1. No category

Tmi Kari Kinnunen
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry / Järvi Hoi - hanke
Nuottausmenetelmän kehittäminen ja testaus
matalille alueille soveltuvaksi Vihdin
Enäjärvellä
Loppuportti vuosien 2012 ja 2013 nuottauksista, Järvi Hoi -hanke
Nuotan lasku Enäjärveltä kuva J Niinimäki
28.1.2014
Tmi J Niinimäki
Juhani Niinimäki
1
Johdanto .................................................................................................................................................... 2
2
Vihdin Enäjärvi ........................................................................................................................................... 3
3
Enäjärven vedenlaatu ................................................................................................................................ 5
4
Hoitokalastukset syvillä alueilla ............................................................................................................... 10
4.1
5
Kalastukset vuosina 1993 – 2013 .................................................................................................... 10
Nuottauskokeilut matalilla alueilla vuosina 2012 ja 2013 ....................................................................... 15
5.1
Matalien alueiden nuottaus ............................................................................................................ 15
5.2
Matalien alueiden saaliiden pituusjakaumat .................................................................................. 23
6
Tulosten tarkastelua ................................................................................................................................ 29
7
Tiivistelmä................................................................................................................................................ 34
Lähteet
1
1
Johdanto
Kun järven kalasto muuttuu särkikalavaltaiseksi ja kalaston määrä moninkertaistuu, ravintoketjusta saattaa
tulla merkittävä järven rehevöitymisen ylläpitäjä vaikka ulkoista kuormitusta olisi saatu vähennettyä. Tiheä
ja varsinkin pienikokoinen kalasto laiduntaa tehokkaasti eläinplanktonia, mikä heikentää eläinplanktonin
kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnusta. Pohjalla ruokailevat särkikalat, mm. lahnat, siirtävät ravinteita
sedimentistä veteen. Lisäksi kalojen ulosteiden mukana veteen erittyy leville käyttökelpoisia ravinteita.
Kalatiheys vaikuttaa siis ravinnepitoisuuksiin, ravinnesuhteisiin ja ravinteiden kiertonopeuteen.
Ravintoketjukunnostuksella pyritään vaikuttamaan järven eliöstöön siten, että sen rakenteessa tapahtuu
sellaisia muutoksia, jotka vähentävät järven sisäistä kuormitusta ja parantavat järven tilaa (Salo & Palomäki
2006).
Järvi Hoi -hanke on yleishyödyllinen vesienhoidon ja hoitokalastuksen kehittämis- ja yhteistyöhanke, joka
edistää Hollolan Vesijärven, Nastolan järvien, Hiidenveden, Lohjanjärven ja Vihdin Enäjärven sekä Ruotsin
Finjasjön ja Bosarpasjön kestävää ja ekologista kalavesien hoitoa. Hankkeessa kehitetään hoitokalastusmenetelmiä matalille alueille soveltuvaksi ja tuotetaan uutta tietoa vesistön ravintoverkosta. Tarkka käsitys
vesistön ravintoketjun toimivuudesta mahdollistaa veden laadun parantamisen ja samalla kalaston hoidon
toiminnallisuuden lisäämisen sekä tehostamisen. Täsmäpyynnin avulla voidaan keskittää kalastus vain
niihin lajeihin ja ikäluokkiin, joiden ekologinen haittavaikutus on suurin. Vihdin Enäjärvellä oli tarkoitus
kehittää nuottausmenetelmiä matalien kasvillisuusrantojen hoitokalastukseen soveltuvaksi. Litoraalialueet
toimivat monien kalalajien kutu- ja poikastuotantoalueina vesikasvustojen antaessa pikkukaloille suojaa
isompien saalistusta kohtaan. Järvi Hoi hanketta rahoitetaan Länsi-Uudellamaalla Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 421. Rahoituksen on myöntänyt Leader-toimintaryhmä
Ykkösakseli ry.
Hankesuunnitelman mukaan tässä raportissa verrataan Vihdin Enäjärven matalien ranta-alueiden
nuottaussaaliiden laji- ja kokojakaumaa syvemmillä alueilla vastaavin menetelmin hoito-kalastuksen aikana
tehtyjen nuottausten tuloksiin, jotta voidaan arvioida matalien alueiden nuottauksen tehokkuutta
pienikokoisen särkikalan pyynnissä. Työn tavoitteena on myös löytää ajankohta, jolloin nuottasaalis on
mahdollisimman suuri ja saaliiksi saadaan mahdollisimman paljon pienikokoista särkikalaa.
Tässä raportissa käsitellään Vihdin Enäjärven vuosien 2005 – 2013 hoitokalastusten sekä vuoden 2012 ja
2013 matalien alueiden koenuottausten tuloksia. Vuoden 2012 tuloksista on laadittu väliraportti (Niinimäki
2013a).
Kalastukset on tehnyt Tmi Kari Kinnunen (Veikko Nevala ja Kari Kinnunen) ja vuonna 2013 myös Jomiset Oy
(Miska Etholén). Matalien alueiden koenuottausten saalisnäytteiden oton ja saaliiden tilastoinnin on
koonnut Tmi Vesistökunnostukset (Antti Uusitalo) ja vuonna 2013 myös Tmi J Niinimäki (Juhani Niinimäki).
2
2
Vihdin Enäjärvi
Vihdin kunnassa sijaitseva Enäjärvi on Siuntionjoen vesistön (22) latvajärvi. Rehevän ja savisamean järven
vedenlaatu vaikuttaa siten koko Siuntionjoen vesistöön, erityisesti välittömästi alapuolella sijaitseviin
Poikkipuoliaiseen, Tervalampeen ja Huhmarjärveen (Niinimäki 2011). Enäjärven pinta-ala on 4,92 km² ja
valuma-alueen pinta-ala 33,5 km². Järven keskisyvyys on noin 3,2 metriä ja suurin syvyys 9,1 metriä (kuva 1
ja taulukko 1). Järveen on johdettu 1950-luvulta vuoteen 1975 asti Nummelan ja Ojakkalan taajamien
jätevedet. Lisäksi järveä kuormittaa valuma-alueelta tuleva hajakuormitus (lähinnä maatalous ja asutus).
Sisäinen kuormitus järvessä on välillä ollut erittäin suurta. Enäjärvi on tärkeä virkistyskohde alueen
asukkaille ja lomailijoille. Järven koillispäässä sijaitsee Ojakkalan ja lounaispuolella Nummelan taajama.
Järven rannoilla on runsaat noin 150 kesämökkiä.
Kuva 1. Vihdin Enäjärven syvyyskartta.
3
Järvi on syvyyskartoitettu vuonna 1995. Järven hydrologiset tiedot on esitetty taulukossa 1 ja syvyysvyöhykkeet taulukossa 2).
Taulukko 1. Enäjärven hydrologiaa (Oiva/Hertta tietokanta).
Valuma-alueen pinta-ala
3354
ha
492
ha
Järven pinta-ala
Tilavuus
15,86
Keskisyvyys
milj. m3
3,22
m
Suurin syvyys
9,1
m
Teoreettinen viipymä
1,5
vuotta
Taulukko 2.
Syvyys
m
Eri syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja tilavuudet (Oiva/Hertta tietokanta, Niinimäki 2010).
Pinta-ala
ha
Tilavuus
Milj. m3
Ala
%
Tilavuus
%
0,0
492,30
15,86
100,0
100,0
1,0
461,07
11,09
93,7
69,9
2,0
397,87
6,75
80,8
42,5
3,0
305,07
3,23
62,0
20,4
4,0
171,27
0,77
34,8
4,9
5,0
7,52
0,04
1,5
0,3
6,0
1,25
0,01
0,3
0,1
7,0
0,60
<0,01
0,1
0,0
8,0
0,17
<0,01
0,0
0,0
9,0
0,00
0,00
0,0
0,0
Enäjärven pienialaisen syvänteen maksimisyvyys on 9,1 m (ja 9,0 metrissä tilavuus alle 0,00 ha).
