Hyvät käytännöt

– 14. vuosikerta –
151 pienen lukion
Hyvät käytännöt
2014
Benchmarking-opas
Benchmark Guide 2014 of the best practice
of 151 small Finnish secondary schools
24.3.2014
Suomen Lähilukioyhdistys
Finnish Association of Small
Secondary Schools (FASSS)
Member of ESHA
1
Jos sana ”benchmarking” on sinulle käsitteenä
outo, katso tarkemmin
sivulta 14 lähtien
Benchmarking
tarkoittaa,
että pitää
olla riittävän nöyrä
pystyäkseen myöntämään, että
myös naapurilta voi käydä ottamassa oppia
Benchmarking means that
you should be humble enough to admit,
that you can learn something
even from your neighbour
Kopijyvä Oy, Hämeenlinna 2014
3
Sisältö – Contents
Esipuheet ..................................................................... 6–7
Laadunhallinnan 10 askelta ............................................ 8–16
Esikuva-analyysi eli benchmarking ...............................14–16
Pienten lukioiden hyvät käytännöt ................................17–65
Aihekohtainen hakemisto ............................................. 17–20
Benchmarking-vierailun suunnittelulomake ..................16
Koulukohtainen aakkosellinen hakemisto ....................22–65
Lukioiden virtuaaliverkoston kurssitarjonta 2014–15...65
Kesälukioseura ry:n kurssit kesällä 2014 ......................65–67
For the foreign reader ..................................................... 68–70
Pienten lukioiden
LAATUHANKE
4
Norway
•Enontekiö
Sweden
Suomen
Lähilukioyhdistyksen
151 jäsenlukiota
•
Utsjoki
•Ivalo
Finnish
•Muonio
Lapland
•Kittilä
•Kolari
Lat. 700 N
Home of
Santa Claus
*
•Sodankylä
Savukoski•
•Pello
Kemijärvi•
Salla•
•Ylitornio •Muurola
•Tervola Posio•
(maks 120 opiskelijaa)
Ranua•
Simo•
Taivalkoski
•
•Pudasjärvi
151 member schools of
•Ii
the Finnish Association of
• Uleåborg
Small Secondary Schools,
Utajärvi •Puolanka
FASSS
•
•Siikajoki
Pyhäjoki •
•Vihanti •Vaala •Paltamo
•Siikalatva
The Arctic
Circle
Russia
Finland
Kärsämäki•
Luc. Hagman (Kälviä)•
•Vieremä
•Sievi
Pietarsaari •Toholampi•
•Valtimo
Sonkajärvi•
Reisjärvi•
•Pyhäjärvi
Topeliusg. •
Evijärvi• •Veteli
•Nurmes
Rautavaara•
Kinnula• •Pihtipudas
Lappajärvi•
•Nilsiä
Vasa • Härmä•
• Perho
•
•Pielavesi
•Juuka
•
•Viitasaari
Vimpeli
Juankoski Polvijärvi
Kyrönmaa• •Ylistaro
•
Karstula
•Vesanto
•Petalax
• •Eno •Ilomantsi
•Karttula Tuusniemi
•Jurva •Seinäjoki Konnevesi
• •Outokumpu
•
•Rautalampi
•Teuva •Jalasjärvi
•Suonenjoki
Krist.kaup.
Ähtäri• Tikkakoski Leppävirta• •Heinävesi•Pyhäselkä
••
•
•Virrat
•
Krist.stad
•Joroinen
•Tohmajärvi
•Honkajoki Petäjävesi • Hankasalmi
•Rantasalmi
•Ruovesi
•Haukivuori
•
•Merikarvia T-fors
•Kerimäki
Jämsänkoski •Kangasn.•Juva
Ikaalinen•
•
•Punkaharju
Pomarkku•
•Lavia Kuhmoinen
•Joutsa Sulkava•
•
B-borg • •Nakkila•Mouhij. Pälkäne• •
•Parikkala
Puumala•
Sysmä
Harjavalta•
•Äetsä Akaa•
•Ristiina
•Padasjoki
• Rautjärvi
•Mäntyharju
•Savitaipale
Punkalaidun• •Väinö Linna
Lammi Anjalankoski
Säkylä•
Tervakoski • •
• •Taavetti
Iitti•
Hausjärvi •Kärkölä •Elimäki
•
Koski•
Loppi• Rajamäki
•Porlammi
•
Suomen kr l. Kellokoski•
•Askola
• Virolahti
• Perniö N-Pusula
•
•
Parainen •
•
•Helsinge
Kotka
• Karjaa•
Kimitoö •
Virkby• •
Myllyharju,
Lovisa
Tölö
0
Lat. 60 N
Hanko •• Hangö
•Aurinkorannikko (Fuengirola, Spain)
5
Hyviä käytäntöjä pienistä lukioista
Arvoisa lukija,
käsissäsi on Suomen Lähilukioyhdistyksen julkaisemien Pienten lukioiden hyvien käytäntöjen 14. vuosikerta. Vuonna 2001 julkaistussa ensimmäisessä painoksessa oli mukana
46 jäsenlukiota, vuoden 2014 laitoksessa 151.
Suomen koulumaailmassa ainutlaatuinen ”Pienten lukioiden hyvät käytännöt 2014”
esittelee mm. koulun markkinointiin, opiskelijahuoltoon, yhteisöllisyyden vahvistamiseen,
viestintään ja opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä esimerkkejä. Kaikki vinkit soveltuvat hyödynnettäviksi myös suuremmissa kouluyksiköissä.
Kukin jäsenlukio esittää sivuilla 22–65 omasta toiminnastaan kaksi puolta. ”Tervetuloa
tutustumaan näihin” listaa hyviä käytäntöjä esimerkeiksi muille ja ”Näitä haluaisimme kehittää” tulevaisuuden kehittelytoiveita.
Alkusivuilla 8–16 on katsaus koulutyön systemaattisen laadunhallinnan perustekijöihin. Niiden jälkeen eri lukioiden hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden mennä ottamaan mallia muista kouluista.
Kirjanen esittelee toimintaamme myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä osa
tekstistä on englanniksi.
Pienten lukioiden liike alkoi Suomessa vuonna 1997. Suomen Lähilukioyhdistys perustettiin vuonna 2002. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 151 lukiota. Jäseneksi pääsyn ehtona on, että lukiolla on korkeintaan 120 opiskelijaa. Yleisellä tasolla yhdistyksen toiminnan
tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen nuorille kaikkialla Suomessa,
asuinpaikasta riippumatta.
Hattulassa 24.3.2014
Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys
(yhteystiedot takakannessa)
Pienten lukioiden laatuhankkeen tavoitteita
1. Kytkeä laadukas palvelu ja yksittäisistä opiskelijoista huo­­lehtiminen pienen kouluyksikön
julkisuuskuvaan sekä parantaa pienten lukioiden palvelutasoa laatukoulutuksen ja jatkuvan
keskinäisen yhteydenpidon kautta.
2. Etsiä pienten lukioiden hyviä käytäntöjä ja levittää niitä piirin yhteiseen käyttöön.
3. Lisätä hajallaan ympäri maata sijaitsevien pienten lukioiden yhteenkuuluvuuden tunnetta
ja kehittää niiden valtakunnallisesti yhteistä myönteistä identiteettiä.
6
Collection of good practice of the Finnish Association of
Small Secondary Schools, FASSS
Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools, partly
due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population as shown on
the map on page 5. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups
16-18) almost 40 % have less than 120 students.
The movement for the closer collaboration of small Finnish secondary schools was
initiated in 1997. Today the Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS)
comprises 151 member schools.
Being small and scattered, FASSS schools are generally well equipped with modern
IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is the main
language for foreign cooperation. A wide variety of other languages are also available.
The member schools are outward looking and have a lot of contacts with foreign schools.
The Benchmark Guide of FASSS member schools is a rich source of innovative
educational practice. Publication of the annual FASSS Benchmark Guide was started in
2001. Consequently, this is the 14th issue.
In the Guide, each of the 151 schools present two things: a) their own good practices
they would like to introduce to other schools and b) the practices they would like to adopt
from other schools. Unfortunately the text is exclusively in Finnish, but the main purpose
for foreign readers is to provide an example, how internal know-how is shared within the
Finnish school world. For further information, or to search for potential Finnish partner
schools, please take a look at pages 68–70 of this booklet.
Hattula, Finland 24.3.2014
Jukka O. Mattila
President of FASSS
More in English on pages
(contact information on the back cover)
68–70 and on ESHA website:
http://eshacommunity.wikispaces.com/Quality+of+Education)
Quality-based objectives of FASSS collaboration
1. Connecting
high quality service and care of individual students to the public image of
small schools, and enhancing the general standard of quality of FASSS member schools by
in-service training and continuous mutual collaboration.
2. Seeking and spreading good practice within the community of FASSS schools.
3. Emphasizing mutual togetherness among the scattered and, in many cases, isolated
FASSS member schools, thus boosting their positive national identity.
7
Laadunhallinnan 10 askelta
johdatus laatuajatteluun koulutyössä
pia työvaiheiden kuvauksia.
Koulun toiminnan hyvään hallintaan kuuluu
kuitenkin myös muuta kuin pelkkä opetustyö.
Kun esimerkiksi uusi opettaja tai opiskelija
saapuu kouluun, hänet on heti huolellisesti perehdytettävä koulun toimintakulttuuriin. Uuden
työntekijän perehdyttämiskoulutus on olennainen osa yhteisön laadun hallintaa.
Jokainen uusi opiskelija tuo repussaan kunnalle ja koululle merkittävän määrän euroja
valtionosuutena ja sitä kautta myös tuntiresurssina. Vähenevien opiskelijamäärien aikana on
hyvä luoda tavoitteellisesti jokavuotiset harkitut
rutiinit uusien opiskelijoiden rekrytoimiseksi.
Jatkuva rekrytointiin panostaminen (yhtä hyvin
uusien opettajien kuin opiskelijoidenkin) on
ensiarvoisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja
laadun kannalta.
Sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku, poissaolojen
ja edistymisen tarkkailu sekä koulua koskevan
yleisen suoritustiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen ovat lisäesimerkkejä siitä
moninaisuudesta, josta koulun toiminnanhallintajärjestelmä muodostuu.
Yhteisöjen toimintaa kehiteltäessä ja tarkasteltaessa ei nykyään voi välttyä törmäämästä laadun
ja laadunhallinnan käsitteisiin.
Käsitys laadusta toiminnan tuloksen osatekijänä on vuosikymmenien kuluessa muuttunut.
Alkuaan 1920- ja 1930-luvuilla laadun käsite
liitettiin teollisiin tuotteisiin ja erityisesti sarjatuotantoon. Laatu ilmeni tällöin pyrkimyksenä tasalaatuisuuteen ja tarkoitti käytännössä virheiden
etsimistä ja seulontaa.
Monien kehitysvaiheiden jälkeen laatu ymmärretään nyt 2000-luvulla laajana ja koko työpaikan toiminnan kattavana tekijänä. Koska hyvin
hallittu ja ohjattu laadukas työ tuo mukanaan
koko yhteisölle kilpailuetua (esimerkkinä lukion
onnistunut opiskelijarekrytointi), edellytetään organisaation jokaisen jäsenen kantavan laadusta
osavastuunsa.
Ensiarvoisen tärkeää on, että työpaikan johto
(koulussa rehtori) on laatuun vahvasti sitoutunut. Puhutaankin laadun johtamisesta. Laatua
pidetään yhteisön ihmistyövoiman rinnalla niin
tärkeänä toimintatekijänä, että sitä pitää aivan
erikseen johtaa ja hallita.
Perinteisesti ylhäältä päin johdetussa koululaitoksessa on totuttu siihen, että milloin minkäkin
muodin mukaiset “ismit” tulevat ja menevät.
Palveluyhteiskuntaan, jota koulukin edustaa,
laadun käsite on tullut jäädäkseen.
Laadunhallinnan 10 askelta
Lukion laadunhallinnan areena on laaja, kärjistetysti sanottuna koulun limonadi-automaatin
käytöstä elämänuralle sijoittumiseen saakka.
Seuraavassa askelet 1-9 ovat hyvään hallintoon liittyviä käytännön yksityiskohtia, joilla
sinänsä on painoarvoa laajemminkin, yhteisötyypistä riippumatta. Ne sisältyvät kehittämistyössä
yleisesti käytössä oleviin laadun kriteereihin,
tässä koulun kielelle käännettyinä.
Jos niihin liittyvät periaatteet ja käytännöt
ovat työpaikalla dokumentoituina (kirjallisen
esitystavan eduista myöhemmin erikseen) ja
säännöllisessä käytössä, ollaan koulun laadun
ja tuloksellisuuden hallinnassa jo pitkällä.
Viimeisenä esiteltävä 10. askel esittelee
Suomessa ja koko Euroopassa niin yritys- kuin
julkisellakin sektorilla käytössä olevan EFQMlaatupalkintomallin. Kaiken kattavana sillä on
kohdista 1-10 suurin merkitys.
Mitä laatuajattelu merkitsee
kouluun sovellettuna?
Sanan “laatujärjestelmä” sijasta käytetään nykyään mieluummin termejä toiminnan hallinta
tai toiminnanhallintajärjestelmä.
Merkittävä osa yritysten laatukäsikirjoista on
työvaiheiden tarkkoja kuvauksia, joilla pyritään
takaamaan hyvän työnlaadun jatkuminen myös
työntekijän vaihtuessa.
Koulun kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa konkreeteille työnkuvauksille on vähemmän
sijaa, koska ammattikunnan jokaisen jäsenen,
esimerkiksi biologian tai matematiikan opettajan,
oletetaan hallitsevan varsinaisen opetustyönsä
jopa uudessa työpaikassa ilman sen kummem8
Miksi laadunhallinnan kehittäminen
soveltuu erityisesti pienille lukioille
Kaikessa kehittämistyössä on tuottavinta parantaa sitä ominaisuutta, jossa jo on “hyvä”. Jokainen tietää, että esimerkiksi musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakkaan kannattaa kehittää
juuri näitä taitojaan edelleen.
Pienillä lukioilla on koosta johtuen huomattavia yksilöllisyyteen, läheisyyteen ja huolenpitoon
liittyviä etuja, jotka antavat laatutyön lähtökuopista asti etumatkaa suurempiin yksikköihin nähden. Olemme näissä asioissa jo startissa “hyviä”. Näitä ominaisuuksia kannattaa siis kehittää
edelleen.
Kaiken laatutyön perustana on asiakaslähtöisyys, mikä koulun kielelle käännettynä merkitsee
yksittäisestä opiskelijasta huolehtimista. Tämäkin kuuluu vahvuuksiimme.
Suoria etuja laatutyötä ajatellen:
• Pienen lukion opiskelijat ovat yleensä käyneet koko peruskoulun läpi yhdessä. Vielä lukiossakin
heillä on tiivis luokkayhteisö sekä pienelle koululle tyypilliset kiinteät ja turvalliset opetusryhmät.
Toveripiirin vertaistuki ja sosiaalinen koheesio tukevat opintoja.
• Niin rehtorin kuin opettajienkin työ on pienen kunnan ainoassa lukiossa hyvin itsenäistä.
Tämä on työmotivaation kannalta ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Omavastuisuutta korostava
ja ylemmän tason luottamukseen perustuva hallinnollinen itsenäisyys kannustaa kouluyhteisöä
aloitteellisuuteen antaen samalla hyvän perustan laatutyölle.
• Pienessä lukiossa on kussakin oppiaineessa yleensä vain yksi opettaja. Näin opettajien yhteistyö on käytännössä aina oppiaineiden välistä. Tämä on omiaan vahvistamaan ymmärrystä
omasta työyhteisöstä kokonaisuutena. Kokonaisvaltainen ajattelu on laatutyön lähtökohtia.
• Runsaan 10 hengen opettajakunta on ryhmädynamiikaltaan toimiva. Pienen lukion opettajakunta muodostaa asiantuntijatiimin, jota ympäristön paineet (mm. kilpailu opiskelijoista muiden
lukioiden kanssa) sitouttavat yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin.
1
.
prosessi, rehtorin vaihtumisesta puhumattakaan.
Uusien opiskeljoiden hankinnan kilpailutilanne vaihtelee paikkakunnittain siinä määrin,
että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Vaikka 9-luokkalaiset tekevät lukiovalintansa yhä
itsenäisemmin, ei huoltajienkaan roolia sovi
väheksyä. Tuskin on haittaa, jos huoltajat tutustuvat lukioon hyvissä ajoin (9. luokan syksyllä)
ennenkuin lukionvalintakeskustelu kotona aamiaispöydässä toden teolla käynnistyy.
Lukiokurssien valinta on 9-luokkalaiselle
ensimmäinen kouriintuntuva kosketuskohta
tulevaan opinahjoonsa. Olisi hyvä, jos hän saisi
valita koko lukion opiskeluohjelmansa kerralla
(vuosiluokittain valitsemisen sijasta).
Tällöin opiskelija joutuu heti opintojensa alus-
Uusien opettajien ja uusien
opiskelijoiden rekrytointi
Rekrytointi ei ole vain sitä, että hoidetaan paikanhakuilmoitus lehteen tai otetaan vastaan uusia opiskelijoita. Opettajat ja opiskelijat tekevät
koulun, joten rekrytointi on koulun perustamisen
jälkeen seuraavaksi merkittävin toimenpide.
Onnistuneen rekrytoinnin pohjana on vuosien
hellittämätön työ koulun positiivisen imagon
kehittämisessä. Kilpailemme sekä erinomaisista opettajista että laadullisesti ja määrällisesti
tyydyttävästä opiskelija-aineksesta.
Koska opettajat saattavat olla virassaan kymmeniä vuosia, opettajan vaihtuminen ja uuden
opettajan etsiminen ei ole aivan merkityksetön
9
sa ottamaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti
kantaa esimerkiksi reaalin, matematiikan- ja
kielten kurssivalintoihinsa. Myös koulu hyötyy
saadessaan tietoa lukioon tulevien myöhempien
vuosien kurssivalinta-aikeista. Vaikka alustavia
valintoja pitää voida myöhemmin muuttaa, kokemus on osoittanut peruslinjausten säilyvän
useimpien opiskelijoiden kohdalla.
2
.
Uusien opettajien ja opiskelijoiden perehdyttämiskoulutus
tuodaan koulun ja opettajan kehittämistoiveet
saman pöydän ääreen ja katsotaan, mitä
konkreettista voitaisiin sopia tämän synergian
hyödyntämiseksi.
Kehittämiskeskusteluja hallitsevat muutamat
perussäännöt. Kummankin osapuolen on tultava tilaisuuteen etukäteen varustautuneena.
Tätä varten on yleensä olemassa erityinen
pohjalomake. Jotta päästäisiin parhaaseen henkilökohtaiseen kontaktiin, kehittämiskeskustelun
paikan pitäisi olla mahdollisimman rauhallinen ja
sijaita mielellään neutraalilla maaperällä koulun
ulkopuolella.
Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa
kokonaisuutta, jolla pyritään työympäristön ja
työilmapiirin parantamiseen. Siihen kuuluu myös
hyvästä työstä palkitseminen. Vakiopalkkaisessa koulumaailmassa palkkio on harvemmin
selvää rahaa. Taitava rehtori osaa pitää hyvän
tuloksen tekijöistään kiinni.
