AJANKOHTAISTA TE-PALVELUISTA TE-palveluiden johtamisen ajankohtaisfoorumi 19.8.2014 Tuija Oivo OSA I – Työttömyyden ja aktivoinnin tilannekuva Työttömyys ja aktiivitoimet kesä.13 Työttömät yhteensä kesä.14 301 723 337 203 - alle 25-vuotiaat työttömät 44 945 50 248 - pitkäaikaistyöttömät 72 761 90 448 106 260 117 885 29 556 33 746 - työttömät naiset 138 913 155 218 - työttömät miehet 162 810 181 985 Palveluissa yhteensä 99 449 112 510 18 202 21 163 4 509 7 593 29 556 33 746 24,80 % 25,00 % 28,80 % 29,60 % 5,80 % 7,80 % 30,80 % 33,50 % - yli 50 -vuotiaat työttömät - ulkomaalaiset - alle 25-vuotiaat - pitkäaikaistyöttömät - ulkomaalaiset Aktivointiaste, % - alle 25 -vuotiaat - pitkäaikaistyöttömät - ulkomaalaiset muutos 11,76 % 11,80 % 24,31 % 10,94 % 14,18 % 11,74 % 11,78 % 13,13 % 16,27 % 68,40 % 14,18 % 0,20 % 0,80 % 2,00 % 2,70 % 3 Miten olemme kohdentaneet palveluitamme? Aktiivitoimissa Palveluissa yhteensä Työllistetyt yhteensä - joista valtiolle työllistetyt - joista kuntiin työllistetyt - joista yksityissektorille työllistetyt - joista starttirahalla - joista yrityksiin työllistetyt - joista oppisopimuksella Koulutuksessa yhteensä - joista työvoimakoulutuksessa - joista omaehtoisessa opiskelussa tyött. etuudella Työnhakuvalmennuksessa Uravalmennuksessa Työkokeilussa Koulutuskokeilussa Työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa Vuorotteluvapaasijaisena Kuntouttavassa työtoiminnassa 30.6.2013 30.6.2014 muutos Muutos %-yks 99449 32546 884 7792 23870 4405 11713 4597 38706 22648 16058 519 264 9641 27 151 6754 10841 112510 39886 1066 8510 30310 5217 16582 4992 42748 22805 19943 436 489 9958 49 0 6271 12673 13061 7340 182 718 6440 812 4869 395 4042 157 3885 -83 225 317 22 -151 -483 1832 13,1 22,6 20,6 9,2 27 18,4 41,6 8,6 10,4 0,7 24,2 -16 85,2 3,3 81,5 -100 -7,2 16,9 4 Rakenteellinen työttömyys pahenee Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät 78 176 79 535 82 749 85 539 86 176 86 306 86 938 87 164 90458 Palveluilta työttömäksi 36 490 37 293 41 525 40 529 41 326 41 340 42 289 42 534 47250 Palveluilta palveluille Rakennetyöttömät yhteensä 38 016 38 108 41 436 41 589 41 150 41 340 40 744 41 000 42019 9 639 10 514 5 030 6 178 6 814 7 854 8 242 8 285 7423 162 321 165 450 170 740 173 835 175 466 175 899 178 213 178 983 187150 Seuranta-aika lokakuu 2013 – kesäkuu 2014 5 OSA II – Liikennevalot Tulostavoitteiden liikennevalot: tilanne 1- 6 kk 2014 Tavoite Toteuma • Työllisyysaste 70,2 % 68,3 % • Työttömyysaste 8,2 % 9,3 % • Uudet yritykset 8 780 - • Rekrytointiongelmat < 29 % 27 % (1. nelj.) • Alle 25-v. työttömyysaste < 15,6 % 24,6 % • Ulkomaalaisten tyött.aste < 17, 9% 29,1 % Valo Miten käännämme isojen strategisten tavoitteiden suunnan • kohti keltaista? • kohti vihreää? 7 Tulostavoitteiden liikennevalot: tilanne 1- 6 kk 2014 • Vaikeasti työllistyvät Tavoite Toteuma < 146 000 178 258 • • • • Palkkatuella yrityksissä > 39 % Virta yli 3 kk työttömyyteen < 29 % Nuorten virta työttömyyteen < 10 % Nuorten vastavalmistuneiden < 13 % virta työttömyyteen • Työtarjouksesta täyttyneiden > 22 % työpaikkojen osuus • Koulutuksen jälkeen työttömät • Palkkatukijakson jälkeen työttömät < 31 % < 45 % Valo 44 % 42 % 31,2 % 38,6 % 19 % 38% 46 % 8 Asiakastyytyväisyys Tavoite • Työvoimakoulutuksen