1. No category

Hyvinvointia työstä
29.11.2012
Tomi Kanerva
1
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopölyt ja niiden määrittäminen
työympäristöstä
Tomi Kanerva
erityisasiantuntija
Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi
29.11.2012
Tomi Kanerva
2
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mitä on jauhopöly
• Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
• Lähtöaineina
•
•
•
viljakasvit
muut, kuten peruna ja maito
sekä muita lisäaineita, esim. sokeri, suola, paranteet
• Hiukkaskoko melko suurta
•
•
•
kokoluokassa 1 – 250µm
suurin osa yli 10 µm kokoisia
toisaalta paljon pienhiukkasia, alle 2,5 µm
29.11.2012
Tomi Kanerva
3
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopölyn
terveysvaikutukset
• Bernardino Ramazzini, v. 1700, Baker's Asthma
•
•
ikuisuusongelma leipureilla
Suomessa vuosittain kymmenet työntekijät sairastuvat jauhopölystä
• Oireita:
•
•
ärsytysoireita hengitysteissä, iholla
nuha, tukkoisuus, kirvely, kutina, yskä
• Altistumisen jatkuessa:
• astma
• allergista ihottumaa
• keuhkotoiminnan muutoksia
-> ammattitauti
29.11.2012
Tomi Kanerva
4
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopölyn
terveysvaikutukset
• Hiukkasten yleiset terveysvaikutukset
•
vaikutukset riippuvat hiukkaskoosta, ja hiukkasten sisältämistä
haitallisista aineista
• Leipomon hiukkasten vaikutukset
•
•
•
orgaanisten pölyjen vaikutukset
• perustuvat allergiseen pölyreaktioon hengitysteissä
• jauhopölyssä pääosin proteiini- tai tärkkelysosaan kuuluviin
allergeenikomponentteihin
entsyymien vaikutukset, erityisesti -amylaasi
muut leipomon pölyt
• yleensä paistamisessa muodostuvat hiukkaset
29.11.2012
Tomi Kanerva
5
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopölyn HTP-arvo
• Työpaikan ilman epäpuhtauden
Haitalliseksi Tunnettu Pitoisuus (HTP-arvo)
• Jauhopölylle vahvistettu HTP8h-arvo on 2 mg/m3
•
•
8h tarkoittaa, että arvo on annettu keskimääräisenä pitoisuutena
koko 8 tunnin työpäivälle
ollut voimassa vuodesta 2007, aiemmin 5 mg/m3
• HTP8h-arvo on annettu jauhopölyn aiheuttamien
haitallisten terveysvaikutusten vuoksi
29.11.2012
Tomi Kanerva
6
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopölyhanke 2009-2011
• Hankkeen toteutti Työterveyslaitos
• Hanketta rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun
vastuualue, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.
• Hankkeessa mukana 10 leipomoa Pirkanmaan ja EteläPohjanmaan alueilta – mittauksia ja kehittämistilaisuuksia.
