Ketunajokokeen säännöt

Kå 20.9.10
KETUNAJOKOKEIDEN
SÄÄNNÖT JA OHJEET
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 20.11.1999
Voimassa alkaen 1.8.2000
Kå 20.9.10
KETUNAJOKOKEIDEN SÄÄNNÖT
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 20.11.1999
Voimassa alkaen 1.8.2000
1. KETUNAJOKOKEIDEN TARKOITUS
Ketunajokokeiden tarkoituksena on ajavien koirien ketunmetsästysominaisuuksien
selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa
kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen.
Ketunajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä.
2. KOELAJIT
Ketunajokokeet voivat olla luonteeltaan yleisiä, yhdistyksen jäsenten välisiä,
rotujärjestön alaisten rotujen kokeita tai kokeita, joihin osallistumisesta määrätään
erillisillä kilpailusäännöillä.
3. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Ketunajokokeeseen saavat osallistua rekisteröidyt FCIn ajavien koirien roturyhmään
kuuluvien rotujen koirat, jotka täyttävät Kennelliiton vahvistamat näyttely- ja
rokotusmääräykset.
Koirat, jotka eivät voi osallistua kokeeseen:
1)
Kiimainen narttu.
2)
Tarttuvaa tautia sairastava koira.
3)
Kantava narttu kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen synnytystä ja
neljäkymmentäkaksi (42) vuorokautta jälkeen synnytyksen.
4)
Sairas koira. Ylituomarilla on oikeus kieltää sairaaksi todetun koiran
osallistuminen kokeeseen tai keskeyttää siltä kokeen jatkaminen.
Ryhmänjohtajallakin on oikeus samasta syystä keskeyttää jatkaminen.
5)
Kivesvikainen koira.
6)
Koira, jolle on annettu piristeitä, hormoneja tai muita sen
suorituskykyyn vaikuttavia aineita (doping).
Vastaavan koetoimitsijan ja ylituomarin on tarkistettava koirien
osallistumisoikeus.
Jotta koe voidaan järjestää, siihen tulee osallistua vähintään kolme (3) koiraa.
Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa osallistuvien koirien lukumäärää, jos
koejärjestelyt niin vaativat. Koiran omistajille ilmoitetaan kokeeseen pääsystä
viimeistään ilmoittautumisajan päättyessä.
Kå 20.9.10
4. KENNELLIITON YLEINEN JÄÄVIYSSÄÄNTÖ
Liite 1
5. JÄRJESTÄMISLUVAN MYÖNTÄMINEN
Näitä sääntöjä noudatetaan FCIn, Kennelliiton hallituksen ja kennelpiirien
myöntämissä ajokokeissa. FCI myöntää kansainväliset kokeet. Kennelliiton hallitus
myöntää valtakunnalliset mestaruuskilpailut, niiden valintakokeet ja maaottelut.
Muiden kokeiden luvat myöntää kennelpiiri.
6. KOELUVAN ANOMINEN
1. Luvan anoja ja järjestelyistä vastaava
Kokeiden toimeenpanoluvan anoo järjestävä yhdistys, jonka pitää olla
Kennelliiton jäsen. Rotujärjestön jäsenyyttä pidetään suotavana. Kokeen
järjestelyistä huolehtii järjestävän yhdistyksen nimeämä koetoimikunta.
2. Anomisen määräaika
Kokeet on anottava Kennelliiton määräämänä aikana.
Liite 7 Määräaikaisilmoitukset
3. Anomuksen sisältö
Koeanomuksessa on mainittava järjestävä yhdistys, koetoimikunnan
puheenjohtaja, kokeen nimi ja luonne, osanottorajoitukset, koeaika ja –paikka,
pidetäänkö koe myös paljaan maan kokeena, osanottomaksun suuruus sekä
kenelle ja mihin mennessä ilmoittautuminen ja osanottomaksu suoritetaan.
Samalla on esitettävä ylituomari ja hänen varamiehensä, joiden suostumus on
saatu. Heidän tulisi olla järjestävän yhdistyksen ulkopuolelta.
4. Anomus osoitetaan
Anomus osoitetaan aina sen kennelpiirin hallitukselle, jonka alueella koe
järjestetään. Tarvittaessa toimitetaan jäljennös koeanomuksesta järjestävän
yhdistyksen kotipaikan mukaiselle kennelpiirille.
5. Kokeesta ilmoittaminen ja tiedottaminen
Kennelpiirit toimittavat myöntämistään kokeista listan Kennelliiton
määräaikaisilmoituksen ohjeiden mukaisesti julkaistavaksi Koiramme-lehdessä.
Kennelpiirit ja yhdistykset voivat tiedottaa kokeista jäsentiedotteissaan.
7. KOKEEN SIIRTO TAI PERUUTUS
Kå 20.9.10
Kennelliiton yleinen kokeiden siirto ja peruutus Liite 3
8. YLITUOMARI JA HÄNEN VARAMIEHENSÄ
Ylituomarin ja hänen varamiehensä on oltava Kennelliiton hyväksymä ja ko.
koemuodon ylituomari. Ylituomarin on oltava Kennelliiton ja rotujärjestön jäsen.
Ylituomarin on ylläpidettävä taitonsa vaaditulla tavalla.
Ylituomari saa toimia palkintotuomarina vain pakottavissa tapauksissa.
9. MUUT TUOMARIT
Palkintotuomarilla on oltava voimassa oleva palkintotuomarikortti, mikä edellyttää
sitä, että hän on ylläpitänyt arvostelutaitonsa vaaditulla tavalla.
Ylituomari nimeää palkintotuomariryhmässä yhden ryhmän johtajaksi, jonka antamia
ohjeita on noudatettava. Ryhmänjohtajan on oltava joko Kennelliiton tai rotujärjestön
jäsen, muiden tuomareiden on oltava joko Kennelliiton tai sen jäsenyhdistyksen
jäseniä.
Ryhmänjohtajan ikä tulee olla vähintään 20 vuotta ja palkintotuomarin ikä vähintään
16 vuotta.
Palkintotuomareita on koeryhmässä kaksi tai kolme. Jos käytetään kolmea tuomaria,
on joka ryhmässä oltava kolme tuomaria. Kolmas tuomari otetaan huomioon vain
ajoaikaan nähden.
Palkintotuomari ei voi toimia koiran ohjaajana ko. kokeessa.
10. ILMOITTAUTUMINEN KOKEESEEN JA SIITÄ POIS JÄÄMINEN
Ilmoittautuminen
Kokeeseen ilmoittautuminen on tehtävä aikaisintaan kuukautta ja viimeistään 5
päivää ennen kokeen alkua osanottomaksuineen.
Jälki-ilmoittautuminen
Jälki-ilmoittautumista ei hyväksytä
Poisjääminen
Ilman pätevää syytä pois jäänyt on aina velvollinen maksamaan osanottomaksun.
Päteväksi syyksi poisjäämiseen katsotaan koiran alkanut kiima sekä koiran tai koiran
ohjaajan sairaus. Poisjäämisestä on ilmoitettava koetoimikunnalle heti esteen
ilmettyä.
Kå 20.9.10
11. KENNELLIITON YLEINEN VALITUSMENETTELY JA
OIKAISUVAATIMUSMENETTELY
Liite 4
12. ROTUKOHTAINEN ARVOSTELU
Kaikkien ajavien koirien ominaisuudet ja työskentely arvioidaan jäljempänä
esitettyjen perusteiden mukaan.
13. KOELUOKAT
Ketunajokoe järjestetään yksipäiväisenä avoimen luokan kokeena.
14. KOEMAASTOT
Kutakin koiraa kohti on varattava yksi koemaasto. Lisäksi on varattava tarpeellinen
määrä varamaastoja. Käytettävistä maastoista päättää koetoimikunta.
Ennen maastojen arpomista koetoimikunta ja ylituomari nimeävät koemaastoihin
palkintotuomarit.
Ylituomarin puhuttelun jälkeen arvotaan maastoihin koirat.
Jos arvonnan jälkeen ilmenee palkintotuomarien esteellisyyksiä tai muita
voittamattomia järjestelyvaikeuksia, on ylituomarilla oikeus siirtää
palkintotuomareita ryhmästä toiseen.
SM-kokeiden, niiden valintakokeiden tai vastaavien erikoiskokeiden ja muiden
koiramäärältään suurten kokeiden koemaastojen arvonta voidaan suorittaa
järjestelyjen helpottamiseksi etukäteen ylituomarin hyväksymällä puolueettomalla
tavalla.
15. KOKEEN SUORITUSAIKA
Koiran koeaika
Koiran työskentelyaika, enintään seitsemän (7) tuntia, muodostuu
hakutyöskentelyajasta ja ajotyöskentelyajasta. Työskentelyaikaa on se aika, jonka
koira itsenäisesti työskennellen käyttää ketun hakemiseen, ajamiseen ja
hukkatyöskentelyyn (louheenmenon ilmaisemiseen).
Hakutyöskentelyaika on enintään 4 tuntia ja ajotyöskentelyaika enintään 3 tuntia.
Kå 20.9.10
Työskentelyaika kuluu myös silloin kun koira hakee tai ajaa muita eläimiä.
Hakutyöskentelyaika
Hakutyöskentelyaika on enintään 4 tuntia ja se muodostuu siitä ajasta, mitä koira
käyttää ketun hakuun ja mahdolliseen lisähakuun. Ellei koira ole saanut tänä aikana
kettua ajoon, katsotaan koe päättyneeksi.
Mikäli hakutyöskentelyaikaa on jäänyt jäljelle, otetaan lisähaku, haettamalla uutta
kettua jos se käytännössä on mahdollista.
Muun eläimen kuin ketun hakua ei arvostella. Haun päättyessä muun eläimen ajoon,
otetaan haun arvostelussa huomioon vain se osa, mikä oli ehditty todeta ketun hauksi.
Muun eläimen hakuun ja ajoon käytetty aika kuuluu hakutyöskentelyaikaan.
Ajotyöskentelyaika
Ajoaikaa koiralla on 120 minuuttia, jonka saamiseksi koiralla on ajotyöskentelyaikaa
enintään 3 tuntia. Ajoaikaan sisältyy se aika, jonka koira käyttää ketun ajoon ja
hukkatyöskentelyyn. Myös mahdollisen lisähaun jälkeen alkaneesta ajosta voidaan
jäljellä olevan ajotyöskentelyajan puitteissa ottaa ajoaikaa.
Ainoastaan kuultu, haukkuen tapahtuva ajo hyväksytään. Hukka on silloin, kun koira
ei seuraa haukkuen ajettavan jälkiä. Ajoaikaan ei lasketa hukkaa, joka on viisi (5)
minuuttia ja sitä pitempi tauko ajossa. Hukkahaukahteluksi todettuja minuutteja ei
lasketa ajoaikaan.
Ajoaika ja hukat lasketaan täysinä minuutteina.
Ajon aikana tapahtunut muun eläimen hakuun tai ajoon käytetty aika lasketaan
hukaksi.
Tutkahavaintoja koiran haukusta ei hyväksytä ajoksi.
Sulkeminen kokeesta
Koira suljettakoon kokeesta, jos se tottelemattomuudellaan häiritsee kokeen kulkua
tai on haluton työskentelemään, tai antaa hakiessaan ääntä niin runsaasti ettei tiedetä
hakeeko vai ajaako koira, tai on ajossa niin löysä tai antaa ääntä niin vähän, etteivät
tuomarit voi seurata ajon kulkua, tai ajaa todistettavasti sorkkaeläintä 30 minuutin
ajan, tai lähtee toistuvasti sorkkaeläimen ajoon.
Koira suljettakoon kokeesta myös silloin, kun se toistuvasti jättää ketun yöjäljen tai
ketunajon sekä alkaa hakea tai ajaa muuta eläintä, eikä tottelemattomuuttaan anna
kytkeä vaikka on ohjaajan lähituntumassa.
Kå 20.9.10
Koira voidaan sulkea kokeesta myös silloin, kun koiranohjaaja rikkoo tahallisesti
sääntöjä tai kytkee koiran ilman palkintotuomarin lupaa tai ei noudata kehotuksesta
huolimatta palkintotuomarin ohjeita.
Luopuminen kokeesta
Koiran ohjaaja voi luopua kokeesta missä vaiheessa tahansa ilmoittamalla siitä
palkintotuomarille.
Kokeen keskeyttäminen
Koe keskeytetään seuraavissa tapauksissa:
Olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että kokeen jatkaminen olisi eläinsuojelumääräysten
vastaista. Tällaisia olosuhteita ovat koiraa vahingoittava jääkuori, jäätynyt lumikerros
tai kova pakkanen.
Luonnon olosuhteet voivat muuttua sellaisiksi, ettei koiran työskentelyä voida
arvioida (esim. myrsky).
Päätöksen kokeen keskeyttämisestä tekee ylituomari, maastossa ryhmänjohtaja, ellei
ylituomari ole heti tavoitettavissa. Ryhmänjohtajan on perusteltava keskeyttäminen
ylituomarille ensi tilassa.
Tuloksen laskeminen
Keskeytetyssä kokeessa tulos lasketaan. Jos koira suljetaan tai koiran ohjaaja luopuu
kesken kokeen, tulosta ei lasketa.
Keskeytyksen, sulkemisen ja luopumisen syy merkitään koirakohtaiseen pöytäkirjaan
huomautuksia kohtaan.
16. KOIRAN LOUKKAANTUMINEN
Koe keskeytetään, mikäli koiran vahingoittuminen haittaa sen työskentelyä tai
vammautuminen aiheuttaa sille liikkuessa kipua.
17. KOHTUUTON HÄIRIÖ KOKEEN AIKANA
Haun tai ajon aikana voi sattua koirasta riippumaton kohtuuton häiriö, joka
keskeyttää koiran koettelemisen.
Jos on aihetta epäillä kohtuuttoman häiriön keskeyttäneen haun tai ajon,
palkintotuomareiden on viipymättä pyrittävä toteamaan keskeytyksen syy. Ellei
häiriön syytä voida vakuuttavasti todeta, katsottakoon keskeytys hukaksi. Päätöksen
kohtuuttoman häiriön hyväksymisestä tekee palkintotuomari.
Kå 20.9.10
18. TUOMARI JA KOIRAN OHJAAJA
Koe tulee aloittaa ylituomarin määräämänä koirien irtilaskuaikana, ellei voittamaton
este aiheuta viivytystä.
Koe on suoritettava arvotussa koemaastossa tai tietyin edellytyksin nimetyssä
varamaastossa.
Liikkumisesta koemaastossa päättää ryhmänjohtaja kuultuaan maaston tuntevaa
ryhmän jäsentä. Koiran ohjaajan kohtuulliset toivomukset otettakoon huomioon.
Päätöksen koiran kytkemisestä tekee viime kädessä palkintotuomari.
19. KOKEEN ARVOSTELUPERUSTEET
Arvostelu
Näiden sääntöjen mukaan annetuista ansiopisteistä muodostuu ketunajokokeen
lopputulos.
Koiran työskentely kokeessa arvostellaan seuraavasti:
Ajoajasta voi saada enintään
30 pist.
Ominaisuuspisteet yhteensä enintään
70 pist.
Kokonaispisteet enintään
100 pist.
Ajoajan pisteet
- neljä ajominuuttia antaa yhden pisteen (1 min = 0,25 pistettä)
- jos ajo päättyy kohtuuttomaan häiriöön kokeen aikana, voidaan ajopisteitä
korottaa 3:lla.
- louheen päättyneestä ajosta määräytyy ajopisteet erillisen taulukon mukaan.
