Vuoden 2012 vuosikertomus

VUOSIKERTOMUS
2012
SISÄLLYSLUETTELO
TIETOA SIJOITTAJILLE
Vuosikokous
Takoma lyhyesti ja avainluvut....................................... 3
Takoma Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Tampereella tammi-
Toimitusjohtajan katsaus.............................................. 5
kuun 29. päivänä 2013 alkaen klo 10.00 Technopolis Yliopistonrin-
Strategiset painospistealueemme................................. 6
teen Häggman-salissa, Kalevantie 2, Tampere.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,
Takoma brandi ja tavoitteet.......................................... 7
joka on viimeistään 17.1.2013 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n
Asiakascase: Triplex...................................................... 8
pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Asiakascase: Bronto Skylift........................................... 9
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilö-
Hallitus ja johto.......................................................... 10
kohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä...................... 12
osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta.............................. 17
tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 24.1.2012 kello 15.00
Tilinpäätös 1.11.2011 - 31.10.2012........................... 20
mennessä.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
• sähköpostin kautta osoitteella [email protected] tai
• kirjeitse osoitteeseen talousjohtaja Ilkka Miettinen/Takoma Oyj,
Haarlankatu 1 E, 33230 Tampere
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään
hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä tilapäiseen osakasluetteloon, valtakirjojen antamista
ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja,
joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi
tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 24.1.2012 klo 10.00
mennessä.
Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä
Hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.10.2012
päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Taloudellisen tiedottamisen aikataulu vuonna 2013
Tilikaudella 1.1.2012 – 31.10.2013 Takoma Oyj julkaisee kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
-
1.11.2012 – 31.1.2013
(3 kk)
6.3.2013
-
1.11.2012 - 30.4.2013
(6 kk)
5.6.2013
-
1.11.2012 – 31.7.2012
(9 kk)
4.9.2013
Lisätietoja asioista on saatavilla myös yhtiön internet-sivuilla
osoitteessa www.takoma.fi .
2
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
TAKOMA LYHYESTI
Takoma Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka on keskittynyt kone­
pajateollisuuteen. Takoma on erikoistunut voimansiirtokomponenttien valmistukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja komponentteihin sekä vaativien kappaleiden koneistukseen. Takomaan kuuluvat
Takoma Gearsin hammastettujen komponenttien tehdas Parkanossa,
Tampereen Laatukoneistuksen hydrauliikkasylinteritehdas Akaassa ja
Hervannan Koneistuksen vaativien kappaleiden työstöön erikoistunut
koneistuskonepaja Tampereella sekä hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistunut Takoma Systems Keminmaalla.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
(milj. euroa)
TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
2012
Liikevaihto
28,927,519,115,4
Liikevoitto
-5,4-1,4-1,7
-0,4
% liikevaihdosta
Voitto ennen veroja
% liikevaihdosta
2011
2010
2009
-18,7
-4,9
-8,8-2,6
-5,9
-1,7
-1,8
-20,4
-6,1
-9,5-1,7
-0,3
2008
18,4
0,7
4,0
1,0
5,5
Bruttoinvestoinnit
0,65,59,5
1,1
Henkilöstö keskimäärin
197
180
14589
90
Oman pääoman tuotto (ROE), %
-34,9
-6,8
-7,1
4,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
-21,4
-4,8
-6,7-0,9
-1,0
10,9
6,1
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma
27,733,830,4
23,7
Velat yhteensä
15,5
Osakepääoma
16,4 11,93,8
0,90,90,9
0,9
Muu oma pääoma
11,2
Omavaraisuusaste, %
43,851,260,9
84,1
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
72,3
Korolliset nettovelat
8,8
16,4 17,619,0
62,7
10,9
23,8-28,3
4,4
-5,6
26,8
6,1
0,9
19,8
77,4
-32,4
-6,7
Osingonjako 0,63
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tulos/osake, euroa
-0,328-0,078-0,087
-0,012
Tulos/osake, laimennettu, euroa
-0,328
-0,078
-0,087
0,78
1,10
1,18
Oma pääoma/osake, euroa
0,052
-0,0120,052
1,27
1,32
Osinko/osake, euroa0,04
Osinko/tulos, %
77,47
Efektiivinen osinkotuotto, %
P/E-luku
-1,3-10,5-13,5
-80,9
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa
6,6
12,8
18,5
15,8
4,5
17,0
13,8
Osakkeiden vaihto pörssissä
vaihdon arvo, milj. euroa
0,5
1,2
1,7
0,9
0,8
vaihdon määrä, 1 000 kpl
937
1122
1641
932
558
osuus osakkeiden kokonaismäärästä, %
6,0 7,2 10,55,9
3,6
Osakkeiden kurssikehitys, euroa
ylin
0,821,211,30
1,211,93
alin
0,420,820,90
0,81
keskikurssi
0,551,091,05
0,971,36
kauden lopussa
0,42
0,82
1,18
1,01
keskimäärin, 1 000 kpl
15 664
15 664
15 664
15 664
15 468
kauden lopussa, 1 000 kpl
15 664
15 664
15 664
15 664
15 664
0,85
0,88
Osakkeiden lukumäärä, osakeantioikaistu
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
33
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Tavoitteekseen Takoma on
asettanut olla merkittävin ja
tunnetuin toimittaja sen omilla
päämarkkina-alueilla valituilla
segmenteillä vuonna 2015.
4
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Uusi strateginen fokus Takoman liiketoiminnassa
si. Tervehdyttääkseen yrityksen talouden ja turvatakseen
tulevaisuuden toimintaedellytykset Takoma päätti uudistaa
Maailmantalouden kehitys jatkoi erittäin hidasta toipumis-
sekä strategiansa että operatiivisen johtonsa syksyn 2012
taan vuoden 2012 alussa muuttuakseen tasaantuneeksi
aikana. Uusi toimitusjohtaja aloitti 10.9.2012.
ja lopulta taantuvaksi kysynnäksi vuoden loppua kohden.
Takoma Oyj:n operatiivisen toiminnan muutokset, jotka oli
aloitettu jo edeltävänä vuonna, etenivät hitaasti eikä tavoiteltua tehokkuuden nousua saatu aikaan tilikauden aikana.
Tilauskanta ja kysyntä olivat alhaisella tasolla, mikä teki kilpailukykyisen ja tehokkaan tuotannon ylösajon hankalaksi.
Kuluneena vuonna Takoma oli pitkälti riippuvainen kotimaan kysynnästä, ja siksi suhdannevaihtelut tuntuivat liiketoiminnassa nopeasti ja voimakkaasti.
Tappiollisen toiminnan kääntämisessä kannattavaksi
keskitytään kolmeen asiaan: organisaation uudelleen
järjestelyyn, uuteen strategiaan ja kansainvälistymiseen.
Uudessa strategiassaan Takoma painottaa voimakkaasti
asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä ja
kansainvälistymistä. Toimintavuoden lopussa on aloitettu
tarvittavat toimenpiteet kaikkien edellä mainittujen elementtien vahvistamiseksi.
Takoman tulos tilikaudella 2012 jäi tappiolliseksi. Takoman ostamien yritysten liittäminen konsernirakenteeseen,
Vuonna 2013 Takoma kehittää ulkomaanmarkkinointi-
Akaan tehtaan ylösajon pitkittyminen sekä markkinoiden
aan ja -myyntiään siten, että se saa tukevan jalansijan valit-
hidas elpyminen yhdessä vaikuttavat konsernin tulokseen
semissaan pääsegmenteissä: offshore- ja meriteknologissa,
kuluneena tilikautena. Vuoden aikana Takoma Oyj jatkoi
raskaiden mobiilien offroad- ja työkoneiden markkinoilla,
aiemmin ostamiensa yritysten haltuunottoa ja toimintata-
sekä energia- ja perusteknologian alueilla. Päämarkkina-
pojensa tehostamista. Vuoden 2011 joulukuussa Akaaseen
alueina kehitetään kotimarkkinan lisäksi lähinaapureita
siirretyn hydraulisylinteritehtaan prosessien rakentaminen
sekä tilanteen mukaan myös muita markkinoita.
kesti kuitenkin aiottua kauemmin eikä tehtaan kapasi-
Tavoitteekseen Takoma on asettanut olla merkittävin
teettia päästy kuluneen vuoden aikana hyödyntämään
ja tunnetuin toimittaja sen omilla päämarkkina-alueilla
parhaalla mahdollisella tavalla.
valituilla segmenteillä vuonna 2015. Kotimarkkinaosuutta
pyritään kasvattamaan merkittävästi sekä uusin tarjonnan
Takoma Systemsin koneistuksen kuormitusta pyrittiin
vuoden aikana tasapainottamaan projektitoiminnalla, mutta alan kiristynyt kilpailutilanne ja kustannuspaineet painoi-
mallein että yhtenäisen Takoma-konsernin myyntiorganisaation kautta.
Vuoden 2013 markkinatilanne on edelleen haasteelli-
vat kannattavuutta alas. Myös Takoma Gearsin kapasitee-
nen, mutta Takoma luottaa uuden strategiansa kantavan
tin kuormitus oli alhainen, mutta tehokkaat toimintatavat,
eteenpäin. Kansainvälinen kysyntä on epätasaista ja vaatii
tuotteiden hyvä laatu ja alhaalla pysyneet kustannukset
merkittäviä myyntiponnisteluja, mutta konsernin organisaa-
nostivat Gearsin tuloksen positiiviseksi.
tiota ja toimintatapoja kehitetään vastaamaan asiakastarpeisiin. Tulosten odotetaan näkyvän vuoden 2013 aikana.
Vuoden 2012 puolivälissä konsernin hallitus totesi, että
Ari Virtanen
toteutettu liiketoimintojen hienosäätö ei ollut riittävää
kääntämään konsernin tappiollista toimintaa kannattavak-
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
55
STRATEGISET PAINOPISTEALUEEMME
Takoman tavoitteena on olla luotettava ja laadukas voi-
Raskaat mobiilit offroad- ja työkoneet
mansiirtokomponentti- ja hydrauliikkajärjestelmätoimittaja
Asiakkaitamme ovat muun muassa kaivoskone-, logistiikka-,
kansainvälisesti, mikä luo pohjan yhtiön tarkennetulle stra-
satamalaite- sekä maa- ja metsätalouden laitevalmistajat.
tegialle.
Alan kilpailu vaihtelee, ja se on nopeasyklistä seuraten yleis-
Vuodelle 2013 Takoman strategiset painopistealueet
tä talouskehitystä. Vuoden 2013 näkymät eivät ole parem-
ovat myynnin ja operatiivisen tehokkuuden nostaminen,
mat kuin kuluneen vuoden tilanne, mutta Takoma parantaa
panostaminen kansainvälisiin markkinoihin ja fokusointi
kilpailukykyään tehokkaammalla tuotannolla ja laajemmalla
avainsegmentteihin. Olemme terästäneet segmentti-
tarjonnalla.
ajatteluamme ja uudistaneet organisaatiorakenteemme
vastaamaan strategisia painopisteitämme. Rakennamme
Energia- ja perusteknologia
uudelleen tarjontamme, jotta se vastaa arvoketjussa
Asiakkaina ovat muun muassa energia- ja voimalaitokset
laajempaa spektriä ja mahdollistaa Takoman etenemisen
sekä usean muun toimialan tuotantolaitokset. Takoma
kansainvälisillä markkinoilla.
keskittyy pääasiassa kunnossapitoprojekteihin, joissa asia-
Olemme aloittaneet uuden strategiamme jalkauttami-
kasräätälöinnin merkitys on suuri ja Takoman projektiosaa-
sen ja odotamme sen tuottavan tuloksia tulevan vuoden
minen tulee esille. Takoma jatkaa tarjontansa kehittämistä,
aikana. Vuoteen 2013 lähdemme kohtuullisella tilaus-
sillä kilpailu toimialalla perustuu paljolti tuotekehitykseen ja
kannalla. Markkinakysynnän ei odoteta kasvavan, mutta
innovatiivisuuteen projektien toteutuksessa.
Takoma uudistaa kustannusrakennettaan, minkä johdosta
odotamme kilpailukykymme olevan vuonna 2013 parempi
Toimintojen uudelleen organisointi
kuin aikaisemmin, kun asiakkaidemme usko tulevaisuuteen
Jatkamme jo aloitettua, konsernin sisäisten synergiaetujen
vahvistuu ja he toteuttavat suunnittelemiaan investointeja.
hyödyntämistä tavoitteena parempi kustannustehokkuus
Uhkakuvana on toki euromaiden velkakriisin kärjistyminen
ja asiakaspalvelu. Vaikutusten odotetaan näkyvän vuoden
voimakkaaksi talouslamaksi, mutta olemme jo aloittaneet
2013 kuluessa.
vastatoimenpiteet riippuvuutemme pienentämiseksi euroalueesta.
Asiakaslähtöisyys
Takoman tarkennetussa strategiassa sen pääliiketoi-
Asiakkaiden tarpeet ovat pääsääntöisesti samanlaiset kai-
mintasegmentit ovat offshore- ja meriteknologia, raskaat
kissa segmenteissä: laadukkaat tuotteet ja laajemmat toimi-
mobiilit offroad- ja työkoneet sekä energia- ja perustekno-
tuskokonaisuudet, joilla toimittaja tuo lisäarvoa asiakkaan
logia. Kaikilla asiakastoimialoilla Takoman asiakaspalvelu
omaan toimintaan. Takoman oma kehitystoiminta keskittyy
perustuu maksimaaliseen laaduntuottokykyyn ja täsmällisiin
paljolti tarjonnan muodostamiseen ja laajentamiseen.
toimituksiin. Pyrimme aktiivisella osallistumisella olemaan
mukana avainsegmenttien globaalissa muutoksessa ja
Kansainvälistyminen
haemme omaa kasvuamme kasvavilla markkinoilla ja kas-
Takoma ottaa ensimmäiset merkittävät kansainvälistymisas-
vavissa talouksissa.
keleet vuoden 2013 aikana osallistuakseen kansainväliseen
Offshore- ja meriteknologia
Takoman pääasiallisia asiakkaita ovat offshore-telakoille
toimittavat globaalit kone- ja laitevalmistajat. Markkina
on erittäin kilpailtu, ja pääsy offshore -toimittajaksi vaatii
merkittävästi sertifiointeja ja laatuhyväksymisiä. Offshoretoiminta on kasvava toimiala ja sen merkitys Takomalle tulevaisuudessa on suuri. Tulevana vuonna meri- ja laivanrakennusteollisuuden kysynnän oletetaan laskevan vuoden 2006
tasolle, mutta se tarjoaa edelleen mahdollisuuksia kapealla
sektorilla, pääosin erikoisalusten komponenttitoimitusten
muodossa
6
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
vaihdantaan ja kilpailuun. Mahdollisuutemme ovat hyvät,
kiitos tunnustetun hyvän laadun, mutta tiedämme että kehittyminen ja läpilyönti markkinoille vaatii uuttaa osaamista
ja paljon työtä koko organisaatiolta.
YKSI TAKOMA - YKSI BRÄNDI - YHDET KASVOT
ARVOT
Asiakas on ykkönen
Lähdemme asiakkaan tarpeista. Tuotteidemme ja
palveluidemme tulee täyttää asiakkaan laadulliset tarpeet,
toimitusvarmuutemme on hyvällä tasolla ja toimintamme on
kilpailukykyistä.
Ihmistä arvostaen
Kohtelemme asiakkaitamme, toimittajiamme ja
työtovereitamme rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja ihmistä
kunnioittaen.
Olemme nopeita,
tehokkaita ja kehittyviä yrittäjiä
Rakenteemme perustuu perinteiseen yrittäjyyteen ja
toimintamme myös sisäiseen yrittäjyyteen – otamme
vastuuta, olemme tehokkaita, kehitymme ja kehitämme
jatkuvasti.
Yksi Takoma - Yksi Brändi - Yhdet Kasvot
• myynti- &markkinointiorganisaatio
kattamaan lähialueet
• uusien sovellusratkaisuasiakkuuksien tunnistaminen
• tarjonnan kehittäminen älykkäissä
hydrauliikkajärjestelmissä
• tuotantostruktuurin kilpailukyvyn varmistaminen
• uusien hankintakanavien avaaminen
• osaamisresurssien uudelleenarviointi ja
johtamisen tehostaminen
• koko organisaation innostaminen ja
työmotivaation nostaminen
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
77
ASIAKASCASE: TRIPLEX
Osaaminen ja korkea laatu vakuuttivat
Triplex on hyvä esimerkki asiakkaasta, jonka tarpeisiin
voimme vastata Takoman koko tarjonnalla.
Norjalainen, osittain saksalaisen Hatlapa -konsernin
omistama Triplex on laitevalmistaja, joka suunnittelee ja
valmistaa kansikoneita erilaisiin marine- ja offshore -aluksiin. Triplexin monipuolinen tarjonta pitää sisällään mm.
verkko- ja köysivinttureita, kansinostureita ja köydenohjaimia. Triplexin liikevaihto on voimakkaassa kasvussa, ja
vuodelle 2013 Triplex ennustaa yli 30 miljoonan euron
liikevaihtoa. Yli puolet tästä on jo tällä hetkellä tilauskannassa.
Takoma Gears aloitti yhteistyön Triplexin kanssa keväällä 2012. Ensimmäinen toimituksemme Triplexille piti
sisällään valupyöriä ja pinioneita Triplexin suunnittelemaan
verkkovintturiin. Onnistunut toimitus ja projektin aikana
antamamme tekninen tuki vakuuttivat Triplexin Takoman
osaamisesta ja laaduntuottokyvystä, ja saimme välittömästi
uuden tilauksen. Tehdasauditoinnin jälkeen Triplex päätti
siirtää kaikkien valupyöriensä valmistuksen Takomalle.
Hyvin alkanutta yhteistyötä pyritään nyt laajentamaan
Triplexin muihin sovelluksiin sekä hammastettujen komponenttien että hydrauliikkasylinterien ja -järjestelmien
kautta.
8
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
ASIAKASCASE: BRONTO SKYLIFT
Luottamus luo asiakassuhteen
Bronto Skylift valmistaa kuorma-autoalustaisia nostolavalaitteita. Alallaan Bronto Skylift on maailman johtava
valmistaja. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu n. 50
erilaista nostolaitemallia, joita käytetään palonsammutusja pelastustehtävissä sekä korkealla tapahtuvissa urakointi- ja huoltotöissä. Suurimman laitteen nostokorkeus on
ennätykselliset 112 metriä. Bronto Skyliftilla on Suomessa
kaksi toimipistettä, jotka sijaitsevat Tampereella ja Porissa.
Vuodesta 1995 yhtiö on kuulunut amerikkalaiseen Federal
Signal Corporationiin.
Takomalla on hyvä ja pitkäaikainen asiakas- ja yhteistyösuhde Bronto Skyliftin kanssa, sillä olemme toimittaneet hydrauliikkasylintereitä Bronto Skyliftin laitteisiin jo
yli 30 vuoden ajan. Viimeisten vuosien aikana olemme
kehittäneet erityisesti pitkien ja vaativien venytyssylinterien
valmistusta.
Nostolaitteisiin toimitettujen hydrauliikkasylinterien
kysyntä oli vuonna 2012 korkealla tasolla. Akaaseen avattu
uusi sylinteritehdas on pystynyt vastaamaan hyvin tähän
kysyntään ja myös vuosi 2013 näyttää lupaavalta.
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
99
HALLITUS JA JOHTO
HALLITUS
Juha Sarsama
Kimmo Korhonen
Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja
M.S.M (Boston University Brussels),
s. 1965.
Takoma Oyj:n toimitusjohtaja 10.9. asti)
DI , s. 1964
VT, Takoma Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Takoma Oyj:n hallituksen jäsen 1.11.2007
lähtien.
1.11.2007 lähtien.
Työkokemus ja luottamustehtävät
Työkokemus ja luottamustehtävät
Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy,
talousjohtaja OpusCapita Oyj
Yrittäjä toimitusjohtaja Hervannan Koneistus Oy, tuotantojohtaja, Tamglass Ltd. Oy, toimitusjohtaja ATA Gears Oy, tuotantojohtaja Metso Minerals
Tampereen Kauppakamarin hallituksen jäsen
Takoma Oyj:n osakkeita: 8.971 kpl
Pirkanmaan Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja,
Pirkanmaan ELY -keskuksen neuvottelukunnan jäsen, Tampereen Kauppakamarin Valtuuskunnan jäsen
Takoma Oyj:n osakkeita: 2.679.206 kpl (17,10 % osakemäärästä ja äänimäärästä)
Juhani Vesterinen
Tapio Tommila
Senior Partner, hallitusammattilainen
Ekonomi, LuK, s. 1953
Panostaja Oyj:n sijoitusjohtaja
KTM, s. 1978
Takoma Oyj:n hallituksen jäsen
18.12.2007 lähtien.
Takoma Oyj:n hallituksen jäsen 27.1.2011
lähtien.
Työkokemus ja luottamustehtävät
Toiminut rahoitus-, sijoitus- ja vakuutustoiminnan johto- ja
asiantuntijatehtävissä (Sampo, Sampo-Leonia, Yritys-Sampo, Henki-Sampo, SK OP)
Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennianhallituksen jäsen.
Hallitusammattilaiset ry:n jäsen.
Työkokemus ja luottamustehtävät
Yritysanalyytikko Panostaja Oyj, yritysrahoitusasiantuntija
Deloitte Corporate Finance Oy, tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy.
Takoma Oyj:n osakkeita: 467 kpl
Ei omista Takoma Oyj:n osakkeita.
Harri Kumpu
Thomas Rönnholm
Pajakulma Oy:n myyntijohtaja
Insinööri,
KTM, Dipl. Ekon, s. 1954
Senior Advisor, AB Wescon Oy
Msc Quality in Business Management,
University of Glamorgan, Wales, s. 1974
Takoma Oyj:n hallituksen jäsen 31.1.2012
lähtien.