hyvät arvosanat (OPAL) > 79 % • TA-asiakkaiden positiivinen palvelukokemus > 69 % • TH-asiakkaiden positiivinen palvelukokemus > 65 % Toteuma Valo 83 % - Verkkopalvelut • CV-netti > 30 % • Työnhaun aloitus verkon kautta > 75 % 10 % 71 % 9 OSA III – Onnistumisia! Työtarjoukset tuovat tulosta Työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen %-osuus kaikista täyttyneistä työpaikoista Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä 02 UUSIMAA 5,9 3,2 3,9 6,3 4,1 3,1 5,1 4,4 5,8 03 VARSINAIS-SUOMI 10,7 8,6 6,7 12,3 7,4 7,4 11,2 30,7 16,2 + 04 PIRKANMAA 8,3 8,3 11,0 12,5 6,7 8,2 8,8 16,5 38,3 +++ 05 KAAKKOIS-SUOMI 21,6 26,1 20,0 18,0 9,1 11,5 14,7 25,7 38,5 +++ 06 ETELÄ-SAVO 12,2 7,2 11,5 46,4 33,7 31,8 23,8 27,4 33,0 ++ 07 POHJANMAA 10,5 13,6 11,8 12,5 13,0 38,8 21,0 13,0 19,5 + 08 KESKI-SUOMI 37,0 27,0 30,5 11,9 7,0 5,7 8,7 9,4 9,1 09 POHJOIS-SAVO 10,8 7,8 11,3 12,2 8,0 19,6 35,7 31,1 64,0 10 POHJOIS-KARJALA 16,8 13,8 23,9 24,8 14,3 12,8 17,1 23,3 23,8 + 11 KAINUU 8,4 7,1 12,1 18,0 9,2 12,9 15,4 13,7 23,4 ++ 12 POHJOIS-POHJANMAA 27,8 24,0 28,7 17,6 9,0 8,5 17,0 14,9 17,3 -+ 13 LAPPI 18,5 13,9 7,3 17,8 16,4 6,4 8,9 14,2 18,5 -+ 14 SATAKUNTA 10,3 12,8 13,2 51,3 11,0 19,2 13,1 11,5 9,2 15 HÄME 10,0 8,8 14,2 15,2 21,0 21,7 19,1 16,9 18,9 -+ 16 ETELÄ-POHJANMAA 11,2 10,8 17,8 30,0 47,3 45,2 44,5 40,6 43,7 KOKO MAA 10,0 7,9 8,9 13,0 8,8 11,8 12,3 13,9 19,3 +++ Seuranta-aika lokakuu 2013 – kesäkuu 2014 12 Työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen %-osuus kaikista täyttyneistä työpaikoista KOKO MAA 25,0 Akselin otsikko 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 KOKO MAA Loka 10,0 Marras 7,9 Joulu 8,9 Tammi 13,0 Helmi 8,8 Maalis 11,8 Huhti 12,3 Touko 13,9 Kesä 19,3 Heinä Elo Seuranta-aika lokakuu 2013 – kesäkuu 2014 13 Osuvia työtarjouksia – Isot alueelliset erot • Kesäkuun lopussa työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen osuus oli 19,3 %. Tulos on parantunut alkuvuoden aikana; toukokuusta kesäkuuhun osuus on noussut peräti 5,5 %-yksikköä. • Tulos kertoo työtarjousten vaikuttavuudesta ja osuvuudesta. Työnhakijoita on pystytty työllistämään työtarjousten avulla. • Työpaikkojen täyttyminen työtarjouksesta on parantunut yhdentoista TE-toimiston alueella. Eniten osuutta ovat kasvattaneet Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen TE-toimistot. • TE-toimistojen toimintatavoista johtuvat alueelliset erot työtarjousten tekemisessä ovat varsin merkittävät. Vaihteluväli on alueittain 5,8 % - 64 %. 14 Työtarjouksesta tai muuten tston hakijalla täyttyneet työpaikat kesäkuun 2014 aikana kokonaishenkilötyövuotta kohden (mukana vtt + muut) 100 97 90 80 70 60 64 54 50 40 37 29 30 20 24 24 28 22 21 19 16 15 13 9 10 7 0 Lähteet: Tilastokuutio 2310. Avoimet työpaikat ammatin, sektorin ja tyypin mukaan + htv:t TAHE 15 Verkkopalveluissa puskettu eteenpäin Verkkopalveluiden käyttö • 83 % työpaikoista ilmoitetaan meille verkon kautta • 94 % julkaisemme netissä • 71 % työnhaun aloituksista netissä • 28 %päättää työnhaun verkossa • 24 % ilmoittaa työnhaun muutoksista verkossa • 10 % julkaisee CV:n verkossa • 83 % hakee työvoimakoulutukseen verkossa • 32 % antaa työttömyysturvaselvityksen verkossa • 61 % hakee Startti-rahaa verkossa • 28 % hakee palkkatukea verkossa 