Kieringin kehittämissuunnitelma

2.10.2013
KIERINGIN
KYLÄSEURA
RY.
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
MAASEUTUKYLÄSTÄ
MATKAILUALUEEKSI
2013 - 2017 | Kieringin kyläseura ry. Teija Holopainen
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Sisällysluettelo
Kierinki esittely ...................................................................................................................................... 2
Maisemakuva.................................................................................................................................................. 2
Luonnonpiirteet ............................................................................................................................................. 3
Kulttuuripiirteet .............................................................................................................................................. 3
Kehittyminen matkailualueeksi ...................................................................................................................... 4
Kieringin kylä yhteisönä .................................................................................................................................. 4
Kehittämissuunnitelman runko .............................................................................................................. 5
Lähtötilanteen kartoitus ................................................................................................................................. 6
Toteutetut kehittämistoimenpiteet 2011 - 2013...................................................................................... 6
Kieringin kauppa ja kahvila ............................................................................................................................ 6
Matkailupalvelureittien selvitystyö ................................................................................................................ 7
Perinnekohteet ............................................................................................................................................... 8
Vanhat rakennukset, niiden entisöinti ja säilyttäminen............................................................................. 9
Ympäristön hoitaminen ................................................................................................................................10
Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin ......................................................................................11
Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa ...........................................................................12
Ravintolapalvelut ..........................................................................................................................................12
Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen ................................................................................................13
Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa ...................................................................14
Nettiyhteydet................................................................................................................................................14
Nettisivut ja valokuvadokumentointi ...........................................................................................................14
TV-dokumentointi.........................................................................................................................................14
Tiedottaminen ..............................................................................................................................................14
Tapahtumat ja niiden merkitys ............................................................................................................. 14
Vuoden 2011 tapahtumat ............................................................................................................................15
Kieringin kulttuurikesän tapahtumat ...........................................................................................................15
Vuoden 2012 tapahtumia .............................................................................................................................16
Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa..................................... 16
Kieringin eläimet .................................................................................................................................. 17
Osallistuminen projekteihin ................................................................................................................ 18
Kehittäminen edelleen ja tavoiteseuranta ........................................................................................... 20
Lähteet ............................................................................................................................................... 21
2
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Kierinki
Lapin maakuntakaavassa Kierinki esitellään seuraavasti:
”Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva Kieringin kylä on myös valtakunnallisesti
merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä, joka
sijaitsee Sodankylän lounaisosassa. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja sopusointuinen, loivalla
kumpareella sijaitseva kokonaisuus. Kieringin rakennusten tyyli poikkeaa Lapin tyypillisestä rakentamisesta:
Kieringin tilojen päärakennukset ovat koristeellisia, suuria ja väriltään vaaleita.”
Ympäristökeskuksen valtakunnallisessa inventaariossa Kierinki esitellään näin:
Sijainti: Sodankylä; Lapin lääni
Maisemamaakunta: Peräpohjola - Lappi, Aapa-Lapin seutu
Pinta-ala: 800 hehtaaria
Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja
sopusointuinen kokonaisuus.
Maisemakuva
Kieringin kylän talot ja pellot sijaitsevat kumpareella, jonka laella on peltoa. Kumpareen reunoja
kiertää tie, jonka ulkopuolella on vielä peltoja. Metsänreuna ympäröi viljelyaukeaa. Riipijoki virtaa
maisema-alueen luoteissivulla. Yhtenäisen rakennustavan ja rakennusten sijoittelun ansiosta
kyläkuva on avara ja tasapainoinen. Maisemallisesti arvokkaimman miljöön muodostavat tien
varrella kumpareen länsisivulla sijaitsevat rakennukset. Näkyviä yksityiskohtia maisemassa ovat
muun muassa mittasuhteiltaan muista rakennuksista poikkeava koulu sekä jokirannassa sijaitseva
kuusiryhmä. Radiomaston sijainti teiden risteyksessä on maisemallisesti huono.
Maisema-aluetta kehystävät idässä metsäiset vaarat. Lännessä ja luoteessa luonnonmaiseman
keskeisen elementin muodostaa joki tulvaniittyineen.
Luonnonpiirteet
Alueen luonnossa on sekä Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun että Aapa-Lapin seudun piirteitä.
Maisema-alueen itä- ja kaakkoispuolella kohoavat , metsän peittämät graniittivaarat. Maisemaa
leimaa suuntautuminen luoteesta kaakkoon, mikä ilmenee soiden, järvien ja kumpareiden
pitkänomaisissa muodoissa. Maaperä on pääasiassa moreenia. Myös Kieringin kylä peltoineen
sijaitsee kivikkoisella moreenikummulla.
Kyläkummun pohjois- ja länsisivuilla levittäytyy Riipijoen halkoma alava suomaasto. Joen rannassa
on laajalti tulvaniittyjä. Osa kylän pelloista on raivattu soille.
Kulttuuripiirteet
Kyläkuvaa leimaavat kunnostetut tai uudet päärakennukset, jotka on sijoitettu pääty tietä vasten.
Kylän keskuksessa kummun länsirinteellä posti, kauppa sekä asuin- ja talousrakennukset
3
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
muodostavat tiiviin ja komean kokonaisuuden. Muutamat yksittäiset uudisrakennukset poikkeavat
perinteisestä tyylistä. Kylän lounaisosassa on uusi rivitaloryhmä. Huonokuntoinen seurojentalo
sijaitsee kylän rajalla.
Kieringin kylä poikkeaa tavanomaisista Lapin kylistä rakennustyyliltään. Tilojen päärakennukset ovat
kookkaita ja kauniisti koristeltuja. Rakennukset ovat vuorattuja ja useimmiten vaaleiksi maalattuja. Ikkunat
ovat moniruutuisia, tosin monissa taloissa ne on muutettu yksi- tai kaksijakoisiksi. Kumpula ja Niemelä ovat
rakennustaiteellisesti arvokkaimmat talot. Ne sijaitsevat muusta kylästä erillään joen luoteisrannalla
muodostaen pihapiireineen kauniin kokonaisuuden. Niemelän runsaasti koristeltu asuinrakennus on
rakennettu vuonna 1890. Pihapiiriin kuuluvat puovin, makasiinin ja liiterin käsittävä talousrakennus,
navetta sekä kuivaushuone. Kumpulan suuri ja valkoiseksi maalattu asuinrakennus on rakennettu 1930luvulla. Riipijoen rannassa sijainneet venehuoneet ja tolla on hävitetty. Jokivarren niityillä ja pelloilla on
latoja.
Maatalous on kylän pääelinkeino, ja poronhoito on merkittävä sivuansioiden lähde. Keskellä kylää on
poroerotuspaikka.”
Edellä mainittu lainaus on vanhentunutta tietoa, mutta pitää pääosin paikkansa. Kieringin rakennuskantaa
ei ole inventoitu, vaikkakin se on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi
(1990)ja valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.
Kehittyminen matkailualueeksi
Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on esittää toimenpiteet Kieringin kehittymisen tueksi,
lähtökohtana on matkailuelinkeinon pohjalta rakennettavat kehitystoimenpiteet joissa huomioidaan kylän
arvokas kulttuurimaisema. Projektiryhmä yhdessä Kieringin Kyläseuran kanssa, valitsi kylän
matkailustrategiaksi perinteeseen nojaavan matkailutuotteen. Perinnekylä Kierinki – tuote lanseerattiin v.
2012 www.kierinki.fi –sivustolla ja kesällä 2012 Kieringin kulttuurikesän tapahtumissa.
Lisäksi kylän kehittymisen tueksi etsittiin mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn myös muille
elinkeinosektoreille. Ympäristön kunnossa pysymisessä merkittävin elinkeino on maa- ja porotalous ja
siihen olennaisena osana liittyvä maanviljely ja laidunnus. Maa- ja porotalouden kotieläimiä voidaan
käyttää lisäksi matkailua palvelevina ohjelmina jolloin ne tuovat lisätulomahdollisuuksia tiloille.
Metsätalouden merkitys on suuri kyseisellä alueella. Matkailun ohjelmapalveluihin on täysin
hyödyntämätön mahdollisuus Kieringin alueen hyvin hoidetut talousmetsät, ympäröivä vaaramaisema ja
Natura-ohjelmalla suojellut upeat suoalueet.
Kieringin kylä yhteisönä on harvinainen. Ehkä pitkä etäisyys hallintokeskuksiin on luonut kylään
yhteishengen, jossa uskotaan enemmän naapuriapuun kuin yhteiskunnan tukeen. Tommy Hellsten on
teoksessaan Tietäjän kylä kuvannut saariston kylän yhteisöllisyyttä, mutta kuvaus sopii myös Kierinkiin.