Jokaisessa koulussa on oma pitkän ajan kuluessa kehittynyt toimintakulttuurinsa. Säännöistä
yhdenmukaisella tavalla kiinni pitäminen on
laadukkaan organisaation tunnusmerkki. Perehdyttämiskoulutus vähentää konfliktitilanteita
minimoimalla tulkinnanvaraisuutta.
Vaikka uusien opiskelijoiden ja uusien opettajien perehdyttämiskoulutukset ovat kaksi eri
Opetustyön tulosten
prosessia, olennaista on käsitellä kummassakin
opiskelijoille ja opettajille yhteisiä asioita, kuten
. seuraaminen
esimerkiksi arvioinnin perusteita ja poissaoloja.
Näin koulun pelisäännöt tulevat selviksi molem- Kaikki inhimillinen toiminta, etenkin palkattu työ,
mille osapuolille, vaikkakin eri näkökulmista.
tapahtuu tulosten vuoksi. Mikäli emme tiedä,
Tämän yhteisen sanoman lisäksi perehdyt- millaiset tulokset koulullamme on, olemme kuin
tämiskoulutuksessa on luonnollisesti myös eksyksissä oleva laiva. Arviointitiedot, koskeopiskelija- ja opettajaspesifinen osa. Koska vat ne sitten menestystä ylioppilastutkinnossa
uuteen ympäristöön tulevalla on monesti ar- tai kansallista terveystutkimusta, ovat kuin
vokkaita tuoreita näreimarit merellä. Ne
kemyksiä, kummanauttavat opettajakun“Tehokas ja inhimillinen ovat usein myös sama
kin koulutuksen tulisi
taa paikallistamaan
asia.
Organisaatio
voi
toimia
tehokkaasti
ja
olla vuorovaikutteista.
sijaintinsa opetus- ja
olla juuri siksi inhimillinen. Sen sijaan epäteEtenkin uusilla muista
kasvatustyössään.
hokkaasti toimiva usein nöyryyttää.”
ympäristöistä tulleilla
Opettajakuntien
opettajilla on kokevalmius työnsä tulosVammaisaktivisti Kalle Könkkölä
musta, jota on hyvä
ten usein arkaluonkirjassaan ”Huoneekseni tuli maailma”
kuunnella herkällä
teiseenkin analyysiin
korvalla.
vaihtelee. Tästä riipOn suotavaa, että
pumatta ainakin rehuuden opettajan perehdyttäjänä toimii rehtori. torin tulisi pitää tilastoja ja olla perillä siitä, miten
Näin rehtori ja uusi tulokas saavat samalla luon- koulussa menee yleisesti ja miten eri sektoreilla
tevan tilaisuuden tutustua toisiinsa.
erityisesti.
Mikäli rehtori ei opeta omaa ainettaan koko
Tämän kirjoittajan kanta on, että opetustyön
ikäluokalle, osallistuminen uusien opiskelijoiden tuloksia tulee mitata niin tarkasti kuin pystytään,
perehdyttämiseen antaa oivallisen mahdollisuu- mutta arviointitiedon intiimimpien osien tulee
den tehdä itseään tutuksi kaikille tulokkaille.
jäädä koulun seinien sisälle opettajakunnan
sisäisen kehittämisen lähtökohdaksi.
Kehittämiskeskustelut ja hyvän
Toinen yleinen periaate on, että jos jotain
. suorituksen palkitseminen
tietoa ei käytetä hyväksi, ei sitä myöskään kannata kerätä. Jos esimerkiksi kurssipalautteita ei
Panostamalla henkilöstönsä kehittämiseen kou- hyödynnetä seuraavan kurssin läpi viemisessä,
lun johto ja koulun ylläpitäjä viestittävät arvos- ei ole mitään mieltä vaivata niillä opiskelijoita.
tavansa henkilökunnan ammattitaitoa. Rehtorin
Edellä on jo mainittu ylioppilastutkinnon tulokja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa set ja kansallinen terveystutkimus. Muita mah-
4
3
10
SWOT-nelikenttäanalyysi on kuin lentokentän kiitorata nykyisyyden vahvuuksien ja heikkouksien
keskeltä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien maailmaan
6
dollisia tilastoinnin kohteita ovat reputusprosentit
ja -aineet vuosien saatossa, itsenäisten ja etänä
suoritettujen kurssien määrä jne. Aina tulisi olla
rinnalla valtakunnallinen arviointitieto samasta
aiheesta.
5
.
.
Opiskelijoiden ja opettajien
työilmapiirikartoitus
Suomalaisissa selvityksissä on paljastanut,
kuinka eri maailmoista ovat johtajien ja työntekijöiden ajatukset oman yhteisen työpaikkansa
asioista.
Kun koulun hallinnossa on kolme tasoa (rehtori, opettajat, opiskelijat), voi kuvitella, että arviot
vaikkapa koulun maineesta, koulukurista tai
ruuan laadusta vaihtelevat laajalti sen mukaan,
keneltä asiaa kysytään.
Koulun työilmapiiriä on syytä arvioida aika
ajoin. Sopivalla kysymyspatterilla pääsee ongelmakohtiin käsiksi. Tuloksia on syytä uskoa
eikä selitellä. Työyhteisön ilmapiiri kun on määrittelynomaisesti juuri sellainen, miltä se kyselyn
valossa näyttää.
Koulun tila omissa ja
muiden silmissä
Opettajakunnan on hyvä kokoontua vähintään
joka toinen vuosi pohtimaan koulunsa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tätä
tavallisimmin nelikentän muotoon tulostettavaa
analyysiä kutsutaan nimellä SWOT (strengths,
weaknesses, opportunities, threats).
SWOT-nelikenttäanalyysi on yksinkertaisuudestaan huolimatta käyttökelpoinen strategiatarkastelun pohja. Siitä nähdään, mitä sen laatijat
pitävät koulunsa vahvuuksina ja heikkouksina
ja mitä konkreettisia suunnan muutoksia koulun
toimintaan tarvitaan.
SWOT tuottaa opettajakunnan oman arvion
lukiostaan. Ulkopuolisista merkittävimpiä arvioijia ovat ne opiskelijat, jotka ovat juuri tulossa
lukioon sekä ne, jotka ovat juuri kirjoittaneet
itsensä ylioppilaina ulos. Tämä tarkoittaa käytännössä koulun valintaa harkitsevien (peruskoulun
9-luokkalaisten) mielipidekartoitusta omasta
lukiostamme sekä palautteen keräämistä opintonsa päättäneiltä.
Toisen käden tietolähteiden (huoltajat ja kunnan päättäjät) mielipiteistä on hyvä olla selvillä,
mutta kysymykset pitää silloin asettaa huomattavasti yleisemmällä tasolla. Tällainenkin kysely
kannattaa tehdä vain, jos sille on selvä “tilaus”.
7
.
Sisäinen ja ulkoinen
viestintä
On muodostunut suorastaan sanonnaksi, että
tiedottaminen ei koskaan onnistu. Suunnitelmallisesti toimien voidaan kuitenkin päästä
tyydyttäviin tuloksiin.
Tiedottamisen merkitys nousee siitä, että
tiedottaminen on osa päätösten toteuttamista,
linkki päätöksen ja toteutuksen välissä. Päätökset eivät toteudu parhaimmalla tavalla, jos niitä
välittävä viestintä ontuu.
Tiedottajia koulussa sekä keskenään että
suhteessa opiskelijoihin ovat etenkin rehtori,
vararehtori, opinto-ohjaaja, opettajat ja kansliahenkilökunta. Opiskelijakeskeisyyden kannalta
11
on tärkeä huolehtia tiedon kulun kaksisuuntaisuudesta. Opetussuunnitelmat korostavat eri
sidosryhmien välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitystä.
Tietotekniikka tarjoaa viestinnän tehostamiseen mm. sisäiseen verkkoon, sähköpostiin,
kännyköiden käyttöön ja sosiaaliseen mediaan
liittyviä keinoja. Koulun kotisivut ja eri julkaisuohjelmilla tuotettavat elektroniset ja fyysiset
dokumentit täydentävät palettia.
Aktiivinen ja sanoman vastaanottajan huomioon ottava viestintä on osa koulun itsestään
luomaa julkisuuskuvaa. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten kouluun satunnaisesti
soittavalle puhelimessa vastataan. Ystävällinen
palvelu edellyttää, että tällä rajapinnalla ovat
mm. opettajien työjärjestykset helposti saatavilla.
8
.
Suhdetoiminta ja
sidosryhmäyhteistyö
Koululla on runsaasti sidosryhmiä: opiskelijoiden
huoltajat, yritysmaailma, muut koulut, lukion jälkeiset oppilaitokset, viranomaistahot, ns. kolmas
sektori jne.
Konneveden lukion käynnistämä Lukioiden virtuaaliopetusshanke on koulun opetustehtävään
liittyvän sidosryhmätyöskentelyn oivallinen väline ja kehittäjä. Kesälukio- ja etäkurssitoiminta,
aikuislukio päivälukiossa sekä räätälöidyn kielen
opetuksen tarjoaminen yrityksille täydentävät
lukion toimintaa.
Kuten näiden sivujen aihekohtaisesta hakemistosta huomataan (sivut 17–20), pienillä
lukioilla on runsaasti yhteyksiä ympäröivään
yhteiskuntaan.
Koska varsinkaan yritysmaailma ei yleensä
osaa pitää koulua varteenotettavana yhteistyökumppanina, koulun on tarjottava yhteistyötään
ympäristölle aktiivisesti. Pelkkä odottaminen
merkitsee nykyaikana käytännössä kuoreensa
käpertymistä.
Ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien jatkuva etsiminen on välttämätöntä mm. opiskelijavaihdon kustantamiseen ja vaikkapa koulun
opetusteknisen välineistön täydentämiseen.
9
.
Benchmarking eli esikuvaanalyysi (lue lisää s. 14–16)
Pienten lukioiden toiminnanhallinnan parantamiseen tähtäävän laatuhankkeen keskeinen osa
on esikuva-analyysi eli benchmarking. Bench­
marking tarkoittaa oman toiminnan tietoista
12
parantamista hyödyntämällä muualla suoritettua
kehitystyötä.
Benchmarkingissa eli esikuva-analyysissä
tehdään vierailuja muille työpaikoille. Samojen
ongelmien kanssa on turha painia joka lukiossa erikseen, kun onnistuneista ratkaisuista voi
käydä ottamassa mallia muilta.
Kokemus on osoittanut, että käynnit kannattaa
suunnitella hyvin. Esimerkiksi tärkeimmät kysymykset on paras kirjoittaa etukäteen muistiin
vaikka sivun 16 kaltaiselle lomakkeelle.
Monet pienet lukiot ovat hyödyntäneet näiden
sivujen tarjoamaa mahdollisuutta esikuva-analyysiin eli benchmarking-vierailuihin. Tavoitteina
ovat mm. kilpailukyvyn parantaminen sekä tiedon levittäminen hyvistä käytän­nöistä ja niiden
soveltamismahdollisuuksista.
Sivulta 22 lähtien on 151 lukiota ilmoittanut
vahvat puolensa ja kehittämistoiveensa. Tämä
suomalaisessa koulumaailmassa poikkeuksellinen tietokanta on vahva pohja benchmarkingvierailuille. Niinpä seuraavilla sivuilla on julkaistu
erillinen opas benchmarkingiin.
10
.
EFQM ja Euroopan
laatupalkintomalli 2013
Edellä läpi käytyjen yhdeksän askeleen merkityksen tiedostaminen on olennainen harppaus
kohti parempaa palvelua ja parempia tuloksia.
Kymmenennellä askeleella tutustumme nykyaikaiseen laatuajatteluun kokonaisuutena.
Suomessakin yritys- ja julkisella sektorilla käytettävää Euroopan laatupalkintomallia – tällä
hetkellä EFQM Excellence 2013 – ylläpitää
EFQM-säätiö (European Foundation for Quality
Management). Malli on laajalti esikuvana myös
julkishallinnossa (mm. ammatilliset oppilaitokset) sekä yleishyödyllisissä yhteisöissä.
Vaikka nimenä on laatupalkintomalli, harvat
yhteisöt todellisuudessa osallistuvat tähän vuotuiseen kilpailuun. Laatupalkintomallia pidetään
enemmänkin kehittämiskohteiden hyväksi
koettuna luettelona, jota vastaan voi peilata
oman organisaationsa sijaintia laadun portailla.
Laatupalkintomalli on organisaation johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen väline ja se tähtää
toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laadun
kilpajuoksussa ei tulla koskaan perille.
Laatutyö muistuttaa tapetointia: kun olet saanut yhden seinän valmiiksi, huomaat, kuinka
kurjilta viereiset seinät näyttävät. Työtä on pakko
jatkaa. Laatutyön viehätys onkin juuri jatkuvassa
parantamisessa ja prosessinomaisessa vähittäisessä pala palalta etenemisessä.
Laadunhallinnan käytännöt kirjalliseen muotoon
Tavoitehakuinen laatuajattelu tarkoittaa käytännön koulutyössä sitä, että toimintojen kehittämiseen paneudutaan vakavasti ja saatetaan niitä koskevat käytänteet kirjalliseen muotoon.
Tämän ei tarvitse merkitä systemaattisen laatukäsikirjan tuottamista yksien kansien väliin.
Riittää, kunhan hyvän hallinnon työkalut eli laadun hallinnan dokumentit ovat tarvittaessa noudettavissa vaikka koulun hallintotietokoneelta ja että tiedostetaan niiden muodostavan hallintoon
elimellisesti kuuluvan kiinteän kokonaisuuden.
Hyviksi havaittujen käytäntöjen kirjaaminen (suullisen ja muistinvaraisen tallentamisen sijasta)
on tärkeää kolmesta syystä:
A. Kun käytäntö on kirjoitetussa muodossa, siihen on helppo palata ja sitä on helppo muokata
kerta kerralta paremmaksi.
B. Kun laadunhallinnan dokumentit ovat valmiina nopeastikin esille otettaviksi, niiden käyttö
helpottuu ja arkipäiväistyy käytännön tasolle, mikä on eräs laatutyön tavoitteita.
C. Laadun hallinta on koko koulun yhteinen asia, josta rehtori kuitenkin kantaa päävastuun.
Kun asiat on selkeästi kirjattu muistiin, kehitetyt ja tallennetut käytännöt säilyvät myös rehtorin
vaihtuessa. Muistinvaraisen tiedon kohdalla kaikki on aloitettava alusta.
Euroopan laatupalkintomallissa käytetään
organisaation toiminnan ja tulosten arvioinnissa
ns. RADAR-arviointilogiikkaa: Results (määrittele tavoiteltavat tulokset), Approaches (suunnittele ja kehitä toimintamallit), Deploy (toteuta)
sekä Assess and Refine (arvioi ja paranna
toimintamalleja ja niiden toteutusta).
Euroopan laatupalkintomallin perusteina ovat
kaikille menestyville organisaatioille yhteiset
erinomaisuuden tunnuspiirteet:
• Organisaation kyvykkyyden kehittäminen
• Luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen
• Huipputulosten tekeminen
• Osaava henkilöstö menestyksen tekijänä
• Lisäarvon tuottaminen asiakkaille
• Kestävän tulevaisuuden luominen.
Kaikki sopivat myös koulumaailmaan. Lisäarvon
tuottaminen asiakkaille tarkoittaa opiskelijalähtöisyyden lisäksi myös kaikkien niiden muiden
tahojen huomioon ottamista, joita koulu palvelee.
Sivujen 8 – 12 kohdat 1 – 9 ovat näiden erinomaisuuden yleisten tunnuspiirteiden käytännön
konkretiaa.
• Visionäärinen, innostava ja vastuullinen
johtajuus
• Ketteryys eli nopea reagointi muutostilanteissa
EFQM Excellence -mallin 2013 arviointialueet ja painoarvot
TOIMINTA 50 %
Henkilöstö 10 %
Johtajuus
10 %
Strategia 10 %
Kumppanuudet
& resurssit 10 %
TULOKSET 50 %
Prosessit,
tuotteet ja
palvelut
10 %
13
Henkilöstötulokset 10 %
Asiakastulokset
15 %
Yhteiskuntatulokset 10 %
Toiminnan
tulokset
15 %
Esikuva-analyysi eli
benchmarking:
oppimista toisten onnistumisista
Pienet lukiot: etuja ja ongelmia
Esikuva-analyysi = benchmarking
Pieni lukio on parhaimmillaan joustava, nuoren
yksilöllisyyden huomioon ottava ja kannustava.
Opettajien ja opiskelijoiden suhteet ovat läheiset, ryhmäkoot pienehköt ja esimerkiksi opintojen
ohjaus usein hallitumpaa ja vähemmän yllätyksellistä kuin suurissa yksiköissä.
Pienillä lukioilla on myös on­gel­mansa, kuten
kilpailutilanne muiden lukioiden kanssa sekä
monissa kunnissa jo tapahtunut kehittämisedellytysten leikkaaminen mm. rehtorinvirkoja
yhdistämällä.
Mainitut ongelmat ovat osa yleismaailmallista
kehityskulkua, jolle ovat ominaisia yksilöllisyyden lisääntyminen, suuruuden ekonomia ja
julkisen talouden kaventuminen.
Kansainvälisesti ja usein Suomen kielessäkin
esikuva-analyysistä käytetään termiä “benchmarking”. Englannin kielessä “bench” tarkoittaa
Esikuva-analyysi selviytymisstrategiana
Tämän mielikuvan mukaisesti työyhteisöt voivat
“benchmarkata” toisiaan. Esikuva-analyysissä
vertaamme jotain toimintamme osakokonaisuutta meitä “ylempänä” olevien parhaisiin käytäntöihin (engl. “best practice”).
Esikuva-analyysin jälkeen toimintaa omassa
yhteisössämme kehitettyämme saatamme kiivetä verrokin kanssa samalle tasolle, jonkin ajan
kuluttua mahdollisesti ohikin.
Esikuva-analyysi eli benchmarking on laatutyössä pitkällä olevien yritysten jokapäiväinen
työkalu, järjestelmällinen ja toistuva prosessi.
Aidossa benchmarkkauksessa haettu ratkaisu
löytyy useimmiten jostain aivan muualta kuin
omalta toimialalta.
Pienten yksiköiden yleisinä selviytymisstrategioina ovat erikoistuminen ja yhteistoiminta.
Erikoistuminen on pienille lukioille vaikeasti
toteutettava strategia. Tämä esitys käsitteleekin
yhteistoimintaa ja sitä nimenomaisesti esikuvaanalyysin eli bench­mark­ingin muodossa.
Esikuva-analyysiin ryhtyminen edellyttää aitoa
kiinnostusta palvelun parantamiseen. Tällöin
saattaa tulla esiin yllättäviäkin asioita, jotka voivat
panna työpaikan vakiintuneita rutiineja uusiksi.
Suomen koulumaailmassa ei ole kovin helposti
lähdetty ottamaan mallia naapurilta. Tästä itseriittoisuuden perinteestä on päästävä irti.
<– (a)
<– (b)
esimerkiksi kalliojyrkänteessä olevaa tasannetta
(a). “Benchmark” on maantieteellinen korkeuskiintopiste, johon muita korkeuslukemia, esimerkiksi tasannetta ylempänä tai alempana olevia,
voidaan verrata (b).
