Hyvät käytännöt
– 14. vuosikerta – 151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Benchmarking-opas Benchmark Guide 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools 24.3.2014 Suomen Lähilukioyhdistys Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) Member of ESHA 1 Jos sana ”benchmarking” on sinulle käsitteenä outo, katso tarkemmin sivulta 14 lähtien Benchmarking tarkoittaa, että pitää olla riittävän nöyrä pystyäkseen myöntämään, että myös naapurilta voi käydä ottamassa oppia Benchmarking means that you should be humble enough to admit, that you can learn something even from your neighbour Kopijyvä Oy, Hämeenlinna 2014 3 Sisältö – Contents Esipuheet ..................................................................... 6–7 Laadunhallinnan 10 askelta ............................................ 8–16 Esikuva-analyysi eli benchmarking ...............................14–16 Pienten lukioiden hyvät käytännöt ................................17–65 Aihekohtainen hakemisto ............................................. 17–20 Benchmarking-vierailun suunnittelulomake ..................16 Koulukohtainen aakkosellinen hakemisto ....................22–65 Lukioiden virtuaaliverkoston kurssitarjonta 2014–15...65 Kesälukioseura ry:n kurssit kesällä 2014 ......................65–67 For the foreign reader ..................................................... 68–70 Pienten lukioiden LAATUHANKE 4 Norway •Enontekiö Sweden Suomen Lähilukioyhdistyksen 151 jäsenlukiota • Utsjoki •Ivalo Finnish •Muonio Lapland •Kittilä •Kolari Lat. 700 N Home of Santa Claus * •Sodankylä Savukoski• •Pello Kemijärvi• Salla• •Ylitornio •Muurola •Tervola Posio• (maks 120 opiskelijaa) Ranua• Simo• Taivalkoski • •Pudasjärvi 151 member schools of •Ii the Finnish Association of • Uleåborg Small Secondary Schools, Utajärvi •Puolanka FASSS • •Siikajoki Pyhäjoki • •Vihanti •Vaala •Paltamo •Siikalatva The Arctic Circle Russia Finland Kärsämäki• Luc. Hagman (Kälviä)• •Vieremä •Sievi Pietarsaari •Toholampi• •Valtimo Sonkajärvi• Reisjärvi• •Pyhäjärvi Topeliusg. • Evijärvi• •Veteli •Nurmes Rautavaara• Kinnula• •Pihtipudas Lappajärvi• •Nilsiä Vasa • Härmä• • Perho • •Pielavesi •Juuka • •Viitasaari Vimpeli Juankoski Polvijärvi Kyrönmaa• •Ylistaro • Karstula •Vesanto •Petalax • •Eno •Ilomantsi •Karttula Tuusniemi •Jurva •Seinäjoki Konnevesi • •Outokumpu • •Rautalampi •Teuva •Jalasjärvi •Suonenjoki Krist.kaup. Ähtäri• Tikkakoski Leppävirta• •Heinävesi•Pyhäselkä •• • •Virrat • Krist.stad •Joroinen •Tohmajärvi •Honkajoki Petäjävesi • Hankasalmi •Rantasalmi •Ruovesi •Haukivuori • •Merikarvia T-fors •Kerimäki Jämsänkoski •Kangasn.•Juva Ikaalinen• • •Punkaharju Pomarkku• •Lavia Kuhmoinen •Joutsa Sulkava• • B-borg • •Nakkila•Mouhij. Pälkäne• • •Parikkala Puumala• Sysmä Harjavalta• •Äetsä Akaa• •Ristiina •Padasjoki • Rautjärvi •Mäntyharju •Savitaipale Punkalaidun• •Väinö Linna Lammi Anjalankoski Säkylä• Tervakoski • • • •Taavetti Iitti• Hausjärvi •Kärkölä •Elimäki • Koski• Loppi• Rajamäki •Porlammi • Suomen kr l. Kellokoski• •Askola • Virolahti • Perniö N-Pusula • • Parainen • • •Helsinge Kotka • Karjaa• Kimitoö • Virkby• • Myllyharju, Lovisa Tölö 0 Lat. 60 N Hanko •• Hangö •Aurinkorannikko (Fuengirola, Spain) 5 Hyviä käytäntöjä pienistä lukioista Arvoisa lukija, käsissäsi on Suomen Lähilukioyhdistyksen julkaisemien Pienten lukioiden hyvien käytäntöjen 14. vuosikerta. Vuonna 2001 julkaistussa ensimmäisessä painoksessa oli mukana 46 jäsenlukiota, vuoden 2014 laitoksessa 151. Suomen koulumaailmassa ainutlaatuinen ”Pienten lukioiden hyvät käytännöt 2014” esittelee mm. koulun markkinointiin, opiskelijahuoltoon, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, viestintään ja opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä esimerkkejä. Kaikki vinkit soveltuvat hyödynnettäviksi myös suuremmissa kouluyksiköissä. Kukin jäsenlukio esittää sivuilla 22–65 omasta toiminnastaan kaksi puolta. ”Tervetuloa tutustumaan näihin” listaa hyviä käytäntöjä esimerkeiksi muille ja ”Näitä haluaisimme kehittää” tulevaisuuden kehittelytoiveita. Alkusivuilla 8–16 on katsaus koulutyön systemaattisen laadunhallinnan perustekijöihin. Niiden jälkeen eri lukioiden hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden mennä ottamaan mallia muista kouluista. Kirjanen esittelee toimintaamme myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä osa tekstistä on englanniksi. Pienten lukioiden liike alkoi Suomessa vuonna 1997. Suomen Lähilukioyhdistys perustettiin vuonna 2002. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 151 lukiota. Jäseneksi pääsyn ehtona on, että lukiolla on korkeintaan 120 opiskelijaa. Yleisellä tasolla yhdistyksen toiminnan tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen nuorille kaikkialla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta. Hattulassa 24.3.2014 Jukka O. Mattila Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys (yhteystiedot takakannessa) Pienten lukioiden laatuhankkeen tavoitteita 1. Kytkeä laadukas palvelu ja yksittäisistä opiskelijoista huolehtiminen pienen kouluyksikön julkisuuskuvaan sekä parantaa pienten lukioiden palvelutasoa laatukoulutuksen ja jatkuvan keskinäisen yhteydenpidon kautta. 2. Etsiä pienten lukioiden hyviä käytäntöjä ja levittää niitä piirin yhteiseen käyttöön. 3. Lisätä hajallaan ympäri maata sijaitsevien pienten lukioiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kehittää niiden valtakunnallisesti yhteistä myönteistä identiteettiä. 6 Collection of good practice of the Finnish Association of Small Secondary Schools, FASSS Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools, partly due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population as shown on the map on page 5. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups 16-18) almost 40 % have less than 120 students. The movement for the closer collaboration of small Finnish secondary schools was initiated in 1997. Today the Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) comprises 151 member schools. Being small and scattered, FASSS schools are generally well equipped with modern IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is the main language for foreign cooperation. A wide variety of other languages are also available. The member schools are outward looking and have a lot of contacts with foreign schools. The Benchmark Guide of FASSS member schools is a rich source of innovative educational practice. Publication of the annual FASSS Benchmark Guide was started in 2001. Consequently, this is the 14th issue. In the Guide, each of the 151 schools present two things: a) their own good practices they would like to introduce to other schools and b) the practices they would like to adopt from other schools. Unfortunately the text is exclusively in Finnish, but the main purpose for foreign readers is to provide an example, how internal know-how is shared within the Finnish school world. For further information, or to search for potential Finnish partner schools, please take a look at pages 68–70 of this booklet. Hattula, Finland 24.3.2014 Jukka O. Mattila President of FASSS More in English on pages (contact information on the back cover) 68–70 and on ESHA website: http://eshacommunity.wikispaces.com/Quality+of+Education) Quality-based objectives of FASSS collaboration 1. Connecting high quality service and care of individual students to the public image of small schools, and enhancing the general standard of quality of FASSS member schools by in-service training and continuous mutual collaboration. 2. Seeking and spreading good practice within the community of FASSS schools. 3. Emphasizing mutual togetherness among the scattered and, in many cases, isolated FASSS member schools, thus boosting their positive national identity. 7 Laadunhallinnan 10 askelta johdatus laatuajatteluun koulutyössä pia työvaiheiden kuvauksia. Koulun toiminnan hyvään hallintaan kuuluu kuitenkin myös muuta kuin pelkkä opetustyö. Kun esimerkiksi uusi opettaja tai opiskelija saapuu kouluun, hänet on heti huolellisesti perehdytettävä koulun toimintakulttuuriin. Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus on olennainen osa yhteisön laadun hallintaa. Jokainen uusi opiskelija tuo repussaan kunnalle ja koululle merkittävän määrän euroja valtionosuutena ja sitä kautta myös tuntiresurssina. Vähenevien opiskelijamäärien aikana on hyvä luoda tavoitteellisesti jokavuotiset harkitut rutiinit uusien opiskelijoiden rekrytoimiseksi. Jatkuva rekrytointiin panostaminen (yhtä hyvin uusien opettajien kuin opiskelijoidenkin) on ensiarvoisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta. Sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku, poissaolojen ja edistymisen tarkkailu sekä koulua koskevan yleisen suoritustiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen ovat lisäesimerkkejä siitä moninaisuudesta, josta koulun toiminnanhallintajärjestelmä muodostuu. Yhteisöjen toimintaa kehiteltäessä ja tarkasteltaessa ei nykyään voi välttyä törmäämästä laadun ja laadunhallinnan käsitteisiin. Käsitys laadusta toiminnan tuloksen osatekijänä on vuosikymmenien kuluessa muuttunut. Alkuaan 1920- ja 1930-luvuilla laadun käsite liitettiin teollisiin tuotteisiin ja erityisesti sarjatuotantoon. Laatu ilmeni tällöin pyrkimyksenä tasalaatuisuuteen ja tarkoitti käytännössä virheiden etsimistä ja seulontaa. Monien kehitysvaiheiden jälkeen laatu ymmärretään nyt 2000-luvulla laajana ja koko työpaikan toiminnan kattavana tekijänä. Koska hyvin hallittu ja ohjattu laadukas työ tuo mukanaan koko yhteisölle kilpailuetua (esimerkkinä lukion onnistunut opiskelijarekrytointi), edellytetään organisaation jokaisen jäsenen kantavan laadusta osavastuunsa. Ensiarvoisen tärkeää on, että työpaikan johto (koulussa rehtori) on laatuun vahvasti sitoutunut. Puhutaankin laadun johtamisesta. Laatua pidetään yhteisön ihmistyövoiman rinnalla niin tärkeänä toimintatekijänä, että sitä pitää aivan erikseen johtaa ja hallita. Perinteisesti ylhäältä päin johdetussa koululaitoksessa on totuttu siihen, että milloin minkäkin muodin mukaiset “ismit” tulevat ja menevät. Palveluyhteiskuntaan, jota koulukin edustaa, laadun käsite on tullut jäädäkseen. Laadunhallinnan 10 askelta Lukion laadunhallinnan areena on laaja, kärjistetysti sanottuna koulun limonadi-automaatin käytöstä elämänuralle sijoittumiseen saakka. Seuraavassa askelet 1-9 ovat hyvään hallintoon liittyviä käytännön yksityiskohtia, joilla sinänsä on painoarvoa laajemminkin, yhteisötyypistä riippumatta. Ne sisältyvät kehittämistyössä yleisesti käytössä oleviin laadun kriteereihin, tässä koulun kielelle käännettyinä. Jos niihin liittyvät periaatteet ja käytännöt ovat työpaikalla dokumentoituina (kirjallisen esitystavan eduista myöhemmin erikseen) ja säännöllisessä käytössä, ollaan koulun laadun ja tuloksellisuuden hallinnassa jo pitkällä. Viimeisenä esiteltävä 10. askel esittelee Suomessa ja koko Euroopassa niin yritys- kuin julkisellakin sektorilla käytössä olevan EFQMlaatupalkintomallin. Kaiken kattavana sillä on kohdista 1-10 suurin merkitys. Mitä laatuajattelu merkitsee kouluun sovellettuna? Sanan “laatujärjestelmä” sijasta käytetään nykyään mieluummin termejä toiminnan hallinta tai toiminnanhallintajärjestelmä. Merkittävä osa yritysten laatukäsikirjoista on työvaiheiden tarkkoja kuvauksia, joilla pyritään takaamaan hyvän työnlaadun jatkuminen myös työntekijän vaihtuessa. Koulun kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa konkreeteille työnkuvauksille on vähemmän sijaa, koska ammattikunnan jokaisen jäsenen, esimerkiksi biologian tai matematiikan opettajan, oletetaan hallitsevan varsinaisen opetustyönsä jopa uudessa työpaikassa ilman sen kummem8 Miksi laadunhallinnan kehittäminen soveltuu erityisesti pienille lukioille Kaikessa kehittämistyössä on tuottavinta parantaa sitä ominaisuutta, jossa jo on “hyvä”. Jokainen tietää, että esimerkiksi musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakkaan kannattaa kehittää juuri näitä taitojaan edelleen. Pienillä lukioilla on koosta johtuen huomattavia yksilöllisyyteen, läheisyyteen ja huolenpitoon liittyviä etuja, jotka antavat laatutyön lähtökuopista asti etumatkaa suurempiin yksikköihin nähden. Olemme näissä asioissa jo startissa “hyviä”. Näitä ominaisuuksia kannattaa siis kehittää edelleen. Kaiken laatutyön perustana on asiakaslähtöisyys, mikä koulun kielelle käännettynä merkitsee yksittäisestä opiskelijasta huolehtimista. Tämäkin kuuluu vahvuuksiimme. Suoria etuja laatutyötä ajatellen: • Pienen lukion opiskelijat ovat yleensä käyneet koko peruskoulun läpi yhdessä. Vielä lukiossakin heillä on tiivis luokkayhteisö sekä pienelle koululle tyypilliset kiinteät ja turvalliset opetusryhmät. Toveripiirin vertaistuki ja sosiaalinen koheesio tukevat opintoja. • Niin rehtorin kuin opettajienkin työ on pienen kunnan ainoassa lukiossa hyvin itsenäistä. Tämä on työmotivaation kannalta ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Omavastuisuutta korostava ja ylemmän tason luottamukseen perustuva hallinnollinen itsenäisyys kannustaa kouluyhteisöä aloitteellisuuteen antaen samalla hyvän perustan laatutyölle. • Pienessä lukiossa on kussakin oppiaineessa yleensä vain yksi opettaja. Näin opettajien yhteistyö on käytännössä aina oppiaineiden välistä. Tämä on omiaan vahvistamaan ymmärrystä omasta työyhteisöstä kokonaisuutena. Kokonaisvaltainen ajattelu on laatutyön lähtökohtia. • Runsaan 10 hengen opettajakunta on ryhmädynamiikaltaan toimiva. Pienen lukion opettajakunta muodostaa asiantuntijatiimin, jota ympäristön paineet (mm. kilpailu opiskelijoista muiden lukioiden kanssa) sitouttavat yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. 1 . prosessi, rehtorin vaihtumisesta puhumattakaan. Uusien opiskeljoiden hankinnan kilpailutilanne vaihtelee paikkakunnittain siinä määrin, että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Vaikka 9-luokkalaiset tekevät lukiovalintansa yhä itsenäisemmin, ei huoltajienkaan roolia sovi väheksyä. Tuskin on haittaa, jos huoltajat tutustuvat lukioon hyvissä ajoin (9. luokan syksyllä) ennenkuin lukionvalintakeskustelu kotona aamiaispöydässä toden teolla käynnistyy. Lukiokurssien valinta on 9-luokkalaiselle ensimmäinen kouriintuntuva kosketuskohta tulevaan opinahjoonsa. Olisi hyvä, jos hän saisi valita koko lukion opiskeluohjelmansa kerralla (vuosiluokittain valitsemisen sijasta). Tällöin opiskelija joutuu heti opintojensa alus- Uusien opettajien ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Rekrytointi ei ole vain sitä, että hoidetaan paikanhakuilmoitus lehteen tai otetaan vastaan uusia opiskelijoita. Opettajat ja opiskelijat tekevät koulun, joten rekrytointi on koulun perustamisen jälkeen seuraavaksi merkittävin toimenpide. Onnistuneen rekrytoinnin pohjana on vuosien hellittämätön työ koulun positiivisen imagon kehittämisessä. Kilpailemme sekä erinomaisista opettajista että laadullisesti ja määrällisesti tyydyttävästä opiskelija-aineksesta. Koska opettajat saattavat olla virassaan kymmeniä vuosia, opettajan vaihtuminen ja uuden opettajan etsiminen ei ole aivan merkityksetön 9 sa ottamaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti kantaa esimerkiksi reaalin, matematiikan- ja kielten kurssivalintoihinsa. Myös koulu hyötyy saadessaan tietoa lukioon tulevien myöhempien vuosien kurssivalinta-aikeista. Vaikka alustavia valintoja pitää voida myöhemmin muuttaa, kokemus on osoittanut peruslinjausten säilyvän useimpien opiskelijoiden kohdalla. 