Ominaisuuspisteet
Ominaisuudet arvioidaan koko työskentelyajan perusteella, myös silloin kun
koiranojaaja ilmoittaa luopumisesta tai kun koe keskeytetään. Tulokseen otetaan
tuomareiden numeroiden keskiarvo.
On varottava, ettei toteamattomaksi jäänyt kohtuuton häiriö pääse aiheuttamaan
virheellistä arviointia.
Haku
- Hakuvarmuus ja tehokkuus
- Hakunopeus ja eteneminen
- Metsästysinto ja hakusitkeys
- Hakutyöskentely ja yleisvaikutus
1-10 pist.
1-10 pist.
1-10 pist.
1-10 pist.
Kå 20.9.10
Ajo
- Ajon sujuvuus ja nopeus
1-10 pist.
- Metsästysinto ja ajotyöskentelyn yleisvaikutus 1-10 pist.
Haukku
- Haukku
1-10 pist.
Palkintosijaan oikeuttavat pisteet ja vaatimukset
1. palkinto vähintään
2. palkinto vähintään
3. palkinto vähintään
75 pistettä
60 pistettä
50 pistettä
20. PALKINTOTUOMARIN ANTAMIEN PISTEIDEN MUUTTAMINEN
Ylituomarin tehtävä on valvoa, että kokeissa tarkoin noudatetaan Kennelliiton
hyväksymiä ketunajokokeiden sääntöjä ja ohjeita sekä huolehtia toimenpiteistä, jotka
tekevät arvostelusta oikean ja yhdenmukaisen.
21. KOKEIDEN TULOKSET
Tulosten tarkastus
Kokeen sihteeri tarkastaa kaikki laskelmat ja huolehtii tulosten merkitsemisestä
Kennelliiton koepöytäkirjalomakkeelle sekä koirakohtaisille lomakkeille ja jättää ne
viipymättä ylituomarin tarkastettaviksi. Ylituomarin on vahvistettava lomakkeet
nimikirjoituksellaan ja lisättävä tuomarinumeronsa nimen yhteyteen.
Kennelliiton, kennelpiirin ja ao. rotujärjestön tulee korjata koetuloksissa todetut
puutteet ja virheet.
Tulosten lähettäminen
Koetoimikunnan on lähetettävä ylituomarin tarkastamat ja vahvistamat koepöytäkirjat
sekä koirakohtaiset pöytäkirjat viikon kuluessa kokeen päättymisestä koeluvan
myöntäjän ilmoittamaan osoitteeseen.
22. ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ KOKEESTA
Koepaikka
Kokeelle tulee järjestää tarkoituksenmukainen keskuspaikka, joka sijainniltaan on
mahdollisimman keskeinen koemaastoihin nähden.
Maastot
Kå 20.9.10
Kokeeseen on varattava riittävän laajat koemaastot ja niiden on sijaittava tarpeeksi
kaukana toisistaan.
Riistan laatu
Ketunajokokeessa ei arvostella muun eläimen kuin ketun hakua tai ajoa.
Eritystapahtumat
Mahdolliset suurpetojen vaikutukset koiran käyttäytymiseen kokeen aikana tulee
pyrkiä aina selvittämän, ettei tule virhearviointeja. Eläimen laji merkitään
koirakohtaiseen pöytäkirjaan.
23. KOKEEN KULKU SUORITUSTAPAHTUMINEEN
Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja päättyy ylituomarin loppupuheenvuoroon,
tulosten julkistamiseen ja mahdolliseen palkintojen jakoon.
Ylituomarin puhuttelu pidetään koepäivää edeltävänä iltana, milloin järjestelyt sitä
vaativat, muulloin puhuttelu on koepäivän aamuna.
24. ERILLISOHJEET KOSKIEN YLITUOMARIA, MUUTA TUOMARIA,
KOIRAN OHJAAJAA JA KOETOIMIKUNTAA VARTEN
Kokeen suorittamisessa ja koirien arvostelussa noudatettavat yksityiskohtaiset
määräykset ja ohjeet sekä ohjeet ylituomarille ovat näihin sääntöihin liittyvissä
Kennelliiton hallituksen hyväksymissä ohjeissa.
25. MUUTOKSET SÄÄNTÖIHIN JA OHJEISIIN
Rotujärjestö esittää yleiskokouksensa hyväksymät sääntömuutokset Kennelliiton
valtuuston vahvistettaviksi. Näihin sääntöihin liittyvien ohjeiden osalta vahvistuksen
suorittaa Kennelliiton hallitus.
Kå 20.9.10
KETUNAJOKOKEIDEN PALKINTOTUOMAREIDEN OHJEET
Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 15.2.2000
Voimassa alkaen 1.8.2000
1. KOERYHMÄ, SEN VELVOLLISUUDET JA TEHTÄVÄT
Koeryhmä
Koeryhmän muodostavat palkintotuomarit ja koiran ohjaaja. Ryhmän jäseniä ovat
myös nimetyt 1-2 palkintotuomariharjoittelijaa, opas ja ylituomarin hyväksymät
kokeen seuraajat.
1.1. Ryhmänjohtajan tehtävät
Ylituomarin nimeämä ryhmänjohtaja johtaa koeryhmän toimintaa ja vastaa siitä, että
ryhmä toimii ketunajokoesääntöjen annettujen ohjeiden ja hyvän kenneltavan
mukaisesti. Ryhmänjohtajan on oltava ylituomarin puhuttelussa, ellei ylituomari
erityisestä syystä ole antanut hänelle erivapautta.
Ryhmänjohtaja huolehtii palkintouomareiden kellojen tarkistuksesta ennen kokeen
alkua. Hän päättää viime kädessä ryhmän yleisestä kulkusuunnasta ja
liikkumisnopeudesta, koiran irtilaskun ajankohdasta ja paikasta sekä kytkemisestä
ottaen huomioon koiran ohjaajan kohtuulliset toivomukset. Ryhmänjohtaja antaa
ryhmän jäsenille sijoittumista ja toimintaa koskevat ohjeet. Hän valvoo ja ohjaa myös
palkintotuomariharjoittelijoiden työskentelyä.
Koiran kokeilun tulee tapahtua arvotussa koemaastossa, ellei koiran seuraaminen
pakota ryhmää siirtymään koemaaston ulkopuolelle.
Ryhmänjohtaja päättää tarvittaessa siirtymisestä varamaastoon, ellei ylituomari ole
saapuvilla tai nopeasti tavoitettavissa.
Jos koira kokeen aikana joutuu hengenvaaraan, koeryhmän jäsenten velvollisuus on
ryhtyä heti pelastustoimiin.
Ryhmänjohtajalla on oikeus harkintansa mukaan keskeyttää kokeen aikana sairaaksi
todetun tai vahingoittuneen koiran koettelu.
Ainoastaan sellainen loukkaantuminen, joka tapahtuu kokeen aikana, voi vaikuttaa
arvosteluun.
Koiran kunnolla ei ole vaikutusta arviointiin.
Kå 20.9.10
Ryhmänjohtaja kutsuu tarpeen vaatiessa palkintotuomarit neuvotteluihin, suorittaa
kokeen päätyttyä palkintotuomarien tekemien merkintöjen vertailun ja laskee niiden
perusteella koiran ajoajan sekä palkintotuomarien eri ominaisuuksista antamien
pisteiden keskiarvot sekä merkitsee arvostelukorttiinsa koiran ominaisuuksia
koskevat lisätiedot keskusteltuaan niistä toisen palkintotuomarin kanssa.
Kun koepäivä koiran osalta on päättynyt ja arvostelukortit ovat valmiiksi täytetyt,
näyttäköön ryhmänjohtaja ne koiran ohjaajalle, jolla on tällöin mahdollisuus esittää
mielipiteensä arvostelusta.
Koepäivän päätyttyä ryhmänjohtaja luovuttaa maastokortit ylituomarille ja antaa
tarvittaessa suullisen selostuksen kokeen eri tilanteista ja niiden arviointiperusteista.
Palkintotuomareiden, tuomarikokelaiden ja koiran ohjaajan tulisi tällöin olla paikalla.
Palkintotuomareiden tulee tarkistaa osaltaan, että koirakohtaiseen pöytäkirjaan tehdyt
merkinnät ovat oikein suoritetut ja varmentaa ne nimikirjoituksellaan.
1.2 Palkintotuomarin tehtävät
1) Palkintotuomarin on aina tuomarin tehtävään lähtiessään otettava mukaan
koesäännöt ja todisteet, joista ilmenee hänen muodollinen pätevyytensä
tehtävään.
2) Palkintotuomarin tulisi osallistua ylituomarin puhutteluun.
3) Palkintotuomarin tulee arvioida koiran työskentelyä oikein. Hän ei saa antaa
entisen tuntemuksen, kuulopuheiden, koiran ohjaajan puheiden eikä
aikaisempien koetulosten vaikuttaa arviointiin. Hänen on otettava huomioon
vain se, minkä hän itse toteaa ja harkitsee oikeaksi. Hän voi myös niin
harkittuaan, pitää oman arviointinsa perusteena palkintotuomaritoverinsa
havaintoja.
4) Palkintotuomari pyrkiköön kaikissa tilanteissa tekemään oikeutta koiralle siinä
määrin kuin se sääntöjen ja palkintotuomariohjeiden mukaan on mahdollista.
5) Palkintotuomari karttakoon liian nopeita johtopäätöksiä ja liiallista
itsevarmuutta. Hänen tulee osoittaa eri tilanteissa sopeutumiskykyä ja
joustavuutta ja hänen tulee suhtautua muihin ryhmän jäseniin ystävällisesti.
Palkintotuomari ottakoon huomioon koiran ohjaajan toivomukset, jotka eivät
ole sääntöjen vastaisia tai kohtuuttomia eivätkä vaikuta haitallisesti kokeen
kulkuun.
Kå 20.9.10
6) Palkintotuomarin on seurattava koko ajan mahdollisimman tiiviisti koiran
toimintaa sitä kuitenkaan häiritsemättä niin haun, ajon kuin hukan
selvittelynkin aikana. Hän perustakoon eri ominaisuuksien arvioinnin niin
pitkälle kuin mahdollista kokonaissuoritukseen kytkemättä eri ominaisuuksien
arviointeja toisiinsa.
1.3 Kohtuuton häiriö
Kohtuuttomaksi häiriöksi katsotaan seuraavat tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa
koiran kytkemisen ja siirtymisen:
1) Jos ajettava menee louheen tai muuhun sellaiseen paikkaan, josta koiraa ei voi
sitä itse karkottaa liikkeelle. Ryhmäkään ei saa sitä tehdä.
2) Jos ajettava menee sellaiseen paikkaan, jossa koira sekä palkintotuomarin että
koiran ohjaajan mielestä todennäköisesti joutuu hengenvaaraan, kuten
vilkasliikenteiselle tielle, rautatielle, heikolle jäälle tms.
3) Koira ottaa ajettavan ketun kiinni.
4) Jos joku ampuu ajettavan ketun.
5) Jos vieras koira keskeyttää haun tai ajon.
6) Jos vieras koira on yhtynyt ajoon ennen kuin sen ajattamiseen käytetystä ajasta
on kulunut 60 minuuttia. Jos ko. ajon ajattamiseen käytetystä ajasta on kulunut
vähintään 60 minuuttia, eikä vierasta koiraa yrityksistä huolimatta ole saatu
kiinni tai jättämään ajoa, voidaan ajattamista jatkaa, jos palkintotuomarit ovat
vakuuttuneita, ettei vieraasta koirasta ole apua tai häiriötä.
7) Jos ajo alkaa niin myöhään, ettei ole riittävän valoisaa ajon seuraamiseen, koe
keskeytetään.
8) Alueella ollut tai oleva suurpeto häiritsee koiran toimintaa.
Illalla alkanutta ajoa älköön keskeytettäkö pimeän tullen ennen määräaikaa, jos
vähintään 60 minuuttia ko. ajon ajattamisajasta on tapahtunut valoisana aikana ja
palkintotuomarit katsovat siihen saakka saamansa kokemuksen perusteella voivansa
arvioida koiran työskentelyä valon puutteessakin oikein.
Jos kohtuuton häiriö aiheuttaa koiran kytkemisen, koiranohjaaja saa valita
irtilaskupaikan.
1.4 Kohtuuttoman häiriön viemä aika
Kå 20.9.10
Kohtuuttoman häiriön aiheuttaman keskeytyksen aika ei kuulu koiran
työskentelyaikaan. Häiriön aiheuttamaan keskeytyksen aikaan kuuluu myös koiran
kiinni ottamiseen kulunut aika sekä siirtymiseen käytetty aika.
1.5 Vieraan koeryhmän koiran ajo
Jos vieraan koeryhmän koira, jonka palkintotuomari tuntee, ajaessaan saapuu
koealueelle, palkintotuomari seuratkoon myös sen ajoa ja merkitköön ajominuutit
muistiin, jos se ei häiritse hänen varsinaista tehtäväänsä eikä hänen ryhmässään
koeteltavana olevan koiran toimintaa. Vieraan koiran ajoaikaa koskevat merkinnät
luovutetaan ao. koeryhmän johtajalle tai ylituomarille ajoajan laskemista varten.
1.6 Koiran työskentelyn arviointi
Ajavan koiran kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat riistan löytökyky ja toiseksi kyky
ajaa sitä pitkänkin aikaa. Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että riistasta
saadaan usein näköhavaintoja ja ampumatilanteita.
Koiran työskentelyn arviointi tehdään koepäivän päätyttyä. Palkintotuomarin tulee
tehdä päivän kuluessa maastokorttiinsa muistiinpanoja ja väliarvosteluja koiran
ominaisuuksista. Niitä hän voi käyttää päivän kokonaisarviointia tehdessään.
2. KOIRAN OHJAAJAA KOSKEVIA OHJEITA
Koiran ohjaajan, jolla tarkoitetaan koiranomistajaa tai hänen edustajaansa, tulee
noudattaa ryhmänjohtajan ja palkintotuomarin hänelle antamia ohjeita.
Koiran ohjaaja ei saa millään tavoin auttaa koiraansa eikä ilman palkintotuomarin
lupaa puuttua koiransa työskentelyyn tai kytkeä koiraansa muulloin kuin luopuessaan
kokeesta. Koiran joutuessa ilmeiseen hengenvaaraan tulee koira kuitenkin kytkeä
heti. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava palkintotuomarille.
Koiran ohjaajalla on oikeus esittää palkintotuomareille kohtuullisina pidettäviä
toivomuksia esimerkiksi kulkusuunnasta tai liikkumisnopeudesta, mutta hän ei saa
alituisilla toivomuksillaan eikä muutenkaan häiritä palkintotuomareiden toimintaa.
Jos koiran ohjaaja ei noudata annettuja ohjeita, rikkoo sääntöjä, häiritsee
palkintotuomareiden toimintaa tai esiintyy muuten hyvät tavan vastaisesti,
ryhmänjohtaja voi sulkea koiran kokeesta. Sulkemisesta on heti tilaisuuden tullen
ilmoitettava ylituomarille ja esitettävä perusteet tapahtuneelle.
Jos koiran ohjaaja luopuu maastossa kokeesta, hänen on siitä heti ilmoitettava
ryhmänjohtajalle. Muussa tilanteessa tapahtuvasta luopumisesta on ilmoitettava
ylituomarille.
Kå 20.9.10
Jos koiranomistajan näkemys tapahtumien kulusta on erilainen kuin
palkintotuomareilla, hänen täytyy ilmaista käsityksensä maastossa
palkintotuomareille ja keskuspaikassa ylituomarille.
Hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki vallitkoon kokeen aikana koiran ohjaajan ja
palkintotuomareiden välillä.