Esikuva-analyysin tavoitteet
- Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen
- Nopeampi tieto hyvistä käytännöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista
- Vähemmän valituksia, enemmän tyytyväisiä opettajia ja opiskelijoita
- Toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat työskentelyrutiinit
- Parempi maine kouluna
14
Mitä esikuva-analyysi
Mistä esikuvia
on
Käytännössä vertailukohteita on neljää
tyyppiä:
Suomen kouluja rasittaa melkoinen hallinnollinen sisäänlämpiävyys. Jokaisessa
yksikössä painitaan jatkuvasti samojen
päivittäisten ongelmien kanssa, kun varsin
helposti voitaisiin ottaa selvää, kuinka ongelmat on ratkaistu muualla. On suurta ajan
ja voimavarojen haaskausta keksiä pyörää
kaiken aikaa uudelleen.
Esikuva-analyysi tarkoittaa oman toiminnan
tietoista parantamista hyödyntämällä muualla
jo tehtyä kehitystyötä. Esikuva-analyysissä
lyhyesti sanottuna hyödynnetään toisten
onnistumisia oman suorituskyvyn parantamisessa.
A. Muut (pienet) lukiot. Koska ongelmat
vertaisyhteisöissä ovat pitkälle samoja,
todennäköisyys tavata sopiva ja helposti
omaksuttava parannus omaan toimintaan on
tästä luokasta suuri. Helpoimmin poimittavia
paloja ovat tällöin konkreettiset mekaanisluonteiset parannukset (esimerkiksi poissaolojen valvonta ja koejärjestelyt).
Sen sijaan koulun markkina- ja kilpailuasetelman kannalta arvokkaampia käytän­tö­jä
(esimerkiksi markkinointi, hen­kilösuh­teiden
ja hengen ylläpito) etsittäessä muut ta­
hot, vaikkapa menestyvät yritykset, voivat
olla vertaisyhteisöä parempia tutus­
tu­
mis­
kohteita.
Sanassa “Esikuva-analyysi” on kaksi osaa.
“Esikuva” tarkoittaa tavallista parempaa käytäntöä ellei peräti sillä hetkellä alan parasta,
laatusanastoon pesiytyneen englanninkielisen termin “best practice” mukaan.
Sana “analyysi” kertoo, että parastakaan
käytäntöä ei oteta käyttöön sellaisenaan, vaan
vasta, kun on analysoitu, miten se voidaan
mahdollisimman luontevasti istuttaa omaan
työympäristöön.
Mitä esikuva-analyysi
B. Kilpailevat oppilaitokset. Sodankäynnissä vastapuolen tunteminen on parhaita
voitolle vieviä tekijöitä. Ellet tunne vastapuolen heikkouksia ja vahvuuksia, on vaikea
ryhtyä toimiin oman asemasi vahvistamiseksi.
Ongelmana on tiedon saaminen. Opiskelijat ja ko. oppilaitoksessa toimivat opettajat
voivat toimia välittäjinä.
ei ole
C. Muut oppilaitokset (kansanopistot,
aikuislukiot jne). Muihin pieniin lukioihin
verrattaessa (A-kohta) samat tutut ongelmat
ovat joskus niin lähellä, ettei “näe metsää
puilta”. Muiden oppilaitosten edustamilta
samansuuntaisilta aloilta voi oppia aivan
uu­sia lähestymistapoja.
Esikuva-analyysi ei ole kopioimista. Koska
toimintaympäristöt sekä materiaali- ja henkilöresurssit vaihtelevat, muualla tavatun
erinomaisen käytännön suora kopioiminen
ei yleensä onnistu. Esikuva-analyysiin kuuluukin olennaisena osana etsityn käytänteen
muuntaminen itselle sopivaksi.
Jos toiminta ei johda oman työympäristön
kehittämiseen, kysymys ei ole esikuva-analyysistä, vaan turismista.
Esikuva-analyysi ei myöskään ole vakoilemista, vaan toimintaa avoimessa hengessä.
Todella parhaiden käytänteiden haltijat ovat
yleensä halukkaita vaihtamaan informaatiota
jo pelkästään omankin oppimisensa vuoksi.
Esikuva-analyysin eettiset periaatteet alleviivaavat molemminpuolista luottamuksellisuutta. Tietoja ei esimerkiksi saa luovuttaa
ilman lupaa kolmannelle osapuolelle.
D. Täysin eri toimialan yhteisöt. Vaikka
koulut eroavat yrityksistä ja liikelaitoksista
suuresti, jälkimmäisten toiminnoissa on yhtymäkohtia, joista voi ottaa oppia. Ne eivät
myöskään koe kouluja kilpailijoinaan, joten
tietoja jaetaan yleensä auliisti.
Koska yritykset toimivat jatkuvasti kilpailuympäristössä, tästä luokasta on mahdollista
saada strategisesti arvokasta tietoa koulun
omaa kilpailuasetelmaa ajatellen.
15
Esikuva-analyysin vaiheet
Esikuva-analyysi on systemaattinen menetelmä, joka perustuu kolmeen vaiheeseen:
tiedon keräämiseen, vertailuun ja oman toiminnan parantamiseen.
1. Valitse kehitettävä käytäntö omasta koulustasi
- mitä toiminta-aluettamme haluamme vahvistaa (sisäinen tai ulkoinen tiedottaminen, lukion
markkinointi, opiskelijoiden tai opettajien rekrytointi, imagon kirkastaminen tai oppimistulosten
parantaminen, henkilökunnan sosiaalisten suhteiden edistäminen jne)
- kuinka käytäntömme ko. kehitettävässä asiassa on tällä hetkellä järjestetty
- kuinka kilpailijamme hoitaa saman asian
2. Etsi vastaava paras käytäntö muualta
- varmista, että hankkeella on oman lukiosi rehtorin tuki
- käynnistä etsiminen
- valitse yhteisö, jossa vierailette
- sovi tapaamisesta
3. Opi valittu paras käytäntö
- valitse vierailuun osallistuvat ja nimeä kullekin oma tehtävänsä <––––
<––––
- valmistele vierailun yksityiskohtainen kysymyslista etukäteen
- tee vierailulta tarkat muistiinpanot
<––––
- mikä on esikuvaosapuolen tavoite ko. käytänteessä
- mikä strateginen merkitys tällä käytänteellä on heille
- kuinka he mittaavat käytänteellään saatavia tuloksia
- mitä uhkia he näkevät käytänteensä jatkumiselle
- miten käytänne tosiasiassa toimii (kun se on riisuttu mahdollisista ylisanoista)
4. Analysoi suorituserot ja niiden syyt
- minkä edun esikuvaosapuoli on ko. käytänteellään saavuttanut
- mitkä ovat olennaisimmat syyt siihen, että he ovat onnistuneet ja me emme
- mitkä ovat heidän ylivoimatekijänsä käytänteen toteuttamisessa
- mitkä tekijät määrittelevät käytänteen alalla ylivertaiseksi
5. Sovella ja ota käyttöön
- kuinka etenemme ko. asiassa heti
- mikä on tavoitteemme tässä uudessa hankkeessa ensi lukuvuonna, entä edempänä
- mitä osia käytänteestä voimme omaksua sellaisenaan
- mitä osia muutamme omiin olosuhteisiimme paremmin sopiviksi
- millä henkilöresursseilla toteutamme hankkeen
- mitä materiaalisia resursseja tarvitsemme toteutukseen
- kuinka jaamme tiedon edelleen muille pienille lukioille
6. Vakiinnuta ja kehitä
- mitä muutoksia uusi käytänne vaatii koulun työsuunnitelmaan
- kuinka kehitämme ko. käytännettä ehkä esikuvaakin paremmaksi
- mitä itse opimme tästä esikuva-analyysistä
- mikä on seuraava parannettava käytänne ja vierailukohde
16
151 pienen lukion
Hyvät käytännöt
2014
Koulukohtaiset sivut
Benchmark list 2014 of the best practice
of 151 small Finnish secondary schools
Pienten lukioiden
LAATUHANKE
17
Aihekohtainen hakemisto
(Thematic Index, see topic translations on page 70)
Aihekohtainen hakemisto on koottu tammi–helmikuussa 2014 lukioiden ilmoittamista ”Tervetuloa tutustumaan näihin” -sarakkeista. Kukin lukio vastaa
omista tiedoistaan. Aineisto päivitetään seuraavan kerran vuoden 2015 alussa.
1. Lukion markkinointi ja opiskelijarekrytointi (44)
Akaa (ilm kyydit), Gymn i Petalax (ilm tietokon), Honkajoki (ilm. oppikirjat ja tietokon),
Ilomantsi (ilm. kyydit ja oppilaskoti), Joutsa (ilm. tietokon.), Juankoski (ilm matkat), Jurva,
Karstula (ilm. tietokon.), Kemijärvi (ilm. tabletit), Kinnula (ilm. tietokon ja kyydit), Kittilä,
Kristinestad (ilm. yo-kirjoit), Kärsämäki (ilm. kyydit, oppik.kirjasto), Merikarvia (ilm. oppik,
tietokon ja kyydit), Muonio, Nakkila (miniläppärit), Pello (ilm. tietokon), Petäjävesi (ilm pakoll kirjat), Pihtipudas (koulumatkat), Polvijärvi (läppärit), Pomarkku (ilm. kirjat, matkatuki),
Puumala (1. vlk oppikirjat), Pyhäjärvi (oppik.kirjasto), Rajamäki (ilm tietokon), Rantasalmi
(ilm. kyydit), Ranua (ilm. oppikirjat ja kyydit), Reisjärvi (oppik. lainaksi), Savukoski, Seinäjoki
(ilm. oppikirjoja), Sievi (pak. oppikirjat lainataan), Siikalatva (ilm. tietokon., kyydit, oppik.
kirjasto), Simo (ilm. kirjat oppik.kirjastosta), Sodankylä (ilm. tabletit), Sulkava (ilm. kyydit
ja tietokon), Taivalkoski (oppik lainaus), Tohmajärvi (ilm. oppikirjat ja kansalaisopisto),
Utajärvi (ilm kyydit ja kirjat), Vaala (ilm. kyydit), Vesanto (ilm. tietokon. ja kyydit), Vieremä
(oppik.kirjasto, ilm. tietokon. ja kyydit), Vihanti (tietokon.), Virolahti, Väinö Linna (oppikirjat,
laskimet, tabletit), Ylitornio (ilm. kirjat, iPAD), Äetsä (henk.koht. päätelaitteet)
2. Oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto (19)
Harjavalta (runsas hakeutuminen tekn.tiet.-aloille), Ikaalinen (kesäkurssit abeille), Jurva
(yläkouluyhteistyö), Juuka, Jämsänkoski (oppimistaidot), Kinnula, Kristinestad, Lavia (jatkuva dialogi), Lovisa, Parainen (perehdyttäminen), Punkaharju (vertaisohjaus), Pyhäjärvi
(lukiossa oma erityisopettaja), Siikalatva, Suomen kr. lukio (asuntola), Tervola, Tikkakoski
(jatkosuunnitelmat), Utajärvi (harrastekurssit), Valtimo (oppilashuoltoryhmä), Vieremä
3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen (12)
Hausjärvi (yökoulu), Jalasjärvi (opiskelijat mukana suunnittelussa), Mouhijärvi (tiimityöskentely), Parikkala (yhteiset retket), Pello (opp.kunnan teemapäivät), Polvijärvi (opettajatiimit), Rautjärvi (opettajien kerhotoiminta), Savukoski (kaikkien kouluasteiden yhteistyö),
Sonkajärvi (wanhojen juhlaillalliset), Sysmä (yhteinen suunnittelu ja perinteet), Ylistaro
(juhlapäivälliset kutsuvierain), Äetsä (opiskelijat mukana suunnittelussa)
4. Viestintä ja tiedottaminen (11)
Akaa, Gymn i Petalax (digitalisoidut tietokannat), Iitti, Paltamo (nuortensivun taitto Kainuun
Sanomiin / vko), Petäjävesi (paikallislehtiyhteistyö), Polvijärvi (paikallismediayhteistyö),
Pälkäne (sähköinen lehti), Tuusniemi (paikallislehtiyhteistyö), Utajärvi (markkinointi, mm.
Facebookissa), Vihanti (sivu paikallislehdessä / kk), Viitasaari
5. Aikuislukiotoimintaa (8)
Hankasalmi, Konnevesi, Kärsämäki, Savitaipale, Taivalkoski, Tölö, Vesanto, Äetsä
18
6. Lisää aikaa oppimiselle: ei koeviikkoa (10)
Honkajoki, Kotka Sv., Kärkölä, Rautavaara, Savitaipale, Sonkajärvi, Tervola, Utsjoki, Vieremä, Vimpeli
7. Opetussuunnitelmayhteistyö (17)
Gymn i Petalax, Helsinge, Jurva, Kristiinankaup, Kristinestad, Lappajärvi, Merikarvia, Mouhijärvi, Myllyharju, Parikkala, Pomarkku, Puumala, Salla, Utajärvi, Vimpeli, Virolahti, Äetsä
8. Etä- ja verkko-opetus (45)
Aurinkorannikko, Evijärvi, Gymn i Petalax, Hangö, Harjavalta, Haukivuori, Heinävesi, Ii, Iitti,
Ilomantsi, Joutsa, Juuka, Karttula, Kemijärvi (etätyöpäivät), Kerimäki, Kolari, Konnevesi,
Kristnestad, Kärsämäki, Lappajärvi, Lavia, Lucina Hagm, Mouhijärvi, Nakkila, NummiPusula, Padasjoki, Paltamo, Parikkala, Pomarkku, Puolanka, Puumala, Rautalammi,
Rautavaara, Rautjärvi, Ruovesi, Siikalatva, Suonenjoki, Taivalkoski, Utsjoki, Vaala, Vasa,
Vesanto, Vihanti, Virkby, Ylitornio
Matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä nyansseja (12)
Elimäki (CERN), Iitti (lab. kurssi), Hausjärvi (biol. labor.), Kinnula (CERN), Sonkajärvi (fys,
biol), Tammerfors (TekNatur), Taavetti (17 krs MAA), Teuva (teknologia), Topeliusg, Tuusniemi (17 krs MA), Vasa, Vesanto (vesistö, maaperäntutk), Veteli (biol, tähtitiede)
Liikunta- ja urheilukursseja (31)
Hankasalmi (suunnistus), Juva (pesäpallo, hiihto), Karstula (jääliikunta), Kellokoski (jääurheilu), Kittilä (alppikoulu), Kyrönmaa (opisk. omat lajit), Loppi (ilmailu), Muonio (hiihtovalmennus), Nilsiä (alppihiihto, rats., golf, salibandy), Pielavesi (lentopallo), Pihtipudas
(lentopallo, hiihto), Posio (hiihto), Punkalaidun (salibandy), Pyhäjärvi (jääkiekko, hiihto),
Rautalampi (ratsastus), Ristiina (urheiluvalm), Ruovesi (ratsastus), Savitaipale (tennis),
Siikajoki (erätaidot), Uleåborg (fotboll, simning, ishockey), Taivalkoski (koskimelonta), Tikkakoski (ilmailu), Tuusniemi, Vasa, Vesanto (eräretkeily, moottoriurheilu), Veteli, Viitasaari
(brasilialainen jujutsu ja lukkopaini), Vimpeli (pesä- ja koripallo), Virrat (jääurheilu), Ylistaro
(vaellus), Ylitornio (jääkiekko)
Taidepainotteisuutta (20)
Hausjärvi (musikaali), Ilomantsi (musiikkiteatteri), Juuka (muotoilu), Juva (teatteri vsta
1993), Kuhmoinen (elokuva), Lammi (musikaali), Lavia (arkkitehtuuri), Pihtipudas (musiikki),
Posio (keramiikka), Pudasjärvi (kuvanveisto, lavastus), Pyhäjärvi (musiikki, tanssi), Pälkäne
(media), Rantasalmi (musiikkiteatteri), Rautalampi (teatteri-ilmaisu), Teuva (näytelmät),
Tölö (bildkonst, musik), Vihanti (draama, valokuvaus ym), Viitasaari (viestintä ja media),
Vimpeli (ilmaisutaito), Virrat (musiikkiteatteri)
Muu painotus (12)
Eno (metsäopintoja), Enontekiö (erälukio, saamen kieli ja kulttuuri), Helsinge (kinesiska),
Ivalo (3 eri saamenkieltä), Kangasniemi (selviytymiskurssit), Kellokoski (sairaalayhteistyö),
Lammi (malli-YK), Perho (riistalukio), Pyhäselkä (vankilalukio), Reisjärvi (turvakurssi),
Siikajoki (hevostaidot), Utsjoki (saamen kieli ja kulttuuri, arktinen alue)
Lukiodiplomeja (10)
Askola, Honkajoki, Koski, Nummi-Pusula, Parikkala, Petäjävesi, Posio, Pälkäne, Tuusniemi, Viitasaari
19
Laaja kieliohjelma (7)
Ivalo, Juankoski, Karstula, Kyrönmaa, Lovisa, Lucina Hagm, Nummi-Pusula.
9. Yrittäjyys ja yritysyhteistyö (24)
Elimäki, Evijärvi, Heinävesi, Honkajoki, Härmä, Iitti (Halton Oy, yrittäjäyhdistys), Joroinen,
Juva, Kellokoski, Kolari, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen (elokuva), Lammi, Lappajärvi,
Myllyharju, Nilsiä (rats.), Perniö, Posio (keramiikka), Puumala, Pyhäjoki (kunnan syysmessut), Rautalampi (ratsastus), Sulkava (kursseja sekä Sulkavan soutu), Taivalkoski,
Teuva, Topeliusg
10. Oma yritystoiminta (5)
Joroinen (osuuskunta), Juankoski (työosuuskunta Pisnes), Konnevesi (osuuskunta Tehoteam), Pyhäjoki (ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset), Sulkava (Sulkavan soutuun
liittyvä Lumo Oy)
11. Tiedekorkeakouluyhteistyö (11)
Evijärvi (TTKK kemia), Ilomantsi (atk), Joutsa (ympäristö), Karstula (atk), Kinnula (kasvatustiede), Konnevesi, Kyrönmaa (Vaasan YO), Nurmes (avoin YO), Pielavesi (psykologia),
Rajamäki (Jkl, uusmedia), Vaala
12. Kaksoistutkinto (16)
Askola, Enontekiö, Ivalo, Jämsänkoski, Kimitoön, Koski, Lappajärvi, Muonio, Outokumpu,
Perho, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Tohmajärvi, Valtimo, Vimpeli
13. Muu ammattikorkeakouluyhteistyö (14)
Anjalankoski, Björneborg, Elimäki, Helsinge, Honkajoki, Jämsänkoski, Kolari, Kotka, Nilsiä,
Nurmes, Padasjoki, Ristiina, Virolahti, Ähtäri
14. Kansainvälisyys (56)
Akaa, Askola, Aurinkorannikko, Björneborg, Elimäki, Gymn i Petalax, Harjavalta, Haukivuori, Härmä, Ii, Iitti, Ikaalinen, Joroinen, Jurva, Juuka, Juva, Kolari, Koski, Kyrönmaa,
Lammi, Lovisa, Merikarvia, Mouhijärvi, Outokumpu, Parainen, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi,
Pietarsaari, Polvijärvi, Porlammi, Pudasjärvi, Punkalaidun, Pälkäne, Reisjärvi, Ristiina,
Ruovesi, Salla, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Suonenjoki, Uleåborg, Sysmä, Taivalkoski,
Teuva, Toholampi, Tölö, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Vihanti, Virkby, Ylistaro, Ylitornio, Ähtäri
15. Koulukiinteistön saneeraushankkeita (16)
Akaa, Anjalankoski, Joutsa, Konnevesi, Lammi, Mäntyharju, Pello, Petäjävesi, Rajamäki,
Savitaipale, Sodankylä, Suonenjoki, Säkylä, Vaala, Viitasaari, Väinö Linna
20
Benchmarking-vierailun suunnittelulomake
Seuraavalta sivulta alkavat lukioiden kuvaukset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet
benchmarking-vierailuihin (kts. sivut 14-16). Käyntiä voi pohjustaa tällä lomakkeella.