17 Yhteenveto sähköisistä työnhakijapalveluista 1. Oma työnhaku (OTH) Työnhaun aloitukset, kaikki asiakkaat: Verkon käyttöaste 2. Työnhakujen päätökset: Verkon käyttöaste 3. Työnhakutietojen muutokset: Verkon käyttöaste 4. CV-netti: Työttömien työnhakijoiden CV:n julkaisuaste 5. Työvoimakoulutukseen haku: Verkon käyttöaste 6. Omat työttömyysturvatiedot -palvelu, selvityksen lähetys: Verkon käyttöaste 7. Sähköisestä hakemuksesta tehtyjen starttirahapäätösten osuus: Verkon käyttöaste 02 Uusimaa 03 Varsinais-Suomi 04 Pirkanmaa 05 Kaakkois-Suomi 06 Etelä-Savo 07 Pohjanmaa 08 Keski-Suomi 09 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 14 Satakunta 15 Häme 16 Etelä-Pohjanmaa Keskiarvo ( %) 1 70 % 65 % 84 % 58 % 59 % 63 % 76 % 62 % 64 % 73 % 76 % 80 % 82 % 77 % 65 % 71 % 2 29 % 21 % 38 % 21 % 26 % 19 % 32 % 28 % 25 % 29 % 37 % 40 % 21 % 25 % 20 % 28 % 3 25 % 19 % 36 % 17 % 22 % 16 % 23 % 21 % 21 % 28 % 27 % 35 % 16 % 18 % 25 % 24 % 4 11 % 9% 11 % 3% 4% 6% 4% 13 % 10 % 17 % 7% 13 % 14 % 10 % 19 % 10 % 5 82 % 90 % 90 % 83 % 64 % 74 % 78 % 87 % 75 % 70 % 84 % 93 % 82 % 81 % 98 % 83 % 6 29 % 34 % 42 % 29 % 27 % 33 % 32 % 34 % 27 % 31 % 34 % 46 % 32 % 32 % 27 % 32 % 7 62 % 43 % 58 % 38 % 55 % 51 % 73 % 71 % 73 % 70 % 49 % 65 % 71 % 80 % 69 % 61 % Ka 44 % 40 % 51 % 35 % 37 % 37 % 45 % 45 % 42 % 46 % 45 % 53 % 45 % 46 % 46 % 44 % 18 Yritykset tyytyväisiä työnvälitykseen • Työnvälitys rekrytointipalveluna (Tempo Economics) Kysynnän rakenteen muutoksista • Työvoiman tarpeeseen (mm. rekrytoinnit, työvoiman vähentäminen) liittyvät syklit ovat nopeutuneet ja jouston tarve lisääntynyt • Yritysten työvoiman tarpeet ovat monipuolistuneet (tehtävä- ja osaamisprofiilit) • Työn luonne on muuttunut ja laaja-alaistunut (moni- ja yhdistelmäosaamiset jne.) • Työntekijöiltä vaadittavat kvalifikaatiot painottuvat yhä enemmän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin • Itsensä työllistäminen ja osa-aikainen työ yleistyvät työvoiman käyttömuotoina • Epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien työpaikkojen osuus on lisääntynyt selvästi enemmän julkisessa työnvälityksessä kuin koko työmarkkinassa • Yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa tapahtuneen työn osuus ja muut itsensä työllistämisen ja oman osaamisen tai työpanoksen myynnin muodot ovat lisääntyneet (ns. välittömät paikat) Työpaikan ”epävarmuudesta”, työpaikan vaihtamisesta ja työn ja työttömyyden vuorottelusta tulossa yhä yleisempää Perinteisillä menetelmillä ja hallintolähtöisillä toimintatavoilla matching-tehtävää on vaikeaa laadukkaasti ja tehokkaasti hoitaa 20 Julkisen työnvälityksen maine on hyvä • Näkemykset julkisesta työnvälityksestä pääosin yllättävänkin positiivisia. Imago on selvästi parempi, kuin minkälaisen kuvan yksittäisistä kannanotoista saa – suurten volyymien työnvälitys hoidetaan hyvin • TE-palvelut.fi / Avoimet työpaikat -verkkopalvelu tunnetaan hyvin (brändi-arvo), mutta osa TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluista tunnetaan huonosti tai niitä ei mielletä TE-toimiston palveluiksi • Yritysten johto näkee tärkeimmiksi tekijöiksi rekrytointiprosessissa toimeksiantoprosessin sujuvuuden, luottamuksellisuuden, hyvän näkyvyyden, helppouden ja tehokkuuden • Työtarjouksiin suhtaudutaan