Oppiminen ja sen tukeminen
Hanna Järvenoja
&
Pirkko Hyvönen
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA
Epäselvät, muuttuvat,
avoimet ongelmat
luovuus
Tiedon yhteinen
tuottaminen
KOULUSSA TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ
KOULUSSA,
itsenäisyys,
YLEENSÄ?
kompleksit
k k
kokonaisuudet
i
d t
vastuu, itsensä
kehittäminen
teknologia
konfliktit ja
kilpailevat motiivit
SELVITÄKSEEN ERILAISISTA OPPIMISEN
AIKAISISTA HAASTEISTA OPPIJALTA
EDELLYTETÄÄN …
MITÄ OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN?
• Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen
• Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja –
Oppimisen strategiat
• Omaa tahtoa - Oppimisen motivaatio
• Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Motivaation ylläpitäminen
• Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen
itsesäätely
• Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen
oppiminen
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Oppimisen itsesäätely – self-regulated learning
((Pintrich,, 2001;; Zimmerman,, 2008;; Winne,, 2005))
• Tavoitteellisen toiminnan ylläpitoa, tarkkailua ja säätelyä
• Prosessi, jossa kognitiiviset, motivationaaliset ja ympäristön
erilaiset tekijät kietoutuvat yhteen.
• Edellyttää
Ed ll ttää sekä
kä taitoja
t it j että
ttä tahtoa.
t ht
• Ei ole aina helppoa!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
OPPIMISEN ITSESÄÄTELY
Oman tavoitesuuntautuneen toiminnan
- Suunnittelu
Toiminta
- Monitorointi
- Kontrolli
- Arviointi
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN
TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Reflektointi
Harkinta
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA
OPPIMINEN SOSIAALISENA ILMIÖNÄ
Parhaimmillaan...
• Tiimien ja verkostojen yhteisöllistä tiedon luomista ja jäsentelyä
• Koordinoitua yhdessä työskentelyä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin
ja jaettuun toiminnan arviointiin
• Monimutkaisten ajatteluprosessien ulkoistamista ja edelleen
kehittämistä
• Jaettuja säätelyprosesseja
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN - Collaborative learning
((Dillenbourg,
g 1999; Häkkinen & Arvaja,
j 1999; Roschelle & Teasley
y 1995; Stahl, 2006))
•
Collaborative >< Co-operative
•
Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja
tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen
ymmärryksenrakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa
•
Vaativia kognitiivisia toimintoja(selittäminen
toimintoja(selittäminen,argumentointi,
argumentointi
neuvottelut, kysyminen)
Enemmän kuin osiensa summa -> älyllisen ajattelun ja toiminnan
” j j ” ylittämistä
”rajojen”
littä i tä yhteisön
ht i ö avulla
ll
•
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Yhteisöllisen oppimisen yksilön oppimista käynnistäviä
mekanismeja
j
– Teoriassa:
• Kognitiivinen konflikti (Piaget)
• Perspektiivinotto (Selman)
• Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky)
– Kä
Käytännössä:
tä ö ä
• Neuvottelu
• Sitoutuminen
• Vastavuoroinen ymmärrys
• Yhteinen tavoite ja tietoperusta
• Tasavertaisuus
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Jaetun ymmärtämisen rakentaminen on yhteisöllisen
oppimisen
pp
ydin
y
•
Miten luoda tilanteita, joissa pyritään yhteiseen ymmärrykseen?
– Jaetun ymmärryksen yhteinen konstruointi
co-construction of shared understanding (Roschelle &Teasley, 2005)
– Yhteisöllisen tietämisen rakentaminen
building collaborative knowing (Stahl, 2004)
– Argumentointi
co-argumentation
g
((Baker, 2002))
– Merkitysneuvottelu
negotiating of shared meaning (Pea, 1993)
– Jaetun tiedon konstruointi
construction of common knowledge (e.g. Crook, 2002)
– Yhteistyö ja koordinointi
coordination (Barron
(Barron, 2003)
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
OPPIJAN MUUTTUVA ROOLI
• HAASTE
Haasteet - Miten saada oppilaat omaksumaan uusi rooli?
