1. No category

power
3 | 11
Olkiluoto huolletaan kellon
tarkkuudella
M-realilla tuotanto tehostui kolmanneksen 07
Suorakäyttöjärjestelmä paransi myös käytettävyyttä
Luvassa säästöjä, turvallisuutta ja luotettavuutta 16
Säädettävä kuristin kompensoi maasulkuvirtoja
Corenso United Oy:n Porin tehtaalla huollot suunnitellaan hyvin 20
Yhteistyötä Full Servicen kanssa 20 vuotta
ABB Oy:n
asiakaslehti
Pääkirjoitus
05
Kiasmaan uusi valaistusjärjestelmä
MicroSCADA Pro täyttää hieman erilaisen
asiakkaan vaativat tavoitteet.
power
07
Enemmän kartonkia
M-real Simpeleen kartonkikoneen kapasiteetti
nousi 30 prosentia.
3|11
Hartiavoimin työtä tehokkuuden parantamiseksi
Elämme Suomen teollisuudessa monessakin mielessä suurten murrosten aikaa.
Talouskriisin tuoma lisäkierre jo valmiiksi
haastavaan globaaliin kilpailutilanteeseen
ohjaa voimakkaasti miettimään uusia strategioita, keinoja ja lähestymistapoja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kustannusten
leikkaaminen on yksi vaihtoehdoista, mutta muitakin kortteja löytyy.
Tauno Heinola
Toimitusjohtaja
ABB Oy
Teollisuudessa – niin meillä kuin muualla – on tehty ja tehdään hartiavoimin työtä
tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.
Kautta historian halu saavuttaa enemmän
vähemmällä on ollut tie menestykseen. Tässä
numerossa kerromme M-realin kehityshankkeesta Simpeleeltä, missä kartonkikoneen
modernisoinnilla saavutettiin 30 prosentin
kapasiteetin kasvu. Miten siinä onnistuttiin,
siitä tarkemmin sivulta 7 lähtien.
Voimakkaassa muutoksessa meillä ei ole
varaa jäädä sivustakatsojiksi ja tuudittautua
menneisyyden menestyksen varaan. Muutoksiin tulee vastata innovatiivisilla tuotteil-
la, prosesseilla ja palveluilla. ABB käyttää
Suomessa vuosittain lähes 140 miljoonaa
euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pelkästään Suomen ABB:llä tätä työtä tekee
yli 1000 henkilöä. Vahvan panostuksemme
hedelmiä on jälleen esillä myös tämän lehden sivuilla.
Tiiviit pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat
yksi menestyksen avaimista. Asiakassuhteen jalostunein muoto on kumppanuus.
Tässä lehdessä avaamme ABB:n ja TVO:n
yhteistä vuosikymmenien taivalta: saumaton yhteistyö mahdollistaa ydinvoimalan
laitosyksiköiden vaativien modernisointien
toteuttamisen nopeasti ja järjestelmällisesti. Esimerkkiä tuotanto- ja energiatehokkuuden parantamiseen näyttää myös Suomen suurin kunnossapito-organisaatiomme,
joka on huolehtinut muun muassa Corenson Porin tehtaan huollosta ja kunnossapidosta jo parikymmentä vuotta.
Antoisia lukuhetkiä!
power 3 | 1 1 • ABB:n asiakaslehti • 28. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, [email protected]
• Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti J. Lehtelä, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Leena Munde, Irene Saarnio,
Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 • Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy
• Paino: SP-Paino, 2011 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213
2
ABB power 2 | 11
Sisältö
19
Kaatopaikkakaasut käyttöön Ämmässuolla
Taajuusmuuttajat tärkeässä roolissa; voimalan moottorei­
den energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.
20
Huolto pelaa
Corenso United Oy:n Porin tehdas
luottaa Full Service -palveluun.
Uutiset
4
4
6
BasicLine tunnistaa älykkäästi
Läsnäolotunnistimien avulla ohjataan älykkäästi.
Automaattinen syötönvaihtokytkin
Sähkönjakeluun luotettavuutta.
Suomen ensimmäinen pikalatausasema
Fortumin pysäköintitalossa ladataan sähköautot vartissa.
Teknologia
15
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä
Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com
haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä
varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta
scribd.com/ABBSuomi ja slideshare-mer-
killä
merkityt jutut esityksinä osoittees-
ta slideshare.net/ABBSuomi.
Lehden edelliset numerot on arkistoitu
abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit
myös lukea kaikki lehden jutut.
Symphony Plus on tehty voimalaitoksiin
Järjestelmä antaa kattavan näkymän koko voimalaitoksen toiminnasta.
Mitä ihmettä
23
Robotti paloittelee leipäjuuston
Juustoportilla luotetaan robottivoimaan. Leipäjuuston paloittelussa robotti on melkoinen haka.
ABB power 3 | 11
Tuoteuutisia
BasicLINElla
älykästä ohjausta
ABB:n uusi BasicLINE-läsnäolotunnistinperhe muodostuu
kolmesta kattoon asennettavasta erikokoisesta tunnistimesta, joiden avulla valaistus-,
lämmitys- ja ilmanvaihtojärjes­
telmiä voidaan ohjata älykkäästi. Käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva tuote valitaan
huonekorkeuden, valvonta-alueen,
asennusympäristön olosuhteiden ja
havaittavan liikkeen mukaan. Valvonta-alue kattaa 360° ja ulottuu 6–24 metriin.
Lisätarvikkeiden avulla läsnäolotunnistinten käyttöalue laajenee
korkeisiin ja vaativiin tiloihin, kuten pysäköinti- ja urheiluhalleihin.
Tuotteet
BasicLINE mini -läsnäolotunnistin (6811EB)
BasicLINE perus -läsnäolotunnistin (6814U)
BasicLINE käytävä -läsnäolotunnistin (6818U)
Lisätietoja: Tiina Pasi, p. 050 33 54 226
Hyödyt
+ kolme eri kokoa
+ valvonta-alue 360°
+ erilaisia käyttötarkoituksia
+ mahdollisuus lisätarvikkeisiin
Masalan älyverkkoasennukset loppusuoralla
ABB:n ja Fortumin Kirkkonummelle kehittämän älyverkkopilotin
asennukset ovat loppusuoralla. Masalan sähköaseman yhteyteen
kehitetty ratkaisu mahdollistaa vikojen automaattisen paikantamisen ja eristämisen sekä sähkönsyötön nopean palauttamisen.
Pilotin sisältämä vianhallintajärjestelmä on askel kohti itsekorjaavaa verkkoa. Ratkaisu yhdistää sähköasema- ja verkostoautomaation yhdeksi älykkääksi automaatiokokonaisuudeksi.
Tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja puolittaa sähkökatkojen yhteenlaskettu kesto.
Pilotti koskee lähes 5 500 asukasta Kirkkonummen alueella.
Ratkaisu otetaan käyttöön loppuvuodesta 2011.
Hyödyt
+ vikojen automaattinen paikannus
+ sähkönsyötön nopea palautus
+ askel kohti itsekorjaavaa verkkoa
+ sähkönjakelun luotettavuus paranee
4
ABB power 3 | 11
Automaattinen
syötönvaihtokytkin tuo varmuutta
sähkönjakeluun
ABB:n täysin automaattinen syötönvaihtokytkin
parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä pienentää verkon valvonnan ja huollon kustannuksia.
Kytkin seuraa jatkuvasti sähköverkon tilaa. Kun
kytkin huomaa katkoksen verkossa, se vaihtaa
sähkönsyöttöä automaattisesti. Katkoksen jälkeen myös palaaminen takaisin normaaliverkkoon tapahtuu automaattisesti.
Automaattista syötönvaihtokytkintä hyödynnetään esimerkiksi Keuruun Lämpövoiman uudessa Varissaaren voimalaitoksessa. Voimalaitoksen
ATS-keskus toteutettiin ABB:n 4-napaisen moottoriohjatun OTM400-vaihtokytkimen ja OMD800logiikan avulla.
Automaattiset syötönvaihtokytkimet soveltuvat
myös muihin kohteisiin, joissa sähkönjakelun varmistaminen on kriittisen tärkeää, kuten sairaaloihin, vesilaitoksiin, palvelinkeskuksiin, kylmähuoneisiin, suuriin ostoskeskuksiin ja jätevesilaitoksiin.
Lisätietoja: Mika Rajala, p. 010 22 41 201
Hyödyt
+ automaattinen vaihto ja palautus
+ pienentää valvonnan ja huollon kustannuksia
Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.
Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi
Figure
Ensimmäinen huoleton kesäloma
11 vuoteen
”Tämä oli ensimmäinen kerta 11 vuoteen, kun minulle ei kertaakaan kesäloman aikana soitettu ja moitittu, että valaistus ei toimi ja apua tarvittaisiin”,
Kiasman näyttely­mestari Matti Leino naurahtaa.