Järvellä toimii aktiivinen Enäjärvi-projekti, joka on järvellä ja sen valuma-alueella tehnyt kunnostustoimenpiteitä vuodesta 1993 alkaen. Enäjärven veden laadun ja virkistyskäyttöarvon parantamiseen on
pyritty sisäisen ja ulkoisen kuormituksen vähentämisellä muun muassa hoitokalastusten, syvänteiden
hapettamisen sekä laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentamisen avulla. Myös taajamien hulevesien
kuormitusta on pyritty vähentämään.
Enäjärven pohjan tilan parani järvessä tehtyjen kunnostustoimenpiteiden ansiota (Salonen & Varjo 2000).
Sedimentin pintakerros muuttui tummasta hapettomasta sulfidiliejusta hapekkaaseen vihertävänruskeaan
4
liejuun. Tämä merkitsi sitä, että sedimenttiin keräytyi fosforia sen sijaan, että sieltä olisi sitä purkautunut
vesimassaan. Uusi sedimenttitutkimus Enäjärven pohjien nykytilasta on valmistumassa.
3 Enäjärven vedenlaatu
Järven tilan kehityksessä tapahtui 1990-luvulla muutakin myönteistä kehitystä, muun muassa näkösyvyys
parani, massiiviset sinileväkukinnot hävisivät, syvänteiden happitilanne parani ja kalasto tervehtyi.
Myöhemmin järven tilassa on saattanut tapahtua taantumista.
Enäjärven vedenlaatua seurataan vuosittain suhteellisen säännöllisesti useita kertoja vuodessa järven
syvännehavaintopaikasta (Romsin syvänne). Kuvissa 2 – 8 on esitetty vedenlaadun kehitystä vuosina 2011 –
2013.
Näkösyvyys
3,50
3,00
m
2,50
2,00
1,50
1,00
0,50
0,00
Kuva 2. Vihdin Enäjärven näkösyvyys näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 (Oiva/Hertta rekisteri).
Kesäisin näkösyvyys on ollut vain noin 0,5 metriä ja talvisin yleensä 1 – 3 metriä.
Klorofylli-a
mg/m3
150
100
50
0
Kuva 3. Vihdin Enäjärven klorofylli-a (µg/l) näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 0-2 m (Oiva/Hertta
rekisteri).
5
Levämääriä pintavedessä (0 – 2 m) kuvaava klorofylli-a:n pitoisuus nousee ajoittain yli 100 µg/l, mikä
merkitsee korkeaa perustuotantoa ja järven rehevyyttä. Kolmen vuoden havaintojakson trendi on ollut
nouseva.
Happikyllästys %
1,0 m
180
4,0 m
160
6-9 m
140
120
%
100
80
60
40
20
0
Kuva 4. Vihdin Enäjärven hapen kyllätysprosentit näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 eri
syvyyksillä (Oiva/Hertta rekisteri).
Happipitoisuus syvänteessä pohjan läheisyydessä saattaa loppua talvisin. Pinta-alaltaan ja tilavuudeltaan
hapeton alue jää kuitenkin pieneksi (vrt. taulukko 2) ja siten sillä ei liene suurta merkitystä järven sisäiseen
kuormitukseen. Voimakkaan perustuotannon aikana saattaa toisaalta pintavesissä esiintyä hapen
ylikyllästyneisyyttä, mikä on tyypillistä erittäin reheville järville.
6
1,0 m
4,0 m
6-8 m
pH
pH-arvo
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Kuva 5. Vihdin Enäjärven pH-arvot näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 (Oiva/Hertta rekisteri).
Kesäisin pintaveden (1 ja 4 m) pH-arvo saattaa ajoittain nousta 9:ään tai jopa sen yli, mikä myös indikoi
voimakasta levätuotantoa. Yli yhdeksän pH-arvo saattaa olla haitallinen kalojen mädille, poikasille ja
jatkuvana lohikaloille ja ahvenelle. Myös pH-arvon rajut nopeat muutokset ovat haitallisia.
Kokonaisfosfori
1,0 m
4,0 m
6-9 m
1800
1600
1400
mg/m3
1200
1000
800
600
400
200
0
Kuva 6. Vihdin Enäjärven kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 eri
syvyyksillä (Oiva/Hertta rekisteri).
Pinnassa ja neljässä metrissä kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet noin 50 – 200 µg/l välillä. Pohjan
lähellä on ajoittain tätä korkeampia pitoisuuksia, jolloin sedimentistä rajatulla syvännealueella purkautuu
fosforia vesimassaan. Erityisesti näin tapahtui 25.7.2012 näytteenottokerralla.
7
Fosfaattifosfori
180
1,0 m
4,0 m
6-9 m
160
140
mg/m3
120
100
80
60
40
20
0
Kuva 7. Vihdin Enäjärven fosfaattifosforipitoisuudet (µg/l) näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013 eri
syvyyksissä (Oiva/Hertta rekisteri).
Levien käyttöön kelpaavat fosfaattifosforipitoisuudet ovat yleensä koholla talvisin, mutta kesäisin alhaiset
pintavesissä, koska levät käyttävät kasvuunsa ainakin ajoittain fosfaattifosforin tehokkaasti hyväksi.
Ammoniumtyppi
1800
1600
1,0 m
4,0 m
6-9 m
1400
mg/m3
1200
1000
800
600
400
200
0
Kuva 8. Vihdin Enäjärven ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) näytteenottokerroittain vuosina 2011 – 2013
eri syvyyksissä (Oiva/Hertta rekisteri).
Ammoniumtyppi on korkeina pitoisuuksina kaloille myrkyllistä. Pitoisuudet ovat olleet koholla yleensä
talvisin ja silloin kun happipitoisuudet ovat niin alhaiset syvännealueilla, että kalat eivät yleensä voi siellä
oleskella.
8
Kaikkiaan vesianalyysit osoittavat Vihdin Enäjärven vedenlaadun olleen huono moniin käyttötarkoituksiin
vuosina 2012 ja 2013. Kaloille ovat haitallisia ajoittaiset happitilanteen alenemiset ja korkeat pH-arvot sekä
ajoittain kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet. Muut kuin korkeat pH-arvot kuitenkin rajoittuvat
suppealle syvännealueelle alusveteen. Rehevöitymisasteen kasvulla ja särkikalojen biomassoilla on yleensä
positiivinen korrelaatio. Rehevöityminen suosii särkikaloja. Hoitokalastukset luonnollisesti voivat osaltaan
tätä suhdetta muuttaa.
9
4 Hoitokalastukset syvillä alueilla
4.1
Kalastukset vuosina 1993 – 2013
Vihdin Enäjärvellä hoitokalastus on jatkunut 21 vuotta eli vuodesta 1993 lähtien. Hoitokalastuksen
kokonaissaalis on ollut yhteensä noin 413 400 kg eli noin 840 kg/ha ja keskimäärin noin 40 kg/ha/vuosi.
Hoitokalastusta on tehty sekä talkoovoimin että ammattilaisten toimesta. Nykyään hoitokalastus hoidetaan
vain ammattilaisten ja talkooporukan yhteistyönä. Edesmennyt Antti Uusitalo Vihdistä oli mukana ja
organisoimassa hoitokalastusta lähes koko 21-vuoden ajan. Saaliit kg/ha eri vuosina on esitetty kuvassa 9.
Hoitokalastuksen aikana Enäjärven kalatiheys ja särkikalojen osuus pienentyi verrattuna muihin saman
rehevyystason savisameisiin järviin. Enäjärvellä kuitenkin kaivataan ylläpitävää hoitokalastusta jatkossakin.