• MAHDOLLISUUS
– opitun
it sovellettavuus
ll tt
kä
käytäntöön
tä töö
– aitoon ymmärryksen syventämiseen
– vaikuttaa omaan oppimisprosessiin
– olla aktiivinen toimija
– ”oikean”
oikean ja ”väärän”
väärän vähempi korostuminen
–  motivoivat tekijät
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
OPETTAJAN ROOLI –
TARVITAANKO ENÄÄ OPETTAJAA?
Opettamisesta oppimisprosessin ohjaajaksi
• Epäsuoraa vaikuttamista
• Oppijan oman tiedonrakennusprosessin ja yhteistyön tukemista, Oppilaan
ja ryhmän tehtävään suuntautuvan päämäärän ohjaamista
• Opettajat herättelijöitä, hoksauttajia, aloitteentekijöitä,
mallintajia…
j
• Vuorovaikutusta
opettajan ja oppilaan välillä,
O i i
Oppimisen
vastuun
t
jakamista
j k i t jja vastuun
t
siirtoa
ii t
 Opettajan rooli entistä monipuolisempi
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ?
• Oppimisen organisointi, tehtävät
– Ongelmakeskeiset lähestymistavat
– Tutkiva työskentely
– Yhteisöllinen tiedonrakentaminen
• Kontekstin organisointi
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen organisointi
g
• Arviointi oppimisen tukena
• prosessinaikainen, laadullinen palaute
 Pedagogiset mallit
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
PEDAGOGISET MALLIT
•
•
•
•
Välineitä oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
Perustuvat oppimisteorioihin ja –käsityksiin
Oppimisteorioiden konkreettisia sovelluksia
MIETI AINA KONTEKSTIIN SOPIVIKSI!
•
Esim. case-työskentely
Pedagogiset mallit välittäjinä teoriasta käytäntöön—
TIEDÄ JA YMMÄRRÄ OPPIMISTEOREETTISET
PERIAATTEET PEDAGOGISEN MALLIN TAKANA!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Esimerkki – ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Toiminta
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN
TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Reflektointi
Harkinta
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
VAIHE 1
ITSEITSE
SÄÄTELY
VAIHE 2
SRL
SRL
Harkinta
Suunnittelu
Sitoutuminen Käynnistäminen
VAIHEET 3-5
VAIHE 6
VAIHE 7
SRL
Monitorointi
Kontrolli
SRL
Monitorointi
Kontrolli
SRL
Reflektio
Reagointi
(OPPIMIS)TAVOITTEET
JA TOTEUTUS
Kontekstin
luominen
Tietoperustan
varmistaminen
Perustiedon
hankkiminen
Ymmärryksen
syventäminen
Yhteenveto ja jaettu
asiantuntijuus
- Oppimis-ympäristön
mieleenpalautta
minen gSt
minen:
gStudyn
d n
muistelu tunti
- Aiheeseen
tutustuminen:
Aiheesta
keskustelu,
jutteleminen,
omien
kokemusten
kertominen yms.
> Opiskeltavan aiheen
merkitykselliseks
i tekeminen
> Oppilaiden
sitouttaminen
- Aikaisemman tiedon
aktivointi:
(opettajan
”johdanto”),
MIELLEKARTTA
siitä, mitä asioita
aiheesta tietää
yms.
- Oppimisjakson eri
vaiheiden
hahmottaminen:
Opettaja
esittelee jakson
suunnittelman
> Tavoitteiden
asettaminen?
Yksilötyöskentely
aiheen
tärkeimmistä
teemoista
- Opettajan ”alustukset”
- Aiheen työstäminen
kitissä
strukturoidusti
(kysymyksiin
vastaaminen,
omien
kysymysten
tekeminen yms.)
> motivaation
tukeminen
> kognitiivisten
strategioiden
käyttö oppimisen
tukena
> SRL ”h
”harjoittelu”
j itt l ”
Yksilö- ja
ryhmätyöskentel
yä
ä aiheen
alateemoista
- Aiheen työstäminen
kitissä
(yksilötyöskentely),
tiedon jakaminen
teemaryhmässä
(ryhmätyöskentely)
> motivaation
tukeminen
> kognitiivisten
strategioiden
käyttö oppimisen
tukena
> SRL
> tiedon jakaminen
- Ryhmätöiden esitys
- Miellekartan teko
koko
aihealueesta
yms.