Teksti Pertti Suvanto
Kuva Olli Urpela
K
iasman koko valaistusjärjestelmä uusittiin keväällä viisivuotishuollon yhteydessä. Graafiseksi käyttöliittymäksi tuli ABB:n
MicroSCADA Pro, joka valvoo valaistusprosessia ja ohjaa valaistusta. Elinkaarensa loppupäässä olleet KNX-komponentit
korvattiin lähes kokonaan ABB:n taloautomaatiotuotteilla.
Museon valaistuksessa riittää haasteita. Valaistuksen toiminnallisuus ja ohjautuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Kiasman
suurin haaste oli vanha valvomo, joka ei
toiminut luotettavasti. Aikavalot saattoivat
sammua, eikä järjestelmää uskallettu täysipainoisesti käyttää. Valvomoa ei myöskään
voitu päivittää uusille koneille tai uusiin ohjelmistoihin.
Kiasmassa on paljon yleisö- ja työtiloja,
joissa eri aikoina valojen tulee syttyä automaattisesti. Erityisen vaativia ovat näyttelytilat, sillä valaistus vaihtelee näyttelyittäin.
Valaistus suunnitellaan yhdessä taiteilijan,
valaistussuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.
Jokainen sali on aina ohjelmoitava uudestaan.
”Useat taiteilijat ovat yksityiskohtaisen
tarkkoja tilan valaistuksesta”, Leino sanoo.
Hän vastaa Kiasman valaistuksen ylläpidosta ja aikaohjelmien ohjelmoinnista.
Leinon mukaan nyt kaikki pelaa moitteettomasti. Toimintavarmuuden lisäksi järjestelmän helppokäyttöisyys tuo monia etuja. Jokaisen kerroksen tiloja voidaan hallita
myös kannettavalla tietokoneella. Tämä on
Kiasmassa elintärkeää.
”Paikan päällä salissa näkee heti, miltä
valaistus näyttää, sitä voidaan monipuolisesti muuttaa ja tallettaa muistiin. Näin se
on automaattisesti aikaohjausjärjestelmässä mukana.”
ABB:n automaatioasiantuntemusta on
käytössä myös lähitaloissa. ABB:n MicroSCADA Pro ohjaa Sanomatalossa muun
muassa hissejä, energian käyttöä ja UPSlaitteita. Musiikkitalossa ABB:n älykäs KNXtaloautomaatiojärjestelmä ohjaa valaistusta
ja savunpoistoa.
KNX-myyntipäällikkö Harri Liukku
sanoo, että Kiasma on nyt päivitetty modernille tasolle, jonka elinkaari jatkuu ainakin
viidentoista vuoden päähän.
”Standardijärjestelmä takaa luotettavuuden ja helppokäyttöisyyden. Järjestelmän
muunneltavuus ja lisäysmahdollisuudet tuovat jatkossa monia lisähyötyjä.”
Matti Leino oli myös mukana, kun käyttösivuja suunniteltiin.
”Oli hienoa, että sain suunnitella käyttösivuja yhdessä Achim Behrin kanssa.
Näin sivuista saatiin kevyet käyttää”, Leino
kiittelee.
ABB:n sähkönjakelun automaatiojärjestelmiin erikoistunut projektipäällikkö Achim
Behr kertoo, että MicroSCADA Pro -ohjelmistoon perustuvilla standardijärjestelmillä
hallitaan ja valvotaan esimerkiksi sähköyhtiöiden sähkönjakelua. Vastaavanlaisia järjestelmiä on toimitettu paljon myös lentokentille, metroihin ja rautatieliikenteeseen.
”Kiasma oli hieman erilainen asiakas.
Tämä vain todistaa, että MicroSCADA Prolla voidaan tehdä eli valvoa ihan mitä vain.
Ja se toimii kuin junan vessa.”
ABB power 3 | 11
5
Uutiset
Movetec
ensimmäisenä
uuteen
kumppani­
ohjelmaan
Sähköauton akku täyteen vartissa
Suomen ensimmäinen kaupallinen sähköajoneuvojen pikalatausasema on otettu käyttöön Fortumin pysäköintitalossa
Espoossa. ABB:n toimittama pikalatausasema lataa sähköauton 15 minuutissa.
Asema toimii Fortumilla osana sähköautojen latausratkaisujen Charge & drive -esittelyaluetta, jossa muun muassa
autojen maahantuojien on mahdollista
käyttää pikalatausta.
Latausaseman valvontaan voidaan
liittää myös laskutus ja hallinnolliset rutiinit ja latausmenetelmiä räätälöidä käynnistysolosuhteiden, tehovaatimusten ja
latausaikojen mukaan.
Lisätietoja: Matti Vaattovaara, p. 050 33 26000
Hyödyt
+ nopea
+ valvontamahdollisuus
+ räätälöintimahdollisuus
Movetec Oy aloittaa ensimmäisenä jäsenenä ABB:n
uudessa Value Provider
Program -ohjelmassa. Maailmanlaajuinen ohjelma on
suunnattu ABB:n kanavakumppaneille.
Ohjelmassa Movetec
toimii ABB:n valtuutettuna ACSM1-taajuusmuuttajien myynti- ja jakelukanavana sekä teknisenä tukena
koneenrakennusalan asiakkaille.
ABB ja Movetec aloittivat
syksyllä 2010 ohjelmoitavia
logiikoita, taajuusmuuttajia ja
servoja koskevan yhteistyön.
Yhteistyön ansiosta ABB ja
Movetec pystyvät tarjoamaan
mekaniikkaan ja automaatioon liittyvät ratkaisut asiakkaille yhtenä kokonaisuutena
samasta paikasta.
Varmaa virtaa
Euroviisuihin
Fenno-Skan 2:n koekäyttö
käynnissä
ABB toimittaa maanalaisen sähköaseman Azerbaidzanin valtiolliselle sähköyhtiölle Azerenergylle. Asema tulee syöttämään sähköä muun muassa
Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa rakenteilla
olevaan ”Baku Crystal Hall” -konserttihalliin. Hallissa järjestetään keväällä 2012 Eurovision-laulukilpailut. Suomen ABB vastaa projektin johdosta,
suunnittelusta, testauksesta ja käyttöönotosta.
Myös toimituksen sisältämät muuntajat, sähköasema-automaatio sekä käytönvalvontajärjestelmä toimitetaan Suomen ABB:ltä.
Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 2 -sähkönsiirtoyhteyden laajennukseen liittyvä koekäyttö on käynnistynyt. Koekäyttö kestää kaksi
kuukautta, josta viimeiset kaksi viikkoa tulee olla häiriöttömiä.
Fingridin ja Svenska Kraftnätin 800 megawatin Fenno-Skan 2 -merikaapeli on laajennus ABB:n vuonna 1989 rakentamalle 550 megawatin
Fenno-Skan 1 -siirtoyhteydelle. ABB on toimittanut laajennukseen konvertteriasemat, Suomen puolella Raumalle ja Ruotsissa Finnböleen.
Konvertteriasemat perustuvat suurjännitetasavirtatekniikkaan (HVDC,
High Voltage Direct Current). Tekniikka parantaa sähkönsiirron tehokkuutta pitkillä välimatkoilla ja mahdollistaa myös pitkät merikaapeliyhteydet. Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteys otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla.
Lisätietoja: Hannu Saaristo, p. 050 33 41301
6
ABB power 3 | 11
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.
Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Etävalvonta helpottaa tehdas­
automaatiosta vastaavien aluemestari
Timo Keron ja automaatioteknikko
Arvi Lahtisen (edessä) arkea.
Reilusti enemmän kartonkia
Teksti Ulla Ylönen
Kuvat Mikko Nikkinen
Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2 -projekti nosti M-real Simpeleen kartonkikoneen vuosikapasiteetin 220 000 tonnista 300 000 tonniin. Projektin aikana
ABB laajensi kartonkitehtaalle vuonna 2006 toimitettua linjakäyttöjärjestelmää
ja sähkönjakelua. Samalla tehdas siirtyi sähkönjakelussa etävalvonnan aikaan.
S
yksyllä 2010 M-realilla oli
sekä huonoja että hyviä uutisia. Yhtiö kertoi aikovansa
lopettaa
paperintuotannon
Simpeleellä, mutta kasvattavansa kartonkikoneen kapasiteettia investoimalla
siihen 26 miljoonaa euroa.
Paperikoneen sulkeminen vähensi
Euroopan erikoispaperin ylikapasiteettia 50 000 tonnilla. Kartonkikoneeseen
tehtävät uudistukset puolestaan lisäsivät
Simpeleen tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin 80 000 tonnilla.
