Hyvinvointia työstä © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mitä on ammatillisuus kuntoutuksessa Näkökulmat Aslak- ja Tyk –kuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9.2014 Oulu Hilkka Ylisassi Työterveyslaitos © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Esityksen näkökulma Ammatillisuus Aslak- ja Tyk –kuntoutuksessa: ammatilliset sisällöt, kuntoutuksen työkytkentä • Työn muutos haastaa ammatilliset sisällöt • Kuntoutuksen työkytkennän kehitys • Työlähtöinen ammatillisen osion kokonaisuus © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn muutos haastaa ammatilliset sisällöt © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kuntoutuksen työkytkennän muutosta tarvitaan Työurien pidentäminen: mitä keinoja kuntoutuksella? Työn muutos > kuntoutustarpeen muutos • ”Psykososiaalisen työympäristön merkitys työterveydelle ja työhyvinvoinnille on kasvanut niin riskien kuin voimavarojen näkökulmasta” (Alasoini ym 2012: Suomen työelämä vuonna 2030) Uudet käsitykset työkyvystä ja työhyvinvoinnista © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Muutos vaikuttaa työhyvinvointiin Ja taas tämän saa tehdä uudestaan! 1 Häiriökuormitus muutoksia  häiriöitä sujuvuudessa  ylimääräistä työtä  kuormitutaan fyysisesti ja psyykkisesti On se kumma kun huonosti pitää tehdä työ 2 Työn mielekkyys koetteilla muutoksia työn tavoitteissa ja tarkoituksessa  aiempi punainen lanka häviää  väsymistä kohtuullisestakin työmäärästä, työnilo häviää Viime viikolla sanottiin että… mutta nyt sitten … 3 Epäsynkronit työtä kehitetään monin eri tavoin ilman jäsentynyttä kokonaiskuvaa  eri suuntiin vetäviä muutoksia  häiriöitä, työn mielekkyyden vaikeuksia 1-2 Mäkitalo 2005, 3 Launis ja Pihlaja 2005 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kuntoutuksen työkytkennän kehitys © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ammatillisuus Aslakin alkuhistoriassa 1980-luvulla Ammatillinen ongelma Siivoojat: ”työntekijät työskentelevät kukin oppimallaan tavalla, mihin liittyy epätarkoituksenmukaisia ja kuormittavia työvaiheita. Oireita antavimmat/kuormittavimmat työvaiheet ovat kostea pyyhintä, konetus/imurointi” Ratkaisu kuntoutuksessa Tietojen antaminen ja ohjaus: teorian opetus ja käytännön harjoittelu (90-95 % kurssin ajasta) Yksilökohtaiset hoidot (5-10 % kurssin ajasta) (Lähde: Siivoojien varhaiskuntoutuskurssin loppuraportti, Siilinjärven kuntoutuskeskus 1985; Ylisassi 2009) © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ammatillisuus 1990-luvulla Ammatillinen ongelma Varastotyöntekijät: Fyysinen kuormitus: tuki- ja liikuntaelinten kuormitus, toistuvat nostot, hankalat työasennot; Psyykkinen kuormitus: työn muuttuvuus, kiirehuiput, vuorotyöhön siirtyminen. ”Mulla oli se työtehtävien muutos siinä ja kaikkea tämmöstä… mä en oo tosiaankaan viihtyny työssä taikka voinut hyvin… Mulla fyysinen kunto on aika hyvä mutta tälle psyykkiselle puolelle sitä kuntoutusta minä oon lähtenyt hakemaan. Odotus oli että saisin avarakatseisuutta tähän omaan työtilanteeseen, että se häviäis vähän tämä huono olo” Ratkaisu kuntoutuksessa Fyysinen kuormitus: Liikunnan lisääminen Psyykkinen kuormitus: Kuntoutuja haluaa oppia ajattelemaan myönteisesti ja toivoo avointa vuorovaikutusta työpaikalla. Näihin kuntoutuja aikoo päästä itsetutkiskelulla ja omien ajatusten arvioimisella, itsestä lähtevällä aloitteella myönteiseen vuorovaikutukseen. (Ylisassi 