2 . Uusien opettajien ja opiskelijoiden perehdyttämiskoulutus tuodaan koulun ja opettajan kehittämistoiveet saman pöydän ääreen ja katsotaan, mitä konkreettista voitaisiin sopia tämän synergian hyödyntämiseksi. Kehittämiskeskusteluja hallitsevat muutamat perussäännöt. Kummankin osapuolen on tultava tilaisuuteen etukäteen varustautuneena. Tätä varten on yleensä olemassa erityinen pohjalomake. Jotta päästäisiin parhaaseen henkilökohtaiseen kontaktiin, kehittämiskeskustelun paikan pitäisi olla mahdollisimman rauhallinen ja sijaita mielellään neutraalilla maaperällä koulun ulkopuolella. Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään työympäristön ja työilmapiirin parantamiseen. Siihen kuuluu myös hyvästä työstä palkitseminen. Vakiopalkkaisessa koulumaailmassa palkkio on harvemmin selvää rahaa. Taitava rehtori osaa pitää hyvän tuloksen tekijöistään kiinni. Jokaisessa koulussa on oma pitkän ajan kuluessa kehittynyt toimintakulttuurinsa. Säännöistä yhdenmukaisella tavalla kiinni pitäminen on laadukkaan organisaation tunnusmerkki. Perehdyttämiskoulutus vähentää konfliktitilanteita minimoimalla tulkinnanvaraisuutta. Vaikka uusien opiskelijoiden ja uusien opettajien perehdyttämiskoulutukset ovat kaksi eri Opetustyön tulosten prosessia, olennaista on käsitellä kummassakin opiskelijoille ja opettajille yhteisiä asioita, kuten . seuraaminen esimerkiksi arvioinnin perusteita ja poissaoloja. Näin koulun pelisäännöt tulevat selviksi molem- Kaikki inhimillinen toiminta, etenkin palkattu työ, mille osapuolille, vaikkakin eri näkökulmista. tapahtuu tulosten vuoksi. Mikäli emme tiedä, Tämän yhteisen sanoman lisäksi perehdyt- millaiset tulokset koulullamme on, olemme kuin tämiskoulutuksessa on luonnollisesti myös eksyksissä oleva laiva. Arviointitiedot, koskeopiskelija- ja opettajaspesifinen osa. Koska vat ne sitten menestystä ylioppilastutkinnossa uuteen ympäristöön tulevalla on monesti ar- tai kansallista terveystutkimusta, ovat kuin vokkaita tuoreita näreimarit merellä. Ne kemyksiä, kummanauttavat opettajakun“Tehokas ja inhimillinen ovat usein myös sama kin koulutuksen tulisi taa paikallistamaan asia. Organisaatio voi toimia tehokkaasti ja olla vuorovaikutteista. sijaintinsa opetus- ja olla juuri siksi inhimillinen. Sen sijaan epäteEtenkin uusilla muista kasvatustyössään. hokkaasti toimiva usein nöyryyttää.” ympäristöistä tulleilla Opettajakuntien opettajilla on kokevalmius työnsä tulosVammaisaktivisti Kalle Könkkölä musta, jota on hyvä ten usein arkaluonkirjassaan ”Huoneekseni tuli maailma” kuunnella herkällä teiseenkin analyysiin korvalla. vaihtelee. Tästä riipOn suotavaa, että pumatta ainakin rehuuden opettajan perehdyttäjänä toimii rehtori. torin tulisi pitää tilastoja ja olla perillä siitä, miten Näin rehtori ja uusi tulokas saavat samalla luon- koulussa menee yleisesti ja miten eri sektoreilla tevan tilaisuuden tutustua toisiinsa. erityisesti. Mikäli rehtori ei opeta omaa ainettaan koko Tämän kirjoittajan kanta on, että opetustyön ikäluokalle, osallistuminen uusien opiskelijoiden tuloksia tulee mitata niin tarkasti kuin pystytään, perehdyttämiseen antaa oivallisen mahdollisuu- mutta arviointitiedon intiimimpien osien tulee den tehdä itseään tutuksi kaikille tulokkaille. jäädä koulun seinien sisälle opettajakunnan sisäisen kehittämisen lähtökohdaksi. Kehittämiskeskustelut ja hyvän Toinen yleinen periaate on, että jos jotain . suorituksen palkitseminen tietoa ei käytetä hyväksi, ei sitä myöskään kannata kerätä. Jos esimerkiksi kurssipalautteita ei Panostamalla henkilöstönsä kehittämiseen kou- hyödynnetä seuraavan kurssin läpi viemisessä, lun johto ja koulun ylläpitäjä viestittävät arvos- ei ole mitään mieltä vaivata niillä opiskelijoita. tavansa henkilökunnan ammattitaitoa. Rehtorin Edellä on jo mainittu ylioppilastutkinnon tulokja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa set ja kansallinen terveystutkimus. Muita mah- 4 3 10 SWOT-nelikenttäanalyysi on kuin lentokentän kiitorata nykyisyyden vahvuuksien ja heikkouksien keskeltä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien maailmaan 6 dollisia tilastoinnin kohteita ovat reputusprosentit ja -aineet vuosien saatossa, itsenäisten ja etänä suoritettujen kurssien määrä jne. Aina tulisi olla rinnalla valtakunnallinen arviointitieto samasta aiheesta. 5 . . Opiskelijoiden ja opettajien työilmapiirikartoitus Suomalaisissa selvityksissä on paljastanut, kuinka eri maailmoista ovat johtajien ja työntekijöiden ajatukset oman yhteisen työpaikkansa asioista. Kun koulun hallinnossa on kolme tasoa (rehtori, opettajat, opiskelijat), voi kuvitella, että arviot vaikkapa koulun maineesta, koulukurista tai ruuan laadusta vaihtelevat laajalti sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Koulun työilmapiiriä on syytä arvioida aika ajoin. Sopivalla kysymyspatterilla pääsee ongelmakohtiin käsiksi. Tuloksia on syytä uskoa eikä selitellä. Työyhteisön ilmapiiri kun on määrittelynomaisesti juuri sellainen, miltä se kyselyn valossa näyttää. Koulun tila omissa ja muiden silmissä Opettajakunnan on hyvä kokoontua vähintään joka toinen vuosi pohtimaan koulunsa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tätä tavallisimmin nelikentän muotoon tulostettavaa analyysiä kutsutaan nimellä SWOT (strengths, weaknesses, opportunities, threats). SWOT-nelikenttäanalyysi on yksinkertaisuudestaan huolimatta käyttökelpoinen strategiatarkastelun pohja. Siitä nähdään, mitä sen laatijat pitävät koulunsa vahvuuksina ja heikkouksina ja mitä konkreettisia suunnan muutoksia koulun toimintaan tarvitaan. SWOT tuottaa opettajakunnan oman arvion lukiostaan. Ulkopuolisista merkittävimpiä arvioijia ovat ne opiskelijat, jotka ovat juuri tulossa lukioon sekä ne, jotka ovat juuri kirjoittaneet itsensä ylioppilaina ulos. Tämä tarkoittaa käytännössä koulun valintaa harkitsevien (peruskoulun 9-luokkalaisten) mielipidekartoitusta omasta lukiostamme sekä palautteen keräämistä opintonsa päättäneiltä. Toisen käden tietolähteiden (huoltajat ja kunnan päättäjät) mielipiteistä on hyvä olla selvillä, mutta kysymykset pitää silloin asettaa huomattavasti yleisemmällä tasolla. Tällainenkin kysely kannattaa tehdä vain, jos sille on selvä “tilaus”. 7 . Sisäinen ja ulkoinen viestintä On muodostunut suorastaan sanonnaksi, että tiedottaminen ei koskaan onnistu. Suunnitelmallisesti toimien voidaan kuitenkin päästä tyydyttäviin tuloksiin. Tiedottamisen merkitys nousee siitä, että tiedottaminen on osa päätösten toteuttamista, linkki päätöksen ja toteutuksen välissä. Päätökset eivät toteudu parhaimmalla tavalla, jos niitä välittävä viestintä ontuu. Tiedottajia koulussa sekä keskenään että suhteessa opiskelijoihin ovat etenkin rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, opettajat ja kansliahenkilökunta. Opiskelijakeskeisyyden kannalta 11 on tärkeä huolehtia tiedon kulun kaksisuuntaisuudesta. Opetussuunnitelmat korostavat eri sidosryhmien välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitystä. Tietotekniikka tarjoaa viestinnän tehostamiseen mm. sisäiseen verkkoon, sähköpostiin, kännyköiden käyttöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä keinoja. Koulun kotisivut ja eri julkaisuohjelmilla tuotettavat elektroniset ja fyysiset dokumentit täydentävät palettia. Aktiivinen ja sanoman vastaanottajan huomioon ottava viestintä on osa koulun itsestään luomaa julkisuuskuvaa. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten kouluun satunnaisesti soittavalle puhelimessa vastataan. Ystävällinen palvelu edellyttää, että tällä rajapinnalla ovat mm. opettajien työjärjestykset helposti saatavilla. 8 . Suhdetoiminta ja sidosryhmäyhteistyö Koululla on runsaasti sidosryhmiä: opiskelijoiden huoltajat, yritysmaailma, muut koulut, lukion jälkeiset oppilaitokset, viranomaistahot, ns. kolmas sektori jne. Konneveden lukion käynnistämä Lukioiden virtuaaliopetusshanke on koulun opetustehtävään liittyvän sidosryhmätyöskentelyn oivallinen väline ja kehittäjä. Kesälukio- ja etäkurssitoiminta, aikuislukio päivälukiossa sekä räätälöidyn kielen opetuksen tarjoaminen yrityksille täydentävät lukion toimintaa. Kuten näiden sivujen aihekohtaisesta hakemistosta huomataan (sivut 17–20), pienillä lukioilla on runsaasti yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koska varsinkaan yritysmaailma ei yleensä osaa pitää koulua varteenotettavana yhteistyökumppanina, koulun on tarjottava yhteistyötään ympäristölle aktiivisesti. Pelkkä odottaminen merkitsee nykyaikana käytännössä kuoreensa käpertymistä. Ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien jatkuva etsiminen on välttämätöntä mm. opiskelijavaihdon kustantamiseen ja vaikkapa koulun opetusteknisen välineistön täydentämiseen. 9 . Benchmarking eli esikuvaanalyysi (lue lisää s. 14–16) Pienten lukioiden toiminnanhallinnan parantamiseen tähtäävän laatuhankkeen keskeinen osa on esikuva-analyysi eli benchmarking. Bench marking tarkoittaa oman toiminnan tietoista 12 parantamista hyödyntämällä muualla suoritettua kehitystyötä. Benchmarkingissa eli esikuva-analyysissä tehdään vierailuja muille työpaikoille. Samojen ongelmien kanssa on turha painia joka lukiossa erikseen, kun onnistuneista ratkaisuista voi käydä ottamassa mallia muilta. Kokemus on osoittanut, että käynnit kannattaa suunnitella hyvin. Esimerkiksi tärkeimmät kysymykset on paras kirjoittaa etukäteen muistiin vaikka sivun 16 kaltaiselle lomakkeelle. Monet pienet lukiot ovat hyödyntäneet näiden sivujen tarjoamaa mahdollisuutta esikuva-analyysiin eli benchmarking-vierailuihin. Tavoitteina ovat mm. kilpailukyvyn parantaminen sekä tiedon levittäminen hyvistä käytännöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista. Sivulta 22 lähtien on 151 lukiota ilmoittanut vahvat puolensa ja kehittämistoiveensa. Tämä suomalaisessa koulumaailmassa poikkeuksellinen tietokanta on vahva pohja benchmarkingvierailuille. Niinpä seuraavilla sivuilla on julkaistu erillinen opas benchmarkingiin. 10 . EFQM ja Euroopan laatupalkintomalli 2013 Edellä läpi käytyjen yhdeksän askeleen merkityksen tiedostaminen on olennainen harppaus kohti parempaa palvelua ja parempia tuloksia. Kymmenennellä askeleella tutustumme nykyaikaiseen laatuajatteluun kokonaisuutena. Suomessakin yritys- ja julkisella sektorilla käytettävää Euroopan laatupalkintomallia – tällä hetkellä EFQM Excellence 2013 – ylläpitää EFQM-säätiö (European Foundation for Quality Management). Malli on laajalti esikuvana myös julkishallinnossa (mm. ammatilliset oppilaitokset) sekä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vaikka nimenä on laatupalkintomalli, harvat yhteisöt todellisuudessa osallistuvat tähän vuotuiseen kilpailuun. Laatupalkintomallia pidetään enemmänkin kehittämiskohteiden hyväksi koettuna luettelona, jota vastaan voi peilata oman organisaationsa sijaintia laadun portailla. Laatupalkintomalli on organisaation johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen väline ja se tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laadun kilpajuoksussa ei tulla koskaan perille. Laatutyö muistuttaa tapetointia: kun olet saanut yhden seinän valmiiksi, huomaat, kuinka kurjilta viereiset seinät näyttävät. Työtä on pakko jatkaa. Laatutyön viehätys onkin juuri jatkuvassa parantamisessa ja prosessinomaisessa vähittäisessä pala palalta etenemisessä. Laadunhallinnan käytännöt kirjalliseen muotoon Tavoitehakuinen laatuajattelu tarkoittaa käytännön koulutyössä sitä, että toimintojen kehittämiseen paneudutaan vakavasti ja saatetaan niitä koskevat käytänteet kirjalliseen muotoon. Tämän ei tarvitse merkitä systemaattisen laatukäsikirjan tuottamista yksien kansien väliin. Riittää, kunhan hyvän hallinnon työkalut eli laadun hallinnan dokumentit ovat tarvittaessa noudettavissa vaikka koulun hallintotietokoneelta ja että tiedostetaan niiden muodostavan hallintoon elimellisesti kuuluvan kiinteän kokonaisuuden. Hyviksi havaittujen käytäntöjen kirjaaminen (suullisen ja muistinvaraisen tallentamisen sijasta) on tärkeää kolmesta syystä: A. Kun käytäntö on kirjoitetussa muodossa, siihen on helppo palata ja sitä on helppo muokata kerta kerralta paremmaksi. B. Kun laadunhallinnan dokumentit ovat valmiina nopeastikin esille otettaviksi, niiden käyttö helpottuu ja arkipäiväistyy käytännön tasolle, mikä on eräs laatutyön tavoitteita. C. Laadun hallinta on koko koulun yhteinen asia, josta rehtori kuitenkin kantaa päävastuun. Kun asiat on selkeästi kirjattu muistiin, kehitetyt ja tallennetut käytännöt säilyvät myös rehtorin vaihtuessa. Muistinvaraisen tiedon kohdalla kaikki on aloitettava alusta. Euroopan laatupalkintomallissa käytetään organisaation toiminnan ja tulosten arvioinnissa ns. RADAR-arviointilogiikkaa: Results (määrittele tavoiteltavat tulokset), Approaches (suunnittele ja kehitä toimintamallit), Deploy (toteuta) sekä Assess and Refine (arvioi ja paranna toimintamalleja ja niiden toteutusta). Euroopan laatupalkintomallin perusteina ovat kaikille menestyville organisaatioille yhteiset erinomaisuuden tunnuspiirteet: • Organisaation kyvykkyyden kehittäminen • Luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen • Huipputulosten tekeminen • Osaava henkilöstö menestyksen tekijänä • Lisäarvon tuottaminen asiakkaille • Kestävän tulevaisuuden luominen. Kaikki sopivat myös koulumaailmaan. Lisäarvon tuottaminen asiakkaille tarkoittaa opiskelijalähtöisyyden lisäksi myös kaikkien niiden muiden tahojen huomioon ottamista, joita koulu palvelee. Sivujen 8 – 12 kohdat 1 – 9 ovat näiden erinomaisuuden yleisten tunnuspiirteiden käytännön konkretiaa. • Visionäärinen, innostava ja vastuullinen johtajuus • Ketteryys eli nopea reagointi muutostilanteissa EFQM Excellence -mallin 2013 arviointialueet ja painoarvot TOIMINTA 50 % Henkilöstö 10 % Johtajuus 10 % Strategia 10 % Kumppanuudet & resurssit 10 % TULOKSET 50 % Prosessit, tuotteet ja palvelut 10 % 13 Henkilöstötulokset 10 % Asiakastulokset 15 % Yhteiskuntatulokset 10 % Toiminnan tulokset 15 % Esikuva-analyysi eli benchmarking: oppimista toisten onnistumisista Pienet lukiot: etuja ja ongelmia Esikuva-analyysi = benchmarking Pieni lukio on parhaimmillaan joustava, nuoren yksilöllisyyden huomioon ottava ja kannustava. Opettajien ja opiskelijoiden suhteet ovat läheiset, ryhmäkoot pienehköt ja esimerkiksi opintojen ohjaus usein hallitumpaa ja vähemmän yllätyksellistä kuin suurissa yksiköissä. Pienillä lukioilla on myös ongelmansa, kuten kilpailutilanne muiden lukioiden kanssa sekä monissa kunnissa jo tapahtunut kehittämisedellytysten leikkaaminen mm. rehtorinvirkoja yhdistämällä. Mainitut ongelmat ovat osa yleismaailmallista kehityskulkua, jolle ovat ominaisia yksilöllisyyden lisääntyminen, suuruuden ekonomia ja julkisen talouden kaventuminen. Kansainvälisesti ja usein Suomen kielessäkin esikuva-analyysistä käytetään termiä “benchmarking”. Englannin kielessä “bench” tarkoittaa Esikuva-analyysi selviytymisstrategiana Tämän mielikuvan mukaisesti työyhteisöt voivat “benchmarkata” toisiaan. Esikuva-analyysissä vertaamme jotain toimintamme osakokonaisuutta meitä “ylempänä” olevien parhaisiin käytäntöihin (engl. “best practice”). Esikuva-analyysin jälkeen toimintaa omassa yhteisössämme kehitettyämme saatamme kiivetä verrokin kanssa samalle tasolle, jonkin ajan kuluttua mahdollisesti ohikin. Esikuva-analyysi eli benchmarking on laatutyössä pitkällä olevien yritysten jokapäiväinen työkalu, järjestelmällinen ja toistuva prosessi. Aidossa benchmarkkauksessa haettu ratkaisu löytyy useimmiten jostain aivan muualta kuin omalta toimialalta. Pienten yksiköiden yleisinä selviytymisstrategioina ovat erikoistuminen ja yhteistoiminta. Erikoistuminen on pienille lukioille vaikeasti toteutettava strategia. Tämä esitys käsitteleekin yhteistoimintaa ja sitä nimenomaisesti esikuvaanalyysin eli benchmarkingin muodossa. Esikuva-analyysiin ryhtyminen edellyttää aitoa kiinnostusta palvelun parantamiseen. Tällöin saattaa tulla esiin yllättäviäkin asioita, jotka voivat panna työpaikan vakiintuneita rutiineja uusiksi. Suomen koulumaailmassa ei ole kovin helposti lähdetty ottamaan mallia naapurilta. Tästä itseriittoisuuden perinteestä on päästävä irti. <– (a) <– (b) esimerkiksi kalliojyrkänteessä olevaa tasannetta (a). “Benchmark” on maantieteellinen korkeuskiintopiste, johon muita korkeuslukemia, esimerkiksi tasannetta ylempänä tai alempana olevia, voidaan verrata (b). Esikuva-analyysin tavoitteet - Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen - Nopeampi tieto hyvistä käytännöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista - Vähemmän valituksia, enemmän tyytyväisiä opettajia ja opiskelijoita - Toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat työskentelyrutiinit - Parempi maine kouluna 14 Mitä esikuva-analyysi Mistä esikuvia on Käytännössä vertailukohteita on neljää tyyppiä: Suomen kouluja rasittaa melkoinen hallinnollinen sisäänlämpiävyys. Jokaisessa yksikössä painitaan jatkuvasti samojen päivittäisten ongelmien kanssa, kun varsin helposti voitaisiin ottaa selvää, kuinka ongelmat on ratkaistu muualla. On suurta ajan ja voimavarojen haaskausta keksiä pyörää kaiken aikaa uudelleen. Esikuva-analyysi tarkoittaa oman toiminnan tietoista parantamista hyödyntämällä muualla jo tehtyä kehitystyötä. Esikuva-analyysissä lyhyesti sanottuna hyödynnetään toisten onnistumisia oman suorituskyvyn parantamisessa. A. Muut (pienet) lukiot. Koska ongelmat vertaisyhteisöissä ovat pitkälle samoja, todennäköisyys tavata sopiva ja helposti omaksuttava parannus omaan toimintaan on tästä luokasta suuri. Helpoimmin poimittavia paloja ovat tällöin konkreettiset mekaanisluonteiset parannukset (esimerkiksi poissaolojen valvonta ja koejärjestelyt). Sen sijaan koulun markkina- ja kilpailuasetelman kannalta arvokkaampia käytäntöjä (esimerkiksi markkinointi, henkilösuhteiden ja hengen ylläpito) etsittäessä muut ta hot, vaikkapa menestyvät yritykset, voivat olla vertaisyhteisöä parempia tutus tu mis kohteita. Sanassa “Esikuva-analyysi” on kaksi osaa. “Esikuva” tarkoittaa tavallista parempaa käytäntöä ellei peräti sillä hetkellä alan parasta, laatusanastoon pesiytyneen englanninkielisen termin “best practice” mukaan. Sana “analyysi” kertoo, että parastakaan käytäntöä ei oteta käyttöön sellaisenaan, vaan vasta, kun on analysoitu, miten se voidaan mahdollisimman luontevasti istuttaa omaan työympäristöön. Mitä esikuva-analyysi B. Kilpailevat oppilaitokset. Sodankäynnissä vastapuolen tunteminen on parhaita voitolle vieviä tekijöitä. Ellet tunne vastapuolen heikkouksia ja vahvuuksia, on vaikea ryhtyä toimiin oman asemasi vahvistamiseksi. Ongelmana on tiedon saaminen. Opiskelijat ja ko. oppilaitoksessa toimivat opettajat voivat toimia välittäjinä. ei ole C. Muut oppilaitokset (kansanopistot, aikuislukiot jne). Muihin pieniin lukioihin verrattaessa (A-kohta) samat tutut ongelmat ovat joskus niin lähellä, ettei “näe metsää puilta”. Muiden oppilaitosten edustamilta samansuuntaisilta aloilta voi oppia aivan uusia lähestymistapoja. Esikuva-analyysi ei ole kopioimista. Koska toimintaympäristöt sekä materiaali- ja henkilöresurssit vaihtelevat, muualla tavatun erinomaisen käytännön suora kopioiminen ei yleensä onnistu. Esikuva-analyysiin kuuluukin olennaisena osana etsityn käytänteen muuntaminen itselle sopivaksi. Jos toiminta ei johda oman työympäristön kehittämiseen, kysymys ei ole esikuva-analyysistä, vaan turismista. Esikuva-analyysi ei myöskään ole vakoilemista, vaan toimintaa avoimessa hengessä. Todella parhaiden käytänteiden haltijat ovat yleensä halukkaita vaihtamaan informaatiota jo pelkästään omankin oppimisensa vuoksi. Esikuva-analyysin eettiset periaatteet alleviivaavat molemminpuolista luottamuksellisuutta. Tietoja ei esimerkiksi saa luovuttaa ilman lupaa kolmannelle osapuolelle. D. Täysin eri toimialan yhteisöt. Vaikka koulut eroavat yrityksistä ja liikelaitoksista suuresti, jälkimmäisten toiminnoissa on yhtymäkohtia, joista voi ottaa oppia. Ne eivät myöskään koe kouluja kilpailijoinaan, joten tietoja jaetaan yleensä auliisti. Koska yritykset toimivat jatkuvasti kilpailuympäristössä, tästä luokasta on mahdollista saada strategisesti arvokasta tietoa koulun omaa kilpailuasetelmaa ajatellen. 15 Esikuva-analyysin vaiheet Esikuva-analyysi on systemaattinen menetelmä, joka perustuu kolmeen vaiheeseen: tiedon keräämiseen, vertailuun ja oman toiminnan parantamiseen. 1. Valitse kehitettävä käytäntö omasta koulustasi - mitä toiminta-aluettamme haluamme vahvistaa (sisäinen tai ulkoinen tiedottaminen, lukion markkinointi, opiskelijoiden tai opettajien rekrytointi, imagon kirkastaminen tai oppimistulosten parantaminen, henkilökunnan sosiaalisten suhteiden edistäminen jne) - kuinka käytäntömme ko. kehitettävässä asiassa on tällä hetkellä järjestetty - kuinka kilpailijamme hoitaa saman asian 2. Etsi vastaava paras käytäntö muualta - varmista, että hankkeella on oman lukiosi rehtorin tuki - käynnistä etsiminen - valitse yhteisö, jossa vierailette - sovi tapaamisesta 3. Opi valittu paras käytäntö - valitse vierailuun osallistuvat ja nimeä kullekin oma tehtävänsä <–––– <–––– - valmistele vierailun yksityiskohtainen kysymyslista etukäteen - tee vierailulta tarkat muistiinpanot <–––– - mikä on esikuvaosapuolen tavoite ko. käytänteessä - mikä strateginen merkitys tällä käytänteellä on heille - kuinka he mittaavat käytänteellään saatavia tuloksia - mitä uhkia he näkevät käytänteensä jatkumiselle - miten käytänne tosiasiassa toimii (kun se on riisuttu mahdollisista ylisanoista) 4. Analysoi suorituserot ja niiden syyt - minkä edun esikuvaosapuoli on ko. käytänteellään saavuttanut - mitkä ovat olennaisimmat syyt siihen, että he ovat onnistuneet ja me emme - mitkä ovat heidän ylivoimatekijänsä käytänteen toteuttamisessa - mitkä tekijät määrittelevät käytänteen alalla ylivertaiseksi 5. Sovella ja ota käyttöön - kuinka etenemme ko. asiassa heti - mikä on tavoitteemme tässä uudessa hankkeessa ensi lukuvuonna, entä edempänä - mitä osia käytänteestä voimme omaksua sellaisenaan - mitä osia muutamme omiin olosuhteisiimme paremmin sopiviksi - millä henkilöresursseilla toteutamme hankkeen - mitä materiaalisia resursseja tarvitsemme toteutukseen - kuinka jaamme tiedon edelleen muille pienille lukioille 6. Vakiinnuta ja kehitä - mitä muutoksia uusi käytänne vaatii koulun työsuunnitelmaan - kuinka kehitämme ko. käytännettä ehkä esikuvaakin paremmaksi - mitä itse opimme tästä esikuva-analyysistä - mikä on seuraava parannettava käytänne ja vierailukohde 16 151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Koulukohtaiset sivut Benchmark list 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools Pienten lukioiden LAATUHANKE 17 Aihekohtainen hakemisto (Thematic Index, see topic translations on page 70) Aihekohtainen hakemisto on koottu tammi–helmikuussa 2014 lukioiden ilmoittamista ”Tervetuloa tutustumaan näihin” -sarakkeista. Kukin lukio vastaa omista tiedoistaan. Aineisto päivitetään seuraavan kerran vuoden 2015 alussa. 1. Lukion markkinointi ja opiskelijarekrytointi (44) Akaa (ilm kyydit), Gymn i Petalax (ilm tietokon), Honkajoki (ilm. oppikirjat ja tietokon), Ilomantsi (ilm. kyydit ja oppilaskoti), Joutsa (ilm. tietokon.), Juankoski (ilm matkat), Jurva, Karstula (ilm. tietokon.), Kemijärvi (ilm. tabletit), Kinnula (ilm. tietokon ja kyydit), Kittilä, Kristinestad (ilm. yo-kirjoit), Kärsämäki (ilm. kyydit, oppik.kirjasto), Merikarvia (ilm. oppik, tietokon ja kyydit), Muonio, Nakkila (miniläppärit), Pello (ilm. tietokon), Petäjävesi (ilm pakoll kirjat), Pihtipudas (koulumatkat), Polvijärvi (läppärit), Pomarkku (ilm. kirjat, matkatuki), Puumala (1. vlk oppikirjat), Pyhäjärvi (oppik.kirjasto), Rajamäki (ilm tietokon), Rantasalmi (ilm. kyydit), Ranua (ilm. oppikirjat ja kyydit), Reisjärvi (oppik. lainaksi), Savukoski, Seinäjoki (ilm. oppikirjoja), Sievi (pak. oppikirjat lainataan), Siikalatva (ilm. tietokon., kyydit, oppik. kirjasto), Simo (ilm. kirjat oppik.kirjastosta), Sodankylä (ilm. tabletit), Sulkava (ilm. kyydit ja tietokon), Taivalkoski (oppik lainaus), Tohmajärvi (ilm. oppikirjat ja kansalaisopisto), Utajärvi (ilm kyydit ja kirjat), Vaala (ilm. kyydit), Vesanto (ilm. tietokon. ja kyydit), Vieremä (oppik.kirjasto, ilm. tietokon. ja kyydit), Vihanti (tietokon.), Virolahti, Väinö Linna (oppikirjat, laskimet, tabletit), Ylitornio (ilm. kirjat, iPAD), Äetsä (henk.koht. päätelaitteet) 2. Oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto (19) Harjavalta (runsas hakeutuminen tekn.tiet.-aloille), Ikaalinen (kesäkurssit abeille), Jurva (yläkouluyhteistyö), Juuka, Jämsänkoski (oppimistaidot), Kinnula, Kristinestad, Lavia (jatkuva dialogi), Lovisa, Parainen (perehdyttäminen), Punkaharju (vertaisohjaus), Pyhäjärvi (lukiossa oma erityisopettaja), Siikalatva, Suomen kr. lukio (asuntola), Tervola, Tikkakoski (jatkosuunnitelmat), Utajärvi (harrastekurssit), Valtimo (oppilashuoltoryhmä), Vieremä 3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen (12) Hausjärvi (yökoulu), Jalasjärvi (opiskelijat mukana suunnittelussa), Mouhijärvi (tiimityöskentely), Parikkala (yhteiset retket), Pello (opp.kunnan teemapäivät), Polvijärvi (opettajatiimit), Rautjärvi (opettajien kerhotoiminta), Savukoski (kaikkien kouluasteiden yhteistyö), Sonkajärvi (wanhojen juhlaillalliset), Sysmä (yhteinen suunnittelu ja perinteet), Ylistaro (juhlapäivälliset kutsuvierain), Äetsä (opiskelijat mukana suunnittelussa) 4. Viestintä ja tiedottaminen (11) Akaa, Gymn i Petalax (digitalisoidut tietokannat), Iitti, Paltamo (nuortensivun taitto Kainuun Sanomiin / vko), Petäjävesi (paikallislehtiyhteistyö), Polvijärvi (paikallismediayhteistyö), Pälkäne (sähköinen lehti), Tuusniemi (paikallislehtiyhteistyö), Utajärvi (markkinointi, mm. Facebookissa), Vihanti (sivu paikallislehdessä / kk), Viitasaari 5. Aikuislukiotoimintaa (8) Hankasalmi, Konnevesi, Kärsämäki, Savitaipale, Taivalkoski, Tölö, Vesanto, Äetsä 18 6. Lisää aikaa oppimiselle: ei koeviikkoa (10) Honkajoki, Kotka Sv., Kärkölä, Rautavaara, Savitaipale, Sonkajärvi, Tervola, Utsjoki, Vieremä, Vimpeli 7. Opetussuunnitelmayhteistyö (17) Gymn i Petalax, Helsinge, Jurva, Kristiinankaup, Kristinestad, Lappajärvi, Merikarvia, Mouhijärvi, Myllyharju, Parikkala, Pomarkku, Puumala, Salla, Utajärvi, Vimpeli, Virolahti, Äetsä 8. Etä- ja verkko-opetus (45) Aurinkorannikko, Evijärvi, Gymn i Petalax, Hangö, Harjavalta, Haukivuori, Heinävesi, Ii, Iitti, Ilomantsi, Joutsa, Juuka, Karttula, Kemijärvi (etätyöpäivät), Kerimäki, Kolari, Konnevesi, Kristnestad, Kärsämäki, Lappajärvi, Lavia, Lucina Hagm, Mouhijärvi, Nakkila, NummiPusula, Padasjoki, Paltamo, Parikkala, Pomarkku, Puolanka, Puumala, Rautalammi, Rautavaara, Rautjärvi, Ruovesi, Siikalatva, Suonenjoki, Taivalkoski, Utsjoki, Vaala, Vasa, Vesanto, Vihanti, Virkby, Ylitornio Matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä nyansseja (12) Elimäki (CERN), Iitti (lab. kurssi), Hausjärvi (biol. labor.), Kinnula (CERN), Sonkajärvi (fys, biol), Tammerfors (TekNatur), Taavetti (17 krs MAA), Teuva (teknologia), Topeliusg, Tuusniemi (17 krs MA), Vasa, Vesanto (vesistö, maaperäntutk), Veteli (biol, tähtitiede) Liikunta- ja urheilukursseja (31) Hankasalmi (suunnistus), Juva (pesäpallo, hiihto), Karstula (jääliikunta), Kellokoski (jääurheilu), Kittilä (alppikoulu), Kyrönmaa (opisk. omat lajit), Loppi (ilmailu), Muonio (hiihtovalmennus), Nilsiä (alppihiihto, rats., golf, salibandy), Pielavesi (lentopallo), Pihtipudas (lentopallo, hiihto), Posio (hiihto), Punkalaidun (salibandy), Pyhäjärvi (jääkiekko, hiihto), Rautalampi (ratsastus), Ristiina (urheiluvalm), Ruovesi (ratsastus), Savitaipale (tennis), Siikajoki (erätaidot), Uleåborg (fotboll, simning, ishockey), Taivalkoski (koskimelonta), Tikkakoski (ilmailu), Tuusniemi, Vasa, Vesanto (eräretkeily, moottoriurheilu), Veteli, Viitasaari (brasilialainen jujutsu ja lukkopaini), Vimpeli (pesä- ja koripallo), Virrat (jääurheilu), Ylistaro (vaellus), Ylitornio (jääkiekko) Taidepainotteisuutta (20) Hausjärvi (musikaali), Ilomantsi (musiikkiteatteri), Juuka (muotoilu), Juva (teatteri vsta 1993), Kuhmoinen (elokuva), Lammi (musikaali), Lavia (arkkitehtuuri), Pihtipudas (musiikki), Posio (keramiikka), Pudasjärvi (kuvanveisto, lavastus), Pyhäjärvi (musiikki, tanssi), Pälkäne (media), Rantasalmi (musiikkiteatteri), Rautalampi (teatteri-ilmaisu), Teuva (näytelmät), Tölö (bildkonst, musik), Vihanti (draama, valokuvaus ym), Viitasaari (viestintä ja media), Vimpeli (ilmaisutaito), Virrat (musiikkiteatteri) Muu painotus (12) Eno (metsäopintoja), Enontekiö (erälukio, saamen kieli ja kulttuuri), Helsinge (kinesiska), Ivalo (3 eri saamenkieltä), Kangasniemi (selviytymiskurssit), Kellokoski (sairaalayhteistyö), Lammi (malli-YK), Perho (riistalukio), Pyhäselkä (vankilalukio), Reisjärvi (turvakurssi), Siikajoki (hevostaidot), Utsjoki (saamen kieli ja kulttuuri, arktinen alue) Lukiodiplomeja (10) Askola, Honkajoki, Koski, Nummi-Pusula, Parikkala, Petäjävesi, Posio, Pälkäne, Tuusniemi, Viitasaari 19 Laaja kieliohjelma (7) Ivalo, Juankoski, Karstula, Kyrönmaa, Lovisa, Lucina Hagm, Nummi-Pusula. 