opiskelijan tuki ja ohjaus kpedun opistoissa 8 - Keski

OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA
Lukuvuosi 2012 - 2013
Sisällys
1
OPINTO-OHJAUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN ...................................................................................... 1
2
OPINTO-OHJAUS KPEDUSSA ..................................................................................................................... 2
3
4
5
6
2.1
Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle ............................................................................................... 2
2.2
Opinto-ohjauksen toteutus ................................................................................................................... 2
2.3
Opinto-ohjauksen toimijat .................................................................................................................... 4
2.4
Sora-lain vaikutus KPEDUssa ................................................................................................................ 5
OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS ................................................................................................................. 6
3.1
Ohjaus ennen opintojen alkua .............................................................................................................. 6
3.2
Ohjaus opintojen alussa ........................................................................................................................ 9
3.3
Ohjaus opintojen aikana...................................................................................................................... 12
3.4
Ohjaus opintojen päättövaiheessa ...................................................................................................... 14
3.5
Ohjaus opintojen jälkeen .................................................................................................................... 14
YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA ................................................................................. 15
4.1
Kodin ja koulun välinen yhteistyö........................................................................................................ 15
4.2
Ohjaus ulkopuolisiin ohjauspalveluihin ................................................................................................ 16
4.3
Kpedu:n opiskelijayhdistys .................................................................................................................. 16
4.4
Tutortoiminta ..................................................................................................................................... 16
KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA ........................................... 17
5.1
Valinnaisten opintojen toteuttaminen ................................................................................................. 17
5.2
Ammattilukio ...................................................................................................................................... 17
5.3
Yhdistelmäopinnot .............................................................................................................................. 18
5.4
Urheiluakatemia ................................................................................................................................. 18
OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ ................. 19
6.1
Opinto-ohjauksen kehittämisryhmä, Kpedu-opot .............................................................................. 19
6.2
Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi .......................................................................... 19
7
OPPAAT JA OHJEISTUKSET ....................................................................................................................... 22
8
LÄHTEET ..................................................................................................................................................... 23
LIITTEET
JOHDANTO
Opinto-ohjaussuunnitelma on päivitetty Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (myöhemmin Kpedu) opo-työryhmän
toimesta. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opinto-ohjaussuunnitelma koskee ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ohjausta. Tämän ohjaussuunnitelman pohjalta tehdään opistokohtaiset ohjaussuunnitelmat. Aikuisten näyttömuotoisen koulutuksen, kuten esimerkiksi ammattitutkinto-opiskelijoiden, ohjauksesta on tehty erilliset opistokohtaiset
opinto-ohjaussuunnitelmat.
Kpedun opinto-ohjaussuunnitelma on osa alueellisen opinto-ohjauksen suunnittelua ja toteutusta. Alueellinen opintoohjaus edellyttää yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien, koulujen ja opistojen, toimijoiden kesken sekä vertikaalisesti
että horisontaalisesti. Lisäksi se edellyttää moniammatillista yhteistyötä opiskelijan opintojen ohjauksessa ja tukemisessa
kohti ammattia ja / jatko-opintoja.
Ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Koulutuksen
järjestäjä on yhdistämässä opinto-ohjauksen, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelman sekä ryhmänohjaajan käsikirjaa yhdeksi ohjaussuunnitelmaksi. Sen sisällä kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtäviä ja työnjakoa. Suunnitelma toimii
koko kaikkien opistojen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa
ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty,
jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin
yhden tutkinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien
kanssa. (Opetussuunnitelman yhteinen osa 2009, 31.)
2
1
OPINTO-OHJAUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN
Elinikäinen oppiminen on kehittymistä arjen ja työn erilaisissa tilanteissa sekä koulutukseen osallistumista. Elinikäinen oppiminen alkaa jo
ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu koko eliniän. Perheet, työpaikat ja arjen sosiaaliset ympäristöt ovat tärkeimpiä elinikäisen oppimisen
mahdollistajia tai esteitä. Paras motivaatio on oppimisen ilo ja mahdollisuus elämässään hyödyntää uusia taitoja. Yksilölle ja yhteisölle
oppiminen luo keinoja selviytyä ympäristön muutoksissa. Elinikäinen oppiminen ehkäisee myös syrjäytymistä. Ajatus on kirjattu EU:n koulutuspolitiikassa muotoon, missä aktiivinen kansalaisuus, työllistyminen ja itsensä kehittäminen täydentävät toisiaan. (Suomen elinikäisen
oppimisen neuvosto 14.4.2010)
Elinikäisen oppimisen tukemiseksi tarvitaan toimivat, asiakaslähtöiset, moraalisesti ja eettisesti korkeatasoisesti sekä systemaattisesti
tuotetut elinikäisen ohjauksen palvelut yksilön opinpolun eri vaiheisiin. EU:n neuvoston mukaan elinikäisten ohjauspalvelujen avulla
kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen
ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa
valmiuksia ja taitoja opitaan tai käytetään. Ohjauspalveluja tuotetaan eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa ja työvoimatoimistoissa,
työpaikoilla, järjestöissä sekä yksityisesti. (EU:n neuvosto 2004/ 2008.)
Koulutuksessa toteutettava ohjaus on osa elinaikaisen ohjauksen jatkumoa. Onnistuneiden opinpolkujen ja osallisuuden lisäämiseksi
tarvitaan suunnitelma kokonaisvaltaisesta oppimisen ja opiskelun ohjauksesta ja tuesta. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan oppimista
ja opiskelua, elämä- ja urasuunnittelua sekä psykososiaalisen- ja fyysisen tuen kokonaisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (2011) katsoo, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten
tavoitteiden toteutumista:
•
Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita
•
Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat
•
Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen
•
Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään
•
Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tavoitteena on alueellisen ohjauksen kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa
yksilön hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulutusyhtymässä toimii opinto-ohjaajien työryhmä, joka toimii myös alueellisessa opotyöryhmässä.
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN LAAJEMPI TULKINTA (Vuorinen, 15.4.2011)
1
2
OPINTO-OHJAUS KPEDUSSA
Opinto-ohjaus on jaettu resurssiperusteiltaan OPS Y:ssä ryhmänohjaajille. Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään
0,5ov/lukuvuosi – kolmen vuoden opinnoissa 1,5 opintoviikkoa 1. Ryhmänohjaajan opinto-ohjauksen resurssia tulee kohdentaa mm.
opetusryhmän perehdyttämiseen, henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen, päivittämiseen ja seurantaan. Opintojen etenemisen seuranta, lukivaikeuksien seulonta ja HOJKS- opiskelijoiden nimeäminen ja heidän tuki- sekä ohjauspalvelujen määrän suunnittelu ja toteutumisesta huolehtiminen yhdessä erityisopettajan kanssa, kuuluvat ryhmänohjaajan keskeisiin ohjausperusteisiin töihin.
Tiedottaminen valinnaisuudesta opintojen edetessä ja jatko-opintomahdollisuuksista kertominen ovat myös tärkeitä toimintoja.
Opinto-ohjaajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluvat tarvittaessa ryhmänohjaajan tukena oleminen HOPSin laadinnassa, valinnaisuudesta
valistamisessa, osaamisen tunnistamisessa, yksilöllisten opintojen järjestelyssä ja uraohjauksessa varsinkin opintojen loppupäässä.
Toimijoiden tarkistetut toimenkuvat löytyvät kaaviosta kohdasta 2.3 Opinto-ohjauksen toimijat.
2.1
Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle
Vuosina 2008 – 2010 uudistetuissa tutkinnon perusteissa on määrätty opinto-ohjauksesta. Kpedun opetussuunnitelman yhteinen osa
tarkentaa tätä määräystä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa korostuu opinnoissa ja ohjauksessa opiskelijan elämänhallinnan ja osaamisen kehittyminen. Opintojen tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen siten, että valmistunut opiskelija työllistyy tai pystyy
jatkamaan opintojaan. Tavoitteena on, että opiskelija:
•
saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana.
•
tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet
•
osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa
toimintaansa ja tuotoksiaan.
osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun
opinnoistaan.
•
•
osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun.
•
osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja.
•
tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea.
•
osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita sekä muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja.
Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kpedussa ohjausta
kehitetään ja toteutetaan kohti tavoitetta, että kaikilla opiskelijoilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada opintojen ohjausta ja
muuta tarvitsemaansa tukea. Myös tasavertaisuutta toteutetaan. Tämä näkyy mahdollisuutena koulutustarjonnan tutustumiseen eri
opistoissa. Mahdollisuus tarjotaan kaikille koulutusyhtymän jäsen- ja sopimuskuntien 8-9-luokkalaisille.
Tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatkoopintoihin hakeutumista. Oppilaitoksen tulee erityisesti huolehtia niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämässään erityistä apua ja tukea tarvitseva vaihe. Näitä ovat esimerkiksi vaikeudet taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten, fyysisten, psyykkisten ja persoonallisten valmiuksien hallinnassa. Tiivis yhteistyö opiskelijahuollon ja erityisopetuksen toimijoiden ja työvoimahallinnon kanssa tukee em. tavoitetta.
2.2
Opinto-ohjauksen toteutus
Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta, tukea ja apua voi saada myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa sekä yksilöllisissä
valinnoissa. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Henkilökohtaisen
ohjauksen tarjoaminen on järjestetty opistokohtaisesti. Koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen.
Toisen asteen yhteistyön kehittäminen, opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen mahdollistaminen, yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa Väylä-opintojen kehittämiseksi sekä työelämäyhteistyö, ovat Kpedussa keskeisiä ohjauksen periaatteita.
Opinto-ohjauksen toiminnot voidaan jakaa tiedottamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Ohjausmenetelminä voidaan käyttää suur- ja
pienryhmäohjausta, henkilökohtaista ohjausta sekä materiaalin tuottamista opiskelijoiden käyttöön. Opinto-ohjauksen keskeiset
tehtävät on jaettu seuraavasti:
1
VN:n päätös 213/1999
2
Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja
itseluottamusta. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus korostuu, koska opiskelijat ovat enimmäkseen nuoria ja opiskelu ajoittuu heidän elämänvaiheeseen, jossa identiteettikehitys ja itsenäistyminen ovat ajankohtaisia. Lisäksi osa opiskelijoista tarvitsee erityistä
psykososiaalista tukea elämässään ja opiskelussaan.
Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön sekä avustaa häntä opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on tiiviisti yhteydessä opetukseen ja oppimistavoitteisiin pääsemiseen. Opiskelija tarvitsee uudenlaisia opiskelutaitoja, koska ammattiin opiskelu on erilaista kuin opiskelu perusopetuksessa.
Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uravalintapolkuja ja sillä tavoin edistää
opintojen jälkeistä työllistymistä tai jatko-opintoihin hakeutumista. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus sisältää monenlaisia tehtäviä
henkilökohtaisesta uraohjauksesta koulutuksen markkinointiin ja opiskelijavalintaan. Huolimatta tehtävien erilaisesta luonteesta niillä
kuitenkin on yhteinen kokonaistavoite: tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi,
ohjata koulutuksellisille poluille ja auttaa valintojen teossa.
Muita opinto-ohjauksen tehtäväalueita ovat:
•
Oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkostotyön kehittäminen
•
Oppilaitoksen tiedottaminen ja viestintä sekä
•
Yhteydenpito koteihin, muihin oppilaitoksiin ja työelämään.
Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteita on ihmisarvon kunnioittamine, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeinen
työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikunnan ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja
niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta.
Opinto-ohjauksen eettiset periaatteet SOPO ry:n mukaan ovat
•
Itsemääräämisoikeus
Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo esille monipuolisesti vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi.
•
Luottamuksellisuus
Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan
antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa ohjausympäristöissä
•
Totuudellisuus
Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa.
•
Riippumattomuus
Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset
työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin.
•
Ammattitaidon
kehittäminen
•
Yhteistyö
Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan.
Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä
myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa.
•
Oma hyvinvointi
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle.
Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous 30.1.2009
3
2.3
Opinto-ohjauksen toimijat
Opiskelijan ohjaus opinnoissa on koko koulutusyhtymän henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmänohjaajan käsikirja tarkentaa tehtäviä ja
tehtävänkuvia on tarkennettu myös opistoittain työn organisoinnin näkökulmasta. Opinto-ohjausta on työnjaollisesti vastuutettu
seuraavasti kuvatusti.
Opinto-ohjaaja:

on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa
o valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen
o yksilölliset opiskelujärjestelyt
o oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa

opiskelijahuoltoryhmän toimintaan osallistuminen

yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus

opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen

uraohjaus
o koulutusohjelmavalintojen ohjaus
o
työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen
o seurannan suunnittelu ja toteuttaminen

yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston toimijoiden kanssa

yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuollon edustajien
kanssa

perusopetuksen TET -oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen

tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opinto- ja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa
o koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa
Opinto- ja hakutoimisto

tiedottamisen ja markkinoinnin suunnittelu yhteistyössä opistojen opojen ja muiden tiedottamisen vastuuhenkilöiden kanssa

yhteishaun organisointi yhdessä opintosihteerien ja opojen kanssa
Kpedu:n koordinoiva opinto-ohjaaja
Kpedu- opot kehittämisryhmän toiminnan organisointi

ohjauksen yhteisten käytänteitten kehittäminen ja levittäminen eri opistoihin

K-P:n opoverkoston toiminnan organisointi

alueellisen ohjaussuunnitelman päivittäminen

yhteistyö hakutoimiston kanssa
Erityisopetuksen vastuuhenkilö (ERVA)

ohjaus opiskelu- ja oppimisvaikeuksissa

HOJKS opiskelijoiden tuki- sekä ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttamisesta huolehtiminen yhdessä ryhmänohjaajan
kanssa
Kansainvälisyys -yhdyshenkilöt

ulkomaille opiskelemaan aikovien vaihtojaksojen suunnittelu, opiskelijahaku ja -valinta

muista maista oppilaitokseen saapuvien opiskelijoiden ohjaus
Ryhmänohjaajat / tutkintovastaavat

oppimisen ja opiskelun ohjaaminen

yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden ohjaus

yksilöllisen opiskelutyylin, -strategian etsiminen ja kehittäminen

lukivaikeuksien seulonta yhdessä erityisopettajan/ ervan kanssa

opintojen etenemisen ja läsnäolojen seuranta

valinnaisuuksista tiedottaminen

opintosuoritusten yhteenvetojen kerääminen tiimien käsiteltäväksi

itsearviointitaitojen kehittäminen

uusien opiskelijoiden perehdyttämien ja ryhmäytymisen edistäminen

henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen

yhteistoiminta kotien kanssa, yhteydenpito huoltajiin

HOJKS opiskelijoiden nimeäminen ja heidän tuki- sekä ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttamisesta huolehtiminen
yhdessä erityisopettajan/ERVA:n kanssa
Opettajat

ohjaa ja motivoi opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa

ammatillisen vastuun kasvamisen tukeminen

opiskelutaitojen edistäminen

itsearvioinnin vahvistaminen
4
Opiskelijahuoltoryhmä

turvallisen, terveellisen ja viihtyisän opiskeluympäristön varmistaminen

oppilaitoksen sisäisen ja ulkopuolisen asiantuntijayhteistyön hyödyntäminen ongelmatilanteissa
Opiskelijatutorit

uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen opintojen alkuvaiheessa

uusien opiskelijoiden rekrytointiin osallistuminen
Opintosihteerit

opintososiaalisista eduista huolehtiminen ja tiedottaminen

koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja Opinto-ja hakutoimiston kanssa

opiskelijarekisterin ylläpito

virallisten opintosuoritusotteiden ja tutkintotodistusten antaminen
Kuraattori

ohjaa opiskelijoita henkilökohtaisesti opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa
ongelmissa

osallistuu opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn

toimii yhteistyössä opiskelijoita lähettävien tahojen kanssa

ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle keskeyttäneet ja eronneet opiskelijat
Koko henkilöstö

hyvissä käytöstavoissa kehittyminen

vastuullisuus yhteisistä asioista ja tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen

yhteisöllisyyden edistäminen
Koulutuspäällikkö/opintoalavastaava

vastaa ohjauksen toteuttamisesta
Rehtori

vastaa tavoitteiden saavuttamisesta, ohjauksen resursoinnista
2.4
SORA-lain vaikutus KPEDUssa
Hyväksytyt opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisut eli ns. SORA-lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2012. Muutoksia tehtiin lakiin
ammatillisesta koulutuksesta, lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin sekä rikosrekisterilakiin.
Uusi lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta
ja kurinpitoa. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita
koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään varmistamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen
turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.
Keskeisenä muutoksena lainsäädännössä on päätöksenteon siirtyminen rehtorilta erilliselle toimielimelle, jonka koulutuksen järjestäjä
nimittää. KPEDUn toimielimessä ovat koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Nimitetyn toimielimen toimikausi on 1.1.2012 – 31.12.2014.
Toimielin tekee 1.1.2012 alkaen päätökset opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelijan erottamisesta asuntolasta. Opiston
rehtorilla on oikeus antaa kirjallinen varoitus opiskelijalle. Kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan käyttää myös opiskelijalle annettavaa, enimmillään kolmen päivän pituista, poistumismääräystä.
Toimielin päättää myös opiskeluoikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta sekä palauttamisesta. Opiskeluoikeuden peruuttaminen on
mahdollista vain tietyillä aloilla, jotka on määritelty erillisellä valtioneuvoston asetuksella. KPEDU:ssa opiskeluoikeuden peruuttaminen
on mahdollista ammatillisessa koulutuksessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnossa, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa, luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelmassa ja
sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa.
Kurinpitoon ja opiskeluoikeuteen liittyvien asioiden käsittelyä varten on laadittu menettelytapaohjeet, jotka yhtymähallitus hyväksyi
15.12.2011. Ohjeet löytyvät koulutusyhtymän intrasta (Ohjeet ja lomakkeet – Opiskelija-asiat). Sivustolle kootaan myös muu asiaan
liittyvä aineisto. http://intra.kpedu.fi/lomakkeet/Sivut/Opiskelija_asiat.aspx
5
3
OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS
Kpedussa opinto-ohjauksen ajoittuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteisen mallin mukaisesti. Opistoittain suunnitelmaa tarkennetaan ja tarvittaessa laajennetaan. Keski-Pohjanmaan opo-verkoston yhteistyösuunnitelma (liite 2) toimii ajallisena runkona
opinto-ohjauksen toteutukselle. Lukuvuositasolla päivitettävä suunnitelma on liitteenä.
Kpedun ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjaus ajoittuu opiskelijan näkökulmasta viiteen vaiheeseen: ennen opintoja, opintojen alkaessa, opintojen aikana, opintojen päättyessä ja jälkeen.
Kpedun opinto-ohjauksen yhteistyösuunnitelma
3.1
Ohjaus ennen opintojen alkua
Ennen opintoja huolehditaan avoimesta tiedottamisesta, yhteishaun toteuttamisesta ja maahanmuuttajien osalta kielikokeesta. Potentiaalinen opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata hakeutumaan opintoihin joustavalla valinnalla. Opiskelumahdollisuutena voi olla myös
valmistavat ja valmentavat koulutukset. Opiskelijavalinnasta tiedotetaan ja opiskelijan tulee vahvistaa opiskelupaikan vastaanottaminen. Nivelvaihesiirtymään liittyvät Saattaen vaihto –palaverit pidetään keväisin.
3.1.1
Tiedottaminen
Ohjauksen tavoitteena on ennen opintojen alkua antaa hakijalle monipuolisesti ja realistisesti tietoa mm. toisen asteen koulutuksesta,
hakuedellytyksistä, opiskelijavalinnasta sekä opintotarjonnasta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Lisäksi tarjotaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, koulutuksen tavoitteista sekä opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista (yhdistelmäopinnot).
Tiedottamista suunnitellaan ja kehitetään yhdessä Kpedu:n hakutoimiston, viestintätiimin sekä opinto-ohjaajien kesken. Kpedu:n
tiedotus- ja markkinointikanavia ovat:
•
•
•
•
•
•
•
www.kpedu.fi Yhteishaku-sivusto, opistojen www-sivut
Kpedu:n ja opistojen omat sähköiset esitykset
koulutustarjontaesitteet: Kpedu:n yhteiset ja opistojen omat esitteet sekä koulutusohjelmakohtaiset videot
lehti-ilmoitukset: Kpedu:n yhteiset, yo-pohjaiset, opistojen omat
lehtiartikkelit opistojen ja opiskelijoiden ajankohtaisista asioista
sähköposti
henkilökohtaiset puhelinkeskustelut
6
•
•
•
•
•
3.1.2
tutustumiskäynnit oppilaitoksissa
K-P:n opot verkoston jatko-opintoinfo syyskuussa
TET- jaksot
koulutuskokeilujaksot
opinto-ohjaajien, opettajien, rehtoreiden, tutoreiden ja opiskelijoiden vierailut vanhempainilloissa
Yhteishaku
Kpedu:n Opinto- ja hakutoimisto vastaa yhteishakuun liittyvästä ohjauksesta ja käytännön järjestelyistä: valtakunnallisesta toisen asteen oppilaitosten yhteishausta ja täydennyshausta. Lisähausta vapaiksi jääneille opiskelijapaikoille täydennyshaun päättymisen jälkeen
vastaavat opistot. Vapaamuotoiset hakemukset kirjataan opistoissa Opetushallituksen (OPH) ylläpitämään Kouluta-järjestelmään.
3.1.3
Joustava valinta
Nuorilla on mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa joustavan valinnan kautta, mikäli hänellä on erityinen syy, mikä on osoitettu yhteishaussa erillisellä dokumentilla. Syyn tulee olla ns. ”painava”, eli se halutaan otettavan huomioon lopullista opiskelijavalintaa tehtäessä.
Syitä joustavassa valinnassa hakemiseen voivat esim. olla
•
•
•
•
•
•
•
•
koulutodistuksen vertailuvaikeudet: yleensä ulkomailla suoritettu aikaisempi koulutus tai ilman perusopetuksen päättötodistusta olevat
hakijaan liittyvät erityiset syyt, terveydelliset syyt: syyt, joiden perusteella hakija ei voi ehkä tulla valituksi muihin koulutuksiin; haettava koulutus on ainoa, johon valintaa terveydentila ei estä
oppimisvaikeudet: vaikeus tietyssä oppiaineessa on vaikuttanut negatiivisesti opintomenestykseen perusopetuksessa, ei
este opinnoille
ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen; hakija ei ole päässyt aikaisempina vuosina hakemiinsa koulutuksiin tai
alueella ei ole tarjolla esim. alan aikuiskoulutusta, joten hakija hakee nuorisoasteen perustutkintokoulutukseen
harrastustoimintaan liittyvät syyt: erityinen alaan liittyvä harrastuneisuus
urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen: hakijan urheiluharrastus vaatii sitoutumista opintojen ohella, ja sillä
on ollut vaikutus opintomenestykseen perusopetuksessa. Valmennus tapahtuu Keski-Pohjanmaalla.
sosiaaliset syyt: hakija on vaarassa syrjäytyä; hakijalla on ollut elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat vaikuttaneet opintomenestykseen perusopetuksessa
työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt: esim. vanhempien yrityksen jatkaminen
Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista otetaan huomioon, kun valintapistejärjestelmästä poiketaan 2 opiskelijaksi
ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Hakija voidaan valita joustavassa haussa, kun jokin em.
erityinen syy täyttyy. Kuhunkin koulutukseen voidaan valita joustavalla valinnalla maksimissaan 30,00 % / aloituspaikka.
Joustavan valinnan hakemukset lähetetään suoraan opistoihin. Opinto-ohjaajat käyvät läpi hakemukset koulutuspäälliköiden ja muun
opiskelijahuollon kanssa ja tekevät valintaehdotukset rehtorille, joka tekee valinnoista päätöksen. Opistoista toimitetaan Opinto- ja
hakutoimistoon joustavalla valinnalla valittujen opiskelijoiden yhteenveto syötettäviksi Kouluta-järjestelmään ennen yhteishaun alkua.
3.1.4
Erillishaku Kpedussa
Erillishaut toimitetaan suoraan opistoihin. Hakulomakkeet ja hakuajat löytyvät Koulutusyhtymän/opistojen www-sivuilta. Kpedussa
erillishakuna voi hakeutua Ammattistarttiin, Aikalisään tai maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentaviin opintoihin.
Pääsy- ja soveltuvuuskokeet järjestetään opistoissa, OPH:n vahvistaman valtakunnallisen aikataulun puitteissa (opiston www-sivuilla).
Kokeiden ajankohdassa tulee huomioida se, etteivät ne osu samoihin ajankohtiin.
Ammattistartti- ja Aikalisä- koulutuksiin haku tapahtuu erillishakuna suoraan opistoon varsinaisen yhteishaun jälkeen. Kaikki koulutukseen hakeneet haastatellaan elokuun alussa. Maahanmuuttajien koulutukseen haetaan täyttämällä hakulomake ja palauttamalla se
Kpedu:n Opinto- ja hakutoimistoon. Hakemusten perusteella oppilaitos kutsuu hakijan haastatteluun ja kielitaitotestiin.
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, Ammattistartti
Ammattistartti on ensisijaisesti suunnattu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat tämän
2
Asetus n:o 167/ 2002
7
vuoksi vaarassa kokonaan jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Koulutus on kohdistettu myös toisen asteen opintonsa keskeyttäneille
nuorille.
Ammattistartti tarjoaa nuorille:
•
•
•
•
lisäaikaa koulutusalavalintojen ja urasuunnitelmien tekemiseen
lisäohjausta ja mahdollisuuden korottaa perusopetuksen päättötodistuksen numeroita tullakseen hyväksytyksi
ammatilliseen koulutukseen
ilman koulutuspaikkaa jääneille mahdollisuuden säilyttää kolme hakuvuosipistettä seuraavassa yhteishaussa
Lukuvuoden aikana ryhmään hakeutuvat ammatillisen tai lukiokoulutuksen keskeyttäneet. Nämä opiskelijat tulevat ammattistarttiopiskelijoiksi opinto-ohjaajien ja kuraattoreiden ohjaamina.
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus,
Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taso ei vielä riitä ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Koulutus
alkaa elokuussa ja sen kesto on yksi lukuvuosi (40 ov). Valmistavassa koulutuksessa tutustutaan eri oppilaitoksiin ja ammatteihin.
Koulutuskokeilut ja työssäoppimiseen valmentautuminen kuuluvat myös ryhmän ohjelmaan. Koulutuksen aikana opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta tulevaisuutensa suunnittelussa ja perustutkinto-opintopaikan tavoittelussa.
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Aikalisä
Koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi
erityistukea tarvitseville nuorille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Tavoitteena
on antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen tai työhön. Koulutuksen tavoitteena on
lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille perustutkinto-opintojen,
harrastusten sekä persoonallisuuden kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Opiskelun laajuus on 35 – 80 ov riippuen opiskelijan valmiuksista. Aikalisäopintojen aikana opiskelija voi suorittaa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (atto-opinnot). Esim. terveystietoa 2 ov., yhteiskuntatietoa 1 ov. ja tietotekniikkaa 1 ov.
Kansanopisto järjestää monipuolisesti opintoja, jotka edistävät harrastuneisuutta ja parantavat opiskeluvalmiuksia, kts. tarkemmin
www.keski-pohjanmaanopisto.fi.
Edellä mainittujen koulutusten toteutuksesta voi tiedustella KPEDU:n Opinto- ja hakutoimistosta, opistoista ja niiden nettisivuilta.
3.1.5
Erillishaku alueellisesti
Erillishaussa haetaan suoraan asianomaiseen opistoon, kansanopistolinjoille ja 10-luokille. Tarkemmat tiedot löytyvät Kokkolan kaupungin sivuilta.
3.1.6
Maahanmuuttajien kielikoe
Perustutkintoon vaaditaan suomen kielen osaamisen taso eurooppalaisen kielitaitoasteikon mukainen B1.1. / B1.2. (YKI3). Suomen
kielen testiin kutsutaan soveltuvuuskoepäivinä. Maksuton kielikoe järjestetään opistoittain viikolla 20. Kielikoe sisältää kirjallisen ja
suullisen osuuden. Valinta on ehdollinen, kunnes kielikoe on hyväksytysti suoritettu. Mielellään yhteishaussa hakijoilla olisi jo kielikoe
suoritettuna eli dokumentti valmiina.
Erillishaussa Kouluta- järjestelmään voidaan määritellä kielitaitotesti pääsyedellytykseksi. Tällöin hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin
suomi, on osallistuttava kielikokeeseen.
Kielikokeeseen ei tarvitse osallistua, jos opiskelija on kaksikielinen (ruotsi-suomi) ja perusopetuksen päättötodistuksessa suomi toisena kotimaisena kielenä arvosana on 8 – 10.
3.1.7
Opiskelijavalinnasta tiedottaminen
Opiskelijavalintojen jälkeen hyväksymisestä tiedotetaan henkilökohtaisella kirjeellä. Luvan antaneiden nimet julkaistaan myös Kpedu:n nettisivuilla. Kpedu:n Opinto- ja hakutoimisto vastaa tiedottamisesta.
Kirje sisältää vähintään seuraavat tiedot:
•
•
päätös opiskelijavalinnasta
opiskelupaikan vastaanottolomake
8
•
•
•
•
•
tiedot koulutuskohtaisesta opiskelusta ja kustannuksista
tietoa opintososiaalisista eduista, opinto- ja koulumatkatuesta