OPPIMISYMPÄRISTÖ
gStudy –Oma kit
Muistelutunnit
gStudy –Oma kit
- Miellekartta
aikaisemman
tiedon pohjalta
-“Taktiikkakirjastossa”
“T ktiikk ki j t
”
suunnitelma
työskentelyn
etenemisestä
gStudy –Oma kit
- Kitti/kitit aiheen
perusteemoista
- alleviivaus,
muistiinpanot,
i tii
t
miellekartta yms.
gStudy –ryhmän
jaettu kit
- Kittien/
muistiinpanojen
j k i
jakaminen
gStudy –ryhmän
jaettu kit
- Ryhmätyöt
- Miellekartta
Suunnittelu
Käynnistäminen
TAVOITTEESEEN
SITOUTUMINEN
Monitorointi
Kontrolli
TAVOITTEEN
SAAVUTTAMINEN
Harkinta
Reflektio
Reagointi
g
ARVIO OMASTA
ONNISTUMISESTA
Miten orientoidun tulevaan tehtävään?
HARKINTA JA SITOUTUMINEN
Keskustelu...
Kokemukset...
Aiempi tieto osaksi
uutta...
uutta
Miten orientoidun työskentelyyn?
SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN
Ä
Ä
Miten toimin tehtävän aikana?
MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI
Miten onnistuin tehtävässä?
REFLEKTOINTI JA REAGOINTI
Tutkiva oppiminen – Inquiry learning
((Bereiter & Scardamalia, 1999; Hakkarainen et al. 2000))
• Oppiminen on tutkimusprosessi, joka synnyttää uutta tietoa ja
ymmärrystä
ä
tä
• Ongelmalähtöistä
g
–kysymykset
y y y
ohjaavat
j
työskentelyä
y
y
• Jäljitellään tutkijayhteisön tehokkaista käytäntöjä
• Pyrkii ilmiöiden selittämiseen
• Huomio keskeisiin käsitteisiin ja ”suuriin ideoihin”
• Intuitiivisten käsitysten reflektointi –arvostetaan oppilaiden
ajatuksia!
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Tutkiva Oppiminen
Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999 & 2004)
Vastavuoroinen opetus - Reciprocal teaching
(Brown & Palincsar, 1992)
• Oppilaat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun
johtajina
• Strategiset toiminnat
• kysyminen (questioning)
• selkeyttäminen (clarifying)
• yhteenvetäminen (summarizing)
• ennustaminen (predicting)
• Korkeatasoisten
K k t
i t kognitiivisten
k
itii i t (ti
(tiedollisten)
d lli t ) kä
käytäntöjen
tä töj
muuttaminen ulkoisiksi
• Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen
• Yhteisöllinen vastuu tuloksista
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010
Asiantuntijuuden hajauttaminen
Vastavuoroisen opettamisen
ryhmät
Asiantuntijaryhmät
LOPUKSI - MIETI
•
•
Onko mahdollisuus itsesäätöiseen oppimiseen?
Ed ll ttääkö kognitiivisten
Edellyttääkö
k
itii i t strategioiden
t t i id monipuolista
i
li t käyttöä?
kä ttöä?
– Miksi kysyminen on tärkeää - Kysyminen ja selittäminen on
ymmärtämisen ydin
•
Millaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä oppimiseen liittyy?
– Miten motivaation kontrollia voi tukea ja harjoitella?
•
Onnistuuko yhteistyö?
– Onko aikaa ja tilaa neuvotella ja olla eri mieltä?
– Onko aito tarve tehdä yhteistyötä?
– Syntyykö todellista yhteistyötä vai ryhmässä suoritettujen yksilöllisten
töiden kokoelma?
– Miten saada aikaan kognitiivisia
g
–ei sosiaalisia konflikteja
j
– Yhteisöllisyys ja sitoutuminen?
– Symmetria ja status?
LET.OULU.FI Hanna Järvenoja
Learning and Educational Technology
Research Unit
30.3.2010