Vakka Tarja Rae/KuvaKotimaa n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 26.11.2010 Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. – san. Martti Korpilahti Vakka n Tervehdys seurakunnasta Susanne Vuorinen Paimenen palsta Kirkko – armovaikuttaja Rukous Adventin Herra, avaa silmäni ihmisten todellisille tarpeille yksinäisyyden ja surun, sairauden ja puutteen keskellä. Auta olemaan läsnä, kun kohtaan tarvitsevan, jakamaan siitä, mitä minulle annat. Aamen Eija Vuorela Pauli Waroma, Mainostoimisto Sherpa / kotimaa24.fi n Äänestäjien määrän lisääntyminen kertoo, että kirkolta odotetaan paljon. Se asettaa nyt valitut luottamushenkilöt suurten haasteiden eteen. Heiltä odotetaan ennen kaikkea sitä, että kirkolla on merkitystä seurakuntalaisten elämässä. Simo Repo, Pk, Esse 18.11.2010 n Valtauskonnon edustajana luterilainen kirkko on avainasemassa uskontodialogin kehittämisessä ja eri uskontojen välisen yhteisymmärryksen rakentamisessa. Tiukka käpertyminen vain oman tunnustuksen ja identiteetin ympärille johtaa Seuraava Vakka ilmestyy 4.2.2011. Paino Salon Lehtitehdas aikaa myöten vastakkainasetteluun ja turhiin viholliskuviin. Suomeen tulevat uudet uskonnot eivät ole kirkolle uhka. ahdistava kokemus. Ne, joiden raamatuntulkintaan kirkolliskokouksen ratkaisu sopii, ovat kokeneet työssään ja yhteisössään ilon ja vapauden tunnetta, ja ne, jotka ovat pitäneet ratkaisua epäraamatullisena, ovat ahdistuneina kyselleet, kuinka tämän kirkon käy, kun se luopuu vanhasta opetuksestaan. Kirkkoa on siis sanottu käydyssä keskustelussa arvovaikuttajaksi. Toisinkin kirkon tehtävän tässä ajassa voi ilmaista, esimerkiksi sanomalla: kirkko on armovaikuttaja. Armovaikuttaja kertoo kaikelle kansalle jouluevankeliumin uutisen ihmisen vierelle ja elämän keskelle tulevasta Kristuksesta, joka jakaa ihmisen osan iloineen ja suruineen, tulee armahtajaksi ja ihmisen vastaanottajaksi. Tällainen Kristus yhdistää eri tavoin ajattelevia kristittyjä keskenään. Armoa kokenut ei niin helposti lyö armottomasti toista ihmistä, joka ajattelee eri tavoin. Käykäämme yhdessä ja erilaisina kohti joulun suurta juhlaa! n Yhdistyneiden kansakuntien viime marraskuisen arvion mukaan joka päivä kuolee nälkään 17 000 lasta – yksi lapsi joka viides sekunti, kuusi miljoonaa lasta vuodessa. Näin ei saa jatkua. Kirkot ympäri maailman yhtyvät Jeesuksen opettamaan rukoukseen ”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”. Tämä kaikkia kristittyjä yhdistävä rukous on yhtä aikaa Jumalalle osoitettu pyyntö ja meille ihmisille annettu tehtävä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoina vetoamme sen puolesta, että maamme tuleva hallitus ja Suomi kansainvälisessä yhteistyössään edistäisivät ruokakriisin ratkaisemista kansainvälisesti. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen kannanotto maailman ruokaturvan puolesta Vakan toimitus Vihdintie 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Heikki Nieminen Susanne Vuorinen puh. (09) 3478 5018 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Pekka Valkeapää, kirkkoherra Vaalit 2010 Mari Teinilä, Pk, Kotimaa 11.11.2010 Uusi kirkkovaltuusto on valittu! Seurakuntavaaleissa valittiin 33 luottamushenkilöä Vihdin seurakunnan kirkkovaltuustoon kaudelle 2011–2014. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin, joka päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, perittävästä kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Luottamushenkilöt edustavat seurakunnan jäseniä seurakunnan päätöksenteossa. Vihdissä annettiin ääniä yhteensä 2666, joista ennakkoon 1686 ja varsinaisina vaalipäivinä 980. Äänestysprosentti nousi reippaasti edellisiin vaaleihin nähden. Vuoden 2006 seurakuntavaaleissa uurnilla kävi 12,4 % äänioikeutetuista, ja nyt äänestäneitä oli 15,7 %, yli 700 äänestäjää enemmän. Seurakuntavaalit olivat historialliset, 16 vuotta täyttäneet saivat ensimmäistä kertaa äänestää virallisissa vaaleissa. Alle 18-vuotiaista äänioikeutetuista äänesti Vihdissä 12,6 %. Valituista luottamushenkilöistä uusia valtuutettuja on kaikkiaan seitsemäntoista. Alle 40-vuotiaita valittiin valtuustoon yhdeksän henkilöä, eli 27 % luottamushenkilöistä on nuoria tai nuoria aikuisia. Vaalien ääniharava oli 19vuotias Vilja Helminen, joka sai ennätykselliset 129 ääntä. Uusi kirkkovaltuusto (ehdokkaat vertailulukujärjestyksessä, äänimäärä sulkeissa) Helminen, Vilja (129) Pietiläinen, Timo (95) Jokela, Hanna (67) Pousar, Päivi (72) Roms, Timo (81) Säiläkivi, Paavo (58) Kiiski, Hannu (67) Havukorpi, Mari (69) Pilvi, Raimo (48) Kaarto, Rakel (65) Laitinen, Tiina (59) Hacklin, Seija (56) Vikgren, Senja (61) Valtonen, Vesa (60) Kallio, Ulla (38) Kurunmäki, Pentti (56) Susanne Vuorinen n Pitäisi keksiä omat keinot viestiä. Kerran neljässä vuodessa seurakuntavaalien aikaan ei pystytä millään kertomaan kaikkea. Jos markkinointia olisi, seurakuntavaalikampanjakin voisi keskittyä siihen, minä päivänä vaalit ovat. Ei tarvitsisi yrittää kertoa, mistä koko kirkossa on kyse. Saksittua Seurakuntavaalit on käyty. Vihdissä saavutettiin huomattavan korkea äänestysprosentti 15,7 %, kun sitä vertaa edellisten vaalien 12,4 prosenttiin. Äänestysaktiivisuus oli kaikissa ikäryhmissä kohtuullisen vilkasta. Vaalien yleisilme oli se, että haluttiin vaikuttaa siihen, ketkä päättävät seurakunnan asioista seuraavien neljän vuoden aikana. Seurakuntalaisille ei siis ole yhdentekevää, miten kirkko toimii ja millaisia arvoja, millaista sanomaa se välittää ja julistaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja elämän todellisuudessa. Suomen luterilainen kirkko ei ole ilmeisesti koskaan aikaisemmin ollut viime kuukausina koetulla tavalla julkisuuden valokeilassa. Homokeskustelu johti paitsi ennen näkemättömään kirkosta eroamisaaltoon, myös kirkon merkitystä syvältä luotaavaan keskusteluun suomalaisten keskuudessa. Kirkko on ihmisille arvovaikuttaja. Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmaisi tämän asian sanomalla, että suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin on ikkuna, josta ihmiset katsovat, miten kirkko suhtautuu ihmiseen. Käyty mediakeskustelu on ollut meille samalla kertaa vapauttava ja Ali-Mattila, Liisa (57) Autelo, Asko (54) Neuvonen, Mirja-Liisa (36) Sistonen, Pertti (39) Aspila, Pentti (49) Korpela, Raija (51) Jalava, Paula (39) Saario, Anne (47) Ranta, Johanna (33) Nieminen, Kristiina (34) Leikkaa, Esa (39) Yli-Rosti, Mikko (44) Hägglund-Viljanen, Pia (60) Ketola, Jukka (30) Pulkkinen, Rauno (33) Litja, Tuovi (36) Ranta, Juhani (30) Lisätietoa: www.seurakuntavaalit.fi Seurakuntavaaleissa valittiin 33 luottamushenkilöä Vihdin seurakunnan kirkkovaltuustoon toimikaudeksi 20112014. Äänestysprosentti oli Vihdissä 15,7 %. Kiitos että käytit ääntäsi ja vaikutit vaaleissa! 26.11.2010 n Vakka Susanne Vuorinen Yhteisvastuukeräys tuotti ennätystuloksen S NUTTUPROJEKTI Vihtiläiset ovat kutoneet jo yli kaksisataa vauvannuttua lähetettäväksi synnytyssairaaloihin mm. Etiopiaan ja Nepaliin. Nuttuprojektista on tullut Suomessa lähes kansalaisliike, eri puolilta maata nuttuja on lähetetty jo yli 20 000 kehitysmaiden sairaaloihin. Suomalaisen lähetystyöntekijä, diakonissa Pirkko Tuppuraisen kehittämä nuttuprojekti kannustaa äitejä tulemaan sairaalaan synnyttämään turvallisempiin olosuhteisiin. Suomalaisen neuloma nuttu voi pelastaa sekä äidin että lapsen hengen. Nuttu voi olla köyhissä olosuhteissa kasvaville vauvoille myös heidän ainoa vaatekappaleensa. Lisätietoja ja nuttuohjeet www.tuppurainen.fi/blogit/nuttu Syyskauden viimeinen nuttutapaaminen Nummelan seurakuntakeskuksessa 29.11. klo 18. Nutut kootaan yhteen ja postitetaan. Lisätietoja Maarit Tampio p. 0405764016, [email protected]. uomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna huikeat 6 802 896 euroa. Tulos on 60-vuotiaan keräyksen kaikkien aikojen paras. Vuoden 2010 tuotolla autetaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), Marttaliiton (20 %) sekä kirkon diakoniatyön (20 %) kesken. Myös Vihdissä Yhteisvastuukeräys tuotti hienon tuloksen 25 000 euroa. Tavoitteeksi oli asetettu yksi euro seurakunnan jäsentä