”Toisaalta sisälläni oli valtava inhimillisen läheisyyden kaipuu. Jo pitkään olin uneksinut sellaisesta
pienyhteisöstä, jossa ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan. Olin ruvennut yhä enemmän ajattelemaan,
että ihmisten tulisi itse päättää tärkeistä elämäänsä liittyvistä asioista. Heidän tulisi itse ottaa vastuu
elämästään ja tukeutua tässä lähellään oleviin ihmisiin. Suuri kollektiivi, yhteiskunta, ei pysty koskaan
korvaamaan sitä, mitä ihmiset tarvitsevat toinen toisiltaan. Rakkautta ei voi instituonalisoida, olen
saarnannut ja jatkanut sanomalla, että tarvitsemme riittävän pienen lähiyhteisön. Tarvitsemme
4
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
juurtumista, kuulumista ja jatkuvuutta, emme suuria kollektiiveja, joihin hukumme nimettöminä ja
kasvottomina. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut syväksi pahoinvointiyhteiskunnaksi ja
syynä on rakkauden, yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden puute. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, koska vasta
yhteydessä toisiin kasvamme todelliseen ihmisyyteemme. Tarvitsemme siis rakkautta. Vain rakkaus luo
meidät sellaisiksi, mitä me syvimmältämme olemme. Tämä oli minussa oleva kaipaus eikä vain kaipaus,
vaan myös ammatillinen vakaumus.
Olemme tässä kulttuurissa jo pitkään ja järjestelmällisesti romuttaneet ihmisen ympäriltä hänen
lähiyhteisöjään. On muodostunut yksin oleva ihminen, jolta puuttuu kyky syvälliseen vuorovaikutukseen.
Tämä on syy siihen, että meiltä puuttuu myös käsitys omasta arvostamme. Olemme menettäneet
identiteettimme, koska emme ole enää minkään elävän yhteisön jäseniä. Ja koska se puuttuu, sitä on
haettava. Kaikki hakevat omaa identiteettiään ja yrittävät tuoda itseään esille sillä markkinatorilla, jossa
ratkaisevinta on se, minkä vaikutuksen teemme toisiin. Se on tullut tärkeämmäksi kuin toisten aito ja
syvällinen kohtaaminen.”
Lähtötilanne helmikuu 2011
KEHITTÄMISSUUNNITELMAN RUNKO:
Lähtötilanteen kartoitus:
Lähtötilanne kartoitettiin tutustumalla Kieringin kyläsuunnitelmaan 2008 – 2012, Kieringin Kyläseura ry,
Minna Karkkola ja Aili Kauppi, päivitetty 1.4.2008.
Lisäksi tutustuttiin Ympäristökeskuksen, Sodankylän kunnan ja Lapin maakuntakaavan kuvauksiin Kieringin
kylästä. Historiatietojen osalta merkittävin lähdeaineisto on ollut Kaarina Kumpulan kokoama Kieringin
kylähistoria.
Lähtötilanteen arviointiin käytettiin myös Kieringin kylässä järjestettyjä tilaisuuksia 5.2.2011
tiedotustilaisuus, 11.6.2011 Kieringin Sarvipääjuhla ja kaupan avajaiset, 23.7.2011 ”Sata seivästä”
ympäristötaidetapahtuma, 29.9.2011 Palvelutarvekartoitus Kylässä hyvä – kotona paras –hankkeen kanssa.
Kansanlaulutilaisuus 5.10.2011Kieringin Rukoushuoneella, 13.11.2011 Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu ja
Hirvipeijaiset 3.12.2011. Kehittämishankkeen aikana pidettyjä talkootilaisuuksia, joissa keskusteltiin
5
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
kyläläisten kanssa kehittämisestä, ympäristönhoidosta ja visioista. Hankkeen muut tilaisuudet ja kokoukset
olivat myös tärkeä osa lähtötilanteen arvioinnin kannalta.
Kieringin kylän alueella toimivat yhteisöt: Kieringin Vesi huolto Oy, Kieringin Kyläseura ry., Kieringin
jakokunta, Kieringin kalastuskunta ry., Kieringin Rukoushuoneyhdistys ry. ja Unarinperän Metsästysseura
ry. ovat kylässä toimijoina antaneet runsaasti tietoa Kehittämissuunnitelman tueksi. Sodankylän
vanhustenkotiyhdistys ry:n projekti Kylässä hyvä- kotona paras –hankkeen tavoitteet vanhustenhoidon
parantamiseksi kylissä tukevat Kehittämisprojektin tavoitteita. Maisemat Ruotuun hankkeen kautta on
kylän perinnemaiseman säilyttämiseksi tehty maisemanhoidon suunnitelma, jota on alettu toteuttamaan jo
syksyllä 2011. Koulutushanke Sateenkaari-hanke ,Green Care hanke sekä Elämää Sompion kyliin -hanke ja
Itä Lapin vesistömatkailunkehittämishanke ja muut Sodankylän kunnan alueella toimivat hankkeet ovat
olleet merkittävässä roolissa kehitettäessä alueelle lähes vierasta elinkeinotoimintaa.
Matkailu kehittyäkseen tarvitsee tietyt vähimmäispalvelut: vähittäiskaupan, majoitusta, ravintolapalveluita
sekä sisältötuotantoa. Matkailua tukevia palveluita ovat kuljetuspalvelut, paikalliseen kulttuuriin liittyvät
käsityö-, taide- ja muut kulttuuripalvelut sekä paikalliseen tuotantoon pohjautuvat elintarvike- ja muu
tuotanto. Lähtötilanne oli siis maaseutukylä, jossa aiemmin ei matkailullista elinkeinotoimintaa
 Kauppa lopettu 2006, baari suljettu 2005, posti lakkautettu 1990 luvulla, koulu lakkautettu 1990
luvulla, koulu tuhoutunut tulipalossa 2007
 Asukasluku jatkuvasti aleneva
 Toimivia yhdistyksiä joissa aktiivista toimintaa jatkuvasti
 Rivitaloyhtiö, Vesiyhtiö, taksipalvelut, toimivia maatiloja, metsätaloutta, poronhoitoa
 Huonot nettiyhteydet, puhelinverkko, jossa toimii vain Soneran liittymät
 Kylä on toteuttanut 2001 – 2003 Maalaismarkkinat projektin, jonka tulokset olivat hyvin lupaavia.
TOTEUTETUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2011 - 2013:
Toimenpiteet aloitettiin vuoden 2011 kuluessa ja niitä on jatkettu 2012, kehittämisprojektin päättyessä
2013 pääosa kartoitetuista kehittämistoimenpiteistä on tehty. Suurempia investointeja vaativia
kehittämistöitä käynnistetään sitä mukaa kun rahoitukset niille saadaan.
Kieringin kauppa ja kahvila: aloitti toimintansa 2011 kesäkuussa. Saadun kokemuksen perusteella Kieringin
kauppa ja kahvilan asiakkaat tulevat usein perheinä, kaveriporukoina tai muina ryhminä, jolloin
asiakaskäynneiksi kirjautuu ostotapahtumien määrä. Yhteen ostotapahtumaan voi kirjautua esimerkiksi 4henkisen perheen käynti.
Asiakkaiden iloksi on aidattu kahvilan maisemaikkunoiden taakse Ylämaan nautoja. Niiden juottopaikka
sijaitsee lähellä kahvilan terassia ja ikkunoita, joten niitä voi katsella kahvilassa asioidessa.
Huhtikuussa 2012 kaupan palvelu laajeni, kun kahvilan palveluihin saatiin keskiolut oikeudet. Pölkkybaari
aloitti toimintansa pääsiäisenä 2012. Edelleen kahvilan toimintaa laajennettiin kesäkuussa 2012 jolloin
terassi avattiin juhannukseksi 2012. Terassin laajennus valmistui kolme viikkoa myöhemmin
Teatterifestivaalien avajaisiin. Samalla vihittiin käyttöön Kierinki areena.
Kauppa & kahvilan palvelua on kehitetty koko ajan asiakaspalautteen antamaan suuntaan. 2012 kahvilan
tarjontaan saatiin keskiolut –oikeuksien lisäksi ruokailumahdollisuus ja kokeiltiin Hyvinvointi TV-palvelua
yhteistyössä Kylässä hyvä – kotona paras –hankkeen kanssa. Kesän 2012 odotettu ilo on ollut
6
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
jäätelötötteröt sekä muiden jäätelöannosten myynti kahvilasta GB-Glass –jäätelöyhtiön tuotteista.
Toukokuussa 2013 kahvilan valikoimaan saatiin odotettu Valion irtojäätelön myynti.
Bensiinin- ja dieselin jakelupiste avattiin 15.2.2013. Jakelupisteen avaaminen edesauttaa
moottorikelkkailun kehittymistä alueella, samoin se lisää mahdollisuuksia kehittää kesämatkailutuotteita
kuten moottoripyörämatkailua, matkailuautoilua ja automatkailua. Lisäksi 24 h polttoainejakelupiste on
helpotus paikallisten ihmisten arkeen.
Matkailupalvelureittien selvitystyö:
Moottorikelkkaurien opasteet: Bensiinijakelupisteen avaamisen myötä kevättalvella 2013
moottorikelkkailu on lisääntynyt huomattavasti sekä paikallisten että matkailijoiden toimesta. Projektin
käytössä ollut uusin moottorikelkkakartta vaatii päivitystä välittömästi: Unarin suunnasta Kierinkiin tuleva
ura on pikaisesti linjattava uudelleen, samoin Kieringistä Kelontekemään ja edelleen Kittilään tai Leville
suuntaava ura. Paikallisten talkoolaisten kanssa osa uramerkeistä siirrettiin vastaamaan käytössä olevaa
moottorikelkkauraa huhtikuussa 2013, mutta linjaukset on tehtävä tulevan kesän/syksyn aikana uudelleen
ja asianmukaisesti.
Kaupalla olevan tankkauspisteellä olisi hyvä olla paikallisten käyttämien moottorikelkkaurien
kartta/karttoja, jotta eksymisiltä vältyttäisiin. Myös maastossa olevia tienviittoja kaivattiin ja niihin
merkittyjä kilometrimääriä. Puhelimissa toimivaan navigointijärjestelmään kylän omat urat eivät kirjaudu,
joten välttämätöntä on että kunnan/kuntien viranomaiset tekevät uralinjaukset.
Moottorikelkkareitit: Aloite moottorikelkkaurien uudelleen linjauksesta tehdään 2013. Tekeillä on kylien
välinen yhteistyö Kelontekemä, Kinisjärvi, Molkojärvi, Maunujärvi, Lehmilehto, Palokuusikko, Kierinki,
Unari, Kukasjärvi, Uimaniemi, Sassali, Murtomaa. Yhteistyöhankkeessa olisivat mukana alueen kaikki kylät,
reitistö kulkisi vanhoja sähkölinjoja tai alkuperäisiä kulkureittejä mukaillen.
Patikointireitit ja maastopyöräily voidaan tehdä samaan reitistöön moottorikelkkaurien kanssa ja
yhdistämällä eri kylien tarjoamat palvelut saadaan sekä paikallisia asukkaita, että matkailijoita palveleva
reittiverkosto. Ikiaikaiset kulkuyhteydet kylien välillä ovat vielä maastossa polkuverkostoina, niiden
kartoitus, merkitä ja käyttöönotto olisi kiehtova mahdollisuus.
Mönkijä raparalli: Kaupallisen mönkijä-reitin alustava suunnitelma yksityisille maille tehtiin 2011. Reitin
käyttö tehtäisiin aina oppaan johdolla. Mönkijäreitti: Mönkijäreitit voidaan toteuttaa yksityisen/-ten
maanomistajien maille maanomistajan luvalla.
Kyläkävelyreitti: Kieringin kylän harjulle suunniteltu perinnekohteisiin tutustuttava kävelyreitti Kieringissä.
Pituus n. 1,2 km sisältää käyntikohteita, tilojen esittelyä, maisemallisia yksityiskohtia, kylän historiaa,
vanhojen työkoneiden ja historiallisten rakennusten esittelyä.
Automatkailijan Perinnekylien tie –reitistö on automatkailua palveleva reitti keski-Lapin alueen kyliin
joiden erityispiirteenä on vanha peräpohjalainen rakennuskanta, Lapin asuttamisen historia ja
7
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
alkuperäisyys. Perinnekylien tie voi kattaa laajemmankin alueen.
Pojat kanootilla Riipijoella
Kanootti- ja venereitit: Riipijoen vesistön matkailukäyttöä on pohdittu 1990 –luvulla Riipijoki-projektin
yhteydessä. Joelle on kyseisen projektin tuloksena rakennettu rantautumispaikkoja, yöpymistiloja ja vesistö
on kartoitettu.
Kesällä 2012 tehtiin matkailutuote kokeilu Kierinki –Unari venereitillä. Kyseinen reitti todettiin
potentiaaliseksi, tuotteistettavaksi matkailupalveluksi. Kanoottireittinä kyseistä reittiä on arvioitu voitavan
käyttää yhdensuuntaisena reittinä. Kanoottireitit Raatelampi – Kierinki ja Kierinki – Kukasjärvi voidaan
myös helposti tuotteistaa matkailureitiksi. tuotekokeilu reiteille tehdään Itä-Lapin
vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuuksissa kesällä 2013.
Koiravaljakko-ohjelmapalvelut: Kehittämisprojektin tavoitteiden kartoituksessa 2011 keväällä päätettiin,
että koiravaljakko-ohjelmapalvelun kehittämistä ei oteta kehittämissuunnitelmaan. Unarin-Luusuassa on
mahdollista saada koiravaljakko-ohjelmia talvisin ja katsottiin, että jokaiseen kylään ei ole tarpeellista tehdä
kilpailevaa toimintaa. Myös alueen runsas porokanta ja ylämaan naudat, jotka laiduntavat keskellä kylää
ympärivuotisesti, vaikuttivat päätökseen jättää koiraohjelmat pois suunnitelmasta.
Lintubongaus: Kehittämisprojektin aikana selvitettiin Soasjärven kuivatusjärven vedennostamis-projektin
esiselvitystyöhön (1990-luvun puoliväli). Yhteenvetona voi todeta että esiselvitystyö asiasta on tehty, mutta
toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.
Nykyisellään Soasjärvi on liian kuiva lintujen pesimäalueeksi. Kesän 2011 aikana lintubongari Jukka
Parkkonen tutustui alueeseen pyynnöstä ja totesi alueen varsin köyhäksi. Tilanne voi muuttua, mikäli järvi
entisöitäisiin. Tämänhetkisessä tilassa järven virkistys- ja kalastuskäyttö on varsin olematonta, kuivatuksen
perusteena ollut käyttö niittymaana on loppunut.
Toimenpiteiksi kehittämisprojektin ohjausryhmä esittää Soasjärven entisöinnin käynnistettäväksi. Järven
maanomistussuhteet eivät ole ongelma veden nostatuksessa, koska Jakokunta omistaa alueet joihin veden
nosto kohdistuu. Kylässä on Soasjärven entisöinnin suhteen hyvin myönteinen suhtautuminen, koska se
palvelisi kalastajia, metsästäjiä ja parantaisi alueen virkistyskäyttöä monella tavoin.
Natura-alueet: Soidensuojelu ohjelman mukaiset alueet on hyödyntämätön matkailun mahdollisuus.
Sodankylän kunnan alueella on käynnissä itä-Lapin vesistömatkailu- hanke, jossa alueen vesireitit tulevat
kartoitukseen. Samalla toivotaan aloitettavan Natura suoalueiden käyttöä koskeva matkailupalveluhanke.
8
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Raatelammen tammen silta –idea on Natura-alueille suuntautuvien matkailureittien edellytys. Malli
siltarakentamiseen on olemassa Patvinsuon kansallispuistosta Lieksasta (Polkusilta, Metsähallitus, Pasi
Ikonen).
Perinnekohteet:
Kylän arvokas perinnemaisema on säästynyt sotien tuhoilta. Ympäristökeskuksen inventoinnissa on Kierinki
arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemalliseksi perintökohteeksi. Status voidaan menettää, mikäli
seuraavassa inventoinnissa todetaan perinteisen maaseudun kulttuurimaiseman muuttuneen oleellisesti
joko pensikoitumisen seurauksena, vanhojen pihapiirien tuhoutumisena tai korjausrakentamisen vuoksi
tuhoutuneiden rakennusten seurauksena. Kieringin kylässä arvostetaan kaunista perinnerakentamista,
ainutlaatuisen kylämiljöön säilyttäminen toivottaisiin olevan myös kunnan rakennusvalvonnan asia.
Kehittämisprojektin aikana etsittiin aktiivisesti osaajia perinnerakennusten entisöintiin. Käynnissä kylässä
on 2011 keväästä alkaen Hietalan tilan (perustettu 1857) rakennusten pelastaminen. Yhteistyökumppaniksi
haettiin keväällä 2011 Museovirastoa, jonka kautta saatiin ohjeita perinnerakentamiseen. Keväällä 2011
haettiin myös tukea Ely-keskuksesta perinnerakennusten entisöintiin. Työt kohteiden kunnostamiseksi
jouduttiin aloittamaan poikkeuksellisesti ennen tukipäätöksen voimaantuloa, koska rakennukset olivat
tuhoutumassa vuotavien kattojen ja sortuneiden kivijalkojen vuoksi.
Vanhat rakennukset ja niiden entisöinti ja säilyttäminen
Hietalan perinnepihapiirin rakennusten katot kunnostettiin kesän 2011 aikana. Vanhat ulkomaalit
poistettiin mekaanisesti päärakennuksesta, ulkovuoripaneelit olivat osin sinistyneet joten ne harjattiin
teräsharjoilla ja pinnat hiottiin puupinnoille käsin. Alusmaalauksessa huomioitiin homeenesto ja
pintalaudoitus maalattiin kesän 2011 kahteen kertaan.
Navetan lantala ei ollut enää pelastettavissa: lantalan kivijalka oli sortunut, rakennus oli notkahtanut ja
rikkonut kattorakenteet. Lantala purettiin, mutta navetta ja sen yhteydessä oleva lato pystyttiin vielä
säästämään. Purkuvaiheessa kävi ilmi, että lantala oli rakennettu navetan yhteyteen myöhemmin eikä
kuulunut alkuperäiseen rakennukseen. Hietalan navetan entisöinnissä käytettiin Kieringin Maamiesseuran
perinteistä tiilentekolaittetta, jonka käytön opetti rakennusmiehille Juhani Kangas.
Vuoden 2011 aikana aloitettu Hietalan perinnepihapiirin kunnostustyö jatkui vuoden 2012 aikana, jolloin se
saatiin asiakaskäyttöön. Rakennushistoriallinen selvitystyö on valmistunut helmikuussa 2012. Pihapiirin
asemapiirrokset on laadittu ja hyväksytty Sodankylän kunnan rakennusvalvonnassa 2012. Hietalaan
kuuluneet rakennukset: toinen päärakennus, vanha vaateaitta, pikkupuoli, liiteri, Sepän paja, riihi ja
elohuone tullaan rakentamaan alkuperäisille paikoilleen.
Pihapiirin entisöinti jatkuu edelleen 2013. Aineistoa on koottu ja dokumentoitu koko restauroinnin ajalta.
Vanhan rakennuksen kunnostamisen asiantuntija-avun löytyminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Hietalan
vanha päärakennus, samoin kaikki ulkorakennukset olivat tuhoutumassa muun muassa vuotavien kattojen
seurauksena. Korjaukset vanhojen rakennusten osalta on tehty aikaisemman rakennustavan mukaisesti,
käyttäen samoja materiaaleja ja työvälineitä.
9
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Vanha vaateaitta (1850 luvulta) valittiin Kyläkävelyreitin perinnekohteeksi 2012, sen korjaukseen
myönnettiin rahoitus Virikkeitä kyliin koordinaatiohankkeen kautta, rakennuksen purkuvaiheen jälkeen
hirsien todettiin kuitenkin tuhoutuneen ja korjaushankkeesta luovuttiin.
Kustulan tilan ränsistyneet rakennukset kylän eteläpäässä on korjattu 2012 kesällä. Tila oli asumaton ja
käyttämättömänä talousrakennukset olivat jääneet hoitamatta. Omistajanvaihdoksen jälkeen
talousrakennusten katot korjattiin, rakennukset maalattiin ja kunnostettiin. Kieringin Kulttuurikesän 2012
kohteena nuoret kuvantekijät maalasivat päärakennuksen kattoon julkisen graffitin.
Kieringin kylän vanhaa rakennuskantaa ei ole inventoitu. Inventoinnin puuttuessa vanhojen rakennusten
omistajat eivät tiedä rakennustensa kulttuurihistoriallista arvoa, tai arvoa kansallisena rakennusperintönä.
Alueen rakennusten inventointi sekä vanhojen rakennusten kunnostukseen ja säilyttämiseen liittyvät
koulutukset ja tiedotustilaisuudet olisi pikaisesti saatava kylälle.
Joidenkin vanhojen pihapiirien kunnostamista suunnitellaan 2013. Matkailun mahdollisuuksien
lisääntyessä toivotaan vanhoista rakennuksista saatavan matkailua palvelevia kohteita.
Kehittämishankkeen aikana on saatu arvokasta tietoa vanhojen rakennusten entisöinnistä. Olisi erittäin
toivottavaa, että olisi olemassa enemmän koulutettuja perinnerakentajia. Korjausrakentamisella on
pystytty tuhoamaan paljon lappilaista säästynyttä vanhaa rakennuskantaa.
Raivaussahan käyttökoulutus 2012
Ympäristön hoitaminen:
Ympäristön kunnostamisprojekti aloitettiin kesällä 2011 keskellä Kieringin kylää. Maatalouden avulla saatiin
kylän keskialueen pensikoituneet pellot sekä hyötykäyttöön, että myös kaunis jokimaisema esille. Peltojen
kunnostukset 2011 aikana toteutettiin yksityisellä rahoituksella yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa.
Maisemat ruotuun hankkeen kanssa toteutettiin Kyläkävely syyskuussa 2011. Helmikuussa 2012 valmistui
maisemanhoidon suunnitelma, laatinut Heli Pääkkö Maisemat ruotuun hanke. Suunnitelmaa oli alettu
toteuttamaan jo syksyllä 2011 ja toimia suunnitelman täyttämiseksi jatkettiin vuosina 2012 ja 2013.
10
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Myös Kehittämisprojektin kuluessa tehtiin mittavasti talkootöitä kylän ranta-alueen, kylän entisen
myllynalueen ja postiauton kääntöpaikan raivauksissa. Touko- kesäkuussa 2012 järjesti Metsäsäätiö
Kierinkiin Metsä- ja maisemapäivän yhteydessä Raivaussahan käyttökoulutuksen naisille. Raivauksia tehtiin
Kyläseuran osoittamalla harjoittelualueella. Raivattavana oli kylän keskialueella oleva Mokon pihapiiri. Se
toteutettiin Naisten raivaussahan käyttökoulutuksen yhteydessä käytännön työkohteena. Kyläseura järjesti
tilaisuuden Kyläseuran talolla. Lapsille järjestettiin oma ohjelma sivutuotteena mm. esiteltiin Tuottava
Tuohi –peli ja 4H-kerhon rastipolku. Koulutustilaisuus oli suunnattu naisille, mutta tapahtumiin ja
raivauksiin osallistui myös kiitettävän paljon miehiä, nuoria ja lapsia.
Maisemalaidunnukset: Kesällä 2012 toteutettiin maisemalaidunnusta kylän Niemelän puoleisella rannalla
hevosilla, laiduntamassa oli kaikkiaan neljä hevosta.
Kieringin alueella on 2000 –luvun alkuvuosista saakka tehty perinnebiotooppi alueen laidunnusta Riipijoen
ranta-alueilla. Edelleen haetaan perinnebiotooppialueiksi kyseisiä alueita ja myös muita alueita kylän
alkuperäisille jokivarsiviljelyksille. Lampaiden käyttö Myllynrannan alueen maisemanhoito laidunnukseen
on ollut keskusteluissa lampaiden omistajien kanssa.
Tulevina vuosina yhteisten alueiden ympäristönhoito on mahdollista sitouttaa Pro Agrian Maisemat
Ruotuun hankkeen esittämällä tavalla, joko laiduntaen alueella eläimiä, jolloin tuet hakee maatalousyrittäjä
tai Kyläseuran hakemalla tuella jolloin Kyläseura sitoutuu raivaustalkoisiin tai laiduntamaan eläimiä. Tukea
toiminnalle saa 400 €/ha.
Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin:
Maatalouden ympäristötukien käyttö ei ollut 2011 eikä 2012 mahdollista niiden peltojen kunnostukseen,
jotka todella olivat ympäristön hoitoa vailla. Maatalouden ympäristötukea maksetaan vain peltolohkoille,
jotka ovat olleet säännöllisesti toteutetun maanviljelyksen piirissä katkeamattomasti. Nämä peltoalueet
ovat Kieringissä hyvin hoidettuja. Ongelman muodostivat 1970 ja 1980 luvuilta saakka viljelemättä olleet
pellot, jotka ovat maisemallisesti tärkeässä sijainnissa kylän keskialueella. Suuri osa kesantopelloista on
hoidettu kesän 2011 aikana, joko aitaamalla eläimiä laiduntamaan tai raivaamalla villiintyneet pajukot ja
edelleen muokkaamalla vanhat pellot uudelleen maatalousmaaksi. Kaikkiaan 11 eri maanomistajan kanssa
toteutettu ympäristönhoito on osoitus kyläläisten yksituumaisuudesta ja yhteistyökyvystä.
Muutama peltolohko kylän keskialueella on edelleen huonossa kunnossa, niiden kunnostamiseksi
aloitetaan neuvottelut keväällä 2013. Etsitään aktiivisesti tukea ympäristön kunnostamiseen julkiselta
taholta, koska maaseudun tukimuotoihin kyseiset peltoalueet eivät sovellu. Näin ollen viljelijä ei saa
korvausta tekemästään työstä ympäristönhoidossa.
Kyläkuva on kohentunut 2011 - 2012 aikana merkittävästi tehtyjen toimenpiteiden vuoksi. Myös julkisten
tahojen ympäristönhoito -ohjelmista on löydettävissä rahoitusta alueiden hoitoon.
Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa:
Kieringin kyläseuran talo: Kyläseuran talon kunnostamiseksi on tehty investointisuunnitelma.
Arkkitehtikuvat aloitettavan korjaushankkeen hakemiseksi valmistuivat 2013 keväällä. Kieringin
kyläseuran talo on rakennettu 1948, talo on peruskorjattu 1986-1987, jolloin rakennukseen saatiin
sähkölämmitys, vesijohdot, ikkunat uusittiin ja sisätilat remontoitiin. Tilojen kunnostamiseen saatiin
11
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
valtionapua 20.000 mk. Rakennus toimii urheilutilana (lentopallo, sähly, liikuntakerhot) sekä kokous- ja
juhlatilana, sekä tanssipaikkana.
Kieringin Rukoushuone: Rukoushuoneen kehittäminen matkailukohteena (rippikoululeirit, hengelliset leirit,
ikonimaalauskurssit, hääjuhlat jne.) vaatii rakennuksen kunnostamista ja ajanmukaistamista.
Rakennuksessa ei ole vesi- ja viemäröintiä, sähkölämmitys on, samoin sähkölämmityksen tukena
puulämmitys salissa. Rukoushuone on yksityisen yhdistyksen omistuksessa, valmistunut 1976.
Rakennukseen on tehty pintaremontointia 2001 ja rakennuksen vesikatto on uusittu 2006. Rakennukseen
kuuluu ulkorakennus jossa on puuliiteri ja ulkovessat, pihapiiriin kuuluu myös lippusalko. Rukoushuone
sijaitsee keskeisellä paikalla kylätien varrella keskellä kylää. Rakennuksen länsipuolelle avautuu kaunis
näkymä kyläjärvelle, joen ja rukoushuoneen välisellä alueella on myös jääkautisia rakkakenttiä.
Kieringin kauppa ja kahvila: Kaupan ja kahvilan edelleen kehittäminen jatkuu palveluiden kehittämisenä.
Tulevia kehityshankkeita on apteekki- tai lääkepalveluiden saaminen kaupan palveluihin, Veikkauksen
saaminen kaupalle, postipalveluiden saaminen kaupan palveluihin sekä Alkon tilauspalvelu.
Jänesnivan laavu ja uimaranta, muut tulipaikat: Jänesnivan laavu tulipaikkoineen on Sodankylän kunta
kunnostanut v. 2010 keväällä. Riipijokivarren rantautumispaikoilla voi leiriytyä ja tehdä tulet. Joenvarteen
on tehty Riipijoki-projektin toimesta 1990 –luvulla rantautumis- ja leiriytymispaikkoja, jotka yhä ovat
olemassa ja käytössä.
Ravintolapalvelut:
Kieringin kauppa & kahvilan palveluihin saatiin R-menun ruoka-annokset kesällä 2012. Kahvila pystyy
palvelemaan satunnaisia kävijöitä myös nopeilla ruoka-annoksilla. Keskiolut-oikeudet kahvilassa on ollut
2012 alkaen.
Hietalan perinnetalon ravintolakäyttö: Hietalan perinnepihapiirin rakennukset otettiin käyttöön kesällä
2012. Navetta ja lato kesä-heinäkuun vaihteessa Kangas suvun sukujuhlan iltatilaisuuksissa, päärakennus
valmistui taidenäyttelytilaksi Teatterifestivaaleille heinäkuun puolivälissä, navetta ja lato olivat
Teatterifestivaalien esiintymispaikkana ja iltaravintolana. Maalaismarkkinoiden 2012 aikana päärakennus
toimi Maalaismarkkinoiden Pirttiravintolana, navetta ja lato iltaravintolana ja myös rock-konsertin
pitopaikkana ja teatteriesityksen näyttämönä. Pihapiirissä ja aitassa oli markkinoiden myyntitiloja.
Ravintolaoikeudet saatiin kesällä 2012. Ravintola palvelee tilausravintolana ja tapahtumien aikaan
ruokaravintolana. Navetta ja lato toimivat ohjelmapalvelu kohteena ja myös siellä on ravintolaoikeudet.
Asiakaspaikkoja on päärakennuksessa 60 asiakkaalle ja navetassa 25 – 30:lle hengelle, ladossa noin 60 :lle
hengelle.
Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen:
Vuoden 2012 aikana Kieringin kylään valmistui 6 kpl hyvin varusteltua lomahuoneistoa Kieringin Lomakylä
Oy:lle. Huoneistot ovat Asunto Oy Kierkinkoton rivitalohuoneistoissa (valmistunut 1986). Huoneistot ovat
rekisteröityinä majoituskohteina, varaukset ja avainpalvelun hoitaa Kieringin kauppa & kahvila.
Caravan- ja camping alue tarvittavine palveluineen valmistui kesän 2013 alussa Kieringin Lomakylän
yhteyteen. Telttakylä, jossa 10 kalustettua telttaa valmistui kesällä 2013. Teltoissa (9m²) on puulattia,
12
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
telttavuoteet patjoineen, makuupussit ja tyynyt sekä pöytä, tuoleja, ja terassikalusteet, kylmän ilman
sattuessa telttoihin on mahdollista saada sähkötoiminen lämmitin. Caravan alueen palveluihin kuuluu
sähköpistorasiat caravan autoille, suihku- ja wc –tilat, inva-wc sekä pihakeittiö grillaukseen.
Olohuone Kieringin Lomakylä Oy huoneistot 2013
Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa:
Nettiyhteydet: Kieringin hitaat tai kokonaan toimimattomat nettiyhteydet saatiin vuonna 2011 kuntoon.
Alueella toimii nyt 3 G-verkko. Sodankylän kunnan alueelle kaavaillaan Laajakaista-verkkoa., joka tulisi
ulottumaan kaikkiin sivukyliin. Sähköinen asiointi kehittyy koko ajan eikä kaikkia digitaalisen asioinnin
mahdollisuuksia vielä tunneta. Yhä suurempi osa maksutapahtumista tehdään verkossa, kaupan ja
bensiininjakelupisteen toimiminen on sidoksissa verkon toimintaan. On erittäin tärkeää osallistua nyt
tulevaisuuden tietovirtojen tekemiseen ja rakentaa yhteydet siten, että ne toimivat uudella teknologialla
myös 10 – 20 vuoden kuluttua.
Nettisivut ja valokuvadokumentointi: Kehittämisprojektin aikana valokuvattiin Kieringin kylästä noin 2000
valokuvaa, myös vanhoja kuvia etsittiin ja niiden etsintä jatkuu edelleen. Nettisivuja varten valokuvattua
materiaalia voi käyttää myös muihin tarkoituksiin kylän kehittämisessä ja historian kokoamisessa.
Nettisivujen tekeminen katsottiin tärkeäksi kanavaksi kylän tiedottamiseen sekä kyläläisille, että julkisesti.
Omat nettisivut, joiden sisällöstä voi kylä itse päättää, katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi.
Kehittämisprojektin aikana nettisivujen rakenne ja tekijä valittiin. Päätettiin sivuston sisältö, koottiin siihen
asiantuntijoiden kanssa tiedot, valittiin ja muokattiin valokuvat sekä tehtiin grafiikka. Koottiin sisältö ja
avattiin sivut julkisiksi kevättalvella 2012. Sisällön päivityksestä sovittiin.
Englanninkieliset sivutekstit käännettiin 2013 ja englanninkieliset sivut avattiin julkisiksi kesäkuussa 2013.
Tietoa päivitetään koko ajan sivustolle jotta sivustot palvelevat kylän toimintaa parhaiten. Nettisivut on
Kyläseuran omistuksessa ja Kylässeura päättää sen sisällöstä. Kaikki kylän julkiset tapahtumat tulevat esille
nettisivuille. Pyritään tiedottamaan kaikista tapahtumista myös muissa Lapin läänin julkisissa medioissa.
Linkki sivujen esikatseluun:
http://www.kierinki.fi/Etusivu
13
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Facebook osana tiedotusta: Kierinki facebook –ryhmä on perustettu 2010. Kehittämisprojektin edistyessä
ryhmä on laajentunut ja osoittautunut nopeaksi tavaksi tiedottaa tapahtumista reaaliaikaisesti. Koko
ryhmän kautta tavoitetaan hyvin nopeasti useita tuhansia kylän asioista kiinnostuneita.
Unarinperän metsästysseura ry. teki nettisivut vuoden 2010 aikana. Linkki seuran sivuille on Kierinki
facebook ryhmän kautta ja Kieringin kyläseuran sivustolta sinne pääsee myös. Osoite sivustolle on
http://unarinperanmetsastysseura.lappi.fi/fi Osalla kylän yrittäjistä on myös yrityksellään nettisivut ja
niiden linkitys on tehty www.kierinki.fi –sivustolle/palvelut.
TV-dokumentointi: Kieringin kehityksen dokumentoinnissa on ollut vuoden 2011 alusta alkaen
toimittajaryhmä Esko Ranta, Tauno Romppainen ja Rainer Hiuspää. Ryhmä on taltioinut kehitystä TV
kuvauksin ja haastatteluin. Dokumentoinnista saatiin puolen tunnin mittainen kooste15.2.2013, jolloin
esiteltiin Riekonkiepistä Kierinkiin TV dokumentti. Kieringin kyläseurantalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli
läsnä noin 70 henkeä. Tilaisuuden uutisoi Yle Lapin Radio suorassa lähetyksessä Kieringin kyläseuran talolta.
Myöhemmin keväällä 2013 lopullisen leikkauksen jälkeen dokumentti nimettiin uudelleen. Kierinki –
Ihmisen kokoinen kylä, valittiin TV-dokumenttikilpailuun Venäjän Murmanskin elokuvajuhlille syksyllä 2013.
Tiedottaminen: Kehittämisestä tiedottaminen päätettiin toteuttaa mahdollisimman avoimesti. Paikallisen
tiedottamisen välineeksi valittiin ilmoitustaulut ja Kieringin kaupan kautta tiedottaminen. Myöhemmin
hankkeen edetessä mukaan tuli Kierinki-facebook ryhmä ja www.kierinki.fi sivusto. Lehdistötiedotusta
päätettiin toteuttaa, kun on saavutettu jokin tavoite tai on kyse merkittävästä lappilaisesta tapahtumasta
tai valtakunnallisesti merkittävästä uutisaiheesta.
Tapahtumat ja niiden merkitys:
Kieringin tapahtumat rakentavat yhteistyötä kyläläisten kesken, lisäävät yhteisöllisyyttä sekä tuovat alueelle
uusia kiinnostuneita kävijöitä.
Vuoden 2011 tapahtumat:
Vuoden 2011 aikana kylässä järjestettiin useita kylätapahtumia, eri toimijoiden järjestämänä. Tapahtumien
merkitys yhteisöllisyyden luomisessa on merkittävä. Tapahtumien sosiaalinen vaikutus on suuri, eikä pidä
aliarvioida tapahtumien merkitystä ympäristön hoidossa: juhlia varten yleensä paikat siivotaan ja
kunnostetaan , siistityt paikat ovat myös kyläläisten ilo.
Kyläsuunnitelmassa 2008 – 2012 on tapahtumat kohdassa mainittu yksi tapahtuma ja kaksi retkeä.
Parannusta ja kehitystä on siis tapahtunut olennaisesti.
Vuoden 2011 aikana Kieringin kylässä suunnitellusti järjestettyjä tapahtumia olivat: Tiedotustilaisuus 5.2.,
ulkoilupäivä Kylän rannan laavulla (pääsiäismaanantai) , virkistyspäivä Levillä bussikuljetus, Kauppa &
kahvilan avajaiset 11.6., Sarvipääjuhla ja tanssit 10. – 12.6., yksityiset syntymäpäiväjuhlat, Sata seivästä ympäristötaidetapahtuma ja siihen liittyvät heinäntekotanssit 23.7., yksityiset syntymäpäiväjuhlat,
Kyläkävely – ympäristötapahtuma 1.9., Vesimökin alueen raivaus- ja siivoustapahtuma 2.-4.9., Kylän
rannan raivaustalkoot 9. – 10.9. ja 16. – 17.9., Palvelutarvekartoitus- ja tiedotustilaisuus 28.9.,
Kansanlaulutilaisuus 5.10. Rukoushuoneella, Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu 13.11., Opintomatka
Kierikkiin, Taivalkoskelle ja Kuhmoon bussikuljetus 18. – 20.11., Hirvipeijaiset ja karaoketanssit 3.12.2011,
Kauneimmat Joululaulut 4.12.2011 Rukoushuoneella.
14
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Runsas tapahtumien määrä osoittaa kyläläisten aktiivisuutta. Tapahtumien monipuolisuus ja runsas
osanottajien määrä kertoo yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta. Tapahtumat eri toimijoiden toimesta
toteutettuina eivät muodostu rasitteeksi yksille järjestäjille. Tapahtumissa oli hyvä ilmapiiri, niistä tullut
palaute oli positiivista joten se ruokkii edelleen iloa tapahtumien järjestäjille ja osanottajille.
Kyläläisillä on runsaasti kokemusta onnistuneista yleisötapahtumista. Kylässä on heitäkin jotka ovat
osallistuneet Lapin Läänin ensimmäisen maatalousnäyttelyn järjestämiseen Kieringissä 19. – 20.9.1936.
Kieringin Teatterifestivaalit ja maalaismarkkinat 2000 –luvun alkuvuosina olivat kylältä valtavan yhteistyön
voimannäyttö. Asiakaspalautteiden mukaan tapahtumia toivotaan hartaasti takaisin. Myös kyläläisiltä
koottu palaute Maalaismarkkinat-projektin loppuraportissa on ollut tapahtuman järjestämistä puoltavaa.
Kyläsuunnitelmassa 2008 – 2012 ei ole mainintaa em. laajasta kylästä kootusta palautekyselystä. Raportti
on löydettävissä Ely-keskuksen arkistosta 2001 – 2003 toteutettujen projektien loppuraporteissa.
Tapahtumien merkitys matkailutuotteena on huomattava. Teatterifestivaalit kiinnostaa tapahtumana ja sen
arvioitu kävijämäärä/tapahtuma on ollut 1000 – 2000 kävijän luokkaa. Maalaismarkkinoiden vuoden 2003
kävijämäärä oli 5500 asiakasta kolmen päivän aikana. Suhteutettuna 120 asukkaan kylään se on
uskomattoman paljon. Asiakkaat ovat olleet pääosin päivämatkailijoita, rekisteröityä majoitustilaa ei
Kieringin kylässä ole ollut.
Kieringin kulttuurikesän tapahtumat:
Kehittämisprojektin aikana tehtiin suunnitelma talousarvioineen ja koottiin työryhmää tapahtumien
toteuttamiseksi. Syksyllä 2011 haettiin rahoitusta Suomen kulttuurirahastolta ja Lapin Taidetoimikunnalta.
Sodankylän kunnan rahoitusosuus jäi hakematta. Tapahtumien toteutus käynnistyi eri tahoilla, työryhmiä
laajennettiin tapahtumien järjestelyjen edetessä. Vaikka rahoitusta Kulttuurikesän 2012 tapahtumiin
julkisilta tahoilta ei saatu, tapahtumat toteutettiin talkoovoimin ja yksityisellä rahoituksella.
Kieringin koulu on tuhoutunut tulipalossa 2006 joulukuussa, joten niiden tilojen käyttö ei tapahtumien
järjestelyissä ole mahdollista. Tapahtumat toteutetaan olemassa olevissa tiloissa, yksityisiltä vuokrattuina
tiloina tai Kyläseuran ja Rukoushuoneen tiloissa sekä Jakokunnan maa-alueella.
Tapahtumien tarkoituksena on maksimoida julkisuus, toimia perinnekylä Kieringin matkailutuotteen
lanseeraajana. Onnistuessaan kylä tulee profiloitumaan kulttuurillisesti arvokkaana matkailukohteena,
aluksi Lapin kesämatkailun kaivattuna lisäpalveluna. Tapahtumat lisäävät kylän kävijämäärää tuhansilla
kävijöillä. Ensimmäisen vuoden jälkeen pystytään kehittämään tapahtumaa asiakaspalautteiden antamaan
suuntaan. Investointien määrä pystytään mitoittamaan toteutuneiden asiakasmäärien mukaisesti ja
arvioimaan sekä kesä- että talvimajoituksen tarpeen toteutuneen kiinnostuksen perusteella.
Tapahtumat toteutuessaan lisää kysyntää jatkossa ja saamme uusia toimijoita kulttuurikesän tarjontaan.
Uskomme perinnekohteiden arvostuksen nousuun ja sitä myötä perinteiden säilymiseen.
Vuoden 2012 tapahtumia:
8.12.2012 Unarinperän Metsästysseuran 40 v peijaisjuhla, Kieringin Kyläseurantalo. Tansssit.
7.12.2012 Puurojuhla Hietalassa. Mukana myös Lintu-Antti tarinoimassa ja esittämässä linnunvuolua.
11.11.2012 Isäinpäivä juhla, Kieringin kyläseuran talolla, tarjolla kampsuja, nakkikeittoa ja kakkukahvia.
8.10.2012 Vanhusten viikon yhteislaulutilaisuus, Kyläseurantalolla
22.9.2012 Vuoden kierinkiläisen julkistaminen ja levytanssit, järj. Kyläseura+ Milja Nikka
15
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
31.8. - 2.9.2012 Kieringin Maalaismarkkinat. Perinteinen markkinatapahtuma Kieringin kyläkohteissa.
Ohjelmassa perinnetyönäytöksiä, paikallista ruokaa, maaseudun tuotteita ja käsitöitä Lapin alueelta.
30.8.2012 Talkoot Jänesivan rannalla, järj. Kyläseura.
25.8.2012 Raivaustalkoot kyläseuran piha alueella. 18-19.8.2012 Kylätalon piha-alueen raivaustalkoot, järj.
kyläseura
4.8.2012 Ruisleiväntekokurssi kylätalolla, ohj. Anneli Salmela Maa-ja kotitalousnaiset.
21.7.Sata seivästä ympäristö- ja yhteisötaidetapahtuma Kieringin pellolla.
17.7.2012 Jänesnivan laavulla, vieras Roi Amk.
13-15.7 Teatterifestivaalit Kieringissä
6. – 7.7.2012 Kangas suku sukukokous Rukoushuone ja Hietala
29.6. – 1.7 Nikulan sukutapaaminen
22.6.2012 Juhannusjuhla, Jänesnivan rannassa, järj. Kyläseura
9.6.2012 Naisten raivaussahakoulutus osa 2, Käytännön raivauskohteina raivattiin Jänesnivan ranta ja
Mokon pihapiiri kylätien varrella.
31.5.2012 Rukoushuoneella Veteraanikuoron vierailu.
12.5.2012 Metsä- ja maisemapäivä koko perheelle Kieringissä 10.00 - 15.00 Kieringin Kyläseurantalo.
Samassa yhteydessä pidettiin Naisten raivaussaha käyttökoulutus 1 Järj. Lapin metsäkoulutus- ja
neuvontahanke, Suomen Metsäkeskus, Maisemat Ruotuun –hanke, Lapin Ely-keskus, Lapin 4 H piiri ja
Sodankylän 4 H yhdistys.
