Teknillinen Korkeakoulu Toimintakäsikirja versio 1.2

TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Teknillinen Korkeakoulu
Toimintakäsikirja
versio 1.2
VERSION HALLINTA
versio
ver 0.1
ver 0.2
pvm
31.3.2006
1.9.2006
ver 0.3
ver 0.4
ver 0.5
ver 0.6
ver 0.7
ver 0.8
ver 0.9
ver 0.10
ver 0.11
ver 0.12
ver 0.13
ver 0.14
ver 0.15
20.2.2007
8.6.2007
7.8.2007
13.8.2007
15.8.2007
27.8.2007
7.9.2007
14.9.2007
18.9.2007
20.9.2007
21.9.2007
25.9.2007
26.9.2007
laatija
K Eulenberger
K Eulenberger &
M Torkkeli
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
ver 1.0
ver 1.1
ver 1.2
28.9.2007
5.12.2007
25.1.2008
K Eulenberger
K Eulenberger
K Eulenberger
selitys
sisällysluettelon runkoa
sisällysluetteloa modifioitu
luotu sisältöä lukuihin 1, 2 ja 5
luotu sisältöä lukuihin 1, 2, 3 ja ajatuksia miten 4 & 5
täydennetty ja stilisoitu lukuja 2, 4 ja 5
täydennetty lukua 4.1 ja 5
muutettu luvun 4.2 rakennetta ja 3 lukua
muutettu lukua 4 HO-yksiköiden tekstien pohjalta
modifioitu lukuja 1-4 HO-palautteiden pohjalta
-- ’
’--- ’
’-modifioitu kaikkia lukuja
korjattu epäonnisen tallennuksen tuhoja
muutettu lukuja 1, 3, 4 ja 5
modifioitu kaikkia lukuja johtoryhmän ja
laatutoimikunnan kommenttien pohjalta
Rehtorin hyväksyntä
kirjoitusvirheiden ja linkkien korjauksia
luvun 1 ja 2 päivittäminen
2
Sisällysluettelo
JOHDANTO
5
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU
5
1.1 Visio, ihanteet ja strategia
5
1.2 TKK lyhyesti
1.2.1 Historia
1.2.2 Tänään
7
7
8
2 JOHTAMINEN
9
2.1 Johtamiskäytännöt
2.1.1 TKK:n organisaatio
2.1.2 Toiminnanohjaus
9
9
13
2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet
2.2.1 Laatupolitiikka
2.2.2 Laatutavoitteet
17
17
18
2.3 Laadunseuranta
2.3.1 Mittarit
2.3.2 Tiedon keruu
2.3.3 Tiedon analysointi
18
18
20
21
2.4 Laadunvarmistusjärjestelmä TKK:ssa
21
3 VOIMAVARAT
23
3.1 Henkilöstö
23
3.2 Rahoitus
3.2.1 Toimintamenorahoitus
3.2.2 Hankittu (=täydentävä, ulkopuolinen) rahoitus
24
24
26
3.3 Tilat ja laitteet
3.3.1 Tilat, kiinteistöt
3.3.2 Laitteet
27
27
29
4 TKK:N TOIMINNAN KUVAUS
29
4.1. Koulutus
30
30
31
31
31
33
34
34
35
35
36
37
40
4.1.1 Koulutuksen johtaminen
4.1.2 Opetushenkilöstön rekrytointi ja kouluttaminen
4.1.3 Perusopiskelijoiden rekrytointi, opiskelijavalinnat
4.1.4 Peruskoulutuksen OPS, opetussuunnitelmatyö
4.1.5 Opintojen ohjaus
4.1.6 Tutorointi
4.1.7 Opintosuoritusten arviointi
4.1.8 Palautteet
4.1.9 Opiskelijaliikkuvuus
4.1.10 Jatko-opiskelu
4.1.11 Aikuiskoulutus
3
4.2 Tutkimus
4.2.1 Tutkimusstrategia
4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi
4.2.3 Taiteellinen toiminta
41
41
41
42
4.3 Tukitoiminnot
4.3.1 Opintohallinto
4.3.2 Henkilöstöhallinto
4.3.3 Taloushallinto
4.3.4 Kansainvälinen toiminta
4.3.5 Viestintä
4.3.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut
4.3.7 Kirjastotoiminta
4.3.8 Tietohallinto
4.3.9 Asiakirjahallinto
42
42
43
43
44
45
46
46
47
50
5 TOIMINNAN LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN
50
5.1 Laadun varmistamisen mekanismit
5.1.1 Opetus
5.1.2 Tutkimus
5.1.3 Tukitoiminnot
50
51
53
55
5.2
57
Ohjeet
4
Johdanto
Tämä toimintakäsikirja kuvaa Teknillisen korkeakoulun tavan järjestää ydintoimintonsa yhtenäisellä
ja laadukkaalla tavalla. Toimintakäsikirjan kuvaamien yhteisten toimintatapojen ja laatutyön
tavoitteena on tukea yliopiston mission, vision ja strategioiden toteutumista, oman toiminnan
kehittämistä ja toiminnan tulosten jatkuvaa parantamista. Toiminnan kehittäminen pohjautuu
jatkuvan parantamisen periaatteeseen (PDCA: Plan, Do, Check, Act). Tällöin toiminta
suunnitellaan sovittujen tavoitteiden mukaisesti, toimitaan suunnitelmien mukaan ja toimintaa myös
arvioidaan ja kehitetään arvioiden pohjalta. Tavoitteiden tarkistaminen ja toimintojen kehittäminen
nähdään tällöin spiraalina, jatkuvana prosessina, jossa jokaisen kehittämiskierroksen jälkeen
ollaan lähempänä asetettuja tavoitteita.
TKK:n toimintakäsikirja yhdessä osastojen ja muiden yksiköiden toiminta- ja laatukäsikirjojen
kanssa kuvaa yliopiston toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että TKK:n henkilöstö osallistuu laajasti
toimintakäsikirjan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehitysprosessiin. Tämä lisää vuorovaikutusta
koko yliopistoyhteisössä ja tekee toiminnan läpinäkyväksi.
1 Teknillinen Korkeakoulu
1.1 Visio, ihanteet ja strategia
Teknillisen korkeakoulun toimintaa ohjaa yliopistolaki (645/1997) ja sen muutoslait (715/2004 ja
556/2005) sekä niiden pohjalta annetut asetukset 568/2005 ja 569/2005 sekä kulloinenkin
hallitusohjelma ja voimassa oleva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Yliopiston
hallituksen hyväksymä hallintojohtosääntö ja tutkintosääntö ovat yliopiston ylimpiä sisäisiä
ohjeistuksia. TKK:n toimintaa ohjaavat säädökset ja määräykset löytyvät verkkosivulta
http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/saadokset/index.html .
Toiminnan kehittäminen lähtee yliopiston visiosta ja sen pohjalle laaditusta strategiasta. TKK:n
visio vuoteen 2015 mennessä on olla kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan
yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja
yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. TKK toimii alansa edelläkävijänä yhteistyössä
huippuyliopistojen ja innovatiivisten yritysten kanssa. Opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri
maiden parhaimmistosta.
TKK:n toiminnan ihanteet (arvot) määrittelevät, että TKK
• arvostaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja korkeaa osaamista
• edellyttää rehellistä, vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa
• kunnioittaa yksilöllisyyttä ja kulttuurien erityispiirteitä
• tarjoaa hyvät työnteon, etenemisen ja yhteistyön mahdollisuudet sekä edistää
opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia.
Ihanteisiin pohjautuen, Visio 2015:n saavuttamiseksi TKK on laatinut strategian
(http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/index.html ja sen vuoteen 2011 ulottuvan strategian
toimeenpanosuunnitelman
http://www.tkk.fi/fi/yleista/tilastot_ja_talous/tilinpaatosasiakirjat/tkk_tts_2008-11.pdf
5
Strategia painottaa tutkimuksen, opetuksen sekä hallinnollisten toimintojen korkeaa laatua,
kansainvälistymistä ja toiminnan vuorovaikutteisuutta. Tavoitteet määritellään strategian
läpäisevien kehittämisen pääteemojen avulla, jotka ovat:
1. Kansainvälisyys
2. Laatu ja uudistumiskyky
3. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
4. Digitalisaatio.
Kullekin strategian pääteema-alueelle on asetettu johtoryhmä, jonka tehtävänä on
(http://laatu.tkk.fi/fi/yhteiskunnallinen_vuorovaikutus/Strategiateemojen%20johtoryhmat.pdf) :
• tehdä ehdotuksia strategian toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja
projekteista
• ohjata ja seurata strategian toteuttamiseksi käynnistettyjä toimenpiteitä ja projekteja
• tehdä ehdotus kyseisen pääteeman tavoitteiksi ja määritellä tavoitteiden
toteutumisen mittarit
• tehdä esitykset omaa aluettaan koskevien osastrategioiden päivitystarpeesta tai
korvaamisesta työryhmän omilla strategian toteutusohjelmilla
• edistää omalta osaltaan strategian jalkauttamista informaation ja erilaisten
tukitoimien avulla.
Tutkimuksen osalta tavoitteena on, että TKK:ssa tehtävä tutkimus on korkeatasoista ja se on
verkottunut kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksen korkeatasoisuus taataan
parhaiten huolehtimalla huippututkimuksen vahvoista toimintaedellytyksistä (kansainvälisen tason
huippututkijat, tutkimuslaitteet, tietoaineistot ja tietokannat jne.). TKK on sitoutunut vahvistamaan
tutkimusta kansallisten linjausten (SHOK, Strategisen huippuosaamisen keskittymät) aloilla, mutta
samalla tärkeänä tavoitteena on pyrkiä tukemaan myös uusia tutkimusavauksia.
Opetuksen puolella TKK tutkimuspainotteisena yliopistona painottaa ensisijaisesti ylempään
korkeakoulututkintoon ja jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Kandidaattikoulutus suunnitellaan
palvelemaan näiden tavoitteita. Tavoitteena on kytkeä tutkimus ja opetus tiiviimmin toisiinsa sekä
se, että opetussuunnitelmat muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, joka takaa opiskelijoille
riittävän kattavan ja samalla fokusoiduilta osiltaan syvällisen osaamisen. Opetuksen edellytyksiä
vahvistetaan siten, että opetussuunnitelmien lisäksi myös oppimisympäristöjä, opetusjärjestelyjä,
koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä ja opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään
systemaattisesti. Tavoitteena on myös edistää opiskelijoiden aktiivista roolia sekä huolehtia heidän
mahdollisuuksistaan suoriutua opinnoista huolehtimalla mm. siitä, että opintojen fyysinen ja
psyykkinen kuormittavuus pysyy kohtuullisena.
Johtamisen tavoitteena on kehittää toiminnan suunnitelmallisuutta. Sen edellytyksenä on, että
toiminnasta saatua seurantatietoa hyödynnetään systemaattisesti ohjauksessa. Tästä seuraa, että
tukiprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja järjestelmällisesti kehitettäviä, henkilöstöresurssit ovat
oikein mitoitettuja eri kohteisiin sekä henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehitetään
suunnitelmallisesti. Lisäksi uuden henkilöstön rekrytointi tapahtuu harkitusti, toiminnasta saatuun
tietoon perustuen.
Aikaisempien strategioiden toteutus perustui eri alueita varten laadittuihin osastrategioihin.
Hyväksytyn uuden strategian toteuttaminen perustuu edellä mainittuihin neljään pääteemaan.
Strategian toteuttamisen yhteydessä voimassa olevien osastrategioiden ja strategisten
kehittämissuunnitelmien sisältö tarkistetaan ja tarvittavat toimenpiteet siirtyvät osaksi pääteemojen
toteuttamista. Tarkastelun alla olevat osastrategiat ovat
Elinikäisen oppimisen strategia (hyväksytty v.2007)
Henkilöstöstrategia (2006)
Kansainvälisen toiminnan strategia, Strategy for International Activities at HUT (2002)
6
Strategi för svenskspråkiga ärenden (2003)
Tietohallinnon strategia (2003)
Tietojen viestintätekniikan opetuskäyttö Teknillisessä korkeakoulussa (2004)
Toimitilastrategia (2006)
Tutkimustoiminnan strategia (2003)
Viestintästrategia (2006, luonnos)
http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/alastrategiat/index.html
Yliopiston strategian toteutumista arvioidaan vuosittain rehtorin ja yksiköiden välisen Tusoprosessin sekä TKK:n hallituksen hyväksymän toimintakertomuksen yhteydessä. Hallitus käsittelee
kolmivuotiskauden tilanteen vuosina 2008, 2011 ja 2014 sekä vahvistaa samalla strategian
toimeenpanon päälinjat seuraavalle tulossopimuskaudelle (2010-12, 2013-15).
1.2 TKK lyhyesti
1.2.1 Historia
Tekniikan opetus aloitettiin Suomessa 1849, jolloin ensimmäiset oppilaat aloittivat opintonsa
Helsingin teknillisessä reaalikoulussa. Vuoden 1858 sääntöuudistuksen jälkeen muodostettiin
teknilliset ammattiosastot: insinööri-, koneinsinööri-, arkkitehti-, kemian teknologian ja
maanmittausosasto.
Vuonna 1872 oppilaitos muutettiin Polyteknilliseksi kouluksi ja vuonna 1879 Polyteknilliseksi
Opistoksi. Hietalahden torin laidalle valmistui v. 1877 oma rakennus, jota myöhempinä vuosina
laajennettiin useaan otteeseen.
1900-luvun alkuun tultaessa Polyteknillisen opiston oppilasmäärä oli kasvanut hieman yli
kahteensataan, vuoden 1904 sääntöuudistuksen ja päärakennuksen laajennuksen jälkeen
neljäänsataan. Ensimmäisen maailmansodan vuosina sodan keskeyttäessä kiinteäksi
muodostuneet yhteydet Saksaan, johon perinteisesti oli lähdetty opiskelemaan tekniikkaa,
opiskelijoiden lukumäärä nousi jo lähelle kuutta sataa ja uusien opiskelijoiden sisäänottoa jouduttiin
rajoittamaan.
Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopistotasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun
2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset
opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja
oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu
opiskeluvapaus.
Korkeakoulussa suoritettiin aluksi insinööri-, maanmittari- ja arkkitehtitutkinnot. 1930-luvulla
erillisestä maanmittaritutkinnosta luovuttiin ja vuosikymmenen ajan oli käytössä diplomi-arkkitehdin
tutkinto. Nimike diplomi-insinööri otettiin varsinaisesti käyttöön tutkintosääntöä uudistettaessa
1940-luvun alussa samaan aikaan kun alemman asteen teknillisiä tutkintoja määriteltiin.
Ensimmäiset korkeakoulun toiminnat siirtyivät Espooseen 1950-luvun lopulla. Teknillisen
Korkeakoulun päärakennuksen ydinosa valmistui vuonna 1964, ja muutto Hietalahdesta pois
saatiin päätökseen noin kymmenen vuotta myöhemmin. Dipoli ja TF valmistuivat ylioppilaskunnan
osakuntataloiksi vuonna 1966.
Vuonna 2008 TKK viettää yliopistollisen toimintansa satavuotisjuhlavuotta monien eri tapahtumien
sävyttämänä.
7
1.2.2 Tänään
Teknillinen korkeakoulu on Suomen suurin ja vanhin tekniikan yliopisto. Teknillinen korkeakoulu
profiloituu strategisten valintojensa perusteella korkeatasoiseen tekniikan tutkimukseen sekä
laadukkaaseen opetukseen. TKK:n tutkimus ja opetus kattavat laaja-alaisesti Suomen kannalta
keskeiset tekniikan osa-alueet. Yli 40 % maan diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä ja noin 60 %
tekniikan tohtoreista valmistuu Otaniemestä. Teknillisessä korkeakoulussa toimii useita kansallisia
tutkimuksen huippuyksiköitä ja opetuksen laatuyksiköitä. Kansainvälisesti yliopisto sijoittuu
Shanghain listalla sijoille 400 - 500 ja Times Higher Education Supplement 2006 –julkaisun
tekniikan yliopistojen listalla TKK sijoittui sijalle 53. Näiden ranking-listojen perusteella TKK on
Euroopan tekniikan yliopistojen 15 parhaan joukossa. (vuosi 2007?)
Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin
tai maisema-arkkitehdin tutkinnon 19 eri tutkinto-ohjelmassa. Tekniikan alan tutkintorakenne
muuttui kaksiportaiseksi 1.8.2005. Muutos toi mukanaan sen, että myös tekniikan alalla
suoritetaan alempi korkeakoulututkinto eli tekniikan kandidaatin tutkinto. Opiskelijat valitaan
kuitenkin edelleen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Diplomi-insinöörin,
arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja,
ja niiden jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja tekniikan lisensiaatiksi ja tekniikan tohtoriksi.
Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston myötä tekniikan alan yliopisto-opetukseen
voi osallistua kuka tahansa pohjakoulutuksesta riippumatta.
Teknillisessä korkeakoulussa työskentelee yhteensä noin 3 500 työntekijää (n. 3200
henkilötyövuotta) sekä opiskelee yli 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa yli yhdeksästäkymmenestä
eri kansallisuudesta. Professuureja Teknillisessä korkeakoulussa on 250. Vuonna 2007
korkeakoulusta valmistui 1034 diplomi-insinööriä, arkkitehtiä ja maisema-arkkitehtiä, 67
lisensiaattia ja 162 tohtoria. Ulkomaalaisten osuus perustutkinnoista oli 6,6 % ja tohtorin
tutkinnoista 12,3 %.
TKK:n rahoitus perustuu opetusministeriöltä saatavaan toimintamenorahoitukseen sekä
tutkimuksen ja palvelutoiminnan saamaan täydentävään rahoitukseen. Vuonna 2007
Opetusministeriöltä saatavan rahoituksen määrä oli noin 121 miljoonaa euroa ja täydentävän
rahoituksen noin 96 miljoonaa euroa.
TKK:lla on laajat ja monipuoliset suhteet elinkeinoelämään. Tutkimusyhteistyö on aktiivista ja
huomattava osa opinnäytetöistä tehdään yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa. Noin neljännes täydentävästä rahoituksesta saadaan yrityksiltä.
Teknillisen korkeakoulun merkitys näkyy kampukselle ja sen läheisyyteen sijoittuneiden teknologiayritysten suurena määränä. Otaniemestä on tullut eräs tunnetuimmista Espoon kaupunginosista,
joka tarjoaa työpaikan yli 11 000 henkilölle.
Teknillinen korkeakoulu on suurten muutosten kynnyksellä. Uusi organisaatiorakenne ja
innovaatioyliopiston perustaminen osana koko yliopistolaitoksen uudistamista asettavat suuret
vaatimukset koko organisaation toiminnalle. Uudistusten myötä TKK pyrkii edelleen kehittämään
toimintaansa ja oppimaan yhteistyökumppaniensa hyvistä käytänteistä.
8
2 Johtaminen
Ajanmukainen johtaminen on Teknillisen korkeakoulun keskeinen kehittämiskohde. Johtamisen ja
esimiestyön tueksi tarjotaan koulutusta ja kehitetään toimintatapoja. Meneillään olevassa
organisaatiouudistuksessa selkiytetään vastuunjakoa ja hallintorakennetta eri organisaatiotasoilla.
2.1 Johtamiskäytännöt
TKK:n päätöksenteko tapahtuu valtion virastoja ohjaavien säädösten mukaisesti esittelystä.
Asioiden valmistelu ja esittely tapahtuu esittelevien virkamiesten toimesta, lisäksi toimikunnat
valmistelevat rehtorille tai hallitukselle tehtäviä esityksiä. Keskeisten valmistelu- ja päätöksentekoelimien kokoonpanossa noudatetaan ns. kolmikantaperiaatetta, jolloin niissä ovat edustettuina
TKK:n henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Joissakin asioissa päätöksiä tekevät myös vastuutetut
virkamiehet. Päätösten toimeenpano tapahtuu johtosääntöjen tai päätöksessä erikseen kirjatun
mukaisesti.
Organisaation sisäistä tiedotusta ja informaationkulkua mm. tehdyistä päätöksistä ja valmisteilla
olevista merkittävistä asioista varmistetaan eri tavoin. Rehtori järjestää säännöllisesti opiskelijatapaamisia, osastonjohtajakokoukset, professorikahvit, rehtorin aamukahvit henkilökunnalle ym.
tilaisuuksia tarpeen mukaan. Myös johtoryhmä- ja toimikuntatyöskentely toimii tiedonvälittämisen
kanavana.
Yliopiston johdon vastuulla on muodostaa käsitys toiminnan onnistumisesta (arviointi).
Kehittämiskohteiden priorisointi, niiden vastuuttaminen ja resursointi eli laadun johtaminen on
yliopiston johdon tehtävä. Laatutyön johtamisella tarkoitetaan mm. laatupolitiikkaa, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämis- ja ylläpitotyön organisointia, yhteisten toimintaohjeiden
määrittelyä, laatudokumentaatiota ja viestintää.
2.1.1 TKK:n organisaatio
Teknillisen korkeakoulun hallitus päätti kokouksissaan 3.9.2007 ja 10.12.2007 TKK:n 12 osaston ja
120 perusvastuualueen uudelleenorganisoinnista neljään tiedekuntaan ja 25 peruslaitokseen
1.1.2008 alkaen.
Uusien tiedekuntien nimet ovat:
1) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta
2) Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
3) Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
4) Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Uudistuksen mukaan neljään tiedekuntaan muodostuu 25 laitosta, ja osa erillislaitoksista on myös
siirtynyt tiedekuntien alaisuuteen. Hallituksen hyväksymä päätös on vastaus niihin haasteisiin, joita
yliopiston kansallinen ja kansainvälinen kehitys edellyttävät. Uudistuksella luodaan myös
tulevaisuuden kilpailukykyä ja parannetaan resurssien käyttöä. Tavoitteena on entistä
kansainvälisempi ja kilpailukykyisempi TKK.
Hallintojohtosääntö
http://laatu.tkk.fi/fi/laatuorganisaatio/tkk_organisaatio/Hallintojohtos%E4%E4nt%F6_10122007.pdf
9
Hallitus
Yliopistojen hallinnosta säädetään yliopistolaissa. Tämän mukaan yliopiston korkein päättävä elin
on hallitus. Laissa kuvataan myös hallituksen tehtävät ja kokoonpano. Lain mukaan yliopiston
hallitus päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin sekä näiden alaisiin
laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.
TKK:n ylin päättävä elin on hallitus, johon kuuluu 15 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme
vuotta. Rehtori ja vararehtorit ovat hallituksen jäseniä. Rehtori toimii hallituksen puheenjohtajana ja
vararehtorit varapuheenjohtajina. Neljän tiedekunnan dekaanit ovat hallituksen professorijäseniä ja
varadekaanit heidän varajäseniään. Yliopiston muu henkilökunta kuin professorit valitsee
keskuudestaan hallitukseen kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä opiskelijat
keskuudestaan kolme jäsentä varajäsenineen. TKK:n neuvottelukunta valitsee hallitukseen kaksi
jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallituksen tehtävänä on kehittää yliopiston toimintaa sekä
• hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat;
• päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista;
• antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa
• päättää tiedekunta- ja laitosjaosta, tutkinto-ohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta,
• tutkintokielestä sekä tutkinto-ohjelmien tavoitteista;
• hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset;
• hyväksyä laajakantoiset yhteistyösopimukset;
• tehdä opetusministeriölle esitykset ylemmistä tutkinto-ohjelmista;
• päättää yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista;
• päättää professorin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta;
• nimittää professorin virkaan ja muihin johtosäännöllä määrättyihin virkoihin; sekä
• käsitellä muut sen tehtäväksi johtosäännöllä määrätyt asiat
Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten TKK:lla on
neuvottelukunta, jonka jäsenet korkeakoulun hallitus kutsuu. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa
lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista.
( http://www.tkk.fi/Yleista/neuvottelukunta.pdf).
Rehtori
TKK:lla on rehtori ja kaksi vararehtoria. Vaalikollegio valitsee rehtorin ja vararehtorit viideksi
vuodeksi kerrallaan.
Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa sekä vastaa sen toiminnan
tuloksellisuudesta. Rehtori ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa,
asetuksessa tai johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä.
Rehtorin tehtävänä on lisäksi
• toimia yliopiston hallituksen puheenjohtajana;
• jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti;
• hyväksyä yliopistoon otettavat opiskelijat;
• päättää muun kuin professorin viran perustamisesta ja viran sijoittamisesta;
• päättää professorin viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;
• nimittää johtosäännöllä rehtorin nimitettäväksi määrätyt virkamiehet; sekä
• antaa tutkintotodistukset jatkotutkinnoista ja maisteritason tutkinnosta.
10
Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin
yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten
kokouksissa.
Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian hallintopalveluiden virkamiehen tai muun
toimielimen ratkaistavaksi.
Rehtori voi alistaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston
kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen
tehtäviään vararehtori siten kuin hallitus päättää.
Ensimmäisen vararehtorin tehtävänä on peruskoulutuksen, opintoasioiden, avoimen yliopistoopetuksen, täydennyskoulutuksen, alumnitoiminnan, tietohallinnon sekä laatutoiminnan
kehittäminen.
Toisen vararehtorin tehtävänä on tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen sekä yliopiston
kansainvälistämisen ja yliopiston yhteiskunnallisen palvelutehtävän edistäminen.