Etukäteen laaditusta kysymyslistasta on kaksi hyötyä: se toisaalta auttaa tarkasti
keskittymään omiin tavoitteisiin ja toisaalta estää ajautumasta epäolennaisuuksiin ja vastapuolen mahdollisten ylisanojen vietäväksi.
Oma lukio
Vierailukohde
Tavoitteena oleva oman lukion parannettava käytäntö:
Vierailua varten etukäteen laadittuja kysymyksiä:
Vierailun arvioidut hyödyt oman lukion kehittämistä ajatellen:
21
Käynnin ajankohta
Akaan lukio, rehtori Tuovi Ronkainen
040 3353 302
www.akaa.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
PERUSKORJATUT (2012) ja VIIHTYISÄT TILAT
ILMAISET MATKAT akaalaisille (yli 5 km)
Comenius, Nordplus, kollegavalmennus, verkkokurssien kehittämisprojekti, yrittäjyysprojekti
VIIALAN JA TOIJALAN toimintapisteiden
yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen
OPISKELIJAHUOLTO ja ERITYISOPETUS
lentopallokurssit, draamaopetus, NLP
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Anjalankosken lukio, rehtori Juha Malinen
020 61577 86 / 01 / 0400 179 679
http://www.edukouvola.fi/anjalankoskenlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Yhteistyötä Kouvolan seudun AO:n kanssa
TVT:n käyttö opetuksessa
ETÄOPETUSYHT.TYÖTÄ Valkealan l. kanssa
BÄNDItoimintaa: 5 koulukoht. musiikinkurssia
KANSAINVÄLISYYTTÄ: mm Cern
Remontoidut tilat 2012
Askolan lukio, rehtori Esa Honkaniemi
040 714 6705 /040 714 6706 www.peda.net/veraja/askola/lu
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KAHTA TUTKINTOA Porvoon amm.opistossa
suorittavien lukiokurssit Askolan lukiossa
KANSAINVÄLISYYS: Comenius-projektit, Cerntiedeleirikouluverkosto, kielten opiskelijavaihto
TVT:n käyttö opetuksessa ja kokeissa
KOULUN LEHTI
LUKIODIPLOMIT musiikissa, kuvaamataidossa
ja liikunnassa
*
Kunkin lukion otsikkorivin alla tiedot
seuraavassa järjestyksessä:
puhelin kanslia / rehtori (suora) / rehtorin
sähköpostiosoite / lukion kotisivuosoite
22
*
Aurinkorannikon suomalainen koulu, rehtori Maarit Paaso
+34 670 898 475 (Espanja)
www.suomalainenkoulu.net
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KANSAINVÄLISYYS, kulttuurien kohtaaminen,
Mahdollisuus asua espanjalaisessa perheessä
ja kehittää espanjan kielen taitoa.
KOULUKOHTAISTEN KURSSIEN
LISÄÄMINEN
LAAJA ETÄOPETUSTARJONTA Eiran aikuislukion alaisuudessa
KESÄURHEILULAJEISSA hyvät harj.mahdoll.
Björneborgs svenska samskola, gymn., rektor Ulrika Hollsten
02 6348 800 / 820 / 0400 597 033
www.bjss.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
NY TEKNOLOGI i närundervisningen
TRIVSEL, TRYGGHET, TRADITION: små grupper - STORA möjligheter, personlig handledning,
flexibla lösningar
SAMARBETE med Satakunta Sports Academy
och Arcada
INTERNATIONELLA projekt: Tyskland och
Frankrike, St. Petersburg, CERN, München
Elimäen lukio, rehtori Sanna Liljeqvist
020 615 2422 / 7846 www.edukouvola.fi/elimaenlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Mobiluck-mobiiliopetuksen kehitt.hankkeessa
KANSAINVÄLISTYMINEN
iPadit opetuksessa
Yrittäjyysopintoja yhdessä Kouvolan 2. asteen
oppil. ja Kouvolan YES-keskuksen kanssa
Opintomatkoja, mm. Lontoo, Berliini, Cern
Enon lukio, rehtori Liisa Välitalo
013 2677 610 / 050 5427 203
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.jns.fi
Näitä haluaisimme kehittää
METSÄOPINNOISSA 3 kurssin kokonaisuus
VERKKOPEDAGOGIIKKA
23
Enontekiön erälukio, rehtori Laila Palkinen
040 357 9907 / 040 5474 938 www.enontekio.fi/hallinto/lukio/etusivu.htm
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUS
LUKION PROFILOITUMINEN
ERÄLUKIO
Lukioiden välinen ja kansainvälinen YHTEISTYÖ
KAKSOISTUTKINTO yhteistyössä Saamelaislueen Koulutuskeskuksen kanssa
Juhlien, retkien ym. vuoksi pitämättä jäävät
tunnit kirjataan TUNTIPANKKIIN, josta ne tehdään esimerkiksi sijaisuuksina takaisin.
Evijärven lukio, rehtori Riitta Mustajärvi
044 7699 552
http://koulut.evijarvi.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Osana Y-love-YRITTÄJYYSkasvatusverkostoa
TVT:n hyödyntäminen opetuksessa
YLIOPISTOYHTEISTYÖ: Tampereen teknillisen
yliopiston kemian perusopinnot lukiossa
NAAPURILUKIOYHTEISTYÖ: (Härmä, Kauhava
ja Lappajärvi), mm. yhteisiä virtuaalikursseja
Gymnasiet i Petalax, rektor Margareta Bast-Gullberg
06 3471 630 / 631 / 040 5225 630
www.malaxedu.fi/gymnasiet
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Oppimateriaali ja opetustyö DIGITAALISIN
menetelmin
YHTEISTYÖ MUUN KESKIASTEEN KANSSA
Pitkä matka muihin keskiasteen kouluihin.
VERKOTTUMINEN: 7 lukion verkossa 32 kurssia
osallistujakouluille. Yhteinen kehitystyö.
VANHEMMAT MUKAAN: kouluyhteisön ja huoltajien yhteistyötä ja –henkeä haetaan
KANSAINVÄLINEN VAIHTO: ”live” etäopetus
Brysselin pohjoismaalaiseen kouluun
PROJEKTITYÖSKENTELY
Kaikilla opisk. ILMAISET TIETOKONEET
Kaikissa luokissa KOSKETUSNÄYTTÖTAULUT
DIGIT. TUNTIPANKKI, KOKEET JA TEHTÄVÄT
24
Hangö gymnasium, rektor Eija Rosvall
040 1373 936
www.hanko.fi/gymnasiet
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YHTEISTYÖ YLI KIELIRAJAN
VERKKO-OPPIMISEN kehittäminen niin lähikuin etäopetuksessakin
Erilaisten OPPIMISYMPÄRISTÖJEN hyödyntäminen mm. Comenius-yhteistyössä
ETÄOPISKELU: Miten hyväksyä ja täydentää
muualta hankittua. Koska opittu kelpaa kurssiksi?
YHTEISTYÖ merellisen ympäristön kulttuurihistoriasta, luonnontieteistä ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneiden oppilaitosten kanssa
Hankasalmen lukio, rehtori Toini Kemppainen
014 2671 316 / 242 / 050 4301531
www.peda.net/veraja/hankasalmi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YRITTÄJYYS ja TYÖELÄMÄYHTEYDET
SUUNNISTUSVALMENNUKSESSA oma valmentaja ja vuokra-asuntoja suunnistajille
eOPPIKIRJOJEN KÄYTTÖ
Ilm. KANN. TIETOKONEET kaikilla opiskelijoilla
LUKION ERITYISOPETUS
Lyh. kielissä vuorovuosin venäjä, ranska, saksa
AIKUISLUKIOSSA 2 opiskelijaa 2013-14
Kansainvälisyys-ops esikoulusta lukioon
Hankoniemen lukio, vararehtori Aila Kukkonen
040 135 9210 / 040 756 9482 www.hanko.fi/palvelut/koulutus/suomenkieliset_koulut/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Yhteisten KAKSIKIELISTEN KURSSIEN
toteuttaminen kaksikielisessä kunnassa
KURSSITARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN
ikäluokkien yli ja OPPILASREKRYTOINTI
Harjavallan lukio, rehtori Risto Tenhunen
044 432 5322 / 044 432 5321 www.harjavalta.fi/koulutus/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
moniammatillinen OPISKELIJAHUOLTO
SAMANAIKAISOPETUS TVT-laitteiden avulla,
etäopiskelua
laajempi OPPILAITOSYHTEISTYÖ
KANSAINVÄLISIÄ PROJEKTEJA
Runsas hakeutuminen TEKN.TIET. aloille
25
Mikkelin etä- ja aikuislukion
Haukivuoren toimipiste, apul.reht. Sanna Eromäki
044 794 5643 / 5640
www.haukivuori.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VIDEONEUVOTTELUOPETUSTA Puumalan
toimipisteen sekä Ristiinan lukion välillä
VERKKO-OPISKELU
KANSAINVÄL. YHT.TYÖTÄ: Keski-Eurooppa
Hausjärven lukio, rehtori Joonas Riihimäki
019 758 6722 / 040 330 6720 www.hausjarvi.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Vuotuinen KULTTUURIMATKA kotimaan
kaupunkikohteeseen oppilaitosvierailuineen
LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN
suurlukioiden puristuksessa
BIOLOGIAN LABOROINTIKURSSI
VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN ympäröiviin yhteisöihin, yrityksiin ja Pohjoismaihin
YÖKOULU
MUSIKAALI JOKA TOINEN VUOSI
Heinäveden lukio, rehtori Seppo Kotilainen
040 710 1924 / 040 760 3855 www.heinavesi.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YRITTÄJYYSKASVATUSKURSSEJA
projektiopiskeluna
OHJAUS: erilaiset opiskelijat ja opiskelutaidot
VIRTUAALILUOKAN tehokas käyttö
VERKKO-OPISKELUSTA hyviä kokemuksia
Helsinge gymnasium, rektor Johanna Blomstedt
050 314 6266 / 040 749 2532
www.helsingegymnasium.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Gymnasiekurser med LÄNGRE LEKTIONSBLOCK
GLOBALKUNSKAP, kinesiska
Samarbete med Prakticum (yrkesutbildning)
26
Ett litet gymnasiums dragningskraft
Nätkurspedagogik
Honkajoen lukio, apulaisrehtori Tuomo Tenhunen
050 5775 281 / 040 5775 280
http://honkajoenkoulut.net/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YHTEISTYÖ Pohjois-Satakunnan lukioiden ja
ammatti-instituutin kanssa
HYVÄT TAVAT OSAKSI ARKIPÄIVÄÄ:
Opiskelijoiden opittava ottamaan osavastuu
myös koko työyhteisön toimivuudesta (mm.
sääntöjen noudattaminen, käytöstavat ja laadukas koulutyö)
ERITYISTARJONTA: 5 k kokonaisuus yritys- ja
talousopinnoissa, kuvatait., mus. ja liik.diplomikurssit, maailmankansalaisuuden kypsyyskoe
KOEVIIKOTTOMUUS: lisää aikaa opetukselle
OPPIMAAN OPPIMINEN: opiskelutekn. kehitt.,
ymmärtävän lukutaidon parantaminen
KANNETTAVAT TIETOKONEET ja VERKKOPEDAGOGIIKKA osana jokapäiväistä opiskelua
VIESTINTÄ- JA KOMMUNIKOINTITAIDOT: tiedon luotett. arviointi ja taito löytää oleellinen
Opiskelijoilla ilmaiset oppikirjat ja tietokoneet
Härmän lukio, rehtori Timo Kuoppala
06 2412 9343 / 9340 / 044 4834 280 www.kauhava.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
LAAJA YRITTÄJYYS- JA KANSAINVÄLISYYSHANKE omin rahoitusprojektein
YHTEISTYÖTÄ naapureina olevien Kauhavan,
Evijärven ja Lappajärven lukioiden kanssa
Iin lukio, rehtori Tuomas Kulha
08 587 55058 / 050 574 8615
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.iinlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
ETÄLUKIOSSA n. 10 opiskelijaa
YRITTÄJYYSKASVATUS
KANSAINVÄLISYYS: Unkari, Norja, Venäjä,
Kiina, Saksa, Ranska, kv. kuvataideopetus
VERKKOPEDAGOGIIKKA
MEDIAKASVATUS
Opiskelijoiden järjestämät MESSUT
Iitin lukio, rehtori Ari Toropainen
02061 597 03 / 04 / 040 560 5545
www.iitti.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YRITTÄJYYSKASVATUS
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ: Comeniushanke, ranskan kielen ja kulttuurin hanke
VERKKO-OPETUS: Tieto- ja viestintätekniikka
opetuksen tukena
YRITYSYHTEISTYÖ: Laboratoriokurssi Halton
Oy:n kanssa, yrittäjätiedon kurssi yrittäjäyhdistyksen kanssa, oppilaskunnan oppikirjavälitys
27
Ikaalisten yhteiskoulun lukio, rehtori Helena Korkeakoski
03 4501 291 / 413 / 044 7301 283
www.ikaalinen.fi/palvelut/koulut/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
monipuoliset KANSAINVÄLISYYSPROJEKTIT
ja ULKOMAISET OPINTOMATKAT
KOULUN VETOVOIMAISUUDEN
LISÄÄMINEN
VUOSITTAINEN KULTTUURIRETKI kotimaan
kaupunkikohteeseen oppilaitosvierailuineen
VERKKO-OPISKELU
OPISKELIJAN YKSILÖLLINEN TUKI
KESÄKURSSIT abeille
Ilomantsin lukio, rehtori Päivi Nenonen
040 1043 161 / 150
www.ilomantsi.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Ilmaiset KOULUKYYDIT ja OPPILASKOTI
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Aktiivisena ISOVERSTASTOIMINNASSA.
Oppituntien tallennus kahdessa TUOTANTOLUOKASSA.
UUSIEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN käyttö
TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN
PERUSOPINNOT verkko-opiskeluna
AKTIIVINEN PAIKALLISYHTEISTYÖ
kansalaisopiston,kirjaston, musiikkiopiston,
liikuntatoimen, kansalaisjärj. ja srk:tien kanssa
MUSIIKKITEATTERIESITYS vuosittain
Ivalon lukio, rehtori Ulla Hynönen
040 571 2896 / 040 561 1357
http://peda.net/veraja/ivalo/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KOLME ERI SAAMENKIELTÄ, osin etänä
Sopeutuminen muuttuvaan opiskelijamäärään
LAAJA KIELIVALIKOIMA, saamen lisäksi mm.
venäjää,
TVT-käytön tehostaminen,
mm. tablettitietokoneiden käyttöönotto
Kaksoistutkinto Saamelaisalueen
koulutuskeskuksen kanssa
Yhteistyön tiivistäminen seutukunnan lukioiden
kanssa
28
Jalasjärven lukio, rehtori Minna Vanhamäki
06-4580 460 / 461 / 040 5651 620
www.jalasjarvi.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
SÄHKÖISTEN OPPIMATERIAALIEN käyttö
TVT-OPETUSKÄYTÖN JA SEN ARVIOINNIN
monipuolistaminen, osin oph:n avustuksella
OPPILASKUNTATOIMINTA: opiskelijoiden
edustus opett.kokouksissa ja suunnittelussa
Janakkalan lukio, rehtori Sinikka Luoma
03 680 1603 / 050 5090 614 www.peda.net/veraja/janakkala/tervakoskenyalukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
UUSI TEKNOLOGIA (mm. SmartBoard)
OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
YHTEISTYÖ Tervakosken paperiteht. kanssa.
SEUDULLISEN YHTEISTYÖN lisääminen ja
kehittäminen koulujen ja yritysten kanssa
KURSSIEN VAIHTOA Kiipulan ammattioppilaitoksen kanssa
KANSAINVÄLISYYS, mukana Cern-verkossa,
Milano-yhteistyö
Joroisten lukio, rehtori Timo Smolander
017 5784 242 / 260 / 040 169 2838
http://joroistenlukio.onedu.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SALIBANDYVALMENNUSTA 9 krs, valmentajaja tuomarikurss., yhteistyötä Jkl Happeen kanssa
LAAJA-ALAINEN YHTEISTYÖ lukion, ammatillisen koulutuksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa
Runsaasti AMMATILLISIA LYHYTKURSSEJA
TIETO- ja VIESTINTÄTEKN. opetuskäyttö
YRITTÄJYYTTÄ: 5 yrittäjyyskurssia, yhteistyötä
yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa
OPPILASHUOLTO, ERITYISOPETUS
KANSAINVÄLISYYTTÄ: mm. kahden viikon
Keski-Eur. opintomatka kaikille kakkosille,
yhteistyökouluja, opiskelijavaihtoa
OPPILASKUNNAN TOIMINTA
29
Joutsan lukio, rehtori Merja Heinäaho
040-829 0466 / 040 766 7889
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.joutsa.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
SANEERAUS vuonna 2007
KANSAINVÄLISYYS
VERKKO-OPISKELU: opiskelijoille kannettavat
tietokoneet syksystä 2006
VIESTINNÄN kurssit
YMPÄRISTÖAIHEISIA KURSSEJA: liikenneympäristön maisemointi, suo oppimisympäristönä,
Jyväskylän yliopiston kanssa
Juankosken lukio, rehtori Jaana Kujala
040 3110 700 / 701 www.koulut.juankoski.fi/ruukinkoulu
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Lukiolaisten oma TYÖOSUUSKUNTA PISNES
välittää töitä lukiolaisille ja antaa mahdollisuuden
tutustua työelämään
Lukion ja ammatillisen koulutuksen YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN
Tabletit opetuksessa, ILM. KOULUMATKAT
Sosiaalisen median ja TVT:n käyttö opetuksessa
KIELIOHJELMA: saksa, ranska, venäjä, espanja
Jurvan lukio, rehtori Outi Jalonen
06 4513 785 / 742 / 040 575 7088 www.kurikka.fi/koulutus/koulut/jurvanlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YRITYSYHTEYDET
KOKONAISVALTAINEN OPPILAANOHJAUS
“omalta yläasteelta omaan lukioon”
ETÄKURSSIT JA VERKKO-OPETUS
SITOUTUMINEN KOTISEUTUUN
Puolet opettajista entisiä oppilaita
VAPAASTI SUUNTAUTUVAT OPINNOT (VASU):
loppukeväästä YHTEISTYÖKURSSIT VAMK:n
kanssa, tekniikka- sekä sosiaali- ja terveysala
KANSAINVÄLINEN OPPILASVAIHTO (WHAT)
Vasu-viikon sisällä matkoja Eurooppaan
30
Juuan lukio, rehtori Pirjo Halonen
040 1042 462 / 461 www.juuka.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
MUOTOILULUKIO, kuvataide- ja muotoilulinja,
12 kurssia, mm. grafiikkaa, keramiikkaa, kiven
ja puun muotoilua
VERKKO-OPETUS
ISOVERSTAS ja virtuaaliluokka-hanke
TVT-kehittämishanke, IPADIEN KÄYTTÖ opiskelussa
LEIRIKOULUJA: opiskelija- ja opettajavierailuja
Saksaan ja Venäjälle yhteistyössä Outokummun
ja Polvijärven lukioiden kanssa.