taustatietolomake (siirtymätiedot toiselle asteelle)
mahdollinen ammattialakohtainen aineisto (salmonellatodistus yms.)
savuton ja päihteetön oppilaitos -lomake
Opinto- ja hakutoimisto vastaa valintakirjeiden sisällön kokoamisesta ja lähettämisestä. Koulutuspäälliköt vastaavat ammattialakohtaisten kirjeiden sisällöstä.
3.1.8
Opiskelupaikan vastaanottaminen
Opiskelija palauttaa täytetyn opiskelupaikan vastaanottamislomakkeen sekä muut valintakirjeessä olleet lomakkeet Opinto- ja hakutoimistoon. Hakutoimisto toimittaa muut lomakkeet opistoihin asianomaisille henkilöille ja siirtää uusien opiskelijoiden tiedot Primuksen hakijarekisteriin.
3.1.9
Saattaen vaihto -palaverit ja salassapito
Nivelvaiheen saattaen vaihto-palaverit perusasteen opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa pidetään keväisin erillisen aikataulun mukaan.
Opiskelijahuollon koordinaattori laatii aikataulun. Yläkoulujen oppilashuoltohenkilöstö täyttää etukäteen tiedonsiirtolomakkeen ja
varmistaa tiedonsiirtoluvan oppilaan huoltajalta tiedonsiirtolomakkeella. Tiedonsiirtolomake täytetään vain opiskelijoista, jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskelussaan eli tiedot jotka ovat välttämättömiä opiskelun järjestämisen kannalta.
Siirrettävää tietoa ovat mm. oppilaan opinnoissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki, oppimisympäristöön
liittyvät seikat. Yläkouluista saatuja niveltietoja ja joustavan haun tietoja hyödynnetään ryhmien muodostamisessa sekä opiskelijalle
annettavan tuen ennakoinnissa ja suunnittelussa.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoihin valituiksi tulleiden opiskelijoiden mahdolliset HOJKS- lomakkeet toimitetaan opiskelijahuollon koordinaattorin välityksellä opistoihin ennen koulun alkua. Ennen opiskelun alkamista opiskelijahuoltohenkilöstö huolehtii
siitä, että opiskelijoiden kanssa työskentelevä henkilöstö saa opiskeluun liit-tyvät ja opiskelua tukevat tarvittavat tiedot. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että yhteisten- ja ammatillisten aineiden opettajat ovat tietoisia erityisopiskelijan tilanteesta.
Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia 3. Vain opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen
asianmukaisen järjestämisen takia saadaan siirtää opettajien, terveydenhoitajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön kesken. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattomasti ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä
henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä .
Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijahuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot,
henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää
koskevat tiedot. 4
3.2
Ohjaus opintojen alussa
Opintojen alkuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun,
vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä
alkuvaiheen keskeyttämistä. Opintojen alussa opiskelijalle kerrotaan opintojen rakentumisesta, henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, luku- / työjärjestyksistä ja opiskelija-arvioinnista.
3.2.1
Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen
Ryhmänohjaajat vastaavat uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta, tilojen esittelystä ja Opiskelijan oppaan läpikäymisestä. Ryhmänohjaajien vastuulla on myös uuden opiskelijajoukon ryhmäyttäminen. Tutorit ovat ryhmänohjaajan tukena aloittavien opiskelijoiden perehdyttämisessä ja ryhmäyttämisessä. Ensimmäisten viikkojen aikana opiskelijahuoltohenkilöstö kiertää aloittavat luokat. He
käyvät läpi yleisiä opiskeluun liittyviä asioita ja esittelevät toimenkuvansa.
3
Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 42 §
4
Julkisuuslaki 621/1999 24§
9
3.2.2
Opiskelijan oppaat
Tarkemmat tiedot kaikista oppaista löytyvät materiaaliliitteestä. Kpedu:n opistojen opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa mahdollisesti opistokohtainen opiskeluopas ja Kpedu:n yhteinen Opiskelijan ja huoltajan opas, jossa on tietoa
•
•
•
•
•
•
opiskelusta
oppilaitoksen järjestyssäännöt
ohjeita poissaoloista
tietoa opiskelijapalveluista ja yhteistiedot
tietoja jakson vaihtumisesta ja loma-ajat
opintojen rakenne
Opiskelijan oppaan päivittämisestä vastaa opiskelijahuollon tiimi.
3.2.3
Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen
Tulohaastattelu
Ensimmäisten kouluviikkojen aikana opiskelijat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen (HOPS 1) Wilmaan, joka on opiskelijan ja ryhmänohjaajan keskustelun pohjana. Opiskelijalla on mahdollisuus kertoa opettajalleen aiempiin opintoihinsa liittyvistä vaikeuksista ja
kertoa elämäntilanteestaan, jolla voi olla vaikutusta opintojen kulkuun.
Niilo Mäki Instituutin oppimisvalmiusseula
Kaikki Kpedu:n opiskelijat täyttävät NMI -oppimisvalmiusseulan. Testin organisoinnista ja ohjeistuksesta vastaa erityisopettaja / ERVA
yhdessä ryhmänohjaajien ja äidinkielen opettajien kanssa. Testin tuloksista kootaan ryhmäkohtainen yhteenvetolomake erityisopettajan/ERVA:n käyttöön. Testitulokset merkitään Primukseen/Wilmaan. Kts. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma.
Matematiikan lähtötasokartoitus
Joillakin aloilla aloittaville opiskelijoille tehdään ensimmäisten viikkojen aikana matematiikan perusvalmiustesti. Testin tulokset ovat
opettajien käytössä. Matematiikan testin toteuttamisesta vastaavat matematiikan opettajat yhdessä erityisopettajan/ERVA:n kanssa.
Kts. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma.
3.2.4
Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus
Opinto-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomioita niiden opiskelijoiden ohjaukseen joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahuollon toimijat, ryhmänohjaaja ja huoltajat toteuttavat HOJKS:iin suunniteltuja
tukitoimia opiskelijan opintojen edistymiseksi.
Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5 yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja ryhmänohjaajan/ opettajan kanssa tai osastojen erityisopetuksesta vastaavien(ERVA) opettajien kanssa, opiskelijan
ollessa alaikäinen. HOJKSin toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. HOJKS: n laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista
vastaavat erityisopettaja yhteistyössä erityistuesta vastaavien opettajien kanssa. Tarkemmat tiedot HOJKSin laatimisesta on Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa. Lisäopetusta järjestetään tarvittaessa sitä pyytäville. Lisäopetusta on toiminta, jota opiskelija
saa sopimuksesta pysyäkseen ryhmän mukana tai edistyäkseen henkilökohtaisissa opinnoissa.
3.2.5
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
Perustutkinnon perusteet ohjaavat suunnitelman laadintaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
•
•
•
•
•
•
5
tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa
perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin
laaditaan yhdessä opiskelijan, opettajan tai opettajien sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen
sisältää opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen
sisältävät opiskelijan yksilölliset valinnat
sisältävät oppimisen tavoitteet, suoritustavat ja ajoituksen sekä osaamisen arvioinnin
Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98, 20§
10
•
•
•
sisältävät työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt
ohjaa ja tukee itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua
päivitetään sovitusti ja opintojen edistymistä seurataan
Suunnitelmaan voidaan kirjata myös erilaiset oppimistyylit ja oppimista vaikeuttavat seikat ja arvioida suunnitelman toteuttamisen
mahdolliset esteet.
Kpedussa on opistoittain erilaisia toimintamalleja ja dokumentointitapoja. Lukuvuoden 2011 – 2012 aikana kehitetään moniammatillisessa yhteistyöryhmässä sähköistä dokumentointia ja tehdään ohjeistus HOPSaukseen.
Opintojen alussa opiskelijalla on mahdollisuus miettiä omaa opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa.
Alkuhaastattelun yhteydessä täytetään HOPS 1 -lomake Wilmaan. Opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan keskustelun yhteydessä opiskelijaa ohjataan laatimaan Wilmaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Lisäksi täytetään HOPS 2 -lomake, perustutkintokohtaisen
opetussuunnitelman toteuttamissuunnitelma ja opiskelijan henkilökohtaiset valinnat.
HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan aikaisemmin
hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa
tarkennetaan.
Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittaessa otetaan erityisesti huomioon opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea edetäkseen ammatillisissa opinnoissa.
Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös mahdollinen opiskeluajan lyhentäminen tai pidentäminen muutamasta
opintojaksosta vuoteen. Jos opiskelija hakee Kelan opintotukea laissa säädetyn opiskeluajan jälkeen, tulee hänen toimittaa opintooikeuden jatkamisen perusteena olevat suunnitelmat Kelaan.
3.2.6
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijalle hyväksytään hänen hakemiaan muualla tehtyjä opintoja tai muulla tavoin hankittua osaamista perustutkinnon tutkinnon osiin. Tällaisia opiskelijoita voivat olla esimerkiksi toisen asteen
perustutkinnon tehneet ja/tai työelämäkokemusta omaavat opiskelijat. Opiskelijan on esitettävä dokumentit suorituksistaan tai
osaamisestaan
Kuten kuviossa on esitetty tunnistettavaa ja tunnustettavaa osaamista voivat olla ammatilliset opinnot muista perustutkinnoista, lukioopinnot, perustutkintoa tukevat erilaiset kurssit, työkokemus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa,
11
kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistoissa tms., ohjattu harrastustoiminta ja ohjattu vapaaehtoistyö sekä kaikki muu tähän verrattava.
Osaamisen tunnustamisella voidaan korvata
•
•
•
•
ammattitaitoa täydentäviä opintoja/tutkinnon osia (kansallisella tasolla määritetty)
kaikille pakollisia ammatillisia opintokokonaisuuksia soveltuvin osin *
valinnaisia ammatillisia opintokokonaisuuksia 10 ov *
vapaasti valittavia opintoja 10 ov
* Tarvittaessa osaaminen todennetaan ammattiosaamisen näytöllä.
Opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella ennen opintojen alkua. Siihen liittyvät lomakkeet löytyvät Wilmasta. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia.
Osaamisen tunnustamisen toimintaohje:
•
opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella opinto-ohjaajalta, koulutuspäälliköltä tai ammatillisten opintojen osalta ko. opettajalta
•
opettaja hyväksyy tunnustamisen
•
opintosihteeri/ opo /opettaja tallentaa tiedot opiskelijahallinto-ohjelmaan
•
opiskelijalla on mahdollisuus vaatia oikaisua osaamisen tunnustamiseen
Huom. tunnistettava ja arvioimaton osaaminen on sovittava yhteisessä arviointikeskustelussa ja kirjattava, mitä opintoja opiskelijan on
vielä tehtävä ja miten osaaminen arvioidaan. Osaamisen tunnistamiset ja tunnustamiset selvitetään tapauskohtaisesti tutkinnon perusteisiin pohjaten ja tarvittaessa kollegiaalisessa yhteistyössä.
3.2.7
Opintojen suorittamisesta vapauttaminen
Opiskelijalla on oikeus anoa vapautusta hakemuksella opintokokonaisuuksien/tutkinnon osien tai niiden osien opiskelusta (esim. kielet). Vapautettujen opintojen tilalla opiskelija voi suorittaa muita opintoja, jotka edesauttavat hänen ammatillista kasvuaan. Opetushallituksen ohjeen mukaan vapauttaminen ei saa olla ensisijainen vaihtoehto, vaan opiskelijalle tulee tarjota vapautusta haettavasta oppiaineesta alkeiskurssia. Vrt. >18-v. liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri 6.
Opintojen suorittamisesta vapauttamisen toimintaohje:
•
•
•
•
•
3.2.8
opiskelija tekee anomuksen opintojen vapauttamiseksi keskusteltuaan kyseisiä opintoja opettavan opettajan kanssa
ko. opintojen opettaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja auttaa tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä ja tarkistaa anomuksen
koulutuspäällikkö tekee päätöksen opinnoista vapauttamisesta ja toimittaa päätöksen tiedoksi opiskelijalle, opinto-ohjaajalle
ja opintosihteerille
opintosihteeri tallentaa tiedot opiskelijahallinto- ohjelmaan
rehtori / yksikön johtaja / koulutuspäällikkö hyväksyy/hylkää hakemuksen
Arvioinnin oikaisu
Opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua 7, mikäli hän on tyytymätön osaamisensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen. Oikaisupyyntö on perusteltu, jos on kyseenalaista, perustuuko osaamisen arviointi kriteereihin tai onko opiskelijalla ollut mahdollisuus
