. Liikeratoja ylläpitävät harjoitukset pitävät nivelet liikkuvina. Valitsimme käsiharjoitusohjelmaan jänteiden liu’utusharjoitukset sekä ranteen liikerataa ylläpitävän harjoituksen. Liikeratoja ylläpitäviä harjoituksia on hyvä tehdä päivittäin myös tulehdusvaiheessa, jotta nivelet pysyvät liikkuvina. Liikkeitä toistaan noin kymmenen kertaa. Lähteet 1. Thyberg, Ingrid – Hass, Ursula A.M. – Nordenskiöld, Ulla – Gerdle, Björn – Skogh, Thomas 2005: Activity limitation in rheumatoid arthritis correlates with reduced grip force regardless of sex: the Swedish TIRA project. Arthritis & Rheumatism: Arthritis Care & Research. 53(6). 886–896. 2. Dellhag, Berit – Bjelle, Anders 1999: A five-year followup of hand function and activities of daily living in rheumatoid arthritis patients. Arthritis Care & Research 12(1). 33–41. 3. Adams, J. – Burridge, J. – Mullee, M. – Hammond, A. – Cooper, C. 2004: Correlation between upper limb functional ability and structural hand impairment in an early rheumatoid population. Clinical Rehabilitation 18(4). 405–413. 4. Rønningen, Aud – Kjeken, Ingvild 2008: Effect of an intensive hand exercise programme in patients with rheumatoid arthritis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 15(3). 173–183. 5. Hoenig, Helen – Groff, Gerald – Pratt, Kendra – Goldberg, Elliot – Franck, Walter 1993: A randomized controlled trial of home exercise on the rheumatoid hand. Journal of Rheumatology 20(5). 785–789. 6. Brorsson, Sofia – Hilliges, Marita – Sollerman, Christer– Nilsdotter, Anna 2008: A six-week hand exercise programme improves strength and hand function in patients with rheumatoid arthritis. Journal of Rehabilitation Medicine 41(5). 338–342. 7.Nordenskiöld, Ulla – Grimby, Gunnar 1997: Assessments of disability in women with rheumatoid arthritis in relation to grip force and pain. Disability and Rehabilitation 19(1). 13–19. 8. Chen, Christine C. – Giustino, Jeaninne 2007: Grip Strength, Perceived Ability, and Health Status in Individuals with Arthritis: An Exploratory Study. Occupational Therapy in Health Care 21(4): 1–18. 9. Poole, Janet L. – Chiappisi, Heather – Cordova, Jennifer Schukar – Sibbitt, Wilmer Jr. 2007: Quality of life in American Indian and White women with and without rheumatoid arthritis. American Journal of Occupational Therapy 61(3). 280-289. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 15 Arvet Hypertrofisten ja keloidi arpien hoito Plastiikkakirurgian Dosentti, Käsikirurgian Erikoislääkäri, Hus Outi Kaarela Haavan paraneminen on edelleen osin tuntematon prosessi. Se jaetaan kolmeen vaiheeseen. Inflamaatiovaihe kestää muutaman vuorokauden, proliferaatiovaihe kestää noin 3-6 viikon ajan ja remodellaatio eli maturaatiovaihe useita kuukausia. Toisilla tämä paraneminen johtaa siistiin ja hyvin parantuneeseen arpeen, mutta joskus arvet voivat tulla paksuiksi, leveiksi, jäädä punaisiksi ja kutiseviksi. Joskus ne voivat jopa levitä yli varsinaisen haava-alueen. Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä ja sitä ilmenee noin 5 prosentilla valkoiseen ja 15 prosentilla mustaan rotuun kuuluvista. Keloideiksi kutsutaan arpia, jotka ovat edellisiä paksumpia ja suurempia sekä leviävät joskus jopa ulokkeina yli varsinaisen arpialueen vaikuttaen jopa tuumorimaisilta. Suomessa keloidien esiintyminen ei ole kovin yleistä. Keloidiarpia esiintyy yhtä paljon naisilla kuin miehillä. Keloidiarven esiintyminen on yleisintä 10 - 30 vuotiailla, harvinaista iäkkäillä. Keloidi arpien syntyminen on voimakkaasti perinnöllistä. Se voi ilmaantua kuukausien joskus jopa vuosien päästä eikä samaan tapaan pysähdy kuin hypertrofinen arpi. Keloidi työntyy terveeseen kudokseen. Pelkän kirurgisen hoidon jälkeen keloidiarpi uusii lähes varmasti. Yliaktiivisten arpien synnyn etiologia ei ole tiedossa. Nämä arvet jaetaan kahteen eri ryhmään; puhutaan hypertrofisista arvista ja keloidi arvista. Jako on joissain tilanteissa hieman vaikeaa, ja ei ole täyttä varmuutta siitä, onko loppujen lopuksi kyse saman diagnoosin eri vaikeusasteesta. Hoitotavan ja ennusteen arvioimisen kannalta jaon tekeminen on kuitenkin tärkeä. Molemmissa kollageenin määrä on normaalia suurempi ja kollageenin rakenne on poikkeava. Kollageenisynteesi on 20 kertainen normaaliin verrattuna ja niissä on normaalia tiheämpi verisuonitus. Hypertrofisia arpia tai keloideja ei tavallisesti synny ihopoimujen suuntaisiin viiltoihin. Pahin alue tämän kaltaisille arville on rintakehän yläosa nk decolte alue, olkapään ja hartian seutu. ENNALTAEHKÄISY Hypertrofiset arvet ovat paksuuntuneita aktiivisia arpia, jotka rajoittuvat aiemman haavan alueeseen. Hypertrofisten arpien esiintyminen on jossain määrin perinnöllistä. Ne ilmaantuvat yleensä alle 4 vk kuluttua arven synnystä ja hiljenevät tai muuttuvat vähemmän aktiivisiksi kuukausien kuluessa. Ne eivät koskaan työnny terveeseen kudokseen ja niiden vaste hoitoon on yleensä hyvä. Hoidon kannalta hypertrofisen ja keloidiarven erottaminen on tärkeää siksi, että hypertrofinen arpi voi hyötyä pelkästä leikkauksesta, jos esimerkiksi arven suuntaa pystytään muuttamaan suotuisammaksi ja hypertrofinen arpi ei kirurgisen hoidon jälkeen yleensä uusi. Jos ennen leikkausta tiedetään, että potilaalla on taipumusta saada aktiivisia arpia, hänelle kannattaa ompeleiden poiston jälkeen aloittaa arven teippaus joko haavateipillä tai silikoniteipillä tai rasvaus silikonivoiteella haavan ihon parannuttua ompeleiden poiston, leikkauksen jälkeen. Teippausta usein suositellaan jatkettavan useamman viikon- parin kuukauden ajan. HOITO Jos potilaalla on jo selkeästi oireileva hypertrofinen arpi tai keloidi, täytyy hoito arvioida potilaskohtaisesti kliinisen oirekuvan ja arven koon mukaan. Arpien rasvausta ja hierontaa neuvotaan ensimmäiseksi kaikille. Konservatiivinen hoito on aina ensisijainen hoitomuoto. Lievemmissä tapauksissa voidaan yrittää silikoniteippausta tai silikonivoidetta hoidoksi muutaman kuukauden ajan, mutta hoidon aikana tilanne on syytä kontrolloida ja ellei tehoa ole, harkita muuta hoitoa lisänä. Miksi silikoni auttaa ei ole täysin varmasti tiedossa. Vahva tutkimuksellinen näyttö puuttuu, koska potilasmateriaalit ovat olleet pieniä ja tutkimukset eivät hyvin kontrolloituja. Kaikesta huolimatta silikonit laastarit,- levyt tai -laatat ovat yleisesti ja laajasti hyväksytysti käytössä ensimmäisenä hoitomuotona. Laajemmissa arvissa tarvittaessa hoitoon voidaan lisätä painetekstiilien käyttö tai pienemmille alueille kortisoni injektiot. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 16 Arvet Kortisoni injektioita voidaan käyttää arpien pehmittämiseen. Kortisoni, jota on yleisimmin käytetty on triamcinoloni (40mg/ml Kenacort) ja sitä käytetään usein 0,5- 1-1,5 ml arven koosta riippuen ja annostellen siten, että arpi tulee vaaleaksi ruiskutuksen seurauksena. Kortisoni voidaan antaa joko suoraan neulalla arpikudokseen tai esimerkiksi Dermojet paineruiskulla, jolla kortisonin saa joskus penetroitumaan paremmin arven sisälle. Kortisoni injektio tulisi saada papillaarisen ja retikulaarisen dermiksen rajalle. Kortisonilla voidaan yrittää 3-4 kertaa, noin 4-6 viikon välein mikäli vaikuttaa siltä, että injektioilla on tehoa. Kortisoni injektiota voidaan käyttää myös leikkauksen jälkeisessä tilanteessa siten, että ne aloitetaan noin 4-6 vk kohdalla leikkauksen jälkeen, jos aktiivinen arpi on poistettu ja injektio voidaan uusia samoin tarpeen mukaan. Kortisonihoitoon liittyviä haittavaikutuksia voi olla ihon oheneminen, hypopigmentaatio eli ihonvärin vaaleneminen, ihonalaisen kudoksen (subcutiksen) atrofia ja kapillaarien dilataatio. Mikäli paikan suhteen on mahdollista, ja jos arpi on reilusti koholla edellä mainittuihin, niin silikonilaastari kuin kortisoni injektiohoitoihin, voidaan yhdistää painetekstiilihoito. Usein paksumpien arpien kohdalla on tarpeen käyttää silikonilevyhoitoa painetekstiilien lisäksi. Näitä valmisteita on useampia ja pyritään löytämään potilaalle parhaiten sopiva. Painetekstiilien käyttöä yleensä jatketaan vähintään 6 kk ajan ja tapauskohtaisesti voidaan jatkaa, jos tehoa on 12- 18 kk ajan. Jos arvet ovat käsien alueella ja aiheuttavat toiminnallista haittaa joudutaan usein painetekstiilien lisäksi käyttämään lastahoitoa. Toimintaterapeutit valmistavat yksilölliset lastat potilaan tarpeiden mukaan. Hoitoresistenttien keloidien poistamiseksi voidaan käyttää leikkausta ja siihen liitettynä postoperatiivista kortisoni injektiota, johon liitetään silikonilaastari hoito yllä kuvatulla tavalla. Joskus paksuuntunut arpi voi olla korvalehdessä ja siihen voidaan toimintaterapeut- tien toimesta rakentaa erilaisia korvanipsuja tai muita silikonista tehtyjä arpea komprimoivia apuvälineitä. Valikoiduissa hoitoresistenteissä keloideissa voidaan tarvittaessa leikkauksen jälkeen kortisonin sijasta käyttää postoperatiivista sädehoitoa, joka tulee aloittaa heti leikkauspäivänä ja jatkaa sitä kahtena päivänä sen jälkeen. Usein käytetty sädehoitoannos on 4-5 GY kolmena peräkkäisenä päivänä. Suuremmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei keloidien sädehoito lisää maligniteettiriskiä. Sädehoidon jälkeenkin teippaushoitoa ja tarvittaessa myös kompressiohoitoa on syytä jatkaa useampia kuukausia usein jopa vuoden ajan. Muina hoitomuotoina on käytetty jäädytyshoitoa eli kryoterapiaa, jossa nestetypen avulla keloidiarpikudos jäädytetään. Sitä on käytetty pinnallisena ja uudempana hoitomuotona invasiivisena siten, että arpeen laitetaan neula sisälle, jota pitkin keloidi jäädytetään . Kirjallisuudessa tästä on positiivisia tuloksia, mutta Suomessa käyttö on ollut toistaiseksi kokeiluluontoista. Kryohoitoon liittyy komplikaatioina kipua, kudoksen atrofiaa, raakapintoja hoidon jälkeen ja hypopigmentaatiota. Invasiivisessa muodossa tarvitaan vähemmän hoitokertoja kuin pinnallisessa, mutta teho jäädytyksellä ei ole muita hoitomenetelmiä parempaa. Erilaisia laserhoitoa on myös koetettu keloidien hoidossa, mutta tutkimusten tuloksien näyttö on ristiriitaista. YHTEENVETONA Konservatiivista hoitoa kannattaa suositella aina alkuun. Valitettavasti ei ole olemassa yhtä hyvää kaikkia varmasti auttavaa hoitoa vaan hoito on arvioitava yksilöllisesti. Leikkaushoitoon hypertrofisen arven suhteen kannattaa mennä vasta kun arpi on kypsä. Usein tämä tarkoittaa sitä, että arpi on noin puolen vuodenvuoden vanha. Keloidiarven leikkaushoitoon on aina liitettävä jotain muuta hoitoa, koska pelkkä leikkaus voi saada sen vaan leviämään laajemmalle. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 17 Arvet Kden alueen arpien hoito Toimintaterapeutit Mervi Grhn & Tuija Oravainen Taustaa Tämä työ on tehty osana Arcadan erikoistumisopintoja, arpi kasvaa vamma-alueen sisäpuolella, keloidi tunkeutuu opintojen kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävän aiheen vamma-aluetta ympäröivään terveeseen ihoon. valintaan vaikutti omassa työssä toimintaterapeuttina Reuman sairaalassa tehdyt havainnot, ettei reumapotilailla ole Arpien hoitaminen käsileikkausten jälkeen. yleensä arpiongelmia Jos arpiongelmia ilmeni, niitä oli puhdistusleikkauksen jälkitiloina (Peltonen 2007:19) siteeraa Suomen Lääkärilehdessä Zurakämmenpuolella. Reuman sairaalan viimeisinä vuosina dan, Kriegelin ja Davisin katsausartikkelia Topical Treatments sairaalassa työskenteli käsikirurgi ja potilaina oli muitakin for hypertrophic scars (2006). Katsausartikkelissa käsitellään kuin reumaa sairastavia. Tämän myötä arpiongelmat tulivat hypertrofisen arven estämiseen kehitettyjä hoitomuotoja. Arvioinnin ja vertailun kohteena ovat haasteiksi toimintaterapeutin työhön. etenkin paikallishoitojen (perinteiset Halusimme myös selvittää, onko reupainehoidot, polyuretaani- paineleKäden tunto on mapotilaiden arpien vähäiseen kasvuun vy, silikonigeeli, sipuliuutos, imikimovaikuttavia tekijöitä tutkittu. hyvin kehittynyt, näin ollen di eli immuunijärjestelmää muunKehittämistehtävän tavoitteena oli lisäkättä voidaan pitää myös tava lääke sekä A- ja E- vitamiinia sitä Reuman sairaalan toimintaterapeutsältävät voiteet) teho ja käytettävyys. aistinelimenä. Osittainenkin tien