3. PALKINTOTUOMAREIDEN TOIMINTA KOKEEN ERI TILANTEISSA
1. Toiminta haun aikana
Haun ja lisähaun alkaessa koira lasketaan irti ketun yöjäljille, jotka kettu on tehnyt
koepäivää edeltävänä yönä, tai alueella jossa voidaan olettaa ketun liikkuneen.
Ryhmänjohtajan tulee päättää, missä vaiheessa ja miten palkintotuomarit hajaantuvat
maastoon seuraamaan koiran hakua ja ajon saantia koiraa häiritsemättä.
Ryhmän on haun aikana selvitettävä mitä koira hakee.
Hakevaa koiraa ei saa auttaa ketun löytämiseksi, eikä sen työskentelyä saa häiritä
haun aikana.
Muun eläimen kuin ketun hakua ei arvostella. Jos haku todetaan muun eläimen
hauksi tai ajoksi, koira kytketään ja viedään jatkamaan työskentelyä ketulla. Samoin
toimitaan myös silloin, kun koira lähtee hakemaan takajälkeen eikä itse korjaa
virhettä.
Haun päättyessä muun eläimen hakuun tai ajoon, arvostellaan ainoastaan se osa, mikä
on ehditty todeta ketun hauksi. Maastokorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan
merkitään, mistä eläimestä on kyse.
Koiran herätellessä yöjäljellä palkintotuomarien tulee seurata ja varmistua, milloin
yöjäljelle haukkuminen muuttuu ajohaukuksi.
Jos koira ei neljän (4) tunnin hakutyöskentelyajan kuluessa saa kettua jalkeille,
ilmoittaa koeryhmän johtaja selvästi erän päättymisestä.
Ryhmänjohtajalla on oikeus sulkea koira kokeesta, jos se haun aikana antaa ääntä niin
runsaasti, etteivät palkintotuomarit voi olla varmoja, onko kysymyksessä haku vai
ajo, tai kun hakulöysyyttä on kertynyt 40 minuutin ajan.
2. Ajon seuraaminen
Ajon alettua ryhmän johtaja antaa ohjeet ryhmän yhteistoiminnasta, että ajon kulkua
ja koiran työskentelyä voidaan mahdollisimman hyvin seurata ja arvioida. Kauaskin
loittonevaa ajoa tulee seurata sitkeästi. Palkintotuomareiden suunnitelmallisella
Kå 20.9.10
liikehtimisellä, peräänantamattomalla ponnistelulla ja taitavalla maastoon
sijoittumisella sekä tiestöä ja kulkuneuvoja hyväksi käyttäen pyritään siihen, että
palkintotuomareiden havainnot täydentävät toisiaan ja antavat oikean kuvan
tapahtumien kulusta.
Palkintotuomarin pitää pyrkiä nopeasti selvittämään, ajaako koira liikkeellä olevaa
kettua vai jotakin muuta eläintä vai haukkuuko se vanhoilla jäljillä tai tyhjää. Hänen
tulee pyrkiä näkemään ajettava ja koira sekä tekemään havaintoja niiden jäljistä.
Ryhmänjohtajalla on oikeus sulkea koira kun ajolöysyyttä on kertynyt 20 minuutin
ajan.
Palkintotuomari yrittäköön saada tarkoin selville koiran ajotavan,
haukkuominaisuudet ja hukkatyöskentelyn laadun sekä koiran ajovaiheen aikana
esittämät muutkin ominaisuudet. Jos koira alkaa haukkua suppealla alueella, on sen
työskentely aina heti tarkistettava.
Vaikka palkintotuomarin on pyrittävä näkemään kettu ja koira, hän ei saa
liikehtimisellään ja sijoittumisellaan häiritä ajettavaa ja koiraa.
Vaikka ajon aikana ei nähdä kettua tai sen jälkiä, katsottakoon koiran ajaneen kettua,
jos palkintotuomarit ovat tulleet vakuuttuneeksi, että kyseessä on kettu.
Jos ajo todetaan muun eläimen hauksi tai ajoksi, koira kytketään.
Jos koira alkaa ajaa sorkkaeläintä eikä sitä saada kytketyksi, seurataan ajoa eri
havainnoin, vaikka ajoa ei kuultaisikaan, kunnes palkintotuomarit ovat vakuuttuneita
siitä, johtaako ajo koiran sulkemiseen vai ei.
Keli katsotaan lumikeliksi, kun koemaastossa on lunta niin paljon, että ketun jälkiä
pystyy näön perusteella vaivatta lähes yhtäjaksoisesti seuraamaan siellä, missä haku
ja ajo tapahtuu. Kova lumikerros katsotaan myös lumikeliksi, vaikkei silloin jälkiä
voikaan näön perusteella seurata.
Kelin määrittävät maaston palkintotuomarit. Erimielisyyksien syntyessä tai
epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee ylituomari.
Milloin on syytä epäillä maastossa liikkuneiden suurpetojen vaikuttaneen koiran
poikkeavaan käyttäytymiseen, tulee palkintotuomareiden kaikin tavoin pyrkiä
selvittämään tapahtumien kulku, ettei tule virhearviointeja koiran arvostelussa.
Petoeläimen laji merkitään muistiin.
4. ARVOSTELUKORTIN TÄYTTÄMINEN
Kå 20.9.10
1. Yleisiä ohjeita
Palkintotuomari täyttäköön arvostelukorttinsa huolellisesti.
Palkintotuomareiden on merkittävä ennen kokeen alkua maastokorttiin koetta
koskevat yleiset tiedot koepaikasta, ajasta, koirasta ja koiran omistajasta.
Arvostelukortin minuuttitaulukkoon palkintotuomari merkitsee nollan (0) kohdille
kellon ajan mukaiset tunnit pysyäkseen oikeassa ajassa.
Koiran arviointiin kuuluvat merkinnät tehdään heti, kun aihe on lopullisesti todettu.
Tätä yleisohjetta noudattaen merkitään koiran irtilaskuajat, ajon alkaminen, ajettavan
ja koiran näkeminen ja kaikki muu kokeen kulkuun liittyvät merkinnät.
2. Ajon merkitseminen
Ajo merkitään minuuttitaulukkoon niin, että sen laatu voidaan heti todeta: sujuva ajo
yhtenäisellä viivalla (________), katkonainen ajo katkoviivalla (---------) ja
yksittäiset haukahdukset pisteillä (………) ja toisen tuomarinkortista siirretty
sahaviivalla (^^^^^^). Tyhjä kohta merkitsee hukkaa tai katkoa. Palkintotuomarin
tulee pyrkiä mahdollisimman suureen tarkkuuteen ajon kulkua minuuttitaulukkoon
merkitessään.
Minuuttitaulukkoon merkitään hukan syy, mikäli se on saatu selville, sekä muutkin
ajoa koskevat havainnot kuten virheiden laatu ja tapahtuma-aika, ketun ja koiran
näkeminen tai koiran työskentely vaikeissa maasto- ja estekohdissa.
3. Ominaisuuksien ja lisätietojen arviointi
Koepäivän päätyttyä koiran ominaisuuksista annetaan numeroarvostelu ja merkitään
lisätiedot.
Ominaisuuksien arviointi
Ominaisuuksien arviointia varten on kohdassa 5. Yleistä annettu yleisohjeet, joita
palkintotuomarin tulee noudattaa. Kukin palkintotuomari merkitsee ominaisuuspisteet
täysillä numeroilla, ryhmän pisteiksi tulee näiden keskiarvo.
Lisätietojen arviointi
Lisätietojen arviointia varten on kohdassa 6. Yleistä annettu yleisohjeita, joita
palkintotuomarin tulee noudattaa lisätietoja antaessaan. Kukin palkintotuomari
merkitsee lisätiedot täysillä numeroilla. Ryhmän numeroksi tulee tuomareiden
antamien numeroiden keskiarvo. Milloin keskiarvo ei ole kokonainen luku,
ylituomari muuttaa sen ryhmää kuultuaan. Koirakohtaiseen pöytäkirjaan tulee
lisätietoihin loppunumeroiksi vain kokonaisia numeroita.
Kå 20.9.10
5. KOIRAN OMINAISUUKSIEN ARVOSTELU
Yleistä
Ominaisuudet arvostellaan 1-10 pisteen arvoisiksi.
9-10 = kiitettävä suoritus tai ominaisuus
7-8 = hyvä suoritus tai ominaisuus
5-6 = keskitasoinen suoritus tai ominaisuus
3-4 = tyydyttävä suoritus tai ominaisuus
1-2 = heikko suoritus tai ominaisuus
1. Haku
1.1. Hakuvarmuus ja tehokkuus
On tarkkailtava pystyykö koira hakemaan tulokseen johtavasti myös vanhoilta
yöjäljiltä. Erityisen ansiokas on haku, joka johtaa tulokseen vaikeissa olosuhteissa,
samoin ajon jälkeen tapahtunut lisähaku. Haku ja lisähaku arvostellaan yhtenä
kokonaisuutena.
Takajälkeen jäljitys on arvostelussa alentava tekijä.
Kiitettävä (9-10)
- koira seuraa sitkeästi ketun yöjälkiä vaikeissakin olosuhteissa
- ei piittaa muiden eläinten jäljistä
- löytää ketunjäljen itse ja lähtee sitä jäljittämään
- kun haku tai lisähaku johtavat tulokseen
Hyvä (7-8)
- muuten kiitettävän kaltainen, mutta olosuhteet ovat selvästi helpot, vaikeissa
olosuhteissa jäljittämisessä vähän vaikeuksia, maastossa ei muiden eläinten jälkiä
eikä esteitä
- koira lähtee vain näytetylle jäljelle
Tyydyttävä (5-6)
- normaaleissa olosuhteissa vähän vaikeuksia jäljen seuraamisessa
- koira lähtee takajälkeen eikä itse korjaa virhettään, palaa kuitenkin kutsusta jäljelle
oikeinpäin
Välttävä (3-4)
- helpoissakin olosuhteissa jäljitysvaikeuksia
- jäljittää takajälkeen ja joudutaan hakemaan pois
- haku ei johda tulokseen
Kå 20.9.10
Heikko (1-2)
- koira ei pysty seuraamaan hyvissä olosuhteissa yöjälkeä
1.2 Hakunopeus ja eteneminen
Arvostelussa otetaan huomioon se jäljitysmatka ja –aika, jonka koira käyttää ketun
liikkeelle saamiseen yöjäljestä. Erityisen hyvänä voidaan pitää nopeaa selviytymistä
kaikista esteistä haun aikana. Varsinainen haku ja lisähaku arvostellaan yhtenä
kokonaisuutena.
Kiitettävä (9-10)
- etenee normaaleissa olosuhteissa ripeästi yöjäljellä yli 5 km, tai vaikeissa
olosuhteissa yli 3 km.
- hakuaikaa kertyy vähintään 60 min.
- jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa laukkaamalla, selvittä tiet tai muun
riistan jäljet
Hyvä (7-8)
- edellisen kaltainen hyvissä olosuhteissa
- jäljitysmatka normaaleissa olosuhteissa 3-5 km
- hakuaikaa kertyy vähintään 60 min
- jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa ravaten
- tiet tai muun riistan jäljet hidastavat vähän jäljittämistä
Tyydyttävä (5-6)
- jäljitysmatka hyvissä olosuhteissa yli 2 km
- hakuaikaa kertyy yli 40 min
- jäljittää hyvissä olosuhteissa pääasiassa ravilla
- tiet tai muun riistan jäljet hidastavat huomattavasti jäljittämistä
Välttävä (3-4)
- helpoissa olosuhteissa alle 30 min haku
- jäljitysmatka yli 1 km
- jäljittää normaaleissa olosuhteissa pääasiassa kävellen
- ei pysty jäljittämään muun riistan jälkikentässä
Heikko (1-2)
- erityisen lyhyt, alle 15 min. haku helpoissa olosuhteissa
- jäljitysmatka alle 1 km
- jäljittää normaaleissa olosuhteissa vain kävellen
1.3 Metsästysinto ja hakusitkeys
Sitkeä hakutyöskentely ja yöjäljen selvittely ovat kaikissa olosuhteissa korottavia
tekijöitä. Erityisen ansiokas on haku, joka johtaa tulokseen vaikeissakin olosuhteissa,
Kå 20.9.10
samoin ajon jälkeen tapahtunut lisähaku. Metsästysinnon puute alentaa arvosanaa ja
jos koira on täysin haluton työskentelemään, suljetaan se kokeesta.
Kiitettävä (9-10)
- seuraa sitkeästi yöjälkeä sekä selvittää esteet
- ei osoita metsästysinnon puutetta, vaikka jäljitettävänä on iltaöinen jälki
- lähtee ajon jälkeen innokkaasti lisähakuun
Hyvä (7-8)
- muuten kiitettävän kaltainen, mutta lisähakua ei ole voitu kokeilla
Tyydyttävä (5-6)
- muuten hyvä haku, mutta lisähakua ei ole kokeiltu, vaikka siihen olisi ollut
mahdollisuus
- seuraa sitkeästi ja innokkaasti tuoreita jälkiä
- normaaleissa olosuhteissa lisähakuun lähtö vähän halutonta
Välttävä (3-4)
- muuten innokasta, mutta kieltäytyy hyvissä olosuhteissa kerran iltayön jäljestä
- normaaleissa olosuhteissa osoittaa haluttomuutta yöjälkien selvittelyssä
- hyvissä olosuhteissa lisähakuun lähtö halutonta
Heikko (1-2)
- kieltäytyy toistuvasti yöjäljestä tai ei lähde hyvissä olosuhteissa lisähakuun
1.4 Hakutyöskentelyn yleisvaikutus
Hyvä tottelevaisuus ja yhteistyö koiranohjaajan kanssa sekä louheenmenon
ilmoittaminen ja sopiva herättely ovat arvostelussa korottavia tekijöitä. Herättelyn
tarkoituksena on tiedottaa kuuluvalla, mutta vähällä äänenannolla, missä haku etenee.
Herättely on sopivaa silloin kun koira ketun yöjälkiä edetessä antaa yksittäisiä
haukahduksia tai tiedottavia haukkusarjoja muutaman minuutin välein. Herättely ei
saa muistuttaa ajohaukkua. Jos hakuhaukahtelussa on ajomaisia piirteitä, on se
hakulöysyyttä ja katsotaan virheeksi, joka enimmillään johtaa sulkemiseen.
Kettutyöskentelyssä kiinnostus muita eläimiä kohtaan on virhe, sitä suurempi mitä
voimakkaampi ja mitä tuoreemmat ketun jäljet ovat. Kiinnostus muita turkiseläimiä
tai suurpetoja (mm. supikoira, näätä, susi, ilves) kohtaan arvostellaan lievemmin.
Kiitettävä (9-10)
- koira ei ole kiinnostunut muista eläimistä
- herättelee sopivasti
- tarvittaessa helposti kytkettävissä
- ilmoittaa selvästi louheenmenon, jos siihen tulee tilaisuus
Kå 20.9.10
Hyvä (7-8)
- muuten edellisen kaltainen, mutta ei herättele
- louheenmenon ilmoittaminen puutteellista
- tarvittaessa kytkettävissä
Tyydyttävä (5-6)
- alkaa kesken ketun haun hakea tai ajaa muuta eläintä
- ei ilmoita louheenmenoa, vaikka olisi tilaisuus
- tarvittaessa kytkettävissä
Välttävä (3-4)
- alkaa toistuvasti hakea tai ajaa muuta eläintä
- koira on lievästi hakulöysä
- kytkemisessä on vaikeuksia, koira on tottelematon
Heikko (1-2)
- koira on hakulöysä
- kiinnostunut liiaksi muista eläimistä
- alkaa hakea tai ajaa sorkkaeläintä
- ei anna tarvittaessa kytkeä
2. Ajo
2.1 Ajon sujuvuus ja nopeus
Ansioita ovat nautittava, varma ajotapa, hyvä tuntuma ajettavaan, hyvä työskentely
esteissä ja vaikeissakin olosuhteissa sekä sujuvan ja vauhdikkaan ajotavan ansiosta
tarjoutuvat ampumatilaisuudet.
Kiitettävä (9-10)
- ajo vauhdikasta ja sujuvaa
- selvittää syntyneet hukat nopeasti
- hyvä yhteys ajettavaan
- kykenee pitämään ketun liikkeellä myös vaikeissa olosuhteissa
- ajaa normaaleissa olosuhteissa ripeällä laukalla
Hyvä (7-8)
- ajaa vauhdikkaasti ja melko sujuvasti normaaleissa olosuhteissa
- hukkatyöskentely innokasta ja nopeaa
- ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen laukalla
Tyydyttävä (5-6)
- ajo melko sujuvaa
- louheen päättynyt alle 15 min ajo
Kå 20.9.10
- esteet hidastavat ajoa huomattavasti
- ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen ravaten
Välttävä (3-4)
- ajaa hitaasti
- ajo jää työskentelyvirheiden vuoksi alle 30 min
- hukkatyöskentelyä hidastaa puurtaminen
- ajaa normaaleissa olosuhteissa enimmäkseen kävelyvauhtia
Heikko (1-2)
- työskentelyssä pahoja puutteista ajovauhdin, ajon sujuvuuden tai hukkatyöskentelyn
suhteen
- ajo jää koiran työskentelyvirheiden vuoksi alle 10 min
- ajaa normaaleissa olosuhteissa vain kävellen
2.2 Metsästysinto ja ajon yleisvaikutus
Ansioita ovat hyvä metsästysinto myös vaikeissa olosuhteissa ja estetyöskentelyssä
sekä hyvä yhteistyö ohjaajan kanssa sekä hallittavuus eri tilanteissa.
Kiitettävä (9-10)
- erinomainen metsästysinto ja keskittymiskyky
- hyvä hukkien ja esteiden selvittämiskyky
- hyvä yhteys ajettavaan
- hyvä tietyöskentely
- ei ole kiinnostunut muista eläimistä
- hyvä tottelevaisuus ja yhteistyö ohjaajan kanssa
- ilmoittaa tilaisuuden tullen ketun louheenmenon tai kiinnisaamisen
Hyvä (7-8)
- hyvä metsästysinto ja keskittymiskyky
- pystyy selvittämään hukat ja esteet
- pystyy ajamaan tiellä
- ei ole kiinnostunut muista eläimistä
- louheenmenon ilmoittamisessa puutteita
- ajosuoritus ei kaikilta osin täydellinen
Tyydyttävä (5-6)
- tyydyttävä metsästysinto
- puutteita keskittymiskyvyssä
- koira on liian tiukka tai ajo katkonainen
- hukka- tai estetyöskentelyssä toivomisen varaa
- selviytyy tiehukista
Kå 20.9.10
Välttävä (3-4)
- välttävä metsästysinto
- hukka- tai estetyöskentelyssä selviä puutteita
- jää normaaleissa olosuhteissa paljon ketusta jälkeen
- vähäisetkin tiet haittaavat
- alkaa hakea tai ajaa muuta eläintä
- vähäistä ajolöysyyttä
Heikko (1-2)
- heikko metsästysinto
- alkaa toistuvasti hakea tai ajaa muuta eläintä
- alkaa hakea tai ajaa sorkkaeläintä
- koira ei hauku ajossa tai on ajolöysä
- ajo päättyy vähäiseenkin tiehen
- koiran kytkemisessä muun eläimen hausta tai ajosta vaikeuksia
3. Haukku
3.1. Haukun arvostelu
Ansiota ovat hyvä kuuluvuus, monisointuisuus, vaihtelevuus ajettavan etäisyyden
mukaan sekä selvästi tunnistettava sukupuolileima.
Kiitettävä (9-10)
- hyvin kuuluva, kaksi- tai useampisointuinen
- melko tiheä ja intohimoinen
- vaihtelee koiran etäisyydestä ajettavaan
- sukupuolileima ei ole harhaanjohtava
Hyvä (7-8)
- hyvin kuuluva, yksi- tai useampisointuinen
- melko tiheä ja vaihteleva
Tyydyttävä (5-6)
- kuuluva, yksi- tai useampisointuinen
- harvahko
Välttävä (3-4)
- heikosti kuuluva, yksiääninen ja harva
Heikko (1-2)
- erittäin heikosti kuuluva
4. Herkkyyden arviointi ja ajoksi hyväksyttävä haukku sekä ajolöysyys
Kå 20.9.10
Koiran herkkyysaste määräytyy sen mukaan kuinka vanhalle pakojäljelle se antaa
ääntä.
Hajun voimakkuuteen vaikuttavat jäljen iän lisäksi myös keli- ja sääsuhteet. Koiraa
on pidettävä herkkänä, jos se normaaleissa olosuhteissa antaa hyvin ääntä puoli tuntia
vanhalle jäljelle. Ketun pakojäljellä haukkumista ei katsota löysyydeksi, vaikka jälki
olisi yli puolen tunnin ikäinen, jos koira etenee varmasti.
Herkäksi todetun koiran haukusta hyväksytään ajoksi vain sujuvasti edenneet ajon
osat. Tiukalta koiralta voidaan hyväksyä ajoksi kaikki etenevän ajon haukahdukset.
Ajolöysyyttä koira osoittaa haukkuessaan jo ajamallaan ketun jäljellä tai hukan
aikana ilman jälkeä tai haukkuessaan normaaleissa olosuhteissa yli 30 minuuttia
vanhalle jäljelle, jota se ei kuitenkaan pysty varmasti etenemään, sekä ajaessaan
takajälkeen.
Lyhyttä, alle yhden minuutin takajälkeen ajoa ei katsota löysyydeksi, jos koira itse
korjaa virheensä.
Liian tiukkana on pidettävä koiraa, joka normaaleissa olosuhteissa antaa ääntä
ainoastaan alle viisi minuuttia vanhalle ketun pakojäljelle.
Koira on sopivan herkkä kun se antaa ääntä alle puoli tuntia vanhalle jäljelle ja
äänenanto vaihtelee ajettavana olevan ketun etäisyyden mukaan.
5. Ajopisteet
Koiran ajoaikaan lasketaan jokainen minuutti, jonka aikana on kuultu ajoksi
hyväksyttyä haukkua.
Ajopisteitä annetaan suhteessa koiran saamaan ajoaikaan, ajoajan pistetaulukon (5.1)
mukaisesti. Ajon päättyessä louheen tai muuhun vastaavaan paikkaan, josta koira ei
voi itse saada kettua liikkeelle annetaan ajopisteitä louheen päättyneen ajon
pistetaulukon (5.2) mukaisesti.
Jos koiralla on ollut useampia ajoja lasketaan ajoajan pisteet niiden kokonaisajasta.
Louheen menneestä ajosta tulevat pisteet voidaan lisätä muun ajoajan pisteisiin.
Jos koirassa todetaan ajolöysyyttä, vähennetään todettu ajolöysyysaika ajoajasta.
Jos ajo päättyy kohtuuttoman häiriön vuoksi, voidaan taulukon mukaisia pisteitä
korottaa kolmella (3) pisteellä.
Kå 20.9.10
Jos koira ottaa ketun kiinni, voidaan louheen päättyneen ajon pistetaulukon (5.2)
mukaisia pisteitä korottaa kolmella (3) pisteellä.
Ajoajasta saatavien pisteiden summa on aina enintään 30 pistettä.
Kå 20.9.10
5.1. AJOAJAN PISTETAULUKKO
Ajo
min
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Pisteet
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
2,00
2,25
2,50
2,75
3,00
3,25
3,50
3,75
4,00
4,25
4,50
4,75
5,00
5,25
5,50
5,75
6,00
6,25
6,50
6,75
7,00
7,25
7,50
Ajo
min
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
Pisteet
7,75
8,00
8,25
8,50
8,75
9,00
9,25
9,50
9,75
10,00
10,25
10,50
10,75
11,00
11,25
11,50
11,75
12,00
12,25
12,50
12,75
13,00
13,25
13,50
13,75
14,00
14,25
14,50
14,75
15,00
Ajo
min
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
Pisteet
15,25
15,50
15,75
16,00
16,25
16,50
16,75
17,00
17,25
17,50
17,75
18,00
18,25
18,50
18,75
19,00
19,25
19,50
19,75
20,00
20,25
20,50
20,75
21,0
21,25
21,50
21,75
22,00
22,25
22,50
Ajo
min
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
Pisteet
22,75
23,00
23,25
23,50
23,75
24,00
24,25
24,50
24,75
25,00
25,25
25,50
25,75
26,00
26,25
26,50
26,75
27,00
27,25
27,50
27,75
28,00
28,25
28,50
28,75
29,00
29,25
29,50
29,75
30,00
Kå 20.9.10
5.2. LOUHEEN PÄÄTTYNEEN AJON PISTETAULUKKO
Ajo
min
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
Pisteet
0,70
1,40
2,10
2,80
3,50
4,20
4,90
5,60
6,30
7,00
7,70
8,40
9,10
9,80
10,50
11,20
11,90
12,60
13,30
14,00
Ajo
min
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
Pisteet
14,70
15,40
16,10
16,80
17,50
18,20
18,90
19,60
20,30
21,00
21,18
21,36
21,54
21,72
21,90
22,08
22,26
22,44
22,62
22,80
Ajo
min
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
Pisteet
22,98
23,16
23,34
23,52
23,70
23,88
24,06
24,24
24,42
24,60
24,78
24,96
25,14
25,32
25,50
25,68
25,86
26,04
26,22
26,40
Ajo
min
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80-120
Pisteet
26,58
26,76
26,94
27,12
27,30
27,48
27,66
27,84
28,02
28,20
28,38
28,56
28,74
28,92
29,10
29,28
29,46
29,64
29,82
30,00
Kå 20.9.10
6. LISÄTIEDOT
Yleistä
Vain todettu arvioidaan. Numeroiden on oltava oikeassa suhteessa annettuihin
ominaisuuspisteisiin. Arviointi käsittää koko päivän tapahtumat ja olosuhteet.
Kumpikin palkintotuomari arvioi erikseen seuraavaa pääsääntöä noudattaen, ellei
jäljempänä ole toisin määritelty:
1
= erittäin hyvä (t)
4
= hyvä (t)
3
= keskitasoinen (set), normaali (t)
2
= tyydyttävä (t)
1
= huono (t), erittäin huono (t)
Ryhmän numeroksi tulee tuomareiden antamien numeroiden keksiarvo.
6.1 Olosuhteet
11. Paljas maa
12. Lumikeli, lumikerroksen paksuus sentteinä
13. Kuiva keli
14. Kostea keli
15. Lämpötila, asteluku merkitään
Olosuhteet merkitään muuten rastittamalla, mutta lumikerroksen paksuus ja lämpötila
numeroilla.
6.2 Haku ilman yöjälkeä
21. Metsästysinto
Pääsäännön mukaisesti.
22. Laajuus
Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä
on hyvä tai huono.
5
= yleensä yli 1000 m
4
= 600-1000m
3
= 300-600 m
2
= 100-300 m
1
= yleensä alle 100 m
6.3 Työ yöjäljellä
Kå 20.9.10
31. Metsästysinto
Pääsäännön mukaisesti.
32. Vainuamistapa
Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava, ottamatta kantaa mikä on
hyvä tai huono.
5
= täysin ilmavainuinen
4
= enimmäkseen ilmavainuinen
3
= vaihteleva
2
= enimmäkseen jälkitarkka
1
= täysin jälkitarkka
33. Herättely ja hakulöysyys
5
= ei herättele
4
= vähäistä herättelyä
3
= sopivaa herättelyä
2
= vähäistä hakulöysyyttä
1
= runsasta hakulöysyyttä
34. Herättelyn ja hakulöysyyden laatu
5
= ilmoittaa jäljen löytymisen
4
= yksittäisiä haukahduksia harvakseltaan
3
= haukkusarjoja harvakseltaan
2
= antaa jatkuvasti ääntä edetessään jäljellä
1
= äänenanto muistuttaa ajoa
35. Takajälkeen jäljitys
3
= jäljittää takajälkeen, mutta korjaa itse virheensä
2
= jäljittää takajälkeen, tulee kutsumalla pois
1
= jäljittää takajälkeen ja joudutaan hakemaan pois
Muita numeroita ei käytetä.
36. Yöjäljen löytötapa
2
= koira löytänyt omatoimisesti yöjäljen
1
= koira laskettu yöjäljelle
Muita numeroita ei käytetä.
37. Yöjäljellä seurattu matka
5
= yli 10 km
4
= 5-10 km
3
= 3-5 km
2
= 1-3 km
1
= alle 1 km
Kå 20.9.10
6.4 Ajotapa
41. Nopeus
Arvioinnin tulee olla ainoastaan ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä
on hyvä tai huono.
5
= erittäin nopea
4
= nopea
3
= keskinkertainen, normaali
2
= hidas
1
= erittäin hidas
42. Sujuvuus
Arvioinnissa otetaan huomioon sellainen hukkien ja katkojen määrä, joka on
aiheutunut koiran työskentelyvirheiden takia. Lisäksi tulee erottaa harvahaukkuisuus
katkonaisuudesta, sillä harvahaukkuisen koiran ajo voi edetä ja sujua hyvin.
4
= erittäin sujuva, ei hukkia
3
= sujuva, hukkien ja katkojen määrä vähäinen
2
= katkonainen, hukkien ja katkojen osuus 1/3 ajoajasta
1
= eritäin katkonainen, hukkien ja katkojen osuus yli puolet ajoajasta
43. Vainuamistapa
5
= täysin ilmavainuinen
4
= enimmäkseen ilmavainuinen
3
= vaihteleva
2
= enimmäkseen jälkitarkka
1
= täysin jälkitarkka
44. Ajolöysyys ja takajälkeen ajo
4
= haukahtelee hukalla
3
= kertaa ajettua jälkeä
2
= ajaa takajälkeen
1
= suljetaan löysyyden takia
6.5 Työ hukalla
5.1 Tehokkuus hukkatyöskentelyssä
Pääsäännön mukaisesti.
6.6 Haukku
61. Kuuluvuus
5
= Erittäin hyvin kuuluva
Kå 20.9.10
4
3
2
1
= Hyvin kuuluva
= Kuuluva
= Heikosti kuuluva
= Erittäin heikosti kuuluva
62. Kertovuus
5
= erittäin hyvin kertova
4
= hyvin kertova
3
= kertova
2
= huonosti kertova
1
= kertomaton tai väärin kertova
63. Äänien määrä
5
= moniääninen
4
= enimmäkseen moniääninen
3
= kaksiääninen
2
= enimmäkseen yksiääninen
1
= yksiääninen
64. Haukkutiheys
5
= tauoton
4
= lähes tauoton
3
= keskinkertainen
2
= harvahko
1
= vain yksittäisiä haukahduksia
65. Sukupuolileima
Jos ajohaukun perusteella voidaan tietää kumpaa sukupuolta koira on, merkitään 5.
Muita numeroita ei käytetä.
66. Havainnot herkkyydestä
Arvioinnin tulee olla enemmän ominaisuutta kuvaava ottamatta kantaa siihen, mikä
on hyvä tai huono.
Suurin havaittu etäisyys ajettavaan haukkuen tapahtuvassa ajossa.
5
= yli 20 min
4
= 15-20 min
3
= 10-15 min
2
= 5-10 min
1
= alle 5 min
Maastokorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan merkintä, miten vanhaa jälkeä koiran
todettiin seuraavan haukkumatta.