Antti Uusitalon tekemien Veke katiskapyyntien ja luotauksien mukaan pasuri- ja lahnakanta on järvessä
viime vuosina lisääntynyt. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös syysnuottauksen yhteydessä vuosina
2011 - 2013 (Uusitalon ja Kinnusen kommentit 2012 ja 2013).
Nuottaus Enäjärvellä on tapahtunut syksyllä ennen jäiden tuloa ja talvella (selkävesillä), mutta kolme metriä
matalammat alueet ovat yleensä jääneet aikaisemmin nuottaamatta. Rysillä ja katiskoilla näillä alueilla on
aikaisemmin kuitenkin kalastettu (Uusitalo 2011 kommentti).
Hoitokalastussaalis kg/ha
140
120
100
80
60
40
20
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kuva 9.
Vihdin Enäjärven hoitokalastussaaliit vuosina 1993 – 2013 järven vesihehtaaria kohti
(Niinimäki 2010, lisätty 2010 - 2013).
10
Saalis kg/apaja
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kuva 10.
Vihdin Enäjärven hoitokalastussaaliit kg/apaja vuosina 1993 – 2013.
Hoitokalastuksen kokonaissaaliit ja saaliit vesihehtaaria kohti olivat vuosina 1993 – 2004 suuremmat kuin
2005 – 2013 (kuva 9), mutta vuosittainen keskisaalis nuottauskertaa eli apajaa kohti on pysynyt koko ajan
suunnilleen samalla tasolla (kuva 10), vaikka vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Apajia on ollut vuosina
2005 – 2013 vähemmän kuin sitä ennen.
Keskisaalis vuosina 2005 – 2013 nuotattua aluetta kohti oli 551 kg/ha.
Hoitokalastusten yhteydessä on yleensä otettu saalinäytteet apajittain. Näytteistä on tutkittu lajikoostumus
sekä kappalemäärät ja painot kunkin lajin osalta. Tulokset on suhteutettu koko apajan saaliiseen ja näin on
saatu selvitettyä ainakin jollain tarkkuudella apajasaaliiden ja vuosisaaliiden lajikohtaiset koostumukset.
Joistakin lajeista on tehty myös pituusjakaumamittaukset. Vuoden 2013 nuottauksista otettiin myös
saalisnäytteet, jotka pakastettiin ja jätettiin myöhempää määritystä varten lukolliseen Enäjärvi-projektin
välinevarastoon. Kun näytteitä tultiin hakemaan joulukuussa 2013, huomattiin että pakastin oli tyhjennetty
ja näytteet hävinneet. Minne näytteet olivat joutuneet, se ei selvinnyt. Tämän takia vuoden 2013
lajikohtaiset tulokset syviltä alueilta jäivät puuttumaan. Nuottaukset tehneen Kari Kinnusen mukaan
saaliista oli yli puolet eli noin 50 - 60 % lahnaa saaliin painon mukaan.
Tavanomaisten eli lähinnä syvemmillä selkävesialueilla tapahtuneiden nuottausten saaliit kg ja kpl vuosina
2005 – 2013 sekä kalojen keskipainot on esitetty taulukoissa 3 - 5. Vuoden 2006 tilastoon on laskettu
mukaan talvinuottauksen saalis 2 900 kg. Vuoden 2007 tilastoon on otettu mukaan 30.6. nuotattu 500 kg.
Vuoden 2008 tilastoon on sisällytetty ja suhteutettu 27.10. saalis 200 kg, josta ei otettu saalisnäytettä.
Vuoden 2009 tilastoon on laskettu mukaan myös talvinuottauksen saalis 1 300 kg.
11
Taulukko 3.
Selkäalueiden nuottaussaaliit kg vuosina 2005 – 2012 kalalajeittain ja kokonaissaalis 2013.
Vuosi Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha Hauki Muut
Yhteensä kg
2005
895
315 5527
373
217
1248
52
74
0
8701
2006
1038
484 5929
2805
566
5026
66
0
36
15950
2007
395
84 1971
741
182
1699
16
50
63
5201
2008
265
115 2520
1224
231
2800
75
0
0
7230
2009
1091
191 4342
1177
331
2437
81
0
0
9650
2010
456
386 1391
101
117
946
253
0
0
3650
2011
136
38 2131
4468
555
1873
0
0
0
9201
2012
206
52 1317
558
528
3891
549
0
0
7100
2013
-
-
-
-
-
-
-
5500
Taulukko 4.
Vuosi Ahven
-
-
Selkäalueiden nuottaussaaliit kpl vuosina 2005 – 2013 kalalajeittain (v.2013 näytteet
hävisivät).
Kiiski
Särki Salakka Pasuri Lahna
2005 42723 38659 227401
30945
5097 25870
Kuha Hauki Muut
Yhteensä kpl
2464
123
0 373282
2006 31672 72688 407202 329774 10181 45890 12321
0
40 909768
2007 22681 17488 138122
42265
3472 32930
2008 20659 19070
96901
90846
7310 41380 15701
0
0 291867
2009 58015 34366 188733
74709
6898 69059
2617
0
0 434397
2010 30643 54220 112639
8788
3218 15748
2682
0
227938
69647 351765 18887 32040
0
0
0 481084
43160 21710 49956 27034
0
0 210033
2011
4176
2012
2756 10837
Taulukko 5.
4569
54580
2498
34 1300 260790
Selkäalueiden nuottasaaliiden yksilökoot g/kpl keskimäärin vuosina 2005 – 2012 (v.2013
näytteet hävisivät).
Vuosi Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha
2005
21
8
24
12
42
48
21
2006
33
7
15
9
56
110
5
2007
17
5
14
18
52
52
6
2008
13
6
26
13
32
68
5
2009
19
6
23
16
48
35
31
2010
15
7
12
12
36
60
94
2011
33
8
31
13
29
58
2012
75
5
24
13
24
78
20
12
Eri kalalajien selkäalueiden nuottausten saaliit koko järven vesihehtaaria (492,3 ha) kohti on esitetty kuvissa
11 ja 12.
Hoitokalastussaaliit kg/ha
14,0
12,0
2005
2006
10,0
2007
8,0
2008
2009
6,0
2010
2011
4,0
2012
2,0
0,0
Ahven
Kiiski
Särki
Salakka
Pasuri
Lahna
Kuha
Hauki
Muut
Kuva 11. Selkäalueiden lajikohtaiset nuottaussaaliit kg/ha vuosina 2005 – 2012.
Hoitokalastussaaliit kpl/ha
900
800
700
2005
600
2006
2007
500
2008
400
2009
300
2010
200
2011
2012
100
0
Ahven
Kiiski
Särki
Salakka
Pasuri
Lahna
Kuha
Hauki
Muut
Kuva 12. Selkäalueiden lajikohtaiset nuottaussaaliit kpl/ha vuosina 2005 – 2012 (v.2013 näytteet hävisivät).
13
Nuottausten yhteydessä otetut saalisnäytepainot ja muut kenttähavainnot on esitetty taulukossa 6.
Taulukko 6.
Vuosi
Pvm/
apaja
2012
3.11./1
4.11./2
4.11./3
5.11./4
5.11./5
6.11./6
7.11./7
2013
16.10./1
16.10./2
17.10./3
19.10./4
19.10./5
20.10./6
20.10./7
21.10./8
21.10./9
Syvempien alueiden hoitokalastusten 2012 ja 2013 kenttähavainnot.