9.4.2012 Pääsiäistapahtuma, Jänesnivan laavulla
7.4.2012 Koko perheen pääsiäistapahtuma Kieringissä: Kelkkasafari Unarille talvinuotanvetoon,
Hauenpyyntiä Kylmäslammilla, Lentomäen maailmanmestaruuskilpailut, Pölkkybaari, Saunamaraton.
25.1.2012 Kylässä hyvä kotona paras- hanke kylätalolla
Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa:
Poron- ja naudanlihan tuotantoa sekä toimivia maitotiloja kylässä jo on. Maataloustuotteiden suoramyyntiä
ja jatkojalostusta kehitetään edelleen.
Metsätalouden jatkojalostus matkailussa: Kieringissä toimii yksityinen saha joka tuottaa myös
hirsirakentamista. Matkailurakentamisessa paikallisen yrityksen palvelut on kustannuksia säästävä tekijä,
kuljetuskustannusten jäädessä minimiin. Lisäarvoa tuo myös paikallinen rakennustaito ja käsityö. Matkailun
ohjelmapalveluna tutustuminen hirsirakentamiseen voi tuoda yrittäjälle lisätuloa. Matkailijalle paikallisen
yrityksen toimintaan tutustuminen on aina kiinnostava elämys.
Kieringin klapi: Polttopuuntekijöiden tuotanto- ja markkinointiyhteistyö. Aloitettu 2011 ja jatkuu edelleen.
Klapituotannosta ja sen markkinointiyhteistyöstä on saatu asiantuntija-apua Joensuun yliopiston
professorilta Lauri Sikaselta, jonka ohjeistuksen mukaan tuotantoa ja markkinointia on toteutettu.
Yksityiset tuottajat ovat investoineet tuotantovälineisiin. Yhteismarkkinoinnin kautta tuotanto- ja
myyntierät on saatu kasvamaan, kuljetuskustannukset suurille erille ovat pienentyneet ja kannattavuus on
parantunut. Lisäksi on saatu arvokasta kokemusta ulkomaankaupasta.
Puukäsityötuotteet ja puun työstäminen taideteollisiksi tuotteiksi: Paikallinen käsityötaito on yksi
kiinnostava matkailun osa-alue. Hietalan puurojuhlassa 2012 joulukuussa esiintynyt Antti Turkia, alias Lintu16
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Antti on yksi edelläkävijä käsityö-matkailutuotteen kehittämisessä. Hänen kanssaan on ideoitu paikallisten
ihmisten käsitöiden näyttelyä Hietalan pihapiiriin.
Puukäsikäsityö kerhon perustaminen Kierinkiin Revontuli-opiston kanssa yhteistyössä on vireillä ja
toteutuu syyskaudella 2013.
Pienelintarviketalo: Idea maataloustuottajien suoramyynnin järjestämisestä. Ideaa pohdittiin 2011
lihantuottajien palaverissa Kieringissä ja todettiin se toteuttamiskelpoiseksi lisäpalveluksi Kieringin
palvelukonseptiin, asia ei ole edennyt kehittämishankkeen kuluessa.
Ohrarieskan leivontaa Hietalassa 2012
Kieringin eläimet:
Eläimet ovat osana maaseudun ympäristönhoitoa ja matkailupalvelun tukena. Kieringissä aloitettiin 2011
Ylämaan nautojen laiduntaminen kylän keskialueella tarkoituksena herättää ihmisten kiinnostus. Toimintaa
kehitetään edelleen eläinmatkailutuotteeksi.
Hevosmatkailutuotteen kehittäminen Kierinkiin, kokeiluluonteisesti tehtiin Eräratsastus ohjelmapalvelu
Kieringissä lokakuussa 2011. Sen tuloksena kehitetään Hevosmatkailutuotetta edelleen 2013. Kesän 2012
aikana tehtiin alkuraivauksia kylän vanhan koulun alueella, tavoitteena saada entisestä koulun
jalkapallokentästä esteratsastus harjoitusrata alueen hevosharrastajille.
Poromatkailutuotteen kehittäminen: Alueella on porotilallisia, joiden kanssa alustavia visiointeja
matkailutuotteen kehittämiseksi on tehty kehittämisprojektin kuluessa.
Lampaat, kanat, muut pieneläimet: Kehitetään edelleen mahdollisuutta tutustua kylässä kaikkiin
maaseudun tuotantoeläimiin. Kotieläinpiha toiminta voisi olla mahdollista, sen tuotteistaminen ja
toimintamalli on vielä kuitenkin kesken projektin päättyessä 2013.
Osallistuminen projekteihin 2011 - 2013:
Kieringin kylän kehittämisen tukena on ollut lukuisa määrä hankkeita tai projekteja, erillisillä rahoituksilla.
Hankkeita ei alun alkaen ole räätälöity koskemaan Kierinkiä, mutta Kehittämishankkeen alussa 2011
havaittiin merkityksellinen seikka: maaseudunkehittämisrahat ohjautuvat yhä merkittävämmin eri
17
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
hankkeiden kautta, myös kunnat ovat sitoutuneet tähän. Osallistuminen hankkeisiin on ollut tietoinen
valinta sekä Kyläseuralta että yrityksiltä. Mukana oltaessa on voitu vaikuttaa päätöksentekoon ja ohjata
hankkeen toimintaa kylän kehitystä palvelevaksi.
Vanhustenhoidon palvelut: Vuosien 2011 -13 aikana vanhustenhoidon palveluita on kehittänyt
yhteistyössä kierinkiläisten kanssa Sodankylän vanhustenhuolto ry:n Kylässä hyvä kotona paras –hanke.
Hankkeen hyvinvointi TV-palvelu on otettu innostuneesti vastaan. Kuntoileva porinapiiri ei Kieringissä ole
(vielä) saavuttanut suosiota, mutta kokeilua jatketaan yhä. Tietokone kylän ikäihmisten palvelemiseksi tuli
käyttöön 2013, esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen, lomakepalveluun, veroilmoituksen jättämiseen jne.
Kylän kehittymisen myötä kylään syntyy palvelua tarjoavia yrityksiä jotka palvelevat myös paikallista
väestöä. Palveluiden parantumisen myötä alueen turvallisuus paranee myös ikääntyvän väestön
näkökulmasta.
Green Care -hanke: vuoden 2012 aikana osallistuttiin Green Care hankkeen kanssa alueen kehittämiseen
Green Care –tuotteistuksen pohjalta. Hankkeen kautta kesällä 2012 Kieringin Lomakylän palveluksessa oli
työharjoittelija kehittämässä tuotetta Green Care –ajatuksen mukaiseksi. Myöhemmin suunniteltiin
oppilastyönä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa Kierinki matkailutuotteita, joiden perusidea on hankkeen
vaatimusten mukainen.
Sateenkaari hankkeen koulutustilaisuudet 2012: osallistuttiin Tarinatyöpajaan syksyllä 2012. Kieringin
alueen historia on koottu 1990 luvun lopulla, kokoamisen on tehnyt Kaarina Kumpula. Kyläkirja on julkaistu
2000 nimellä Kertomuksia Kieringistä. Edelleen on kiinnostusta kylän tarinoista ja historiasta, joten syntyi
suunnitelma haastattelu- ja tarinatyöpajoihin pohjautuvasta historian kokoamisesta. Työpajojen lisäksi
tarvitaan tutkimusaineistoa esimerkiksi käynnit kansanrunousarkistossa, maakunta-arkistossa jne.
Toteutukseen on mahdollista saada projektirahoitussta.
Virikkeitä kyliin koordinaatiohanke 2012. Osallistuttiin hakemalla rahoitusta Kyläkävelyreitin
perinnekohteena olevaa Hietalan vanhaa aittaa korjauskohteeksi ja edelleen käsitöiden
myyntinäyttelytilaksi. Rahoitus hyväksyttiin koordinaatiohankkeen kautta, mutta rakennus todettiin niin
vaurioituneeksi, ettei sitä pystytty korjaamaan. Vanhan aitan hirret on numeroitu, rakennus on purettu ja
hirret säilytetty Kierinkiin pressujen alle.
Elämää Sompion kyliin: Kyläopasteet: Elämää Sompion kyliin hankkeen kanssa yhteistyössä tehdään
kyläopasteet molempiin päihin kylää. Opasteissa on julkiset kohteet ja palvelut, kävelyreitit jne.
Yhteistyössä hankkeen kanssa toteutettiin 2013 kyläesite.
Kieringin kyläseuran logon suunnitteli 2013 Merja Äikäs. Kieringin maalaismarkkinoille 2013 painatettiin Tpaitoja, joissa logo oli rintamuksessa. Myöhemmin logo tulee kyläesitteeseen ja opasteisiin ja sitä tullaan
käyttämään kaikessa kyläseuran tiedotteissa.
Loma-asuntojen kartoitus: Loma- ja vapaa-ajan asuntojen kartoitus on käynnissä ja valmistuu vuoden 2013
kuluessa. Hanketta työstää Elämää Sompion kyliin –hanke.
Maisemat Ruotuun hanke: Maisemanhoidon suunnitelma valmistui 2012. Sitä ennen kartoitettiin
maisemallisesti kiinnostavat ja ympäristönhoitoa vailla olevat kohteet Kyläkävelyllä 2011 syksyllä.
