OPPIOhja_Oppiminen ja sen tukeminen
Oppiminen ja sen tukeminen Hanna Järvenoja & Pirkko Hyvönen LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA Epäselvät, muuttuvat, avoimet ongelmat luovuus Tiedon yhteinen tuottaminen KOULUSSA TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ KOULUSSA, itsenäisyys, YLEENSÄ? kompleksit k k kokonaisuudet i d t vastuu, itsensä kehittäminen teknologia konfliktit ja kilpailevat motiivit SELVITÄKSEEN ERILAISISTA OPPIMISEN AIKAISISTA HAASTEISTA OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN … MITÄ OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN? • Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen • Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja – Oppimisen strategiat • Omaa tahtoa - Oppimisen motivaatio • Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Motivaation ylläpitäminen • Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen itsesäätely • Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen oppiminen LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Oppimisen itsesäätely – self-regulated learning ((Pintrich,, 2001;; Zimmerman,, 2008;; Winne,, 2005)) • Tavoitteellisen toiminnan ylläpitoa, tarkkailua ja säätelyä • Prosessi, jossa kognitiiviset, motivationaaliset ja ympäristön erilaiset tekijät kietoutuvat yhteen. • Edellyttää Ed ll ttää sekä kä taitoja t it j että ttä tahtoa. t ht • Ei ole aina helppoa! LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 OPPIMISEN ITSESÄÄTELY Oman tavoitesuuntautuneen toiminnan - Suunnittelu Toiminta - Monitorointi - Kontrolli - Arviointi TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Reflektointi Harkinta ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA OPPIMINEN SOSIAALISENA ILMIÖNÄ Parhaimmillaan... • Tiimien ja verkostojen yhteisöllistä tiedon luomista ja jäsentelyä • Koordinoitua yhdessä työskentelyä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja jaettuun toiminnan arviointiin • Monimutkaisten ajatteluprosessien ulkoistamista ja edelleen kehittämistä • Jaettuja säätelyprosesseja LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN - Collaborative learning ((Dillenbourg, g 1999; Häkkinen & Arvaja, j 1999; Roschelle & Teasley y 1995; Stahl, 2006)) • Collaborative >< Co-operative • Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksenrakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa • Vaativia kognitiivisia toimintoja(selittäminen toimintoja(selittäminen,argumentointi, argumentointi neuvottelut, kysyminen) Enemmän kuin osiensa summa -> älyllisen ajattelun ja toiminnan ” j j ” ylittämistä ”rajojen” littä i tä yhteisön ht i ö avulla ll • LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Yhteisöllisen oppimisen yksilön oppimista käynnistäviä mekanismeja j – Teoriassa: • Kognitiivinen konflikti (Piaget) • Perspektiivinotto (Selman) • Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky) – Kä Käytännössä: tä ö ä • Neuvottelu • Sitoutuminen • Vastavuoroinen ymmärrys • Yhteinen tavoite ja tietoperusta • Tasavertaisuus LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Jaetun ymmärtämisen rakentaminen on yhteisöllisen oppimisen pp ydin y • Miten luoda tilanteita, joissa pyritään yhteiseen ymmärrykseen? – Jaetun ymmärryksen yhteinen konstruointi co-construction of shared understanding (Roschelle &Teasley, 2005) – Yhteisöllisen tietämisen rakentaminen building collaborative knowing (Stahl, 2004) – Argumentointi co-argumentation g ((Baker, 2002)) – Merkitysneuvottelu negotiating of shared meaning (Pea, 1993) – Jaetun tiedon konstruointi construction of common knowledge (e.g. Crook, 2002) – Yhteistyö ja koordinointi coordination (Barron (Barron, 2003) LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 OPPIJAN MUUTTUVA ROOLI • HAASTE Haasteet - Miten saada oppilaat omaksumaan uusi rooli? • MAHDOLLISUUS – opitun it sovellettavuus ll tt kä käytäntöön tä töö – aitoon ymmärryksen syventämiseen – vaikuttaa omaan oppimisprosessiin – olla aktiivinen toimija – ”oikean” oikean ja ”väärän” väärän vähempi korostuminen – motivoivat tekijät LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 OPETTAJAN ROOLI – TARVITAANKO ENÄÄ OPETTAJAA? Opettamisesta oppimisprosessin ohjaajaksi • Epäsuoraa vaikuttamista • Oppijan oman tiedonrakennusprosessin ja yhteistyön tukemista, Oppilaan ja ryhmän tehtävään suuntautuvan päämäärän ohjaamista • Opettajat herättelijöitä, hoksauttajia, aloitteentekijöitä, mallintajia… j • Vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä, O i i Oppimisen vastuun t jakamista j k i t jja vastuun t siirtoa ii t Opettajan rooli entistä monipuolisempi LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ? • Oppimisen organisointi, tehtävät – Ongelmakeskeiset lähestymistavat – Tutkiva työskentely – Yhteisöllinen tiedonrakentaminen • Kontekstin organisointi • Sosiaalisen vuorovaikutuksen organisointi g • Arviointi oppimisen tukena • prosessinaikainen, laadullinen palaute Pedagogiset mallit LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 PEDAGOGISET