Saalisotanta
kg
Ilman
lämpöo
tila C
Veden
lämpö
o
C
Vetoala ha
Takaisin
järveen
kuhia kpl
pienet+isot
Takaisin
järveen
hauki kpl
Takaisin
järveen
lahna kpl
Saalis
kg
6,380
10,665
7,462
1,496
6,921
7,045
4
3
3-4
3-4
3-4
3-4
3-4
4,5
4,5
4,5
4,5
4,5
4,5
4,5
1
1
1
1
1
1
1
150000+20
20000+7
1)
0+20
0+100
0+22
30
14
18
7
2600
2000
25
2
4
7
5
1500
100
300
600
1
2
0,8
1
0,8
0,8
3
0,8
0,8
2)
2)
2)
2)
2)
2)
2)
2)
2)
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
hävisi
300
400
1500
300
600
800
200
900
500
1) saalis suurin osa oli kuhaa ja koko apaja laskettiin takaisin
2) v.2013 takaisin kuhia 15 kpl, joista 5 kpl oli 2-2,5 kg/kpl ja 10 kpl 30 cm pituisia sekä
muutamia saman kesän ja vuoden vanhoja poikasia
14
5 Nuottauskokeilut matalilla alueilla vuosina 2012 ja 2013
Tavanomaisten hoitokalastuksien lisäksi vuosina 2012 ja 2013 Järvi Hoi -hankkeeseen liittyvät matalien
alueiden nuottauskokeilut toteutettiin samankaltaisilla nuotilla kuin nuottaukset avovesiaikana syvemmillä
alueilla.
5.1
Matalien alueiden nuottaus
Vuosien 2012 ja 2013 matalien alueiden nuottauskokeilut osoittivat, että nuottausta voidaan tehdä 1,5 – 3
m syvyysvyöhykkeellä (kuva 13), mutta sitä matalammalla esiintyy kasvillisuutta, kiviä ja puunrunkoja, joihin
nuotta helposti tarttuu. Syvyysvyöhyke 1,5 – 3 m käsittää noin 25 % järven pinta-alasta.
Kuva 13.
Enäjärven syvyysvyöhykkeet 1,5 – 3 metriä (vaaleanpunaiset alueet).
15
Nuottauspaikat matalilla alueilla on esitetty kuvassa 14.
Kuva 14.
Matalilla alueilla toteutettujen nuottausten vetoalueet vuosina 2012 ja 2013.
Nuottaukset matalilla, alle 3 m alueilla eli pääasiassa 1,5 – 3,0 m syvyysvyöhykkeillä, tehtiin tavanomaisella
hoitokalastusnuotalla, jonka pituus oli noin 300 m ja korkeus 6 m. Nuotan silmien solmuväli oli nuotan
perässä ja poskiverkoissa 6 mm, siitä 30 m sivuissa 8 mm ja loput sivut 10 mm. Nuottauspaikkojen valintaan
vaikuttivat pohjien sopivuus nuottaukseen, kaikuluotaushavainnot ja aikaisempien alueen nuottausten
kokemukset. Nuotta laskettiin nuottalautan puolikkaista puolikaaren muotoon, lautan puolikkaat ajettiin
yhteen jonkin matkaa nuotasta, ankkurointiin ja nuottaa alettiin vetää vetolaitteiden avulla lauttaa kohti ja
sen saavutettua lautan, nuottaa alettiin lappaa lautalle siten, että kalat eivät pääse nuotan saartamasta
alueesta karkuun. Kun nuotan peräpussi saavutti lautan, saalis voitiin haavia siitä ylös.
Lahtialueiden hoitokalastusnuottaukset vuonna 2012 tehtiin neljällä alueella (alueet 1 – 4) ja kahdeksalla
apajalla (vedolla) ja vuonna 2013 kuudella alueella (E1 – E6). Pyyntipäivät ja vetoalueet ilmenevät
taulukosta 7.
16
Taulukko 7.
Pvm
Matalien alueiden nuottausten (x) pyyntipäivät ja vetoalueet vuosina 2012 ja 2013
(apajapaikan tunnus).
Riilahti
06.09.2012
07.09.2012
07.11.2012
08.11.2012
21.05.2013
22.05.2013
23.05.2013
31.07.2013
17.09.2013
18.09.2013
x(3a)
Ajohsenlahti
x(3b)
Niemoon
takalahti
Niemoon
etulahti
x(1b)
x(1a)
Hannulan- Reuhoon- Friiminlahti
lahti
lahti
x(2b)
x(E2)
x(E3)
x(4a)
x(4b)
x(E1)
x(2a)
x(E4)
x(E6)
x(E6)
x(E6)
x(E5)
x(E5)
x(E5)
x(E1)
x(E4)
Nuottauksia tehtiin yksi veto/apaja. Yhden vedon nuotattu pinta-ala apajittain vaihteli noin 1,2 – 3,5 ha
välillä. Nuottausten yhteydessä otetut saalisnäytepainot ja muut kenttähavainnot sekä apajan saalis on
esitetty taulukossa 8. Nuottauskeroja tehtiin kaikkiaan 20.
Taulukko 8.
Vuosi
Pvm/
apaja
2012
6.9./3a
6.9./3b
7.9./1a
7.9./1b
7.11./4a
7.11./2a
8.11./4b
8.11./2b
2013
21.5./E1
21.5./E2
22.5./E3
22.5./E4
23.5./E5
23.5./E6
31.7./E5
31.7./E6
17.9./E5
17.9./E1
17.9./E6
18.9./E4
Matalien alueiden hoitokalastusnuottausten saalisotannat, kenttähavainnot, vetoalueet
ja saaliit.
Saalisotanta
kg
Ilman
lämpöo
tila C
Veden
lämpö
o
C
Nostin
m
Happi
mg/l
Takaisin
järveen
kuhia kpl
5,785
5,225
6,068
5,305
6,182
4,664
5,757
7,060
17
16
15
14,5
1
2
0
0
17,4
17,0
15,6
15,5
3,5
3,4
3,0
2,5
2,2
2,4
2,4
1,8
2,7
2,6
2,7
2,5
7,66
9,3
9,3
9,3
9,5
9,4
9,9
10,1
0+200
0+10
1
0+50
5,330
5,165
5,990
5,686
3,690
4,674
6,967
4,695
5,629
5,224
4,309
5,172
15
22
13
13
14
9
22
20
15
15
15
15
16,0
17,0
15,2
15,2
15,0
15,0
20,7
20,6
16,2
16,5
16,3
16,0
3,0
3,0
3,0
3,0
3,0
3,0
3,0
3,0
2,4
2,3
3,2
1,0
10,5
14,1
10,3
8,5
11,0
9,2
-
Takaisin
järveen
ahven kpl
Takaisin
järveen
hauki kpl
Vetoalue
ha
Saalis
kg
1,4
2,5
1,7
1,5
1,3
1,5
3,5
1,2
170
60
170
90
60
70
70
60
1,5
1,5
1,5
1,5
2,5
2,0
1,0
1,2
1,4
2,0
1,3
1,1
100
70
60
150
300
230
35
110
150
170
150
120
0+12
0+6
11
11
7
2
3
10
35
22
2
*
**
*
*
*
*
2
2
2
6
15
*
25
*
*
*
*
*
**
*
*
*
*
– ei happimittausta *) kaikki takaisin järveen saalisotantaa lukuun ottamatta, ** osa takaisin järveen
17
Jokaisesta nuotta-apajasta otettiin nuotan perästä haavilla saalisotanta, joka suhteutettiin kokonaissaaliiseen. Otanta sisälsi siis myös takaisin lasketut kalat. Saalis kalalajeittain painon mukaan on esitetty
taulukossa 9 ja lukumäärän mukaan taulukossa 10.
Taulukko 9.
Pvm
Vihdin Enäjärven matalien alueiden nuottasaaliit vuosina 2012 ja 2013 vetokerroittain (kg).