2009) © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ammatillisuus 2000-luvulla Ammatillinen ongelma Ammattiopiston opettaja: ”Meillä muuttui organisaatio ja opetuksen lisäksi mulle on nyt tullut puolet työajasta hallinnollista, toimin tiimivastaavana. Teen hallinnollisia töitä paljon työpäivän jälkeen kotona. Kuormittaa kun työaika ei riitä töiden tekemiseen. Työuupumus kai tässä kohta uhkaa. Tiimityön kulttuuri työpaikalla on murennut. Fyysisellä puolella mulla on kolesteroli-arvot koholla ja verenpaine on välillä koholla.” Ratkaisu kuntoutuksessa Huomasin itse että mulla on sellainen kyyninen ajatuskulku mistä en itse pidä. Täällä oli se viikko aikaa miettiä ja pysähtyä ja siitä tuli oma tavoite. Niissä ryhmäkeskustelutilanteissa sitä alkoi miettiä. Tavoitteeksi laitoin kyynisyyden välttämisen ja työn rajaamisen, en enää vie työilmettä kotiin. Muut tavoitteet: painon pudotus, liikunnan lisääminen, venyttelyt ja oikeat ruokatottumukset (Ylisassi 2011) © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työkytkennän kehitys Aslak –kuntoutuksessa • Ennen Aslakia: hoitoja, kuntoutuskursseja sairausryhmille • Aslakin idea: ennaltaehkäisy ja työhön liittyvyys: • fyysisesti raskaissa töissä oikeiden työmenetelmien opettaminen ja harjoittelu (siivoojat, metsurit, ym.) > kuntoutus liitettiin ammattiin • Miksi työkytkentä muuttui ja liudentui? • Aslak otettiin käyttöön kuntoutuslaitoksissa vanhan toimintatavan rinnalla • Kohdejoukko laajeni > yhteys työhön hämärtyi ja muuttui yleisluontoiseksi • Työn muutokset > uudet työssä jaksamisen ilmiöt joihin pureutumiseksi ei ollut keinoja (Ylisassi 2009) 17.9.2014 Hilkka Ylisassi 11 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ammatillisuus Aslakilla ja Tykillä 2010 >? Mitä nykyiset työssä jaksamisen ongelmat edellyttävät ammatillisilta sisällöiltä? Ikkunat työhyvinvointiin ja kuntoutuksen ammatillisiin sisältöihin: - Mitä työhyvinvointi on - Millaiseen tietoon työhyvinvoinnin tarkastelussa nojataan - Miten työhyvinvointia edistetään © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työhyvinvoinnin ikkunat (Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007) Kokemuksen ikkuna Kuormituksen ikkuna Työn muutoksen /Kehittyvän toiminnan ikkuna Mitä työhyvinvointi on? Työntekijän oma kokemus työn merkityksestä ja omasta työhyvinvoinnista Työtehtävän vaatimusten ja työntekijän edellytysten tasapainoa Onnistumista yhteisessä työtoiminnassa ja tämän seurauksena vahvistuvaa työmotivaatiota Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Henkilökohtainen tieto ongelmiksi koetuista asioista (esim. kiire, sopimuksista lipsuminen) ja niiden herättämistä tunteista Tutkimustieto työn kuormitustekijöistä ja työn myönteisistä piirteistä, sekä havainnot työntekijöiden yksilöllisistä voimavaroista Työyhteisökohtainen havaintoaineisto työn muutoksista ja muutoksen aiheuttamista häiriöistä työyhteisön toiminnassa Miten työhyvinvointia edistetään? Asioiden kokemuksellisen työstämisen avulla, ottamalla huomioon henkilöiden näkemykset työstä (mm. työnohjaus) 17.9.2014 Ottamalla käyttöön hyviä käytäntöjä, joilla kuormitustekijöitä voidaan poistaa tai niiden haitallista vaikutusta vähentää, sekä yksilön voimavaroja lisäämällä Hilkka Ylisassi 13 Analysoimalla yhdessä työn muutosta ja häiriöitä sekä kehittämällä työhön toimintatapoja, jotka ratkaisevat toiminnan häiriöitä ja edistävät