Kå 20.9.10
6.7 Muut ominaisuudet ja koetapahtumat
71. Tietyöskentely
5
= erinomainen tiellä ajotaito ja tiehukkien selvittämiskyky
4
= pystyy ajamaan liikennöidyllä tiellä
3
= selvittää tiehukat
2
= ajo päättyy liikennöityyn tiehen
1
= ajo päättyy vähäiseenkin tiehen normaaleissa olosuhteissa
72. Muiden eläinten ajo
5
= ei kiinnostunut muista eläimistä
4
= karkottaa ja ajaa jonkin matkaa ja tulee itse pois
3
= ajaa, tulee kutsumalla pois
2
= ajaa, eikä saada kutsumalla pois
1
= ottaa ajon kylmenneeltä jäljeltä, aja kiinteästi eikä saada kutsumalla
pois
Arvostelukorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan huomautuskohtaan merkitään, mistä
eläimestä on kysymys.
73. Hallittavuus
5
= tulee ajosta kutsumalla (näkymättömistä)
4
= tulee hukalta tai yöjäljeltä kutsumalla näkymättömistä
3
= tulee kutsumalla ollessaan ohjaajan lähituntumassa näköetäisyydellä
2
= ei tule kutsumalla
1
= ei antaudu kiinni
74. Louheen menon ilmoittaminen
5
= noutaa kuljettajan ja näyttää louhen
4
= jää louhelle ja ilmoittaa sen haukkumalla
3
= haukahtaa louhella, mutta jättää sen
2
= ilmaisee louheenmenon eleillään
1
= ei ilmaise millään tavalla
75. Ajo kuulumattomissa
5
= ajo kuulumattomiin, koiraan ei saatu yhteyttä ajotyöskentelyajan sisällä
4
= ajo kuulumattomissa yli 91 min
3
= ajo kuulumattomissa 61-90 min
2
= ajo kuulumattomissa 31-60 min
1
= ajo kuulumattomissa alle 30 min
76. Ajon päättymisen syy
5
= koira otti ketun kiinni
Kå 20.9.10
4
3
2
1
= ajo päättyi louheen
= ajo päättyi kohtuuttomaan häiriöön
= loppuhukan syy tuntematon
= koira kytketty ajosta
77. Suurpetohavainto
4
= susi
3
= karhu
2
= ahma
1
= ilves
78. Ajettavan ketun toteaminen
2
= näköhavainto
1
= jälkihavainto
Muita numeroita ei käytetä.
79. Ampumatilaisuus
Merkitään ampumatilaisuuksien määrä (kpl).
Kå 20.9.10
KETUNAJOKOKEIDEN YLITUOMAREIDEN
OHJEET
1.
YLITUOMARIN KELPOISUUSVAATIMUKSET
Ketunajokokeen ylituomarin on täytettävä Ketunajokokeiden sääntöjen 8. kohdan
mukaiset kelpoisuus- ja jäsenyysvaatimukset. Ylituomarin tulee olla toiminut
ketunajokokeiden tuomaritehtävissä kuluvan tai edellisen koekauden aikana tai
osallistunut ylituomareiden jatkokoulutukseen kuluvan tai edellisen vuoden aikana.
2.
YLITUOMARIN TEHTÄVÄT
Ylituomarin tehtävänä on valvoa ja tarkistaa, että kokeessa tarkoin noudatetaan
Kennelliiton hyväksymiä Ketunajokokeiden sääntöjä ja ohjeita:
1) Onko kokeeseen osallistuvat koirat ilmoitettu sääntöjen mukaisesti?
2) Onko koirien osallistumisoikeudet Ketunajokokeiden sääntöjen 3. kohdan
mukaiset?
3) Onko selvitetty, miten tavoitetaan päivystävä eläinlääkäri?
4) Tarkistettava, onko palkintotuomarien tuomarikortit ja jäsenyydet sääntöjen 9.
kohdan mukaiset. Sekä kortin, että jäsenyyden omaaminen on pystyttävä
todistamaan. Koirakohtaiseen pöytäkirjaan on merkittävä kunkin
palkintotuomarin nimen viereen KJ, kun palkintotuomarikortin ja jäsenyyden
on todettu olevan kunnossa.
5) Valvottava, että koirien arvonta maastoihin suoritetaan oikein. Mikäli ilmenee
voittamattomia järjestelyvaikeuksia, ylituomarilla on oikeus arvonnan
jälkeenkin siirtää palkintotuomareita ryhmästä toiseen.
6) Ennen lopullista arvonnan tulosten julkaisemista on aina tarkistettava
palkintotuomarien jääviyskysymykset ja kysyttävä: Onko palkintotuomarien
sijoittamisessa kenelläkään mitään huomauttamista?
7) Osallistujien nähtävänä tulee kokeen keskuspaikalla olla kartta, johon maastot
on merkitty. Karttaa hyväksikäyttäen voidaan selvittä erikoisten maastoolosuhteiden huomioon ottamista kokeen aikana.
8) Ylituomarikokelaan suhteen menetellään, kuten koulutusohjeissa on sanottu.
Arvostelun yhdenmukaisuuden varmistaminen
Ylituomarin tulee huolehtia siitä, että arvostelu kokeessa tulee mahdollisimman
yhdenmukaiseksi ja oikeaksi.
1) Ennen koetta hänen on otettava selkoa palkintotuomarien pätevyydestä ja
maastotuntemuksesta. Ylituomari, yhdessä koetoimikunnan kanssa, määrää
Kå 20.9.10
koemaastot kullekin palkintotuomariryhmälle ja nimeää kuhunkin ryhmään
ryhmänjohtajan. Palkintotuomarien sijoittamisessa ryhmiin on otettava huomioon
palkintotuomarien pätevyys, liikkumiskyky ja maastotuntemus yms. seikat, jotta he
tulevat sijoitetuksi maastoihin ja ryhmiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Elleivät
palkintotuomarit tunne koemaastoa riittävästi, tulee kokeiden järjestäjien varata
maasto-opas.
Hänen tulee pitää kokeiden alussa enintään 20 min. kestävä ylituomarin puhuttelu,
johon palkintotuomareiden ja koiranohjaajien tulee osallistua. Poissaoloon oikeuttaa
vain ylivoimainen este. Puhuttelussa hän kertaa kokeen sääntöjä ja
palkintotuomareiden ohjeita sekä antaa neuvoja ja ohjeita arvostelun
yhtenäistämiseksi.
Kutsuu palkintotuomarit tarpeen vaatiessa neuvotteluihin lisäohjeiden antamista
varten.
Ylituomarin tulee pyrkiä maastossa yhteyteen muutaman, vähintään kahden,
tuomariryhmän kanssa siitä etukäteen ilmoittamatta, ja hänen tulee tarkkailla
koetapahtumia voidakseen tarkistaa palkintotuomareiden suorittamaa arvostelua.
3.
ARVOSTELUKORTTIEN VASTAANOTTO
Ylituomari ottaa vastaan palkintotuomarien arvostelukortit, kuulee mahdollisesti
selventävät koeselostukset, tarkistaa arvostelukortit ja hyväksyy tapahtuneet
arvioinnit sekä vahvistaa palkintosijan. Siinä tapauksessa, että hän koirien toimintaa
seurattuaan tai palkintotuomarien selostukset kuultuaan on vakuuttunut siitä, että
arviointi ei ole oikeassa suhteessa kokeen suoritukseen, on hänellä velvollisuus
muuttaa palkintotuomareiden arvostelua.
4.
KOIRAKOHTAISET PÖYTÄKIRJAT
Ylituomari tarkistakoon, että sihteeri tekee koirakohtaisiin pöytäkirjoihin kaikki
merkinnät ja laskelmat oikein. Tämän jälkeen hän vahvistaa koirakohtaiset
pöytäkirjat allekirjoituksellaan ja antaa koiran ohjaajalle kuuluvat kappaleet heille
tarkistettavaksi ennen kokeen päättämistä.
5.
KOEKOHTAISET PÖYTÄKIRJAT
Kun kokeet ovat lopussa, ylituomari tarkistaa tulokset ja varmentaa koepöytäkirjan
nimikirjoituksellaan sekä merkitsee siihen Kennelliiton jäsennumeronsa =
ylituomarinumero.
6.
KOKEEN PÄÄTÖS
Kå 20.9.10
Ylituomari selvittä koiranohjaajille ja palkintotuomareille kokeessa tekemiään
havaintoja, julistaa kokeen tulokset, jakaa palkinnot ja päättä kokeen.
Kå 20.9.10
Liite 1
KENNELLIITON YLEINEN JÄÄVIYSSÄÄNTÖ
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 17.5.2007. Voimassa 1.1.2008 alkaen.
1. Tuomari ei saa toimia siinä kokeessa nimettynä (johtavana) ylituomarina, johon
osallistuu hänen omistamansa koira tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa
koira. Myöskään nimetyn (johtavan) ylituomarin perheenjäsenen omistama tai
sopimuksen perusteella hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen, jossa
kyseinen ylituomari toimii. Vanhemmat, avio- ja avopuolisot, rekisteröidyn
parisuhteen osapuolet, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he
asuisivatkin eri osoitteissa.
2. Koiraa arvosteleva tuomari / ulkomuototuomari / dopingvalvoja /
dopingnäytteenoton avustaja on jäävi
tehtäväänsä jos hän tai hänen perheenjäsenensä on:
- koiran ohjaaja / esittäjä
- koiran omistaja
- koiran kasvattaja
- sopimuksen perusteella koiran haltija
Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi, vaikka he
asuisivat eri osoitteissa. Avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt
rinnastetaan aviopuolisoihin. Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain,
mikäli he asuvat samassa osoitteessa kasvattajan kanssa.
3. Ulkomuototuomari, joka työnsä tai harrastuksensa vuoksi käsittelee näyttelyyn
ilmoittautumisia tai luetteloon tulevia koirien tietoja, ei voi toimia ko. näyttelyssä
ulkomuototuomarina. Näyttelyyn osallistumisoikeutta ei ole ulkomuototuomarin
omistamalla koiralla siinä näyttelyssä, jossa tuomari arvostelee.
Harjoitusarvostelijan omistama koira ei saa kilpailla siinä kehässä ja rodussa, missä
hän suorittaa tehtäväänsä. Hän ei myöskään saa esittää koiraa näyttelyssä, jossa toimii
harjoitusarvostelijana.
Näyttelyssä työskentelevän kehätoimitsijan omistama tai sopimuksen perusteella
hänen hallitsemansa koira ei saa kilpailla siinä kehässä, jossa hän työskentelee.
Kehätoimitsija ei myöskään saa esittää koiraa samassa näyttelyssä tuomarille, jonka
kehässä on työskennellyt tässä näyttelyssä.
4. Kennelliiton hallituksella on oikeus perustellusta syystä myöntää erikoisvapaus
tästä säännöstä.
Kå 20.9.10
Liite 2
KENNELLIITON YLEINEN KOKEIDEN JA KILPAILUJEN AJANKOHDAN
SIIRTO TAI PERUUTTAMINEN
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 21.11.1998. Voimassa 1.1.1999 alkaen.
Myöhemmin tehdyt muutokset merkitty harvennettuna.
Kokeet ja kilpailut on anottava voimassaolevien määräaikaisilmoitusten mukaisesti.
Hyväksytty koe / kilpailu tulee järjestää myönnettynä ajankohtana ja vain
poikkeustapauksissa se voidaan siirtää tai peruuttaa.
1.
KOKEEN AJANKOHDAN SIIRTO
Kokeen siirto koskee aina koko koetta, palveluskoirakokeissa myös koelajia tai koelajin
tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita.
Päätös siirrosta tulee tehdä ennen kokeen alkamista.
Kokeen siirtämisestä ja sen uudesta ajankohdasta päättävät ylituomari ja koetoimikunnan
puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli toinen näistä on
koepäivänä estynyt, toinen tekee päätöksen yksin.
Koe voidaan siirtää vain yhden kerran ja uuden ajankohdan tulee olla samalla
koekaudella, muita vastaavalle ajankohdalle myönnettyjä kokeita häiritsemättä.
Siirrettyyn kokeeseen voidaan ottaa mukaan myös uusia koiria
koesäännön mukaisen ilmoittautumisajan puitteissa. (Kennelliiton
valtuusto 5.5.2005, voimassa 1.8.2005 alkaen)
Koe voidaan siirtää vain seuraavilla perusteilla:
-
sääolosuhteet ovat koirille kohtuuttoman epäedulliset tai koiria vahingoittavat
järjestäjästä riippumaton koealueen peruutus tai käytön este
koetta ei voi järjestää sääntöjen edellyttämällä tavalla
tuomarin äkillinen, ylivoimainen este, mikäli sijaista ei kohtuudella saada
hankittua; esimerkiksi sairaus, onnettomuus, kuolema tms.
muun, ko. lajin säännössä/koeohjeessa mainitun syyn vuoksi
Siirto on aina välittömästi ilmoitettava kirjallisesti koeluvan myöntäneelle kennelpiirille tai
liitolle voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen. Siirretystä kokeesta siirtosyineen
on aina mainittava kokeen koepöytäkirjassa.
Kå 20.9.10
Jos koirakko ei osallistu siirrettyyn kokeeseen ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin
koeohjeissa ei toisin määrätä.
Suositusluonteiset lämpötilarajat:
Kaikki koirakokeet ja –kilpailut + / - 20 astetta. (Kennelliiton valtuusto
5.5.2005, voimassa 1.8.2005 alkaen)
2.
KOKEEN PERUUTUS
Kokeen peruutus koskee aina koko koetta, palveluskoira kokeissa myös koelajia tai koelajin
tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita.
Päätös peruutuksesta tulee tehdä ennen kokeen alkamista. Päätöksen tekevät ylituomari ja
koetoimikunnan puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli
toinen näistä on koepäivänä estynyt, paikalla oleva tekee päätöksen yksin.
Koe voidaan peruuttaa vain seuraavilla perusteilla:
-
kokeen siirtämiseen oikeuttava peruste (katso kohta kokeen siirtäminen)
muu, ko lajin säännöissä/koeohjeissa mainittu hyväksyttävä syy kokeen
peruuttamiselle
Peruutettu koe on peruutussyineen ilmoitettava koepöytäkirjalla täyttöohjeen mukaisesti
voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen kokeen myöntäjälle.
Jos koe joudutaan peruuttamaan ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin koeohjeissa
ei toisin määrätä.
Kå 20.9.10
Liite 3
KENNELLIITON MUUTOKSENHAKU
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 26.11.2006
Voimassa 1.1.2007 alkaen.
A. YLEINEN VALITUSMENETTELY
Sääntöjen mukaisesta arvostelusta ei voi valittaa.
Erimielisyydet
Kokeet, kilpailut ja luonnetestit:
Erimielisyyksistä on ilmoitettava ennen kokeen, kilpailun tai testin päättymistä
kirjallisesti, Kennelliiton lomakkeella tapahtumasta vastaavalle tuomarille tai
vastaavalle ylituomarille.
Tämän on erimielisyyteen perehdyttyään pyrittävä saamaan asia heti ratkaistuksi.
Koe, kilpailu tai luonnetesti katsotaan päättyneeksi tunnin kuluttua tulosten
julkaisemisesta.
Erimielisyydestä ilmoittamatta jättäminen kokeen, kilpailun tai luonnetestin aikana
aiheuttaa valitusoikeuden menetyksen.
Kokeiden osalta ylituomarin on esitettävä valitusmenettelykäytäntö valittajalle. ja
näyttelyiden osalta näyttelytoimikunnan jäsenen on kysyttäessä esitettävä
valitusmenettelykäytäntö valittajalle.
