1
Virkistysreitistöjen kehittäminen
Pohjois-Karjalassa – kokemuksia
reitistöjen ylläpidosta ja uuden
toimintamallin rakenne ja tavoitteet
Keijo Koskinen
Karelia Ammattikorkeakoulu
07.10.2014
VALTION YLLÄPITÄMÄT VIRKISTYSPALVELUKOHTEET
POHJOISPOHJOIS-KARJALASSA
Karelia Amk Keijo Koskinen
2014
2
Pohjois-Karjala – reitistöjen ”eldorado”
UlkoiluUlkoilu- ja virkistysreitistöt
7 000 km
VaellusVaellus- ja retkeilyreitit
1 500 km
3
- sis. Metsähallituksen ylläpitämät 500 km
MelontaMelonta- ja vesiretkeilyreitit
900 km
- Sisältää joki- ja järvimelontareittejä
MoottorikelkkailuMoottorikelkkailu-urat
2 100 km
- Maalla n. 1600 km
- Jäällä n. 500 km
Pyöräilyreitit
2 500 km
- Valtakunnalliset reitit n. 1 400 km
- Paikalliset reitit n. 1 000 km
- Maastopyöräilyreitit n. 70 km
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
4
Reiteistä Traileiksi – hankkeen
keskeiset tavoitteet
Suunnitella maakunnallinen toimintamalli erilaisten
maakunnallisesti (= matkailullisesti) merkittävien
kuntien ylläpitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidolle ”Kärkireittien määrittely”
Luoda nykyistä paremmat toimintapuitteet
maakunnan aktiviteettimatkailuyrityksille ja tämän
välityksellä tukea yritysten mahdollisuuksia
tuotteistaa maakunnan luonto- ja virkistyspalvelukohteita pitkäjänteisesti ja vientimarkkinoihin
suuntautuen
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
5
6
PALVELUAJATUS ??
”MAAKUNNALLISET
MAAKUNNALLISET VIRKISTYSPALVELUT ”
- Julkinen palvelu, jonka
puitteissa voidaan ennalta
sovittujen pelisääntöjen
mukaisissa raameissa
harjoittaa myös matkailuun
elinkeinotoimintaa
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
- Matkailukäyttöä painottaen suunniteltu ja varusteltu palvelukokonaisuus,
jota ylläpidetään osittain
matkailuun liittyvillä liittyvää
liiketoimintatuloilla ja
joka samalla palvelee
yleisiä virkistystarpeita
PALVELUAJATUS ??
ULKOILU
”Ulkoilureitti”
”Ulkoilureitti”
7
MATKAILU
”Luontomatkailureitti”
”Luontomatkailureitti”
Jokamiehenoikeudet,
kunnallinen liikuntapalvelu
Kaupalliset palvelut,
maksavat asiakkaat
Omatoimisuus,
omavaraisuus
Aktiivinen tuotekehitysote,
oheispalvelutarjonta
Hyöty paikallis- ja
aluetaloudelle vähäinen
Paikallistaloudelliset
vaikutukset merkittäviä,
positiivinen vaikutus
aluetalouteen
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
PALVELUAJATUS ??
Asiakkaat ?
Tuote ?
Laatu ?
Kokemus ?
oman maakunnan väestö matkailijat
”perinnetieto” reiteistä
ajantasainen
informaatio
aktiiviharrastajat aloittelijat
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
8
PALVELUAJATUS ??
monikäyttöisyys - Useampi aktiviteetti
samalla kulku-uralla
Talvikäyttö:
koiravaljakot m-kelkkailu
laturetkeily
Kesäkäyttö:
patikointi maastopyöräily
kelkkaurat ??
monipuolisuus
- Useamman aktiviteetin
kokemismahdollisuus
saman reitistökokonaisuuden puitteissa
patikointi, melonta,
maastopyöräily, pyöräily,
koiravaljakot, laturetkeily,
moottorikelkkailu
Ylläpidon rahoitus kestävällä tavalla !?