Takoma Oyj:n hallituksen jäsen
27.1.2011 lähtien
Työkokemus ja luottamustehtävät
Myyntipäällikkö Bronto Skylift, tuotepäällikkö Bronto Skylift, koneensuunnittelija Gardner Denver Oy
Takoma Oyj:n osakkeita: 220.940 kpl (lähipiirin omistus)
10
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
Työkokemus ja luottamustehtävät
Toimitusjohtaja GS-Hydro Group, KONE-konsernin myynnin ja
yleisjohdon tehtävät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Primo
oyj varatoimitusjohtaja. Hallituksen jäsen seuraavissa yhtiöissä:
Kansiopalvelu Oy, Left Shoe Company Oy, A. Häggblom Ab ja
Cron-Tek Oy
JOHTO
Ari Virtanen
Ilkka Miettinen
MBA, ins., s. 1958
KTM, KHT, s. 1963
Takoma Oyj:n toimitusjohtaja 10.9.2012
lähtien
Takoma Oyj:n talousjohtaja ja hallituksen
sihteeri 1.6.2012 lähtien
Työkokemus ja luottamustehtävät
Työkokemus
Toimitusjohtaja Plastilon Oy, Högfors Oy, AS Finmec (Maardu
Viro). Myynnin ja markkinoinnin eri tehtävät Kalmar Industries
Oy Ab ja Tamrock–yhtiöiden eri yksiköissä Suomessa sekä
Etelä-Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
KHT, osakas KHT-yhteisö Nexia Oy, KHT-tilintarkastaja
Tuokko Tilintarkastus Oy, Vice President Portfolio Development / Financial Control Metso Minerals, talousjohtaja ja
business controller Pilkington Automotive Finland Oy, KHTtilintarkastaja PwC, Talouspäällikkö Kvaerner Tamturbine
Oy
Hallintoneuvoston jäsen AS Teraskompanjon, hallituksen
puheenjohtaja Sulmu Oy
Takoma Oyj:n osakkeita 312.500 kpl (2,0 % osake- ja äänimäärästä)
Ei omista Takoma Oyj:n osakkeita
Antti Martikainen
Ari Kesti
Insinööri, s. 1950
kauppat. yo, s. 1979
Takoma Oyj:n kehitysjohtaja 15.10.2008
lähtien.
Takoma Oyj:n myyntijohtaja 22.10.2012
lähtien
T
Työkokemus
Työkokemus
Tuotantotekniikan ja toiminnanohjauksen kehittämisen
johtaminen mm. Valmet Oy:n Siirtokonetehtaalla, Mec-Rastor
Oy:ssä, Metso Mineralsin Tampereen tehtailla sekä Metso
Mineralsin Global Sourcing-yksikössä.
Myyntipäällikkö, Takoma Gears Oy 2010-2012, ostopäällikkö, Moventas Parkano Oy 2008-2010 ja vientipäällikkö,
Moventas Parkano Oy 2005-2008
Ei omista Takoma Oyj:n osakkeita
Ei omista Takoma Oyj:n osakkeita.
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
11
11
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Olemme laatineet tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjär-
omistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään
jestelmästä suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin
kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta julkaisemalla kutsu
suosituksen 54 mukaisesti. Tämä selvitys hallinto- ja ohjaus-
yhtiön internetsivuilla tai julkaisemalla kutsu sanomalehti
järjestelmästä julkaistaan erillään hallituksen toimintakerto-
Aamulehdessä. Yhtiökokouskutsu on kuitenkin toimitetta-
muksesta. Se on saatavilla myös yhtiön kotisivuilta www.ta-
va vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen
koma.fi kohdasta Sijoittajille/Hallinto. Takoma Oyj:n hallitus
täsmäytyspäivää.
on käsitellyt ja hyväksynyt julkaistavaksi tämän selvityksen
Osakkeenomistajan on, saadakseen osallistua yhtiö-
12.12.2012.
kokoukseen, ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään koko-
ff Ajantasaista tietoa hallinnointiin liittyvistä asioista löytyy
uskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan
internet-sivustoltamme www.takoma.fi.
kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.
ff Yhtiö julkaisee hyvissä ajoin internetsivuillaan päivämää-
Sovellettavat säännökset
rän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava
Takoma Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka hallinnoin-
yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltä-
nissa ja päätöksenteossa noudatetaan Suomen osakeyhtiö-
väksi vaatimansa asia.
lakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä, Nasdaq OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja sisäpiiriohjetta
sekä Takoma Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiö noudattaa
Merkittävimpiä yhtiökokouksen päätösvaltaan
hallinnoinnissaan 1.10.2010 voimaan tullutta Arvopaperi-
kuuluvia asioita ovat:
markkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointi-
• tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen
koodi (Corporate Governance) 2010:tä lukuun ottamatta
• toimenpiteet, joihin vahvistetun taseen
suosituksia 14 Riippumattomien jäsenten määrä ja 9
Hallituksen jäsenten lukumäärä, kokoonpano ja pätevyys.
Poikkeuksien syinä ovat Yhtiön pääomistajien edellytys
siitä, että hallituksen kokoonpano heijastaa selvästi yhtiön
omistusrakennetta ja tavoitteena on suurimpien osakkeenomistajien kattava ja jatkuva edustus hallituksessa sekä se,
mukainen voitto tai tappio antaa aihetta
• vastuuvapauden myöntäminen hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä, valinta ja palkkiot
että yhtiön hallituksen jäseneksi ei tilikaudelle 2011 ollut
• mahdolliset yhtiöjärjestyksen muutokset
kohtuudella löydettävissä sopivaa naisjäsentä.
• osakepääoman korottaminen tai alentaminen
ff Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperiyhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiön toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä
riittävä määrä hallituksen jäseniä, mukaan lukien hallituk-
Yhtiökokous
Yhtiökokous on Takoman ylin päättävä elin. Varsinaisen
yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus, joka tekee
päätösehdotukset kokouksessa käsiteltävistä asioista. Varsi-
sen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevat henkilöt,
osallistuvat yhtiökokoukseen, ellei heidän poissaololleen
ole painavia syitä. Myös yhtiön tilintarkastaja osallistuu
varsinaiseen yhtiökokoukseen.
nainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaan pidettävä
vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen
ff Yhtiön kotisivuilla ja pörssitiedotteella julkaistaan
yhtiökokous pidetään, milloin yhtiön hallitus katsoo sen
kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta yhtiökokouksen
tarpeelliseksi tai mikäli osakkeenomistaja tai – omistajat,
pöytäkirja äänestystuloksineen ja liitteineen.
joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista,
tai yhtiön tilintarkastaja sitä vaativat.
Yhtiökokous 2012
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 31.1.2012. Yhtiöko-
Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeen-
12
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
koukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 16
osakkeenomistajaa, jotka edustivat 86,04 %osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänistä. Hallituksen jäsenet, lukuun
Hallituksen tehtävät ja vastuu
ottamatta Tapio Tommilaa ja Juhani Vesteristä, Takoman
Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät
toimitusjohtaja sekä ulkopuoliset tilintarkastajat olivat
osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen
läsnä.
työjärjestyksen pohjalta. Takoma Oyj:n hallitus
on 31.1.201 hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen
Hallitus
Kokoonpano ja toimikausi
Takoma Oyj:n hallitus huolehtii konsernin hallinnosta ja
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja
valvoo konsernin toimintaa. Hallituksen jäsenet valitsee
varsinainen yhtiökokous. Yhtiön hallitukseen kuuluu
yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään
seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole
erityistä hallituksen jäseniä koskevaa asettamisjärjestystä.
hallituksen tehtävistä. Hallitus uudistaa työjärjestystään vuosittain, jotta se kulloinkin vastaisi hyvää
hallintotapaa. Yhtiön toimitusjohtaja valmistelee ja
esittelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat
ja on merkittävänä osakkeenomistajana hallituksen
jäsen.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan sisäisenä itsearviointina.
Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin tehtä-
Hallituksen jäsenten vuoden pituinen toimikausi päättyy
viin kuuluvat kaikki yhtiön liiketoiminnan kannalta
vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päät-
laajakantoiset asiat.
tyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee
jäsenten toimikausien määrää ei ole rajoitettu.
muun muassa:
• pitkän aikavälin vision, strategiset tavoitteet ja
Valiokunnat
Takoman hallitus on todennut, ettei yhtiön liiketoiminnan
laajuus edellytä erillisten valiokuntien perustamista. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin, joista hallitus vastaa, kuuluu suosituksen 27 mukaisesti:
taloudelliset tavoitteet
• konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana
konsernin budjettia
• konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan
olennaiset laajentumiset tai supistumiset
• merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat
• tilinpäätösprosessin ja taloudellisen raportointiprosessin
valvonta
• yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän
tehokkuuden seuranta
• hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvään taloudelliseen raportointiprosessiin
liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksen käsittely
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen
tilintarkastuksen seuranta
• lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön
riippumattomuuden arviointi ja tarjottujen oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen
valmistelu
• yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta
• lakien ja määräysten noudattamisen arviointi
Lisäksi tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus:
• vahvistaa yhtiön arvot ja toimintatavat sekä
seuraa niiden toteutumista
• määrittelee yhtiön voitonjakopolitiikan,
• käsittelee ja hyväksyy toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset
• nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan ja päättää hänen työehdoistaan ja kannustinjärjestelmästään
• tekee tarvittaessa esityksen yhtiökokoukselle
johdon ja henkilöstön palkkiojärjestelmistä
• huolehtii tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä suosituksen 27 mukaisesti
• käy vuosittain läpi yhtiön toimintaan liittyvät
keskeiset riskit ja niiden hallinnan sekä antaa
tarvittaessa niitä koskevia ohjeita toimitusjohtajalle
• pitää vähintään kerran vuodessa yhteisen kokouksen tilintarkastajien kanssa
• arvioi kerran vuodessa omaa toimintaansa ja
toimitusjohtajan toimintaa
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
13
13
Hallitus tilikaudella 2012
Takoma Oyj:n 31.1.2012 pidetty varsinainen yhtiökoko-
Riku Salomaan tilalle hallitukseen valittiin Thomas Rönn-
us valitsi hallitukseen kuusi jäsentä. Jäsenistä Juha Sarsa-
holm. Hallituksen tilikauden 19 kokouksesta 9 oli puhelin-
ma, Kimmo Korhonen,Juhani Vesterinen, Harri Kumpu ja
kokouksia. Hallituksen jäsenten tarkemmat henkilötiedot on
Tapio Tommila olivat hallituksessa edellisellä tilikaudella.
esitelty vuosikertomuksen kohdassa Hallitus ja johtoryhmä.
AsemaLäsnäolo
Nimi
Syntymävuosi
Jäsen alkaen
hallituksessa
kokouksissa
Juha Sarsama
1965
1.1.2007
puheenjohtaja
19/19
Kimmo Korhonen
1964
1.11.2007
jäsen
19/19
Juha Vesterinen
1953
18.12.2007
jäsen
19/19
Riku Salomaa*
1965
27.1.2011 - 31.1.2012
jäsen
5/19
Harri Kumpu*
1974
27.1.2011
jäsen
17/19
Tapio Tommila
1978
27.1.2011
jäsen
19/19
Thomas Rönnholm*
1954
31.1.2012
jäsen
14/19
* Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Takoman hallitus on tilikauden 2012 aikana kiinnittä-
Yhtiö ei pystynyt toteuttamaan suunnitellusti hydrauliik-
nyt erityisesti huomiota Takoman asiakasteollisuusalojen
kakomponenttien tilaus-toimitusprosessin integraatiota ja
yleiseen kehitykseen ja varsinkin meri ja offshore teollisuu-
samanaikaista hydraulisylinterivalmistuksen siirtoa uuteen
teen keskittyneen asiakaskunnan tulevaisuudennäkymiin.
tehtaaseen Akaassa. Siirrosta syntyi odottamattomia viiväs-
Vuoden 2011 lopulla alkanut Euroopan rahoitusmarkkinoi-
tyksiä ja prosessikustannuksia vielä kevään ja kesän 2012
den epävakaus on vaikuttanut negatiivisesti investointita-
aikana. Lisäksi kesäkuussa hankitun Takoma Systemsin
varoiden kysyntään ja siten Takoman asiakkaiden lähiajan
liiketoiminnan volyymeissä ja kannattavuustasossa on ta-
näkymiin. Tästä johtuen Takoma –konsernin markkinanä-
pahtunut merkittävää heikkenemistä hankinta-ajankohdan
kymää on heikennetty, minkä vuoksi konsernin liikearvosta
näkemykseen verrattuna.
on tehty 2,5 MEUR arvonalennus.
Riippumattomuusarviointi
ja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ot-
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja to-
taen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen
dennut, että tällä hetkellä yhtiöllä on kolme merkittävistä
valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon
osakkeenomistajista
jäsentä
lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämi-
(Juhani Vesterinen, Harri Kumpu ja Thomas Rönnholm).
sestä. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii konsernin liiketoi-
Suosituksesta 14 poiketen tämän hetkisen kuusihenkisen
mintayhtiöiden hallitusten puheenjohtajana. Takoma Oyj:n
hallituksen jäsenten enemmistö ei kuitenkaan ole yhtiöstä
toimitusjohtajan tehtävässä on ajalla 1.11.2007 – 7.9.2012
riippumaton.
toiminut DI Kimmo Korhonen (s. 1964). Toimitusjohtajana
riippumatonta
hallituksen
Yhtiön pääomistajat edellyttävät, että hallituksen
kokoonpano heijastaa selvästi yhtiön omistusrakennetta ja
on toiminut 10.9.2012 alkaen MBA, insinööri Ari Virtanen.
Ari Virtanen omistaa 312.500 Takoman osaketta.
tavoitteena on suurimpien osakkeenomistajien kattava ja
jatkuva edustus hallituksessa.
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan
Poiketen suosituksesta 9 yhtiön hallituksen jäseneksi ei
suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmis-
tilikaudelle 2011 ollut kohtuudella löydettävissä sopivaa
telee emoyhtiön hallituksessa käsiteltäviä asioita. Se muun
naisjäsentä.
muassa valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja
budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja rapor-
Toimitusjohtaja
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän
palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa yhtiön
operatiivista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohta-
14
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
tointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä
investointeja.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, konsernin talousjohtaja, konsernin kehitysjohtaja ja konsernin
myyntijohtaja. Johtoryhmän tarkemmat henkilötiedot on
esitelty vuosikertomuksen kohdassa Hallitus ja johtoryhmä.
Liiketoiminnan organisointi
teistä sisältyy tämän selvityksen Riskienhallinta ja sisäinen
Takoma–konsernin liiketoiminta yhdistettiin tilikaudella
valvonta –osaan.
2010 yhteen liiketoiminta-alueeseen, jonka nimeksi tuli Ta-
Tilintarkastus
koma Components . Takoma Components muodostuu täl-
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään kaksi (2) ja
lä hetkellä neljästä tehtaasta, joiden avainhenkilöt yhdessä
enintään neljä (4) varsinaista tilintarkastajaa. Takoma Oyj:n
muodostavat liiketoiminta-alueen operatiivisen myynti- ja
varsinainen yhtiökokous 31.1.2012 valitsi tilikauden 2012
markkinointijohtoryhmän sekä hankinnan ja valmistuksen
tilintarkastajiksi KHT Janne Rajalahden ja Pricewaterhou-
johtoryhmän. Puhetta näissä johtoryhmissä johtaa konser-
seCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT
nin toimitusjohtaja. Konsernin ylintä operatiivista päätäntä-
Markku Launis.
valtaa käyttää toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustuksella.
Tilintarkastajat antavat vuosittain tilintarkastuskertomuksen Takoma Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Takoma Oyj:n hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään
Liiketoiminnan raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin budjetteihin ja liiketoimintasuunnitelmiin,
kuukausiraportointiin sekä kuukausittaisiin liiketoiminta-
vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen
toteutumisesta ja havainnoista.
Tilintarkastuksen laajuuden ja sisällön määrittelyssä ote-
alueen johtoryhmien sekä konsernin johtoryhmän kokouk-
taan huomioon, että yhtiöllä ei ole omaa sisäisen tarkas-
siin.
tuksen organisaatiota.
Tilikauden 2012 tilintarkastajien palkkio lakisääteisestä
Tytäryhtiöiden hallitukset
tilintarkastuksesta oli xx tuhatta euroa. Tilintarkastajille ei
Tytäryhtiöiden hallitukset varmistavat, että kaikkia Tako-
ole tilikaudella 2012 maksettu palkkioita tilintarkastukseen
maan kuuluvia yhtiöitä johdetaan voimassa olevien lakien,
liittymättömistä palveluista.
säännösten ja Takoman periaatteiden mukaisesti. Tytäryhtiöiden hallituksiin kuuluvat puheenjohtajana toimiva Takoman toimitusjohtaja ja kahdesta kolmeen toimitusjohtajan
nimeämää jäsentä. Takoman toimitusjohtaja päättää konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja muodollisista lisätehtävistä.
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus
Vastuu yhtiön valvonnan järjestämisestä kuuluu yhtiön
hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallitus on 8.9.2009
hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, joka määrittelee riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet, vastuut, riskienhallintaprosessin organisoinnin ja valvonnan. Riskienhallintapolitiikkaa on käsitelty ja päivitetty hallituksessa 12.12.2012.
Toimitusjohtaja huolehtii koko konsernin kirjanpidon
Sisäpiirihallinto
Takoma Oyj:n sisäpiirihallinto noudattaa Nasdaq OMX Helsinki Oy:n antamaa 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta. Takoman sisäpiiriin ilmoitusvelvollisina sisäpiiriläisinä
kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön johtoryhmä. Pysyviä yrityskohtaisia
sisäpiiriläisiä ovat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä muut
tehtäviensä perusteella yrityskohtaiseen sisäpiiriin katsotut
henkilöt. Yksittäisiä hankkeita koskevien sisäpiirirekisterien
tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Takoma huolehtii koulutuksella ja tiedottamisella siitä, että ilmoitusvelvolliset ja
pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset tunnistavat asemansa
ja sen vaikutukset.
luotettavuudesta ja valvontamekanismien järjestämisestä.
Yhtiön taloudellista kehitystä ja asetettujen tavoitteiden
Suljettu ikkuna
toteutumista seurataan kuukausittain yhtiön sisäisen rapor-
Ilmoitusvelvollisten ja pysyvien yrityskohtaisten sisäpiiriläis-
tointijärjestelmän avulla.
ten sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien ja määräysvallassaan
Konsernilla ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen
organisaatiota. Konsernin tilintarkastaja arvioi osana toiminnan laillisuusvalvontaa myös yhtiön sisäisen valvontajär-
olevien yhteisöjen kaupankäynti yhtiön osakkeilla on kielletty 14 vuorokauden aikana ennen yhtiön osavuosikatsauksen
ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista.
jestelmän toimivuutta.
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset
liiketoiminnan tavoitteiden ja strategian toteuttamiselle ja toiminnan jatkumiselle. Konsernin talousjohtaja
vastaa yhdessä liiketoimintajohdon kanssa rahoitusriskien
tunnistamisesta ja tekee tarvittavat toimenpiteet riskeiltä
suojautumiseen.
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiir-
Sisäpiirirekisteri
Yhtiön sisäpiirirekisterin ylläpitämisestä ja sisäpiiritiedottamisesta vastaa konsernin talousjohtaja. Takoma Oyj ylläpitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n Sire –järjestelmässä, jossa arvopapereita koskevat omistustiedot saadaan
suoraan arvo-osuusjärjestelmästä.
ff Ajan tasalla olevat tiedot Takoman ilmoitusvelvollisten
sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä omistuksesta ja kau-
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
15
15
pankäynnistä ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla kohdassa
palvelussuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan palkka ja muut
Sijoittajille/Hallinto/Sisäpiiri.
etuudet tilikaudella ilmenevät alla olevasta taulukosta. Tilikauden palkka muodostui kokonaisuudessaan kiinteästä
Palkka- ja palkkioselvitys
kuukausipalkkiosta. Yhtiössä ei ole käytössä osakepohjaisia
Hallituksen jäsenten palkitseminen
kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat toimitusjohtajaa tai
Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen palkkioista ja kulujen korvausperusteista. Hallituksen
muuta johtoa.
Toimitusjohtajan kanssa ei ole sopimusta eläkkeel-
jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Varsinaisen
lesiirtymisiästä, mutta hänelle maksetaan lisäeläkettä.
yhtiökokouksen 31.1.2012 päättämä hallituksen jäsenten
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6
palkkio oli 1 500 euroa kuukaudessa. Edellä mainitun
kuukautta ja eroraha vastaa 12 kuukauden palkkaa.
lisäksi hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja päivärahaan ja
matkakustannusten korvauksiin.
Yhtiöön tai sen kanssa samassa konsernissa olevaan yh-
Muun johdon ja henkilöstön palkitseminen
Konsernin avainhenkilöiden palkitseminen perustuu kiin-
tiöön työ- tai palvelusuhteessa olevalle hallituksen jäsenelle
teään kuukausikorvaukseen ja tilikausittain Takoman Oyj:n
ei kuitenkaan makseta palkkiota eikä kulujen korvauksia.
toimitusjohtajan määrittämään mahdolliseen muuttuvaan
Yhtiössä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat hallituksen jäseniä suosituksen 43
mukaisesti.
osaan.
Muun henkilöstön kannustejärjestelmä perustuu tilikausittain päivitettävään tehdaskohtaiseen tulosmatriisiin, jonka määräytymismittarit hyväksyy konsernin toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän
Hallituksen, toimitusjohtajan ja muun johdon taloudelliset etuudet tilikaudella 2012
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Ari Virtanen 10.9.2012 lähtien Toimitusjohtaja Kimmo Korhonen 7.9.2012 saakka
2012
2011
18 642
0
109 570
138 252
Hallituksen jäsenet (konsernin ulkopuoliset)
Thomas Rönnholm
13 500
0
Harri Kumpu
18 000
13 500
Riku Salomaa
4 500
13 500
Juhani Vesterinen
Muu Johto
16
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
18 000
18 000
292 344
298 543
RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA
Takoman riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen 8.9.2009
Riskien luokittelu ja tarkastelufrekvenssi
hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka määrittelee yhtiön
Takoma luokittelee riskit neljään pääluokkaan helpot-
riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut ja riskienhal-
taakseen niiden luonteen ja mahdollisten hallintakeinojen
linnan organisoinnin sekä valvonnan. Takoman riskienhallin-
ymmärtämistä:
tapolitiikkaa pyritään päivittämään vuosittain kehityssuunnitelman mukaisesti. Riskienhallintapolitiikkaa on viimeksi
päivitetty hallituksen kokouksessa 12.12.2012.
A) Strategiset liiketoimintariskit
• Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (taloudelliset,
yhteiskunnalliset, poliittiset)
Riskienhallinnan tavoitteet
Riski on Takoman kasvustrategian toteuttamista, tavoitteiden saavuttamista tai liiketoiminnan jatkuvuutta uhkaava
ulkoinen tai konsernin sisäinen epävarmuus.
Takoman riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys ja varmistaa yhtiölle asetettujen
tavoitteiden saavuttaminen sekä määritetyn kannattavan kasvustrategian toteutuminen ilman liiketoimintaan
• Liiketoimintastrategiaan liittyvät riskit (yritysostot ja
haltuunotot, synergiat, hidas orgaaninen kasvu)
• Markkinariskit (asiakkaat, markkinat, kilpailijat, kilpailukyky ja avaintoimittajat)
• Teknologiariskit (uudet korvaavat teknologiat, innovaatiot, hallussa oleva erikoisosaaminen)
• Takoma tarkastelee vuosittain hallituksen budjettiko-
olennaisesti kuulumattomien tapahtumien ja ilmiöiden
kouksen yhteydessä strategisia liiketoimintariskejään.
negatiivista vaikutusta.
Yritysjärjestelyjen riskejä tarkastellaan hankekohtaisesti
Riskienhallinta on olennainen osa yhtiön liiketoiminnan
sovitun yrityskauppaprosessin mukaisesti.
suunnittelua ja johtamista. Se on osa päivittäistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa.