oppia ennen osaamisen arviointia. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija pyytää arvioinnin oikaisua arvioinnin suorittaneelta henkilöltä tai
opiston rehtorilta. Ratkaisuun tyytymätön opiskelija hakee toisessa vaiheessa arvioinnin oikaisua koulutusyhtymän ammattiosaamisen
toimikunnalta. Arvioinnin oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti lomakkeella, joka löytyy Wilmasta, Primuksesta ja koulutusyhtymän Intrasta (Opetussuunnitelman yhteinen osa).
3.3
Ohjaus opintojen aikana
Opintojen aikana tapahtuva ohjaus keskittyy ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen siten, opiskelija työllistyy tai voi jatkaa opintojaan. Ohjaus jakaantuu henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen
6
Laki 630/1998, § 12
7
Laki 601/2005, §25
12
osaamisen kehittymisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena sekä vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja itseluottamusta.
Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat
tutustuttavat opintonsa aloittavat opiskelijat opetussuunnitelmaan, tutkinnon kokonaisuuteen, opintojen rakenteeseen ja niiden valinnan mahdollisuuksiin. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa.
Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Ammattitaitoa syventävien tai vapaasti valittavien opintojen kuten esimerkiksi Opi oppimaan tai Asuntola-asumisen opintojakson avulla opiskelijat kehittävät opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan, itsetuntemustaan sekä oppivat arvioimaan omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Ryhmänohjaajan
käsikirjaan on kuvattu näitä taitoja vahvistavia harjoituksia. Oppilaitosten järjestyssäännöissä ja opinto-oppaissa annetaan ohjeita siitä,
kuinka opiskelijan tulee toimia oppilaitosyhteisössään.
3.3.1
Opintojen edistymisen seuraaminen
Opinto- ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat opintojen suunnitelmallista etenemistä ja kannustavat opiskelijaa opintojensa omatoimiseen seuraamiseen. Jos opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla, mietitään yhdessä toimenpiteitä opintojen eteenpäin viemiseksi.
Opintojen aikana pohditaan opintojen suuntautumista kohti uravalinnan tavoitteita. Mietitään miten tarjolla olevat vapaasti valittavat
opinnot, valinnaiset opinnot, koulutusohjelmavalinta ja työssä oppiminen parhaiten palvelisivat työelämään tai jatko-opintoihin sijoittumista. Ohjauskeskustelussa hyödynnetään Wilmassa olevia HOPS:n jatkosivuja.
Opintojen edistymisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle. Päävastuu kuuluu ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle, koulutuspäällikölle ja opiskelijahuoltohenkilöstölle. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen
välittömästi ottamalla yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa pyytämällä tukea opiskelijahuoltohenkilöstöltä.
Opintojen etenemisen seuraaminen:
•
opettaja seuraa opiskelijan oppimisen ja osaamisen edistymistä ja vie opintosuoritusmerkinnät kuukauden sisällä Wilmaan /
Primukseen, arvioi opiskelijan tukiopetuksen tarpeen ja järjestää sitä tarvittaessa.
•
ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan
o tarvittaessa tiedotetaan huolesta opiskelijahuoltoryhmälle
•
opiskelijahuoltoryhmä käsittelee saamansa tiedot opiskelijan tilanteesta ja päättää kuka ottaa päävastuun opiskelijan tukemisessa ongelman luonteen mukaan:
•
oppimisen vaikeudet  erityisopettaja tai erityistuesta vastaava opettaja
•
sosiaaliset vaikeudet  kuraattori
•
terveydentilaan liittyvät vaikeudet  terveydenhoitaja
•
epämääräiset poissaolot  opettaja, ryhmänohjaaja, kuraattori
•
väärä alavalinta opinto-ohjaaja
•
merkitsee lisätietoihin puuttuvat suoritukset -> opettaja
Kts. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma
Kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja tai ryhmänohjaaja järjestää tarvittaessa yhteistyöpalaverin huoltajan, opiskelijan ja opettajan
kanssa. Kpedu:n Opiskelijan hyvinvointi- ja opiskelijahuollon suunnitelmassa on eritelty kunkin opiskelijapalveluhenkilön tehtävät ja
vastuualueet.
3.3.2
Ohjaus työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) päivittämiseen osallistuu tarvittaessa opinto-ohjaaja. Tällöin tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen oppimisen tavoitteiden, suoritusaikataulujen, oppimisympäristöjen ja menetelmien toteutumista. Opiskelijalle
nimetään ohjaava opettaja, joka ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimispaikan hankkimisessa, tavoitteiden kirjaamisessa, työssäoppimisessa ja arvioinnissa.
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman päivitetään HOPS:aan ja siihen osallistuu tarvittaessa opinto-ohjaaja. Tällöin
tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen ammattitaitovaatimuksien, oppimisen seurannan, ajoituksen ja näyttötehtävien toteutumista.
Myös oppimisen tavoitteiden, arviointiperusteiden, suoritusaikataulutuksien ja menetelmien toteutumista tarkastellaan. Opiskelijalle
nimetty työssäoppimisen ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa näytön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa on käsitelty erityistä tukea tarvitsevan ohjausta työssäoppimisen aikana. Ohjeita kannattaa noudattaa kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Työssäoppimisjakson aikana tapahtuneen keskeytymisen vuoksi, järjestetään opiskelijahuollon muiden toimijoiden (kuraattori) ohjausapua.
Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa on annettu ohjeita erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksesta ammattiosaamisen
näytöissä. Ohjeita kannattaa soveltuvin osin noudattaa kaikkien opiskelijoiden ohjauksessa.
13
3.3.3
Koulutusohjelman vaihtaminen
Opiskelijalla on mahdollisuus hakea toiseen koulutusohjelmaan, jos hän on ohjauksellisissa keskusteluissa perustellusti esittänyt halunsa siirtyä toiselle alalle. Opiskelija tekee hakemuksen ja huolehtii siihen huoltajansa allekirjoituksen (mikäli hän on alaikäinen), ja palauttaa hakemuksen opinto-ohjaajalle.
Opinto-ohjaaja huolehtii tiedottamisen vastaanottavalle ja lähettävälle oppilaitokselle sekä opiskelijalle. Koulutuspäällikkö toimittaa
lomakkeen opintotoimistoon. Lopullisen päätöksen asiasta tekee rehtori / yksikön johtaja / koulutuspäällikkö.
3.3.4
Opintojen syventäminen ja laajentaminen
Opiskelijalla on mahdollista yksilöllisesti joko opettajan, ryhmänohjaajan tai opon kanssa keskusteltuaan syventää tai laajentaa osaamistaan. Tavoitteena on, että osaaminen vastaa paremmin työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja/tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osia voidaan valita opintoihin toisesta perustutkinnosta, paikallisesti tähän tarkoitukseen tuotetuista ammatillisista tutkinnon osista tai toisen asteen yhteiseltä valintatarjottimelta.
3.4
Ohjaus opintojen päättövaiheessa
Opintojen loppuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä sekä tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Päättövaiheessa tehdään yhteistyötä mm. TE-keskusten, yritysten, ammattikorkeakoulujen ja muiden tahojen kanssa.
Valmistuville opiskelijoille tiedotetaan myös mahdollisuudesta syventää ammatillista osaamistaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoina riittävän työkokemuksen karttumisen jälkeen. Erityisopiskelijoiden valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen kiinnitetään erityistä
huomiota.
3.4.1
Jatko-opinnoista tiedottaminen ja urasuunnittelu
Valmistuville opiskelijoille järjestetään informaatiotilaisuuksia jatkokoulutuksista. Lisäksi heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua lähialueen ammattikorkeakoulujen avointen ovien päiviin. Opinto-ohjaajat pitävät info-tilaisuuksia ammattikorkeakouluihin hakemisesta ja
auttavat hakulomakkeen täyttämisessä hakuvaiheessa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijatutorit ja opinto-ohjaajat käyvät pyydettäessä
kertomassa ammattikorkeakouluissa opiskelusta ja eri opintoaloista järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa.
Ammattikorkeakouluihin hakemiseen kannustetaan järjestämällä tai ohjaamalla opiskelijaa opiskelemaan vapaasti valittavina opintoina
AMK:aan valmentavia opintoja. Opinnot järjestetään viimeisten jaksojen aikana ennen valmistumista.
Opiskelijoille tiedotetaan myös yliopisto-opintomahdollisuuksista joko avoimina opintoina tai yliopisto-opiskelijaksi hakeutumisena.
Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kerrotaan alan jatko-opintomahdollisuuksista sekä korkeakouluopintoina että ammatti- tai
erikoisammattitutkintoina.
3.4.2
Työnhakuun ohjaaminen
Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea työpaikanhakemiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Reimari 3 -hankkeen projektityöntekijät ohjaavat tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevien työllistymistä tai pääsyä työvoimahallinnon toimenpiteisiin.
Osassa opistoista on käytössä Koulutuksesta työhön - opinnot, jonka sisältöihin kuuluu työnhakuohjaus.
3.5
Ohjaus opintojen jälkeen
Valmistuneille opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada opinto-ohjausta vielä valmistumisen jälkeenkin ottamalla yhteyttä opintoohjaajiin. Esimerkiksi työllistymistilastot antavat viitteitä valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään ja jatko-opintoihin.
Opiskelijoilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa opintojen jälkeen Kpedussa määritetyllä osaamisen arviointimenetelmällä. Suoritusmaksussa noudatetaan voimassa olevaa käytäntöä. Tällöin opiskelija ottaa yhteyttä ao. opettajaan tai koulutuspäällikköön ja sovitaan mahdollisesta lisäopinnoista ja arvioinnin toteutuksesta.
14
4
YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA
Alla on kuvattuna opiskelijan ohjauksen keskeiset yhteistyön toimijatahot Keski-Pohjanmaalla. Kuviosta käy ilmi alueellisen opintoohjauksen verkosto.
4.1
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Oppilaitos on velvollinen olemaan aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien/huoltajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on edistää opintojen etenemistä sekä opiskelijan turvallisuutta ja hyvinvointia.
Yläkoulujen vanhempainiltojen esittelytilaisuuksissa ja avointen ovien päivissä aloitetaan yhteistyö kotien kanssa.
Kotiväenilta järjestetään syksyllä aloittavien opiskelijoiden vanhemmille/huoltajille ja muille läheisille. Tilaisuudessa esitellään oppilaitoksen henkilöstöä, toimintaperiaatteita sekä tiloja.
Opintosuoritusote toimitaan opettajan/ ryhmänohjaajan jakamana opiskelijalle ja kotiväelle vähintään kerran lukuvuodessa. Alaikäisen opintosuoritusotteeseen pyydetään vanhemman allekirjoitus.
Yhteys kotiin otetaan opettajan/ryhmänohjaajan toimesta jos opinnot eivät etene suunnitelmallisesti tai selvittämättömia poissaoloja on yli 20h/ jakso. Ryhmänohjaaja on velvollinen ottamaan yhteyttä opiskelijan kotiin viimeistään, jos opiskelija on ollut poissa koulusta kolme päivää syytä ilmoittamatta. Jos yhteyttä ei saada puhelimitse, opintotoimisto/ ryhmänohjaaja lähettää alaikäisen opiskelijan
vanhemmille/huoltajille tai täysi-ikäiselle opiskelijalle yhteydenottopyyntökirjeen.
Opiskelijahuoltohenkilöstön yhteistyö kotien kanssa aloitetaan heti opiskelijaksi valittaessa. Opiskelijaksi valinnan yhteydessä
koteihin lähetetään alkuhaastattelulomake, jolla huoltaja voi ilmoittaa opiskelijaa koskevia luottamuksellisia tietoja suoraan opiskelijapalveluhenkilöstölle ja ryhmänohjaajalle. Samassa lomakkeessa on tiedonsiirtolupaan liittyvät allekirjoitukset.
Huoltajien Wilma- tunnukset toimitetaan opintotoimistosta alaikäisen opiskelijan kotiin opintojen alkamisen jälkeen kaikille huoltajille.
15
Ongelmatilanteiden selvittämisessä opiskelijahuoltohenkilöstö on aktiivisesti yhteydessä opiskelijan kotiin.
HOJKS- suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien/ huoltajien kanssa. Erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohdalla
yhteydenpito on erityisen tärkeää opintojen etenemisen varmistamiseksi. Tarvittaessa vanhemmille tarjotaan mahdollisuus neuvotteluun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön kanssa.
4.2
Ohjaus ulkopuolisiin ohjauspalveluihin
Opiskelijan tulee osata käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Opiskelijaa ohjataan ryhmäohjauksessa tai henkilökohtaisissa keskusteluissa hyödyntämään esim. työhallinnon, Kelan, Kokkotyösäätiön ja
erikoissairaanhoidon palveluita. Kts. Hyvinvoinnin ja opiskelijahuollon suunnitelma 2010–2011.
4.3
Kpedu:n opiskelijayhdistys
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on yhteinen opiskelijakunta (KEKO ry,). Kaikki opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan, joka