kohden eli 22 000 euroa, ja tavoite ylittyi reippaasti. ”Lämpimät kiitokset kaikille Yhteisvastuukeräykseen osallistuneille!”, kerä- yspäällikkö Marja-Liisa Suontaka kiittää ja toteaa, että vihtiläiset saavat olla ylpeitä upeasta keräystuloksesta. Vihdin Martat osallistuivat merkittävästi Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen. Keräysvaroilla autetaan köyhiä perheitä Poikkeuksellista vuoden 2010 keräyksessä oli sen käynnistyminen äkisti ja arvaamatta jo ennen virallista avausviikonloppua. Haitissa tapahtui tuhoisa maanjäristys tammikuun 12. päivänä. ”Maanjäristysuutinen toi haitilaisten hädän suomalaisten olohuoneisiin”, sanoo valtakunnallinen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Haitissa Kirkon Ulkomaanapu mm. pystyttää ja korjaa kouluja ja toimittaa lapsille koulutarvikkeita sekä perheille vedenpuhdistuslaitteita. Lisäksi haitilaisia tue- taan jälleenrakennuksessa ja ruuantuotannossa. Kotimaassa Martat järjestävät lapsiperheille ruokakursseja. Kotikäynneillä Marttojen koulutetut neuvojat opastavat ruuanlaitossa ja taloudenpidossa. Yhteisvastuusivuilta löydät tarkempia tietoja keräysvarojen käytöstä. Vuoden 2011 keräystä valmistellaan jo. Kohteena on nuorten yksinäisyyden torjuminen Suomessa ja Mosambikissa. Keräys käynnistyy 6.2.2011. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vihdissä keräyspäällikkönä toimii Sampo Luukkonen, sampo.luukkonen@ evl.fi, p. 044-5393939. Ilmoittaudu mukaan taas arkienkeliksi ja tule toteuttamaan Yhteisvastuuta! Lisätietoja www.yhteisvastuu. fi, www.vihdinseurakunta.fi J oulun alla on mahdollisuus osallistua kristillisten järjestöjen joulukeräyksiin ja antaa apua tarvitseville. Avustustyötä voi tukea mm. hankkimalla eettisen lahjan, soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin keräyspuhelimeen, tekemällä tililahjoituksen, tilaamalla soittoäänen kännykkään tai ostamalla joululaululevyn. Laula kauneimpia ja auta lapsia Suomen Lähetysseuran vuoden 2010 joulukeräyksen tuotto käytetään lasten oikeuksien edistämiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen eri puolilla maailmaa. Rahat käytetään hankkeisiin, jotka parantavat lasten koulutusta, terveydenhuoltoa ja ravitsemusta, vähentävät köyhyyttä ja väkivaltaa sekä vastaavat hiv/aids-pandemian ja vammaisuuden asettamiin haasteisiin. Joulukeräykseen voi osallistua soittamalla keräyspuhelimeen 0600 01515 (15,07 e + pvm) tai lähettämällä tekstiviestin JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16160. Netissä voi lahjoittaa osoitteessa www.mission.fi/joulukerays. Pankissa lahjoitustilinumero on 800014-161130, viestiksi ”JOULU10” (IBAN: FI 3880001400161130, BIC: DABAFIHH). Kauneimpien joululaulujen yhteydessä kerätään kolehti Lähetysseuran joulukeräykselle tai seurakunnan omalle lähetystyölle. Joulukeräykseen voi osallistua myös tilaamalla joululaulun soittoääneksi omaan tai ystävän kännykkään. Tilausohjeet löytyvät Kauneimmat joululaulut -vihkosta ja netistä osoitteessa www. kauneimmatjoululaulut.fi. Myös osa Maailman Kauneimmat joululaulut 2 -levyn tuotoista osoitetaan joulukeräykselle. Anna eettinen ja ekologinen Toisenlainen lahja Tue Kiinan radioraamattuopetusta Kirkon Ulkomaanapu toimii siellä missä hätä on suurin ja tekee työtä kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Ulkomaanavun Adventtikeräys kohdennetaan kehitysmaiden lasten auttamiseen. Kirkossa kerätään kolehti Kirkon Ulkomaanavun työn hyväksi 5.12. ja 24.12. www.kirkonulkomaanapu. fi Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja on eettinen vaihtoehto joululahjoille. Uutuuslahjana on 25 euron arvoinen ateria koko kylälle. Lahjalla annetaan hätäapuna yhden päivän ruuat katastrofialueen perheelle. Ruokapaketti sisältää mm. vehnää, riisiä, ruokaöljyä, palkokasveja ja suolaa. Toisenlaisia Lahjoja voi ostaa netistä osoitteesta www.toisenlainenlahja.fi, p. 020 787 1201. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat kohdentaa joulukeräyksensä varat Kiinassa tehtävään kristilliseen radiotyöhön. Kiinassa on 70–100 miljoonaa kristittyä, ja määrän sanotaan kasvavan jopa tuhansilla joka päivä. Seurakunnissa tarvitaan hyvää raamattuopetusta. Joulukeräyksen tuotolla tuetaan Kiinan Radioseminaaria, joka on kolmivuotinen teologinen koulutusohjelma, johon osallistuu vuosittain 500 opiskelijaa. Sanansaattajien työtä voi tukea lahjoitustilille 506203232018, viite 2222 13057. Voit myös soittaa lahjoituspuhelimeen 0600 18808 (15,23e+pvm/puhelu). Anna intialaiselle lapselle Raamattu Suomen Pipliaseuran joulukeräyksen kautta voi lähettää Raamattulahjan Intiassa tehtävään raamattutyöhön, jota on esimerkiksi Lastenraamattujen tuottaminen eri kielillä. Lastenraamatuille on suuri kysyntä mm. kristillisissä lastenkodeissa ja pyhäkouluissa. Myös aikuiset, joiden lukutaito on heikko, lukevat mielellään Lastenraamattuja. Auta Intian Pipliaseuraa tuomaan Raamatun sana kaikkien ulottuville. Suomen Pipliaseuran joulukeräykseen voi osallistua netin kautta www.raamattulahja.fi Pankissa lahjoitustili on Sampo 800018-55783. Suomen Pipliaseuran keräykseen voi osallistua myös tekstiviestillä: 10E tai 20E PSLAHJA numeroon 16303. Muita kristillisiä järjestöjä, joiden kautta voit auttaa lähimmäisiä Suomen Lähetysseura/Marja Alastalo Joulukeräykset tuovat toivon lähimmäisille lähellä ja kaukana Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f., Adventsoch julgåva till Kenyamissionen, www.slef.fi Lähetysyhdistys Kylväjä www.flom.fi Kansanlähetys www.sekl.fi Sley:n Joulukeräys raamatunopetustyölle lähetyskentillä ja kotimaassa www.sley.fi Kuurojen Lähetys – De Dövas Mission ry www.kuurojenlahetys.fi Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään lasten oikeuksien edistämiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen eri puolilla maailmaan. Kuvassa iloiset pikkuveijarit, Kenny ja Kenosi, hassuttelevat Masasin päiväkodin pihamaalla. Joulukeräyksiin osallistumalla voit antaa paremman huomisen maailman lapsille. Vakka n Tervehdys seurakunnasta Jouluradio tuo joulun tunnelman T Maria on tien näyttäjä, kaikkien naisten äiti. Hän on niiden äitien kantaja, jotka lähestyvät Jumalaa huolineen ja murheineen pyytäen Mariaa olemaan vierellään. Hänen nöyrtymisensä on malli jokaiselle elämän edessä. Kuljemme Marian matkassa syntymästä kuolemaan. Maria on tukena, mallina kamppailussa elämän kipujen ja sairauksien kanssa. Hän antaa rohkaisua ja luottamusta tulevaan. Marian tien ajatteleminen antaa voimia kestää hädässä. Mariaa kohti katsominen tuo lohdutuksen, kun on yksin pimeässä, hän ohjaa Isän luo. Maria on esikuva naisille. Maria-rukouksen opettelu kantaa, sen käyttäminen auttaa jaksamaan arjessa. Eri traditioiden Maria-käsityksiin perehtyminen voisi olla antoisaa. Kulttuurissamme on ollut hallitsevana vahva maskuliinisuus. Voisiko Marian merkitykseen tutustuminen vahvistaa naisten asemaa? Voisiko se auttaa myös miehiä tulemaan lähelle, välittämään tunteitaan? Maria, nuori tyttö, suostuu tehtäväänsä, Jeesuksen äidiksi, vaikka ei tiedä, mitä se vaatii. Hän kasvaa osaansa vähitellen yhdessä Joosefin kanssa. Maria auttaa ja avaa ymmärtämään toisella tavalla elämää. Jokainen meistä kuljet- taa mukanaan aiempia elämänkokemuksia. Monille kuoleman kohtaamistilanteessa, isän ja äidin menetyksen jälkeen, Maria-kaipuu on tullut ajankohtaiseksi. Maria ohjaa Kristuksen lähelle. Hän opettaa meille nöyryyttä, luottamusta ja rohkeutta. Luterilaisessa tulkinnassa Kristus on keskiössä ja Maria ja Joosef sivussa, vierellä. Olemme olleet kirkossamme arkoja opettamaan Mariasta, vaikka se olisi mahdollista. Tutkija Anja Ghisellin mukaan Martti Lutheria kiinnosti ennen kaikkea ihmisen ja Jumalan välinen suhde ja itsetuntemus/jumalatuntemus. Valovoimaisena esimerkkinä tässä on Maria. Luther nimittää Mariaa Jumalan armon parhaaksi ja arvokkaimmaksi esimerkiksi ihmisille. Mariassa Jumalan rakkaus ihmiseen ja hänen huolenpitonsa tulevat näkyviin selvästi ja kirkkaasti. Jumala katsoi armollisesti Mariaan ja valitsi tämän vaatimattoman tyttösen poikansa äidiksi. Tästä nousee jokaiselle toivo, Marian esikuvan mukaan jokaiselle meistä