Valitusaika, valitusmaksu ja jatkovalitukset
Vastaavan tuomarin tai vastaavan ylituomarin päätökseen tyytymättömän
asianosaisen on tehtävä valitus kokeen myöntäneelle tai sitä puoltaneelle
kennelpiirille, palveluskoirakokeiden osalta Suomen Palveluskoiraliitolle,
vinttikoirakokeiden osalta Suomen Vinttikoiraliitolle, agilitykokeiden osalta Suomen
Agilityliitolle neljäntoista (14) päivän kuluessa valitukseen johtaneesta tapahtumasta.
Käsiteltäessä valitusta tulee olla liitteenä lausunnot kaikilta asianosaisilta.
Asianosaiseksi katsotaan henkilö, jonka etua päätös koskee.
Valitukseen liittyvä valitusmaksu on suuruudeltaan kaksi (2) kertaa osanottomaksu.
Valitusmaksu on maksettava todistettavasti kokeen myöntäjälle ennen valitusajan
loppumista. Valitusmaksu ei koske arvostelutuomaria, toimikuntaa, eikä toimikunnan
edustajaa.
Kå 20.9.10
Valitusmaksu maksetaan takaisin, kun valitus on lopullisesti ratkaistu ja valitus on
katsottu aiheelliseksi.
Kennelpiirin, Palveluskoiraliiton, Vinttikoiraliiton ja Agilityliiton on ratkaistava asia
kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ja päätös on annettava tiedoksi valittajalle
kirjatussa kirjeessä tai muulla todistettavalla tavalla. Päätökseen tyytymätön
asianosainen voi valittaa seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan
Suomen kennelliiton hallitukselle.
Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia
käsiteltäväkseen, vaikka yleistä valitusmenettelyä ei olisikaan noudatettu.
B. OIKAISUVAATIMUSMENETTELY
Mikäli näyttelyssä, käyttökokeessa tai kilpailussa havaitaan sääntöjen vastainen
virhe, siitä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus valitusaikojen jälkeenkin.
Oikaisuvaatimuksen tekee rotujärjestö, näyttelytoimikunta, kokeen, kilpailun tai
luonnetestin vastaava tuomari tai kennelpiiri valvontavelvoitteensa perusteella.
Oikaisuvaatimus osoitetaan Kennelliiton hallitukselle.
Se on tehtävä yhden (1) vuoden kuluessa näyttelyn, kokeen tai kilpailun pitämisestä
ja lähetetään tiedoksi luvan myöntäjälle.
Koiranomistajan tulee noudattaa yleistä valitusmenettelyä.
Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia
käsiteltäväkseen, vaikka oikaisuvaatimusmenettelyä ei olisikaan noudatettu.
Kå 20.9.10
Liite 4
KOEPÖYTÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE
Kaikki koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille tai sen nimeämälle
koepöytäkirjantarkastajalle tarkastettavaksi, paitsi järjestäjän kappale joka jää kokeen
järjestäjälle. Tarkistettuaan pöytäkirjat kennelpiiri toimittaa ne edelleen Kennelliitoon
ja kokeeseen osallistuneille rotujärjestöille.
Poikkeuksena toko-, agility ja metsästyskoirien jäljestämiskokeenpöytäkirjat joista ei
lähetetä rotujärjestöille tuloksia.
Pöytäkirjan tarkastuksessa havaitut tekniset virheet tulee ilmoittaa ylituomarille ja
kilpailijalle.
Koirakohtaiset arvostelukaavakkeet seuraavat koepöytäkirjoja sekä rotujärjestölle että
Kennelliitolle.
Kennelliiton sääntöjen mukaan koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille viikon
(1) kuluessa kokeen päättymisestä ja kennelpiiri lähettää edelleen pöytäkirjat
jakelun mukaisesti kahden (2) viikon kuluessa Kennelliitolle ja rotujärjestöille.
Kennelliitolle toimitettavat pöytäkirjat lähetetään osoitteella:
Suomen Kennelliitto – Show Media Oy
Koetulokset
PL 20
79101 LEPPÄVIRTA
Mikäli kokeeseen osallistuu useamman kuin yhden rotujärjestön alaisia koiria, on
jokaisen rotujärjestön saatava jäljennös koepöytäkirjasta.
HUOM! Palveluskoirakokeiden ja luonnetestien tulokset lähetetään Suomen
Palveluskoiraliitolle, vinttikoirakokeiden tulokset lähetetään Suomen
Vinttikoiraliitolle ja agilitytulokset lähetetään Suomen Agilityliitolle, jotka
toimittavat ne edelleen Kennelliittoon.
Rotukoodiluettelo on tilattavissa Kennelliiton toimistosta.
Tässä täyttöohjeessa mainittuja asioita koskeviin kysymyksiin vastaa Kennelliiton
koe- ja kilpailuasioista vastaava.
Kå 20.9.10
KOEPÖYTÄKIRJAN TÄYTTÄMINEN
Koepöytäkirja täytetään seuraavasti:
kokeen järjestäjä, paikka ja aika omiin sarakkeisiinsa
koemuotolyhenne esim. AJOK, kennelpiiri ja kennelpiirin numero omiin
sarakkeisiinsa
kokeen luonne merkitään rasteilla
sää ja keli niille varatulle paikalle. Ellei ko. seikalla ole merkitystä kokeelle,
jätetään ne täyttämättä
lisätietoja (ylituomarin kertomus) voidaan kirjoittaa liitteelle, jos niille varattu
tila ei riitä
vastaavan koetoimitsijan nimi ja Kennelliiton jäsennumero sekä
tuomariharjoittelijoiden nimet omiin sarakkeisiinsa
-
rotukoodi, sekä koiran nimi täydellisenä mahdollisine kennelnimineen, ilman
titteleitä
rekisterinumero ehdottomasti oikein (Huom! ei lonkkakuvaus tulosta)
koepöytäkirjaan merkitään koiranomistajan kotikunta ei hänen kotipaikkaansa
tulos ja pisteet, ellei jossain koelajissa anneta pisteitä, jätetään ko. kohta
täyttämättä.
tulokset merkitään luokittain
käytetään vain arabialaisia numeroita
huomautuksia sarakkeeseen tulee merkitä kokeissa joissa on useampi
arvostelutuomari, koiran koetuloksesta vastaavan tuomarin nimi ja
tuomarinumero
sihteerin nimi ja puhelinnumero päivisin (Huom! tärkeä, mikäli tuloksista
tulee kysyttävää)
ylituomarin nimi, sekä hänen tuomarinumeronsa = Kennelliiton
jäsennumero
poissa olleita koiria ei merkitä koepöytäkirjaan
TULOSTEN MERKITSEMINEN
Mahdolliset pisteet merkitään koemuodossa annetulla tavalla, esim. 48, 130,5 ja
83,52.
Ajokoe (AJOK) ja (BEAJ)
Jos koira suljetaan tai luopuu kokeesta, merkitään palkintotuloksen tilalle viiva (-),
esim: AJOK- tai BEAJ-.
Pisteitä ei tällöin merkitä, ei myöskään palkintosijaksi nollaa (0).
Huomautussarakkeeseen merkintä luopui tai suljettu.
HUOM! Palveluskoirakokeissa viivan tilalle nolla
Kå 20.9.10
MUUT KOKEET
Jos ohjaaja keskeyttää koesuorituksen, merkitään palkintotuloksen kohdalle (-)
ja huomautussarakkeeseen = keskeytti.
Tuomarin keskeyttäessä koesuorituksen merkitään palkintotuloksen kohdalle (0)
ja huomautussarakkeeseen = keskeytettiin.
KANSAINVÄLISET KOKEET
Kansainvälisissä kokeissa kansainvälisen käyttökoesertifikaatin saaneen koiran
kohdalle huomautuksia sarakkeeseen merkitään sertifikaatti; CACIT, CACIOB,
CACIAG, CACIL.
Kennelliitto ilmoittaa FCI:lle käyttökoesertifikaatin saaneen koiran tiedot. FCI
lähettää Kennelliittoon käyttökoesertifikaattikortin kirjattuaan tuloksen.
Kennelliitosta lähetetään käyttökoesertifikaatti kortti koiran omistajalle, mikäli
omistajailmoitus on tehty Kennelliitolle. Muissa tapauksissa kortti lähetetään kokeen
järjestäjälle.
HUOM! Tulokset toimitettava FCI:lle kolmen (3) kuukauden kuluessa KV
kokeesta CACITien, CACIOBien, CACIAGien ja CACILien vahvistamiseksi.
MUUT TÄYTTÖOHJEET
Palveluskoirakokeissa eri maastolajit merkitään samaan koepöytäkirjaan, sillä
maastolajin lyhenne ilmaisee eri koelajit.
Mikäli yksi lomake ei riitä merkitään ensimmäisen lomakkeen alareunaan montako
sivua koepöytäkirja käsittää ja jatkolomakkeet numeroidaan oikeaan yläkulmaan
seuraavasti (jos esim. lomakkeita on yhteensä 5 eli koepöytäkirja ja 4
jatkolomaketta):
toinen lomake
2/5
kolmas lomake
3/5
neljäs lomake
4/5
viides lomake
5/5
Näin voidaan Show Mediassa olla varmoja siitä, että kaikki ko. koetta koskevat
koepöytäkirjat ovat tulleet perille.
TULOKSET
Luokkatunnukset:
SOV
NUO
= soveltuvuuskoe (vepe)
= nuortenluokka
Kå 20.9.10
ALO
= alokasluokka
AVO
= avoinluokka
VOI
= voittajaluokka
EVL
= erikoisvoittajaluokka
LUT asteet = luolakoirien taipumuskoe
Tulosvaihtoehdot:
Pisteet:
1.
2.
3.
0
= ensimmäinen palkinto
= toinen palkinto
= kolmas palkinto
= keskeytti
= keskeytettiin
merkitään arabialaisilla numeroilla niissä
koemuodoissa joissa saavutetaan pisteitä
Huomautussarakkeeseen:
keskeytti
keskeytettiin
SERTK
= sertifikaatti
CACIT
= kansainvälisestä kokeesta
CACIL
= kansainvälisestä ratajuoksusta
CACIOB = kansainvälisestä tottelevaisuuskok.
CACIAG = kansainvälisestä agility kilpailusta
VALTAKUNNALLISTEN JA SUOMENMESTARUUS-KOKEIDEN
ERITYISOHJE
Huomautussarakkeeseen merkitään voittaja koiran kohdalle sen saavuttama titteli ja
vuosiluku.
Kennelliitto tallentaa tittelin koiran tietoihin.
KETUNAJOKOE (KEAJ)
Osallistumisoikeus FCI:n roturyhmään 6 kuuluvilla roduilla.
esim. KEAJ-1 82
= 1. palkinto, 82 pistettä
KETTUKILPA (suomenajokoira)
Voittajan kohdalle lisätään huomautussarakkeeseen KK-vuosiluku
AMERIKANKETTUKOIRIEN SUOMENMESTARUUS KETUNAJOKOE
(amerikankettukoira)
Voittajan kohdalle lisätään huomautussarakkeeseen RM-vuosiluku
Kå 20.9.10
Liite 5
HUOM! Tämä ohje on Kennelliiton yleisohje. Mahdolliset koemuotokohtaiset ohjeet löytyvät koemuodon
sääntö- ja ohjeosiosta.
PALKINTO-, ARVOSTELU- JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUS JA
PÄTEVÖIMINEN SEKÄ TOIMINTA Voimassa 1.1.1995 alkaen Muutokset
hyväksytty 8.5.2002
PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMARIT
l
PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMAREIDEN KOULUTUS- JA
PÄTEVÖIMISOHJEET
*
Koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia
palkintotuomareita sekä arvostelutuomareita ja pyrkiä yhtenäistämään koe- ja
kilpailuarvostelua sekä pitämään tuomareita kehityksen tasalla.
II ARVOSTELU- JA PALKINTOTUOMARILLE ASETETTAVAT
VAATIMUKSET
* Hänen on oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään
sopiva.
* Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävä fyysinen kunto kyseiseen tehtävään.
* Arvosteluvastuussa olevan tuomarin (ryhmätuomarin) on oltava täysi-ikäinen 18
vuotta täyttänyt henkilö. Mikäli arvostelussa käytetään useampia tuomareita voi
tuomariryhmän toisina tuomareina toimia 15 vuotta täyttänyt arvosteluoikeudet
omaava henkilö.
*
Oltava perehtynyt ennen tuomarikoulutuksen aloittamista ao. koemuodon
rotujen käyttöön metsästyksessä (metsästyskoirat) tai koiran käyttökoulutuksessa
(muut). Lisäksi hänen on täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset.
*
Täytettävä Kennelliiton kulloinkin asettamat jäsenyysvaatimukset.
III KOULUTUS
A.
B.
C.
D.
TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS
KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS
TUOMARIEN PÄTEVÖINTI TUOMARIEN JATKOKOULUTUS
TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS
Kå 20.9.10
A.
TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS
*
Kyseisiä kursseja saavat järjestää kennelpiirit ja niiden jäsenyhdistykset,
rotujärjestöt sekä liitot ja niiden jäsenyhdistykset.
*
Kurssianomukset jätetään kennelpiireille, rotujärjestöille ja liitoille
määräaikaisilmoituksia noudattaen. Anomuksesta tulee käydä ilmi aika, paikka,
järjestäjä ja kurssinjohtaja.
*
Ne kurssit, joissa tuomareiden pätevöinnin suorittaa kennelpiiri on kurssilupa
myös anottava kennelpiiriltä Muissa tapauksissa kurssiluvat myöntää rotujärjestö tai
liitot jäsenyhdistyksilleen.
Kennelpiirien, rotujärjestöjen ja liittojen ei tarvitse anoa omien kurssiensa lupia
Kennelliitolta
*
Kursseista ilmoitetaan ennen niiden pitämistä Kennelliiton ja tarvittaessa
rotujärjestöjen sekä liittojen julkaisuissa, ellei asiaa ole Kennelliiton erillispäätöksellä
toisin määritelty.
B.
KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS
*
Kursseille osallistujien velvollisuus on tutustua etukäteen kurssimateriaaliin, jota
saa järjestäjiltä.
*
Hakemuksen kurssille pääsystä tekee asiasta kiinnostunut itse tai jäsenyhdistys,
jossa hän on jäsenenä, jos koemuotokohtaisesti ei toisin määrätä.
*
Kurssien johtajina ja heidän varamiehinään saavat toimia ko. koemuotojen
ylituomarit, ellei kennelpiirien, rotujärjestöjen ja liitojen toimesta ole toisin päätetty.
Rotujärjestöillä ja liitoilla on oltava jokaista koemuotoa varten Kennelliiton
hallituksen hyväksymä koulutusohje ja kurssiohjelma, jonka perusteella opetus ja
käytännön harjoittelu suoritetaan.
*
Kurssin päätteeksi kokelaan on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen
koe, sekä mahdollinen käytännön koe.
*
Kurssin hyväksytysti suorittaneelle annetaan siitä todistus.
*
Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen tuomarikokelas suorittaa kokeiden
yhteydessä ohjeissa määritellyn määrän kokelasharjoitteluja vähintään kahden
ylituomarin hyväksymänä.
Kå 20.9.10
Näissä kokelasharjoitteluissa on koiraa pystyttävä arvostelemaan kaikkien oleellisten
ominaisuuksien / suoritusten osalta.
C.
TUOMAREIDEN PÄTEVÖINTI
*
Anomuslomakkeena pätevöimiseksi käytetään tätä tarkoitusta varten laadittua
kokelaskorttia. Anomuksen tulee sisältää kaikki siinä vaaditut tarpeelliset tiedot
ratkaisua varten.