ammattitaitoa käden alueen arpioPeltosen mukaan paras hoitotulos tuntopuutos aiheuttaa ngelmien hoidosta ja kuntoutuksesta. hypertrofisen arven estämisessä ja jo Kehittämistehtävän halusimme rajata ongelmia käden syntyneen arven pehmentämisessä anatomisesti käden alueeseen , koska oli silikonigeelilevyhoito. Seuraavaksi toimintakyvylle ja ihmisen toimintaterapeutteina vastaamme ko. parhaimman hoitotuloksen antoi pesuoriutumiselle alueen ortoosien valmistamisesta ja rinteinen painehoito ja kolmanneksi kuntoutuksesta. päivittäisistä toiminnoista tehokkain oli arpialueelle levitetty immuunijärjestelmää muuntava lääke Kehittämistehtävän teimme kirjallisuuseli imikimodi, joka tässä tapauksessa katsauksena viimeaikaisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin kiihdyttää kollageenin hajoamista. Peltosen mukaan muistutkimuksiin, jotka liittyvät arpien hoitomenetelmiin. Haasta käytetyistä hoitomuodoista ei yksinään käytettynä ollut tattelimme myös Reuman sairaalan käsikirurgia, ortopedia selkeää positiivista näyttöä. Käytettyjen hoitojen tehoa on ja reumatologeja. Peltosen mukaan hankala arvioida, koska arven muutosten Kehittämistehtävässä käsittelimme tiivistetysti käden ja mittaaminen on vaikeaa. Evans et al. (2007) julkaisivat Plastic ihon anatomian, koska niiden ymmärtäminen on välttämä- Surgery Educational Foundation Technology Assessment töntä käden alueen arpien hoitamisen kannalta. Kävimme Committeen katsauksen, jossa he arvioivat yleisimmin käyläpi myös erilaisia haavatyyppejä ja haavojen paranemiseen tettyjä arpien itsehoitotuotteita julkaistujen kontrolloitujen hoitamiseen liittyviä asioita. kliinisten tutkimusten pohjalta. Katsauksessa esitellään painetekstiilien käyttämistä arpienhoitotuotteena, arven kosteutusvoiteita, hengittävää ihoteippiä, e-vitamiinia, silikoniArvet hoitolevyjä, paikallista sipuliuutosvoidetta eli kauppanimelIhmiskehon kudoksiin tulee vaurioita ja ne paranevat joko tään Medermaa sekä vaihtoehtoisia luontaistuotteita. uudistumalla eli regeneroitumalla tai sitten vauriokohtaan kasvaa sidekudoksinen arpi. Arven kasvu voi kuitenkin ai- Painetekstiilejä käytetään palovammojen ja hypertrofisten heuttaa myös ongelmia. Kollageenien tuotanto voi olla arpien hoidossa vaikka vankkaa tieteellistä näyttöä niiden liian voimakasta, kollageenisäikeet voivat kasvaa epäjärjes- vaikutuksista ei ole olemassa. Mekanismia, kuinka paine tyksessä ja olla paksuja. Lisäksi arpialueelle voi kasvaa ve- vähentää hypertrofisen arven muodostumista, ei tiedetä. risuonia. Nämä voivat aiheuttaa arpien paksuuntumista ja Uskotaan, että paine edesauttaa arven kypsymistä solunjoustamattomuutta. Arpialueelle voi tulla myös tunnotto- sisäisen yhteyden ja fibroplastien rakenteiden uudelleen muodostumisen kautta. muutta tai arpialue voi olla yliherkkä. Tavallinen arpi kypsyy vuoteen mennessä ja on vaalea, litteä ja joustava. Arven liikakasvusta käytetään kahta eri nimitystä eli puhutaan hypertrofisesta arvesta ja keloidista. Nämä arvet eroavat toisistaan kasvutavan perusteella. Hypertofinen Painetekstiilit voivat aiheuttaa haittaa, jos niitä käytetään asiantuntemattomasti. Painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia, ihorikkoja ja haavautumia. Koska painetekstiilit voivat aiheuttaa potilaalle vahinkoa, on Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 18 Arvet kehitetty menetelmiä painetekstiilin oikean suuruisen paineen määrittämiseen. Vaikka julkaistuja kliinisiä tutkimuksia painetekstiilien hyödyistä ei ole, on niiden asemaa palovammojen ja hypertrofisten arpien hoidossa vaikea jättää huomioimatta. Painetekstiilien käytöstä on olemassa paljon hyvää julkaisematonta kokemustietoa. Hypertrofisten arpien ja keloidien painehoidossa käytetään usein myös erilaisia elastisia siteitä, putkisidoksia sekä paineortooseja. Paineortoosien käyttö on suositeltavaa erityisesti kasvojen, kaulan, käsien ja rinnan alueen arpien liikakasvun ehkäisyssä. Paineortoosit valmistetaan potilaalle aina yksilöllisesti ja niiden käytöstä sovitaan erikseen. Nykyisten ohjeiden mukaan arven kosteutusvoiteet ja –sidokset (esimerkiksi mineraaliöljyt, kosteutusvoiteet ja vaseliinipohjaiset salvat) edistävät arven paranemista ja nopeaa ihon epiteelikerrosten muodostumista/uusiutumista ja siten vähentävät hypertrofisten arpien muodostumista. Nämä tuotteet voivat myös edistää haavan paranemista estämällä tärkeiden kasvutekijöiden poistumista haavasta. Kliiniset tutkimukset osoittavat, että arven kosteuttamismenetelmät ovat tehokkaita arpioireiden, kuten kutinan, kiristyksen ja kivun vähentämisessä. Kosteuttamismenetelmien vaikutus arven ulkonäköön esimerkiksi kokoon, väriin tai rakenteeseen on epäselvä. Kosteutusvoiteiden ja –sidosten käytöstä haavojen hoidossa on tehty useita tutkimuksia. Vaikka tutkimukset näyttäisivät tyydyttävästi kuvaavan kosteutustuotteiden positiivisia vaikutuksia avointen haavojen hoidossa, tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia asian toteennäyttämiseksi. (Evans et al. 2007) Palovammojen hoitamisessa vamma-alueen rasvaaminen ja hierominen ovat tärkeitä hoitomenetelmiä. Erityisen tärkeää palovamma-arven hierominen ja rasvaaminen on silloin, kun arpi on jämähtänyt alla olevaan kudokseen. Palovamma-alueet tarvitsevat rasvaamista useita viikkoja vamman paranemisen jälkeenkin (Vuola & Asko-Seljavaara 2000:298). E-vitamiini on ihon pää rasvaliukoinen antioksidantti eli hapettumisen estäjä. Laboratoriokokeissa on todettu e-vitamiinin vähentävän arven muodostusta, koska se ehkäisee fibroblasteja eli sidekudoksia ja keratosyyttejä. Useat tutkimukset osoittavat, että arpien hoito paikallisesti käytettävillä silikonigeelituotteilla parantaa arpia etenkin sellaisilla potilaille, joilla on korkea riski saada ongelmallisia arpia. Hypertrofista arpea tai keloidia voidaan hoitaa myös luonnon keinoin. Mm. Argentiinassa käytetään vanhojen ja hankalien arpien hoitoon etanoita ja tulokset ovat olleet hyviä. Etanat tuottavat A-, C- ja E vitamiineja sisältävää limaa, luonnon antibiootteja ja ainesosia, jotka muistuttavat ihmisen kollageenejä. Arpikudoksen pehmentämiseen voidaan käyttää myös esim. Cellu M6®Keymodule Me´dical hoitolaitetta. Kyseessä on alipaineella toimiva imurullaushoitolaite. Laite nostaa ihoa ja lisää näin ollen elastisuutta arven ympärillä kiihdyttäen ravintoaineiden kulkua ja lievittäen kipua. Hoito perustuu mekaanisen siirtymisen (mecanical transduction) ilmiöön. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena voidaan todeta, että arpien hoitamiseen liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti amerikkalaisia ja tutkimukset liittyvät plastiikkakirurgiaan ja palovammojen hoitamiseen. Käden alueen arpien hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ei löydetty. Myöskään ei löydetty tutkimuksia erityisesti reumapotilaiden arpien muodostuksesta tai arpien hoidosta. LÄHTEET ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► Ask, Oili & Rantala, Noora. 2009, Yläraajan palovammat, Luennot, Helsinki: Arcada, 16.5.2009. Brieva, A.; Philips, N; Tejedor, R.; Guerrero, A.; Pivel, J. P.; Alonso-Lebrero, J. L. & Gonzalez, S. 2008, Molecular Basis for the Regenerative Properties of a Secretion of the Mollusk Cryptomphalus aspersa, Skin Pharmacology and Physiology, nro 21, s. 15-22. Evans, Gregory R. D; Shih, Richard & Waltzman, Joshua. 2007, Review of Over-the-Counter Topical Scar Treatment Products, Safety & Efficacy Report, Plastic and Reconstructive Surgery Journal, Vol. 119, nro 3, s. 10911095. Göransson, Harry. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s.17–18; 20; 25–31; 37–39; 42–43. Helin, Riitta. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s. 475. Http://www.alasetimport.fi/terapia.html. Nettilähde. Luettu 20.8.2009. Härmä, Markku; Ruokonen, Esko; Harvima, Ilkka & Takala, Jukka. 1996, Palovammojen hoito, Duodecim, nro 112, s. 1455–1462. Jaroma, Heikki. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s.286–287; Jokinen, Janne J.; Sipponen, Arno; Lohi, Jouni & Salo, Heikki. 2009, Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia, Suomen Lääkärilehti, nro 24, vsk 64, 2187-2193. Koskenvuo, Kimmo 1994, Kenttälääkintä. Ensihoidon perusteet. Karisto Oy, 360–362. Laukkanen, Anne-Marita & Manninen, Anne. 2002, Leikkauspotilaan haavanhoito, Heinola: Reumasäätiön sairaala. Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik. 1992, Ihmisen fysiologia ja anatomia, 8. painos, Porvoo: WSOY, s. 88–89; s.93–99. Nikkonen, Marisa. 2009, Arven karaisuhoito-ohje. Peltonen, Sirkku. 2007, Hypertrofinen arpi – kuokkavieras paranevassa haavassa, Suomen Lääkärilehti, nro 1-2, vsk 62, s. 19. Raatikainen, Timo. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s. 300. Ropo, Leena. 1997, Palovamma-arpien hoito, luentomoniste. Solonen, Kauko A.2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s. 11–12. Vartia, Minttu. 2004, Suomen Käsiterapiayhdistys r.y. Jäsentiedote, nro 3, s. 9. Vuola, Jyrki & Asko-Seljavaara, Sirpa. 2002, Käsikirurgia, 1.painos, Helsinki: Karisto Oy, s. 295. Www.eatonhand.com. Nettilähde. Patient instructions desensitization. Luettu 11.9.2009. Www.google.fi. Nettilähde. Iho, kuvahaku. Haettu14.11.2009. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 19 Arvet Arpimittarit ja mittauslaitteet - kirjallisuuskatsaus Toimintaterapeutti Vuokko Kuismin A Review of Scar Scales and Scar Measuring Devices Regina Fearmonti, MD, Jennifer Bond, PhD, Detlev Erdmann, MD, PhD, Howard Levinson, MD Division of Plastic and Reconstructive Surgery, Department of Surgery, Department of Pathology, Duke University Medical Center, DUMC 3181, Durham, NC 27710 Julkaistu sähköisenä versiona 21.6 2010 Open Science Company, LLC. Vapaa suomennos, toimintaterapeutti Vuokko Kuismin 28.2.2011 Arpikudoksen kasvuun liittyvät ongelmat koskettavat miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti. Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen sääntöjä tarvitaan tehokkaaseen arviointiin ja hoitojen seurantaan. Katsauksessa tarkastellaan nykyisin käytössä olevia mittauslaitteita ja arviointimittareita. Katsauksen tekijät kuvaavat esitellyistä menetelmistä ja mittareista niiden hyötyjä ja heikkouksia sekä kehittämisen alueet sekä vertailevat niitä keskenään. Arpeutuminen johtuu useimmiten traumasta, palovammasta tai on kirurgisten toimenpiteiden seurausta. Hoitovasteen ja tulosten arvioimiseen on kehitetty useita mittauksiin perustuvia menetelmiä. Arpiarviointi voi olla joko objektiivista tai subjektiivista. Objektiivisella arvioinnilla saadaan mitattavia tuloksia, kun taas subjektiivinen arviointi on riippuvainen havainnoijasta. Kvantitatiivinen arven arviointi perustuu laitteen/mittarin fyysisiin ominaisuuksiin ja Subjektiivisella menetelmällä saadaan laadullista tulosta potilaan tai havainnoijan toimesta. Lisäksi on kehitetty semi-kvantitatiivisia mittareita, joihin yhdistyy subjektiivinen arviointi. Objektiivisesti arpea mittaavat laitteet Mittauslaitteelta vaaditaan täsmällisyyttä, toistettavuutta ja helppokäyttöisyyttä objektiivisen tiedon keräämiseksi ja kliiniseen työskentelyyn. Nykyiset laitteet arvioivat parametrejä, kuten joustavuutta, lujuutta, väriä, paksuutta ja kolmiulotteista topografiaa ja läpäisevyyttä. Joustavuus Pneumatonometri* (pneumatonometer) ja cutometri* (cutometer) ovat yleisimmin käytettyjä laitteita ihon joustavuutta mitattaessa. Pneumatonometrissä käytetään painetta, sillä mitataan ihon mukautumista(Δ voima/Δ paine). Eri puolilta kehoa mitattaessa on saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ihon mukautumiskyvyssä. Näyttöä on, että palovammojen aiheuttamien arpien kohdalla iho mukautumiskyky on vähentynyt normaali-ihoon verrattuna, tämän pe- rusteella laitetta voisi soveltaa arpikudoksen objektiiviseen mittaamiseen. Cutometri on non-invasiivinen imulaite joka mittaa ihon viskoelastisuutta analysoimalla negatiivisen paineen aiheuttaman vasteen arpikudoksessa. Pääasiallisesti sitä on käytetty palovammahoidon vaikuttavuuden tutkimisessa ja arven kypsymisen mittaamiseksi ja uutena alueena on cutometrin käyttö arven joustavuuden sekä