valitsee keskuudestaan hallituksen syksyisin yleisessä kokouksessa. Opiskelijakunnan hallitukseen kuuluu edustajia eri koulutusohjelmista. Opiskelijakunnan tehtävänä on toimia yhdyssiteenä oppilaitoksen ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijakuntatoiminta luo mahdollisuuden opiskelijoille ottaa kantaa erilaisiin opintoja koskeviin kysymyksiin sekä antaa kommentteja suunnitteilla oleviin uudistuksiin.
Opiskelijakunta järjestää liikunta- ja kulttuuritoimintaa ja hoitaa käytännön järjestelyn opiskelijoiden tilaisuuksissa. Opiskelijakunnan
hallitus kokoontuu säännöllisesti ja sen toiminnan tukihenkilönä on yhtymän koulutussuunnittelija. Jokaisessa opistossa toimii lisäksi
oma opiskelijayhdistys.
4.4
Tutortoiminta
Tutorit ovat tehtäväänsä koulutettuja opiskelijoita, jotka ovat sitoutuneita neuvomaan, ohjaamaan ja auttamaan uusia opiskelijoita
vastaan tulevissa kysymyksissä ja ongelmissa. Tutortoiminnan tavoitteena on hyvä yhteishenki ja tunne siitä, että ”kaveria ei jätetä”.
Tavoitteena on myös tehdä uusien opiskelijoiden opiskelutyön aloittaminen mahdollisimman helpoksi ja tukea opiskelua kohti hyvää
ammattitaitoa ja työelämää. Tutorit osallistuvat tutorkoulutuksien, uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen ja tarvittaessa muiden tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tutorit toimivat koulutuksien esittelyissä ja tiedottamisessa opinto-ohjaajien apuna.
Tutoropas jaetaan tutorkurssilla tutoreille ja se toimii heidän tutortehtäviensä merkitsemiskirjana. Toiminnan voi kirjata vapaasti
valittaviin opintoihin.
16
5
KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA
Toisen asteen yhteyshanke on kehittänyt yhteistyötä Keski-Pohjanmaalla toisen asteen oppilaitosten välillä. Valittavina olevista opinnoista tiedotetaan lukuvuodesta 2011 – 2012 alkaen Wilmassa, missä voi myös ilmoittautua opintoihin. Opintotarjottimen osoite on
https://wilma.kpedu.fi/news/12 .
Toisen asteen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä joustavasti työelämä- ja jatko-opintovalmiuksia
tukevia yksilöllisiä valintoja sekä tiivistää koulutuksen järjestäjälle asetettua vaatimusta yhteistyöstä.
Perustutkinnoittain yhteistyötä tehdään myös kansallisella tasolla opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen toteuttamiseksi.
5.1
Valinnaisten opintojen toteuttaminen
Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Kaikissa ammatillisissa
perustutkinnoissa valinnaisia opintoja ovat:
•
ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat (4ov).
•
ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat (10 ov), joihin voi valita opintoja omasta tai muista perustutkinnoista, ammattitutkin-
•
vapaasti valittavina tutkinnon osina (10 ov) opiskelija voi suorittaa opintoja omassa opistossa, muissa ammatillisissa opistois-
noista tai erikoisammattitutkinnoista, ammattikorkeakouluopintoja tai lukio-opintoja.
sa, lukioissa, ammattikorkeakoulussa. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi käy myös alan työkokemus, harrastukset jotka tukevat
koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua.
•
Wilmaan tehdään keväällä 2012 kurssitarjotin, jonka kautta opiskelijat voivat jatkossa ilmoittautua valinnaisopintoihin.
Kokkolassa (ei KEPO) on sovittu yhteistoiminta-ajasta, joka tarkennetaan lukuvuosittain. Urheiluakatemian opiskelijoille mahdollistetaan heille sopivimmat vaihtoajat.
5.2
Ammattilukio
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Kaustisen evankelisessa opistossa voi suorittaa ammattilukion. Koulutusaika on neljä vuotta ja siinä ajassa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon ja lukion
oppimäärän.
Ammattilukiossa opiskellaan ammatillisia opintoja vähintään 80 opintoviikkoa. Opinnot antavat pätevyyden ammattiin. Ammatilliseen
perustutkintoon kuuluvat ammattitaitoa täydentävät (20 ov), ammatilliset valinnaiset (10 ov) ja vapaasti valittavat (10 ov) tutkinnon
osat. Nämä opinnot tunnistetaan ja tunnustetaan lukio-opinnoista.
Lukion päättötodistuksen saamiseksi suoritetaan vähintään 48 lukiokurssia. Lukio-opinnot järjestetään aikuislukion opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti yhteistyössä paikkakuntien lukioiden kanssa (Kokkola, Kannus, Perho, Toholampi). Kaustisen Raviopiston
lukiokoulutus järjestetään yhteistyössä Vetelin lukion kanssa. Kaustisen raviopisto tekee yhteistyötä Kaustisen musiikkilukion kanssa,
missä järjestetään Kaustisen evankelisen opiston lukiokoulutus.
Ammattilukio vahvistaa opiskelijan jatko-opiskelumahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa sekä työelämävalmiuksia.
Ammattilukio toimii ryhmämuotoisena seuraavissa perustutkinnoissa:
Lähihoitaja
Eläintenhoitaja (Kannus)
Merkonomi
Hevostenhoitaja (Perho, Kaustinen)
Datanomi
Ympäristönhoitaja (Perho)
Kokki
Artesaani (Toholampi)
ICT-asentaja
17
Edellisten lisäksi pyritään mahdollistamaan muidenkin opintoalojen opiskelijoiden lukio-opintojen suorittaminen ns. yhdistelmäopintoina.
5.3
Yhdistelmäopinnot
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiossa ja osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa missä tahansa koulutusohjelmassa. Ammatillisen tutkinnon suorittavalla on oikeus
osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin myös ilman lisäopintoja. Ylioppilastutkintokokeiden suorittamisen voi aloittaa, kun ammatillisia
opintoja on opiskeltu 1,5 vuotta.
Yhdistelmätutkinnon opintojen suorittaminen vaatii opiskelijalta vastuuta, joustavuutta, suunnitelmallisuutta, aktiivisuutta ja rohkeutta.
Lisäksi opiskelijalla on oltava hyvä opiskelumotivaatio sekä ammatillisissa että lukio-opinnoissa. Muiden perustutkintojen rinnalla
ylioppilastutkinnon suorittamisesta kiinnostuneet hakevat normaalisti yhteishaussa opiskelupaikkaa. Opintojen alkuvaiheessa elokuussa opiskelijoilta kysytään halukkuutta yhdistelmätutkinto-opintoihin. Opintoaloittain on eroja siinä, miten opintoihin haetaan. Opintoohjaajan haastattelu ja opintoihin ilmoittautuminen valittuun lukioon kuuluu hakeutumiseen kaikilla aloilla.
5.4
Urheiluakatemia
Kokkolan toisen asteen oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa oman kilpaurheilulajin harjoittelua opintojen aikana. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että kolmena aamuna viikossa (ma klo 7.45–9.00, ke 7.45 – 9.45 ja pe klo 7.45–9.00) opiskelija keskittyy oman lajin
harjoitteluun.
Lajivalmennukseen haetaan yläkoulun 9. luokalta erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan urheiluakatemian yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilö toimittaa hakemuksen tiedoksi opiskelijan oppilaitokseen ja valmentajalle. Hakemukset ja puoltavat lausunnot käsitellään ja
niiden perusteella kutsutaan tarvittaessa pääsykokeeseen. Tulosten selvittyä yhteistyöryhmä tekee valinnat akatemiaan.
Hakulomakkeen saa peruskoulujen oppilaanohjaajilta, toisen asteen opinto-ohjaajilta sekä www.kpedu.fi -sivuilta.
18
6
OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ
Kpedun opinto-ohjauksen prosessia ja tavoitteita määritetään tehtävänkulunkuvauksissa sekä vuosittain päivitettävässä opintoohjauksen toimintokortissa (toimintasuunnitelma). Toimijat ja vastuualueet on kuvattuna tässä suunnitelmassa. Vuosisuunnitelma
tehdään lukuvuosittain ja se löytyy tämän asiakirjan liitteenä.
6.1
Opinto-ohjauksen kehittämisryhmä, Kpedu-opot
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän organisaatiossa toimii opinto-ohjauksen kehittämistyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimii
ammattiopiston opinto-ohjaaja Jouni Mantila. Mantila toimii myös opinto- ja hakutoimiston koordinoivana opinto-ohjaajana. Työryhmän sihteerinä toimii Tuija Koukkari. Kpedu-opot kehittämisryhmän tavoitteena on mm. kehittää ja levittää yhteisiä ohjauskäytänteitä, kehittää alueen yhteishaun ja tiedottamisen käytänteitä, ylläpitää yhteistyöverkostoja ja edistää työhyvinvointia. Kpedu-opot tapaavat säännöllisesti (väh. 5x lukuvuodessa) ajankohtaisten asioiden äärellä.
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 - 2013
Kehittämiskohteet
Ajantasalla oleva ohjaussuunnitelma
Tavoite
Lukuvuoden 2012-2013 alussa valmiina
SORA -päivitys
Vastuuhlö
Jouni Mantila
Aikataulu
1.1.2012 –
31.5.2013
Ohjaussuunnitelman
kääntäminen englanniksi
Kv-yhteistyön vahvistaminen.
Viestintäsuunnittelija ja
Jouni Mantila
31.12.2012
Seutukunnallisen ohjaussuunnitelman koordinointi
HOPS- ja OSTU menettelytapojen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen
Alueellisesta työnjaosta sopiminen yhteistyön vahvistamiseksi ja oppimisen elinikäisen polun ohjaamiseksi.
Tehtyjen kartoitusten hyödyntäminen
toimivien mallien ja ratkaisujen löytämiseksi.
Mallien levittäminen.
Jouni Mantila
1.1.2012
HOPS –työryhmä
JOBI -hanke
31.12.2012
Raportointi
Kpedun opot ja
ro:t
Koulutusjohtaja ja
opistojen esimiehet
Kpedun opot ja
ro:t
Koulutusjohtaja ja
opistojen esimiehet
Keski-Pohjanmaan
opot ja rehtorit
Johtoryhmät ja
kpedun opot
SORA –lainsäädännön
vaikutukset opintoohjaajien työhön
6.2
Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi
Opinto-ohjausta arvioidaan vuosittain opinto-ohjaussuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Mahdollisia kehittämiskohteita nostetaan
esille myös koulutuksen järjestäjän opiskelijoille teettämillä kyselyillä (olo-, tulo- ja päättökyselyt). Kehittämisen avulla pyritään takaamaan, että jokainen opiskelija saa riittävästi opinto-ohjausta.
Tärkeimmät opinto-ohjauksen kehittämiskohteet ovat:
•
•
•
•
•
•
•
Yhteisten ohjauskäytänteiden kehittäminen Kpedussa
Opinto- ja hakutoimiston kehittäminen
Henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistaminen kaikilla aloilla
Kestävän kehityksen ja yrittäjyyden toteutuminen kaikissa opetussuunnitelmissa
II- asteen yhteistyön vahvistaminen ja Väyläopintojen kehittäminen
Opiskelija- ja työelämälähtöisyyden parantaminen
Erityisopetuksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen
Ohjauksen laatua kehitetään tarkastelemalla Kpedu:n ohjauksen toimivuutta Euroopan unionin Koulutus 2010 -ohjelman elinaikaisen ohjauksen periaatteiden valossa.
19
6.2.1
Opinto-ohjauksen laatukriteerit
Kpedu-opot työryhmä on määritellyt opinto-ohjaukseen määrälliset ja laadulliset laatukriteerit. Kriteerien avulla konkretisoidaan
tavoitteita ja kriteerien toteutumisen seurannalla tarkastellaan tavoitetilan saavuttamista.
LAATUKRITEERIT – määrälliset
LAATUKRITEERIT – laadulliset
Opinto-ohjauksen resurssit: aika, tilat, välineet,
määrärahat, muut
Ohjaus oppilaitoksen tehtävänä:
Opinto-ohjauksen saatavuus:
Opiskelijamäärä/opinto-ohjaaja:
”Jokaista 250 opiskelijaa kohden tulisi olla yksi
opinto-ohjaaja tai pääasiallisesti opinto-ohjauksesta
vastaava opettaja (Sivistysvaliokunnan mietintö
6/2002 vp)” Sopo ry:n suositus 200 opiskelijaa/ opo.
Em. kriteerin puitteissa arvioidaan opinto-ohjaajan
palveluiden riittävyyttä opistoissa.
Opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajille ja muille toimijoille on määritelty selkeästi riittävä resurssi sekä
henkilö- että ryhmäkohtaiseen ohjaukseen. Tämä
resurssi määritellään opistokohtaisessa ohjaussuunnitelmassa
Rauhallinen tila henkilökohtaista ohjausta varten.
Yhteisten INFO- tilaisuuksien määrä / lukuvuosi.
Palautekyselyt 9 -luokkalaisten täsmäkäynneistä ja
Ovet auki ammattiin- tapahtumasta.
Jatkavien (5, 6, 7, 8, 9 ja 10) ja päättävien (19)
Webropol-kysely:
OPH:n barometri
Tutkintoon sisältyvän opinto-ohjauksen määrä (1,5 ov) ja suunnitelman toteutuminen on kirjattu opetussuunnitelmaan.
Opiskelijoille on järjestetty mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta kohtuullisen odotusajan sisällä.
Erityistä tukea tarvitseville on mahdollisuus antaa ohjausta heidän tarpeensa mukaisesti.
Opiskelijoille jaetaan tietoa koulutuksista koulutuspaikan valinnan tueksi:
Esitteet ajan tasalla, perusopetuksen opoille tiedotetaan muutoksista, Internet
sivustoja päivitetään riittävästi, opinto-ohjaajien ja opintosihteerien yhteystiedot
helposti saatavilla, tiedot vapaista opiskelupaikoista myös www-sivuilla.
Koulutuksen alussa ja edetessä tiedotetaan opintojen etenemisestä, esim. työssäoppimisjaksojen sijoittumisesta ja opintojen muodostumisesta.
Opiskelijoille tiedotetaan valinnan mahdollisuuksista muista oppilaitoksista ja he
saavat tukea valinnoissa.
Työssäoppimispaikkojen valinnan ohjauksella varmistetaan laaja-alainen kokemus
alan työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Mahdollisuuksista kansainvälisiin
kontakteihin, opiskeluun ja työhön tiedotetaan kaikille.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan hänen valintojensa mukainen henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma.
