1. No category

Kuva: Pirjo Oulasvirta-Niiranen
HOLLANNIN MATKA 6.-11.11.2012
Drachten, Groningen, Amsterdam
Järjestäjä:
Eino Hietalahti, Bovallius
Osallistujat:
Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä,
joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.
Hollannin matka 6.-10.11.2012
Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius
Matkan tavoite: Tutustua toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin,
keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden motivoiminen takaisin koulutukseen.
Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja
henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Osallistujien
erityisen mielenkiinnon kohteita olivat mm. oppiminen ja opinnollistaminen erilaisissa
oppimisympäristöissä, yksilölliset oppimispolut, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opinnot
keskeyttäneiden nuorten motivoiminen takaisin opiskeluun, etsivän työotteen hollantilaiset
sovellutukset, oppivelvollisuusiän määritteleminen, monialainen yhteistyö ja
verkostoituminen. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea.
Osallistujat nimeltä:
Aro Liisi
Hietalahti Eino
Jonsson Virpi
Kilpinen Tapio
Kuure Tapio
Mänttäri Elias
Nyman Kaisu
Oulasvirta-Niiranen Pirjo
Pasanen Päivi
Pietikäinen Reetta
Rekola Jari
Koulutuskeskus Salpaus
Bovallius-ammattiopisto
Rannikkopajat, Kotkan-Haminan seudun kky
Bovallius Palvelut
Sosiaalikehitys Oy/Opit käyttöön-projekti ESR
Jupiter-säätiö
Koulutuskeskus Salpaus
Sosiaalikehitys Oy/Rajanylittäjät-projekti ESR
Pirkanmaan ammattiopisto
TPY
Silta-Valmennusyhdistys ry
Rolin Peter
Svenska Produktionsskolan (Sveps)
Salomonsson-Manninen
Lisbet
Savolainen Janne
Projektipäällikkö, lehtori
Projektipäällikkö
Työpajan johtaja
Ohjaaja
Tutkija
Palveluvastaava
Koulutuspäällikkö
Projektipäällikkö
Apulaisrehtori
Järjestöpäällikkö
Aluekoordinaattori/Lähiesimies
Työpajan toiminnanjohtaja
Verksamhetsledare
Omnian nuorten työpajat, Espoo
Työpajan johtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö
Suunnittelija
Matkaraportti (toim. Tapio Kuure)
1. Johdanto
Matkaraportin aluksi vastataan kysymykseen miksi Hollanti on tärkeä tutustumiskohde
ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen näkökulmasta. Sen jälkeen esitellään Hollannin
koulutusjärjestelmän rakenne.
Matkan sisältö esitellään aikajärjestyksessä ja matkaan osallistujat nostavat esiin matkan
kohokohtia. Lopuksi pohditaan Hollannin kokemusten sovellettavuutta Suomessa.
2
2. Miksi Hollantiin kannattaa tutustua?
Hollanti on onnistunut vähentämään huomattavasti koulupudokkaiden määrää. Euroopassa
keskimäärin koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 17%:sta 14%:iin vuosina 2000-2010.
Hollannissa määrät ovat vähentyneet 15%:sta 10%:iin ja tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä
päästä 8%:iin. Hollantia pidetään EU:ssa kärkimaana. Esitetyt prosenttiluvut tarkoittavat 18-25
ikäisiä nuoria, joilla ei ole työmarkkinakelpoisuutta osoittavaa tutkintoa. Työmarkkinakelpoisuuden
määrittely hollantilaisittain esitellään myöhemmin raportissa.
EU-komissaari Androulla Vassiliou on todennut, että hollantilainen monialaista yhteistyötä
korostava tapa osoittaa tietä eteenpäin. Monet maat ovatkin kiinnostuneita Alankomaiden
kokemuksista, jotka perustuvat monialaiseen yhteistyöhön ja toimivaan rekisteröintijärjestelmään.
Myös rekisteröintijärjestelmä esitellään myöhemmin raportissa.
Suomessa “Hollannin mallista” on käyty keskustelua mm. edellisen hallituksen lasten-, nuorten- ja
perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhteydessä. Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä
nuorten rekisteröintijärjestelmiä. Mm. Etelä-Pohjan sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä
kokonaisturvallisuusstrategiaan liittyvää pilottia, jonka teknologia poikkeaa hollantilaisesta.
Hollantia pidetään myös nuorten työllisyyden mallimaana. Nuorisotyöttömyys oli vuoden 2011
loppupuolella EU:n alhaisimpia eli hiukan yli 7 %, mutta on kasvanut syksyyn 2012 mennessä 9
%:iin. Työttömyysprosentti kokonaisuudessaan Hollannissa on n. 4%.
http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf ja
http://www.hs.fi/talous/Grafiikka+n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+nuorisoty%C3%B6tt%C3%B6myyden+pahenemisen+EUssa/a1305560213094
3
3. Hollannin koulutusjärjestelmä
Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä huomattavasti. Seuraavasta
kuviosta on hahmoteltavissa järjestelmän pääpiirteet.
Kuvio 1.
University
Higher
professional
education
Starter’s
qualification
Pre-university
education
Senior secondary
vocational
education
Senior general
secondary
education
Pre-vocational
secondary
education
Primary education
At the age of twelve, after primary education, pupils can choose between three tracks of education, each
aiming at a different educational level. They can go for pre-vocational secondary education witch last for
four years and prepares for upper secondary education. The second track in secundary education is senior
general adeucation, which lasts five years and prepares for higher vocational education . The third track is
pre-university education which lasts six years and prepares for studies at university level
Kuvion selitystä:
-
-
-
Peruskoulu (primary education) aloitetaan 5 vuotiaana ja kestää 7 vuotta. Kuitenkin jo 3vuotiaan lapsen vanhemmat saavat kirjeen kotiinsa, jossa ilmoitetaan heidän lapsensa olevan
oikeutetun 4-vuoden iässä peruskouluun valmentavaan kouluun. Tähän ottaakin osaa peräti
99% kaikista nelivuotiaista. Nelivuotissyntymäpäivänään lapsi kutsutaan kouluun
tutustumaan tulevaan oppimisympäristöönsä. Lisäksi 2-5 vuotialle riskiryhmien lapsille on
tarjolla varhaisen lapsuuden koulutusta.