arpikudoksen laajenemisen mittaamisessa, joihin se on osoittautunut luotettavaksi välineeksi. *suomenkielinen vastine puuttuu Lujuus Durometri*(Durometer) käyttää vertikaalisesti suunnattua kuormitusta arpeen mitatakseen lujuutta. Alun perin mittaria on käytetty skleroderman hoidossa. Sittemmin sitä on käytetty palovamma-arpien kovettumien arvioinnissa, jossa tulokset ovat sisältäneet runsaasti vaihtelua riippuen käyttäjästä. Väri Arven värin määrittämiseen käytetään seuraavia laitteita: Chromameter* DermaSpectrometer* Mexameter* sekä tristimulus colorimeter*. Nämä laitteet käyttävät spektrofotometrisia värianalyysejä punoituksen ja melaniinin mittaamiseen. Tristimulus colorimeter (kapeanauhainen, yksinkertainen heijastuskykyyn perustuva mittari) ja chromametri osoittautuivat paremmiksi mittaamaan verekkyyttä ja pigmentaatiota kuin subjektiiviset pisteytysasteikot. Dermaspektrometri on helpompikäyttöinen verrattuna Chromametriin, luotettavuus oli molemmilla laitteilla hyvä. Paksuus Ultraäänilaitteita Tissue Ultrsound Palpation System (TUPS) on käytetty arven paksuuden määrittämisessä. Ultraäänilaitetta on verrattu cutometriin arven kypsyyden mittaami- Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 20 Arvet sessa. Molemmat laitteet olivat arven kypsyyden mittaamisessa herkempiä ja tarkempia kuin värin ja koostumuksen mittauksessa. TUPS:n tuloksia on verrattu myös VSS- mittarilla saatuihin tuloksiin. VSS (Vancouver Scar Scale) on yksi eniten käytetyimmistä arven arviointimittareista kliinisessä tutkimuksessa. TUPS:illa saavutettiin kohtalainen luotettavuus. TUPS:in käyttö vaatii käyttäjältä teknistä osaamista ja kokemusta kuvien tulkitsemisessa ja se on kallis verrattuna vastaaviin vaihtoehtoihin. Läpäisevyys Laser doppler- kuvauksen tekniikka perustuu palovammaarven läpäisevyyden mittaamiseen. Laser doppler kuvauksen tuottama läpileikkauskuva värikarttoineen auttaa palovamman syvyyden ja hoitolinjauksen määrittämisessä ja laite tarjoaa kivuttoman vaihtoehdon palovammabiopsialle. Sarov and Stewart ovat verranneet tätä tekniikkaa uudempiin laserpohjaisiin menetelmiin, jotka kartoittavat veren virtausta kudoksiin. Tekijät ovat osoittaneet, että kartoitettaessa relatiivisia muutoksia veren virtaamisessa kudoksiin, löytyy tilastollisesti merkittävää korrelaatiota kahden menetelmän välillä. Lisäksi molempien parametrien: (pigmentaatio, joustavuus, verekkyys ja arven korkeus) vastaavuudet olivat tilastollisesti merkittäviä. Kolmiuloitteinen(3D) kuvantaminen 3D- kuvantamisjärjestelmä perustuu niiden kykyyn vangita arven pinnan muodot teräväpiirrolla ja uusittavuudella. Roques ja kumppanit käyttivät 3-d optista profilointisysteemiä tuottaakseen korkearesoluutioista topograafista kuvaa arven pinnasta ja huomasivat 3d-järjestelmän olevan tehokkaan työkalun arven ominaisuuksien kuvaamiseen. Taylor ja kumppanit sovelsivat a 3-d digitoijaa omassa keloiditutkimuksessa keloidiarven koon ja hoitovasteen mit- (A) taamiseen. Skannaus oli verrattavissa VAS–mittarin tuloksiin. Tilastollisesti merkittävä vastaavuus saatiin arven koon suhteen sekä arpipisteytyksessä. Nämä edistyneet kuvantamismenetelmät ovat lupaavia erityisesti arven liikakasvun tutkimisessa. Helppo käytettävyys lisää niiden suosiota tutkimuksessa, mutta nostaa kustannuksia verrattuna perinteiseen kliiniseen arviointiin ja hoidon seurantaan. Vaikka arven arviointiin käytettävät välineet ovat osoittaneet tarkkuutta ja luotettavuutta vertailevissa tutkimuksissa, niitä vaivaa yhä yhteisymmärryksen puuttuminen koskien sopivinta ja sovellettavinta laitetta arvioinnin välineenä. Arven arviointimenetelmien tarkentaminen palvelee ja helpottaa hoitotulosten tarkkaa analysointia sekä kehittää arpiin liittyvää opiskelua. Subjektiiviset arviointimittarit Arpimittarit on kehitetty mittaamaan arpea ulkonäön ja hoitovasteen perusteella. Tällä hetkellä ainakin viisi mittaria, jotka alun perin on tarkoitettu mittaamaan subjektiivisia parametrejä objektiivisella tavalla (Taulukko1): The Vancouver Scar Scale (VSS), Manchester Scar Scale (MSS), Patient and Observer Scar Assessment Scale (POSAS), Visual Analog Scale (VAS) ja Stony Brook Scar Evaluation Scale (SBSES). Havainnoija- riippuvaiset mittarit sisältävät tekijöitä, kuten arven korkeus tai paksuus, joustavuus, pinta, rakenne, pigmentaatio ja verekkyys. Mittarit määrittelevät muutoksia paremmin yksilöllisesti kuin yksilöiden välillä. Subjektiiviset mittarit soveltuvat parhaiten pienten, lineaaristen arpien tutkimiseen. Niistä on hyötyä vain minimaalisesti tutkittaessa isoja arpia ja arvioitaessa arpien vaikutusta toiminnallisuuteen (Kuva1 (B) (C) Kuva 1. Kolme erityyppistä arpea valittu kuvaamaan arpien moninaisuutta: (A) arpeutuneet kädet ja sormet, joissa kontraktuuraa, (B) laaja koko vartalon käsittävä arpeutuminen ja (C) lineaarinen arpi. Nykyiset mittarit ovat hyödyllisiä arvioitaessa lineaarista arpeutumista mutta eivät toimi luotettavasti laajoissa vartalon alueen arvissa. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 21 Arvet Taulukko1. Arpimittareiden vertailua Mittari Pisteytys Heikkoudet Hyödyt Verekkyys, korkeus/ paksuus, joustavuus ja pigmentaatio Potilaan näkökulma puuttuu, soveltuu huonommin pigmentaation mittaamiseen isoissa heterogeenisissä arvissa, tekijän virheet vaikuttavat, ei huomioi kipua ja kutinaa Runsaasti käytetty kirjallisuudessa, palovamma tutkimuksissa Verekkyys, pigmentaatio, hyväksyttäVisual Analog 0 -> 100 “erin- vyys, käyttäjäystäScale with scar omaisesta” vällisyys + ääriviivat ranking “huonoon” ja the yhteenlaskettujen pisteiden summaus Kuvapohjainen ei sisällä potilaan itsearviointia yksinkertaisempi kuin VSS, sisäisen ja välillisen luotettavuuden arviointi helpompi tehdä Vancouver Scar Scale Patient and Observer Scar Assessment Scale Manchester Scar Scale The Stony Brook Scar Evaluation Scale 0 -> 13 5 -> 50 5 (paras) -> 18 (huonoin) 0 (huonoin) ->5 (paras) Ominaisuudet VSS + pinta; potilaan poimitut nimikkeet ei- Keskittyy tekijän itsearviointiosuus kivät välttämättä edus- ja potilaan näkövun, kutinan, värin, ta luotettavasti potikulmasta arven jäykkyyden, paksuulaan omia käsityksiä vakavuuden arvioiden, mikä helpottaa ja huolenaiheita misessa -suhteen Soveltuu laajemVAS + arven väri, malti erilaisiin ihon rakenne, suhkohteen sattumanarpiin, fyysisen teessa ympäröivään varainen arviointi ja mittauksen sijasta ihoon, rakenne, reupainottaminen käyttää kuvaajia, nat, koko, moninaijoilla kliininen mersuus kitys valokuviin perustuva, kehitetty erityisesasteikossa ei ole poVAS +leveys, korketi lyhytaikaiseen tilaan itsearviointia, us, väri, ommel/niitin arpiarviointiin, ei ole suunniteltu jäljet arpikorjausten ulpitkäaikaiseen arpiarkonäkö viointiin **VAS = Visual Analog Scale; VSS= Vancouver Scar Scale. †Yksikään asteikoista ei mittaa seuraavaa: 1. Vartalon alueen arpien kokonaismäärää 2. Arpien aiheuttamaa toiminnallista haittaa. 