varsin positiivisesti kunhan ne vastaavat työpaikkojen tarpeita. Positiivisen asenteen säilyttämiseksi työtarjousten laatuun ja osuvuuteen on panostettava • Vajaa kolmannes yrityksistä toivoo systemaattisempaa yhteistyötä TE-toimiston kanssa • Reilusti yli puolet yrityksistä toivoo saavansa rekrytointitilanteen yhteydessä tarvittaessa tietoa myös muista julkisista yrityspalveluista On huomattava, että vaikka julkisen työnvälityksen maine työnantajien keskuudessa on yleisesti varsin hyvä, myös kritiikkiä esitetään mm. byrokraattisuudesta, vääränlaisten työnhakijoiden tarjoamisesta, sähköisten palvelujen toimimattomuudesta jne. 21 Julkisen työnvälityksen rekrytointipalvelujen tunnettuus on hyvä (rekrytointivastaavat) Avoimet työpaikat -verkkopalvelu tunnetaan hyvin, työtarjoukset ja ehdokasasettelut tunnetaan huonommin (n. 20 % tuntee hyvin tai melko hyvin). Myös henkilöstön kehittämispalvelut, henkilöstön vähentämistilanteen palvelut jne. tunnetaan huonosti. Avoimet työpaikat - verkkopalvelu Verkkoasiointisopimus CV-netti ja CV-vahti Työnhakijoille suunnatut työtarjoukset TE-toimiston tekemä ehdokasasettelu EURES-kansainvälinen työnvälityspalvelu Työntekijän oleskeluluvat Tuet rekrytointiin ja työn tukemiseen Yritys-Suomi, verkko- ja puhelinpalvelut yrityksille TE-toimiston henkilöstön kehittämiseen tähtäävät palvelut TE-toimiston tarjoamat henkilöstön vähentämistilanteeseen ja lomauttamiseen liittyvät palvelut 22 Julkisella työnvälityksellä on keskeinen rooli rekrytoinneissa ja siten koko työmarkkinoiden dynamiikan ylläpitäjänä Millä hakukanavalla oli mielestänne suurin merkitys siihen, että työpaikka saatiin täytettyä? Vastattuja: 616 Ohitettuja: 279* TE-palvelut.fi (53,8 %) TE-toimisto (20,4 %) (22,9%) ilmoitus henkilökunnalle entiset työntekijät (14,0 %) (20,8 %) omat internet-sivut lehti internetin välityspalvelut työvoiman vuokrausliike yritysten / järjestöjen välityspalvelut oppilaitosten välityspalvelut (11,3 %) (5,8 %) (7,3 %) (3,3 %) (6,9 %) 23 Tutkimus tukee sitä, että olemme tehneet oikeita strategisia valintoja • Panostetaan työnvälityksen kehittämiseen • Panostetaan yrityslähtöisyyteen (” yritys- ja työnantajapalvelu on parasta henkilöasiakkaan palvelua”) • Panostetaan verkkopalvelujen kehitystyöhön • Panostetaan kumppanuuksien hyödyntämiseen • Panostetaan osuvien työtarjousten lisäämiseen • Panostetaan työnvälityksen kehittämiseen 24 Kehittämissuosituksia Liiketoiminnan ymmärrys, elinkeino- ja työmarkkinatiedon sekä rekrytointiprosessin haltuunotto • Systemaattista, aktiivista kontaktointia yrityksiin on vahvistettava • Uusien rekrytointien, koulutuksen, yritysyhteistyön ym. keinoin on varmistettava riittävä liiketoiminnan ja elinkeino- ja työmarkkinatietouden ymmärrys TE-palveluissa • On oltava aktiivinen toimija verkostoissa, joissa leviää tietoa elinkeinojen ja työmarkkinoiden tilanteista • Työprosessien organisoinnilla on varmistettava, että elinkeino- ja työmarkkinaosaaminen välittyy koko TE-palvelun käyttöön Markkinointi ja viestintä • TE-palveluilla oltava selkeä, ymmärrettävä, TE-palvelujen kokonaisstrategiaa tukeva yritys- ja työnantajastrategia • TE-palvelujen markkinointi ja viestintä ammattimaisemmaksi • Yritysyhteistyön selkeyttämiseksi TE-palveluihin on syytä nimetä vastuutiimit