Jumalan kohtaaminen on mahdollista. Marian merkitystä pohdittiin Tervetuloa Maria -illassa Nummelan seurakuntakeskuksessa 16.11.2010. Kirsti Suutari 2\[Z\ sin klo 14. Omia toiveita ja jouluterveisiä voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Jouluradiota kuunnellaan ahkerasti myös ulkomailla. Vinkkaa kotoisista joulusävelmistä läheisillesi myös sinne missä sypressit tuoksuu talvellakin, netin kautta Jouluradio kuuluu kaikkialla maailmassa! Jouluradiolla on oma sivu myös Facebookissa. Voit kuunnella Jouluradiota netissä osoitteessa www.jouluradio.fi tai lähialueella radiosta 103,1 MHz. Susanne Vuorinen Mitä Jeesuksen äiti Maria merkitsee meille? oivontuottajien luoma Jouluradio kajahtaa eetteriin ensimmäisenä adventtina jo kahdeksatta kertaa. Jouluradio soi totuttuun tapaan myös netin kautta loppiaiseen saakka. Jouluradion musiikki on valtakulttuuria ja vastakulttuuria. Kanava soittaa kaikkien rakastamia suosikkijoululauluja, mutta ei tukahduta tonttuhippamusiikilla, jota tavaratalot suoltavat. Musiikki koostuu perinteisistä joululauluista ja sävelmistä, niiden uusista ja kokeellisista sovituksista sekä ulkomaan tuulahduksista. Musiikkigenrejä on paljon, mutta kaikessa on kyse tulkinnan osuvuudesta. Tulkinnan täytyy olla vilpitön, koska jouluun huonoimmillaan liittyy paljon pinnallisuutta ja teeskenneltyä vaurautta. Uutuutena lasten Pikkujouluradio sekä Rakkaimmat joululaulut Tämän vuoden uutuuksina ovat nettiradioina toimivat lasten oma Pikkujouluradio sekä Rakkaimmat joululaulut kauneimpia klassikoita kaipaaville. Uutta on myös jouluinen toivekonsertti lauantai- Jouluradio soittaa adventista loppiaiseen suosituimpia joululauluja. Nyt myös lasten oma Pikkujouluradio sekä Rakkaimmat joululaulut osoitteessa www.jouluradio.fi Leipää ja suolaa Ootianna, Aaiti Oika! Tuleekohan kunnon talvi? Sellainen ihanan valkoinen niin kuin viime talvi? Vai rämmimmekö loskassa tämän pimeän läpi? Millainen joulu tulee? Tuleeko joulu? Sinulle? Minulle? Meille? Koemme elämässämme tyytyväisyyden ja ilon aikoja, yhdessä ystäviemme kanssa tai yksin. Joskus elämä kuitenkin peittyy ja tuhriintuu kuin alkutalven loskaan ja räntään, omiin kiireisiin ja vastoinkäymisiin, ympärillä koettuun ja kuultuun. Elämämme herkkä kosketuspinta on meillä jokaisella erilainen. Mikä onkaan oleellista tässä elämässä, tässä ja nyt? Miten loska ja pimeä eivät saisikaan minussa yliotetta? Mikä adventin ja joulun sanomassa saisi koskettaa ja avata näkemään iloa? Kenen kanssa saan jakaa elämääni? Onko vielä tarpeen pysähtyä ja seisahtua adventin ja joulun, odotuksen ja saapumisen sanoman edessä? Äitini kertoi minun pikku poikana laulaneen joulun alla Hoosiannaani: ”Ooti-anna, Aa-iti Oika, tii-tetty on-koon än….” Olin laulanut sitä korkeassa kuumeessa, sisaruksiltani kuulemiani sanoja tapaillen, väliin aina nukahtaen. Lapsena, lapsen mielellä ja lapsen uskossa. Turvallisesti. Joka adventtina muistan jo edesmenneen äitini kertoman ja hänen herkät kyyneleensä noissa muistoissa. Siinä tunnen lähelläni niin paljon elämässään kokeneen äidin ilon ja kiitollisuuden elämästä, rakkaudesta, yhteydestä ja yhdessä koetusta. Kuulen hänen rukouksensa aivan adventin sanoman ytimessä: Herra auta, säilytä lapsen usko ja mieli. Haluaisin antaa tuosta kokemastani edes hivenen jokaiselle lukijalle, aivan kuin sukupolvelta toiselle kulkevana siunauksena viedä sitä eteenpäin. Sana Hoosianna: Herra auta, Herra pelasta, vie uskon perustaan. Tämän pyynnön toteutuminen saa olla totta jo nyt, niin tyytyväisyyden ja onnen kirkkaudes- sa kuin murheen ja epävarmuuden hämärässä, elämän ristiriidoissakin. Jumalan valtakunnan Hoosianna -kulkue kulkee Vapahtajansa kanssa. Aivan yhtä matalalla, kuin muinoin aasin selässä, Vapahtaja kuulee, auttaa ja koskettaa seurakuntansa läsnäolossa. Tässä matkassa on mukana myös Hoosianna -sanan sisältämä kiitollisuus. Onhan matkassa Jeesus, jonka nimessä, sen merkityksen mukaisesti (Matt.1:21), saamme uskoa syntimme anteeksi. Sydämen jouluilo on tässä uskon todellisuudessa. Sydämen rauha, vapaus ja ilo toteutuu tässä, tulee sitten talvesta loskainen tai valkoinen. ”Hoosianna, Daavidin Poika, Kiitetty olkoon hän!” Matti Hanhisuanto pastori 26.11.2010 n Vakka Hetkiä historiassa Kirkonisäntiä ja kuudennusmiehiä Seurakunnan hallintoa hoiti entisinä aikoina kirkonisännästä ja kuudennusmiehistä koostunut kirkkoneuvosto, joka käsitteli kirkkokuriin liittyviä kysymyksiä ja myös seurakunnan taloudellisia asioita. Kirkkoneuvosto on seurakunnan hallinnollinen elin, joka Suomessa on mainittu ensi kerran vuonna 1673 piispa Gezeliuksen hiippakuntalainsäädännössä. Kuva: Vihdin museo Vihdin kirkkoherra Anders Johan Hipping luettelee vihtiläisiä kirkonisäntiä ja kuudennusmiesten piirit vuonna 1845 laatimassa teoksessaan ”Beskrifning Öfver Wichtis socken”. Hipping toimi Vihdin kirkkoherrana vuosina 18231847. Uusi kunnallislaitos syntyi pian Hippingin ajan jälkeen 1860-luvulla ja uudistuksen myötä monet seurakuntien hoitamat yhteiskunnalliset tehtävät siirtyivät kuntien hoidettaviksi. Kirkonisäntä eli kirkkoväärti oli Suomessa tärkein seurakunnallinen luottamustehtävä, kunnallislaitoksen syntymiseen asti kirkonisäntä oli käytännössä myös kunnanjohtaja. Vihtiläisiä kirkonisäntiä Vuonna 1845 silloinen Vihdin kirkkoherra Anders Johan Hipping laati Teoksen ”Beskrifning Öfver Wichtis socken”. Teoksessa kerrotaan vihtiläisistä kirkonisännistä ja kuudennusmiehistä. Vihdissä on ollut kirkonisäntiä vanhoista ajoista lähtien. Ensimmäistä heistä kutsuttiin vanhaksi kirkonisännäksi, hän oli Bertil Korp Korppilasta Herrakunnalta. Bertil Korp kuoli vuonna 1658 ja hänen seuraajakseen tuli Niilo Jaakonpoika Kaharlasta. Hänen jälkeensä olivat kirkonisäntinä Henrik Jaakonpoika ja Pietari Klemetinpoika, mutta varsinaista kirkonisännäntointa hoitivat pitäjänapulaiset Pietari Aquilinius ja Jakob Agricola. Pietari Klemetinpojan kuoltua vuonna 1696 tuli nimismies Jaakko Henrikinpoika vakinaiseksi kirkonisännäksi noin vuonna 1697. Noihin aikoihin elettiin Suomessa suurten kuolonvuosien aikaa. Jaakko Henrikinpojan seuraaja oli kappalainen Johan Oxenius, joka hoiti virkaa kuolemaansa saakka vuoteen 1720. Muita kirkonisäntiä olivat Henrik Saxenberg Suontaasta, Niilo Tuomaanpoika Lusi Lusilasta, Tuomas Henrikinpoika Tartti Tarttilasta, Jaakko Karen Oravalasta vuonna 1750. Jaakko Antinpoika Sukselan Jaakkolasta 1756, Erik Antinpoika Hiirilä Vanhalasta 1760, Antti Eerikinpoika Hiirilästä 1782, Johan Halleen 1783, Henrik Tarttila Tarttilasta 1790, Jaakko Tartelin 1796, kappalainen Adolf Oxenius 1804, Johan Forrström Sukselan Jaakkolasta 1811, Johan Oxenius Niuhalan Myyriltä 1823 ja Klaus Rydman Sukselan Ryytästä tuli kirkonisännäksi 1838. Kirkonisännän palkkaus Kuudennusmies (ruots. sexman) oli Suomessa toiminut monipuolisia tehtäviä varten valittu seurakunnan luottamusmies. Varhaisimmat maininnat kuudennusmiehistä ovat kuningas Kustaa Vaasan ajoilta 1500-luvulta, mutta varsinaisesti instituutiosta on runsaasti mainintoja 1600-luvulta lähtien. Pitäjänkokouksessa, jonka paikkana oli yleensä kirkkohuone ja aika jumalanpalveluksen jälkeen, kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet, joita oli aina useampi samanaikaisesti tehtäviään hoitamassa. Kuudennusmiehet valittiin yleensä kinkerikunnittain, eli edustettuina olivat pitäjien eri osat. Aluksi kuudennusmiesten tehtävänä oli edustaa omaa kulmakuntaansa kirkollisessa itsehallinnossa, ja toisaalta heidän tuli huolehtia siitä, että heidän oman alueensa asukkaat suorittivat yhteiset velvollisuutensa, elivät herran nuhteessa ja tottelivat annettuja käskyjä. Keskeistä oli myös huolehtiminen papiston kymmenysten ja verojen maksamisesta. Kuudennusmiesten tehtävät muuttuivat kuitenkin ajan myötä enemmän maallista hallintoa, lähinnä kunnanhallintoa, vastaaviksi. Kuudennusmiesten tuli siksi kantaa myös kirkollisista rikkomuksista langetetut sakot, he toimeenpanivat ulosottoja, ja heillä oli joskus jopa oikeus maan pakkolunastukseen, jos ja kun yleinen etu pakkolunastusta edellytti. Kuudennusmiesten tehtävien monipuolisuutta kuvaa se, että heidän piti ilmoittaa papistolle, jos heidän alueelleen pitäjässä oli ilmaantunut tarttuvia tauteja, ja he toi- Kirkonisännän palkka korotettiin 20 kuparitaalariksi vuonna 1753. Samalla luvattiin lisätä palkkaa, mikäli tehtäisiin suurehkoja korjauksia. Kun Vihdin nykyistä kirkkoa rakennettiin vuosina 1770-1772, nautti kirkonisäntä 60 taalarin vuosipalkkaa. Myöhemmin kirkonisäntä nosti palkkaa yhden riikintaalarin ja 32 killinkiä hopeana. Vuonna 1783 vahvistettiin palkaksi kolme riikintaalaria ja 16 killinkiä hopeana. Kuudennusmiehiä oli seitsemän Vihdin seurakunnan alueella oli entisinä aikoina seitsemän kuudennusmiestä ja heille kuuluneet alueet olivat seuraavat: 1. Vihtijärven kylät ja niiden torpat. 