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
9
10
Aktiviteettimatkailu
Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen
merkitys Lapissa ja PohjoisPohjois-Karjalassa v. 2009 suhteessa
majoitusmajoitus- ja ravitsemistoimialaan (Huom! Tilastoitu volyymi)
Alue Ma
Ma--Ra Ohjelmapalveluyritykset
Toimiala yht.
yht.
milj.€
lkm
liikevaihto €/yritys milj.€
-------------------------------------------------------------------------------P-K
109
52
n. 49 000
2,5
Lappi
300
277
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
n. 262 000
72,6
Pohjois-Karjalan
virkistysreitistöyhdistys ry
11
” …Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää
pohjoiskarjalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä
matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä
hankkimalla käyttöoikeuksia, varustamalla sekä
ylläpitämällä seutukaavassa osoitettuja tai muutoin
seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuja moottorikelkkailumoottorikelkkailu-uria
ja niiden liitännäisalueita. Yhdistys voi tarvittaessa
osallistua myös seudullisten ulkoilureittien ja
virkistysalueiden mukaan lukien virkistysveneilyä
palvelevien retkisatamien toteuttamiseen ja ylläpitoon”
ylläpitoon”
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
12
Uusi toimintamalli lähtökohtia
Toimitusmenettely
”juridinen” perustamiskustannus n. 1,5 M€
Sopimusperusteinen
reitistö ”juridinen”
perustamiskustannus
n. 0,45 M€
Kerralla valmis /pysyvyys
Jatkuva ”säätäminen”
”Ilmainen” julkinen
palvelu Ylläpidon
rahoitus ?? (mm.
Osittain maksullinen
- liiketoimintakäyttö
- moottorikelkkailu
lainsäädännön rajoitteet)
Vapaaehtoistyön hyödyntäminen!!??
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Uusi toimintamalli lähtökohtia
Hankkeen esittämän maakunnallisen
virkistyspalveluverkoston toiminnallisessa
rakenteessa on pyritty huomioimaan eri
harrastusmuotojen tarpeet, seutukunnittaiset
erityispiirteet sekä alueellinen tasapuolisuus
Rahoitusmallin perustana oleva
maakunnallinen virkistyspalveluverkosto on
ohjeellinen tarkennukset kuntien esitysten
pohjalta !
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
13
14
Uusi toimintamalli lähtökohtia
Kuntien vaatimuksesta tarkennettuun
käynnistämissuunnitelmaan sisällytetty myös
maanomistajakorvausten rahoitussuunnitelma
(taulukossa kelkkailu-uria koskeva kustannusraami)
MAKSULUOKKA
km
ha
€/ha
Metsätalousmaa
420
168
50
8400
126000
Tilakohtainen tie
100
40
28
1120
16800
Peltomaa
60
24
208
4992
74880
Joutomaa
420
168
6
1008
15120
YHTEENSÄ
1000
400
15520
232800
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
€ (Vuosi) € (15 v)
Uusi toimintamalli lähtökohtia
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
15
Rahoitusmallin
periaatteet
16
Tilanne NYT:
Kuntien keskimääräinen panostus ulkoilu- ja
virkistysreitistön (”pitkät reitit”) ylläpitoon 0,75 – 0,85
euroa / asukas / vuosi (Huomioitu kelkkailu-urien
ylläpitoon välillisesti tehty panostus sekä tietyt
toiminta-avustukset paikallisille yhdistys –muotoisille
ulkoilureittien ylläpitoon osallistuville toimijoille)
Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli:
Kuntien ylläpitovastuulle kuuluvan maakunnallisen
virkistyspalveluverkoston ylläpidon laskennallinen
kustannustaso keskimäärin 1 euro / asukas / vuosi
(Huomioitu varaus peruskorjauksiin) yht. 165 000 €
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Rahoitusmallin
periaatteet
17
Tilanne NYT:
Yksityistä rahoitusta hyödynnetään laajemmassa
mittakaavassa vain moottorikelkkailu-urien
ylläpidossa uraluvat n. 100 000 € / vuosi
Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli:
Kelkkailu-urien rahoitusjärjestelmä säilytetään
entisellään, muiden virkistyspalvelujen osalta
liiketoimintakäyttöön ”maksullisuuden periaate”
sekä lahjanluonteisen rahoituksen mahdollistaminen
tavoitetaso / kertymä n. 15 000 – 20 000 € / vuosi
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Rahoitusmallin
periaatteet
18
Tavoitteellisen virkistyspalveluverkoston
ylläpidon rahoitustarve on noin 300 000 euroa
vuodessa (sisältäen ulkoilureitit,
moottorikelkkailu-urat, osia retkisatama- ja
lintutorniverkostosta)
Summasta noin puolet on pyrittävä kokoamaan
yksityisluonteisista rahoituslähteistä tai rahassa
mitattavissa olevien työsuoritteiden muodossa