työn sujuvuutta © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kokemuksen ikkuna kuntoutuksessa (Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007, mukailtu HY) Kokemuksen ikkuna Mitä työhyvinvointi on? Kuntoutujan oma kokemus työstä, omasta työhyvinvoinnista ja sitä uhkaavista ongelmista Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Kuntoutujan oma näkemys ja tulkinta ongelmiksi koetuista asioista ja niiden herättämistä tunteista Miten työhyvinvointia edistetään? Asioiden kokemuksellisen työstämisen avulla, omia ajattelu- ja toimintatapoja muuttamalla 17.9.2014 Hilkka Ylisassi Työtäni ei enää arvosteta … Keskusteluryhmissä kokemuksen esille tuominen, ratkaisuna oman suhtautumistavan tai asenteen muutos, ”vain itseään voi muuttaa” © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kuormituksen ikkuna kuntoutuksessa (Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007, mukailtu HY) Kuormituksen ikkuna Mitä työhyvinvointi on? Työtehtävän vaatimusten ja työntekijän edellytysten tasapainoa Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Kuntoutujan työn ja työpaikan kuormitustekijöistä kerätty tieto ja havainnot kuntoutujan yksilöllisistä voimavaroista. Miten työhyvinvointia edistetään? Kuormitustekijöitä poistamalla tai niiden haitallista vaikutusta vähentämällä sekä yksilön voimavaroja lisäämällä 17.9.2014 Hilkka Ylisassi Työntekijän edellytykset Työn vaatimukset Kuntoutujan fyysisten ja henkisten voimavarojen vahvistaminen (kunto, oikeat työmenetelmät) ja/tai työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet (ergonomian parantaminen, altisteiden vähentäminen) 15 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Muutoksen ikkuna kuntoutuksessa (Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007, mukailtu HY) Muutoksen/Kehittyvän toiminnan ikkuna Mitä työhyvin- Onnistumista yhteisessä työvointi on? toiminnassa (työn sujuvuus), työn kokemista mielekkääksi ja tämän seurauksena vahvistuvaa työmotivaatiota Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Miten työhyvinvointia edistetään? Havaintoaineisto kuntoutujan työn muutoksista ja muutoksiin liittyvistä häiriöistä toiminnassa. Analysoimalla työn muutosta, häiriöitä ja omaa työuraa sekä kehittämällä työhön toimintatapoja, jotka ratkaisevat toiminnan häiriöitä, edistävät työn sujuvuutta ja lisäävät mielekkyyden kokemuksia Hilkka Ylisassi 17.9.2014 Kuntoutujan ammatillisen tilanteen tarkastelu työn muutosta ja työhyvinvointia jäsentävien välineiden avulla: arjen häiriöiden, tunteiden ja kokemusten tulkinta yhteisen työtoiminnan ja oman ammatillisen kehityksen näkökulmasta > ammatilliset tavoitteet, ratkaisuissa esimiehen tuki 16 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi ASLAK ja TYK 2010-> ? Ammatillinen ongelma Koulunkäynnin ohjaaja alakoululla: Työskentelin aikaisemmin yhdysluokassa jossa oli 1. ja 2. luokan oppilaita. Pari vuotta sitten saman opettajan ryhmään tuli lisäksi esikoululaiset. Nyt työskentelen suurimman osan ajasta esikoululaisten kanssa yksin. Suunnittelen mm. koko vuoden esikoulusuunnitelman, toki yhteistyössä alaluokan opettajan kanssa. Tehtävänäni on myös suunnitella lapsille mielekästä tekemistä koulukyytien odotustunniksi. Suuri vastuu työssä on alkanut stressaamaan, vapaa-aika menee työpäivästä toipumiseen ja mietin öisinkin mitä teen ryhmän kanssa. Ratkaisu kuntoutuksessa Tarkasteltiin sitä työn muutosta ja