Riskienhallinta on yrityksen johdon vastuulla, mutta käytännön toimiin tarvitaan koko henkilöstön panos.
B) Operatiiviset riskit
• Organisaatioon ja johtoon liittyvät avainhenkilöriskit
(kannustejärjestelmät, varamiessuunnitelmat)
• Toimintaprosessit ja tuotannon keskeytyminen (konei-
Riskien tunnistaminen ja arviointi
den ja laitteiden kunnossapito-ohjelmat, elinkaari, pro-
Riskianalyysit ja –arvioinnit toteutetaan itsearviointeina ja ar-
sessikehitys, uusinvestointiohjelmat, toimitusvarmuus)
vioinnin tukena pyritään käyttämään tilastollisia menetelmiä
ja -seurantoja.
Riskien todennäköisyyttä arvioidaan asteikolla 1-3 (epä-
• Asiakkaiden talouteen liittyvät riskit
• Toimittajien ja alihankkijoiden toimintaan liittyvät riskit
todennäköinen – mahdollinen – todennäköinen) ja riskita-
• Tuotteiden laatu
pahtuman vakavuutta asteikolla 1-3 (vähäinen – haitallinen
• Tuotannontekijöiden hintakehitys (raaka-aineet ja
– vakava). Riskin merkittävyys (todennäköisyys x vakavuus)
vaikuttaa sen hallintakeinoihin ja raportointiin.
Riskienhallinnan keinoja ovat riskien välttäminen,
poistaminen ja niiden todennäköisyyden pienentäminen.
Tärkeitä keinoja ovat myös riskien vaikutusten rajaaminen
ja pienentäminen.
Liiketoimintamahdollisuuksiin liittyvät riskit (esim.
yritysjärjestelyt) analysoidaan tapauskohtaisesti samoin
energia)
• Toimintakulujen hintakehitys
• Kehityshankkeisiin liittyvät riskit
• Sopimus- ja vastuuriskit
• Tietoturvariskit
• Lainvastainen toiminta tai hyvien liiketapojen vastainen
toiminta
kuin merkittävien kehityshankkeiden riskit määritetään ja
seurataan hankekohtaisesti.
Yhtiön sisäinen riskiraportointi kuuluu olennaisesti
Takoman strategiaprosessiin, vuosittaiseen liiketoimin-
Takomassa operatiivisten riskien tarkastelu on jatkuvaa. Toiminnan kehityshankkeiden riskejä tarkastellaan hankekohtaisesti.
tasuunnitteluun (budjetointiin), kuukausiraportointiin ja
ennusteprosessiin.
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
17
17
C) Rahoitusriskit
Konsernin talousjohtaja vastaa yhdessä liiketoimintajoh-
• Maksuvalmius
don kanssa rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön
• Korkoriskit
riskienhallinnasta. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännölli-
• Valuuttariskit
• Luotto- ja vastapuoliriskit
sesti Takoman hallitukselle. Talousjohtaja vastaa myös siitä,
että Takoman riskienhallinta on yhtiön hallinnointikäytännön mukaista.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja
Takomassa rahoitusriskien tarkastelu on jatkuvaa. Rahoitus-
muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja rapor-
riskien hallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen 2011
toinnista esimiehelle.
liitetiedossa 25.
Takoma Oyj ja sen liiketoimintayhtiöt ovat vakuuttaneet
henkilöstönsä, omaisuutensa ja toimintansa asianmukaisin
D) Vahinkoriskit
henkilö-, omaisuus-, keskeytys-, kuljetus- ja vastuuvakuu-
• Työterveys- ja –turvallisuusriskit
tuksin. Vakuutusten hallinta ja kustannustehokkuuden
• Tulipalot ja muut onnettomuudet, luonnonkatastrofit
valvonta on keskitetty emoyhtiön toimitusjohtajalle. Vakuu-
• Toimitilaturvallisuusriskit (murto, varkaus, tuhopoltto,
tusten kattavuus, omavastuu ja vakuutusarvot tarkistetaan
ilkivalta)
vakuutusyhtiöiden kanssa vähintään vuosittain.
• Omaisuusriskit
• Ympäristöriskit
Takoman vakuutettavia riskejä tarkastellaan vakuutusyhtiöiden kanssa vuosittain, työterveys- ja –turvallisuusriskejä
käsitellään työsuojelupiirien tarkastuskäyntien yhteydessä
ja työterveyden toimintasuunnitelmien mukaan. Paloturvallisuustarkastukset tehdään säännöllisesti, merkittäviä
ympäristöriskejä tarkastellaan vuosittain johdon katselmusten yhteydessä ja 5S seurannan yhteydessä.
Pääpiirteet taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta
Vastuu yhtiön valvonnan järjestämisestä kuuluu yhtiön
hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallitus valvoo ja arvioi
konsernin riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosessien
riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Toimitusjohtaja huolehtii koko konsernin kirjanpidon luotettavuudesta ja valvontamekanismien järjestämisestä.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä
valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Takoma-konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu
Riskienhallinnan organisointi ja vastuu
luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien
Takoman hallitus on vastuussa yhtiön riskienhallinnasta ja
tunnistamiseen.
valvoo sen toteutumista. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan.
Takomassa ei liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen ole toistaiseksi katsottu tarkoituksenmukaiseksi
Takoman merkittävin strateginen liiketoimintariski
järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Kon-
liittyy yritysjärjestelyihin ja kannattavuuden tavoitetason
sernin tilintarkastaja arvioi osana laillisuusvalvontaa yhtiön
saavuttamiseen. Yhtiön hallitus on riskienhallintapolitiikan
sisäisten kontrollien toimivuutta. Sisäinen valvonta on osa
hyväksymisen yhteydessä vahvistanut myös yrityshankin-
liiketoimintojen tehtäviä ja johtamista. Yhtiön hallitus arvioi
taprosessin kuvauksen. Hallitus valvoo, että yhtiön johto
sisäisen valvonnan tason vähintään kerran vuodessa. Halli-
noudattaa hyväksyttyä yrityshankintaprosessia.
tus voi myös tarvittaessa käyttää erillisiin sisäisen tarkastuk-
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta. He
sen toimeksiantoihin ulkopuolista palveluntuottajaa.
Konsernin liiketoiminnan valvonta perustuu kuukau-
myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön
sittain hallitukselle esitettävään raporttiin, joka sisältää
suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä
tuloslaskelman, käyttöpääomaerät, kassavirtalaskelman,
ja asianmukaisella tavalla Takoman hallitukselle. Lisäksi he
merkittävät liiketoiminnan muut mittarit sekä kvartaaleit-
vastaavat riskienhallinnan kehittämisestä.
tain päivitettävän kuluvan tilikauden ennusteen. Raportti
Operatiivinen johto vastaa vastuualueensa mukaisesti
riskien tunnistamisesta ja arvioinnista sekä tekee ehdotukset riskien hallitsemiseksi konsernin toimitusjohtajalle
tai johtoryhmän jäsenelle. Korjaaviin toimenpiteisiin on
kuitenkin ryhdyttävä välittömästi.
sisältää kirjalliset kommentit markkinoista, merkittävistä
poikkeamista tulos- ja tase-erissä sekä liiketoiminnan kehityshankkeista ja riskeistä.
Hallitukselle esitettävä talousraporttikooste sisältää
toteuma-, budjetti- ja vertailutiedot kyseisestä kuukaudesta
sekä tiedot vuoden alusta raportointiajankohtaan. Lisäksi
18
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
raporttikooste kattaa koko vuoden ennusteen ja vertailun
edelliseen tilikauteen sekä vuosibudjettiin.
Talousraportit käsitellään liiketoimintajohdon kokouksis-
Avainhenkilöriippuvuutta vähennetään sisäisellä uudelleenorganisoitumisella yhdistämällä Keminmaan ja Akaan
yksiköiden organisaatiot ja tehtävien ristiin opettelulla.
sa vähintään kuukausittain. Myynti/toimitusraportit laadi-
Samassa yhteydessä kannattavuutta pyritään paranta-
taan soveltuvin osin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain,
maan vähentämällä toimihenkilöiden kokonaislukumäärää
tilauskanta, merkittävät asiakasprojektit ja uudet tilaukset
tukitoiminnoissa. Hydrauliikkaliiketoiminnan uudelleen
raportoidaan kuukausittain. Merkittävistä poikkeamista
organisointi ja kannattavuuden parantaminen on ehdoton
ja riskeistä liiketoimintajohto on velvollinen tiedottamaan
edellytys tämän liiketoiminnan kehittämiselle ja uusien
konsernijohtoa välittömästi ne havaittuaan.
asiakkuuksien saamiselle.
Takoman taloustoiminnoissa sisäiseen laskentaan ja
Konsernissa on vakiomuotoiset esityslistat liiketoimintajohdon kokouksille sen varmistamiseksi, että sisäinen
raportointiin on tehty sekä henkilö- että toimintamalli-
valvonta toteutuu vähintään seuraavilla alueilla:
muutoksia tilikaudella 2012 jolla toimella on vähennetty
a. Luotonvalvonta (erääntyneet saatavat)
b. Tulos, kassavirta, käyttöpääoma
c. Tarjous- ja tilauskanta, uudet tilaukset
avainhenkilöriippuvuutta. Johtamisen laatua, mittareita ja
reagointikykyä muutoksiin tullaan edelleen kehittämään.
Takoman myynti tullaan organisoimaan uudelleen
myyntijohtajaksi nimitetyn Ari Kestin johdolla siten, että
d. Toimitusvarmuus ja laatu
tehdassijaintikohtaisesta myynnistä siirrytään kohti asia-
e. Liiketoiminnan kehittäminen
kaskohtaista fokusta, jossa kukin myynnin henkilö hoitaa
f. Investoinnit
nimetyn asiakkaan kokonaisuudessaan. Lisäksi tarjouslas-
Taloudellisen raportoinnin tulee tukea liiketoiminnan
pitkäntähtäimen suunnittelua ja strategian toteuttamista.
Konsernin taloudellisesta raportoinnista, yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteiden määrittelystä, ohjeistamisesta ja raportoinnin kehittämisestä vastaa konsernin
talousjohtaja.
Hallituksen tietoon tulleita merkittävimpiä riskejä ja
epävarmuustekijöitä ja keinoja niiden johtamiseen
Takoman hallitus on tilikauden aikana kiinnittänyt erityisesti huomiota Takoman asiakasteollisuusalojen yleiseen
kenta pyritään organisoimaan selkeästi tukitoiminnoksi,
jolloin myyntiorganisaatio pystyy keskittymään uusasiakashankintaan.
Takoman vientiasiakkaisiin liittyvää riskiä on pienennetty
vientikauppojen luottovakuutuksella, joka korvaa mahdollisia vientikauppaan liittyviä luottotappioita.
Hydrauliikkaliiketoiminnan uudelleen organisointi ja
kannattavuuden parantaminen on ehdoton edellytys
Maksuvalmiuden seuraamiseksi hallitukselle päivitetään
kahden viikon välein seuraavan 12 viikon kassavirtaennuste.
kehitykseen ja varsinkin meri ja offshore teollisuuteen
keskittyneiden asiakkaiden tulevaisuudennäkymiin Kesällä
2011 alkanut Euroopan rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti Takoman asiakkaisiin
kautta myös merkittävästi Takoman toimintaan.
Merkittävimmät konsernin sisäiset riskit liittyvät:
• avainhenkilöihin ja uudelleen organisoitumisen onnistumiseen
• aiemman kannattavuuden palauttamiseen varsinkin
sylinterivalmistuksessa ja koneistuskomponenteissa
• voimansiirtokomponenttien meri- ja offshore teollisuuden asiakkaiden volyymien ylläpitämiseen ja kasvattamiseen
• kokonaisjärjestelmätoimitusvolyymin kasvattamiseen
asiakkaiden investointirahoituksen mahdollisesti
kiristyessä
• maksuvalmiuteen
TAKOMA OYJ | VUOSIKERTOMUS 2012
19
19
TILINPÄÄTÖS 1.11.2011 – 31.10.2012
SISÄLLYSLUETTELO
Hallituksen toimintakertomus................................................... 21
16.Saamiset.............................................................................. 49
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat ............................... 50
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
18.Vaihto-omaisuus................................................................. 51
19. Myyntisaamiset ja muut saamiset .................................... 51
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut........ 25
Tunnuslukujen laskentakaavat................................................... 26
Konsernin tuloslaskelma ............................................................ 27
Konsernin laaja tuloslaskelma ................................................... 27
Konsernin tase............................................................................ 28
Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................... 29
Laskelma oman pääoman muutoksista .................................... 30
20.Rahavarat ........................................................................... 51
21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ................................ 52
22.Varaukset ............................................................................ 52
23.Rahoitusvelat ...................................................................... 53
24. Ostovelat ja muut velat..................................................... 53
25. Rahoitusriskien hallinta ..................................................... 54
26. Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot ........................ 59
27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut............................... 61
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................................ 31
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ............................. 31
1.Toimintasegmentit ............................................................. 42
2.
Hankitut liiketoiminnot ..................................................... 43
28. Muut vuokrasopimukset.................................................... 61
29. Ehdolliset velat ja hankintasitoumukset.......................... 61
30.Lähipiiritapahtumat .......................................................... 62
31. Tilikauden jälkeiset tapahtumat .................................... 62
3.Liikevaihto .......................................................................... 44
4.
Liiketoiminnan muut tuotot ............................................. 44
5.
Materiaalit ja palvelut ....................................................... 44
6.
Liiketoiminnan muut kulut................................................ 44
Emoyhtiön tuloslaskelma .......................................................... 63
7.
Poistot ja arvonalentumiset............................................... 44
Emoyhtiön tase........................................................................... 64
8.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ............................. 44
Emoyhtiön rahavirtalaskelma ................................................... 65
9.Rahoitustuotot ................................................................... 45
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet........................ 66
10.Rahoituskulut ..................................................................... 45
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ........................................ 67
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
11.Tuloverot ............................................................................. 45
12. Osakekohtainen tulos ........................................................ 45
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ......... 71
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ............................ 46
Tilintarkastuskertomus............................................................... 72
14. Aineettomat hyödykkeet .................................................. 47
Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................ 74
15. Muut rahoitusvarat............................................................ 49
20
Osakekurssi ja -vaihto ................................................................ 75
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
LIIKEVAIHTO JA TULOKSEN MUODOSTUMINEN
TILIKAUDEN TULOS
Konsernin tilikauden liikevaihto oli 28,88 milj. euroa (27,45
Konsernin nettorahoituskulut olivat - 0,49(-0,31) milj. eu-
milj. euroa), kasvua oli viime tilikaudesta 5 %. Kasvu johtui
roa. Tulos ennen veroja oli -5,88 (-1,67) milj. euroa ja verot
Takoman laajenemisesta hydrauliikan kokonaisjärjestelmissä
0,74 (0,44) milj. euroa. Osakekohtainen tulos oli -32,8(-7,8)
ja komponenteissa TL-Tuotanto Oy:n liiketoimintakaupalla
senttiä ja sijoitetun pääoman tuotto -44,9 (-4,8) %.
kesäkuussa 2011. Liiketoimintakaupan vaikutus katsauskauden liikevaihdossa oli 2,2 milj. euroa.
Ilman TL-Tuotanto Oy:n liiketoimintakaupan vaikutus-
KONSERNIN RAHOITUSASEMA
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli
ta konsernin liikevaihto olisi pysynyt edellisen tilikauden
2,69 (-0,3) milj. euroa. Käyttöpääoman muutoksien vaiku-
tasolla.
tus oli 3,83 (-0,76) milj. euroa.
Konsernin liikevaihdosta 67(66) % tuli laivanrakennus-
Nettokäyttöpääoma oli 5,36 (8,59) milj. euroa kat-
ja offshore -teollisuudesta, 14 (11) % nosto- ja kuljetinlai-
sauskauden lopussa. Nettokäyttöpääoman pienentyminen
tevalmistajien sekä 4 (19) % energia- ja prosessiteollisuu-
katsauskaudella johtui vaihto-omaisuuden 1,65 milj. euron
den laitevalmistajien toimituksista. Suoran viennin osuus
ja myyntisaamisten 1,35 milj. euron vähentymisestä ja
konsernin liikevaihdosta oli 15 (19) %.
korottomien velkojen 0,84 milj. euron kasvusta.
Takoma on erikoistunut voimansiirtokomponenttien
Investointien nettorahavirta oli -0,62 (-2,74) milj. euroa,
valmistukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja kom-
joista merkittävimmät liittyivät Tampereen Laatukoneistus
ponentteihin sekä vaativien kappaleiden koneistukseen.
Oy:n Akaaseen muuttoon liittyviin tehokkuutta parantanei-
Tilikauden 2012 liikevaihdosta 14,75(14,14) milj. euroa tuli
siin järjestelyihin. Samoin vertailuvuoden merkittävimmät
voimansiirron komponenttivalmistuksesta ja 7,09 (5,33)
investoinnit olivat Tampereen Laatukoneistus Oy:n muut-
milj. euroa hydrauliikan kokonaisjärjestelmistä ja kom-
toon liittyviä kustannuksia, joiden lisäksi investointeihin
ponenteista. Koneistuspalvelun osuus oli 7,04(7,98) milj.
sisältyi Takoma Systems Oy:n liiketoiminnan osto kesäkuus-
euroa.
sa 2011
Konsernin tilikauden liiketappio oli -5,39 (-1,35) milj.
Rahoituksen nettorahavirta oli -1,68 (-0,25) milj. euroa.
euroa. Liikevoittoa rasittaa erityisesti konserniliikearvosta
Rahoituksen nettorahavirtaan sisältyy 0,25(0,56) milj. euroa
tehty 2,5 milj. euron arvonalennuskirjaus. Liiketappio en-
pitkäaikaisen rahoituksen nostoja. Tilikaudella on lyhennet-
nen arvonalennuksen kirjausta on 2,89 milj. euroa. Tämän
ty pitkäaikaisia lainoja 2,13(1,94) milj. euroa. Lyhytaikaisia
lisäksi pienempiä liiketulokseen vaikuttavia eriä olivat
lainoja nostettiin 0,40 (1,43)milj. euroa. Lyhytaikaisten
yhteen katsauskaudella luovutettuun projektitoimitukseen
lainojen nosto koostui käyttöpääomatarpeeseen otetusta
liittyvä tappio 0,3 milj. euroa, Akaan tehtaan käynnistä-
luottolimiitistä. Kuluneella tilikaudella ei maksettu osinkoja.
miseen liittyvät kustannukset, jotka ovat johdon arvion
Likvidejä varoja konsernilla oli tilikauden lopussa 0,70
mukaan 0,5 milj. euroa sekä yhtiön uudelleenorganisointiin
(0,31) milj. euroa ja korollisia rahoitusvelkoja yhtensä 9,4
liittyviä kuluja noin 0,2 milj. euroa
(11,2) milj. euroa. Lyhytaikaiset lainat, jotka erääntyvät
Liikevoitto liikearvon arvonalennuskirjauksen jälkeen
oli -18,7 % (-4,9 %)tilikauden liikevaihdosta. Liikevoitto
ennen kertaluonteista arvonalennusta on -10,1 %.
Eräiden asiakasryhmien volyymit ovat Takoman olemas-
seuraavan 12 kuukauden sisällä, ovat yhteensä 3,78 (4,32)
milj. euroa.
Konsernilla erääntyi alkuperäisen lyhennyssuunnitelman
mukaan 31.10.2012 0,66 milj. euron lainan lyhennyssuo-
sa olevaan kapasiteettiin nähden alhaiset eikä Takoman
ritus, joka liittyy 3,96 miljoonan euron suuruiseen pank-
kustannuksia ole saatu sopeutettua riittävän nopeasti
kilainaan. Lainanantajan kanssa on sovittu, että lyhennys
vaihtelevaan kysyntään. Alkaneen tilikauden budjettita-
siirretään erääntymään 30.4.2015 samanaikaisesti kyseisen
voitteisiin sisältyy olennaisena osana tiettyjen liiketoimin-
lainan viimeisen lainaerän yhteydessä.
tojen kustannusten alentaminen sekä muut liiketoiminnan
Epävarmuus jatkuu yhtiön liiketoimintaympäristössä.
terveyttämistoimenpiteet kuten uusasiakashankinnan
Kasvun mahdollistamiseksi sekä varmistaakseen liiketoimin-
merkittävä aktivoituminen.
tansa häiriöttömän toiminnan, yhtiö on jatkanut neuvotte-
21
21
luja rahoituksensa uudelleen järjestämisestä päärahoittajan
pitkäjänteiseen kehittämiseen ja osallistuu niiden toimin-
kanssa. Osana näitä neuvotteluja konserni on sopinut
taan aktiivisesti. Kehitystoiminnan avulla Takoman yksiköis-
päärahoittajansa kanssa 2,75 milj. euron factoring-rahoi-
tä rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimijoita,
tuksesta. Rahoitusjärjestelyn ja terveyttämistoimenpiteiden
joiden liiketoiminta perustuu vahvaan erikoisosaamiseen ja
avulla konserni pystyy turvaamaan jatkuvan toiminnan
sen edelleen kehittämiseen.
rahoituksen.
Neuvotteluja jatketaan rahoitussopimukseen liittyvien
Takoman pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
1.
kasvattaa konepajaryhmän liikevaihto 100 milj.
kovenanttien tasosta ja tarkasteluajankohdista. Neuvottelut
euroon yritysjärjestelyin ja yksiköiden orgaanisen
saadaan päätökseen yhtiön tilikauden toisen neljänneksen
kasvun kautta
aikana.
saavuttaa yli 10 % liikevoittomarginaali vuosittain
Konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 12,15
(17,30) milj. euroa.
Tilikauden lopussa konsernin omavaraisuusaste oli 43,8
2.
saavuttaa yli 20 % sijoitetun pääoman tuotto
3.
säilyttää yli 40 % omavaraisuusaste kasvustrategiasta huolimatta
(51,2) % ja nettovelan suhde omaan pääomaan (gearing)
oli 71,5 (62,7) %.
VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Takoman varsinainen yhtiökokous 31.1.2012 hyväksyi esi-
TILAUSKANTA JA TILAUSKERTYMÄ
tetyn tilinpäätöksen 1.11.2010 - 31.10.2011 ja päätti, että
Tilauskanta 9,9 milj. euroa (13,06 milj. euroa), laskua 14 %.
osinkoa ei tilikaudelta 2011 jaeta. Yhtiökokous myönsi vas-
Tilauskannan lasku tilikauden lopussa johtui eräiden pääasi-
tuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
akkaiden tilausten siirtymisestä, mutta myös koneistusliike-
Takoma Oyj:n kuusijäseniseen hallitukseen valittiin en-
toiminnan alentuneesta volyymistä. Lisäksi vertailuvuoden
tiset hallituksen jäsenet Juha Sarsama, Kimmo Korhonen,
tilauskanta oli poikkeuksellisen korkea vuoden 2011 tilaus-
Juhani Vesterinen, Tapio Tommila ja Harri Kumpu. Hallituk-
kannassa olleen suuren (1,2 milj. euroa) tilauksen vuoksi.
sen uudeksi jäseneksi valittiin Thomas Rönnholm. Hallitus
Tilauskertymä 25,7 milj. euroa (28,13 milj. euroa),
laskua 9 %.
