1. No category

TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
AINOLANVAINIO:
21. PIRKKIÖN KAUPUNGINOSAN AINOLANVAINION KORTTELEIDEN X-X SEKÄ NIIHIN LIITTYVIEN PUISTOALUEIDEN, VESIALUEIDEN, YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON TARPEISIIN VARATTUJEN ALUEIDEN JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVASELOSTUS 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
2
ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18.12.2013 PÄIVÄTTYÄ
ASEMAKAAVAKARTTAA
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaava koskee Tornion kaupungin 21. Pirkkiön kaupunginosassa Pirkkiöntien, Kirkkoputaan ja Kromitien rajaamaa aluetta sekä Pirkkiöntien eteläpuolella Pirkkiönpuiston ja tulevan Mattilankadun jatkeen välistä aluetta.
Kaavan nimi
Ainolanvainio
Kaavan tunnus
851 X 21
Kaavan päiväys
xx.x.2013
Kaavan laatija/
yhdyshenkilö
Terttu Ahonen
Tornion kaupunki
Kaupunkirakenne
Suensaarenkatu 4
95400 TORNIO
0505971350
[email protected]
Kaavan vireilletulo
20.6.2012
Hyväksymispäivämäärät
Ltk
KH
KV
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1.5 Selostuksen liiteasiakirjat
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
2. TIIVISTELMÄ
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
3.1.3 Rakennettu ympäristö
3.1.4 Maanomistus
3.2 Suunnittelutilanne
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelutarve
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
4.3.2 Vireilletulo
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Natura-selvitys – tarveharkinta
5.7 Nimistö
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
6.3 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja vastineet
2
3
3
3
4
4
4
5
5
6
6
9
9
9
9
9
9
11
11
11
11
12
12
12
12
13
13
13
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Asemakaavan seurantalomake
LIITE 1
Sijaintikartta
LIITE 2
Ajantasa-asemakaava
LIITE 3
Maa- ja vesialueiden omistus
LIITE 4
Rakennettu ympäristö
LIITE 5
Vesihuoltoverkko
LIITE 6
Asemakaavaehdotus
LIITE 6a,b
Kaavamerkinnät ja –määräykset
LIITE 7
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LIITE 8a,b
Havainnekuvat alueesta
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Länsi-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto, 2003 ja 2010)
Tornion Yleiskaava 2021 (Tornio 2010)
Kunnallistekniseen suunnitteluun liittyvä pohjatutkimus (Geobotnia 1994)
Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio, Luontoselvitys,
Natura-tarveharkinta (Sami Mäkikyrö 10.10.2013)
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
4
2. TIIVISTELMÄ
Asemakaavalla täydennetään Pirkkiön saaren ison soraharjualueen pohjoispuolelle vaiheittain rakennettua pientaloaluetta. Alueen kaavallinen rakentaminen on lähtenyt liikkeelle alueen länsipäästä jo Alatornion kunnan toimesta 70luvun alussa. Alueen asutus on tukeutunut suurelta osin Holmantien kokoojakatuun. Samoin alueen palvelut sijoittuvat Holmantien varteen.
Koko Pirkkiön saaren pohjoisosan kehittämisen kannalta on nyt tärkeää saada
Holmantieltä suora yhteys Pirkkiön paikallistien kautta Kromitielle. Alueelle V.
1997 laaditun asemakaavaluonnoksen mukaan uusi yhteysväylä lähtee Holmantieltä koulun tuntumasta ja kaartuu Ainolanvainion peltoalueen itäpuolella
kohti Pirkkiön paikallistietä.
27.2.2006 vahvistetulla asemakaavalla uusi katu, joka on nimetty Mattilankaduksi, määriteltiin paikalleen aukean puoliväliin, ja tällä asemakaavalla katuyhteys viedään aina Pirkkiöntielle saakka. Mattilankadun molemmille puolille
muodostetaan uudet pientalokorttelit asuntokatujen varteen. Asuntoalueen
suunnittelussa on pyritty muodostamaan sekä toteutuksen että asumisen kannalta sopivan kokoisia kotikatujen ympärille syntyviä naapurustoja. Katumitoitus mahdollistaa niiden rakentamisen pihakaduiksi. Talonsuunnittelua ohjaavat
rakennustapaohjeet laaditaan tontinvaraajien kanssa neuvotellen yhteispalavereissa.
Asemakaavalla muodostetaan 39 omakotitonttia sekä 12 pientalotonttia, joissa
on rakennusoikeutta e=0,20 – 0,25. Täyteen rakennettuna alueelle tulee noin
60 – 75 asuntoa ja noin 250 asukasta.
Alue rakennetaan kahdessa tai kolmessa vaiheessa.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Asemakaavoitettava alue on rakentamatonta aluetta. Kaavoitettavan alueen
läpi koillisesta lounaaseen kulkeva 20 kV:n sähköjohto on osin ilmajohtona ja
osin maahan upotettuna.
Geobotnia Oy on tehnyt vuonna 1994 osalle aluetta rakennettavuusselvityksen (työ n:o 7515). Selvitysalue rajoittui pohjoisessa Pirkkiöntiehen, etelässä
Holmantiehen sekä lännessä Ainolanvainiontien, Ainontien ja Väinöläntien
asutukseen. Selvityksen teon jälkeen on rakentunut nk. Blomsterin alue ja
2006 vahvistunut Ainolanvainion -asemakaavan mukainen alue. Rakennettavuusselvityksen mukaan ”alue on topografialtaan tasainen; pääosin tasovälillä
+5…+6. Välittömästi tutkitun alueen etelä- ja itäpuolella maanpinta nousee
huomattavasti, Itäpuolella maanpinta on ylimmillään tasolla +17 ja eteläpuolella +25.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
5
Maakerrosjärjestys on ylhäältä lukien:
- humusmaa, -lieju, -löyhä silttinen hiekka/hiekka, -savinen siltti, -moreeni.”
”Humusmaakerroksen alla on 0…2,8 metriä paksu kerros routivaa, erittäin
painumaherkkää savista silttiä. Siltin humuspitoisuus on korkea (6,4…6,5 paino-%), minkä perusteella maakerrosta nimitetään liejuksi. Suuren humuspitoisuuden takia vesipitoisuus on korkea, 94…118 paino-%. Siipikairalla määritetty suljetun tilan leikkauslujuus on 7..28 kPa (keskimäärin 16 kPa).”
”Liejun alla on ohut, pääosin alle 1,0 metriä paksu kerros löyhää, routivaa silttistä hiekkaa / hiekkaa. Ainolanvainiontien ja Holmantien kulmauksessa kerroksen paksuus kasvaa ja sen yläpinta nousee lähelle maanpintaa. Paksuimmillaan kerros on n. 2,9 metriä. Ko. alueella kerroksen paksuus on vähintään
1,5 metriä ja sen syvyys maanpinnasta on enintään 1,5 metriä.”
”Em. kerrosten alla on 0…3 metriä paksu kerros routivaa, pehmeää savista
silttiä, jonka vesipitoisuus on 39…69 paino-% (keskimäärin 56 paino-%). Kerros on erittäin painumaherkkä.”
”Em. painuvien maakerrosten alla on moreenikerros. Kerros on painokairausten perusteella löyhää. Moreeni on pääosin 3…6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkimusalueen lounaisosassa moreeni nousee maanpintaan.”
”Pohjavesi oli tutkimustyön aikana 0,8 – 1,6 metrin syvyydessä maanpinnasta.
Silttisessä hiekkakerroksessa pohjavesi saattaa olla paineellista.”
Alue on pääosin erittäin painumaherkkää ja routivaa. ”Teknisesti mahdollisia
perustamistapoja ovat paalutus, massanvaihto ja esikuormitus käyttäen liuskapystyojia. Esikuormitus on taloudellisin. Paalutus on taloudellisempi kuin
massanvaihto.”
Jatkotoimenpiteinä rakennettavuusselvityksen tehnyt Geobotnia Oy esittää:
”Mikäli alue kaavoitetaan asuin- tai teollisuusalueeksi, esitetään kohteessa
tehtäväksi laajoja esirakennustoimenpiteitä. Esirakentamista varten ehdotetaan tehtäväksi lisätutkimuksia, joiden perusteella laaditaan ohjeet esirakennustoimenpiteistä.”
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Noin kilometrin säteellä kaavoitettavasta alueesta sijaitsevat päivittäistavarakauppa, kaksi päiväkotia (Kokkokankaan päiväkoti ja Pirkkiön päiväkoti), Kokkokankaan koulu ja Kokkokankaan ulkoilualue.
Kaava-alueen länsi- ja eteläpuolella kaavoitetut omakotitaloalueet ovat lähes
kokonaan toteutuneet.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
6
Kuva 1: Viistokuva kaavoitettavasta alueesta (Foto-Wille 2012)
3.1.4 Maanomistus
Kaavoitettava alue on osin kaupungin omistuksessa ja osin yksityisomistuksessa.
3.2 Suunnittelutilanne
Länsi-Lapin maakuntakaava
Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja 1.1.2010
Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin
liiton valtuustossa 26.11.2012. Maakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
7
Kaava-alue
Kuva 2. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta
Yleiskaava
Tornion yleiskaava
2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh
§57). Yleiskaavassa
asemakaava-alue on
merkitty asemakaavoitettavaksi tarkoitettu pientalovaltainen asuntoalue.
Kuva 3. Ote Tornion
yleiskaava 2021
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
8
Voimassa oleva asemakaava
Alueella ei ole asemakaavaa.
Kuva 4: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne
Rakennusjärjestys
Tornion kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2012.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
9
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet
Kaupungin väestökehitys on kääntynyt kasvuun viime vuosina elinkeinoelämän myönteisen kehityksen seurauksena. Kasvu näkyy voimakkaana asuntokysynnän lisääntymisenä.
Lisääntynyt rakentaminen edellyttää kaupungin tonttitarjonnan lisäämistä kaikissa kaupunginosissa. Pirkkiössä Ainolanvainion jatkorakentaminen on luonnollisin vaihtoehto tässä vaiheessa. Alue on hyvien palvelujen ja valmiiden
kunnallisteknisten verkostojen vieressä. Kaavaratkaisu tulee olla vaiheittain toteutettavissa.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Tornion kaupungin asukkaat, kaava-alueen kiinteistöjen ja vesialueiden omistajat, lähialueella olevat kiinteistöjen omistajat / vuokraajat, Tornion kaupungin
hallintokunnat, Lapin ELY –keskus, Lapin liitto, Tornion Energia Oy, Tornion
Vesi Oy, Lapin pelastuslaitos sekä museovirasto/Tornionlaakson maakuntamuseo.
4.3.2 Vireilletulo
Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kaupunkilehti Kemi-Torniossa 20.6.2012 ja kaavamuutosalueen sijainti- ja ajantasa-asemakaavakartat
sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 20.6. – 5.7.2012 välisen ajan.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Asemakaavasta laadittiin useampia vaihtoehtoja, joissa tutkittiin Kromitien länsipuolen ja Pirkkalaisentien pohjoispuolen kaavoittamatonta aluetta kokonaisuudessaan. Kaavaluonnoksen pohjalta käytiin neuvotteluita alueen suurimpien tilojen omistajien kesken kesän ja syksyn 2013 aikana.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
10
Kuva 5: Neuvottelujen pohjana ollut luonnos 23.10.2013
Neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen ja kaavoitettava alue rajaantui
nyt käsiteltävään alueeseen. Asemakaavan valmistelumateriaali oli esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 19.12.2013 16.1.2014 välisen ajan. Asiasta ilmoitettiin Kaupunkilehti Kemi-Torniossa
19.12.2013. Asemakaavan muutosluonnos lähetettiin myös viranomaisille ja
osallisille. Annettuun määräaikaan mennessä …..täydentyy myöhemmin.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
11
1. Viranomaisneuvottelu pidettiin 14.3.2013 Lapin ELY-keskuksessa Rovaniemellä. Läsnä olivat edustajat Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta ja Tornion kaupungilta. Neuvottelussa saatiin seuraavat kannanotot:
Lapin ELY-keskus:
-kaava-alueelta on laadittava kasvillisuusselvitys (otollisin ajankohta: kesäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä ajankohtana)
-kaava-alueen metsäisyyden vuoksi pohjanlepakkoselvitys olisi tarpeen
-kaavoitusaikataulua on syytä tarkistaa selvitystarpeen vuoksi
-Natura-tarveharkinta suoritettava Kirkkoputaaseen rajoittuvan alueen osalta
-tulva-asiat tutkittava
-melu- ja tärinäasiat selvitettävä Kromitien varren osalta
-muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristöasiat analysoitava
-vaihtoehtotarkastelu arviointeineen MRL:n sisältövaatimusten mukaisesti
-Pirkkiöntie (19521) muutettava yhdystiestä (1300 m) katualueeksi
-valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä viranomaisilta pyydettävä lausunto
-kaupunki arvioi 2. viranomaisneuvottelun tarpeen valmistelu- ja/tai ehdotusvaiheen jälkeen
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEET
Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen toimivan aluerakenteen, eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta (kts. kpl 5.1).
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla täydennetään vaiheittain rakentunutta Pirkkiön asuinaluetta.
Uusi asuinalue tukeutuu alueella oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Ainolanvainio on ollut maatalousaluetta, joka vaiheittain muuttuu rakennetuksi
pientaloalueeksi. Tällä asemakaavalla muodostetaan uusi selvästi rajautuva
kerrostuma nykyiseen aluekokonaisuuteen.
Asemakaavalla toteutuu tärkeä yhdyskatu Holmantien ja Pirkkiön paikallistien
väliin. Valmiiksi rakentuneena yhdyskatu helpottaa ja järkevöittää alueen sisäistä liikennettä ja yhteyksiä ulkoiseen liikenneverkkoon.
5.1.1 Mitoitus
Asemakaava koskee noin ..ha:n aluetta. Alueesta noin .. ha on katualueita,
noin .. ha puistoalueita, noin .. ha asuinkorttelialueita ja noin .. ha yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten alueita. Asuinkorttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on …. k-m2, josta asuinpientalojen osuus on … k-m2 ja
omakotitalojen osuus on .. k-m2. (Täydentyy myöhemmin).
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
12
Asemakaavalla muodostuu kaikkiaan .. korttelia ja kortteleihin .. omakotitalotonttia ja .. asuinpientalotonttia paritalo tai rivitalotuotantoa varten. Kooltaan
omakotitalotontit ovat yli 1000 m2/tontti. Asuinpientalotontit ovat myöhemmin
jaettavissa pienempiin osiin. Asemakaavalla määritellään myös sähkö- ja vesilaitosten tarvitsemat alueet. (Täydentyy myöhemmin).
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavalla pyritään luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on
tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen rakentamiseen soveltuvia
pientalotontteja. Keskeisenä tavoitteena on ryhmitellä asuinalue toteutuksen ja
asumisen kannalta hyvin toimiviksi naapurustoiksi yksilöllisten kotikatujen ympärille.
Kuva 6: Rakennustapaohjeilla ohjataan alueittain yhtenäisiä naapurustoja, jossa kuvasta poiketen sallitaan julkisivuissa laajempaa väriskaalaa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään pihojen rajauksiin ja asuin- sekä talousrakennusten
sijoitteluun katutilaa rajaavaksi (UrbanID 2013).
Asuinkorttelit rajautuvat osin koko Ainolanvainion asutusta yhdistävään Pirkkiönpuistoon. Lyhyet asuntokadut on muotoiltu laajennusosilla sellaisiksi, että
kadut voidaan muodostaa pihakaduiksi. Yksityiskohtaiset katusuunnitelmat
laaditaan asemakaavan jatkotyönä.
Ryhmärakentamiseen tarkoitetut korttelit ovat jaettavissa pienempiin toteutusyhtiöihin toteutushankkeiden muotoutumisen mukaan.
5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaavalla muodostetaan uusi kerros Pirkkiön asuntorakenteeseen. Rakennettu ympäristö täydentyy keskeiseltä palvelujen viereiseltä osalta. Maatalouskäytössä pitkään vajaasti käytetty alue muuttuu samalla hoidetun rakennetun ympäristön osaksi. Rakentamattomat metsä- ja peltoalueet muutetaan
rakennetuiksi puistoiksi.
Kaava-alue on liitettävissä viereisiin teknisiin verkostoihin. Pirkkiöntien eteläpuoleiselle alueelle rakennettava sadevesiviemäröinti joudutaan purkamaan
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
13
pumppaamon kautta alueen poikki kulkevaan valtaojaan. Valtaojan muotoilu ja
luonteva sijoittaminen tärkeäksi puistoelementiksi ratkaistaan laadittavassa
puiston rakentamissuunnitelmassa jo laaditun yleissuunnitelman (Ainolanvainion puistosuunnitelma, maisema-arkkitehti Elina Söderström 2012) pohjalta
(kuva 9).
Suunniteltu uusi pientaloalue tulee sisältämään sekä erillisiä pientaloja että yhtiömuotoisia pienempiä asuntoja. Tämä mahdollistaa monentyyppisten ja eri
elämänvaiheissa olevien ruokakuntien sijoittumisen alueelle.
Kuvat 7 ja 8: Pirkkiöntien ja Kirkkoputaan väliin tuleva pientaloasumisen alue
määritetään rakentamistavaltaan moderniksi ja päärakennuksen osalta sallivaksi. Yhtenäinen, viimeistelty ilme alueelle määritetään kadunvarren rakennusten sijoittelua, aita- ja katosrakennelmien sekä istutusten sijoittelua koskevilla ohjeilla (UrbanID 2013).
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
14
Kuva 9: Asemapiirros Ainolanvainion puistosuunnitelmasta (maisema-arkkitehti
E. Söderström 2012)
5.4.1 Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
15
Sami Mäkikyrön tekemän luontoselvityksen (10.10.2013) johtopäätöksen mukaan:
”Arvokkain kohde kaavoitettavalla alueella on Kirkkopudas rantoineen. Kirkkopudas on Tornionjoen suistoon kuuluva uoma ja siten osa TornionjoenMuonionjoen Natura-aluetta. Pudas on säilynyt kaavoitettavalla alueella luonnontilaisena ja uomassa esiintyy runsaasti yhtenä suojeluohjelmaan kuulumisen perusteena mainittua kelluskeiholehteä, vaikkakin todennäköisesti risteytymäkantana. Lisäksi rannoilla kasvaa yleisenä suojelukaavakkeessa mainittu
vesisara ja ainakin ajoittain Kirkkoputaassa esiintyvät harjus ja siika, mahdollisesti myös meritaimen ja merilohi. Kaavoituksen myötä lisääntyvän rakentamisen ja asutuksen ei tule johtaa Kirkkoputaan luonnontilan huononemiseen.
Myös uhanalaisen jokipajun esiintymä tulee säilyttää ennallaan. Tarvetta Natura-arvioinnille ei tämän kaavoituksen yhteydessä ole, sillä kyseessä on varsin
pienialainen alue ja samankaltaista ympäristöä esiintyy Tornionjoen suistoalueella varsin yleisesti.
Olisi ehkä hyvä myös harkita, onko alueella syytä välttää omarantaisten tonttien kaavoittamista, sillä ne voivat mahdollisesti aiheuttaa haittaa virkistyskalastukselle estämällä liikkumista rannalla. Kirkkopudas pois lukien, muulla
osalla kaavoitettavaa aluetta ei ole merkittäviä luonnontilaisia kohteita.”
5.7 Nimistö
Asemakaavalla uudet kadut nimetään… täydentyy myöhemmin.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Koska asemakaava on laadittu merkinnöiltään ja määräyksiltään väljäksi, ohjataan rakentamista tonttien luovutussopimuksiin liitettävillä rakennustapaohjeilla.
Rakennustapaohjeet laaditaan kaavoittajien, rakennusvalvontaviranomaisten
ja tontinvaraajien vuorovaikutteisena yhteistyönä. Ohjeissa määritellään rakennusten sijoittelun ja massoittelun pääperiaatteet sekä materiaali- ja väriskaala julkisivuihin. Lisäksi annetaan ohjeita tai vaatimuksia tonttien aitaamisesta. Rakennustapaohjeet käsitellään teknisten palvelujen lautakunnassa.
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Tavoitteena on saada noin puolet alueen tonteista rakentamiskelpoisiksi kesään 2015 mennessä. Tämä edellyttää katusuunnitelmien valmistelua vuoden
2014 aikana, jotta katutöihin päästään talven 2014-15 aikana. Alue soveltuu
pehmeiden maalajien vuoksi huonosti kunnallistekniikan kesäaikaiseen rakentamiseen.
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
TORNION KAUPUNKI
Tekniset palvelut
Kaupunkirakenne
16
Vilkkaasta tonttikysynnästä johtuen alueen loppuosa tultaneen rakentamaan
luovutusta varten vuonna 2016 .
Asuntoalueeseen rajautuvien puistoalueiden kehittämisestä laaditaan suunnitelma, jossa erityisesti maisemaa jäsentävien pellon ja metsän rajapintojen
sekä peltoja halkovien valtaojien käsittelyyn kiinnitetään huomiota. Katurakentamisen yhteydessä syntyviä ylimääräisiä pintamaita käytetään maastomuotoiluun kuten aiemmin rakennetuissa saman puistoalueen osissa.
Torniossa 18.12.2013
KAUPUNKIRAKENNE
Kaupunginarkkitehti
Asemakaavanselostus 18.12.2013 LUONNOS
Jarmo Lokio