*
Arvostelu- tai palkintotuomarikortin 15 vuotta täyttäneelle jäsenyhdistyksensä
jäsenelle myöntää kennelpiiri.
Palveluskoirakokeissa myöntäjänä on Palveluskoiraliitto ja vinttikoirakokeissa
Vinttikoiraliitto.
Arvostelu- tai palkintotuomari katsotaan pätevöidyksi silloin, kun hänelle on
hyväksytty ko. kokeen tuomarikortti.
*
Metsästyskoirien jäljestämiskokeen (MEJÄ), Tottelevaisuuskokeen (TOKO),
Agilitykilpailun (AGI), noutajien kaikkien kokeiden (NOU, NOME-A, NOME-B,
NKM, NOWT), vahingoittuneen hirvieläimen jäljestyskokeen (VAHI), kanakoirien
erikoiskokeen (KAER), kanakoirien metsästyskokeiden (KAME, KAKE, KATU),
spanielien taipumuskokeen (SPA) ja luonnetestin (LTE) arvostelevana tuomarina
toimii pätevöity ko. koemuodon ylituomari.
D.
TUOMAREIDEN JATKOKOULUTUS
1.
OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN
*
Arvostelu- ja palkintotuomareiden velvollisuus on pysyä ajan tasalla
tuomaritehtävien hoidossa, jotta heille voitaisiin antaa uusia tehtäviä.
*
Heidän on toimittava tuomarina, osallistuttava jatkokoulutustilaisuuteen tai
toimittava ko. koelajin kilpailijana kahden viimeisen vuoden aikana.
Rotujärjestöt ja liitot voivat määritellä asian tarkemmin koemuotokohtaisesti.
*
Tuomareiden pätevyyksien tarkistaminen kuuluu koetoimikunnalle ja kokeen
ylituomarille.
2.
JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
*
Jatkokoulutustilaisuuksien anominen ja järjestäminen sekä niistä tiedottaminen
suoritetaan kohdan III A mukaisesti.
Kå 20.9.10
*
Jatkokoulutuskursseja pyrittäköön järjestämään kaikkialla ko. rodun tai
koemuodon harrastusalueella joka vuosi.
*
Jatkokoulutukseen osallistumisesta annetaan merkintä koetuomarikorttiin tai
erillinen todistus.
YLITUOMARIT
I
YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMISOHJEET
Ylituomarien koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia
ylituomareita, pyrkiä yhtenäistämään koe- ja kilpailuarvostelua sekä pitää
tuomarikuntaa jatkuvan kehityksen tasalla.
II YLITUOMARIKSI AIKOVALLE ASETETTAVAT YLEISET
VAATIMUKSET
*
Oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva.
*
Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävät fyysiset ominaisuudet ylituomarin
tehtävään.
*
Oltava arvostettu ja kokenut koe- tai kilpailutuomari ja hyvin perehtynyt ko.
koemuotoon ja siihen osallistuviin rotuihin. Perehtyneisyyden erityisvaatimukset ja
erikoistumiskurssit määrittelevät rotujärjestöt ja liitot.
*
On toiminut aktiivisesti harrastamansa koemuodon kouluttajana ja
kouluttamallaan koiralla palkinnoille päässeenä koiranohjaajana.
*
Pystyttävä koetuomarien ja koetoimihenkilöiden koulutukseen.
*
On suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakoulutuksen ja osallistunut useasti
kokeiden tai kilpailujen järjestelyvastuuseen.
*
Täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset.
*
Täytettävä Kennelliiton määrittelemät jäsenyysvaatimukset.
III KOULUTUKSEN KOOSTUMINEN
Kå 20.9.10
A.
B.
C.
Ylituomarikurssin anominen ja järjestämisoikeus
Uusien ylituomarien koulutus ja pätevöinti
Ylituomarien jatkokoulutus
A.
YLITUOMARIKURSSIN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS
*
Ylituomarikursseja saavat järjestää rotujärjestöt ja liitot yhteistoiminnassa
Kennelliiton kanssa. Yhteistyöhön voivat osallistua myös kennelpiirit ja
jäsenyhdistykset.
Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava määräaikaisilmoituksia noudattaen
Kennelliitolle ja tiedotettava riittävän ajoissa Koiramme-lehdessä.
Kurssin kouluttajat voidaan nimetä joko järjestäjien esityksen perusteella tai
Kennelliiton toimesta.
B.
UUSIEN YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖINTI
Koulutus jakautuu viiteen (5) vaiheeseen:
1.
2.
3.
4.
5.
Rotujärjestön tai liiton ennakkovalmennus tai erikoistumiskurssit
Peruskoulutus Kennelliiton toimesta (aluekouluttajat/ylituomarit)
Erikoistumiskoulutus rotujärjestöjen tai liittojen toimesta
Koearvostelut ja mahdolliset harjoitusarvostelut
Ylituomariksi pätevöiminen
1. ROTUJÄRJESTÖN TAI LIITON ENNAKKOVALMENNUS TAI
ERIKOISTUMISKURSSIT
*
Ennen varsinaista ylituomarikoulutuksen alkamista tulee tuomariksi aikovan
hankkia ennakkovalmennusta, jonka tarkoituksena on tiedon ja kokemuksen
saaminen. Tämä voi tapahtua opiskellen, käyttämällä hyväksi alan kirjallisuutta ja
lehtiä sekä keräämällä kaikkea sitä tietoutta ja kokemusta, jota saadaan olemalla
mukana kenneltoiminnassa.
*
Ylituomariksi aikovan tulee osallistua ko. kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton
ohjeiden mukaan järjestettyyn ennakkovalmennukseen, erikoistumiskurssiin ja
karsintakokeeseen mikäli tällaista ko. koemuodon tai kilpailun osalta järjestetään.
2.
PERUSKOULUTUS KENNELLIITON TOIMESTA
Kå 20.9.10
*
Ylituomariperuskurssi kestää yhden (1) päivän.
*
Kouluttajina peruskurssilla toimivat Kennelliiton nimeämät laajan
kenneltietoisuuden omaavat ylituomarit yhdessä aluekouluttajien kanssa.
Ylituomarikoulutukseen hakeutuvien henkilöiden kennelpiirit hyväksyvät
jäsenyhdistyksen esityksestä peruskurssille ne henkilöt, jotka täyttävät ylituomariksi
aikovalle asetetut yleiset vaatimukset. Vaadittaessa karsintakoetta tulee se olla
suoritettuna ennen ylituomarikoulutuksen aloittamista.
Koulutukseen hakeudutaan kirjallisesti käyttäen Kennelliiton ylituomarikokelaslomaketta.
*
Peruskurssilla tulee käsitellä ainakin seuraavia asioita:
-
Kennelliiton yleiset säännöt ja koeasiapaperit
koiran rakenne
koiran luonne ja käyttäytyminen
tuomarietiikka
esiintymistaito
koira ja lainsäädäntö
*
Peruskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus
3. ERIKOISTUMISKOULUTUS ROTUJÄRJESTÖJEN TAI LIITTOJEN
TOIMESTA
*
Erikoistumiskoulutuksen avulla ylituomarikokelaan tulee saavuttaa sen
koemuodon tai kilpailusuorituksen riittävä tuntemus mihin hän on pätevöitymässä ja
omaksua käytännöllinen tapa hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tasapuoliseen ja
oikeaan lopputulokseen.
*
Erikoistumiskurssille valitaan rotujärjestöjen tai liittojen toimesta peruskurssin
hyväksytysti suorittaneet henkilöt.
*
Ylituomarikoulutuksen erikoistumiskoulutus jakaantuu teoreettiseen ja
käytännölliseen osaan.
*
Kouluttajina toimivat rotujärjestöjen, liittojen tai Kennelliiton nimeämät
ylituomarit jotka katsotaan riittävän päteviksi ja kokeneiksi mainittuun tehtävään.
*
Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään ainakin seuraavia asioita:
Kå 20.9.10
- koe- ja kilpailusääntöjen käytön ja erityispiirteiden yksityiskohtainen
selvittäminen
- ylituomarin ohjesääntö ja toimintaohje
- koetoimitsijaohjeet
- ko. koemuotoa koskevat yleiset säädökset
- ko. koemuodon koeasiapaperit
- kurssin päätteeksi on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen
loppukuulustelu
*
Erikoiskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus
4.
KOEARVOSTELUT JA MAHDOLLISET HARJOITUSARVOSTELUT
*
Ylituomarikokelaan on hyväksytysti suoritettava kussakin koe-/
kilpailumuodossa erikseen määrätyt harjoitus- ja koearvostelut
*
Mikäli koearvosteluja vaaditaan, niitä on oltava vähintään kaksi (2) ja ne
suoritetaan kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton määräämässä kokeessa vähintään
kahdelle kokeneelle ylituomarille
*
Harjoitus- ja koearvosteluista on annettava kirjalliset todistukset.
5.
YLITUOMARIKSI PÄTEVÖIMINEN
*
Anomuksen tekee tuomarikokelas.
*
Anomuslomakkeena käytetään samaa Kennelliiton ylituomarikokelaslomaketta
tarpeellisine liitteineen, jolla koulutukseen hakeuduttiin.
*
Anomukseen hankitaan lausunto rotujärjestöltä tai liitolta, joka lähettää sen
Kennelliitolle.
*
Kennelliitto pätevöi ylituomarit
*
Ylituomari katsotaan pätevöidyksi kun hän on saanut siitä tiedon Kennelliitolta.
*
Ylituomarilla on oltava voimassa mahdollinen ko. koemuodon
palkintotuomarikortti ja arvosteluoikeus.
C.
YLITUOMARIEN JATKOKOULUTUS
Kå 20.9.10
1.
OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN
*
Ylituomareiden on osallistuttava hänelle suunnattuun jatkokoulutukseen
vähintään joka toinen kerta, ja hänen on toimittava tuomarin tai koetoimitsijan
tehtävissä tai osallistuttava kokeisiin kilpailijana vähintään kerran kahden vuoden
aikana.
Esim: Mikäli rotujärjestö järjestää jatkokoulutusta joka vuosi on ylituomarin
osallistuttava koulutukseen vähintään joka toinen vuosi.
*
Kennelpiirin, rotujärjestöjen ja liittojen on valvottava, että ylituomari on
osallistunut jatkokoulutukseen rotujärjestön tai liiton vaatimusten mukaan ennen kuin
hänelle annetaan uusi ylituomaritehtävä
2.
JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
*
Ylituomarien jatkokoulutusta saavat järjestää kennelpiirit, rotujärjestöt ja liitot
yhteistoiminnassa keskenään
*
Jatkokoulutustilaisuuksista on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen tilaisuutta
Koiramme-lehdessä (SPKL Palveluskoirat lehdessä).
*
IV
Kurssille osallistumisesta annetaan todistus.
YLITUOMARIOIKEUKSIEN PERUUTTAMINEN
* Kennelliitto voi poistaa ylituomarioikeudet tai peruuttaa arvosteluoikeudet
henkilöltä, joka todetaan tehtäväänsä epäpäteväksi ja joka ei enää täytä kohdan II
vaatimuksia (yleiset vaatimukset).
* Kennelliitto voi peruuttaa arvosteluoikeudet kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton
esityksestä henkilöltä, joka ei täytä jatkokoulutusvelvoitettaan ja toimintavaatimusta
(kohta C 1).
* Mikäli ylituomarille ollaan esittämässä kurinpidollisia toimenpiteitä voi
Kennelliitto pidättää arvosteluoikeudet asian käsittelyn ajaksi.
*
Kennelliitto voi palauttaa arvosteluoikeudet pidättämisesityksen tekijän
perustellusta esityksestä.
Kå 20.9.10
Liite 6
KENNELPIIRIN NUMEROT JA KENNELPIIRIN NIMI
01
Etelä-Hämeen kennelpiiri ry.
02
Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri ry.
03
Kainuun kennelpiiri ry.
04
Keski-Pohjanmaan kennelpiiri ry.
05
Keski-Suomen kennelpiiri ry.
06
Kymenläänin kennelpiiri ry.
07
Lapin kennelpiiri ry.
08
Varsinais-Suomen kennelpiiri ry.
09
Pohjois-Hämeen kennelpiiri ry.
10
Pohjois-Karjalan kennelpiiri ry.
11
Pohjois-Pohjanmaan kennelpiiri ry.
12
Pohjois-Savon kennelpiiri ry.
13
Salpausselän kennelpiiri ry.
14
Satakunnan kennelpiiri ry.
15
Suur-Savon kennelpiiri ry.
16
Uudenmaan kennelpiiri ry.
17
Vaasan kennelpiiri ry. – Vasa kenneldistrikt rf.
18
Ålands kenneldistrikt rf.
19
Helsingin seudun kennelpiiri ry.
Kå 20.9.10
Liite 7
MÄÄRÄAIKAISILMOITUKSET
Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 8.5.1997, Voimassa alkaen 1.1.1998. Muutettu ohjeeksi
valtuustossa 21.5.2009
B. KOETOIMINTA
1. KENNELLIITOLTA ANOTTAVAT KOKEET
1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT
Kotimaisten rotujen valtakunnalliset ottelut ja niiden valintakokeet anotaan otteluiden ja niiden
valintakokeiden sääntöjen mukaisesti. Anomusten käsittelyaikataulu on seuraava:
ANOMUS
KENNELPIIRILLÄ
VIIMEISTÄÄN
31.12.
31.1
OTTELUT
VALINTAKOKEET
ANOMUS
ROTUJÄRJESTÖLLÄ
VIIMEISTÄÄN
31.1.
28.2
ANOMUS
KENNELLIITOSSA
VIIMEISTÄÄN
30.4.
30.4
Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut -ottelu ovat Kennelliiton otteluita, joissa järjestelyvastuu on
kennelpiireillä. Suomen Ajokoirajärjestö ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat laatineet
valtakunnallisten otteluiden ja niiden valintakokeiden järjestämisvuorottelun ja vastaavat
rotukohtaisesti säädetystä toteutuksesta sekä tiedottavat siitä ennen anomisajan loppumista
järjestämisvastuussa olevalle kennelpiirille.
Vuorottelulista on lopussa erillisenä liitteenä.
1.2. MUUT SM-KOKEET JA MAAOTTELUT
KOKEEN
PITOAIKA
1.1.-30.4. .
1.5.-31.7.
1.8.-31.12.
ANOMUS
KENNELPIIRILLÄ
VIIMEISTÄÄN
30.4.
31.8.
31.12.
ANOMUS
ROTUJÄRJESTÖLLÄ
VIIMEISTÄÄN
31.5.
30.9.
31.1.
ANOMUS
KENNELLIITOSSA
VIIMEISTÄÄN
30.9.
31.1.
30.4.
Tämä on yleisohje. Näin menetellään, ellei Kennelliiton hyväksymä ko. kilpailun sääntö toisin
määrää. Asianomaisen rotujärjestön tulee tiedottaa tapahtumasta ennen anomisajan päättymistä
sille kennelpiirille, jonka alueella koe tai ottelu on suunniteltu järjestettäväksi.
1.3. KANSAINVÄLISET KOKEET
Kansainväliset kokeet anotaan kohdan 1.2 mukaisesti, mutta kuitenkin viimeistään 6 kk ennen
kokeen pitoa.
Luvan myöntää FCI.
Suomen Palveluskoiraliitto toimittaa seuraavan vuoden kansainväliset vetokoeanomukset
Kå 20.9.10
Kennelliittoon 30.4. mennessä edellisenä vuonna ja muut seuraavan vuoden kansainväliset
koeanomukset Kennelliittoon 30.9. mennessä edellisenä vuonna.