Alue ha
6.9.2012 3a
1,4
6.9.2012 3b
7.9.2012 1a
Saalis kg/
Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha Kaikki nuotattu ha
7,2
2,1
94,0
1,6
10,4
53,8
0,9
2,5
3,4
1,7
1,7
15,5
7.9.2012 1b
1,5
7.11.2012 4a
170,0
121,4
12,6
1,3
1,3
39,7
0,0
60,0
24,0
4,3 103,2
3,1
7,0
36,4
0,5
170,0
100,0
5,4
0,9
58,8
0,0
0,0
24,6
0,3
90,0
60,0
1,3
2,2
1,4
3,8
0,4
3,7
44,2
4,3
60,0
46,2
7.11.2012 2a
1,5
0,0
0,5
10,5
2,3
3,6
52,4
0,7
70,0
46,7
8.11.2012 4b
3,5
0,5
4,3
1,0
0,0
2,8
61,4
0,0
70,0
20,0
8.11.2012 2b
1,2
1,6
6,7
2,1
0,0
4,7
44,3
0,6
60,0
50,0
21.5.2013 E1
1,5
3,9
5,6
30,8
0,0
4,6
55,1
0,0
100,0
66,7
21.5.2013 E2
1,5
1,0
3,1
4,2
0,0
4,1
57,6
0,0
70,0
46,7
22.5.2013 E3
1,5
0,8
11,0
4,5
0,0
2,9
40,8
0,0
60,0
40,0
22.5.2013 E4
1,5
7,1
3,2
7,8
0,0
6,8
116,8
8,3
150,0
100,0
23.5.2013 E5
2,5
28,8
18,3
0,0
0,0
45,6
207,3
0,0
300,0
120,0
23.5.2013 E6
2,0
69,9
1,2
34,3
0,0
0,0
124,6
0,0
230,0
115,0
31.7.2013 E5
1,0
10,0
1,2
4,9
0,1
0,5
18,3
0,0
35,0
35,0
31.7.2013 E6
1,2
30,2
1,9
19,5
0,0
0,0
58,4
0,0
110,0
91,7
17.9.2013 E5
1,4
63,8
0,2
52,2
0,4
0,0
33,4
0,0
150,0
107,1
17..9.2013 E1
2,0
106,3
0,6
50,7
1,7
0,0
10,7
0,0
170,0
85,0
17.9.2013 E6
1,3
50,0
0,2
69,2
0,9
0,0
29,5
0,2
150,0
115,4
18.9.2013 E4
1,1
10,7
5,3
53,7
0,0
2,8
47,4
0,1
120,0
109,1
33,1
418,3
73,7 617,8
11,8
15,9 2395,0
72,4
Yhteensä
%
100,8 1156,7
17,5
3,1
25,8
0,5
4,2
48,3
0,7
100,0
ka
1,7
20,9
3,7
30,9
0,6
5,0
57,8
0,8
119,8
75,0
Minimi
1,0
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
10,7
0,0
35,0
20,0
Maksimi
3,5
106,3
18,3 103,2
3,1
45,6
207,3
8,3
300,0
121,4
Keskihajonta
0,6
29,4
0,9
10,0
44,8
2,0
67,0
34,8
4,4
32,2
Matalien alueiden nuottasaalis yhteensä 20 nuottauksesta oli 2 395 kg, joka tekee nuottauskertaa kohti 120
kg ja nuotattua pinta-alaa kohti 72 kg. Saaliista oli lahnaa 48,3 %, särkeä 25,8 % ja ahventa 17,5 %.
18
Taulukko 10. Vihdin Enäjärven matalien alueiden nuottasaaliit vuosina 2012 ja 2013 vetokerroittain (kpl).
Pvm
Alue ha
Ahven Kiiski
Särki
Salakka Pasuri Lahna Kuha Kaikki
Saalis kpl/
nuotattu ha
6.9.2012 3a
1,4
176
323
2468
88
147
500
176
3878
2770
6.9.2012 3b
2,5
126
264
597
69
34
138
0
1228
491
7.9.2012 1a
1,7
840
728
3278
196
84
196
56
5378
3164
7.9.2012 1b
1,5
407
271
1798
0
0
204
153
2833
1889
7.11.2012 4a
1,3
10
204
107
58
29
184
262
854
657
7.11.2012 2a
1,5
0
45
390
120
75
1066
270
1966
1311
8.11.2012 4b
3,5
24
426
24
0
24
268
0
766
219
8.11.2012 2b
1,2
8
663
51
0
59
280
212
1273
1061
21.5.2013 E1
1,5
371
651
1656
0
131
263
0
3072
2048
21.5.2013 E2
1,5
112
397
176
0
96
244
0
1025
683
22.5.2013 E3
1,5
104
1571
140
0
31
160
0
2006
1337
22.5.2013 E4
1,5
373
525
262
0
159
501
26
1846
1231
23.5.2013 E5
2,5
2028
2507
0
0
326
4878
0
9739
3896
23.5.2013 E6
2,0
2461
632
1285
0
0
295
0
4673
2337
31.7.2013 E5
1,0
1321
558
191
10
10
55
0
2145
2145
31.7.2013 E6
1,2
4545
164
469
0
0
187
0
5365
4471
17.9.2013 E5
1,4
8128
53
1626
80
0
160
0
10047
7176
17..9.2013 E1
2,0 22129
195
4296
358
0
130
0
27108
13554
17.9.2013 E6
1,3
8424
35
4282
244
0
278
35
13298
10229
18.9.2013 E4
1,1
1067
928
1903
0
70
487
23
4478
4071
33,1 52654 11140 24999
1223
1275 10474 1213 102978
3111
Yhteensä
%
51,1
10,8
24,3
1,2
1,2
10,2
1,2
100,0
ka
1,7
2633
557
1250
61
64
524
61
5149
3237
Minimi
1,0
0
35
0
0
0
55
0
766
219
Maksimi
3,5 22129
2507
4296
358
326
4878
270
27108
13554
584
1399
99
80
1048
95
6202
3440
Keskihajonta
1
5247
Saalista matalilta alueilta saatiin yhteensä noin 103 000 kpl. Vetokertaa kohti keskisaalis oli noin 5 150 kpl ja
nuotattua vesihehtaaria kohti 3 111 kpl. Ahvenia kappalesaaliista oli 51,1 %, särkiä 24,3 %, kiiskiä 10,8 % ja
lahnoja 10,2 %.
Saaliit graafisina kuvina on esitetty painon ja kappalemäärän mukaan kuvissa 15 – 18.
19
Saalis kg/pyyntikerta/nuotattu ha
140,0
120,0
100,0
80,0
60,0
40,0
20,0
0,0
Kuva 15.
Nuottasaaliit vetokerroittain painon mukaan vuosina 2012 ja 2013 kg nuotattua
vesihehtaaria kohti.
Saalis kpl/pyyntikerta/nuotattu ha
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
Kuva 16.
Nuottasaaliit vetokerroittain kappalemäärän mukaan vuosina 2012 ja 2013 kpl nuotattua
vesihehtaaria kohti.
20
Saalis kg
1400,0
1200,0
1000,0
800,0
600,0
400,0
200,0
0,0
Kuva 17.
Perch
Ruffe
Roach
Bleak
White bream
Bream
Pikeperch
Ahven
Kiiski
Särki
Salakka
Pasuri
Lahna
Kuha
Matalien alueiden nuottasaaliit lajeittain painon mukaan vuosina 2012 ja 2013 yhteensä.
Saalis kpl
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
Kuva 18.
Perch
Ruffe
Roach
Bleak
White bream
Bream
Pikeperch
Ahven
Kiiski
Särki
Salakka
Pasuri
Lahna
Kuha
Matalien alueiden nuottasaaliit lajeittain kappalemäärän mukaan vuosina 2012 ja 2013
yhteensä.
Saaliiden keskipainot nuottauskerroittain on esitetty taulukossa 11. Saalis saattaa sisältää sekä pieniä että
isoja yksilöitä. Siksi paremman kuvan saaliiden koostumuksesta antaa eri lajisaaliiden pituusjakaumat, jotka
on esitetty seuraavassa kappaleessa.
21
Taulukko 11. Vihdin Enäjärven matalien alueiden nuottasaaliiden vuonna 2012 ja 2013 keskipainot (g/kpl).