Hallintojohtaja
Teknillisessä korkeakoulussa on keskitetysti hoidettavia hallintopalveluja varten hallinto-osasto,
jota johtaa hallintojohtaja. Hallinto-osaston tehtävistä ja rakenteesta määrätään erillisessä
johtosäännössä. (http://hel.tkk.fi/fi/oikeudelliset/Hallinto-osaston_johtosaanto.pdf ) linkki väärä
Hallintojohtajan tehtävänä on:
• toimia rehtorin lähimpänä apuna ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita yliopiston
toimintaa, erityisesti hallintoa koskeviksi uudistuksiksi
• hoitaa yliopistolle työnantajana kuuluvia asioita
• määrätä esittelijät yliopistossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten
• johtaa, valvoa ja kehittää hallinto-osaston toimintaa sekä vastata sen toiminnan
tuloksellisuudesta
• päättää hallinto-osaston henkilöstön sijoittamisesta
• nimittää virkoihin, joihin hallinto-osasto virantäyttöjohtosäännön mukaan nimittää;
• hyväksyä hallinto-osaston henkilöstön ulkomaanvirkamatkaesitykset sekä osastonjohtajien
ja erillisten laitosten johtajien virkamatkaesitykset,
• päättää, minkä hallinto-osaston toimiston tai muun yksikön tulee hoitaa hallinto-osaston
toimivaltaan kuuluva asia.
Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puheenvaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten
kokouksissa.
Kuva 1. TKKn organisaatiomalli
11
Tiedekunnat ja erillislaitokset
Yliopistolain mukaan hallitus päättää yliopiston jakaantumisesta tiedekuntiin tai muihin yksiköihin
sekä näiden alaisiin laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.
TKK on hallinnollisesti jaettu neljään tiedekuntaan ja 25 opetusta antaviin ja tutkimusta tekeviin
laitoksiin sekä tutkimuspainotteisiin ja/tai täydennyskoulutusta antaviin erillislaitoksiin.
Kandidaatti- ja maisterikoulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmissa, jotka kuuluvat jonkun osaston tai
osastoryhmän vastuulle. Tutkinto-ohjelmia on 19. Korkeakoulussa on myös toistakymmentä
tutkimuksen tarpeisiin suunniteltua instituuttia. Erillisiä palvelu- ja tutkimuslaitoksia on
kymmenkunta; kaksi tutkimuslaitosta on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. TKK:lla on myös
äskettäin uudelleen organisoitu toimintakeskus Lahdessa.
Tiedekuntia johtaa dekaani tukenaan tiedekuntaneuvosto ja osaston varadekaani. Tiedekunnat
jakautuvat laitoksiin, joista päättää rehtori. Tiedekuntien hallintopäälliköt vastaavat hallinnollisten
asioiden valmistelusta ja esittelystä. Lisätarkennusta kuinka nyt, tdk:n LVJ:stä… .
Erillislaitoksia johtaa laitoksen johtaja tukenaan johtokunta.
Tiedekuntien ja laitosten toimijoiden tarkemmat kuvaukset löytyvät yksiköiden omista
laatu/toimintakäsikirjoista (http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/yksikoiden_laatukasikirjat/). Päivitettävä
uutta organisaatiorakennetta vastaaviksi, tdk:n LVJ:t ja laitosten LVJ:t.
Tiedekunnat: http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/tiedekunnat/index.html
12
Laitokset: http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/tiedekunnat/laitosten_johtajat_1-1-2008.html
Tutkinto-ohjelmat; http://www.tkk.fi/fi/opiskelemaan/tutkinnot/hakukohteet/index.html
Erillislaitokset; http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/erillislaitokset/index.html
Toimikunnat
Rehtori nimittää viisivuotiskaudelle toiminnan kehittämisen kannalta tärkeille osa-alueille
toimikuntia. Toimikunnat käsittelevät, valmistelevat ja tekevät esityksiä toimialueeseensa liittyvistä
asioista. Toimikunnilla voi olla rehtorin erikseen delegoimaa päätösvaltaa.
Rehtorikaudelle on myös nimitetty koulutus- ja tutkimusneuvosto, joka pohtii ja tekee aloitteita
yhteiskunnan ja TKK:n innovaatiokyvykkyyttä edistävistä koulutukseen ja tutkimukseen liittyvistä
toimenpiteistä. Tällä hetkellä neuvoston roolissa korostuu perustettavan uuden innovaatioyliopiston
suunnittelun seuraaminen ja tukeminen. Neuvostossa on myös TKK:n ulkopuolisia jäseniä.
Toimikunnat; http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/index.html
2.1.2 Toiminnanohjaus
Toiminnanohjauksella tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun tavoitteisiin ja edelleen panoksiin sekä
tuotoksiin kytkeytyvää suunnittelua ja päätöksentekoa.
Opetusministeriö ohjaa yliopistoja tänä päivänä lähinnä rahanjaon kautta. Rahanjaosta ja
yliopistoille asetettavista tavoitteista sovitaan OPM:n ja yliopiston kahdenkeskisissä
tulosneuvotteluissa, joitten pohjalta osapuolet allekirjoittavat tulossopimuksen kolmivuotiskaudelle.
Perusrahoituksen lisäksi yliopiston saama rahoitus muodostuu hankerahoituksesta ja
tuloksellisuusrahasta. Valtakunnalliset ohjelmat sisältyvät perusrahoitukseen.
Toiminnan panoksilla tarkoitetaan muun muassa henkilöstöä, tiloja, rahoitusta, tuotoksilla
esimerkiksi tuotettuja tutkintoja ja julkaisuja. Toiminnanohjausprosessin voidaan ajatella koostuvan
toiminnan tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli Tuso –prosessista, sekä
prosesseista ja niiden arviointiin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä.
Käytännössä nämä kaksi limittyvät keskenään: esimerkiksi julkaisujen osalta on usein vähintään
yhtä tärkeää keskustella julkaisufoorumeista, julkaisujen merkityksestä tai muista laatuun
keskittyvistä asioista kuin määrästä.
Kuva 2: Toiminnan ohjauksen kokonaisuus
13
LAADUNVARMISTUS
LVJ TUSO
prosessit, ohjeet, arvioinnit,
palaute, johtaminen
TULOSOHJAUS
toiminnan tavoitteet
talous, henkilöstö,
johtaminen
TKK on monialainen ja heterogeeninenkin yhteisö. Näin ollen toiminnan tavoitteiden ja tiedon
jalkauttaminen hierarkian ylemmiltä tasoilta alemmille, esimerkiksi keskushallinnon tasolta
laitostasolle, ei aina tapahdu suoraviivaisesti. Tästä johtuen TKK:n toiminnanohjausprosessi
mallinnettiin (mm. vuokaavioin) vuosituhannen alussa toiminnan kehittämishankkeen yhteydessä.
Vuosisuunnittelua ja -seurantaa sekä näiden todentamista (dokumentointia) varten kehitettiin tässä
yhteydessä Unel-tietojärjestelmä ( http://unel.hut.fi/ ). Unel-järjestelmä mahdollistaa yhteisen ja
yhtäläisen tavan sopia toiminnan tavoitteista, resursseista sekä seurata toiminnan kehittymistä ja
kehittämistä. Järjestelmä on tuonut toiminnanohjaukseen kaivattua jatkuvuutta, avoimuutta ja
johdonmukaisuutta. Vuoden 2008 alussa muuttuneessa organisaatiorakenteessa ja uudessa
toimintaympäristössä toiminnanohjausprosessi ja Unel -työkalu vaatii kuitenkin jatkuvaa arviointia
ja kehittämistä.
Toiminnanohjaukseen liittyvä suunnittelu ja päätöksenteko läpäisevät koko korkeakoulun.
Lähtökohtana on tiedekunnissa ja edelleen eri yksiköissä yksittäisten toimijoiden tekemä
korkeakoulun perustehtäviin sekä strategisiin tavoitteisiin kytkeytyvä työ. Tätä työtä pyritään
koordinoimaan korkeakoulun kokonaisuuden kannalta haluttuun suuntaan. Korkeakoulutasolla
toiminnanohjausta johtavat korkeakoulun hallituksen päätösten mukaisesti rehtori, vararehtorit,
hallintojohtaja sekä tiedekuntien dekaanit ja erillisten laitosten johtajat. Korkeakoulun hallintoa on
esitelty tarkemmin kohdassa 2.4.1.
Teknillisen korkeakoulun toiminnanohjausprosessi kokonaisuutena on kuvattu vaiheittain
prosessikartassa(\\win\gen\laatu\Hallinto-osasto\Kehittämisyksikkö).
Tuso-kierroksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin osa-alueisiin
• tiedekunnan tai erillislaitoksen strategiaan ja johtamiseen
• yliopiston päätehtävien tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja laatuun
• resurssien kohdentamisiin
• toiminnan jatkuvan parantamisen menettelyihin.
Toiminnan suunnittelu
Toiminnanohjausprosessit voidaan jakaa suunnittelu- ja resursointiprosesseihin sekä seuranta- ja
ohjausprosesseihin (\\win\gen\laatu\Hallinto-osasto\Kehittämisyksikkö). Aikataulu TKK:n
toiminnanohjausprosesseiden toteutumiselle on luettavissa Unel:in asiakirja-arkistossa,
http://unel.tkk.fi/ ->asiakirja-arkisto->TKK:n asiakirjat).
Prosessit muodostavat vuosikelloon (http://unel.tkk.fi/ -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat),
asetettuna jatkuvan syklin. Kronologisesti tarkasteltuna tulevan vuoden suunnittelun käynnistää
Teknillisen korkeakoulun tulossopimusluonnoksen sekä kolmeksi vuodeksi tehtävän toiminta- ja
taloussuunnitelman käsittely TKK:n hallituksessa sekä edelleen Opetusministeriön ja TKK:n
14
kahdenkeskisissä tulosneuvotteluissa. Tulosneuvottelun pohjalta osapuolet allekirjoittavat
tulossopimuksen kolmivuotiskaudelle. Tulossopimuksessa sovitaan yliopiston tavoitteista sekä
rahoituksesta (pois lukien täydentävä rahoitus). Perusrahoituksen lisäksi yliopiston saama rahoitus
muodostuu hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahasta. Valtakunnalliset tehtävät sisältyvät
perusrahoitukseen.
Samanaikaisesti TKK-tason prosessin kanssa ovat käynnissä eri yksiköiden toiminnan
suunnittelu-, seuranta- ja ohjausprosessit. Ne sisältävät mm. toiminnan tavoitteiden ja
toimintasuunnitelmien sekä tutkimushankkeiden valmistelun, joka on sidoksissa perustehtävien
toteuttamiseen liittyvään suunnitteluun sekä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tilahallinnan ja
muihin prosesseihin.
Tulosneuvottelut ja tuloskeskustelut
Yliopistotasolla suunnittelua ja seurantaa rytmittävät syksyisin käytävät tulos- ja tavoiteneuvottelut
ja keväisin käytävät tuloskeskustelut. Tulosneuvottelut keskittyvät tulevan vuoden toiminnan
suunnitteluun ja resursointiin sekä resursointiin kytkeytyvään toiminnan tuloksellisuuteen,
tuloskeskustelut menneen vuoden tuloksiin sekä kuluvan vuoden toimintaan. Tiedekunnat, erilliset
laitokset sekä hallinto-osasto käyvät tulosneuvottelut rehtorin kanssa valmistellun esityslistan
mukaisesti loka-marraskuussa. Neuvotteluosapuolina ovat rehtori ja tiedekunnan, erillisen
laitoksen tai hallinto-osaston johtaja.
Tulosneuvotteluja edeltää toiminnan valmisteluvaihe, joka päättyy yksikön toimittaessa syyskuussa
rehtorille budjetointiin pohjautuvan tulossopimusluonnoksensa ja siihen kytkeytyvät hankeesitykset. Tämän jälkeen rehtori tutustuu yksiköiden tulossopimusluonnoksiin ja laatii yhdessä
kehittämisyksikön kanssa tulossopimustarjouksen, jonka jälkeen edetään tulosneuvotteluihin.
Tulosneuvotteluista laaditaan muistiot, jotka annetaan tiedoksi keskusteluosapuolille sekä
arkistoidaan kehittämisyksikköön. Tulosneuvottelujen pohjalta tehdään lopullinen tulossopimus
resursointipäätöksineen.
Tulosneuvotteluista on laadittu toiminnanohjausprosessikaavioiden lisäksi oheiset prosessikaaviot:
• Osastojen ja erillisten laitosten tulossopimuksen vaiheet
• Hallinto-osaston tulossopimuksen vaiheet
• Hankekäsittely osana tulossopimus- ja erillishakumenettelyä
• Hankkeen hylkääminen tai ottaminen uudelleen käsittelyyn
• Hankkeiden rahoittaminen ja tiliöinti
• Rahanjakomenettely
• Toimintamenomäärärahan lisärahoitusmenettely.
Rahoitusmenettelyjä on esitelty tarkemmin luvussa 3.2.
Toiminnan seuranta ja raportointi
Yksiköt seuraavat ja raportoivat omaa toimintaansa eri tavoin. TKK-tasolla keskeisiä toiminnan
seurannan ja raportoinnin toimenpiteitä ovat muun muassa 1) vuosittain laadittava Teknillisen
korkeakoulun tilinpäätösasiakirja (toimintakertomus, tilinpäätöslaskelmat ja henkilöstötilinpäätös),
2) tilastojen toimittaminen opetusministeriön KOTA-tietokantaan, tilastokeskukselle, NETRAan
sekä muun valtionhallinnon, kuntien ym. tarpeisiin ja 3) Opetusministeriölle laadittavat selvitykset
ministeriön rahoittamien hankkeiden toteutumisesta.
Tilinpäätösasiakirja kootaan kehittämisyksikössä yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.
Tilinpäätösasiakirja hyväksytään TKK:n hallituksessa ja se toimitetaan maaliskuun alussa
opetusministeriöön.
15
Tietovarastosta poimitaan valikoitu laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta kuvaava aineisto
tulosohjauksen tietojärjestelmän tulossopimusasiakirjoihin. Näitä tietoja rehtori hyödyntää
yksiköiden kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Tiedekuntien ja erillisten laitosten tulee Uneliin
(ks. tarkemmin seuraavassa kappale ”Toiminnanohjausta tukeva tietojärjestelmä Unel”)
laadittavassa tulossopimusluonnoksessaan analysoida mittarien osoittamia tuotoksia ja niiden
suhdetta tavoitteisiin ja käytettyihin resursseihin. Rehtori vastaa tulosopimustarjouksella, jossa hän
tarpeellisiksi katsomissaan kohdissa ilmaisee oman näkemyksensä mm. mittareista ja niiden
analysoinnista. Lopulliseen tulossopimukseen kirjataan rahoituslaskelmien ja tulosneuvottelun
nojalla tehty rahoituspäätös. Tulossopimusasiakirjat löytyvät osoitteesta
http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto.
Unelissa tuotetaan neljä kertaa vuodessa osavuosiraportteja TKK:n yksiköiden tukemiseksi.
Osavuosiraportteihin tuotetaan kootusti / tiivistetysti tietoja yksikön tilanteesta kuluvana vuonna
muun muassa henkilöstön, rahoituksen yms. suhteen. Vertailukohtana ovat kahden edellisen
vuoden tilanteet. Prosessin aikataulutus julkaistaan ja päivitetään TKK:n vuosisuunnittelu –
dokumentissa http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat.
Toiminnanohjausta tukeva tietojärjestelmä UNEL
TKK:n johtamisen avuksi niin suunnittelussa kuin jatkuvassa seurannassakin on kehitetty Uneltietojärjestelmä (UNiversity ELements) (http://unel.tkk.fi). Käytännössä lähes kaikki tulosneuvotteluun kytkeytyvä materiaali laaditaan ja käsitellään ko. tietojärjestelmän avulla. Unel tukee edellä
esitettyjen prosessien läpivientiä. European University Information Systems -järjestö EUNIS
myönsi Unel järjestelmälle tunnustuspalkinnon vuonna 2001.
Uutta organisaatiorakennetta vastaavat muutokset tuso-prosessissa ja sitä tukevassa
tietojärjestelmässä muotoutuvat v. 2008 aikana -> päivitykset käsikirjaan.
Tulossopimusprosessin arviointi ja laadunvarmistus
Keskeinen asia arvioinnin ja laadunvarmistuksen osalta on prosessin huolellinen suunnittelu ja
läpinäkyvyys, jotka on huomioitu Unel-järjestelmän toiminnallisuuksissa.
Tulossopimusprosessi sisältää runsaasti erilaista valmistelua ja siihen liittyviä työvaiheita, joiden
onnistumista arvioidaan. Arvioinnissa saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Käytännössä arvioinnista ei ole laadittu erikseen kokoavia raportteja, vaan keskeisten toimijoiden
näkemykset on dokumentoitu esimerkiksi keskustelumuistioihin, kirjattu muistiin Unelkehittämistoimenpiteiksi, sekä tarvittaessa selvitetty laajemmin otettavaksi huomioon eri
foorumeilla.
Unel-järjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä valvoo ja toimeenpanee ohjausryhmä.
Toimintaympäristö koostuu tuotanto- ja testiympäristöstä, dokumenttivarastosta
prosessikaavioineen ja teknisine kuvauksineen sekä QA-raportointiympäristöstä (toimenpiteet,
tuntiseuranta, virheilmoitukset).
Sisäisissä tulossopimusneuvotteluissa ja vuoden 2006 strategiatyössä opetuksen ja tutkimustoiminnan laatu, sen arviointi ja kehityskohteet/toimenpiteet ovat olleet keskeisellä sijalla. Tulosohjausprosessia arvioitaessa on kuitenkin havaittu, että erityisesti laadulliset tavoitteet, joita ei ole
sidottu taloudellisten voimavarojen saamisen ehdoiksi tai jotka eivät ole opetusministeriön yliopistoon ja osastoihin kohdistamia tulosvaatimuksia, toteutuvat tai jäävät toteutumatta hyvinkin
sattumanvaraisesti riippumatta siitä, ovatko ne julkilausuttu tulossopimuksissa tai tulosneuvotteluissa. Laitostason esitysten tai suunnitelmien eteneminen tiedekunnan ja/tai TKK:n tason
tulostavoitteiksi tai suunnitelmiksi ei toistaiseksi tapahdu kovinkaan systemaattisesti.
16
Strategisen johtamisen tuki
Yliopiston ylimmän johdon tukena strategisessa suunnittelussa sekä toiminnan ohjauksessa,
seurannassa ja arvioinnissa toimii Kehittämisyksikkö.( http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/)
Kehittämisyksikkö toteuttaa johdon tukitehtäväänsä tuottamalla sisältöjä, valmistelemalla
asiakirjoja sekä keräämällä ja tuottamalla tietoa päätöksenteon tueksi. Kehittämisyksikkö koordinoi
yliopistotason toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä tukee TKK:n johtoa tulosneuvotteluihin ja
- keskusteluiden käytännön toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa TKK:n neuvottelukierrosten
ohjeistamista, neuvotteluihin liittyvää tiedon keruuta sekä budjetoinnin ja rahanjakopäätösten
valmistelua. Yksikkö vastaa myös toiminnanohjaukseen liittyvien tilastotietojärjestelmien
ylläpidosta ja kehittämisestä.
Kehittämisyksikkö tuottaa TKK:n toiminnan raportointitiedot (toimintakertomus, tilinpäätös,
Tilastokeskuksen raportit, KOTA yms.). Lisäksi yksikkö toimii ylimmän johdon tukena TKK-tason
riskien kartoituksessa, arvioinnissa ja analysoinnissa. Myös kansainvälistymisstrategian sekä
laadunhallinnan koordinointi kuuluvat yksikön tehtäviin. Kehittämisyksikön toiminnoista vastaa
suunnittelupäällikkö.
2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet
2.2.1 Laatupolitiikka
Teknillinen Korkeakoulu ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, että TKK voi suorittaa
perustehtäviänsä, opetusta ja tutkimusta, luotettavasti ja laadukkaasti. TKK perustaa johtamisensa
ja toimintansa jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen sekä edistää henkilökunnan ja
opiskelijoiden hyvinvointia. Laatujärjestelmämme avulla tuetaan organisaation strategioiden ja
toiminnan tavoitteiden täyttymistä.
Teknillinen korkeakoulu kouluttaa tiedoiltaan ja taidoltaan arvostettuja ja eettisiä arvoja
kunnioittavia diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä, tekniikan lisensiaatteja ja – tohtoreita.”
Teknillisen korkeakoulun laatutyö muodostuu tietoisista toimenpiteistä, joita tehdään niin
tutkimuksen, opetuksen, yhteiskunnallisen toiminnan kuin sisäisen toiminnan ja palvelujen osaalueilla vision määrittelemien tavoitteiden toteuttamiseksi. Laatutyö on osa normaalia yliopiston
toiminnan kehittämistä ja sillä pyritään yliopiston hyvään sisäiseen toimivuuteen ja ulkoiseen
vaikuttavuuteen.
Luotu laadunvarmistusjärjestelmä helpottaa toiminnan johtamista, suunnittelua, toteutusta ja
seurantaa. Yliopiston laatujärjestelmän avulla hahmotetaan ja viestitään strategiat, suunnitelmat ja
tavoitteet läpi koko yliopiston järjestelmällisellä tavalla. Keskeisessä asemassa on yhteisöviestintä.
Tilastointi ja raportointi palvelee yliopiston toiminnan seurantaa ja kehittämistä. Yliopiston keskeiset
prosessit on analysoitava ja niitä on kehitettävä sopivia menetelmiä hyväksikäyttäen.
Teknillisen korkeakoulun laatutyössä on tärkeää, että
• se palvelee erityisesti yliopiston perustehtävien kehittämistä
• prosessit on tunnistettu, ne ovat läpinäkyviä ja dokumentoitu
• toimitaan avoimesti ja sitouttamalla henkilöstö mukaan
• se on pitkäjänteinen prosessi, johon varataan resursseja
• tietojärjestelmät ja raportointi palvelee laadunvarmistusta
• toimijoiden roolit ja vastuut on selkeät
• laadukkaasta toiminnasta on palkittava
17
2.2.2 Laatutavoitteet
TKK:n strategisena tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti huippuluokan yliopisto.
Toiminnan, niin tutkimuksen, opetuksen kuin myös hallinnon (sis. johtamisen) saralla, tavoitteena
on kehittäminen, uudistuminen ja erinomaisuus. Keinoina matkalla huipulle nähdään opetus- ja
opiskelukulttuurin uudistus, jossa tieteen ohella opetus ja oppiminen nostetaan keskiöön, ja
sisäisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.
TKK:n yhtenä ongelmana ovat pienet ja hyvinkin itsenäiset vastuualueet, joille jaettaessa resurssit
pilkkoutuvat. Pienten yksiköiden johtaminen on ollut hankalaa ja samalla on korostunut
vastuualueiden vääränlainen itsenäisyys. Opetuksessa kärsitään yhteisvastuun ja
kokonaisnäkemyksen puutteesta. Laadun parantamista ja edellä mainittujen ongelmien
korjaamista edesauttavat uusi tiedekuntaorganisaatio (ks. luku 2.4.1 TKK:n organisaatio), yhteistyö
yliopiston sisällä ja ulkopuolella sekä innovaatioyliopistoksi yhdistyttäessä kasvavat voimavarat.
Teknillisen korkeakoulun strategia jakautuu neljään pääteemaan: kansainvälisyys, laatu ja
uudistumiskyky, yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä digitalisoituminen. Kullekin teemalle on
nimetty johtoryhmät, jotka määrittelevät sen mittarit strategian toteutuksen tulosten ja
vaikuttavuuden seuraamiseksi. Työ on vielä osittain kesken.
Laadun tavoitteiksi strategiaa valmistellut laaturyhmä on esittänyt:
• Opetuksen sisältöä ja prosessia tulee jatkuvasti kehittää niin, että se on korkeatasoista,
houkuttelevaa, ajankohtaista, kiinnostavaa, joustavaa ja reagoi nopeasti työelämän,
yhteiskunnan, rahoittajien ja tieteen muuttuviin tarpeisiin.
• Tutkimuksen tieteellistä tasoa ja innovatiivisuutta tulee jatkuvasti kehittää.
Tutkimusalueiden strategiseen priorisointiin tulee luoda menettelytavat
• On jatkuvasti parannettava TKK:n organisaation tehokkuutta ja joustavuutta sekä
taloudellisen ohjauksen läpinäkyvyyttä. Tätä varten TKK:n ydinprosessit opetus ja tutkimus
sekä niiden tukiprosessit tulee kuvata ja siirtyä yhä enemmän kohti prosessijohtamista.
”Projektimaailman”ja ”budjettimaailman”ohjaukseen tulee kehittää selkeät ja
oikeudenmukaiset säännöt.
• TKK:n tunnettuutta ja brändiä tulee kehittää kannustamalla koko organisaatiota aktiiviseen
viestintään: ”positiivinen TKK-kuva”. Brändi on laadun ”summa”, jota on kehitettävä ja
seurattava systemaattisesti
2.3 Laadunseuranta
Rehtori seuraa strategian toimeenpanoa teema-alueiden johtoryhmien raporttien sekä osastojen ja
erillisen laitosten tulossopimusaineiston sekä osavuosiraportoinnin kautta. TKK:n hallitus seuraa
strategian toimeenpanoa ja hyväksyy raportoinnin tilinpäätösasiakirjan toimintakertomusosassa
vuosittain maaliskuussa. Hallitus käsittelee myös kolmivuotiskauden tilanteen suunnittelukauden
päätyttyä.