Tuotantokapasiteetti nousi 30
prosentilla
”Siika 2:ksi” nimetyllä investoinnilla
haluttiin kasvattaa kartonkikoneen tuotantotehoa. Hanke oli luonteva jatko ”Siika 1:lle”, jonka aikana uusittiin Simpeleen
tehtaan kartonkikone, pituusleikkuri, rullapakkaus ja laajennettiin arkittamoa.
Vuonna 2006 valmistunut tehtaan modernisointi lisäsi kartongin tuotantokapasiteettia 45 000 tonnilla.
Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2
-investointi nostaa Simpeleen kartonki-
koneen vuosikapasiteettia vielä 30 prosenttia eli 80 000 tonnia lisää: 220 000
tonnista 300 000 tonniin.
Yhteistyö sujui, aikataulu piti
ABB:n toimittaman linjakäyttöjärjestelmän laajennus toteutettiin vuoden 2006
toimituksen tavoin vaihteettomana ja
ilman pulssiantureita.
”Suuri määrä laitteita vaihdettiin jo ”Siika 1:n” aikana. Kesäkuussa valmistuneessa projektissa jatkettiin siitä, mihin
jäätiin. Siksi merkittävä tuotannon kasvu
ABB power 3 | 11
7
Simpele
03
01 ABB toimitti Simpeleelle
muun muassa hiomakoneiden uudet magnetointilaitteet.
02 Alkukuivausryhmien uudet
linjakäytöt. Kuvassa Timo
Kero (vas.) ja Arvi Lahtinen.
en lukumäärä ja hiottiin tehdasautomaatio huippuunsa.
Kartonkikoneelle toimitettu linjakäyttöjärjestelmä on Direct Drive -suorakäyttöjärjestelmä. Sen erikoispiirteitä ovat vaihteettomuus, kestomagneettimoottorit ja
ACS800-taajuusmuuttajat.
Nopeuden mittaukseen käytetyistä
pulssiantureista pystyttiin luopumaan lähes
kokonaan. Koko linjakäytön 118 käyttöpisteessä on nyt ainoastaan kolme pulssianturia, eikä ulkoisia vaihteitakaan ole kuin
15 kappaletta.
”Takottomuus” oli mahdollista toteuttaa ABB:n taajuusmuuttajilla, moottoreilla ja ohjelmistoratkaisuilla”, sanoo Jurva.
Mekaanisten vaihteiden ja pulssiantureiden lähes täydellinen poistaminen
vähentää merkittävästi vikaantuvien komponenttien määrää kartonkikoneella, mikä
parantaa tuotantoprosessin käytettävyyttä.
Harri Siitonen
Tehdaspalvelupäällikkö
M-real
”Merkittävä
tuotannon kasvu
saadaan aikaan
kohtuuhintaan.”
8
ABB power 3 | 11
saadaan aikaan periaatteessa kohtuuhintaan”, arvioi tehdaspalvelupäällikkö Harri
Siitonen.
ABB:n puolelta ”Siika 2:n” linjakäyttötoimituksesta vastasi projektipäällikkö
Pertti Jurva.
”Yhteistyö asiakkaan kanssa sujui erinomaisesti ja aikataulu piti. Loppurutistus
vaati venymistä etenkin asiakkaan puolelta, mutta hienosti he siitä selvisivät”, Jurva kehaisee.
Jäljelle jäi 3 pulssianturia ja 15 ulkoista vaihdetta
Kahden suuren projektin aikana Simpeleen kartonkitehtaan koko tuotantolinja modernisoitiin. Teknisillä ratkaisuilla
parannettiin massan käsittelyä, minimoitiin linjakäyttöjärjestelmän komponentti-
Monimoottoroidut kuivatusryhmät
nopeuttavat ajoa
Raaka-aineen eli kuusikuitupuun lajittelun hoitaa nykyisin konenäköjärjestelmä.
Materiaalivirran nopeutta pystytään säätelemään entistä paremmin, kun tuotantolinjaa pyörittävät taajuusmuuttajilla ohjattavat ABB:n moottorit.
Entiset kuivatusryhmät toimivat yhdellä moottorilla. Uusituilla kuivatusryhmillä
jokaista kuivatusryhmää pyörittää useita
03
moottoreita.
”Kuivauskapasiteetin lisäys mahdollistaa
paksumpien kartonkilajien ajamisen suuremmalla nopeudella”, kertoo Timo Kero.
Simpeleen kartonkikoneen entinen
maksimituotantonopeus oli 600 metriä
minuutissa. Projektin jälkeen maksiminopeus nousi 800 metriin minuutissa.
Simpele
Uusi 6 kV:n kojeisto vanhan tilalle
Hiomon 6 kilovoltin kojeisto uusittiin
kokonaan. ABB:n laitetoimitukseen kuuluivat myös hiomakoneiden magnetointilaitteiston uusinta sekä tehtaan koko 6kV
verkkoon ulottuva, etäyhteytenä toimiva
COM600-ohjaus- ja valvontalaitteisto.
”Entinen kojeisto oli osin 1950-luvulta
ja muutenkin aikansa elänyt. Uudet katkaisijat ja maadoituserottimien käyttömahdollisuus parantavat myös turvallisuutta”,
sanoo automaatioteknikko Arvi Lahtinen.
Kojeistojen kaapeloinnin teki paikallinen urakoitsija.
Kunnossapidon ja voimalaitoksen käytössä oleva ohjaus- ja valvontalaitteisto
on jo käytännössä todettu erinomaiseksi
investoinniksi. Se nopeuttaa verkkohäiriöiden selvittämistä.
Etävalvonnasta korvaamaton työkalu
Linjakäyttöjärjestelmään rakennettiin
yhteys etätukipalvelua varten jo ”Siika 1:n”
aikana.
”Se on lähes korvaamaton apu vikojen
selvityksessä”, sanoo tehdasautomaatiosta vastaava aluemestari Timo Kero.
Hän kertoo, että entisiä DC-käyttöjä huol-
lettiin kolmen viikon välein. DC-moottoreiden, vaihdelaatikoiden sekä takometrien
huollot ja korjaukset ovat nyt historiaa.
Keron suosikki on tiedonkeruu-ohjelmisto Data Logger. Sen avulla yhdistetään
etätukipalvelu ja linjakäytön historiatiedon
analysointi.
”Loggeri antaa luettavaksi luotettavaa
grafiikkaa. Enää ei tarvitse arvailla tapahtumahistoriaa”, sanoo Kero.
ABB:n etätukipalveluratkaisut perustuvat Internet-yhteyteen ja standardilaitteisiin. Etäpalvelun kautta ABB:n asiantuntijat
auttavat M-real Simpeleen kunnossapitoryhmää ongelmatilanteissa, ohjelmistomuutosten ja lisäysten tekemisessä ja
jopa sähkökäytön virittämisessä.
”Kaikki paitsi komponenttien vaihto
onnistuu lyhyellä vasteajalla”, sanoo Siika 1:n projektipäällikkönä toiminut Niko
Lahtinen ABB:ltä.
Vähän Simpeleellä jännitettiin kartonkikoneen käynnistystä. Loppurutistus tehtiin
poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, sillä seisokki kesti vain reilut kaksi viikkoa. Kaikki
kuitenkin sujui suunnitelmien mukaan ja
kartonkikone käynnistyi kesäkuun 1. päivänä.
Timo Kero
Aluemestari
M-real
”Loggeri antaa luettavaksi luotettavaa
grafiikkaa. Enää
ei tarvitse arvailla
tapahtumahistoriaa.”
Fakta
Metsäliitto-konserniin kuuluva M-real on
Euroopan johtava taivekartongin valmistaja. Yksi M-realin ydinliiketoiminta-alueista
on Consumer Packaging -toimiala, joka
palvelee pakkausten ja merkkituotteiden
valmistajia. M-real Simpeleen kartonkikoneen vuosituotanto on noin 300 000 tonnia. Yli 90 prosenttia Simpeleen tuotan-
nosta menee vientiin.
M-real Simpele työllistää noin 360 henkilöä. Kartonkikoneen lisäksi tehdasalueella toimivat voimalaitos ja arkittamo.
ABB power 3 | 11
9
Olkiluoto
10
ABB power 3 | 11
Olkiluoto
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.
Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Olkiluotoon uudet pienjännitekojeistot ja muuntajat
Asennustyötä
minuuttiaikataululla
Teksti Soila Ojanen
Kuvat Jussi Partanen
Kahdessa 12 tunnin vuorossa, kokonaisuudessaan 50 tunnissa, 250 miestä ja jokainen liike
loppuun asti mietitty ja hiottu. Olkiluodon ykkösja kakkosyksikön pienjännitekojeistojen ja jakelumuuntajien uusinnassa aika käytetään niin tehokkaasti kuin mahdollista.