tai -henkilöt 25 Kehittämissuosituksia… Kumppanuudet • Siirrytään tuotekohtaisesta palvelusta yhä enemmän yritysten tarpeista lähtevään kokonaisvaltaiseen palveluun, jossa kumppanuuksien hyödyntäminen on avainasemassa • Laaditaan valtakunnallinen strategia/toimintaohjelma julkisen työnvälityksen ja yksityisten henkilöpalveluyritysten sekä muiden rekrytointipalvelujen yhteistyön vahvistamiseksi Työtarjoukset kohtaannon parantamisessa • Työnantajakyselyjen perusteella työtarjousten käyttöä voidaan lisätä huomattavasti edellyttäen, että ne tehdään työpaikkojen tarpeista käsin 26 Kehittämissuosituksia… Volyymipalvelujen ja räätälöidyn palvelun kysynnän kaksoishaaste • Avoimet työpaikat -verkkopalvelu on käytetyin rekrytointikanava, tulevaisuudessakin verkkopalvelun kehitystyöhön on panostettava suurten asiakasvolyymien palvelussa • Samanaikaisesti on huolehdittava kasvavasta kysynnästä räätälöityyn, asiantuntijatyötä edellyttävään palveluun, jota osa asiakkaista tarvitsee • Lyhyellä aikavälillä: on kiirehdittävä URA-asiakaspalvelujärjestelmän ja sen sovellusohjelmistojen kehitystyötä • Pidemmällä aikavälillä: on selvitettävä, miten eri palvelukanavissa (esim. CV-netti) voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin informaatio työnhakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, jonka painoarvo rekrytoinneissa on kasvamassa • Pitkällä aikavälillä: rakennettava eri toimijoiden (julkinen työnvälitys, yksityiset toimijat) yhteinen sähköinen ”matching-alusta”, jossa työpaikat ja -tekijät kohtaavat Välittömien asiakaspalautteiden käyttöönotto yritys- ja henkilöasiakkaiden palveluissa • Otetaan käyttöön yhtenäinen palvelutyytyväisyyskysely yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelussa 27 ”Hoitaessaan nopeutuvaa työmarkkinoiden dynamiikkaa ja ns. luovaa tuhoa julkisella työnvälityksellä on markkinapuutteiden korjaajana erittäin tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä” (TEMPO Economics / Valtakari 2014) 28 OSA IV – Raha ratkaisee Ajankohtaista momentista 32.30.51 Tilannetietoja aktivointiasteesta ja mom. 32.30.51 määrärahan (ml. siirtyneet) käytöstä 1-6/2014 ka. 1-6/2013 ka. EROTUS 318 965 286 748 + 32 217 AKTIVOINTIASTE, % 27,8 26,8 + 1,0 %-yks. PALVELUISSA, HTV 123 119 59 476 104 765 49 581 + 18 354 + 9 895 1-7/2014 84,8 1-7/2013 80,5 EROTUS + 4,3 %-yks. 39,0 34,2 + 4,8 %-yks. TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT - JOSTA 32.30.51 RAHOITUKSELLA MOM. 32.30.51 URA-SIDONNAT, % (ELYT) MOM. 32.30.51 KÄYTTÖ, % (ELYT) 30 Momentin 32.30.51 määrärahojen (ml. siirtyneet) sidonnat 31.7.2014 (ura) – sis. työvoimakoul., valmennus, asiantuntija-arviointi, starttiraha, palkkatuettu työ ELY -KESKUS Määrärahat Sidottu UUSIMAA 141 648 906 127 277 629 VARSINAIS-SUOMI 64 920 147 50 024 023 SATAKUNTA 29 114 537 24 038 445 HÄME 48 098 526 33 308 977 PIRKANMAA 59 052 407 59 757 743 KAAKKOIS-SUOMI 43 937 000 35 382 443 ETELÄ-SAVO 18 252 269 16 310 910 POHJOIS-SAVO 27 967 698 25 986 295 POHJOIS-KARJALA 28 574 267 24 318 487 KESKI-SUOMI 43 409 696 29 699 337 ETELÄ-POHJANMAA 18 950 819 14 314 781 POHJANMAA 24 456 994 20 211 241 POHJOIS-POHJANMAA 50 998 483 47 296 844 KAINUU 11 043 284 11 281 384 LAPPI 28 013 000 22 399 456 YHTEENSÄ 638 438 034 541 607 995 Sitomatta Sidontaaste % 14 371 277 89,9 14 896 124 77,1 5 076 092 82,6 14 789 549 69,3 -705 336 101,2 8 554 557 80,5 1 941 359 89,4 1 981 403 92,9 4 255 780 85,1 13 710 360 68,4 4 636 039 75,5 4 245 752 82,6 3 701 639 92,7 -238 100 102,2 5 613 544 80,0 96 830 039 84,8 Siirtyneet määrärahat ovat alkusaldojen mukaiset + 4.6.2014 jaetut määrärahat. V. 2014 määrärahat ovat 6.8.2014 URA:n mukaiset. 