Pvm
Alue ha Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha
6.9.2012 3a
1,4
40,9
6,5 38,1
18,2
70,7 107,6
6.9.2012 3b
2,5
27,0
6,4 21,1
18,8
38,2 287,7
7.9.2012 1a
1,7
18,5
5,9 31,5
15,8
83,3 185,7
8,9
7.9.2012 1b
1,5
13,3
3,3 32,7
120,6
2,0
7.11.2012 4a
1,3
220,0
127,6 240,2
16,4
7.11.2012 2a
1,5
8.11.2012 4b
3,5
8.11.2012 2b
6,9 35,5
6,9
11,1
26,9
20,8
10,1
41,7
116,7 229,1
1,2
200,0
10,1
41,2
79,7 158,2
21.5.2013 E1
1,5
10,5
8,6 18,6
35,1 209,5
21.5.2013 E2
1,5
8,9
7,8 23,9
42,7 236,1
22.5.2013 E3
1,5
7,7
7,0 32,1
93,5 255,0
22.5.2013 E4
1,5
19,0
6,1 29,8
42,8 233,1 319,2
23.5.2013 E5
2,5
14,2
7,3
23.5.2013 E6
2,0
28,4
1,9 26,7
31.7.2013 E5
1,0
7,6
2,2 25,7
31.7.2013 E6
1,2
6,6
17.9.2013 E5
1,4
7,8
3,8 32,1
5,0
208,8
17..9.2013 E1
2,0
4,8
3,1 11,8
4,7
82,3
17.9.2013 E6
1,3
5,9
5,7 16,2
3,7
106,1
5,7
18.9.2013 E4
1,1
10,0
5,7 28,2
97,3
4,3
Keskiarvo
1,7
35,4
6,6 29,2
11,4
72,0 195,8
40,8
Minimi
1,0
4,8
1,9 11,8
3,7
Maksimi
3,5
220,0
11,6
41,7
19,2
139,9 422,4 319,2
Keskihajonta
0,6
62,3
2,8
8,5
6,6
35,8 100,7 104,5
11,6
19,2
48,0
139,9
49,2
5,1
2,6
2,8
42,5
422,4
10,0
50,0 332,7
41,6
312,3
40,0
35,1
42,5
2,0
22
5.2
Matalien alueiden saaliiden pituusjakaumat
Saalisnäytteistä mitattiin kalojen pituudet joko kaikista saalisnäytteiden kaloista tai sekoitetusta otannasta,
jos kaloja oli paljon (yli 100 kpl).
Ahventen pituudet matalilta alueilta mitattiin vuoden 2013 saaliista. Pituusjakaumat on pyyntiajoittain
esitetty kuvissa 19 – 21. Kiiskien pituusjakaumat vuonna 2013 on esitetty kuvissa 22 -24. Lahnojen
pituusjakaumat vuonna 2012 on esitetty kuvassa 25 ja 2013 kuvissa 26 – 28. Särkien pituusjakaumat
vuonna 2012 on esitetty kuvassa 29 ja 2013 kuvissa 30 – 32. Pasurien pituusjakaumat vuonna 2013 on
esitetty kuvassa 33. Salakoiden pituusjakaumat vuonna 2013 on esitetty kuvassa 34.
Ahventen pituusjakauma viikolla 21
30
25
kpl
20
15
10
5
0
4
Kuva 19.
5
6
7
8
9
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
pituus (cm)
Ahventen pituusjakauma viikolla 21 v.2013 (N 129 kpl).
kpl
Ahventen pituusjauman viikolla 31
70
60
50
40
30
20
10
0
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
Pituus cm
Kuva 20.
Ahventen pituusjakauma viikolla 31 v.2013 (N 185 kpl)
23
Ahvenen pituusjakauma viikolla 38
120
100
kpl
80
60
40
20
0
6
Kuva 21.
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
Ahventen pituusjakauma viikolla 38 v.2013 (N 250 kpl)
Kiisken pituusjakauma viikolla 21
50
40
kpl
30
20
10
0
5
Kuva 22.
7
9
pituus (cm)
11
13
15
Kiiskien pituusjakauma viikolla 21 v.2013 (N 283 kpl).
Kiiskien pituusjakauma viikolla 31
70
60
kpl
50
40
30
20
10
0
4
5
6
7
8
9
10
Pituus cm
Kuva 23.
Kiiskien pituusjakauma viikolla 31 v.2013 (N 78 kpl)
24
Kiiskien pituusjakauma viikolla 38
20
kpl
15
10
5
0
5
6
7
8
9
10
Pituus cm
Kuva 24.
Kiiskien pituusjakauma viikolla 38 v.2013 (N 51 kpl).
Lahnojen pituusjakauma 2012
12
10
kpl
8
6
4
2
0
5
6
7
8
9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27
pituus (cm)
Kuva 25. Saalisnäytteiden lahnojen pituusjakaumat vuonna 2012 (A. Uusitalo).
Lahnan pituusjakauma viikolla 21
12
10
kpl
8
6
4
2
0
6
Kuva 26.
8
10
12
14
16
18
20
22
pituus (cm)
24
26
28
30
37
40
Lahnojen pituusjakauma viikolla 21 v.2013 (N 133 kpl).
25
Lahnojen pituusjakauma viikolla 31
3,5
3
kpl
2,5
2
1,5
1
0,5
0
17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42
Pituus cm
Kuva 27.
Lahnojen pituusjakauma viikolla 31 v.2013 (N 19 kpl).
Lahnojen pituusjakauma viikolla 38
6
5
kpl
4
3
2
1
0
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34
Pituus cm
Kuva 28.
Lahnojen pituusjakauma viikolla 38 v.2013 ( 21 kpl).
Särjen pituusjauma 2012
20
kpl
15
10
5
0
6
7
8
9
10
11
12
13
pituus (cm)
14
15
16
17
18
19
Kuva 29. Särkien pituusjakaumat vuonna 2012 (A. Uusitalo).
26
Särjen pituusjakauma viikolla 21
25
20
kpl
15
10
5
0
6
Kuva 30.
7
8
9
10
11
12 13 14
pituus (cm)
15
16
17
18
19
20
21
Särkien pituusjakaumat viikolla 21 v.2013 (N 151 kpl).
kpl
Särkien pituusjakauma viikolla 31
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Pituus cm
Kuva 31.
Särkien pituusjakaumat viikolla 31 2013 (N 57 kpl).
kpl
Särkien pituusjauma viikolla 38
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Pituus cm
Kuva 32.
Särkien pituusjakaumat viikolla 38 v.2013 N 238 kpl).
27
Pasurin pituusjakauma viikko 21
6
5
kpl
4
3
2
1
0
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
pituus (cm)
Kuva 33.
Pasurien pituusjakauma viikolla 21 v.2013 (N 27 kpl).
Salakan pituusjakauma viikolla 38
12
10
kpl
8
6
4
2
0
5
6
7
8
9
10
11
Pituus cm
Kuva 34.
Salakoiden pituusjakauma viikolla 38 v.2013 (N 19 kpl).