3. Kivun ja kutinan vaikutusta yksilön päivittäisiin toimintoihin. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 22 Arvet Vancouver Scar Scale (VSS) VSS-mittari vuodelta 1990, on yksi tunnetuimmista palovamman aiheuttamien arpien arviointimenetelmistä, se mittaa neljää muuttujaa: verekkyys, korkeus/paksuus, joustavuus, ja pigmentaatio. Potilaan oma näkemys arvista ei ole mukana mittarissa. VSS on laajasti sovellettava mittari terapian vaikuttavuuden arviointiin ja palovammatutkimuksiin. (Taulukko2.) Taulukko 2. The Vancouver Scar Scale Verekkyys Pigmentaatio Joustavuus Korkeus arven ominaisuudet normaali vaaleanpunainen punainen violetti normaali hypopigmentaatio hyperpigmentaatio normaali notkea antaa periksi,taipuu kiinteä narumainen(ropes) kontaktuura eli kurouma litteä <2 mm 2-5 mm >5 mm Kokonaispisteet pisteet 0 1 2 3 0 1 2 0 1 2 3 4 5 0 1 2 3 13 Visual Analog Scale (VAS) VAS-mittari on moniulotteinen, standardisoituihin valokuviin ja neljään muuttujaan perustuva mittari (pigmentaatio, verekkyys, hyväksyttävyys ja arvioijan näkemys) sekä muoto. Mittari summaa yksittäiset pisteet erinomaisesta- huonoon. Mittarin hyviä puolia on sen havainnoijaluotettavuus ja johdonmukaisuus. Patient and Observer Scar Assessment Scale (POSAS) POSAS-mittari on kaksiosainen, mukana on yksilön kokemat oireet, kuten kipu ja kutina, perustuen muutoin VSS-mittariin. Mittari koostuu potilaan ja havainnoijan numeerisesta asteikosta. Mittari arvioi verekkyyttä, pigmentaatiota, paksuutta, helpotusta, viskositeettia/joustavuutta, ja pintaa, sekä yhdistää potilaan itsearvioinnin koskien kipua, kutinaa, väriä, jäykkyyttä, paksuutta ja helpotuksen tunnetta. POSAS-mittari on ainoa mittari jossa otetaan huomioon subjektiivinen käsitys kivusta ja kutinasta, mutta sekään ei huomioi kivun ja kutinan mahdollisesti aiheuttamaa toiminnallista haittaa päivittäisissä toiminnoissa. POSASmittari soveltuu erityisesti kirurgisten toimenteiden jälkeisten arpien arviointiin. Sitä on käytetty lineaaristen arpien, kuten rintasyöpäleikkausten yhteydessä sen johdonmukaisuuden ja havainnoijaluotettavuuden vuoksi. Lisäksi mittarin etuja on potilaan itsearviointiosuus.(Taulukko3.) Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 23 Arvet Taulukko 3. Patient and Observer Scar Assessment Scale havainnoija täyttää normaali iho verekkyys pigmentaatio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 pahin mahdollinen arpi hypo/valkoarpisuus monivärisyys hyper/voimakas väri paksuus kivun lievitys joustavuus/ potilas täyttää Ei, ei oireilua 1 2 3 4 5 onko arpi kivulias? kutiseeko arpi? ei, kuten normaali iho 1 2 3 4 5 onko iho arvessa erivärinen? onko arpi jäykempi? onko arven paksuus erilaisempi? onko arpi epätasainen? 6 7 8 9 10 kyllä, pahin mahdollinen 6 7 8 9 10 kyllä, erittäin paljon Manchester Scar Scale (MSS) MSS-mittarissa, vuodelta 1998, arvioidaan ja pisteytetään 7 parametriä: 1. arven väri (täydellinen, vähäinen, selkeä, tai täsmää ympäröivään ihoon), 2. ihon rakenne(matta tai kiiltävä), 3. suhteessa ympäröivään ihoon (punoituksesta keloidiin), 4. rakenne (normaalista kovaan), 5. reuna-alueet (erottuu selkeästi, ei juuri erotu), 6. koko (alle1 cm, 1-5 cm, yli 5 cm), sekä 7. lukumäärä (yksi tai monta). Molempien taulukoiden mittarit lasketaan yhteen, korkea pistemäärä tarkoittaa kliinisesti vaikeimpia arpia. Kerätty tieto analysoidaan huomioiden potilaan etninen tausta, historia, syy, oireet, annetut hoidot sekä hoitovaste. Toisin kuin VSS, MSS-mittari ryhmittää saman otsikon alle (värin täsmäävyys), verekkyyden sekä pigmentaation verraten sitä ympäröivään ihoon. MSS-mittari soveltuu laajemmin erilaisten arpien arviointiin sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeisiin arpiin. MSS-mittari ei ole tutkimuskäytössä, luultavasti sen laaja-alaisuuden vuoksi (Taulukko 4). Taulukko 4. Manchester Scar Scale Visual Analog Scale erinomainen väri matta >< kiiltävä muoto(contour) epämuotoisuus(distortion) rakenne täydellinen lievä eroavaisuus selkeä eroavaisuus voimakas mismatch matta kiiltävä punottaa ympäröivästä ihosta hieman koholla hypertrofinen keloidi ei lainkaan lievä kohtalainen vaikea normaali erottuu tunnusteltaessa kiinteä kova Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti heikko 1 2 3 4 1 2 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 24 Arvet The Stony Brook Scar Evaluation Scale (SBSES) SBSES- arviointimittari on vuodelta 2007 ja se on a 6-osainen, alun perin haavan arviointiin kehitetty mittari. Se mittaa lyhytaikaisesti haavan ulkonäköä 5-10 päivää vaurion synnystä ompeleitten poistoon. Mittarissa pisteytetään haavan ulkonäköä, (1 tai 0), sekä 0 (huonoin) - 5 (paras). SBSES-mittaria on äskettäin esitetty tutkimuskäyttöön, koska se on suunniteltu haavan lyhytaikaiseen mittaamiseen, mutta toisaalta se soveltuu vain rajallisesti arven liikakasvun arvioimiseen. (Taulukko 5) Taulukko 5. The Stony Brook Scar Evaluation leveys korkeus väri niittien/ommelten jäljet ulkonäkö Arpiluokitus >2 mm ≤ 2 mm koholla/kuopalla suhteessa ympäröivään ihoon litteä tummempi kuin ympäröivä iho samanvärinen tai vaaleampi kuin ympäröivä iho löytyy poissa huono hyvä Pisteet 