2. Herrakunta: Kourla, Olkkala, Kirvelä, Lahnus, Korppila, Haimoo ja Suontaka. 3. Kirkkokunta: Niuhala, Suksela, Vanhala, Vääkilä, Tarttila, Oravala, Irjala ja Moksin torpat. 4. Kortjärvikunta: Selki, Siippoo, Tuohilampi, Härkälä, Salmi, Ruskela ja Ollila. 5. Vesikansa: Koikkala, Taipale, Pääkslahti, Niemenkylä, Leppärlä, Köykkälä, Haapakylä, Veikkola, Kaukoila ja Hynnälä. 6. Enäjärvikunta: Tervalampi, Hiiskankylä, Hulttila, Jättöilä, Niemenkylä, Lahti, Pietilä, Kotkaniemi, Lankila, Härköilä, Lusila ja Palajärvi. 7. Jokikunta: Härtsilä, Kaharla, Vanjoki, Merramäki, Akasela, Niemi ja Vanjärvi. Kuudennusmiehillä ei ollut mitään palkkaa, mutta vanhan tavan mukaan he saivat ilmaiseksi haudan ja hautauskellot. Mikko Yli-Rosti mittivat sairaanhoitoa tarvitsevat seurakuntalaiset hospitaaleihin. Lisäksi viranomaiset kääntyivät kuudennusmiesten puoleen, kun he tarvitsivat tietoja pitäjän väestöstä ja sen asemasta. Tärkeä tehtävä oli myös kirkonarkun avaimen säilyttäminen, sillä yhdelle kuudennusmiehistä lankesi tämä tehtävä. Kaksi muuta avainta oli kirkkoherran ja kirkonisännän hallussa. Seurakunnat olivat suuria rakennuttajia; kirkot, kappelit ja pappilat olivat merkittäviä rakennuskohteita. Kuudennusmiesten tehtävä oli näissäkin hankkeissa hyvin keskeinen, sillä he kutsuivat talonpojat koolle kirkkoon ja jakoivat jokaiselle työosuuden, ja he myös valvoivat oman alueensa töiden suorittamista osuuksien mukaisesti. Omassa kinkerikunnassaan kuudennusmies oli yleinen hyvien tapojen ja moraalin vartija; hän siis valvoi yleensä kyläläisten elämää. Heidän tehtävänään oli myös valvoa kyläläisten kirkossakäyntiä, varsinkin suurina juhlapyhinä. He myös järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat tehtävän suorittamista. Ennen uuden kunnallislaitoksen syntyä 1860-luvulla kuudennusmiehillä oli siis paljon maallisia tehtäviä. Kuudennusmiehiksi valittiin usein vakavaraisia ja vaikutusvaltaisia seurakunnan jäseniä. Yhdessä kirkonisännän kanssa kuudennusmiehet muodostivat eräänlaisen kunnanvaltuuston. Lähteet: Esko Aaltonen; Paikallinen itsehallinto ennen kunnallislaitoksen syntyä. Suomen kulttuurihistoria II, WSOY, Porvoo, 1934. Koekaivaus 5.–16.7.2010 Heinäkuussa 2010 suoritettiin kahden viikon mittaiset koekaivaukset Vihdin Kirkkoniemessä, Pyhän Birgitan kirkonraunioiden muinaismuistoalueella. Kaivaukset rahoitti Vihti-Seura ry, joka oli saanut avustuksia kaivausbudjettiin Vihdin seurakunnalta, Vihdin kunnan kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnalta sekä Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiöltä. Viimekesäinen koekaivausalue sijaitsee Vihdin seurakunnan omistamalla maalla. Koekaivauksissa maata avattiin yhden neliön kokoisina koeruutuina kirkonraunioille johtavan hiekkatien molemmin puolin, yhteensä kymmenen neliön alue. Kirkkomaan aluetta on tutkittu aikaisemminkin vuosina 1906, 1946 ja 1961. Näiden lähinnä kirkon sisäalueelle kohdistuneiden tutkimusten löytöaineistoon voi tutustua Vihdin museon 10 000 vuotta Vihdin maiseman historiaa -näyttelyssä. Vuoden 2010 tut- kimusten tarkoituksena oli kuitenkin kartoittaa kirkkomaan ulkopuolista aluetta. Kaivauksilla pyrittiin tarkentamaan erityisesti v. 1682 rakennetun kellotapulin sijaintia sekä selvittämään alueella mahdollisesti ollutta esihistoriallista ihmistoimintaa. Kaivaukset olivat yleisökaivaukset, joihin kaikki kiinnostuneet olivat tervetulleita osallistumaan. Innokkaita vapaaehtoisia olikin lopulta yli 30 henkeä, jotka kävivät yhtenä tai useampana päivänä kaivamassa vihtiläistä menneisyyttä esille. Mukana oli myös Vihdin lukiolaisia, jotka saivat aherruksestaan muiden kaivajien tapaan paitsi diplomit, myös opintopisteitä. Kaivaukset herättivät mielenkiintoa myös ohikulkevissa ihmisissä. Joka päivä kuopan reunalla kävi ihmettelemässä parikymmentä henkilöä ”kuinka pullasudilla oikein kaivetaan” vaikka kaivausvälineenä useimmin olikin muurarin lasta, tiskiharja ja tavallinen lapio. Koko kahden viikon ajan sää suo- si kaivajia: useimpina päivinä lämpötilan ylittäessä +30 astetta virkistäytyivät jotkut tauoilla pulahtamalla Kirkkojärveen. Vanhimmat kaivauslöydöt ajoittuvat todennäköisesti rautakaudelle. Saviastian palat osoittavat ihmisen oleskelleen Kirkkoniemessä jo esihistoriallisella ajalla. Asutuksen pysyvyyttä ja luonnetta on vaikea tulkita tarkemmin ilman jatkotutkimuksia. Kirkkoniemen historiallisen ajan toiminnasta kertovat runsaammat löydöt. Tarkimmin ajoitettava löytö oli kuparinen raha, vuosina 1520-1521 lyöty klippinki. Myös muita historialliseen aikaan ajoitettavia löytöjä tuli esille, kuten liitupiipun varren palanen sekä lasitettujen keraamisten astioiden palaset. Kellotapulin perustuksia ei koekaivauksilla löytynyt. Kirkonraunioille johtavan tien varrelta löytyi kuitenkin palokerros, joka mahdollisesti liittyy kellotapuliin. Hiiltyneen kerroksen yh- Tiia Tiainen Arkeologiset yleisökaivaukset Kirkkoniemessä Koekaivauksissa löytyi mm. keramiikan ja piin palasia, jotka ovat todennäköisesti peräisin rautakaudelta. Kirkkonimen koekaivauksiin osallistui heinäkuussa yli 30 henkeä. Kesähelteillä kaivettiin kymmenen neliön aluetta, joista löytyi mm. rautakautisia saviastianpaloja sekä 1520-luvulla lyöty kuparinen raha klippinki. Koekaivausten myötä saatiin uutta tietoa vihtiläisten historiasta. teydestä löytyi tiilen kappaleita, takonauloja ja laastia. Modernin kartan päälle asemoitujen 1700luvun karttojen mukaan kellotapuli sijaitsi palokerroksen sisältäneen koekuopan lähistöllä. Kaivausten tutkimustulokset antoivat sekä vastauksia että myös herättivät uusia kysymyksiä. Tutkimusten jatkaminen näiden kaivausten herättämien lisäkysymysten takia olisi erittäin mielenkiintoista. FM Tiia Tiainen, kaivaustenjohtaja Vakka n Tervehdys seurakunnasta Varo jouluilon pilaajia! M itä on oikea kristillinen joulu? Onko se keskittymistä Jeesuksen syntymän muisteluun vai lähimmäisten palvelemiseen? Kaksi tervejärkistä, iloisesti uskovaa ystävätärtäni panivat tässä eräänä päivänä kahvihetken lomassa romukoppaan ne monet moitteet ja vaatimukset, joita joulun alla saa harmikseen kuulla. Minä saatoin heitä kuunnellessani vain lausua ”aamen”. Löydätkö näistä oman joulustressisi? Lue ja vapaudu. Kyllä haudalle pitää viedä jouluna kynttilät. Jos se on sinulle mieluisa tapa muistaa vainajaa, tee se. Jos se on pakkopulla, joka tärvelee tärkeää juhlapäivää, luovu siitä elävien hyväksi. Rakas vainajasi on jo taivaan ilossa, josta ei mitään puutu. Muistokynttilän voi sitä paitsi sytyttää kotonakin. Joulu ei tule ilman suursiivousta. Joulu tulee juuri siihen tilanteeseen, joka ihmisten sydämissä vallitsee. Jos aika on kortilla, tee silmänlumesiivous. Himmennä valot ja sytytä kynttilöitä. Jeesus syntyi heinävuoteeseen ja lannan hajuun, ja mitään ei puuttunut. Ajattele sitä. Joulun sanoma hukkuu ylettö- mään touhotukseen. Päinvastoin. Monelle juuri se tuo joulumielen. Ihmisellä on oikeus lepoon, mutta myös itse aiheutettuun joulupaniikkiin. Joutenolon ihanuus tuntuu monella vasta sitten, kun on ensin apinan raivolla huhkittu kotona ja kaupoissa. Jouluna pitää hiljentyä sisäistämään joulun sanoma. Jos se ei ole aiemmin sisäistynyt, sitä oivallusta on turha pinnistää joulurumban keskellä. Jos et muista, miksi joulua vietetään, ehdit korjata asian vaikka välipäivinä. Usko punnitaan arjessa, ei juhlassa. Jos rehellisiä ollaan, ainakin lapsiperheissä joulun pääasia ovat lahjat. Kyllä joulukirkossa pitää käydä. Jos tykkäät, niin käy, mutta jos varhainen herätys aattoillan jälkeen on ylivoimainen, jää nukkumaan. Jeesuksen tunteminen on kristityn elämän perusta, mutta siitä ei seuraa, että täytyy raahata vastahakoinen perhe aamuyöstä joulukirkkoon. Jouluhartauksia on muunakin aikana. Joulurihkama ja koristeet ovat maallista turhuutta. Makuasia. Toisen se ylentää jouluiloon, toiselle se on yhden- tekevää. Sitä paitsi mitäs ne tietäjien lahjat Jeesus-lapselle – kullat, mirhamit ja suitsukkeet – olivat, jolleivät katoavaa maallista mammonaa? toden eron, kun sen aika on. Jos aikuisella on vaikeuksia erottaa pukkia ja Jeesusta, tutkituttakoon päänsä ja pankoon lapsen pyhäkouluun. Kaupallisuus on epäkristillistä. Eipä ole. Kirkollisverot ja kolehdit kuuluvat Jumalalle, mutta lopuilla saa tehdä mitä tykkää. Ostaminen pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja työllistää. Epäkristillisempää on makuuttaa rahojaan joutilaana tilillä, jossa ne eivät palvele ketään. Perheelle täytyy välittää joulun sanomaa. Hyvä ajatus, mutta ota rennosti, älä toitota. Laita kotona soimaan joululauluja radiosta ja levyltä, napsauta jumalanpalvelus radiosta tai tv:stä, hanki jouluseimi lapsen iloksi pöydälle. Poimi seurakunnan joulusta valmiit herkut: vie itsesi ja muut suostuvaiset aattohartauteen tai muuhun seurakunnan tapahtumaan. Jouluun tuhlattavat rahat voisi antaa köyhille. Siitä vain, kunhan et pilaa sillä lähimpiesi joulua. Köyhät meillä on keskuudessamme tammikuussakin. Tontut ovat epäkristillistä pakanuutta. Alun perin kyllä, mutta pakanauskon väistyessä niistä on tullut vain hauska, harmiton ja jännittävä osa Suomen lasten jouluperinteitä. Jos lapselle uskotellaan, että joulupukki on totta, lapsi voi myöhemmin pitää Jeesustakin satuna. Elämään kuuluvat hauskat tarinat, sadut ja mielikuvitus. Lapsi ymmärtää vaivatta sadun ja ja tulkitsivat runoja vahvasti, kosketuspintaa löytyi varmasti jokaisen kuulijan sisimmässä. Aikalisä on puhutteleva ja kaunis teos. Se saa olon haikeaksi pienen elämänmatkan ja yhteisen ihmisyyden edessä. Runoissa nousevat esille unelmat ja onnen tunteet sekä oma ja kumppanin vanheneminen. Runot kertovat myös elämän monimutkaistumisesta teknologian myötä ja loputtomista ohjeista, joita meille jaetaan eri tilanteisiin ja toimiin liittyen. Aikalisä puhuu ajan kulumisesta sekä sisäisestä ristiriidasta, jossa vaihtelevat toisaalta kaipuu nuoruuden voimiin, tunteisiin ja toimintaan, ja toisaalta toive rauhaisasta ja seesteisestä vanhuudesta. Välillä runon sanoin iloitaan lastenlasten myötä tulleesta suuresta rakkaudesta ja uudesta elämänilosta, ja välillä pohditaan Ai ettäkö dementiaa? Esityksessä nousee esiin ikuisuuden kaipuu sekä ilo tästä hetkestä. Se kertoo mielen keveästä siirtymisestä muistojen siivin vuosikymmenten taa, ja siitä miten elämä voi muuttua hetkessä. Aikalisän on nähnyt syyskauden aikana yli 200 ihmistä. Vielä on keväällä luvassa ainakin yksi esitys Vihdissä. Lisätiedot Eija Vuorela p. 040-5306452. Vihdin seurakunnassa jatkuu monen vuoden tauon jälkeen Kasvunaika-seurakuntakoulu. Kasvunaika on Kansan Raamattuseuran ja Suomen Lähetysseuran suunnittelema kokonaisuus, joka koostuu yli 20 yksittäisestä kurssista. Kursseihin sisältyy raamatunopetusta ja aiheita kristillisen elämän eri puolilta. – Aikuinen haluaa oppiessaan keskustella ja kysellä. Siksi myös Kasvunajan kursseissa tilaa annetaan opetuksen lisäksi keskustelulle ja ryhmätyöskentelylle, kertoo Virpi Nyman, pastori ja kouluttaja. Kasvunaika alkaa maaliskuussa kurssilla ”Herra, opeta meitä rukoilemaan.” Siellä käsitellään perusteellisesti jo koulussa opittua Isä meidän -rukousta. Rukous sisältää oikeastaan kaiken, mikä kristinuskossa on olennaista. – Rukous on jotain paljon enemmän kuin osaamme ajatellakaan. Se on ajoittain jopa jännittävää, kun näkee, miten Jumala toimii. Jeesuksen meille opettama Isä meidän -rukous on uskomattoman monivivahteinen ja syvä rukous, josta voi ammentaa monenlaisia asioita. Herra opeta meitä rukoilemaan -kurssilla ei vain opeteta rukousta, vaan siellä myös rukoillaan, lupaa Virpi Nyman. Kurssin aikana opetellaan käyttämään henkilökohtaista rukouspäiväkirjaa. Tavoitteena on, että kurssin edetessä tai sen päätyttyä syntyisi uusia rukousryhmiä. Herra, opeta meitä rukoilemaan -kurssi alkaa 3.3. Kurssi kokoontuu kuutena torstaina peräkkäin klo 18.00–20.30. Kurssin opettajana toimii Virpi Nyman Kansan Raamattuseurasta. Kurssimaksu, 10 €, sisältää kurssiaineiston. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 24.2. mennessä Tuula Kiiskille, 040 3564514. Susanne Vuorinen Tuula Kiiski Heli Karhumäki Kirjoittaja on toimittaja, Lapuan seurakunnan tiedotussihteeri ja perheenäiti, joka rakastaa kirkkoa ja joulua. Aikalisä puhuu ajasta, elämästä ja ikääntymisestä R unomusiikkidraama Aikalisä pureutuu ihmiselämän olemukseen, ajan kulumiseen ja ikääntymiseen kuulijoita henkilökohtaisella tasolla puhutellen. Se sisältää mm. Kai Niemisen, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Lassi Nummen ja Anni Sinnemäen koskettavia runoja. Osa runoista on sävelletty lauluiksi, kolme varta vasten Aikalisää varten. Teoksessa on kuultavana myös kolmen polven Edelmannien musiikkia. Aikalisän ohjauksesta vastaa Marjatta Rinne, esiintyjinä ovat Pirkko Kela, Eija Vuorela, Erkki Hakkarainen ja Tuula Kilpeläinen. ”Aika on esityksissämme pääteema. Edellinen runomusiikkidraama oli nimeltään Aika pitkä hetki. Sitä tehdessämme huomasimme, että aikaan liittyy monta näkökulmaa, joita kaikkia ei saanut yhteen esitykseen mahtumaan. Aikalisässä halusimme nostaa esille yhden keskeisistä aikaan liittyvistä näkökulmista, ikääntymisen. Aikateemasta tuli trilogia, ja vielä on tulossa yksi samaan aihepiiriin liittyvä produktio”, Eija Vuorela kertoo. ”Aikalisä on runodraama, jossa on musiikki mukana. Tunnetilat tulevat esityksessä lähelle ihmisten kautta”, toteaa ohjaaja Marjatta Rinne. ”Tätä ryhmää on ol- Tuula Kilpeläinen, Marjatta Rinne, Pirkko Kela, Erkki Hakkarainen ja Eija Vuorela vastaavat runomusiikkidraama Aikalisän toteutuksesta. Aikalisä vie kuulijansa elämän ilojen ja surujen, muistojen ja rajallisuuden äärelle. lut mukava ohjata, he ovat tehneet paljon töitä yhdessä. Itse olen nyt toista kertaa mukana ohjaamassa heitä.” Pirkko Kela, Eija Vuorela ja Tuula Kilpeläinen tekivät ensimmäiset musiikkidraamaproduktiot 1980-luvun puolivälissä, ja Erkki Hakkarainen tuli mukaan kokoonpanoon noin 15 vuotta sitten. Ryhmä on esityksissään käsitellyt vuosien varrella yli 20 eri teemaa. Esitysten muotona on alusta alkaen ollut runon, musiikin ja draaman yhdistäminen. ”Ensimmäinen ohjaajamme Elisa Reunanen opetti meille, että musiikin, runon ja teatterin yhdistäminen auttaa katsojaa vastaanottamaan haasta- viakin sisältöjä. Olemme pitäneet tästä kiinni”, Eija Vuorela toteaa. Elämän pienestä matkasta nousee yhteinen ihmisyys Aikalisän runoista muodostui välillä puhutteleva ja vakava, välillä humoristinenkin dialogi. Runoissa on monitahoisesti sanoitettu ihmiselämän haastavia ja kipeitäkin teemoja. Musiikki antoi kuulijoille sopivasti tilaa peilata runojen kautta sanottua oman sisimmän tuntoihin ja muistoihin. Aikalisä onnistuu taiteen keinoin puhumaan siitä, mistä muuten on vaikea tai jopa mahdoton puhua. Esiintyjät laittoivat itsensä likoon Monivivahteinen Isä meidän -rukous nyt kurssina 26.11.2010 n Vakka Näkymä tyypillisen hongkongilaisen kerrostalon sisäpihalta. Kuva on otettu Hongkongin Victoria Peakilta. Alla näkyy Hongkongin saaren sekä Kowloonin nieminaan öiset valot. Vastakohtaisuuksien Hongkong L askeutuminen Hongkongiin ei enää ole yhtä vatsanpohjaa kiristävä kokemus saapumisesta yhdelle maailman vaarallisimmista lentokentistä, keskelle vilkasta suurkaupunkia, kuin vielä 1990-luvulla. Silloin koneen meteli peitti alleen kaupungin äänet, kun se kattoja hipoen laskeutui viime hetkellä oikaisten kiitoradan suuntaan ja pysähtyen ennen kuin kiitorata päättyi mereen. Uusi kansainvälinen lentokenttä on rakennettu jättö- ja täytemaasta mereen tehdylle tekosaarelle, Lantaun saaren ja korkeitten vuor- ten