Juvan lukio, rehtori Kari Leskinen
0400 361 224 / 040 515 4729 www.juvanlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
OPISKELIJALUKIOTEATTERI vuodesta 1993:
yli 1000 kävijää vuosittain
Yhteistyö AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
kanssa
URHEILUAKATEMIA: pesäpallo- ja hiihtovalm.
Jokavuotinen vierailuyhteistyö OLDENBURGISSA (Saksa) sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa
YRITTÄJYYSOPINNOT yritysten ja yhteisöjen
kanssa
Jämsänkosken lukio, rehtori Juha Damskägg
040 836 1604 http://jmsklukio.jamsa.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
AMK-YHTEISTÖ: Yhdistelmätutkinnot,
urheiluvalmennus, seutuviikko
VERKOSTOYHTEISTYÖ: etäopetus ja yhteistyö
muiden lukioiden kanssa
HALLINNON JA TOIMINTAKULTTUURIN
YHDISTÄMINEN Jämsän lukion kanssa
PIENEN LUKION KURSSITARJOTIN: monipuolisten valintojen toteutuminen pienessä lukiossa
OPPIMISTAIDON KURSSI
31
Kangasniemen lukio, rehtori Tapio Piesanen
040 7201 383 www.kangasniemi.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SELVIYTYMISKURSSEJA opiskelijoille yhdessä
paikall. viranomaisten ja järjestöjen kanssa
YHTEISTYÖ lähimpien muiden lukioiden
kanssa
Karjaan lukio, rehtori Asta Holmström
044 744 6674 / 6681
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.karjaanlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
MOBIILILAITTEIDEN käyttö opetuksessa
Kansainvälisyysprojektit sekä sähköisten oppimateriaalien käyttö ja kehittäminen
henkilökohtainen OPISKELIJANOHJAUS
opiskeluun liittyvän KUNNIANHIMON
edistäminen
Laajennettu kasien ja ysien rekrytointiohjelma
Karstulan lukio, rehtori Anitta Rasi
044 4596 672 / 671 www.maaseutulukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
MONIPUOLINEN KIELITARJONTA (saksa,
ranska, espanja, venäjä)
KANSAINVÄLISYYS
YRITYSYHTEISTYÖ
Hyvät LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET, uutena
jääliikunta eri yhteistyötahojen kanssa
SÄHKÖISET KOKEET
TIETOKONEET KAIKILLE OPISKELIJOILLE
AMMATTIKOULU- ja YLIOPISTOYHTEISTYÖ
Karttulan lukio, rehtori Riitta Cederberg
044 7184 929 http://www.peda.net/veraja/kuopio/karttulanlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
VIRTUAALILUOKKAOPETUS
Sisä-Savon lukioiden kanssa
32
Kellokosken lukio, rehtori Yrjö Teikko
040 314 4273
web.tuusula.fi/tuusulanlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YRITTÄJYYSKASVATUSTA Yrittäjien kanssa
ETÄOPISKELU ns. vähän valittujen kurssien
kohdalla.
PSYKOLOGIAA Kellokosken sairaalan kanssa
Valmist. SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON
JÄÄURHEILUA jäähalliyhtiön kanssa
YHTEISET KURSSIT kahden muun toimipisteen
(Hyrylä ja Jokela) kanssa
Kemijärven lukio, rehtori Saana Ruotsala
0400 - 418 273 www.kemijarvi.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KIELIVALINTOJEN LISÄÄMINEN
VUOSITASOJEN YHDISTÄMINEN valinnaisissa, josta johtuen huikea kurssitarjonta, ryhmäkoot
yli 10 opiskelijaa
KANSAINVÄLISYYS
ILMAISET TABLETIT lukiotulokkaille
ETÄPÄIVÄ JOKA JAKSON PUOLIVÄLISSÄ
Kerimäen tp,
Savonlinnan lyseon lukion
apulaisrehtori
044 4175 140 www.kerimaki.fi/koulut
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Opiskelu MOBIILILAITTEIDEN välityksellä
Jaakko Hassinen
VERKKO-OPISKELU
ILMAISET KOULUKULJETUKSET
Kimitoöns gymnasium, rektor Ben Johansson
02 4260 340 / 336 / 044 0425 656 www.kimitoon.fi/kog
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
DISTANSSTUDIER via nätet i första hand
inom samarbetsnätverket NIVÅ
SAMARBETE MED YRKESUTBILDNING
(kombinationsstudier)
33
Kinnulan lukio, rehtori Anitta Hakkarainen
044 4596 233 / 230 www.kinnula.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YKSILÖLLINEN RYHMÄNOHJAUS JA
OPINTOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ
Ongelmiin puututaan heti.
LUKION TEHOKAS MARKKINOINTI
ILM. KANNETTAVAT TIETOKON. JA KYYDIT,
1.vuonna käyttöön pak. kurssien kirjat
Verkko-opiskelussa eri toimioiden kurssitarjonnan hyödyntäminen ja oppimaan ohjaaminen
KOEJÄRJESTELYT TIETOKON. avulla
Science-verkostoyhteistyö: CERN-tiedeleirit
Kittilän lukio, rehtori Eeva Viinamäki-Mäkinen
040 5779 502 / 040 7606 503
www.kittila.fi/kuntalaiset/sivistys/koulutoimisto/lukio1604
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
OPISKELIJAREKRYTOINTI: oppilaita 15 kunnasta. Mahdollisuus suorittaa alppikoulu Levillä
joko monitaitolinjana tai huippu-urheilulinjana.
ETÄOPETUKSEN kehittäminen
kurssitarjottimen laajentamiseksi
OPPILAITOSYHTEISTYÖ
Tunturi-Lapin  lukiot (Enontekiö, Muonio, Kolari),
kansalaisopistot ja muut 2. ast. oppilaitokset.
Kolarin lukio, vt. rehtori Marja Rundgren
040 489 5021 / 0400 412 692 www.kolarinlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ: Yhteiset tilat,
yhteisiä opettajia, yhteisiä kursseja
TVT:n hyödyntäminen eri oppiaineissa, ’blended
learning’
OPISKELIJAVAIHTOA mm. Saksaan ja Italiaan,
tutustuminen paikallisesti tärkeään elinkeinoon,
matkailuun.
34
Konneveden lukio, rehtori Lauri Pirkkalainen
0400 143 842 / 040 521 5838 www.peda.net/veraja/konnevesi/lukio/
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
LUKIOIDEN VIRTUAALIVERKOSTON
koordinaattorikoulu
UUDISRAKENNUS valmistuu 2015
LUKION OMA OSUUSKUNTA TEHOTEAM
Erilaisia työtehtäviä kotiseudulla, yrityksen laskutusta voi hyödyntää kotitalousvähennyksessä
AIKUISLUKIO integroituna päiväopetukseen
OPPILAITOSYHTEISTYÖ toisen asteen ja
korkeakoulujen kanssa
Kosken lukio, rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen
02 484 020 / 0211 / 044 484 0211 www.koskenlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YHTEISTYÖTÄ YLI KUNTARAJOJEN
VERKKO-OPETUS
VIIKON ULKOMAANMATKAKURSSI KAIKILLE
KAKSOISTUTKINTO Salon seudun
ammattioppilaitosten kanssa
LUKIODIPLOMIT kuvataiteessa, musiikissa,
liikunnassa ja ilmaisutaidossa
Kotka svenska samskola, gymnasiet, rektor Ove Lindström
05 2190 800 / 810 / 050 560 8316
www.kotkasamskola.com
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
NÄTBASERADE LÄRSTIGAR och lärobjekt
GYNSAM: Gymnasie- och yrkesnätverk i samarbete: gymnasiekurser och yrkesexamina
Samarbete med HÖGSKOLOR
Idrottsgymnasieprogram via EKA: Et.-Kymenl.
urh.akat. (Södra Kymmenedalens Idr.akademi)
NÄTBASERAD UNDERVISNING I REALTID
NÄTTEAM ÖST med gymnasierna i Sibbo,
Borgå, Lovisa, Kotka samt B-borg och T-fors
Ingen provvecka
35
Kristiinankaupungin lukio, rehtori Antero Kulonpää
040 5565 733 / 040 534 7200 http://edu.krs.fi/LukioSite
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
YHTEISTYÖ Suupohjan alueen oppilaitosten
välillä VAIHTOVIIKOLLA
VERKKO-OPETUS
YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JAKO AIDOSTI
KOLMELLE KIRJOITUSKERRALLE
KAKSIKIELINEN LIIKUNTALINJA
NY-YRITYS vuosittaisin teemoin, mm. huulirasvojen, laukkujen yms. valmistus ja markkinointi
Kristinestads gymnasium, rektor Margareta Rissanen
040 1477 025 www.edu.krs.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KOSTNADSFRIA STUDENTSKRIVNINGAR
Intresset för att studera B-SPRÅK
DISTANSSTUDIER inom nätverket Vi 7
MARKNADSFÖRINGEN av GYMNASIET
Medverkan i HANDLEDNINGSpilotprojekt
ETT GOTT SOCIALT KLIMAT och FLEXIBLA
LÖSNINGAR vid ämnesval
Kuhmoisten lukio, rehtori Jaana Hartus
040 534 1661 / 040 561 8210
www.kuhmoinen.fi/opetus
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA
Elokuvakurssien oppilaat yhteistyössä paikkakunnan yritysten ja YLEn kanssa
ETÄOPISKELU
Kurssien toteuttaminen ja hyväksyminen
Kyrönmaan lukio, rehtori Eeva-Liisa Lepistö
06 4701 264 / 260 / 050 3142 351
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.isokyro.fi/koulut/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
KANSAINVÄLISYYS, leirikoulu ulkomaille
vuosittain
ETÄOPISKELU
KIELITARJONNASSA mm. venäjää ja italiaa
URHEILULINJA: omaa lajia opiskelun
lomassa väh. 5 h/vko
Vaasan YO:n KURSSEJA lähiopetuksena
36
Kärkölän lukio, apulaisrehtori Pekka Toikkanen
044 7801725 / 044 7801 720 www.peda.net/veraja/hollola/opintienkoulu
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPPISOPIMUSKOHTAISEN YHTEISTYÖTOIMINNAN edelleenkehittäminen nuorisoasteen
ammatillisen koulutuksen kanssa
KOEVIIKOTTOMUUS
TIETOTEKNIIKKA, mm. tietoverkot ja multim
Kärsämäen lukio, rehtori Kari Oikarinen
044 4456 860 / 867 www.karsamaki.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
TVT-opetuskäyttö
eLukio aikuisopiskelijoille ja päivälukiolaisille
(www.elukio.fi), laaja kielitarjonta, mm. japani,
kiina ja pohjois-saame
MAKSUTON LUKIOKYYDITYS (yli 7 km)
MAKSUTTOMAT OPPIKIRJAT lukion kirjastosta
YHTEISIÄ VERKKO-OPETUSKURSSEJA
naapurilukioiden kanssa
Lammin lukio, rehtori Kyllikki Vilkuna
03 621 4766 / 3999 / 050 400 4643 www.hameenlinna.fi/lamminlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
LUKION OPETTAJAKUNNAN SISÄINEN
KEHITTÄMINEN:
- toistemme työn tunteminen
- jaettu johtajuus
SANEERAUS ja UUDISRAK. v. 2007
MALLI-YK-toimintaa: mm. YK:n yleiskokous
roolipelinä
KANSAINVÄLISYYDESSÄ 30 vuoden perinne
YRITTÄJYYTTÄ 5 ov opintopaketti
Vuotuinen 2. vlk:n MUSIKAALI pääsiäisen jälk.
Lappajärven lukio, rehtori Tarja Puro
06 2412 5121 / 120 / 044 3699 221 www.lappajarvi.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KAKSOISTUTKINTO yhteistyössä Järviseudun Ammatti-instituutin kanssa
TOIMIVAMMAT JA MONIPUOLISEMMAT TAVAT suorittaa kurss. yhdessä muiden kanssa.
Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven
lukiolla osa YHT. VIRTUAALIOPETUK­SENA.
VERKKO-OPETUS osaksi oppimisympäristöä
ja vahvuuksia.
Osana Y-love-YRITTÄJÄKASVATUSverkostoa
UUDET OPPIMISTAVAT JA -YMPÄRISTÖT
37
Lavian lukio, rehtori Jani-Petteri Renko
02 5501 470 / 477 / 040 674 1880 http://suomela.lavia.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
ARKKITEHTUURI JA SUUNNITTELU, 2 kurssia
VIRTUAALIKURSSIT
VERKKO-OPETUSTA yhteistyössä Satakunnan
muiden lukioiden kanssa
JATKUVA DIALOGI ja ongelmien ratkaisu yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa
Leppävirran lukio, rehtori Juha Alenius
040 822 7273
www.leppavirta.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Opiskelijavaihtoa Gymn. i Petalaxin kanssa
ruotsinkielessä (80 % kirjoittaa ruotsin)
TIETOKONEAVUSTEISEN OPETUKSEN
ja oppimisen kehittäminen
valmistaut. SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON
Lopen lukio, rehtori Vilho Ylönen
019 7586 266 / 265 / 040 3306 265 www.loppi.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YHTEYS HUOLTAJIIN Helmi-ohjelmalla
LUKION TIEDOTE / LEHTI
ILMAILUKURSSIT Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa
Musikaalin tms YHTEISTYÖPROJEKTIN
toteuttaminen
Lovisa gymnasium, rektor Jan Lindh
0400 954 342 / 0440 555 290 http://edu.loviisa.fi/index.php/lg_index.html
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SPRÅKTIVOL: finska, tyska, franska, spanska,
italienska, ryska, latinska, kinesiska, estniska
PARTNERSKOLOR i 18 länder
Elevvårdkampanj emot droger
IT-teknik med Smart Board
38
-
Lucina Hagmanin lukio, rehtori Markku Anttila
050 362 4921 / 044 5767 673
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.kalvia.fi
Näitä haluaisimme kehittää
VERKKO-OPETUSTARJONTAA useissa
oppiaineissa
TEATTERI-ILMAISU
LIIKUNTAVALMENNUS
LAAJA KIELITARJONTA, mm. latina ja italia
Merikarvian lukio, rehtori Pasi Koski
044 7246 472 / 471 www.cedunet.fi/koulut/melu
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Ilm. OPPIKIRJAT, TIETOKONEET ja KYYDIT
LAAJA KIELITARJONTA
Laaja KANSAINVÄLISYYS, kaikki opisk. mukana
Mouhijärven lukio, apulaisrehtori Kristiina Vuorinen
0400 913 691 / 040 7128 195 www.peda.net/veraja/sastamala/mouhijarvenlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
JOUSTAVAT RATKAISUT, monipuolinen suunnittelu -> hallittu toteutus, tiimityöskentely työnjaon
ja koulun kehittämisen välineenä
SAMANAIKAISOPETUSTA virtuaaliluokissa
(kielet ja reaaliaineiden syventävät kurssit)
LUKION VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OHJAUSTOIMINTA
TOIMIVA VERKOSTOLUKIOMALLI, TVT:n laajamittainen käyttöönotto opetuksessa lv 2012-2013
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Muonion lukio, rehtori Kyllikki Kurki
040 489 5134 / 040 4895 133 www.muonio.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KOULUN VETOVOIMAN KEHITTÄMINEN
olemalla esillä mm. kisatapahtumissa
HIIHTOVALMENNUSTA Ammattiopisto Lappian / Muonio kanssa. Ulkopaikkakuntaisille ilm.
asunto, samoin kuljetukset harjoittelupaikoille.
Hiihdosta ja ampumahiihdosta kiinnostuneiden
ULKOMAISTEN VAIHTO-OPISKELIJOIDEN
MÄÄRÄN LISÄÄMINEN
KAKSOISTUTKINTO sujuu helposti saman katon
alla olevien oppilaitosten kesken.
39
Muurolan lukio, rehtori Reino Eero
016 3380 200 / 201 / 040 5819 331
www.muurolanlukio.com
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Yksilöllinen OPISKELIJAHUOLTO ja
OPINTO-OHJAUS
OPISKELIJAREKRYTOINTI
VERKKO-OPISKELU
YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUN kanssa
KÄSITYÖ- JA MEDIADIPLOMIT
Toimivat ja viihtyisät TILAT
Opiskelijaverkon AVOIMEN LÄHDEKOODIN
tekniikoiden opetus (Linux-järjestelmä)
Myllyharjun lukio, rehtori Kaisa Ryöppy
019 555 266 / 0440 555 265 http://edu.loviisa.fi/mylu
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KOKEIDEN PITÄMISEEN erilaisia tapoja
OPINTO- JA KULTTUURIMATKAT
tapa- ja sosiaalisen kasvatuksen tukena
Itä-Uudenmaan lukioiden nettilukiohanke
Paikallisyhteistyö ruotsinkielisen lukion kanssa
Yhteistyö yrittäjyyskeskuksen kanssa ja NY24hleiri lukiotulokkaille
VERKKO-OPISKELU
Mäntyharjun lukio, rehtori Jyrki Taumala
0440 163 653 / 0400 438 372 www.mantyharju.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SANEERAUS JA TÄYSREMONTTI 2008
Nakkilan lukio, rehtori Pasi Rantala
044 7475 953 / 941 http://www.nakkilanlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
LAAJA VERKKO-OPETUS ja kielivalikoima
UUSIN OPETUSTEKNOLOGIA kaikissa luokissa
MINILÄPPÄRIEN monipuolinen käyttö opiskelun
tukena (kaikilla opiskelijoille hankittu oma)
40
Nilsiän lukio, rehtori Simo Snellman
044 7482 346 / 330 www.peda.net/veraja/kuopio/nilsianlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
ALPPIHIIHTOVALMENNUSTA vuodesta 1994
Suomen Olympiakomitean tuella
YHTEISKUNNAN VAATIMUKSIIN vastaamista
OPETUSTEKNOLOGIAN monipuolistaminen
SALIBANDY- ja GOLF -valmennusta sekä
muille lajeille yksilöllisesti räätälöityä valmennusta
Nummi-Pusulan lukio, rehtori Liisa Jääskeläinen
0440 421 904 / 050 371 2816 http://www.peda.net/veraja/nummi-pusula/koulujalukio/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKO-OPETUS: Isoverstas
OPPILASKUNTATYÖ
JAPANIN kursseja 2 kpl, MEDIADIPL.KURSSI
lukion OPISKELIJAHUOLTO / ERITYISOP.