Peruskoulun jälkeen 12-vuotiaana nuoret joutuvat tekemään valinnan kolmen vaihtoehdon
välillä. Yliopistoon valmistava pre-university education kestää 6 vuotta eli 18 vuoden ikään.
Ammattikorkeakouluun valmistava senior general secondary school kestää 5 vuotta eli 17
vuoden ikään. Ammatillinen toisen asteen ensimmäinen vaihe (pre-vocational secondary
education) ja kestää 4 vuotta eli 16 vuoden ikään ja senior secondary vocational education
kestää 17-20 vuoden ikään asti linjasta riippuen.
Kuviosta näkyy, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä, vaan nuori voi edetä 12vuotiaana tekemänsä valinnan jälkeen myös muille koulutusväylille. Kuinka
uudelleenvalinnat käytännössä onnistuvat ja kuinka paljon niitä on jäi kuitenkin
4
-
-
keskusteluissa avoimeksi. Suomen lukiota vastaavan koulutusväylän valitsee 20%
ikäluokasta.
Ammatillinen koulutus eli vocational secondary education on jaettu neljään tasoon. Alin
taso valmistaa työmarkkinoiden avustaviin tehtäviin eikä tuota työmarkkinakelpoisuutta
ammatillisessa mielessä (starter`s qualification). Hollantilaiset käyttävät käsitettä starter`s
qualification kuvaamaan tasoa, jolla saavutetaan työmarkkinakelpoisuus. Se ei viittaa
mihinkään ammatilliseen tutkintoon. Kyseisen kvalifikaatiotason saavuttaminen vaatii
vähintään ammatillisen koulutuksen toisen tason saavuttamista.
Koulupakko kestää Hollannissa 18-ikävuoteen asti. Käytän käsitettä koulupakko verrattuna
suomalaiseen käsitteeseen oppivelvollisuus sen vuoksi, että esimerkiksi koulupinnaukseen
liittyy sanktioita kuten sakko.
18 vuotta täytettyään nuori on vapaa koulun velvoitteista ja monet nuoret lähtevätkin heti
kun saavat mahdollisuuden ikänsä puolesta. Kuitenkin, mikäli heillä ei ole tutkintoa, heitä
seurataan suljetun rekisterijärjestelmän avulla 23 ikävuoteen asti. Toisin sanoen, jos nuori
on merkitty rekisteriin tunnuksella ”early school leaver” tieto säilyy rekisterissä 23
ikävuoteen asti, mikäli tutkintoa ei suoriteta.
4. Millä perusteella oppilaat valitaan eri koulutuslinjoille 12-vuoden iässä?
Vuosittain Hollannissa National Institute of Educational Measurement julkaisee testin (CITO).
CITO on testi, joka mittaa peruskoulussa saavutettuja taitoja. Kouluista 85% käyttää testiä.
Koulu ohjaa vanhempia kyseisen testi pohjalta valitsemaan lapselleen sopivimman
koulutuslinjan. Peruskoulussa toimii valintalautakunta, joka tekee päätökset linjavalinnoista.
Valintalautakuntaan kuuluu koulun johtaja ja koulun opettajia. Koulun johtaja on velvollinen
kirjoittamaan raportin kustakin oppilaasta ja perustelemaan raportissa linjavalinnan, ts.
määrittelemään oppilaan potentiaalin, taito- ja tietotason. (Lähde: National system overview on
education systems in Europe)
5. Miten koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa? (early school leaver)
Koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa kolmella tavalla.
A. Ensimmäinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulun ilman
mitään tutkintoa ja jäänyt ilman peruskoulun päättötodistusta. Englanninkielisin termein
puhutaan tällöin drop-out nuorista. Näitä on Hollannissa erittäin vähän eivätkä he muodosta
yhteiskunnallista ongelmaa. Tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa.
B. Toinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka jättää koulun ennen
oppivelvollisuuden (koulupakon) päättymistä. On huomioitava, että tämä ikä Hollannissa on
18 vuotta. Suurin keskeyttämisen ongelma Hollannissa on alle 18-vuotiaat ammatillisessa
koulutuksessa olevat 1-2 tason oppilaat. Erityisen merkittävä keskeyttämisriski on
ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna.
C. Kolmas tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulunsa ennen
työmarkkinakelpoisuutta (starter`s qualification). Käytännössä on kysymys oppilaista, jotka
ovat jättäneet koulunkäyntinsä ammatillisen koulutuksen ensimmäiselle asteelle.
Koulutuksen keskeyttämistä koskevissa keskusteluissa ongelma nähtiin lähes kokonaisuudessaan
ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen
keskeyttämisestä ei käyty keskustelua eikä se tullut esiin missään vaiheessa merkittävänä
ongelmana. Tässä raportissa asiasta ei ole kuitenkaan tilastotietoja.
5
6. Keskeyttäjien rekisteröinti
Suomessa jonkin verran päivälehtikeskustelua herättäneenä teemana on ollut hollantilainen tapa
rekisteröidä opintojensa keskeyttäjät.
Mistä on kysymys?
Kaikilla Hollannin kunnilla on velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset
keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Perusopintojen tasolla tarkoitetaan
toista astetta eli edellä mainittuja toisen asteen koulutuksen tasoja eli ”pre-university education”,
”senior general secondary education” tai ”senior secondary vocational education”. Hollannissa on
näin ollen nuorisoasteen peruskoulutus, joka 12 ikävuoden jälkeen jakaantuu kolmeen osaan.