kupeelle. Aiemmin sinne pääsi vain laivalla mutta oli nyt helpon auto-, metro- sekä junayhteyden päässä, sillä saari on valtavin riippusilloin yhdistetty mantereeseen. Matka lentokentältä hotelliin oli mielenkiintoinen taifuunisateen ja -tuulen ravistellessa ympäröivää luontoa. Toisaalta kaikki oli niin tuttua, toisaalta näki miten valtavasti tämä nyt yli seitsemän miljoonan asukkaan suurkaupunki oli muuttunut, kasvanut, laajentunut ja vaurastunut. Hongkong, suomeksi tuoksuva sata- ma, on kooltaan vain Ahvenanmaan läänin kokoinen ja täynnä vastakohtaisuuksia. Siellä on rauhallisia vuoria ja maaseutua, harvaan asuttuja saaria ja luonnonsuojelualueita, toisaalta kiirettä ja meteliä yötäpäivää. Se on sekaisin vaurautta ja köyhyyttä, ahtautta ja väljyyttä, taivaita hipovia, uutuuttaan kiiltäviä pilvenpiirtäjiä ja vanhoja kostean ilman mustuttamia ja ahtaita ja matalia kaupunginosia, uusia kauniita asuinja tavaratalokomplekseja ja vanhoja kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia lähiöitä, moderneja maailman kalleimpia ja hienoimpia kansainvälisiä liikekeskuksia sekä täysin kiinalaisessa ympäristössä olevia markettikeskuksia, joissa tulee toimeen vain kiinaa taitaen. Jos asuinkompleksit olivat 1990-luvun alussa valtavia, niiden koko on kasvanut entisestäänkin, ylöspäin. Tavallinen hongkongilainen ei enää kykene hankkimaan itselleen helposti omaa asuinosaketta. Kiinasta tulevat siirtolaiset ostavat Hongkongia suurella rahalla. Rahaa kaupungissa kyllä liikkuu. Kaduilla on myös ongelmansa, joista yksi on halvat huumeet. Kuvat: Tuula Kankkunen Tan Ka Wanin vieroituskeskuksen asiakkaita yhteisessä kokoontumisessa meidän vierailijoiden kanssa. Huumevieroitustyötä 40 vuotta Kun lähdimme takaisin Suomeen kuuden työvuoden jälkeen Hongkongista vuonna 1991, jätimme taaksemme työn Suomen Lähetysseuran Ling Oin (henki ja rakkaus) puolimatkankodissa ja Tan Ka Wanin kylässä sijaitsevassa vieroituskeskuksessa. Nyt lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen palasimme ensimmäistä kertaa vanhaan kotikaupunkiimme osallistuaksemme puolimatkankodin huumevieroitustyön 40-vuotisjuhlaan. Työ, jonka ensimmäiset vuodet olivat vaikeita, alkoi vuonna 1970. Nyt 40 työvuoden jälkeen juhlaan kokoontui Ling Oin nykyisiä ja entisiä asiakkaita, joista monet olivat toimineet myös työntekijöinä, heidän perheenjäseniään, yhteistyökumppaneita, ystäviä vuosien varrelta monisatapäinen joukko. Kaikki iloitsivat näiden vuosien aikana nähdyistä Jumalan suurista ihmeistä, huumeiden kirouksesta vapautumisesta. Huumeongelma on yhä edelleen tässä suurkaupungissa raastavan vaikea. Vierailimme myös uudessa Tan Ka Wanin vieroituskeskuksessa. Vieroitusyksikön sosiaalityöntekijä kertoi, että nykyään nuorten keskuudessa yleisimmin käytetään synteettistä ketamiinia, joka on tällä hetkellä yksi halvimmista markkinoilla olevista huumausaineista. Monet nuorista eivät tiedosta, että aine aiheuttaa melko nopeasti pysyviä psyykkisiä ja fyysisiä vaurioita. Vieroituksessa olevat joutuivat säännöllisesti käymään lääkärillä mm. sisäelinvaurioiden vuoksi. Oli surullista nähdä, että suuri osa vieroituksessa olevista oli alaikäisiä, nuorin vain 14-vuotias. Kuitenkin, sielläkin sai kuulla sitä iloa, mikä syntyy, kun saa omakohtaisesti uskoa todeksi Jeesuksen anteeksiantamuksen, ja lähteä uudelle tielle kohti eheytymistä ja uutta alkua. Hongkongin viranomaiset ovat tunnustaneet kristillisen työn tärkeyden ja antavat sille tukensa, sillä paikan vieroitustyön onnistumisprosentti on yksi Hongkongin korkeimpia. Viikon aikana emme ehtineet nähdä kaikkea mitä olisimme halunneet. Vanha loma-asuntomme Lantaun vuorella jäi vielä odottamaan seuraavaa käyntiämme. Kuitenkin sydämemme oli täynnä iloa, kun harvinaisen kovan ukkosmyrskyn kourissa odotimme, että koneemme saisi lähtöluvan. Ymmärsimme, että Jumala rakastaa Hongkongia ja rukouksin voimme siunata tätä suurta kaupunkia ja pyytää, että sanoma Jumalan rakkaudesta saavuttaisi sen asukkaat. Tuula ja Pekka Kankkunen Vakka n Tervehdys seurakunnasta Herra, opeta meitä rukoilemaan –kurssi torstaisin klo 18.00–20.30 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kurssilla tutustutaan perusteellisesti tuttuun Isä meidän -rukoukseen. Kouluttajana toimii Virpi Nyman Kansan Raamattuseurasta. Kurssi on osa Vihdin seurakunnassa alkavaa Kasvunaika -seurakuntakoulua 2011–2013. 2011: 3.3. Rukous vastaa Isän rakkauteen 10.3. Tapahtuuko Isän tahto 17.3. Rukous ja Jumalan huolenpito 24.3. Elämme anteeksiantamuksesta 31.3. Kiusauksen ja pahan voittaminen 7.4. Kunnia kuuluu Jumalalle Kurssin hinta 10 € (sis. aineiston). Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.2.11 mennessä Tuula Kiiski, 040-3564514. $OID Ǧ͖͔͕͕ S eurakunnan Kasvatustyö on kuluvana syksynä järjestänyt kaksi koko perheelle tarkoitettua Yhtä köyttä-päivää. Idea on syntynyt viime keväänä järjestetyistä, kaikille kasvattajille avoimista teemailloista, joissa luennoitsijan johdattelemina syvennyttiin ajankohtaisiin aiheisiin. Yhtä köyttä-päivät haluttiin toteuttaa niin, että koko perheen olisi mahdollista osallistua niihin. Siksi ajankohdaksi valittiin lauantai aamupäivä, päättyen yhteiseen lounaaseen. Lauantaina 13. marraskuuta kirkonkylän seurakuntatalolla kokoonnuttiin aluksi klo 10 yhteiseen hartauteen, jossa aiheena oli Tuhlaajapoika. Sen jälkeen aikuisilla alkoi kasvatusaiheinen luento ja keskustelu aiheesta ”Onko lapsi uskonnoton?” Aiheeseen oli perehdyttämässä TT Antti Räsänen. Alle kouluikäiset lapset olivat samaan aikaan takkahuoneessa askartelemassa isänpäiväkortteja ja taituroimassa seikkailupolul- Lotta Saine Yhtä köyttä la. Koululaiset lähtivät viereisen Pappilanpellon koulun liikuntasaliin kokeilemaan rajojaan ja taitojaan kiipeilyseinällä ja erilaisten liikunnallisten harjoitusten pariin. Punaisia poskia, huimaa yrittämistä ja rohkeutta oli koko iso sali täynnä reilun tunnin ajan! Erillisten toimintojen jälkeen kokoonnuttiin taas yhteen seurakuntasaliin, jossa emännät olivat valmistaneet maittavan lounaan kello kahdeksitoista. Vatsa täynnä ja mieli iloisena hyvistä yhteisistä hetkistä olikin mukava suunnata viikonlopun viettoon. Lotta Saine Yhtä köyttä-perhepäivässä oli liikunnallista ohjelmaa kouluikäisille Pappilanpellon koululla. Kiipeilyseinän lisäksi taitojaan sai testata mm. renkaissa. Sonja Korpelaa ei ylösalaisinolo huimannut. ǡ ¡¡¡ Kirjavinkki ǦǦ Ǧ ͖͔͕͕Ǥ͕͔ ͕͝Ǥ͕ǤȂ ͔͗Ǥ͗Ǥ¡¡¡ ¡Ǧ ͖͚ǤǦ͖͛Ǥ͖Ǥ ¡ǣ ÚÚǦ ¡Ǥ ¡¡¡¡ǡ ¡¡¡Ǩ ǡ ¡ǡ ¡¡¡Ǥ ¡ ͕Ǥ͕͖Ǥ͕͔͕͜Ǥ͔͗ Ǥ Ǩ Suomen lasten Raamattu Teologi, tietokirjailija, kolumnisti ja luennoitsija Jaakko Heinimäki on kirjoittanut mainion teoksen Suomen lasten Raamattu. Heinimäki on pukenut Raamatun keskeisimmät kertomukset muotoon, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin. Tekstissä on säilynyt Raamatun kertomusten sanoma ja ytimekkyys sekä uskon äidinkieli, muoto on kuitenkin mukaansa tempaava, helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Laadukas, suomalaisten suomalaisille tekemä lasten Raamat- Voit lähettää kysymyksiä Kysy perheestä ja parisuhteesta palstalle osoitteeseen [email protected] tai lomakkeella nettisivuilla www.vihdinseurakunta.fi Pitääkö huolestua, kun emme riitele? Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen, että miksi ihmeessä pitäisi huolestua, kun ei kerran huolestuta. Sitten tulee mieleen, että mitähän se ei-riitely teidän suhteessa tarkoittaa? Tai mitä riiteleminen teille olisi? Kokemuksistamme riippuen hyvin erilainenkin kahden ihmisen välissä tapahtuva vuorovaikutus voi tulla nimetyksi riitelyksi – tai voi olla tulematta nimetyksi riitelyksi. Yhtenä ääripäänä se pohjalaisisäntä, joka oli riiuureissulla Hämeessä ja totesi morsiamelleen peltoja katsellessaan, että onpa komiaa vehnää. Tähän morsian, että se on kyllä ohraa. Aamulla sulhasmiestä ei näkynyt, mutta pöydältä löytyi viesti: ”Lährin kotio, ku meni riiroiksi”. Miten sovitte asioista silloin kun teillä on erilaisia toiveita? Miten sovitte ihan arkisista asioista? Jos tuollaisen arkisen sopimisen keskellä huomaisitte olevanne täysin eri mieltä, missä vaiheessa se muuttuisi mielestänne riitelyksi? Ja mitä teille kummallekin tapahtuisi, jos teille joskus kävisi niin, että huomaisitte riitelevänne? On vaikea kuvitella parisuhteita tai perheitä, joissa suhteet eivät menisi myös sotkuun ja riitelyksi. Oikeastaan yksi merkittävä haaste ja elämän mittainen kasvutehtävä meille ihmisille on se, että silloinkin kun suhde menee sotkuun ja tulee riitaa, meillä säilyy luottamus siihen, että suhde ei pääty tai tuhoudu lopullisesti. Luottamus siihen, että selkkaukset voidaan setviä ja riidat voidaan sopia. Luottamus siihen, että elämä jatkuu, maailma ei lopu, minä en tuhoudu eikä tämä suhde kariudu, vaikka tu, on kaivattu teos sekalaisten tuontiversioiden keskellä. Kulttuurierot, kiiltokuvamaiset kuvat ja käännökset turhan usein latistavat lapsille suunnatut Raamatut. Heinimäen versio on jotain ihan muuta, se ei välttele vaikeitakaan kertomuksia ja teemoja, ja sen taidokas kieli saa aikuisenkin välillä nauramaan ja välillä liikuttumaan. Suomen lasten Raamattu puhuttelee kaiken ikäisiä. Se tuo armon, anteeksiannon, lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden sanoman lähelle ja kannustaa etsimään elämän tar- koitusta yhdessä. Kirja on hauska, oivaltava, sivistävä ja jännittävä matka Raamatun maailmaan! Suuri fontti, upeat värit sekä vauhdikas ja mielikuvitukselle siivet antava kuvitus tekevät kirjaan tarttumisen helpoksi. Kirjan on kuvittanut Christel Rönns. Heinimäki ja Rönns ovat tehneet upean työn tuoden Raamatun sanoman lähelle tämän päivän suomalaista. Suomen lasten Raamattu. Otava 2009. Susanne Vuorinen Kysy perheestä ja parisuhteesta me just nyt ollaankin ihan sotkussa ja riidoissa ja molemmista tuntuu kamalalta. Suhteen jatkuvuuteen luottaminen ja suhteen korjaamiskyvyn kehittyminen on sellaista, josta me olemme saaneet ensimmäiset kokemuksemme omissa lapsuuden perheissämme. Nämä perusoppimme me tuomme parisuhteeseemme ja perheeseemme. Joskus se, mitä olemme lapsuudessamme oppineet, ei ole luottamus suhteen pysyvyyteen, vaan epäluottamus ja pelko – suorastan kauhu – siitä, että mikä tahansa erimielisyys tarkoittaa, että toinen ei välitä minusta. Tällöin riidat tarkoittavat helposti myös pelkoa suhteen loppumisesta. Luottamuksen kehittäminen siihen, että suhde ei lopu riitaan tai väärin ymmärryksen hetkeen on tärkeä ihmisenä olemisen haaste ja merkittävä suhteessa olemisen taito. Yhtä tärkeää on harjoitella eri mieltä olemista ja erimielisyyksien sopimista, niin että väistämättömistä erimielisyyden hetkistä ei aina kehkeytyisi raastavia riitoja. Jos se, että te ette riitele, kertoo siitä, että riita sysää jommankumman tai molemmat kauhuun toisen menettämisestä, teidän ehkä olisikin syytä olla huolissanne. Sillä silloin jompikumpi teistä aina tinkii omista päämääristään tai toiveistaan. Kun riitelemättömyys kertoo tällaisesta pelosta, silloin kannattaa pysähtyä tutkimaan itsessä ja suhteessa tapahtuvaa. Sillä erimielisyydet ja riiteleminen kuuluvat ihmisten välisiin suhteisiin. Sisko Karinen perheneuvoja Lohjan Perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävä on tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa. Auttaminen tapahtuu sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla. Perheasiain neuvottelukeskus antaa myös työnohjausta ja koulutusta perheiden kanssa tekemisissä olevien ammattiryhmien työntekijöille. Asiakkaat voivat tulla joko yksin, parina tai perheenä. Perheasiain neuvottelukeskuksessa hoidetaan myös perheasiain sovittelua. Perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut ovat maksuttomia ja perheneuvojilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Perheneuvonnan asiakkaaksi voi hakeutua vaikka ei kuuluisi evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 26.11.2010 n Jouluaskartelu Kirkkoniemen katit Susanne Vuorinen 1. Leikkaa kartongista ympyrä ja leikkaa ympyrä puoliksi 2. Pyöräytä puolikkaasta kartio 3. Liimaa tai niittaa kartio kiinni 4. Leikkaa kartongista kahva ja liitä se kartioon 5. Koristele mielesi mukaan Täytä makeisilla ja ripusta vaikka joulukuuseen! Vakka Lastenohjaajat Janita Sisto ja Helena Kumpulainen Jouluristikko Joulukynttilät Täydennä sanat ristikkoon 1. Lähti Marian kanssa Betlehemiin 2. Lapsen ensi vaate 3. Punarintainen pikkulintu 4. Ilmestyi Marialle 5. Kaura, riisi, ohra… 6. Joulukukka 7. Jouluinen juoma Oletko ollut joulukirkossa?  O 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Lastenohjaajat Helena Kumpulainen ja Janita Sisto jakkalan kylässä asuvat sisarukset Anna ja Hans olivat innoissaan. Pian alkaisi joulun aika. Äiti touhusi piikojen kanssa keittiössä. He leipoivat leipää, tekivät juustoa ja paistoivat puuroa, siivosivat ja levittivät tuvan lattialle puhtaita olkia. Lapsista oli myös hauskaa katsella, kun he vaivasivat eläinten rasvasta ja talista valkoista massaa, josta tehtiin kynttilöitä. Niitä piti tehdä jouluksi, koska joulukirkkoon mentäessä jokaisella tuli olla oma kynttilä mukanaan. Lisäksi jouluaamuna oli tapana laittaa kaikille kodin ikkunoille kynttilä palamaan. Vihdoin oli jouluaamu. Lähdettiin kirkkoon. Äiti oli antanut Annalle ja Hansille kummallekin oman kirkkokynttilän käteen. Lapset istuivat vierekkäin isän ohjastamassa kirkkoreessä. Pitkä matka taittui tällä kertaa lasten mielestä joutuisasti, sillä tämä oli ensimmäinen joulu, jolloin he saivat omat kynttilät mukaan kirkkoon. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! ADVENTINAJAN KIRKKOTILAISUUDET 1. adventtina su 28.11. Uusien vihtiläisten kutsujumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10 Messu, perinteiset diakoniamyyjäiset ja -arpajaiset Vihtijärven kappelissa klo 10 Messu Nummelan kirkossa klo 12 Svensk mässa kl 14 i Nummela kyrka 2. adventtina su 5.12. 50 vuotta sitten ripille päässeiden kutsumessu Vihdin kirkossa klo 10 Messu Nummelan kirkossa klo 12 Tuomasmessu Nummelan kirkossa klo 18 Itsenäisyyspäivänä ma 6.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10 3. adventtina su 12.12. Ystävyysseurakuntatyön pyhä, messu Vihdin kirkossa klo 10 Nuorten messu Nummelan kirkossa klo 12 4. adventtina su 19.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10, Nummelan kirkossa klo 12 Jouluaattona pe 24.12. Vihdin kirkossa/ i Vichtis kyrka: Julbön kl 13. Lakomaa, Eho-Saario Enkelikirkko klo 14. Tuovinen, Eho-Saario Aattohartaus klo 16. Valkeapää, Noro, kirkkokuoro Jouluyön messu klo 22. Valkeapää, Luukkonen, Eho-Saario Nummelan kirkossa: Aattohartaus klo 16. Rossi, Kela Jouluyön messu klo 22. Rossi, Kankkunen, Kela Siunauskappelissa: Aattohartaus klo 14.30. Miettinen, Noro Vihtijärven kappelissa Aattohartaus klo 15. Luukkonen Joulupäivänä la 25.12. Messu Vihdin kirkossa klo 7. Hiekkanen, Hanhisuanto, Noro Messu Vihtijärven kappelissa klo 8. Miettinen, Eho-Saario Messu Nummelan kirkossa klo 9. Hiekkanen, Hanhisuanto, Noro Tapaninpäivänä su 26.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12. Kiiski, Hiekkanen, Kela Uudenvuodenaattona pe 31.12.2010 Vigilia Nummelan kirkossa klo 22. Uudenvuodenpäivänä la 1.1.2011 Messu Vihdin kirkossa klo 10 ja sanajumalanpalvelus Nummelan kirkossa klo 12. Hanhisuanto, Luukkonen, Noro Loppiaisena to 6.1.2011 Messu, uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen Vihdin kirkossa klo 10. Kiiski, Valkeapää, Noro, kirkkokuoro Lähetyspyhä, messu Nummelan kirkossa klo 12 10 Aikuisille 50 VUOTTA SITTEN RIPILLE PÄÄSSEIDEN KUTSUTILAISUUS Vihdin kirkossa sunnuntaina 5. joulukuuta 2010 klo 10.00 Messun toimittaa pastori Matti Hanhisuanto, saarnaajana toimii pastori Kari Tuovinen ja kanttorina Ulla EhoSaario. Jumalanpalveluksen jälkeen siirrymme kirkonkylän seurakuntatalolle jatkamaan yhdessäoloa kirkkokahvien ja yhteisen ohjelman merkeissä. ”Kyytimies” on tervetullut juhlaan mukaan! Ennakkoilmoittautumisia toivotaan tarjoilun järjestämiseksi pe 26.11. mennessä p. 09-34785048. AIKUISTEN KERHOT Selin kyläkerhon joulujuhla Monitoimitalolla to 16.12. klo 13–14.30. Mukana Sampo Luukkonen. Otalampelaisille kuljetus. Ojakkalan kyläkerho kokoontuu ma 29.11. klo 10–12 Ojakkalan kerhohuoneella, mukana Sampo Luukkonen ja joulujuhla 13.12. klo1012. Mukana Osmo Vapalahti. Tammikuun ensimmäinen