9. Yrittäjyys ja yritysyhteistyö (24) Elimäki, Evijärvi, Heinävesi, Honkajoki, Härmä, Iitti (Halton Oy, yrittäjäyhdistys), Joroinen, Juva, Kellokoski, Kolari, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen (elokuva), Lammi, Lappajärvi, Myllyharju, Nilsiä (rats.), Perniö, Posio (keramiikka), Puumala, Pyhäjoki (kunnan syysmessut), Rautalampi (ratsastus), Sulkava (kursseja sekä Sulkavan soutu), Taivalkoski, Teuva, Topeliusg 10. Oma yritystoiminta (5) Joroinen (osuuskunta), Juankoski (työosuuskunta Pisnes), Konnevesi (osuuskunta Tehoteam), Pyhäjoki (ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset), Sulkava (Sulkavan soutuun liittyvä Lumo Oy) 11. Tiedekorkeakouluyhteistyö (11) Evijärvi (TTKK kemia), Ilomantsi (atk), Joutsa (ympäristö), Karstula (atk), Kinnula (kasvatustiede), Konnevesi, Kyrönmaa (Vaasan YO), Nurmes (avoin YO), Pielavesi (psykologia), Rajamäki (Jkl, uusmedia), Vaala 12. Kaksoistutkinto (16) Askola, Enontekiö, Ivalo, Jämsänkoski, Kimitoön, Koski, Lappajärvi, Muonio, Outokumpu, Perho, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Tohmajärvi, Valtimo, Vimpeli 13. Muu ammattikorkeakouluyhteistyö (14) Anjalankoski, Björneborg, Elimäki, Helsinge, Honkajoki, Jämsänkoski, Kolari, Kotka, Nilsiä, Nurmes, Padasjoki, Ristiina, Virolahti, Ähtäri 14. Kansainvälisyys (56) Akaa, Askola, Aurinkorannikko, Björneborg, Elimäki, Gymn i Petalax, Harjavalta, Haukivuori, Härmä, Ii, Iitti, Ikaalinen, Joroinen, Jurva, Juuka, Juva, Kolari, Koski, Kyrönmaa, Lammi, Lovisa, Merikarvia, Mouhijärvi, Outokumpu, Parainen, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Polvijärvi, Porlammi, Pudasjärvi, Punkalaidun, Pälkäne, Reisjärvi, Ristiina, Ruovesi, Salla, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Suonenjoki, Uleåborg, Sysmä, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Tölö, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Vihanti, Virkby, Ylistaro, Ylitornio, Ähtäri 15. Koulukiinteistön saneeraushankkeita (16) Akaa, Anjalankoski, Joutsa, Konnevesi, Lammi, Mäntyharju, Pello, Petäjävesi, Rajamäki, Savitaipale, Sodankylä, Suonenjoki, Säkylä, Vaala, Viitasaari, Väinö Linna 20 Benchmarking-vierailun suunnittelulomake Seuraavalta sivulta alkavat lukioiden kuvaukset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet benchmarking-vierailuihin (kts. sivut 14-16). Käyntiä voi pohjustaa tällä lomakkeella. Etukäteen laaditusta kysymyslistasta on kaksi hyötyä: se toisaalta auttaa tarkasti keskittymään omiin tavoitteisiin ja toisaalta estää ajautumasta epäolennaisuuksiin ja vastapuolen mahdollisten ylisanojen vietäväksi. Oma lukio Vierailukohde Tavoitteena oleva oman lukion parannettava käytäntö: Vierailua varten etukäteen laadittuja kysymyksiä: Vierailun arvioidut hyödyt oman lukion kehittämistä ajatellen: 21 Käynnin ajankohta Akaan lukio, rehtori Tuovi Ronkainen 040 3353 302 www.akaa.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää PERUSKORJATUT (2012) ja VIIHTYISÄT TILAT ILMAISET MATKAT akaalaisille (yli 5 km) Comenius, Nordplus, kollegavalmennus, verkkokurssien kehittämisprojekti, yrittäjyysprojekti VIIALAN JA TOIJALAN toimintapisteiden yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen OPISKELIJAHUOLTO ja ERITYISOPETUS lentopallokurssit, draamaopetus, NLP TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Anjalankosken lukio, rehtori Juha Malinen 020 61577 86 / 01 / 0400 179 679 http://www.edukouvola.fi/anjalankoskenlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Yhteistyötä Kouvolan seudun AO:n kanssa TVT:n käyttö opetuksessa ETÄOPETUSYHT.TYÖTÄ Valkealan l. kanssa BÄNDItoimintaa: 5 koulukoht. musiikinkurssia KANSAINVÄLISYYTTÄ: mm Cern Remontoidut tilat 2012 Askolan lukio, rehtori Esa Honkaniemi 040 714 6705 /040 714 6706 www.peda.net/veraja/askola/lu Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KAHTA TUTKINTOA Porvoon amm.opistossa suorittavien lukiokurssit Askolan lukiossa KANSAINVÄLISYYS: Comenius-projektit, Cerntiedeleirikouluverkosto, kielten opiskelijavaihto TVT:n käyttö opetuksessa ja kokeissa KOULUN LEHTI LUKIODIPLOMIT musiikissa, kuvaamataidossa ja liikunnassa * Kunkin lukion otsikkorivin alla tiedot seuraavassa järjestyksessä: puhelin kanslia / rehtori (suora) / rehtorin sähköpostiosoite / lukion kotisivuosoite 22 * Aurinkorannikon suomalainen koulu, rehtori Maarit Paaso +34 670 898 475 (Espanja) www.suomalainenkoulu.net Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KANSAINVÄLISYYS, kulttuurien kohtaaminen, Mahdollisuus asua espanjalaisessa perheessä ja kehittää espanjan kielen taitoa. KOULUKOHTAISTEN KURSSIEN LISÄÄMINEN LAAJA ETÄOPETUSTARJONTA Eiran aikuislukion alaisuudessa KESÄURHEILULAJEISSA hyvät harj.mahdoll. Björneborgs svenska samskola, gymn., rektor Ulrika Hollsten 02 6348 800 / 820 / 0400 597 033 www.bjss.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin NY TEKNOLOGI i närundervisningen TRIVSEL, TRYGGHET, TRADITION: små grupper - STORA möjligheter, personlig handledning, flexibla lösningar SAMARBETE med Satakunta Sports Academy och Arcada INTERNATIONELLA projekt: Tyskland och Frankrike, St. Petersburg, CERN, München Elimäen lukio, rehtori Sanna Liljeqvist 020 615 2422 / 7846 www.edukouvola.fi/elimaenlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Mobiluck-mobiiliopetuksen kehitt.hankkeessa KANSAINVÄLISTYMINEN iPadit opetuksessa Yrittäjyysopintoja yhdessä Kouvolan 2. asteen oppil. ja Kouvolan YES-keskuksen kanssa Opintomatkoja, mm. Lontoo, Berliini, Cern Enon lukio, rehtori Liisa Välitalo 013 2677 610 / 050 5427 203 Tervetuloa tutustumaan näihin www.jns.fi Näitä haluaisimme kehittää METSÄOPINNOISSA 3 kurssin kokonaisuus VERKKOPEDAGOGIIKKA 23 Enontekiön erälukio, rehtori Laila Palkinen 040 357 9907 / 040 5474 938 www.enontekio.fi/hallinto/lukio/etusivu.htm Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUS LUKION PROFILOITUMINEN ERÄLUKIO Lukioiden välinen ja kansainvälinen YHTEISTYÖ KAKSOISTUTKINTO yhteistyössä Saamelaislueen Koulutuskeskuksen kanssa Juhlien, retkien ym. vuoksi pitämättä jäävät tunnit kirjataan TUNTIPANKKIIN, josta ne tehdään esimerkiksi sijaisuuksina takaisin. Evijärven lukio, rehtori Riitta Mustajärvi 044 7699 552 http://koulut.evijarvi.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Osana Y-love-YRITTÄJYYSkasvatusverkostoa TVT:n hyödyntäminen opetuksessa YLIOPISTOYHTEISTYÖ: Tampereen teknillisen yliopiston kemian perusopinnot lukiossa NAAPURILUKIOYHTEISTYÖ: (Härmä, Kauhava ja Lappajärvi), mm. yhteisiä virtuaalikursseja Gymnasiet i Petalax, rektor Margareta Bast-Gullberg 06 3471 630 / 631 / 040 5225 630 www.malaxedu.fi/gymnasiet Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Oppimateriaali ja opetustyö DIGITAALISIN menetelmin YHTEISTYÖ MUUN KESKIASTEEN KANSSA Pitkä matka muihin keskiasteen kouluihin. VERKOTTUMINEN: 7 lukion verkossa 32 kurssia osallistujakouluille. Yhteinen kehitystyö. VANHEMMAT MUKAAN: kouluyhteisön ja huoltajien yhteistyötä ja –henkeä haetaan KANSAINVÄLINEN VAIHTO: ”live” etäopetus Brysselin pohjoismaalaiseen kouluun PROJEKTITYÖSKENTELY Kaikilla opisk. ILMAISET TIETOKONEET Kaikissa luokissa KOSKETUSNÄYTTÖTAULUT DIGIT. TUNTIPANKKI, KOKEET JA TEHTÄVÄT 24 Hangö gymnasium, rektor Eija Rosvall 040 1373 936 www.hanko.fi/gymnasiet Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YHTEISTYÖ YLI KIELIRAJAN VERKKO-OPPIMISEN kehittäminen niin lähikuin etäopetuksessakin Erilaisten OPPIMISYMPÄRISTÖJEN hyödyntäminen mm. Comenius-yhteistyössä ETÄOPISKELU: Miten hyväksyä ja täydentää muualta hankittua. Koska opittu kelpaa kurssiksi? YHTEISTYÖ merellisen ympäristön kulttuurihistoriasta, luonnontieteistä ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneiden oppilaitosten kanssa Hankasalmen lukio, rehtori Toini Kemppainen 014 2671 316 / 242 / 050 4301531 www.peda.net/veraja/hankasalmi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YRITTÄJYYS ja TYÖELÄMÄYHTEYDET SUUNNISTUSVALMENNUKSESSA oma valmentaja ja vuokra-asuntoja suunnistajille eOPPIKIRJOJEN KÄYTTÖ Ilm. KANN. TIETOKONEET kaikilla opiskelijoilla LUKION ERITYISOPETUS Lyh. kielissä vuorovuosin venäjä, ranska, saksa AIKUISLUKIOSSA 2 opiskelijaa 2013-14 Kansainvälisyys-ops esikoulusta lukioon Hankoniemen lukio, vararehtori Aila Kukkonen 040 135 9210 / 040 756 9482 www.hanko.fi/palvelut/koulutus/suomenkieliset_koulut/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Yhteisten KAKSIKIELISTEN KURSSIEN toteuttaminen kaksikielisessä kunnassa KURSSITARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN ikäluokkien yli ja OPPILASREKRYTOINTI Harjavallan lukio, rehtori Risto Tenhunen 044 432 5322 / 044 432 5321 www.harjavalta.fi/koulutus/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin moniammatillinen OPISKELIJAHUOLTO SAMANAIKAISOPETUS TVT-laitteiden avulla, etäopiskelua laajempi OPPILAITOSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISIÄ PROJEKTEJA Runsas hakeutuminen TEKN.TIET. aloille 25 Mikkelin etä- ja aikuislukion Haukivuoren toimipiste, apul.reht. Sanna Eromäki 044 794 5643 / 5640 www.haukivuori.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VIDEONEUVOTTELUOPETUSTA Puumalan toimipisteen sekä Ristiinan lukion välillä VERKKO-OPISKELU KANSAINVÄL. YHT.TYÖTÄ: Keski-Eurooppa Hausjärven lukio, rehtori Joonas Riihimäki 019 758 6722 / 040 330 6720 www.hausjarvi.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Vuotuinen KULTTUURIMATKA kotimaan kaupunkikohteeseen oppilaitosvierailuineen LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN suurlukioiden puristuksessa BIOLOGIAN LABOROINTIKURSSI VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN ympäröiviin yhteisöihin, yrityksiin ja Pohjoismaihin YÖKOULU MUSIKAALI JOKA TOINEN VUOSI Heinäveden lukio, rehtori Seppo Kotilainen 040 710 1924 / 040 760 3855 www.heinavesi.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YRITTÄJYYSKASVATUSKURSSEJA projektiopiskeluna OHJAUS: erilaiset opiskelijat ja opiskelutaidot VIRTUAALILUOKAN tehokas käyttö VERKKO-OPISKELUSTA hyviä kokemuksia Helsinge gymnasium, rektor Johanna Blomstedt 050 314 6266 / 040 749 2532 www.helsingegymnasium.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Gymnasiekurser med LÄNGRE LEKTIONSBLOCK GLOBALKUNSKAP, kinesiska Samarbete med Prakticum (yrkesutbildning) 26 Ett litet gymnasiums dragningskraft Nätkurspedagogik Honkajoen lukio, apulaisrehtori Tuomo Tenhunen 050 5775 281 / 040 5775 280 http://honkajoenkoulut.net/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YHTEISTYÖ Pohjois-Satakunnan lukioiden ja ammatti-instituutin kanssa HYVÄT TAVAT OSAKSI ARKIPÄIVÄÄ: Opiskelijoiden opittava ottamaan osavastuu myös koko työyhteisön toimivuudesta (mm. sääntöjen noudattaminen, käytöstavat ja laadukas koulutyö) ERITYISTARJONTA: 5 k kokonaisuus yritys- ja talousopinnoissa, kuvatait., mus. ja liik.diplomikurssit, maailmankansalaisuuden kypsyyskoe KOEVIIKOTTOMUUS: lisää aikaa opetukselle OPPIMAAN OPPIMINEN: opiskelutekn. kehitt., ymmärtävän lukutaidon parantaminen KANNETTAVAT TIETOKONEET ja VERKKOPEDAGOGIIKKA osana jokapäiväistä opiskelua VIESTINTÄ- JA KOMMUNIKOINTITAIDOT: tiedon luotett. arviointi ja taito löytää oleellinen Opiskelijoilla ilmaiset oppikirjat ja tietokoneet Härmän lukio, rehtori Timo Kuoppala 06 2412 9343 / 9340 / 044 4834 280 www.kauhava.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää LAAJA YRITTÄJYYS- JA KANSAINVÄLISYYSHANKE omin rahoitusprojektein YHTEISTYÖTÄ naapureina olevien Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven lukioiden kanssa Iin lukio, rehtori Tuomas Kulha 08 587 55058 / 050 574 8615 Tervetuloa tutustumaan näihin www.iinlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää ETÄLUKIOSSA n. 10 opiskelijaa YRITTÄJYYSKASVATUS KANSAINVÄLISYYS: Unkari, Norja, Venäjä, Kiina, Saksa, Ranska, kv. kuvataideopetus VERKKOPEDAGOGIIKKA MEDIAKASVATUS Opiskelijoiden järjestämät MESSUT Iitin lukio, rehtori Ari Toropainen 02061 597 03 / 04 / 040 560 5545 www.iitti.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YRITTÄJYYSKASVATUS KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ: Comeniushanke, ranskan kielen ja kulttuurin hanke VERKKO-OPETUS: Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen tukena YRITYSYHTEISTYÖ: Laboratoriokurssi Halton Oy:n kanssa, yrittäjätiedon kurssi yrittäjäyhdistyksen kanssa, oppilaskunnan oppikirjavälitys 27 Ikaalisten yhteiskoulun lukio, rehtori Helena Korkeakoski 03 4501 291 / 413 / 044 7301 283 www.ikaalinen.fi/palvelut/koulut/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin monipuoliset KANSAINVÄLISYYSPROJEKTIT ja ULKOMAISET OPINTOMATKAT KOULUN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN VUOSITTAINEN KULTTUURIRETKI kotimaan kaupunkikohteeseen oppilaitosvierailuineen VERKKO-OPISKELU OPISKELIJAN YKSILÖLLINEN TUKI KESÄKURSSIT abeille Ilomantsin lukio, rehtori Päivi Nenonen 040 1043 161 / 150 www.ilomantsi.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Ilmaiset KOULUKYYDIT ja OPPILASKOTI KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Aktiivisena ISOVERSTASTOIMINNASSA. Oppituntien tallennus kahdessa TUOTANTOLUOKASSA. UUSIEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN käyttö TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN PERUSOPINNOT verkko-opiskeluna AKTIIVINEN PAIKALLISYHTEISTYÖ kansalaisopiston,kirjaston, musiikkiopiston, liikuntatoimen, kansalaisjärj. ja srk:tien kanssa MUSIIKKITEATTERIESITYS vuosittain Ivalon lukio, rehtori Ulla Hynönen 040 571 2896 / 040 561 1357 http://peda.net/veraja/ivalo/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KOLME ERI SAAMENKIELTÄ, osin etänä Sopeutuminen muuttuvaan opiskelijamäärään LAAJA KIELIVALIKOIMA, saamen lisäksi mm. venäjää, TVT-käytön tehostaminen, mm. tablettitietokoneiden käyttöönotto Kaksoistutkinto Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa Yhteistyön tiivistäminen seutukunnan lukioiden kanssa 28 Jalasjärven lukio, rehtori Minna Vanhamäki 06-4580 460 / 461 / 040 5651 620 www.jalasjarvi.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin SÄHKÖISTEN OPPIMATERIAALIEN käyttö TVT-OPETUSKÄYTÖN JA SEN ARVIOINNIN monipuolistaminen, osin oph:n avustuksella OPPILASKUNTATOIMINTA: opiskelijoiden edustus opett.kokouksissa ja suunnittelussa Janakkalan lukio, rehtori Sinikka Luoma 03 680 1603 / 050 5090 614 www.peda.net/veraja/janakkala/tervakoskenyalukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää UUSI TEKNOLOGIA (mm. SmartBoard) OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ Tervakosken paperiteht. kanssa. SEUDULLISEN YHTEISTYÖN lisääminen ja kehittäminen koulujen ja yritysten kanssa KURSSIEN VAIHTOA Kiipulan ammattioppilaitoksen kanssa KANSAINVÄLISYYS, mukana Cern-verkossa, Milano-yhteistyö Joroisten lukio, rehtori Timo Smolander 017 5784 242 / 260 / 040 169 2838 http://joroistenlukio.onedu.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SALIBANDYVALMENNUSTA 9 krs, valmentajaja tuomarikurss., yhteistyötä Jkl Happeen kanssa LAAJA-ALAINEN YHTEISTYÖ lukion, ammatillisen koulutuksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa Runsaasti AMMATILLISIA LYHYTKURSSEJA TIETO- ja VIESTINTÄTEKN. opetuskäyttö YRITTÄJYYTTÄ: 5 yrittäjyyskurssia, yhteistyötä yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa OPPILASHUOLTO, ERITYISOPETUS KANSAINVÄLISYYTTÄ: mm. kahden viikon Keski-Eur. opintomatka kaikille kakkosille, yhteistyökouluja, opiskelijavaihtoa OPPILASKUNNAN TOIMINTA 29 Joutsan lukio, rehtori Merja Heinäaho 040-829 0466 / 040 766 7889 Tervetuloa tutustumaan näihin www.joutsa.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää SANEERAUS vuonna 2007 KANSAINVÄLISYYS VERKKO-OPISKELU: opiskelijoille kannettavat tietokoneet syksystä 2006 VIESTINNÄN kurssit YMPÄRISTÖAIHEISIA KURSSEJA: liikenneympäristön maisemointi, suo oppimisympäristönä, Jyväskylän yliopiston kanssa Juankosken lukio, rehtori Jaana Kujala 040 3110 700 / 701 www.koulut.juankoski.fi/ruukinkoulu Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Lukiolaisten oma TYÖOSUUSKUNTA PISNES välittää töitä lukiolaisille ja antaa mahdollisuuden tutustua työelämään Lukion ja ammatillisen koulutuksen YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Tabletit opetuksessa, ILM. KOULUMATKAT Sosiaalisen median ja TVT:n käyttö opetuksessa KIELIOHJELMA: saksa, ranska, venäjä, espanja Jurvan lukio, rehtori Outi Jalonen 06 4513 785 / 742 / 040 575 7088 www.kurikka.fi/koulutus/koulut/jurvanlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YRITYSYHTEYDET KOKONAISVALTAINEN OPPILAANOHJAUS “omalta yläasteelta omaan lukioon” ETÄKURSSIT JA VERKKO-OPETUS SITOUTUMINEN KOTISEUTUUN Puolet opettajista entisiä oppilaita VAPAASTI SUUNTAUTUVAT OPINNOT (VASU): loppukeväästä YHTEISTYÖKURSSIT VAMK:n kanssa, tekniikka- sekä sosiaali- ja terveysala KANSAINVÄLINEN OPPILASVAIHTO (WHAT) Vasu-viikon sisällä matkoja Eurooppaan 30 Juuan lukio, rehtori Pirjo Halonen 040 1042 462 / 461 www.juuka.