28
6
Tulosten tarkastelua
Hoitokalastuksien yleinen tavoite on parantaa vedenlaatua ja samalla ehkäistä levähaittoja sekä toisaalta
parantaa kalastusmahdollisuuksia. Vedenlaadun toivotaan parantuvan vaikuttamalla ravintoketjuihin
vähentämällä eläinplanktonia ja pohjaeläimiä syöviä kalalajeja, lähinnä särkikaloja. Usein hoitokalastuksen
vaikutukset jäävät tilapäisiksi, koska voimakas kalakantojen harventaminen taas luo paremmat
lisääntymismahdollisuudet uusille ikäluokille (nk. ”baby boom”). Siksi onkin odotettavissa, että tehopyynnin
jälkeen noin 5 – 10 vuoden kuluttua järveen on saattanut muodostua runsas särkikalakanta, ellei
kalakantoja ole onnistuttu säätelemään jatkuvin hoitokalastuksin ja/tai petokalakantojen osuutta
kasvattamalla. (Södergaard et al 2007, Hansson & Björkman 2010, Niinimäki 2013b) Hoitokalastuksen
tavoitteena on usein myös parantaa kalastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi jos järvessä on runsas, mutta
pienikokoinen ahvenkanta, saadaan ahventen kokoa kasvatettua harventamalla kantaa, jolloin jäljelle
jääneille ahvenille riittää ravintoa kasvuun ja mahdollistaa noin 15 cm koossa siirtymisen ainakin osittain
kalaravintoon. Särkikalavaltaistuneissa muikkujärvissä hoitokalastus voi parantaa muikkukantojen
lisääntymistä ja vahvistaa muikkukantaa. Kuhakantoihin hoitokalastuksella ei välttämättä ole positiivista
vaikutusta, mutta esimerkiksi Vihdin Enäjärvessä on ollut hyvä pyyntivahvuinen kuhakanta.
Hoitokalastus nuottaamalla tehdään usein siten, että ensin kaikuluotaimella etsitään tunnistettavia
kalaparvia, jotka sitten saarretaan nuotalla. Näin yhden vedon nuottasaalis saattaa parhaimmillaan olla
jopa tuhansia kiloja, jos nuotalla onnistutaan saartamaan suuri kalaparvi. Matalilla alueilla kalaparvien
kaikuluotaaminen on vaikeampaa. Luotaimen kiila on suppea. Kalat voivat karkottua veneen alta. Kasvustot
näkyvät kaikuina. Enäjärvi-projekti oli hankkinut käyttöönsä myös viistokaikuluotaimen, mutta osa vuoden
2012 ja kaikki 2013 luotaukset tehtiin lähinnä tavallisella hoitopyynnissä käytetyllä kaikuluotaimella.
Luotauksella mataliltakin alueilta voitiin kyllä saada viitteitä siitä, että alueella esiintyy kaloja, mutta
parveutumisia ja ennakoitavia saalismääriä ei pystytty selvittämään. Siten luotauksista ei ollut kovin suurta
apua matalilla alueilla. Lähinnä luotaimella saatettiin todeta, onko alueella kaloja vai ei.
Saaliit keskimäärin yhtä nuotanvetoa kohti syvillä ja matalilla alueilla olivat vuosina 2005 – 2013 seuraavat:
Vuosi Yli 3 m syvät Matalat 1,5-3 m Yli 3 m syvät Matalat 1,5-3 m
alueet kg
alueet kg
alueet kpl
alueet kpl
2005
967
41 476
2006
1 189
64 983
2007
867
43 465
2008
723
29 187
2009
568
25 553
2010
913
56 985
2011
1 533
80 181
2012
1 014
94
30 005
2 272
2013
611
137
4 578
Syvempien alueiden saaliit olivat noin 5 – 10 -kertaiset matalien alueiden nuottasaaliisiin verrattuna.
Parempiakin saaliita matalilta alueilta todennäköisesti voidaan saada jos kalastus voitaisiin ajoittaa
29
esimerkiksi särjen ja lahnan kutualueille niiden kutuaikoina. Tämä on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska
nuottaporukan pitäisi olla vahdissa siitä, milloin kudut tapahtuvat.
Jos taas Enäjärven matalien alueiden nuottasaaliita verrataan rysäpyyntiin, voidaan vertailu tehdä
esimerkiksi Espoon Pitkäjärveen, joka on samantyyppinen järvi ja jolla myös on suunnilleen samanlainen
kuormitushistoria kuin Vihdin Enäjärvellä. Rysiä Pitkäjärvellä oli pyynnissä 4-5 kpl ja kalastuksen hoiti yksi
henkilö, lähinnä Kari Kinnunen (Niinimäki 2012 ja 2013c).
Vuosi/Pyyntiaika Rysäkoentoja Saalis kg kg/rysä/koenta Päiväsaalis kg
2012/10.6.-26.6.
56
2 355
42,1
196
2013/25.7.-10.8.
65
3 540
54,5
273
Kun rysäpyynti yleensä tapahtuu matalilla alueilla rannan tuntumassa siten, että rysän aitaverkko on
yleensä rannasta ulospäin, saadaan matalilta alueilta hoitokalastusrysillä pienemmällä pyyntiponnistuksella
samansuuruisia saaliita kuin vastaavilla alueilla nuotalla.
Ruotsin Finjasjön on myös matala ja rehevä järvi. Järven pinta-ala on 1 040 ha. Sen suurin syvyys on 12,2 m
ja keskisyvyys 3,8 m. Siellä viime vuosina kalastus on toteutettu keväällä rysillä ja syksyllä nuottaamalla
(Annadotter & Forssblad 2013). Rysäsaaliit 2010, 2011 ja 2012 on esitetty kuvassa 35.
Kuva 35.
Finjasjön rysäsaaliit vuosina 2010, 2011 ja 2012 (Lähde: Annadotter & Forssbald 2013).
Vastaavasti nuottasaaliit on esitetty kuvassa 36.
30
Kuva 36.
Finjasjön nuottasaaliit 2010, 2011 ja 2012 (Lähde: Annadotter & Forssbald 2013).
Finjasjön hoitokalastussaaliit on vuosilta 2011, 2012 ja 2013 päivittäin ja lajeittain esitetty Twitter viesteinä
(https://twitter.com/finjasjon/), joista poimimalla lasketut vuosittaiset rysä- ja nuottasaaliit ovat olleet
seuraavat:
Vuosi Rysäpyyntipäiviä
2011
53
2012
66
2013
39
RysäRysä
Nuottaus- Nuotta- Nuotta
saalis
saalis/
päiviä
saalis kg saalis/
kg
pyynti-pv
nuottaus-pv
32 252
609
16
17 400
1 088
21 772
330
11
9 630
875
17 382
446
10
41 840
4 184
Ainakin Finjasjön´issä rysäpyynti keväisin 20 - 30 rysällä ja nuottaus syksyisin 1-2 nuottauksella päivässä on
tuottanut kohtalaisia tai hyviä saaliita keskimäärin pyyntipäivää kohti ja vastannevat Etelä-Suomen
reheviltä järviltä saatuja yksikkösaaliita parhaimmillaan. Syksyllä 2013 saalis oli keskimäärin 2 790 kg
nuottauskertaa kohti.
Saaliiden prosentuaalinen jakautuminen matalien alle 3 m ja syvempien yli 3 m nuottausten välillä vuonna
2012 on esitetty painon mukaan kuvassa 37 ja kappalemäärän mukaan kuvassa 38. Vuoden 2013 osalta
vertailua ei voitu tehdä saalisnäytteiden häviämisen takia.
Painon mukaan lahnan osuudet saaliissa olivat molemmilla alueilla suuret, syvillä alueilla 55 % ja matalilla
48 % kokonaissaaliista. Särkien osuus taas oli matalilla alueilla syviä alueita suurempi, matalat 38 % ja syvät
19 %.
31
Kappalemäärän mukaan särkien osuus saaliista matalilla alueilla oli 48 % ja syvillä 26 %. Lahnojen osuus oli
syvillä alueilla 24 % ja matalilla 16 %. Salakkaa syvillä alueilla oli noin viidennes ja matalilla alueilla
kuudesosa kiiskeä.
Saaliiden painonmukainen %-jakauma
Syvät
Matalat
54,8
47,6
38,0
18,6
7,9
2,9 4,8
0,7 2,9
Ahven
Kiiski
Kuva 37.
7,4
1,2
Särki
Salakka
7,7
4,5
Pasuri
1,0
Lahna
Kuha
Syvien yli 3 m ja matalien alle 3 m nuottausalueiden saaliiden %-jakaumien vertailu saaliin
painon mukaan v. 2012.