Hollanti on jaettu 39 alueeseen, joiden tehtävä on alueellaan rekisteröidä ja koordinoida keskeyttäjät
(Registration and Coordination Regions, hollanniksi RMC regions). Vierailumme Drachtenissa
kohdistui yhteen tällaiseen alueeseen eli De Friese Wouden RMC. Kaikilla alueilla on yksi
kontaktikunta, joka koordinoi koko alueen toimintaa. RMC alueet ovat oleellinen alueellinen jako
koordinoida sekä rekisteröintiä että monialaista yhteistyötä. RMC:tä voidaan pitää hollantilaisen
systeemin kulmakivenä. RMC toimii valtion aluehallinnon operatiivisena elimenä siten, että se
mahdollistaa kuntien, koulutoimen, hyvinvointijärjestöjen, nuorisotoimen, työmarkkinoiden,
sosiaalitoimen jne. koordinaation. RMC:n kautta edellä mainitut toimijat on kytketty suljettuun
digitaaliseen järjestelmään, joka rekisteröi, raportoi ja määrittelee opintojensa keskeyttäjät. ”Digital
Absence Portal” on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja se koskee kaikkia keskeyttäjiä ikävälillä 1223. Se ulottuu toisin sanoen oppivelvollisuusikää kauemmas.
RMC de Friese Woudenilla on kumppanuussuhde 8 kunnan, 9 ammattikorkeakouluun johtavan
koulun ja 3 ammattioppilaitoksen kanssa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi RMC tekee
alueellaan yhteistyötä kaikkien mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa lähtien paikallisesta
elinkeinoelämästä ja päätyen ehdonalaista tuomiota valvoviin virkamiehiin. Toisin sanoen RMCjärjestelmä kommunikoi ja tekee yhteistyötä myös rangaistuksen täytäntöönpanojärjestelmän
kanssa.
7. Keskeyttäjien profilointi
RMC de Friese Wouden on profiloinut viiteen ryhmään
1). Koulupinnarit
2). Väärän opintovalinnan tehneet
3). Oppilaat, jotka eivät kykene saavuttamaan valitsemansa koulutuksen tavoitteita
4). Oppilaat, jotka haluavat päästä töihin saadakseen rahaa
5). Moniongelmaiset nuoret
Jokaisen keskeyttäjäryhmän osalta on määritelty indikaattorit, joilla määritellään nuori ko. ryhmään.
Samoin on määritelty keskeinen työkaluvalikoima, jolla nuorta ohjataan.
6
8. Miten keskeyttäneiden kanssa työskennellään
Pääinstrumentteja nuoren ohjauksessa ovat A) henkilökohtainen ohjaus (get in touch, stay in touch
with pupil in troubles), B) ns. H-malli, jossa määritellään nuoren resurssit, motivaatio, nykyinen
elämäntilanne, tavoitteet ja esteet tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren itsensä kanssa, C)
Koordinaatio monialaisessa yhteistyössä, D). Education Wise, jossa on kyseessä verkkopohjainen
haastattelumenetelmä, jossa määritellään nuoren oppimisprofiilia, vahvuuksia ja kehittämisalueita.
Raportin liitteenä on Siltavalmennus ry:n Jari Rekolan suomennos H-mallista.
Drachtenissa RMC de Friese Wouden oli koonnut otsikolla Welcome visitors from Finland
tietopaketin Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden
ohjauksesta. Yllä olevat tiedot on pääasiassa koottu mainitusta tietopaketista. Tietopaketti
kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Liitteestä saa vielä yksityiskohtaisemman kuvan
siitä, kuinka systemaattista ja tarkkaa työtä Hollannissa tehdään oppilaiden opintojen loppuun
saattamiseksi.
9. Keskeyttäneiden määristä
Vuonna 2001 keskeyttäneiden määrä Hollannissa oli 71 000 oppilasta. Tavoitteeksi asetettiin laskea
keskeyttäneiden määrä vuoteen 2012 mennessä 35 000. Tässä on onnistuttukin. Tavoitteena on
edelleen laskea määrä vuoteen 2016 mennessä 25 000:een. Nykyisellään keskeyttäneiden määrät
ovat maksimeillaan 4% oppilaiden määrästä.
Vierailukohteessamme West-Frieslandissa vuonna 2011 oli kirjoilla 17 000 opiskelijaa, joista
keskeyttäneitä oli 496, eli 2,8 %. Keskeyttäneiden määrä oli laskenut viiden vuoden aikana 35%.
Toisessa vierailukohteessamme Groningenissa keskeyttäneiden määrä oli n. 3,5 %.
Suurimmat keskeyttäneiden luvut ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. tasolla (secondary
vocational education), jossa keskeyttäneiden määrät ovat 24-48%:n välillä alueesta riippuen.
Toisella tasolla keskeyttäneiden määrät ovat 10-18%. Kolmannella ja neljännellä tasolla
keskeyttäneiden määrät tippuvat 4-8%:iin.
Valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin johtavassa
koulutuksessa keskeyttäneiden määrät ovat 0,5-4%.
Lukuja Drachtenista, RMC de Friese Wouden: Keskeyttäjiä 1657, näistä alle 18-vuotiaita oli 95
oppilasta. Näistä 41 oli palannut takaisin kouluun, 25 muutti toiselle alueelle ja loput 29 oli
erilaisissa toimenpiteissä. Ainoastaan yksi oli töissä ja kolmen ei arvioitu saavuttavan
työmarkkinoilla vaadittavia taitoja. Yli 18-vuotiaita keskeyttäjiä oli 1572, joista 331 takaisin
kouluun, 339 muutti toiselle alueelle, 253 oli toimenpiteissä, 47 ei saavuta työmarkkinakelpoisuutta,
18 odottaa toimenpiteitä ja 584 on tarkkailussa.
10. Vierailuohjelman yksityiskohdista (ohjelma liitteenä)
Hollantilaiset isännät/emännät antoivat meille paljon aikaansa ja olivat hyvin valmistautuneet
esittelemään toimintaansa. Liitteessä olevaan ohjelmaan merkittyjen henkilöiden lisäksi paikalla oli
useampia isäntäorganisaation edustajia.
7
Keskiviikko 7.11. aamupäivä Drachtenissa
-
-
aamupäivän ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin läpi edellä esitelty RMC-malli
aamupäivän toisessa kokoontumisessa samoissa tiloissa organisaatiopsykologi Ralph van
den Bosch esitteli Education Wisea. Van den Bosch on jatko-opiskelijana Utrechtin
yliopistossa ja työskentelee yksityisessä yrityksessä nimeltä Dilemmamanager. Education
Wise on verkkoperustainen haastatteluohjelma, jonka avulla voidaan arvioida opiskelijan
vahvuuksia ja kehittämisalueita. Ohjelman lisenssi maksaa vuositasolla 3500 euroa ja yksi
oppilasarviointi 25 euroa. Oppilaiden ohjaajat RMC:ssä pitivät Education wise-ohjelmaa
erittäin käyttökelpoisena. Ohjelman etuina näyttäisi olevan ainakin sen, että se tekee
oppilaan arviointiprosessista hyvin läpinäkyvän. Hyvä grafiikka helpottaa työskentelyä.
Ohjelman tuottamaa profiilia ei pidetä lopullisena totuutena vaan ohjaajan ja oppilaan
välisen keskustelun avaajana. Oppilaan itsearviointi on Suomessakin tuttua sekä
oppilaitoksissa että nuorten harrastuksissa, mutta ohjelmassa kiinnitti huomiota sen
verkkopohjaisuus ja erinomainen grafiikka, jolla haastattelun tulokset saadaan välittömästi
näkyviin. Ohjelmassa käytetyt värisysteemi tuo lisäsävyä ja on hyvin suunniteltu. Se
helpottaa nuorta hahmottamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita myös
visuaalisesti. Ohjelma tuotti myös työntekijöille vinkkejä siitä, millaisella ohjaustyylillä eri
testin tuottamia persoonallisuustyyppejä kannattaa lähestyä.
Liitteessä 3 on pieni osa Education Wisen raportointia esimerkkinä. Van den Boschin
esitelmästä ei ole jaettavaa versiota.
Keskiviikko 7.1. iltapäivä Drachtenissa
-
-
-
ennen iltapäivää syötiin lounas RMC:n tiloissa yhdessä isäntien ja emäntien kanssa;
keskustelua jatkettiin lounaan ohella
isäntänä iltapäivällä oli ROC Friese Poort ammattioppilaitos
iltapäivän aluksi tutustuttiin australialaislähtöiseen Rock and Water-ohjelmaan, jonka
tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään
omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Mielenkiintoinen tekniikka,
josta saa lisätietoa myös internetistä. Delegaatiomme tutustui ohjelmaan osallistumalla itse
yhteen toiminnalliseen harjoitukseen.
iltapäivä jatkui tutustumisella oppilaiden ohjaukseen, jota esittelivät oppilaitoksen ohjaajat;
tämän jälkeen tutustuttiin oppilaitokseen kiertämällä läpi kaikki ko. kiinteistössä sijaitsevat
osastot. Oppilaitosta esitteli ohjaajien lisäksi myös opettajat ja rehtori. Merkille pantavaa
suomalaisesta näkökulmasta oli oppilaitoksen tiivis yhteys työnantajiin, erityisesti
Philipsillä on oppilaitokselle suuri merkitys.
päivä jatkui illallisella, johon otti osaa lukuisa joukko isäntiämme, oppilaitoksen rehtori
mukaan lukien. Illallinen tarjottiin oppilaitoksen omassa oppilasravintolassa, josta saimme
antaa myös palautteen oppilaille.
Torstai 8.11. aamupäivä Groningenissa
-
torstai aamupäivällä delegaatiomme jakaantui kahteen ryhmään, jotka molemmat tutustuivat
sairaalaan, jossa ammattioppilaitos Nooderpoortin opiskelijat harjoittelivat. Opiskelijat
olivat opinnoissaan vielä alemmalla tasolla, joten he eivät saaneet vielä olla suoraan
tekemisissä potilaiden kanssa vaan olivat avustavissa tehtävissä. Kyseessä oli
opiskelijaryhmä, joista ohjaaja arvioi n. 80%:n saavuttavan ainoastaan 1. tason ammatillisen
koulutuksen, ts. he eivät saavuta ns. starter`s qualificationia. Tavoitteena työmarkkinoilla
8
-
ovat avustavat tehtävät. Opiskelijat saivat paljon yksilöllistä ja intensiivistä tukea sekä
opintoihinsa että elämänhallintaansa.
vierailun jälkeen meille esiteltiin opintojen keskeyttämiseen liittyviä kysymyksiä
Groningenin osalta ja paikallisia lukuja, jotka on mainittu tässä raportissa edellä.
Lounaalla jatkoimme keskusteluja henkilökunnan kanssa, jota oli paikalla taas kiitettävä
määrä
Torstai 8.11. iltapäivä Groningenissa
-
-
iltapäivän aluksi meille esiteltiin HOT-kurssi, joka on kuusi viikkoa kestävä uudelleen
orientaatiokurssi nuorille, jotka ovat hakeutumassa uudelle opiskelualalle keskeyttämisen
jälkeen
sen jälkeen esiteltiin Rebound-ohjelma, jonka kohteena on keskeyttäneet nuoret ja heidän
ohjaamisensa takaisin koulutukseen.
pääsimme tutustumaan uudelleenorientaatiokurssin opiskelijoihin. Merkille pantavaa
täälläkin oli opiskelijoiden profilointi tietokoneperustaisen ohjelman avulla. Myös täällä
profilointi toimi ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun tukijana, ei niinkään psykologisena
testinä ja diagnostisoijana.
Groningenin Noordepoortilla on hyvät yhteydet Turun ammatti-instituuttiin ja he tuntuivat
olevan hyvin perillä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestelmästä
Perjantai 9.11. Amsterdamissa
-
perjantaina aamupäivä ja iltapäivä Amsterdamissa olimme koko päivän samoissa tiloissa
(Mindrep, Mind at work)
aamupäivällä tutkija Roel Cremer (organisaatiopsykologi, työskentelee nykyisin oman
yrityksensä nimissä) esitteli motivaatiopsykologiaan liittyviä teoreettisia kysymyksiä
kehittämisjohtaja dr. Jorien Sprokholt esitteli säätiöpohjaisen Mind at Work –organisaation
toimintaa, organisaation johtaja Elly Zeef kävi tervehtimässä
sen jälkeen professori Annematt Collot d’Escury esitteli Meiden met pit!-projektia ja
toimintamallia; opiskelijoiden testauksesta kävimme pitkän keskustelun professorin kanssa.
He käyttävät testauksessa mm. älykkyysosamäärän mittaamista, jota ei delegaatiomme
tietojen mukaan käytetä Suomessa oppilaitostasolla lainkaan.
11. Vierailuohjelman kohokohtia
Jonsson, Virpi:
Henkilökohtaiseen ohjaukseen paneudutaan, siitä on ohjeita, siihen koulutetaan, siihen on
henkilöresursseja, jotka ovat sitoutuneet ja motivoituneet. Työtä rakennetaan ja tehdään tarpeeksi
kauan. Nuorten näkökulmasta:
- Testataan/hyödynnetään dialogi, voimavarat, muutos- ja motivointityö mm.usko siihen että
osaa kehittää omia kykyjä.
- Henkinen ja fyysinen puoli/kehon hallinta, itsetunto, voimaantuminen, sosiaaliset taidot
(Rock and Water -ohjelma: Tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia
tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa
identiteettiä. Tätä tulemme Rannikkopajoilla käyttämään pajanuorten ns. toiminta- ja
ryhmäyttämispäivillä)
- erilaiset oppijat huomioidaan mm. perhe, kaverit, vapaa-aika laajemmin huomioidaan—
tukiverkoston rakentaminen
9
Kuure, Tapio:
Education Wise on toimiva ja läpinäkyvä verkkotyökalu oppilaiden arvioinnissa ja oppilaiden
itsearvioinnissa. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö on pitkälle kehittynyttä. Oppilaiden
testaus kehittynyttä.
Nyman, Kaisu:
Tutustuminen Nooderportin opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin ja opiskelujärjestelyihin
yliopistollisessa keskussairaalassa herätti monenlaisia ajatuksia. Myös sairaalasta löytyy monia
harjoittelupaikkoja, jotka eivät suoranaisesti ole tekemisissä hoitotyön kanssa. Nämä level ykkösen
opiskelijat työskentelivät sairaalan pesulassa, ruokalassa, puhtaanapidossa, logistiikan palveluissa ja
kunnossapidossa. Teoriaa oli 10 tuntia viikossa, muu aika työskenneltiin oikeissa töissä ja mikä
varmasti se tärkein asia, opiskelijat kokivat olevansa osa työyhteisöä ja tekevänsä merkityksellistä
työtä. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa, yksi työvalmentaja huolehti jokapäiväisestä ohjauksesta, sen
lisäksi ryhmällä oli opettaja, joka piti teoriatunnit ja koordinoi toimintaa.
Mieleen jäi myös Roel Cremerin pitämä luento perjantaina. Nuorten motivointi, keinot saada
motivaatio syntymään nuoressa itsessään on se tärkein juttu, kun yritetään löytää ratkaisuja esim.
keskeyttämisaikeissa olevien nuorten tilanteisiin tai niiden nuorten, joilla on takanaan monenlaisia
epäonnistumisia, alisuoriututumista, arjenhallinnan ongelmia sekä sosiaalisia ongelmia. Käsite minä
pystyvyys, self efficacy, tuntui merkitykselliseltä, miten sen tunnistetaan, miten sitä vahvistetaan,
miten minä pystyvyyttä voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kehityksen aiemmissa vaiheissa –
mielenkiintoisia juttuja.
Vähän samaan teemaan liittyi myös Rock and Water Program, joka antoi ihan konkreettisia keinoja
vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa. Olisi käyttökelpoinen monen nuoren kohdalla ja
käytännössä myös helposti toteuttavissa, senhän saimme itsekin kokea. Hieno oivallus järjestäjiltä
järjestää toiminnallista ohjelmaa myös meille!
Oulasvirta-Niiranen, Päivi:
Tutkija Roel Cremerin esitys Amsterdamissa, teoriapohjainen alustus hyvin käytännönläheisesti
esitettynä. Positiivisen, voimavaroja hyödyntävän, asioita mahdollistavan näkökulman tuominen
johtamiseen, ohjaukseen, valmennukseen.
Nuorten parissa tehtävässä työssä käytettäviin menetelmiin/ työkaluihin tutustuminen, esim.
Education Wise ja Rock and Water.
Keskustelut koulutuksen keskeyttämisen ehkäisystä.
Pasanen, Päivi:
Dilemmamanagerin suunnittelema analyysiohjelma tuntui hyvin käyttökelpoiselta ja helposti
ymmärrettävältä. Tuon kaltaisen työkalun avulla on helppo lähestyä opiskelijaa ja keskustella
elämänhallintaan ja opintoihin/työelämään sijoittumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi sen avulla
voisi motivoida ja sitouttaa opiskelijaa tulevaisuuteen. Testitulosten avulla voidaan auttaa
opiskelijaa itse löytämään omat ratkaisunsa opiskeluun ja elämäntilanteeseen.
Drachtenin esittelykokonaisuus ja vieraanvaraisuus on hieno ja aukaisi paljon Hollannin
toimintatapaa, sitä miten nuorten asioihin puututaan ja pyritään vaikuttamaan
tulevaisuusorientoivasti.
10
Groningeinssa ilmaisupainotteinen itsetunnon ja –tuntemuksen kohottamisohjelma oli loistava ja
käyttökelpoinen. Lisäksi oli hienoa tutustua taso 1 mukaiseen koulutuksen järjestämismalliin
sairaalassa.
Pietikäinen, Reetta:
Työvaltaisen kouluttautumisen mahdollisuus koulutusjärjestelmää läpäisevänä periaatteena: vahva
tekemällä oppimisen perinne ja panostus yritysyhteistyön.
Minäpystyvyys-käsitteen esille nostaminen: relevantti käsite jäsentää ja kehittää nuorten tukemista
työpajoilla ja muissa ohjauksellisissa palveluissa.
Rekola, Jari:
Drachtenin RMC de FrieseWoudenin toiminta ja sen tehokkuus. Yksikään koulupudokas ei häviä,
vaan kaikki tavoitetaan, viimekädessä ovikelloa soittamalla. Tämän mahdollistaa raportissa
aiemmin mainittu kaikkien Hollannin kuntien velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai
potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Näiden pudokkaiden
rekisteröinti yhteen, kaikille toimijoille yhteiseen rekisteriin kuulostaa meikäläisittäin monella tapaa
hankalalta tietosuojakysymykseltä (!), mutta on samalla järkevää ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon
nuoren tilanteesta. Työntekijöiden ei tarvitse joka kerta uudestaan kysellä eikä nuoren vastata
samoihin kysymyksiin. Rekisteri edistää myös eri toimijoiden välistä koordinaatiota, joka meillä
Suomessa toimii vielä melko heikosti.
Tutkija Roel Cremerin esitelmä motivaatiopsykologiasta. Olisi mielenkiintoista saada hänet
Suomeen luennoimaan ja tutustua syvemmin hänen ajatuksiinsa.
Erittäin mielenkiintoinen oli myös tässä raportissa aiemmin esitelty EducationWise
verkkoperustainen haastatteluohjelma. Se voisi hyvinkin olla kokeilun arvoinen myös meillä sekä
koulutuksen että työpajojen piirissä. Erityisesti minua kiinnostaa sen ohjaustyylien valintaa
mahdollistava analyysi työntekijöille. Asia on ajankohtainen esim. starttivalmennusryhmissä.
Ohjaustyylien ja –otteen tiimoilta käyn valmentajien kanssa keskusteluita lähes päivittäin ja selvästi
tämäntyyppiselle työvälineelle on tilausta.
12. Pohdintaa Suomen näkökulmasta
Aro, Liisi:
Minulle jäi erityisesti mieleen että Suomessa pitäisi päästä sektoroituneesta järjestelmästä
joustavasti asiakkaan näkökulmasta palvelevaan järjestelmään eli enemmän mahdollisuutta saada
yhden luukun periaatteella palvelua. Henkilön palvelutarve huomioitu joustavasti (koulutus,
sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja Työvoimahallinto, Kela jne.) ja kokonaisvaltaisesti niin ettei toinen
”vie mattoa jalkojen alta ”. Erityisesti syrjäytyneiden kohdalla tarvitaan lisää ohjaajahenkilöstöä
jotka pystyvät tekemään tätä työtä, auttamaan jokaista henkilökohtaisesti (yksilövalmentajan työnkuvan tyyppisesti myös oppilaitoksissa), jos yhteiskuntatakuukseen todella halutaan vastata.
Hollannissa testaus oli suuressa roolissa. Suomessa testausta on todennäköisesti liian vähän ja vain
tietopuolisen tiedon hallintaan liittyvää ei sellaista voimaanuuttavaa taitojen ja kykyjen testausta
kuin Hollannissa. Suomessa osa pääsee liian pitkälle ennen kuin vaikeudet huomataan tai sitten
niitä ei koskaan huomioida ja ihminen lyö päätään seinään kun mikään ei onnistu. Sellaista tietoa
joka auttaa yksilöä eteenpäin (lisää itsetuntemusta ja tietoa omista oppimistavoista ja vahvuuksista)
tarvitsisi suurin osa meidän ”asiakaskunnasta”.
11
Hietalahti, Eino:
Dilemmamanagerien Education Wise –analyysikysymyspatteristo on mielenkiintoinen. Suomessa
pitäisi panostaa nykyistä enemmän oppimistyylien arviointiin ja tämä olisi yksi vastaus tähän
tarpeeseen. Tietysti pelkkä oppimistyylien arviointi ei vaikuta asioiden tilaan millään tavalla, jollei
se sitten heijastuisi myös opetusmenetelmien käyttöön. Tosin, jos nuori itse tuntee omat parhaat
oppimisen käytäntönsä, on jo astuttu aika iso askel eteenpäin. Kilpailevia menetelmiä ovat mm.
Barbara Prashnigin ja MBTI:n (Myers-Briggs Type Indicator) kyselyrungot analyyseineen.
Hollantilaisten suljettu rekisteröintijärjestelmä, jossa seurataan putoamisuhan alaisten nuorten
etenemistä ja otetaan kiinni keskeyttämisten tms. jälkeen, on tehokas. Vastaavaa pitäisi rakentaa
Suomeen. Seuranta ei tässäkään pelkästään riitä, vaan pitää olla myös tarjolla niitä toimintoja,
joihin nuoret saadaan mukaan heidän keskeytettyään. Hollannissa koulutusreitit ovat niin joustavia,
että niitä voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä lähdetään liian kategorisesti
”kaikille sama putki” –ajattelusta.