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää MUOTOILULUKIO, kuvataide- ja muotoilulinja, 12 kurssia, mm. grafiikkaa, keramiikkaa, kiven ja puun muotoilua VERKKO-OPETUS ISOVERSTAS ja virtuaaliluokka-hanke TVT-kehittämishanke, IPADIEN KÄYTTÖ opiskelussa LEIRIKOULUJA: opiskelija- ja opettajavierailuja Saksaan ja Venäjälle yhteistyössä Outokummun ja Polvijärven lukioiden kanssa. Juvan lukio, rehtori Kari Leskinen 0400 361 224 / 040 515 4729 www.juvanlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää OPISKELIJALUKIOTEATTERI vuodesta 1993: yli 1000 kävijää vuosittain Yhteistyö AMMATILLISEN KOULUTUKSEN kanssa URHEILUAKATEMIA: pesäpallo- ja hiihtovalm. Jokavuotinen vierailuyhteistyö OLDENBURGISSA (Saksa) sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa YRITTÄJYYSOPINNOT yritysten ja yhteisöjen kanssa Jämsänkosken lukio, rehtori Juha Damskägg 040 836 1604 http://jmsklukio.jamsa.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin AMK-YHTEISTÖ: Yhdistelmätutkinnot, urheiluvalmennus, seutuviikko VERKOSTOYHTEISTYÖ: etäopetus ja yhteistyö muiden lukioiden kanssa HALLINNON JA TOIMINTAKULTTUURIN YHDISTÄMINEN Jämsän lukion kanssa PIENEN LUKION KURSSITARJOTIN: monipuolisten valintojen toteutuminen pienessä lukiossa OPPIMISTAIDON KURSSI 31 Kangasniemen lukio, rehtori Tapio Piesanen 040 7201 383 www.kangasniemi.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SELVIYTYMISKURSSEJA opiskelijoille yhdessä paikall. viranomaisten ja järjestöjen kanssa YHTEISTYÖ lähimpien muiden lukioiden kanssa Karjaan lukio, rehtori Asta Holmström 044 744 6674 / 6681 Tervetuloa tutustumaan näihin www.karjaanlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää MOBIILILAITTEIDEN käyttö opetuksessa Kansainvälisyysprojektit sekä sähköisten oppimateriaalien käyttö ja kehittäminen henkilökohtainen OPISKELIJANOHJAUS opiskeluun liittyvän KUNNIANHIMON edistäminen Laajennettu kasien ja ysien rekrytointiohjelma Karstulan lukio, rehtori Anitta Rasi 044 4596 672 / 671 www.maaseutulukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää MONIPUOLINEN KIELITARJONTA (saksa, ranska, espanja, venäjä) KANSAINVÄLISYYS YRITYSYHTEISTYÖ Hyvät LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET, uutena jääliikunta eri yhteistyötahojen kanssa SÄHKÖISET KOKEET TIETOKONEET KAIKILLE OPISKELIJOILLE AMMATTIKOULU- ja YLIOPISTOYHTEISTYÖ Karttulan lukio, rehtori Riitta Cederberg 044 7184 929 http://www.peda.net/veraja/kuopio/karttulanlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää VIRTUAALILUOKKAOPETUS Sisä-Savon lukioiden kanssa 32 Kellokosken lukio, rehtori Yrjö Teikko 040 314 4273 web.tuusula.fi/tuusulanlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YRITTÄJYYSKASVATUSTA Yrittäjien kanssa ETÄOPISKELU ns. vähän valittujen kurssien kohdalla. PSYKOLOGIAA Kellokosken sairaalan kanssa Valmist. SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON JÄÄURHEILUA jäähalliyhtiön kanssa YHTEISET KURSSIT kahden muun toimipisteen (Hyrylä ja Jokela) kanssa Kemijärven lukio, rehtori Saana Ruotsala 0400 - 418 273 www.kemijarvi.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KIELIVALINTOJEN LISÄÄMINEN VUOSITASOJEN YHDISTÄMINEN valinnaisissa, josta johtuen huikea kurssitarjonta, ryhmäkoot yli 10 opiskelijaa KANSAINVÄLISYYS ILMAISET TABLETIT lukiotulokkaille ETÄPÄIVÄ JOKA JAKSON PUOLIVÄLISSÄ Kerimäen tp, Savonlinnan lyseon lukion apulaisrehtori 044 4175 140 www.kerimaki.fi/koulut Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Opiskelu MOBIILILAITTEIDEN välityksellä Jaakko Hassinen VERKKO-OPISKELU ILMAISET KOULUKULJETUKSET Kimitoöns gymnasium, rektor Ben Johansson 02 4260 340 / 336 / 044 0425 656 www.kimitoon.fi/kog Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin DISTANSSTUDIER via nätet i första hand inom samarbetsnätverket NIVÅ SAMARBETE MED YRKESUTBILDNING (kombinationsstudier) 33 Kinnulan lukio, rehtori Anitta Hakkarainen 044 4596 233 / 230 www.kinnula.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YKSILÖLLINEN RYHMÄNOHJAUS JA OPINTOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ongelmiin puututaan heti. LUKION TEHOKAS MARKKINOINTI ILM. KANNETTAVAT TIETOKON. JA KYYDIT, 1.vuonna käyttöön pak. kurssien kirjat Verkko-opiskelussa eri toimioiden kurssitarjonnan hyödyntäminen ja oppimaan ohjaaminen KOEJÄRJESTELYT TIETOKON. avulla Science-verkostoyhteistyö: CERN-tiedeleirit Kittilän lukio, rehtori Eeva Viinamäki-Mäkinen 040 5779 502 / 040 7606 503 www.kittila.fi/kuntalaiset/sivistys/koulutoimisto/lukio1604 Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää OPISKELIJAREKRYTOINTI: oppilaita 15 kunnasta. Mahdollisuus suorittaa alppikoulu Levillä joko monitaitolinjana tai huippu-urheilulinjana. ETÄOPETUKSEN kehittäminen kurssitarjottimen laajentamiseksi OPPILAITOSYHTEISTYÖ Tunturi-Lapin lukiot (Enontekiö, Muonio, Kolari), kansalaisopistot ja muut 2. ast. oppilaitokset. Kolarin lukio, vt. rehtori Marja Rundgren 040 489 5021 / 0400 412 692 www.kolarinlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ: Yhteiset tilat, yhteisiä opettajia, yhteisiä kursseja TVT:n hyödyntäminen eri oppiaineissa, ’blended learning’ OPISKELIJAVAIHTOA mm. Saksaan ja Italiaan, tutustuminen paikallisesti tärkeään elinkeinoon, matkailuun. 34 Konneveden lukio, rehtori Lauri Pirkkalainen 0400 143 842 / 040 521 5838 www.peda.net/veraja/konnevesi/lukio/ Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin LUKIOIDEN VIRTUAALIVERKOSTON koordinaattorikoulu UUDISRAKENNUS valmistuu 2015 LUKION OMA OSUUSKUNTA TEHOTEAM Erilaisia työtehtäviä kotiseudulla, yrityksen laskutusta voi hyödyntää kotitalousvähennyksessä AIKUISLUKIO integroituna päiväopetukseen OPPILAITOSYHTEISTYÖ toisen asteen ja korkeakoulujen kanssa Kosken lukio, rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen 02 484 020 / 0211 / 044 484 0211 www.koskenlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YHTEISTYÖTÄ YLI KUNTARAJOJEN VERKKO-OPETUS VIIKON ULKOMAANMATKAKURSSI KAIKILLE KAKSOISTUTKINTO Salon seudun ammattioppilaitosten kanssa LUKIODIPLOMIT kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa ja ilmaisutaidossa Kotka svenska samskola, gymnasiet, rektor Ove Lindström 05 2190 800 / 810 / 050 560 8316 www.kotkasamskola.com Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin NÄTBASERADE LÄRSTIGAR och lärobjekt GYNSAM: Gymnasie- och yrkesnätverk i samarbete: gymnasiekurser och yrkesexamina Samarbete med HÖGSKOLOR Idrottsgymnasieprogram via EKA: Et.-Kymenl. urh.akat. (Södra Kymmenedalens Idr.akademi) NÄTBASERAD UNDERVISNING I REALTID NÄTTEAM ÖST med gymnasierna i Sibbo, Borgå, Lovisa, Kotka samt B-borg och T-fors Ingen provvecka 35 Kristiinankaupungin lukio, rehtori Antero Kulonpää 040 5565 733 / 040 534 7200 http://edu.krs.fi/LukioSite Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin YHTEISTYÖ Suupohjan alueen oppilaitosten välillä VAIHTOVIIKOLLA VERKKO-OPETUS YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JAKO AIDOSTI KOLMELLE KIRJOITUSKERRALLE KAKSIKIELINEN LIIKUNTALINJA NY-YRITYS vuosittaisin teemoin, mm. huulirasvojen, laukkujen yms. valmistus ja markkinointi Kristinestads gymnasium, rektor Margareta Rissanen 040 1477 025 www.edu.krs.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KOSTNADSFRIA STUDENTSKRIVNINGAR Intresset för att studera B-SPRÅK DISTANSSTUDIER inom nätverket Vi 7 MARKNADSFÖRINGEN av GYMNASIET Medverkan i HANDLEDNINGSpilotprojekt ETT GOTT SOCIALT KLIMAT och FLEXIBLA LÖSNINGAR vid ämnesval Kuhmoisten lukio, rehtori Jaana Hartus 040 534 1661 / 040 561 8210 www.kuhmoinen.fi/opetus Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA Elokuvakurssien oppilaat yhteistyössä paikkakunnan yritysten ja YLEn kanssa ETÄOPISKELU Kurssien toteuttaminen ja hyväksyminen Kyrönmaan lukio, rehtori Eeva-Liisa Lepistö 06 4701 264 / 260 / 050 3142 351 Tervetuloa tutustumaan näihin www.isokyro.fi/koulut/lukio Näitä haluaisimme kehittää KANSAINVÄLISYYS, leirikoulu ulkomaille vuosittain ETÄOPISKELU KIELITARJONNASSA mm. venäjää ja italiaa URHEILULINJA: omaa lajia opiskelun lomassa väh. 5 h/vko Vaasan YO:n KURSSEJA lähiopetuksena 36 Kärkölän lukio, apulaisrehtori Pekka Toikkanen 044 7801725 / 044 7801 720 www.peda.net/veraja/hollola/opintienkoulu Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPPISOPIMUSKOHTAISEN YHTEISTYÖTOIMINNAN edelleenkehittäminen nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen kanssa KOEVIIKOTTOMUUS TIETOTEKNIIKKA, mm. tietoverkot ja multim Kärsämäen lukio, rehtori Kari Oikarinen 044 4456 860 / 867 www.karsamaki.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin TVT-opetuskäyttö eLukio aikuisopiskelijoille ja päivälukiolaisille (www.elukio.fi), laaja kielitarjonta, mm. japani, kiina ja pohjois-saame MAKSUTON LUKIOKYYDITYS (yli 7 km) MAKSUTTOMAT OPPIKIRJAT lukion kirjastosta YHTEISIÄ VERKKO-OPETUSKURSSEJA naapurilukioiden kanssa Lammin lukio, rehtori Kyllikki Vilkuna 03 621 4766 / 3999 / 050 400 4643 www.hameenlinna.fi/lamminlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin LUKION OPETTAJAKUNNAN SISÄINEN KEHITTÄMINEN: - toistemme työn tunteminen - jaettu johtajuus SANEERAUS ja UUDISRAK. v. 2007 MALLI-YK-toimintaa: mm. YK:n yleiskokous roolipelinä KANSAINVÄLISYYDESSÄ 30 vuoden perinne YRITTÄJYYTTÄ 5 ov opintopaketti Vuotuinen 2. vlk:n MUSIKAALI pääsiäisen jälk. Lappajärven lukio, rehtori Tarja Puro 06 2412 5121 / 120 / 044 3699 221 www.lappajarvi.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KAKSOISTUTKINTO yhteistyössä Järviseudun Ammatti-instituutin kanssa TOIMIVAMMAT JA MONIPUOLISEMMAT TAVAT suorittaa kurss. yhdessä muiden kanssa. Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven lukiolla osa YHT. VIRTUAALIOPETUKSENA. VERKKO-OPETUS osaksi oppimisympäristöä ja vahvuuksia. Osana Y-love-YRITTÄJÄKASVATUSverkostoa UUDET OPPIMISTAVAT JA -YMPÄRISTÖT 37 Lavian lukio, rehtori Jani-Petteri Renko 02 5501 470 / 477 / 040 674 1880 http://suomela.lavia.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää ARKKITEHTUURI JA SUUNNITTELU, 2 kurssia VIRTUAALIKURSSIT VERKKO-OPETUSTA yhteistyössä Satakunnan muiden lukioiden kanssa JATKUVA DIALOGI ja ongelmien ratkaisu yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Leppävirran lukio, rehtori Juha Alenius 040 822 7273 www.leppavirta.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Opiskelijavaihtoa Gymn. i Petalaxin kanssa ruotsinkielessä (80 % kirjoittaa ruotsin) TIETOKONEAVUSTEISEN OPETUKSEN ja oppimisen kehittäminen valmistaut. SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON Lopen lukio, rehtori Vilho Ylönen 019 7586 266 / 265 / 040 3306 265 www.loppi.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YHTEYS HUOLTAJIIN Helmi-ohjelmalla LUKION TIEDOTE / LEHTI ILMAILUKURSSIT Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa Musikaalin tms YHTEISTYÖPROJEKTIN toteuttaminen Lovisa gymnasium, rektor Jan Lindh 0400 954 342 / 0440 555 290 http://edu.loviisa.fi/index.php/lg_index.html Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SPRÅKTIVOL: finska, tyska, franska, spanska, italienska, ryska, latinska, kinesiska, estniska PARTNERSKOLOR i 18 länder Elevvårdkampanj emot droger IT-teknik med Smart Board 38 - Lucina Hagmanin lukio, rehtori Markku Anttila 050 362 4921 / 044 5767 673 Tervetuloa tutustumaan näihin www.kalvia.fi Näitä haluaisimme kehittää VERKKO-OPETUSTARJONTAA useissa oppiaineissa TEATTERI-ILMAISU LIIKUNTAVALMENNUS LAAJA KIELITARJONTA, mm. latina ja italia Merikarvian lukio, rehtori Pasi Koski 044 7246 472 / 471 www.cedunet.fi/koulut/melu Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Ilm. OPPIKIRJAT, TIETOKONEET ja KYYDIT LAAJA KIELITARJONTA Laaja KANSAINVÄLISYYS, kaikki opisk. mukana Mouhijärven lukio, apulaisrehtori Kristiina Vuorinen 0400 913 691 / 040 7128 195 www.peda.net/veraja/sastamala/mouhijarvenlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin JOUSTAVAT RATKAISUT, monipuolinen suunnittelu -> hallittu toteutus, tiimityöskentely työnjaon ja koulun kehittämisen välineenä SAMANAIKAISOPETUSTA virtuaaliluokissa (kielet ja reaaliaineiden syventävät kurssit) LUKION VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OHJAUSTOIMINTA TOIMIVA VERKOSTOLUKIOMALLI, TVT:n laajamittainen käyttöönotto opetuksessa lv 2012-2013 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Muonion lukio, rehtori Kyllikki Kurki 040 489 5134 / 040 4895 133 www.muonio.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KOULUN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN olemalla esillä mm. kisatapahtumissa HIIHTOVALMENNUSTA Ammattiopisto Lappian / Muonio kanssa. Ulkopaikkakuntaisille ilm. asunto, samoin kuljetukset harjoittelupaikoille. Hiihdosta ja ampumahiihdosta kiinnostuneiden ULKOMAISTEN VAIHTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄN LISÄÄMINEN KAKSOISTUTKINTO sujuu helposti saman katon alla olevien oppilaitosten kesken. 39 Muurolan lukio, rehtori Reino Eero 016 3380 200 / 201 / 040 5819 331 www.muurolanlukio.com Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Yksilöllinen OPISKELIJAHUOLTO ja OPINTO-OHJAUS OPISKELIJAREKRYTOINTI VERKKO-OPISKELU YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUN kanssa KÄSITYÖ- JA MEDIADIPLOMIT Toimivat ja viihtyisät TILAT Opiskelijaverkon AVOIMEN LÄHDEKOODIN tekniikoiden opetus (Linux-järjestelmä) Myllyharjun lukio, rehtori Kaisa Ryöppy 019 555 266 / 0440 555 265 http://edu.loviisa.fi/mylu Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KOKEIDEN PITÄMISEEN erilaisia tapoja OPINTO- JA KULTTUURIMATKAT tapa- ja sosiaalisen kasvatuksen tukena Itä-Uudenmaan lukioiden nettilukiohanke Paikallisyhteistyö ruotsinkielisen lukion kanssa Yhteistyö yrittäjyyskeskuksen kanssa ja NY24hleiri lukiotulokkaille VERKKO-OPISKELU Mäntyharjun lukio, rehtori Jyrki Taumala 0440 163 653 / 0400 438 372 www.mantyharju.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SANEERAUS JA TÄYSREMONTTI 2008 Nakkilan lukio, rehtori Pasi Rantala 044 7475 953 / 941 http://www.nakkilanlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää LAAJA VERKKO-OPETUS ja kielivalikoima UUSIN OPETUSTEKNOLOGIA kaikissa luokissa MINILÄPPÄRIEN monipuolinen käyttö opiskelun tukena (kaikilla opiskelijoille hankittu oma) 40 Nilsiän lukio, rehtori Simo Snellman 044 7482 346 / 330 www.peda.net/veraja/kuopio/nilsianlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää ALPPIHIIHTOVALMENNUSTA vuodesta 1994 Suomen Olympiakomitean tuella YHTEISKUNNAN VAATIMUKSIIN vastaamista OPETUSTEKNOLOGIAN monipuolistaminen SALIBANDY- ja GOLF -valmennusta sekä muille lajeille yksilöllisesti räätälöityä valmennusta Nummi-Pusulan lukio, rehtori Liisa Jääskeläinen 0440 421 904 / 050 371 2816 http://www.peda.net/veraja/nummi-pusula/koulujalukio/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKO-OPETUS: Isoverstas OPPILASKUNTATYÖ JAPANIN kursseja 2 kpl, MEDIADIPL.KURSSI lukion OPISKELIJAHUOLTO / ERITYISOP. Nurmeksen lukio, rehtori Timo Karppinen 040 1045 172 / 171 www.oyk.fi/~nrslukio Tervetuloa tutustumaan näihin YHTEINEN KAMPUS ammattiopisto Nurmeksen kanssa Näitä haluaisimme kehittää ETÄ- ja AIKUISLUKIOtoiminta AVOIMEN YLIOPISTON KURSSEJA Itä-Suomen yliopistolle Outokummun lukio, rehtori Juhani Räsänen 044 7559 270 / 277 www.outokummunkaupunki.