S
ABB:n projektipäällikkö Pauli
Pitkänen kertoo, että ABB:n
asennukset Olkiluodossa
suunnitellaan minuuttien
tarkkuudella. Työ tehdään 50
tunnissa, joten jokainen liike on
harkittu.
ähköä tuottavien Olkiluodon ydinvoimalan ykkös- ja
kakkosyksiköiden käytävät ovat pitkiä ja siistejä.
Kaikkialla on rauhallista, eikä tiloissa
tunnu liikkuvan ketään: ydinvoimala
tuottaa koko pitkän talven sähköä.
Eletään pimenevää syksyä.
Toisin on toukokuussa, jolloin laitosyksiköt ovat vuorollaan huoltoseisokissa. Seisokki tuo laitokselle vipinää. Huoltoa tekee vuosittain 1 500
ammattilaisen joukko.
Lisäkierrettä tarkasti suunniteltuun
ja aikataulutettuun vuosihuoltoon on jo
kahtena toukokuuna tuonut pienjännitekojeistojen uusiminen eli SIMO-pro-
jekti, joka toteutetaan vuosina 2010–
2015.
Projektista vastaa ABB alihankkijoineen. Kauppasopimuksessa on optio
nyt toteutettavien uusimisten jatkamisesta vuoteen 2018 asti.
Uudistamistyö on laitosyksiköiden
säännöllistä kehittämistä. Projektin
tavoitteena on ennakoida ja minimoida käyttöön liittyviä riskejä. Laitosyksiköt halutaan pitää uudenveroisina ja
samalla pidentää niiden käyttöikää.
TVO:n ja ABB:n vuonna 2009 sopima projektityö tehdään pitkälti kotimaisin voimin. Yli 80 prosenttia kauppojen
sisältämistä tuotteista ja palveluista on
lähtöisin Suomen ABB:ltä.
ABB power 3 | 11
11
Olkiluoto
01 Uudistustyö lisää myös turvalli-
suutta, esimerkiksi uusien kojeistojen ja muuntajien koteloinnit
suojaavat paremmin työntekijöitä.
02 Tänä vuonna Olkiluotoon uusittiin ensimmäinen varsinainen turvaluokiteltu osajärjestelmä. Asennustyötä oli tekemässä yhteensä 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä.
”Jos yhteen osajärjestelmään tulee jokin
vika, laitoksen turvallisuusjärjestelmät
toimivat silti normaalisti. Turvallisuusjärjestelmät toimivat myös
kahdella osajärjestelmällä tai jopa yhdellä.”
Antero Hietikko
projektipäällikkö, TVO
12
ABB power 3 | 11
Toimitusten projektointi, suunnittelu, ohjelmointi ja toimitettavien laitteiden
hyväksyntä hoidetaan Vaasasta, josta tulevat myös toimitukseen sisältyvät pienjännitekojeistot ja suojareleet. Asennusten
esisuunnittelua ja toteutusta tekee ABB
Suomen Service.
Varaosat kortilla
ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen kertoo, että yhtiön projektiväki tähtää
yksitoista kuukautta toukokuussa kolmen
neljän päivän aikana tapahtuvaan uusimiseen, jonka jokainen käänne on mietitty
tarkkaan etukäteen.
”Eikä täällä silloin eksy. Teemme käytäviin tarkat reittimerkinnät väellemme.
Osa asentajistahan saattaa olla Olkiluodon yksiköissä ensi kertaa. Silloin seinissä on SIMO-nuolia, ja jokainen osaa perille. Kaikki tähtää viivästysten minimointiin”,
Pitkänen vakuuttaa pitkällä käytävällä.
Kummankin laitosyksikön sähkönjakelun pienjänniteverkko on jaettu neljään
rinnakkaiseen osajärjestelmään. Laitosyksikkö sisältää 125 kojeistoa eli kahdessa laitoksessa niitä on 250. Kummankin
yksikön pienjänniteverkko sisältää erilais-
ta sähköä: varmentamatonta, diesel-varmennettua ja akkuvarmennettua (UPS)
tasasähköä.
Jokainen osajärjestelmä – eli sub, kuten
Pitkänen ammattikielellä sanoo – toimii
itsenäisesti. Jos yhteen subiin tulee ongelma, se ei vaikuta rinnakkaisjärjestelmiin.
”Jos yhteen osajärjestelmään tulee
jokin vika, laitoksen turvallisuusjärjestelmät toimivat silti normaalisti. Turvallisuusjärjestelmät toimivat myös kahdella osajärjestelmällä tai jopa yhdellä ja laitos voidaan
ajaa turvalliseen tilaan”, projektipäällikkö
Antero Hietikko TVO:lta kertoo.
Nykyiset kojeistot ovat edelleen täysin käyttökelpoisia, mutta niihin varaosien saaminen alkaa olla hankalaa. Tekniikka on peräisin 1970-luvun lopulta.
”Näinhän käy kotitalouksienkin sähkölaitteiden kanssa. Vanha, hyvä laite onkin
jossain vaiheessa vain vaihdettava, kun
huollossa ei enää löydetä oikeanlaisia
varaosia”, vertaa Antero Hietikko.
Kun alkuperäisiä varaosia ei ole saatavilla, on tilalle jouduttu hankkimaan yksitellen uusia osia, joista jokainen on hyväksytettävä Säteilyturvakeskuksessa (STUK).
”Kelpoistus eli osoitus viranomaiselle,
Olkiluoto
”Komponenttien pitää olla erityis­
testattuja. Se on ymmärrettävää
ja siihen on totuttu, kun tehdään
työtä ydinvoimalassa.”
Pauli Pitkänen
projektipäällikkö, ABB
että tuote täyttää kaikissa suhteissa turvallisuuteen liittyvät vaatimukset on usein aikaa vievää ja testausta vaativaa”, Hietikko sanoo.
Pitkäsen mukaan osien hyväksyttäminen näkyy myös ABB:n
arjessa, sillä ABB vastaa toimitustensa komponenteista ja siten
myös niihin liittyvästä paperisodasta. ABB:llä on jo valmiiksi tarkat
laatujärjestelmät, mutta ydinvoimalassa materiaalien ja työtapojen
dokumentoinnissa tarvitaan normaalia enemmän yksityiskohtaisia
testauksia ja testiraportteja.
”STUK:lle on dokumentoitava jokaisen ensi kertaa ydinvoimalassa käytettävän komponentin valmistukseen ja käyttöön liittyvät
vaatimusten täyttymiset. Komponenttien pitää olla erityistestattuja.
Se on ymmärrettävää ja siihen on totuttu, kun tehdään työtä ydinvoimalassa”, Pauli Pitkänen kertoo.
Turvallisuus lisääntyy
Nyt tehtävä uudistustyö lisää turvallisuutta, varmistaa käytettävyyttä ja helpottaa kunnossapitoa.
”Kojeistojen paremmat suojaukset turvaavat työntekijöitä. Valokaarisuojaus paranee. Sähkö on vaarallinen kaveri, jos tapahtuu
jotain ennakoimatonta. Etenkin kojeistojen ja asennusten testaustöissä sähkön hallinnan osaaminen korostuu”, Pauli Pitkänen muistuttaa.
Projektin pitkä toteutusaika, joka on yhteensä jopa kymmenen
vuotta, vaatii ennakoivaa otetta myös jatkovaatimusten suhteen.
Ydinvoimalatekniikkaan liittyvät määräykset ovat vuosikymmenten
mittaan kiristyneet.
”Laitosyksikköjä rakennettaessa vaatimukset olivat erilaisia kuin
nyt. Ydinvoimamääräykset ovat tiukentuneet ja turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Uudistuksilla päivitämme yksiköiden tilanteen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi”, Hietikko muistuttaa.
Asennusta paloina
Yksi noin 20–25-neliöisen tilan vaativa kojeisto täyttää ison huoneen.
”Muun muassa tällaisten laitteiden vaihtamisesta sähköistysprojektissa on kyse. Näin isojen laitteiden kuljettaminen oikeille paikoil-
Pitkä
kumppanuus
hioo kielestä
yhteisen
Ydinvoimalan turvallisuus- ja laatuvaatimukset
ovat tiukat.
Tavalliset voimalahuollon laatukriteerit eivät riitä, sillä ydintekniikkaa rakennettaessa ja uusittaessa määräyksiä on aina paljon. Siksi on tärkeää,
että yhteistyökumppanit puhuvat yhteistä kieltä.
Pienjännitekojeistoja uudistavan SIMO-hankkeen TVO:n projektipäällikkö Antero Hietikko ja
ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen paljastavat,
että ovat ensi kertaa tavanneet ydinvoimalaan liittyvissä työtehtävissä jo vuonna 1985.