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Rahoitusmallin
periaatteet
19
Resurssien kohdentamisen perusteena eri
harrastusmuotojen vaatiman palveluverkoston
osalta on kyseisen harrastuksen valtakunnallisessa ulkoilututkimuksessa (METLA) mitattu suosio
perusteiden tasapuolisuus Kuntien vastuulla
olevan rahoituksen (165 000 €) kohdentuminen:
- Ulkoiluaktiviteetit 85 %
- Moottorikelkkailu 15 %
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Rahoitusmallin
periaatteet
20
Osa vuosittaisesta perusrahoituksesta
kanavoidaan investointirahastoon
Tavoite: 20-25 % / vuosi
Käyttökohteet: Hankkeiden omarahoitus,
peruskorjausten suora rahoitus, korvaukset
maanomistajille
”Korvamerkintä” seutukunta / kuntatasolla
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Rahoitusmallin
periaatteet
21
Ulkoilureittien rahoituksen
”liikkuvat osat” – kompensaatioerät:
Kuntien keskinäisten ”vastuuerojen” kohtuullistaminen Yksityisrahoitteinen avustus kunnille, joiden
keskimääräinen kustannustaso maakunnallisten
virkistyspalvelujen toimintapuitteisiin ylittää tason
1,5 euroa /asukas/vuosi Ilomantsi, Lieksa, Valtimo
Kerroinmallin ”epäjohdonmukaisuuksien oikaisu”
harkinnanvarainen yksityisrahoitteinen avustus,
ylläpito-organisaation hallituksen päätökseen
perustuen, myöntämisvaltuus 5 000 euroa / vuosi
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Taulukko 1. Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat
harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010
22
Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%)
Harrastusmuoto
15 – 24
25 – 44
45 – 64
65 – 74
____________________________________________________________________________________
2000 2010
2000 2010
2000 2010
2000 2010
- Maastohiihto ladulla
30,2 28,4
36,8 37,6
39,3 41,1
18,0 32,0
- Hiihtoretkeily (>20 km)
9,5
8,5
11,2 11,0
14,8 14,7
4,0
9,6
- Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3
26,1 29,6
24,3 27,8
9,5 16,3
- Retkeily, erävaellus
13,9 15,2
8,6 12,3
5,2
7,6
1,6
4,8
- Melonta
9,9 14,2
6,8 13,3
3,3
7,9
0,8
2,7
- Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv)
13,8 12,2
11,6 13,2
10,4 10,2
3,5
5,1
- Maastopyöräily
10,4 12,4
6,2 11,0
3,5
5,1
1,5
2,8
- Maastoratsastus
6,4
8,3
2,8
5,4
0,5
1,8
0,2
0,3
- Lumikenkäily
0,6
5,9
0,6
4,7
0,2
4,2
0,1
2,2
- Koiravaljakkoajelu
1,0
1,9
0,6
1,2
0,3
0,5
0,3
- Moottorikelkkailu
16,4 14,7
12,3 10,8
7,0
8,9
3,8
4,5
- Mönkijäajelu
2,7 12,0
1,4
9,1
0,6
4,9
0,2
2,2
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Lähde:
Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI –tutkimus 1997-2000, Tilastot,
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001.,
METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012.
Karelia Amk Keijo Koskinen
2014
Taulukko 2.
Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpito:
Rahoituksen kohdentamisen periaatteet
23
______________________________________________________________________________________
Harrastusmuoto
Harrastuksen
Osuus (euroa)
Käyttökohde /
(tilanne LVVI 2 v.2010,
suosio
maakunnallisesta virkistystoiminnan
Itä-Suomen suuralue)
% /mitoitusluku ylläpitorahastosta osa-alue
______________________________________________________________________________________
- Patikointi (väh. 10km/0,5 pv)
26,0 23,0
37 950
(taajamien vaikutusalueille
sijoittuvat reitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit)
- Retkeily, erävaellus
10,5
9,3
15 345
(ulkoilun runkoreitit)
- Maastopyöräily
7,6
6,7
11 055
- Maastoratsastus
5,0
4,4
7 260
- Koiravaljakkoajelu
Ulkoilureittiharrastukset
1,4
1,2
1 980
73 590
17,1
14,4
12,9
9,3
9,0
15,1
12,7
11,4
8,2
8,0
24 915
20 955
18 810
13 530
13 200
5 000
- Moottorikelkkailu
- Hiihtoretkeily (>20 km)
- Melonta
- Pyöräretkeily (väh.30km/0,5 pv)
- Matkaveneily
- Lintujen tarkkailu
(ulkoilun runkoreitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit)
(matkailukohteisiin
tukeutuvat reitit)
(ulkoilun runkoreitit)
MONIKÄYTTÖ -ULKOILUREITIT
Moottorikelkkailu-urat
Laturetkireitit
Melontareitit
Pyöräretkeilyreitit
Retkisatamat
Maakunnallinen lintutorniverkosto
______________________________________________________________________________________
113,2 100,0
170 000
Karelia
Amk Keijo Koskinen 2014
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
24
Taulukko 3.
Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston laajuus
_____________________________________________________________________________
Reittityyppi / kohdetyyppi
Osuus (euroa) HoitoOhjeellinen reitistön
maakunnallinen kustannus
laajuus (km) /
rahasto
€ / km/yks.
kohdemäärä (kpl)
_____________________________________________________________________________
Monikäyttö-ulkoilureitit
73 590
170
435
- Taajamien lähialueet
300
- Matkailupainotteiset reitit
200
- Erävaellusreitit
100
1
2
Moottorikelkkailu-urat
24 915
100
1 496
Laturetkireitit
20 955
100
210
Melontareitit
18 810
55
340
Pyöräretkeilyreitit
13 530
40
340
Retkisatamat
13 200
1 300
10
Lintutornit ja oheisrakenteet
5 000
500
10
_____________________________________________________________________________
YHTEENSÄ
170 000
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------1) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa.
Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu –osuus.
2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana
vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet.
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Hyödyt / tavoitteet
25
Palvelurakenteiden säilyminen (monipuolistuminen) ja
tasalaatuisuus (turvallisuusnäkökohdat)
EU –rahoituksen hyödyntäminen matkailuyritysten
toimintapuitteiden kehittäminen
Matkailukäytön tehostuminen ja liiketoiminnallisten
tuottojen kasvu kerroinvaikutukset aluetalouteen
Maakunnan profiloituminen osaavana, käyttäjälähtöisten virkistyspalvelujen tuottajana asumisviihtyvyys, terveydelliset ja sosiaaliset hyvinvointivaikutukset
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Virkistysreittien ylläpidon
vaihtoehtoja
1. Asianomainen kunta ylläpitää yksin alueelleen
sijoittuvat reitistöt
2. Kunta ylläpitää pääosan reiteistä ja joitain kohteita
tai reitistönosia on osoitettu
toimeksiantosopimuksella esim. kyläyhdistyksen,
metsästys- tai urheiluseuran tms. tahon hoidettavaksi
3. Kunnan ja matkailuyritysten tai harrastusjärjestön
kanssa muodostettu reittipooli ylläpitää tiettyyn
harrastusmuotoon liittyvää reitistöä
Karelia Amk Keijo Koskinen
2014
26
Virkistysreittien ylläpidon
vaihtoehtoja
27
4. Paikallinen matkailuyhdistys hoitaa yhteistyössä
kunnan kanssa matkailullisesti tärkeät virkistysreitit
(malli ”suuret matkailukeskukset”)
5. Kuntien yhteisellä sopimuksella perustettu
virkistysalueyhdistys (säätiö) koordinoi
maakunnallisesti virkistysreitistöjen ja
virkistysaluekohteiden ylläpitoa Maakuntaorganisaatio voi jakaa toiminta-avustuksia
peruskunnille, joiden vastuulla käytännön toteutus on
Karelia Amk Keijo Koskinen
2014
Virkistysreittien ylläpidon
vaihtoehtoja
6. Kunta vastaa joko yksin tai
toimeksiantosopimuskumppanien välityksellä
yleiseen virkistys- käyttöön tarkoitettujen reittien ja
kohteiden ylläpidosta ja matkailuyritykset sekä eri
harrastusjärjestöt hoitavat oman toimintansa
kannalta tarpeelliset reitistöt ja kohteet Toimintaan saatetaan saada ao. kunnalta avustuksia
Karelia Amk Keijo Koskinen
2014
28
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
29
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
30
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
31
Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
32