31 Momentin 32.30.51 määrärahojen (ml. siirtyneet, pl. valtionhallintoon työllist.) käyttö 31.7.2014 – sis. työvoimakoul., valmennus, asiantuntija-arviointi, starttiraha, palkkatuki ELY -KESKUS UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI YHTEENSÄ Määräraha 147 370 906 66 259 147 30 828 125 51 820 500 60 489 034 45 897 604 19 468 769 30 970 412 31 020 681 45 780 549 19 385 478 26 005 364 54 209 483 10 886 728 31 222 757 671 615 537 Käyttö 55 310 965 21 651 222 11 085 416 17 389 489 27 499 487 16 785 806 8 558 536 15 561 787 13 114 194 14 961 633 7 223 215 9 846 495 26 223 728 4 668 230 11 829 410 261 709 612 Jäljellä Käyttö -% 92 059 941 37,5 44 607 925 32,7 19 742 708 36,0 34 431 011 33,6 32 989 548 45,5 29 111 798 36,6 10 910 233 44,0 15 408 625 50,2 17 906 487 42,3 30 818 916 32,7 12 162 263 37,3 16 158 869 37,9 27 985 755 48,4 6 218 498 42,9 19 393 347 37,9 409 905 925 39,0 32 ELY-keskusten mom. 32.30.51 määräraha- ja valtuustarpeisiin vastaaminen TEM:ssä olevia määrärahoja on otettu yleiseen käyttöön (esim. Venäjän lähialue, kuntakokeilun tulospalkkiot, KEHPA) Tehty LTAE ELYiltä edellytettävät toimet elokuun lopun esityksissä ministeriölle: • määrärahan käytön tarkka arviointi; tuleeko kaikki käyttöön vai voidaanko antaa pois (ELYjen sidonnat 68 % - 100 %) - ylisidontojen purkaminen (ml. TEM:ssä olevat valtiotyöllistämisen määrärahat) - myös URA- seurannan ulkopuolella olevat määrärahat (esim. työllisyyspoliittinen avustus) - myös korvamerkityt määrärahat (esim. yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta) - myös työvoimakoulutuksen valtuuden tarpeen arviointi 33 OSA V – Tietoiskut Yritystukilaki ja yritysten kehittämispalvelut Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaiset avustukset – aikataulu • Uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014) ns. uusi yritystukilaki on annettu ja tullut voimaan 1.7.2014 • Lain 9/2014 nojalla annettava valtioneuvoston asetus on tarkoitus esitellä valtioneuvostossa siten, että se tulisi voimaan 1.9.2014 • Uuden lain ja asetuksen mukaiset uudistetut sähköiset lomakkeet (yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus) on tavoitteena avata hakijoille ELY:n ja Yritys-Suomen sivuilla 1.9.2014 • Hakemusten käsittely ilman määrärahan varausta, tavoiteaikataulu 22.9.2014 • Päätöksenteko uuden yritystukilain nojalla ja EU-ohjelmakauden 2014-2020 varoista on tavoitteena aloittaa 6.10.2014 • ELY-asetus, jossa säädetään kansallisten lain 9/2014 ja 1336/2006 mukaisten avustusten keskittämisestä 4 RR-ELYyn on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2014 36 Yritystoiminnan kehittämispalvelut • Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä ihmisten työllistämistä. • Kohderyhmä: toimivat pk-yritykset, joilla jo toimintaa takana (paikallisesti toimivista kotimarkkinoilla toimiviksi ja kotimarkkinoilla toimivista