”Toisen ajatuksen kulku alkaa tulla tutuksi. Joskus melkein arvaan Paulin asian, kun näen häneltä
tulevan puhelun. Yhteys on tiivis”, Hietikko kuvaa.
Isosta projektista vastaavat päälliköt ovatkin
yhteydessä vähintään joka toinen päivä.
Haussa paras ratkaisu
Molempien miesten mielestä monimutkaisten
työvaiheiden lisäksi pitää tuntea myös kumppaniyrityksen työntekijät, sillä iso osa tekniikan päivitystyötä on palavereissa istumista ja yhdessä
suunnittelua, joka on tämäntyyppisen laitoksen
modernisoinnin yksi onnistumisen ehto.
Luottamuksellisuus syntyy ajan kanssa. Toisen
ammattitaitoon voi luottaa, sillä näitä töitä tekevillä on vahva kokemus alasta. Toisen sanaan luotetaan, ja luottamus syntyy vuorovaikutuksessa.
”Parasta on, että voimme olla asioista myös eri
mieltä. Emme halua ensimmäistä ratkaisua, vaan
parhaan”, kuvaa Pitkänen.
ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaaran
mukaan erityisesti ydinvoimalatekniikan ylläpidossa pitkäjänteinen kumppanuus on tärkeää. Järjestelmän ylläpito ja modernisointi onnistuu kitkattomasti, kun tekijät tietävät voimalarakenteet
pitkältä ajalta.
”Kumppanuuden pysyvyys on tärkeää. Meillä
asiakassuhteet ovat usein vuosien mittaisia tai niin
kuin Olkiluodossa vuosikymmeniä. Se luo luotettavan ilmapiirin.”
ABB power 3 | 11
13
Olkiluoto
Kun ABB:n asennukset alkavat toukokuussa, kello tikittää.
Asennuksia tekee
250 ABB:n ja TVO:n
ihmistä, joista jokaisella on tarkkaan
mietitty roolinsa projektin asennuksissa.
TVO:n projektipäällikkö Antero
Hietikko esittelee alku­p eräistä
1970-luvun kojeistoa.
tettua samoille paikoille aiempien kojeistojen kanssa”, Pitkänen selventää.
le sopiviin kuljetusosiin valmistettuinakin
vaatii järjestelmällistä reittien ja työvaiheiden miettimistä”, Pauli Pitkänen kuvaa.
Kojeistot pystytään saamaan paikoilleen suhteellisen helposti, mutta esimerkiksi isokokoinen ja painava 3150 kVA:n
muuntaja pitää purkaa asennustilaan kuljetettavaksi, koota ja testata jälleen asennuspaikalla uudestaan.
Maallikko ei näe uusissa ja vanhoissa
kojeistoissa isoa eroa. 1970-lukulainen
vihreä maali ja vanhanmalliset kahvat paljastavat kuitenkin nopeasti, että kojeistolla
on ikää, kun sitä vertaa vieressä olevaan
uuteen, harmaaseen, modernisti muotoiltuun kojeistoon.
”Käyttöperiaatteet ovat samat. Kojeistojen koon pieneneminen vaikuttaa asentamiseen, joten esimerkiksi kaapelikuilua
on levennetty, että saamme kojeistot sovi-
40 millin takapakki
Kun ABB:n asennukset alkavat toukokuussa, kello tikittää. Asennuksia tekee
250 ABB:n ja TVO:n ihmistä, joista jokaisella on tarkkaan mietitty roolinsa projektin asennuksissa. Työtä tehdään kahdessa 12 tunnin vuorossa.
”Kaikki tapahtuu minuuttien tarkkuudella”, Pauli Pitkänen toteaa.
ABB:n tiimi on tehnyt etukäteen paljon
työtä, että kojeistot napsahtavat oikeille
paikoilleen. Kokonaisuudessaan työ tehdään 50 tunnissa, joten jokainen liike on
mietitty.
”Kehitystyötä vaati, että voimme käyttää jo paikalla olevia kaapeleita. Näin säästymme valtavalta lisäurakalta”, Pitkänen
kertoo.
Antero Hietikko kiittelee asennusten
sujuvaa hoitoa ja laatua. Asennustyö teh-
dään vielä huoltoseisokin yhteydessä, jolloin laitoksella muutenkin tapahtuu.
”Näin isoissa asennuksissa uskon, että
kojeistojen vaihtoaika on varmasti erittäin
haasteellinen suoritus ottaen huomioon
aikataulutetun 50 tunnin asennusajan. On
hienoa nähdä, miten asennus sujuu huoltoväen töiden kanssa lomittain”, Hietikko
kuvaa.
Ensimmäinen asennus toteutettiin
vuonna 2010, silloin pilottina. Tänä vuonna uusittiin ensimmäinen varsinainen turvaluokiteltu osajärjestelmä. Asennuksessa
eteen tuli pieni takapakki, kun eräs mittaus heittikin 40 milliä. Se teetti lisätyötä ja
suunniteltu työaika ylittyi hieman.
”Näin tarkkaa työ on, mutta toisaalta
pieni virhe toi taas tarvittavaa lisätietoa,
joten pystymme välttämään vastaavan
ongelman seuraavalla kerralla”, Pitkänen
sanoo.
Vuonna 2012 töitä tehdään kahden eri
osajärjestelmän kimpussa.
Identtiset yksiköt
TVO:n ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ovat
identtisiä. Ne on varustettu kiehutusvesireaktorilla.
Kummankin laitosyksikön nykyinen nettosähköteho on 860 megawattia. Lokakuisena päivänä sähköinen infotaulu kertoo, että ykkösyksikkö tuottaa sillä hetkellä sähköä 866 megawatin teholla ja kakkosyksikkö 874 megawatin teholla, siis nimellistehoaan enemmän.
14
ABB power 3 | 11
ABB:n valtavat asennukset:
+ Ykkösyksikköön asennetaan projektin aikana
541 pienjännitekaappia ja 40 muuntajakaappia.
+ Kakkosyksikköön asennetaan 524 pienjännitekaappia ja 38 muuntajakaappia.
+ Pienjännitekojeistoja uusitaan noin 40 prosenttia.
Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.
Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi
Tuotekehitystä
Teknologia
Voimalaitosautomaation
uusi aikakausi on alkanut
Uuden sukupolven Symphony™ Plus energiantuotantoon ja vesihuoltoon
A
BB:nSymphony-ohjausjärjestelmien uuden sukupolven
Symphony Plus (S+) on suunniteltu erityisesti energiantuotantoon ja vesihuoltoon. S+-järjestelmän
myötä laitosten automatisointi siirtyy
täysin uudelle aikakaudelle. Järjestelmä
edistää suorituskykytavoitteita, kuten resurssien käyttöä, toimintavarmuutta ja
tuotantotehokkuutta sekä liiketoiminnan tavoitteita, kuten käyttöomaisuuden käyttöiän pidentämistä ja ympäristöpäästöjen vähentämistä.
Laitosten kokonaisautomatisointi
S+ luo kattavan näkymän laitoksen toimintoihin yhdistämällä tiedot kaikilta laitoksen alueilta eri järjestelmistä, mukaan lukien turbiinin ohjaus, laitoksen sähkötasapaino ja SCADA-etäjärjestelmät. Avoimen
arkkitehtuurinsa avulla Symphony Plus yhdistelee ja järkeistää laitoksen tiedot, jotta käyttäjä pystyy paremmin reagoimaan
olosuhteiden muutoksiin. Tämä parantaa
laitoksen turvallisuutta ja käyttöastetta.
S+ mahdollistaa laitoksen automatisoinnin
yhdestä ainoasta ohjaus- ja I/O-alustasta,
joka sisältää erilliset käyttöliittymämoduulit ja -laitteet kaikille turbiinityypeille, laitevalmistajille ja kokoluokille sekä merkittävän valikoiman polttotekniikkaan liittyviä
menetelmiä (combustion instruments).
Järjestelmän keräämä informaatio mahdollistaa erinomaisen liiketoiminnan suorituskyvyn. S+ -järjestelmässä historia-,
prosessi- ja liiketoimintadataa kerätään eri
puolilta laitosta ja tallennetaan tietoturvallisesti. S+ -työkalut muuttavat datan merkitykselliseksi ja helposti ymmärrettäväksi
tiedoksi.
Plus -komponenttia, kuten kenttälaitteita,
sähkölaitteita, ohjaus- ja I/O-laitteita sekä
käyttäjän työpisteitä ja väylämäärityksiä.
Symphony Plus -järjestelmässä voidaan
ohjata prosesseja ja sähkötoimintoja yhden alustan avulla. IEC 61850:n ja Modbus TCP:n kaltaisia avoimia standardiprotokollia käyttämällä Symphony Plus integroi sähkölaitteet prosessiohjaus- ja laitostoimintoihin. Sen avulla voidaan integroida
lähes millainen laite tahansa, ja se mahdollistaa laitoksen kaikkien resurssien valvonnan ja hallinnan laitoksen kaikilla tasoilla.
Yhtenäinen suunnittelutyökalu
Suunnittelun tehoa mitataan sillä, miten
kauan tuotantoonvienti kestää. S+ Engineering on integroitu suunnitteluympäristö,
jonka toimintojen avulla voidaan suunnitella, määrittää, hallita, varmistaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää mitä tahansa Symphony
Lyhyesti
Symphony-sarja tuotiin markkinoille
vuonna 1980.
Symphony-sarjaa on kehitetty vahvasti vuosien saatossa.
Yli 6 000 asennettua järjestelmää
eri puolilla maailmaa.
Järjestelmän sisäiset
turvaratkaisut
varmistavat
laitoksen eheyden ja
luottamuksellisuuden
ABB:n sulautettu
asiantuntemus optimoi
järjestelmän rakenteen
Sujuvasti käytännön liiketoimintapäätöksiksi muuttuva tieto pitää
kannattavan kasvun käynnissä.
Täydelliset laitostiedot
mahdollistavat
tehokkaan toiminnan
Saumaton
elinkaaren
hallinta suojaa
pääomaa ja
aineettomia
sijoituksia
Yhtenäinen
tekninen suunnitteluympäristö
helpottaa
suunnittelua ja
kunnossapitoa
Yhdistetyn ohjaus- ja
I/O-alustan ansiosta
voidaan saavuttaa täysi
laitosautomaatio
Sähköisten järjestelmien
ja laitteiden kattava integraatio parantaa laitoksen näkyvyyttä
ABB power 3 | 11
15
Ratkaisu
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.
Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Säädettävällä
kuristimella
katkot kuriin
Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB
ABB:n Muuntajapäivillä viime kesänä lanseeraama tuoteuutuus, säädettävä kuristin tuo säästöjä ja lisää sähköverkon
turvallisuutta ja luotettavuutta.
”M
eiltä on kyselty paljon tällaista tuotetta, joten teimme sellaisen. Uusien tuotteiden kehittäminen kuuluu
erikoismuuntajia valmistavan yksikkömme rooliin”, ABB:n muuntajien markkinoinnista vastaava Tommi Järvinen ja tutkimusjohtaja Esa Virtanen kertovat tuoteuutuuden synnystä.
Virtanen huomauttaa, että säädettäviä kuristimia, on toki markkinoilla ennestään, mutta ABB:n
valikoimissa tuote on uusi. Maailmassa ei ole kovin monia säädettävien kuristimien valmistajia,
koska markkinat ovat ainakin toistaiseksi olleet
pienet. Laitteen valmistaminen vaatii myös paljon osaamista.
EU:n lainsäädäntö edistää uuden tuotteen
markkinoita.
”EU:n lainsäädäntö motivoi sähköverkkoyhtiöitä parantamaan sähköverkkojaan, koska asiak-
16
ABB power 3 | 11
Ratkaisu
Tekniset
ominaisuudet
Tehoalue:
125 kVAr – 30 MVAr
Jännite:
6 kV – 145 kV
Laite voi toimia kahden
tunnin jaksoissa tai jatkuvasti
Taajuus:
50 Hz (tarvittaessa 60 Hz)
Voidaan asentaa sisälle tai
ulos
ABB power 3 | 11
17
Ratkaisu
Olennaista on, että säätäminen
tapahtuu automaattisesti. Kuristin on
mahdollista valmistaa myös kiinteänä
tai käsin käytettävällä kytkimellä aseteltavaksi, mutta silloin säätöjen tekemiseen tarvittaisiin aina ihminen.
Se olisi hidasta ja kallista.
kailla on oikeus saada rahallista korvausta useita tunteja kestävistä sähkökatkoista”, Virtanen sanoo.
Sähköverkkoyhtiöt ovat panostaneet aikaisemminkin verkkojensa luotettavuuteen, mutta Järvinen ja Virtanen uskovat kiinnostuksen kasvavan, nyt kun epäluotettava sähköverkko merkitsee verkkoyhtiölle selvää rahanmenoa. Ennen sähkökatkot
aiheuttivat kolhuja pääasiassa yhtiön imagolle.
Kompensoi maasulkuvirtaa
Säädettävä kuristin on suunniteltu kompensoimaan maasulkuvirtoja. Kun sähköverkkoyhtiöt haluavat rakentaa myrskytuhoilta suojassa olevia sähköverkkoja ja siirtyvät yhä enemmän
avojohdoista kaapelointiin, maasulkuvirrat ja niiden aiheuttamat
kosketusjännitteet kasvavat. Turvallisuusmääräykset asettavat
kosketusjännitteille määrätyt rajat, joihin päästään joko erittäin
hyvillä ja järeillä maadoituksilla tai käyttämällä kuristimia eli sammutettua maadoitustapaa.
18
Kosketusjännitteitä rajoitetaan sähköturvallisuuden vuoksi.
Ne aiheuttavat vaaroja paitsi ihmisille, myös esimerkiksi laitumella oleville kotieläimille.
Ilmarako muuttuu automaattisesti
Sammutuskelan sisällä on sydän ja käämi. Säätäjä muuttaa
kuristimen sisällä olevan ilmaraon suuruutta automaattisesti
moottorin avulla. Säätäjä – suojarele – mittaa jatkuvasti sähköverkon nollajännitettä ja muuttaa kuristimen arvoja nollajännitteen mukaan niin, että kuristimen induktanssi on resonanssissa
verkon maakapasitanssin kanssa. Maasulkuvirta kompensoituu,
kun sammutuskelan läpi kulkeva induktiivinen komponentti kumoaa verkossa kulkevan kapasitiivisen komponentin.
Olennaista Virtasen mukaan on, että säätäminen tapahtuu
automaattisesti. Kuristin on mahdollista valmistaa myös kiinteänä tai käsin käytettävällä kytkimellä aseteltavaksi, mutta silloin
säätöjen tekemiseen tarvittaisiin aina ihminen. Se olisi hidasta
ja kallista.
Säädettävien kuristimien ansiosta sähköverkkoa voidaan
helposti esimerkiksi laajentaa ja kuormitusta lisätä ylittämättä
turvallisuusrajoja.
Säädettävä kuristin kytketään joko suoraan päämuuntajan
tähtipisteeseen tai erilliseen maadoitusmuuntajaan. Lisäksi tarvitaan säätäjä ja erotuskytkin – yleensä käytetään ABB:n Sectos-kytkintä – sekä suojauksia.
ABB valmistaa kaikkia muita kokonaisuuteen kuuluvia tuotteita
paitsi säätäjiä. ABB:n projektimyynnin kautta asiakas saa kuitenkin täydellisen säädettävän kuristimen tuotepaketin säätäjineen.
Ensimmäiset tuotteet myyty
ABB:n valmistama säädettävä kuristin on suunniteltu kaupunkien ja taajamien maakaapeliverkkoihin. Virtasen mukaan
laitetta voidaan tietenkin käyttää myös parantamaan avojohtoverkkojen luotettavuutta, mutta pääsääntöisesti käyttökohteena ovat kaapeliverkot.
Ensimmäiset ABB:n säädettävät kuristimet on myyty kotimaahan. Tuote soveltuu käytettäväksi skandinaavisten verkkojen lisäksi Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Baltian maissa.
Englannissa on käytössä toisenlainen tekniikka: siellä käytetään
kuristimien sijasta vastusmaadoitusta.
Hyödyt
Maasulkuvirta (A) (70–100 mm2 johdin)
+
+
+
+
+
+
250
Säädettävä tähtipistekuristin
Parantaa sähköverkon luotettavuutta ja lisää turvallisuutta.
Säästää rahaa, kun sähköverkkoyhtiön ei tarvitse maksaa sähkökatkoista korvauksia asiakkailleen.
Pienentää kustannuksia myös verkon rakennusvaiheessa, kun vältytään tarpeettoman suuren maadoituksen tekemiseltä.
Antaa mahdollisuuden lisätä verkon kuormaa ja laajentaa verkkoa ylittämättä turvallisuusrajoja.
Parantaa operoivan verkkoyhtiön imagoa, kun verkot toimivat.
ABB power 3 | 11
kaapeli 20 kV
200
150
100
50
0
avojohto 20 kV
0
20
40
60
80
100
Kaapelointi kasvattaa maasulkuvirtaa verrattuna avojohtoihin. Mitä
pitempi kaapelipituus, sitä suuremmaksi kasvaa myös maasulkuvirta.
Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta.
Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi
Kestävä kehitys
Taajuusmuuttajilla
ilmastonmuutosta vastaan
Ämmässuon kaatopaikka
kaasuvoimala auttaa osal
taan alentamaan Suomen
kasvihuonepäästöjä.
ABB:n taajuusmuuttajilla
voimalan moottoreiden
energiatehokkuus voi kas
vaa jopa 50 prosenttia.
Teksti Dakota Lavento Kuvat Vastavalo.fi
Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasusta sähköenergiaa tuottava Ämmässuon voimala on lisännyt pääkaupunkiseudun uusiutuvalla energialla tuotetun
sähkön määrää. Sillä on vaikutusta myös
koko Suomen ilmaan päästämien kasvihuonekaasujen määrään.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on
syystäkin ylpeä.
”Vuonna 2010 käynnistetyn kaasuvoimalan prosessissa saadaan hyötykäyttöön
80 prosenttia kaatopaikkakaasun sisältämästä energiasta. Voimalaitoksen neljä
kaasumoottoria tuottavat sähköä keskimäärin 15 MW:n teholla”, Kouvo kertoo.
Syksyllä voimala täydentyi lisäksi kaasumoottoreiden pakokaasuista sähköä tuottavalla ORC (Organic Rankine
Cycle)-yksiköllä.
”Lisää sähköä saadaan näin noin 1–1,3
MW vuodessa. Se tarkoittaa noin 7 000
omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta”, Kouvo laskee.
Taajuusmuuttajien tahdissa
Ämmässuolla niin pumppaamoissa, jätevedenpuhdistusprosesseissa kuin rakennusten ilmankäsittelyssä toimivien moottoreiden pyörimisnopeutta säädellään ABB:n
taajuusmuuttajilla. Omalta osaltaan taajuusmuuttajat ovat mukana vähentämässä kasvihuonekaasujen määrää.
”Tällaista laitosta ei voisi toteuttaa ilman
taajuusmuuttajia. Ne ovat sekä toimivin että energiatehokkain ratkaisu”, huomauttaa sähkötöiden johtaja Asko Uusimäki
Econet Oy:stä. Econet toimitti ORC-voimalaitokseen putkiston, koneiston, sähköistyksen, automaation, instrumentoinnin ja myös toteutti urakan.
Taajuusmuuttajilla moottorin energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.
”ABB:n taajuusmuuttajat valittiin niiden
luotettavuuden ja käyttövarmuuden vuoksi”, laitoksen sähkökäytön johtajana toimiva sähköteknikko Martti Kärmeniemi
vahvistaa.
Energiateollisuuden kestävän kehityksen foorumi valitsi Ämmässuon kaasuvoimalan Vuoden ilmastoteoksi vuonna 2010.
Paha ja hyvä
metaani
Kaatopaikkakaasut ovat luonnollisesti
syntyviä kaasuja, biokaasuja. Kaatopaikkakaasu kerätään kaasukaivoihin, joita on Ämmässuon vanhan kaatopaikan 35 metriä korkealla jätekukkulalla 220 kappaletta. Niistä
kaasu päätyy varsinaisiin kaasupumppaamoihin, joita on neljä. Talteen otetusta kaatopaikkakaasusta 50 % on metaania ja 40 %
hiilidioksidia. Mukana on hieman happea,
typpeä, rikkiyhdisteitä ja siloxania.
Metaani ilmastomuutoksessa
− − noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu
− − 2/3 päästöistä ihmisen aiheuttamia
− − suurimmat lähteet ovat fossiiliset polttoaineet, kaatopaikat, riisinviljely, naudat ja lampaat sekä jätevedenkäsittely.
ABB power 3 | 11
19
Corenso
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.
Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Corenso United Oy:n Porin kartonkitehdas on
luottanut jo kahdenkymmenen vuoden ajan
ABB:n Full Service -palveluun. ”He ovat hyviä
huollossa, me olemme hyviä kartonginvalmistuksessa”, tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kiteyttää.
Teksti Matti Välimäki Kuvat Jussi Partanen
Huoltoa kuin
Formula-varikolla
P
orin Aittaluodossa Corenso Unitedin
isossa kartonkikoneessa märkä massa kulkee viiralta puristimeen ja kuivaimeen. Monien mutkien ja kuumien
höyryjen jälkeen se pääsee viimeiseen kieputukseensa. Valmista kartonkia kiertyy rullalle koko
ajan, tasaisen varmasti.
Kun iso, noin 13 000 kiloa painava tambuuri
on täyttynyt, se leikataan moneksi pieneksi rullaksi. Kun rullat on kääritty muoviin ja varustettu
tarpeellisilla tiedoilla, ne ovat valmiita lähtöön.
Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kertoo, että
Corenso Unitedin kartonkikone, 4,2 metrin levyinen tasoviirakone, on Suomen ja koko maailman
suurin. Kone on tuotannon sydän.
”Oleellisessa roolissa ovat tietenkin myös massaosastot. Teemme massaa ennen kaikkea keräyspaperista. Uusiomateriaalin osuus raakaaineista on jo 85 prosenttia.”
Corenso onkin Suomen suurin keräyspaperin vastaanottaja. Se käyttää vuodessa hulppeat­
1­0 0 000­ tonnia keräyspaperia.
”Joudumme koluamaan koko Suomen niemen,
jotta saamme materiaalin kasaan”, Hannu Mäkelä huomauttaa.
”Olemme satsanneet viime vuosina myös siihen, että pystymme ottamaan vastaan muovipinnoitettua materiaalia”, hän lisää.
20
ABB power 3 | 11
Kartonkikone käy
jatkuvasti 24 tuntia
vuorokaudessa.
Tämä asettaa omat
vaatimuksensa myös
huollolle.
Corenso
Varikkokäynnillä riittää vipinää
Corenso on ollut ABB:n Full Service -asiakas
kaksikymmentä vuotta, toimintansa käynnistymisestä lähtien.
Hannu Mäkelä kertoo, että kartonkikone käy joka päivä 24 tuntia. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös huollolle.
”Jos meitä verrataan paperitehtaisiin, joissa voi
olla neljäkin paperikonelinjaa, niin olemme aika pieni yksikkö. Tämä tarkoittaa, että meidän ei kannata pitää palkkalistoillamme suurta omaa huoltoryhmää, sillä kun prosessi on käynnissä, niin koneita
ei pääse hypistelemään.”
”Mutta sitten, kun pidetään lyhyt huoltoseisokki, niin ukkoja tarvitaan kuin meren mutaa.”
”Tällaisessa tilanteessa ulkoinen kumppani on
hyvä ratkaisu”, tehdaspäällikkö summaa.
ABB:llä riittää resursseja
Hannu Mäkelä kertoo, että tärkeä etu on myös
se, että ABB:llä on resursseja kehittää huoltotoimenpiteitä ja kouluttaa huoltomiehiä.
”He ovat hyviä kunnossapidossa, me olemme
hyviä kartonginteossa. Keskitymme kumpikin omiin
vahvuuksiimme.”
Mäkelä mainitsee, että prosessiteollisuudessa tuotantovarmuuden rooli korostuu. Huollon on
esimerkiksi kyettävä ennakointiin – ja puuttumaan
ongelmiin jo ennen kuin ne ennättävät kasvaa ongelmiksi. Kaikki häiriöt tarkoittavat menetettyä tuotantoa ja tulevat hyvin kalliiksi.
”Tuotantovarmuutemme on varsin hyvällä tasolla, 95 prosenttia”, Mäkelä huomauttaa.
”Pyrimme hoitamaan hommat niin, että kenenkään ei tarvitse tulla tänne sunnuntaiyönä huhkimaan”, hän lisää.
Corenson Porin tehtaalla
tuotetaan kartonkia 120 000
vuodessa. Asko Knuutila leikkaa
kartonkia.
Ongelmiin varaudutaan jo ennakolta
Corenso Unitedin kartonkikoneen käydessä
ABB:n miehet muun muassa mittaavat laakereiden
värähtelyjä, ennakoivat huoltotarpeita sekä laativat
toimenpiteille kiireellisyysjärjestyksen.
”Kerran kuussa pidetään lyhyt neljän tunnin pesutauko ja kerran kuussa noin kahdeksan tunnin
huoltoseisokki, jonka aikana toimenpiteitä tehdään.”
”Pyrimme pitämään kriittisimmät varaosat lähellä, mutta esimerkiksi taajuusmuuttajien kohdalla hyödynnämme yhteisvarastointia.”
ABB Servicen Porissa, Corenson kanssa samassa rakennuksessa, sijaitsevan huoltoyksikön
vahvuus on 26 miestä. Miehet ovat läsnä tehtaalla
päivittäin, mutta osa heistä, esimerkiksi hydrauliikka-asiantuntijat, liikkuvat myös muissa kohteissa.