TL-tuotannon liiketoimintakaupan kesäkuussa 2011
vaikutus katsauskauden tilauskannassa oli 0,29 milj. euroa
ja tilauskertymässä 2,7 milj. euroa.
piti järjestäytymiskokouksensa heti yhtiökokouksen jälkeen
ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Juha Sarsaman ja
varapuheenjohtajaksi Tapio Tommilan.
Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Janne Rajalahti
ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Markku Launis.
INVESTOINNIT
Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 0,62 (2,34) milj. eu-
HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
roa. Poistot olivat 2,27 (2,16) milj. euroa.
Takoman hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen
Katsauskauden ja vertailukauden merkittävimmät inves-
27.1.2011 päätöksen perusteella valtuutus päättää osake-
toinnit liittyvät pääosin hydrauliikkavalmistuksen muuttoon
annista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus ovat
Akaan uusiin tehdastiloihin ja vertailukaudella TL-Tuotan-
voimassa kaksi vuotta päätöksestä lukien (27.1.2013 asti).
non liiketoiminnan ostoon.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä
voi olla yhteensä enintään 20.000.000 uutta 0,06 euron ni-
KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET
Tilikauden aikana konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia.
Edellisellä tilikaudella Takoma osti kesäkuussa 2011
mellisarvoista osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeannin
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen
ehdoista.
Yhtiökokouksen 27.1.2011 tekemä valtuutus päättää
hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-
omien osakkeiden hankkimisesta on päättynyt 27.7.2012.
Tuotanto Oy:n liiketoiminnan Keminmaalta 0,8 milj. euron
Valtuutuksen aikana ei hankittu omia osakkeita.
kauppahinnalla.
HENKILÖSTÖ
TAKOMAN TAVOITTEET
Takoman henkilöstömäärä tilikauden lopussa oli 193 (190).
Takoma kokoaa yhteen huippuosaamista valitsemillaan lii-
Henkilöstömäärä tilikaudella keskimäärin oli 197 (180).
ketoiminta-alueilla. Takoma sitoutuu yksiköidensä
Henkilökunnan kasvu johtuu edellisellä tilikaudella toteutuneesta liiketoimintakaupasta. Konsernin koko henkilöstö on
Suomessa.
22
Toimihenkilöitä oli tilikauden lopussa 49 (51) ja tuotannon työntekijöitä 144 (139).
Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus
on yksi ääni per osake.
Tilikauden 2012 lopussa voimansiirron komponenttivalmistuksessa työskenteli 85 henkilöä, hydrauliikan kokonais-
OMAT OSAKKEET
järjestelmien ja komponenttien valmistuksessa 64 henkilöä
Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita.
ja vaativien kappaleiden koneistuksessa 36 henkilöä.
Emoyhtiön palveluksessa oli 8 henkilöä.
Takoman toimitusjohtaja Ari Virtanen (alkaen
10.9.2012), talousjohtaja Ilkka Miettinen (alkaen
1.6.2012), kehitysjohtaja Antti Martikainen ja myyntijohtaja Ari Kesti (alkaen 22.10.2012) muodostavat konsernin
johtoryhmän.
JOHDON OSAKEOMISTUS
Tilikauden lopussa 31.10.2012 Takoman toimitusjohtaja Ari
Virtasen omistuksessa oli 312.500 osaketta (1,99 % osakkeista ja äänistä) ja hallituksen puheenjohtaja Juha Sarsaman määräysvallan alaisen yhtiön omistuksessa on 8.971
osaketta (0,06 %). Hallituksen jäsenillä Kimmo Korhosen
omistuksessa on 2.679.206 osaketta (17,10 % osakkeista
MUUTOKSET YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA
ja äänistä), Tapio Tommilalla on 467 (0,00 %)osaketta ja
Takoma Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin 10.9.2012
Harri Kummun lähipiirin omistukset ovat 220.940 (1,41 %)
alkaen MBA, insinööri Ari Virtanen. Takoma Oyj:n myynti-
osaketta.
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 22.10.2012
Yhtiöllä ei ole osakepohjaisia kannustejärjestelmiä.
kauppat. yo Ari Kesti(33). Ari Kesti vastaa uudessa tehtävässään Takoman myynnin ja markkinoinnin johtamisesta
ja kehittämisestä. Takoma Oyj:n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.6.2012 kauppatieteiden
maisteri, KHT Ilkka Miettinen (49). Ilkka Miettinen vastaa
tehtävässään konsernin talous-, rahoitus- ja hallintoasioista.
Tuotantojohtajana toiminut Saku Nikka irtisanoutui tehtävästään 31.10.2012 siirtyäkseen toisen työantajan palvelukseen. Tuotantojohtajan tehtävät siirtyivät toimitusjohtaja Ari
Virtasen vastuulle.
OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA OSAKEVAIHTO
Takoman markkina-arvo tilikauden lopussa oli 6,58(12,84)
milj. euroa. Osakkeen päätöskurssi 31.10.2012 oli 0,42
(0,82) euroa. Katsauskauden aikana Takoman osakevaihto
oli 937 345 (1 122 893) osaketta vaihtoarvoltaan 0,52
(1,22) milj. euroa. Osakevaihto vastaa 5,98(7,17) %:a koko
osakekannasta. Vapaan vaihdannan osuus yhtiön osakkeista ja äänistä oli katsauskauden aikana 19,84 (17,85) %.
Takoman osakkeella on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
markkinatakausohjeen mukainen markkinatakaus. Osakkeenomistajien kokonaismäärä oli 859 (861) tilikauden
lopussa.
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä vuosikertomuksessa 2012. Vuosikertomus 31.10.2012 päättyneeltä tilikaudelta julkaistaan 8.1.2013 yhtiön internet-sivuilla. Takoma
Oyj:n hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt selvityksen yhtiön
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 12.12.2012.
Yhtiö noudattaa hallinnoinnissaan 1.10.2010 voimaan
tullutta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) 2010:tä,
lukuun ottamatta suosituksia 14 Riippumattomien hallituksen jäsenten määrä ja 9 Hallituksen jäsenten lukumäärä,
kokoonpano ja pätevyys. Takoman kuusihenkisen hallituksen jäsenten enemmistö ei ole yhtiöstä riippumaton yhtiön
pääomistajien edellyttäessä, että hallituksen kokoonpano
heijastaa yhtiön omistusrakennetta. Hallituksen jäseneksi
ei tilikaudelle 2011 ollut kohtuudella löydettävissä sopivaa
naisjäsentä.
Toimintakertomuksesta erillisessä selvityksessä on kuvattu yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet
sekä kuvattu hallituksen kokoonpano ja toiminta mukaan
lukien tiedot toimitusjohtajasta.
OSAKEPÄÄOMA
Yhtiön hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävis-
Takoman osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä ei
tä: taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta, sisäisen
muuttunut tilikauden aikana. Takoman osakepääoma on
valvonnan, riskienhallinnan ja tilintarkastuksen seurannasta
tilikauden päättyessä 939 856 euroa ja liikkeessä olevien
sekä tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuk-
osakkeiden lukumäärä 15 664 266 kappaletta. Osakkeen
sen oheispalvelujen arvioinnista.
nimellisarvo on 0,06 euroa. Yhtiön vähimmäispääoma on
600.000 euroa ja enimmäispääoma 60.000.000 euroa,
joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa
yhtiöjärjestystä muuttamatta.
23
23
RISKIENHALLINTA
MARKKINANÄKYMÄT
Takoman hallitus on vastuussa yhtiön riskienhallinnasta ja
Offshore markkinoiden kasvu näyttää vakaalta ja ajurina toi-
valvoo sen toteutumista. Hallitus on hyväksynyt yhtiön ris-
mii lähinnä Norjan offshore-teollisuuden kasvu. Meriteolli-
kienhallintapolitiikan keväällä 2009 ja päivittänyt sitä koko-
suuden volyymit ovat stabiloituneet vuotta 2008 edeltävälle
uksessaan 12.12.2012. Takoman riskienhallinnan tavoittee-
tasolle ja kasvun painopiste on siirtynyt Kauko-Itään.
na on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys, varmistaa yhtiön
Offroad ja raskaan teollisuuden kysyntä ja merkitys
tavoitteiden saavuttaminen sekä määritetyn kannattavan
kasvaa kehittyvillä markkinoilla kuten Venäjällä. Kaivos- ja
kasvustrategian toteutuminen.
energiateollisuus näyttää kasvavan hieman Suomessa ja
Takoma luokittelee riskit neljään pääluokkaan helpot-
Pohjoismaissa.
taakseen niiden luonteen ja mahdollisten hallintakeinojen
ymmärtämistä: Strategiset liiketoimintariskit, operatiiviset
liiketoimintariskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit.
Takoma tarkastelee vuosittain hallituksen budjettikokouksen yhteydessä strategisia liiketoimintariskejään.
TAKOMAN NÄKYMÄT TILIKAUDELLE 2013
Takoma odottaa nykyisen tilauskannan ja näkymien perusteella konsernin tilikauden 2013 liikevaihdon olevan samalla
tasolla tai laskevan hieman tilikauden 2012 tasosta.
Operatiivisten liiketoimintariskien tarkastelu on jatkuvaa.
Yritysjärjestelyjen ja toiminnan kehityshankkeiden riskejä
tarkastellaan hankekohtaisesti.
HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖKOKOUKSELLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ
Yhtiön strategiaan kuuluu toiminnan laajentaminen
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat tilikauden päätty-
erityisesti yritysostoin. Yritysostot ovat vaativia projekteja,
essä 14.564.478 (17 222 384,00) euroa. Hallitus ehdottaa,
joihin liittyy epäonnistumisen riski. Yritysosto voi epä-
että 31.10.2012 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
onnistua muun muassa hankitun yrityksen integroinnin
epäonnistumisen, odotettujen synergiaetujen poisjäämisen
sekä asiakkuuksien ja avainhenkilöiden menetyksen myötä.
Riskejä pyritään rajaamaan kohdeyhtiöiden ja niiden toimintaympäristön huolellisella selvittämisellä due diligence
–vaiheessa.
Rahoitusriskien hallinnasta ja tavoitteista annetaan
tarkempia tietoja tilikauden 2012 konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
TAKOMAN TALOUDELLISEN TIEDOTTAMISEN AIKATAULU VUONNA 2013
Tilikaudelta 1.11.2012 - 31.10.2013 Takoma julkaisee
kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
1.11.2012 - 31.1.2013 (3kk) 6.3.2013
1.11.2012 - 30.4.2013 (6kk) 5.6.2013
1.11.2012 - 31.7.2013 (9kk) 4.9.2013
Takoman vahinkoriskejä tarkastellaan vakuutusyhtiöiden kanssa vuosittain, työterveys- ja työturvallisuusriskejä
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
käsitellään työsuojelupiirien tarkastuskäyntien yhteydessä
Takoma Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Tampereel-
ja työterveyden toimintasuunnitelman mukaan. Paloturval-
la tiistaina 29.1.2013 kello 10.
lisuustarkastukset tehdään vuosittain, merkittäviä ympä-
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain 5 luvun
ristöriskejä tarkastellaan vuosittain johdon katselmusten
5§:n mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia
yhteydessä.
yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti
hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
RISKIT JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuus
rahoitusmarkkinoilla ovat vaikuttaneet Takoman investointihyödykkeitä valmistavien asiakkaiden kysyntään ja sitä
kautta Takoman tilikauden 2012 ja tilikauden 2013 alun liikevaihtoon, tulokseen ja maksuvalmiuteen. Epävarmuuden
jatkuessa on olemassa riski, että sopeuttamis- ja toiminnan
kokouskutsuun.
Osakkeenomistajia on pyydetty 20.11.2012 päivätyssä
pörssitiedotteessa toimittamaan mahdollinen pyyntö Takoma Oyj:n hallitukselle 7.12.2012 mennessä saadakseen
asian Takoma Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen esityslistalle. Tällaisia pyyntöjä ei ole tullut 12.12.2012 mennessä
hallituksen tietoon.
kehittämistoimenpiteillä ei kyetä saavuttamaa tavoiteltua
kannattavuustasoa nykyisellä asiakaskunnalla. Ellei Takoma
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
kykene etenemään uusilla markkinoilla, jotka eivät ole euro-
Takoma konserni on 13.12.2012 allekirjoittanut Rolls Ro-
sidonnaisia, konserni ei pysty kasvamaan orgaanisesti suun-
yce-konsernin kanssa 5-vuotisen (3+1+1) puitesopimuksen
nitellulla tavalla, mikä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.
koko Takoma-konsernin tarjonnan hyödyntämiseksi yhteis-
Takoman vuosikertomus 2012 sisältää perusteellisen
kuvauksen Takoman riskeistä ja riskienhallinnasta.
24
työssä Rolls Roycen kanssa.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT (milj. euroa)
TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
2012
Liikevaihto
28,927,5
19,115,4 18,4
Liikevoitto
% liikevaihdosta
Voitto ennen veroja
% liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit
Henkilöstö keskimäärin
2011
-5,4
2010
2009
2008
-1,4-1,7 -0,4
0,7
-18,7
-4,9
-8,8-2,6 4,0
-5,9
-1,7
-1,8
-20,4
-6,1
-9,5-1,7 5,5
0,6
-0,3
1,0
5,59,5 1,1 10,9
197
180
14589 90
Oman pääoman tuotto (ROE), %
-34,9
-6,8
-7,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
-21,4
-4,8
-6,7-0,9 6,1
-1,0
4,3
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma
27,733,8
30,423,726,8
Velat yhteensä
15,5
Osakepääoma
16,411,9
3,8
6,1
0,90,9
0,90,90,9
Muu oma pääoma
11,2
Omavaraisuusaste, %
43,851,2
60,984,177,4
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
72,3
Korolliset nettovelat
8,8
16,417,6 19,0
19,8
62,723,8 -28,3 -32,4
10,9
4,4
-5,6
-6,7
Osingonjako0,63
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tulos/osake, euroa
-0,328
-0,078
-0,087
-0,012
Tulos/osake, laimennettu, euroa
-0,328
-0,078
-0,087
-0,0120,052
0,78
1,10
1,18
Oma pääoma/osake, euroa
1,27
0,052
1,32
Osinko/osake, euroa
0,04
Osinko/tulos, %
77,47
Efektiivinen osinkotuotto, %
P/E-luku
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa
-1,3
6,6
-10,5-13,5 -80,9
12,8
18,5
15,8
4,5
17,0
13,8
Osakkeiden vaihto pörssissä
vaihdon arvo, milj. euroa
0,5
1,2
1,7
0,9
0,8
vaihdon määrä, 1 000 kpl
937
1122
1641
932
558
osuus osakkeiden kokonaismäärästä, %
6,07,2
10,55,93,6
Osakkeiden kurssikehitys, euroa
ylin
0,82
1,21
1,30
1,211,93
alin
0,420,82
0,900,810,85
keskikurssi
0,55
1,09
1,05
0,971,36
kauden lopussa
0,42
0,82
1,18
1,01
0,88
Osakkeiden lukumäärä, osakeantioikaistu
keskimäärin, 1 000 kpl
15 664
15 664
15 664
15 664
15 468
kauden lopussa, 1 000 kpl
15 664
15 664
15 664
15 664
15 664
25
25
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Tilikauden tulos x 100
Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sij. pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, euroa
Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden lukumäärä (keskimäärin vuoden aikana)
Oma pääoma per osake, euroa
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste, %
Korolliset nettorahoitusvelat x 100
Oma pääoma
Osinko/tulos,%
Tilikaudella jaettu osinko x 100
Tilikauden tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %
Osinko/osake x 100
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa
P/E-luku
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa
Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo
26
Osakkeiden lukumäärä x kurssi tilikauden lopussa
KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS)
(euroa)
Liitetieto
1.11.2011 - 31.10.20121.11.2010 - 31.10.2011
Liikevaihto
1,3
28 876 735
27 451 010
4
473 395
367 382
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos
-725 503
768 492
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
5
-14 493 719
-15 021 861
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
8
-9 418 850
-7 996 786
Poistot
7
-4 770 314
-2 156 146
Liiketoiminnan muut kulut
6
-5 332 280
-4 765 516
Liikevoitto
Rahoitustuotot -5 390 537
-1 353 425
9
22 144
33 167
10
-516 340
-346 356
Tulos ennen veroja
-5 884 732
-1 666 613
740 552
441 075
Rahoituskulut
Tuloverot
11
Tilikauden tulos
-5 144 181
-1 225 538
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-5 144 181
-1 225 538
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
12
laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos
-0,328
-0,078
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (IFRS)
euroa
Tilikauden tulos
1.11.2011 - 31.10.20121.11.2010 - 31.10.2011
-5 144 181
-1 225 538
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen
-4 964
-3 403
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-5 149 145
-1 228 941
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-5 149 145
-1 228 941
27
27
KONSERNIN TASE (IFRS)
euroa
Liitetieto
10/31/201210/31/2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
13
11 463 483
12 883 025
Liikearvo
14
5 038 429
7 538 429
Muut aineettomat hyödykkeet 14
577 248
805 922
Muut rahoitusvarat
15
28 643
28 643
Saamiset
16
386 250
395 000
Laskennalliset verosaamiset
17
1 087 048
342 522
18 581 101
21 993 541
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
18
4 784 105
6 431 471
Myyntisaamiset ja muut saamiset
19
3 686 717
5 042 154
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
0
8 421
20
697 514
310 894
9 168 336
11 792 941
Rahavarat
VARAT YHTEENSÄ 27 749 437
33 786 481
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma21
Osakepääoma
939 856
939 856
Ylikurssirahasto
421 849
421 849
Muut rahastot
-18 891
-13 927
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
4 902 967
4 902 967
Kertyneet voittovarat
5 902 412
11 046 593
Oma pääoma yhteensä
12 148 193
17 297 338
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
17
Rahoitusvelat
23
5 589 674
6 838 383
5 589 674
6 838 383
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
24
6 097 382
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
1 502
5 201 171
1 284
Varaukset
22
117 475
124 789
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
23
3 795 211
4 323 515
10 011 570
9 650 760
Velat yhteensä
15 601 244
16 489 143
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
28
27 749 437
33 786 481
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (IFRS)
euroa
Liitetieto
1.11.2011 - 31.10.20121.11.2010 - 31.10.2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto -5 144 181
-1 225 538
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
27
4 770 314
2 107 828
Korkokulut ja muut rahoituskulut
516 340
346 356
Korkotuotot
-21 824
-32 755
Osinkotuotot
-320
-412
Verot
-740 552
-441 075
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
1 349 555
-1 106 589
Vaihto-omaisuuden muutos
1 647 366
-1 019 450
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
843 493
1 358 040
Varausten muutos
-7 314
11 253
Maksetut korot
-554 861
-401 831
Saadut korot
21 495
49 225
Maksetut verot
5 901
49 258
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 685 411
-305 690
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
-801 557
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
2
-622 098
-1 542 352
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit
Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnetyt lainat
-395 000
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
Saadut osingot
320
412
Investointien nettorahavirta
-621 778
-2 738 497
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot
249 075
555 960
Lyhytaikaisten lainojen muutos
396 504
1 434 620
Lainojen takaisinmaksut
-2 132 970
-1 936 001
Rahoitusleasingvelkojen maksut
-189 622
-303 406
Maksetut osingot
Rahoituksen nettorahavirta
-1 677 013
-248 827
Rahavarojen muutos
386 620
-3 293 014
Rahavarat kauden alussa
310 894
3 603 908
Rahavarat kauden lopussa
697 514
310 894
20
29
29
L ASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun
vapaan oman
Osake-
Ylikurssi-
pääoman
Muut
Kertyneet Oma pääoma
(euroa) Liitetietopääomarahastorahastorahastot
voittovarat
yhteensä
Oma pääoma 1.11.2010
939 856
421 849
4 902 967
-10 524
12 272 131
18 526 279
Laaja tulos
Tilikauden tulos
-1 225 538
-1 225 538
Muut laajan tuloksen erät
(verovaikutuksella oikaistuna)
Rahavirran suojaukset
-3 403
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Oma pääoma 31.10.2011
-3 403
0
0
0
-3 403
-1 225 538
-1 228 941
939 856
421 849
4 902 967
-13 927
11 046 593
17 297 338
Oma pääoma 1.11.2011
939 856
421 849
4 902 967
-13 927
11 046 593
17 297 338
Laaja tulos
Tilikauden tulos
-5 144 181
-5 144 181
Muut laajan tuloksen erät
(verovaikutuksella oikaistuna)
Rahavirran suojaukset
-4 964
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Oma pääoma 31.10.2012
30
-4 964
0
0
0
-4 964
-5 144 181
-5 149 145
939 856
421 849
4 902 967
-18 891
5 902 412
12 148 193
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KONSERNIN PERUSTIEDOT
rahavaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja ja –velkoja sekä johdannaisinstrumentteja. Takoma on erikoistunut voimansiirtokomponenttien valmis-
Tilinpäätöstiedot esitetään euroina ja se on esitetty kulula-
tukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja komponent-
jikohtaista tuloslaskelmakaavaa noudattaen. Konsernitilin-
teihin sekä vaativien kappaleiden koneistukseen.
päätös on laadittu jatkuvuuden periaatetta noudattaen.
Konsernin emoyritys on Takoma Oyj. Emoyrityksen
Konserni on soveltanut 1.11.2011 alkaen seuraavia
kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on Haar-
uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla on ollut
lankatu 1 E, 33230 Tampere. Takoma Oyj on suomalainen,
merkitystä konsernin tilinpäätökseen: Ei soveltuvia
Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Takoma Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki
Oy:ssä Small Cap -listalla.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön
www-osoitteesta www.takoma.fi tai konsernin emoyri-
Konserni on soveltanut 1.11.2011 alkaen seuraavia
uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joilla ei ole
ollut merkitystä konsernin tilinpäätökseen:
•
Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat
tyksen pääkonttorista osoitteesta Haarlankatu 1 E, 33230
maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla
Tampere.
tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu
Takoma Oyj:n suurin osakkeenomistaja on Panostaja
vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14
Oyj, kotipaikka Tampere. Takoma -konserni kuuluu Panos-
IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan
taja -konserniin.
omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten
Takoma Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan
14.12.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdolli-
joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja
suus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jäl-
vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia
keen 29.1.2013 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökoko-
maksuja. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta kon-
uksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
sernin tilinpäätökseen.
muuttamisesta.
