1 Virkistysreitistöjen kehittäminen Pohjois-Karjalassa – kokemuksia reitistöjen ylläpidosta ja uuden toimintamallin rakenne ja tavoitteet Keijo Koskinen Karelia Ammattikorkeakoulu 07.10.2014 VALTION YLLÄPITÄMÄT VIRKISTYSPALVELUKOHTEET POHJOISPOHJOIS-KARJALASSA Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 2 Pohjois-Karjala – reitistöjen ”eldorado” UlkoiluUlkoilu- ja virkistysreitistöt 7 000 km VaellusVaellus- ja retkeilyreitit 1 500 km 3 - sis. Metsähallituksen ylläpitämät 500 km MelontaMelonta- ja vesiretkeilyreitit 900 km - Sisältää joki- ja järvimelontareittejä MoottorikelkkailuMoottorikelkkailu-urat 2 100 km - Maalla n. 1600 km - Jäällä n. 500 km Pyöräilyreitit 2 500 km - Valtakunnalliset reitit n. 1 400 km - Paikalliset reitit n. 1 000 km - Maastopyöräilyreitit n. 70 km Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 4 Reiteistä Traileiksi – hankkeen keskeiset tavoitteet Suunnitella maakunnallinen toimintamalli erilaisten maakunnallisesti (= matkailullisesti) merkittävien kuntien ylläpitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidolle ”Kärkireittien määrittely” Luoda nykyistä paremmat toimintapuitteet maakunnan aktiviteettimatkailuyrityksille ja tämän välityksellä tukea yritysten mahdollisuuksia tuotteistaa maakunnan luonto- ja virkistyspalvelukohteita pitkäjänteisesti ja vientimarkkinoihin suuntautuen Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 5 6 PALVELUAJATUS ?? ”MAAKUNNALLISET MAAKUNNALLISET VIRKISTYSPALVELUT ” - Julkinen palvelu, jonka puitteissa voidaan ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaisissa raameissa harjoittaa myös matkailuun elinkeinotoimintaa Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 - Matkailukäyttöä painottaen suunniteltu ja varusteltu palvelukokonaisuus, jota ylläpidetään osittain matkailuun liittyvillä liittyvää liiketoimintatuloilla ja joka samalla palvelee yleisiä virkistystarpeita PALVELUAJATUS ?? ULKOILU ”Ulkoilureitti” ”Ulkoilureitti” 7 MATKAILU ”Luontomatkailureitti” ”Luontomatkailureitti” Jokamiehenoikeudet, kunnallinen liikuntapalvelu Kaupalliset palvelut, maksavat asiakkaat Omatoimisuus, omavaraisuus Aktiivinen tuotekehitysote, oheispalvelutarjonta Hyöty paikallis- ja aluetaloudelle vähäinen Paikallistaloudelliset vaikutukset merkittäviä, positiivinen vaikutus aluetalouteen Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 PALVELUAJATUS ?? Asiakkaat ? Tuote ? Laatu ? Kokemus ? oman maakunnan väestö matkailijat ”perinnetieto” reiteistä ajantasainen informaatio aktiiviharrastajat aloittelijat Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 8 PALVELUAJATUS ?? monikäyttöisyys - Useampi aktiviteetti samalla kulku-uralla Talvikäyttö: koiravaljakot m-kelkkailu laturetkeily Kesäkäyttö: patikointi maastopyöräily kelkkaurat ?? monipuolisuus - Useamman aktiviteetin kokemismahdollisuus saman reitistökokonaisuuden puitteissa patikointi, melonta, maastopyöräily, pyöräily, koiravaljakot, laturetkeily, moottorikelkkailu Ylläpidon rahoitus kestävällä tavalla !? Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 9 10 Aktiviteettimatkailu Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen merkitys Lapissa ja PohjoisPohjois-Karjalassa v. 2009 suhteessa majoitusmajoitus- ja ravitsemistoimialaan (Huom! Tilastoitu volyymi) Alue Ma Ma--Ra Ohjelmapalveluyritykset Toimiala yht. yht. milj.€ lkm liikevaihto €/yritys milj.€ -------------------------------------------------------------------------------P-K 109 52 n. 49 000 2,5 Lappi 300 277 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 n. 262 000 72,6 Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry 11 ” …Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä hankkimalla käyttöoikeuksia, varustamalla sekä ylläpitämällä seutukaavassa osoitettuja tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuja moottorikelkkailumoottorikelkkailu-uria ja niiden liitännäisalueita. Yhdistys voi tarvittaessa osallistua myös seudullisten ulkoilureittien ja virkistysalueiden mukaan lukien virkistysveneilyä palvelevien retkisatamien toteuttamiseen ja ylläpitoon” ylläpitoon” Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 12 Uusi toimintamalli lähtökohtia Toimitusmenettely ”juridinen” perustamiskustannus n. 1,5 M€ Sopimusperusteinen reitistö ”juridinen” perustamiskustannus n. 0,45 M€ Kerralla valmis /pysyvyys Jatkuva ”säätäminen” ”Ilmainen” julkinen palvelu Ylläpidon rahoitus ?? (mm. Osittain maksullinen - liiketoimintakäyttö - moottorikelkkailu lainsäädännön rajoitteet) Vapaaehtoistyön hyödyntäminen!!?? Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Uusi toimintamalli lähtökohtia Hankkeen esittämän maakunnallisen virkistyspalveluverkoston toiminnallisessa rakenteessa on pyritty huomioimaan eri harrastusmuotojen tarpeet, seutukunnittaiset erityispiirteet sekä alueellinen tasapuolisuus Rahoitusmallin perustana oleva maakunnallinen virkistyspalveluverkosto on ohjeellinen tarkennukset kuntien esitysten pohjalta ! Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 13 14 Uusi toimintamalli lähtökohtia Kuntien vaatimuksesta tarkennettuun käynnistämissuunnitelmaan sisällytetty myös maanomistajakorvausten rahoitussuunnitelma (taulukossa kelkkailu-uria koskeva kustannusraami) MAKSULUOKKA km ha €/ha Metsätalousmaa 420 168 50 8400 126000 Tilakohtainen tie 100 40 28 1120 16800 Peltomaa 60 24 208 4992 74880 Joutomaa 420 168 6 1008 15120 YHTEENSÄ 1000 400 15520 232800 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 € (Vuosi) € (15 v) Uusi toimintamalli lähtökohtia Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 15 Rahoitusmallin periaatteet 16 Tilanne NYT: Kuntien keskimääräinen panostus ulkoilu- ja virkistysreitistön (”pitkät reitit”) ylläpitoon 0,75 – 0,85 euroa / asukas / vuosi (Huomioitu kelkkailu-urien ylläpitoon välillisesti tehty panostus sekä tietyt toiminta-avustukset paikallisille yhdistys –muotoisille ulkoilureittien ylläpitoon osallistuville toimijoille) Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kuntien ylläpitovastuulle kuuluvan maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon laskennallinen kustannustaso keskimäärin 1 euro / asukas / vuosi (Huomioitu varaus peruskorjauksiin) yht. 165 000 € Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Rahoitusmallin periaatteet 17 Tilanne NYT: Yksityistä rahoitusta hyödynnetään laajemmassa mittakaavassa vain moottorikelkkailu-urien ylläpidossa uraluvat n. 100 000 € / vuosi Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kelkkailu-urien rahoitusjärjestelmä säilytetään entisellään, muiden virkistyspalvelujen osalta liiketoimintakäyttöön ”maksullisuuden periaate” sekä lahjanluonteisen rahoituksen mahdollistaminen tavoitetaso / kertymä n. 15 000 – 20 000 € / vuosi Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Rahoitusmallin periaatteet 18 Tavoitteellisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon rahoitustarve on noin 300 000 euroa vuodessa (sisältäen ulkoilureitit, moottorikelkkailu-urat, osia retkisatama- ja lintutorniverkostosta) Summasta noin puolet on pyrittävä kokoamaan yksityisluonteisista rahoituslähteistä tai rahassa mitattavissa olevien työsuoritteiden muodossa Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Rahoitusmallin periaatteet 19 Resurssien kohdentamisen perusteena eri harrastusmuotojen vaatiman palveluverkoston osalta on kyseisen harrastuksen valtakunnallisessa ulkoilututkimuksessa (METLA) mitattu suosio perusteiden tasapuolisuus Kuntien vastuulla olevan rahoituksen (165 000 €) kohdentuminen: - Ulkoiluaktiviteetit 85 % - Moottorikelkkailu 15 % Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Rahoitusmallin periaatteet 20 Osa vuosittaisesta perusrahoituksesta kanavoidaan investointirahastoon Tavoite: 20-25 % / vuosi Käyttökohteet: Hankkeiden omarahoitus, peruskorjausten suora rahoitus, korvaukset maanomistajille ”Korvamerkintä” seutukunta / kuntatasolla Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Rahoitusmallin periaatteet 21 Ulkoilureittien rahoituksen ”liikkuvat osat” – kompensaatioerät: Kuntien keskinäisten ”vastuuerojen” kohtuullistaminen Yksityisrahoitteinen avustus kunnille, joiden keskimääräinen kustannustaso maakunnallisten virkistyspalvelujen toimintapuitteisiin ylittää tason 1,5 euroa /asukas/vuosi Ilomantsi, Lieksa, Valtimo Kerroinmallin ”epäjohdonmukaisuuksien oikaisu” harkinnanvarainen yksityisrahoitteinen avustus, ylläpito-organisaation hallituksen päätökseen perustuen, myöntämisvaltuus 5 000 euroa / vuosi Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Taulukko 1. Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010 22 Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto 15 – 24 25 – 44 45 – 64 65 – 74 ____________________________________________________________________________________ 2000 2010 2000 2010 2000 2010 2000 2010 - Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 - Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 - Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 - Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 - Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 - Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 - Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 - Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 - Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 - Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5 0,3 - Moottorikelkkailu 16,4 14,7 12,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 - Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2,2 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Lähde: Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI –tutkimus 1997-2000, Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001., METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012. Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Taulukko 2. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpito: Rahoituksen kohdentamisen periaatteet 23 ______________________________________________________________________________________ Harrastusmuoto Harrastuksen Osuus (euroa) Käyttökohde / (tilanne LVVI 2 v.2010, suosio maakunnallisesta virkistystoiminnan Itä-Suomen suuralue) % /mitoitusluku ylläpitorahastosta osa-alue ______________________________________________________________________________________ - Patikointi (väh. 10km/0,5 pv) 26,0 23,0 37 950 (taajamien vaikutusalueille sijoittuvat reitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Retkeily, erävaellus 10,5 9,3 15 345 (ulkoilun runkoreitit) - Maastopyöräily 7,6 6,7 11 055 - Maastoratsastus 5,0 4,4 7 260 - Koiravaljakkoajelu Ulkoilureittiharrastukset 1,4 1,2 1 980 73 590 17,1 14,4 12,9 9,3 9,0 15,1 12,7 11,4 8,2 8,0 24 915 20 955 18 810 13 530 13 200 5 000 - Moottorikelkkailu - Hiihtoretkeily (>20 km) - Melonta - Pyöräretkeily (väh.30km/0,5 pv) - Matkaveneily - Lintujen tarkkailu (ulkoilun runkoreitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) (matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) (ulkoilun runkoreitit) MONIKÄYTTÖ -ULKOILUREITIT Moottorikelkkailu-urat Laturetkireitit Melontareitit Pyöräretkeilyreitit Retkisatamat Maakunnallinen lintutorniverkosto ______________________________________________________________________________________ 113,2 100,0 170 000 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 24 Taulukko 3. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston laajuus _____________________________________________________________________________ Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) HoitoOhjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km) / rahasto € / km/yks. kohdemäärä (kpl) _____________________________________________________________________________ Monikäyttö-ulkoilureitit 73 590 170 435 - Taajamien lähialueet 300 - Matkailupainotteiset reitit 200 - Erävaellusreitit 100 1 2 Moottorikelkkailu-urat 24 915 100 1 496 Laturetkireitit 20 955 100 210 Melontareitit 18 810 55 340 Pyöräretkeilyreitit 13 530 40 340 Retkisatamat 13 200 1 300 10 Lintutornit ja oheisrakenteet 5 000 500 10 _____________________________________________________________________________ YHTEENSÄ 170 000 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu –osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Hyödyt / tavoitteet 25 Palvelurakenteiden säilyminen (monipuolistuminen) ja tasalaatuisuus (turvallisuusnäkökohdat) EU –rahoituksen hyödyntäminen matkailuyritysten toimintapuitteiden kehittäminen Matkailukäytön tehostuminen ja liiketoiminnallisten tuottojen kasvu kerroinvaikutukset aluetalouteen Maakunnan profiloituminen osaavana, käyttäjälähtöisten virkistyspalvelujen tuottajana asumisviihtyvyys, terveydelliset ja sosiaaliset hyvinvointivaikutukset Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 1. Asianomainen kunta ylläpitää yksin alueelleen sijoittuvat reitistöt 2. Kunta ylläpitää pääosan reiteistä ja joitain kohteita tai reitistönosia on osoitettu toimeksiantosopimuksella esim. kyläyhdistyksen, metsästys- tai urheiluseuran tms. tahon hoidettavaksi 3. Kunnan ja matkailuyritysten tai harrastusjärjestön kanssa muodostettu reittipooli ylläpitää tiettyyn harrastusmuotoon liittyvää reitistöä Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 26 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 27 4. Paikallinen matkailuyhdistys hoitaa yhteistyössä kunnan kanssa matkailullisesti tärkeät virkistysreitit (malli ”suuret matkailukeskukset”) 5. Kuntien yhteisellä sopimuksella perustettu virkistysalueyhdistys (säätiö) koordinoi maakunnallisesti virkistysreitistöjen ja virkistysaluekohteiden ylläpitoa Maakuntaorganisaatio voi jakaa toiminta-avustuksia peruskunnille, joiden vastuulla käytännön toteutus on Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 6. Kunta vastaa joko yksin tai toimeksiantosopimuskumppanien välityksellä yleiseen virkistys- käyttöön tarkoitettujen reittien ja kohteiden ylläpidosta ja matkailuyritykset sekä eri harrastusjärjestöt hoitavat oman toimintansa kannalta tarpeelliset reitistöt ja kohteet Toimintaan saatetaan saada ao. kunnalta avustuksia Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 28 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 29 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 30 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 31 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 32
© Copyright 2024