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää VIRTUAALIOPETUKSEN kehittäminen Yksilölliset opintopolut KAKSOISTUTKINNOT myös lukiosta käsin Yhteiskunnan muutoksiin vastaaminen WANHA KAIVOS: tapahtumiin osallistuminen 41 Padasjoen lukio, vs. rehtori Kari Miettinen 044 7533 596 / 040 8224 172 www.padasjoki.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää ISOverstaan tuotantoluokka- ja verkko-opetus YHTEISTYÖ LÄHIYMPÄRISTÖN KANSSA (yritystoiminta ja muu elinkeinoelämä, järjestötoiminta ja kunnan muut sektorit) INTENSIIVIVIIKKO: viikon aikana yksi kurssi lukion omasta, Hämeen amk:n tai amm.instit. Evon yksiköstä tai Jkl YO:n av. YO tarjonnasta KOEVIIKKO / koeviikottomuus Lukio yhtenäisen perusopetuksen yhteydessä Paltamon lukio, rehtori Anne Rautaparta 044 797 0846 / 044 288 5426 www.paltamonlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää NUORTENSIVUN TAITTO viikoittain Kainuun Sanomiin ETÄOPETUS koulun lähiopetusta ja kotitietokonetta hyödyntäen VIDEONEUVOTTELUOPETUS osana arkea TVT:n OPETUSKÄYTÖN kehittäminen SUJUVA YHTEISTYÖ yhtenäiskoulun kanssa Paraisten lukio, rehtori Hannu Rantala 040 4885 766 / 040 5480 541 http://edu.parnet.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää LAADULLISET ELEMENTIT KEHITYSTEKIJÄNÄ: uusien työntekijöiden ja uusien opiskelijoiden perehdyttämiskoulutus, sisäinen ja ulkoinen viestintä, kehittämiskeskustelut jne. ETÄOPISKELU ja -OPETTAMINEN KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 30 eurooppalaisen 2. asteen koulun NEOS-verkostossa OPISKELIJOIDEN AKTIVOIMINEN yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa ATK-AJOKORTTI-tutkintoon valment. kurssit ja mahdollisuus kaikkiin tarvitt. näyttökokeisiin 42 VERKKOTYÖKALUJEN tehokas ja motivoiva käyttö opetuksessa Parikkalan lukio, rehtori Riitta Lonka 05 430 131 / 130 / 044 781 1241 www.parikkala.fi/koulut Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Vapaaehtoiset SUULLISET PÄÄTTÖKOKEET vieraissa kielissä ja puhekasvatuksessa VERKKO-OPETUSYHTEISTYÖ Etelä-Karjalan muiden lukioiden kanssa LUKIODIPLOMIT liikunnassa ja kuvataiteessa LUKION METSÄTEOLLISUUSLINJA Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen metsäteollisuusyritysten kanssa Kurssien vaihtoa VIDEO-OPETUKSENA naapurilukioiden kanssa YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN lukion vaelluksilla, kultt.matkoilla ja musiikkiperint. Pellon lukio, rehtori Tarja Konola-Jokinen 040 5811 253 www.pellonkoulut.net/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää TIETOKONEET koulun puolesta kaikille KANSAINVÄLISYYSTOIMINTA Lukio siirtynyt UUSIIN TILOIHIN 2009 YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN lähiseudun lehdistön, yrittäjien, yrityksien sekä lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa YRITTÄJYYSKURSSI valinnaisaineena YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN mm. oppilaskunnan teemapäivin STIPENDIJÄRJESTELMÄ POSITIIVINEN IMAGO mm. laajan kurssitarjottimen ja näkyvyyden takia Perhon lukio, rehtori Outi Leväniemi 040 5510 702 / 040 7632 303 www.peda.net/veraja/perho/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KOLMEN TUTKINNON OPINNOT: lukion koko oppimäärä + yo-tutkinto + ammattitutkintoina: maaseutuyrittäjä / hevostenhoitaja / riistapainotteinen ympäristönhoitaja; RIISTALUKIO LUMA-painotus Opiskelijarekrytointi ja lukion markkinointi TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ ja Scienceverkostoyhteistyö: CERN-tiedeleirit YHTEISÖLLISYYDEN tukeminen ja osallisuus VIREÄ OPPILASKUNTA Verkkopedagogiikka ja sähköiset kokeet ETÄOPETUS AC-ohjelmalla 43 Perniön lukio, vararehtori Susanna Pärkkä 044 7784 650 / 695 www.salo.fi/pernionlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKO-OPETUS YRITTÄJYYS: Diili-projekti, International Business Twinning. Yrittäjyys tutuksi -kurssi KANSAINVÄLISYYS: Comenius, CERN OPETUS JA -TEKNOLOGIA: atk-ajokortti, lukiodiplomit, älytaulut opetuksessa TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ: kaksoistutkinto Salon seudun ammattioppilaitosten kanssa Petäjäveden lukio, rehtori Osmo Polas 014 2673 023 / 064 / 040 5221 350 www.petajavesi.fi/koulutus/lukio-opetus Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SANEERATUN KOULUKIINTEISTÖN sydämenä OPISKELJOIDEN TYÖTILAKIRJASTO, lukio mukana Luku-Suomi-projektissa VERKOSTOITUMINEN Yhteistyön kehittäminen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Kieli- ja taidekursseja kansalaisopiston kanssa. YHTEISTYÖ käsi- ja taideteoll.oppil. kanssa: käsityön ja kuvatait. lukiodipl. sekä yo-artesaaniyhdistelmäopinnot (kaksoistutkintomahdollisuus) PROJEKTIVIIKOLLA voi suorittaa yhden sov. kurssin. Yhteistyötä mm. paikallislehden kanssa. KANSAINVÄLISYYTTÄ: Comenius. Oppilasvierailut sekä omien ulkomaanmatka projektiviikolla. Opiskelijoille PAKOLLISTEN KURSSIEN KIRJAT Pielaveden lukio, rehtori Miika Kräkin 040 4894 197 www.pielavesi.fi/?deptid=12593 Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin LENTOPALLOVALMENNUSTA, harjoittelu- ja pelipaikka Sammon joukkueissa PSYKOLOGIAn yliopistollisia arvosanaopintoja Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa VERKKOPEDAGOGIIKKA AIKUISLUKIOTOIMINTA YRITYSYHTEISTYÖ VAHVAN PAINOTUKSEN LÖYTÄMINEN keskeisissä lukioaineissa yhteistyöverkoston avulla KANSAINVÄLISTÄ PROJEKTITOIMINTAA KAKSOISTUTKINTOKOULUTUS 44 Pietarsaaren lukio, rehtori Hannu Sulkakoski 06-786 3294 / 3333 / 044 7851 333 http://web.pietarsaari.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SUOMEN JA RUOTSINKIELISEN LUKION YHTEISTYÖ samassa kiinteistössä ETÄOPETUS kansainvälisessä ympäristössä KANSAINVÄLISYYS: Unkari, Espanja, Italia, Liettua KANSALAISEN TURVAKURSSI MPK:n kanssa Pihtiputaan lukio, rehtori Pentti Räisänen 044 459 6887 / 044 4596 873 http://pihtipudas.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKOPEDAGOGIIKKA LENTOPALLOLINJALLA (13-20 k) päätoim. valmentaja ja valtakunnallinen oppilaaksiotto, lukio on Suomen lp-liiton aluevalmennuskeskus TIEDELINJA Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa (BI, KE, PS, TT, FY) HIIHTOlinjalla 13 k ja MUSIIKKIlinjalla 9-11 k KOULUMATKAKORVAUKSET lukiolaisille JOHTAJAOPINTOJA partiolaisten kanssa Polvijärven lukio, vt. rehtori Katja Kajava-Huhta 040 1046 221 / 222 www.peda.net/veraja/polvijarvi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Opiskelijoilla OMAT LÄPPÄRIT, samanaikaisvirtuaaliopetusta Outokummun lukion kanssa LUKIOPEDAGOGIIKAN muutos ja TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ oppimisessa syventävien kurssien toteutus VUOROVUOSIN LYHYIDEN KIELTEN suosion lisääminen. KANSAINVÄLISYYTTÄ opettaja- ja opiskelijavierailuineen Outokummun ja Juuan lukioiden kanssa. Kohdemaina Saksa ja Venäjä. PROJEKTIOPPIMINEN Lukion ja ya:een opettajien TIIMITYÖSKENTELY (suunnittelu-, kansainvälisyys-, viestintä-, juhla-, yrittäjyys- ja kestävän kehityksen tiimi) Viestintäkurssin YHTEISTYÖ PAIKALLISMEDIAN KANSSA – näkyvyyttä pienelle koululle! 45 Pomarkun lukio, rehtori Jussi Heervä 02 5505 667 / 044 0940 792 http://edu.pomarkku.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää MAKSUTTOMAT KIRJAT pakollisissa kursseissa ja KOULUN TUKEMAT MATKAT B-kielten VIDEO-OPETUS Pohjois-Satakunnan lukioiden kanssa 75 min OPPITUNNIT: enemmän tehokasta opetusaikaa ja lyhyemmät työpäivät OPISKELIJAVÄRVÄYS KOULUKULTTUURI: oppimistulokset ja opiskelijoiden yhteishengen kehittäminen TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN opetuksen apuna Porlammin lukio, vt. rehtori Marketta Takkala 019 612 238 / 050 5439 522 www.lapinjarvi.fi/koulut Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KESÄTYÖTAKUU yrittäjäjärjestöjen kanssa Opiskelijoiden oma VASTUU OPISKELUSTA JA HYVÄT TAVAT OPPIKIRJALAINAUS kunnankirjaston kanssa TIETO JA VIESTINTEKNIIKAN käyttö KANSAINVÄLISYYS: Tukholma, Pariisi, Barcelona, Cern Lukion VETOVOIMA JA MARKKINOINTI Mukana Itä-Uudenmaan lukioverkostossa Posion lukio, rehtori Elina Lämsä 040 8012 411 / 409 www.peda.net/veraja/posio/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää ERITYISOSAAMINEN: keramiikkapainotteisuus (15 kuvataiteen syventävää kurssia) ja yhteistyö paikallisten keramiikkayrittäjien kanssa. TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ Paikkakunnalla ei muuta II asteen oppilaitosta LUKIODIPL: puheviestintä, kuvataide, liikunta LIIKUNTAPAINOTTEISUUS OPETTAJIEN yhteiskäyttö yhten. pk ja lukiossa KURSSIKIERTO kolmessa vuodessa 46 LUKION HOUKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN Rekrytointi paikkakunnalta ja muualta Pudasjärven lukio, rehtori Eeva Harju 040 715 0388 / 040 560 9840 www.pudasjarvi.fi/asukkaille/opetus-ja-varhaiskasvatus/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää TAITO- JA TAIDEAINEPAINOTTEISUUS: mm. kuvanveistoa ja lavastusta OPPIMIS- JA TYÖYMPÄRISTÖN kehittäminen TVT-opetusvälineistö KANSAINVÄLISYYS: vaihto-opettajia ja -opiskelijoita Punkaharjun tp, Savonlinnan lyseon lukion apulaisrehtori Mikko 044 417 5457 / 5455 www.peda.net/veraja/punkaharju Sairanen Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKOTYÖSKENTELY - ETÄOPISKELU sekä LUKIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUVATAIDE-lukiodiplomi OPPILAANOHJAUSTA myös vertaisohjauksena tutor-toiminnan kautta Punkalaitumen lukio, rehtori Arto Asa 040 4879 820 / 0400 504 781 http://lukio.punkalaidun.fi Tervetuloa tutustumaan näihin OPETUSSUUNNITELMAN PAINOTUKSET Salibandyssä kuusi kurssia lukion aikana Näitä haluaisimme kehittää VERKKOYHTEYDET JA VERKKO-OPETUS KANSAINVÄLISET SUHTEET OPISKELIJAVIERAILUIN, saksalaisen koulun kanssa jatkuva oppilasvaihto viikon vierailuin molemp. suuntiin Puolangan lukio, rehtori Satu Kemppainen 08 6155 4451 / 4450 / 0400 197 233 www.puolanka.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Erinomaiset TILAT ja VÄLINEET KANSAINVÄLISYYS Laaja ETÄOPETUSYHTEISTYÖ lähikuntien lukioiden kanssa 47 Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste, apulaisreht. Anneli Lappalainen 040 823 0466 / 040 1294 142 https://sites.google.com/site/puumalanyhteislukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Kunta lahjoittaa 1. VUODEN OPPIKIRJAT ja myöntää kaikille 1. vuoden opiskelijoille ja uusille ylioppilaille STIPENDIT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN ohjaustoiminta TOIMINNALLISIA JA OPPIAINERAJOJA RIKKOVIA kursseja: luontoliikunta, arkeologia, yrittäjyys, Pietari-kurssi, vesistöntutkimuskurssi LUKION VETOVOIMAN lisääminen VIDEONEUVOTTELUOPETUS Haukivuoren toimip. ja Ristiinan lukion välillä. Opettajien vankka AMMATTITAITO VN-OPETUKSESSA. Pyhäjoen lukio, apulaisrehtori Tauno Rajaniemi 040 359 6160 / 6161 / 040 536 0809 http://lukio.pyhajoki.fi Tervetuloa tutustumaan näihin KUNNAN VIIKOITT. ILMAISJAKELU-LEHTI Pyhäjoen Kuulumiset. Opiskelijat tekevät 4-8sivuisen lehden integroituna koulun kursseihin KUNNAN SYYSMESSUT: Yrittäjyyskurssin opiskelijat järjestävät messut lokakuun alussa Näitä haluaisimme kehittää TIIMITYÖSKENTELY PROJEKTEISSA KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTYMINEN KOULUN MARKKINOINTI. Yrittäjyyslukion imago ei välttämättä ole enää “muodissa”. Pyhäjärven lukio, rehtori Tuija Vanha-aho 044 4457 745 / 718 www2.pyhajarvi.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää HARRASTEAKATEMIA-kursseja jääkiekossa, hiihdossa, musiikissa ja tanssissa OPPIKIRJAKIRJASTOSTA pakollisten kurssien kirjoja opiskelijoille Lukiossa OMA ERITYISOPETTAJA 48 TVT:n käyttö opetuksessa Pyhäselän lukio, rehtori Jorma Kuikka 050 5495 120 http://koulutuspalvelukeskus.jns.fi/index.php?1694 Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää VANKILALUKIO yhteistyössä Pyhäselän vankilan kanssa Pälkäneen lukio, rehtori Jouni Piippo 040 7275 771 www.lukio.palkane.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää EUROPEAN SCHOOL NETWORK -kansainävälisyysvaihto yhteistyössä seitsemän pirkanmaalaisen lukion kesken OPH:n rahoituksella KIELIOHJELMAN PYSYVYYDEN TAKAAMINEN videoneuvottelun ja pirkanmaalaisten lukioiden yhteistyön avulla MEDIAPAINOTUS: mediadiplomi, kotisivut, koulun lehti jatkuvasti sähköisenä sekä kerran vuodessa mainosrahoitteisesti Rajamäen lukio, rehtori Jyrki Lihr 040 317 4173 www.rajamaenlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää UUDISRAKENNUS 2012 Uuden median laaja käyttö yli oppiainerajojen Jyväskylän yliopiston UUDEN MEDIAN KIRJOITTAMISEN pilottilukio RYHMÄNOHJAAJAN OPAS myös aineenopettajille tueksi arkeen Uusille ykkösille MINILÄPPÄRIT Rantasalmen lukio, rehtori Katja Koivunoro 040 5608 121 www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää MUSIIKKITEATTERILINJA ETÄOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA MATKAILULINJA ILMAINEN KOULUMATKA yli 6 km RS osuuspankin säätiön apurahat opiskelijoille 49 Ranuan lukio, rehtori Reijo Savolainen 040 8670 232 / 231 / 0400 205 682 http://peda.net/veraja/ranua/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin ILMAISET OPPIKIRJAT LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN MAKSUTTOMAT KOULUMATKAT (yli 5 km) YHTEYDET KOULUN ULKOPUOLELLE VERKKOPEDAGOGIIKKA Rautalammin lukio, rehtori Eeva Ruotsalainen 040 549 2860 / 040 551 4361 www.rautalamminlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää RATSASTUSPAINOTUS: 15 kurssia yhdessä Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ, projektiviikkoa TEATTERI-ILMAISU: 6 kurssia ilmaisua, lukion Satulateatterilla esitykset vuosittain LUKION MARKKINOINTI VIRTUAALI- JA VIDEONEUVOTTELUOPETUS AMK- JA YLIOPISTOYHTEISTYÖ LUKION MARKKINOINTI Rautavaaran lukio, rehtori Matti Korkalainen 017 6885 235 / 231 / 040 8608 231 www.rautavaara.fi/koulut/lukio/index.html Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKOKURSSIEN opiskelu ISO-verstaassa ETÄOPISKELU Ei koeviikkoa TÄYDENNYSKOULUTUS Rautjärven lukio, vt. rehtori Ville Holopainen 040 7240 165 / 040 550 2485 www.rautjarvi.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää OPETTAJAKUNNAN YHTEYDENPITO TYÖAJAN ULKOPUOLELLA: naisopettajilla ampuma- ja miesopettajilla ompelukerho.Talvella curling ja pilkillä käynti kokoavat opettajia yhteen. KUVAYHTEYSOPETUS Vuoksenniskan yht.k. lukion ja Parikkalan lukion kanssa mahdollistaa laajemman kurssitarjottimen. 50 VERKKOPEDAGOGIIKKA RYHMÄNOHJAUS TET-JAKSOT LUKIOSSA JA OHJAUS2-KURSSIN SISÄLTÖ Reisjärven lukio, va. rehtori Hanne Ruotsalainen 040 3008 405 / 410 http://koulut.reisjarvi.fi/Lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KURSSITARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN ITÄNAAPURIYHTEISTYÖ. Venäjän kieli suosittua, vierailuja puolin ja toisin TURVAKURSSI (Maanpuolustuskoulutus ry) 1. vuoden pakoll. kurssien KIRJAT LAINAKSI Musiikki-, liikunta-, teatteri- ja kuvataideharrastusten HYVÄKSILUKU soveltaviksi kursseiksi Ristiinan lukio, rehtori Matti Hämäläinen 040 8655 360 / 040 7171 881 www.peda.net/veraja/ristiina/yhtenaiskoulu/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Eri lajien URHEILUVALMENNUSTA, yhteistyökursseja AMMATTIOPISTON kanssa LUKUJÄRJESTYSTEKNIIKKA YSTÄVYYSKOULU Virossa, mukana COME NIUS-ohjelmassa VERKKOKURSSIT Ruoveden yhteiskoulun lukio, rehtori Jouko Heikkilä 03 4861 404 / 403 / 044 787 1403 www.ruovesi.