omaa työhistoriaa, huomasin että minähän teen opettajan työtä vaikka olen ohjaaja. Tehtäväni olivat laajenneet pikku hiljaa. Olen joutunut opettelemaan paljon uusia asioita ja oma roolini on hämärtynyt. Häiriöpäiväkirjasta ilmeni että suunnitelmien tekeminen keskeytyi jatkuvasti enkä saanut niitä valmiiksi aikataulussa. Olin tilanteessa, että jotain pitää muuttua jotta jaksan, näin ei voi jatkua. Tavoitteekseni laitoin työn selkiyttämisen ja aikaa oman työn suunnittelulle. Työpaikkakäynnillä asiasta keskusteltiin esimieheni ja alaluokan opettajan kanssa. Sovittiin että alamme ratkoa työnjakoasiaa yhteisessä palaverissa… Lähde: Anne Hiltunen, Verve © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työlähtöisen ammatillisen osion kokonaisuus © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työlähtöinen ammatillinen sisältö Aslak- ja Tyk -kuntoutuksessa • Toiminnan muutos • Työn sujuminen • Ammatillinen kehitys - - - miten työni on muuttunut ja mitä on tulossa? työn muutoksen analyysi (toimintakonseptin muutos) mitä työssäni tapahtuu nyt? Työn sujuvuuden ja jaksamisen analyysi (häiriökuormitus) mikä työssäni on ollut/on innostavaa ja mielekästä, miten se on muuttunut ammatillisen kehityksen analyysi (kohdehyvinvointi) Näköaloja, vaihtoehtoja ratkaisujen perustaksi:  Mitä minun pitäisi tehdä jaksaakseni paremmin työssäni? tavoitteet ja suunnitelma, toisten tuki > kokeilut © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työlähtöisen menetelmän idea ja käytäntö Työlähtöisyyden idea • Lähtökohtana työhyvinvoinnin ilmiöiden yhteys kuntoutujan työhön ja muuttuvaan työtoimintaan Työlähtöiset välineet ja menetelmä • Työ- ja analyysivälineet kuntoutujan oman ammatillisen tilanteen jäsentämistä ja siihen pohjautuvia kuntoutumistavoitteita varten • Etenemisen käsikirjoitus, tehtävät, yhteistyön välineet Kuntoutujan oppimisprosessi ja toimijuuden vahvistaminen • Kehittävä vuoropuhelu; eri näkökulmien avaaminen > uusi tulkinta tilanteesta > ratkaisuvaihtoehtojen hahmottaminen • Motivointi, rohkaisu omiin tekoihin, rajoitteiden sijaan mahdollisuuksien etsiminen • Etenemisen suunnitelma ja tuki © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ammatillisten sisältöjen uudistamisen haasteita • Kurssimaisen & ryhmämuotoisen työskentelyn perinne • • Valtaosa työskentelystä ryhmässä Työskentely lähes yksinomaan kurssijaksojen puitteissa • Haasteena jatkossa • Yksilöllinen räätälöitävyys, joustavuus, pois pitkistä laitosjaksoista? • Ryhmämuotoiseen kuntoutukseen lisää yksilöllisiä osia? • Yhteydenpito ja valmentaminen myös kurssijaksojen välillä? • Kuntoutus perustuu tapaamisiin & verkkotyöskentelyyn? • Esimies- ja työpaikkayhteistyön uudet muodot? • Ammatillisen osion sisältöjen määrittely uudessa työhönkuntoutuspalvelussa? 17.9.2014 Hilkka Ylisassi 21 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työlähtöinen kuntoutus haastaa kuntouttajat • Edellyttää uutta osaamista, teoreettista ymmärrystä (mitä työ on? mitä muutos on? mitä työhyvinvointi on? Mitä ammatillinen kehitys on?) • Edellyttää uudenlaisia välineitä ja menettelytapoja (työlähtöinen sisältö ja välineet) • Muuttaa kuntoutujan roolia • Muuttaa kuntoutustyöntekijän roolia • Edellyttää uudenlaista työpaikka- ja esimiesyhteistyötä ’Lupaus’: Tarjoaa uudenlaisen näkökulman ja tuottaa entistä parempaa hyötyä asiakkaille 17.9.2014 Hilkka Ylisassi 22 © Työterveyslaitos – www.ttl.fi