Hollannissa käytetään paljon erilaisia testimenetelmiä analysoitaessa nuorten kykyjä ja tehtäessä
valintoja. He tuntuivat pitävän näiden tuloksia hyvinä keskustelupohjina. Perjantaina tutustuttiin
Meiden met Pit! –hankkeeseen, joka käyttää omassa testivalikoimassaan mm.
älykkyysosamäärätestiä, jonka tulokset kerrotaan avoimesti myös nuorelle itselleen. Suomessa tuo
testi lienee jollakin tavalla tabu, mutta silti nuorten kykyjä arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen
suunnittelun ja koulutusalavalinnan kannalta testi saattaa kuitenkin olla varsin arvokas, mutta vaara
sen aiheuttamasta leimautumisesta tai negatiivisista vaikutuksista omaan itsetuntoon pitäisi onnistua
välttämään. Ehkä kysymys voitaisiin nostaa Suomessa avoimeen keskusteluun.
Jonsson, Virpi:
RMC de Friese Wouden on profiloinut nuoret viiteen ryhmään: Rannikkopajojen alla toimivien
etsivän nuorisotyön Findersin ns. listanuorten keräämisen työn helpottamiseksi on kehitelty
koontilomake Ratio-järjestelmään, johon mm. oppilaitokset kirjaavat pudokkaat suoraan ja
lähettävät etsiville. Tähän koontiin sekä valtakunnalliseen kyselyyn voisi ryhmitellä profiloinnin
suoraan, näin voisimme saada tarkempia tietoja millaisia pudokkaita, keskeyttäneitä Suomessa on
(huom. indikaattorit) sekä kehittää tiedoista työkaluvalikoima mm. oppilaitosten ja etsivien
käyttöön. (Älä kysy: mitä haluaisit tehdä, vaan mitä sinun pitää tehdä.)
Alueen koordinoija keskeyttäjistä, pitäisi olla selkeästi esim. Elyjen tehtävä. koordinointiin kuuluisi
myös rekisteröinti , koonti ja seuranta. (vertaa RMC –alueet)
Ehdotus: Hot-kurssit, uudelleen orjentaatiokurssit opiskelijoille voisi hoitaa työpajatoiminta,
mukana etsivät yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Työmarkkinoiden avustavat tehtävät/
seinättömän pajatoiminnan kautta. Isoissa keskussairaaloissa paljon tällaisia tehtäviä, jota nykyään
jopa sairaanhoitajat joutuvat tekemään oman työnsä ohessa. Mahdollisuudet kartoitettava.
Tapio Kuure:
Yksilökohtaiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät ongelmat voidaan olettaa olevan suurin piirtein
samat sekä Hollannissa että Suomessa. Näin myös ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden
osalta.
Koulutusrakenteeltaan maat ovat huomattavan erilaisia. Hollantilainen lapsi aloittaa
koulunkäyntinsä jo 5-vuotiaana ja lähes kaikki 4-vuotiaat ovat jo mukana esikoulussa. Ensimmäisen
asteen opinnot päättyvät Hollannissa 12-vuoden iässä. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuoden iässä ja
12
peruskoulu päättyy 15-vuoden iässä. Hollannissa ikäluokat eriytyvät ammatilliseen,
ammattikorkeakouluun johtavaan ja yliopistoon johtavaan linjaan.
Kehityspsykologisesta näkökulmasta ero on merkittävä. Suomessa koko ikäluokka käy läpi
murrosiän keskeisen kehitysvaiheen kaikille yhteisessä peruskoulussa. Jako lukioon ja
ammatilliseen toiseen asteeseen tehdään Suomessa jo huomattavasti selkiytyneemmässä
ikävaiheessa kuin Hollannissa.
Keskeyttäneiden määriä vertailtaessa onkin kiinnitettävä huomiota keskeyttäneiden ikään.
Esimerkiksi Suomessa peruskoulun keskeyttäneiden määrä on pieni (vuositasolla 150) eli siis 15ikävuoteen asti. Toisen asteen keskeyttäneiden määrää aletaan laskemaan ikävuodesta 15, kun taas
Hollannissa ko. ikävuosi on 12.
Nyman, Kaisu:
Olin ottanut yhdeksi tavoitteekseni ennen matkaa pohtia sitä, onko oppivelvollisuusiän nostamisella
vaikutusta koulun keskeyttämiseen tai ylipäätään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näkemäni
perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että iän nostamisella ei saavuteta sen parempia tuloksia.
Hollannissa on panostettu monella eri tavalla nuorten osallistamiseen osaksi yhteiskuntaa.
Toimijoita on oppilaitosten lisäksi useita muitakin niin maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin.
Siitä huolimatta kohtuullisen suuri osa nuorista täytettyään 18 v. päätyy ”omille teilleen” – ei aina
välttämättä syrjäytyen, osa nuorista päätyy töihin. Jatkon suhteen ongelma on se, että heiltä puuttuu
riittävä ammatillinen koulutus. Tulosten kannalta näyttäisi tärkeintä olevan nuoren oman
motivaation synnyttäminen.
Hollannin järjestelmässä hyvää on tietynlainen keppi ja porkkana ajattelu. Erilaisten etuuksien
saaminen on tiukemmin rajattu siihen, mitä tekee. Myös työnantajien vahvempi rooli nuorten
työllistäjänä eroaa Suomen järjestelmästä, samoin osa-aikatyön mahdollisuudet ovat ihan
toisenlaiset. Yritysten saamista rahallisista tuista ei oikein syntynyt selvää mielikuvaa, miten se
eroaa suomalaisesta järjestelmästä.
Miten saisimme julkiset työnantajat myös osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen, esim. miten
saisimme vastaavanlaisen työpajan sairaalan sisälle toimimaan?