2. KENNELPIIREILTÄ ANOTTAVAT KOKEET
Muut kuin kohdassa 1. mainitut kokeet.
Kokeet anotaan siltä kennelpiiriltä, jonka alueella kokeet pidetään. Kennelpiirit ovat velvollisia
toimittamaan ilmoituksen hyväksymistään kokeista Kennelliitolle.
KOKEEN
PITOAIKA
ANOMUS
KENNELPIIRILLÄ
VIIMEISTÄÄN
1.1.-30.4.
1.5.-31.7.
1.8.-31.12.
ILMOITUS
KENNELLIITOSSA
VIIMEISTÄÄN
31.8.
31.12.
31.3.
30.9.
31.1.
30.4.
8. KOEANOMUSTEN LÄHETTÄMINEN
Koeanomukset lähetetään sille kennelpiirille, jonka alueella kokeet järjestetään.
Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle lähetetään niiden hyväksyttäväksi kuuluvat
koeanomukset.
Hyväksytyt kokeet ilmoitetaan Koiramme - Våra hundar -lehdessä. Kokeet, joita ei ole
hyväksytty tai joihin on tehty muutoksia, ilmoitetaan kokeen anojalle hyvissä ajoin.
9. KOEPÖYTÄKIRJAT
Järjestävä yhdistys lähettää tarkastetut tulokset ja koepöytäkirjat sille kennelpiirille, jonka
alueella kokeet on järjestetty viikon kuluessa kokeen päättymisestä. Kennelpiiri lähettää
tulokset kahden viikon kuluessa Kennelliitolle. Vastaavasti toimitaan kun tulokset lähetetään
Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle.
10. RIISTANHOITOPIIRIEN LUVAT KOIRIEN IRTIPITÄMISEKSI
KOKEISSA JA KOIRIEN KOULUTTAMISESSA
Lähtökohta Metsästyslaki 51 ja 52 §.
1.3.-19.8. välisenä aikana tarvitaan metsästyslain 52 §:n mukainen riistanhoitopiirin lupa koiran
irtipitämiseksi tai sen kouluttamiseksi sellaisissa kokeissa tai harjoituksissa, jossa koiraa ei
voida välittömästi kytkeä kokeen tai harjoituksen aikana.
Ohjeisto:
Lupia voidaan myöntää vain kokeisiin, jossa riistaeläimiä ei häiritä niiden
lisääntymisaikana. Toisin sanoen koemuodon tulee olla sellainen, ettei kyseistä häirintää
tapahdu. Tämä määrittely saattaa tulla vastaan, jos joku hakee lupaa kanakoirien metsä-, kenttätai erikoiskokeita varten maalis-huhtikuulle.
Kå 20.9.10
Lupia koirien irtipitämiseksi koirakokeissa myönnetään vain Kennelliiton hyväksymiin
koemuotoihin.
Työmäärän helpottamiseksi on syytä myöntää kokeita koskevat luvat kootusti kennelpiirien
kautta tulevilla yhteishakemuksilla.
Koirien koulutusta varten luvat hakee pääsääntöisesti metsästysseura jäsentensä puolesta.
Mikäli hakijana on yksittäinen koiranomistaja, on häneltä syytä pyytää selvitys koulutusalueen
metsästysoikeuden haltijan suostumuksesta alueen käyttöön.
Luettelo niistä koirakokeista, joihin riistanhoitopiiri voi myöntää
ML 52 §:n mukaisen luvan koirien irtipitämiseen 1.3.-19.8.
Palveluskoirat
- viestikoe
- muissa palveluskoirien koemuodoissa koirat ovat kytkettyinä tai kytkettävissä,
eivätkä tarvitse lupia
Kanakoirat
- vesi- ja jälkityökoe
- metsäkoe, kenttäkoe
- tunturikokeet (Enontekiö, Inari, Utsjoki) lupa ajalle 1.4.-19.8
- kanakoirien erikoiskokeet
Muut lintukoirat
- noutajien taipumuskoe
- noutajien metsästyskoe
- spanieleiden taipumuskoe
Luolakoirat
- luolakoirien vesikoe
Sellaisissa koirakokeissa, jotka pidetään ajalla 20.8 - 28.2., ei tarvita riistanhoitopiirin lupia
koirien irtipitämiseksi.
Hirvikoirakokeet eivät kuulu piirin lupaharkintaan. ML 52 §:n mukaan hirvikoiria voidaan
kouluttaa ja kokeita pitää vain 20.8. - 31.12. välisenä aikana.
Luvan ehdot myönteisessä päätöksessä
Luvan saaja vastaa siitä, että metsästyslain ja -asetuksen säädöksiä sekä tämän päätöksen ehtoja
noudatetaan koirien koulutuksessa / kokeissa.
Koirien koulutuksessa / kokeissa ei ole lupa poiketa riistaeläinten rauhoitusajoista, eikä
rauhoitettuja riistaeläimiä saa häiritä.
Tästä luvasta on ilmoitettava paikallisen poliisipiirin päällikölle ennen toimenpiteisiin
ryhtymistä.
Mikäli väärinkäytöksiä esiintyy voidaan lupa peruuttaa.
Kå 20.9.10
C. ANOMUKSET KURSSI- JA KOULUTUSTILAISUUKSISTA
Kurssianomukset käsittelee kennelpiiri. Myöntämistään kursseista kennelpiiri lähettää
tiedon Kennelliitolle. Kennelpiirin ja rotujärjestön kursseista anomukset lähetetään
Kennelliitolle vähintään kolme kuukautta ennen kurssin alkamista. Anomusten tulee olla
kennelpiirillä vähintään neljä kuukautta ennen kurssin alkua.
Rotujärjestö lähettää ilmoituksen järjestämistään kursseista sille kennelpiirille jonka alueella
kurssi järjestetään. Yhdistykset voivat edellä mainituista määräajoista poiketen järjestää
yksinomaan omille jäsenilleen tarkoitettua koulutusta tarpeen mukaan.
D. ANSIOMERKKIESITYKSET
Ansiomerkkiesitykset viiriesityksiä lukuun ottamatta lähetetään Kennelliiton hallitukselle
vuosittain 31.12. mennessä kennelpiireittäin ja piirin nimeämässä puoltojärjestyksessä. Myös
rotujärjestöt merkitsevät puoltojärjestyksen ennen piirille lähettämistä.
E. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT
28.2. mennessä anomukset, jotka koskevat piirien ja rotuyhdistysten toiminnan tukemista,
tutkimus- ym. toimintaa (esim. SM kokeet)
F. VUOSITILASTOT
31.3. mennessä jäsenyhdistysten vuositilastot kennelpiireille. 30.4. mennessä kennelpiirien ja
rotujärjestöjen vuositilastot Kennelliitolle. Piirien tilastojen liitteinä on lähetettävä kunkin
jäsenyhdistyksen vuositilastot (yhtenä kappaleena).
G. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
Kennelliiton hallitus voi erityisistä syistä poiketa tämän säännön määräyksistä.
Kå 20.9.10
Liite 8
VALTAKUNNALLISEN KETTUKILPAOTTELUN JÄRJESTÄMISOHJE
Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 8.5.2002 Voimassa 1.8.2002 alkaen
1.
Kettukilpa-ottelu on suomenajokoirille vuodesta 1989 lähtien järjestettävä
valtakunnallinen mestaruusottelu. (Virallinen Kennelliiton hyväksymä ottelu
vuodesta 1993)
Näissä otteluissa kilpaillaan ketunajomestaruudesta Suomen Kennelliitto-Finska
Kennelklubben ry:n, jäljempänä mainittuna Kennelliitto, vahvistamien
ketunajokoesääntöjen ja näiden järjestämisohjeiden mukaisesti.
2.
Kettukilpa järjestetään joulu-tammikuun aikana ja mikäli se järjestetään
tammikuussa, on se koekauden alkaneen vuoden Kettukilpa.
Rotujärjestö huolehtii Kettukilvan järjestämisestä vuosittain. Ennakkovuorottelua
kennelpiirien kesken ei ole, mutta rotujärjestö sopii järjestämisestä edellisen vuoden
kuluessa jonkun sellaisen kennelpiirin kanssa, jolla on mahdollisuus Kettukilpa
järjestää.
Kettukilpaan saa osallistua enintään 13 koiraa ja edellisen vuoden Kettukuningas.
Kultakin lohkolta ilmoitetaan Kettukilpaan valintakokeeseen osallistuvista koirista
tulosten mukaisessa järjestyksessä kolme (3) koiraa ja tarpeellinen määrä varakoiria.
Siltä lohkolta, jossa edellisellä koekaudella oli eniten ketunajokokeiden koekäyntejä
ilmoitetaan neljäs koira Kettukilpaan.
Kettukilpaan ja lohkon valintakokeeseen voidaan ilmoittaa koira, joka on
ilmoittautumisajankohtaan mennessä saavuttanut vähintään yhden ensimmäisen
palkinnon ketunajokokeessa.
Kettukilpaan ja lohkon valintakokeeseen ilmoitettavan koiran tulee olla palkittu
FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestön hyväksymässä koiranäyttelyssä vähintään
laatuarvostelun toisella palkinnolla viisitoista (15) kuukautta täytettyään.
3.
Ottelun toimeenpanoluvan myöntää Kennelliitto saatuaan asiasta
rotujärjestön hallituksen hyväksynnän. Järjestämisvuorossa oleva kennelpiiri lähettää
Kennelliiton hallitukselle osoitetun koeanomuksen kulloinkin voimassa olevien
Kennelliiton määräaikaisilmoitusten mukaisesti.
Rotujärjestön hallitus nimeää yhden jäsenen tai yhdysmiehen ottelun
koetoimikuntaan. Ottelun koemaastojen etäisyys keskuspaikasta ei saa ylittää
sataa (100) kilometriä ellei rotujärjestön hallitus annan siihen erityisistä syistä
lupaa.
Kå 20.9.10
4.
Otteluihin osallistuvien koirien omistajilta peritään osanottomaksu, jonka
suuruuden vahvistaa Kennelliiton hallitus.
Ottelun järjestämistä varten Kennelliitto myöntää vuosittain kohtuulliseksi
katsomansa määrärahan. Lisäksi rotujärjestö avustaa ottelun järjestäjää erillisellä
määrärahalla ja loppukustannuksista vastaa järjestävä kennelpiiri.
Ottelun järjestäjä vastaa koiranomistajien ja tuomariston muonituksesta ja
majoituksesta sekä ottelun ylituomarin ja hänen varamiehensä matkakuluista, mutta
ei palkintotuomareiden ja koiranomistajien matkakuluista, eikä koirille,
koiranomistajille tai tuomaristolle sattuneista tapaturmista.
5.
Ottelun palkintotuomariryhmän johtajien on oltava ketunajokokeiden
ylituomareita ja muiden palkintotuomareiden kokeneita ketunajokokeiden
palkintotuomareita. Kaikkien palkintotuomareiden tulee olla hyvässä ruumiillisessa
kunnossa. Jokaisessa tuomariryhmässä on oltava yhtä monta palkintotuomaria.
Järjestävä kennelpiiri kutsuu tarvittavat palkintotuomarit otteluun yhdessä
ylituomarin kanssa.
Ulkopuolisten on saatava ylituomarin ja koirankuljettajan lupa tullakseen seuraamaan
koetta maastossa. Lupa on hankittava edellisenä päivänä.
6.
Kettukilpa järjestetään kaksipäiväisenä kilpailuna ketunajokoesääntöjä
noudattaen. Molempien päivien koe-erään on osallistuttava. Koira saa ottelun
kummaltakin päivältä erillisen kilpailutuloksen.
Koiran ottelutulokseksi muodostuu molempien päivien yhteenlaskettu tulos. Koiran
loukkaantuessa ensimmäisenä päivänä sen tulokseksi jää saavutettu yhden päivän
pistemäärä.
Vuoden kettukuninkaan arvon saa se koira, joka saavuttaa parhaan pistemäärän. Jos
useammalla koiralla on sama pistemäärä, saa kettukuninkaan arvon koira, jolla on
korkein ansiopisteiden yhteismäärä tappipisteiden vähentämisen jälkeen. Jos
tämänkin jälkeen on tasatulos, määrää huonomman kilpailupäivän tulos
paremmuusjärjestyksen.
7.
Näitä sääntöjä koskevat muutosehdotukset on tehtävä ao. rotujärjestön
hallitukselle. Muutoksista päättää Suomen Kennelliitto.
Kå 20.9.10
AMERIKANKETTUKOIRIEN SM-KETUNAJOKOKEEN
JÄRJESTÄMISOHJE JA VALINTAOHJE
Hyväksytty Kennelliitossa 10.8.2009 Voimassa 1.1.2010 alkaen
Vuosittain järjestettävä amerikankettukoirien SM-ketunajokoe käydään
voimassaolevilla Suomen Kennelliiton vahvistamilla ketunajokokeiden säännöillä ja
ohjeilla. Koe on yksipäiväinen.
Kokeen järjestää Amerikankettukoirayhdistys yhteistyössä paikallisen Kennelliiton
jäsenyhdistyksen kanssa. Kokeen järjestämispaikan päättää vuosittain
Amerikankettukoirayhdistyksen hallitus sille määräaikaan tehtyjen anomusten
perusteella.
Kokeen voittajaksi (RM-vuosiluku) kruunataan kokeessa parhaan pistemäärän
saavuttanut koira. Mikäli kokeessa kaksi tai useampi koira saavuttavat saman
kokonaispistemäärän, ratkaistaan voittaja seuraavin perustein:
1. paras pistemäärä
2. korkeimmat ominaisuus-/ansiopisteet
3. parempi haukkunumero
4. iältään nuorempi
Kokeeseen tulee osallistua vähintään kuusi (6) KEAJ 1 –tuloksen ajanutta koiraa,
jotta se on virallinen SM-koe. Kokeeseen saa osallistua kymmenen (10)
valintakriteerit täyttävää koiraa, mukaan lukien edellisen vuoden mestari, mikäli se
ilmoittautuu kokeeseen.
Koirat valitaan seuraavin perustein:
1. edellisvuoden mestari
2. KEAJ 1 –tuloksen kuluvalla kaudella ajaneet/paremmuusjärjestyksessä
3. käyttövaliokoirat / ilmoittautumisjärjestyksessä
4. KEAJ 1 –tuloksen ajaneet /ilmoittautumisjärjestyksessä
5. muut / paremmuusjärjestyksessä
Kokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti 15 - 10 päivän välisenä aikana ennen koetta
(postileima).
SM- ketunajokokeen toimeenpanoluvan myöntää Kennelliiton hallitus saatuaan
asiasta rotujärjestön anomuksen. Anomus jätetään koetta edeltävän vuoden joulukuun
loppuun mennessä sille kennelpiirille, jonka alueella koe järjestetään. Kennelpiiri
toimittaa koeanomuksen tammikuun loppuun mennessä rotujärjestölle, joka toimittaa
sen lausuntoineen Kennelliittoon huhtikuun loppuun mennessä.
Ottelun järjestäjä vastaa koiranomistajien ja tuomariston muonituksesta ja
majoituksesta, mutta ei palkintotuomarien ja koiranomistajien matkakuluista, eikä
koirille, koiranomistajille tai tuomareille sattuneista tapaturmista.
Kå 20.9.10
Osanottomaksu ei saa olla suurempi kuin Kennelliiton vahvistama kotimaisten
rotujen valtakunnallisten otteluiden osanottomaksu.
Tätä ohjetta koskevat muutokset valmistelee Amerikankettukoirayhdistys ja ne
vahvistaa Suomen Ajokoirajärjestön esityksestä Suomen Kennelliitto.
Kå 20.9.10
Kå 20.9.10