•
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot
tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää on
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa
Laatimisperusta
olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpää-
muuttuvat. Uudistetulla standardilla ei ole ollut
tösstandardien (International Financial Reporting Stan-
vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
dards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.10.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja
sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen
nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY)
N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja
tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia
•
Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää
läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia
koskevien liiketointen esittämiseen ja parantaa
käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja
näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen
asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä
31
31
ja harkintaa laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa
vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista
harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudat-
osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta netto-
tamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan
varallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen
ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin
kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyri-
lukuihin, on esitetty laadintaperiaatteiden kohdassa ”Joh-
tyksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka
don harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin
tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien
liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.
osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille
kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Takoma Oyj ja
kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa
konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun
konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin
määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo
on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja
arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa.
Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen
talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi
sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu
hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun
taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa
koskevina liiketoimina. Tilinpäätöshetkellä Takomalla ei ole
määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi
omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin
menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle
jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään
arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ennen 1.11.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty
silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Yhtiön johto on IAS 8:n edellyttämällä tavalla käyttänyt
yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut
harkintaansa laadintaperiaatetta valitessaan ja päättänyt
velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.
soveltaa saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimin-
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai
tojen yhdistämisiin IFRS 3 – standardia mikäli liiketoimi on
oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
toteutettu kaupallisessa mielessä. Tilikaudella 2008 tehty
laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu
Tampereen Laatukoneistuksen liiketoiminnan hankinta oli
vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoi-
saman määräysvallan alaisten yritysten (Panostaja –konserni)
mia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä
liiketoimintojen yhdistäminen, jonka yhtiön johto tulkitsi
tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta
kaupallisessa mielessä toteutetuksi liiketoimintojen hankin-
on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on
naksi. Näin ollen hankintaan sovellettiin IFRS 3 –standardia.
luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luoki-
Mahdolliset Takoma –konsernin sisäiset liiketoimintojen
teltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen
yhdistämiset tullaan käsittelemään kirjanpidossa alkuperäi-
raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto
siin hankintamenoihin perustuen, sillä ne ovat konsernin
tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan
sisäisiä liiketoimintojen uudelleenjärjestelyjä.
tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka,
jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot
sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä
laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida
siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen
omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen
emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille
esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka
32
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN
MUUTTAMINEN
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin
emoyrityksen sekä tytäryritysten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernissa ei ole yhtiöitä, joiden toiminta – ja esittämisvaluutta ei ole euro. Konserniyhtiöt muuntavat omissa
kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat
arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja.
Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin
eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten pankkitilien
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän
kurssiin.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
dykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on
Aineelliset hyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla
kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että kon-
ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankin-
serni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset
tamenoon.
tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta
osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset,
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden meno-
kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan
jen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun
uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauk-
avustuksen kohteeseen liittyvät menot kirjataan kuluksi.
sessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen
Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuo-
käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli
toissa. Yhtiö saa säännöllisesti oppisopimus- ja koulutus-
on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen
korvauksia julkisilta tahoilta. Nämä korvaukset esitetään
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödyk-
liiketoiminnan muissa tuotoissa, vastaavat syntyneet menot
keen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut
esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuneina kuluina.
korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun
ne ovat toteutuneet.
LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot
arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Liikearvo
1.11.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu
vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
Rakennukset
25 vuotta
kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina
Rakennelmat
10 vuotta
ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden
Raskaat koneet
Moottoriajoneuvot
4 - 10 vuotta
4 vuotta
käyvästä arvosta. Tätä ennen tapahtuneet yrityshankinnat
on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004))
mukaisesti.
Kevyet koneet, laitteet ja kalusto
3 - 5 vuotta
Atk-laitteet
3 - 5 vuotta
rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirja-
10 vuotta
ta poistoja, vaan ne testataan tarvittaessa tai vähintään
Muut aineelliset hyödykkeet
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan
vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä
Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja
tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn
tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan
Muut aineettomat hyödykkeet
myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaises-
alkuperäiseen hankintamenoon, jos hyödykkeen hankinta-
ti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
meno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä,
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot
liiketoiminnan muihin kuluihin.
Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi
omaisuuserän hankintamenoa.
että hyödykkeestä koituu yritykselle vastaista taloudellista
hyötyä. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi
niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne
testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yhtiöllä ei
ole muita aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika.
JULKISET AVUSTUKSET
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät
avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyö-
33
33
Muista aineettomista hyödykkeistä tehdään tasapoistot
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta
arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut
että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi
vuokrasopimukseksi erikseen. Silloin kun on tarpeellista
Asiakassopimukset 2 - 4 vuotta
Aineettomat oikeudet,
lähinnä IT-järjestelmät
luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja
rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan
vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla
3 - 5 vuotta
suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen
vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien
Taloudelliset käyttöajat arvioidaan kunkin tilikauden
arvojen suhteessa.
lopussa, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aiemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista syntynyt
vuokravastuu on esitetty liitetietojen kohdassa 28 Muut
vuokrasopimukset.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä
Konserni vuokralle antajana
alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-
Konsernilla ei ole vuokralle annettuja hyödykkeitä. Konser-
omaisuuden hankintameno on määritelty painotettua
ni on antanut vuokraamistaan toimisto- ja verstastiloista
keskihintamenetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuus perustuu
vähäiset itselleen tarpeettomat tilat edelleen vuokralle. Täl-
tilinpäätöspäivän fyysiseen inventaariin tai rullaavaan inven-
laiset vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä
tointiin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankinta-
vuokra-ajan kuluessa Liiketoiminnan muihin tuottoihin.
meno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä
asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toimintaasteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty
arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot
ja myynnistä johtuvat menot.
ARVONALENTUMISET
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä
siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä tai
rahavirtaa tuottavasta yksiköstä (CGU) kerrytettävissä oleva
rahamäärä.
Arvonalentumistestit tehdään aina liikearvolle ja
VUOKRASOPIMUKSET
vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka ovat keskeneräisiä.
Konserni vuokralle ottajana
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokraso-
yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on
pimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistami-
pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat
selle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitus-
ovat erotettavissa muista rahavirroista.
leasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä
hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäis-
korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kysei-
vuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hanki-
sestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
tusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudelli-
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka
sen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään
Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja
ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markki-
velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain
noiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään
jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korko-
liittyvistä erityisriskeistä.
prosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joiden mukaan omistamiselle
34
sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen
Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että
omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettä-
ominaiset riskit ja edut kantaa vuokralle antaja, käsitellään
vissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo.
muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskel-
perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä
maan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa
vuokra-ajan kuluessa.
tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään
rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja
Konserni antaa tuotteilleen 1-3 kolmen vuoden takuun.
tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä
Takuun aikana havaitut viat korjataan konsernin kustan-
tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhtey-
nuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava tuote. Takuuva-
dessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudelli-
raukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.
nen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on
Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu
laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman
arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että
ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut
on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytet-
asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintoon liittyvistä menoista
ty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa
ei kirjata varausta.
rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoit-
enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
teiden täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ylittävät
arvonalentumistappion kirjaamista.
sopimuksesta saatavat hyödyt.
Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta missään tilanteessa.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu kun
konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä, joista konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle
yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista
tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti
edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta
ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään
liitetietona.
velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen
saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien
KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT
maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt
VEROT JA LASKENNALLISET VEROT
suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella,
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotet-
jota velvoite koskee. Henkilöstön eläketurva on järjestetty
tavaan tulokseen perustuvasta verosta ja laskennallisesta
lakisääteisillä työeläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkeva-
verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne
kuutusyhtiöissä.
liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä eikä muita osakeperusteisia maksujärjestelyjä.
eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan
verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista
kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennal-
VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT
lista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtu-
perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä
man seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja
omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon
velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset
tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutu-
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen
misajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta
nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttauste-
liikearvon arvonalentumistappiosta ei kirjata laskennallista
kijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemys-
veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirja-
tä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja velvoitteeseen
ta laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti
liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät pitkäaikaisen
kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vai-
omaisuuden poistoeroista ja yrityshankintojen yhteydessä
heessa kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
tehdyistä käypään arvoon arvostamisista sekä käyttämättö-
Takuukustannukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan
mistä verotuksellisista tappioista.
välittömästi syntymishetkellään. Takuuvaraus kirjataan
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointi-
todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella.
kauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja
35
35
tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden
RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT
päättymispäivään mennessä.
Rahoitusvarat
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusva-
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
rat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut
hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedelly-
saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu
tykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikau-
tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perus-
den päättymispäivänä. Laskennalliset verovelat kirjataan
teella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydes-
täysimääräisinä.
sä. Konsernilla ei ole tilinpäätöksessään eräpäivään asti
pidettäviä sijoituksia.
TULOUTUSPERIAATTEET
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäi-
Liikevaihtona esitetään tuotteiden myynnistä ja palveluiden
seen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvoste-
suorituksesta saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina
ta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvaro-
oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräi-
jen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
sen myynnin kurssieroilla.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu
silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen
Myydyt tavarat ja palvelut
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden
omistukseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen
yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on
suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä.
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä
osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään,
kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän
arvon vaihtoehdon soveltaminen). Jälkimmäiseen ryhmään
luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan
käypään arvoon perustuen yhtiön riskienhallintastrategian
Vuokratuotot
mukaisesti tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon liittyy
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa
sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistel-
Korot ja osingot
Korkotuotot kirjataan, kun oikeus korkoon on syntynyt ja
osingot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä.
mäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä
suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut erät
on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointi-
LIIKEVOITTO
kauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään raha-
liikevoiton tai -tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt
virtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat
sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muo-
sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot
dostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut
kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana
tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten
ne syntyvät.
tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuu-
valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään
lumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja
työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mah-
määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla,
dolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut
eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai
kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä
esitetään liikevoiton alapuolella. Liiketoimintaan liittyvistä
oleviksi. Niiden arvostusperuste on efektiivisen koron me-
eristä syntyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon, muuten ne
netelmällä jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa
on kirjattu rahoituseriin.
luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden
36
kuluttua. Myyntisaatavat kirjataan arvioituun käypään
kittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,
arvoonsa (kerrytettävissä oleva rahamäärä), joka vastaa
maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen
arvioidulla arvonalentumistappiovarauksella vähennettyä
yli 180 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalen-
alkuperäistä lasketettua määrää. Arvonalentumistappio-
tumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumis-
varaus perustuu erääntyneiden saamisten eräkohtaiseen
tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja
tarkasteluun.
efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin
kuulumattomia varoja, jotka nimenomaisesti on luokiteltu
tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään.
Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähti-
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella
ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän
arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan,
kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
en, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Takoman
myytävissä olevat rahoitusvarat tilinpäätöshetkellä sisältävät
Rahoitusvelat
ainoastaan suomalaisia noteeraamattomia osakkeita ja ne
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään
on taseessa esitetty pitkäaikaisissa muissa rahoitusvaroissa.
Noteeraamattomat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, mikäli käypää arvoa ei luotettavasti voi määrittää.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muu-
arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat,
lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
tokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin
käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen.
ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pää-
luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta
omasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun
oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että
päähän tilinpäätöspäivästä.
sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan
Rahavarat
pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuus-
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, pankkitilien sal-
erän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että
doista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituk-
ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot
sista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen
on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman
kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne
ovat syntyneet. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni arvio jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen
rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän
liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja.
Kaikkien rahoitusvarojen- ja velkojen käypien arvojen
laskentaperiaatteet ja käyvät arvot on esitetty liitetietojen
kohdassa 26 Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot.
arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on
alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin mää-
JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA
rittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin
osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on
käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee
näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään
sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen
tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusva-
käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään
roihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten
arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdan-
arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti,
naissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentu-
Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslas-
mistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvai-
kentaa ja jotka ovat tehokkaita instrumentteja, arvonmuu-
kutteisesti.
tosten tulosvaikutukset esitetään yhtenevästi suojatun erän
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että
saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen mer-
37
37
kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni kä-
OMAT OSAKKEET
sittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumus-
Konsernilla ei ole hallussaan omia osakkeita.
ten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä
ollessa rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina,
jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan
suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi
OMA PÄÄOMA
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana.
Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten
instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään
oman pääoman vähennyseränä.
suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen
yhteydessä, suojauskohteiden tehokkuuden tarkastelemalla
OSINGONJAKO
suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan
käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingon määrän.
Rahavirran suojaukset
JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPE-
Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
RIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄ-
rahavirran suojauksiin operatiivisen valuuttaposition osalta.
VARMUUSTEKIJÄT
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstru-
IFRS -käytännön mukaista konsernitilinpäätöstä laadittaessa
menttien, Takoman riskienhallintapolitiikan mukaan valuuttatermiinien, tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman
pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot).
Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot
ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu
erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja
tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa.
Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan
soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen
asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos
ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan
välittömästi tulosvaikutteisesti.
Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin. Tällöin suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta ja liitetiedossa 26
Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot. Suojausrahaston
muutokset on esitetty liitetiedossa 21 Omaa pääomaa
koskevat liitetiedot kohdassa Muut rahastot.
johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja
oletuksia parhaan käsityksensä mukaan. Lopputulemat
voivat kuitenkin poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen
laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Alla on esitetty
yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joissa johdon on
turvauduttava harkintaansa ja arvioihin:
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta
Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnasta ja näiden
soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia,
joissa voimassaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia
kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt
edellä kuvattua harkintaa, ovat saman määräysvallan
alaiset liiketoimintojen yhdistämiset, konsernin toimitilavuokrasopimukset ja konsernin rahoitusvarojen ja –velkojen
luokittelu IAS 39 mukaisesti.
Yhtiön johto on IAS 8:n edellyttämällä tavalla käyttänyt
harkintaansa laadintaperiaatetta valitessaan ja päättänyt
soveltaa saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämisiin IFRS 3 – standardia mikäli liiketoimi on
toteutettu kaupallisessa mielessä. Tilikaudella 2008 tehty
Tampereen Laatukoneistuksen liiketoiminnan hankinta oli
saman määräysvallan alaisten yritysten (Panostaja –konserni) liiketoimintojen yhdistäminen, jonka yhtiön johto tulkitsi
kaupallisessa mielessä toteutetuksi liiketoimintojen hankinnaksi. Näin ollen hankintaan sovellettiin IFRS 3 –standardia.
Mahdolliset Takoma –konsernin sisäiset liiketoimintojen
yhdistämiset tullaan käsittelemään kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä ne ovat konsernin
sisäisiä liiketoimintojen uudelleenjärjestelyjä.
38
Konsernin toimitilavuokrasopimusten on analysoinnin
on 211 (361) tuhatta euroa ja se on esitetty aineettomissa
jälkeen katsottu olevan muita vuokrasopimuksia IAS 17
hyödykkeissä. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisissä
vaatimusten mukaisesti, sillä johdon näkemyksen mukaan
hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on
näihin vuokrausjärjestelyihin liittyvät merkittävät riskit ja
esitetty liitetiedossa 2 Hankitut liiketoiminnot.
edut jäävät vuokralle antajalle.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan
riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäk-
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat
kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, raportointikauden
päättymishetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletuk-
si konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja muut
arvonalentumistestaukseen liittyvät kysymykset
Konsernissa testataan liikearvo tarvittaessa tai vähintään
set, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen
vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Viitteitä
toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja
arvonalentumisesta arvioidaan jokaisena raportointiajan-
kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden
hetkenä. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän
ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien
kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamää-
tekijöiden muutoksia säännöllisesti käyttämällä useita, sekä
rän. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) kerrytettä-
sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden
vissä olevat rahamäärät perustuvat johdon arvioon mm.
ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä
tulevaisuuden myynneistä, hinnoista ja tuotantokustannuk-
tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan,
sista sekä diskonttokorosta. Näiden laskelmien laatiminen
ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
edellyttää arvioiden käyttämistä.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset
Konsernin taseessa oleva liikearvo on testattu ja testin
raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskei-
perusteella liikearvoon tehtiin 2.500 tuhannen euron
set epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin
arvonalennus. Arvonalennuksen jälkeinen käyttöarvo on
konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumi-
kirjanpitoarvoa suurempi. Lisätietoja kerrytettävissä olevan
sesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty
rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille
alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen
on annettu liitetietojen kohdassa 14 Aineettomat hyödyk-
osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat
keet; Liikearvon arvonalentumistestaus.
laadintaperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten
merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi
omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen
osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten
muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkei-
Laskennalliset verosaamiset
Laskennallinen verosaaminen on esitetty siihen määrään
asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
käyttää.
den käyvän arvon määrittäminen
Liiketoimintojen yhdistämisessä aineellisten hyödykkeiden osalta konserni on tehnyt vertailuja vastaavien hyödyk-
UUDEN JA UUDISTETUN
IFRS-NORMISTON SOVELTAMINEN
keiden markkinahintoihin ja arvioita hankittujen hyödyk-
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut stan-
keiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä
dardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut.
aiheutuvasta arvon vähentymisestä.
Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan
Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys
perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä
markkinoilla ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten
voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä
on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
hyödykkeiden kaupasta. Hankintamenosta tilauskannalle ja asiakassopimuksille on määritetty käypä arvo
• Muutos IAS 12:sta Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen
tuotto-odotuksiin perustuen (PPA –model). Tilauskannan
jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin
vaikutusajaksi on määritetty 0,5 - 1,5 vuotta ja asiakassopi-
yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon
muksille 4 vuotta. Asiakassopimusten arvo tilinpäätöksessä
arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa
39
39
omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen
den oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden
käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpi-
tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standar-
toarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuus-
di lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä
erän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin,
menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi
jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttö-
suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.
omaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä,
Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleen-
• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista
arvostusmallilla.
alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaati-
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin
mukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä,
muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryh-
mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, eri-
mittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdolli-
tyistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, ta-
sesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen
seen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä
täyttyessä.
hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan
• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutok-
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standar-
set tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voi-
din tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähen-
tot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin
tää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän
laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkime-
arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaa-
netelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään
timukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaaditta-
nettorahastointiin perustuen.
ville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta,
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutok-
mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin,
set (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-
kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain
silla). IASB:n alun perin kolmivaiheinen hanke korvaa
toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty
valmistuessaan nykyisen standardin IAS 39 Rahoitu-
sovellettavaksi EU:ssa.
sinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n
• IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan
ensimmäinen osa, jossa ohjeistetaan luokittelua ja
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistet-
arvostamista, julkaistiin marraskuussa 2009. IFRS 9
tu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaati-
mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
mukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa
riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominais-
koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
piirteistä sekä yrityksen liiketoimintamallista. Toinen,
Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellet-
lokakuussa 2010 julkaistu osa käsittelee rahoitusvelko-
tavaksi EU:ssa.
jen luokittelua ja arvostamista ja perustuu suurelta osin
• IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteis-
nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IASB harkitsee kuitenkin
yrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla
vielä rajoitettujen muutosten tekemistä jo julkaistuun
tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset
IFRS 9:n ohjeistukseen rahoitusvarojen luokittelusta ja
sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pää-
arvostamisesta. Muut keskeneräiset osat kosskevat ar-
omaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seu-
vonalentumista ja yleistä suojauslaskentaa. Standardia
rauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty
ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen
• Muutos IAS 32:een rahoitusinstrumentit: esittämistapa
jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää ole-
(voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
massa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan
Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja –velkojen netto-
keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö
määräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta
yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa
koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutosta
annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä
silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole
vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
40
muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen
• Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan
ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jäl-
• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen
keen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa liitetieto-
jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteis-
vaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti
ten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä
esitettyj rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotus-
seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin nii-
järjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin
muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRIC 20 Pintamaan poistosta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa (voimaan 1.1.2013 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tulkintaa
ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012, voimaan
1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä
standardia. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta
konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
41
41
1. TOIMINTASEGMENTIT
Takomalla on yksi liiketoimintasegmentti, joka on Takoma Components. Toimintasegmentin luvut ovat yhtenevät konsernin
lukujen kanssa. Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen, organisaatiorakenteeseen
ja on yhdenmukainen hallitukselle toimitettavan taloudellisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, konsernissa katsotaan emoyhtiön hallitus. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Liiketoimintarakenteen pohjana ovat konsernin eri yksiköiden yhteiset asiakkuudet, asiakastoimialat ja asiakkaiden
lisääntyvät vaatimukset kokonaistoimittajuudesta. Takoma Components -toimintasegmentti on erikoistunut voimansiirtokomponenttien valmistukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja komponentteihin sekä vaativien kappaleiden koneistukseen.
Takoma Componentsiin kuuluvat Takma Gearsin hammastettujen komponenttien tehdas Parkanossa, Akaassa sijaitseva
TL-Hydraulicsin hydrauliikkasylinteritehdas, Tampereella sijaitseva koneistuskonepaja ja hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikositunut Takoma Systems Oy Kemimaalla.
Maantieteelliset tiedot
Takoma toimii neljällä maantieteellisellä alueella: Suomi, muu Europpa, Aasia sekä muut maat. Maantieteellisten alueiden
liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
2012
Suomi
Liikevaihto ulkoisilta
Pitkäaikaiset
asiakkailtavarat*
24 098 852
17 107 803
Muu Eurooppa
3 363 977
Aasia
1 190 070
223 835
28 876 735
17 107 803
Muut maat
Konserni yhteensä
2011 Liikevaihto ulkoisilta
asiakkailtavarat*
Suomi
22 248 552
Pitkäaikaiset
21 256 019
Muu Eurooppa
3 030 977
Aasia
2 115 995
Muut maat
Konserni yhteensä
55 486
27 451 010
21 256 019
* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin laskennalliset verosaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset
Tiedot tärkeimmistä asiakkaista
Konsernin tuotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat noin 16,36 milj. euroa tilikaudella 2012 (20,36 milj. euroa tilikaudella 2011), mikä oli 57 % (74 %) koko konsernin liikevaihdosta.
Konsernin tuottojen jakauma eri asiakasryhmien kesken tilikaudella oli:
20122011
Laivanrakennus- ja offshoreteollisuus
67 %
Nosto- ja kuljetinlaitevalmistajat
14 %
11 %
4 %
19 %
15 %
4 %
Energia- ja prosessiteollisuuden laitevalmistajat
Muut
42
66 %
2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
Tilikauden 2012 hankinnat
Tilikaudella 2012 ei hankittu uusia liiketoimintoja.
Tilikauden 2011 hankinnat
Liiketoimintakauppa
Takoma Oyj:n tytäryhtiö Capomelio V Oy osti 1. kesäkuuta 2011 hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TLTuotanto Oy:n liiketoiminnan Keminmaalta 0,8 milj. euron kauppahinnalla. Liiketoiminnan ulkopuolinen varallisuus, mukaanlukien yhtiön omistama toimitila, myyntisaamiset ja osa veloista, jäivät liiketoimintakaupassa myyjäyhtiöön. Kauppa
rahoitettiin Takoman käytettävissä olevilla varoilla.