Nurmeksen lukio, rehtori Timo Karppinen
040 1045 172 / 171
www.oyk.fi/~nrslukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
YHTEINEN KAMPUS
ammattiopisto Nurmeksen kanssa
Näitä haluaisimme kehittää
ETÄ- ja AIKUISLUKIOtoiminta
AVOIMEN YLIOPISTON KURSSEJA
Itä-Suomen yliopistolle
Outokummun lukio, rehtori Juhani Räsänen
044 7559 270 / 277 www.outokummunkaupunki.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
VIRTUAALIOPETUKSEN kehittäminen
Yksilölliset opintopolut
KAKSOISTUTKINNOT myös lukiosta käsin
Yhteiskunnan muutoksiin vastaaminen
WANHA KAIVOS: tapahtumiin osallistuminen
41
Padasjoen lukio, vs. rehtori Kari Miettinen
044 7533 596 / 040 8224 172 www.padasjoki.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
ISOverstaan tuotantoluokka- ja verkko-opetus
YHTEISTYÖ LÄHIYMPÄRISTÖN KANSSA
(yritystoiminta ja muu elinkeinoelämä, järjestötoiminta ja kunnan muut sektorit)
INTENSIIVIVIIKKO: viikon aikana yksi kurssi
lukion omasta, Hämeen amk:n tai amm.instit.
Evon yksiköstä tai Jkl YO:n av. YO tarjonnasta
KOEVIIKKO / koeviikottomuus
Lukio yhtenäisen perusopetuksen yhteydessä
Paltamon lukio, rehtori Anne Rautaparta
044 797 0846 / 044 288 5426 www.paltamonlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
NUORTENSIVUN TAITTO viikoittain Kainuun
Sanomiin
ETÄOPETUS koulun lähiopetusta ja kotitietokonetta hyödyntäen
VIDEONEUVOTTELUOPETUS osana arkea
TVT:n OPETUSKÄYTÖN kehittäminen
SUJUVA YHTEISTYÖ yhtenäiskoulun kanssa
Paraisten lukio, rehtori Hannu Rantala
040 4885 766 / 040 5480 541 http://edu.parnet.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
LAADULLISET ELEMENTIT KEHITYSTEKIJÄNÄ: uusien työntekijöiden ja uusien opiskelijoiden
perehdyttämiskoulutus, sisäinen ja ulkoinen
viestintä, kehittämiskeskustelut jne.
ETÄOPISKELU ja -OPETTAMINEN
KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ 30 eurooppalaisen 2. asteen koulun NEOS-verkostossa
OPISKELIJOIDEN AKTIVOIMINEN yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa
ATK-AJOKORTTI-tutkintoon valment. kurssit
ja mahdollisuus kaikkiin tarvitt. näyttökokeisiin
42
VERKKOTYÖKALUJEN tehokas ja motivoiva
käyttö opetuksessa
Parikkalan lukio, rehtori Riitta Lonka
05 430 131 / 130 / 044 781 1241 www.parikkala.fi/koulut
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Vapaaehtoiset SUULLISET PÄÄTTÖKOKEET
vieraissa kielissä ja puhekasvatuksessa
VERKKO-OPETUSYHTEISTYÖ Etelä-Karjalan
muiden lukioiden kanssa
LUKIODIPLOMIT liikunnassa ja kuvataiteessa
LUKION METSÄTEOLLISUUSLINJA Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen metsäteollisuusyritysten kanssa
Kurssien vaihtoa VIDEO-OPETUKSENA naapurilukioiden kanssa
YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN lukion
vaelluksilla, kultt.matkoilla ja musiikkiperint.
Pellon lukio, rehtori Tarja Konola-Jokinen
040 5811 253 www.pellonkoulut.net/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
TIETOKONEET koulun puolesta kaikille
KANSAINVÄLISYYSTOIMINTA
Lukio siirtynyt UUSIIN TILOIHIN 2009
YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN lähiseudun
lehdistön, yrittäjien, yrityksien sekä lukioiden
ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa
YRITTÄJYYSKURSSI valinnaisaineena
YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN mm.
oppilaskunnan teemapäivin
STIPENDIJÄRJESTELMÄ
POSITIIVINEN IMAGO mm. laajan kurssitarjottimen ja näkyvyyden takia
Perhon lukio, rehtori Outi Leväniemi
040 5510 702 / 040 7632 303 www.peda.net/veraja/perho/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KOLMEN TUTKINNON OPINNOT: lukion koko
oppimäärä + yo-tutkinto + ammattitutkintoina:
maaseutuyrittäjä / hevostenhoitaja / riistapainotteinen ympäristönhoitaja; RIISTALUKIO
LUMA-painotus
Opiskelijarekrytointi ja lukion markkinointi
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ
TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ ja Scienceverkostoyhteistyö: CERN-tiedeleirit
YHTEISÖLLISYYDEN tukeminen ja osallisuus
VIREÄ OPPILASKUNTA
Verkkopedagogiikka ja sähköiset kokeet
ETÄOPETUS AC-ohjelmalla
43
Perniön lukio, vararehtori Susanna Pärkkä
044 7784 650 / 695
www.salo.fi/pernionlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKO-OPETUS
YRITTÄJYYS: Diili-projekti, International Business Twinning. Yrittäjyys tutuksi -kurssi
KANSAINVÄLISYYS: Comenius, CERN
OPETUS JA -TEKNOLOGIA: atk-ajokortti,
lukiodiplomit, älytaulut opetuksessa
TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ: kaksoistutkinto Salon seudun ammattioppilaitosten kanssa
Petäjäveden lukio, rehtori Osmo Polas
014 2673 023 / 064 / 040 5221 350 www.petajavesi.fi/koulutus/lukio-opetus
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SANEERATUN KOULUKIINTEISTÖN sydämenä OPISKELJOIDEN TYÖTILAKIRJASTO,
lukio mukana Luku-Suomi-projektissa
VERKOSTOITUMINEN
Yhteistyön kehittäminen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston
kanssa. Kieli- ja taidekursseja kansalaisopiston
kanssa.
YHTEISTYÖ käsi- ja taideteoll.oppil. kanssa:
käsityön ja kuvatait. lukiodipl. sekä yo-artesaaniyhdistelmäopinnot (kaksoistutkintomahdollisuus)
PROJEKTIVIIKOLLA voi suorittaa yhden sov.
kurssin. Yhteistyötä mm. paikallislehden kanssa.
KANSAINVÄLISYYTTÄ: Comenius. Oppilasvierailut sekä omien ulkomaanmatka projektiviikolla.
Opiskelijoille PAKOLLISTEN KURSSIEN KIRJAT
Pielaveden lukio, rehtori Miika Kräkin
040 4894 197 www.pielavesi.fi/?deptid=12593
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
LENTOPALLOVALMENNUSTA, harjoittelu- ja
pelipaikka Sammon joukkueissa
PSYKOLOGIAn yliopistollisia arvosanaopintoja
Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa
VERKKOPEDAGOGIIKKA
AIKUISLUKIOTOIMINTA
YRITYSYHTEISTYÖ
VAHVAN PAINOTUKSEN LÖYTÄMINEN
keskeisissä lukioaineissa yhteistyöverkoston
avulla
KANSAINVÄLISTÄ PROJEKTITOIMINTAA
KAKSOISTUTKINTOKOULUTUS
44
Pietarsaaren lukio, rehtori Hannu Sulkakoski
06-786 3294 / 3333 / 044 7851 333
http://web.pietarsaari.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SUOMEN JA RUOTSINKIELISEN LUKION
YHTEISTYÖ samassa kiinteistössä
ETÄOPETUS kansainvälisessä ympäristössä
KANSAINVÄLISYYS: Unkari, Espanja, Italia,
Liettua
KANSALAISEN TURVAKURSSI MPK:n kanssa
Pihtiputaan lukio, rehtori Pentti Räisänen
044 459 6887 / 044 4596 873 http://pihtipudas.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKOPEDAGOGIIKKA
LENTOPALLOLINJALLA (13-20 k) päätoim. valmentaja ja valtakunnallinen oppilaaksiotto, lukio
on Suomen lp-liiton aluevalmennuskeskus
TIEDELINJA Jyväskylän avoimen yliopiston
kanssa (BI, KE, PS, TT, FY)
HIIHTOlinjalla 13 k ja MUSIIKKIlinjalla 9-11 k
KOULUMATKAKORVAUKSET lukiolaisille
JOHTAJAOPINTOJA partiolaisten kanssa
Polvijärven lukio, vt. rehtori Katja Kajava-Huhta
040 1046 221 / 222 www.peda.net/veraja/polvijarvi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Opiskelijoilla OMAT LÄPPÄRIT, samanaikaisvirtuaaliopetusta Outokummun lukion kanssa
LUKIOPEDAGOGIIKAN muutos ja
TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ oppimisessa
syventävien kurssien toteutus VUOROVUOSIN
LYHYIDEN KIELTEN suosion lisääminen.
KANSAINVÄLISYYTTÄ opettaja- ja opiskelijavierailuineen Outokummun ja Juuan lukioiden
kanssa. Kohdemaina Saksa ja Venäjä.
PROJEKTIOPPIMINEN
Lukion ja ya:een opettajien TIIMITYÖSKENTELY
(suunnittelu-, kansainvälisyys-, viestintä-, juhla-,
yrittäjyys- ja kestävän kehityksen tiimi)
Viestintäkurssin YHTEISTYÖ PAIKALLISMEDIAN KANSSA – näkyvyyttä pienelle koululle!
45
Pomarkun lukio, rehtori Jussi Heervä
02 5505 667 / 044 0940 792 http://edu.pomarkku.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
MAKSUTTOMAT KIRJAT pakollisissa kursseissa ja KOULUN TUKEMAT MATKAT
B-kielten VIDEO-OPETUS Pohjois-Satakunnan
lukioiden kanssa
75 min OPPITUNNIT: enemmän tehokasta
opetusaikaa ja lyhyemmät työpäivät
OPISKELIJAVÄRVÄYS
KOULUKULTTUURI: oppimistulokset ja opiskelijoiden yhteishengen kehittäminen
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN opetuksen apuna
Porlammin lukio, vt. rehtori Marketta Takkala
019 612 238 / 050 5439 522 www.lapinjarvi.fi/koulut
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KESÄTYÖTAKUU yrittäjäjärjestöjen kanssa
Opiskelijoiden oma VASTUU OPISKELUSTA
JA HYVÄT TAVAT
OPPIKIRJALAINAUS kunnankirjaston kanssa
TIETO JA VIESTINTEKNIIKAN käyttö
KANSAINVÄLISYYS: Tukholma, Pariisi, Barcelona, Cern
Lukion VETOVOIMA JA MARKKINOINTI
Mukana Itä-Uudenmaan lukioverkostossa
Posion lukio, rehtori Elina Lämsä
040 8012 411 / 409 www.peda.net/veraja/posio/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
ERITYISOSAAMINEN: keramiikkapainotteisuus
(15 kuvataiteen syventävää kurssia) ja yhteistyö
paikallisten keramiikkayrittäjien kanssa.
TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ
Paikkakunnalla ei muuta II asteen oppilaitosta
LUKIODIPL: puheviestintä, kuvataide, liikunta
LIIKUNTAPAINOTTEISUUS
OPETTAJIEN yhteiskäyttö yhten. pk ja lukiossa
KURSSIKIERTO kolmessa vuodessa
46
LUKION HOUKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN
Rekrytointi paikkakunnalta ja muualta
Pudasjärven lukio, rehtori Eeva Harju
040 715 0388 / 040 560 9840 www.pudasjarvi.fi/asukkaille/opetus-ja-varhaiskasvatus/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
TAITO- JA TAIDEAINEPAINOTTEISUUS: mm.
kuvanveistoa ja lavastusta
OPPIMIS- JA TYÖYMPÄRISTÖN kehittäminen
TVT-opetusvälineistö
KANSAINVÄLISYYS: vaihto-opettajia ja -opiskelijoita
Punkaharjun tp,
Savonlinnan lyseon lukion
apulaisrehtori Mikko
044 417 5457 / 5455 www.peda.net/veraja/punkaharju
Sairanen
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKOTYÖSKENTELY - ETÄOPISKELU
sekä LUKIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
KUVATAIDE-lukiodiplomi
OPPILAANOHJAUSTA myös vertaisohjauksena
tutor-toiminnan kautta
Punkalaitumen lukio, rehtori Arto Asa
040 4879 820 / 0400 504 781 http://lukio.punkalaidun.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPETUSSUUNNITELMAN PAINOTUKSET
Salibandyssä kuusi kurssia lukion aikana
Näitä haluaisimme kehittää
VERKKOYHTEYDET JA VERKKO-OPETUS
KANSAINVÄLISET SUHTEET OPISKELIJAVIERAILUIN, saksalaisen koulun kanssa jatkuva oppilasvaihto viikon vierailuin molemp. suuntiin
Puolangan lukio, rehtori Satu Kemppainen
08 6155 4451 / 4450 / 0400 197 233 www.puolanka.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Erinomaiset TILAT ja VÄLINEET
KANSAINVÄLISYYS
Laaja ETÄOPETUSYHTEISTYÖ lähikuntien
lukioiden kanssa
47
Mikkelin etä- ja aikuislukion
Puumalan toimipiste,
apulaisreht. Anneli Lappalainen
040 823 0466 / 040 1294 142 https://sites.google.com/site/puumalanyhteislukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Kunta lahjoittaa 1. VUODEN OPPIKIRJAT ja
myöntää kaikille 1. vuoden opiskelijoille ja uusille
ylioppilaille STIPENDIT
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN ohjaustoiminta
TOIMINNALLISIA JA OPPIAINERAJOJA RIKKOVIA kursseja: luontoliikunta, arkeologia,
yrittäjyys, Pietari-kurssi, vesistöntutkimuskurssi
LUKION VETOVOIMAN lisääminen
VIDEONEUVOTTELUOPETUS Haukivuoren
toimip. ja Ristiinan lukion välillä. Opettajien
vankka AMMATTITAITO VN-OPETUKSESSA.
Pyhäjoen lukio, apulaisrehtori Tauno Rajaniemi
040 359 6160 / 6161 / 040 536 0809 http://lukio.pyhajoki.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
KUNNAN VIIKOITT. ILMAISJAKELU-LEHTI
Pyhäjoen Kuulumiset. Opiskelijat tekevät 4-8sivuisen lehden integroituna koulun kursseihin
KUNNAN SYYSMESSUT: Yrittäjyyskurssin opiskelijat järjestävät messut lokakuun alussa
Näitä haluaisimme kehittää
TIIMITYÖSKENTELY PROJEKTEISSA
KANSAINVÄLISYYDEN KEHITTYMINEN
KOULUN MARKKINOINTI. Yrittäjyyslukion imago ei välttämättä ole enää “muodissa”.
Pyhäjärven lukio, rehtori Tuija Vanha-aho
044 4457 745 / 718 www2.pyhajarvi.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
HARRASTEAKATEMIA-kursseja jääkiekossa,
hiihdossa, musiikissa ja tanssissa
OPPIKIRJAKIRJASTOSTA pakollisten kurssien
kirjoja opiskelijoille
Lukiossa OMA ERITYISOPETTAJA
48
TVT:n käyttö opetuksessa
Pyhäselän lukio, rehtori Jorma Kuikka
050 5495 120
http://koulutuspalvelukeskus.jns.fi/index.php?1694
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
VANKILALUKIO yhteistyössä Pyhäselän
vankilan kanssa
Pälkäneen lukio, rehtori Jouni Piippo
040 7275 771 www.lukio.palkane.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
EUROPEAN SCHOOL NETWORK -kansainävälisyysvaihto yhteistyössä seitsemän pirkanmaalaisen lukion kesken OPH:n rahoituksella
KIELIOHJELMAN PYSYVYYDEN TAKAAMINEN videoneuvottelun ja pirkanmaalaisten
lukioiden yhteistyön avulla
MEDIAPAINOTUS: mediadiplomi, kotisivut,
koulun lehti jatkuvasti sähköisenä sekä kerran
vuodessa mainosrahoitteisesti
Rajamäen lukio, rehtori Jyrki Lihr
040 317 4173
www.rajamaenlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
UUDISRAKENNUS 2012
Uuden median laaja käyttö yli oppiainerajojen
Jyväskylän yliopiston UUDEN MEDIAN
KIRJOITTAMISEN pilottilukio
RYHMÄNOHJAAJAN OPAS myös
aineenopettajille tueksi arkeen
Uusille ykkösille MINILÄPPÄRIT
Rantasalmen lukio, rehtori Katja Koivunoro
040 5608 121 www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
MUSIIKKITEATTERILINJA
ETÄOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA
MATKAILULINJA
ILMAINEN KOULUMATKA yli 6 km
RS osuuspankin säätiön apurahat opiskelijoille
49
Ranuan lukio, rehtori Reijo Savolainen
040 8670 232 / 231 / 0400 205 682
http://peda.net/veraja/ranua/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
ILMAISET OPPIKIRJAT
LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN
MAKSUTTOMAT KOULUMATKAT (yli 5 km)
YHTEYDET KOULUN ULKOPUOLELLE
VERKKOPEDAGOGIIKKA
Rautalammin lukio, rehtori Eeva Ruotsalainen
040 549 2860 / 040 551 4361 www.rautalamminlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
RATSASTUSPAINOTUS: 15 kurssia yhdessä
Rautalammin ratsastuskeskuksen kanssa
OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ, projektiviikkoa
TEATTERI-ILMAISU: 6 kurssia ilmaisua, lukion
Satulateatterilla esitykset vuosittain
LUKION MARKKINOINTI
VIRTUAALI- JA VIDEONEUVOTTELUOPETUS
AMK- JA YLIOPISTOYHTEISTYÖ
LUKION MARKKINOINTI
Rautavaaran lukio, rehtori Matti Korkalainen
017 6885 235 / 231 / 040 8608 231 www.rautavaara.fi/koulut/lukio/index.html
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKOKURSSIEN opiskelu ISO-verstaassa
ETÄOPISKELU
Ei koeviikkoa
TÄYDENNYSKOULUTUS
Rautjärven lukio, vt. rehtori Ville Holopainen
040 7240 165 / 040 550 2485 www.rautjarvi.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
OPETTAJAKUNNAN YHTEYDENPITO TYÖAJAN ULKOPUOLELLA: naisopettajilla ampuma- ja miesopettajilla ompelukerho.Talvella curling ja pilkillä käynti kokoavat opettajia yhteen.
KUVAYHTEYSOPETUS Vuoksenniskan yht.k.
lukion ja Parikkalan lukion kanssa mahdollistaa
laajemman kurssitarjottimen.