*Tehtävien vastuu- ja työnjako:
Opinto-ohjaajat kantavat päävastuun opinto-ohjauksen suunnitelman laatimisesta.
Suunnitelmassa tulee käydä ilmi työnjako siten, että koko henkilöstö osallistuu
opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös oppilaitoksen sisäinen asiantuntijayhteistyö, yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa eri
oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Systemaattinen arviointi- ja palautejärjestelmä
Koulutusyhtymän yhteisessä sähköisessä opiskelijapalautejärjestelmässä arvioidaan
opinto-ohjauksen toimivuutta. Tehdään jatkavien sekä päättävien kyselyt. Tämän
lisäksi oppilaitokset järjestävät omia kyselyitään tarpeen mukaan.
Poissaolot, tutkinnon läpäisy- %, keskeyttämis- %,
koulutuksen jälkeinen sijoittuminen, opintoohjauksen tavoitteiden ja saavuttamisen arviointi
sekä seuraaminen.
Jatko-opiskelu- ja urainfotilaisuuksien määrä
/lukuvuosi.
Koulutuksesta työhön 1 ov suoritukset/ vuosi.
Ohjaus nivelvaiheissa: (Käytössä toimintaa ohjaava alueellinen strategia opintoohjauksessa oppijan polun eri vaiheissa.) Opo- tiimi käy keskustelun vuosittain.Opiskelijoiden saattaenvaihto toimii myös koulutusyhtymän sisällä.
Ura- ja rekrytointipalveluja kehitetään yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa.
Jatko-opintomahdollisuuksista tiedotetaan kaikille ja ohjausta tarjotaan sitä tarvitseville. Työelämään siirtymistä ohjataan Koulutuksesta työhön -jaksolla tai vastaavilla
opinnoilla joissa käsitellään urasuunnittelua, työnhakua ja työvoimahallinnon palveluita. Työssäoppimisen paikkojen valinnassa ohjataan työelämään siirtymiseen.
*Moniammatillinen yhteistyö: Yhteistyön muodot on kuvattuna koulutusyhtymän
opinto- ja ohjaussuunnitelmassa. Opiskelijahuollon kehittämisryhmä kantaa päävastuun moniammatillisesta yhteistyön suunnittelusta.
Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö on kirjattuna opistokohtaiseen ohjaus-
20
suunnitelmaan ja siihen on nimetty vastuuhenkilöt.
Kotien kanssa järjestettävien tapahtumien määrä
/lukuvuosi.
6.2.2
*Yhteistyö kotien kanssa: Oppilaitos on aloitteellinen säännöllisesti toimivassa tiedottamisessa opiskelijoiden kotiväelle. Tiedotetaan huoltajille mahdollisuudesta
yhteistyöhön ryhmänohjaajan ja opiskelijahuollon toimijoiden kanssa (yhteystiedot).
Huoltajille jaetaan Wilma- tunnukset.
Yhteistyön toimintamallit ja tavat on kirjattu opistokohtaiseen ohjaussuunnitelmaan.
Opinto-ohjauksen laadunkehittämisen suunnitelma
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä opinto-ohjauksen laadunhallinta perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen, jota voidaan
kuvata yleisen eurooppalaisen laadunhallinnan viitekehyksen avulla. Olemme sitoutuneet ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (OPH 2008) periaatteiden toteuttamiseen. Toiminnan kuvauksissa ja arvioinneissa käytämme Euroopan laatupalkintokriteeristön mukaista rakennetta. Tilinpäätöksessä tulosten kehittyminen kuvataan BSC-näkökulmien mukaan ryhmitellyllä mittaristolla.
Kuvio. Yleinen laadunhallinnan viitekehys
Opinto-ohjauksen kriteereiden ja mittaristojen tarkentaminen ja kehittäminen toiminnan parantamiseksi vaatii työtä. Palautetietoa
kootaan eri tavoin, mutta sen systemaattinen hyödyntäminen on vielä haasteellista. Palautteen kokoamisella on uskottavuutta ja
vaikuttavuutta, kun siihen reagoidaan ja mahdollisimman ajan tasaisesti.
21
7
OPPAAT JA OHJEISTUKSET
Opiskelijoille jaettavat
Koulutusyhtymän ohjeet:
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma
Opiskelijan ja huoltajan opas
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhteiset järjestyssäännöt
Työssäoppimisen ohje opiskelijalle
Oppilaitoksen omat ohjeet:
Opettajien käyttöön
OPH:n ohjeet:
Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/1998, 601/2005
Asetus ammatillisesta koulutuksesta N:o 811/1998, 603/2005
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta N:o 479/2003
Laki 479/2003,
OPH:en määräys M 32/011/2005) ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista
Opetussuunnitelmien perusteet (tutkintokohtaiset)
Koulutusyhtymän ohjeet:
Strategia 2015
Opetussuunnitelman yhteinen osa, 19.4.2010
Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä
Opiskelijan hyvinvointisuunnitelma 2011–2012
Opinto-ohjauksen järjestäminen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä 2010–2011
Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma 2011-2012
Ryhmänohjaajan käsikirja
Tasa-arvosuunnitelma
Kansainvälisen työssäoppimisen materiaali
Opiskelijan arvioinnin ohje
Oppilaitoksen omat ohjeet:
Yhteistyökumppaneille
Koulutusyhtymän ohjeet
Kpedu yhteinen esite
EsittelyPP
Työssäoppiminen
Tietoa työnantajalle / työpaikkaohjaajalle työssäoppimisesta
Oppilaitoksen omat ohjeet:
22
8
LÄHTEET
Lukioasetus ohjeistaa toimintaa yhdistelmätutkinnon osalta.
Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on vahvistettu yksityiskohtaisemmin opinto-ohjauksen tavoitteet ja annettu ohjeita sen
järjestämisestä oppilaitoksessa.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan on kirjattu keskeiset toiminnan suuntaviivat.
Opetusministeriön kehittämissuunnitelman, Koulutus ja tutkimus 2007 – 2012 suuntaa kehittämistyötä. Uuden elinikäisen oppimisen
tiedonanto 8/2011
Euroopan unionin Koulutus 2010 – ohjelman elinaikaisen ohjauksen periaatteiden kautta kehitetään ohjaustoiminnan arviointia ja
laadunparantamist
Erillishaku: https://www.kokkola.fi/opetus_ja_koulutus/fi_FI/opetus_ja_koulutus/
Suomen opinto-ohjaajat ry: www.sopo.fi/
23
LIITE 1
Opinto-ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken
TYÖNJAKO JA VASTUUT
Koulutuksista tiedottaminen,
verkostoyhteistyö
Opiskelijavalinta ja vastaanottaminen
Ryhmään perehdyttäminen
ryhmänohjaaja
5
opintoohjaaja
opokoord.
2
3
opettaja
opintoalavastaava,
koulutuspäällikkö,
perustutkintopäällikkö,
yksikönjohtaja
erityisopettaja
HOPSin laadinta ja seuranta
HOJKSin laadinta ja seuranta
Valinnaisuuden tiedottaminen, kirjaaminen
Oppimisen vaikeuksissa auttaminen
Osaamisen tunnustamisesta tiedottaminen,
kirjaaminen
Ammatillisen suuntautumisen ja kasvun ohjaus
opintojen aikana
Epäsäännölliseen opiskeluun puuttuminen
Työssäoppimisen ohjaus
Ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus
Henk.koht. kasvun ja kehityksen ohjaus,
läheisverkostotyö
Psykososiaalinen tuki,
viranomaisverkostotyö, sosiaaliset vaikeudet
Oppimisen taitojen ohjaus
rehtori/
apulaisrehtori
toimisto/
opintosihteeri
hakutoimisto
työssä
oppimisen
ohjaaja
opiskelijahuoltoryhmä
KVkoordinaattori
1
4
3
2
1
1
Opintososiaalisten tukien hakeminen
OPS:n perehdyttäminen
kuraattori
2
1
1
2
1
2
1
4
1
2
1
2
2
1
1
2
1
5
2
4
3
1
2
4
3
1
1
2
4
3
Kansainvälisistä mahdollisuuksista
2
3
tiedottaminen
Työelämään ja jatko-opintoihin
1
2
ohjaus/uraohjaus
Huom. 1 ensisijaisen toimijan kohdalla ja 2 toissijaisen kohdalla jne
3
3
5
2
3
4
6
7
2
4
3
4
3
1
2
Helppipaja/
Lisäopetusluokka
+ Erityisopettaja
1
KESKI-POHJANMAAN OPOVERKOSTON YHTEISTYÖN VUOSIKELLO lukukausi 2012–2013
KESÄ-HEINÄKUU
ELO-SYYSKUU
Jakso 1
vkot 33–40
( 13.8–5.10.2012)
LIITE 2
1 (3).
PERUSOPETUS
● Valinnan tulokset 14.6.2012.
● Paikan vastaanottam. viim.
28.6.2012
● Ammattistartti ja Aikalisä
- Erillishaku 21.5 - 10.8.2012
- Haastattelut elokuussa viikoilla
33 ja 34
- Koulutus alkaa 27.8.2012 klo 9.00
(täyd. haun tul. 3.8.2012)
● Koulu alkaa 13.8.2012
● Paikka kaikille ke 22.8.2012.
Kirjaston alakäytävä
AMMATILLINEN KOULUTUS
● Valinnan tulokset 14.6.2012
● Täydennyshaku 6.7–13.7.2012
Hakutoimisto:
Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola
s-posti: [email protected]
puhelin 040 8085 010
LUKIOKOULUTUS
● Valinnan tulokset 14.6.2012
● Täydennyshaku 6.7.–13.7.2012
AMK
Päiv. 22.5.2012 (J.M)
Ammattikorkeakoulujen
kesän 2012 täydennyshaku
30.7. - 2.8.2012
● Opiskelu alkaa 15.8.2012
● Paikka kaikille ke 22.8.2012
Kirjaston alakäytävä
● Opiskelu alkaa 13–14.8.2012
Opiskelu alkaa 27.8.2012
● 10-luokka alkaa 27.8.2012
● Ammattistartti alkaa 27.8.2012
klo 9.00
● Aikalisä alkaa 27.8.2012
klo 9.00
● Kpedu- opot 24.8.2012. Paikkana;
Maaseutuopisto, Toholampi
(yhteishaku 2013)
● Paikka kaikille ke 22.8.2012
Kirjaston alakäytävä
● amkhaku.fi, keväällä
2013 alkavaan koulutukseen 17.9–2.10.2012
● 7-luokkalaisten haastattelut
● K-P:n opot ja rehtorit
pe 7.9.2012, Kannus
= info yhteishausta 2012
maaseutuopisto, Kannus
● K-P:n opot ja rehtorit (pe 7.9.2012),
Maaseutuopisto, Kannus
= info yhteishausta 2013
● Yo-kirjoitukset 10.09–
3.10.2012
● K-P:n opot ja rehtorit (pe 7.9.2012)
= info yhteishausta 2013, Kannus
● Syksyn yhteishaku 26.9–
5.10.2012
LOKA-MARRASKUU
Jakso 2
vkot 41–48
(8.10.–30.11.)
syysloma vko 42
(15–19.10.2012)
PERUSOPETUS
● 9-luokkalaiset TET
● 9-luokkalaisten
vanhempainillat vkot 45-5
● K-P:n opot ja rehtorit
9.11.2012
● 9-luokkalaisten vierailut
opistoihin ja lukioihin vko 46
ti 13.11 ja ke 14.11.2012.
AMMATILLINEN KOULUTUS
● - haenyt.fi 26.9 - 5.10.2012
● – Kpedu- opot 5.10.2012 Paikkana;
Kauppaopisto, Kokkola
● 9-luokkalaisten vierailut opistoihin ja lukioihin vko 46
ti 13.11 ja ke 14.11.2012
● 9-luokkalaisten
vanhempainillat vkot 45-5
● K-P:n opot ja rehtorit 9.11.2012 klo
9.00-15.00
LUKIOKOULUTUS
● 9-luokkalaisten
vanhempainillat vkot 45-5
● 9-luokkalaisten vierailut
opistoihin ja lukioihin vko 46
ti 13.11 ja ke 14.11.2012.
● K-P:n opot ja rehtorit 9.11.2012
Yritysvierailu
● Centria (KPAMK)
Avoimet ovet
7.-8.11.2012
● Centria (KPAMK)
Avoimet ovet
7.-8.11.2012
JOULU-TAMMIKUU
Jakso 3
vkot 49-5
(3.12.–1.2.2013)
● 9-luokkalaisten
vanhempainillat vkot 45-5
● 9-luokkalaisten TET
● Kokkolan yhteinen vanhempainilta Kokkolan yhteislyseon lukiolla ke 23.1.2013.
● 9-luokkalaisten vanhempainillat
vkot 45-5
Kpedu- opot 11.1.2013
● AMK avoimet ovet 17.1.2013
● Kokkolan yhteinen vanhempainilta
23.1.2013. Paikkana Kokkolan
yhteislyseon lukio.
● 9-luokkalaisten vanhempainillat
vkot 45-5
AMK, avoimet ovet 17.1.2013
Kokkolan yhteinen vanhempainilta
23.1.2013. Paikkana; Kokkolan
yhteislyseon lukio.
AMK
2 (3).
Päiv. 22.5.2012 (J.M)
Centria (KPAMK)
Avoimet ovet
7.-8.11.2012
3 (3).
HELMI-MAALISKUU
Jakso 4
vkot 6-13
(4.2.–5.4.2013)
Talviloma vko 9
(25.2–1.3.2013)
PERUSOPETUS
AMMATILLINEN KOULUTUS
LUKIOKOULUTUS
● K-P:n opot, Opopäivät
Kouvola/ “Opojuna”/”bussi”
● K-P:n opot, Opopäivät
Kouvola/ “Opojuna”/”bussi”
● K-P:n opot, Opopäivät
Kouvola/ “Opojuna”/”bussi”
7.-9.2.2013
● haenyt.fi 25.2–15.3.2013
HUHTI – TOUKOKUU ● 8-luokkalaisten opotunnit
Jakso 5
vkot 14–22
● Saatteenvaihtopalaverit
(8.4.–31.5./1.6.)
● K-P opot ja rehtorit pe
12.4.2013
● Taitajakisat 14–16.5.2013
Joensuu
● Kevätillallinen,
Kokkolinna ke 22.5.2013
7.-9.2.2013
● la 9.2.2013 Ammattiopiston
avoimet ovet
● haenyt.fi 25.2–15.3.2013
● Kpedu- opot 22.3.2013. Paikkana;
Kokkolan ammattiopisto
(lukuvuosi 2013–2014)
● Saattaenvaihtopalaverit
● K-P opot ja rehtorit pe
12.4.2013
● Taitajakisat 14–16.5.2013
Joensuu
● Äidit ja kasit Ammattiopistolla
11.5.2013
● Kevätillallinen
Kokkolinna ke 22.5 2013
Valmistujaiset vko 22 (31.5.2013)
7.-9.2.2013
● penkkarit 14.2.2013
● vanhojentanssit 15.2.2013
● Yo-kirjoitukset 8.2 -25.3.2013
AMK
Päiv. 22.5.20112(J.M)
amkhaku.fi
4.3.–2.4.2013?
● haenyt.fi 25.2–15.3.2013
● yliopistohaku.fi (7.3 –
12.4.2013??).
● Saattaenvaihtopalaverit
● K-P:n opot ja rehtorit pe
tapaaminen 12.4.2013
● Kevätillallinen, Kokkolinna
ke 22.5.2013
● Yo-juhlat 1.6.2013
● K-P:n opot ja rehtorit
12.4.2013
LIITE 3
Ohjaus oppijan polun eri vaiheissa
Ennen opintoja ” Haluan lähihoitajaksi, sähkömieheksi, hevosten hoitajaksi…”
Ohjauksen tavoite ja
sisältö
Toiminnot ja toteuttamismuodot
Toimijat
Ohjauksessa käytettävä materiaali
Yhteistyöverkosto
Ammatillisen
suuntautumisen ohjaus
Koulutuksista tiedottaminen perusasteen 8 ja 9 luokkalaisille, tiedottaminen muille hakijoille.
Opinto-ohjaajat
Esitteet:
Kpedu yhteinen
Maakunnan oppilaitokset /
opinto-ohjaajat =
K-P:n opot
Vierailut alueen peruskouluilla/luokilla.
Ammatillisen suuntautumisen
löytäminen ja vahvistaminen
Opiskelijatutorit
Yhteishaku info-päivä alueen opinto-ohjaajille ja
rehtoreille/ Kulttuuriopisto
Avoimet ovet vko 3, 19 - 20.1.2011
(kaupunkiopistot + lukiot)
Opettajat
Muistitikku kaikille 9- luokkalaisille
Vierailut vanhempainilloissa
8- luokkalaisille avoimet ovet
Opintoneuvonta puhelin, s-posti
Tutustumisjaksot, TET- jaksot
Pienryhmävierailujen järjestäminen
Opiskelijavalintaan osallistuminen:
Joustava valinta,
Soveltuvuus-/ pääsykokeet
Opiskelijavalinnasta tiedottaminen
Opiskelupaikan vastaanottaminen, aloittamatta
jättäneiden opiskelijoiden tavoittelu
Oppimisen ja opiskelun
ohjaus:
Aiempiin opintoihin liittyvien tietojen hankkiminen ja
siirtäminen (Tietosiirtolomake).
Ohjaustarpeen arviointi
Nivelvaiheen tapaamiset ennen opintoja ja opintojen
alkuvaiheessa = Saattaen vaihto palaverit  tiedot
Kokkolan ammattiopisto
Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto
Kokkolan kauppaopisto
Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto
Kpedu Opinto- ja
hakutoimisto
Opinto-ohjaajat
Koulukuraattori
Opintosihteeri
Ryhmänohjaaja
KY:n yhteinen PP-esitys yms.
Oheismateriaali
Valintakokeisiin liittyvä ohjeistus
( KSTO, KKO, KPKO, MSO)
Valintakirje ohjeistuksineen
Kotisivut
www.kpedu.fi Yhteishaku 2011
Koulukuraattori
Terveydenhoitaja
Erityisopettaja
Soveltuvuusarvioinnin järjestäjä
Yhteishaku
Maakunnan opinto-ohjaajat
Etsivät työntekijät
Kpedu Opinto- ja
hakutoimisto
Opinto-ohjaajat
Kpedu:n opot
Haku- ja valintaprosessin aikana saatu
opiskelijatieto, joustava valinta, hakemus,
henkilötietolomake.
Lähettävät oppilaitokset
Opiskelu- ja työtodistukset
Soveltuvuusarvioinnit
Terveyskysely ja lääkärintodistukset
Soveltuvuuskokeen järjestäjä
Alueen opinto-ohjaajat
Primukseen
Anne Eteläaho
Opiskelutietojen siirtolomake
Peruskoulun HOJKS
Erilaiset lausunnot
Oppimisen ja opiskelun
ohjaus:
Oppilaitoksen ohjausvalmiuden
parantaminen
Ryhmänohjaajien kouluttaminen ja perehdyttäminen. Opinto-ohjaajat
Opiskelijatutorkoulutus
Kokkolan kaupungin yhteinen koulutus
Oppilaitoksen oma koulutus/ohjaus
Vanhempien tutoreiden ohjaus
aloittaville tutoreille.
Opinto-ohjaajat
Lisäksi muita ulkopuolisia koulutuksia
Kuraattori
Erityisopettaja
Ryhmänohjaajien käsikirja
Opin Ovi-projektin materiaali
Opiskelijan ja huoltajan opas
Opistojen omat opiskelijan oppaat
Tutor-opas
Opiskelijatutorkoulutuksen materiaali
Opiskelijayhdistys
Opiskelijajärjestöt
Lukioiden tutorit
Opintojen alkaessa ”Olen tehnyt hyvän koulutusvalinnan ja haluan oppia ammattiin”
Ohjauksen tavoi-
Toimijat
Orientoivat opinnot osana opetussuunnitelmaa
Henkilötietolomakkeet
Opinto-ohjauksen ryhmätunnit
Ryhmänohjaajan tunnit
Opiskelijatutortoiminta
Ryhmänohjaajat
Opettajat
Opinto-ohjaajat
Opiskelijatutorit
Muut ohjauspalvelut
Opintosihteeri
Ryhmänohjaajat
Opetussuunnitelmat
Opinto-ohjaajat
Koulukuraattori
Nivelvaihetieto opiskelijasta
(Primus)
tealue ja sisältö
Oppimisen ja
opiskelun ohjaus
Opintojen sujuva
käynnistyminen
Ohjauspalveluiden
suunnitelmallinen
toteuttaminen ja oikea
kohdentaminen
Ohjauksessa käytettävä
materiaali
Toiminnot ja toteuttamismuodot
Opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa perehdyttäminen
oppilaitokseen, opintoihin ja ohjaus- palveluihin
Kotiväen illat
Opiskelija-tuntemuksen hankkiminen
Ohjaustarpeiden arviointi
Henkilökohtainen haastattelu
Taustatietojen kerääminen
Ohjauskeskustelut
Opiskeluvalmiuksien arviointi
Oppimisvaikeusseula NMI, matikan testi
(lähtötasotestit peruskoulupohjaisilla opiskelijoilla)
Vuosityösuunnitelmat
Opiskelijan opas /Opinto-opas
Alkuhaastattelulomake
Ryhmänohjaajat
ERVA
NMI- oppimisvaikeusseula
Matematiikan ja äidinkielen
opettajat
Lähtötasomittausten tulokset
Yhteistyö-verkosto
Opiskelijoiden kotiväki
KELA
Tankkari
Muut opiskelijaa koskevat
palvelut
KY:n ja opistojen
erityisopetus ja projektit
Opiskelijan käyttämät
hoito- ym. palvelut/
yhteistyötahot
Ammatillisen
suuntautumisen
ohjaus
Yksilöllisten
opintopolkujen
rakentaminen
HOPS:n laadinta Wilmaan
- erilaiset opiskeluvaihtoehdot
- tunnustettavat opinnot
- valinnaiset opinnot
- opiskeluaika
Opetussuunnitelmaan perehtyminen
HOPS- keskustelut
Tunnustamiset
Erilaisten valintojen tekeminen
Erityisen tuen ja ohjauksen tarpeeseen vastaaminen
(HOJKSin laadinta)
Opiskelijatiedon kokoaminen
HOJKS- keskustelut
Tuen tarpeesta ja tukitoimista tiedottaminen opettajille.
Henkilökohtaisen
kasvun ja kehityksen
ohjaus
Orientoivat opinnot (yhteisöllisyyden tukeminen)
Opintososiaalisista eduista ja opiskelijahuoltopalveluista tiedottaminen
ja niihin liittyvä neuvonta ja ohjaus.
Elämänhallinnan taitojen
vahvistaminen
Arjesta selviytymisen tukeminen
Tukeminen itsenäisessä asumisessa ja asioista huolehtimisessa (rahaasiat).
Vastuullinen suhtautumisen vakiinnuttaminen työhön ja opiskeluun.
Ohjaaminen vapaa- ajan mielekkääseen viettämiseen
Asuntolassa ohjattua toimintaa ja mahdollisuuksia omatoimiseen
harrastamiseen
Poissaolojen seuranta
Tarvittaessa yhteydet koteihin ja /tai muuhun tukiverkostoon.
Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö
(jatkuu koko
opiskelupolun ajan)
Ryhmänohjaajat
Opinto-ohjaajat
Osastonjohtajat
Opiskelijatutorit
Opettajat
Opinto-ohjaaja
Koulukuraattori
Erityisopettajat
Opetussuunnitelma
HOPS- lomake /opintokortti
Osaamisen tunnustamisen päätökset
Valinnaisten opintojen tarjonta
- valinnaiset yhteiset opinnot
- vapaasti valittavat opinnot
(yhteistoiminta- aika, Nettiluotsi)
Kansainvälisen toiminnan
suunnitelma
HOJKS- ohjeisto
Opiskelijan huoltajat
Opiskelijan käyttämät
hoito- ym. palvelut/
yhteistyötahot
HOJKS- vastaava/
Ryhmänohjaaja
HOJKS- lomake
Ryhmänohjaaja
Opintosihteeri
Koulukuraattori
Asuntolanhoitaja
Terveydenhoitaja
SRK:n edustajat
Opiskelijavalintavaiheessa jaettava
materiaali
Opiskelijan opas
Asuntolan säännöt
KY:n päihdestrategia,
Sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut
toimintaohjeet kriisitilanteissa
Kirjastot
Tiedotteet
Esitteet
Lehdet
Opiskelijayhdistys
KY:n projektit
Asuntolanhoitaja
Koulukuraattori
Nuorisotyöntekijä
Koulukuraattori
Opiskelijatutorit
Asuntolanhoitaja Ryhmänohjaaja
Koulukuraattori
Poissaolojen seuranta Wilma
Kokkolan srk
Maakuntien srk:t
Hankkeet
Opintojen aikana: ”Ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin vahvistumista”
Ohjauksen tavoite
Toiminnot ja toteuttamismuodot
Toimijat
Ohjauksessa käytettävä materiaali
Yhteistyöverkosto
Oppimisen ja opiskelun ohjaus
Opintojen sujuminen opiskelusuunnitelmien mukaisesti
Opetussuunnitelman seuraaminen
Hopsin päivittäminen ja valintojen tekemiseen
liittyvä tiedottaminen ja ohjaaminen
- valinnaiset opinnot,
- työssäoppiminen,
- koulutusohjelman valinta
- kansainväliset jaksot
- jatko-opinnot
Opo-luokkatunnit /Pienryhmäohjaus
Henkilökohtainen ohjaus
Ryhmänohjaajat
Opinto-ohjaaja
Opettajat Opintosihteeri
Opetussuunnitelma
Työssäoppimisen ohjaajat
Opintosihteeri
Hops
Kirjastot
Työvoima-viranomaiset
kv-vastaava
Valinnaisten opintojen tarjonta (oppilaitoksen
oma tarjonta, yhteistoiminta-aika,
vapaaehtoistyö ja muut toimintamahdollisuudet)
”Opiskeluarjen”
sujuminen
Opintorekisterin ylläpito ja opintosuoristusten
tallentaminen
Tuki ja ohjaaminen opintojen keskeytyessä
- määräaikainen keskeyttäminen
- oppilaitoksesta eroaminen
Keskeytysten ja eroamisen seuranta (tilastointi,
opiskelijakoht.seuranta)
Erityisen tuen ja ohjauksen järjestäm.
- HOJKS keskustelut opiskelun kuluessa
-tukiopetus, lisäopetus, samanaikaisopetus,
Opinpajat tms.
Henkilökohtainen ohjaus
HOPS/HOJKS – tarkistus, laadinta
Opintokortti / Wilma
Opinto-ohjaaja
Opintosihteeri
Opettajat
Koulukuraattori, Rehtorit,
opinto-ohjaajat
HOJKS-vastaava
Ryhmänohjaajat
Opinto-ohjaaja
Koulukuraattori
Oppimisen ja opiskelun ohjaus:
Opiskelijan asemaan ja oppilaitoksen toimintaan
Rehtori
liittyvä tiedotus ja toimintakäytänteet
Tukipalvelut
Opiskelijaa koskevien ja/tai opiskelijan tarvitsemien
tietojen asianmukainen tallentaminen,
säilyttäminen ja välittäminen.
Opintosihteeri
Henkilökohtaisen kasvun ja
kehityksen ohjaus
Itsetuntemuksen ja itseluottamuksen
vahvistaminen:
”Oman paikan löytämisessä tukeminen”
Ryhmänohjaajat
Opettajat
Alan järjestöt
Anomus/päätös opiskelupaikan säilymisestä
(määräaikainen keskeytys)
Jatko-opiskelupaikat
Projektit
Muut oppilaitokset
Etsivät työntekijät
Eroamisilmoitus
Työvoimatoimisto
Sosiaali- ja terveystoimi
HOJKS-ohjeisto
HOJKS-lomake
Opintosuoritukset
Opiskelijan henkilötiedot tms. Opiskelua
koskevat todistukset
(opiskelutodistus, opintokortti, ero- ja
tutkintotodistukset jne.)
Opiskelijoiden tarvitsemat ohjeet ja lomakkeet
Oppilaitokset
KELA
Työvoimatoimisto
Opetussuunnitelma
Opinto-opas
Muu ohjeisto
Opiskelijoiden kotiväki
Työelämän edustajat,
Ammatti-identiteetin vahvistaminen
Opetuksessa ja ohjauksessa kiinnitetään huomiota:
vuorovaikutuksen laatu, työkulttuuri (käytöstavat,
kieli, pukeutuminen, työajat)
ammatillinen käyttäytyminen, työyhteisössä
toimiminen,
Kukin oman tehtäväkuvansa
mukaisesti
Ammattikirjallisuus
Ammattijärjestöt
Oppilaitoksen edustustehtävät
Projekteissa toimiminen
Ammatillisen suuntautumisen
ohjaus
Koulutusohjelman valinta
Suuntautumisvaihtoehdon valinta
Koulutusohjelmista ja suuntautumisvaihtoehdoista
tiedottaminen
Ammatillista suuntautumista vahvistavat
tapahtumat ja tilaisuudet osana opiskelua
yritykset
Opettajat
Opetussuunnitelmat
Opinto-ohjaaja
Koulutusohjelma-esitteet
Media, Internet (oppilaitosten kotisivut,
työvoimatoimiston ammatti- ja tietopalvelun
materiaali …)
Opintojen päättövaihe: ”Työhön tai jatko-opintoihin!”
Ohjauksen
tavoite ja sisältö
Ammatillisen
suuntautumisen
ohjaus
Ammattiin
valmistuminen
Työllistymisen
tukeminen
Jatko-opintoihin
sijoittumisen
tukeminen
Oppimisen ja
opiskelun ohjaus
Opintojen loppuun
saattaminen
Valmistuminen
Toiminnot ja toteuttamismuodot
Toimijat
Ohjaaminen työelämävalmiuksien hankkimisessa
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Työelämätietous ja työllistyminen aiheina opetuksessa ja opintoohjauksen tunneilla
Työvoimahallinnon palveluinfo kaikille valmistuville
Työnhaku, työnhakijaksi ilmoittautuminen
Ohjaaminen  Reimari2, TYP kokkolalaisille
Koulutuksesta työhön- koulutus
Ura- ja rekrytointipäivä tms. tapahtumat ja messut
Ammattilehdet
Työnantajat, yritykset
Sanomalehdet
Työvoimatoimiston tiedostot ja muu materiaali Työvoima-viranomaiset
Ammattikorkeakoulut ja
Muut informaatiopalvelut
yliopistot
Työvoimahallinnon edustaja Aikaisemmat työllistymistiedot
Alan ammatilliset tapahtumat
Oppilaitosten / korkeakoulujen esitteet
Ryhmänohjaaja
Jatko-opinnoista tiedottaminen, hakemisesta tiedottaminen,
neuvonta ja ohjaus
Ryhmäohjaus tunnit, henkilökohtainen ohjaus,
Ohjaus opiskelijan omaan tiedonhankintaan
Ohjauksessa käytettävä materiaali
Yhteistyöverkosto
Ryhmänohjaajat
Opettajat
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaaja
Opettajat
Kuraattori
Internet (oppilaitosten kotisivut,
työvoimatoimiston ammatti- ja tietopalvelun
materiaali…)
www.amkhaku.fi
Haku- ja valintatilastot jatko-opinnoista
Eri yksiköitten tapahtumat ja
projektit
Opinto-ohjaaja
Opintosuoritusten tarkistaminen ja tarvittaessa tehostettu
ohjaus (esim. opinnäytetyön ohjaus, kesken olevat opinnot
yms.)
Opettaja
Ryhmänohjaaja
Opinto-ohjaaja
Kuraattori
Opintosuoritusrekisteri
Priimus
OPS
Opiskeluajan jatkaminen
Rehtori
Tutkinto- ja muiden opintotodistuksen kirjoittaminen
Valmistujaisjuhlien järjestäminen
Muut valmistumiseen liittyvät tapahtumat, tilaisuudet ja
huomionosoitukset (stipendit)
Tiedottaminen ammattiin valmistuvista
Lehti-ilmoitus ammattiin valmistuneista
opiskelijoista
Opintosihteeri
Oppilaitosyhteisö
Opintosihteeri/
toimistosihteeri
Eri yksiköitten yhteiset
käytänteet ja lomakkeistot
OPH:n ohjeet
Opiskelijoiden kotiväki
Työelämän
yhteistyökumppanit
Ammattijärjestöt
Opintojen jälkeen ” Myönteiset opiskelukokemukset kannustavat elämänikäiseen oppimiseen ja työelämän kehittämiseen!”
Ohjauksen tavoite ja sisältö
Toiminnot ja toteuttamismuodot
Toimijat
Ohjauksessa käytettävä materiaali
Yhteistyöverkosto
Ammatillisen suuntautumisen
ohjaus
Työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen
seuranta
Koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen
suunnittelu
Opetuksen kehittäminen yhteistyössä
työelämän edustajien kanssa
Ohjauspalveluiden kehittäminen palaute- ja
seurantatiedon avulla
Projektitoiminnan kehittäminen ja muu
monipuolinen oppilaitos- ja työelämäyhteistyö
Valmistuneiden hyödyntäminen ohjauksessa
(ura- ja rekrytointipäivät, avoimet ovet,
messut, koulutusohjelma-infot)
Koulutuksellinen yhteistyö oppilaitoksesta
valmistuneiden kanssa myöhemmin
Rehtorit
Kehittämispäällikkö
Rehtori Osastonjohtajat
Opinto-ohjaajat
Opettajat
Opinto-ohjaajat
Projektipäälliköt/opettajat
Opinto-ohjaajat
Rehtori/opettajat
Oppilaitoksesta valmistuvien / aiemmin
valmistuneiden sijoittumis-kyselyt
Työvoimatoimisto
Ammatillisen koulutuksen
kehittäminen saadun palautteen
pohjalta
Reimari-projektin tilastot
Projektimateriaali (suunnitelmat, raportit,
tutkimukset yms.)
Rekisteri valmistuneista
Opiskelijapalaute opiskelusta, ohjauksesta,
työllistymisestä, jatko-opinnoista
Oppilaitoksesta
valmistuneet alan
ammattilaiset ja heidän
työnantajansa
Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola
Käyntiosoite: Peikkolinnankatu 6
Puh. (06) 825 0000 • Fax (06) 825 2009
[email protected] • www.kpedu.fi