Kaupan johdosta Takoman liiketoiminta laajeni hydrauliikan kokonaisjärjestelmien suunnitteluun ja toimituksiin sekä niissä
tarvittavaan ohjausautomaatioon. Hydrauliikkaa käyttävät asiakkaat ovat entistä enemmän keskittymässä kokonaisuuksien
hankintaan yksittäisten hydrauliikkakomponenttien ostamisen sijasta. TL-Tuotannon osaamisen avulla Takoma pystyy tarjoamaan asiakkailleen aiempaa ratkaisevasti laajemman kokonaistoimituksen. TL-Tuotannon tyypillisiä toimituksia ovat olleet
prosessiteollisuuden, voimalaitosten ja satamaramppien hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmät.
Luovutettu vastike, euroa
Käteinen raha
801 557
Kokonaishankintameno
801 557
Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat
Liitetieto
Yhdistämisessä kirjatut arvot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
13
696 278
Aineettomat hyödykkeet
14
206 859
Vaihto-omaisuus
418 563
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2 170
Varat yhteensä
1 323 870
Rahoitusvelat
-296 044
Muut velat
-226 269
Velat yhteensä
-522 313
Nettovarallisuus
801 557
Konserni on kohdistanut hankintamenosta 200 001 euroa muihin aineettomiin hyödykkeisiin (logiikkaohjelmistot).
Vaihto-omaisuuteen on tehty 48 589 euroan käyvän arvon kohdistus.
Liikearvon muodostuminen hankinnassa:
Luovutettu vastike
801 557
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
-801 557
Liikearvo13 0
Liiketoimintakaupassa ei syntynyt liikearvoa. Kauppahinnan allokointi on lopullinen tilinpäätöshetkellä.
Konserni on kirjannut tuloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään yhteen 25678 euroa liiketoimintakaupan
neuvontapalkkioita.
Rahana maksettu kauppahinta
801 557
Hankitun liiketoiminnon rahavarat
0
Rahavirtavaikutus
801 557
43
43
3. LIIKEVAIHTO
Tuotot tavaroiden myynnistä
Tuotot palveluista
Yhteensä
7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
20122011
8 218 199
26 827 594
658 535
623 416
28 876 735
27 451 010
4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
20122011
Aineellisten käyttöomaisuus
hyödykkeiden myyntivoitot
0
48 318
4 852
5 931
Vakuutuskorvaukset
93 827
26 694
Vuokratuotot
31 121
13 447
Muut tuottoerät
343 595
272 993
Yhteensä
473 395
367 382
Julkiset avustukset
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
123 731
89 763
Asiakkuudet
149 250
263 191
Konserniliikearvon alaskirjaus
2 500 000
Yhteensä
2 772 981
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Yhteensä
11 396 769
13 281 008
921 863
-250 958
2 161 789
1 991 811
14 480 421
15 021 861
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
214 544
107 832
1 773 035
1 678 242
9 754
17 117
1 997 333
1 803 192
4 770 314
2 156 146
Poistot ja arvonalentumiset
8. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Palkat ja palkkiot
20122011
7 619 171
6 592 980
1 377 304
1 107 570
Eläkekulut - maksupohjaiset
järjestelyt
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
352 954
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
20122011
Ostot tilikauden aikana
20122011
Poistot hyödykeryhmittäin:
yhteensä
5. MATERIAALIT JA PALVELUT
422 375
296 236
9 418 850
7 996 786
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista
20122011
30. Lähipiiritapahtumat.
Vuokrakulut
873 435
855 670
Ulkopuoliset palvelut
271 000
146 836
Muut kuluerät
4 187 846
3 763 010
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella:
Yhteensä
5 332 280
4 765 516
Toimihenkilöitä
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus
Muut palvelut
Yhteensä
44
esitetään liitetiedoissa kohdassa
29 459
24 974
0
7 380
29 459
32 354
5146
Työntekijöitä
147134
Yhteensä
197180
9. RAHOITUSTUOTOT 20122011
rahoitusvaroista
Kurssivoitot
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Rahavirran suojaukset
Osinkotuotot myytävissä olevista
320412
8 761
9 739
Muut rahoitustuotot
13 064
23 016
Yhteensä
22 144
33 167
Ennen veroja
6 201
4 599
Verovaikutus
1 519
1 196
Verojen jälkeen
4 682
3 403
Verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 (26)%:n verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäyslaskelma:
10. RAHOITUSKULUT
20122011
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Korkokulut jaksotettuun
485 879
307 352
Korkojohdannaiset,
ei suojauslaskennassa
Yhteensä
-5 884 732
-1 666 613
1 441 759
433 319
Verovapaat tuotot
12 673
Verot laskettuna Suomen
hankintamenoon arvostettavista
rahoituslainoista
Tulos ennen veroja
20122011
30 461
39 004
516 340
346 356
verokannalla
Vähennyskelvottomat kulut
-649 959
-401
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten
tappioiden käyttö
Tuloslaskelmaan sisältyvät
valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Liikevaihto
86 923
-11 711
Kulut
-1 405
-687
Rahoituserät
-5 108
4 520
Yhteensä
80 409
-7 877
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista
tilikaudella kuluksi kirjattuja muuttuvia
vuokria 4419 (7 513) euroa.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisesta
tappioista
Muu ero
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-4 516
2 216
-1 310
0
Verokannan muutoksen
aiheuttama verokulu
-52 155
Verot tuloslaskelmassa
740 552
441 075
12. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Muut laajan tuloksen erät
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin
Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos
laajan tuloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:
Emoyhtiön omistajille
20122011
Rahavirran suojaukset
verojen jälkeen
20122011
kuuluvatilikauden voitto,
-4 964
-3 403
11. TULOVEROT
euroa
-5 144 181
-1 225 538
15 664 266
15 664 266
Ulkona olevien osakkeiden
painotettu keskimääräinen
20122011
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
Edellisten tilikausien verot
-2 738
-1 284
0
0
Laskennalliset verot
743 290
442 360
Yhteensä
740 552
441 075
lukumäärä, kpl
Osakekohtainen tulos,
(euroa/osake)
-0,328-0,078
45
45
13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset tilikaudella 2012
Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset
Hankintameno 1.11.2011
3 377 574
13 012 785
Liiketoimintojen yhdistäminen
Lisäykset
144 285
Keskeneräiset
hyödykkeet investoinnit
Yhteensä
76 032
596 814
17 063 205
0
246 953
0
0
186 554
577 792
Vähennykset 0
0
Siirrot erien välillä Hankintameno 31.10.2012
572 268
211 100
0
-783 368
0
4 094 127
13 470 838
76 032
0
17 640 997
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.11.2011
-134 208
-4 013 628
-32 345
0
-4 180 181
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
Tilikauden poisto
-214 544
-1 773 035
-9 754
0
0
-1 997 333
Arvonalentuminen0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.10.2012
-348 752
-5 786 663
-42 099
0
-6 177 514
Kirjanpitoarvo 1.11.2011
3 243 366
8 999 157
43 687
596 814
12 883 025
Kirjanpitoarvo 31.10.2012
3 745 375
7 684 175
33 933
0
11 463 483
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
Keskeneräiset
hyödykkeet investoinnit
Yhteensä
47 821
470 000
11 794 531
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset tilikaudella 2011
Hankintameno 1.11.2010
Rakennukset
120 057
11 156 652
Liiketoimintojen yhdistäminen
696 278
Lisäykset
175 000
1 462
696 278
1 201 291
4 584 079
Vähennykset
-11 682
-11 682
Siirrot erien välillä 51 191
996 536
26 749
-1 074 476
0
3 377 574
13 012 785
76 032
596 814
17 063 205
Hankintameno 31.10.2011
3 206 325
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.11.2010
Tilikauden poisto
-26 376
-2 335 386
-15 227
-2 376 989
-107 832
-1 678 242
-17 117
-1 803 192
-134 208
-4 013 628
-32 345
-4 180 181
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.10.2011
Kirjanpitoarvo 1.11.2010
Kirjanpitoarvo 31.10.2011
93 682
8 821 266
32 594
470 000
9 417 542
3 243 366
8 999 157
43 687
596 814
12 883 025
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 7,68 (9,00) milj.
euroa tilikauden lopussa.
Rahoitusleasingsopimukset
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
Rakennukset
Koneet ja kalusto
31.10.2012
Hankintameno
Kertyneet poistot
Kirjanpitoarvo
3 206 325
378 000
-223 673
-264 600
2 982 652
113 400
Rakennukset
Koneet ja kalusto
31.10.2011
Hankintameno
Kertyneet poistot
Kirjanpitoarvo
46
3 206 325
378 000
-95 387
-189 000
3 110 939
189 000
14. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomien hyödykkeiden muutokset tilikaudella 2012
Hankintameno 1.11.2011
Lisäykset
Liiketoimintojen yhdistäminen
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Asiakas-sopimukset
0,00
Yhteensä
576 705
7 538 429
1 333 971
0
9 449 105
0
0
44 307
0
0
44 307
0
Vähennykset0
Siirrot erien välillä 0
Hankintameno 31.10.2012
0
0 0
621 012
7 538 429
1 333 971
0
9 493 412
-131 471
0
-973 283
0
-1 104 754
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.11.2011
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
-123 731
Arvonalentuminen
0
-149 250
0
0
-272 980,81
-2 500 000
-2 500 000
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.10.2012
-255 201
-2 500 000
Kirjanpitoarvo 1.11.2011
445 235
7 538 429
-1 122 533
623 879
38 532
-3 877 734,52
8 439 535
Kirjanpitoarvo 31.10.2012
365 810
5 038 429
211 438
0
5 615 677
Liikearvo
Asiakas-sopimukset
Keskeneräiset Yhteensä
Aineettomien hyödykkeiden muutokset tilikaudella 2011
Aineettomat oikeudet
investoinnit
Hankintameno 1.11.2010
Lisäykset
Liiketoimintojen yhdistäminen
280 403
1 333 971
38 532
41 279
7 538 429
9 633
9 191 335
50 912
206 859
206 859
Vähennykset0
Siirrot erien välillä Hankintameno 31.10.2011
48 165
576 705
7 538 429
-48 165
1 333 971
0
0
9 449 105
-710 092
-751 799
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.11.2010
-41 708
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poisto
-89 763
-263 191
0
-352 954
Arvonalentuminen0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.10.2011
-131 471
0
Kirjanpitoarvo 1.11.2010
238 695
7 538 429
-973 283
623 879
38 532
-1 104 754
8 439 535
Kirjanpitoarvo 31.10.2011
445 235
7 538 429
360 688
0
8 344 351
47
47
Liikearvon alentumistestaus
Tilikausien 2012 ja 2011 arvonalentumistestien keskeiset
Liikearvolle suoritetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään
olettamat:
vuosittain, IAS 36:n mukaiset käyttöarvolaskelmiin perus-
Omaisuuserien arvonalentumistestaus on suoritettu
tuvat arvonalentumistestit. Arvonalentumistestaus tehdään
lokakuussa 2012 ja hyväksytty hallituksessa 29.10.2012.
tarvittaessa silloin, kun on todettu viitteitä arvonalentumi-
Edellinen arvonaletumistestaus suoritettiin lokakuussa
sesta. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa
2011. Konsernin asiakassegmenttien markkinanäkymien,
tuottavalle yksikölle (CGU) kohdistettujen nettovarojen (sis.
kansainvälisen talouden ja korkojen muutokset heijastuvat
liikearvon) kirjanpitoarvo on korkeampi kuin CGU:n oleva
kasvu- ja kannattavuusennusteisiin sekä niihin liittyvään
rahamäärä määritetään nykyarvomenetelmällä (DCF-mene-
riskiin ja tuottovaatimukseen. Ennusteiden kannattavuusta-
telmä).
sot perustuvat johdon laatimiin ja hallituksen hyväksymiin
Konsernilla on yksi rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU).
budjettiin 2013 sekä ennusteisiin 2014-2015.
Arvonalentumistestauksessa arviot vuoden 2013
rahavirroista perustuvat Takoman hallituksen hyväksymään
Ennusteet ja käytetyt oletukset on laadittu arvonalen-
tilikauden 2013 budjettiin. Rahavirta-arviot vuosille 2014-
tumistestien toteuttamista varten. Ennusteita ja muita ole-
2015 perustuvat toimintasegmentin johdon näkemyksiin
tuksia tarkastetaan jatkuvasti ja ne voivat muuttua. Yhtiön
liiketoiminnan kasvusta ja kannattavuudesta. Pitkän aika-
on arvioitava jokaisena raportointipäivänä, onko mitään
välin kasvuna on käytetty 1,7 % p.a. vuosittaista kasvua,
viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla
mikä ei ylitä kyseisen toimialan pitkänaikavälin toteutunut-
alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, yhtiön on arvioita-
ta inflaatiokorjattua kasvua. CGU:n pääomarakenne kuvaa
va omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
toimialan keskimääräistä pääomarakennetta.
Tulevista rahavirroista tehtyjen arvioiden lisäksi tärkein
Arvonalennustarve johtuu erityisesti tiettyjen asiakassegmenttien pidentyneestä markkinanäkymän heikkene-
käyttöarvolaskelmissa käytetty olettamus on keskimääräi-
misestä kesän jälkeen. Tämän johdosta yhtiö on joutunut
sestä pääoman kustannuksesta (WACC)
muuttamaan erityisesti suunnitteluperiodin kannattavuus-
tehdyt olettamukset. WACC:ia käytetään tulevien
rahavirtojen diskottaamiseen. WACC:n parametrit ovat
tavoitteita.
Vuosittaisten arvonalentumistestien mukaan rahavirtaa
teknologiateollisuuden keskimääräinen oman pääoman
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa
ja velkojen suhdeluku, oman pääoman beta, CGU:n oman
uusien laskelmien mukaan vastaavan tasearvon ja ar-
pääoman kustannus sekä korollisen vieraan pääoman
vonalentumistestaus johti 2,5 milj. euron arvonalentumis-
kustannus.
kirjaukseen. Herkkyysanalyysit osoittavat, että liikkumavara
Pääoman kustannuksen määrittämiseksi tarvitaan arviot
keskeisissä olettamissa on edelleen kapea.
riskittömien korkojen tasosta sekä riskilisän tasosta toimintasegmentin toimialalla.
Liikevaihdon kasvu p.a. 3 vuoden ennusteet
8 % - 29 %
9,79 %
10,48 %
12,14 %
13,18 %
1,70 %
2,00 %
Liikevoitto% painotettu keskiarvo ennustejaksolta
4,7 %
10,3 %
Liikearvo, 1 000 euroa
7 538
7 538
Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa
22 582
28 516
Arvonalentumistestin tulos, 1000 euroa
-2 511
5 941
Alittaa
Ylittää
WACC (verojen jälkeen)
Diskonttauskorko (WACC ennen veroja)
Pitkän aikavälin kasvu
(kerrytettävissä oleva rahamäärä vs. kirjanpitoarvo)
Alaskirjaustarve
48
20122011
- 5 % - 16 %
2 500
Herkkyysanalyysi
Laskelmat osoittavat, että diskonttokoron nousu 1 %-yksi-
Ennustetun liikevoittomarginaalin lasku
köllä aiheuttaisi 2,3 milj. euron alaskirjaustarpeen ellei kan-
Keskeisin epävarmuustekijä arvonalentumistestejä
nattavuutta pystytä samalla parantamaan. Vastaava analyysi
tehdessä liittyy johdon olettamukseen liiketoiminnan
tilikauden 2011 lopussa osoitti, että diskonttokorko ennen
kannattavuudesta. Kannattavuuteen vaikuttaa puolestaan
veroja olisi kestänyt 1,9 prosenttiyksikön nousun.
liiketoiminnan arvioitu kasvu ja arvioidun liikevoittomarginaalin toteutuminen. Ennustetun liikevoittomarginaalin
alentuminen yhdellä prosentti-yksiköllä merkitsisi 3,1 milj.
euron alaskirjaustarvetta Vastaava analyysi tilikauden 2011
lopussa osoitti sen hetkisillä oletuksilla, että liikevoittomarginaali olisi voinut laskea 1,5 %-yksikköä.
Diskonttokoron (WACC ennen veroja) nousu
Laskelmissa käytetyllä diskonttauskorolla on keskeinen merkitys kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä.
15. MUUT RAHOITUSVARAT
20122011
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Julkisesti noteeratut osakesijoitukset
Noteeraamattomat osakesijoitukset
Yhteensä
0
28 643
28 643
28 643
28 643
0
0
0
0
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Tilikauden alussa
Tulosvaikutteisiksi siirretyt nettovoitot
Vähennykset
Tilikauden lopussa
Kaikki myytävissä olevat rahoitusvarat ovat pitkäaikaisia. Noteeraamattomat osakkeet on, mikäli käypää
markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon.
16. SAAMISET
20122011
Lainat ja muut saamiset
Muilta
386 250
395 000
Yhteensä
386 250
395 000
Lainasaaminen on ulkopuoliselta yhtiöltä ja se on vakuudeton. Lainasaaminen on sidottu 12 kk euriboriin
ja sen efektiivinen kroko on 5,1 %.
Lainasaamisen tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä.
49
49
17. LASKENNALLISET VEROT
Laskennallisten verojen muutokset tilikaudella 2012
Viite
Kirjattu
Kirjattu muihin
Ostetut
laajan tuloksen
31.10.2011tuloslaskelmaan liiketoiminnot
eriin
31.10.2012
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
Tappioista
6 554
-722
5 832
1 031 948
685 429
1 717 377
Muut erät
16 722
Yhteensä
1 055 224
8 347
693 054
0
0
25 069
0
1 748 278
Laskennalliset verovelat
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä
Kertyneet poistoerot
-93 779
38 805
-54 974
-303 723
51 070
-252 653
Myytävissä olevien rahoitusvarojen 0
arvostaminen käypään arvoon
0
Muut erät
1
-315 200
Yhteensä
-712 702
0
0
-38 402
0
-353 602
51 473
0
Laskennallisten verojen muutokset tilikaudella 2011
Viite
Kirjattu
0
Ostetut
31.10.2010tuloslaskelmaan liiketoiminnot
-661 229
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.10.2012
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
6 054
500
6 554
Tappioista
665 647
366 301
1 031 948
Muut erät
5 103
Yhteensä
676 804
10 424
377 224
0
1 196
16 722
1 196
1 055 224
Laskennalliset verovelat
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä
-162 208
68 430
-93 779
Kertyneet poistoerot
-342 772
39 049
-303 723
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvostaminen käypään arvoon
0
0
0
1
-272 857
-42 343
-315 200
Yhteensä
-777 838
Muut erät
65 135
0
0
-712 702
Viite 1: Liikearvon poistot, valmistuksen ja hankinnan kiinteät kulut
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon
perusteella on todennäköistä. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhentuvat vuosien 2017-2020 aikana.
Konsernin laatimien ennusteiden mukaan on todennäköistä, että tulevaisuudessa tulee kertymään riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan
tappiot voidaan hyödyntää
50
18. VAIHTO-OMAISUUS
20122011
Aineet ja tarvikkeet
1 311 852
2 233 715
Keskeneräiset tuotteet
3 212 046
4 008 755
Valmiit tuotteet ja tavarat
Yhteensä
260 207
4 784 105
189 001
6 431 471
19. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset, korot
Muut siirtosaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
20122011
3 503 944
4 804 929
0
8 432
166 533
163 285
16 240
3 686 717
65 509
5 042 15
Saamisten tasearvot vastaavat niiden käypää arvoa, eikä niihin liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä lukuunottamatta
konsernin keskittynyttä asiakaskuntaa. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista pysyviä arvonalentumistappioita
18 075,76 euroa
Muut siirtosaamiset ovat olennaisilta osiltaan vakuutusmaksuennakoita. Muut saamiset ovat arvonlisäverosaamisia.
Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Myyntisaamisten ikäjakauma
2012
2011
2 971 941
3 948 457
alle 30 päivää
390 973
740 000
31-90 päivää
83 270
15 460
91-180 päivää
25 274
68 527
Yli 180 päivää
Yhteensä
32 486
3 503 944
32 486
4 804 929
Erääntymättömät
Erääntyneet
Lyhytaikaiset saamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
EUR
3 376 723
4 668 399
USD
Yhteensä
309 994
3 686 717
373 756
5 042 154
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä.
20. RAHAVARAT
Käteinen raha ja pankkitilit
Yhteensä
20122011
697 514
697 514
310 894
310 894
Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja. Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
51
51
21. OMA PÄÄOMA
Osakkeiden
Osakepääoma
Ylikurssi-
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
Muut
rahastot
lukumäärä
Yhteensä
rahasto, eur
eur
eur
Rahavirran suojaukset
-10 524
-10 524
31.10.2010
-10 524
6 254 148
15 664 266
eur
rahasto, eur
939 856
421 849
4 902 967
Rahavirran suojaukset
31.10.2011
15 664 266
939 856
421 849
4 902 967
Rahavirran suojaukset
31.10.2012
15 664 266
939 856
421 849
4 902 967
-3 403
-3 403
-13 927
6 250 745
-4 964
-4 964
-18 891
6 245 781
Yhtiöjärjestyksen mukaan Takoma Oyj:n vähimmäisosake-
rahavirran suojauksena käytettävien valuuttatermiiniennker-
pääoma on 600.000 euroa ja enimmäisosakepääoma on
tyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
60.000.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan
korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.
Osingot
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu han-
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että osin-
kintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon
koa ei 31.10.2012 päättyneeltä tilikaudelta jaeta.
osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osakkeiden äänioikeus on yksi ääni per osa-
Valtuutus osakeannista ja erityisten
ke.
oikeuksien antamisesta
Hallituksella on 27.1.2013 saakka (kaksi vuotta yhtikoko-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
uksen päätöksestä lukien) voimassa valtuutus päättää osa-
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut
kepääoman korottamisesta yhdellä tai useammalla mak-
oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden mer-
sullisella tai maksuttomalla osakeannilla tai optio- ja muita
kintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen
osakeyhtiölain 10 luvun 1 ß:ssä tarkoitettujen oikeuksien
mukaisesti merkitä osakepääomaan. Osakeanteihin liittyvät
antamisesta siten, että osakeannissa tai osakeanneissa tarjo-
välittömät nettomenot vähennetään sijoitetun vapaan oman
taan merkittäväksi yhteensä enintään 20.000.000 uutta 0,06
pääoman rahastosta.
euron nimellisarvoista osaketta. Osakepääomaa voidaan ko-
Osakeannilla 1.11.2007 suunnattiin Kimmo Korhosen
rottaa enintään 1.200.000,- eurolla. merkittäväksi 2.662.925 kappaletta Takoma Oyj:n osakkeita,
jotkaKimmo Korhonen maksoi Hervannan Koneistus Oy:n
osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusta
osakkeilla. Takoman osakepääomaa korotettiin 159.776 eu-
osakeannista tai edellä mainittujen erityisten oikeuksien an-
rolla 939.855,96 euroon. Osakkeen merkintähinta oli 1,84
tamisesta. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakean-
euroa, joka oli Suomen Helasto Oyj:n osakkeen 31.10.2007
nin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdois-
päätöskurssi Pörssissä. Merkintähinnasta 0,06 euroa kirjattiin
ta mukaan lukien osakkeiden tai erityisten oikeuksien saajat
osakepääomaan ja 1,78 euroa sijoitetun vapaan pääoman
ja maksettavan vastikkeen määrä.