2.3.1 Mittarit
Osa toiminnan mittareista määräytyy yliopiston ulkopuolelta. TKK:n samoin kuin muidenkin
yliopistojen on raportoitava toiminnastaan opetusministeriölle, valtiokonttorille ja muulle
18
valtionhallinnolle sekä tilastokeskukselle ja ajoittain esim. Suomen Akatemialle. Lisäksi monet
yksityiset tahot hyödyntävät ko. mittareita tutkimuksia tai selvityksiä varten.
TKK:n sisällä käytetään osittain ministeriön mittareita, mutta myös yliopiston itse valitsemia
seurattavia tunnuslukuja. Niitä hyödynnetään eri tasoilla ja tahoilla. Käyttäjiin lukeutuu ylin johto
sekä tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten johtajat, tiedekuntahallinto, keskushallinto ja
yksittäinen professorikin esim. laatiessaan rahoitushakemuksia. Opiskelijat eivät toistaiseksi ole
tietovarastoista löytyvän mitatun aineiston massakäyttäjiä.
Strategiaa laadittaessa laatuun keskittynyt työryhmä on esittänyt seuraavia tavoitteiden
seurantamittareita. Mittarit, joita nykyisin jo seurataan, on tummennettu. Keskitetyssä
seurannassa on havaittu suunnittelutyön aikana parantamisen varaa.
OPETUKSEN LAADUN KEHITYS
Kurssitaso:
• TKK:n yhtenäinen opiskelijapalaute koskien sisältöä ja prosessia
Tutkintotaso (perus- ja jatkotutkinnot), tilastoituina osastoittain, tutkinto-ohjelmittain
ja pääaineittain:
• tutkintojen määrät, suoritusaikajakaumat, keskeytysprosentit, arvosanajakaumat
• väitöskirjojen laatu: esitarkastajien ja vasta-väittäjien arviot
• tutkintojen poikkitieteellisyys TKK:n sisällä ja muiden yliopistojen kanssa (kotim. / kv.)
• poikkitieteelliset tutkinto-ohjelmat ja opinnäytteet
• suoritteiden jakaminen; painokerroin TKK:n sisäisissä laskelmissa
Työllistyminen:
• TEK-kyselyt,
• Tilastokeskuksen työllistymistilastot
• TKK:n tilastot: valmistuneiden ensimmäiset työpaikat
• alumnikyselyt
Opettajien riittävyys ja pätevyys:
• opettaja/opiskelija suhde
• opettajien tieteellinen ja pedagoginen pätevyys
• asiantuntijatehtävät, kv-opetusyhteistyö, palkinnot
TUTKIMUKSEN LAADUN KEHITYS
Tutkimushankesalkun sisältö ja rakenne:
• hankkeiden lukumäärä, tieteenala, laajuus (htv, euro)
• rahoituslähteet
• yhteishankkeet muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kv ja kotim.,
Tutkimustyön tuloksellisuus ja arvostus:
• artikkelit korkeatasoisissa julkaisuissa
• viittaukset
• palkinnot
• tutkijoiden tieteelliset asiantuntijatehtävät
• patenttien määrä
• yhteisjulkaisut, painokerroin
• startup-yritysten määrä
• käytännön relevanssi: yrityskysely
ORGANISAATION TOIMINNAN KEHITYS
Prosessit:
• hallinnollisten tukiprosessien läpimenoaika, kustannukset, joustavuus,
• asiakaslähtöisyys
19
•
•
työilmapiirimittaus, sisäinen asiakkuusmittaus
osastokohtaisten mittareiden rinnalle/tilalle tutkinto-ohjelmien
suuntaiset prosessimittarit ja resursointi
Resurssit (pohjatiedoksi):
• opetushenkilökunnan määrä/ hallintohenkilökunnan määrä
• projektirahoitus / budjettirahoitus
• projektihenkilöiden määrä/ ”budjettihenkilöiden” määrä
BRÄNDI JA KEHITYKSEN JOHTAMINEN
TKK:n näkyvyys mediassa:
• juttujen aiheet, määrät
• TKK:n viestintäpalkinto
TKK:n maine yhteiskunnassa / opetus- ja tutkimusverkostoissa:
• imagokyselyt
• hakupaine tutkinto-ohjelmiin
• hyväksytyt/hakijat, alimmat sisäänpääsypisteet
• ulkomaisten opiskelijoiden osalta hakupaine maittain, ja motiivit
• rankinglistat
Organisaation muutoskyvykkyys:
• työilmapiirimittaus
• sisäisten kehityshankkeiden tulosten seuranta ja palaute organisaatiolle
2.3.2 Tiedon keruu
Mittaamista varten tarvittava tieto kertyy ensisijaisesti Teknillisen korkeakoulun ns. perusjärjestelmiin, joita ovat (suluissa vastuuyksikkö):
- Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä OODI (Opintotoimisto) https://oodi.tkk.fi/Oodi/s/
- Henkilötietojärjestelmä Personec F (Henkilöstö- ja lakiasiat)
- Taloustietojärjestelmä Raindance (Talous- ja hankinta-asiat)
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/K_OHJEET.DOC (väärä osoite, oikea?)
- Tilatietojärjestelmä ViaFM (Tila- ja turvallisuusasiat) http://www.tkk.fi/Yksikot/Tila/tilarekisteri.html
ja http://www.tkk.fi/Yleista/tilat.html
- Tutkimusrekisteri TKKtutkii (Kirjasto, Kehittämisyksikkö) http://www.otalib.fi/tkk/tutkii/index.html
- Julkaisurekisteri TKKjulkaisee (Kirjasto, Kehittämisyksikkö)
http://www.otalib.fi/tkk/julkaisee/index.html
- Muun tieteellisen aktiviteetin rekisteri TKKtoimii (Kirjasto, Kehittämisyksikkö)
http://www.otalib.fi/tkk/toimii/index.html
Kaikilla järjestelmillä on kotiyksiköissään vastuuhenkilö tai useampia, jotka huolehtivat
perusjärjestelmätietojen luotettavuudesta. Perusjärjestelmien prosesseista on tarkempia kuvauksia
asianomaisten yksiköiden kotisivuilla. Hallinnon tietojärjestelmäkuvaus on esitetty kohdassa 4.3.8.
Mitattavan tai muuten seurattavan tiedon voi koota myös esim. asiasta vastaava toimikunta.
Perusjärjestelmistä tiedot kootaan TKK:n tietovarastoon, DwhRessuun
ja käyttöönottovaiheessa olevaan Yleiseen tietovarastoon (YTV). Molemmat tietovarastot sisältävät
johdon tarpeelliseksi määrittelemää vastuualuekohtaista tietoa opiskelijoista, opintosuorituksista,
henkilöstöstä, taloudesta, tiloista, tieteellisistä julkaisuista ja muusta tieteellisestä toiminnasta.
Tietovaraston tavoitteena on palvella myös osastojen ja muiden yksiköiden tarpeita ja sen
sisältämästä aineistosta julkaistaan verkossa kaikkien TKKlaisten käyttöön valikoima viiden
viimeksi kuluneen vuoden tiedoista eli ns. resurssikirja ”Teknillisen korkeakoulun tuloksia ja
resursseja”http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ressu/HTML/ tai
http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home. Valmistumassa olevaan yleiseen tietovarastoon,
20
jonka tietosisältö on merkittävästi laajempi ja käyttökelpoisempi kuin DwhRessun, tulee
tietoainesta myös kuluvalta vuodelta.
Tietojen luotettavuutta lisätään niiden avoimella saatavuudella ja järjestämällä keväällä
tietovaraston julkaistun aineiston tarkistuskierros, jolloin mahdolliset tallennuksissa tapahtuneet
virheet voidaan vielä tietojärjestelmistä paikantaa ja korjata. Luotettavuuden tärkeyttä lisää se, että
tulosmittareita käytetään osastojen resursoinnin perusteina.
Tutkimuksen laadun ja samalla kansainvälisyyden merkittäviksi mittareiksi ovat viime vuosina
nousseet julkaisut. Julkaisujen laatu on mitattavissa kvantitatiivisesti, joskin mittaustulokset
toistaiseksi ovat kiihkeän keskustelun kohteena. TKK:ssa seurataan vuosittain tuloskeskusteluissa
osastoittain omien rekisterien sisältämän tiedon lisäksi mm. kansainvälisten viiteindeksien (ISI,
Scopus) antamaa kuvaa yliopiston julkaisutoiminnasta. Myös erillisten tutkimuslaitosten julkaisujen
määrää ja laatua seurataan vastaavasti. TKK:ssa on myös laadittu vertailu CLUSTER- ja Nordtek
yliopistojen toiminnan keskeisistä tekijöistä.
Mittarien rooli on merkittävä mm. resurssien jaossa osastoille. Yli puolet (vuonna 2007 liki 68 %)
osastoille suoraan jaettavasta määrärahasta kohdennetaan tavoite- ja tulosmittareiden avulla.
Resurssien jaosta ja sen laskennallisessa osuudessa käytetyistä mittareista löytyy tietoja
osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ (linkki väärä, missä?), ja sitä kuvataan
lähemmin tämän asiakirjan kappaleessa 3.2.
Tiedonkeruun ja -säilytyksen järjestelmät ovat alituisen kehittämispaineen alla. Tarpeet kasvavat
nopeammin kuin entisiä on kyetty täyttämään ja valintaa on tehtävä: kaikkea ei voi saada, mutta
kaikki tarpeellinen on saatava.
2.3.3 Tiedon analysointi
Systemaattinen tiedon analysointi tapahtuu pääasiassa toimintakertomuksia ja toimintasuunnitelmia sekä tulossopimusasiakirjoja ja strategioita laadittaessa. Myös jotkin toimikunnat tekevät
analyysejä omasta toiminta-alueestaan. Analysointia tehdään erikseen laadittaessa erilaisia
selvityksiä johdon ja TKK:n yksiköiden käyttöön tai ulkopuolisille tahoille. Tiedon analysointi ja sen
systemaattinen hyödyntäminen toiminnan arvioimisessa ja kehittämisessä nähdään yhtenä
tärkeänä kehittämisalueena.
2.4 Laadunvarmistusjärjestelmä TKK:ssa
Laadunvarmistusjärjestelmä (LVJ) on johtamisen ja toiminnan ohjaamisen työkalu strategisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. Teknillisen korkeakoulun strategisena tavoitteena on olla
kansainvälisesti arvostetuimpien tekniikan yliopistojen joukossa ydintehtävissään. Tutkimuksen ja
siihen kytkeytyvän opetuksen sisältö ja toiminnan laatu nähdään tässä keskeisinä.
Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen myötä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota
toiminnan itsearviointiin, toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen.
TKK:n laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on
• määritellä yliopiston laatupolitiikka ja toiminnalle asetetut laadulliset tavoitteet
• systematisoida yliopiston perustoimintojen prosessit ja toimintatavat
• varmistaa jatkuva toiminnan ja tulosten seuranta sekä paikallistaa toiminnan
kehittämiskohteita
• toiminnan jatkuva kehittäminen
21
LVJ:n pyrkimyksenä on myös levittää ja ottaa koko organisaation sisällä käyttöön yhtenäiset
parhaat toimintatavat, jotka auttavat organisaatiota saavuttamaan itselleen asettamansa tavoitteet.
Toimintojen selkeyttäminen ja tehostaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen edesauttavat täten
yliopistoyhteisön toiminnan kokonaiskehittämistä.
TKK:n laadunvarmistusjärjestelmä myös
• tukee TKK:n perustehtävien toteuttamista,
• kuvaa sitä, miten TKK:ssa keskeiset asiat hoidetaan koulutuksessa, tutkimuksessa ja
niiden yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä johtamisessa ja hallinnossa,
• tarjoaa työkalun toiminnan innovatiivisen kehittämiseen tuottamalla helposti saatavilla
olevaa ja vertailtavaa tietoa ja
• turvaa TKK:n keskeisten prosessien jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa
Laadunvarmistusjärjestelmä on osa yliopiston toiminnanohjausta. Toiminnanohjaus koostuu
toiminnan tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli Tuso-prosessista sekä
toimintatapoihin ja johtamiseen keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä.
LVJ koostuu eri toiminnan osa-alueiden prosessikuvauksista, palautejärjestelmistä, arvioinneista,
tietojärjestelmistä ja menettelytavoista, joiden avulla toimintaa kehitetään.
Tuso-prosessia tukee Unel-tietojärjestelmä (http://unel.hut.fi/), jossa on dokumentoitu ulkoiset ja
sisäiset tuotokset. LVJ:n sähköisenä alustana toimii eLaatu-järjestelmä (http://laatu.tkk.fi/fi/).
Toiminnanohjauksesta tarkemmin kappaleessa 2.1.2.
Kukin TKK:n yksikkö on voinut valita toiminnan suunnittelussa itselleen sopivan tavan arvioida
oman toimintansa tehokkuutta ja laatua. Arviointitapoja ts. systemaattisia kehittämiskohteiden
paikallistamistapoja voivat olla esim. ulkoiset arvioinnit, benchmarking, itsearvioinnit tai sisäiset
auditoinnit (tuleeko yhteisiä tapoja vrt. itsearvointimalli, sisäinen auditointi… .). Keskeistä on
kuitenkin jo vanhastaan tuttu osana normaalia (virka)työtä tapahtuva toiminnan arviointi ja
kehittäminen, Tuso-prosessi. Toiminnan suunnitteluun syksyisin liittyy yksikön toiminnan
itsearviointi. Tavoitteenamme on vahvistaa jatkuvaan kehittämiseen tähtäävää laatukulttuuria ns.
PDCA-syklin periaatteiden mukaisesti.
Esimerkiksi kevään tuloskeskusteluissa arvioidaan menneen vuoden toimintaa ja tuloksia sekä
keskustellaan kuinka järjestelmän tuottaman tiedon pohjalta voidaan vielä korjata/parantaa kuluvan
vuoden toimintaa. Syksyn sisäisellä tulosneuvottelu-kierroksella suunnitellaan seuraavan vuoden
toimintaa ja tavoitteita. Toiminnan laadunvarmistusta ajatellen poikkeamien paikallistamisen sijaan
pyritään keskittymään kehittämiskohteiden paikallistamiseen, kehittämistoimenpiteiden
toteuttamiseen ja hyvien käytänteiden levittämiseen.
Tiedekuntien, niiden laitosten ja erillislaitosten LVJ kuvauksissa kehittämiskohteiden listaamista on
tapahtunut luontevasti yksiköiden kuvatessa omaa toimintaansa. Jo kuvausten laatiminen on
johtanut muutoksiin yksiköiden sisäisissä käytännöissä. Haasteeksi nousee luonnollisesti
tulevaisuudessa johdon (yliopiston ja toimintayksiköiden) kyky vastata kehittämistarpeisiin.
Luonnollista on, että usein kehittämisehdotusten toteuttaminen vaatii resursseja, joita ei välttämättä
ole. Tällaisissakin tapauksissa tulee kuitenkin kyetä motivoimaan yhteisö edelleen
kehittämisorientoituneeseen ajatteluun. Tämä liittyy laajemminkin tulevien vuosien haasteeseen
siitä, että laadunhallinnan tulee olla kiinteä osa jatkuvaa toimintaa.
TKK:n kehittämisestä vastaa yliopiston hallitus ja rehtori. Laatutyön ylin vastuuhenkilö on rehtori.
Rehtorin nimittämä ja ensimmäisen vararehtorin johtama laatutoimikunta on määritellyt TKK:n
laatutyön tavoitteet, osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän luomiseen ja
kehittämiseen. Laatutoimikunta hyväksyy laatutoimintaa koskevat suunnitelmat. Käytännön
laatutyötä koordinoi kehittämisyksikkö. Laadunhallinnan organisaatio on esitetty laatusivuilla
http://laatu.tkk.fi/fi/laatuorganisaatio/.
22
Yliopistoa koskevat lait, TKK:n sisäiset säädökset, asetukset ja ohjeistukset sekä toiminta- ja
laatukäsikirjat yhdessä muodostavat koko yliopiston laadunhallintajärjestelmän kuvauksen.
TKK:n toimintakäsikirjan laatii ja ylläpitää hallinto-osaston kehittämisyksikkö ja sen hyväksyy
rehtori. TKK:n toimintakäsikirjan sähköinen versio on yliopiston laatusivuilla
http://laatu.tkk.fi/fi/laatukasikirja/. Koko laatujärjestelmän alustana toimii uuteen julkaisujärjestelmäämme kuuluva laadun www-sivusto, eLaatu, jonka toteuttamisesta ja sisällön tuotosta
on vastannut laatukoordinaattori yhdessä eTKK-tiimin kanssa.
Kullakin osastolla ja erillislaitoksella sekä osalla vastuualueita on oma tarkentava laatu/toimintakäsikirja sekä muita laatudokumentteja. Osastojen ja erillislaitosten laatu/toimintakäsikirjat
tarkentavat ja täsmentävät TKK-tason käsikirjan sisältöä. Osastojen ja erillislaitosten käsikirjat ovat
saatavilla www-sivulla http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/yksikoiden_laatukasikirjat/. (päivitettävä)
Laatudokumentit ja tallenteet ja niiden hallinta hoidetaan laadun www-sivujen kautta.
3 Voimavarat
3.1 Henkilöstö
Henkilöstöjohtamisen kulmakiviä ovat henkilöstön rakenne ja henkilöstön kehittäminen yliopiston
tavoitteisiin pääsemiseksi ja laadukkaan toiminnan takaamiseksi. TKK:n tavoitteena on nopea ja
kehitykseen reagoiva henkilöstöjohtaminen. Tuloksellisuus, työelämän laatu ja säännölliset
kehityskeskustelut ovat oleellinen osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöjohtamisen suuntaviivat on
linjattu TKK:n henkilöstöstrategiassa, http://www.tkk.fi/Henkilokunta/TKKn_henkilostostrategia.htm.
Strategiassaan TKK toteaa, että korkeakoulun menestymisen perusta on osaava, motivoitunut ja
yliopiston tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Suunnitelmallisella rekrytoinnilla ja henkilöstön
osaamisen kehittämisellä huolehditaan siitä, että henkilöstön määrä ja osaaminen kohdistuvat
oikein.
Henkilöstön kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä noudatetaan voimassaolevaa
henkilöstöstrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa sekä tasa-arvosuunnitelmaa. Erityistä
huomiota kiinnitetään tutkijan uran edistämiseen, määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin sekä
tapaan, jolla suurten ikäluokkien eläköitymistä voidaan käyttää yliopiston uudistamiseen.
Professorien sapattivapaat on asiana ollut esillä jo useampia vuosia. Vapaiden tarpeellisuudesta
vallitsee erittäin suuri yksimielisyys, mutta toteutus on kaatunut rahoituksen puuttumiseen.
Professoreita kannustetaan hakemaan Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoitusta.
TKK pyrkii strategian tavoitteet saavuttaakseen rekrytoimaan osaajia eri maista. Esimerkiksi
FiDiPro, Finland Distinguished Professor Programme on tuonut TKK:lle uusia huipputukijoita.
Ohjelman tavoitteena on rekrytoida ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisten
professoritasoisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen. Lisäksi joidenkin TKK:ssa avoinna
olevien professuurien hakukuulutuksia julkaistaan kansainvälisissä alan medioissa.
TKK on ottanut myönteisen kannan OPM:n tutkijanuran työryhmän vuonna 2006 julkaisemaan
raporttiin tutkijanuran kehittämisestä neliportaiseksi. Varsinaisten tutkijakoulujen jälkeen tutkijauralle
haluavat hakeutuvat ns. post doc-vaiheeseen joko ulkomaisiin tai kotimaisiin yliopistoihin. TKK on
omalta osaltaan käynnistänyt ohjelman vuonna 2007, ja ensimmäiset viisi post doc-tutkijaa aloittaa
1.10.2007. Valinnan teki Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta osastojen ja erillislaitosten tekemien
priorisointien pohjalta.
23
Teknillinen korkeakoulu järjestää työntekijöilleen keskitetysti henkilöstökoulutusta, jonka
tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilökunnan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia
suoriutua hyvin nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista tehtävistään. Henkilöstöllä on sekä
oikeus että velvollisuus osallistua riittävästi henkilöstökoulutukseen. Henkilöstöä kannustetaan
myös omaehtoiseen kouluttautumiseen.
http://www.tkk.fi/Yleista/Henkilokunta/Koulutus/
Esimerkiksi lähiesimieskoulutuksen yhteydessä useimmat osallistujat ovat tehneet kehittämishankkeen omassa työyhteisössään (hankerekisteri). Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja arkityötä
suoraan hyödyttäviä, joten niiden tekijöiltä voivat muutkin saada ideoita, malleja ja kokemustietoa
omaan kehittämiseensä.
Mentorointikulttuuria ollaan luomassa korkeakouluun mm. hiljaisen tiedon siirron varmistamiseksi.
Mentoroinnin tavoitteena on, että kokenut ja arvostettu senioriasemassa oleva TKK:n työntekijä
(mentori) antaa kehityskykyiselle ja –haluiselle nuoremmalle ja/tai uudemmalle työntekijälle (aktori)
tämän osaamista ja kehittymistä tukevaa tietoa, kokemusta ja näkemystä. Syksystä 2005 lähtien
useat mentori-aktori parit ovat jakaneet tietoja ja osaamistaan toisilleen.
Opettaja-, tutkija- ja henkilökuntaliikkuvuus
Opettajia ja henkilöstöä kannustetaan liikkuvuuteen. Opettajaliikkuvuutta tuetaan kv-opiskelijapalveluiden kautta apurahoin ja antamalla yleistä neuvontaa liikkuvuusasioissa. Tutkijoiden ja
jatko-opiskelijoiden liikkuvuudesta järjestetään infotilaisuuksia ja ylläpidetään perustietoa wwwsivuilla http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan erikseen. Euroopan
unionin elinikäisen oppimisen ohjelman uuden henkilökuntaliikkuvuus-osion koordinointi TKK:lla on
kv-opiskelijapalveluiden vastuulla.
3.2 Rahoitus
Teknillisen korkeakoulun rahoitus muodostuu opetusministeriön myöntämästä
toimintamenomäärärahasta ja toimintamenobudjetin ulkopuolelta hankitusta, ns. täydentävästä
rahoituksesta.
Opetusministeriön myöntämästä toimintamenomäärärahasta osa on laskennallista perusrahoitusta,
osa tuloksellisuusrahoitusta ja osa valtakunnalliseen rahoitukseen tai yliopistokohtaisiin hankkeisiin
sidottua. (Ks. OPM:n päätös opetusministeriön ja yliopistojen välisestä tulosohjausjärjestelmästä ja
toimintamenorahoituksen muodostumisperiaatteista sopimuskaudelle 2007 - 2009, 1.2.2006.)
Sidotut määrärahat kohdennetaan suoraan tiettyyn tarkoitukseen tai OPM myöntää ne sisäisesti
jaettaviksi yliopiston oman harkinnan mukaan. Opetusministeriön ja TKK:n välinen tulossopimus
sekä kooste voimavarasopimuksista vuodesta 2001 lähtien ovat Unelissa
http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat.
Tilinpäätösasiakirjat löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/
-> Toimintakertomus, tilinpäätöslaskelmat ja henkilöstötilinpäätös
3.2.1 Toimintamenorahoitus
Resurssien sisäinen jako
OPM:n suorien kohdennusten vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä toimintamenomääräraha on
rehtorin jaettavissa. Sisäisellä rahanjaolla tuetaan yliopiston strategian toteuttamista, toiminnan
vahvuusalueita ja yliopiston hallituksen mahdollisesti erikseen määrittelemiä tavoitteita. Teknillisen
24
korkeakoulun hallitus hyväksyy määrärahojen jaon periaatteet, jotka resurssitoimikunta on
valmistellut. Resurssitoimikunta laatii myös rehtorille ehdotuksen osastojen rahanjaon apuna
käytettäväksi laskennalliseksi malliksi. Lopullinen rahanjakopäätös perustuu rehtorin harkintaan.
Jakopäätös annetaan TKK:n hallitukselle tiedoksi.
Vuosittain vahvistettavat periaatteet:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Files/Suuntaviivat_2008_09.pdf
Laskennallinen malli:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Files/Ehdotettu_malli_2008_09.pdf
Resurssitoimikunnan kokoonpano
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Resurssitmk/Resurssitmk_tkk.html .
Rahanjakopäätökset yksiköittäin eriteltyinä vuodesta 2003 lähtien löytyvät Unelista
http://unel.tkk.fi/pls/wwwunel/wwwunel.home -> Asiakirja-arkisto -> TKK:n asiakirjat.
Rahanjakomallin 2007 toteumatarkastelu on nähtävissä
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ -> Mallin toteumatarkastelu.