Ympäristönhoitoa jatkettiin Maisemanhoito- ja metsäpäivillä Kieringissä toukokuussa 2012, naisten
raivaussahan käyttökoulutuksessa touko- ja kesäkuussa 2012.
18
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Rakennusperinnön hoitoon paneuduttiin 6.6. – 7.6.2013 Kieringissä Maisemat Ruotuun hankkeen
järjestämässä neuvonta- ja tiedotustilaisuudessa.
Koulutustilaisuudet: Hygieniapassi-koulutus 2011, alkoholipassikoulutus 2012, Sateenkaarihankkeen
koulutustilaisuudet2012, Ruisleivän leivontakurssi 2012(Lapin maa- ja kotitalousnaiset), Oiva
elintarvikehygienia koulutus Luostolla 2013 ja Kieringissä Lomakylän työntekijöille2013. Itä-Lapin
vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuudet 2013. (Puutteellinen aineisto, tarkasta ja lisää)
Järjestysmies –koulutusta on yritetty saada 2011 alkaen kylän toimijoille. Asia saadaan kuntoon heti, kun
kouluttaja löytyy.
Esittelytilaisuudet: Kierinki kehittämishanketta on esitelty 2011 alkaen Nellimin tie tulevaisuuteen
hankkeelle 2012, Kemijärven kylien kehittämisillassa 2013, Pelkosenniemen kylien kehittämishankkeelle
2013, Sodankylän kunnanvaltuustolle 2013, Lapin Toimintaryhmien ohjausryhmän kokoukselle 2013.
KEHITTÄMINEN EDELLEEN JA TAVOITESEURANTA 2013 - 2017
Vuokra-asuntojen saaminen kylään: Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut. Samalla kun kartoitetaan
muuta majoitustarjontaa, kartoitetaan myös myytävät kiinteistöt ja vuokrattavat kiinteistöt. Kasvaneen
kysynnän vuoksi vuokra-asuntotuotannon rakentaminen kylään tulee ajankohtaiseksi 2015 – 2018.
Omakotitalo tonttien kaavoitus: Kierinki turvallisena, kauniina asuinalueena lisää kiinnostusta myös
omakotitalo rakentajien keskuudessa. Tontteja omakotirakentajille tarvittaisiin.
Biovoimala: Eläinten lannan hyödyntäminen lämmön/sähköntuotantoon on mahdollista ja tulevaisuuden
haaste (artikkeli Suomen kuvalehti 20 17.5.2013: Lanta lämmittää, Elina Ruhanen, Markus Pentikäinen).
Artikkelin mukaan biokaasulla voitaisiin tuottaa osa Suomen biopolttoainetavoitteista, 10 % vuoteen 2020
mennessä. Biokaasua voi käyttää myös liikennekaasuna, eikä lannan käsittely vähennä sen
ravinnepitoisuuksia maanparannusaineena, vaan päinvastoin.
Tuulivoima: Suomen kylätoimikunta suosittaa niihin kyliin, joihin rakennetaan tuulivoimaa, niin sanottua
kylänkehittämisraha-sopimusta (bygdepengar). Sopimusmalli on muokattu Ruotsin Jämtlannin vastaavasta.
Sopimuksella tuulivoimayhtiö maksaa 25 vuoden ajan sovitun murto-osan vuosiliikevaihdosta
kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys käyttää rahaa kyläsuunnitelman mukaisiin kaikkia kyläläisiä ja kesäasukkaita
hyödyttäviin kohteisiin.
Sopimuksella korvataan niitä haittoja, joita tuulimyllyjen lähellä asuville ihmisille väistämättä koituu.
Maanomistajille maksettu maanvuokra on eri asia kuin tässä kerrottu kehittämisraha.
Harrastustoiminnan lisääminen: kehitteillä 2013 ovat puutyökerho, ulkolentopallokenttä, jalkapallokenttä,
esteratsastuskenttä, Kieringin Kuoron perustaminen, englanninkielen kurssit, tietokone- ja nettikurssit,
pienlentokenttä yksityiskäyttöön, RC lennokkiharrastuksen kehittäminen edelleen yritystoiminnaksi.
Julkinen liikenne: julkisen liikenteen linja-autovuorot Kieringin nettisivuille ja bussipysäkeille aikataulut.
Kyläseuran aloitteet kunnalle: Kieringin vanhan rakennuskannan ja historiallisten paikkojen inventointi.
Yleis- tai kyläkaavan saaminen kylän alueelle, jolloin saataisiin ratkaistavaksi myös seuraavat ongelmat:
Aloitetaan jätevesiongelman ratkaiseminen yhteistyössä kunnan kanssa. Laajakaistayhteyden saaminen
19
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
kylään. Moottorikelkkaurien uudelleen lilnjaukset ja edelleen kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien
kylien kanssa, sekä kylän palvelutarjonnan päivittäminen yleisiin moottorikelkka karttoihin. Vuokraasuntojen saaminen kylään. Omakotitonttien kaavoitus. Loma-asutus alueen kaavoitus. Kevyen liikenteen
väylän rakentaminen kylätien varteen. Tien korjaus Karjalahti – Kierinki –välillä. Tievalaistus Kieringin
pohjoispuolentielle. Vapaapalokunnan perustaminen Sodankylän Järvikylien kyliin sekä pelastuskoulutukset
väestölle.
Vuoden 2013 toteutettavia kehityshankkeita:
Opasteet pääteiltä Kierinkiin.
Aloitetaan Kieringin Kyläseurantalon remontointi.
Rukoushuoneen kunnostamiseksi suunnitellusti haetaan myös rahoitusta. Aloitetaan Rukoushuoneen
remontin rahoituksen haku.
Hietalan perinnepihapiirin entisöiminen edistyy: hirsisen vanhan pikkupuolen siirto, kunnostus ja entisöinti.
Matkailun majoituskapasiteettia saadaan lisää. Uusia majoituskohteita valmistuu, myös kesämökkien
vuokravälitys lisääntyy.
Aloitetaan taidekurssit osana Lomakylän palvelutarjontaa.
Teatterifestivaalit ja Maalaismarkkinat lisäävät suosiotaan ja kävijämäärät kasvavat.
Kyläkävelyreitin toteuttaminen Kieringin kylän harjulle.
Perinnekylien tie –matkailutuotteen kehittäminen aloitetaan
Aloitetaan yhteisten latuverkkojen, patikkareittien ja moottorikelkkaurien suunnittelu ja toteutus
naapurikylien kanssa.
Lisäideoita kyläsuunnitelmaan. Tanssilava ja matonpesulaituri Kylän rantaan, kylälehti, Kylän rannan
hetteelle polku ja pieni silta ylittämään puro, Kyläopasteet molempiin päihin kylää, Kylän historiallisten
paikkojen merkitseminen patikointikarttoihin (esim. Raatelammin tammi, Kieringin Mylly, Mokon pihapiiri,
Kieringin koulu, Janne Marttiinin paja, Reetin, Marttiinin ja Simpan kaupat, Ruumisrovan vanhat haudat,
Jääkautiset kivirakat) Kylän tarinoiden kokoaminen ja julkaisu sekä pieni Kierinki-historia.
KYLÄSUUNNITELMAN VUOSITTAINEN PÄIVITYS JA TAVOITESEURANTA.
Kehittämissuunnitelma julkaistaan Kieringin nettisivuilla julkisena asiakirjana. Palautelomakkeen kautta
voi kommentoida ja antaa omia kehittämisideoita.
20
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017
Teatterifestivaalit 2012 avajaisesitys
Lähteet:
Nettilähteet: www.ymparistö.fi/kierinki
www.lapinliitto.fi /maakuntakaavat
sekä muut julkiset sivut, joiden tekstejä ei ole lainattu kehittämissuunnitelmaan, vaan saatu
tietoa kehittämissuunnittelun tueksi
Tommy Hellsten Tietäjän kylä, WSOY Juva 2004 s. 142 – 143
Kieringin kyläsuunnitelma 2008 – 2012, Kieringin Kyläseura ry, Minna Karkkola ja Aili Kauppi, päivitetty
1.4.2008.
Kertomuksia Kieringistä, Kaarina Kumpula, 2000, Tornion Kirjapaino Ky.
Riipijoki-projektin vesistö- ja reittikartoitus.
Kieringin Maalaismarkkinat –hankkeen asiakaskysely tutkimus 2002, sekä hankkeen kokoama kuva-aineisto
Soasjärven kuivatusjärven vedennostamis-projektin esiselvitystyö 1990-luvulla. (Tarkasta vuosiluku)
Kierinki – Ihmisen kokoinen kylä, TV dokumentti, Esko Ranta, Tauno Romppainen, Rainer Hiuspää, 28 min,
2013.
Suomen kuvalehti 20 17.5.2013: Lanta lämmittää, Elina Ruhanen, Markus Pentikäinen
Kieringissä 2.10.2013
Kieringin kehittämishanke 2011 – 2013, Kieringin Kyläseura ry.
KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 - 2017, koonnut Teija Holopainen
Hankkeen rahoittaja Pohjoisimman Lapin Leader ry.
21