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 Arpimittarit ovat validoitu suhteellisen luotettaviksi ja johdonmukaisiksi, mutta ongelmana on niiden nojautuminen luokittelun varaan tai tasoja on liian vähän. Arpimittarit eivät ole tarpeeksi herkkiä ja virhemarginaali tällöin kasvaa. Käytännössä arpimittarien antamat tulokset ovat herkästi käyttäjästä riippuvaisia niin hyvässä kuin pahassa. Tällä hetkellä on jo arpimittareita, joilla voidaan kerätä potilaan näkökulmasta tietoa arpien vaikutuksesta potilaan elämän laatuun. Patologinen arpeutuminen on määritelty toiminnallista haittaa aiheuttavaksi ja saa potilaan hakemaan hoitoa. Potilaan tekemä itsearviointi arven ulkonäköön liittyen ei vertailussa juuri eronnut kliinisestä arvioinnista; tämä tarkoittaa sitä, että potilaan itsensä toteuttama arven seuranta toimii käytännössä yhtä hyvin kuin asiantuntijan seurantakäynneillä tekemä. Arpiarvioinnista puuttuu tällä hetkellä standardisoitu metodologia ja systemaattinen lähestymistapa sekä yksimielisyys sopivimmasta ja käytettävimmästä arviointimenetelmästä. Arven arviointimenetelmien tarkentaminen palvelee loppukädessä hoitokäytäntöjä ja ehkäpä myös voi estää arpikudoksen muodostumista. Arvioinneissa käytetyt menetelmät sisältävät arpikudoksen korkeus tai pituuspaksuus, joustavuus-, pinta-ala, rakenne, -pigmentaatio- ja verekkyys-luokitteluja. Potilasarvioinnissa pitäisi määritellä tapahtuma, ikä, arven käyttäytyminen alusta lähtien ja siihen liittyvät oireet, kuten kipu, kutina jne. Tulevaisuudessa tutkimukset pitäisi suunnata arviointimenetelmän kehittämiseen, jota voidaan soveltaa hypertrofisten arpiin, jotka aiheuttavat vaikeimmat kosmeettiset haitat. Uudessa mittarissa tulisi olla nykyisten mittareitten pohjalta tehtyjen analyysien perusteella: potilaslähtöinen perusta, joka on validoitu sekä lineaariselle- että palovammapopulaatiolle. Mittarissa tulisi olla psykologinen panos sekä käyttää selkeästi määriteltyä terminologiaa ja menetelmän analysointia. YHTEENVETO Tämän kirjallisuuskatsauksen analyysin perusteella kiteytyy tarve saada universaali arven pisteytyssysteemi, jossa pystyään paremmin kuvailemaan, ymmärtämään ja hoitamaan poikkeavaa arpeutumista. Tutkimukset ovat puutteellisia eikä kriittistä vertailua ole tehty subjektiivisen arven arviointimenetelmien ja uusien objektiivisten mittalaitteiden välillä. Plussien ja miinusten havainnollistaminen palvelisi suuresti lääkäreitä. Monet nykyiset tutkimukset, ja arvenarviointimenetelmät ovat fokusoituneet palovammoihin. Patologisella arpeutumisella on todettu suurempi esiintyvyys palovammojen yhteydessä kuin kirurgisten toimenpiteiden jälkeen tai trauman yhteydessä. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 25 Arvet Siitä huolimatta vain muutama tutkimus on kuvannut ja analysoinut palovamman jälkeistä ja postoperatiivista arpeutumisen yleisyyttä. Hoitostrategioista riippumatta, objektiivisten ja universaalien menetelmien vähäisyys on estänyt arpihoidon kehittymistä. Lisäksi molekyylitasolla vaurion syvyyden ja arpikudoksen muodostumisen suhteesta tiedetään edelleen liian vähän. Sopivan hoidon valitseminen kullekin arpityypille tulee jatkossa olemaan edelleen haastavaa. Lähteet ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► ► 1. Spann K, Mileski WJ, Atiles L, et al. Use of a pneumatonometer in burn scar assessment. J Burn Care Rehabil. 1996;17:515-7. 2. Spann K, Mileski W, Atiles L, et al. The 1996 clinical research award. Use of a pneumatonometer in burn scar assessment. J Burn Care Rehabil. 1996;17(6, Pt 1):515-17. 3. Enomoto D, Mekkes J, Bossuyt P, et al. Quantification of cutaneous sclerosis with a skin elasticity meter in patients with generalized scleroderma. J Am Acad Dermatol. 1996;35:381-7. 4. Fong S, Hung L, Cheng J. The cutometer and ultrasonography in the assessment of postburn hypertrophic scar: a preliminary study. Burns. 1997;23(1):S12-18. 5. Draaijers LJ, Botman YA, Tempelman FR, et al. Skin elasticity meter or subjective evaluation in scars: a reliability assessment. Burns. 2004;30(2):109-14. 6. Falanga V, Bucalo B. Use of the durometer to assess skin hardness. J Am Acad Dermatol. 1993;29(1):47-51. 7. Magliaro A, Romanelli M. Skin hardness measurement in hypertrophic scars. Wounds. 2003;15:66-70. 8. Haudenschild DR, Nguyen B, Chen J, et al. Rho kinase-dependent CCL20 induced by dynamic compression of human chondrocytes. Arthritis Rheum. 2008;58:2735-42. 9. Draaijers LJ, Tempelman FR, Botman YA. Colour evaluation in scars: tristimulus colorimeter, narrow-band simple reflectance meter or subjective evaluation? Burns. 2004;30:103-7. 10. Lau JC, Li-Tsang CW, Zheng YP. Application of tissue ultrasound palpation system (TUPS) in objective scar evaluation. Burns. 2005;31:445-52. 11. Bray R, Forrester K, Leonard C, McArthur R, Tulip J, Lindsay R. Laser Doppler imaging of burn scars: a comparison of wavelength and scanning methods. Burns. 2003;29:199-206. 12. Sarov M, Stewart, AF. The best control for the specificity of RNAi. Trends Biotechnol. 2005;23:446-8. 13. Roques C, Téot L, Frasson N, et al. PRIMOS: an optical system that produces three-dimensional measurements of skin surfaces. J Wound Care. 2003;12(9):362-4. 14. Taylor B, McGrouther D, Bayat A. Use of a non-contact 3D digitizer to measure the volume of keloid scars: a useful tool for scar assessment? JPRAS. 2007;60:87-94. 15. Roques C, Teot L. A critical analysis of measurements used to assess and manage scars. Int J Lower Extr Wounds. 2007;6(4):249-53. 16. Nedelec B, Shankowsky A, Tredgett EE. Rating the resolving hypertrophic scar: comparison of the Vancouver Scar Scale and scar volume. J Burn Care Rehabil. 2000;21:205-12. 17. Sullivan T, Smith J, Kermode J, et al. Rating the burn scar. J Burn Care Rehabil. 1990;11:256-60. 18. Lye I, Edgar DW, Wood FM, et al. Tissue tonometry is a simple, objective measure for pliability of burn scar: is it reliable? J Burn Care Res. 2006;27(1):82-5. 19. Duncan JAL, Bond JS, Mason T, et al. Visual Analogue Scale scoring and ranking: a suitable and sensitive method for assessing scar quality? PRS. 2006;118(4):909-18. 