Valtuutuksella ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää
rahastoon.
Yhtiökokouksen 27.1.2011 tekemä valtuutus päättää
omien osakkeiden hankkimisesta on päättynyt 27.7.2012. Muut rahastot
Valtuutuksen aikana ei hankittu omia osakkeita.
Muut rahastot -erä käsittää suojausrahaston, joka sisältää
22. VARAUKSET
(euroa)Takuuvaraukset
(euroa)Takuuvaraukset
124 789
31.10.2010
Varausten lisäykset tilikaudella
51 876
Varausten lisäykset tilikaudella
37 014
Käytetyt varaukset
-59 190
Käytetyt varaukset
-25 761
31.10.2012
117 475
31.10.2011
124 789
31.10.2011
113 537
Takuuvaraus
Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten
52
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 1-3 vuoden takuun.
arvion perusteella. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän
Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin
seuraavan kolmen vuoden aikana, painottuen kuitenkin en-
kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote.
simmäiseen 12 kuukauteen.
23. RAHOITUSVELAT
(euroa)
Konsernin kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä.
20122011
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
(euroa)
20122011
Pitkäaikaiset jaksotettuun
Rahoitusleasingvelkojen
hankintamenoon arvostetut
bruttomäärä - vähimmäisvuokrat
rahoitusvelat
erääntymisajoittain
Pankkilainat
3 333 251
4 166 270
Osamaksuvelat
Rahoitusleasingvelat
Yhteensä
Yhden vuoden kuluessa
494 771
500 604
1 577 774
2 065 618
815 422
849 726
2 887 967
3 415 948
206 069
318 179
2 681 898
3 097 769
Vuotta pitemmän ajan ja
2 256 423
2 672 113
enintään 5 vuoden kuluttua
5 589 674
6 838 383
Yli 5 vuoden kuluttua
Yhteensä
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat
Tulevaisuudessa kertyvät
Pankkilainojen lyhennyserät 1 638 431
2 463 240
Shekkitililuotto
1 434 620
1 731 124
rahoituskulut
Osamaksuvelat
Rahoitusleasingvelkojen
Rahoitusleasingvelkojen
lyhennyserät
Yhteensä
425 655
425 655
3 795 211
4 323 515
nykyarvo
Rahoitusleasingvelkojen
nykyarvo erääntyy seuraavasti
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.
Yhden vuoden kuluessa
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Vuotta pitemmän ajan ja
Pankki- Luotto- RahoitusLyhennykset
Yht.
lainat
limiittileasingvelat
2013
3 795 211 1 638 431 1 731 124
425 655
2014
2 022 121 1 587 650
434 470
2015
1 935 562 1 580 405
355 157
2016
493 966
154 864
339 102
2017 -1 137 845
10 332
1 127 513
425 655
425 655
enintään 5 vuoden kuluttua
1 128 730
1 513 514
Yli 5 vuoden kuluttua
1 127 513
1 158 599
Yhteensä
2 681 898
3 097 769
24. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
(euroa)
20122011
Lyhytaikaiset jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat
Konsernin kaikki rahoitusvelat ovat vaihtuvakorkoisia.
rahoitusvelat
Konsernin lainoista on 42 (41) % suojattu koronvaihtosopi-
Ostovelat
2 760 337
2 650 678
muksella.
Siirtovelat
2 299 575
1 713 777
757 501
779 295
Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 3,83 (3,17%).
Muut velat
Lyhytaikaiset käypään arvoon
Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden
tulosvaikutteisesti kirjattavat
sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seu-
rahoitusvelat
raavat:
Johdannaissopimukset
(euroa)
- ei suojauslaskennassa
30 461
1 kk
6 365 735
7 316 334
3 kk
413 495
638 961
Yhteensä
6 kk
39 004
20122011
Johdannaissopimukset
118 904
352 492
12 kk
2 486 750
2 854 111
Yhteensä
9 384 885
11 161 898
suojauslaskennassa
25 021
18 418
5 872 894
5 201 171
Siirtovelkojen olennaisimmat erät muodostuvat henkilöstökulujen jaksotuksista.
Ostovelat ja muut velat ovat kaikki euromääräisiä.
53
53
25. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
kuukausittain konsernin johtoryhmässä.
Konsernin asiakaskunta keskittyy kolmeen merkittävään
asiakastoimialaan: Offshore- ja laivanrakennusteollisuus,
nosto- ja kuljetinlaitevalmistajat sekä energiasektorin laiRahoitusriskien hallinta
Konsernin rahoitusriskit muodostuvat luotto- ja vastapuoli-
tevalmistajat. Konsernin neljä suurinta asiakasta vastaavat
57 (74) % konsernin liikevaihdosta. Myyntisaamisten
riskistä, valuuttariskistä, korkoriskistä ja maksuvalmiusriskis-
ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19. Myyntisaamiset ja
tä. Luotto- ja vastapuoliriski muodostuu asiakkailta tulevista
muut saamiset.
myyntisaamisten maksuista ja asiakaskunnan keskittymisestä sekä vastapuoliksi hyväksyttävistä yhteistyöpankeista.
Kansainvälisen liiketoiminnan luonteen mukaisesti yhtiö
altistuu valuuttakurssivaihteluista johtuvalle transaktioris-
Strategiansa mukaisesti Takoma pyrkii yritysjärjestelyin
siihen, että konsernin myynti jakautuisi laajemmalle ja
pienentäisi konsernin nykyistä asiakasluottoriskiä.
kille lähinnä vientitoimintansa johdosta. Konsernilla ei ole
sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin, joten se ei altistu translaa-
Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä
tioriskille. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten
luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia
velkojen ja saatavien arvoon aiheuttavat korkoriskin. Rahoi-
tehdään vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien
tusriskejä hallitaan hallituksessa hyväksyttyjen toimintape-
kanssa konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden
riaatteiden mukaisesti ja haitallisilta vaikutuksilta tulokseen
mukaisesti.
pyritään suojautumaan.
Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiölle,
Valuuttariski
joka vastaa pankkisuhteista, pitkäaikaisen rahoituksen jär-
Konserni altistuu transaktioriskille, joka syntyy sen vienti-
jestelyistä, varojen sijoittamisesta sekä konsernin sisäisestä
ja tuontitoiminnoista syntyvistä rahavirroista. Konserni ei
rahoituksen allokoinnista eri konserniyhtiöiden likviditeetti-
altistu translaatioriskille tilinpäätöshetkellä, mutta saattaa
tarpeen mukaisesti. Konsernin talousjohtaja vastaa yhdessä
jatkossa tehdä oman pääoman ehtoisia sijoituksia muissa
liiketoimintajohdon kanssa riskien tunnistamisesta ja tekee
valuutoissa kuin euroissa.
tarvittavat toimenpiteet riskeiltä suojautumiseen johdannaisinstrumentein. Käytetyt johdannaisinstrumentit ovat
lähinnä valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia.
Mahdolliset likvidit varat sijoitetaan riskiä välttäen ja
Konsernin valuuttariski aiheutuu lähinnä euron ja Yhdysvaltain dollarin välisestä kurssivaihtelusta, vaikka suurin
osa konsernin osto- ja myyntisopimuksista tehdään euroissa. Raaka-aineostoihin liittyvää valuuttariskiä on pyritty
vastapuoliksi hyväksytään vain korkean luottokelpoisuu-
hallitsemaan sopimusjärjestelyin, joissa mahdollinen raaka-
den omaavat toimijat. Tarkoituksena on säilyttää valmius
aineen hinnannousu valuuttakurssimuutosten johdosta
yritysostoihin ja investointeihin. Sijoituskohteina ovat alle
kanavoidaan asiakkaalle. Tarjouksissa valuuttakurssien
kolmen kuukauden rahamarkkinasijoitukset.
haitalliselta vaikutukselta on suojauduttu pääsääntöisesti
valuuttaklausuulein.
Luotto- ja vastapuoliriski
on entistä enemmän painottunut Yhdysvaltain dollariin.
sesti konsernin myyntiorganisaation vastuulla. Konsernin
Takoma suojaa täysimääräisesti sitovat toimitus- ja hankin-
toimintatapana on todeta asiakkaiden luottokelpoisuus.
tasopimuksensa ja soveltaa niihin rahavirran suojauslasken-
Uusien asiakkuuksien kohdalla luottoriskiä pienennetään
taa.
myös käyttämällä ennakkomaksuja ja rembursseja.
Operatiivisten rahavirtojen valuuttakurssiriskiltä suo-
Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa
jautumiseen käytetty johdannaisinstrumentti on valuutta-
pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet eikä myyntisaa-
termiini. Käytännön suojaustransaktioiden toteutuksesta
misista ole aikaisemmin aiheutunut merkittäviä luottotap-
vastaa konsernin talousjohtaja. Keskimääräinen suojattu
piota. Tilikaudella 2011 Moventas Wind Oy:n ja Moventas
kurssi seuraavalle 24 kuukaudelle on 1,3393 USD/EUR ja
Santasalo Oy:n hakeutuminen yrityssaneeraukseen aiheutti
suojattu positio 0,9 milj. USD (valuuttamääräiset myyntisaa-
kuitenkin konsernille arviolta 90 tuhannen euron suuruisen
miset ja sitova tilauskanta). Suojausinstrumenttien maksimi
pysyvän luottotappiokirjauksen.
maturiteetti on 24 kk.
Osaltaan luottotappioiden riskiä pienentää se, että
54
Kuluneella tilikaudella laskutusvaluutta Aasian viennissä
Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijai-
Euron vahvistuminen tai heikkeneminen 10 % Yhdys-
asiakkuudet muodostuvat pääosin vakavaraisista suurista
valtain dollariin nähden ei vaikuttaisi tilikauden voittoon
pörssiyhtiöistä. Erääntyneet myyntisaamiset käsitellään
sovelletun suojauslaskennan tehokkuuden johdosta.
Tilikauden lopussa muihin laajan tuloksen eriin kirjattu-
rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
jen ja oman pääoman suojausrahastossa (Muut rahastot)
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus jatkossa pyritään
esitettyjen valuuttatermiinien arvonmuutosten kokonais-
takaamaan riittävillä käyttöpääomajärjestelyillä sekä käyttä-
määrä on esitetty liitetiedossa 26. Rahoitusvarojen ja –
mällä rahoituksen hankinnassa mahdollisuuksien mukaan
velkojen käyvät arvot.
useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja.
Korkoriski
(0,3) milj. euroa. Tilikauden aikana konserni nosti uutta
Markkinakorkotason muutokset vaikuttavat konsernin
pitkäaikaista lainaa 0,3 milj. euroa. Konsernin 1,5 milj.
rahoituskustannuksiin, johdannaissopimusten arvostukseen
euron luottolimiitistä tilikauden lopussa käytössä oli 1,1
ja rahavarojen tuottoon. Konserni suojautuu korkoriskiltä
milj. euroa. Konserni on sopinut päärahoittajansa kanssa
lainojen korkosidonnaisuuden valinnoilla ja koronvaihtoso-
factoring-rahoituksen aloittamisesta, mikä alkaa eri yhti-
pimuksilla.
öissä joulukuusta 2012 alkaen. Factoring-limiitin kokonais-
Tilikauden lopussa rahavarat olivat yhteensä 0,7
Konsernin rahoitusvelat ovat 100 % vaihtuvakorkoisia ja
niistä 42 (41
) % on muutettu kiinteäksi koronvaihtosopimuksella. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai
vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia
päästäkseen kussakin tilanteessa sopivaksi katsomaansa
suhteeseen kiinteiden ja vaihtuvien korkojen osalta. Tilin-
summa on 2,8 milj. euroa.
Tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille
puolivuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja,
velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.
Johto seuraa konsernin maksuvalmiutta jatkuvasti ja tarkkailee lainakovenanttien täyttymistä säännöllisesti.
Konsernin muut pankkilainoihin liittyvät kovenantit ovat
päätöshetkellä 31.10.2012 konsernin lainasalkun paino-
tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat va-
tettu keskikorko on 2,6 % (3,17 %) ja erääntymisajan
kuuksien antoa, lisävelkaantumista, suuria yrityskauppoja,
painotettu keskiarvo 1,84 (1,89) vuotta.
liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa
Mikäli korkoriskiä aiheutuu tulevaisuudessa tarvitta-
tapahtuvia määräenemmistömuutoksia.
van lisärahoituksen johdosta, riskiä pyritään hallitsemaan
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan
mitoittamalla vieraan rahoituksen tarve oikein suhteessa
jatkuvuuteen. Konsernissa tehdyt ennusteet toiminnan
vallitsevaan ja ennakoitavissa olevaan korkotasoon.
tulevasta kannattavuudesta nykyinen maksuvalmiusasema
Tilinpäätöshetkellä 31.10.2012 konsernilla on avoinna
euromääräinen koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni saa euribor 1 kk vaihtuvaa korkoa ja maksaa 1,575
% kiinteää korkoa. Koronvaihtosopimukseen ei sovelleta
huomioiden osoittavat, että konserni pystyy jatkamaan
toimintaansa ennakoitavissa olevan ajanjakson. Tämä
edellyttää kuitenkin suunniteltujen laajennusinvestointien
priorisointia.
suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimus erääntyy 30.4.2015
ja sen nimellisarvo on tilinpäätöshetkellä 3 960 000 euroa.
Korkoriskiä analysoitaessa on arvioitu mahdollinen
yhden prosenttiyksikön korkomuutos tilinpäätöshetkel-
Velkoihin liittyvät laiminlyönnit ja sopimusehtojen
rikkomiset
Tilikauden 2012 aikana konserni täytti lainojen oma-
lä. Vaikutus tuloslaskelmaan (tulokseen verojen jälkeen)
varaisuusasteeseen liittyvän kovenanttiehdon. Kovenant-
laskettuna tilinpäätöshetken 31.10.2012 (31.10.2011)
tiehtoa nettorahoitusvelkojen ja rullaavan 12 kuukauden
korollisista nettoveloista (muutos ei ole symmetrinen, koska
käyttökatteen suhteesta ei täytetty tarkastelupisteissä 30.4.
osa lainoista on muutettu kiinteäkorkoiseksi):
eikä tilinpäätöstilanteessa 31.10.2012 koskien konsernin
+100 perusyksikön muutos markkinakoroissa
-25 (-113) tuhatta euroa
- 100 perusyksikön muutos markkinakoroissa
61 (-149) tuhatta euroa
yhtä 3,96 milj. euron lainaa. Lainanantajalta saatiin etukäteen suostumus molemmissa tarkastelupisteissä siitä, että
lainanantaja ei käytä eräännyttämisoikeuttaan. Suostumukseen liittyy ehto, että Takoman rahoitussopimuksen
kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä kovenanttien
tasoon ja laskentahetkiin saadaan neuovteltua loppuun
Maksuvalmiusriski
28.2.2013 mennessä. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan
Rahoitusmarkkinoiden epävakaus on lisännyt tilikau-
ehdot saadaan neuvoteltua määräpäivään mennessä, kun
den aikana konsernin rahoituksen saatavuuteen liittyviä
konsernin strategialle on saatu hyväksyntää hallitukselta.
riskejä merkittävästi. Konsernissa arvioidaan ja seurataan
Lainanantaja nosti lainan marginaalia 0,5 % -yksikköä
jatkuvasti liiketoiminnan edellyttämän rahoituksen määrää,
laiminlyönnin vuoksi.
jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan
55
55
Konsernilla oli 31.10.2012 0,66 milj. euron viivästynyt
Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopi-
milj. euron suuruiseen pankkilainaan. Tilikauden päättymi-
muksiin. Tilikaudella koronvaihtosopimuksen käyvän arvon
en jälkeen lainan ehtoja on muutettu siten, että viivästynyt
muutos oli -30 461euroa ja se on kirjattu tuloslaskelman
lyhennys on siirretty erääntymään laina-ajan loppuun
rahoituseriin.
30.4.2015.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa
maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne
sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen valuuttatermiinien
käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet
-4 964 (-3 403) euroa on kirjattu tilikaudella muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen sitovien ulkomaan
valuutan määräisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri
ajankohtina seuraavan 24 kuukauden aikana. Suojausrahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun
muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin,
kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
56
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
lainan lyhennyssuoritus, joka liittyy kirjanpitoarvoltaan 3.96
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä
korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Maturiteettianalyysi
(euroa)
tasearvo
rahavirta
alle 1 vuosi
1-2 vuotta
2-5 vuotta
yli 5 vuotta
31.10.2012 Pankkilainat
4 971 683
5 256 132
1 769 957
Shekkitliluotto
1 731 124
1 755 879
1 755 879
Rahoitusleasingvelat
2 682 078
2 887 967
494 771
446 081
1 131 693
815 422
Rahoitusvelat yhteensä
9 384 885
9 899 979
4 020 608
2 157 578
2 906 371
815 422
Ostovelat ja muut velat
3 517 837
3 517 837
3 517 837
12 902 722
13 417 816
7 538 445
2 157 578
2 906 371
815 422
tasearvo
rahavirta
alle 1 vuosi
1-2 vuotta
2-5 vuotta
yli 5 vuotta
Yhteensä
(euroa)
1 711 497
1 774 678
31.10.2011
Pankkilainat
6 629 509
7 006 463
2 646 187
Shekkitliluotto
1 434 620
1 455 185
1 455 185
Rahoitusleasingvelat
1 746 050
2 614 225
3 097 769
3 415 948
501 675
492 440
1 208 111
1 213 723
Rahoitusvelat yhteensä
11 161 898
11 877 596
4 603 047
2 238 490
3 822 336
1 213 723
Ostovelat ja muut velat
3 429 973
3 429 973
14 591 871
15 307 569
Yhteensä
3 429 973
8 033 020
2 238 490
3 822 336
1 213 723
Johdannaissopimukset
Alla olevassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot. Johdannaiset
erääntyvät seuraavan 24 kuukauden aikana lukuunottamatta koronvaihtosopimusta, jonka eräpäivä on esitetty erikseen
31.10.2012 Nimellisarvo Käypä arvo, Koronvaihtosopimus
3 960 000
netto
Tasearvo
Tasearvo
, saamiset
, velat
-30 461
30 461
erääntyy 2015
Valuuttatermiinit
641 035
joista rahavirran suojaus-
instrumenteiksi määritetty
641 035
-16 843
31.10.2011 Nimellisarvo Käypä arvo, Koronvaihtosopimus
5 280 000
netto
Tasearvo
25 021
Tasearvo
, saamiset
, velat
-39 004
39 004
erääntyy 2015
Valuuttatermiinit
joista rahavirran suojaus-
1 531 211
instrumenteiksi määritetty
1 531 211
-18 953
Nettovelkaantumisasteet olivat seuraavat:
-536
18 418
2012
2011
Korolliset rahoitusvelat
9 384 885
11 161 898
Rahavarat
-697 514
-310 894
Nettovelat
8 687 371
10 851 004
Oma pääoma yhteensä 12 148 192,96
17 297 338
Nettovelkaantumisaste (gearing)
71,5 %
62,7 %
57
57
Rahoituksen tarve tulevaisuudessa
Kasvutavoitteen toteuttaminen edellyttää rahoitusta olemassa olevien liiketoimintojen kasvattamiseen ja uusien liiketoimintojen hankkimiseen. Rahoituksen tarve pyritään konsernin strategian mukaisesti ensisijaisesti kattamaan konsernin
omalla tulorahoituksella sekä mahdollisimman pitkälle aikaisempien liiketoimintayhtiöiden myynnistä saaduilla varoilla.
Yrityskaupat tai liiketoimintojen hankkiminen tullaan rahoittamaan lisäksi luottolaitoksilta hankitulla rahoituksella ja mahdollisesti esimerkiksi vaihdettavalla pääomalainalla tai suunnatulla osakeannilla.
Rahoitusmarkkinoiden kriisi ja taloudellinen taantuma on tehnyt yrityskauppojen rahoittamisen yleisesti haasteelliseksi.
Rahoituksen hinta on noussut marginaalien ja riskilisien nousun myötä, mitä on kompensoinut viitekorkojen pysyminen
alhaisella tasolla.
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernissa strategian mukainen tavoitepääomarakenne. Pääomaa hallinnoimalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa ja rahoitusvelkoja.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella (gearing) ja omavaraisuusasteella. Konsernin
strategian mukaan omavaraisuusasteen tulee olla yli 40 %.
Konsernin korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 8,7 (10,9) milj. euroa ja nettovelkaantumisaste oli 71,5 (62,7) %.
Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät
korolliset rahoitusvelat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa
43,8 (51,2) %.
Nettovelkaantumisasteet olivat seuraavat:
Korolliset rahoitusvelat
2012
2011
9 384 885
11 161 898
Rahavarat
-697 514
-310 894
Nettovelat
8 687 371
10 851 004
12 148 192
17 297 338
Oma pääoma yhteensä
Nettovelkaantumisaste (gearing)
58
71,5 %
62,7 %
26. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT Taulukossa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja. Konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista on kuvattu alla.
Kirjanpitoarvo
Liite-tieto
2012 Käypä arvo Kirjanpitoarvo
2012
2011
Käypä arvo
2011
Rahoitusvarat Muut rahoitusvarat
15
28 643
39 283
39 283
Saamiset
16
28 643
63 220
63 220
Myyntisaamiset ja muut saamiset
19
3 520 184
3 520 184
4 870 438
4 870 438
Rahavarat
20
697 514
697 514
310 894
310 894
Rahoitusvelat
Pankkilainat
23
4 971 683
5 080 605
6 629 509
6 611 413
Shekkitililuotto
23
1 731 124
1 755 940
1 434 620
1 455 186
Rahoitusleasingvelat
23
2 682 078
2 790 987
3 097 769
3 078 809
Ostovelat ja muut velat
24
3 517 837
3 517 837
3 429 973
3 429 973
Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus
24
25 021
25 021
18 418
18 418
Koronvaihtosopimus - ei suojauslaskennassa
24
30 461
30 461
39 004
39 004
Osakesijoitukset
Rahoitusleasingvelat
Myytävissä olevat muut rahoitusvarat koostuvat kotimaisista Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat
noteeraamattomista osakkeista.
korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten/lunastus Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu han- sopimusten korkoa.
kintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoi- Myyntisaamiset ja muut saamiset
tusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten
ja arvio vaihtelee merkittäästi tai vaihteluvälille sijoittuvien alkuperäinen kirjapitoarvo vastaa niiden käypä arvoa, koska
erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturimäääritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen. teetti huomioon ottaen.
Noteeraamattomille osakkeille ei ole toimivia markkinoita. Ostovelat ja muut velat
Johdannaiset
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tili- vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei
kauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
sopimuksille.