MALLIT • • • • Välineitä oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Perustuvat oppimisteorioihin ja –käsityksiin Oppimisteorioiden konkreettisia sovelluksia MIETI AINA KONTEKSTIIN SOPIVIKSI! • Esim. case-työskentely Pedagogiset mallit välittäjinä teoriasta käytäntöön— TIEDÄ JA YMMÄRRÄ OPPIMISTEOREETTISET PERIAATTEET PEDAGOGISEN MALLIN TAKANA! LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Esimerkki – ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Toiminta TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Reflektointi Harkinta ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 VAIHE 1 ITSEITSE SÄÄTELY VAIHE 2 SRL SRL Harkinta Suunnittelu Sitoutuminen Käynnistäminen VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7 SRL Monitorointi Kontrolli SRL Monitorointi Kontrolli SRL Reflektio Reagointi (OPPIMIS)TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kontekstin luominen Tietoperustan varmistaminen Perustiedon hankkiminen Ymmärryksen syventäminen Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus - Oppimis-ympäristön mieleenpalautta minen gSt minen: gStudyn d n muistelu tunti - Aiheeseen tutustuminen: Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms. > Opiskeltavan aiheen merkitykselliseks i tekeminen > Oppilaiden sitouttaminen - Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms. - Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman > Tavoitteiden asettaminen? Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista - Opettajan ”alustukset” - Aiheen työstäminen kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL ”h ”harjoittelu” j itt l ” Yksilö- ja ryhmätyöskentel yä ä aiheen alateemoista - Aiheen työstäminen kitissä (yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmätyöskentely) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL > tiedon jakaminen - Ryhmätöiden esitys - Miellekartan teko koko aihealueesta yms. OPPIMISYMPÄRISTÖ gStudy –Oma kit Muistelutunnit gStudy –Oma kit - Miellekartta aikaisemman tiedon pohjalta -“Taktiikkakirjastossa” “T ktiikk ki j t ” suunnitelma työskentelyn etenemisestä gStudy –Oma kit - Kitti/kitit aiheen perusteemoista - alleviivaus, muistiinpanot, i tii t miellekartta yms. gStudy –ryhmän jaettu kit - Kittien/ muistiinpanojen j k i jakaminen gStudy –ryhmän jaettu kit - Ryhmätyöt - Miellekartta Suunnittelu Käynnistäminen TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN Monitorointi Kontrolli TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta Reflektio Reagointi g ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA Miten orientoidun tulevaan tehtävään? HARKINTA JA SITOUTUMINEN Keskustelu... Kokemukset... Aiempi tieto osaksi uutta... uutta Miten orientoidun työskentelyyn? SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN Ä Ä Miten toimin tehtävän aikana? MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI Miten onnistuin tehtävässä? REFLEKTOINTI JA REAGOINTI Tutkiva oppiminen – Inquiry learning ((Bereiter & Scardamalia, 1999; Hakkarainen et al. 2000)) • Oppiminen on tutkimusprosessi, joka synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä ä tä • Ongelmalähtöistä g –kysymykset y y y ohjaavat j työskentelyä y y • Jäljitellään tutkijayhteisön tehokkaista käytäntöjä • Pyrkii ilmiöiden selittämiseen • Huomio keskeisiin käsitteisiin ja ”suuriin ideoihin” • Intuitiivisten käsitysten reflektointi –arvostetaan oppilaiden ajatuksia! LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Tutkiva Oppiminen Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999 & 2004) Vastavuoroinen opetus - Reciprocal teaching (Brown & Palincsar, 1992) • Oppilaat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun johtajina • Strategiset toiminnat • kysyminen (questioning) • selkeyttäminen (clarifying) • yhteenvetäminen (summarizing) • ennustaminen (predicting) • Korkeatasoisten K k t i t kognitiivisten k itii i t (ti (tiedollisten) d lli t ) kä käytäntöjen tä töj muuttaminen ulkoisiksi • Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen • Yhteisöllinen vastuu tuloksista LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010 Asiantuntijuuden hajauttaminen Vastavuoroisen opettamisen ryhmät Asiantuntijaryhmät LOPUKSI - MIETI • • Onko mahdollisuus itsesäätöiseen oppimiseen? Ed ll ttääkö kognitiivisten Edellyttääkö k itii i t strategioiden t t i id monipuolista i li t käyttöä? kä ttöä? – Miksi kysyminen on tärkeää - Kysyminen ja selittäminen on ymmärtämisen ydin • Millaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä oppimiseen liittyy? – Miten motivaation kontrollia voi tukea ja harjoitella? • Onnistuuko yhteistyö? – Onko aikaa ja tilaa neuvotella ja olla eri mieltä? – Onko aito tarve tehdä yhteistyötä? – Syntyykö todellista yhteistyötä vai ryhmässä suoritettujen yksilöllisten töiden kokoelma? – Miten saada aikaan kognitiivisia g –ei sosiaalisia konflikteja j – Yhteisöllisyys ja sitoutuminen? – Symmetria ja status? LET.OULU.FI Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit 30.3.2010
© Copyright 2024