50
VERKKOPEDAGOGIIKKA
RYHMÄNOHJAUS
TET-JAKSOT LUKIOSSA JA OHJAUS2-KURSSIN SISÄLTÖ
Reisjärven lukio, va. rehtori Hanne Ruotsalainen
040 3008 405 / 410
http://koulut.reisjarvi.fi/Lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KURSSITARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN
ITÄNAAPURIYHTEISTYÖ. Venäjän kieli
suosittua, vierailuja puolin ja toisin
TURVAKURSSI (Maanpuolustuskoulutus ry)
1. vuoden pakoll. kurssien KIRJAT LAINAKSI
Musiikki-, liikunta-, teatteri- ja kuvataideharrastusten HYVÄKSILUKU soveltaviksi kursseiksi
Ristiinan lukio, rehtori Matti Hämäläinen
040 8655 360 / 040 7171 881 www.peda.net/veraja/ristiina/yhtenaiskoulu/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
LUKION VETOVOIMAN LISÄÄMINEN
Eri lajien URHEILUVALMENNUSTA, yhteistyökursseja AMMATTIOPISTON kanssa
LUKUJÄRJESTYSTEKNIIKKA
YSTÄVYYSKOULU Virossa, mukana COME­
NIUS-ohjelmassa
VERKKOKURSSIT
Ruoveden yhteiskoulun lukio, rehtori Jouko Heikkilä
03 4861 404 / 403 / 044 787 1403 www.ruovesi.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
RATSASTUSPAINOTTEISUUS, 12 ratsastus- ja
teoriakurssia eri yhteistyötahojen kanssa
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa sekä
ETÄ- JA VERKKO-OPISKELU
VERKKOKURSSEJA
LUKION MARKKINOINTI
KANSAINVÄLISYYS: ystävyyskoulu Italiassa
ja Saksassa
51
Sallan lukio, lukion johtaja Leena Hautajärvi
040 519 3035 / 0400 292 796 www.salla.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
LÄHIALUEYHTEISTYÖTÄ Venäjän kanssa,
naapurimaan opiskelijat suorittavat suomalaista
lukiota
SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN
opetuskäytössä
OPISKELIJAHUOLTO (opiskelijan tukeminen
opinnoissaan)
Savitaipaleen lukio, rehtori Markku Tani
040 7131 899 / 040 8365 620 www.peda.net/veraja/savitaipale/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPISKELIJAREKRYTOINTI
TENNISPAINOTUS, 10 krs, ammattitait. valmennus, tenniskenttä, tennis- ja liikuntahalli.
ETÄOPETUS
Mahdollisuus AIKUISLUKIO-opintoihin
UUSI KOULUKESKUS valmistunut 2012
KOEVIIKOTTOMUUS
Savukosken lukio, rehtori Arto Ahtinen
040 738 4922 / 0400 291 947 www.savukoski.fi/opetustoimi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
OPISKELIJOILLE ILMAISET kannettavat tietokoneet, mokkula-maksun korvaus, oppikirjat
opinto-ohjelman mukaan, matkat ilman omavastuuta, aikuislukion opintosuoritukset
YLIOPISTO- JA KORKEAKOULUYHTEISTYÖ
Lukio-opintojen tukeminen jatko-opintojen pohjaksi.
VERKKOKURSSIPEDAGOGIIKKA
TOIMINTAKULTTUURI: osaamisen johtaminen,
yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa
Seinäjoen lukion Etelä-Seinäjoen toimipiste,
vastuuopettaja Soili Vainionpää
06 4166 557 / 562 / 044 418 1287 www.koulu.seinajoki.fi/etelaseinajoenlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Muutamien pakollisten kurssien OPPIKIRJAT
LAINAKSI opiskelijoille
LANSSI-yhteistyöverkosto Seinäjoen seudulla
52
Etäopiskelu ja yhteistyö pääkoulun kanssa
Sievin lukio, rehtori Risto Särkijärvi
044 4883 256 http://peda.net/veraja/sievi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPISKELIJOIDEN MOTIVOINTI
opiskelutaitojen ja tavoitteellisuuden
kehittämiseksi
Lukio lainaa PAKOLLISTEN KURSSIEN
OPPIKIRJAT. Kielissä ilm. oppikirjat.
Aloitteellinen OPPILASKUNTA, mm. mukana
suunnittelussa. Monipuolista MARKKINOINTIA.
OHJATUN TENTTIMISEN käyttö
Monitahoista KEHITYS- JA YHTEISTYÖTÄ: tvt,
kunta, srk, leirikoulut, tiedeprojektit jne.
Siikajoen lukio, apulaisrehtori Mauri Järnström
040 3156 317 www.meijankoulu.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
HEVOSALAN opintoja, tarjolla 15 kurssia
VERKOSTOITUMINEN lähilukioiden kanssa
kurssitarjonnan turvaamiseksi
ERÄTAITOJA Lappiin suuntautuvilla syys- ja
talvivaelluskursseilla
YHTEISIÄ KURSSEJA paikallisen
maaseutuopiston kanssa
OPISKELIJAHUOLTO ja -OHJAUS
Siikalatvan lukio, rehtori Maarit Leskelä
044 5118 520 www.siikalatvanlukio.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KANNETTAVAT TIETOKONEET ilmaiseksi
YHTEISTYÖ lähiympäristön kanssa (yritykset
ja järjestöt)
MAKSUTON LUKIOKYYDITYS
Laajempi OPPILAITOSYHTEISTYÖ
OPISKELIJAKIRJASTOSTA 1. vuoden pakolliset
Lisää ideoita TVT-opetuskäyttöön
YHTEISTYÖ lähilukioiden kanssa ja toiminta
eLukio-verkostossa
YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS ja
jatko-opintosuunnitelmien tekeminen
OPINTORETKI Eurooppaan 2. vuoden keväällä
53
Simon lukio, rehtori Sari Hekkanen-Olervo
016 269 237 / 238 / 040 355 9572 http://edu.simo.fi/moodle
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Opiskelijoille MAKSUTTOMAT OPPIKIRJAT
kurssikirjakirjastosta
Kansainvälisyys: GLOBAL.ME
KANSAINVÄLISTYMINEN
Lukion VETOVOIMAN LISÄÄMINEN
YRITTÄJYYSKASVATUS
Luokissa ÄLYTAULUT (SmartBoard)
SOSIAALISEN MEDIAN hyödyntäminen
Sodankylän lukio, rehtori Heidi Lakkala
0400 257 887 / 847 www.peda.net/veraja/sodankyla/koulut/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KOLMEN OPISK KIELIRYHMÄT valtuuston
päätöksellä
VERKKO-OPETUS
ILMAISET TABLETIT lukiotulokkaille
REMONTTI päättynyt syksyllä 2013
KANSAINVÄLISYYS: Comenius, ystävyyskoulu
Itävallassa
Sonkajärven lukio, rehtori Auli Halonen
040 675 0015 / 040 543 6180
www.sonkajarvi.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Soveltavina FYSIIKAN LAB-TYÖT ja BIOLOGIAN TUTKIMUS- JA HARRASTEKURSSI
WANHOJEN JUHLAILLALLISET: upeat juhlaillalliset tarjoilijoineen (1. vlk opiskelijat), opiskelijoiden vanhemmat myös kutsuttuina paikalla
Salibandyakatemia yhteistyössä Iisalmen seudun urheiluakatemian kanssa
Nelijaksojärjestelmä, EI KOEVIIKKOA
54
OPISKELIJAHUOLTOJÄRJESTELMÄ
VIRTUAALI- ja MONIMUOTO-opetus
Sulkavan lukio, rehtori Aki Virolainen
044 417 5371 / 5370 www.sulkavanlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
SOSIAALISEN MEDIAN hyödyntäminen
opetuksessa
LUKION OMA YRITYS. Vuonna 1994 perustettu
Sulkavan soutuun liittyvä Lumo Oy työllistää 1530 nuorta ja tarjoaa kolme yrittäjyyskasvatuksen
kurssia sekä rahoittaa mm. leirikouluhankkeita.
Edellisen lisäksi YRITTÄJYYSKASVATUSTA
yhteensä 9 kurssia integroituina mm. kieliin ja
taphtumien järjestämiseen.
Maksuton KOULUMATKA (yli 5 km) ja ILMAISET
KANNETTAVAT tietokoneet joka ikäluokalle
Suomen kristillinen yhteiskoulu, rehtori Anne Nunes
044 202 0557 / 050 438 2224 www.skyk.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KRISTILLINEN KOULUKASVATUS vuodesta
1963 ainoana kristillisenä lukiona Suomessa
OPPILASASUNTOLA-TIETOTAITO, koska
toimimme osittain sisäoppilaitosmuotoisesti
MONIMUOTOLUKIO
ETÄLUKIO
Koulun MARKKINOINTI
Suonenjoen lukio, rehtori Tuula Jalkanen
044 758 1434 / 040 707 1343 www.peda.net/veraja/suonenjoki/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
UUSI LUKIORAKENNUS joulukuusta 2011
VIRTUAALIOPETUS
ÄLYTAULUT ja kannettavat TIETOKONEET
opiskelijoiden käytössä
Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyö
Yrittäjyyskasvatus
ETÄOPETUS Isoverstaan virtuaaliluokan kautta
Kv. toimintaa: COMENIUS
55
Svenska privatskolan i Uleåborg-gymn, rektor Sampo Backman
044 5488260 / 08 378 553 www.spsu.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
PARTNER i IDROTTSAKADEMIN
- fotboll, simning, ishockey
KURSUTBUDET AV FÖRDJUPADE KURSER
INTERNATIONALLE STUDIEKONTAKTER
till Frankrike och Tyskland
Sv. samskolan i Tammerfors gymn., rektor Ronny Holmqvist
050 432 7189 / 050 549 9449 www.samskolan.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
TekNatur-TÄVLINGAR
inom naturvetenskapliga ämnen
REKRYTERING av ELEVER i hela Finland
TRIVSEL och GOD ATMOSFÄR
och goda kontakter till närsamhället
Sysmän Yhteiskoulun lukio, rehtori Sirpa Eskola-Levänen
044 7134 541 / 044 7134 542
www.sysma.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
monipuolinen TVT:n HYÖDYNTÄMINEN
VIIHTYVYYS, VAIKUTUSMAHD / opp.kunta ja
nuorisovaltuusto, yht. suunnittelu ja perinteet
OPISKELIJAREKRYTOINTI ja MARKKINOINTI
OPISKELIJAVAIHDOT joka 2. vuosi saks. Gymnasium Antonianum Vechtan kanssa
YRITTÄJYYS (NY) ja YRITYSYHTEISTYÖ
henkilökoht. ja tehokas OHJAUSPALVELU
Säkylän seudun lukio, rehtori Tapio Yli-Karro
02 832 8415 / 411 / 044 3043 876
Tervetuloa tutustumaan näihin
http://koulu.sakyla.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
TILAT SANEERATTU 2011
LUKION MARKKINOINTI
viihtyisä oppimisympäristö ja MEDIATEEKKI
56
Taavetin lukio, rehtori Jorma Uusiheimala
040 712 3511 / 040 533 8834
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.luumaki.fi
Näitä haluaisimme kehittää
MONIPUOLINEN KURSSITAJONTA,
mm. laajassa matematiikassa 17 kurssia
Taivalkosken lukio, rehtori Maaret Ihme
040 8608 992 / 040 8615 829 www.taivalkoski.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
PÄIVÄLUKION VERKOTTUMINEN
AIKUISLUKION ops:n mukainen opetus PohjoisPohjanmaan etälukioverkossa, www.eLukio.fi
SÄHKÖISEEN YO-TUTKINTOON valmistautuminen
KANSAINVÄLISYYS: vuotuinen oppilasvaihto,
Saksa Baiersbronn
KOSKIMELONTAA kurssi vuodessa
OPPIKIRJOJEN LAINAUS opiskelijoille
Sanataiteen opetus PÄÄTALOINSTIT. kautta
OPISKELIJA-ASUNTOLA
Tervolan lukio, rehtori Essi Varajärvi
040 129 3548 / 0400 755 094 www.tervola.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
VERKKOPEDAGOGIIKKA
YHTEINEN HALLINTO peruskoulun kanssa
YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS
EI KOEVIIKKOA: kokeet kaksoistunneilla,
tarvittaessa joustavasti tunteja vaihtaen
Teuvan lukio, vs. rehtori Veijo Kivislahti
040 120 1512 / 040 120 1522 www.teuvankoulut.fi/koulut/lukio.link
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Yrittäjyyskasvatusta, 4 kurssia teknologiaa
VIRTUAALIOPETUS
ILMAISUTAITO: näytelmäprojekteja,
näyttötutkinto
SOSIAALISEN MEDIAN käyttö opetuksessa
KANSAINVÄLISYYS
57
Sepän lukion
Tikkakosken toimipiste, rehtori Antero Hietamäki
040 341 4800 www.jao.fi/tikkakoskenlukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
ILMAILULINJA. TRAFIn hyväksymät yksityislentäjän lupakirjan tietopuoliset opinnot engl.
verkko-opinnoin ja suomenk. lähijaksoin. Kokeet
verkossa. Ulkopuolinen toteuttaja. Muita ilmailuopintoja omana tuotantona.
VERKKO- JA VIDEONEUVOTTELUOPETUS
ja -OPISKELU
OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI
KURSSITARJOTTIMEN OPTIMOINTI
opiskelijan kannalta
YKSILÖLLINEN OPINTO-OHJAUS: kaikille
lukion jälkeinen jatkosuunnitelma.
KOEVIIKON TEHOKKAAMPI KÄYTTÖ
OPISKELIJAHUOLTORYHMÄssä kaikki
ryhmänohjaajat
Tohmajärven lukio, rehtori Arto Juntunen
040 105 4132 / 4130 www.tohmajarvenlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPISKELIJAREKRYTOINTI
ILMAISET OPPIKIRJAT sekä LUKIOLAISTEN
ILMAINEN OPISKELU KANS.OPISTOSSA
VERKKOPEDAGOGIIKKA JA ETÄOPETUS
videoneuvottelulaitteilla
KAKSOISTUTK. (Kiteen lukio ja amm.op.)
Toholammin lukio, rehtori Jussi Peltokangas
040 1505 236 / 235 www.kase.fi/toholampi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YSTÄVYYSKOULU Latviassa, vierailut
vuorovuosin
KURSSIEN TOTEUTTAMINEN käytännössä
Topeliusgymnasiet i Nykarleby, rektor Stefan Kula
06 7856 422 / 420 / 044 7219 078
www.nykarleby.fi/topeliusgymnasiet
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SPECIALLINJE i naturvetenskaper,
företagskunskap och språk
VIRTUELL PEDAGOGIK
PROJEKTBASERADE KURSER
innebandy, dans och GYMNASIEDIPLOM I
TEKNISK SLÖJD
58
Tuusniemen lukio, vt. rehtori Jaro Koikkalainen
040 5721 867
www.peda.net/veraja/tuusniemi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Monipuoliset LIIKUNTAKURSSIT, liik.diplomi
Kokonaisvaltaisen OPINTO-OHJAUKSEN
tehostaminen
PITKÄÄ MATEMATIIKKAA 17 kurssia
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Mediakurssit, yhteistyö paikallislehden kanssa
Tölö specialiseringsgymnasium, rektor Marina Sjöholm
09 3108 7056 / 6579 / 050 4125 427 www.tolospecialiseringsgymnasium.edu.hel.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
Specialisering i BILDKONST, HUMANEKOLOGI och MUSIK
VUXENSTUDIER
UNICEF-projekt
Utajärven lukio, rehtori Tapani Blomster
050 4440 950 / 050 5673 335 www.utaj.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
Monipuol. MARKKINOINTI, mm. Facebookissa
Osaamista OPETUSTEKNOLOGIAN monipuoliseen hyödyntämiseen
ILMAISET KIRJAT JA KYYDIT (5 km–)
TVT: opisk. läppärit tai tabletit, ÄLYTAULUT
kaikissa opetustiloissa
HARRASTEkursseja, tukiopetusta, preppausta,
yhteistyö autokoulun kanssa
Joka vuosiluokalla kansainvälisyyshanke
Utsjoen saamelaislukio, apulaisrehtori Eeva Vallittu
040 539 8996
www.peda.net/veraja/utsjoki
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPISKELIJAHUOLTO
PAIKALLINEN PROFILOITUMINEN: saamen
kieli ja kulttuuri sekä arktinen alue ja luonto
Lukion MARKKINOINTI
ETÄOPETUKSEN ARKI: erinomainen tekniikka
VAIHTO-OPPILASVUOSI SAAMELAISLUKIOSSA
Ei koeviikkoa
59
Vaalan lukio, rehtori Liisa Leinonen
0400 855 948 / 941
www.vaala.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
ILMAISET KOULUMATKAT, älytaulut kaikissa
luokissa
UUSI KOULURAKENNUS valm. 2012
OPPIKIRJAKIRJASTON kehittäminen
LÄHILUKIOIDEN YHTEISTYÖ
LUKIOSSA VIIHTYMINEN – yhteistyö OPPILASKUNNAN kanssa
Mukana eLukiossa, www.elukio.fi
OULUN YLIOPISTON kanssa yhteistyössä
matematiikan nivelkurssi ja abikurssit
Joka vuosikurssilla oma
KANSAINVÄLISYYSHANKE
Valtimon lukio, rehtori Tiina Kärkkäinen
040 1041 102 / 101 www.valtimo.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
OPPILASHUOLTORYHMÄ lähes viikoittain
(rehtori, opo, erit.opettaja, sos.työntek., koulukur., -psykologi ja -terveydenhoitaja, oppilas ei
läsnä)
OPPIAINEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT
KAKSOISTUTKINTO Pohjois-Karjalan
Ammattiopisto Valtimon kanssa
Vasa gymnasium, rektor Anne Levonen
06 3253 481 / 480 / 040 5666 301
www.vasagymnasium.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
FYKESTÖTEN: alla studerande kan satsa på
fysik och kemi enligt egna förutsättningar
Erbjuda förmånliga möjligheter för alla studerande att handha EN EGEN BÄRBAR DATOR
MATTESTÖTEN: kortmatematikerna kan studera matematik på egen nivå med riktat stöd
Genom samarb. med Idrottsakademi o. idrottsföreningar kan man träna och studera samtidigt
SAMARBETE PÅ DET PEDAG. PLANET och
för attitydarbetet mellan två gymnasier
60
Vesannon yhtenäiskoulun lukio, rehtori Jaana Ruuskanen
040 714 3315 / 050 387 9966 www.vesanto.fi/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
OPPIAINEIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN
kehittäminen
Kannettavat TIETOKONEET kaikille lukiolaisille
MAKSUTTOMAT KOULUMATKAT (yli 5 km)
myös naapurikuntien alueelta
VERKKO-OPETUKSEN lisääminen ja
tehostaminen
VIDEONEUVOTTELU- ja VIRTUAALILUOKKAopetusta sekä aikuislukiotoimintaa
LUONTOAIHEISIA KURSSEJA: eräretkeily
vaelluskurssina ja vesistön- ja maaperäntutkimuskurssit Konneveden tutkimusasemalla
MOOTTORIKURSSIT yhteistyössä paikallisen
urheiluautojärjestön kanssa
Vetelin lukio, rehtori Tero Lahtinen
050 5790 152 / 154 www.veteli.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KENTTÄKURSSEJA mm. biologiassa ja
tähtitieteessä
OPISKELIJAREKRYTOINTI
Mukana Keski-Pohjanmaan
Urheiluakatemiassa
Vieremän lukio, rehtori Marko Nevalainen
0400 370 152 / 113 www.vieremanlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
ETÄ- ja SAMANAIKAISOPISKELU
ilmaiset KOULUKYYDIT, OPPIKIRJAKIRJASTO
sekä KANNETTAVAT TIETOKONEET
Nelijaksojärjestelmä, EI KOEVIIKKOA
TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖN
kehittämisprojekti MAHIS+
61
Vihannin lukio, rehtori Kari Laurila
040 3110 379 / 403 http://www.peda.net/veraja/vihanti/lukio/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
SEUDULLINEN LUKIOYHTEISTYÖ. Vihannin,
Siikajoen, Pyhäjoen ja Raahen lukioilla yli 30
yhteiskurssia. Mukana hallinnollinen yhteistyö,
tekniset ratkaisut ja pedagoginen toteutus.