Saaliiden kappalemäärän mukainen %-jakauma
Syvät
Matalat
47,9
26,0
16,1
8,8
1,3
Ahven
Kuva 38.
23,8
20,5
15,6
10,3
5,2
Kiiski
2,9
Särki
Salakka
6,2
2,5
Pasuri
12,9
Lahna
Kuha
Syvien yli 3 m ja matalien alle 3 m nuottausalueiden saaliiden %-jakaumien vertailu saaliin
kappalemäärän mukaan v. 2012.
Matalien alueiden saalisnäytteistä mitatut kalojen pituusjakaumat on kuvissa 19 – 34 esitetty jaettuna 1,0
cm:n pituusryhmiin. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tästä aineistosta kuitenkaan voida tehdä,
koska kysymyksessä on vain 1 – 2 vuoden saalisnäytteet. Samojenkin lajien kokojakaumat pyyntiajoittain
vaihtelevat huomattavasti. Syyskuun 2013 ahvensaalis koostui pääosin alle 10 cm pituisista kaloista kun
32
muina aikoina mukana oli myös yli 10 cm ahvenia. Lahnojen saalis koostui melko tasaisesti eri kokoluokan
kaloista aina 6 – 42 cm väliltä, mutta heinäkuun lopulla 2013 saaliissa ei ollut alle 17 cm pituisia lahnoja.
Särkisaaliin yksilöiden keskipaino vuonna 2012 oli 34 g ja 2013 sitä pienempi eli 26 grammaa. Keskipainoista
ei kuitenkaan voi päätellä niiden kokojakaumista. Vuoden 2012 saaliissa oli melko tasaisesti erikokoisia
särkiä, mutta enin osa oli yli 15 cm pitkiä kaloja. Myös toukokuussa 2013 särkisaalis koostui melko tasaisesti
erikokoisista yksilöistä aina 6 – 21 cm välillä, mutta suurimman osa koko oli alle 16 cm. Heinä-elokuun 2013
vaihteessa taas oli enemmän isokokoisia särkiä, kun taas syyskuussa särjet olivat erikokoisia 6 – 19 cm
välillä.
33
7
Tiivistelmä
Vihdin Enäjärvellä Järvi Hoi -hankkeeseen liittyen oli tarkoitus kehittää nuottausmenetelmiä matalien
kasvillisuusrantojen hoitokalastukseen soveltuvaksi. Tavoitetta toteutettiin suorittamalla koenuottauksia
noin 1,5 - 3 metrin syvyisillä lahtialueilla avovesiaikana 2012 ja 2013. Alle 1,5 m alueilla nuottaus onnistuu
huonosti pohjien epätasaisuuden ja kasvillisuuden takia. Tuloksia verrattiin Enäjärvellä yli 3 m syvillä alueilla
tehtyihin hoitokalastuksiin, joita on tehty vuosittain alkaen vuodesta 1993.
Matalien alueiden nuottauksia tehtiin kaikkiaan 20 kertaa. Saaliit jäivät suhteellisen vaatimattomiksi.
Kokonaissaalis oli 2 395 kg ja 103 000 kpl. Yhtä nuottauskertaa kohti saalis oli keskimäärin 120 kg ja 5 150
kpl. Nuotattua vesihehtaaria saalis oli 72 kg ja 3 100 kpl.
Saaliista painon mukaan oli lahnaa 48,3 %, särkeä 25,8 %, ahventa 17,5 %, pasuria 4,2 % , kiiskeä 3,1 % ja
kuhaa 0,7 % sekä salakkaa 0,5 %.
Kappalemäärän mukaan saaliista oli ahventa 51,1 %, särkeä 24,3 %, kiiskeä 10,8 %, lahnaa 10,2 %, sekä
salakkaa, pasuria ja kuhaa kutakin 1,2 %.
Verrattaessa syvemmillä ja matalilla alueilla nuottasaaliista, saalis vuonna 2012 oli yhtä nuotanvetoa kohti
syvillä alueilla 1 014 kg ja matalilla 84 kg ja vuonna 2013 vastaavasti 611 kg ja 137 kg. Nuottauksen
saalistuotto oli selvästi suurempi syvemmillä yli 3 m alueilla kuin alle 3 m alueilla. Tämä johtuu siitä, että
syvemmillä alueilla on helpompi paikallistaa kalaparvet kaikuluotaimella ja kalat parveutuvat mahdollisesti
useimmin syvemmille alueille.
Jos matalilla alueilla halutaan hoitokalastaa onnistuneesti nuottaamalla, se vaatisi oikeaa ajoitusta oikeilla
paikoilla silloin kun kalat parveutuvat matalille alueille esimerkiksi kudulle. Tiheät isorysät ovat matalilla
alueilla kustannustehokkaampi pyydys kuin nuotta. Nuotta taas sopii paremmin syvempien alueiden
hoitopyyntiin. Ruotsin Finjasjön´llä on onnistuneesti hoitokalastettu siten, että keväällä ja alkukesällä on
kalastettu rysillä ja syksyisin nuottaamalla. Toisaalta hoitokalastuksen tavoitteet määrittelevät myös sen,
miten ja millä pyydyksillä on tarkoituksenmukaista kalastaa.
34
Lähteet
Annadotter, H. & Forssblad, J. 2013. Limonigisk udersökning av Finjasjön 2012. Regito Research Center on
Water and Health. Rapport. 78 s.
Enäjärvi-projektin toimintakertomukset vuosilta 1993 – 2011.
Hansson, L-A. and Brönmark, C. 2010. Biomanipulation of Aquatic Ecosystems. Book: Lake Ecosystem
Ecology: A Global Perspective. A Derivative of Encyclopetia of Inland Waters. Elsevier. 396-411 p.
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry 2012. Tarjouspyyntö – Länsi Uusimaa/Järvi Hoi -hankkeessa
toteutettava nuottausmenetelmän kehittäminen ja testaus matalille alueille soveltuvaksi Vihdin Enäjärvellä.
4.6.2012. 8 s.
Niinimäki, J. 2010. Hoitokalastukset Vihdin Enäjärvellä osana ravintoketjukunnostusta. Esitys Vihdin
vesistöpäivällä 14.2.2009.
Niinimäki, J. 2011. Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven kunnostussuunnitelma. Tmi J Niinimäki/
PoTeHu ry – Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys. Raportti 68 s.
Niinimäki, J. 2012. Espon Pitkäjärven hoitokalastukset vuonna 2012. Espoon ympäristökeskus. Raportti 19 s.
Niinimäki, J. 2013a. Nuottausmenetelmien kehittäminen ja testaaminen soveltuvaksi matalille alueille
Vihdin Enäjärvellä. Väliraportti vuodelta 2012, JärviHoi-hanke. Tmi Kari Kinnunen/Länsi Uudenmaan vesi- ja
ympäristö ry. Raportti 23 s.
Niinimäki, J. 2013b. Hoitokalastus monipuolisemmaksi. Suomen Kalastuslehti 6;8-10.
Niinimäki, J. 2013c. Espon Pitkäjärven hoitokalastukset vuonna 2013. Espoon ympäristökeskus. Raportti 20
s.
Salo, H. ja Palomäki, A. 2006. Espoon Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostussuunnitelma. Jyväskylän yliopisto,
ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106; 1-26
Salonen, V.-P. ja Varjo, E. 2000. Vihdin Enäjärven kunnostuksen vaikutus pohjasedimentin ominaisuuksiin.
Geologi 52;159-163.
Södergaard, M., Jeppesen, E, Lauridsen, T.L., Skov, C, van Nes E.H., Roijackers, R., Lammens, E. and
Portielje, R. 2007. Lake restoration: successes, failures and long-term effects. Journal of Applied Ecology 44;
1095-1105.
Kinnunen, K. 2012 ja 2013 (suulliset kommentit)
Uusitalo, A. 2011 ja 2012 (suullinen kommentti)
35