Oulasvirta-Niiranen, Päivi:
Hollantilaisissa esityksissä tuli useaan otteeseen esille nuorten ohjaamisessa ja valmennuksessa
motivoiva työote, mahdollisuuksia ja voimavaroja kartoittava tapa työskennellä nuorten kanssa.
Esim. Education Wise -työkalun avulla nuoren vahvuuksia ja kehittämiskohteita saadaan näkyville
ja täten ohjauksessa hyödynnettäväksi. Yksilövalmennus, life coachaus tuottavat tuloksia nuoren
jäsentäessä koulutuspolulla etenemistään. Nuorta ei jätetä yksin. Suomessa olisi mielenkiintoista
laajamittaisemmin hyödyntää esim. ratkaisukeskeistä työskentelytapaa nuorten parissa toimittaessa.
Groningenissa esitelty malli koulutuksen ja työelämän yhdistämisestä oli mielenkiintoinen.
Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa käytännön harjoittelua sairaaloissa. Suomessa esim.
oppilaitokset ja nuorten työpajat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön vahvistaminen on
vahva tavoite. Innovatiivisuutta tarvitaan sopivien työtehtävien löytämiseen ja nuorten työelämään
tutustumisen mahdollistamiseen. Tarvitaan työtehtäviä, joissa nuorilla on mahdollisuus toimia ja
oppia.
Pasanen, Päivi:
On aina hyvä huomata, että ei meillä ainoastaan olla näiden ongelmien kanssa painiskelemassa,
vaan ongelma on laajempi kansainvälisesti. Ero on kuitenkin siinä, miten valtion/maakunnan
13
tasolla säädellysti puututaan ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Seuranta- ja toimintajärjestelmä on
systemaattinen, eikä periaatteessa jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei varmastikaan sovellu
sellaisenaan Suomeen, mutta kunta-/valtio-ohjaus voisi olla jollain tasolla tarpeen.
Menetelmällisesti paljon käyttökelpoista.
Pietikäinen, Reetta:
Suomessa on edelleen vaihtoehtoisten opintopolkujen vahvistamisen tarve; toiminnallisen
oppimisen ja tekemällä oppimisen arvostuksen kasvattamisen tarve sekä koulutuksen työvaltaisten
mahdollisuuksien lisäämisen tarve.
Minäpystyvyys-käsitettä ja sen tuomia mahdollisuuksia työpajakentällä lähdetään edelleen
työstämään käynnissä olevassa työpajapedagogiikan määrittelytyössä.
Haasteena pohjoismaiselle tasa-arvoajattelulle jossain määrin vieras lähestymistapa – tästä
näkökulmasta puhe oli paikoin nuoria leimaavalla tavalla luokittelevaa, nousi esille erityisesti
älykkyysosamäärän mittaamista koskevassa keskustelussa.
Rekola, Jari:
Vaikutuksen teki erityisesti koulupudokkaiden kanssa tehtävän työn suunnitelmallisuus, sen
kattavuus ja koordinaatio: kaikkiin tiedetään ja heihin ollaan yhteydessä tavalla tai toisella. Tämä
siis perustuu Hollannin koulujärjestelmään ja sen mahdollistamaan ”patisteluun” aina 23 ikävuoteen
asti. Suomessa tietosuojaviranomaiset vahtivat haukansilmillään eri rekistereiden oikeutusta.
Minusta Hollannin tapa koota koulupudokkaat ja siinä erityistä tukea tarvitsevat nuoret yhteen,
kaikille toimijoille avoimeen, mutta toki suojattuun, rekisteriin on järkevä. Tieto kulkee ja on
ajantasaista.
Paljon keskustelua herätti hollantilaisten tapa testata nuoria aina älykkyystesteistä lähtien. Kyllähän
meilläkin tarvittaessa tehdään esim. luki- ja muita oppimisvaikeuksiin tai hahmottamiseen liittyviä
testejä, mutta työskentely perustuu kuitenkin pitkälti nuoren arviointiin toiminnassa ja
vuorovaikutuksessa. Siinä missä Hollannissa testataan ennen toimintaa ja lähes kaikki, meillä
testataan matkan varrella tarvittaessa.
Rolin, Peter:
Drachtenin "vihkonen" welcome visitors from finland" a la Karin Koojiman etc on minusta tosi
hyvä käytännön esimerkki.
The education ruler, dilemma manager olisi mielestäni hyvä pilotoida jonkun peruskoulun
yhteydessä, esimerkiksi ESR hankekokeiluna.
Käytännönläheisemmän linjan/idean/näkemyksen vieminen ammatillisen koulutuksen
kehittämisestä. "Keskieurooppalaista mallia" osaltaan edesauttamaan yritysyhteistyötä, mestarikisälli oppimista, oppisopimusta. Voisiko tästä sitten vielä yksilöllisempää tukea tarjoava malli olla
tuettu oppisopimus jossa paja-oppilaitos-yritys tekisivät yhteistyötä tutkinnon saamiseksi.
14
13. Raportissa käytettyjä lähteitä
Opintonsa keskeyttäneet Hollannissa: The Approach to Early School Leaving. Policy in the
Netherlands and the provisional figures of the 2012-2011 performance agreements. Ministry of
Education, Culture and Science. (www.aanvaloschooluitval.nl)
National system overview on education systems in Europe. The Netherlands, December 2011.
Nuorisotyöttömyys EU-maissa:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Unemployment_statistics
Liitteet:
Liite 1. Tietopaketti Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintojen keskeyttäjistä. Welcome
visitors from Finland. Drachten, Holland, 7 november 2012, RMC de Friese Wouden.
Liite 2. H-mallin suomennos. Jari Rekola, Siltavalmennus r.y, Tampere.
Liite 3. Education Wise. Dilemmamanager, Ralph van den Bosch.
Liite 4. Matkan ohjelma.
15