TOISEN ASTEEN KOULUTUSYHTEISTYÖ:
kaksoistutkinnon mahdollistaminen myös omassa lukiossamme
VIESTINTÄ- JA ILMAISU: sivu / kk paikallislehdessä, lisäksi mainontaa, markkinointia,
valokuvausta, studiotekniikkaa ja puheviestintää.
KANNETTAVAT TIETOKONEET kaikilla
Viitasaaren lukio, apulaisrehtori Marjaana Juntunen
044 7335 679 / 678 www.peda.net/veraja/viitasaari/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
KOULUSANEERAUS päättynyt 2011
VERKKOPEDAGOGIIKKA
KOULUKAMPUS (uimahalli, liikuntahalli, jalkap
allohalli,elokuvateatteri)
KAMPPAILU-URHEILULINJA: brasilialainen
jujutsu ja lukkopaini
VIESTINTÄ- JA MEDIAKURSSEJA 8 kurssia
liikunta-, musiikki-, kuvataide ja mediaDIPLOMIT
Vimpelin lukio, rehtori Marko Timo
06 24126 453 / 450 / 044 4659 450
www.peda.net/veraja/vimpeli/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ. Mahdollisuus suorittaa amm. ja yo-tutkinto
OPPILAITOSTEN VIRTUAALIYHTEISTYÖ JA
UUDET OPETUSMENETELMÄT
ILMAISUTAITOPAINOTTEISET KURSSIT
OPISKELIJAREKRYTOINTI JA KOULUN
MARKKINOINTI
KANSAINVÄLISYYS: vaihto-oppilaat käyvät
todella koulua, lopulta kokonaan suomeksi
LUKIO-OPISKELU ILMAN KOEVIIKKOA
PALLOILULINJA (pesä- ja koripallo)
62
Virkby gymnasium, rektor Ulrica Karell
019 3695 492 / 044 3740 160 www.peda.net/veraja/lohja/gymnasium
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
samarbete genom NÄTKURSER vid
nätgymnasiet i Västnyland o Åboland
UTVECKLING av KURSUTBUDET
Virolahden lukio, rehtori Auli Hyttinen
040 710 7343 / 050 3892 110 www.virolahti.fi/lukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
YHTEISTYÖ AMM. OPPILAIT. KANSSA: lukiokursseja luonnonvara-oppilait. opiskelijoille
Kuinka hyödyntää PAIKALLISIA OMINAISPIIRTEITÄ (kuten rajan ja meren läheisyyttä)?
OPETTAJAYHTEISTYÖ OPISKELIJAKSIOTTOALUEEN PERUSKOULUJEN KANSSA
OPPITUNTIEN MENETYKSEN MINIMOINTI
Miten päästä lähelle 38 kurssituntia?
LUKION ALUN “TYHJÄKÄYNNIN” MINIMOINTI:
lukioon orientoiva jakso 9. vlk:n keväällä
AVOIN YLIOPISTO -OPETUS, ETÄ- JA VERKKO-OPISKELU sekä AIKUISLUKIOTOIMINTA
Virtain lukio, rehtori Pirjo-Liisa Rouniola
03 485 1431 / 1430 / 044 715 1430
Tervetuloa tutustumaan näihin
www.virtainlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
MUSIIKKITEATTERIPAINOTUS
Erityisopetus ja verkko-opetuksen kehittäminen
JÄÄURHEILU: tuomarointi- ja
seuratoimintakurssi valmennuksineen
Yhteistyö naapurilukioiden ja ammattiopiston
kanssa
Oppilaskuntatoiminnan aktivointi
Väinö Linnan lukio, rehtori Jarno Hautamäki
040 3354 256 / 255 www.vainolinnanlukio.fi
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
SEUTUYHTEISTYÖ Pirkanmaan
avoimessa oppimiskulttuurissa
UUSI KOULURAKENNUS syksyksi 2016
ILMAISET OPPIKIRJAT: Opiskelija voi lainata
kaikki tekstikirjat lukiolta
UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT
Laadukkaat LASKIMET LAINAKSI lukioajaksi
sekä leasingilla selvästi markkinahintaa halvempi TABLET-laite
63
Ylistaron lukio, rehtori Jouko Peltonen
06 416 7100 / 7101 / 044 418 1812 www.edu.seinajoki.fi/ylistaronlukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KIELIMATKOJA VUODESTA 1995
Pariisi (RA), Berliini (SA)
TVT-taidot ja -tiedot sekä uudet opetusmenetelmät
VAELLUSKURSSI, yö Seitsemisen kans.puist.
Oppimisympäristön nykyaikaistaminen:
UUDISRAKENNUS tai SANEERAUS
2. vuosiluokan järjestämät JUHLAPÄIVÄLLISET
abeille vuodesta 1986: tarjoilu pöytiin, kynttilät,
elävä musiikki, puheita ja kutsuvieraita
OPISKELIJAREKRYTOINTI ja koulun
MARKKINOINTI
Ylitornion yhteiskoulun lukio, rehtori Sari Lantto
050-4092621 / 040-7259285 www.yykl.fi
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
HENKILÖKOHTAINEN iPad käytössä koko
opintojen ajan
KANSAINVÄLISET yhteistyöprojektit
ILM. OPPIKIRJAT lähes kaikilla pak. kursseilla
YRITTÄJYYS
TVT opettamisen, arvioinnin ja oppimisen
työvälineenä
Vuotuiset kieli- ja kulttuurimatkat suull. krs
12 kurssia JÄÄKIEKKO-OPETUSTA
Äetsän Sarkia-lukio, apulaisrehtori Leeni Kirvesmäki
040 7128 190 / 050 3680 913 www.peda.net/veraja/sastamala/aetsansarkialukio
Tervetuloa tutustumaan näihin
Näitä haluaisimme kehittää
VAHVA AIKUISLUKIOTOIMINTA jo seitsemän
vuoden ajan
Reaaliaineiden vastinpariryhmittelyyn perustuva
TEHOKAS TYÖJÄRJESTYSTEKNIIKKA
OPISKELIJOITA kuuleva johtamispolitiikka
SAMANAIKAISOPETUS esim. lyhyissä kielissä
Opiskelijoilla henk.koht. päätelaitteet tunneilla
TEHOKAS OHJAUS JATKO-OPINTOIHIN
64
Kansainvälisyyshankkeet
SAMANAIKAIS- JA VERKKO-OPETUKSEN
pedagogiikka
LUKI- JA OPPIMISVAIKEUKSIEN huomioon
ottaminen
Ähtärin lukio, rehtori Ville Ylianunti
040 653 0333 / 040 725 0241 www.ahtari.fi/kaupunki/index.php/koulutus/lukio
Näitä haluaisimme kehittää
Tervetuloa tutustumaan näihin
KAKSOISTUTKINNON kehittäminen
”KANSAINVÄLISYYS-, MATKAILU- JA TALOUOSAAMINEN”, soveltava kurssikokonaisuus yhteistyössä Helsingin Haaga-Helia -amk:n
kanssa
Täydentävä kurssitarjonta 2014–2015
(Optional complementary courses for school year 2014–2015)
1. Lukioiden virtuaaliverkoston pakollisia, syventäviä ja soveltavia lukiokursseja sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja:
www.peda.net/veraja/pienetlukiot
(The Virtual Network of Finnish Senior Secondary Schools)
2.
Kesälukiokurssit kesällä 2014 –> kts. seuraava aukeama
www.kesalukio.fi (The Summer High School Association)
Kesälukioita järjestetään ympäri Suomea ja myös ulkomailla.
Kesälukio kestää viikosta kahteen viikkoon.
Kesälukiossa saa
• suorittaa lukiokursseja
• innostusta oppimiseen ja virikkeitä jatko-opintoja ja ammatinvalintaa varten
• kansainvälisiä kokemuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin
• kerrata peruskoulun tietoja ja valmistautua tuleviin lukio-opintoihin
• kerrata lukiossa opittua ja harjoitella ylioppilaskirjoituksia varten.
Uutuutena keväästä 2014 lähtien SUVI-opo
Suvi auttaa erityisesti jatko-opintovaihtoehtojen kartoituksessa tai jos haluat tietää, missä jotakin asiaa voi opiskella
tai millä koulutuksella tiettyyn ammattiin voisi päästä käsiksi.
Kysy Suvilta: http://kesis.fi/suvi
65
Suvi
Yleiskesälukiot
Tuusulanjärven kesälukio 4.–17.6. Järvenpää Kiljavan kesälukio 23.6.–4.7. Kiljava Itä-Lapin kesälukio * 6.–20.7. Salla Lahden kesälukio * 21.7.–1.8. Lahti Raudaskylän kesälukio * 30.7.–8.8. Ylivieska Teemakesälukiot
Matemaattis-luonnontieteellinen kesälukio 3.–19.6 Punkaharju Itämeri-kesälukio * 4.–13.6. Seili Östersjösommarskolan * 4.–13.6. Själö Maahanmuuttajakesälukio * 6.–15.6. Anjala Kirjoittajakesälukio * 9.–18.6. Turku English Communication Camp * 24.6.–3.7. Lohja Kielisolahdus-kesälukio * 7.–17.7. Savonlinna Lahden 10+ 21.7.–1.8. Lahti Teatteri-ilmaisun kesälukio * 21.7.–1.8. Lahti International Art Summer * 2.–10.8. Anjala Intensivkurs i samhällslära 3.–10.8. Houtskär Saksan kesälukio 25.5.–4.6. Berliini Espanjan kesälukio 14.–24.6. Valladolid Ranskan kesälukio 27.6.–7.7. Pariisi Summer School in England 18.–26.7. Durham Språkbad på Gotland 22.–29.7. Hemse Ulkomaan kesälukiot
66
Kurssitarjonta 2014
ÄIabi, RUBabi/ RUB1/RUB2/RUB4/RUB5, ENAabi/ENA1–3 kert.,ENAkert., MAA5/MAA6/
MAA7, MABabi/MAB3/MAB5
ÄI4/ÄI5, RUB3/RUB4, ENA4/ENA5, MAA6/MAA7, MAB4/MAB5, HI4, YH2/YH3
RUBvalm., BI05, MABvalm., MAA12, VEB1, KE7, HI1/HI5, MU5, KU1, S2alkeet, S27,
ENAvalm., YH1, AT
ÄIabi , RUBvalm./RUBabi, ENAvalm./ENAabi, MAAabi, MA/FYvalm.
ÄIabi, RUBvalm./RUBabi, ENAvalm./ENAabi, MAvalm./MAAabi, MABabi, BIabi, PSabi
MAAkert., BI5, KE5, FY1–5kert.
BI3, LI3
BI3, LI3
HOPS, S2, oma äidinkieli ja kulttuuri
ÄI3, luova kirjoittaminen
EN, KU
ÄI8, S2, RUB1–2kert./RUBabi, ENAkert., VEalkeet, espanja, hindi, ranska, saksa, venäjä
HOPS, opinto-ohjaus, opiskelutaidot, kotitalous
improvisaatio, näyttelijäntyö, dramaturgia, elokuva-analyysi
ä
es
ti-k
h
hu
y
y
ätt .
ä
SLabi
in p sällä
h
i
o
e
uki llä k
l
fi
ä
io.
es kyse
k
k
en voi
alu
n
s
i
e
a
lle!
m koj
k
i
.
u
!
v
t
w
u
ty
ia
k
SA/ENA suull. kielitaito
siir
itta spai
llis t: ww
o
o
n
Ilm ruutu
hd tiedo
luu
a
u
o
ES suull. kielitaito, LI3
t m yt
Pe
ttik
a
se ivitet
k
mm
uto a pä
a
RAB7, suull. kielitaito
i
u
a
M kist
nt
r
o
a
io
T
ENA suull. kielitaito
luk
s
yö
RUA7, RUB6, RU suull. kielitaito
*M
KU5
67
.
lla
u
u
k
For the foreign reader
History of Finnish small secondary schools
In Finland the history of founding secondary schools has been different from the general
practice elsewhere. Most Finnish secondary schools were not founded by the state or by
municipalities, but by private local associations. The state allowed such groups to found a
secondary school, if there was a “demand for local need of educational civilization”.
Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools,
partly due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population of the
country. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups 16-18) almost 40 % have less than 120 students.
The movement for closer collaboration by small Finnish secondary schools started in
1997 and The Finnish Association of Small Secondary Schools, FASSS, was founded in
2002. FASSS is a non-governmental organization. It currently comprises 151 small secondary schools in rural and scattered settlements across Finland, as shown on the map
on page 5. Eleven of the FASSS member schools are located north of the Arctic Circle.
Would you like to have a FASSS contact school?
Being small and scattered, FASSS member schools are generally well equipped with
modern IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is
the main language for foreign cooperation, but a wide variety of other languages are
also available. The member schools are outward looking and have a lot of contacts with
foreign schools. As the emphasis in foreign language teaching of Finnish schools is in
practical individual production, communication in foreign languages is not a problem.
If you would like to have a partner school in Finland, please write an A4 description of
what kind of partner you are looking for, and then contact the FASSS President email address on FASSS website www.pienetlukiot.fi
You should also include a brief description about your school and its location and environment. The more thorough your request and description are, the better match we can
guarantee. We normally find an active Finnish FASSS contact school within just a week.
Often several member schools apply for the same partnership.
Although FASSS represents small school units, schools of any size are welcome as international partners. On their premises FASSS member schools normally also house junior secondary schools for students aged 13–15 years, mostly led by the same Principal.
Therefore, we can match schools with students age range of altogether 13–18 years,
with the emphasis on the senior grades where the language skills are better.
Would you like to get introduced to the background of the Finnish PISA?
This millennium Finland has ranked in top positions in all PISA assessments. These assessments, made every three years, test the skills of 15 year old pupils in mathematics,
reading and the natural sciences. Interestingly for people from other countries, the dif68
Since the Benchmark Guide is also used as a
FASSS handout in international connections,
some of the pages are in English language.
ferences in results between Finnish schools are very small, the smallest in the OECD
countries. This is also illustrated by the fact that although FASSS member schools are
mostly located on the periphery, all around Finland, the overall average national maturity
examination results at the age of 18 are pretty much the same both in the urban and rural
settings.
There has been a rush by education authorities and school leaders from abroad to visit
Finland to get acquainted with the background of the Finnish PISA results. In fact, there
are more visitors wanting to come to Finland for this purpose through Comenius and other
programmes, than the Finnish school authorities can cope with.
In response to this clear and continuing demand, FASSS is running a limited visit programme to serve foreign visitors interested in PISA. The intensive 2–3 day visit comprises
details as:
• The Pisa – what does it tell about the Finnish educational system
• Structure of the Finnish general education
• Student and special needs support and health care
• Managing of the secondary and elementary school
• Quality assessment and quality criteria as tools for
enhancing performance and leadership
• Visits to secondary and elementary schools
• Discussions with principals and teachers
• Attending lessons
• etc.
The visit program is tailored according to the individual needs of the visiting group.
If you would like to get acquainted with the background of the good Finnish PISA results,
please send an email to the address on the back cover of this Benchmark Guide.
About this Benchmark Guide
Main purpose of this booklet is to provide ideas and solutions for enhancing learning
results and everyday working habits of small Finnish secondary schools. Many of the
reported practices also apply to larger or even other types of schools.
The text is exclusively in Finnish, but on page 70 English translations of the Thematic
Index headlines of pages 18–20 are given, to help the reader to understand the working
principle of the Benchmark Guide.
The Benchmark Guide has been kept up-to-date by releasing a new annual issue every spring, since year 2001. In addition to the Guide, an exclusive email discussion forum
of the 151 FASSS member school principals provides a mutual peer support platform for
everyday management and leadership questions and solutions.
69
Translations of the Thematic Index headlines on pages 18–20
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Marketing of the school and enhancing student recruitment
Student counselling and student welfare
Strengthening the mutual sense of community
Public relations and general communication
Secondary adult education as part of ordinary senior secondary school
Devoting more time to teaching rather than examinations
Curricular collaboration with other schools
Distance education via IT
Special nuances in Math and science / Sports / Arts / Other / Senior secondary school
Diplomas (in Arts and Practical Subjects) / Languages
9. Entrepreneurship, and partnership with business enterprises
10.The school’s own entrepreneurial activity
11.University partnership
12.Combined maturity examination: academic plus vocational
13.Other collaboration with vocational institutes
14.International collaboration
15.School house renovating and / or rebuilding
tents o
Con
le files
xamp
f two e
m
lish (fro
g
nto En
ted i
transla
4):
page 6
en
elton
ouko P
J
l
a
ip
2
c
1
urther
io, p7r1in01 / 044 418n1lukio
k
u
l
elop f
v
e
n
d
o
o
/
r
like to
Ylistar 06 416 7100 ajoki.fi/ylista
skills
would
8
du.sein
www.e
e
h thes
ted wit
TION
UNICA
M
M
O
C
ching
N AND
MATIO HODS in tea
R
O
in
F
a
IN
qu
ET
.g.
ILDING
get ac
EW M
95 to e
and N
me to
OL BU
9
o
O
1
lc
H
e
e
C
c
S
W
sin
one
RIPS
y NEW
UDY T
a totall N of the old
T
r
e
G
S
h
E
it
E
KETIN
ATIO
UAG
ENOV
LANG d Berlin
d MAR
l park
R
n
a
r
a
r
o
tu
ts
a
n
ln
studen
Paris a
at loca
G new
rnight
IN
e
d
v
IT
n
o
U
o
,
c
rse
se
ECR
G cou
by the
e R e school
HIKIN
ovided leaving th
r
f th
p
o
,
R
se
NE
to
LA DIN ents to tho eches etc.
A
G
l
a
ri Lant
a
Annu
e stud music, spe
S
d
l
a
a
r
g
g
t
principkl.fi
highes andles, livin
y
l: c
o
o
rther
h
www.y
c
s
lop fu
5
e
8
v
2
e
9
d
5
2
to
/ 040-7
ld like
TS
92621
e wou
0
4
w
OJEC
0
e
5
s
0
The
IVE PR
T
A
R
O
e
h thes
OLLAB
onal C
ted wit
ti
a
in
n
a
r
u
q
Inte
get ac
me to
ip
pils
u
p
Welco
neursh
e
trepre
n to th
n
e
E
iv
g
s
iPads
course
ONAL
gatory
li
b
o
PERS
in
OOKS
ation
OOL B
H
C
S
, evalu
g
in
h
c
FREE
tea
tool in
sed as
u
ly
e
IT wid ning
abroad
ar
rsions
u
c
x
and le
e
lt.
and cu
guage
n
la
l
a
Annu
EY
HOCK
in ICE
s
e
s
r
12 cou
ion
Ylitorn
we
These
kio,
lun lu
u
o
k
s
i
yhte
70
Copyright:
Jukka O. Mattila
c/o Suomen Lähilukioyhdistys
Torpankuja 6
FIN-13880 Hattula
Finland
050 - 9101 596
Skype: jukka.o.mattila
Kopijyvä Oy, Hämeenlinna 2014
72
20 €