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää RATSASTUSPAINOTTEISUUS, 12 ratsastus- ja teoriakurssia eri yhteistyötahojen kanssa ALUEELLINEN YHTEISTYÖ lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa sekä ETÄ- JA VERKKO-OPISKELU VERKKOKURSSEJA LUKION MARKKINOINTI KANSAINVÄLISYYS: ystävyyskoulu Italiassa ja Saksassa 51 Sallan lukio, lukion johtaja Leena Hautajärvi 040 519 3035 / 0400 292 796 www.salla.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin LÄHIALUEYHTEISTYÖTÄ Venäjän kanssa, naapurimaan opiskelijat suorittavat suomalaista lukiota SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN opetuskäytössä OPISKELIJAHUOLTO (opiskelijan tukeminen opinnoissaan) Savitaipaleen lukio, rehtori Markku Tani 040 7131 899 / 040 8365 620 www.peda.net/veraja/savitaipale/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPISKELIJAREKRYTOINTI TENNISPAINOTUS, 10 krs, ammattitait. valmennus, tenniskenttä, tennis- ja liikuntahalli. ETÄOPETUS Mahdollisuus AIKUISLUKIO-opintoihin UUSI KOULUKESKUS valmistunut 2012 KOEVIIKOTTOMUUS Savukosken lukio, rehtori Arto Ahtinen 040 738 4922 / 0400 291 947 www.savukoski.fi/opetustoimi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää OPISKELIJOILLE ILMAISET kannettavat tietokoneet, mokkula-maksun korvaus, oppikirjat opinto-ohjelman mukaan, matkat ilman omavastuuta, aikuislukion opintosuoritukset YLIOPISTO- JA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ Lukio-opintojen tukeminen jatko-opintojen pohjaksi. VERKKOKURSSIPEDAGOGIIKKA TOIMINTAKULTTUURI: osaamisen johtaminen, yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipiste, vastuuopettaja Soili Vainionpää 06 4166 557 / 562 / 044 418 1287 www.koulu.seinajoki.fi/etelaseinajoenlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Muutamien pakollisten kurssien OPPIKIRJAT LAINAKSI opiskelijoille LANSSI-yhteistyöverkosto Seinäjoen seudulla 52 Etäopiskelu ja yhteistyö pääkoulun kanssa Sievin lukio, rehtori Risto Särkijärvi 044 4883 256 http://peda.net/veraja/sievi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPISKELIJOIDEN MOTIVOINTI opiskelutaitojen ja tavoitteellisuuden kehittämiseksi Lukio lainaa PAKOLLISTEN KURSSIEN OPPIKIRJAT. Kielissä ilm. oppikirjat. Aloitteellinen OPPILASKUNTA, mm. mukana suunnittelussa. Monipuolista MARKKINOINTIA. OHJATUN TENTTIMISEN käyttö Monitahoista KEHITYS- JA YHTEISTYÖTÄ: tvt, kunta, srk, leirikoulut, tiedeprojektit jne. Siikajoen lukio, apulaisrehtori Mauri Järnström 040 3156 317 www.meijankoulu.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää HEVOSALAN opintoja, tarjolla 15 kurssia VERKOSTOITUMINEN lähilukioiden kanssa kurssitarjonnan turvaamiseksi ERÄTAITOJA Lappiin suuntautuvilla syys- ja talvivaelluskursseilla YHTEISIÄ KURSSEJA paikallisen maaseutuopiston kanssa OPISKELIJAHUOLTO ja -OHJAUS Siikalatvan lukio, rehtori Maarit Leskelä 044 5118 520 www.siikalatvanlukio.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KANNETTAVAT TIETOKONEET ilmaiseksi YHTEISTYÖ lähiympäristön kanssa (yritykset ja järjestöt) MAKSUTON LUKIOKYYDITYS Laajempi OPPILAITOSYHTEISTYÖ OPISKELIJAKIRJASTOSTA 1. vuoden pakolliset Lisää ideoita TVT-opetuskäyttöön YHTEISTYÖ lähilukioiden kanssa ja toiminta eLukio-verkostossa YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS ja jatko-opintosuunnitelmien tekeminen OPINTORETKI Eurooppaan 2. vuoden keväällä 53 Simon lukio, rehtori Sari Hekkanen-Olervo 016 269 237 / 238 / 040 355 9572 http://edu.simo.fi/moodle Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Opiskelijoille MAKSUTTOMAT OPPIKIRJAT kurssikirjakirjastosta Kansainvälisyys: GLOBAL.ME KANSAINVÄLISTYMINEN Lukion VETOVOIMAN LISÄÄMINEN YRITTÄJYYSKASVATUS Luokissa ÄLYTAULUT (SmartBoard) SOSIAALISEN MEDIAN hyödyntäminen Sodankylän lukio, rehtori Heidi Lakkala 0400 257 887 / 847 www.peda.net/veraja/sodankyla/koulut/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KOLMEN OPISK KIELIRYHMÄT valtuuston päätöksellä VERKKO-OPETUS ILMAISET TABLETIT lukiotulokkaille REMONTTI päättynyt syksyllä 2013 KANSAINVÄLISYYS: Comenius, ystävyyskoulu Itävallassa Sonkajärven lukio, rehtori Auli Halonen 040 675 0015 / 040 543 6180 www.sonkajarvi.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Soveltavina FYSIIKAN LAB-TYÖT ja BIOLOGIAN TUTKIMUS- JA HARRASTEKURSSI WANHOJEN JUHLAILLALLISET: upeat juhlaillalliset tarjoilijoineen (1. vlk opiskelijat), opiskelijoiden vanhemmat myös kutsuttuina paikalla Salibandyakatemia yhteistyössä Iisalmen seudun urheiluakatemian kanssa Nelijaksojärjestelmä, EI KOEVIIKKOA 54 OPISKELIJAHUOLTOJÄRJESTELMÄ VIRTUAALI- ja MONIMUOTO-opetus Sulkavan lukio, rehtori Aki Virolainen 044 417 5371 / 5370 www.sulkavanlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin SOSIAALISEN MEDIAN hyödyntäminen opetuksessa LUKION OMA YRITYS. Vuonna 1994 perustettu Sulkavan soutuun liittyvä Lumo Oy työllistää 1530 nuorta ja tarjoaa kolme yrittäjyyskasvatuksen kurssia sekä rahoittaa mm. leirikouluhankkeita. Edellisen lisäksi YRITTÄJYYSKASVATUSTA yhteensä 9 kurssia integroituina mm. kieliin ja taphtumien järjestämiseen. Maksuton KOULUMATKA (yli 5 km) ja ILMAISET KANNETTAVAT tietokoneet joka ikäluokalle Suomen kristillinen yhteiskoulu, rehtori Anne Nunes 044 202 0557 / 050 438 2224 www.skyk.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KRISTILLINEN KOULUKASVATUS vuodesta 1963 ainoana kristillisenä lukiona Suomessa OPPILASASUNTOLA-TIETOTAITO, koska toimimme osittain sisäoppilaitosmuotoisesti MONIMUOTOLUKIO ETÄLUKIO Koulun MARKKINOINTI Suonenjoen lukio, rehtori Tuula Jalkanen 044 758 1434 / 040 707 1343 www.peda.net/veraja/suonenjoki/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin UUSI LUKIORAKENNUS joulukuusta 2011 VIRTUAALIOPETUS ÄLYTAULUT ja kannettavat TIETOKONEET opiskelijoiden käytössä Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö Yrittäjyyskasvatus ETÄOPETUS Isoverstaan virtuaaliluokan kautta Kv. toimintaa: COMENIUS 55 Svenska privatskolan i Uleåborg-gymn, rektor Sampo Backman 044 5488260 / 08 378 553 www.spsu.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää PARTNER i IDROTTSAKADEMIN - fotboll, simning, ishockey KURSUTBUDET AV FÖRDJUPADE KURSER INTERNATIONALLE STUDIEKONTAKTER till Frankrike och Tyskland Sv. samskolan i Tammerfors gymn., rektor Ronny Holmqvist 050 432 7189 / 050 549 9449 www.samskolan.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää TekNatur-TÄVLINGAR inom naturvetenskapliga ämnen REKRYTERING av ELEVER i hela Finland TRIVSEL och GOD ATMOSFÄR och goda kontakter till närsamhället Sysmän Yhteiskoulun lukio, rehtori Sirpa Eskola-Levänen 044 7134 541 / 044 7134 542 www.sysma.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin monipuolinen TVT:n HYÖDYNTÄMINEN VIIHTYVYYS, VAIKUTUSMAHD / opp.kunta ja nuorisovaltuusto, yht. suunnittelu ja perinteet OPISKELIJAREKRYTOINTI ja MARKKINOINTI OPISKELIJAVAIHDOT joka 2. vuosi saks. Gymnasium Antonianum Vechtan kanssa YRITTÄJYYS (NY) ja YRITYSYHTEISTYÖ henkilökoht. ja tehokas OHJAUSPALVELU Säkylän seudun lukio, rehtori Tapio Yli-Karro 02 832 8415 / 411 / 044 3043 876 Tervetuloa tutustumaan näihin http://koulu.sakyla.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää TILAT SANEERATTU 2011 LUKION MARKKINOINTI viihtyisä oppimisympäristö ja MEDIATEEKKI 56 Taavetin lukio, rehtori Jorma Uusiheimala 040 712 3511 / 040 533 8834 Tervetuloa tutustumaan näihin www.luumaki.fi Näitä haluaisimme kehittää MONIPUOLINEN KURSSITAJONTA, mm. laajassa matematiikassa 17 kurssia Taivalkosken lukio, rehtori Maaret Ihme 040 8608 992 / 040 8615 829 www.taivalkoski.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin PÄIVÄLUKION VERKOTTUMINEN AIKUISLUKION ops:n mukainen opetus PohjoisPohjanmaan etälukioverkossa, www.eLukio.fi SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON valmistautuminen KANSAINVÄLISYYS: vuotuinen oppilasvaihto, Saksa Baiersbronn KOSKIMELONTAA kurssi vuodessa OPPIKIRJOJEN LAINAUS opiskelijoille Sanataiteen opetus PÄÄTALOINSTIT. kautta OPISKELIJA-ASUNTOLA Tervolan lukio, rehtori Essi Varajärvi 040 129 3548 / 0400 755 094 www.tervola.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin VERKKOPEDAGOGIIKKA YHTEINEN HALLINTO peruskoulun kanssa YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS EI KOEVIIKKOA: kokeet kaksoistunneilla, tarvittaessa joustavasti tunteja vaihtaen Teuvan lukio, vs. rehtori Veijo Kivislahti 040 120 1512 / 040 120 1522 www.teuvankoulut.fi/koulut/lukio.link Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Yrittäjyyskasvatusta, 4 kurssia teknologiaa VIRTUAALIOPETUS ILMAISUTAITO: näytelmäprojekteja, näyttötutkinto SOSIAALISEN MEDIAN käyttö opetuksessa KANSAINVÄLISYYS 57 Sepän lukion Tikkakosken toimipiste, rehtori Antero Hietamäki 040 341 4800 www.jao.fi/tikkakoskenlukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää ILMAILULINJA. TRAFIn hyväksymät yksityislentäjän lupakirjan tietopuoliset opinnot engl. verkko-opinnoin ja suomenk. lähijaksoin. Kokeet verkossa. Ulkopuolinen toteuttaja. Muita ilmailuopintoja omana tuotantona. VERKKO- JA VIDEONEUVOTTELUOPETUS ja -OPISKELU OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI KURSSITARJOTTIMEN OPTIMOINTI opiskelijan kannalta YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS: kaikille lukion jälkeinen jatkosuunnitelma. KOEVIIKON TEHOKKAAMPI KÄYTTÖ OPISKELIJAHUOLTORYHMÄssä kaikki ryhmänohjaajat Tohmajärven lukio, rehtori Arto Juntunen 040 105 4132 / 4130 www.tohmajarvenlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPISKELIJAREKRYTOINTI ILMAISET OPPIKIRJAT sekä LUKIOLAISTEN ILMAINEN OPISKELU KANS.OPISTOSSA VERKKOPEDAGOGIIKKA JA ETÄOPETUS videoneuvottelulaitteilla KAKSOISTUTK. (Kiteen lukio ja amm.op.) Toholammin lukio, rehtori Jussi Peltokangas 040 1505 236 / 235 www.kase.fi/toholampi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YSTÄVYYSKOULU Latviassa, vierailut vuorovuosin KURSSIEN TOTEUTTAMINEN käytännössä Topeliusgymnasiet i Nykarleby, rektor Stefan Kula 06 7856 422 / 420 / 044 7219 078 www.nykarleby.fi/topeliusgymnasiet Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SPECIALLINJE i naturvetenskaper, företagskunskap och språk VIRTUELL PEDAGOGIK PROJEKTBASERADE KURSER innebandy, dans och GYMNASIEDIPLOM I TEKNISK SLÖJD 58 Tuusniemen lukio, vt. rehtori Jaro Koikkalainen 040 5721 867 www.peda.net/veraja/tuusniemi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Monipuoliset LIIKUNTAKURSSIT, liik.diplomi Kokonaisvaltaisen OPINTO-OHJAUKSEN tehostaminen PITKÄÄ MATEMATIIKKAA 17 kurssia KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Mediakurssit, yhteistyö paikallislehden kanssa Tölö specialiseringsgymnasium, rektor Marina Sjöholm 09 3108 7056 / 6579 / 050 4125 427 www.tolospecialiseringsgymnasium.edu.hel.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin Specialisering i BILDKONST, HUMANEKOLOGI och MUSIK VUXENSTUDIER UNICEF-projekt Utajärven lukio, rehtori Tapani Blomster 050 4440 950 / 050 5673 335 www.utaj.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää Monipuol. MARKKINOINTI, mm. Facebookissa Osaamista OPETUSTEKNOLOGIAN monipuoliseen hyödyntämiseen ILMAISET KIRJAT JA KYYDIT (5 km–) TVT: opisk. läppärit tai tabletit, ÄLYTAULUT kaikissa opetustiloissa HARRASTEkursseja, tukiopetusta, preppausta, yhteistyö autokoulun kanssa Joka vuosiluokalla kansainvälisyyshanke Utsjoen saamelaislukio, apulaisrehtori Eeva Vallittu 040 539 8996 www.peda.net/veraja/utsjoki Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPISKELIJAHUOLTO PAIKALLINEN PROFILOITUMINEN: saamen kieli ja kulttuuri sekä arktinen alue ja luonto Lukion MARKKINOINTI ETÄOPETUKSEN ARKI: erinomainen tekniikka VAIHTO-OPPILASVUOSI SAAMELAISLUKIOSSA Ei koeviikkoa 59 Vaalan lukio, rehtori Liisa Leinonen 0400 855 948 / 941 www.vaala.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin ILMAISET KOULUMATKAT, älytaulut kaikissa luokissa UUSI KOULURAKENNUS valm. 2012 OPPIKIRJAKIRJASTON kehittäminen LÄHILUKIOIDEN YHTEISTYÖ LUKIOSSA VIIHTYMINEN – yhteistyö OPPILASKUNNAN kanssa Mukana eLukiossa, www.elukio.fi OULUN YLIOPISTON kanssa yhteistyössä matematiikan nivelkurssi ja abikurssit Joka vuosikurssilla oma KANSAINVÄLISYYSHANKE Valtimon lukio, rehtori Tiina Kärkkäinen 040 1041 102 / 101 www.valtimo.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää OPPILASHUOLTORYHMÄ lähes viikoittain (rehtori, opo, erit.opettaja, sos.työntek., koulukur., -psykologi ja -terveydenhoitaja, oppilas ei läsnä) OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT KAKSOISTUTKINTO Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimon kanssa Vasa gymnasium, rektor Anne Levonen 06 3253 481 / 480 / 040 5666 301 www.vasagymnasium.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää FYKESTÖTEN: alla studerande kan satsa på fysik och kemi enligt egna förutsättningar Erbjuda förmånliga möjligheter för alla studerande att handha EN EGEN BÄRBAR DATOR MATTESTÖTEN: kortmatematikerna kan studera matematik på egen nivå med riktat stöd Genom samarb. med Idrottsakademi o. idrottsföreningar kan man träna och studera samtidigt SAMARBETE PÅ DET PEDAG. PLANET och för attitydarbetet mellan två gymnasier 60 Vesannon yhtenäiskoulun lukio, rehtori Jaana Ruuskanen 040 714 3315 / 050 387 9966 www.vesanto.fi/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin OPPIAINEIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN kehittäminen Kannettavat TIETOKONEET kaikille lukiolaisille MAKSUTTOMAT KOULUMATKAT (yli 5 km) myös naapurikuntien alueelta VERKKO-OPETUKSEN lisääminen ja tehostaminen VIDEONEUVOTTELU- ja VIRTUAALILUOKKAopetusta sekä aikuislukiotoimintaa LUONTOAIHEISIA KURSSEJA: eräretkeily vaelluskurssina ja vesistön- ja maaperäntutkimuskurssit Konneveden tutkimusasemalla MOOTTORIKURSSIT yhteistyössä paikallisen urheiluautojärjestön kanssa Vetelin lukio, rehtori Tero Lahtinen 050 5790 152 / 154 www.veteli.