20. Durani P, McGrouther DA, Ferguson MWJ. Current scales for assessing human scarring: a review. J Plastic Reconstr Aesth Surg. 2009;62:713-20. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 26 Stipendiasiaa STIPENDIEN HAKU KEVLL 2011 Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendiä sekä koti- että ulkomaisiin vuoden 2011 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Stipendiä voi hakea kattamaan osallistumis- tai matkakuluja. Keväällä on jaossa 1 000€ stipendirahaa. Stipendien arvoon vaikuttavat mm. koulutuksen sisältö, hakijoiden määrä ja koulutuksen kokonaiskustannukset sekä aiemmin myönnetyt stipendit. KEVÄÄN hakemukset tulee lähettää 1.4.2011 mennessä. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi s-postilla; [email protected] tai postitse kotiosoitteeseen; Suomen Käsiterapiayhdistys ry, c/o Tiina Rantanen, Anniitunkatu 21 C 6, 20900 Turku. Kerro hakemuksessa: ► mihin koulutukseen haet stipendiä (liitteenä koulutusohjelma) ► selvitys koulutuksen kustannuksista ► mitä summaa haet ► ilmoita muut mahdolliset tuet esim. työnantajan osuus, muut tahot, palkallinen/palkaton virkavapaus jne. ► laita mukaan yhteystietosi ja tilinumero Huom! Stipendiä ei myönnetä yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Aurinkoista kevättä kaikille yhdistyksen jäsenille! Toivottaa Tiina Rantanen rahastonhoitaja Jäsenpalsta Tulevia kongresseja ► ► EFSHT kongressi 26.-28.5.2011 Oslo 9 TH Triennial IFSHT Congress, New Delhi, Intia, 4.-8.3.2013 www.ifssh-ifsht2013.com Jsenillat Kiinnostaisiko sinua järjestää jäsenilta paikkakunnallasi? Hallitus olisi erittäin kiitollinen avustasi ja panoksestasi iltakoulutusten järjestäjänä. Jäseniltojen tavoitteena on tarjota alueellista pienimuotoista iltakoulutusta jäsenten toivomista aihepiireistä. Jos olet esimerkiksi kuullut innostavan luennon tai esitelmän, tai tiedät jonkun hallitsevan kiinnostavan terapiamenetelmän, ja haluat perehtyä asiaan lisää ja jakaa kiinnostuksesi yhdistyksen jäsenten kanssa, olet juuri oikealla asialla! Eli järjestämässä jäseniltaa käsiterapiasta kiinnostuneille kollegoillesi! Tarkemmat ohjeet jäsenillan järjestämisestä löydät osoitteesta www.kasiterapiayhdistys.fi Muistathan… Muistathan päivittää muuttuneet yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjällemme Soile Kauppila-Pekkalalle, osoitteeseen [email protected]. Tulossa syksyll Positiivisen palautteen ja kiinnostuksen vuoksi Suomen Käsiterapiayhdistys järjestää syksyllä kinesioteippauskoulutuksen. Tarkemmat tiedot ja kurssin ajankohta ilmoitetaan sekä jäsenlehdessä että yhdistyksen nettisivuilla. Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 27 ifsht VOL 5 • ISSUE 1 www.ifhst.org • [email protected] 11th TRIENNIAL IFSSH CONGRESS Oct 31- Nov 4, 2010; Seoul, Korea 'U /\QQH )HHKDQ 3K' FXUUHQW 3UHVLGHQW RI ,)6+7 UHFHQWO\ DWWHQGHG WKH WK 7ULHQQLDO FRQJUHVV RI ,)66+ LQ 6HRXO 5HSXEOLF RI .RUHD 7KH FRQJUHVV KDG RYHU RIKDQGWKHUDS\LQ.RUHDIRUPDQ\\HDUV7KH VHVVLRQ ZDV DWWHQGHG E\ RYHU WKHUDSLVWV DQGIHDWXUHGDVHULHVRIOHFWXUHVUHODWHGWRKDQG WKHUDS\ 'U )HHKDQ SUHVHQWHG DQ RYHUYLHZ RI LQWHUQDWLRQDO KDQG WKHUDS\ SUDFWLFH HQWLWOHG :KDW LV +DQG 7KHUDS\" DQG OHG D VSOLQWLQJ ZRUNVKRSDWWHQGHGE\WKHUDSLVWV %DQJODGHVK ,QGLD 1HSDO ,QGRQHVLD DQG %UD]LO7KHSURMHFWZLOOH[DPLQHWRZKDWH[WHQW QHXURSDWK\ FDQ EH WUHDWHG DQG QHUYH IXQFWLRQ LPSDLUPHQW FDQ EH SUHYHQWHG LQ VXEFOLQLFDO DQG FOLQLFDO OHSURV\ QHXURSDWK\ 7KDQN \RX WR ,)6+7 IRU WKH GRQDWLRQ RI -DPDU G\QDPRPHWHUVWRVXSSRUWWKLVUHVHDUFK(DUO\ Outgoing IFSSH president; Dr. James Urbaniak SDUWLFLSDQWV IURP FRXQWULHV ZLWK DSSUR[LPDWHO\ IUHH SDSHUV SRVWHUV V\PSRVLD DQG SOHQDU\ VHVVLRQV ,Q KLV SUHVLGHQWLDO DGGUHVV 'U -DPHV 5 8UEDQLDN 86$,)66+3UHVLGHQWH[SORUHG WKH FKDOOHQJLQJ FOLQLFDO GHFLVLRQV DURXQG WKXPE UHFRQVWUXFWLYH VXUJHU\ 7KH ,)66+ FRXQFLO DSSURYHG $UJHQWLQD¶V ELG WR KRVW D MRLQW,)66+,)6+7PHHWLQJLQ KOREAN SOCIETY FOR HAND THERAPY: HAND THERAPY SYMPOSIUM Oct 30 , 2010; Seoul, Korea :KLOH LQ .RUHD 'U )HHKDQ DOVR DWWHQGHG D RQHGD\ V\PSRVLXP KRVWHG E\ WKH .RUHDQ 6RFLHW\ IRU +DQG 7KHUDS\ .6+7 DQG ZDV ZHOFRPHG E\ WKH FXUUHQW SUHVLGHQW RI .6+7 7DH+\XQ&KDDQGWKH,)6+7GHOHJDWH0DU\ 3HVFRZKRKDVEHHQDQHQWKXVLDVWLFVXSSRUWHU IFSHT president, Lynne Feehan, (center) with members of the Korean Society for Hand Therapy GLOBAL HAND THERAPY J Wim Brandsma RPT, PhD ,WDOOVWDUWHGZLWK3DXO%UDQG7KURXJKUHDGLQJ DERXW'U%UDQG,JRWLQFUHDVLQJO\LQYROYHGLQ OHSURV\UHKDELOLWDWLRQDQGKDGWKHSULYLOHJHRI EHLQJDVVRFLDWHGZLWKKLPIURPWR DWWKHOHSURV\KRVSLWDOLQWKH86$ 6LQFH , KDYH OLYHG DQG ZRUNHG LQ GLIIHUHQW FRXQWULHV DQG KDYH YLVLWHG PDQ\ PRUH FRXQWULHV DV D FRQVXOWDQW 5HFHQWO\ , VSHQWDZHHNLQ,QGRQHVLDIDFLOLWDWLQJDFRXUVH RQ WKH KDQG DV LW FDQ EH DIIHFWHG E\ OHSURV\ QHXURSDWK\&XUUHQWO\P\OHSURV\LQYROYHPHQW LV IURP +ROODQG PDQDJLQJ D UDQGRPL]HG FOLQLFDO WULDO UHVHDUFK SURMHFW WKDW ZLOO WDNH SODFHLQGLIIHUHQWOHSURV\HQGHPLFFRXQWULHV QH[W \HDU IRU WKH WK FRQVHFWLYH \HDU , ZLOO IDFLOLWDWHDFRXUVHLQ1HSDOIRUWKH$VLDUHJLRQ :KHQQRWWUDYHOLQJ,ZRUNLQWKHODUJHVWKDQG WKHUDS\FOLQLFLQ+ROODQGZLWKFOLHQWVUHVHDUFK SURWRFROGHYHORSPHQWDQGWUDLQLQJ Wim Brandsma teaching about leprosy neuropathy in Ethiopia CALENDAR OF EVENTS 1RWH/LVWLQJRIXSFRPLQJFRXUVHVVSRQVRUHGE\PHPEHUFRXQWULHVGRHVQRWLQGLFDWH,)6+7HQGRUVHPHQW DATE EVENT LOCATION Mar 24-25, 2011 Annual Meeting Gothenburg, Sweden CONTACT www.sfh.nu April 29-30, 2011 CSHT Annual Meeting (with surgeons) Vancouver, Canada www.csht.org May 13, 2011 Annual Meeting (with surgeons) Odense, Denmark www.etf.dk/haandterapi May 14, 2011 NGHT Spring Meeting The Netherlands www.handtherapie.com May 26-28, 2011 EFSHT Eurohand2011 Oslo, Norway www.eurohand2011.com Sep 22-25, 2011 ASHT Annual Meeting Nashville, Tennessee USA www.asht.org Oct 5-7, 2011 Congreso Argentino & Sudamericano de Terapistas de la Mano (with surgeons) Puerto Madero, Argentina [email protected] 9TH TRIENNIAL IFSHT CONGRESS • NEW DELHI, INDIA • MARCH 4-8, 2013 • WWW.IFSSH-IFSHT2013.COM Lunatum 1/2011 - Suomen ksiterapiayhdistyksen jsenlehti 28
© Copyright 2024