kansainvälistymällä kasvua hakeviin) EI alkavien yritysten segmenttiin • TE-toimistot: palvelutarpeen kartoittaminen ja ohjaus hakea palveluja ELYkeskuksesta • ELY-keskukset (rr-elyt): • turvata henkilöresurssit palvelujen toteuttamiseen ja varmistaa asiakaslähtöinen prosessi • hakemusten käsittely, päätökset sekä tilausten tekeminen palvelujen tuottajille • palvelujen markkinointi ja sidosryhmien kouluttaminen • määrärahojen käytön seuranta • palautteen kerääminen ja tilastointi 37 Uusi pk-yrityksen palveluprosessi 38 Aikatauluja • Palvelu A (analyysi) väliaikaiset puitesopimukset tehty (MAOn lupa) • Palvelut B (konsultointi); lopulliset puitesopimukset tehty markkinointi ja asiakkuudet sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Muista väliaikaiset puitesopimukset tehty • Ensimmäiset käytännön toimenpiteet menossa • Pyritään aloittamaan 1.9.2014 valtakunnallisesti • Avainhenkilökoulutusten tarjoukset tulee olla Etelä-Savon ELYkeskuksessa 25.8.2014 (suunniteltu aloitus marraskuu 2014) 39 Nuorisotakuu Nuorisotakuun jatkoaskeleet 2014 1. Kehitetään moniammatillista työotetta ja verkostotyötä 1.1 Nuorisolain mukaisen yhteistyön tehostaminen 1.2 Kehitetään yritysyhteistyötä nuorten ja työelämän kohtaannon helpottamiseksi 2. Tehostetaan nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ja perhetyön sekä kuntoutuksen palveluita 2.1 Sosiaalihuoltolain uudistaminen (STM). 2.2 Euroopan sosiaalirahaston uusi kausi (STM). 2.3 Parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen edellytyksiä (mm. TEM/TYP-uudistus) 3. Lisätään nuorten osaamista 3.1 Tehostetaan koulutustakuuta nostamalla oppivelvollisuusikää 3.2 Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta - Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä työryhmä kehittää oppisopimuskoulutusta - Oppisopimuspaikat lisätään www.te-palvelut.fi -palveluun 3.3 Varmistetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutuminen 41 Nuorisotakuun jatkoaskeleet… 4. Nuorten henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen vahvistaminen 4.1 Ohjaamo-mallin kehittäminen ESR-hankkeina & Nettiohjaus(TEM, OKM, STM) 4.2 Palveluiden saumaton yhteensovittaminen esim. VM:n Kuntakokeilu (11 kuntaa) 5. Nuorisotakuun viestinnän kehittäminen ja tehostaminen 5.1 Viestinnän kohdentaminen nuorisotakuun toimijoille ja työnantajille 5.2 Hyvien käytäntöjen levittäminen 6. Kansainvälinen yhteistyö 6.1 Nuorisotakuu Peer review 18.-19.9.2014 6.2 Tehdään yhteistyötä mm. EU:n, OECD:n, ILO:n kanssa - Yhteistyössä haetaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä eri maista 7. Nuorisotakuun vaikuttavuuden kehittäminen ja arviointi 7.1 Nuorisotakuutyön raportointi ja ehdotuksia jatkoon hallituskauden vaihtuessa 7.2 Nuorisotakuun indikaattoriseurannan kehittäminen 7.3 Nuorisotakuun evaluointitutkimus 2015 tai 2016? 42 Kotoutuminen ja maahanmuutto TE-toimistojen asiakastyössä olevien opintokokonaisuus • Suunnitellaan yhteistyönä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttajien kotouttaminen –ryhmän ja Salmian kanssa. Mukana suunnittelussa myös ministeriössä kokoontuva sparrausryhmä, johon kuuluu mm. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työntekijöitä. • Tuotetaan videoiden sarja, joka liitetään Salmian opintoympäristöön. • Videoiden toteutuksesta vastaa Magneetto Media Oy. Eri aiheita koskevat kokonaisuudet toteutetaan viestinnällisesti eri tavoin, mukana on esimerkiksi kuvitettuja haastatteluja ja luentoja, joihin on liitetty grafiikkaa sekä kuvitettuja tietoiskuja. Kokonaisuuteen tullaan liittämään myös kirjallista materiaalia. 44 Aikataulu ja sisällöt • Opintomateriaali valmistuu lokakuun alkuun 2014 mennessä ja pääosa nauhoituksista tapahtuu elo-syyskuussa. • Kokonaisuuteen liittyy koulutus Salmiassa 13-15.10.2014. Tavoitteena on kouluttaa eri TE-toimistojen asiantuntijoita siten, että he voisivat jatkaa koulutustyötä TE-toimistoissa järjestämällä opintopiirejä. Opintopiirit voivat hyödyntää Salmian opintoympäristöön liitettyä opintomateriaalia, johon voi liittyä myös erilaisia tehtäviä ja opintopiirien aiheita. • Esimerkkejä sisällöistä: • Kotouttamispolitiikan painopisteet • Maahanmuuttajat työmarkkinoilla • Maahanmuuttaja TE-toimiston asiakkaana (URA-merkinnät, oleskeluluvat, palveluprosessi, ohjaaminen palvelulinjoille, omaehtoiset opinnot, kotoutumiskoulutus, jne. ) 45 Maahanmuuttajan osaamisen hyvä kartoittaminen osana toimivaa palveluprosessia – Koulutusportti ja Testipiste • Kehittämistyötä meneillään TEM:n rahoituksella ESR/ALPO-hankkeen juurruttamisen osana; rahoitus osana kotouttamisen osaamiskeskuksen rahoitusta, mutta hallinnolliset ratkaisut syksyllä: 1. Koulutusportti-järjestelmän valtakunnallinen käyttöönotto -hanke vuoden loppuun, jossa TE-toimistoja informoitu, koulutettu ja sitoutettu; tavoitteena käyttöönotto kaikissa TE-toimistoissa vuodenvaihteessa • Hallinnollinen sijoittuminen selvitetään syksyn aikana 2. Testipiste: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen laitos (SOLKI) tekee selvitystä valtakunnallisesta kieli- sekä muiden opiskeluvalmiuksien testausten alustasta; selvitys valmistuu maaliskuussa 2015 • Tavoitteena valtakunnallisesti hyödynnettävät, ilmaiset testauspohjat, joita päivitetään ja kehitetään 46 Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja pätevyyksien sekä hankitun osaamisen tunnistamisen kehittämisprojekti 2014 - 2015 • Pääkaupunkiseudun maahanmuuton ja kotouttamisen aiesopimuksen tavoite kaudella 2013 - 2015: maahanmuuttajan aiemmin saavuttaman osaamisen ja koulutuksen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen, sekä tarkoituksenmukainen täydentäminen • Uudenmaan TE-toimistossa, OKM:n rahoituksella hanke 2014 - 2015 47 Kehittämisprojektissa tehtävät toimenpiteet • Tehdään selvitys: • tutkintojen ja osaamisen tunnistamisen nykytilasta sekä • prosesseissa mahdollisesti ilmenevistä puutteista erityisesti asiakkaan ja TE-hallinnon näkökulmista. • Uuden palvelumallin luominen, kokeilu hoito- ja hoiva-ala, rakennusala ja ravintola-ala • Kehitetään uusi palvelumalli osaamisen tunnistamiseksi ja eri tahojen rooleista palvelun tuottamisessa. • Tuotteistetaan palvelu, niin että se on mahdollista hankkia tarvittaessa soveltuvilta osin ostopalveluna osana TE-hallinnon asiakaspalvelua JTYPL:n mukaisesti. • Tehdään selvitys kotoutumistyötä tekevien TE-hallinnon asiantuntijoiden koulutustarpeista ja suunnitelma koulutusten käytännön toteuttamiseksi. LISÄÄ TIETOA: • http://tytti.mol.fi/web/helsinki/maahanmuuttajien-ammatillinen-osaaminen 48 Kiitos! 49