Osastojen suora resursointi, joka muodostaa yli 60 % vuosittain jaettavasta kokonaisuudesta,
perustuu suureksi osaksi laskennalliseen malliin. Numerotiedot malliin kootaan TKK:n
”resurssikirjasta”Tietovarasto dwhRessu http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ressu/HTML/.,
josta löytyy koko henkilöstön käytettävissä oleva vastuualue- ja yksikkökohtainen tilastoaineisto
seurattaviksi määritellyistä tiedoista viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta. Tietovarastossa sinänsä
on numeroaineistoa vuodesta 1995 lähtien ja monistetuissa ”Tuloksia ja resursseja”–julkaisuissa
vuodesta 1990 alkaen. Vain osaa tietovaraston aineistosta käytetään resurssien jaossa. Vuoden
2007 jaon laskennallisessa osassa käytetyt kriteerit löytyvät osastojen peruslukutaulukoista, jotka
ao. tiedoilla täytettyinä lähetetään vuosittain osastojen tarkistettaviksi ennen lopullista
rahanjakopäätöstä. Kriteerien osoite on
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/ -> Resurssien jako -> Rahanjakomallin laskennallisen
osan kriteerit osastoille.
TKK:n uusi nykyistä monipuolisemmaksi kehitettävä Yleinen tietovarasto on
käyttöönottovaiheessa.
Kuva 3: Resursointiprosessi
25
Talouden seuranta
Talous- ja hankinta-asiain toimisto julkaisee vuosittain kirjanpidon ohjeet, jotka löytyvät toimiston
nettisivuilta osoitteesta. http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/kirjanpitoohje2007.pdf
Korkeakoulun taloussäännössä, jonka korkeakoulun hallitus vahvistaa on talouden seurantaa
koskevat tarkemmat ohjeet. Ohje löytyy osoitteesta:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/taloussaanto2007.pdf
Sisäinen tarkastus
Korkeakoulun sisäisen tarkastuksen ohjesääntö löytyy osoitteesta:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/TKKn_sisaisen_tarkastuksen_ohjesaanto.htm
Korkeakoulu ostaa sisäisen tarkastuksen palvelut ulkopuoliselta toimittajalta.
Toimintamenomäärärahan erillismyöntö
Määrärahoja eri toimintoihin voidaan rahoittaa tulossopimuksesta irrallaan myös jatkuvana hakuna.
Esimerkiksi yksikölle voidaan myöntää erillisrahoitusta jonkin tietyn toimenpiteen toteuttamiseksi.
Tällöin rehtorin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tehdään päätös lisämyönnöstä tiettyyn
käyttötarkoitukseen. Hakeminen ja päätös tapahtuu sähköisesti Unel-järjestelmässä.
3.2.2 Hankittu (=täydentävä, ulkopuolinen) rahoitus
Teknillisen korkeakoulun ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan varsinaisen
toimintamenorahoituksen lisäksi hankittua rahoitusta. Hankitun ulkopuolisen rahoituksen määrä ja
26
sen osuus Teknillisen korkeakoulun kokonaisrahoituksesta on ollut viime vuosina jatkuvasti
kasvussa. Tällä hetkellä TKK:n kokonaisrahoituksesta lähes puolet on hankittua ulkopuolista
rahoitusta. Ulkopuolisista rahoituslähteistä suurimpia ovat Tekes ja kotimaiset yritykset.
Ulkopuolinen rahoitus voidaan jakaa kahteen osaan: Maksullinen toiminta koostuu liiketaloudellisesta maksullisesta palvelutoiminnasta (esim. tilaustutkimukset), yhteisrahoitteisesta toiminnasta
(esim. EU ja Tekes) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden tuottamisesta. Toinen osa on ns.
suorakäyttötileillä tapahtuva rahoitus. Suorakäyttötilillä tarkoitetaan käyttöoikeutta toisen tiliviraston
talousarviotiliin.
Maksullisen toiminnan tavoitteena on tukea opetusta ja tutkimusta, edistää vuorovaikutusta ja
tiedonvaihtoa Teknillisen korkeakoulun ja muun toimintaympäristön välillä sekä tarjota
täydennyskoulutuspalveluja. Maksullisen toiminnan avulla voidaan luoda hyödyllisiä yhteyksiä,
helpottaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä sekä lisätä korkeakoulun yhteiskunnallista
painoarvoa.
Maksulliseen toimintaan ja hankitulla rahoituksella toteutettavien projektien toteuttamiseen TKK:lla
on sisäinen menettelyohje. Ohje kattaa hankkeen kaikki vaiheet alkuvalmistelusta ja
rahoitushakemuksista toteuttamisen kautta projektin päättämiseen. Ohjeessa on linkit
maksulliseen toimintaan liittyviin yksityiskohtaisempiin ohjeisiin, säännöksiin ja määräyksiin.
http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/
3.3 Tilat ja laitteet
3.3.1 Tilat, kiinteistöt
Teknillisen korkeakoulun toimitilat sijaitsevat suurimmalta osalta Otaniemessä yhtenäisellä
kampusalueella. ( http://www.tkk.fi/Yleista/Yhteystiedot/Ohjeet/kartta.html )
Hallinto-osaston tila- ja turvallisuusasioiden toimisto koordinoi yliopiston tilojen käyttöä, huolehtii
yliopiston tilojen kunnosta yhteistyössä vuokranantajien kanssa, hoitaa yliopiston
kiinteistöturvallisuuteen liittyvät asiat sekä hankkii keskitetysti toimitiloihin liittyvät palvelut kuten
kalusteet, puhelinpalvelut, postitus, siivous ja av-tekniikka.
(TTA, http://www.tkk.fi/Yksikot/Tila/yhteystiedot.html ) .
Kiinteistöasioista vastaa kiinteistöpäällikkö apunaan työsuojelupäällikkö ja yliarkkitehti.
TTA:n toimintaa ja toiminnan tavoitteita on kirjattu TKK:n toimitilastrategiaan.
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/Strategiat/Toimitilastrategia.pdf )
Otaniemessä olevasta rakennuskannasta noin 80 % on lähes neljäkymmentä vuotta vanhaa.
Rakennukset on suunniteltu viisikymmentä vuotta sitten olleiden yliopisto-opetuksen tarpeiden ja
tulevaisuuden visioiden mukaisesti. Vanha rakennuskanta tuo haasteita toiminnalle: tilojen
muuntelu ja uuden tekniikan tuominen tiloihin koko yliopistolle leimaa antavan
arkkitehtuuriperinteen arvot säilyttäen on vaativa tehtävä. Onnistuminen edellyttää ajoittain myös
toimintatapojen muuttamista tilan asettamilla ehdoilla.
TKK:n tilamassa jakautuu karkeasti kolmeen eri luokkaan: vanhat huonokuntoiset ja
peruskorjaamattomat tilat (21,6 %), vanhat kohtuullisen hyväkuntoiset tai peruskorjatut tilat (63,3
%) ja uudet tilat (15,2 %). Vanhojen tilojen viihtyisyys ja tekninen taso on pääsääntöisesti heikko.
27
Peruskorjausten ja uudisrakentamisten yhteydessä on huomioitu toiminnan asettamat tekniset
vaatimukset, tilojen hyvä muunneltavuus ja myös tilojen viihtyisyys.
Teknillisellä korkeakoululla on tällä hetkellä tilaa kaikkiaan 224 500 huoneistoneliömetriä. Tiloista
92 % on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä ja 8 % muilta vuokranantajilta.
TKK:n toimitilat (huoneneliöt) jakautuvat käyttötarkoituksen mukaisesti seuraavasti:
Tilatyyppi
toimistotilat
laboratioriot
luentosalit ja opetustilat
kokoustilat
atk-tilat
työpajat
varastot
asunnot
ruokalat
yleiset tilat
% - osuus
23
16
11
3
3
4
7
1
3
29
Koko Otaniemessä oloaika on ollut yliopistolle nopeata kasvun aikaa. Tilojen osalta kasvu näkyi
vielä muutama vuosi sitten selkeimmin sekä henkilöhuonetilojen että erityisesti isojen luentosalien
puutteena. Tilanne on parantunut päärakennuksen uuden ison luentosalin ja TUAS-talon
valmistumisen myötä. Tilojen käyttöä on tehostanut ja sujuvoittanut kuluvana vuonna käyttöön
otettu sähköinen tilavarausjärjestelmä (http://www.tkk.fi/Palvelut/tilavaraus.html).
Uusia vaateita toimitiloille asettavat opetusmenetelmien ja niihin liittyvän tekniikan kehittyminen
sekä ulkopuolisen rahoituksen tuoma projektitoiminta:
• ryhmätyötiloja tarvitaan jatkuvasti enemmän;
• tilojen muunneltavuustarve kasvaa jatkuvasti;
• kiinteiden atk-luokkien tarve tulee langattoman verkon laajenemisen myötä vähenemään;
• auditorioiden ja seminaarisalien av-varustukselta vaaditaan yhä suurempia valmiuksia;
• opiskelijoille 24 h auki olevien tilojen tarve lisääntyy;
• henkilötyöpisteiden lisätarve ja myös vanhat syvärunkoiset rakennukset johtavat tiimi- ja
maisematyöskentelyn yleistymiseen.
Käytännön tilaongelmista ehkä näkyvimpiä tällä hetkellä ovat;
• ravintolatilojen riittämättömyys;
• paikoitustilojen riittämättömyys ja valvonnan vaikeus;
• polkupyörätelineiden puuttuminen useiden rakennusten läheisyydestä;
• ulkovalaistuksen puutteet.
TKK:n tilakokonaisuudella ja kampusalueella on hyvä imagoarvo: Asemakaava ja muutamat
keskeiset rakennukset ovat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia ja sellaisena kansainvälisesti
tunnettuja. Myös Otaniemi on jo ainakin kansallisesti kuuluisa hightech-ympäristö. Lähtökohdat
TKK:n strategian mukaiselle valovoimaiselle kampukselle ovat hyvät.
Tila- ja turvallisuusasiaintoimisto osana hallinto-osastoa tukee TKK:n strategisten perustehtävien
hoitamista huolehtimalla laadukkaasti vastuulleen annettujen palveluiden ja velvoitteiden
hoitamisesta.
Tila- ja turvallisuusasiat toimiston tehtävänä on huolehtia siitä, että
28
•
•
•
tilat laadultaan, määrältään ja viihtyisyydeltään mahdollisimman kustannustehokkaalla
tavalla tukevat TKK:n toiminnallisia tavoitteita;
kaikilla yksikön vastuulla olevilla turvallisuuden osa-alueilla on sellainen taso, että
työntekijöiden ja opiskelijoiden toiminta on turvallista ja häiriötöntä ja tutkimuksen asettamat
vaatimukset saavutetaan;
yliopistolle tuotetaan mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti yksikön vastuulla olevat
tukipalvelut (kuten puhelinliikenne, siivous, postinkäsittely).
3.3.2 Laitteet
Laiterekisteri (Larek) on Teknillisen korkeakoulun omaisuuskirjanpitojärjestelmä. Se toimii sekä
perinteisenä irtaimistorekisterinä että virallisen tilinpäätöksen omaisuusluettelon tietolähteenä.
Rekisteriin voidaan tallettaa paitsi laite- ja kalustotiedot myös atk-ohjelmat ja palvelut.
Omaisuushankinnaksi tulkittavan hankinnan veroton hankintahinta on yli 10.000 euroa ja käyttöikä
yli yhden vuoden. Omaisuushankinnat kuuluvat poistolaskennan piiriin. Alle 10.000 euron laite- ja
ohjelmistohankinnoista tulee ylläpitää yksikkökohtaista irtaimistorekisteriä. Larekin käyttöä
suositellaan myös irtaimistorekisterin ylläpitoon, koska Larekiin voidaan lisätä myös hankintaa
koskevat tositetiedot.
Laiterekisterin taloustiedoista ja pääkäyttäjätoiminnoista kuten käyttäjätunnuksista ja tietojen
siirrosta vastaa talous- ja hankinta-asian toimisto. Esinekohtaisten laitetietojen ylläpidosta vastaa
kullekin vastuualueelle nimetty ylläpitäjä.
Teknillisessä korkeakoulussa kukin yksikkö vastaa itse omista tutkimuslaitehankinnoistaan eikä
kyseiselle hankintasalkulle ole toistaiseksi nimetty vastuuhenkilöä.
ATK-keskus vastaa omalta osaltaan työpisteiden IT-laitteiden hankinnasta, ylläpidosta ja
tietoverkoista sekä yleisestä tietoturvallisuudesta. ATK-keskuksen toiminnasta enemmän
kappaleessa 4.3.8 tietohallinto.
4 TKK:n toiminnan kuvaus
Teknillisen korkeakoulun perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta, antaa tutkimukseen
yhdistyvää ylintä opetusta sekä edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Teknillisen korkeakoulun
ydintoiminnot ovat tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä opetus. TKK katsoo yhteiskunnallisen
vaikuttamisen tapahtuvan yliopiston päätehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, kautta.
Koulutustoiminta tuottaa osaavia diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä sekä tohtoreita yhteiskunnan
palvelukseen. Myös tutkimustoiminta palvelee elinkeinoelämän tarpeita.
Teknillinen korkeakoulu profiloituu siten strategisten valintojensa perusteella korkeatasoiseen
tekniikan tutkimukseen sekä laadukkaaseen diplomi-insinöörien, arkkitehtien, maisema-arkkitehtien
ja tekniikan tohtoreiden koulutukseen laaja-alaisena tekniikan yliopistona. Lähtökohtana on, että
jokainen Teknillisessä korkeakoulussa edustettuna oleva yksittäinen ala on vähintään hyvää
kansainvälistä tasoa ja huolehtii uudistumisestaan riittävällä tutkimus- ja jatkokoulutustoiminnalla
29
4.1. Koulutus
Koulutus sisältää tutkintotavoitteisen koulutuksen (alemman vaiheen kandidaattikoulutus ja
ylemmän vaiheen diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutus sekä jatkokoulutus) ja aikuiskoulutuksen,
joka puolestaan kattaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston. Käsitteenä "koulutus" on
laajempi kuin opetus; se sisältää koko oppimisen prosessin sekä myös koulutuksen hallinnoinnin.
Teknillisen korkeakoulun ylin säädös koulutusasioissa on tutkintosääntö vuodelta 2005.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/TS_muutokset2006/TS_suomi_111206.pdf.
Ennen uuden tutkintosäännön voimaantuloa perustutkinto-opintonsa aloittaneet saavat kuitenkin
halutessaan suorittaa opintonsa 1995 hyväksytyn tutkintosäännön mukaisesti. Määräaika vanhan
tutkintosäännön mukaan valmistuville on perusopiskelijoiden kohdalla 31.7.2010 ja jatkoopiskelijoiden kohdalla 31.7.2008.
Kuva 4. Koulutusprosessi
”Hävikki”
Haku
1.Valinta
Kandivaihe
Haku
2.Valinta
DI-vaihe
Jatko-opinnot
T
Y
Ö
E
L
Ä
M
Ä
Täydennyskoulutus
TKK:n opetustarjontaa, tutkintorakennetta ja toimijoita on kuvattu vuosittain ilmestyvässä
opetusohjelmassa. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opetusohjelma/2007-2008/SUosuus.pdf
Tutkinto-ohjelmien ja opintojaksojen/moduulien tavoitteita on kuvattu tarkemmin vuosittain
ilmestyvissä osastojen opinto-oppaissa. http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opinto-oppaat
Opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen on yksi yliopiston keskeisimmistä strategisista
tavoitteista. TKK:ssa pyritään oppimismyönteisen kulttuurin ja ilmapiirin edistämiseen. Erityistä
huomiota kiinnitetään tällä hetkellä opintojen etenemisen tukemiseen ja opiskeluprosessia
koskevan seurannan kehittämiseen.
30
4.1.1 Koulutuksen johtaminen
Koulutusta johdetaan ja kehitetään yliopiston strategian ja siitä johdetun toimenpidesuunnitelman
mukaan. Osastot panostavat siihen, että koulutus vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita, ja
että osasto muodostaa korkeatasoisen ja kansainvälisen oppimisympäristön.
Koulutuksesta vastaa ensimmäinen vararehtori. Opintoasiain vararehtorin johtamana toimivat:
opintotoimikunta, aikuiskoulutustoimikunta, valintatoimikunta ja Avoimen yliopiston johtokunta.
Toisen vararehtorin johdolla jatko-opintoja koskevia asioita valmistellaan päätettäväksi tutkimus- ja
jatkokoulutustoimikunnassa. Rehtori johtaa koulutus- ja tutkimusneuvostoa sekä ruotsinkielisten
asioiden toimikuntaa. Väitöskirjalautakunnan tehtävänä on valvoa väitöskirjojen tasoa ja antaa
lausunto jokaisen väitöskirjakäsikirjoituksen julkaisuluvasta.
Opintoasioita koskevien päätösten valmistelun lähtökohtina ovat koulutusta koskeva lainsäädäntö,
opetusministeriön ohjeet, valtakunnalliset linjaukset, TKK:n strategia ja kehittämissuunnitelmat.
Toimikuntien lausuntojen perusteella tehdään pääsääntöisesti hallinnollisia toimeenpanopäätöksiä.
Opintohallinnon alan toimikuntien linjausten toimeenpanoa yliopiston tasolla hoitavat opintoasiain
toimisto (http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/) ja Opetuksen ja opiskelun tuki
(http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tapahtumat/index.php).
Osastot vastaavat myönnettävien tutkintojen laadusta, tulosten saavuttamisesta sekä resurssien
tarkemmasta kohdentamisesta ja priorisoinnista. Osastonjohtaja vastaa siitä, että osastolla on
toimivat järjestelmät tutkintojen, opetuksen ja niiden tukipalveluiden laadun varmistamiseksi ja
kehittämiseksi.
TKK varaa vuosittain määrärahaa opetuksen kehittämishankkeisiin. Opintotoimikunta jakaa
rehtorin sille myöntämän määrärahan osastojen ja vastuualueiden esitysten pohjalta. Hankkeet
raportoivat määrärahan käytöstä Unel-järjestelmän kautta.
Opintohallinnon kuvaus on kohdassa 4.3.1.
4.1.2 Opetushenkilöstön rekrytointi ja kouluttaminen
TKK:n tavoitteena on, että opettajat käyttävät opetettavaan aineeseen sopivaa ja erilaisia oppijoita
tukevia opetusmenetelmiä, joilla opiskelijalähtöinen ja syvällinen oppiminen varmistetaan.
Pedagogista tukea opettajille ja assistenteille antaa yliopiston Opetuksen ja opiskelun tuki -yksikkö.
Kaikki opetustyötä tekevät, jatko-opiskelijat mukaan lukien, voivat osallistua yliopiston tarjoamaan
yliopistopedagogiseen koulutukseen.
4.1.3 Perusopiskelijoiden rekrytointi, opiskelijavalinnat
Opiskelijarekrytointi
Teknillisessä korkeakoulussa opiskelijarekrytointitoiminnasta huolehtii opintoasiain toimistoon
sijoitettu Hakuinfo. Hakuinfon tehtävänä on huolehtia uusien opiskelijoiden rekrytoinnista
asianmukaisen, ajantasaisen ja tasapuolisen tiedotuksen ja markkinoinnin keinoin. Hakuinfon
tehtäviin kuuluu myös ajantasaisen valintainformaation välittäminen sekä hakijoille että eri
oppilaitoksiin. Hakuinfo toimii yhteistyössä sekä osastojen että TKY:n, Viestinnän, PoliAlumnin ja
muiden yleishallintoon kuuluvien yksiköiden kanssa. Teknillisen korkeakoulun ulkopuolella
tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat lukioiden oppilaanohjaajat ja matemaattis-luonnontieteellisten
aineiden opettajat lukioissa ja yläkouluissa (LUMA-keskus).
31
Toiminnan tavoitteena on, että Teknilliseen korkeakouluun hakeutuvat opiskelijat ovat
motivoituneita, tekniikasta ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneita, opinnoissaan aiemmin hyvin
menestyneitä nuoria. Motivoituneen opiskelija-aineksen myötä on mahdollista vaikuttaa myös
opiskeluaikojen lyhenemiseen, valmistuneiden hyviin työnsaantimahdollisuuksiin ja urakehitykseen
sekä teknisen alan tutkimuksen edistämiseen. Hakuinfon toiminnan painopistealue on lukiolaisille
suunnatussa tiedotuksessa ja markkinoinnissa.
Opiskelijarekrytointikampanja alkaa vuosittain hakuajan alkaessa maaliskuussa ja päättyy
hakuajan lopussa toukokuussa. Kampanja näkyy lähinnä internetissä bannerimainontana sekä
kampanjasivustona (keväällä 2007 www.mehaastamme.fi), muutamana printtimainoksena
medioissa sekä ulkomainontana pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Kampanjan
onnistumisesta ja kohderyhmään kuuluvien tavoittamisesta kerätään palautetta. Kampanjoista
pyydetään myös suoraa palautetta kohderyhmään kuuluvilta, mutta tätä toimintaa voi vielä
kehittää.
Opiskelijarekrytointiin käytetään markkinointimateriaalia, kuten esitteitä, julisteita, postikortteja yms.
Hakuinfo osallistuu vuosittain opiskelijarekrytointimessuihin. Hakuinfo toteuttaa vuoden 2007
aikana flash-sivuston www.otaniemeen.fi, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa TKK:n tutkintoohjelmien sisällöistä, opinnoista ja opiskelijaelämästä. TKK:n omalla palvelimella oleva sivusto
http://opiskelemaan.tkk.fi tarjoaa tietoa TKK:lle hakeutumisesta ja valintaperusteista.
Opiskelijavalinnat
Opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolaissa (18§) ja yliopistoasetuksessa (13§). Yliopiston
hallitus päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Rehtori
hyväksyy Teknilliseen korkeakouluun otettavat opiskelijat.
Teknilliseen korkeakouluun haetaan perustutkinto-opiskelijaksi joitakin erillisvalintoja lukuun
ottamatta diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta. Yhteisvalinnalla
hyväksytään TKK:lle vuosittain noin 1400 uutta opiskelijaa. Erillisvalintojen kautta hakeudutaan
esimerkiksi Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan. Erillisvalinnalla hakevat myös erilaisissa
kilpailuissa menestyneet (esim. MAOL:in järjestämät kilpailut) sekä ulkomailla yliopistokelpoisuuden saavuttaneet hakijat.
Toisen vaiheen valinnat eli valinnat suoraan ylempiin kaksivuotisiin diplomi-insinöörin ja arkkitehdin
tutkinto-ohjelmiin käynnistyivät keväällä 2007, sitä ennen TKK:uun haettiin ainoastaan
viisivuotiseen koulutukseen. Uudessa kaksitasoisessa koulutuksessa toisen vaiheen valintojen
kautta opiskelijaksi hakeutuvat esimerkiksi tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon
yliopistossa suorittaneet hakijat sekä soveltuvalta alalta amk-tutkinnon suorittaneet hakijat.
Kansainvälinen opiskelijarekrytointi ja opiskelijavalinnat
Kansainvälisten opiskelijoiden aktiivinen ja suunnitelmallinen rekrytointi on vasta käynnistymässä
TKK:lla. Nykyiset pääasialliset rekrytointikanavat ovat www-sivut, henkilökohtaiset kontaktit sekä
tiedotus yhteistyöyliopistoille ja –verkostoille. Kuluvan vuoden aikana osallistutaan yhteistyöyliopistojen ja/tai CIMO:n kanssa kansainvälisille messuille (Intia, Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina)
sekä joihinkin ulkomaalaisille suunnattuihin tapahtumiin Suomessa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa hyödynnetään professorikunnan omia kansainvälisiä kontakteja ja
kansainvälisiä tutkimusryhmiä.
Opiskelijavalintojen hakupalvelut on keskitetty opintoasiain toimistoon ja kansainvälisten hakijoiden
osalta kv-opiskelijapalveluihin. Kansainvälisillä hakijoilla tarkoitetaan hakijoita, jotka ovat suorittaneet aikaisemmat opintonsa ulkomailla ja jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Tietoa opiskelumahdollisuuksista ja hakemisesta TKK:lle ylläpidetään www-sivuilla
(http://kva.tkk.fi/en/In/index.html). Hakuneuvontaa annetaan myös puhelimitse, sähköpostitse ja
henkilökohtaisena asiakaspalveluna. Tietoa opiskelumahdollisuuksista välitetään myös mm.
32
yhteistyöverkostojen www-sivujen kautta, CIMO:n julkaisujen ja tietokantojen sekä joidenkin wwwportaalien kautta.
Hakemukset vastaanotetaan kv-opiskelijapalveluissa, missä tarkistetaan kansainvälisten
hakijoiden hakukelpoisuus ennen hakemusten lähettämistä osastoille akateemista arviointia
varten. Opiskelijavalinnan päätökset hallinnoidaan kv-opiskelijapalveluissa. Opiskelijavalintoja
kehitetään TKK:lla kokonaisuutena, yhteistyössä kotimaisten hakijoiden hakuinfon, kvopiskelijapalveluiden ja osastojen kanssa. Hakumenettely ja valintakriteerit ovat yhteneväiset
kaikissa englanninkielisissä, ylempään perustutkintoon johtavissa ohjelmissa
(http://kva.tkk.fi/fi/In/opiskelijat.html#paasy).
Erillisellä hankerahoituksella on kehitetty Tietotekniikan osaston ja kv-opiskelijapalveluiden
yhteistyönä yliopiston sähköinen hakujärjestelmä (Tokka), jota kautta kansainväliset perustutkintoopiskelijaksi hakevat ovat hakeneet vuodesta 2006 alkaen.
TKK:n perustutkinto-opiskelijoista 566 (4,6 %) ja jatko-opiskelijoista 310 (11,2 %) oli ulkomaalaisia
vuonna 2006. Yhteensä TKK:lla opiskeli 1214 (8 %) ulkomaalaista opiskelijaa vuonna 2006.
4.1.4 Peruskoulutuksen OPS, opetussuunnitelmatyö
Opetussuunnitelmat koostuvat tutkintovaatimuksista sekä opetusohjelmasta (opetuksesta).
Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännön 21 §:n mukaan osastoneuvostot hyväksyvät
vuosittain osastokohtaiset opetussuunnitelmat. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat julkaistaan
yliopiston opetusohjelmassa. Osastot julkaisevat tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat, joissa
opetussuunnitelmat selostetaan tarkemmin. TKK:n opetusohjelma koostetaan yhteistyössä
osastojen ja tutkinto-ohjelmien kanssa; vastuuhenkilöinä ovat useimmiten osastojen
suunnittelijat/opintoneuvojat.
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä,
joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää:
1) tutkinto-ohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet;
2) tutkinto-ohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat professorit;
3) tutkinto-ohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat
moduuleista, sekä
4) kurssien nimen, tavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, laajuuden opintopisteinä, opetus- ja
työmuodot ja niiden ajoituksen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä
kurssin vastuuopettajan.
TKK:n tavoitteena on, että opetussuunnitelmatyö on koordinoitua ja perustuu hyvään
tiedonkulkuun yliopiston ja osastojen välillä sekä osastojen sisällä. Koulutuksen suunnittelu
perustuu jatkuvaan koulutuksen tulosten ja laadun seurantaan ja arviointiin. Tutkintovaatimukset
koostuvat tieteenalan ydinsisällöistä, oppimistavoitteet sekä suoritus- ja arviointitavat on määritelty.
Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon osastojen opetusresurssit ja opetuksen
kuormittavuus sekä saatu palaute. Opetussuunnitelmien rakenteen tulee tukea syvällistä oppimista
ja opintojen etenemistä. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistuu koko osastoyhteisö opiskelijat
mukaan lukien.
TKK:n englanninkielisen opetuksen painopiste on ylemmässä perustutkinnossa ja
tohtorikoulutuksessa. TKK:lla on yhteensä 11 englanninkielistä tutkintoon johtavaa ohjelmaa
ylemmässä perustutkinnossa. Tämän lisäksi osa TKK:n suomenkielisistä tutkinto-ohjelmista on
mahdollista suorittaa englanniksi. Englanninkielisiä kursseja tarjotaan myös alemassa
perustutkinnossa. Osastot tarjoavat englanninkielisiä, ei tutkintoon johtavia ohjelmia (ks.
http://kva.tkk.fi/en/Studies/index.html, Non-degree Programmes).
33
Englanninkielisten ohjelmien perustamista ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien ohjelmien
periaatteita on linjattu rehtorin päätöksillä (http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/yhteisohjelmat.pdf ja
http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/Master_ohjelmat.pdf). Ohjelmien laatuun ja englanninkielisten
palveluiden ja tukitoimintojen merkitykseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Tutkintoon johtavia englanninkielisiä ohjelmia tarjotaan myös yhteistyössä muiden yliopistojen
kanssa. TKK:lla on kaksi yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kanssa (Tietotekniikan osaston
ohjelma Helsingin yliopiston kanssa http://www.cs.helsinki.fi/bioinformatiikka/mbi/ ja
Maanmittausosaston ohjelma Svenska Handelshögskolanin kanssa
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kiinteisto/opinnot/reif.htm) ja kaksi yhteistyössä ulkomaalaisten
yliopistojen kanssa toteutettavaa ohjelmaa. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavat ohjelmat
ovat EU:n Erasmus Mundus –ohjelmia, joissa yliopistopartnereita on useita (ks. Tietotekniikan
osaston ohjelma http://nordsecmob.tkk.fi/index.html ja Automaatio- ja systeemitekniikan osaston
http://spacemaster.se/). Lisäksi TIME-verkoston (Top Industrial Managers for Europe
https://www.time-association.org/) puitteissa TKK:lla on ns. kaksoistutkinto-ohjelmia kuuden
eurooppalaisen yliopiston kanssa. Uusia yhteistyöaloitteita on lisäksi syntynyt TKK:n tärkeimpien
verkostojen (mm. Cluster, Nordic 5 Tech) puitteissa ja yhteisten ohjelmien suunnittelu on
parhaillaan käynnissä.
4.1.5 Opintojen ohjaus
HOPS on opiskelijan opintojen suunnittelemisen ja opintojen ohjaamisen työväline. HOPS sisältää
opiskelijan opintoja ja niiden etenemistä koskevat tavoitteet sekä suunnitelman siitä, miten
opiskelija aikoo saavuttaa tavoitteensa. HOPS:in tarkoituksena on selkiyttää oman opiskelun
lähtökohtia ja päämääriä sekä kirjata ylös konkreettisia tavoitteita opintojen etenemiselle. HOPS
kattaa myös opiskelijan harjoittelua, opiskelijavaihtoa ja uraa koskevat pidemmän aikavälin
tavoitteet. HOPS:in laatimisen avuksi on laadittu ohje
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html.
HOPS:n laatimisessa ja kommentoimisessa avustavat opettajatutorit. Se, miten HOPS:ia
hyödynnetään opiskelijoiden ohjauksessa, vaihtelee kuitenkin hieman osastoittain. HOPS:it
palautetaan opettajatutoreille opettajatutoritapaamisessa sovittavana ajankohtana.
HOPS:in tekemisen ohjeistaa osaston opintohallinto yliopiston opintohallinnon ohjeiden pohjalta ja
osasto rekisteröi suorituksen siinä vaiheessa kun se on hyväksytty. Opiskelijatutorit neuvovat uusia
opiskelijoita HOPS:in tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Opettajatutorit vastaavat sisällöllisestä
ohjauksesta. Uusi opiskelija vastaa viime kädessä itse opintojensa suunnittelusta.
Tavoitteena on, että opintosuunnitelmat voidaan tulevaisuudessa tehdä sähköiseen järjestelmään
(eHOPS).
4.1.6 Tutorointi
Tärkeä osa opiskelijoiden ohjausta on opettajatutorointi. Useimmiten ohjaustarve painottuu
kandivaiheeseen, mutta usein myöhemminkin opintojen kuluessa opiskelija tarvitsee
kokonaisvaltaisempaa ohjausta
Opettajatutorointi on organisoitu hieman eri tavoin eri osastoilla. Useimmiten osaston johtaja
nimeää tai osaston kokouksissa sovitaan opettajatutoroinnista. Tutorointia tapahtuu sekä yksilöettä ryhmätasolla. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa tutori tapaa opiskelijoita yleensä ryhmänä;
myöhemmin opiskelijat voivat tulla tapaamaan opettajatutoria vastaanotoille tai olla häneen
34
henkilökohtaisesti yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajatutorin tehtävänä on myös
neuvoa ja ohjeistaa opiskelijoita opintojen pitkän tähtäimen suunnittelussa ja henkilökohtaisen
opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa.
(http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/tieto/julkaisut/documents/opettajatuutorin_opas_2005.pdf)
TKK:n innovaatiokeskuksessa toimiva opintopsykologi ohjaa ja tukee opiskelijoita oppimiseen,
motivaatioon, tavoitteiden asetteluun sekä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa.
(http://innovaatiokeskus.tkk.fi/html/opintopsykologi.html).
4.1.7 Opintosuoritusten arviointi
Opintosuoritusten arviointi on perinteisesti ollut tenttipainotteista. Tenttipainotteisuus on kuitenkin
viime vuosina vähentynyt ja tarjolla on vaihtoehtoisia suoritustapoja ja opiskelumuotoja. Opettajat
hyödyntävät opetuksessaan ja oppimisen arvioinnissa yhä enemmän verkon tarjoamia
mahdollisuuksia. Opiskelijoiden oppimisen arviointimenetelmät sekä opiskelijalle hänen
oppimisestaan annettavat palautekäytännöt vaihtelevat osaston välillä ja sisälläkin. Arviointikäytännöt käyvät ilmi kurssikohtaisesti osastojen ja/tai vastuualueiden verkkosivuilla.
Opetussuoritusten hyväksymis-, arvostelukäytännöt sekä oikaisumenettelyt on esitetty
tutkintosäännössä
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/TS_muutokset2006/TS_suomi_111206.pdf).
Palautteen antamistapoina vastaanottojen lisäksi osa opettajista järjestää
erillisiä palautetilaisuuksia. Palautetta annetaan joissakin tapauksissa myös sähköpostitse. Myös
tenttiarvostelun perusteella opiskelija saa palautetta oppimisestaan. Seminaarityyppisessä
opetuksessa opiskelija saa palautetta opetustilanteessa. Myös useiden osastojen aamukahvitilaisuudet toimivat palautteen antamisfoorumeina.
4.1.8 Palautteet
TKK:lla on tavoitteena, että osastoilla ja vastuualueilla on toimiva palaute- ja
laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa koko opiskeluprosessin hallinto- ja tukipalvelut mukaan
lukien. Palautteen kerääminen ja sen hyväksikäyttäminen on kiinteä osa osastojen normaalia
toimintaa ja sen kehittämistä. Arviointi on avointa, toimintaa kehittävää ja kaikkia osapuolia
koskeva prosessi.
Osastojen tehtävänä on erityisesti opiskeluprosessia ja opiskelija- ja opintohallintopalveluita sekä
koko tutkintoa koskevan palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä.
Palautetta kerätään osastoilla erityisesti kursseista, ja jonkin verran esimerkiksi valmistuneilta ja/tai
moduleista. Kurssipalautteen keräämisestä huolehtii osastoilla pääasiallisesti kurssin
vastuuopettaja. Palautetietoa käsitellään ja arvioidaan osastotasolla useimmiten osastojen opintotai koulutustoimikunnassa. Osaston johtaja vastaa osaston palautekäytännöistä ja palautteen
hyödyntämisestä opetussuunnitelmatyön laadun seurantaa varten. Opiskelijoiden vastuulla on
palautteen antaminen.
Osastotason palautekäytännöt ja -menetelmät vaihtelevat osastojen välillä ja osaston sisälläkin.
Lähes kaikilla vastuualueilla opettajat keräävät kyselylomakkeilla tai sähköisessä muodossa
opiskelijapalautetta kursseistaan hyödyntääkseen sitä oman opetuksensa kehittämisessä.
Palautefoorumeina toimivat myös osastojen henkilökunnan ja opiskelijoiden tapaamiset (mm.
kehittämisseminaarit, osastokahvit). Opetussuunnitelmasta eri tahoilta saatua palautetta
käsitellään joillakin osastoilla osastojen kehittämisseminaareissa ja henkilökunnan kokouksissa
seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelun yhteydessä. Systemaattisemman
35
palautejärjestelmän rakentaminen on käynnistetty useilla osastoilla, osalla järjestelmä on vielä
suunnitteilla tai kokeiluvaiheessa.
Palautekäytäntöjen systematisointi sekä saadun palautteen hyödyntäminen on havaittu selkeäksi
kehittämiskohteeksi. Osastojen tuleekin raportoida käytännöistään ja toimenpiteistään
vuosittain rehtorin ja osastojen välisessä tavoiteneuvottelussa.
Kv-opiskelijapalvelut kerää palautetta TKK:n vaihdossa olleilta opiskelijoilta ja opettajilta sekä
TKK:lla opiskelevilta ulkomaalaisilta. Lisäksi palautetta kerätään erilaisissa opiskelijoille ja tutkijoille
suunnatuissa tilaisuuksissa. Saadun palautteen perusteella kehitetään palveluita ja suunnataan
toimintaa.
Kurssipalautekäytäntöjä kartoitettiin TKK:n palautetyöryhmän toimesta alkuvuodesta 2007.
(http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/Loppuraportti_palaute.pdf ).
Valmistuneille suunnattu palautekysely toteutetaan yhteistyössä Tekniikan akateemisten liiton
kanssa. Kyselypohjaa on viimeisen vuoden aikana kehitetty vastaamaan paremmin TKK:n
tarpeisiin.
4.1.9 Opiskelijaliikkuvuus
TKK:n opiskelijoita kannustetaan voimakkaasti kansainväliseen vaihtoon ja harjoitteluun.
Strategian mukaan opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee tunnistaa kansainvälisen liikkuvuuden
merkitys omassa toiminnassaan.
TKK:n opiskelijaliikkuvuusyhteistyön tavoitteena on toimiminen maailmanlaajuisessa,
korkeatasoisessa yhteistyöverkostossa. TKK:lla on tällä hetkellä 120 eurooppalaista Erasmusvaihtosopimusta 25 maassa (http://kva.tkk.fi/fi/Out/eurooppa/Erasmus-lista.html). Nordtek-verkosto
tarjoaa vaihtokohteita 22 pohjoismaisesta yliopistosta (http://kva.tkk.fi/fi/Out/pohjola/nordteklista.html). Aktiivisia vaihtosopimuksia Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa TKK:lla on lähes
30 kymmenessä eri maassa (http://kva.tkk.fi/fi/Out/index.html). Ns. kaukokohteiden
opiskelijavaihtoa tehdään myös verkostojen ISEP, GE4 ja Magalhaes kautta.
Opiskelijat saavat neuvontaa opiskelijavaihtoon liittyvissä asioissa kv-opiskelijapalveluissa ja
osastoilla. Yksityiskohtaista tietoa kohteista ja hakumenettelystä sekä yleistietoa kansainvälisestä
liikkuvuudesta saa kv-opiskelijapalveluiden www-sivuilta http://kva.tkk.fi/fi/index.html ja
http://kva.tkk.fi/fi/Out/index.html. Liikkuvuutta markkinoidaan myös erilaisissa tilaisuuksissa ja
opiskelijoille suunnatussa materiaalissa. TKK tukee perusopiskelijoiden opiskelijavaihtoa
apurahoin. Vaihtoon lähteville järjestetään lähtöorientaatio.
Vuonna 2006 TKK:lta lähti vähintään kolme kuukautta kestävään vaihtoon 227 perustutkintoopiskelijaa ja 39 jatko-opiskelijaa. Vastaavasti TKK:lla opiskeli 338 vierailevaa opiskelijaa.
Opiskelijat lähtevät ulkomaille myös harjoitteluun.
Kansainvälistä harjoittelua koordinoidaan TKK:n ura- ja rekrytointipalveluissa. Vuosittain
järjestetään useita tilaisuuksia, joissa kerrotaan erilaisista mahdollisuuksista lähteä ulkomaille
harjoittelua suorittamaan. Yksikkö koordinoi useita harjoitteluvaihto-ohjelmia, joiden kautta TKK:n
opiskelijat saavat harjoittelupaikkoja ulkomailta. Yksikkö rohkaisee opiskelijoita myös omaaloitteisuuteen ja tarjoaa välineitä itsenäiseen paikan hankintaan. Ura- ja rekrytointipalvelut
myöntää ulkomaan harjoitteluun matka- ja harjoitteluapurahoja. Opiskelija saa ulkomailla
suoritetusta harjoittelusta enemmän opintopisteitä kuin kotimaan harjoittelusta. Ura- ja
rekrytointipalvelut koordinoi myös monialaista Murjottelu™ -pariharjoittelua
(http://www.murjottelu.fi/) sekä erityisesti ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattua
36
pariharjoittelua Helsingin kaupungilla, osana Innovatiivinen kaupunki®-projektia
(http://innovatiivinenkaupunki.tkk.fi/). Yksikkö on myös mukana metropolialueen HERA-hankkeen
kansainvälisen toiminnan alahankkeessa, jossa tarkoituksena on parantaa ulkomaalaisten
opiskelijoiden urapalveluita (http://www.hera.fi/index.php?page=hera24).
Lisää tietoa TKK:n kv-toiminnasta on kohdassa 4.3.4.
4.1.10 Jatko-opiskelu
Tutkinnot ja jatko-opintojen tavoite
Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja
tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon
jälkeen suorittamatta ensin lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian
tohtorin tutkinto. TKK:ssa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. TKK:n
jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät www-sivulta
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opetusohjelma/2007-2008/JATKOALAT.pdf.
Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 2 vuotta. Tekniikan tohtorin ja filosofian
tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuutta
kokopäiväisiin opintoihin ja opintoaika ylittää suositellun ajan huomattavasti, opiskelijan
suositellaan osittavan opintonsa lyhyemmiksi osaprojekteiksi.
Jatko-opinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon
tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön toiminnassa. Keskeisenä jatkoopinnoissa on tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu.
Korkeatasoinen tutkimus on jatko- ja tutkijankoulutuksen ehdoton edellytys.
Jatkokoulutuksen tavoitteena on (Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 34 §), että opiskelija:
• perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä
saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen
tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
• perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
• saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen
tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että
opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa
tavoittelussa.
Jatko-opiskelu tapahtuu TKK:n osastoilla tai Suomen Akatemian arvioimissa ja opetusministeriön
rahoittamissa tutkijakouluissa. Luettelo tutkijakouluista löytyy www-sivuilla
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatko-opisk_opas_31082007.pdf ,liite 2.
Jatko-opintoja voi suorittaa englanniksi kaikilla aloilla. Osa tutkijakouluista, joita TKK koordinoi tai
joissa se on mukana, on englanninkielisiä. TKK:n osastoja on myös mukana kansainvälisissä
jatkokoulutusohjelmissa.
Jatko-opintojen esitiedot ja jatko-opiskelijavalinta
Jatko-opintoihin voidaan valita henkilö, joka on suorittanut Suomessa soveltuvan ylemmän
korkeakoulututkinnon tai ulkomailla vastaavantasoisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa
37
antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Osasto järjestää opiskelijavalinnan ja arvioi
hakijan tutkinnon tason ja soveltuvuuden Teknillisen korkeakoulun jatko-opintoja varten sekä
päättää hyväksymisestä.
Ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi tutkinto ei anna jatko-opintokelpoisuutta TKK:ssa.
Ulkomailla suoritetun M.Sc. -tasoisen yliopistotutkinnon tutkintoyhdistelmän tulee vastata tasoltaan
Suomessa suoritettua teknistieteellistä ylempää korkeakoulututkintoa, jotta se voidaan hyväksyä
jatkotutkinnon pohjaksi TKK:ssa. Jatko-opiskelijaksi valittavalle voidaan tarvittaessa määrätä
suoritettavaksi täydentäviä lisäopintoja.
Jatko-opinto-oikeuden hakeminen
Jatko-opintohakemus jätetään sille osastolle, johon tutkimusala ja siitä vastaava professori
kuuluvat. Jatko-opinto-oikeutta haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka saa mm. osaston wwwsivuilta(http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html).
Lisätietoja hakemisesta löytyy jatko-opiskelijan oppaasta
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/opas.html.
Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu
Teknillisen korkeakoulun kirjoilla olevat jatko-opiskelijat ilmoittautuvat lukuvuodesta 2007–2008
alkaen läsnä olevaksi päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi, läsnä olevaksi sivutoimiseksi jatkoopiskelijaksi tai poissaolevaksi jatko-opiskelijaksi. Ilmoittautuminen sivutoimiseksi jatkoopiskelijaksi ei vaikuta henkilön opinto-oikeuteen. Opiskelija voi halutessaan ilmoittautumisaikoina
muuttaa ilmoittautumistyyppiään, mikäli opintojen intensiteetissä on tapahtunut muutoksia, ja
opintosuunnitelmaa on muutettu vastaavasti.
Jatko-opiskelijoiden ryhmittelyllä päätoimisiin ja sivutoimisiin halutaan selkeyttää jatkoopiskelijoiden tilastointia ja saada nykyistä parempi käsitys jatko-opintojen suoritusajasta.
Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Tällä hetkellä
TKK:n kirjoilla on noin 2800 jatko-opiskelijaa ja kuitenkin tohtorintutkintoja suoritetaan vain noin
160 vuodessa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että suuri osa jatko-opiskelijoista ei opiskele
päätoimisesti.
Jatko-opiskelijoiden ryhmittely päätoimisiin ja sivutoimisiin tapahtuu seuraavan periaatteen
mukaan:
Päätoimiset jatko-opiskelijat tekevät opintosuunnitelman siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin
tutkinto neljän vuoden kuluessa. Opintoihin voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkinto, jonka
tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta, ja tämä aika sisältyy tohtorin tutkinnon neljän vuoden
tavoiteaikaan. Tähän opiskelijaryhmään kuuluvat esimerkiksi tutkijakoulurahoituksella opiskelevat
ja valtaosa tutkimusprojektirahoituksella työskentelevistä jatko-opiskelijoista. Mikäli opiskelija
työskentelee tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä ja tekee päätoimisesti väitöskirjaan tähtäävää
tutkimustyötä ja hänen opintosuunnitelmansa on laadittu neljäksi vuodeksi, hänet luokitellaan
päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. Useiden jatko-opiskelijoiden tehtäviin kuuluu opiskelun ohella
myös muita tehtäviä, kuten opetusta tai hallinnollisia tehtäviä. Päätoiminen jatko-opiskelija käyttää
opintoihinsa vähintään 20 tuntia viikossa.
Sivutoimisia jatko-opiskelijoita ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen opiskelijan
edellytykset eivät täyty. Sivutoimisten jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelma on laadittu siten, että
tohtoriopintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa
sellaiset opiskelijat, joilla on päätoimi muualla kuin TKK:ssa ja joiden päätoimi ei sisällä väitöskirjan
tekoa.
38
Jatko-opintosuunnitelma
Jatko-opiskelijoiden tulee jatko-opinto-oikeutta hakiessa laatia omia tavoitteitaan tukeva
henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Opintosuunnitelma sisältää suoritettavat opinnot ja
tutkimussuunnitelman. Suunnitelmalla varmistetaan tohtorikoulutuksen tavoitteiden toteutuminen ja
koulutuksen eteneminen suunnitellussa aikataulussa sekä se, että opinnot ja itse tutkimustyö
muodostavat hyvän kokonaisuuden. Kirjallinen jatko-opintosuunnitelma tarkistetaan valvojan
kanssa vuosittain.
Koska kansainvälinen tieteellinen vuorovaikutus kuuluu olennaisesti tutkimukseen ja
jatkokoulutukseen, suositellaan, että opiskelija suorittaa jonkin kokonaisuuden, mielellään
vähintään 6 kk opinnoistaan/ tutkimustyöstään ulkomaisessa yliopistossa. Esimerkiksi EUprojekteissa jatko-opiskelijoiden on mahdollista verkostoitua kansainvälisesti ja päästä mukaan
huipputiimeihin. Jatko-opiskelija voi myös hakea EU-tutkijankoulutus-paikkaa toisesta EUyliopistosta. Eurooppalaisessa tutkijoiden liikkuvuusportaalissa on julkaistu avoimet tutkijanpaikat
maittain (http://europa.eu.int/eracareers/). Ulkomailla opiskelu on mahdollista myös
opiskelijavaihto-ohjelmien puitteissa. Yleistä tietoa vaihdon suunnittelusta, kansainvälisistä
vaihtokohteista, rahoitusmahdollisuuksista ja matkajärjestelyistä löytyy TKK:n www-sivuilta
osoitteesta: http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/ .
Tutkintovaatimusten vahvistaminen
Osasto vahvistaa tutkinnon suorittamista varten vaadittavat tutkintovaatimukset opiskelijan
pyynnöstä tutkimusalasta vastaavan professorin sekä täydentävästä aihealueesta vastaavan
professorin esitysten perusteella. Tutkintovaatimusten vahvistamista varten on olemassa erillinen
lomake, jonka saa osastolta/osaston www-sivuilta
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html).
Vanhan, vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisia jatko-opintoja voidaan suorittaa 31.7.2008 asti.
Tämän jälkeen kaikki jatko-opiskelijat opiskelevat 1.8.2005 voimaan tulleen uuden tutkintosäännön
mukaan. Ohjeet siirtymää varten löydät osoitteesta
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html --> Siirtyminen uuteen
tutkintosääntöön.
Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta on tehnyt esityksen jatkotutkinnon teoriaopintojen laajuuden
supistamiseksi 70 opintopisteestä 60 opintopisteeseen.
Jatko-opintojen ohjaus
Jatko-opintojen ja siihen liittyvän tutkimustyön ohjauksesta vastaavat osastoneuvoston
vahvistamat valvoja ja ohjaaja/ohjaajat. Lisätietoja jatko-opiskelusta löytyy jatko-opiskelijan
oppaasta http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/opas.html.
TKK Opintoasian toimisto ylläpitää jatko-opiskelijan opasta. Monilla osastoilla on lisäksi omat jatkoopiskelijan oppaansa, jotka löytyvät osastojen www-sivuilta.
Jatko-opintojen laatu
Oleellinen osa jatko-opintojen laatua on opinnäytetöiden (lisensiaatintyön ja väitöskirjan) laatu, joka
varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden antamin lausunnoin, vaikka osastoneuvosto
hyväksyykin opinnäytetyöt. Tarkempia ohjeita opinnäytetöistä löytyy jatko-opiskelijan oppaasta.
Väitöskirjojen laatua varmistaa TKK:lla väitöskirjalautakunta, jonka tehtävänä on valvoa
väitöskirjojen tasoa ja antaa lausunto jokaisen väitöskirjakäsikirjoituksen julkaisuluvasta.
Tarkemmat tiedot väitöskirjalautakunnan toiminnasta ja ohjeista.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/vaitoslautakunta/index.html
TKK:n väitöskirjat julkaistaan myös elektronisessa muodossa kirjaston www-sivuilla
(http://lib.tkk.fi/Diss/)
39
4.1.11 Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutus käsittää täydennyskoulutuksen sekä avoimen yliopiston koulutuksen.
Täydennyskoulutusta TKK:lla tarjoavat TKK Koulutuskeskus Dipoli, Yhdyskuntasuunnittelun
tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja TKK Lahden keskus. Osastot tarjoavat aikuisopiskelijoille
mahdollisuuden osallistua normaaliin kurssitarjontaan.
Täydennyskoulutusprosessi on kuvattu laatusivuilla:
http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutusprosessi_avattu_Rev_1.vsd
http://laatu.tkk.fi/fi/lvjkehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutus_sanalliset_kuvaukset_Ver_1.doc
Teknillisen korkeakoulun aikuiskoulutus tukee yliopistotasoisen perustutkinnon suorittaneiden
elinikäistä ammatillista kehittymistä sekä työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen
järjestelmällistä ajantasaistamista ja uudistamista. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä
Teknillinen korkeakoulu on johtava elinikäisen oppimisen periaatteella aikuiskoulutusta järjestävä
teknillinen yliopisto Euroopassa.
Aikuiskoulutus toteutetaan lähi-, monimuoto- ja lisääntyvässä määrin myös verkko-opetuksena.
Aikuiskoulutus on maksullista.
TKK Koulutuskeskus Dipoli tuottaa ja kehittää monipuolista täydennyskoulutusta eri alojen
asiantuntijoille ja asiantuntijaorganisaatioille. Laaja koulutustarjonta sisältää monipuolisia
mahdollisuuksia ammatilliseen pätevöitymiseen: seminaareja, lyhytkursseja, pitkiä
koulutusohjelmia sekä monivuotisia yksilö- ja organisaatiokohtaisia kehittämisohjelmia.
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK järjestää monitieteistä
täydennyskoulutusta: yhdyskuntasuunnittelun erikoistumisopintoja, lyhytkursseja ja
tutkimusseminaareja. YTK koordinoi myös kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen tutkijakoulua.
Lahden keskus toteuttaa lyhyt- ja pitkäkestoisia johtamisen ja asiantuntijuuden
täydennyskoulutusohjelmia sekä avointa yliopisto-opetusta. Koulutusohjelmien keskeiset
aihealueet ovat laatujohtaminen, muotoilujohtaminen, organisaatioiden kehittäminen, strateginen
johtaminen ja ympäristöjohtaminen.
TKK MBA tarjoaa kahta osa-aikaista Master of Business Administration -ohjelmaa (MBA and
eMBA) sekä yrityksille räätälöityä asiantuntijakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on tarjota
osallistujille päivitettyä johtamisen ja yrityshallinnon osaamista.
Osastot vastaavat tutkinto-opetuksesta. Aikuisopiskelijat voivat suorittaa osastojen
opetusohjelmaan kuuluvia kursseja erillisinä tai täydentävinä opintoina (opetusohjelma ).
Avoin yliopisto antaa kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua teknistieteelliseen yliopistoopetukseen ilman pohjakoulutus- tai muita vaatimuksia. Teknillisen korkeakoulun avoimen
yliopiston toimipisteet sijaitsevat Espoon Otaniemessä ja TKK:n Lahden keskuksessa. Teknillisen
korkeakoulun avoin yliopisto-opetus vastaa tasoltaan ja laadultaan perustutkinto-opetusta ja se on
vahvistetun opetusohjelman mukaista. Opetustarjonta kattaa vuosittain noin 200 kurssia.
Aikuiskoulutukseen läheisesti liittyviä tehtäväalueita ovat myös ura- ja rekrytointipalvelut
sekä alumnitoiminta .
40
4.2 Tutkimus
Tieteellinen tutkimus on yliopiston perustehtävä. Strategiassaan TKK kannustaa kaikkia yksiköitään
korkeatasoiseen tutkimukseen sekä pyrkii varmistamaan huippututkimuksen toimintaedellytykset.
Tutkimus on tieteelliseen metodiin perustuvaa uuden tiedon tuotantoa, jolle on tunnusomaista, että:
•Tutkimus on julkista ja toistettavaa.
•Tutkimus kytkeytyy tai kontribuoi olemassa olevaan tieto- ja teoriavarastoon (body of knowledge).
•Tutkimuksen keskeinen sidosryhmä on ko. alan tiedeyhteisö ja sen instituutiot ja julkaisufoorumit.
•Tutkimuksen laadun määrää ja arvioi tiedeyhteisö vertaisarvioinnin (peer review) avulla.
Kuva 5. Tutkimusprosessi
TUTKIMUSIDEA
TUTKIMUSTOIMINTA
TUTKIMUSTULOS
4.2.1 Tutkimusstrategia
Strategiakaudella 2007-2015 korkeakoulu vahvistaa tutkimustaan erityisesti Tiede- ja
teknologianeuvoston määrittelemien kansallisten strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK)
teema-alueilla, jotka ovat energia- ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri,
tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut sekä terveys- ja hyvinvointi. Tavoitteena on, että TKK:n ja
Otaniemen tiedeyhteisön olemassa olevia vahvuuksia hyödynnetään näillä tutkimusalueilla
tehokkaasti ja että tutkimus saavuttaa strategiakautena kansainvälisesti korkean tason.
Kansallisesti tärkeiden tutkimusalojen ohella TKK tutkimusavauksia ja tutkimushankkeita valittaessa
huomioidaan tieteellinen taso ja tekninen relevanssi, haasteellinen tavoitteenasettelu, kumppanuudet
kansainvälisten tutkimusverrokkien ja elinkeinoelämän kanssa sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeet
globaalissa kilpailussa. Kaudella 2007-2009 uutena avauksena tuetaan erityisesti mikro- ja
nanoteknologioiden tutkimusta. TKK:n hallitus tarkistaa uusia avauksia koskevia linjauksia
kolmivuotiskausittain.
Tavoitteiden mukaisesti TKK:n professorikunta osallistuu SHOK'ien valmistelutyöhön ja on pyrkinyt
osallistumaan erityisesti eri keskittymien tutkimusagendan kirjoittamiseen. TKK on mukana
muodostetun Metsäklusteri Oy:n hallituksessa yliopistojen edustajana ja toimii aktiivisesti
Metsäklusteri Oy:n tutkimusvaliokunnassa. Tutkimuksesta vastaava vararehtori koordinoi TKK:n
osallistumista.
4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi
TKK:n tutkimustoiminnan lähtökohtana on tutkimuksen vapaus. TKK:n hallitus tekee tutkimusta
koskevat päälinjaukset, jotka on kuvattu hallituksen hyväksymässä strategiassa. Käytännön
toteutuksesta vastaa rehtori yhdessä tutkimusasioista vastaavan vararehtorin kanssa. Vararehtori
johtaa tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa, jolle rehtori on delegoinut osan päätöksenteosta.
Toimikunnan sihteerinä toimii opintotoimiston suunnittelija, joka vastaa asioiden valmistelusta.
Varsinaisesta tutkimustoiminnasta vastaavat TKK:n laitokset ja niissä olevat tutkimusryhmät, jotka
hallinnoivat tutkimusprojekteja. Laitokset ovat varsin itsenäisiä oman tutkimusstrategiansa
41
laadinnassa. Suurin osa TKK:n tutkimuksesta suoritetaan ulkopuolisen rahoituksen turvin, jonka
vuoksi tutkimusryhmät myös valmistelevat rahoitushakemukset, koordinoivat itse tutkimuksen
suorittamisen sekä raportoinnin. Ohjeet tutkimusprojektien hallintaan ja mm. rahoituksen hakemiseen
löytyvät (http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/).
4.2.3 Taiteellinen toiminta
Arkkitehtiosasto on Teknillisen korkeakoululla taiteellisen toiminnan yksikkö. Arkkitehtiosasto pyrkii
koulutuksessaan ja toiminnassaan tuomaan esille arkkitehtuuria taiteena unohtamatta siihen
välttämättömänä osana kuuluvaa monipuolista teknistä osaamista. Koulutuksen taiteellinen sisältö
yhdistyy parhaimmillaan rakennustekniseen ja materiaalitekniseen osaamiseen tavalla, joka on
myös kansainvälisesti kiinnostava.
Taiteellinen korkealaatuisuus pyritään varmistamaan jo opiskelijoiden rekrytoinnissa. Erillisien
esitehtävien sekä nelipäiväisen suunnittelu- ja piirustuskokeen avulla halutaan koulutukseen valita
lahjakkaimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Pääsykokeet mittaavat, paitsi hakijoiden taiteellista
lahjakkuutta, myös luovuutta ja mielikuvitusta yleensä sekä mm. kolmiulotteisen tilan tajua.
Opiskelijat järjestävät näyttelyitä erityisesti opetus- mutta myös muihin tapahtumiin liittyen. He
osallistuvat aktiivisesti erilaisiin koti- ja ulkomaisiin workshop-tapahtumiin. Viimeaikaisiin
projekteihin kuuluu Taideteollisen korkeakoulun järjestämä Masters of Arts (MOA)-festivaali. Tähän
"nuoren visuaalisen kulttuurin kaupunkitapahtumaan" arkkitehtiosasto osallistui kesällä 2007
partnerina, yhdessä TAIKin, Arcadan, Pop&Jazz Konservatorion, Stadian sekä Eestin
Taideakatemian kanssa.
4.3 Tukitoiminnot
TKK:n hallinto-osaston toimialaan kuuluvat valtion keskushallinnon, yliopiston toimintayksiköiden,
henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä ulkopuolisten sidosryhmien tarvitsemat palvelut. Lisäksi se
huolehtii hallituksen, rehtorin ja vararehtorien käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja
päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja osastoja sekä
yliopiston muita toimintayksiköitä. Hallintojohtaja vastaa hallinto-osaston toiminnasta.
http://www.tkk.fi/Yleista/hv.html
4.3.1 Opintohallinto
Opintoasiain toimiston tehtäviin kuuluvat hallinto-osaston johtosäännön mukaan tukitoiminnot, jotka
koskevat opiskelijoita, opintoja, opetusta ja tutkijankoulutusta. Lisäksi toimiston tehtäviin kuuluu
opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden sekä opettaja- ja tutkijavaihdon tukeminen ja niitä
koskevien kansainvälisten sopimusten hallinnointi.
Opintohallinnon tehtävänä on tukea ydintoimintojen tarpeita ja niiden toteuttamista. Keskeisiä
tehtäviä ovat: strategisen suunnittelun tukeminen, tutkintoja ja opintoja koskevien päätösten
valmistelu ja menettelytapaohjeiden antaminen, opiskelijavalinta-asiat, uusien opiskelijoiden
perehdyttäminen ml. materiaalin tuottaminen, opintoneuvonta ja -ohjaus, opinto-oikeusasiat,
tiedotus, www-sivut, harjoittelun koordinointi sekä harjoittelupaikoista tiedottaminen,
tutkintotodistusten hallinnointi sekä oikeusturva-asiat.
Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa opintoasiain toimiston
virkamiesten, osastojen opintojen suunnittelijoiden sekä opetuksen kehittämishankkeiden
toteuttajien kanssa. Opetuksen ja opiskelun tuki (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tapahtumat/index.php)
tukee opetuksen kehittämistyötä pedagogiikassa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä.
42
Painopisteinä ovat perusopetuksen kehittäminen, pedagogiikka, tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäyttö ja opintojen ohjaus.
4.3.2 Henkilöstöhallinto
Henkilöstö- ja lakiasiain toimisto vastaa henkilöstöasioihin, yleishallintoon, asiakirjahallintoon ja
oikeudellisiin asioihin liittyvistä palveluista ja velvoitteista.
Toimisto huolehtii palkkojen ja palkkioiden maksusta. Toimisto neuvoo ja ohjeistaa mm. vuosilomaja eläkekysymyksissä ja konsultoi TKK:n toimintaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa.
Toimiston vastuuseen kuuluu myös työterveyshuollon organisointi. Toimistossa ylläpidetään
henkilöstöopasta (http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/index.html), johon on koottu Teknillisen
korkeakoulun työntekijöille tietoa liittyen TKK:hon ja työn tekemiseen TKK:lla. Opas on tarkoitettu
uusien työntekijöiden perehdyttämisen tueksi sekä uusille ja jo pidempään talossa olleille
työntekijöille tietopaketiksi.
Toimisto vastaa keskitetysti henkilöstön kehittämisestä. Henkilöstön kehittämisen
tehtäväalueeseen kuuluvat työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä edistävä toiminta sekä
henkilöstökoulutus. Henkilöstön kehittämistoiminnan linjapäätöksistä vastaa henkilöstön
kehittämistoimikunta (http://www.tkk.fi/Henkilokunta/henkilosto.html ), jonka puheenjohtajana toimii
korkeakoulun rehtori. Toimikunta määrittelee toiminnan painopistealueet ja hyväksyy
toimenpidesuunnitelmat vuosittain.
Henkilöstökoulutus, joka nähdään tärkeänä henkilöstön osaamisen laadunvarmistajana
(http://www.tkk.fi/Yleista/Henkilokunta/Koulutus/) tarjoaa henkilökunnalle monipuolisesti mm. kielija atk-koulutusta sekä johtamis- ja esimieskoulutusta.
Toimistossa ylläpidetään henkilö- ja virkarekisteriä ja siihen liittyen nimikirjaa sekä TKK:n
keskusarkistoa. Lisäksi toimisto ylläpitää sähköisiä lomakkeita ja palkkausjärjestelmän (VPJ)
ohjeistusta. Kirjaamon kautta kulkevat korkeakouluun saapuvat ja sieltä lähtevät viralliset asiakirjat.
Toimiston päällikkönä toimii henkilöstö- ja lakiasiain päällikkö, joka on yksi korkeakoulun kolmesta
työnantajavirkamiehestä.
http://hel.tkk.fi/fi/index.html
4.3.3 Taloushallinto
Yliopistojen taloushallinnon uudelleen järjestelyjen myötä TKK:n oma taloushallinto on kokenut
kuluneen vuoden aikana uudistumisen. Talous- ja hankinta-asiat –toimisto (TAL) on pohtinut ja
arvioinut oman yksikkönsä tehtäväaluetta ja pohtinut miten toimia parhaimmalla mahdollisella
tavalla palvellakseen asiakkaitaan. Toimiston toiminnankuvaus on esitetty omassa
laatukäsikirjassa http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/Laatukasikirja.pdf .
Talous- ja hankinta-asiat-toimiston tehtävänä on vastata korkeakoulun talous- ja hankinta-asioiden
kehittämisestä, ohjeistuksesta ja koulutuksesta sekä korkeakoulun tilinpäätöksestä. Toimisto
ostaa palvelukeskus Pave:lta osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä maksuliikepalvelut ja niihin
liittyvät kirjanpitopalvelut. Toimisto seuraa asiakkaana palvelujen laatua.
Toimisto vastaa koko korkeakoulun osalta projektien työajankohdennuksesta ja projektiseurannan
toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä Halli-järjestelmän pääkäyttäjätoiminnoista edellä mainittujen
toimintojen osalta.
43
Toimisto vastaa myös keskitetysti valtion yhteishankintayksikkö Hanselin kilpailuttamiin
puitejärjestelyihin liittymisestä. Lisäksi toimisto vastaa korkeakoulun omaisuuskirjanpidosta ja
koordinoi vuosittaisen laiteinventaarion koko korkeakoulussa.
Matkahallinnon kehittäminen ja matka-asioiden ohjeistaminen sekä matkustussalkun hallinnointi
kuluu myös TAL:in tehtäviin. Toimisto hyväksyy ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden
matkasuunnitelman ja matkustusbudjetin.
Talous- ja hankinta-asiat –toimisto vastaa korkeakoulun rahastojen kirjanpidosta, maksuliikkeestä
ja sijoitustoiminnan koordinoinnista sekä rahastojen tilinpäätöksestä.
Taloushallinnon ohjeet löytyvät tämän laatukäsikirjan kappaleesta 5.3 sekä yksikön verkkosivuilta
http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/taloushallinnon_ohjeita/index.html
4.3.4 Kansainvälinen toiminta
TKK:n kansainvälisen toiminnan merkitys ja strategian toteuttamisen organisointi on kuvattu
laatukäsikirjan strategiaa käsittelevässä osuudessa. Strategian mukaan rehtori on asettanut
kansainvälistymisen johtoryhmän, johon kuuluu puheenjohtajana toimivan kv-asioista vastaavan
vararehtorin lisäksi kolme professoria, osastolla toimiva kv-suunnittelija, henkilöstön ja
opiskelijoiden edustajat sekä sihteerinä toimiva kehittämisyksikön kv-asioiden erityisasiantuntija.
Vararehtori on koonnut käytännön asioiden suunnittelua ja toteuttamista varten avukseen ryhmän,
johon kuuluvat opintotoimiston kv-palvelujen ryhmäpäällikkö, innovaatiokeskuksen johtaja ja
kehittämisyksikön kv-asioiden erityisasiantuntija.
Kehittämisyksikössä hoidetaan
• TKK:n kv-strategian linjauksien valmistelu
• TKK:n strategisten hankkeiden valmistelu ja niiden toteutuksen koordinointi
• TKK:n lukuisiin kansainvälisiin verkostoihin osallistumisen koordinointi
(http://www.tkk.fi/Yleista/kansainvalisyys.html)
• Yliopistojen välisten sopimuksien valmistelu
• TKK:n kansainvälisten toimintojen seurannasta ja raportoinnista vastaaminen.
Kv-opiskelijapalvelut hoitaa perustutkinto-opiskelijoiden liikkuvuuden, ulkomaalaisella
tutkintotodistuksella hakevien valinnat ja ulkomaalaisia koskevat opiskelijapalvelut. (ks. myös
http://kva.tkk.fi/fi/Yhteystiedot/kv-toimisto.html. Saapuvien ja lähtevien jatko-opiskelijoiden
tukeminen samoin kuin ulkomaisten opettajien, tutkijoiden ja professorien vastaanotto- ja
perehdyttämisprosessit ovat vielä kehitteillä samassa yksikössä (ks. myös
http://kva.tkk.fi/fi/Out/liikkuvuus/) yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa.
Kotikansainvälistymisen tukea TKK:ssa vasta luodaan, mutta jo mm. 400 kurssia opetetaan
kokonaan englanniksi 11 ylempään tutkintoon johtavan maisteriohjelman lisäksi.
(http://kva.tkk.fi/en/Studies/index.html) TKK:n tavoitteena on, että loputkin kuusi osastoa
tuottaisivat englanninkielisen ylempään tutkintoon johtavan ohjelman v.2010 mennessä.
Kaikilla 12 osastolla on nimetty kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö. Muutamilla isoilla osastoilla
ko. henkilö toimii täyspäiväisesti kv-asioiden parissa, mutta pienemmillä osastoilla opintojen
suunnittelija usein oman toimensa ohessa hoitaa näitä asioita. Erillislaitokset ovat eri tavoin
kansainvälistymiseen orientoituneita. Mm. tutkimus- ja täydennyskoulutustoiminnassa
kansainvälistymiseen panostetaan erityisesti.
44
Innovaatiokeskus hoitaa kansainvälisen tutkimuksen tuen sekä kv-ura- ja rekrytointipalvelut TKK:lla
(ks. http://innovaatiokeskus.tkk.fi/home.html). TKK Dipoli järjestää merkittävässä määrin koulutusta
Suomessa toimiville kansainvälisille yrityksille (www.dipoli.tkk.fi).
KV-toimintojen taloudellinen ohjaus
KV on mukana TKK:n Tuso-kierroksilla. Tähän asti kv on tarkoittanut lähinnä määrällisiä
liikkuvuustavoitteita, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja kansainvälisten tutkimusjulkaisujen
määrää, mutta tätä näkemystä ollaan laajentamassa vuoden 2008 suunnittelussa koskemaan
laajemmin TKK:n kv-toimintoja. Tarkoitus on, että toiminnan suunnitteluun ja budjetointiin tulee
mukaan laajempi näkemys kansainvälisyydestä. Opiskelijoiden kv-liikkuvuuden lisäämiseksi
syksyllä 2007 käynnistyy hanke, johon rehtori on myöntänyt tälle vuodelle 150 000 euroa ja
vuodelle 2008 alustavasti 300 000 euroa.
Osastot ja yksiköt rahoittavat omaa kv-toimintaansa osana muuta toimintaansa. Osastoja
palkitaan, mikäli liikkuvuustavoitteet täyttyvät (perusrahoitus, erillishanke) ja kv-julkaisuja saadaan
aikaan. Keskushallinto on budjetoinut kv-opiskelijapalvelutoiminnan osana muuta
opiskelijapalvelutoimintaa ja kv-alumni- ja kv-harjoittelun osana Innovaatiokeskuksen toimintaa.
Kehittämisyksikköön on budjetoitu vuonna 2007 lähinnä verkostojäsenmaksuja.
4.3.5 Viestintä
Viestinnän tehtävänä on tukea yliopiston johtamista ja strategian toteuttamista koko
organisaatiossa, tehdä tunnetuksi yliopistoa ja sen toimintaa tavoiteprofiilin mukaisesti sekä
edesauttaa yliopiston ja sen sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien välistä vuorovaikutusta.
Viestintäyksikkö on yksi TKK:n hallinnon tukipalveluyksiköistä. Viestintä toimii hallinnon ja
hallintojohtajan alaisuudessa palvellen koko ylintä johtoa ja TKK:n osastoja sekä muita yksiköitä
resurssiensa mukaan. TKK:n tunnettuuden lisääminen ja maineen vaaliminen ovat johdon ja
viestinnän yhteinen tehtävä. Niihin vaikuttavat myös koko henkilöstön toiminta ja viestiminen.
Viestinnän avulla luodaan edellytyksiä yliopiston ja sidosryhmien vuorovaikutukselle. Yliopiston
viestinnästä vastaa ensimmäinen vararehtori, joka toimii myös yliopiston viestintätoimikunnan
puheenjohtajana.
Yliopiston viestintäorganisaatio koostuu kahdesta tasosta: keskushallinnossa toimivasta
viestintäyksiköstä ja osastoilla toimivista oto-tiedottajista sekä erillislaitoksissa toimivista
tiedottajista. Keskushallinnossa olevaan Viestintäyksikköön kuuluu sisäinen, ulkoinen ja
markkinointiviestintä sekä päärakennuksen aulainfopalvelujen hoitaminen. Viestintäpäällikön
lisäksi on 2 vakinaista tiedottajaa ja 1 määräaikainen tiedottaja (joista yksi vastaa verkkoviestinnästä), graafinen suunnittelija, sidosryhmälehden toimittaja, viestintäsihteeri sekä
tiedotusharjoittelija. Aulainfo työllistää 2 henkilöä. Kahdellatoista osastolla on oto-tiedottajia ja
muutamilla erillislaitoksilla – TKK Dipoli, TKK Lahden keskus, Micronova – on omat tiedottajansa.
Sisäisessä viestinnässä käytetään TKK-NYT ja Intra –lehtiä, sähköpostilistoja sekä verkkosivuja.
TKK:n verkkosivuja uudistetaan parhaillaan ja uudet sivut julkaistaan vuoden 2008 alussa.
Verkkosivujen lisäksi ulkoisessa viestinnässä käytetään Polysteekki-lehteä ja erillisiä tiedotteita.
Viestintäyksikön tärkeimmät sidosryhmät ovat oma henkilökunta, media, TKY/opiskelijat ja
potentiaaliset opiskelijat, muut alan korkeakoulut, Tekes, Suomen Akatemia ja muut
tutkimusyhteistyökumppanit, viranomaiset sekä alumnit ja yritykset joita palvellaan viestinnän eri
keinoin.
http://www.tkk.fi/Yksikot/viestinta
45
Viestinnän ja markkinoinnin, erityisesti kv-markkinoinnin, kehittäminen kuuluu TKK:n
kehittämisalueisiin lähivuosina. TKK:n viestintä- ja markkinointitoimikunta linjaa
kehittämistoimenpiteet. http://www.tkk.fi/Henkilokunta/tiedmarktmk/
lisättävä graaffinen ohjeistus (linkki)
4.3.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut
Innovaatiopalvelut ovat kaikkia innovaatioketjun eri vaiheita tukevia asiantuntijapalveluita, kuten
tutkimusrahoituksen tukipalvelut, sopimusasioiden hallinta, tutkimustulosten suojaaminen,
markkinointi ja myynti sekä yrittäjyyden tukitehtävät.
Kuva 6: Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut
Tutkimusidea
Tutkimusrahoituspalvelut
Projektin
suunnittelu
Sopimuspalvelut
Tekijänoikeuspalvelut
Projektin
toteutus
Tulosten
hyödyntäminen
Innovaatioasiamiespalvelut
Yrittäjyyden tukeminen
Liiketoimintaosaaminen
ja markkinointi
Tutkimusasiamiehet sekä taloussuunnittelijat antavat tietoa tutkimuksen rahoitusvaihtoehdoista ja
apua rahoitushakemusten tekemisessä, hinnoittelussa ja budjetoinnissa. Osa
rahoitushakemuksista myös allekirjoitetaan TKK:n puolesta Innovaatiokeskuksessa.
Tutkimustoimintaan liittyvien sopimusten tekemisessä auttavat Innovaatiokeskuksen lakimiehet. He
tarkastavat, että sopimukset ovat korkeakoulun edun mukaisia ja toimivat sopimusten virallisina
esittelijöinä. Tutkimussopimuksistakin suurin osa allekirjoitetaan TKK:n puolesta
Innovaatiokeskuksessa. Siellä myös rekisteröidään ja arkistoidaan TKK:n tutkimussopimukset.
Tutkimustuloksiin liittyvissä immateriaalioikeusasioissa apua saa innovaatioasiamiehiltä. He
vastaavat TKK:lla tehtyjen keksintöjen käsittelyprosessista sekä TKK:n immateriaalioikeuksien
hallinnasta. Alkavia yrittäjiä tukee yritysasiamies.
http://innovaatiokeskus.tkk.fi/
4.3.7 Kirjastotoiminta
Pääkirjasto on Teknillisen korkeakoulun erillislaitos. Korkeakoulun kirjastolaitos koostuu 10
osastokirjastosta sekä monista laboratoriokirjastoista.
46
Pääkirjaston tehtävänä on huolehtia siitä, että korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on
käytettävissään laadullisesti arvioitu, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto sekä osaltaan
myös siitä, että käyttäjillä on taidot käyttää sitä. Pääkirjasto vastaa elektronisesta
kampuskirjastosta, tuottaa tietokantoja (mm. TKK:n tutkimus- ja julkaisurekisterit) sekä kehittää
toimintaansa korkeakoulua hyödyttävillä hankkeilla. Kirjastolla on oma neuvottelukunta.
Pääkirjasto tukee TKK:n yksiköitä elektronisessa julkaisemisessa, julkaisujen käyttöönannossa ja
arkistoinnissa, elektronisten opetusaineistojen käyttöönannossa ja säilyttämisessä, tietoaineistojen
tehokkaassa hyödyntämisessä sekä tieteellisen tiedonvaihdon edistämisessä. Suomen teknillisenä
keskuskirjastona pääkirjasto tyydyttää tekniikan ja sen perustana olevien luonnontieteiden alalla
yhteiskunnan ja sen osana elinkeinoelämän kirjasto- ja tietopalvelutarpeita valtakunnallisesti.
Rehtori asetti vuonna 2006 koko Teknillisen korkeakoulun kirjastolaitosta selvittävän työryhmän.
Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa 2007. Kirjastolaitosta kehitetään raportin suositusten
mukaisin toimenpitein entistä yhtenäisemmäksi. Työssä otetaan myös huomioon Teknillisen
korkeakoulun vuoden 2008 alussa voimaan astuva tiedekuntajako.
Pääkirjasto arvioi ja kehittää toimintaansa säännöllisesti. Asiakaskysely on toteutettu kahden
vuoden välein vuodesta 1992 saakka. Kyselyiden tulokset on julkaistu joko erillisenä raporttina tai
kirjaston omassa tiedotuslehdessä. Uusimman, vuoden 2006 kyselyn alustavat tulokset on
uutisoitu kirjaston www-sivujen (http://lib.tkk.fi/) Ajankohtaista -palstalla 6.2.2007.
Kirjaston toimintakertomus vuodesta 2006 on saatavissa elektronisesti osoitteessa
http://lib.tkk.fi/Julkaisut/vuosikertomus2006.pdf.
4.3.8 Tietohallinto
Tietohallinnon resurssit
Rehtori nimittää tietohallinnon johtoryhmän viisivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on tietohallinnon
strategian linjausten ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu, yliopiston yhteisten
tietojärjestelmähankkeiden valmistelu, atk-palvelujen suuntaviivojen vahvistaminen sekä
tietoturvallisuuden edistäminen
Tietohallinnon toimeenpanosta ja asioiden valmistelusta tietohallinnon johtoryhmälle vastaavat
tietohallintopäällikkö ja hallinnon järjestelmien osalta hallinnon atk-päällikkö. Heidän vastuullaan on
toteuttaa tietohallinnon johtoryhmän antamat linjaukset, valvoa annettujen linjausten toteutumista
ja tehdä linjauksiin pohjautuen käytännön toteutusratkaisuja eri vaihtoehtojen välillä. Tietohallinnon
johtoryhmä voi lisäksi halutessaan projektoida suurempia kehityshankkeita erillisen kehitysprojektin
alle, joka toimii suoraan johdon alaisuudessa.
Atk-keskus on TKK:n tietotekniikkapalveluja keskitetysti tuottava palveluyksikkö. Sen
tärkeimmät tehtävät ovat korkeakoulun atk-infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen sekä opetuksen
ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tarvitsemien luokkatilojen varustaminen, ylläpito sekä
kehittäminen. Myös hallinnon ja johdon tarvitsemien tietotekniikkajärjestelmien ja -palveluiden
ylläpito, yliopiston sähköpostipalvelun, www-sivujen ja sähköisestä asioinnista huolehtiminen, sekä
erilaiset asiantuntija- ja tukipalvelut ja tietoturvasta huolehtiminen kuuluvat atk-keskuksen tehtäviin.
Atk-keskuksen palvelujen keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat opiskelijat, opetus- ja tutkimushenkilökunta, muu henkilökunta sekä vierailijat. (http://www.tkk.fi/atk/)
Tietohallintostrategia
TKK:n voimassaoleva tietohallintostrategia on hyväksytty TKK:n hallituksessa 5.5.2003
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/tietohallstrat.pdf). Strategia määrittelee keskeisiä
kehittämiskohteita vuoteen 2006. Yksi TKK:n uuden päästrategian pääteemoista on
47
digitalisoituminen. Digitalisoitumisen osalta infrastruktuuria koskeva toteutussuunnittelu ja
toteutuksen ohjaus ovat tietohallinnon johtoryhmän vastuulla. Tietohallinnon strategian
päivittäminen ja toiminnan uudelleen organisointi ovat parhaillaan käynnissä.
TKK:lla keskitetysti tuetut hallinnon järjestelmät
TKK:n atk-keskus tarjoaa TKK:n yksiköiden käyttöön keskitetysti tietojärjestelmiä (katso kuva 7).
Atk-keskuksen keskitetysti tukemat järjestelmät tarjoavat perustarpeet tyydyttävän IT-infran TKK:n
henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön. Yhteiset järjestelmät koostuvat hallinnollisista
järjestelmistä, joita kaikkien on käytettävä sekä järjestelmistä, johon kukin yksikkö voi niin
halutessaan liittyä.
Kaikki atk-keskuksen tarjoamien palveluiden tiedot varmistetaan säännöllisesti kunkin järjestelmän
tietoturvaluokituksen vaatimuksien mukaan. Tiedon turvaaminen on oleellinen osa yliopiston
toiminnan ja palveluiden laatua.
Muut järjestelmät
TKK:lla on useita, tiettyä tarvetta varten pystytettyjä järjestelmiä. Nämä tarpeet tulevat usein
yksikön erityistarpeesta tietyllä, kapealla alueella. Näitä tarpeita silmälläpitäen yksiköt voivat itse
tuottaa tarvitsemiaan ainutlaatuisia palveluita.
Yksikön tuottaessa itse tarvitsemansa palvelun, on tämän palvelun ylläpito, tietoturvallisuus sekä
tiedon turvaaminen palvelun tarjoavan yksikön vastuulla. Palvelun toteuttamiseen tarjoaa atkkeskus eri mahdollisuuksia.
Tietoturva
Tiedon turvaaminen on oleellinen osa yliopiston toiminnan ja palveluiden laatua,
kokonaisturvallisuutta ja yliopistossa tapahtuvaa päivittäistä tietojen käsittelyä. Tietoturvallisuuden
hyvä hallinta edellyttää kaiken toiminnan jatkuvaa seurantaa, pitkäjänteistä suunnittelua ja
resursointia, varautumista erilaisiin uhkatilanteisiin, sovittujen toimintatapojen noudattamista,
ohjeita, koulutusta ja viestintää. Tietoturvatyön tavoitteena on luoda ja ylläpitää luotettava ja
turvallinen ympäristö niin yliopistoyhteisön omien kuin sen piirissä käsiteltävien sidosryhmienkin
tietojen käsittelyyn. http://www.tkk.fi/atk/tietoturva/
eTKK
TKK:n sähköisen toimintaympäristön uudistamistyötä tehdään eTKK-hankkeen puitteissa.
Hankkeen tavoitteena on tarjota työntekijöille ja opiskelijoille juuri heidän tarpeitaan palvelevia
sähköisen toiminnan työkaluja. Siten luodaan paremmat edellytykset tehokkaammalle ja
laadukkaammalle toiminnalle sekä vähennetään turhan manuaalisen työn määrää. Lisätietoa
hankekokonaisuudesta http://etkk.tkk.fi/fi/
48
Kuva 7: TKK:n hallinnon tietojärjestelmät
TKK:n hallinnon tietojärjestelmiä
THJR 15.6.2006/Erkka Halme
päivitetty 15.8.2007/ K Eulenberger
3T Riskinhallinta
(TTA)
Punaiset laatikot = hallinnon eri toimintoja
Toiminnanohjaus/
UNEL
(KEH)
Mustat soikiot = käytössä olevat tietojärjestelmät
Siniset soikiot = suunnitteilla / käyttöönotto kesken
tietojärjestelmät
resurssienhallinta/
Ressu
(KEH)
Johtaminen ja
seuranta
Kalenteri /
ajanhallinta
HelpNet
(ATK/TTA)
projektienhallinta
/HALLI
( OIIC, THA )
Exchange
(ATK)
Rehtorin
osoiterekisteri
(HO )
Yleinen
Tietovarasto
(KEH)
Kurssipalaute
Tilanvarausjärjestelmä
(TTA)
Laatujärjestelmä
(KEH)
WebTopi
(OPI)
Oodi
(OPI)
Kulunvalvonta/
Timecon
(TTA)
Yhteystietojen
hallinta
Opinto/
opiskelijatiedot
Viestintä
Noppa
(opi/opetuki/
eTKK?)
CMS
(VIE)
TeTy
(OPI)
Tilojen
hallinta
Sidosryhmä
yhteistyö
MiStay
(OPI)
Matkustus/Travel
(Pave)
UraVerkko
(OIIC)
Taloushallinto
Alumni-rekisteri
(OIIC)
ViaFM
(TTA)
Kamerajärjestelmä
(TTA)
Kirjanpito/
Raindance
(Pave)
Tapahtumat
(ilmoittautuminen
ja hallinta)
KOHA
(Pave)
WebLogin
ToKKa
(OPI)
Identiteetin
hallinta
Atk-keskuksen
lupatietokanta
(ATK)
Varakas
(Pave)
Laiterekisteri/
LAREK
(THA)
Laskujen
hallinointi/
Rondo
(Pave)
Sähköinen
asiointi/ eAge
(HEL/OPI?)
Henkilöstöhallinto
Dynasty (Diaari)
(HEL)
Atk-keskuksen
KokoPankki
lupatietokanta
(Pave)
(ATK-Tontti)
UPJ-järjestelmä
( HEL)
Personec F
(HEL)
49
4.3.9 Asiakirjahallinto
Teknillisen korkeakoulun asiakirjahallinnosta vastaa Henkilöstö- ja lakiasiain toimisto. Arkistosta
löytyvät korkeakoulun ja sen edeltäjien pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Asiakirjahallinto koostuu
arkiston hoidosta ja laajasti ottaen asiakirja-aineiston kartunnan ohjaamisesta. Arkisto käsitteenä
kattaa puolestaan perinteisesti sekä aineiston, sitä hoitavan organisaation että aineiston
säilytystilat.
Arkisto antaa tietoja julkisista asiakirjoista mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden
viikon kuluessa pyynnöstä, tai jos kyse on erityisen laajasta asiakirjamäärästä, viimeistään
kuukauden kuluessa. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/99, 14§).
http://hel.tkk.fi/fi/asiakirja/arkisto.html
5 Toiminnan laadun varmistaminen ja jatkuva parantaminen
5.1 Laadun varmistamisen mekanismit
TKK:n laadunvarmistamismekanismeja ovat toiminnan ja tulosten seurantatiedot sekä niihin
pohjautuvien suunnitelmien toteuttaminen. Seurantatietoja saadaan mm.:
• Määrällisten mittareiden kautta (tilastoinnit)
• Palautteiden avulla (esim. kurssi-, valmistumis-, alumni-, henkilökuntapalautteet)
• Arviointien kautta (sisäiset ja ulkoiset arvioinnit sekä itsearvioinnit)
Seurantatietoja hyödynnetään toiminnassa ja sen suunnittelussa mm. seuraavissa kohdissa:
• Opintojen ohjaus (Tutorointi, HOPS)
• Osaamisen kehittäminen (henkilöstökoulutus, esim. esimies-, YOOP-koulutus)
• (Tutkimus)projektien hallinta (Halli)
• Vastuiden ja roolien selkeyttäminen (VPJ)
Seurantatiedot ovat määrällisten mittareiden osalta TKK:ssa varsin kattavat ja tietoja käytetäänkin
systemaattisesti mm. osastojen ohjauksessa tulossopimusprosessin kautta (esim. resurssienjako).
Yliopiston tasolla määrällisten mittareiden lisäksi seurataan yksiköiden oman laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta ja käyttöä. Yksiköiltä edellytetään ydintoiminnot kattavien palautejärjestelmien kehittämistä sekä säännöllistä itsearviointia. Niiden käyttöä ja saadun tiedon
hyödyntämistä kehittämisessä seurataan yliopiston tasolla Tuso-prosessin yhteydessä. Lisäksi
TKK:ssa on tarkoitus luoda yksiköille säännöllinen sisäinen auditointimenettely, joka toteutetaan
esim. keskushallinnon toimesta.
Seurantatietoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa kohtuullisen laaja-alaisesti, mutta kattava
systematiikka kaipaa vielä kehittämistä.
Yliopistolain mukaan "yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan ja taiteellista
toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toiminnan
arviointiin. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset" (5§). Arvioinnin ja laatutyön
peruslähtökohtana TKK:ssa on tarve kehittää ja seurata omaa toimintaa, sen laatua ja tehokkuutta.
50
Tavoitteena on toiminnan laadun parantaminen ja yhteisten parhaitten toimitapojen jalkauttaminen
organisaatioon. Viimeisen vuoden aikana TKK:ssa on tehty monia eri selvityksiä ja arviointeja,
joiden raportteja tai niiden yhteenvetoja kootaan laadun www-sivuille
http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/.
5.1.1 Opetus
Palaute
Opetukseen ja sen sisältöön liittyen korkeakoulu saa palautetta eri toimiryhmiensä kautta sekä
kyselyjen ja raporttien kautta. Opetusta antavia osastoja ja vastuualueita on kehotettu luomaan
opetuksen palautemekanismit, minimissään keräämään opiskelijoilta kurssipalautetta. Tusoprosessin yhteydessä tätä seurataan, mutta palautteen kerääminen tai sen todennettu
hyödyntäminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut resurssien jakoon.
Kurssipalautetta kukin yksikkö voi toistaiseksi kerätä haluamallaan tavalla, mutta yhteisen
järjestelmän luominen on tavoitteena. Kurssipalautetyöryhmä selvitti tilannetta ja esitti raportissaan
toimenpiteitä palautejärjestelmän luomiseksi.
(http://laatu.tkk.fi/fi/arviointi/arviointiraportit/Loppuraportti_palaute.pdf).
Esimerkki 1: Arkkitehtiosastolla toteutettiin syksyllä 2005 opiskelijakysely. Kyselyn vastauksissa
esitettiin kriittisiä kommentteja opetusjärjestelyistä ja osaston toiminnasta. Palautetietoja on
käsitelty osaston sisäisissä elimissä. Lisäksi osaston tulosneuvottelussa rehtori edellytti osastolta
raportointia, miten kyselyssä esille nousseisiin asioihin on reagoitu.
Esimerkki 2: Sähkö-osastolla on perustettu opetuksen laaturyhmä, OpLaa, jonka tehtäviin kuuluu
opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tutortoiminnan
kehittäminen. OpLaa myös koordinoi kurssipalautteiden käsittelyä. Osastolla kerätään
kurssipalautetta sähköisen tietojärjestelmän avulla kaikista osastolla järjestetyistä kursseista ja
palautteen perusteella kannustetaan, mutta myös palkitaan opetustaan kehittäviä opettajia.
(http://sahko.tkk.fi/fi/osasto/hallinto/toimikunnat/oplaatoimikunta.html)
Arvioinnit
Valtakunnan tasolla yliopistojen opetuksen arviointia koordinoi korkeakoulujen arviointineuvosto
KKA (http://www.kka.fi/). TKK osallistuu mm. korkeakoulujen arviointineuvoston organisoimiin
kansallisiin ja kansainvälisiin ydintoimintojen ja tieteenala- ja koulutusalakohtaisiin arviointeihin ja
auditointeihin. TKK osallistuu aktiivisesti myös vertaisarviointeihin (benchmarkauksiin) kotimaisten
ja ulkomaisten yliopistojen tai korkeakoulujen ja niiden yksiköiden tai osastojen kanssa.
Kansainvälisten arviointien avulla yliopisto hankkii palautetta strategiansa mukaisten tavoitteiden
toteutumisesta ja saa vertaisarvioinnin avulla tukea kehittämistyöhön. Kansainväliseen arviointiin
osallistumisesta päättää rehtori, Kehittämisyksikkö vastaa arvioinnin organisoinnista ja yksiköiden
ohjeistamisesta. Yksiköt vastaavat materiaalin tuottamisesta sekä arviointiprosessin hallinnoinnista
omalta osaltaan. Esimerkiksi syksyllä 2006 toteutettiin Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston
kansainvälinen arviointi. Arviointi nosti esille useampia koulutukseen liittyviä kehittämiskohteita,
joita käsiteltiin rehtorin ja osaston välisessä tuloskeskustelussa keväällä 2007.
Yliopiston sisällä opintotoimikunta suorittaa TKK:n koulutusyksiköiden arviointia KKA:n kriteerien
mukaisesti. Arvioinnin tuloksena toimikunta nimeää koulutuksen laatuyksiköt kolmivuotiskaudelle.
Vuosiksi 2007-2009 laatuyksiköiksi valittiin biokemian ja mikrobiologian laboratorio, koneensuunnittelun laboratorio sekä ohjelmistoliiketoiminnan ja –tuotannon laboratorio. Lisäksi toimikunta
myös valitsee opettaja-, oppikirja- ja diplomityöpalkintojen saajat vuosittain.
51
TKK:ssa edellytetään kunkin yksikön tekevän kaiken toiminnan kattavaa itsearviointia esim. Tusoprosessin yhteydessä.
Opintojen ohjaus
Kasvaneet opiskelijamäärät ja yhä heterogeenisempi opiskelija-aines on luonut paineita lisätä,
yhtenäistää ja systematisoida erityisesti kandidaattivaiheen opiskelun ohjausta. Esimerkiksi HOPS,
tutorointi ja opintopsykologipalvelu (kts. luku 4.1.) ovat tapoja huolehtia siitä, että opiskelija pääsee
hyvin opintojensa alkuun ja voi sujuvasti siirtyä kurssilta seuraavalle. Näin pyritään varmistamaan,
että opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa eikä opiskeluprosessin sujumattomuus suotta aiheuta
opintojen keskeyttämisiä.
Osaamisen kehittäminen
TKK on ymmärtänyt opettajien opetustaitojen merkityksen ja tarjoaa mahdollisuuden kaikille
opetustehtävissä toimiville osallistua kustannuksitta Opetuksen ja opiskelu-yksikön järjestämään
pedagogiseen koulutukseen (YOOP). TKK:n henkilökoulutus ja esim. TKK Dipoli järjestää myös
ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi yksiköt tarjoavat henkilöstölleen mahdollisuuksia
omaehtoiseen koulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Opetuksen ja opiskelun tuki yksikkö
Opetuksen ja opiskelun tuki yksikön ( http://www.dipoli.tkk.fi/ok/ ) päätehtävä on TKK:n opetus- ja
opiskelukulttuurin kehittäminen ja uudistaminen sekä opetuksen kehittäjien asiantuntijayhteisön
rakentaminen ja tukeminen.
Opetuksen ja opiskelun tuki toimii kaikkien yliopiston toimijaryhmien kanssa yhteistyössä
organisaation kaikilla eri tasoilla kehittäen opetusta ja siihen liittyvää muuta toimintakulttuuria
yhteistyössä useiden eri toimijoiden ja yksiköiden kanssa (mm. opintotoimisto, opintojen
suunnittelijat, opettajat, osastojen johtajat, ylioppilaskunta, atk-tuki, eTKK-hanke, tuutorit,
opintoneuvojat, opetusasioista vastaava vararehtori, rehtori, kirjasto, täydennyskoulutuskeskus).
Opetuksen ja opiskelun tuen koulutuksiin, tilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin osallistuu vuosittain
lähes tuhat TKK:n toimijaa. Tämä asema tarjoaa kokonaisvaltaisen näkökulman toimijoiden,
toimintatapojen ja tehtyjen päätösten vaikutuksesta toimintakulttuuriin sekä opetuksen ja opiskelun
laadukkaan toiminnan edellytyksiin. Positio tuo mukanaan mahdollisuuden levittää hyviä
käytänteitä, kehitysideoita, innovaatioita, tietoisuutta opetuksen kehittämishankkeista ja –
kokeiluista sekä saattaa yhteen suunnitteilla olevia ideoita ja ideoijia (työskentelymuotona mm.
hankebrokerointi eli tukena oleminen opetuksen kehittämishankkeiden rahoituksen haussa,
käynnistämisessä ja TKK:lle levittämisessä sekä asiantuntijatuki itse hankkeessa).
Laaja ja kattava verkosto antaa myös haasteen havainnoida, selvittää, kriittisesti tarkastella TKK:n
organisaation ja toimijoiden toimintaa sekä olla asiantuntijana ja toimia aktiivisesti mukana asioiden
valmistelu-, päätös- ja muutosprosesseissa. Opetuksen ja opiskelun tuki tarjoaa asiantuntijatukea
eri toimijoille ja toimintayksiköille sekä on mukana useissa toimikunnissa ja työryhmissä (mm.
opintotoimikunta ja sen alatyöryhmät, opetuksen ja opiskelun tukijärjestelmät ja tukipalveluttyöryhmät, laatutoimikunta, perusopetustyöryhmä, lakityöryhmä).
Opetuksen ja opiskelun tuki räätälöi pedagogisia koulutuksia eri yksiköiden tarpeisiin ja toimii
konsulttina ja tukena erilaisissa kehittämisprosesseissa joko kertaluonteisesti tai useiden
kuukausien työpanoksella yksikköä kohti. Tekniikan opetukseen liittyvät selvitystyöt ja materiaalin
julkaiseminen kuuluvat myös yksikön toimintaan. Yksikkö tarjoaa myös opiskelijoille opiskelutaitoon
liittyvää koulutusta ja muuta apua opintojen läpivientiin. Esimerkkinä voi mainita opiskelijoiden
tehopenaalin (http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehopenaali/), joka sisältää työvälineitä, joita käyttämällä
opiskelijan on mahdollista tehostaa ja helpottaa opiskeluaan.
Yksikkö on myös mukana useissa kansallisissa yliopisto-opetuksen asiantuntijaverkostoissa ja
kehittämishankkeissa aktiivisena toimijana tai hankkeen/verkoston vetäjänä (mm. Pedaforum,
52
Virtuaaliyliopisto, Pro Peda-hanke, Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen,
arviointi ja kehittäminen -hanke). Yksikkö osallistuu myös kansallisiin asiantuntijatehtäviin, joita on
mm. toimiminen pedagogisena ja opetuksen kehittämisen asiantuntijana KKA:n järjestämissä
korkeakoulujen laadunvarmistusten auditoinneissa sekä Tekniikan Akateemisten perustamassa
Opetusministeriön rahoittamassa Tekniikan alan yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on tehdä
keskeisistä tekniikan alan korkeakoulutuksen strategian kehittämislinjauksista ehdotus
Opetusministeriössä valmisteltavana olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
vuosiksi 2007-2012.
Opetuksen ja opiskelun tuki on ollut aktiivinen kansallisella tasolla tekniikan alojen
korkeakoulutuksen kehittämisen verkostoijana. Esimerkkinä näistä TekPeda-hanke (OPM:n
rahoittama Tekniikan alojen pedagogisen koulutuksen kehittämishanke yhdessä muiden tekniikan
alojen koulutusta antavien yliopistojen kanssa) sekä syksyllä 2007 jo toiseen kertaan järjestettävä
ReflekTori 2007 Tekniikan opetuksen symposium, johon ensimmäisellä kerralla osallistui 250
tekniikan alan opettajaa ja kehittäjää lähes 20:stä eri yliopistosta ja korkeakoulusta.
Opetuksen ja opiskelun tuki integroi tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön kehittämisen
pedagogisiin koulutuksiin ja muuhun kehittämistyöhön. Yksikkö tukee ja helpottaa tvt:n
käyttöönottoa antamalla käyttäjätukea Optima-oppimisympäristöön.
Opetuksen ja opiskelun tuki samoin kuin tällä hetkellä Innovaatiokeskuksessa toimiva
opintopsykologi siirtyvät vuoden 2008 alusta osaksi TKK:n kirjastoa. Tämän yhteenliittymän
pohjalta aloitetaan Oppimiskeskuksen rakentaminen kirjaston yhteyteen. Oppimiskeskuksen on
tarkoitus laajentua tulevaisuudessa kattamaan mahdollisimman laajasti toimintoja joilla tuetaan
opetuksen ja opiskelun kulttuurin uudistumista ja laadullista paranemista TKK:lla.
Keskeisimpinä haasteina ja kehittämisen kohteina TKK:lla Opetuksen ja opiskelun tuki näkee sen,
että TKK:lta puuttuu yliopiston yhteinen opetuksen ja oppimisen strategia ja siten myös opetukselle
ja oppimiselle yhteisesti määritellyt laadulliset tavoitteet yliopistotasolla. TKK:n strategiassa
asetetut opetukseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet ovat yleistasolla ja niistä ei voi suoraan ilman
erillistä pohdintaa ja pedagogista osaamista johtaa toimintaa ohjaavia tavoitteita. Ongelmana on
myös se, että kaikilla tahoilla ei tiedosteta sitä, minkälaisia vaikutuksia strategia- ja valmistelutyöllä
sekä päätöksenteolla on opetusympäristöille, opettamiselle, opiskelulle ja oppimiselle. Erilaisten
haasteiden ja ongelmien pedagogista luonnetta ja merkitystä tärkeinä muuttujina ei usein
tunnisteta, mikä johtaa siihen, että ratkaisumallien ja toimintatapojen suunnittelussa niitä ei ole
otettu huomioon riittävästi tai ollenkaan. Ongelmana on pedagogisen osaamisen arvostuksen
riittämättömyys ja se, että suuri osa opettajista joutuu tekemään opetustyötä ilman minkäänlaista
koulutusta tai näkemystä opetustyön pedagogisista haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi
opetuksen kehittäminen TKK:lla tarkoittaa satojen opettajien ja tuhansien opiskelijoiden työn
kehittämistä, mikä vaatii merkittäviä panostuksia, aikaa ja tukea jos kehittämisestä halutaan
vaikuttavaa.
5.1.2 Tutkimus
Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin
(opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.). Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään
yliopistossa tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen
tieteellisen tutkimuksen ja huippuyksikköjen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen
edellytysten turvaaminen on yliopiston kannalta tärkeä strateginen kysymys.
53
Tutkimustyön hallinnan parantamiseksi TKK:lla on ohjeistettu tutkimusprojektien valmistelu,
toteutus ja raportointi (http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/tutkimus/projektitoiminta/) sekä luotu
sitä tukeva tietojärjestelmä halli (http://etkk.tkk.fi/fi/halli/).
Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa TKK pyrkii luomaan
yhteisiä käytäntöjä ja toimenpiteitä tutkimustoiminnan hallinnointiin (http://rake.tkk.fi/fi/).
Tutkimus on peruslähtökohdiltaan kansainvälistä ja TKK käyttää tutkimuksen laadun arvioinnissa
yleisesti käytettyjä laatumittareita. Seuraamme TKK:n julkaisuja kansainvälisten tietokantojen
(erityisesti ISI ja Scopus) avulla sekä kunkin yksikön itsensä KOTA-tietokantaan raportoimien tietojen
avulla. Lisäksi yksiköt ovat nimenneet itselleen oman alansa kansainväliset verrokkiyliopistot ja niiden
tiedekunnat. Yksikön tuloksia peilataan näihin verrokkiyliopistoihin. Osastojen ja tutkimusta
suorittavien erillislaitosten (BIT, HIIT, ja Kylmälaboratorio) tulosneuvotteluissa ja tutkimuslaitosten
johtokunnissa on asia ollut painokkaasti esillä.
Suomen Akatemia julkaisi vuoden 2006 joulukuussa raportin Finnish Science in International
Comparison (Suomen Akatemian julkaisu 15/06, www.aka.fi ->julkaisut). Tekniikan alan heikko
menestyminen tehdyssä vertailussa käynnisti tekniikan yliopistojen rehtoraateissa selvitystyön
erityisesti nopeasti kehittyvien alojen konferenssijulkaisujen huomioimisesta yksikköjen arvioinnissa.
Tutkimuksen tasosta kertoo myös Suomen Akatemian valitsemat huippuyksiköt.
Teknillisen korkeakoulun omat ja koordinoimat huippuyksiköt ovat:
- Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmä (professori Jukka Seppälä TKK sekä HY ja TuY)
2002- 2007
- Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö (professori Antti Räisänen) 2002-2007
- Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö (professori Erkki Oja) 2006–2011
- Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (professori
Kimmo Kaski) 2006–2011
- Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (akatemiaprofessori Risto Nieminen) 2006–2011
- Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (professori
Mikko Paalanen TKK sekä VTT) 2006–2011
- Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö (professori Riitta Hari
TKK sekä HY) 2006–2011
- Älykkäiden koneiden huippuyksikkö (professori Aarne Halme TKK sekä TTY) 2008–2013
- Älykkäiden radioiden ja langattoman teknologian huippuyksikkö (professori Antti Räisänen)
2008–2013.
Lisäksi TKK on mukana muiden tahojen koordinoimissa huippuyksiköissä
- Datasta tietoon –tutkimusyksikkö (HY ja TKK) 2002-2007, joka jatkaa nimellä Algoritmisen dataanalyysin huippuyksikkö 2008-2013
- Helsingin aivotutkimuskeskus HBRC (HY,HUS ja TKK) 2002-2007
- Inversio-ongelmien huippuyksikkö (HY, KuY, LTY, OY ja TKK) 2006-2011.
TKK:ssa toimii kuusi Suomen Akatemian nimeämää akatemiaprofessoria.
TKK kannustaa lisäksi omia nuoria, potentiaalisia tutkimusryhmiään parantamaan tutkimuksensa
laatua valitsemalla parin vuoden välein 3 - 4 tutkimuksen kärkiryhmää. Valinnan tekee tutkimus- ja
jatkokoulutustoimikunta.
Lukuvuosille 2006 – 2008 valittiin seuraavat tutkimusryhmät:
- Mallintarkastus, johtaja akatemiatutkija Keijo Heljanko
- Planck – avain maailmankaikkeuteen, johtaja akatemiatutkija Anne Lähteenmäki
- Facility Services Research, johtaja vanhempi tutkija Seppo Junnila.
Uudet sisäiset kärkiryhmät valitaan seuraavan kerran syksyllä 2008.
Väitöskirjatutkijoita kannustetaan jakamalla vuosittain ”TKK:n vuoden väitöskirja”-palkinto
esimerkillisen tasokkaasta vuoden aikana julkaistusta väitöskirjasta.
54
Myös ulkopuolisen tutkimusprojekteihin suunnatun rahoituksen määrää antaa kuvan TKK:n tekemän
tutkimuksen tasosta ja relevanttiudesta. Ulkopuolisella, erityisesti Suomen Akatemian ja Tekesin
rahoituksella sekä EU-rahoituksella toteuttavat tutkimushankkeet käyvät läpi perusteellisen arvioinnin,
joka takaa hankkeiden korkean laadun. Akatemian toteuttaa arviointinsa useissa tapauksissa
kansainvälisten asiantuntijoiden avulla, ja laadun mittareissa korostuu tieteellinen taso. Tekesin
hankkeissa painotetaan erityisesti teollista relevanssia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. EUhankkeissa arvioinnin perspektiivi tieteellisessä tutkimustyössä on eurooppalaisella ja globaalilla
tasolla.
Arvioinnit, evaluaatiot
Tutkimuksen laadun arviointimenetelmänä on eri tahojen suorittamat tutkimuksen kansainväliset
arvioinnit.
Esimerkki 1: Suomen Akatemia suoritti vuonna 2006 Energiatekniikan tutkimuksen kansainvälisen
arvioinnin Energy Research in Finland 1999-2005. International Evaluation (Suomen Akatemian
julkaisu 14/06 (www.aka.fi ->julkaisut). Raportin suosituksia on hyödynnetty esimerkiksi Konetekniikan
osaston uudessa organisoinnissa.
Esimerkki 2: TKK suoritti vuonna 2006 Rakennus- ja ympäristötekniikan opetuksen ja tutkimuksen
kansainvälisen arvioinnin, jonka johtopäätökset ovat osaston työstettävänä. Rehtori on linjannut
osaston kehittämisen.
(http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/arvioinnit/R_os_kv/panel_report_final.pdf), jonka
Koko TKK:n tutkimuksen arviointi oli suunnitelmissa toteuttaa vuonna 2009 osana
innovaatioyliopiston tutkimuksen arviointia.
5.1.3 Tukitoiminnot
Hallinto
Opetusministeriö arvioi ja antaa palautetta yliopiston toiminnasta, tuloksista ja niiden
vaikuttavuudesta tilinpäätöskannanoton kautta sekä suullisena palautteena tulosneuvottelussa
vuosittain.
Opetusministeriö tilinpäätöskannanotossaan vuodelta 2006 antaa palautetta TKK:n toiminnan
tuloksista sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Palaute on pääosin myönteistä.
Kehitettäviä asioita ja kohteita OPM nimeää kannanotossaan seuraavasti:
- Yliopiston rakenteellisen kehittämisen tulee tukea innovaatioyliopiston toteuttamista
o
-
Yliopiston tulee kehittää opiskelijavalintoja siten, että yliopistojen yhteishakujärjestelmään
siirtyminen on mahdollista vuoden 2008-2009 valinnoissa
o
-
Toimenpide: TKK:lla on valmiudet siirtyä yhteishakujärjestelmään
Täydennyskoulutuksen laatua ja tehokkuutta tulee parantaa sekä huolehtia aiempaa
paremmin akateemisen väestön osallistumismahdollisuuksista.
o
-
Toimenpide: TKK on ryhtynyt yksikköjako- ja sen myötä myös toimintakulttuurin
muutostyöhön. Muutos on suunniteltu innovaatioyliopiston toteuttamista tukevaksi. Uusi
yksikkörakenne astuu voimaan 1.1.2008. Uuden rakenteen ja sen edellyttämän
toimintakulttuurin vakiinnuttaminen kestänee muutaman vuoden.
Toimenpide: TKK:n täydennyskoulutuksen tehokkuutta sekä sen taloudellisia
toimintamahdollisuuksia on alettu kehittää Koulutuskeskus Dipolin toimintojen uudelleen
järjestämisellä sekä sen kannattavuuden tarkalla seurannalla. Kehittämistyö jatkuu edelleen.
Toimenpiteitä perusteettomien määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi tulee
jatkaa. Yliopiston tulee henkilöstöstrategiassaan varautua rakenteellisen kehittämisen ja
tuottavuusohjelman aiheuttamiin henkilöstörakenteen muutoksiin.
55
o
o
-
TKK linjaa henkilöstöstrategiassaan määräaikaisuuden syitä ja toimenpiteitä asian
korjaamiseksi. Toteutumista seurataan strategian toimeenpanosuunnitelman seurannan
osana.
Valtion tuottavuusohjelma arvioidaan uudelleen. Asiaan vaikuttaa vahvasti se, millainen
yliopistojen juridinen status jatkossa on. Lain muutosvalmistelu on opetusministeriössä
meneillään. Mikäli TKK:sta tulee säätiö, ei valtion tuottavuusohjelmaa enää sovelleta
yliopistossa sellaisenaan, vaan henkilöstön tuottavuus arvioidaan säätiön omista
lähtökohdista.
Ohjauksen näkökulmasta on tärkeää, että yliopisto seuraavissa tilinpäätöksissä arvioi
nykyistä tarkemmin, mistä mahdolliset tavoitteiden ja saavutettujen tulosten väliset erot
johtuvat. Keskeisten arviointihankkeiden ohella niiden tuloksia ja päätettyjä jatkotoimia tulee
käsitellä laajemmin.
o
Toimenpide: Toiminnan raportointia parannetaan Kehittämisyksikön toimesta. Asiassa on
konsultoitu mm. VTV:tä siitä, millaiset kehittämistoimet se näkee tärkeimpinä ja millaiset
vaatimukset se raportoinnille analysoinnin osalta asettaa. Kehittämislinjaukset toteutuvat
seuraavissa toimintakertomuksissa.
-
Yliopiston on huolehdittava, että vuoden 2007 lopusta lähtien tuloksellisuustiedot sekä
suunnittelun ja seurannan asiakirjat julkaistaan NETRAssa.
-
Yliopiston on kehitettävä rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuushankkeiden
toimenpiteiden, voimavarojen uudelleen kohdentamisen ja henkilöstövaikutusten seurantaa
siten, että näistä voidaan luotettavasti raportoida osana tilinpäätöstä.
o
o
-
Toimenpide: Asia on tiedostettu ja hoidossa paraikaa Kehittämisyksikössä.
Toimenpide: Asia huomioidaan toimintakertomuksen kehittämisessä. Tässä huomioidaan
kuitenkin em. tuottavuusohjelman uudelleen arviointi ja sen soveltamistaso
säätiöyliopistossa.
Esteettömyysstrategia tulee laatia helmikuuhun 2008 mennessä.
o
Toimenpide: Asia on tekeillä Tila- ja turvallisuusyksikössä
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2006 toteaa, että
Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot on esitetty asianmukaisesti ja edellytetyllä tavalla. Tämä oli jo
noin kymmenes vuosi peräkkäin, kun TKK:n talouden hallinnasta ei ollut huomautettavaa.
Tarkastuskertomus toteaa tuloksellisuuden kuvauksesta, että tuotoksesta ja laadunhallinnasta
esitetyt tiedot ovat oikeat ja riittävät. VTV huomauttaa, että työajan kustannusten kohdennus
pohjautuu dokumenttien sijaan arvioon. Kertomus kuitenkin toteaa, että TKK on jo ryhtynyt
asianmukaisiin toimenpiteisiin ottamalla käyttöön koko henkilöstöä koskevan työajan
kohdentamisjärjestelmän. Tarkastuskertomus kehottaa TKK:ta kiinnittämään huomiota sisäisen
valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman valmisteluun ja kattavuuteen
Henkilöstö
TKK:ssa toteutetaan säännöllisesti koko henkilöstön kattavat työtyytyväisyys- ja työilmapiirikyselyt.
Seuraava kysely tapahtuu lokakuussa 2007. Sen tuloksia johto analysoi joulukuussa.
Johtopäätökset jalkautetaan normaalisti henkilöstöhallinnon kautta kaikkien yksiköiden toimintaan.
Mikäli kysely nostaa esille yksittäisiä vakavia ongelmia, tartutaan niihin suoraan johdon toimesta.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta ja kehittämisestä huolehditaan TKK:ssa systemaattisesti.
Rehtori on asettanut rehtorikaudekseen Henkilöstön kehittämistoimikunnan, jota hän itse johtaa.
Henkilöstökoulutuksen toimintasuunnitelma perustuu TKK:n strategian sekä henkilöstöstrategian
mukaisiin tavoitteisiin, Henkilöstön kehittämistoimikunnan linjauksiin sekä ajankohtaisiin
kehittämisen tarpeisiin. TKK:n Henkilöstö- ja lakiasiaintoimistossa on oma alayksikkönsä, jonka
tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa henkilöstökoulutusta em. toimikunnan linjausten mukaisesti.
Tällä hetkellä painopistealueena on erityisesti johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä siihen
liittyvän koulutuksen kehittäminen. Muuta koulutusta ja osaamisen kehittämistyötä toteutetaan
aikaisempien vuosien tapaan (ammatillinen täydennyskoulutus, esim. kielitaito, joka on
kotikansainvälistymisen perusedellytys). Keskitetyn henkilöstökoulutuksen lisäksi TKK:n yksiköt
tarjoavat henkilöstölleen mahdollisuuksia omatoimiseen kouluttautumiseen erilaisilla kursseilla.
56
UPJ-prosessin myötä pyrittiin TKK:ssa selkiyttämään kunkin työntekijän vastuita. Prosessin myötä
kunkin tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty ja kirjattu. Lisäksi esimiesketju selkiytyi samalla.
TKK:ssa on suunniteltu sähköistä palaute- ja aloitteiden keruumenetelmää. Laatusivuille luodaan
toiminto, jonka kautta kuka tahansa TKK:n yhteisöstä voi antaa palautetta tai esittää aloitteita.
Palautteet ja aloitteet käsitellään Kehittämisyksikössä ja ohjataan jatkokäsittelyyn johdolle ja/tai
asianomaiselle taholle. Menetelmän kehittäminen on vielä kesken.
5.2
Ohjeet
Teknillisen korkeakoulun toimintaan liittyviä ohjeita, säädöksiä ja määräyksiä on esitetty
nettisivuilla http://hel.tkk.fi/fi/oikeudelliset/saadokset.html sekä
http://laatu.tkk.fi/fi/tkk_toimintaohjeistus/. Ohjeiden päivitys tapahtuu www-sivuilla.
Tähän kappaleeseen on kerätty eri toimintoihimme liittyviä ohjeita listamuotoon.
Koulutus yleistä
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/
Tietoa tutkinnonuudistustyön suunnittelijoille
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/suunnittelijoille.htm
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/suunnittelijoille.htm#tutkraktr
Yliopiston hallituksen opintoasioihin liittyviä päätöksiä
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/lait/paatos.html
Opintohallinnon keskeisimmät prosessien kuvauksia (vanha tutkintosääntö)
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/
Opetuksen ja opiskelun tuki
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/yoop/
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/tkk/
Kandiopintojen opiskelupolun linkit
Markkinointi
http://opiskelemaan.tkk.fi/index.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/organiskaav.pdf
Hakeminen
http://opiskelemaan.tkk.fi/haku.html
Opiskelijavalinnat
http://opiskelemaan.tkk.fi/ajankohtaista.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/dia.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/erillisvalinnat.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/international.html
Opiskelijan tietojen luonti
http://opiskelemaan.tkk.fi/ajankohtaista.html
57
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ilmo/
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/
Johdatus opiskeluun
http://opiskelemaan.tkk.fi/opas.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/pdf/uuden_opiskelijan_opas.pdf
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/
Oma HOPS
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html
Opintoneuvonta
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/kanslia/
Opiskelu
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/
HOPS ja sen hyväksyminen
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/prosessit/HOPSkaavioNYK.pdf
Kandiseminaari- ja työ
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ajankohtaista/arkisto_2007/kandsovohje7_3_2007f.pdf
DI-opintojen opiskelupolku
Markkinointi
http://opiskelemaan.tkk.fi/index.html
Valmistunut TKK:lta kandiksi ja jatkaa samassa tutkinto-ohjelmassa
http://opiskelemaan.tkk.fi/ylemmat.html
Valmistunut TKK:lta kandiksi ei jatka samassa tutkinto-ohjelmassa
http://opiskelemaan.tkk.fi/haku.html
Opiskelijavalinnat
http://opiskelemaan.tkk.fi/dia.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/erillisvalinnat.html
http://opiskelemaan.tkk.fi/international.html
Opiskelijan tietojen luonti/ siirto
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/ilmo/#perus
Jatkaa/ ei jatka samassa tutkinto-ohjelmassa
Opiskelijan vastaanotto
http://opiskelemaan.tkk.fi/opas.html#aloitus
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/
Tuutorointi ja oma HOPS
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/johdatus_opiskeluun/opintosuunnitelma.html
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/tieto/julkaisut/documents/opettajatuutorin_opas_2005.pdf
Opinnot
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/
Diplomityön tekeminen
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoaperus/#tyo
58
Jatko-opiskelu
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osyhteyshenkilot.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/paatoim_sivutoim.html
Aloittaminen:
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/Jatko-opintojenaloittaminen.html
Väittelemiseen liittyvää
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/vaitoslautakunta/vkmentapaohje.html
Stipendit ja apurahat
http://www.tkk.fi/nyt/apurahat/
Osastojen jatkokoulutussivut
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/osastojen_jatkokoulutussivut.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html
Henkilökunnalle TKK:n opintohallinnon päätöksiä ja ohjeita
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tutkinnonuudistus/
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tietoajatko/jatkoopisk_siirtyminen.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/toimikunnat/
Opinto-oppaat
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/opinto-oppaat/
Tilastoja
http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/tilastoja/
Täydennyskoulutus
http://www.tkk.fi/Opinnot/aikuiskoulutus/
http://avoin.tkk.fi/index.html
http://avoin.tkk.fi/ilmoittautuminen/index.html
http://demo2.hut.fi/fi/lvj-kehitys/tyoryhmat/TR15_Taydennyskoulutus%20-%20sanalliset%20kuvaukset%20%20Ver%201.doc
Tutkimus
http://www.tkk.fi/Tutkimus/
Hyvä tieteellinen käytäntö
http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf
http://www.tkk.fi/Tutkimus/ajankohtaista.html
tämän linkin alla ovat:
http://www.tkk.fi/nyt/apurahat/index.html
http://www.tkk.fi/nyt/nyt_tiedotteet2005/tutkimus/cost.html
59
http://www.fulbright.fi/
http://www.tkk.fi/nyt/nyt_tiedotteet2005/tutkimus/link.html
http://technologyawards.net/index.php?technologyawards=111226037140b968e570b0eaad4d2a61f
617\0a144d&article_id=3184
http://www.tkk.fi/nyt/tutkijakoulut/index.html
http://www.tkk.fi/nyt/aallonharjalla/index.html
http://www.nordforsk.org/news.cfm
http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutiskoosteet/index.html
http://www.tkk.fi/nyt/studia_generalia_technologica/index.html
http://www.tkk.fi/nyt/kalenteri/index.html
http://www.tkk.fi/nyt/vaitoksia/index.html
Suomen Akatemia
http://www.aka.fi/index.asp?id=eb9a8e15a46244d989ac56c132e8d13a
Innovaatiokeskus
http://innovaatiokeskus.tkk.fi/html/tutkimuksen_tuki.html
Tekes
http://www.tekes.fi/rahoitus/laitos/
http://www.tekes.fi/eu/fin/6po/index.html
Opetusministeriö
http://kotaplus.csc.fi:7777/online/Etusivu.do;jsessionid=c1a60701ce64e16c14d59354c34a43a80526a513d62
.oQXOmh4ImRbx-AnDcxaNa38UePWLchaIahmQ-xaIahmP-x4PnhuNnxyIah0Kax8Oc6bvmxqIhuKa30xoQXOmgTFpRfvagTxqQaInAyxbh0KahqNa34Q8OexhOTagiT5lOHdj44xn6jAmljGr5XDqQLvpAe_
Pohjoismainen tutkimustyö
http://www.norfa.no/
Suomen tieteen ja teknologian tutkimuspalvelut
http://www.research.fi/
Tieteen tietotekniikan keskus
http://www.csc.fi/
Julkaisu ohjeet
http://lib.tkk.fi/Neuvonta/Oppaat/Julkaisuohjeet/index-03.html.
Elektroniset väitöskirjat
http://www.tkk.fi/Tutkimus/kirjastot.html
http://lib.tkk.fi/Diss/
Tukitoiminnot
Projektinhallinta
http://etkk.tkk.fi/fi/halli/
TKK:n Kirjastopalvelut
http://www.tkk.fi/Tutkimus/kirjastot.html
http://www.otalib.fi/tkk/tutkii/index.html
http://www.otalib.fi/tkk/julkaisee/index.html
http://www.otalib.fi/tkk/osaa/index.html
60
Henkilöstöasiat
http://www.tkk.fi/Henkilokunta/
TKK:n henkilöstöopas / palvelussuhdeasiat
http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/index.html
Tervetuloa
http://www.tkk.fi/Henkilokunta/tervetuloa_TKKlle.pdf
Perehdyttäminen
http://hel.tkk.fi/fi/henkilostoopas/perehdyttaminen/index.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/laatu/index.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Kehittamisyksikko/laatu/TKK-MO3_Tyontekijan_vastaanotto_ja_perehdyttaminen_TKKssa.pdf
Palvelusuhde, loma- sivutoimilupa, kulkulupa yms. lomakkeet
http://hel.tkk.fi/fi/palvelut/lomakkeet.html
Matkustus
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/matkohj.html
ATK-luvat
http://www.tkk.fi/atk/oppaat/luvat/
AY-asiat
http://hel.tkk.fi/fi/tyonantaja/luottamusmiehet.html
http://etkk.tkk.fi/fi/halli/
TKK:n opettajanvirkoja koskeva johtosääntö
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/TKKn_opett_virkojen_johtosaanto.htm
Yliassistenttijohtosääntö
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Yliassistenttiohjesaanto.html
Opetusansioiden huomioonottaminen opetusvirkojen täytössä
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Opetusans_huom_opvirkojen_taytossa.html
Opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/opettajien_tyoaikaohje.htm
Sihteerien ja hallinnon käsikirja (S)
http://sihteeri.netlab.hut.fi/
Talous- ja hankinta-asiat
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/taloussaanto2006.pdf
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/kirjanpitoohje2007.pdf
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/rondo_ohjeSP6.pdf
Hankinnat
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/hankinnat.html
http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/2007/hankintatoimen_organisointi.pdf
Matkustus
61
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/Matkustajan%20ja%20sihteerin%20ohje.pdf
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/KMP/KIRJANPITO/matkohj.html
Yleiset
Johtosääntö
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/Hallintojohtosaanto.html
http://www.tkk.fi/Yksikot/Hallitus/Hallinto_tiedostot/HJSmuutokset279.htm
Rehtorin määräykset
http://www.tkk.fi/nyt/rehtori/
62