kerho Ojakkalassa kokoontuu ma 10.1. klo 1012 Kenttätie 2. Mukana Maria-Liisa Pakalén. Kirkonkylän kultaisen iän kerho ke 8.2. klo 13–14.30 joulujuhlan merkeissä. Mukana Sirkku Peltoniemi. Nummelan kultaisen iän kerho 1.12. klo 13 joulujuhlan merkeissä. Mukana Eija Vuorela. Kuljetusasioissa yhteys Osmo Vapalahti p.040-5780328. Lohjan rovastikunnan näkövammaisten kerhon pikkujoulu Lohjan seurakuntakeskuksessa to 9.12. klo 14–16. Ilm. Eija Vuorela Omaishoitajien joulujuhla Riuttarannassa 8.12. klo 12–15. Ilm. Eija Vuorela Miesten vapaailta Riuttarannassa to 2.12. mukana Pekka Valkeapää to 16.12. joulujuhla, ota mukaan noin 5 € paketti . To 9.12. Miesten vapaailta liikkuu: Syksyn kausi päätetään keilaamalla. Kokoontuminen uimahallin parkkipaikalle klo 17.45 tai keilahallilla Lankilassa klo 18.00 Naisten saunailta Riuttarannassa ti 7.12. klo 18–21 pikkujoulun merkeissä. Ilmoittautumiset p. 09-3478 5048 Lähetyspiirien ja lähetyksen vapaaehtoisten jouluruokailu Riuttarannassa ti 14.12. kello 19.00. Ilmoittautumiset 3.12. mennessä p. 09-34785048 Vanjärven diakoniailta ke 15.12. klo 18 joululaulujen merkeissä Annikki ja Aatos Kuusistolla, Tammimäentie 74, mukana Sampo Luukkonen. Lapsille Lasten itsenäisyyspäivän konsertit Lapsille klassista musiikkia ke 1.12. klo 9.15 ja 10 Nummelan srk-keskuksessa ja to 2.12. klo 9.15 ja 10 Vihdin kirkossa. Enkelikirkko Vihdin kirkossa jouluaattona pe 24.12. klo 14. Kaikki lapset voivat pukeutua enkeleiksi! Taidekerho 5–6-vuotiaille Kevätkausi Nummelan seurakuntakeskuksessa tiistaisin 18.1.– 12.4. 2011. klo 14.15–16. Taiteilemme lasten kanssa kuvia eri tekotavoin. Lisäksi leikimme laulu/rytmileikkejä ja kerromme satuja jne. Ilmoitt. 15.1. mennessä Kirsti Suutari/ p. 0500-861843 tai [email protected]. Seimipolku Seurakunta on haastanut ja innostanut jälleen katujen varsilla olevia myymälöitä rakentamaan jouluseimiasetelmia ikkunoihin 1. adventista alkaen loppiaiseen saakka. Seimipolku karttaa on jaossa joulunalustilaisuuksissa seurakunnan eri toimipisteissä. Kartan avulla on helppo suunnistaa etsimään seimiasetelmia. Konsertteja Glory, Hallelujah! Negrospirituaaleja ja Duke Ellingtonin sävelmiä Vihdin kirkossa su 28.11. klo 18. Heli Närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Junnu Aaltonen, huilu, Uffe Krokfors, basso, Seppo J. Järvinen, piano. Ohjelma 10 €. Laulu Suomelle – itsenäisyyspäivän konsertti Vihdin kirkossa su 5.12. klo 18. Reserviläisten kuoro ja Tyttökuoro Piritat joht. Ulla Eho-Saario, Mauri Laakso, tenori, Timo Saario, säestykset. Jeesus ja Maria – Produktiokuoron joulukonsertti Vihdin kirkossa pe 10.12.2010 klo 19. Johtaa Pirkko Kela, tekstit Hanna Jokela ja Eija Vuorela, viulut Laura Kilpeläinen, Minttu Ristiniitty, Veronica Solje, säestys Sakari Männikkö. Joulukonsertti Vihdin kirkossa joulupäivänä la 25.12. klo 18. Kirkkokuoro ja solistit kuoron omista riveistä esiintyvät. Myös yhteislaulua. 26.11.2010 n 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen moniin eri tilaisuuksiin 1-30 hengelle. Pieni ja iso juhla-/kokoustila, sauna ja infrapunasauna, piano ja av-välineet. Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa-yhtiöt Vihti kk,Vihdintie 25, Saanan Salin alakerta p. 0400 472 840/Lepistö ° ° N "Q 17€ päätoimittaja lEHDEN SAAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Allekirjoitus Puhelinnumero (myös suunta) Lahjaksi lEHDEN MAKSAJA Anna-Mari Kaskinen Itselleni Suosittelen sinulle lastenmaata. Tilaan Lastenmaan 6 kk vain 17€ lastenmaa-lehti tukee kotien kristillistä kasvatusta. Se elää kirkkovuoden rytmissä. lehti sisältää runsaasti kertomuksia ja askarteluja. ✘ Kyllä kiitos! Lastenmaa on mainio lahjalehti leikki-ikäiselle tai pienelle koululaiselle. Leikeissä: (Norm. 27€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja loppuu automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjoukset koskevat vain uusia tilauksia Suomessa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla huoltajan lupa lehden tilaukseen. Hinnat ovat voimassa 31.12.2010 asti. Tarjoustunnus JOulu10. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HElSINKI joka kuukausi. Tilaa Lastenmaa 6 kk 777°//-° " Voit tehdä tilauksen myös: • puhelimitse 020 754 2333 • sähköpostilla [email protected] • verkossa www.kotimaa-yhtiot.fi/tilaukset. on odotettu lahja. $ GMDM9 ͖͖ǤǦ͖͗Ǥ͕Ǥ͖͔͕͕Ǥ ǤǤ Ǥ͔͔͔͘Ǧ͚͖͔͗͛͛¡ Ǥ͔͔͘Ǧ͙͖͖͕͗͗͘Ǥ KOTIMAA-YHTIÖT J. MYRSKYLÄ MRXOXQDLNDD POSTI- Peräsimentie 8, 03100 Nummela I Puh. (09) 222 2130 9DORLVDDDGYHQWLQMD Juhla- ja kokoustila KELLARI MAKSuN www.kukkapalvelut.net ¡ǦǦ ¡ ¡ RIIHITIE 4 03400 VIHTI 045 673 9164 Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 TALOUS HALLINTAAN www.tilipalveluem.fi SANEERAUSTYÖT PUUSEPÄNTYÖT MAKSAA www.hautauspalvelut.net SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA Norm. hinta 6kk – 27€ Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 Vakka 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Lasten joulutapahtumassa saa leikkiä ja osallistua L asten joulutapahtumassa Vihtijärven kappelissa ei tarvitse istua hiljaa paikallaan, vaan lapset saavat osallistua leikkimällä, laulamalla ja kirkkotilaan tutustumalla. Tilaisuus on suunniteltu lap- sia ja perheitä varten. Tuttujen joululaulujen lisäksi luvassa on mm. seimiasetelma, joulukuusi, pientä syötävää, mukavaa yhdessäoloa ja jouluista tunnelmaa. Lasten joulutapahtuma järjestettiin en- simmäisen kerran Vihtijärven kappelissa joulukuussa 2009. Idean tapahtumasta keksi vihtijärveläinen Tanja Saira. Hän oli ollut mukana järjestämässä vastaavaa tapahtumaa Pieksämäellä. ”Järjestimme Olli Saira luokkamme kanssa Pieksämäen kaupunkiseurakunnan kirkossa Lasten kauneimmat joululaulut tilaisuuden näyttötyönä. Tilaisuus oli osa koulutustamme, opiskelimme sisälähetysseuran oppilaitoksessa aikuisopiskelijoina lastenohjaajiksi.” Viime vuoden syksyllä Tanja Saira sai idean järjestää lapsiperheille suunnatun joulutapahtuman omalla kylällä. ”Ensin halusin osallistua omien lasteni kanssa tilaisuuteen kirkonkylässä tai Nummelassa, mutta sitten sain ajatuksen: Miksei meidän kylällä olisi omaa Lasten joulutapahtumaa? Meillä on oma hieno kappeli ja paljon aktiivisia ihmisiä. Myös lapsiperheitä on reilusti näinkin pienessä kylässä. Ja siten ei tarvitsisi lähteä omaa kylää kauemmaksi”, Tanja Saira pohti ja tarttui tuumasta toimeen. Tänäkin vuonna hän haluaa kutsua lapsiperheet joulukiireiden keskeltä saman katon alle viettämään tunnelmallista ja rentoa aikaa yhdessä. Tänä vuonna Lasten joulutapahtumaa vietetään Vihtijärven kappelissa su 19.12. klo 16. ”Minusta joulu on ennen kaikkea lasten juhla ja yhdessä olemisen aikaa, isolla tai pienellä porukalla”, Tanja Saira toteaa. ”On myös mukava saada perheitä lähtemään lapsineen kirkkoon ja pienentää ihmisten kynnystä tuoda lapsia ns. kirkon penkkiin istumaan. Tässä joulutapahtumassa lapset saavat olla äänessä, osallistua ja olla lapsia. Joulun odotukseen voidaan rauhoittua yhdessä ja hetkeksi unohtaa kiireet, jutella ja kahvitella tutussa kotikappelissa.” Tanja Saira Lapsiperheiden joulutapahtumat löytyvät osoitteesta www.siivensuojassa.net Susanne Vuorinen Vihtijärven kappelissa järjestettävässä lasten joulutapahtumassa on joulutunnelma kohdallaan. Perheiden jouluhetkessä hiljennytään yhdessä joulun sanoman äärelle toimintaa unohtamatta, joululauluja lauletaan ja lapset saavat leikkiä ja osallistua ohjelmaan. Pohjois-Vihdissä sijaitseva Vihtijärvi valittiin valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi 2010. Noin 500 asukkaan kylässä on satsattu erityisesti lapsiin, nuoriin, sosiaalisuuden lisäämiseen ja kouluun. Kyläyhdistys osti ja kunnosti kyläkoulun, jotta koulutoiminta voi jatkua. Kylällä on omat sivut www.vihtijarvi.fi ja yhteishenkeä on luonut myös Vihtijärven kylähistoriikki. Vuoden kylä juhlisti arvonimeä lokakuussa, kuva juhlamessusta 10.10.2010 Vihtijärven kappelista. Kaikkien vihtiläisten kannattaa käydä tutustumassa Vuoden valtakunnalliseen kylään ja tunnelmalliseen kappeliin! Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Vihdintie 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12