Koronvaihtosopimuksen käypä arvo on määritetty tulevien Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon
kassavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä. Käyvät arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksa- Konserni on 1.11.2009 alkaen soveltanut IFRS 7:n muutosmaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen. ta, joka koskee käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstru mentteja. Uusien vaatimusten mukaan käyvät arvot esitePankkilainat ja shekkitililuotto
tään seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoi- hierarkiatasojen mukaisesti:
hin. Diskonttokorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi • Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin savastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä. Kokonais- manlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoikorko muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on hin toimivilla markkinoilla.
lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio • Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin
0,4 - 6,00 % p.a. Pankkilainojen käyvän arvon määrittä- kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuimiseen käytetyt diskonttauskorot ovat keskimäärin 1,72 % tenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on
(3,09 %).
todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
• Tason 3 käyvät arvot perustuvat hankintahintaan, koska
niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
59
59
2012 (euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntijohdannaiset
Suojaukseen käytettävät johdannaiset
Muut rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit
28 643
28 643
Varat yhteensä
28 643
28 643
Velat
Valuuttatermiinit suojauslaskennassa
25 021
25 021
Koronvaihtosopimukset
30 461
30 461
Velat yhteensä
55 482
55 482
Seuraavassa taulukossa esitetään tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset 1.11.2011 - 31.10.2012.
Muut
(euroa)rahoitusvarat
Alkusaldo
28 643
Myynnit
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot
Loppusaldo
28 643
2011 (euroa)
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntijohdannaiset
Suojaukseen käytettävät johdannaiset
Muut rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit
28 643
28 643
Varat yhteensä
28 643
28 643
Velat
Valuuttatermiinit suojauslaskennassa
18 418
18 418
Koronvaihtosopimukset
39 004
39 004
Velat yhteensä
57 422
57 422
Seuraavassa taulukossa esitetään tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset 1.11.2010 - 31.10.2011.
Muut
(euroa)rahoitusvarat
Alkusaldo
28 643
Myynnit
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot
Loppusaldo
60
28 643
27. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISU
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten
perusteella suoritettuja vuokramenoja 983 (792)
20122011
Poistot
2 270 314
Arvonalentumiset
2 500 000
Myyntivoitot
2 156 146
tuhatta euroa.
Konserni on antanut vuokraamansa tarpeettomat toimistoja verstastilat vuokralle. Vuokrasopimus on voimassa
0
-48 318
toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajalla. Ei purettavissa
IFRS 3 vaihto-omaisuus olevan muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat
käypiin arvoihin
vähimmäisvuokrat:
Suorat hankinnan kulut
Yhteensä
4 770 314
2 107 828
28. MUUT VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle antajana
Yhden vuoden kuluessa
2012
2011
31 121
13 447
Vuotta pitemmän ajan ja
Konserni on pääsääntöisesti vuokrannut käyttämänsä
enintään viiden vuoden kuluttua
tuotanto- ja toimistotilat.
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä
31 121
13 447
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten
29. EHDOLLISET VELAT JA HANKINTASITOUMUKSET
perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Konserni vuokralle ottajana
2012
2011
717 647
742 546
Vakuudet
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yhden vuoden kuluessa
Vuotta pitemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua
Yhteensä
Noteeraamattomat
2012
Yrityskiinnitykset
2 283 153
Takaukset
49 098
358 925
Takaisinostositoumukset
2 642 078
3 384 624
Pantit
Pantatut tytäryhtiöosakkeet 10 997 908 10 997 908
1 875 332
osakesijoitukset
on
9 400 000
9 400 000
247 141
166 241
43 445
43 445
6 725
6 725
arvostettu
hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
arvoon
Konsernilla ei ole keskeneräisiä riita-asioita eikä
Vuokrasopimusten
2011
pituudet
on
muutamasta
kuukaudesta seitsemään vuotta. Normaalisti niihin sisältyy
oikeudenkäyntejä.
mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän
jälkeen. Sopimukset ovat sidottuja elinkustannusindeksiin.
Muut vuokrasopimukset
Konsernin muista vuokrasopimuksista johtuvat
vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 28. Muut
vuokrasopimukset.
61
61
30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
31. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Takoma-konsernin lähipiiriin kuuluvat emo Panostaja Oyj
Takoma konserni on 13.12.2012 allekirjoittanut Rolls
tytäryrityksineen sekä Takoman tytäryritykset. Lähipiiriin
Royce-konsernin kanssa 5-vuotisen (3+1+1) puitesopimuk-
luetaan myös hallitus ja konsernin muu johto perheenjäse-
sen koko Takoma-konsernin tarjonnan hyödyntämiseksi
nineen.
yhteistyössä Rolls Roycen kanssa.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat
Konsernin
Kotipaikkaomistusosuus
Takoma Oyj
Tampere
Takoma Gears Oy
Tampere
100 %
Hervannan Koneistus Oy
Tampere
100 %
Tampereen Laatukoneistus Oy
Tampere
100 %
Takoma Systems Oy
Tampere
100 %
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Tilikausilla 2011 ja 2012 ei ollut lähipiiritapahtumia.
2010 Konserni-
Muu
(euroa)
Hallitusyhtiöt johto
Vuokrat
240 450
Korkokulut
Saamiset
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon 2 681
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja palkkiot
(euroa)
20122011
Toimitusjohtaja Ari Virtanen
10.9.2012 lähtien 18 642
0
109 570
138 252
Toimitusjohtaja Kimmo Korhonen
9.9.2012 saakka
Hallituksen jäsenet
Thomas Rönnholm
13 500
0
Kimmo Korhonen
0
0
Harri Kumpu
18 000
13 500
Riku Salomaa
4 500
13 500
Juhani Vesterinen
18 000
18 000
Muu Johto
292 344
298 543
Yhtiöön tai sen kanssa samassa konsernissa olevaan yhtiöön
työ- tai palvelusuhteessa olevalle hallituksenjäsenelle ei
makseta palkkiota.
62
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)
(euroa)
Liite1.11.2011-31.10.20121.11.2010-31.10.2011
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
905 072
939 848
400
760
109
Henkilöstökulut
1.1.
831 761
462 132
Poistot ja arvonalentumiset
1.2.
791 762
747 267
Liiketoiminnan muut kulut
1.3.
570 964
343 615
Liikevoitto
-1 289 775
-613 275
Rahoitustuotot ja -kulut
1.4.
-2 293 103
277 830
Voitto ennen satunnaisia eriä
-3 582 878
-335 445
Satunnaiset erät
Konserniavustus
761 000
0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-2 821 878
-335 445
Tilinpäätössiirrot
1.5.
180 418
145 887
Tuloverot
1.6.
-16 447
49 368
Tilikauden voitto
-2 657 907
-140 190
63
63
EMOYHTIÖN TASE (FAS)
(euroa)
Liite10/31/201210/31/2011
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
1.9.
Aineettomat hyödykkeet 111 925
154 355
Aineelliset hyödykkeet
4 667 204
5 413 399
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
10 519 415
Muut sijoitukset
28 643
11 119 415
28 643
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
15 327 187
16 715 812
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset 2.0.
4 999 389
6 719 368
Lyhytaikaiset saamiset
2.1.
1 652 623
376 685
Rahat ja pankkisaamiset
2 768
6 615
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
6 654 779
7 102 668
VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 981 967
23 818 481
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 2.2.
Osakepääoma
939 856
939 856
Ylikurssirahasto
370 033
370 033
Vararahasto
51 816
51 816
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
4 969 207
4 969 207
Edellisten tilikausien voitto
12 253 178
12 393 369
Tilikauden voitto -2 657 907
-140 190
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
15 926 183
18 584 090
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
2.3.
729 229
909 647
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
2.4.
2 642 648
2 515 009
Lyhytaikainen vieras pääoma 2.5.
2 683 906
1 809 734
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
5 326 554
4 324 743
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
64
21 981 967
23 818 481
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA (FAS)
(euroa)
Liitetieto1.11.2011-31.10.20121.11.2010-31.10.2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tilikauden voitto
-2 657 907
-140 190
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Alaskirjaukset
2 500 000
791 762
747 267
Satunnaiset tuotot ja kulut
-761 000
Rahoitustuotot ja -kulut
-206 897
-277 830
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Muut oikaisut
-163 971
-195 255
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos
-77 583
-191 887
Lyhytaikaisten velkojen muutos
311 091
73 057
Maksetut korot ja maksut
-114 276
-51 754
Saadut korot
32 198
494 601
Liiketoiminnan rahavirta
-346 583
458 009
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-3 137
-3 382 704
Sijoitukset tytäryrityksiin
-1 900 000
-1 302 495
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
0
Pitkäaikaisten konsernilainasaamisten muutos
1 695 000
-1 153 057
Myönnetyt lainat
8 750
-395 000
Saadut osingot320412
Investointien rahavirta
-199 067
-6 232 844
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen muutos
480 972
1 174 638
Pitkäaikaisten lainojen nostot
0
3 083 005
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-434 170
-489 933
Pitkäaikaisten lainojen muutos
495 000
Rahoituksen rahavirta
541 802
3 767 711
Rahavarojen muutos
-3 848
-2 007 125
Rahavarat tilikauden alussa
6 615
2 013 740
Rahavarat tilikauden lopussa
2 768
6 615
65
65
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Takoma on suomalaisen konepajakonsernin emoyhtiö. Yh-
Lunastussopimukset
tiö on tunnettu aikaisemmin toiminimellä Suomen Helasto
Tilinpäätöksessä on kirjattu omaisuudeksi ja velaksi sitoviin
Oyj. Toiminimen ja toimialan muutos Takoma Oyj:ksi on
lunastussopimuksiin perustuen teollisuustiloja, joiden
rekisteröity kaupparekisteriin 1.11.2007. Yhtiöllä on yksi
osakesarja ja sen osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin
kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksella ”TAM1V”. Takoman suurin osakkeenomistaja
on Panostaja Oyj, kotipaikka Tampere. Takoma -konserni
kuuluu Panostaja -konserniin.
omistusoikeus siirtyy vasta lunastuserien maksun jälkeen.
Sopimuksia ei voida vuokra-aikana siirtää kolmannelle ilman
myyjän suostumusta.
Liitetietojen vastuissa esitetään pysyviin vastaaviin
sisältyvä rakennuksen arvo, joka ei vielä ole siirtynyt teidän
Jäljennös Takoman konsernitilinpäätöksestä on saa-
omistukseen.
tavissa Internet-osoitteesta www.takoma.fi tai Takoma
Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Haarlankatu 1 E, 33230
Tampere.
Jäljennös Panostajan konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.panostaja.fi tai Panostaja
Eläkkeet
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa
eläkevakuutusyhtiöissä.
Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Kalevantie 2, 33101
Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus
Tampere.
Tilikauden ja edellisen tilikauden luvut ovat vertailukelpoisia
TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT
keskenään.
ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ
JAKSOTUSPERIAATTEET JA –MENETELMÄT
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu
Liikevaihto
Yhtiön liikevaihto käsittää konsernin sisäisiä toimitila- ja
konevuokratuottoja sekä hallintopalvelutuottoja.
Pysyvien vastaavien arvostus
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu
tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
taloudellisen pitoajan perusteella.
66
Poistoajat ovat:
Raskaat koneet
10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
25 vuotta
Kevyet koneet, laitteet ja kalusto
Atk-laitteet
Atk-ohjelmat
5 vuotta
3 - 5 vuotta
5 vuotta
Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT, emoyhtiö
1.4. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
(euroa)
1.1. HENKILÖSTÖKULUT
(euroa)
20122011
Palkat ja palkkiot
686 666
387 548
Eläkekulut
119 013
61 605
26 082
12 979
831 761
462 132
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
183 252
320412
Osinkotuotot yhteensä
320
412
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
311 520
311 486
12 033
22 124
yhteensä
323 553
333 610
323 873
334 022
Korko- ja muut rahoitustuotot
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana
Muilta
Muut korko- ja rahoitustuotot
Toimitusjohtaja ja
182 212
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Johdon palkat ja palkkiot
hallituksen jäsenet
20122011
Osinkotuotot
7
3
yhteensä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 1.2.
Muille
POISTOT JA ARVONALENNUKSET
(euroa)
20122011
Poistot aineettomista oikeuksista 45 567
41 902
Poistot rakennuksista ja rakennelmista128 286 95 387
Poistot koneista ja kalustosta
617 909
609 978
Yhteensä
791 762
747 267
2 500 000
Korkokulut yhteensä
2 616 976
56 192
2 616 976
56 192
-2 293 103
277 830
Korko- ja muut rahoituskulut
yhteensä
Rahoitustuotot ja -kulut
SATUNNAISET ERÄT
1.3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Vuokrat
Satunnaiset tuotot/konserniavustus 907 000
20122011
48 535
33 137
Ulkopuoliset palvelut
212 892
94 724
Muut kuluerät
309 537
215 754
Yhteensä
570 964
343 615
15 765
9 628
Muut palvelut
7 380
Yhteensä
Satunnaiset kulut/konserniavustus -146 000
Yhteensä
15 765
17 008
761 000
1.5. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
(euroa)
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Tilintarkastus
56 192
Arvon alennus pysyvistä yhteensä (euroa)
7 298
109 678
20122011
Suunnitelman mukaisten ja
verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
180 418
145 887
1.6. TULOVEROT
(euroa)
20122011
Laskennalliset verot
varsinaisesta toiminnasta
-218
49 368
Laskennallisen verosaatavan
muutos
-16 230
Yhteensä
-16 447
49 368
67
67
TASEEN LIITETIEDOT, emoyhtiö
1.9. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
(euroa)
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.11.2011
Lisäykset
Hankintameno 31.10.2012
Ennakkomaksut
Yhteensä
218 448
218 448
3 137
3 137
221 585
221 585
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.11.2011
-64 093
-64 093
Tilikauden poisto
-45 567
-45 567
-109 660
-109 660
Kertyneet poistot 31.10.2012
Kirjanpitoarvo 31.10.2012
111 925
0
111 925
Kirjanpitoarvo 31.10.2011
154 355
0
154 355
Aineelliset hyödykkeet
(euroa)
Koneet ja kalusto Rakennukset
Yhteensä
Hankintameno 1.11.2011
4 165 066
3 206 325
7 371 392
Lisäykset
Hankintameno 31.10.2012
4 165 066
3 206 325
7 371 392
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.11.2011
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.10.2012
-1 862 606
-95 387
-617 909
-128 286
-1 957 993
-746 195
-2 480 515
-223 673
-2 704 188
Kirjanpitoarvo 31.10.2012
1 684 552
2 982 652
4 667 204
Kirjanpitoarvo 31.10.2011
2 302 460
3 110 939
5 413 399
SIJOITUKSET
Osakkeet konserniyritykset
Muut
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.11.2011
Lisäykset
11 119 415
28 643
11 148 058
1 900 000
1 900 000
Arvonalennus
-2 500 000
-2 500 000
Kirjanpitoarvo 31.10.2012
10 519 415
28 643
10 548 058
Kirjanpitoarvo 31.10.2011
11 119 415
28 643
11 148 058
KONSERNIYRITYKSET
Konsernin Emoyhtiön
Kotipaikka
omistusosuus %
omistusosuus %
68
Hervannan Koneistus Oy
Tampere
100,00
100,00
Tampereen Laatukoneistus Oy
Tampere
100,00
100,00
Takoma Gears Oy
Tampere
100,00
100,00
Takoma Systems Oy
Tampere
100,00
100,00
2.2. OMA PÄÄOMA
2.0. PITKÄAIKAISET SAAMISET (euroa) 20122011
(euroa) 20122011
Saamiset muilta
386 250
395 000
Osakepääoma 1.11.
939 856
939 856
Laskennalliset verosaamiset
265 082
281 311
Osakepääoma 31.10.
939 856
939 856
Yhteensä
651 332 676 311
Vararahasto 1.11.
51 816
51 816
Saamiset samaan konserniin
Vararahasto 31.10.
51 816
51 816
kuuluvilta yrityksiltä
Ylikurssirahasto 1.11.
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
4 348 057
6 043 057
Yhteensä
4 348 057
6 043 057
370 033
370 033
370 033
370 033
4 969 207
4 969 207
oman pääoman rahasto 31.10 4 969 207
4 969 207
Ylikurssirahasto 31.10.
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 1.11
PITKÄAIKAISET SAAMISET
YHTEENSÄ
4 999 389
6 719 368
Sijoitetun vapaan
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.11.12 253 17812 393 369
2.1. LYHYTAIKAISET SAAMISET
Osingonjako
(euroa) 20122011
Saamiset muilta yrityksiltä
Muut saamiset
16 240
6 725
Korkosaamiset
0
8 432
Siirtosaamiset
21 724
15 543
Yhteensä
37 964
30 700
00
Voitto edellisiltä
tilikausilta 31.10.
12 253 178 12 393 369
Tilikauden tulos
-2 657 907
Oma pääoma yhteensä
15 926 183 18 584 090
-140 190
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.10.
Saamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset 247 428
185 540
Muut saamiset
907 000
0
Korkosaamiset
Yhteensä
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
4 969 207
4 969 207
460 231
160 445
Voitto edellisiltä tilikausilta
12 253 178 12 393 369
1 614 659
345 985
Tilikauden tulos
-2 657 907
Yhteensä
14 564 478 17 222 385
-140 190
LYHYTAIKAISET SAAMISET
YHTEENSÄ
1 652 623
376 685
2.3.TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
(euroa) 20122011
Tilinpäätössiirtojen kertymä
yhtiössä muodostuu
kertyneestä poistoerosta
729 229
909 647
2.4. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
(euroa) Muut pitkäaikaiset velat
20122011
2 642 648
2 515 009
2 642 648
2 515 009
Pitkäaikainen vieras
pääoma yhteensä
69
69
2.5. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
(euroa) Lainat rahoituslaitoksilta
20122011
1 586 210
1 272 047
Muiden pitkäaikaisten
velkojen lyhennyserät
339 102
339 102
Ostovelat
66 876
79 712
Muut velat
38 593
48 389
Siirtovelat
235 998
70 484
2 266 779
1 809 734
Yhteensä
(euroa) 20122011
Annetut vakuudet
Pantatut talletukset
Pantatut tytäryhtiöosakkeet
6 725
6 725
10 519 415 11 119 415
Vastuusitoumukset saamaan
konserniin kuuluvien
yritysten puolesta
Annetut takaus- ja
takaisinostositoumukset
Velat samaan konserniin
kuuluville yrityksille
Ostovelat
163 829
Muut velat 107 298
Siirtovelat
146 000
Yhteensä
417 127
2 683 906
Annetut takaisinostositoumukset
0
1 809 734
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista.
6 355 931
omasta puolesta
Lyhytaikainen vieras
pääoma yhteensä
5 006 026
Vastuusitoumukset
1 445
1 445
Vuokra- ja leasingvastuut
Vuokravastuut
20 799
45 841
Leasingvastuut
36 261
49 706
Vuokra- ja leasingvastuista
maksettavat määrät
Vuokravastuut
erääntyy vuoden kuluessa
20 799
25 041
erääntyy yli vuoden kuluessa 20 799
Leasingvastuut
erääntyy vuoden kuluessa
12 427
12 427
erääntyy yli vuoden kuluessa 23 835
37 280
Yhtiö on vuokrannut käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimus on voimassa 31.8.2013 asti. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, mutta korotus on kuitenkin vähintään
3 % vuodessa.
Takoma Oyj:llä on lunastussopimukseen perustuen kirjattu
pysyviin vastaaviin erä, jonka kauppahintaa ei ole kokonaan
maksettu ja jonka omistusoikeus ei siksi ole siirtynyt. Erä on
seuraava:
(euroa) Rakennukset 70
20122011
2 982 652
3 110 939
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
Tampereella 14. päivänä joulukuuta 2012
Juha Sarsama
Juhani Vesterinen
Thomas Rönnholm
Tapio Tommila
Harri Kumpu
Kimmo Korhonen
Ari Virtanen
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Tampereella 14. päivänä joulukuuta 2012
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Janne Rajalahti
Markku Launis
KHTKHT
71
71
72
72
Janne Rajalahti
Markku Launis
KHT
KHT
73
OSAKKEET JA OSAKKKEENOMISTAJAT
Suurimmat osakkeenomistajat 31.10.2012
Osuus osakkeista
Osakkeita, kpl
ja äänistä, %
1 Panostaja Oyj
9 876 899
63,1 %
2 Korhonen Kimmo Rauno Iisak
2 679 206
17,1 %
3 Virtanen Ari Tapani
312 500
2,0 %
4 Koskenkorva Mikko Matias
233 118
1,5 %
5 Malo Hanna Maria
220 997
1,4 %
6 Kumpu Minna Kristiina
220 940
1,4 %
7 4Capes Oy
120 000
0,8 %
8 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
110 700
0,7 %
9 Koskelainen Timo Juhani
100 000
0,6 %
10FIM Pankkiiriliike Oy
79 935
0,5 %
10 suurinta yhteensä
13 954 295
89,1 %
Muut
1 709 971
10,9 %
Yhteensä
15 664 266
100,0 %
Osakeomistuksen jakautuminen 31.10.2012
Osakkeita / osakkeenomistaja
Omistajien Osuus omistajista
kpl
%
Osakkeita Osuus osakkeista
kpl
ja äänistä, %
1 - 100
109
12,7 %
6 035
0,04 %
101 - 1 000
525
61,1 %
220 371
1,41 %
1 001 - 10 000
181
21,1 %
575 174
3,67 %
10 001 - 100 000
36
4,2 %
1 078 207
6,88 %
100 001 - 999 999 999 999
8
0,9 %
13 774 360
87,93 %
Yhteensä
859
100 %
15 654 147
99,94 %
3
7 277
0,05 %
joista hallintarekisteröityjä
Yhteistilillä
10 119
0,06 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
15 664 266
100,00 %
Omistajaryhmät 31.10.2012
Yritykset yhteensä
Omistajia
kpl
Hallinta- Osuus omistajista
%
rekisteöityjä
Osakkeita
kpl
osakkeista, %
Osuus
65,4 %
54
1
6,3 %
10 243 042
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
4
1
0,5 %
148 670
0,9 %
Julkisyhteisöt yhteensä
1
0,1 %
75 000
0,5 %
Kotitaloudet yhteensä
796
92,7 %
5 184 077
33,1 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1
0,1 %
928
0,0 %
Ulkomaat yhteensä
3
0,3 %
2 430
0,0 %
Yhteistilillä
10 119
0,1 %
15 664 266
100,0 %
Yhteensä
859
2
100,0 %
74
74
74
OSAKEKURSSI JA –VAIHTO TILIKAUDELTA 2012
0,9 €
0,8 €
0,7 €
0,6 €
0,5 €
0,4 €
350k
300k
250k
200k
150k
100k
50k
0k
marras-2011
helmi-2012
touko-2012
elo-2012
75
75
Takoma Oyj
Haarlankatu 1, 33230 Tampere
www.takoma.fi
76