• Alueelliset koulutustilaisuudet seitsemällä paikkakunnalla
kevät-kesä 2011
• Jauhopölyopas: "PÖLYT POIS YHTEISTYÖLLÄ"
leipomoiden käyttöön 2012
29.11.2012
Tomi Kanerva
7
© Työterveyslaitos –
7
www.ttl.fi
Mitä mittaukset kertovat
• Hankkeessa mittausten tavoitteena:
• tilannekatsaus
•
missä mennään HTP-tavoitetason suhteen
• altistumisen syyt
•
•
missä pölyää
• prosessin työvaiheet, työpisteet
miksi pölyää
• työmenetelmät, -vaiheet, -tavat
• eri tuotteet: jauhojen määrä, laatu
• yksityiskohtaista tietoa:
•
•
•
pitoisuuden aikavaihtelut
keskimääräiset pitoisuudet
huippualtistumiset
29.11.2012
Tomi Kanerva
8
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Hiukkasten mittaukset
• Keräävät menetelmät:
•
•
näytteenkeräys + laboratorioanalyysi
raja- ja ohjearvojen mukaisia tuloksia:
• hengittyvä pöly (<100 µm)
• pölyn alveolijae, hienopöly (<4 µm)
• Suoraan osoittavat menetelmät
•
•
•
•
hiukkasten lukumäärä- tai massapitoisuus
kokojakaumaluokittelijat
hiukkasten pinta-ala
reaaliaikaisia, seurantaan käytännöllisiä
29.11.2012
Tomi Kanerva
9
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mittaustulokset
Jauhopölyhankkeen tuloksia 2010-2011
Pölymittausten jakauma
90,00 %
80,00 %
Osuus m ittauksista (% )
•
70,00 %
Työntekijän
hengitysvyöhyke
60,00 %
Yleisilma
50,00 %
40,00 %
30,00 %
20,00 %
10,00 %
0,00 %
0-2
2-4
4-6
6-8
8-10
10-12
12-14
>14
Pölypitoisuus (mg/m3)
29.11.2012
Tomi Kanerva
10
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mittaustulokset -työntekijä
• Hengitysvyöhykkeen mittauksissa (43 kpl)
HTP8h-ylityksiä 20 kpl (47%)
•
taikinanteko, punnitus, ylöslyönti
tyypillisiä korkeiden pitoisuuksien
työvaiheita
•
usein ruisjauhoa pölyävimmissä vaiheissa
•
•
ruisjauho pölyää voimakkaammin kuin vehnäjauho
alhaisimmat pitoisuudet pakkauksessa
29.11.2012
Tomi Kanerva
11
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mittaustulokset
-pölypitoisuuksien ajallinen vaihtelu
Suoraan osoittava mittaus (Grimm 1.008, valon sironta, SFS-EN 481/1993)
2:07-4:46 taikinateko
4:46-5:18 palakone
5:18-6:20 pakkaus
6:20-7:21 palakone
(siivousta)
9
Hengittyvä jae
8
Keuhkojae
Alveolijae
6
5
4
3
2
1
7:07
6:52
6:37
6:22
6:07
5:52
5:37
5:22
5:07
4:52
4:37
4:22
4:07
3:52
3:37
3:22
3:07
2:52
2:37
2:22
0
2:07
pitoisuus mg/m
3
7
mittausaika klo
29.11.2012
Tomi Kanerva
12
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mittaustulokset -yleisilma
•
Kiinteän pisteen mittauksissa (46 kpl)
HTP8h -ylityksiä 8 kpl (17%)
•
punnitus, ylöslyönti, reikäleipäkoneen
vieressä, uuneilla (vain satunnainen altistus
työntekijällä)
•
taikinanteossa melko alhaisia
yleispitoisuuksia, huolimatta työntekijän
hengitysvyöhykkeen korkeista pitoisuuksista.
29.11.2012
Tomi Kanerva
13
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mittaustulokset
• Altistuminen tapahtuu varsin pienellä alueella
"TAPAHTUMIEN KESKIÖSSÄ"
• Jauhopölyn hiukkaskoko on melko suurta
(valtaosa halk. yli 10 m), jolloin
yleisilmanvaihdolla ei saada ehkäistyä työntekijän
altistumista riittävästi
• Altistuminen ei ole tasaista vaan koostuu
pitoisuushuipuista
29.11.2012
Tomi Kanerva
14
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Jauhopöly leipomoissa
Vuonna 1974
....ja 36 vuotta myöhemmin
29.11.2012
Tomi Kanerva
15
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pölyaltistumisen
havainnollistaminen
•
Miksi havainnollistamista
•
Pölyille edelleen altistutaan, vaikka tietämystä on riskeistä ja niiden
torjunnasta.