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KENTTÄKURSSEJA mm. biologiassa ja tähtitieteessä OPISKELIJAREKRYTOINTI Mukana Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemiassa Vieremän lukio, rehtori Marko Nevalainen 0400 370 152 / 113 www.vieremanlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin ETÄ- ja SAMANAIKAISOPISKELU ilmaiset KOULUKYYDIT, OPPIKIRJAKIRJASTO sekä KANNETTAVAT TIETOKONEET Nelijaksojärjestelmä, EI KOEVIIKKOA TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖN kehittämisprojekti MAHIS+ 61 Vihannin lukio, rehtori Kari Laurila 040 3110 379 / 403 http://www.peda.net/veraja/vihanti/lukio/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää SEUDULLINEN LUKIOYHTEISTYÖ. Vihannin, Siikajoen, Pyhäjoen ja Raahen lukioilla yli 30 yhteiskurssia. Mukana hallinnollinen yhteistyö, tekniset ratkaisut ja pedagoginen toteutus. TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖ: kaksoistutkinnon mahdollistaminen myös omassa lukiossamme VIESTINTÄ- JA ILMAISU: sivu / kk paikallislehdessä, lisäksi mainontaa, markkinointia, valokuvausta, studiotekniikkaa ja puheviestintää. KANNETTAVAT TIETOKONEET kaikilla Viitasaaren lukio, apulaisrehtori Marjaana Juntunen 044 7335 679 / 678 www.peda.net/veraja/viitasaari/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää KOULUSANEERAUS päättynyt 2011 VERKKOPEDAGOGIIKKA KOULUKAMPUS (uimahalli, liikuntahalli, jalkap allohalli,elokuvateatteri) KAMPPAILU-URHEILULINJA: brasilialainen jujutsu ja lukkopaini VIESTINTÄ- JA MEDIAKURSSEJA 8 kurssia liikunta-, musiikki-, kuvataide ja mediaDIPLOMIT Vimpelin lukio, rehtori Marko Timo 06 24126 453 / 450 / 044 4659 450 www.peda.net/veraja/vimpeli/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ. Mahdollisuus suorittaa amm. ja yo-tutkinto OPPILAITOSTEN VIRTUAALIYHTEISTYÖ JA UUDET OPETUSMENETELMÄT ILMAISUTAITOPAINOTTEISET KURSSIT OPISKELIJAREKRYTOINTI JA KOULUN MARKKINOINTI KANSAINVÄLISYYS: vaihto-oppilaat käyvät todella koulua, lopulta kokonaan suomeksi LUKIO-OPISKELU ILMAN KOEVIIKKOA PALLOILULINJA (pesä- ja koripallo) 62 Virkby gymnasium, rektor Ulrica Karell 019 3695 492 / 044 3740 160 www.peda.net/veraja/lohja/gymnasium Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää samarbete genom NÄTKURSER vid nätgymnasiet i Västnyland o Åboland UTVECKLING av KURSUTBUDET Virolahden lukio, rehtori Auli Hyttinen 040 710 7343 / 050 3892 110 www.virolahti.fi/lukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää YHTEISTYÖ AMM. OPPILAIT. KANSSA: lukiokursseja luonnonvara-oppilait. opiskelijoille Kuinka hyödyntää PAIKALLISIA OMINAISPIIRTEITÄ (kuten rajan ja meren läheisyyttä)? OPETTAJAYHTEISTYÖ OPISKELIJAKSIOTTOALUEEN PERUSKOULUJEN KANSSA OPPITUNTIEN MENETYKSEN MINIMOINTI Miten päästä lähelle 38 kurssituntia? LUKION ALUN “TYHJÄKÄYNNIN” MINIMOINTI: lukioon orientoiva jakso 9. vlk:n keväällä AVOIN YLIOPISTO -OPETUS, ETÄ- JA VERKKO-OPISKELU sekä AIKUISLUKIOTOIMINTA Virtain lukio, rehtori Pirjo-Liisa Rouniola 03 485 1431 / 1430 / 044 715 1430 Tervetuloa tutustumaan näihin www.virtainlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää MUSIIKKITEATTERIPAINOTUS Erityisopetus ja verkko-opetuksen kehittäminen JÄÄURHEILU: tuomarointi- ja seuratoimintakurssi valmennuksineen Yhteistyö naapurilukioiden ja ammattiopiston kanssa Oppilaskuntatoiminnan aktivointi Väinö Linnan lukio, rehtori Jarno Hautamäki 040 3354 256 / 255 www.vainolinnanlukio.fi Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin SEUTUYHTEISTYÖ Pirkanmaan avoimessa oppimiskulttuurissa UUSI KOULURAKENNUS syksyksi 2016 ILMAISET OPPIKIRJAT: Opiskelija voi lainata kaikki tekstikirjat lukiolta UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT Laadukkaat LASKIMET LAINAKSI lukioajaksi sekä leasingilla selvästi markkinahintaa halvempi TABLET-laite 63 Ylistaron lukio, rehtori Jouko Peltonen 06 416 7100 / 7101 / 044 418 1812 www.edu.seinajoki.fi/ylistaronlukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KIELIMATKOJA VUODESTA 1995 Pariisi (RA), Berliini (SA) TVT-taidot ja -tiedot sekä uudet opetusmenetelmät VAELLUSKURSSI, yö Seitsemisen kans.puist. Oppimisympäristön nykyaikaistaminen: UUDISRAKENNUS tai SANEERAUS 2. vuosiluokan järjestämät JUHLAPÄIVÄLLISET abeille vuodesta 1986: tarjoilu pöytiin, kynttilät, elävä musiikki, puheita ja kutsuvieraita OPISKELIJAREKRYTOINTI ja koulun MARKKINOINTI Ylitornion yhteiskoulun lukio, rehtori Sari Lantto 050-4092621 / 040-7259285 www.yykl.fi Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää HENKILÖKOHTAINEN iPad käytössä koko opintojen ajan KANSAINVÄLISET yhteistyöprojektit ILM. OPPIKIRJAT lähes kaikilla pak. kursseilla YRITTÄJYYS TVT opettamisen, arvioinnin ja oppimisen työvälineenä Vuotuiset kieli- ja kulttuurimatkat suull. krs 12 kurssia JÄÄKIEKKO-OPETUSTA Äetsän Sarkia-lukio, apulaisrehtori Leeni Kirvesmäki 040 7128 190 / 050 3680 913 www.peda.net/veraja/sastamala/aetsansarkialukio Tervetuloa tutustumaan näihin Näitä haluaisimme kehittää VAHVA AIKUISLUKIOTOIMINTA jo seitsemän vuoden ajan Reaaliaineiden vastinpariryhmittelyyn perustuva TEHOKAS TYÖJÄRJESTYSTEKNIIKKA OPISKELIJOITA kuuleva johtamispolitiikka SAMANAIKAISOPETUS esim. lyhyissä kielissä Opiskelijoilla henk.koht. päätelaitteet tunneilla TEHOKAS OHJAUS JATKO-OPINTOIHIN 64 Kansainvälisyyshankkeet SAMANAIKAIS- JA VERKKO-OPETUKSEN pedagogiikka LUKI- JA OPPIMISVAIKEUKSIEN huomioon ottaminen Ähtärin lukio, rehtori Ville Ylianunti 040 653 0333 / 040 725 0241 www.ahtari.fi/kaupunki/index.php/koulutus/lukio Näitä haluaisimme kehittää Tervetuloa tutustumaan näihin KAKSOISTUTKINNON kehittäminen ”KANSAINVÄLISYYS-, MATKAILU- JA TALOUOSAAMINEN”, soveltava kurssikokonaisuus yhteistyössä Helsingin Haaga-Helia -amk:n kanssa Täydentävä kurssitarjonta 2014–2015 (Optional complementary courses for school year 2014–2015) 1. Lukioiden virtuaaliverkoston pakollisia, syventäviä ja soveltavia lukiokursseja sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja: www.peda.net/veraja/pienetlukiot (The Virtual Network of Finnish Senior Secondary Schools) 2. Kesälukiokurssit kesällä 2014 –> kts. seuraava aukeama www.kesalukio.fi (The Summer High School Association) Kesälukioita järjestetään ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Kesälukio kestää viikosta kahteen viikkoon. Kesälukiossa saa • suorittaa lukiokursseja • innostusta oppimiseen ja virikkeitä jatko-opintoja ja ammatinvalintaa varten • kansainvälisiä kokemuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin • kerrata peruskoulun tietoja ja valmistautua tuleviin lukio-opintoihin • kerrata lukiossa opittua ja harjoitella ylioppilaskirjoituksia varten. Uutuutena keväästä 2014 lähtien SUVI-opo Suvi auttaa erityisesti jatko-opintovaihtoehtojen kartoituksessa tai jos haluat tietää, missä jotakin asiaa voi opiskella tai millä koulutuksella tiettyyn ammattiin voisi päästä käsiksi. Kysy Suvilta: http://kesis.fi/suvi 65 Suvi Yleiskesälukiot Tuusulanjärven kesälukio 4.–17.6. Järvenpää Kiljavan kesälukio 23.6.–4.7. Kiljava Itä-Lapin kesälukio * 6.–20.7. Salla Lahden kesälukio * 21.7.–1.8. Lahti Raudaskylän kesälukio * 30.7.–8.8. Ylivieska Teemakesälukiot Matemaattis-luonnontieteellinen kesälukio 3.–19.6 Punkaharju Itämeri-kesälukio * 4.–13.6. Seili Östersjösommarskolan * 4.–13.6. Själö Maahanmuuttajakesälukio * 6.–15.6. Anjala Kirjoittajakesälukio * 9.–18.6. Turku English Communication Camp * 24.6.–3.7. Lohja Kielisolahdus-kesälukio * 7.–17.7. Savonlinna Lahden 10+ 21.7.–1.8. Lahti Teatteri-ilmaisun kesälukio * 21.7.–1.8. Lahti International Art Summer * 2.–10.8. Anjala Intensivkurs i samhällslära 3.–10.8. Houtskär Saksan kesälukio 25.5.–4.6. Berliini Espanjan kesälukio 14.–24.6. Valladolid Ranskan kesälukio 27.6.–7.7. Pariisi Summer School in England 18.–26.7. Durham Språkbad på Gotland 22.–29.7. Hemse Ulkomaan kesälukiot 66 Kurssitarjonta 2014 ÄIabi, RUBabi/ RUB1/RUB2/RUB4/RUB5, ENAabi/ENA1–3 kert.,ENAkert., MAA5/MAA6/ MAA7, MABabi/MAB3/MAB5 ÄI4/ÄI5, RUB3/RUB4, ENA4/ENA5, MAA6/MAA7, MAB4/MAB5, HI4, YH2/YH3 RUBvalm., BI05, MABvalm., MAA12, VEB1, KE7, HI1/HI5, MU5, KU1, S2alkeet, S27, ENAvalm., YH1, AT ÄIabi , RUBvalm./RUBabi, ENAvalm./ENAabi, MAAabi, MA/FYvalm. ÄIabi, RUBvalm./RUBabi, ENAvalm./ENAabi, MAvalm./MAAabi, MABabi, BIabi, PSabi MAAkert., BI5, KE5, FY1–5kert. BI3, LI3 BI3, LI3 HOPS, S2, oma äidinkieli ja kulttuuri ÄI3, luova kirjoittaminen EN, KU ÄI8, S2, RUB1–2kert./RUBabi, ENAkert., VEalkeet, espanja, hindi, ranska, saksa, venäjä HOPS, opinto-ohjaus, opiskelutaidot, kotitalous improvisaatio, näyttelijäntyö, dramaturgia, elokuva-analyysi ä es ti-k h hu y y ätt . ä SLabi in p sällä h i o e uki llä k l fi ä io. es kyse k k en voi alu n s i e a lle! m koj k i . u ! v t w u ty ia k SA/ENA suull. kielitaito siir itta spai llis t: ww o o n Ilm ruutu hd tiedo luu a u o ES suull. kielitaito, LI3 t m yt Pe ttik a se ivitet k mm uto a pä a RAB7, suull. kielitaito i u a M kist nt r o a io T ENA suull. kielitaito luk s yö RUA7, RUB6, RU suull. kielitaito *M KU5 67 . lla u u k For the foreign reader History of Finnish small secondary schools In Finland the history of founding secondary schools has been different from the general practice elsewhere. Most Finnish secondary schools were not founded by the state or by municipalities, but by private local associations. The state allowed such groups to found a secondary school, if there was a “demand for local need of educational civilization”. Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools, partly due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population of the country. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups 16-18) almost 40 % have less than 120 students. The movement for closer collaboration by small Finnish secondary schools started in 1997 and The Finnish Association of Small Secondary Schools, FASSS, was founded in 2002. FASSS is a non-governmental organization. It currently comprises 151 small secondary schools in rural and scattered settlements across Finland, as shown on the map on page 5. Eleven of the FASSS member schools are located north of the Arctic Circle. Would you like to have a FASSS contact school? Being small and scattered, FASSS member schools are generally well equipped with modern IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is the main language for foreign cooperation, but a wide variety of other languages are also available. The member schools are outward looking and have a lot of contacts with foreign schools. As the emphasis in foreign language teaching of Finnish schools is in practical individual production, communication in foreign languages is not a problem. If you would like to have a partner school in Finland, please write an A4 description of what kind of partner you are looking for, and then contact the FASSS President email address on FASSS website www.pienetlukiot.fi You should also include a brief description about your school and its location and environment. The more thorough your request and description are, the better match we can guarantee. We normally find an active Finnish FASSS contact school within just a week. Often several member schools apply for the same partnership. Although FASSS represents small school units, schools of any size are welcome as international partners. On their premises FASSS member schools normally also house junior secondary schools for students aged 13–15 years, mostly led by the same Principal. Therefore, we can match schools with students age range of altogether 13–18 years, with the emphasis on the senior grades where the language skills are better. Would you like to get introduced to the background of the Finnish PISA? This millennium Finland has ranked in top positions in all PISA assessments. These assessments, made every three years, test the skills of 15 year old pupils in mathematics, reading and the natural sciences. Interestingly for people from other countries, the dif68 Since the Benchmark Guide is also used as a FASSS handout in international connections, some of the pages are in English language. ferences in results between Finnish schools are very small, the smallest in the OECD countries. This is also illustrated by the fact that although FASSS member schools are mostly located on the periphery, all around Finland, the overall average national maturity examination results at the age of 18 are pretty much the same both in the urban and rural settings. There has been a rush by education authorities and school leaders from abroad to visit Finland to get acquainted with the background of the Finnish PISA results. In fact, there are more visitors wanting to come to Finland for this purpose through Comenius and other programmes, than the Finnish school authorities can cope with. In response to this clear and continuing demand, FASSS is running a limited visit programme to serve foreign visitors interested in PISA. The intensive 2–3 day visit comprises details as: • The Pisa – what does it tell about the Finnish educational system • Structure of the Finnish general education • Student and special needs support and health care • Managing of the secondary and elementary school • Quality assessment and quality criteria as tools for enhancing performance and leadership • Visits to secondary and elementary schools • Discussions with principals and teachers • Attending lessons • etc. The visit program is tailored according to the individual needs of the visiting group. If you would like to get acquainted with the background of the good Finnish PISA results, please send an email to the address on the back cover of this Benchmark Guide. About this Benchmark Guide Main purpose of this booklet is to provide ideas and solutions for enhancing learning results and everyday working habits of small Finnish secondary schools. Many of the reported practices also apply to larger or even other types of schools. The text is exclusively in Finnish, but on page 70 English translations of the Thematic Index headlines of pages 18–20 are given, to help the reader to understand the working principle of the Benchmark Guide. The Benchmark Guide has been kept up-to-date by releasing a new annual issue every spring, since year 2001. In addition to the Guide, an exclusive email discussion forum of the 151 FASSS member school principals provides a mutual peer support platform for everyday management and leadership questions and solutions. 69 Translations of the Thematic Index headlines on pages 18–20 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Marketing of the school and enhancing student recruitment Student counselling and student welfare Strengthening the mutual sense of community Public relations and general communication Secondary adult education as part of ordinary senior secondary school Devoting more time to teaching rather than examinations Curricular collaboration with other schools Distance education via IT Special nuances in Math and science / Sports / Arts / Other / Senior secondary school Diplomas (in Arts and Practical Subjects) / Languages 9. Entrepreneurship, and partnership with business enterprises 10.The school’s own entrepreneurial activity 11.University partnership 12.Combined maturity examination: academic plus vocational 13.Other collaboration with vocational institutes 14.International collaboration 15.School house renovating and / or rebuilding tents o Con le files xamp f two e m lish (fro g nto En ted i transla 4): page 6 en elton ouko P J l a ip 2 c 1 urther io, p7r1in01 / 044 418n1lukio k u l elop f v e n d o o / r like to Ylistar 06 416 7100 ajoki.fi/ylista skills would 8 du.sein www.e e h thes ted wit TION UNICA M M O C ching N AND MATIO HODS in tea R O in F a IN qu ET .g. ILDING get ac EW M 95 to e and N me to OL BU 9 o O 1 lc H e e C c S W sin one RIPS y NEW UDY T a totall N of the old T r e G S h E it E KETIN ATIO UAG ENOV LANG d Berlin d MAR l park R n a r a r o tu ts a n ln studen Paris a at loca G new rnight IN e d v IT n o U o , c rse se ECR G cou by the e R e school HIKIN ovided leaving th r f th p o , R se NE to LA DIN ents to tho eches etc. A G l a ri Lant a Annu e stud music, spe S d l a a r g g t principkl.fi highes andles, livin y l: c o o rther h www.y c s lop fu 5 e 8 v 2 e 9 d 5 2 to / 040-7 ld like TS 92621 e wou 0 4 w OJEC 0 e 5 s 0 The IVE PR T A R O e h thes OLLAB onal C ted wit ti a in n a r u q Inte get ac me to ip pils u p Welco neursh e trepre n to th n e E iv g s iPads course ONAL gatory li b o PERS in OOKS ation OOL B H C S , evalu g in h c FREE tea tool in sed as u ly e IT wid ning abroad ar rsions u c x and le e lt. and cu guage n la l a Annu EY HOCK in ICE s e s r 12 cou ion Ylitorn we These kio, lun lu u o k s i yhte 70 Copyright: Jukka O. Mattila c/o Suomen Lähilukioyhdistys Torpankuja 6 FIN-13880 Hattula Finland 050 - 9101 596 Skype: jukka.o.mattila Kopijyvä Oy, Hämeenlinna 2014 72 20 €
© Copyright 2024