Huoltomiehen joulu on kuin juhannus
Kartonkikoneen kriittisimpiin tai tavallista enemABB power 3 | 11
21
Corenso
01
02
01
Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä ja ABB:n yksikön päällikkö Samuli Järvinen
ABB:n Kalevi Tenhosen mitta-
usten perustella tarkkaillaan koneiden huoltotarpeita.
”Uusiomateriaalin
osuus raakaaineista on jo
85 prosenttia.”
Hannu Mäkelä
tehdaspäällikkö, Corenso
Corenso
United Oy Ltd
on Stora Enson tytäryhtiö. Kansainvälisellä yhtiöllä on Suomessa Porin kartonkitehtaan
lisäksi toimintaa myös Loviisassa ja Imatralla, jossa kummassakin sijaitsee hylsytehdas.
Porin tehdas tuottaa vuodessa noin 120 000 tonnia kartonkia (400 g/m 2). Tehdas työllistää noin sata henkeä.
22
ABB power 3 | 11
män huoltoa vaativiin kohtiin kuuluvat esimerkiksi telat, joiden ympärillä paperikudokset pyörivät. Massaosastoilla erityishuomiota
vaativat puolestaan pumput ja sekoittajat.
Corenso Unitedin kunnossapitopäällikkö
Sami Kari kertoo, että viime aikojen suurimpia huoltotöitä on ollut uusiomassalaitoksen
muovijätteen puristimen uusiminen.
”Muovijäte tuli liian märkänä ulos, jotta
voimalaitos olisi pystynyt sitä hyödyntämään.
Puristimen vaihto oli noin neljän päivän työ.
Mutta se saatiin tehtyä hyvin sujuvasti juhannusseisokin aikana”, Sami Kari huomauttaa.
Samuli Järvinen ABB:ltä kuvailee puristimen uusimista rutiinityöksi. Ja rutiinia huoltomiehille on myös viettää niin joulut kuin juhannuksetkin töissä.
”Perhe on tottunut siihen, että isä on silloin töissä. Pidetään vapaata sitten muulloin”,
Samuli Järvinen naurahtaa.
Ikä lisää huollon tarvetta
Corenso Unitedin kartonkikone on rakennettu paperikoneeksi vuonna 1957. Se muutettiin kartonkikoneeksi vuonna 1992.
”Koneella on jo ikää. Tämä tarkoittaa sitä,
että huollon merkitys tulee korostumaan entisestään. Meidän on tehtävä oikeita liikkeitä
oikeaan aikaan”, Hannu Mäkelä miettii.
”Tilanne on sama kuin 20-vuotiaalla autolla. Sitäkin on huollettava koko ajan sieltä
täältä, suunnitelmallisesti.”
Corenso United Oy
Porin kartonkitehdas
& Full Service
”Mutta kun koneesta pidetään hyvää huolta, sillä on paljon vuosia edessä. Corenson
Wisconsin Rapidsin tehtaalla oli vielä muutama vuosi sitten käytössä kartonkikone, jolla
oli ikää sata vuotta.”
Tuotanto on kasvanut
Porin Corenso Unitedin kartonkikoneen
suunniteltu kapasiteetti on 90 000 tonnia
vuodessa, mutta viime vuosina tuotantoluvut ovat siis nousseet jopa kolmanneksella.
”Tehokkuuden nostoon on päästy muun
muassa sillä, että olemme investoineet koneen kuivauskapasiteettiin. Aika pienillä investoinneilla olemme kuitenkin selvinneet”,
Hannu Mäkelä kertoo.
Tuotannon kasvusta voisi päätellä, että
kartongille on kysyntää. Julkisuudessa on
kuitenkin puhuttu paljon suomalaisen paperiteollisuuden vaikeuksista.
”Paperiteollisuuden tilanne heijastuu myös
suoraan meille, kun kartonkia käytetään paperirullien hylsyissä. Olemme kuitenkin etsineet uusia sovelluksia kartongille esimerkiksi kuluttajapakkauksista.”
Tilannetta tasapainottaa myös se, että 75
prosenttia Corenso Unitedin tuotannosta menee vientiin.
”Ruotsi on suurin markkina-alueemme.
Mutta kaukaisin paikka, johon olemme keksineet kartonkia viedä on Uusi-Seelanti”, tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä myhäilee.
Sisältö:
Kartonkitehtaan kunnossapito
Huoltoyksikön vahvuus:
26 miestä
Sopimus on ollut voimassa 20 vuotta
Mitä ihmettä?
Leipäjuusto
paloiksi robottivoimin
Teksti Susanna Alanen
Juustoportin meijerissä Jalasjärvellä leipäjuusto valmistuu ihmisen ja robotin yhteistyönä. Suomen sadan parhaimman brändin joukkoon lukeutuva Juustoportti
on yksi robottiautomaation edelläkävijöistä meijerimaailmassa.
A
BB:n valmistamia robotteja on asennettu Juustoportin
Jalasjärven meijerille yhteensä 12 kappaletta. Juustoportin kiinnostus automaatioon alkoi
vuosikymmen sitten, kun yhtiö päätti
modernisoida raskaimpia ja yksitoikkoisimpia työvaiheita tuotannon tehostamiseksi ja työn helpottamiseksi.
”Robotit työskentelevät pääasiassa pakkauspuolella. Muutama vuosi sitten lähdimme uudistamaan myös leipäjuuston valmistusprosessia ja automatisoimme juuston leikkauksen”, Trimaster Oy:n toimitusjohtaja Leo Johansson kertoo. Trimaster
toimii robottihankinnoissa integraattorina,
yritys on erikoistunut räätälöimään ratkaisuja juuri elintarviketeollisuudelle.
Leipäjuustomassa on haastava leikattava, koska sen tiheys vaihtelee. Vesihydrauliikka säätelee leikkurin terien
paikkaa. Vaaka punnitsee juustokiekot,
sen jälkeen ne kulkevat paistoon ja jäähdytykseen linjastoa pitkin. Seuraavassa
robottisolussa leikataan pyöreät juustot
paloihin ja robotti irrottaa juustot paistomuoteista. Soluun integroitu vaaka punnitsee juuston, minkä jälkeen se lähtee
tarkastusvaa’an kautta solulle, joka poimii
tuotteen ja nostaa ratapakkauskoneeseen.
Vahva brändi
Juustoportti on perheyritys, jossa juustonvalmistus perustuu pitkiin perinteisiin ja
käsityöhön. Yritys on hyvä esimerkki siitä,
kuinka tuotantoa on onnistuttu automatisoimaan menettämättä imagoa korkeaa
laatua tuottavana meijerinä. Juustoportti on pienestä koostaan huolimatta noussut vuosien varrella Suomen 100 parasta
brändiä listalle.
”Brändi muodostuu siitä, että olemme
pitäneet asiakkaalle annetun lupauksen. Tasalaatuisuus on
tärkeää, ja sen ylläpitämiseksi robotit tekevät tärkeää työtä. Myös
sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta rakentaa
laadukasta brändiä. Raskaiden työvaiheiden poistaminen on selkeästi lisännyt
työntekijöiden
motivaatiota
ja hyvinvointia”, sanoo
Juustoportin
toimitusjohtaja
Timo Keski-Kasari.
Hyvää kumppanuutta
ja joustavuutta
Juustoportti Oy haluaa kehittää tuotantoaan edelleen, ja
yritys kuuntelee mielellään myös
henkilökunnan toiveita työvaiheiden
modernisoimiseksi. Taitavan integraattorin rooli on oleellinen sekä ABB:n että
Juustoportin näkökulmasta.
”Haasteita modernisointiin tuo juustotuotteiden vaihtelevuus: on eri kokoisia,
laktoosittomia ja kevyttuotteita”, sanoo
Johansson.
”Robotteja voidaan ohjelmoida uudelleen toisenlaisiin tehtäviin. Tämä on tärkeää, koska tarpeet tuotannossa muuttuvat kysynnän myötä”, Timo Keski-Kasari
sanoo.
ABB power 3 | 11
23
010 22 21999. ABB Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme.
ABB Asiakaspalvelukeskus on ABB:n uusi yhteydenottokanava, jonka kautta tavoitat oikean
henkilön. Asiakaspalvelukeskus palvelee sinua kaikissa ABB:n tuote- ja palveluasioissa noin 300
palveluun sitoutuneen asiantuntijamme avulla.
Ota yhteys Asiakaspalvelukeskukseen, mikäli et tiedä oikeaa tai et tavoita tuttua yhteyshenkilöäsi.
Kirjaamme pyyntösi tietojärjestelmäämme ja seuraamme asiasi käsittelyn etenemistä. Olemme
tavoitettavissasi 24/7. www.abb.fi
ABB Oy
Asiakaspalvelukeskus
Puhelin: 010 22 21999
Sähköposti: [email protected]