– tutkimusten mukaan riskejä tiedetään, mutta ymmärrys milloin ja
missä altistutaan puuttuu erityisesti pienillä ja keskisuurilla
yrityksillä (Walters 2001)
– tehdään vääriä ratkaisuja pölyhaittojen torjuntaan, koska johdon
ja työntekijöiden välinen yhteistyö ei ole ollut toimivaa
–
kommunikaation puute, näkemyserot jne.
– työntekijöille saatava tietoa
–
perinteisin keinoin tulokset paikoin heikkoja: luennot, kirjallisuus, opaslehtiset jne.
(Svensson 2004)
– torjuntamenetelmän käyttöönotto ja "hyväksyminen" oman työn
osaksi vaatii osallistumista (Rosén 2004)
–
–
–
pölyongelman tunnistaminen
torjunnan suunnittelu
mitä enemmän työntekijät ovat mukana, sen paremmat mahdollisuudet tämän
yhteistyön tuloksena on saada hyviä tuloksia
29.11.2012
Tomi Kanerva
16
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pölyaltistumisen
havainnollistaminen
• Mitä on havainnollistaminen
Tehdään näkymättömästä näkyvää
•
Pölyn syntymisen havainnointi
– missä pölyää
– pölyn lähde
– pölyämisen vaikutusalue
– miksi pölyää
– työmenetelmä
– työn kohde
– työtapojen vaikutus pölyn syntyyn
29.11.2012
Tomi Kanerva
17
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pölyaltistumisen
havainnollistaminen
• Miksi havainnollistamista
•
Torjuntatoimien/suojautumisen valinta
•
Torjuntatoimien/suojautumisen tehokkuuden arviointi
– torjunnan/suojautumisen kohdistaminen oikein
– eri torjuntakeinojen tehokkuuden vertailu
– torjunnan/suojautumisen tärkeyden osoittaminen
pölyaltistumisen vähentämiseksi
– koulutus, motivointi
29.11.2012
Tomi Kanerva
18
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pölyaltistumisen
havainnollistaminen
• Miksi havainnollistamista
•
Työn kehittäminen
– ideointi
– katalysointi
– koulutus
– motivointi
29.11.2012
Tomi Kanerva
19
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pimex-menetelmä
• Pimex = Picture Mix Exposure
•
(= VEM, Video Exposure Monitoring)
•
Yhdistetään työkohteen videointi ja työntekijän pölyaltistumisen
mittaaminen reaaliajassa.
•
Pimex-videot osoittavat selkeästi syyt altistumiseen.
•
Niiden avulla on helppo hahmottaa torjuntaratkaisuja pölyongelmien
poistamiseksi.
•
Sopii erinomaisesti työtapojen ja työmenetelmien vertailuun
kohteessa.
•
Toimii myös muilla altisteilla, ei vain pölyllä
29.11.2012
Tomi Kanerva
20
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pimex
•
Menetelmässä yksi työntekijä varustetaan repulla, jossa on
työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mittaava pölymittari sekä
mittaussignaalin lähetin.
•
Työntekijän suorittaessa ko. työvaiheen tehtäviä tapahtumia
kuvataan videolle, ja videokuva ja pölymittauksen data yhdistetään
reaaliajassa paikanpäällä PIMEX-videoksi.
•
Työvaiheen jälkeen juuri tallennettu PIMEX-video käydään läpi
työntekijän kanssa ja keskustellaan altistumista aiheuttavista
tekijöistä ja voidaan pohtia vaihtoehtoisia työtapoja ja -menetelmiä
altistumisen vähentämiseksi.
•
Työmaan niin halutessa PIMEX-videoiden perusteella järjestetään
kehittämistapaaminen, johon kutsutaan sekä työnjohtoa että
työntekijöitä. Tapaamisen tarkoituksena on kuvattujen videoiden
avulla ideoida pölyttömämpiä työtapoja ja menetelmiä.
29.11.2012
Tomi Kanerva
21
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pimex
• Esimerkkejä
•
Jauhopöly-hanke
29.11.2012
Tomi Kanerva
22
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kiitos!
29.11.2012
Tomi Kanerva
23
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi