Merenkurkun koulun opetussuunnitelma

Vaasan kaupungin
PERUSOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMA
Merenkurkun koulu
2013-2014
1. Opetussunnitelma
1.1. Opetussuunnitelman laatiminen
1.2. Opetussuunnitelman sisältö
2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1.
2.2.
2.3.
2.4.
Perusopetuksen arvopohja
Perusopetuksen rakenne
Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun
3. Opetuksen toteuttaminen
3.1. Oppimiskäsitys
3.2. Oppimisympäristö
3.3. Opetusmenetelmät ja työtavat
4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
Yksilölliset suunnitelmat
4.4.1. Oppimissuunnitelma
4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot
5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki
5.1.1 Tukiopetus
5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus
5.1.3 Erityisopetus
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus
5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu
5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki
5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
5.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma
5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta
5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta
1
5.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen
5.4.1. Oppilashuolto
5.4.2. Turvallisuuden edistäminen
5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen käsittely
5.4.4 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa
6.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vaasassa
7.
Aihekokonaisuudet
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
8.
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (4. luku)
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
8.8
8.9
8.10
8.11
8.12
8.13
8.14
8.15
8.16
8.17
8.18
8.19
9.
Ihmisenä kasvaminen
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Viestintä ja mediataito
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Turvallisuus ja liikenne
Ihminen ja teknologia
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä (S2) – opetus Vaasassa
Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli
Vieraat kielet
Matematiikka
Biologia ja maantieto
Fysiikka ja kemia
Terveystieto
Uskonto
Evankelisluterilainen uskonto
Ortodoksinen uskonto
Muut uskonnot
Elämänkatsomustieto
Historia
Yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvataide
Käsityö
8.15.1 Tekstiilityö
8.15.2 Tekninen työ
Liikunta
Kotitalous
Valinnaiset aineet
Oppilaskuntatoiminta
Oppilaan arviointi
9.1
9.2
9.3
Arviointi opintojen aikana
Päättöarviointi
Todistukset
2
10. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen
järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus
10.1
10.2
10.3
Kielikylpyopetus
10.1.1 Kielikylpyruotsi
10.1.2 Yhteistyömuodot kielikylpyopettajien kesken
10.1.3 Ruotsinkielisen aineenopetuksen kielelliset tavoitteet
Musiikkiluokkaopetus
Vieraskielinen opetus (englanti)
10.3.1 CLIL-englanti
10.3.2 Englanninkielisen aineenopetuksen kielelliset tavoitteet
LIITTEET
Liite 1.
Oppilaiden lähikoulualueet
Liite 2.
Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain
Liite 3.
Nettisopimus
3
VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
1.
OPETUSSUUNNITELMA
1.1.
Opetussuunnitelman laatiminen
Perusopetuksen tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa. Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koko kaupungin opetustoimen tavoitteet.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta hyväksyy opetustoimen vuosittaisen kehittämisohjelman
tavoitteineen sekä talous- ja toimintasuunnitelman. Opetustoimen johtosääntöön sisältyy toimintaajatus.
Koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattavat Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteita. Vaasan opetustoimessa otetaan lisäksi huomioon kaupungin
kehittämisohjelma: "Hyvä elämä Vaasassa 2015".
Perusopetus on tärkeä osa yhteiskunnan ja Vaasan kaupungin sivistyspalveluja. Eri
koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja yhteisten voimavarojen tehokas hyödyntäminen on keskeistä.
Yhteistyökunnille tarjotaan samalla sopimuksin laadukasta opetusta.
Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, toisen asteen koulutuksen, elinkeinoelämän,
yliopistojen sekä muiden koulutusmuotojen kanssa. Vaasan seudun ja Merenkurkun alueen kuntien
ja ystävyyskaupunkien valmiin verkon lisäksi yhteistyötä laajennetaan EU:n sisällä.
Koulujen sidosryhmiä aktivoidaan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Koti ja koulu
huolehtivat yhdessä lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
1.2.
Opetussuunnitelman sisältö
Koulut laativat omat opetussuunnitelmansa, joissa kuvataan ainakin koulun toiminta-ajatus,
toimintakulttuuri, oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot, aihekokonaisuuksien näkyminen koulun
toiminnassa sekä koulukohtaiset sovellukset yhteisten toimenpidesuunnitelmien toteuttamisessa.
Koulun tarjoamat valinnaisaineet kirjataan koulun opetussuunnitelmaan seuraavasti: aineen nimi,
laajuus, luokka-aste, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Koulujen toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja
arviointikohteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin, jotka laaditaan ennen lukuvuoden alkua.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyy paikallisen
opetussuunnitelman ja sen kehittämiseksi tehtävät muutokset. Koulutoimenjohtaja hyväksyy
koulujen opetussuunnitelmat ja lukuvuosisuunnitelmat.
4
2.
OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1.
Perusopetuksen arvopohja
Perusopetuksen arvopohja kuvataan perusopetussuunnitelman perusteissa. Yhteinen
ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että oppilas oppii ja kehittyy koko elämänsä ajan.
Erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia. Meillä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Ihminen on sosiaalinen toimija ja hän tarvitsee toista ihmistä.
Merenkurkun koulun arvopohja muodostuu perinteistä ja tulevaisuuteen suuntautumisesta.
Opetussuunnitelmatyön aikana arvopohjan laadintaan ovat osallistuneet oppilaiden
vanhemmat, oppilaat, koulun johtokunta ja koulun henkilökunta.
Koulun toiminnan keskeisiä arvoja ovat:
- turvallisuus
- rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri
- oppimisen ilo
- yhteistyökyky
- toisen kunnioittaminen ja huomioonottaminen
- yksilön huomioiminen
- tasa-arvo ja suvaitsevaisuus
- vastuullisuus omasta työstä ja koko yhteisön toimimisesta ja vastuu ympäristöstä
- rehellisyys
- hyvät tavat.
Toiminta-ajatus:
Merenkurkun koulu tukee oppilaan kasvua vastuulliseksi, eteenpäin pyrkiväksi,
eheäksi aikuiseksi.
2.2.
Perusopetuksen rakenne
Perusopetuksen rakenne on kuvattu valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa on mainittu myös hyvän osaamisen kuvaukset.
Vaasan kaupungissa oppilaat otetaan perusopetukseen lähikouluperiaatteen mukaisesti.
Vuosiluokkien 1. – 6. oppilaat jatkavat opintojaan heille osoitetuissa 7. - 9. luokkien
perusopetuksen kouluissa (liite 1). Perustelluista syistä koulunvaihtoa voi anoa Vaasan kasvatus- ja
opetusvirastosta.
Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa on määritelty perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja
perusopetuksen tuntijako.
Vaasan kaupungin perusopetuksen tuntijako oppiaineittain ja vuosiluokittain (liite 2).
Rehtori ottaa oppilaat jaoston päättämään lähikouluun (Kasvatus- ja opetusviraston
toimintasääntö, §17). Merenkurkun koulu on lähikoulu oppilaille, jotka opiskelevat 6.
vuosiluokan Keskuskoulussa sekä Hietalahden, Palosaaren ja Suvilahden kouluissa.
5
Merenkurkun koulussa annetaan kielikylpyopetusta vuosiluokilla 7-9. Vuosiluokat 1-6
opiskelevat Keskuskoulussa, jonne siirrytään kielikylvyn esiopetus-/päiväkotiryhmästä.
Vuosiluokilla 7-9 ei oteta uusia oppilaita kielikylpyyn kuin poikkeustapauksissa. Oppilaaksi
ottamisen kriteereitä ovat mm. muiden kielikylpyoppilaiden kanssa samantasoinen ruotsin
kielen taito ja sitoutuminen kielikylpyopetuksen tavoitteisiin.
Merenkurkun koulussa noudatetaan Vaasan kaupungin tuntijakoa.
2.3.
Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
Nivelvaiheen yhteistyöllä lapselle luodaan mahdollisuuksia opetusvuoden aikana tutustua
koulumaailmaan ja näin annetaan lapselle turvallinen koulunaloitus.
Vuosikello: syyskuu
 1.luokan opettaja ja edellisen vuoden lastentarhanopettaja tapaavat
o keskustelua luokanopettajalla syntyneistä kysymyksistä ja palautetta lasten
koulunaloittamisesta lastentarhanopettajalle
 ellei 1.-luokan opettaja ole ollut keväällä tiedossa, käydään keskustellen läpi kouluun
toimitetut havainnointilomakkeet
 niihin kouluihin, joihin siirtyy yksittäisiä lapsia, ollaan yhteydessä puhelimitse, ellei ole
mahdollisuutta tavata
Vuosikello: lokakuu
 Koulun ja lähipäiväkotien yhteistoimintasuunnitelma
 Suunnittelevat ja sopivat tulevan toimintavuoden yhteistyöstä
 Ideapankkiin on kerätty lastentarhanopettajien ja luokanopettajien toteuttamia monenlaisia
yhteistyömuotoja
 Yhteistyötä suunnitellaan niiden yksiköiden kesken, joissa suurin osa lapsista on, mutta
yhteisiin tapahtumiin kutsutaan myös yksittäiset lapset muista päiväkodeista
 Alueellisissa esi- ja alkuopetusryhmissä myös ideoiden vaihtoa hyvistä käytänteistä
Vuosikello: tammi - huhtikuu
 Suunnitelmassa vähintään kaksi tapahtumaa, joissa esikoululaisilla mahdollisuus tutustua
kouluelämään / koululaisiin / koulurakennukseen / opettajaan
Vuosikello: kevään aikana
 Luokanopettajalle on lupa palkata sijainen, jotta hän voi mennä tutustumaan tuleviin
oppilaisiinsa, nähdä heidät toimimassa ryhmänä ja nähdä päiväkodin pedagogiikkaa.
 Tässä yhteydessä mahdollisuus käydä myös keskustelut havainnointilomakkeista
lastentarhanopettajan kanssa
Vuosikello: toukokuu
 Koulu:
o Kouluun tutustumispäivä
 Päiväkoti:
o Havainnointilomake siirretään kouluun
o Lastentarhanopettajan ja tulevan 1.-luokan opettajan keskustelu, tarvittaessa mukana
erityistyöntekijät
6
2.4.
Oppilaan siirtyminen alakoulusta yläkouluun
Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä järjestetään koulujen välillä yhteistyötilaisuuksia, joissa
yläkoulut saavat opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedot kirjataan.
Menettelytavoista sovitaan alueittain ja ne kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin.
Merenkurkun koulu vastaanottaa oppilaita seuraavista alakouluista: Keskuskoulu,
Hietalahden koulu, Palosaaren koulu ja Suvilahden koulu. Nämä neljä koulua muodostavat
Merenkurkun koulun kanssa yhdessä alueellisen verkon, jonka sisäistä yhteistyötä
pyritään jatkuvasti kehittämään.
Yhteistyö nivelvaiheessa siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle:
 Merenkurkun koulun tiedote kuudesluokkalaisten koteihin
 tiedonsiirtolomake “alakoulusta yläkouluun”
 koulun edustajien (rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, tukioppilaat) vierailu
huhti- toukokuussa kuudensissa luokissa
 kuudensien luokkien oppilaiden vierailu keväällä Merenkurkun koulussa
 kuudensien luokkien oppilaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta
keväällä Merenkurkun koulussa
 oppilashuoltoryhmän nivelpalaverit alakoulujen kanssa
 laaja-alaisten erityisopettajien tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun
Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös kaupungin muiden alakoulujen kanssa.
7
3.
OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1.
Oppimiskäsitys
Oppimiskäsitys vaikuttaa siihen, miten opettaja valitsee työmenetelmänsä. Miten oppilaan
ajatellaan oppivan, vaikuttaa siihen, miten hänen kanssaan toimitaan. Yhteinen käsityksemme on,
että oppimisprosessin tulee olla tavoitteellista ja tarpeisiin pohjautuvaa toimintaa. Kouluissa opitaan
myös tekemällä, havainnoimalla ja tutkimalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset
oppimistavat ja -tyylit.
3.2.
Oppimisympäristö
Vaasalainen oppimisympäristö on vahvasti kaksikielinen. Kieli- ja kulttuuriperintöä arvostetaan
merenrantakaupungissa, jossa historia kohtaa nykypäivän.
Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja oppilaskeskeinen. Myös epäonnistuminen
hyväksytään ja annetaan positiivista palautetta niin, että oppilas oppii arvioimaan itse omaa
edistymistään.
Vaasalainen koulu on tasa-arvoinen, monikulttuurinen ja turvallinen paikka. Tärkeää on, että
jokaiselle koululle muodostuu oma toimintakulttuuri, joka määritellään yksityiskohtaisesti
koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Merenkurkun koulun toiminta-ajatuksen toteuttaminen näkyy koulun toimintakulttuurissa.
Jokainen kouluyhteisön jäsen on tärkeä ja arvokas. Pyrkimyksenä on luoda oppilaalle
turvallinen oppimisympäristö, jossa opitaan onnistumisista ja epäonnistumisista.
Oppilaat osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemapäivien, tempausten ja juhlien
järjestämiseen ja heitä kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm.
luottamus-, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa.
Juhlien järjestäminen on tärkeä osa kulttuuri- ja tapakasvatusta. Teemapäivät määräytyvät
vuosittaisten painotusten ja lukuvuosisuunnitelman mukaisesti.
Omaan kansalliseen kulttuuriin perehtymisen lisäksi myös kansainvälisyyttä arvostetaan.
Koulussamme monikulttuurisuus on rikkaus. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan
osallistumme erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin.
3.3.
Opetusmenetelmät ja työtavat
Opetusta toteutetaan erilaisin työmenetelmin yksilöllisesti ja ryhmissä. Oppilaille annetaan vastuuta
ja he saavat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Opetushenkilöstö innostaa oppilasta ja
opiskelijaa luovuuteen sekä omatoimisuuteen erilaisten opetusmenetelmien avulla. Opetuksen
eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän
tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun
laajuuden, syvyyden
ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin,
käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään
ja käytettävissä olevaan aikaan.
8
Jokainen koulu määrittelee tarkemmin käyttämänsä työtavat, ja ne on esitelty koulujen omissa
opetussuunnitelmissa.
Opetuksen työtavat on valittava siten, että ne kehittävät oppilasta monipuolisesti
tavoitteiden suunnassa. Opettaja valitsee kuhunkin opetustilanteeseen parhaiten sopivan
työtavan ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaiden väliset kehityserot ja
erilaiset oppimistyylit. Erityistä huomiota kiinnitetään myös oppilaiden motivaation
herättämiseen ja säilyttämiseen.
Merenkurkun koulussa käytetään oppiaineen luonteen ja käsiteltävän aiheen mukaan
vaihtelevasti seuraavia työtapoja:
- itsenäinen työskentely
- parityöskentely
- ryhmätyöskentely
- yhteistyö muiden ryhmien kanssa
- pienet suulliset esitykset sekä laajat esitelmät
- portfoliotyöskentely
- havainnoimalla ja kokeilemalla oppiminen
- opettajajohtoinen työskentely
9
4.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen
ilmetessä *. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtina ovat
 oppijoiden erilaisten lähtökohtien huomioiminen
 oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen
 yksilön lisäksi yhteisöön ja oppimisympäristöön liittyvien ratkaisujen huomioiminen
 oikeus saada tukea omassa kasvuympäristössä ja tuen seuraaminen ja arvioiminen
 joustavuus tuen tarpeen järjestämisessä tuen tarpeen vaihdellessa tilapäisestä jatkuvaan,
vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen
 yhteistyö huoltajien ja moniammatillisen verkoston kanssa
 tuen jatkuminen nivelvaiheissa
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen näiden lähtökohtien pohjalta edellyttää opettajilta
monipuolisia työtapoja, opetus- ja arviointimenetelmiä ja yhteistyötä huoltajien, muun henkilöstön
ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että opettajan
työssä on mahdollisuus järjestää tuki näiden lähtökohtien mukaisesti. Tuen järjestämisen
lähtökohdat tulee huomioida opettajien ja muun henkilöstön koulutuksen suunnittelussa sekä
koulun toimintatapojen- ja kulttuurin kehittämisessä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen
ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakentuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta.
Oppimisen ja koulunkäynnin 3 –portainen tuki
* Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
10
Tuki erityisissä tilanteissa
Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa
elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena.
Sairaalaopetus
Vaasan sairaalaopetus on Vaasan kaupungin ylläpitämä opetusmuoto sairaalahoidossa oleville
peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Sairaalaopetusta voivat saada vain ne peruskoulua käyvät
oppilaat, jotka ovat osastohoidossa. Myös päiväpotilaat voivat käydä sairaalakoulua, mutta eivät ne,
jotka eivät ole osastohoidossa. Sairaalaopetus palvelee lähinnä lasten- ja nuorisopsykiatrisia
osastoja, mutta myös tarvittaessa aikuisosastoja sekä somaattisia osastoja, mikäli niissä on
peruskoulua käyviä oppilaita. Myös esikouluopetusta tarjotaan. Sairaalaopetus palvelee Vaasan
sairaanhoitopiiriä eli kuntainliittoa. Hallinnollisesti suomenkielinen sairaalaopetus kuuluu
Hietalahden kouluun ja ruotsinkielinen Mussorin kouluun. Sairaalaopetusta tarjotaan Keskussairaalan Hietalahden sekä Huutoniemen yksiköissä. Painopiste on psykiatrian yksikön yhteydessä
toimivien lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen lasten ja nuorten opettamisessa Huutoniemellä.
Sairaalaopetuksen tehtävät
Sairaalaopetuksen perustehtävä on turvata lapsen/nuoren koulunkäynti sairaalahoidon aikana.
Sairaalaopetuksen painopiste on pakollisissa lukuaineissa. Mikäli tuntikehys ja muut puitteet sen
sallivat, tarjotaan opetusta myös muissa aineissa. Sairaalaopetus on aina eriytettyä ja opetus
noudattaa pääsääntöisesti oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaa. Sairaalaopetus on myös
yhdysluokkaopetusta.
Toinen sairaalaopetuksen tehtävä on osallistua psykiatriseen tutkimustyöhön. Tutkimusjakson
aikana painopiste sairaalaopetuksessa on opettamisen ohella selvittää oppilaan koulunkäyntiin
liittyviä voimavaroja ja vaikeuksia. Monilla lapsilla ja nuorilla on ollut nimenomaan
koulunkäynnissä suuria vaikeuksia, joten sairaalaopettajan rooli saattaa tutkimusjakson aikana olla
hyvinkin tärkeä.
Kolmas tehtävä on hoivaava mikä tarkoittaa sitä, että sairaalaopetus omalta osaltaan tukee
lapsen/nuoren hoitoa. Koska hoito on ensisijainen, täytyy opetuksen mukautua sen tarpeiden
mukaan. Sairaalaopettaja osallistuu osaston viikoittaisiin erikoisraportteihin, kiertoihin,
suunnitteluneuvotteluihin, hoitoneuvotteluihin ym. Tämä on edellytys sille, että sairaalaopetuksessa
riittävässä määrin huomioidaan oppilaiden hoitosuunnitelmia ja hoidollisia menetelmiä.
Sairaalaopetuksen erityispiirre onkin juuri hoidollisten ja opetuksellisten tavoitteiden yhteen
sovittaminen. Tässä on sairaalaopetuksen ydin. Sairaalaopettajalla tulisi olla riittävästi tietoa
jokaisesta oppilaastaan, jotta hän pystyisi arvioimaan missä määrin hoidolliset tavoitteet vaikuttavat
opetukseen ja päinvastoin.
Sairaalaopetuksen opetuksellinen vastuu sekä arviointi
Sairaalaopetuksessa noudatetaan mahdollisimman suuressa määrin oppilaan kotikoulun
opetussuunnitelmaa. Oppilas voi esimerkiksi tehdä oman koulunsa kokeita ja muita tehtäviä.
Arvioinnista vastaa oppilaan kotikoulu yhteistyössä sairaalaopettajan kanssa. Sairaalaopetuksessa
pyritään järjestämään opetus siten, että oppilaan paluu kotikouluun on mahdollisimman joustava,
minkä johdosta tavoitteena on edetä kotikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Sairaalaopettajan
vastuulla on arvioida missä määrin tämä on mahdollista, ottaen huomioon oppilaan psyykkinen
vointi, hoidon tavoitteet ja hoitotoimenpiteet. Sairaalaopettaja tiedottaa oppilaan kotikoululle missä
määrin kotikoulun opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa. Kotikoulun kanssa voidaan myös sopia
opetuksen painopisteistä eri oppiaineissa. Myös kotikoulun täytyy kuitenkin suhtautua lapsen
11
sairaalahoitoon ymmärryksellä. Sairaalahoidosta ei saa missään nimessä tulla estettä lapsen
kehitysmahdollisuuksille. Sen takia sairaalaopettaja on se, joka pääosin arvioi oppilaan
kokonaistilanteen oppimisen kannalta.
Sairaalaopetus ja erityisopetus
Yleisopetuksessa olevia oppilaita ei sairaalatutkimuksen tai -hoidon ajaksi siirretä
erityisopetukseen. Oppilaat ovat edelleen virallisesti kotikoulunsa oppilaita. Jos oppilas on erityisen
tuen piirissä, huomioidaan se opetuksessa.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta * . Kodin
ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynti suunnitellaan yksilöllisesti. Jos oppilas on erityistä
tukea tarvitseva, oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan
sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan **.
*Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
**Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)
4.1.
Yleinen tuki
Yleisen tuen tavoitteena on, että jokainen oppilas saa koulunkäynnissään ja oppimisessaan
tarvitsemaansa tukea ja ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä varhaisella tuella. Yleiseen
tukeen kuuluvat työtavat ja opetusmenetelmät sekä oppilashuollollinen tuki ovat osa kaikkien
oppilaiden laadukasta perusopetusta. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan
oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa. Yleinen tuki on kaikkien oppilasta
opettavien opettajien vastuulla. Luokan- ja aineenopettajan merkitys tuen antajana korostuu yleisen
tuen vaiheessa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa
huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta
liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi
kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja –menetelmiin,
työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppilaalla on
oikeus tukiopetukseen jo yleisen tuen vaiheessa. Koulut kuvaavat opetussuunnitelmissaan
tukiopetuksen järjestämistavan.
Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yleisen tuen vaiheessa. Koulut määrittelevät
opetussuunnitelmissaan oppimissuunnitelman käytön tuen tässä vaiheessa. Myös kotien kanssa
tehtävä yhteistyö on osa yleistä tukea ja koulut tarkentavat sen osalta toimintaansa
opetussuunnitelmissaan.
Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tuen tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja
aloittaa tuen antaminen riittävän varhain ongelmien syvenemisen ehkäisemiseksi. Yleisen tuen
muotoja kuvataan tarkemmin esimerkiksi Tukitoimien seurantalomakkeessa. Sen avulla voidaan
dokumentoida oppilaalle annettava tuki ja tarvittaessa arvioida, onko oppilaan kohdalla tarpeen
siirtyä tehostetun tuen vaiheeseen.
Työtapoihin ja opetusmenetelmiin liittyvää tukea antavat pääsääntöisesti aineenopettajat
ja oppilashuollollista tukea luokanohjaaja yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa.
Oppilaalle tarjottu ja annettu yleinen tuki kirjataan Wilmaan Tukitoimet-sivulle. Tukitoimia
suunnitellaan, toteutetaan ja tuen vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä oppilaan sekä hänen
12
huoltajiensa kanssa. Luokanohjaaja seuraa oppilaan tuen tarpeen määrää, säännöllisyyttä
sekä toteutumista ja arvioi, milloin oppilas mahdollisesti on tehostetun tuen tarpeessa.
Yleisen tuen muotona järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin varsinaisen koulupäivän
jälkeen läksykerho. Opettajat voivat lähettää oppilaita läksykerhoon tekemään
tekemättömiä kotitehtäviä tai lisätehtäviä. Läksykerhossa oppilas voi myös suorittaa rästiin
jääneen kokeen.
4.2.
Tehostettu tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua
tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti *. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun
yleinen tuki ei riitä. Tehostettuun tukeen siirtymisen syynä voivat olla oppimisen ja/tai
koulunkäynnin ongelmat. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten ja on vahvempaa
ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen
ohjauksen, joustavien opetusryhmien käytön, kodin kanssa tehtävän yhteistyön ja oppilashuollon
tuen merkitys korostuvat tehostetun tuen vaiheessa. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti
oppilaan omassa opetusryhmässä. Joissakin kouluissa alkuopetuksen tehostettua tukea tarjotaan
myös pienluokalla, jonka opettajana toimii erityisluokanopettaja. Maahanmuuttajataustaisten
oppilaiden tehostettua tukea annetaan vuosiluokilla 1-6 MED –luokassa (maahanmuuttajataustaisten
oppilaiden eriytetty opetus diagnostisin perustein). Tehostettua tukea voidaan pienluokan sijaan
antaa myös erityisopettajan antamana samanaikaisopetuksena tai luokkien välisillä joustavilla
ryhmittelyillä tietyissä oppiaineissa. Koulut kuvaavat tehostetun tuen järjestämisen
opetussuunnitelmissaan.
* Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
Tehostettua tukea tarvitseville alkuopetuksen oppilaille tulee esiopetuksessa laatia pedagoginen
arvio ja esiopetuksen oppimissuunnitelma, jotka siirtyvät esikouluvuoden keväällä kouluun .
Tehostetun tuen antaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja tuen kokonaisuus kuvataan
oppimissuunnitelmassa (Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake). Vastuu pedagogisen
arvion ja oppimissuunnitelman laatimisesta on ryhmästä vastaavalla opettajalla (luokanopettaja tai
luokanohjaaja), jollei koulu määrittele vastuuhenkilöä toisin omassa opetussuunnitelmassaan.
13
Pedagoginen arvio tehostettu tukea varten
Oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti
useita eri tukimuotoja.
Opettaja(t) laatii pedagogisen arvion yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa
mukana voi olla muita asiantuntijoita.
Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen
moniammatillisesti oppilas- huoltotyöryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä
moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Jos tehostettu tuki aloitetaan, tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimis-suunnitelmaan.
Opettaja(t) laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa
mukana voi olla muita asiantuntijoita
Oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. Seurannan tavat ja
aikataulu kirjataan oppimis-suunnitelmaan.
Tehostetun tuen päättäminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään
moniammatillisesti kuten edellä.
Oppilaalle tarjottu ja annettu tehostettu tuki kirjataan Wilmaan Tukitoimet-sivulle.
Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja oppimissuunnitelmaa päivitetään
yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa oppimissuunnitelmaan kirjatun aikataulun
mukaisesti.
Tehostetun tuen muotona matematiikassa ja kielissä voidaan perustaa resurssien ja
tarpeen mukaan luokka-asteittain pienryhmiä, joiden opetuksesta vastaa pääsääntöisesti
laaja-alainen erityisopettaja.
4.3.
Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden
saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen
perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista *. Erityisen tuen
tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi
suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan
itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä
puitteissa vastuuta opiskelustaan.
* Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
14
Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, joka tarkistetaan
ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä *. Oppilaan
oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea
koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen
opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä
tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee
erityisen tuen päätöksen. Päätöksen esittelijänä toimii erityisen tuen koordinaattori. Tarvittaessa
päätös valmistellaan Erityisen tuen (Ertu) ryhmässä. Erityisen tuen ryhmään kuuluu kasvatus- ja
opetuspäällikön ja erityisen tuen koordinaattorin lisäksi koulupsykologi. Erityisen tuen ryhmän
tehtävänä on toimia moniammatillisena työryhmänä esimerkiksi silloin, kun muualta muuttavan
erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyistä päätetään.
Erityisen tuen päätöksen tekeminen Vaasassa
Oppilas on saanut oppimisen/koulunkäynnin vaikeuksiin yleistä tukea ja pedagogiseen arvioon
perustuvaa tehostettua tukea.
Mikäli tehostettu tuki ei riitä, otetaan yhteyttä erityisen tuen koordinaattoriin erityisen tuen
piiriin siirtymisestä.
Erityiseen tukeen siirtyminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä ja oppilaalle
laaditaan pedagoginen selvitys yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.
Erityisen tuen koordinaattori toimii erityisen tuen päätöksen esittelijänä, kasvatus- ja
opetuspäällikkö tekee päätöksen.
Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille. Oppilaalle laaditaan HOJKS.
* Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (64272010)
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja
tämän huoltajaa tai laillista edustajaa ja tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys *.
Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai
työntekijä hankkii
 oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
 moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn
selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden
kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan
pedagogiseksi selvitykseksi (Pedagoginen selvitys -lomake)**.
15
Vaasassa pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa koulun laaja-alainen erityisopettaja tai
erityisluokalla opiskelevan oppilaan kohdalla erityisluokanopettaja. Pedagogisen selvityksen ja
mahdollisten asiantuntijalausuntojen pohjalta erityisen tuen koordinaattori valmistelee esityksen
erityisen tuen järjestämisestä erityisen tuen päätöstä varten.
Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa
hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava, esimerkiksi
koulukuraattorin tekemä sosiaalinen selvitys. Viimeistään siinä vaiheessa, kun harkitaan oppilaan
siirtämistä erityiseen tukeen, on yleensä tarpeellista arvioida oppilaan oppimisedellytyksiä ja
sosioemotionaalista hyvinvointia, jos oppilas ei ole ollut aikaisemmin ollut esimerkiksi
psykologisen tuen/arvioinnin piirissä tai siitä on kulunut useampi vuosi. Suositeltavaa on, että
koulupsykologi on näissä arvioinneissa mukana esimerkiksi konsultatiivisen tuen muodossa. On
tilannekohtaista, tarvitaanko koulupsykologin konsultatiivisen työskentelyn pohjaksi psykologiset
tutkimukset ja/tai henkilökohtainen kontakti lapseen ja perheeseen. Oppiaineen oppimäärän
yksilöllistäminen edellyttää koulupsykologin arviota psykologisten tutkimusten tarpeellisuudesta.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai
perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen
antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei
vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan
erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten ***. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen
aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin
esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.
* Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34,35 ja 36 §
** Perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010)
*** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)
4.4.
Yksilölliset suunnitelmat
4.4.1. Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä
tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää
osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana *. Oppimissuunnitelmasta huoltaja
saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että
oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän
tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta määritellään tarkemmin koulujen opetussuunnitelmissa.
(Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma -lomake).
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea. Oppimissuunnitelman käyttö yleisen
tuen aikana kuvataan koulujen omissa opetussuunnitelmissa.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
16
Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea eli oppimisessaan tai
koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita eri tukimuotoja. Oppimissuunnitelman laadinnassa
hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä
pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen
ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen
huoltajan kanssa. Nivelvaiheiden siirtokäytänteet oppimissuunnitelman osalta kuvataan tarkemmin
luvussa 5.2.2
Vastuu oppimissuunnitelman kokoamisesta on luokanohjaajalla. Hän kerää oppimiseen
liittyvät oppiainekohtaiset suunnitelmat aineenopettajilta ja/tai koulunkäynnin tukemiseksi
suunnitellut toimenpiteet oppilashuoltohenkilöstöltä sekä sopii yhteistyöstä huoltajien
kanssa.
Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös yleisen tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelma
laaditaan esimerkiksi erityistilanteissa; oppilaan pitkien sairauspoissaolojen aikana sekä
toipilasaikana niiden jälkeen.
4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan
päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen **. Oppilaan opettajat laativat
suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta
osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä
koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja
kasvuprosessia. Se on suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista
tukitoimista. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa,
oppilaan tarpeiden mukaiseksi.
Laaja-alaiset erityisopettajat vastaavat yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen
oppilaiden HOJKSien laadinnasta yhteistyössä luokan- tai aineenopettajien kanssa. Erityisluokilla
opiskelevien oppilaiden HOJKSien laadinnasta vastaavat erityisluokanopettajat. (Henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma -lomake).
* Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)
** Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi
Tukitoimien seurantalomake
Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma
Pedagoginen selvitys
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
17
5.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
5.1.
Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki
5.1.1. Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta*. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen
liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella
voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti
kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.
Koulutyö suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus
siihen osallistua. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan edistymistä opinnoissaan. Tukiopetusta
annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve
liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa oppilaan tavallisessa opetusryhmässä,
pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti kaikissa tuen muodoissa. Aloitteen tukiopetuksesta
antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksesta vastaa pääasiassa
luokanopettaja tai kyseisen aineen opettaja. Huoltaja vastaa siitä, että oppilas osallistuu
tukiopetukseen. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä
mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukiopetuksen
toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.
Koulun opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö,
vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajalle tiedottamiseen ja oppilaan
ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat.
Kukin aineryhmä kokoaa lukuvuoden alussa tiedot tunneista, jolloin opettajia on vapaana
tarjoamaan tukiopetusta.
Tukiopetuksen tarjoamisesta vastaa aineryhmä yhdessä.
Opettajan arvioidessa oppilaan tarvitsevan tukiopetusta hän tarjoaa oppilaalle heti tukea.
Jos sopivaa yhteistä aikaa ei löydy, opettaja pyytää apua aineryhmän muilta opettajilta tai
laaja-alaiselta erityisopettajalta. Oppilaan osallistuminen tukiopetukseen kirjataan
Wilmaan. Tuen vaikutuksista keskustellaan ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan
yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa.
5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen ohessa **.Vaasan kaupungin yleissivistävässä perusopetuksessa
annetaan osa-aikaista erityisopetusta niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityisiä tukitoimia
koulunkäynnissään. Perusajatuksena on tarjota yleistä / tehostettua / erityistä tukea tarvitseville
oppilaille laaja-alaisen erityisopettajan tukea oppilaan lähikoulussa; tuen muotoina ovat
samanaikaisopetus, pienryhmäopetus ja yksilöopetus. Osa-aikaista erityisopetusta antaa jokaisessa
koulussa laaja-alainen erityisopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja konsultoi yleisen, tehostetun ja
erityisen tuen asioissa opettajia mukaan lukien pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma.
* Perusopetuslaki 16 § 1 mom (642/2010)
* Perusopetuslaki 16 § 2 mom (642/2010)
18
Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä:
Laaja-alainen
erityisopettaja
Esikoulu
Kelto
Oppilas
ja koti
Puheterapeutit
Oppilashuoltoryhmä
Laaja-alainen
erityisopettaja
Koulun
ulkop. tuki
2. aste
Aineenopettajat
Luokanopettaja
Pienluokanopettaja
Koulupsykologit
Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6
Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 1 – 6 ovat lukemisen, kirjoittamisen
ja matematiikan taitojen arviointi sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen yhdessä
luokanopettajien kanssa. Tukea annetaan myös oppimaan oppimiseen ja vieraiden kielten
opiskeluun.
Toimintatavat
 Tehdään yhteistyötä esiopetuksen kanssa ja vastaanotetaan tarpeelliset tiedot oppilaan
siirtyessä esikoulusta kouluun.
 Ensimmäisen luokan alussa tehdään alkuvalmiuskartoitus, jolla selvitetään oppilaiden
lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perusvalmiuksia.
 Aloitetaan yleinen tuki heti ja arvioidaan tehostetun tuen tarpeita yhdessä luokanopettajan
kanssa.
 Seurataan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä luokanopettajan
kanssa.
 Jos tehostettu tuki ei riitä, laaja-alainen erityisopettaja tekee pedagogisen selvityksen
erityiseen tukeen siirtymiseksi. Erityisopettaja myös vastaa yleisopetuksen ryhmissä
opiskelevien erityisen tuen oppilaiden HOJKSista, luokanopettajan kanssa yhteistyössä
toimien.
 Alkuopetuksen ajan laaja-alaiset erityisopettajat, luokanopettajat ja pienluokanopettajat
tekevät tiivistä yhteistyötä, jonka muodot vaihtelevat kouluittain.
 Lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten perusvalmiuksien tukemisessa pääpaino on
alkuopetusluokilla.
 Koko alakoulun ajan osa-aikaisessa erityisopetuksessa annetaan mahdollisuuksien mukaan
tukea luetun ymmärtämiseen, matematiikan ja vieraiden kielten opiskeluun sekä
opiskelutekniikoiden harjoitteluun, sekä korjataan lieviä artikulaatiovirheitä.
 Koko ikäluokan luetun ymmärtämisen taso testataan 3. ja 5. luokalla sekä 6. luokalla
oikeinkirjoitus sanelutestillä ja matemaattiset perustaidot. Tiedot siirretään yläkouluun
lomakkeella ”Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7.
luokalle”.
19
Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 7-9
Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet vuosiluokilla 7 - 9 ovat
yleisen/tehostetun/erityisen tuen jatkumisen varmistaminen nivelvaiheissa sekä järjestäminen
yhteistyössä aineenopettajien, luokanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa niin, että oppilas
voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden 2. asteelle.
Toimintatavat
 Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun: Alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan kokoamat tiedot
siirretään yläkoulun laaja-alaiselle erityisopettajalle lomakkeella ”Koulunkäynnin
tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7. luokalle”. Laaja-alainen
erityisopettaja osallistuu myös oppilashuollon siirtopalavereihin.
 Nivelvaihe yläkoulusta 2. asteelle: Yläkoulussa laaditaan erityisen tuen oppilaille
yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa siirto-HOJKS, joka lähetetään 2. asteen
oppilaitokseen. Syksyllä laaja-alainen erityisopettaja osallistuu yläkoulujen ja 2. asteen
oppilaitosten yhteiseen Saattaen vaihto –nivelvaihepalaveriin.
 Erityisen tuen päätöksen omaava oppilas pyritään pääsääntöisesti tukitoimin integroimaan
yleisopetuksen ryhmiin. Laaja-alainen erityisopettaja antaa ryhmä-, samanaikais- tai
yksilöopetusta; tuki on sekä oppimisen perusteisiin kohdistuvaa että ainekohtaista. Oppilasta
ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään niitä, vahvistetaan hänen
opiskelutaitojaan ja motivoidaan oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
 Laaja-alainen erityisopettaja vastaa yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien erityisen tuen
oppilaiden HOJKSin laatimisesta ja päivittämisestä yhteistyössä luokanohjaajan,
aineenopettajien sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa.
 Yleinen tuki aloitetaan heti tuen tarpeen ilmetessä ja laaja-alainen erityisopettaja arvioi
tehostetun tuen tarpeita yhteistyössä aineenopettajien kanssa.
 Seurataan ja arvioidaan tehostettuun tukeen siirrettyjen oppilaiden tilannetta yhteistyössä
aineenopettajien kanssa.
 Tehostetun tuen ollessa riittämätöntä laaja-alainen erityisopettaja vastaa pedagogisen
selvityksen laatimisesta yhteistyössä luokanohjaajan, aineenopettajien ja tarvittaessa
oppilashuoltohenkilöstön kanssa erityisen tuen päätöstä varten.
 Laaja-alainen erityisopettaja testaa oppilaan, jolla on havaittu peruskoulun aikana ilmeinen
LUKI-vaikeus, LUKI-testillä. Testi tehdään siinä vaiheessa, kun oppilas on täyttänyt 15 vuotta. Myös muut oppilaat voidaan testata LUKI-vaikeustestin seulalla; Kirjoittamisen ja
lukemisen perustesti.
Merenkurkun koulussa annetaan osa-aikaista erityisopetusta oppilaiden tarpeiden mukaan
joko yksilö-, pienryhmä- tai aineenopettajan ja erityisopettajan toteuttamana
samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kielikylpyoppilaille myös
ruotsinkielellä. Oppilaalle tarjottu ja annettu osa-aikainen erityisopetus kirjataan Wilmaan
Tukitoimet-sivulle. Osa-aikaista erityisopetusta suunnitellaan, toteutetaan ja sen
vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä aineenopettajan, oppilaan sekä hänen huoltajiensa
kanssa.
Laaja-alainen erityisopettaja kokoaa luokanohjaajille alakoulusta saamansa tiedot niistä 7.
luokan oppilaista, joilla on tarpeita osa-aikaiseen erityisopetukseen.
5.1.3. Erityisopetus
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain
mukaan annettavasta tuesta *. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen
20
tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös,
opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan
suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen
järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan
erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.
* Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
Erityiseen tukeen siirretty oppilas voi saada erityisopetusta osa-aikaisena omassa lähikoulussaan.
Kouluissa toimii myös pienluokkia. Alkuopetuksen pienluokat antavat pääasiassa tehostettua tukea,
mutta alkuopetuksen pienluokilla voi opiskella myös oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös.
Itäisen koulupiirin alueella Nummen koulussa on lisäksi erityisopetusta antavia pienluokkia
vuosiluokilla 3-6 ja Variskan koulussa vuosiluokilla 7-9. Vöyrinkaupungin koulussa pohjoisen
koulupiirin alueella toimii pienluokka vuosiluokilla 7-9. Hietalahden koulussa järjestetään
luokkamuotoista erityisopetusta sekä dysfasia- ja kuulovammaisten opetusta. Näillä luokilla
oppilaat opiskelevat joko yleisen oppimäärän tai yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan.
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Isolahden koulussa
järjestetään pysyvästi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta yhdysluokilla. Yhdysluokkien
oppilaat opiskelevat joko yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan tai toiminta-alueittain. Opetuksen
järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä.
Merenkurkun koulussa erityisen tuen oppilas opiskelee pääsääntöisesti yleisopetuksen
ryhmään integroituna ja saa tarvittaessa erityisopetusta osa-aikaisesti.
5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Opetus järjestetään huomioon ottaen oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin
oppimääriin *. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen
avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa
oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta
huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan
yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen
opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta
tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajille tulee selvittää
yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason
määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään
erityisen tuen päätöksessä. Oppimääriä ei voi yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Niiden
oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan
edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Jos oppilas opiskelee
yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan
suorituksia HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen.
Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin
hyvän osaamisen kuvauksiin.
* Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003 ja 11 § 1 mom. (453/2001)
21
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen käsitellään moniammatillisessa
oppilashuoltotyössä, jossa koulupsykologi on mukana.
Koulupsykologi arvioi psykologisten tutkimusten tarpeellisuuden. Pedagoginen selvitys
laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.
Erityisen tuen koordinaattori toimii esittelijänä, kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee erityisen
tuen päätöksen.
Päätös annetaan tiedoksi koululle ja huoltajille.
Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi
kuvataan oppilaan HOJKSissa.
Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrä muuttuu, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen
pohjalta erityisen tuen päätös.
Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen
numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa.
Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt
oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt*. Vapauttamisesta
tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee
selvittää päätöksen merkitys muun ohella jatko-opintoihin.
Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää
vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Vaasassa päätös oppimäärän opiskelun vapauttamisesta tehdään tarvittaessa osana erityisen tuen
päätöstä. Maahanmuuttajataustainen oppilas voidaan vapauttaa perustelluista syistä toisen
kotimaisen kielen opiskelusta ainoastaan, jos kyseessä on perusopetuksen päättövaiheessa maahan
muuttanut nuori, jolla ei ole lainkaan kielten opiskelutaustaa ja jonka opiskeluvalmiudet ja
koulutausta ovat puutteelliset. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen tulee olla kyseiselle
oppilaalle erityisen haasteellista. Vapauttamista tulee aina edeltää oppilaan opintojen seuranta.
Päätöksen vapauttamisesta voi tehdä rehtori valmisteltuaan asiaa yhdessä
maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin kanssa.
* Perusopetuslaki 5 § 1 mom
5.1.5
Pidennetty oppivelvollisuus
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona
lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on
suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle
säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista
22
saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä
aikaisemmin ja kestää 11 vuotta *.
Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa
erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta **. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia
niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun
muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai
kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn
oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen
oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana ilman sitä
edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai
lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden,
kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi
voida antaa muuten ***. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada
esiopetusta ****. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen
vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta.
* Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
** Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
*** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)
**** Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen
voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri
hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden
eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta
edeltävään esiopetukseen.
Opetuslautakunnan päätöksen (16.10.1996 § 2) mukaisesti koulun velvollisuus on järjestää 6 –
vuotiaalle esiopetuksessa olevalle pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle ja esiopetuksen
henkilökunnalle tarvittava tuki ja ohjaus. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen
päätöksestä ilmenee, miten perusopetuksen tarjoama konsultointi järjestetään. Konsultoinnin muoto
määritellään tarkemmin lapsen henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa. Päätöksestä ilmenee lapsen tuleva koulu. Lapsi voi aloittaa koulunsa lähikoulun
yleisopetuksen luokalla, pienluokalla tai erityiskoulun erityisluokalla.
23
Päätöksen tekeminen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta
Lapsella on asiantuntijan suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta.
Psykologisen tai lääketieteellisen asiantuntijalausunnon saavuttua päivähoitoon,
päiväkodinjohtaja/päivähoidon ohjaaja on yhteydessä eltoon/keltoon.
Lastentarhanopettaja ja elto/kelto tapaavat huoltajat. Huoltajille annetaan tietoa
pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Päätyessään
pidennettyyn oppivelvollisuuteen huoltajat täyttävät Huoltajan suostumus-lomakkeen
Päiväkodinjohtaja/perhepäivähoidon ohjaaja kokoaa lapsen tiedot (lausunto/lausunnot ja
Huoltajan suostumus -lomake) ja lähettää ne virastoon.
Erityisen tuen koordinaattori esittelee ja kasvatus- ja opetuspäällikkö tekee päätöksen
pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta.
Päätökseen liitetään tieto lapsen tulevasta koulusta ja esiopetuksen aikana
järjestettävästä konsultoinnista.
Päätös annetaan tiedoksi huoltajille, päiväkodin johtajalle/perhepäivähoidon ohjaajalle
ja lapsen tulevaan kouluun. Oppilaalle laaditaan HOJKS.
Pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdot Vaasassa
Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,
tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi voidaan
suorittaa joko päivähoidon esiopetusryhmässä tai koulussa (ns. 0 –luokat). Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla
tavoilla:
1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi
vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja
aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
Lapsi 5 –vuotias: oppivelvollisuutta edeltävä maksuton esiopetus.
Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai
koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen.
Lapsi 7 –vuotias: aloittaa perusopetuksen.
2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän
täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa
perusopetuksen.
Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai
koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen.
Lapsi 7 –vuotias: aloittaa perusopetuksen.
24
3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän
täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen
vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen
myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekee koulun
rehtori huoltajien anoessa sitä vapaamuotoisesti.
Lapsi 6 –vuotias: oppivelvollisuus alkaa. Esiopetus päivähoidon esiopetusryhmässä tai
koulussa. Koulusta konsultaatio päivähoidon esiopetukseen.
Lapsi 7 –vuotias: toinen oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusvuosi.
Lapsi 8 –vuotias: aloittaa perusopetuksen.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn
oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen edellyttää asiantuntijalausuntoa.
5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain *. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan
terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain **. Opetuksen
järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä ***.
Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,
sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kongnitiiviset taidot. Näiden osa-alueiden
tavoitteet määritellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja
täydennyksissä luvussa 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen
tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi määritellään oppilaan HOJKSissa
jokaisen oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta järjestetään Isolahden koulussa pysyvästi erityistä tukea
tarvitsevien oppilaiden yhdysluokilla luokka-asteilla 1-10. Opetus on ensisijaisesti suunnattu
oppilaille, jotka tarvitsevat kaikenkattavaa tukea. Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa
tukitoimet ovat luonteeltaan jatkuvia ja erittäin laaja-alaisia. Kaikessa opetuksessa painottuu
toiminnallinen oppiminen.
* Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.
** Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
*** Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi
Koulunkäynnin tukemiseksi suoritetut toimenpiteet – tiedonsiirtolomake 7. luokalle
Siirto-HOJKS
25
5.2.
Ohjauksellinen ja muu tuki
5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa*. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä
kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa
mukaista opetusta, ohjausta ja tukea **. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun
vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan
kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa
lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa ***. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja
opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä ****. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen
edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.
Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on
tärkeää, että huoltajat voivat tutustua koulun toimintakulttuuriin, vaikuttaa ja tulla kuulluksi
kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta,
opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin
mahdollisuuksista, oppilashuollosta ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun
väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Yhteistyön
lähtökohtana tulee olla eri osapuolien keskinäinen kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ottaen
huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.
Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan
pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua
tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä
kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Koulujen vanhempainyhdistykset voivat omalta
osaltaan osallistua yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja
moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea.
Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan
jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja
oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa*****.
Tieto- ja viestintätekniikkaa esim. Wilma-järjestelmää käytetään parantamaan ja monipuolistamaan
tiedon kulkua ja yhteydenpitoa. Wilma –poissaolojärjestelmällä seurataan oppilaan poissaoloja
sähköisesti kodin ja koulun yhteistyössä. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan
huoltajalle******. Koulu on velvollinen tekemään opetuksen järjestäjälle kirjallisen ilmoituksen,
mikäli oppilaan poissaolot ylittävät 100 tuntia lukuvuoden aikana tai oppilas on ollut koulusta pois
yhtäjaksoisesti yli kolme viikkoa.
* Perusopetuslaki 3 § 3 mom
** Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.
*** Perusopetuslaki 26 § 2 mom (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom
**** Perusopetuslaki 3 § 2 mom (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2
***** Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 § 3 ja 4 mom
****** Perusopetuslaki 26 § 2 mom (477/2003)
26
Koulun opetussuunnitelmassa määritellään kodin kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat, vastuut
ja työnjako eri toimijoiden kesken. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun
yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien.
Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajan osallisuuteen että huoltajille tiedottamiseen liittyvät
periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista
ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen
seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön
liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa.
Kodin ja koulun yhteydenpito on avointa ja molemminpuolista. Sitä toteutetaan eri tavoin:
Koko kouluyhteisö
- pääsääntöisesti koko koulun toimintaa koskevat tiedotteet julkaistaan Wilmassa
- vanhempainillat luokka-asteittain ajankohtaisista asioista
Luokka
- luokkakohtaiset vanhempainillat
- luokanohjaajan tiedotteet luokan toiminnasta
Yksittäinen oppilas
- huoltajien yhteydenotot koululle
- opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteydenotot huoltajiin
- huoltajat ja oppilas itse saavat kokonaisvaltaista tietoa oppilaan koulunkäynnin
sujumisesta opettajien, kuraattorin ja terveydenhoitajan Wilmaan tekemien
merkintöjen perusteella
- erityisesti 7. luokan alkupuolella oppilaan, huoltajien ja luokanohjaajan
varttikeskustelut
- oppilaan, huoltajien ja luokanohjaajan varttikeskustelut laajaan
terveystarkastukseen liittyen 8.-luokkalaisille
- mahdollisuus keskusteluun luokanohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan,
erityisopettajan tai oppilashuollon henkilöstön kanssa
- perhepalaverit koululla
Jokainen opettaja merkitsee päivittäin oppitunneilta poissaolevat oppilaat Wilmaan.
Luokanohjaajat suorittavat jatkuvaa poissaolojen seurantaa. Huoltajan toivotaan
ilmoittavan lapsen poissaolosta välittömästi samana päivänä kouluun luokanohjaajalle tai
jollekin muulle henkilölle. Poissaololle on oltava hyväksyttävä syy (sairaus tai ennalta
anottu lupa: PL 35 §). Luokanohjaaja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajille ja
kuraattorille.
Myös oppilashuoltoryhmä seuraa poissaolojen kertymistä. Jos luvattomia poissaoloja
kertyy paljon, luokanohjaaja järjestää perhepalaverin, johon osallistuu myös
oppilashuoltoryhmän edustaja. Palaverissa suunnitellaan ja sovitaan huoltajien ja oppilaan
kanssa toimenpiteitä, joilla luvattomat poissaolot saadaan loppumaan.
5.2.2. Ohjauksen järjestäminen ja ohjaussuunnitelma
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, esiopetuksen tuottamat
valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo, jonka toteutuminen taataan
27
siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö sekä huoltajat toimivat
yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on
tukea oppilaan onnistumista koko tämän opintopolun ajan ja vahvistaa erilaisilla menetelmillä
oppilaan opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta.
Ohjaus on jokaisen oppilaan oikeus ja osa yleistä tukea. Ohjaus sisältyy kaikkiin opetustilanteisiin,
oppiaineisiin ja esimerkiksi oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Kaikkien opettajien
tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan
oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilaiden
persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjauksen tulee osaltaan kehittää
oppilaan valmiuksia tehdä omia opintojaan koskevia valintoja ja tukea jatko-opintojen valinnassa.
Yläkoulussa oppilaalla on oikeus myös oppilaanohjaajan antamaan henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Ohjauksen tulee tukea myös oppilaan yhteistyötaitojen kehittymistä sekä kykyä toimia erilaisissa
ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ryhmäyttämiseen tuleekin kiinnittää
aktiivisesti huomiota koulun arjessa ja erityisesti nivelvaiheissa. Ohjauksen tulee näin osaltaan estää
myös oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.
Kunkin koulun opetussuunnitelmassa määritellään ohjauksen järjestäminen ja resurssointi
käytännössä kaikissa eri opintopolun vaiheissa ja tuen portaissa. Koulun ohjaussuunnitelman tulee
sisältää kuvaus koulun omista ohjaustoiminnan periaatteista ja työnjaosta eri toimijoiden kesken.
Yläkouluun siirryttäessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen
merkitys kasvaa. Ohjaussuunnitelma sisältää myös työelämään tutustumisen järjestelyt ja yhteistyön
työelämän kanssa, samoin yhteistyön muiden oppilaitosten kanssa. Erityinen huomio kiinnitetään
ohjauksen järjestämiseen nivelvaiheissa ja yhteistyöhön huoltajien kanssa.
1.-6. luokkien ohjaussuunnitelma
Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa oppilaille oppimaan oppimisen taitojen ja valmiuksien
opettelua, vastuullisuutta omasta työstä, tiedonhankintataitoja ja valmiuksia itsenäiseen
päätöksentekoon. Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä
ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi kaikki koulun aihekokonaisuudet tukevat ohjausta.
Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kasvuaan
ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön (esim. oppilaskunta-,
kummi- ja tukioppilastoiminta). Oppilaan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön
tukemista, opiskelutaitojen opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua
ja oman oppimisen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja
opetuksellinen ohjaus liittyvät toisiinsa.
Vuosiluokilla 1-6 oppilaiden kasvatuksellisen ja opetuksellisen ohjauksen päävastuu on
luokanopettajalla, mutta koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa tulee kuvata myös tarkempi
ohjauksen työnjako eri tuen portaissa:







luokanopettaja
erityisopettaja
rehtori
kuraattori
koulunkäynnin ohjaaja
henkilökohtainen avustaja
muu henkilökunta
28



huoltaja
tukioppilaat
nivelvaiheen yhteistyö
Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kohdalla. Koulun
sisäisen yhteisen ohjauksen kielen löytyminen juuri lasten ja nuorten takia on tärkeää. Ohjaus kestää
koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin eli koulun aloitukseen,
siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, opettajan vaihtuminen, pienluokalta suurempaan
ryhmään tai päinvastoin, siirtymiseen kuudennelta yläkouluun. Ohjaussuunnitelmaan kirjataan
myös käytännön ohjausmenetelmät valintatilanteissa (tekstiili/tekninen, kielet, painotusluokat).
Näistä siirtymävaiheista ja valintatilanteista tiedotetaan vanhemmille kirjallisesti ja pitämällä
vanhempainiltoja. Tarvittaessa valintojen tueksi järjestetään mahdollisuus henkilökohtaiseen
ohjaukseen ja ns. vanhempainvartteihin. Erityinen huomio ohjauksessa kiinnitetään
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaukseen sekä valmistavista luokista siirtyvien oppilaiden
ohjaukseen ja tämän nivelvaiheen opettajien yhteistyöhön.
Työelämääntutustuminen alakoulussa
Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa eri oppiaineisiin integroituna.
Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti työpaikkoihin vierailemalla mm.
lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla. Koulun omassa 5.-6. luokan ohjaussuunnitelmissa
kuvataan miten työelämääntutustuminen toteutetaan käytännössä. Työelämään tutustumisen
menetelmäpakki koulujen avuksi löytyy Vaasan seudun TET-torilta (www.vaasa.fi/tet-tori)
Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa. Se
ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena, joustavana
ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen,
kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden tukeminen sekä oppilaan
ammatillisen suuntautumisen selkiytyminen. Luokanohjaajan ohjauksen panostamisella
pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen jatkuvuutta. Näin myös
ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin oppilashuoltoa. Erityistä
huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, jotka ovat tehostetussa/erityisessä
tuessa tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
7.-10. luokkien ohjaussuunnitelma
Yläkoulussa ja lisäopetuksessa ohjauksen tavoitteena on jatkaa alakoulussa alkanutta ohjauksen
polkua. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti
niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai
työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti toisen asteen
toimijoiden ja etsivän nuorisotyön kanssa.
Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Päävastuu perusopetuksen päättövaiheen ohjauksen erityiskysymyksistä on
oppilaanohjaajalla. Työnjako yläkoulussa kirjataan koulukohtaisesti siten, että esiin tuodaan ainakin
seuraavien toimijoiden ohjausrooli, vastuualueet ja työtehtävät:




oppilaanohjaaja
luokanohjaaja
aineenopettaja
erityisopettaja
29












MMT-opetus (valmistavat ja nivelluokat)
rehtori
apulais-/ vararehtori
koulunkäynninohjaaja
henkilökohtainen avustaja
kuraattori
terveydenhoitaja
muu henkilökunta
huoltaja
tukioppilaat
muu henkilökunta
nivelvaiheen yhteistyö
Oppilaanohjaaja
- opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus
- opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus
- jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku
- luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus
- opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus
- yhteydenpito huoltajiin yhteishakuasioissa
- tekee joustavat haut ja kuntoutusrahahakemukset yhteistyössä erityisopettajien ja
huoltajien kanssa
- yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden
oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa
- päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä
- tiedotustoiminta vanhempainilloissa
- nivelvaiheen yhteistyön kehittäminen nuorisotoimen kanssa (etsivä nuorisotyö)
- seuraa 9.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa
- päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi
Luokanohjaaja
- opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen,
valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen
- opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien
ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen esim.
oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon
henkilöstölle
- pedagogisen arvion laatiminen yhteistyössä aineenopettajien kanssa
- oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen
kouluyhteisössä
- yhteydenpito huoltajiin
- vanhempainillat ja –tapaamiset
- + 0,5 vvt lisäresurssi oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen
Aineenopettaja
- persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen
- opiskelun edistymisen seuraaminen
- oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen
30
-
oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen
itsearvioinnin ohjaaminen
oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen
oman aineen valinnaisaineista informointi
vanhempainillat ja –tapaamiset
Opettajat ja oppilaanohjaaja tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen seuraamisessa,
valinnaisaineista
informoitaessa,
työelämään
tutustuttamisessa
sekä
eri
jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa.
Erityisopettaja
- tehostettua ja/tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiin liittyvää
ohjausta
- oppimaan oppimisen tukemista
- konsultoi luokanohjaaja pedagogisten arviontien tekemisessä
- osallistuu joustavaan haun ja kuntoutusrahahakemuksien tekoon yhdessä
oppilaanohjaajan ja huoltajien kanssa
MMT-opettaja, maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus
- Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin
tavallisten oppilaiden ohjauksessa.
- Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää.
- MMT-oppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen
perustana, lomake toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee
perheen kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot.
- Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana.
 Palavereihin kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati.
 Vanhempainpalavereissa käydään läpi ajankohtaisia asioita,
opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet, opiskelutekniikat) ja
varmistutaan, että perheellä on riittävä ja realistinen kuva Suomen
koulutusjärjestelmästä.
- Jatko-opintoja
varten
MMT-oppilaat
tarvitsevat
normaalia
enemmän
henkilökohtaista ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri
koulutusvaihtoehtoihin.
- Yhteistyö opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää.
Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta.
Rehtori
- ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi
- päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi
- päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä
- tukee ja auttaa luokanohjaajia, oppilaanohjaajaa, erityisopettajia poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa
- hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman
- vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta
- seuraa 7.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa
- valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä
31
Apulaisrehtori
- seuraa 8.lk. oppilaiden koulunkäyntiä yhdessä lo:n kanssa
- tukee ja auttaa luokanohjaajia, oppilaanohjaajaa, erityisopettajia poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa
Koulunkäynninohjaaja
- tukee opettajia käytännön koulutyössä
- avustaa aineenopettajia kasvatuksellisissa asioissa
- avustaa oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittämisessä
Terveydenhoitaja
- osallistuu oppilashuoltoryhmätyöhön
- tukee oppilasta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä
- tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaus
Kuraattori
- tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaus
Muu henkilökunta
- valvoo koulun sääntöjen noudattamista
Huoltajat
- HJOKS-palaverit
- erikoisjärjestelyt
- perhepalaverit
Tukioppilaat
- auttaa uusia sekä yksinäisiä oppilaita sopeutumaan kouluyhteisöön
- järjestää oppilaille toiminnallisia tapahtumia, esim. välitunneille
Yhteistyö Vaasan työ- ja elinkeinoelämän kanssa
Työelämän ja ammattialojen tuntemusta sisällytetään opetukseen koko yläkouluvaiheen
ajan. Omakohtaiset kokemukset ja työelämän tuntemus auttavat oppilaita tekemään
tulevaan koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä.
Yläkoulun ohjaussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja
elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen
osan muodostavat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut luokkatunneilla,
työpaikkakäynnit, projektityöt ja erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja
työelämään tutustuminen (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Myös eri oppiaineiden
opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja
taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustumisjaksot ja niiden kestot
määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tutustumisjakso on vähintään kahden viikon
työpäivien pituinen ja toteutetaan koulun hankkimassa ja/tai itse hankitussa koulun hyväksymässä
työpaikassa. Kuntakohtaiset ohjeet, tavoitteet ja materiaalit sekä löytyvät Vaasan seudun TETtorilta (www.vaasa.fi/tet-tori).
32
Jokainen koulu kirjaa omaan opetussuunnitelmaansa tämän kuntakohtaisen opetussuunnitelman
hengessä konkreettiset ohjauksen perusratkaisut tuen portaittain. Kouluasteelta toiselle siirtymisen
helpottumiseksi ohjauksen prosessit kuvataan ajallisessa viitekehyksessä
Yhteistyön keskeisiä osia Merenkurkun koulussa ovat:
- työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla
- työpaikkakäynnit
- oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät kunkin aineen
antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin
- eri oppiaineissa tehtävät projektityöt esim. vaasalaisista yrityksistä,
- eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö aineistona oppitunneilla, esim. äidinkielessä
aineistopohjaisissa kirjoitelmissa
- kummiluokkatoiminta
- koulussamme toteutetaan TET eli työelämään tutustuttaminen kaikilla luokkaasteilla niin, että 7.luokalla on yksi päivä tutustumista oman koulun ammatteihin,
kahdeksannella viisi päivää ja yhdeksännellä viisi päivää työskentelyä koulun
ulkopuolisella työpaikalla
TET-jaksojen kokemuksia pyritään hyödyntämään eri aineiden opiskelussa
Ohjaus ennen yläkoulun alkua
Alaluokilta tulevia oppilaita perehdytetään tulevaan yläkouluun koulukohtaisen opetussuunnitelman
käytänteiden mukaisesti.
Laadukkaan opetuksen järjestäminen nivelvaiheessa turvataan tiedonsiirrolla, joka voidaan toteuttaa
koulualueittain suunnitellusti tiedonsiirtolomakkeilla, verkkopalavereilla, alakoulun
luokanopettajien tapaamisilla ja muilla nivelvaiheen käytänteillä. Tiedonsiirron avainhenkilöitä ovat
oppilashuoltoryhmään kuuluvat henkilöt, opettajat, oppilaat, vanhemmat/huoltajat ja tukioppilaat.
Oppilaille ja vanhemmille annetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tutustua uuteen
kouluun, opettajiin, tulevaan luokanohjaajaan ja omaan luokkaan.
Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle)
siirryttäessä
ovat
erityisesti
kontrolloituja
siirtymävaiheita.
Kunkin
oppilaan
siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, rehtori,
koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja toimivat
yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan.
Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään alakoulun
loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen liittyvät
erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa keskustellaan
huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa.
Tulevien yläkoululaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta.
Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori /
kuraattori
/
opinto-ohjaaja
/
erityisopettaja)
käyvät
tapaamassa
tulevia
seitsemäsluokkalaisia alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla.
Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana. Vierailulla
he tapaavat rehtorin, koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät koulurakennuksessa.
Syksyllä, kun koulu alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä.
Siirtymävaihetta seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja oppilashuoltoryhmän kesken.
33
Ohjaus opintojen alkaessa
Yläkoulun aloitusvaiheessa ohjauksessa painotetaan tiedonsiirtoa, ryhmäyttämistä, henkilökohtaista
ohjausta ja koulun käytänteisiin perehdyttämistä. Luokanohjaaja huolehtii tiiviissä yhteistyössä
oppilashuollon ja kotien kanssa oppilaiden henkisesti ja fyysisesti turvallisesta koulunkäynnistä. Eri
oppiaineissa ohjauksessa keskitytään uusien opiskelutapojen sisäistämiseen ja oppimaan
oppimiseen.
Yläkoulun alkuvaiheessa ohjausvastuu on luokanohjaajalla. Oppilaanohjaustunnit,
yhteydenpidot kotiin (Wilma, vanhempainvartit) ja ohjauskeskustelut oppilaiden kanssa
toimivat tässä vaiheessa ohjauksen perustana. Luokanohjaaja seuraa aktiivisesti
koulumenestystä ja toimii tuen portaat -mallin mukaan, mikäli siihen on tarvetta.
Luokanohjaajat voivat tarvittaessa konsultoida erityisopettajia tai oppilaanohjaajaa.
Ohjaus opintojen aikana
Opintojen aikana ohjaus kulkee rinnakkain koulukohtaisten oppilashuollon suunnitelmien kanssa.
Koulun ohjaussuunnitemaan kirjataan käytännön tasolla se, miten oppilaiden opintojen etenemistä
seurataan, arvioidaan ja tuetaan kolmiportaisen mallin eri vaiheissa yhteistyössä kotien kanssa.
Suunnitelman tulee sisältää myös kuvaus siitä miten koulun henkilökohtainen-, pienryhmä ja
luokkaohjaus toteutetaan käytännössä.
8.lk. oppilaanohjauksen tunnit siirtyvät oppilaanohjaalle, mutta oppilaan koulumenestyksen
seurantavastuu pysyy edelleen luokanohjaajalla. Oppilaanohjauksessa aletaan
aktiivisemmin perehtymään työelämään ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin.
Koulun
ulkopuolella tapahtuva työelämään tutustuminen (TET) sijoittuvat 8.:lle ja 9.:lle luokalle.
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjauksen näkökulma otettava huomioon myös arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen ja
osana pedagogista arviota, arvioidaan aina oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys
ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Arvioon kirjataan keneltä ohjausta on saatu, kuinka
paljon ja mitä ohjauksessa on käsitelty.
Oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja
toimenpiteet. Esimerkiksi oppilaan opiskelutavat, -taidot, opiskelumotivaatio, itseluottamus,
tulevaisuusorientaatio, ammatinvalinnantestaus, koulutuskokeilut, TET ja muut työelämäkokeilut
on hyvä kirjata oppimissuunnitelmiin.
Ohjaus erityisen tuen aikana
Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana
annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä
tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen
liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kuten yhteistyö kodin kanssa, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen
ohjaus prosessina.
Opintojen päättövaiheessa
Perusopetuksen 9. luokalla on tärkeää turvata henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus jokaiselle
oppilaalle. Lisäksi tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus on resursoitava ja
34
suunniteltava perusteellisesti ennen viimeisen luokan alkua. Työelämääntutustuminen tulee linkittää
entistä tiiviimmin osaksi koulun arkea ja oppitunteja esimerkiksi vierailujen muodossa. Opintojen
päättövaiheessa ohjauksessa keskitytään yhteishakuun liittyvään suunnitteluun,
oppilaitostutustumisiin ja tiedottamiseen. Koulukohtaisiin suunnitelmiin kirjataan kaikki ne
toimenpiteet, joilla tuetaan oppilaiden ammatinvalintaa ja 2. asteen suunnitelmia.
Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan
häntä hakuprosessissa. Hakuprosessia tuetaan vierailuilemalla Vaasan toisen asteen
opiskelupaikoissa. Oppilailla on lisäksi mahdollisuus osallistua toisen asteen koulujen
järjestämiin ylimääräisiin täsmäpäiviin, jossa oppilas tutustuu yhteen opiskelualaan.
TEKNO-TET -viikko on tekniikan opiskelusta lisää tietoa haluaville oppilaille. Koulun
oppilaat osallistuvat sekä 8. että 9.lk. KNOW HOW-messuihin. Ammatinvalintapsykologin
palveluja voidaan hyödyntää erityisen vaikeissa ohjausprosesseissa. Perhepalavereja
järjestetään, oppilaan, perheen, OHR:n, LO:n, opon tai muun opettajan toiveesta.
Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot. Erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Myös
vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen asteen koulutusta. Nivelvaihetta
tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään peruskoulun loppuvaiheessa ja siirtyy,
vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen asteen oppilaitoksiin.
Siirto-HOJKS palaverit pidetään kaikkien erityisen tuen oppilaiden kohdalla, tarvittaessa myös
tehostetun tuen oppilaiden kanssa. Mukaan voidaan tarvittaessa oppilashuollon harkinnan tai
huoltajien toiveiden perusteella kutsua myös toisen asteen edustaja.
Saattaenvaihto yläkoulusta 2. asteelle Vaasassa
Saattaenvaihto aloitetaan hyvissä ajoin 9. luokan lopussa, jolloin oppilaanohjaaja antaa
”Perusasteelta toiselle asteelle” -siirtolomakkeet kaikille oppilaille koteihin täytettäväksi. Erityisen
tuen oppilaiden kanssa lomakkeet täytetään yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Koulun tulee
huolehtia myös siirto-HOJKSien toteuttamisesta, MMT-oppilaiden lomakkeiden päivityksestä sekä
muista tarpeellisista tietojen siirroista hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä. Tarvittaessa 9.
luokkalaisille tulee järjestää mahdollisuus myös lukitestaukseen ennen yhteishakua.
Etsivät nuorisotyöntekijät kartoittavat yhdessä koulujen oppilashuoltotyöryhmien kanssa sellaiset
oppilaat, joille olisi hyötyä tehostetusta nivelvaiheohjauksesta esimerkiksi kesävalmennuksen
muodossa.
Oppilaanohjaaja on yhteydessä pudokkaisiin ja huoltajiin sekä tarjoaa kesällä koululla jälkiohjausta
kaikille niille oppilaille, joita ei ole valittu opiskelemaan: tavoitteena on saada jokaiselle
peruskoulunsa päättäneille opiskelupaikka. Mikäli opiskelija jää ilman opiskelupaikkaa
jälkiohjauksen jälkeenkin, tiedot siirretään etsivän nuorisotyöntekijöille. Oppilaanohjaaja tekee
myös koonnin yhteishaun tuloksista ja osallistuu kesän aikana pudokaspalaveriin, jossa ovat
mukana oppilaanohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät sekä 2. asteen maahanmuuttajakoordinaattori.
Haun tulosten varmistuttua oppilaanohjaaja siirtää oppilaiden tiedot siirtolomakkeiden ja liitteiden
(siirto-HOJKS, MMT-lomakkeet jne) muodossa siihen oppilaitokseen, johon oppilas on valittu
erillisen ohjeen mukaisesti nimetyille henkilöille. Kesällä oppilaanohjaajat huolehtivat myös, että
oppilaat ottavat opiskelupaikat vastaan ja auttavat tarvittaessa täydennyshaussa.
Mikäli opiskelija ei saavu opiskelupaikkaansa tai keskeyttää opinnot varhaisessa vaiheessa, lomake
palautetaan perusopetuksen oppilaanohjaajalle. Lisäksi oppilaan tiedot ilmoitetaan etsivälle
nuorisotyöntekijälle, mikäli oppilas huoltajineen on siihen antanut luvan. Näin pyrimme kaikki
35
yhdessä tukemaan niitä nuoria, jotka syystä tai toisesta putoavat heti alkuvaiheessa
opiskelumaailman ulkopuolelle.
Varhaisen nivelvaiheen jälkeen pudokkaiden siirtolomakkeet lähetetään välittömästi etsivälle
nuorisotyöntekijälle, joka ottaa yhteyttä myös yläkoulun oppilaanohjaajaan.
Tiedonsiirtolomakkeessa ei tuoda esiin poissaoloja, myöhästymisiä tai koulunkäyntiin liittyviä
muita ongelmia. Niihin voidaan kuitenkin tarvittaessa paneutua syksyisessä
saattaenvaihtopalaverissa, jossa perusopetuksen ja 2. asteen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmät
tapaavat varmistaakseen oppilaiden turvallisen siirtymisen 2. asteelle.
Seurannassa on tärkeää myös se, että oppilaanohjaajat pystyvät seuraamaan opiskelijoiden
opintojen keskeytymistä ja arvioimaan omaa ohjaustyötään. Seurannalla saadaan kartoitettua myös
koko kaupungin tasolla keskeyttäneiden tilannetta, ja ohjattua pudokkaat etsivän nuorisotyön piiriin.
Ohjaus opintojen jälkeen
Peruskoulun päätyttyä oppilaanohjaajat seuraavat oppilaiden työhön tai jatko-opintoihin
sijoittumista, yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan toisen asteen oppilaitosten sekä
työvoimatoimiston kanssa.
Koulukohtaisen ohjaussuunnitelman päivittäminen
Koulukohtainen ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuosittain ja siitä tiedotetaan koko
henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia, sillä oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava
mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden
merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee
selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät
koulukohtaiset asiat – tämän vuoksi on tärkeää, että kunkin koulun ohjaussuunnitelmaan kuvataan
selkeästi sekä ohjauksen työnjako, että menetelmät ja että ne löytyvät helposti esimerkiksi koulun
verkkosivuilta tai lukuvuositiedotteesta. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan
opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kahden vuoden välein.
Merenkurkun koulussa ohjaus muodostaa kokonaisuuden ja keskeisen osan toimintaa. Se
ymmärretään kaikkien koulussa työskentelevien tehtävänä: moniammatillisena, joustavana
ja pitkäjänteisenä yhteistyönä. Ohjaustoiminnan tavoitteena on oppilaan itsetuntemuksen,
kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluun liittyvien tavoitteiden tukeminen sekä oppilaan
ammatillisen suuntautumisen selkiytyminen. Luokanohjaajan ohjauksen panostamisella
pyritään tukemaan oppilaan henkilökohtaisen kasvun tuen jatkuvuutta. Näin myös
ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, ja ohjaus sivuaakin oppilashuoltoa. Erityistä
huomiota kiinnitetään niiden oppilaiden ohjaukseen, jotka ovat tehostetussa/erityisessä
tuessa tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Ohjauksen työnjako Merenkurkun koulussa
Rehtori
- ohjaustyön yleinen koordinointi, kehittäminen ja arviointi
- päättää valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi
- päättää oppilaan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä
- hyväksyy oppilaan tuntijaosta poikkeavan oppimissuunnitelman
36
-
vapauttaa oppilaan tietyn oppiaineen opiskelusta
valvoo ns. kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen opintojen edistymistä
Oppilaanohjaaja
- opinto-ohjauksen käytännön järjestäminen ja kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus
- opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus
- jatko-opintoihin ja tulevaisuuden elämänvalintoihin liittyvä ohjaus, yhteishaku
- luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus
- opiskelun nivelvaiheisiin liittyvä ohjaus
- yhteydenpito työelämän ja työhallinnon edustajien kanssa, yhteistyö muiden
oppilaitosten edustajien kanssa erityisesti nivelvaiheissa
- päävastuu 7.-9. luokkien TET:n järjestämisestä
- tiedotustoiminta vanhempainilloissa
- päättöluokkien oppilaiden sijoittumisen seuranta ja raportointi
Opettajat ja oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä esim. oppilaiden opintojen
seuraamisessa, valinnaisaineista informoitaessa, työelämään tutustuttamisessa sekä
eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin tutustuttaessa.
Luokanohjaaja
- opastaminen koulun käytänteisiin, yleisten arviointiasioiden selvittäminen,
valinnaisaineiden valintakortin täytössä opastaminen
- opiskelun sujumisen seuraaminen ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien
ennaltaehkäisy mm. poissaolojen seuranta, tarvittaessa tietojen kokoaminen esim.
oppilaan menestyksestä eri oppiaineissa ja tiedottaminen oppilashuollon
henkilöstölle
- oppilaan henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen
kouluyhteisössä
- yhteydenpito huoltajiin
- vanhempainillat ja –tapaamiset
- + 0,5 vvt lisäresurssi ohjaukseen
Aineenopettaja
- persoonallisen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen
- opiskelun edistymisen seuraaminen
- oman aineen tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin tuntemukseen perehdyttäminen
- oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen
- itsearvioinnin ohjaaminen
- oppimaan oppimisen taitojen ja oppimisen valmiuksien kehittäminen
- oman aineen valinnaisaineista informointi
- vanhempainillat ja -tapaamiset
Oppilashuollon henkilöstö
- tehostettua/erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen
osallistuvat
myös
koulun
oppilashuollon
asiantuntijat:
erityisopettajat,
koulukuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri ja koulupsykologi
- oppilashuollon henkilöstö osallistuu mahdollisuuksien mukaan kaikkien koulun
oppilaiden
ohjaukseen,
esimerkiksi
terveydenhoitaja
tukee
oppilasta
ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä
37
Ohjauksen järjestäminen nivelvaiheissa
Koulun nivelvaiheet alaluokilta yläluokille (kuudennelta seitsemännelle luokalle)
siirryttäessä
ovat
erityisesti
kontrolloituja
siirtymävaiheita.
Kunkin
oppilaan
siirtymävaiheessa luokanopettajat, luokanohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, rehtori,
koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja oppilaanohjaaja toimivat
yhteistyössä yhdessä sovitun suunnitelman mukaan.
Nivelvaihetta tuetaan Alakoulusta yläkouluun –siirtolomakkeella joka tehdään alakoulun
loppuvaiheessa koulun ja kodin yhteistyöllä. Alakoulussa todetut oppimiseen liittyvät
erityisseikat siirtyvät yläkoululle erityisopettajan lomakkeella. Tarvittaessa keskustellaan
huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
tarpeet otetaan huomioon ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmien nivelvaihetapaamissa.
Tulevien yläkoululaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta.
Siirtymävaiheessa kuudennen luokan keväällä Merenkurkun koulun edustajat (rehtori,
kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja) käyvät tapaamassa tulevia seitsemäsluokkalaisia
alakouluissa. Myös tukioppilaat voivat olla mukana vierailuilla. Kuudensien luokkien
oppilaat tutustuvat Merenkurkun kouluun kevään aikana. Vierailulla he tapaavat rehtorin,
koulun opettajia ja tukioppilaita sekä kiertävät koulurakennuksessa. Syksyllä, kun koulu
alkaa, tukioppilaat ovat mukana uusien oppilaiden ryhmäyttämisessä. Siirtymävaihetta
seurataan tiiviisti luokanohjaajien ja oppilashuoltoryhmän kesken.
Peruskoulun päättövaiheessa tarkistetaan jokaisen oppilaan opintotilanne ja ohjataan
häntä hakuprosessissa. Oppilaanohjaaja kokoaa oppilaiden yhteishakuvaihtoehdot.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittumista opiskelupaikkaan tuetaan
mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempainilloissa selvitetään hakuprosessia ja toisen
asteen koulutusta. Nivelvaihetta tuetaan Tiedosiirtolomakkeella joka tehdään peruskoulun
loppuvaiheessa ja siirtyy, vanhempien suostumuksella, Vaasan toisen asteen
oppilaitoksiin.
Maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjaus (MMT-oppilaat)
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa peruslähtökohta on sama kuin
tavallisten oppilaiden ohjauksessa. Yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää. MMToppilaiden HOPPI-lomake toimii ohjauksen ja opetuksen järjestämisen perustana, lomake
toimii sopimuksena koulun ja kodin välillä, ja siitä ilmenee perheen kulttuuriset,
uskonnolliset ja kielelliset taustatiedot.
Vanhempainpalavereita tulisi pitää kerran vuodessa yläkoulun aikana. Palavereihin
kutustaan tulkki jos tilanne sen vaati. Vanhempainpalavereissa käydään läpi ajankohtaisia
asioita, opiskeluun liittyviä asioita (esim. läksyt, kokeet, opiskelutekniikat) ja varmistutaan,
että perheellä on riittävä ja realistinen kuva Suomen koulutusjärjestelmästä.
Jatko-opintoja varten MMT-oppilaat tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista
ohjausta sekä yksilöllisesti järjestettyjä tutustumisia eri koulutusvaihtoehtoihin. Yhteistyö
opon, erityisopettajan, S2-opettajan ja luokanohjaajan välillä on tärkeää.
Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaiden ohjauksesta.
5.2.3
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut *.
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin
perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
38
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemisessa avustavan henkilön
ja avustajan tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki
voi olla osa- tai kokoaikaista.
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita osana yleistä tukea ilman, että hänellä on
tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalveluiden tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja
avustajapalveluiden tarve. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan
oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta.
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus
sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä.
Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista ** Oppilaalle
laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät
tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja
tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Vaasassa tulkitsemisesta ja avustamisesta perusopetuksessa vastaavat koulunkäynnin ohjaajat.
Koulukohtainen ohjaajaresurssin jakaminen perustuu luokittain tehtävään todellisen toiminnallisen
avun tarpeen arviointiin. Avun tarve arvioidaan rehtorin johdolla oppilashuoltoryhmässä.
* Perusopetuslaki 31 § 1. mom. (477/2003)
** Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3. mom. (642/2010)
Oppilashuoltoryhmä ennakoi tulevan lukuvuoden ohjaajatarpeen pedagogisten arvioiden ja
selvitysten, oppimissuunnitelmien ja HOJKSien pohjalta sekä oppilashuoltoryhmän seurannan ja
asiantuntijalausuntojen perusteella. Oppilashuoltoryhmä käsittelee avustajatarvetta pedagogisesti
osana tukitoimien kokonaisuutta ja arvioi oppilaskohtaista tuen tarvetta.
Rehtori tekee ohjaajatarpeesta koulukohtaisen yhteenvedon ja välittää laaditun esityksen
jatkokäsittelyyn kasvatus- ja opetuspäällikölle. Koulukohtainen ohjaajaresurssi jaetaan koulujen
kanssa yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella.
5.2.4
Perusopetusta tukeva muu toiminta
Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta
opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa*. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja
laajudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden
suunnitelmallista tukea.
Kouluilla ja kirjastolla on yhteinen tietokanta, josta oppilaat voivat lainata kirjoja. Yhteistyö on
tiivistä ja monipuolista.
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa ** määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulut järjestävät monipuolista
kerhotoimintaa oppituntien ulkopuolella joko omien työntekijöiden tai ulkopuolisten toimijoiden
toimesta.
39
Koulun opetussuunnitelmassa määritellään perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet,
toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen.
* Perusopetuslaki 47 §
** Perusopetusasetus 9 §
Seuraavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi
Perusasteelta toiselle asteelle –siirtolomake
MMT-oppilaiden lomake
Kerhoja järjestetään resurssien ja kiinnostuksen mukaan.
Tukioppilastoiminta
Tukioppilastoiminta on koulussa toimiva vertaistukijärjestelmä. Tukioppilas on
vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi auttamalla kouluun
tulevia uusia oppilaita asettumaan taloon.
Tukioppilaat valitaan niin, että tehtävään halukkaat 8.-luokkalaiset ilmoittautuvat
ehdokkaiksi, ja heistä luokkakaverit, opettajat ja tukioppilasohjaajat valitsevat sopivimmat.
Sitten uudet tukioppilaat koulutetaan tehtäviinsä.
Tukioppilaat ovat syksyllä vastaanottamassa uusia 7.-luokkalaisia ja toivottamassa heidät
tervetulleeksi Merenkurkun kouluun. He pitävät 7.-luokkalaisille ryhmäyttämistunteja,
joiden tarkoituksena on tutustuminen ja hyvän luokkahengen ja mukavan alun luominen
koulunkäyntiin. He seuraavat muutenkin luokkien ryhmäytymistä esim. teemapäivinä ja
välituntisin ja järjestävät 7.-luokkalaisille mukavaa toimintaa.
Tukioppilaat saavat työstään todistuksen lukuvuoden päättyessä.
5.3
Joustavan perusopetuksen toiminta
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7 – 9
vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa*.
Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja
ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea.
Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä
moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen**.
Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 – 9 –luokkien oppilaille, joilla on
alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan
syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös
erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen
toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan
edun mukaisena***.
* Perusopetuslaki 5 § ( 1707/2009 )
** Perusopetusasetus 9 a § ( 1768/2009 )
*** Perusopetusasetus 9 b § 1 mom ( 1768/2009 )
40
Vaasan kaupungin joustavan perusopetuksen toiminta on keskitetty Merenkurkun kouluun, jossa on
kaksi JOPO- ryhmää. Kummallakin ryhmällä on oma erityisluokanopettaja sekä yhteinen nuorisoohjaaja. Ryhmissä olevat oppilaat ovat pääsääntöisesti tehostetussa tuessa ja heille laaditaan
oppimissuunnitelma.
Oppilasasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä muun perusopetuksen sekä nuoriso- ja sosiaalitoimen
kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot sekä Jupiter-säätiö ovat mukana tukemassa
nivelvaiheessa olevia oppilaita.
Tavoitteet
Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä vähentää
perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Opintojen aikaisena keskeisenä tavoitteena on, että oppilas
 oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntemustaan
 oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
 kehittää opiskelutaitojaan ja päätöksentekovalmiuttaan
 vahvistaa kokonaisvaltaisesti opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa
 oppii suunnittelemaan jatko- opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan
 oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa
 oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen
hyväksi tieto- ja viestintäteknologiaa
 oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa
Oppilaille asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten,
että ne vastaavat perusopetuksen yleisiä tavoitteita.
Joustavaan perusopetukseen hakeminen
Joustavaan perusopetukseen voivat hakea Vaasan kaupungin yläkoulujen oppilaat 7 vuosiluokan
keväällä. Jopoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka oppilas täyttää yhdessä huoltajan
kanssa. Hakea voi myös vapaamuotoisella hakemuksella. Oppilaan oman koulun
oppilashuoltoryhmä käsittelee hakemukset ja toimittaa ne kasvatus- ja opetusvirastolle maaliskuun
aikana.
Oppilasvalintaa varten kokoontuu valintaryhmä, johon kuuluu Merenkurkun koulun rehtori, kunkin
yläkoulun edustaja, joustavan perusopetuksen opettajat ja nuoriso-ohjaaja. Puheenjohtajana toimii
kasvatus- ja opetuspäällikkö.
Valintaryhmä käsittelee hakemukset ja valitsee haastateltavat oppilaat. JOPO- opettajat yhdessä
nuoriso-ohjaajan kanssa haastattelevat hakijat huhtikuun aikana. Haastattelussa voi tarvittaessa olla
mukana oppilaan huoltaja(t), kuraattori tai avohuollon tukitoimen työntekijä.
Valintaryhmä tekee haastattelujen perusteella esityksen JOPOlle valittavista oppilaista. Kasvatus- ja
opetuspäällikkö tekee oppilaaksi ottamispäätöksen tämän esityksen pohjalta toukokuun aikana.
Joustavaan perusopetukseen voi hakeutua myös lukuvuoden aikana.
41
Oppilaan hakemus
Oppilaan oman koulun oppilashuoltoryhmä
Esitykset valintaryhmälle
Haastattelut
Valintaryhmä tekee esityksen valittavista oppilaista
Kasvatus- ja opetuspäällikön päätökset oppilaista
Oppilasvalinnan perusteet
Joustavan perusopetuksen oppilaaksi voidaan valita perusopetuksen 8.-9. vuosiluokkien
syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Heillä on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta tai he
ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta ja heidän koulunkäyntinsä ei suju
perinteisellä mallilla. Joustavaan perusopetukseen valittavalla oppilaalla on mahdollisuus hyötyä
työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista. Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain
määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti työpaikalla oppimisessa. Oppilas on
riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opinnot joustavan perusopetuksen ryhmässä. Myös
oppilaan perhe on sitoutunut asiaan. Oppilaiksi valituille pyritään turvaamaan peruskoulun
päättötodistuksen saanti ja sitä kautta jatko-opintokelpoisuus toisella asteella.
Opinnot
Joustava perusopetus toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria,
toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen
oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppilaiden hyvinvointia ja
turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetusta järjestetään koulussa
lähiopetuksena, osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä kuten esimerkiksi
leirikouluissa ( 2-4 kertaa vuodessa ) ja yrityskäyntien yhteydessä ohjattuna opiskeluna. Oman
erityisluokanopettajan lisäksi opetusta voivat antaa myös aineenopettajat. Joustavassa
perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Erilaiset oppijat
otetaan huomioon hyödyntäen vaihtoehtoisia opetus- ja oppimismenetelmiä.
Joustavassa perusopetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa
oppimissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen ja
henkilökohtaiset oppimistavoitteet koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen
yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Mikäli oppilaille on tehty
päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla
tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
42
Opintosuunnitelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, erilaissa projekteissa, työpaikoilla,
vierailukäynneillä erilaisiin yrityksiin ja julkisiin laitoksiin sekä leirikoulujen yhteydessä.
Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa
oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaille annetaan näille jaksoille
opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät
arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee erikseen sopia kirjallisesti opettajien ja
työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista.
Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä
oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä
oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana.
Joustavassa perusopetuksessa pyritään edistämään koulun ja työelämän yhteistyötä. Se
suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Samoin pyritään turvaamaan
joustava siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle. Tämän nivelvaiheen yhteistyötä pyritään
kehittämään ja vahvistamaan toisen asteen oppilaitosten kanssa.
Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu
nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tukija neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Pyritään
kehittämään moniammatillista yhteistyötä nuorisotoimen, sosiaalitoimen, toisen asteen
oppilaitosten, opetusviraston, seurakunnan sekä Jupiter –säätiön kanssa.
Merenkurkun koulun opetussuunnitelmassa määritellään joustavan perusopetuksen oppilaan ohjaus,
valinnaisaineet, oppilaan tukeminen ja arviointi.
Työpaikalla oppiminen
Joustavassa perusopetuksessa osa oppilaan opiskelusta siirretään koulusta työpaikoille. Työpaikalla
tapahtuva oppiminen eli TOPPI on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat perusopetuksen yleiset
tavoitteet ja niiden pohjalta oppilaille laaditut työpaikkatehtävät eli oppimistehtävät. TOPPIIN
liittyvät olennaisesti koulupäivät, jotka lomittuvat joka viikolle työpaikalla oppimisen väliin.
Koulupäivät tarjoavat oppilaille mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua. Tällöin tarkistetaan
myös oppimistehtävät ja arvioidaan vaiheittain tavoitteiden saavuttamista, täsmennetään niitä ja
asetetaan uusia.
Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua on syys- ja kevätlukukaudella 2-4 jaksoa, yhteensä 2-8 viikkoa.
TOPIN aikana oppilaat työskentelevät työpaikoilla neljänä päivänä viikossa 5-6 tuntia päivässä.
Työelämän pelisäännöt –valinnaiskurssi suoritetaan TOPIN aikana.
Oppilas osallistuu ohjatusti työpaikan tehtäviin, jossa oppii työelämän pelisäännöt, saa kokemusta
eri aloilta sekä suorittaa itsenäisiä oppimissuunnitelmaan liittyviä oppimistehtäviä. TOPIN
hankkimisesta huolehtii ensisijaisesti oppilas nuoriso-ohjaajan avustuksella. Työpaikalla oppimisen
aikana JOPO –opettaja/nuoriso-ohjaaja käy jokaisen oppilaan luona erikseen. TOPIN päätteeksi
JOPO –opettaja/nuoriso-ohjaaja, työpaikkaohjaaja ja oppilas käyvät yhteisen arviointikeskustelun.
Käydyn keskustelun pohjalta jokainen oppilas saa työpaikkaoppimisjaksoilta arviointitodistuksen.
43
Vastuualueet ja työnjako eri toimijoiden kesken
Erityisluokanopettaja












vastuu opetuksesta, ryhmän toiminnasta ja valvonnasta
arviointi ja suunnittelutyö
oppilasvalintaprosessiin osallistuminen yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa
kodin ja koulun välinen yhteistyö, palaverit
osallistuminen moniammatilliseen yhteistyöhön yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa
oppimissuunitelman laatiminen ja tarvittaessa HOJKSien tekeminen
työpaikkaopiskelun TOPin suunnittelu, seuranta, tehtävien laadinta ja arviointi
yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa
oppimateriaalin hankinta
toisen asteen nivelvaiheeseen osallistuminen
yhteistyö nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja Jupiter-säätiön kanssa yhdessä nuorisoohjaajn kanssa
leirikoulujen, tutustumiskäyntien/vierailuiden suunnittelu ja ohjaaminen yhdessä
nuoriso-ohjaajan kanssa
yhteistyötä tarvittaessa sairaalakoulun ja Kustaalan nuorisokodin kanssa sekä muun
sosiaalitoimen kanssa yhdessä nuoriso-ohjaana kanssa.
Nuoriso-ohjaaja
Ohjaajat toimivat nuoriso-ohjaajan nimikkeellä. He ovat vapaa-aikaviraston nuoriso-osaston
työntekijöitä. Koulujen loma-aikana ohjaajat ovat nuoriso-osaston muissa tehtävissä. Opettaja ja
nuoriso-ohjaaja suunnittelevat yhdessä opetusta ja toimivat työparina.
Nuoriso-ohjaaja












työpaikkaopiskelun TOPin organisointi ja käytännön järjestelyt yhdessä opettajan
kanssa
leirikoulujen, tutustumiskäyntien/vierailuiden suunnittelu ja ohjaaminen
yhteistyössä opettajien kanssa
arjen hallinta – ”rinnalla kulkeminen”
nuorten tukihenkilkönä toimiminen
oppilasvalintaprosessiin osallistuminen yhdessä opettajien kanssa
moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuminen yhdessä opettajien kanssa
työpaikkaopiskelun TOPin seuranta ja tukeminen mahdollisuuksien mukaan
opettajien valvonnassa
vanhempainiltojen suunnittelu, järjestäminen ja niihin osallistuminen yhdessä
opettajien kanssa
kodin ja koulun välinen yhteistyö
nuoriso-ohjaajan ja sosiaalityöntekijän yhteiset käynnit perheissä
muu yhteistyö sosiaalitoimen kanssa
nuoriso-ohjaajan ja oppilaan yhteiset tapaamiset ennen koulun alkamista.
44
Ohjausryhmä
Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten on moniammatillinen ohjausryhmä, joka kokoontuu
1-2 kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu edustaja kaikista yläkouluista, oppilashuollosta, nuoriso- ja
sosiaalitoimesta. Ryhmän puheenjohtaja ja koollekutsuja on kasvatus- ja opetuspäällikkö.
5.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen
5.4.1 Oppilashuolto
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Koulujen
oppilashuollon peruspalvelut kuuluvat kouluille itselleen. Jokaisella koulun henkilökuntaan
kuuluvalla aikuisella on velvollisuus tehdä tarpeen mukaista oppilashuoltotyötä. Koulussa tehtävän
oppilashuoltotyön on oltava aktiivista silloinkin, kun oppilaan hyväksi työskennellään
oppilashuollon tuki- ja erityispalveluissa. Koulujen oppilashuoltotyö toteutetaan yhteistyössä
huoltajien kanssa.
Koulupsykologien ja -kuraattorien tehtävänä on tukea kouluissa tapahtuvaa oppilashuoltotyötä.
Tarvittaessa oppilaita tuetaan myös erityispalveluin, joihin koulupsykologit ja – kuraattorit ohjaavat
oppilaita. Näitä ovat esim. perheneuvolan sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden
palvelut. On tärkeätä, että oppilashuollon palvelujärjestelmän osat – peruspalvelut, tukipalvelut ja
erityispalvelut - työskentelevät vuorovaikutuksessa ja tehokkaasti oppilaiden hyvinvoinnin
turvaamiseksi.
Kun opettajalla tai muulla koulun aikuisella herää huoli oppilaan fyysisestä, psyykkisestä tai
sosiaalisesta hyvinvoinnista, opettaja ottaa yhteyttä lapsen tai nuoren huoltajaan. Jos tilanne
edellyttää moniammatillista arviointia tai tukea, viedään asia koulun oppilashuoltoryhmään.
Oppilashuoltoryhmän työskentelyä johtaa koulun rehtori ja siihen voivat kuulua
kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koululääkäri ja
koulupsykologi. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla paikalla
luokanohjaaja, luokanvalvoja tai muu koulun henkilökuntaa kuuluva, jonka tehtäviin oppilaan asian
käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista henkilöistä tehdään kunkin
käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan
kirjallisella suostumuksella, oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
Oppilashuoltoryhmässä sovitaan asiankuuluvista jatkotoimenpiteistä ja seurannasta.
Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija,
aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se mitä
tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterin pitäjänä
opetuksen järjestäjä, käytännössä yleensä rehtori.
Kokonaisia luokkia voidaan käsitellä nimilistan perusteella, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.
Luokkien käsittelystä on tiedotettava koteja esimerkiksi koulun vuositiedotteessa. Kokonaista
luokkaa käsiteltäessä on tärkeää kiinnittää huomiota luokkaan kokonaisuutena ja ryhmänä (esim.
yleinen työrauha, ryhmän dynamiikka, toverisuhteet).
45
Koululla on oikeus saada opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa
myös muilta kuin koulun henkilöstöltä, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon
ammattihenkilöltä. Mikäli tiedot joudutaan luovuttamaan ilman huoltajien lupaa, on huoltajia
informoitava siitä, mitä tietoa on siirretty ja minne.
Oppilashuollon järjestämistä koskevasta suunnitelmasta tiedotetaan oppilaille, huoltajille, opettajille
ja yhteistyöverkostoille vanhempainiltojen, nettisivustojen ja esitteiden kautta.
Koulukuraattorin ja psykologin rooli oppilashuoltotyössä
Koulukuraattorin tehtäväalue on oppilaiden sosiaalisen kasvun ja toimintakyvyn edistäminen.
Koulukuraattori tunnistaa oppilaiden ongelmia, arvioi selviytymistä ja ohjaa oppilasta ja perhettä
tarvittaessa koulun ulkopuolisen erityispalveluiden piiriin (esimerkiksi perheneuvola, nuorisoasema
Klaara, lasten- ja nuorten psykiatriset poliklinikat). Koulukuraattorin kanssa oppilas voi pohdiskella
elämäntilannettaan koulussa sekä sen ulkopuolella ja asettaa tavoitteita itselleen.
Koulukuraattorityön tehtävänä on tukea koulunkäyntiä, oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja
myönteistä kokonaiskehitystä sekä ehkäistä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita.
Koulukuraattori tekee yksilö-, ryhmä- ja kouluyhteisötason työtä. Työmuotoja ovat tukea antavat
keskustelut, neuvottelut, oppituntien havainnointi, ryhmä- ja verkostotyömenetelmät sekä
konsultaatio. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, opettajat ja muu koulun
henkilökunta.
Koulukuraattorityön lainsäädännöllinen perusta on kirjattu lastensuojelulakiin (LSL 7 §, LSA 2a §).
Koulukuraattori tekee tarvittaessa yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tällaisia
yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi koulu- ja verkostopalaverit. Lastensuojelullisen huolen herätessä
kaikilla koulun työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojelulain 25 § mukainen
lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.
Koulupsykologin antama oppilashuollollinen tuki psyykkisen kasvun ja kehityksen tukemisessa on
laaja-alaista. Koulupsykologi on kodin ja koulun tukena silloin, kun lapsella on vaikeuksia
oppimisessa, keskittymisessä ja ryhmässä toimimisessa. Tukea voi tarvita myös erilaisiin tunneelämän pulmiin tai yllättävien elämäntapahtumien, kuten sairauden tai kuoleman kohdatessa. Joskus
vaikeudet ovat lieviä ja ratkeavat helposti, toisinaan tarvitaan pitkäkestoisempaa työskentelyä.
Koulupsykologi voi huoltajan suostumuksella arvioida lapsen pulmia ja tuen tarvetta. Työtapoina
ovat mm. oppilaiden kanssa käytävät tukikeskustelut sekä vanhempien ja opettajien kanssa käytävät
neuvottelut. Yhtenä työmuotona ovat myös psykologiset tutkimukset. Tutkimusten tarkoituksena on
olla apuna oppimisen tai tunnepuolen pulmien selvittelyssä. Yhteistyöpalavereissa käydään läpi
tutkimustuloksia ja suunnitellaan tukitoimia lapsen auttamiseksi. Näissä palavereissa on usein
mukana koulupsykologin ja vanhempien lisäksi opettaja ja erityisopettaja.
Koulupsykologien työmenetelmiin kuuluu mm. opettajien ja vanhempien konsultaatio.
Koulupsykologi toimii konsulttina myös koulu- ja kuntakohtaisissa kehittämishankkeissa. Tämän
työskentelyn tavoitteena on tukea koko kouluyhteisön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.
Koulupsykologi voi olla opettajien apuna ja käydä esim. seuraamassa oppitunteja. Koulupsykologi
ohjaa lapsen tarvittaessa muille asiantuntijoille, esim. perheneuvolaan tai lasten psykiatriselle
poliklinikalle.
Huoltajat voivat myös itse ottaa yhteyttä koulupsykologiin. Tällöin heillä on mahdollisuus
keskustella asioista, jotka he haluavat ainoastaan koulupsykologien tietoon. Koulupsykologin
46
kanssa on mahdollista keskustella kasvatukseen ja kodin elämään liittyvistä asioista. Monipuolinen,
myönteinen kodin ja koulun yhteistyö sekä lasta ympäröivien aikuisten samansuuntaiset
näkemykset antavat lapselle turvallisuutta ja hyvän pohjan tuleville kouluvuosille.
Psykologin on hyvä olla mukana tuen prosessissa mahdollisimman aikaisesta vaiheesta saakka.
Tällöin psykologin asiantuntemus tulee käytettyä tehokkaasti ja psykologi arvioi, millä tavoin hän
osallistuu missäkin prosessin vaiheessa. On tilannekohtaista, tarvitaanko konsultatiivisen
työskentelyn pohjaksi psykologiset tutkimukset ja/tai henkilökohtainen kontakti lapseen ja
perheeseen.
Merenkurkun koulussa huolehditaan oppilaista tasapuolisesti. Jokaisena koulupäivänä
jokaisen oppilaan tulee saada käydä koulua rauhassa kokematta häirintää tai kiusaamista.
Säännöt luovat turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen (PL 35 §, koulun järjestyssäännöt
luvussa 2.5). Sääntöjen rikkomisella on omat seuraamuksensa (PL 36 §, 36 a §, 36 b §, 36
c §).
Jos opintomenestys jossain aineessa on heikkoa tai heikkenee huomattavasti, asiasta
tiedotetaan huoltajille lukukausien puolivälissä tai tarvittaessa. Tilanteen korjaamiseksi
laaditaan aineenopettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä selviytymissuunnitelma.
Merenkurkun koulun säännöllisesti kokoontuvan oppilashuoltoryhmän muodostavat
rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja
mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori
ja kokouksista tehdään muistio. Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarvittaessa
luokanohjaaja tai aineenopettaja. Huoltajille tiedotetaan siitä, että heidän lapsensa asiaa
käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Äkillisten kriisitilanteiden käsittelystä voidaan tiedottaa
myös jälkikäteen. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmän
kokoukseen tai järjestetään erillinen perhepalaveri.
Keväisin oppilashuoltoryhmä vastaanottaa opetuksen järjestämisen kannalta
välttämättömät tiedot tulevista 7.-luokkalaisista oppilaaksiottoalueen alakoulujen kanssa
järjestettävissä nivelpalavereissa. Syksyisin oppilashuoltoryhmän jäseniä osallistuu
”Saattaen vaihto” –palaveriin, jossa he tapaavat toisen asteen opiskelijahuoltotyöryhmät
varmistaakseen oppilaiden turvallisen siirtymisen toiselle asteelle.
Oppilashuoltoryhmän jäsen osallistuu tarvittaessa alueellisen oppilashuoltoryhmän
toimintaan.
Kouluterveydenhuoltoa koulussa toteuttaa sosiaali- ja terveysviraston nimeämä
kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Terveydenhoitajalla on koulussa sovitut
vastaanotto- ja puhelinajat. Kouluterveydenhoitaja vastaa kouluterveydenhuollon
suunnittelusta, toteutuksesta, dokumentoinnista, arvioinnista ja kehittämisestä.
Kouluterveydenhuolto tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä eri ikäkausina
toimimalla yhteistyössä koulun, kotien ja perheiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa.
Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös hammashuolto. Terveyskeskuksissa on osoitettu
kouluille omat hammaslääkärit.
Kouluterveydenhoitajan työn keskeisiä sisältöalueita ovat
- fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun seuranta sekä
ennaltaehkäisevä toiminta
- terveysneuvonta yksilöllisesti ja ryhmissä.
47
-
oppilashuoltoryhmät, yhteistyö koulun ja opettajien kanssa
yhteistyö perheiden kanssa
seulonta- ja muut tutkimukset
ammatinvalintaan liittyvä terveysneuvonta 8- ja 9-luokkalaisille
ensiapuluonteinen sairaanhoito, koulutapaturmien ensiapu ja ohjaus
verkostotyö yksilöllisen tarpeen mukaan
terveydellisten olojen valvonta oppilaan näkökulmasta
kriisityöhön osallistuminen.
Kouluruokailu
Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin
edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Vaasassa kouluruokailu noudattaa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan v. 2008 uudistettuja valtakunnallisia kouluruokailusuosituksia.
Ruokalista perustuu kuuden viikon perusruokalistaan, jossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan
lukuvuoteen liittyvät juhlapäivät sekä asiakaspalaute. Opetushenkilöstö sopii mm. ruokailujen ja
välipalojen aikataulutuksesta ja niiden valvonnasta sekä erilaisista teemoista, esim. ruokailutavoista
keittiön emännän / palveluvastaavan kanssa.
Erityisruokavaliot toteutetaan tarpeen mukaan, saamisen perusteena on terveydenhoitajan tai
lääkärin antama todistus. Eettisiin syihin perustuvan erityisruokavalion tarpeen arvioi koulun
rehtori.
Ruokamyrkytyksiä epäiltäessä ja tukehtumisen uhatessa toimintatapa on oltava henkilöstön ja
oppilaiden tiedossa (ks. jäljempänä hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille). Ruokapalveluilla on
ajantasainen lakisääteinen omavalvontasuunnitelma, mikä sisältää myös toimintaohjeet
ruokamyrkytysepäilyissä. Hygieenistä laatua seurataan ja dokumentoidaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Myös kaupungin ympäristöosasto ottaa säännöllisesti näytteitä
elintarvikkeista ja valmistetusta ruoasta.
Turvallisen ruokailuun liittyvät ohjeet:
 epidemiavaaran ja häiriötilanteiden varajärjestelyistä Ruokapalvelut päivittävät tarvittaessa
omavalvontasuunnitelmia ja varautumisohjeita, mm. veden tai sähkön saannin katketessa.
Ruokapalveluissa on tehty esimerkiksi suunnitelma varautumisesta influenssa A
(H1N1):han.
 ruokamyrkytyksiä epäiltäessä painotetaan rohkeata ja pikaista toimintaa. Keittiöllä toimitaan
takaisinvetosuunnitelman ja ruokamyrkytysepäilyn toimintaohjeiden mukaan.
 oppilaiden tai heidän huoltajiensa ilmoittamissa vatsakiputapauksissa saattavat useamman
oppilaan vatsakivut olla merkki ruokamyrkytyksistä. Tällöin opettajien tulee kysellä
toisiltaan muilla luokilla mahdollisesti esiintyviä tapauksia. Pienenkin epäilyn herätessä
tulee opetus- ja keittiöhenkilökunnan olla yhteistyössä viipymättä. Tämä koskee myös
kouluja, joissa on palvelu- tai jakelukeittiö.
5.4.2 Turvallisuuden edistäminen
Kasvun- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen jokapäiväinen
arviointi kuuluu jokaiselle kouluyhteisössä. Puutteista on välittömästi ilmoitettava koulun rehtorille.
Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) ja asetuksen (338/2011) mukaisesti kouluyhteisön
terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. Tavoitteena on terveellinen,
48
turvallinen, ergonominen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu
fyysisten työolojen asianmukainen taso. Huomiota kiinnitetään sisäilman laatuun, sisä- ja
ulkotilojen tapaturmavaaroihin sekä kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulujen
siivoukseen.
Vaasassa joka kolmas vuosi tehtäviä em. tarkastuksia koordinoi terveydenedistämisen
koordinaattori. Hän valvoo, että suunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään. Käytännössä
kouluterveydenhoitaja kutsuu koolle tarkastukseen rehtorin, henkilöstön työterveyshuollon,
ympäristöterveydenhuollon, työsuojelun sekä talotoimen edustajan. Rehtorilla on keskeinen vastuu
koko kouluyhteisöstä ja koulutyön edellytysten järjestämisestä. Tarkastuksen pöytäkirja tulee käydä
läpi oppilashuoltoryhmässä ja tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava
vuosittain. Kaikki tarkastuspöytäkirjat on arkistoituna terveydenedistämisen koordinaattorilla.
Kouluterveydenhuolto tekee terveystarkastukset oppilaille joka vuosi. Laajat terveystarkastukset
toteutetaan esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana sekä
viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy opettajan tai
lastentarhanopettajan arvio oppilaasta, terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Laajoista
terveystarkastuksista kootaan luokkakohtaiset yhteenvedot, jotka käsitellään oppilashuollossa.
Kouluterveydenhuoltoon varsinainen sairauksien hoito ei kuulu. Erityistä tukea tarvitseville
oppilaille on mahdollista järjestää lisäkäyntejä määräaikaisten tarkastusten lisäksi.
Kouluturvallisuutta on Vaasassa edistetty uraa uurtavasti ja valtakunnallisesti vuonna 2006
palkitulla koulujen turvallisuushankkeella ja kaupungin turvallisuusyhteistyöllä. Tavoitteena on
uhkien ja kriisien torjuminen sekä koulujen yhtäläinen ja hyvä turvallisuustaso.
Turvallisuusyhteistyönä on tuotettu koululle ja sen sidosryhmille suunnitelmia, ohjeita,
toimintamalleja ym. uhkien, vaarojen ja kriisien ehkäisemiseksi ja niissä toimimiseksi.
Perheväkivallan torjuntaa edistää kaupungin turvallisuustyöryhmän alaisuuteen nimetty perhe- ja
lähisuhdeväkivaltatyöryhmä. Se on tuottanut julkaisun ”Vaasan toimintamalli perhe- ja
lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta ja hoitamisesta”. Tähän pohjautuen myös kouluille on laadittu
oma toimintamalli Vaasan koulujen toimintamalli perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa.
Turvallisuustyössä on laadittu ohje Vaasan yhteiset linjat kodin kasvatusta ja koulutyötä tukemaan.
Niissä on sovitut menettelyt nuorten päihteiden-käytön, väkivallan ja näpistysten sekä ilkivallan
ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Koulut ovat tarkistaneet järjestyssääntönsä linjojen
mukaiseksi.
Koulualueet ovat tupakkalain (698/2010 § 12) mukaisesti savuttomia. Kaikkien koulujen alueille on
pystytetty asiaan liittyvät kyltit ja kouluilla noudatetaan järjestyssääntöjä. Kouluterveydenhuollon
kaikissa terveystarkastuksissa tuetaan oppilaita savuttomuuteen ja päihteettömyyteen. Laajassa 8 lk.
toteutettavassa terveystarkastuksessa kaikki oppilaat täyttävät Nuorten päihdemittarin, jonka
pohjalle on rakennettu varhaisen puuttumisen toimintamalli Vaasaan. NET -ryhmä ja Vaasan
turvallisuustyöryhmä ovat päivittäneet kouluille toimintamallin alle 18-vuotiaiden
päihteettömyyden edistämiseksi. Malli on tiedossa sekä huoltajilla että koulun henkilökunnalla ja se
koskee myös nuorisotyötä.
Erityisesti koulujen riskikartoituksesta alkaen ja siihen pohjautuen, on Vaasassa kehitetty
koulutapaturmien ehkäisyä, ensiapua, hoitoonohjausta ja seurantaa.
49
Koululiikenteen ja -kuljetusten turvallisuutta edistäviä malleja, toimia ja ohjeita löytyy koulujen
liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta.
5.4.3 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa
1. Kriisitilanteiden ehkäiseminen
Kaikki edellä kerrotut toimet osaltaan ehkäisevät erityyppisten kriisien syntymistä. Näistä äkillisiä
kriisejä ehkäisevät etenkin turvallisuuskasvatus ja –koulutus, koulujen riskikartoitukset sekä eri
tahojen säännöllisesti tai tarvittaessa tekemät turvallisuus- ja terveystarkastukset ja epäkohtien
korjaamiset. Työsuojelu on laatinut myös ”Läheltä piti” -lomakkeen, koska näistä tilanteista on
opittava ja muutettava toimintoja sellaisiksi, ettei vaaroja, vahinkoja tai kriisejä synny.
Erityisen tärkeätä ovat ajantasaiset ja toimivat turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Vaasassa on
työsuojelun, pelastuslaitoksen ja opetusviraston yhteistyönä laadittu kaupungin kaikille
hallintokunnille yhteinen turvallisuussuunnitelman runko. Sen pohjalta on kouluissa koottu
turvallisuussuunnitelmat henkilöstön saatavilla olevaan Koulun turvallisuuskansioon.
Koulun turvallisuuskansiossa tulee olla erilaiset turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, kuten
 selvät ohjeet, miten toimia erilaisissa uhka-, hätä- ja kriisitilanteissa
 pelastussuunnitelma
 työsuojelun toimintaohjelma
 oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma
 koulun järjestyssäännöt
 koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma
 ATK-turvallisuus
 murtosuojaus
 ympäristönsuojelu
 valmiussuunnitelma
 kriisiviestintäsuunnitelma.
Ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja toimiviin suunnitelmiin kuuluvat myös säännöllinen
perehdyttäminen, harjoittelu ja turvallisuuskoulutus. Niiden tueksi on kouluihin keskitetysti
toimitettu mm. eri oppiaineiden työsuojeluoppaat, henkilöstöpalvelukeskuksen perehdytysopas,
Koulun omatoimiset poistumis- ja suojautumisharjoitukset -CD ja Koulun turvaopas. Lisäksi on
tehty Turvatietoa tilapäismajoitukseen -opas etenkin vahtimestareiden ja kouluun majoittuvien
ryhmien käyttöön.
On suositeltavaa, että koulut kokoaisivat itselleen ”turvalaatikot”, jotta tietystä paikasta
kriisihetkellä löytyisi keskeinen tarpeisto:
 ”Ensiapulaatikko”, joka sisältäisi ensiapulaukun, ensiapukirjan, megafonin, pillin,
huomioliivejä, taskulamput, patteriradion ja tuoreet paristot.
 ”Surulaatikko” kuolemantapausten varalle. Siinä voisi olla kynttilöitä, aamunavauksia,
surumusiikkia, runoja ym. tarpeistoa.
 ”Kriisiviestinnän työkalupakki” joka sisältäisi oman organisaation yksityiskohtaiset
kriisiviestinnän ohjeet, tärkeimmät yhteystiedot sisäiseen viestintään, tarkistuslistan
toimenpiteistä, tiedotemallin, oppaat, ym. materiaalin
50
Kriisien jälkeistä psyykkisen ja sosiaalisen tuen järjestämistä käsitellään Koulun turvaoppaassa ja
Koulun kriisitoimintamallissa.
Kasvatus- ja opetustoimen valmiussuunnitelmassa on ohjeita kriiseihin varautumiseksi. Siinä on
ohjeistettu toiminta isoissa ja/tai pitkittyneissä häiriö- ja kriisitilanteissa:
 Toimitilat eivät käytettävissä
 Suuronnettomuus tai säteilyvaara
 Sähkö- tai lämmönjakeluhäiriö
 Tietokonejärjestelmien lamaantuminen
 Epidemiat
 Henkilöresurssit pienenevät
 Materiaalien saanti huononee
 Laaja evakuointi naapurikunnista Vaasaan tai pakolaisten maahantulo
 Myrsky- ja tulvavaara
2. Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä
kriisitilanteissa
Yleisohjeet koulun hätä- ja kriisitilanteisiin helpottavat kriisitilanteen kokonaishallintaa. Ne
sisältävät tiivistelmän ensiminuuttien toimista aina kriisin jälkihoitoon ja niissä on määritelty selvä
työn- ja vastuunjako koulun, viraston ja eri viranomaisten välillä.
Yleisohjeet löytyvät Koulun turvallisuuskansiosta ja Koulun turvaoppaista. Näissä ohjeissa on myös
sivut ”Oman koulun turvallisuustietoa ja -henkilöstöä” ja ”Muita tärkeitä puhelinnumeroita” sekä
”Kriisitiedottamisen muistilista koululle”.
Koulun turvallisuushenkilöstö ja kriisiryhmä päivitetään vuosittain. Heidän tulee myös
säännöllisesti harjoituttaa koulunsa valmiuksia ja tarvittaessa analysoida turvallisuustilannetta.
Kasvatus- ja opetusviraston kriisiryhmä tukee ja paikkaa koulun kriisiryhmää. Sen kokoonpano
tarkistetaan ja ryhmä myös kokoontuu vuosittain. Siihen kuuluvat alueista vastaavat psykologit ja
kuraattorit, kasvatus- ja opetuspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, koulutoimen-johtajat ja
virastonjohtaja sekä toistaiseksi virastoon sijoitettu kaupungin turvallisuuskoordinaattori.
3. Toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
Hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille on tuotettu kaupungin turvallisuusyhteistyössä.
Ohjeet tulee löytyä koulun turvallisuuskansiosta päällimmäisenä.
4. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Turvallisuusyhteistyössä eri viranomaisten, kasvatus- ja opetusviraston ja koulujen kanssa on
pyritty kattavasti suojaamaan oppilaat väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Väkivallan / kiusaamisen ehkäiseminen kouluissa ja oppilaitoksissa -suunnitelma on laadittu
turvallisuusyhteistyössä. Lisäksi on olemassa koulukohtaiset kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat.
Suunnitelmia on ylläpidettävä ja päivitettävä säännöllisesti.
51
Merenkurkun koulun toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi
Jokaisen aikuisen tehtävä on puuttua välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen (esim.
nimittelyyn, asiattomaan kommentointiin, toisten omaisuuteen kajoamiseen, joukosta
eristämiseen, kaikenlaiseen nujakointiin tms.) ja hoitaa tilanne loppuun.
Luokanohjaajan tehtävä on puuttua yksittäisiin luokassaan tapahtuviin kiusaamisiin ja
seurata tilannetta:
 Kertoa kiusaajille, että
opettajat ovat havainneet kiusaamisen ja seuraavat tilannetta ja
kiusaamisen on loputtava;
 Tarkistaa tilanne jonkin ajan kuluttua
 Mikäli kiusaaminen jatkuu,
ilmoittaa huoltajille ja
tuoda asia oppilashuoltoryhmälle ja sovitteluryhmälle.
Sovitteluryhmän tehtävä on hoitaa pitempään jatkuneet kiusaamistapaukset:
 Kuulla yksitellen kiusattuja ja kiusaajia ja vaatia kiusaamisen loppumista.
- Aina kaksi sovitteluryhmän jäsentä paikalla.
- Esille tulevat asiat kirjataan.
- Kun päästään sovittelussa sovinnon tekemisen vaiheeseen, paikalla on aina vain
kaksi sopijaosapuolta kerrallaan, vaikka kiusaajia tai kiusattuja olisi useita.
 Tiedottaa asioista OHR:lle.
 Tiedottaa tilanteesta luokanohjaajalle.
 Tiedottaa tilanteesta huoltajille:
Kiusatun huoltajalle tiedotetaan kiusaamisesta sinä päivänä, kun asia on tullut
sovitteluryhmän tietoon.
Kiusaajan huoltajille tiedotetaan kiusaamisen toistuessa.
 Seurata ja kontrolloida, että kiusaaminen loppuu:
Käyttää seurannan apuna luokanohjaajia ja välituntivalvojia
 Pyytää asiantuntija-apua mm. kuraattorilta tai koulupsykologilta.
 Mikäli kiusaaminen jatkuu sovittelusta huolimatta, ohjata asian hoito eteenpäin
oppilashuoltoryhmälle, kuraattorille tai viranomaisille.
Seuraavat liitteet löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi
Vaasan yhteiset linjat kodin kasvatusta ja koulutyötä tukemaan
Nuorten päihdemittari (ADSUME)
Edelliseen (ADSUME:een) pohjautuva varhaisen puuttumisen toimintamalli Vaasaan
Toimintamalli alle 18-vuotiaiden päihteettömyyden edistämiseksi
Koulutapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta Vaasassa
Koulujen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma
Yleisohjeet koulun hätä- ja kriisitilanteisiin
Hätä- ja kriisitoimintaohjeita kouluille
Väkivallan / kiusaamisen ehkäiseminen kouluissa ja oppilaitoksissa –suunnitelma
52
6.
KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS VAASASSA
Maahanmuuttajataustainen oppilas esi- ja perusopetuksessa
Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat kouluikäiset ovat oppivelvollisia ja esikouluikäisillä on oikeus
esiopetukseen.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Oppilaiden tiedot, taidot ja
valmiudet vaihtelevat paljon johtuen aikaisemmasta kulttuuri-, kokemus- ja koulunkäynti- tai
varhaiskasvatustaustasta. Osa oppilaista – iästä riippumatta – ei ole aikaisemmin ollut
varhaiskasvatuksessa tai käynyt koulua lainkaan. Tästä syystä kouluikäiset saattavat olla luku- ja
kirjoitustaidottomia. Osalla oppilaista on hyvä koulutus ja heidän tarvitsee vain oppia uusi kieli
opiskelunsa välineeksi. Moni maahanmuuttaja kokee uuteen ympäristöön joutumisen
kulttuurishokkina, eikä heti kykene omaksumaan tarjottua tietoa. Vaikka lapset sopeutuvatkin
aikuisia nopeammin uusiin olosuhteisiin, on oppimisvaikeuksien esiintyminen yleistä vielä
vuosienkin kuluttua. Tärkeintä on opiskelun alkaessa luoda kullekin oppilaalle sopivat
opiskeluolosuhteet ja turvallinen ympäristö, jotta oppimisprosessi voi alkaa ja edistyä.
Joustavuus sekä esikoulu, koulu- että opettajatasolla on välttämätöntä tämän tavoitteen
saavuttamiseksi.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa noudatetaan mahdollisimman pitkälle esi- ja
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän
äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen-/ruotsin
kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla.
Oppilas voi tarvita tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla, jolloin hän voi saada erityistä
maahanmuuttajien tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman äidinkielen opetusta.
Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma tai HOJKS,
joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Sen laatimiseen osallistuvat oppilas
vanhempineen, luokanopettaja/luokanvalvoja, S2/R2-opettaja, tarvittava oppilashuollon henkilöstö
ja muut mahdolliset asiantuntijat.
Oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito.
Kielitaidon puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla
arviointimenetelmillä. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta
päättöarviointia.
Oppilashuollon tulee toimia aktiivisesti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kiinnitetään erityistä
huomiota opinpolun nivelvaiheisiin. Noudatetaan vaasalaisia nivelohjauksen malleja.
Koululle voidaan nimetä maahanmuuttajaopetuksen vastaava opettaja. Hän seuraa, että oppilas saa
tarvitsemansa opiskelun tuen (S2-/R2-, äidinkielen- ja muu tukiopetus).
Päiväkodin ja kodin sekä kodin ja koulun yhteistyötilanteissa tulee tarvittaessa käyttää tulkkia.
53
Perusopetukseen valmistava opetus
Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille,
joiden suomen tai ruotsinkielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen
ryhmässä opiskelemiseen. Opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja
antaa kielelliset, kulttuuriset sekä muut koulun ja ikätason edellyttämät valmiudet perusopetukseen
siirtymistä varten.
Opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä opiskelussa ja opetus noudattaa esiopetuksen tai
perusopetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelman perusteita. Muiden oppiaineiden
opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin, oppilaan suomenkielentaito ja ikätaso huomioon ottaen,
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavaa opetusta antavien opettajien ja
perusopetuksen opettajien ja/tai päiväkodin lastentarhanopettajien yhteistyö on tärkeää.
Valmistavan opetuksen käytännöt
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan Inkerinpuiston päiväkodissa, Palosaaren
päiväkodissa ja Ristinummen päiväkodissa (esiopetus) sekä Palosaaren koulussa (alakoulu),
Variskan koulussa (yläkoulu) ja Vöyrinkaupungin koulussa (yläkoulu).
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy omaan lähikouluunsa, mikäli hänellä on riittävät
kielelliset ja taidolliset valmiudet siirtymiseen.
Palosaaren koululla toimiva MED -luokka on diagnostinen pysäkkiluokka. Se on tarkoitettu niille
1.-6. perusopetuksen vuosiluokkien maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä
tukea oppimisessaan. Syyt luokalle sijoittumiseen voivat olla hyvin monenlaisia. Diagnostisen
opetuksen aikana on tavoitteena luoda kullekin oppilaalle sopiva koulupolku ja arvioida tarvittavia
opetuksen tukimuotoja. Oppilaat luokalle tulevat joko esiopetuksesta tai valmistavilta luokilta.
Yläkoulun oppilaat, joilla ei vielä ole valmistavan opetuksen jälkeen riittäviä valmiuksia siirtyä
suomenkieliseen perusopetukseen, jatkavat opiskelua nivelluokassa. Nivelluokkien opetus on
vuosiluokkiin sitomatonta ja tavoitteena on antaa valmiudet jatkaa opiskelua toisella asteella.
Nivelluokat toimivat Variskan ja Vöyrinkaupungin kouluissa.
Valmistavan opetuksen ryhmissä ja nivelluokilla maksimioppilasmäärä on kymmenen.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisluokkaopetuksessa maksimioppilasmäärä on
kahdeksan. Oppilaiden viikkotuntimääriä yksilöllistetään tarpeen mukaan.
Valmistavan opetuksen ryhmiin vastaanotetaan oppilaita kautta vuoden. Opettajan on eriytettävä
opetustaan, koska oppilaiden iät, valmiudet ja lähtötasot vaihtelevat:
taso 1
taso 2
taso 3
taso 4
taso 5
taso 6
taso 7
päiväkodista siirtyneet tai peruskoulun 1-2-lk. oppilaat
ainoastaan kielivaikeus, vuosiluokat 3-6
vähän koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 3-6
ei lainkaan koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 3-6
ainoastaan kielivaikeus, vuosiluokat 7-9
vähän koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 7-9
ei lainkaan koulua käyneet ja kielivaikeus, vuosiluokat 7-9
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia
oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatiminen edellyttää pedagogista arviota. Tämä
tehdään niille valmistavan opetuksen oppilaille, jotka tarvitsevat tehostettua tukea. Oppilaalla on jo
54
valmistavan opetuksen aikana oikeus saada tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalla
on oikeus oppilashuollon palveluihin.
Valmistavan opetuksen ryhmässä oppilas saa opetusta keskimäärin yhden lukuvuoden. Oppilaan
viikkotuntimäärä on sama kuin vastaavalla luokka-asteella olevan suomalaisen oppilaan. Oppilaiden
yksilöllisten ohjaustarpeiden vuoksi ryhmässä toimii avustavaa henkilökuntaa (koulussa on
koulunkäynninohjaaja). Valmistavan opetuksen ryhmät tekevät yhteistyötä koko kasvatusyhteisön
kanssa kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilas integroidaan mahdollisimman pian
suomenkieliseen ryhmään alkaen käytännön oppiaineista oman opinto-ohjelman mukaisesti.
Valmistavassa esiopetuksessa koko ryhmä integroituu päivittäin päiväkodissa olevaan
esiopetusryhmään.
Oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa jonkun perusopetuksen oppimäärän. Hän voi suorittaa
myös osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärän.
Suomi toisena kielenä valmistavassa opetuksessa
Suomen kielen opintojen tavoitteena on eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen
kuvausasteikolla taso A1.3 – A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista opetuksen
päättyessä.
Valmistavassa opetuksessa kielitaidon päivittäistä arviointia suoritetaan arkipäivän kieltä
havainnoiden ja erilaisia kielitestejä käyttäen.
Valmistavan opetuksen päätteeksi annettavassa osallistumistodistuksessa arvioidaan oppilaan
suomen kielen taidon edistymistä sekä määritellään hänen kielitaidon tasonsa eurooppalaisen
viitekehyksen kuvausasteikon mukaisesti.
Oppilaan oman äidinkielen taitojen tukeminen valmistavassa opetuksessa
Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa,
kulttuuritaustan tuntemista ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hallinta luo
edellytyksiä myös muulle oppimiselle. Oman äidinkielen opetusta järjestetään valmistavassa
opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielen merkitystä ja sen aktiivista ylläpitämistä
korostetaan oppilaan huoltajille.
Yhteistyötahot valmistavan opetuksen aikana
Kuntaan tulevan maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatus- ja koulunkäyntihistoria
kartoitetaan ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori ja ohjaa hänet tarkoituksenmukaiseen
opetukseen.
Vanhempia rohkaistaan tukemaan ja suunnittelemaan oppilaan koulunkäyntiä alusta alkaen.
Kouluuntulohaastattelussa selvitetään oppilaan koulunkäyntitausta kotimaassaan ja perehdytetään
oppilas vanhempineen suomalaiseen koulujärjestelmään ja koulun käytäntöihin. Sen jälkeen
opettaja tapaa vanhemmat vähintään kerran (tarvittaessa useammin) lukukaudessa oppilaan
arviointikeskustelussa, jossa tarkistetaan oppimis-ohjelmaa. Vanhempien tulee saada tieto oppilaan
edistymisestä säännöllisesti.
Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat saavat samat oppilashuollon ja terveydenhuollon
palvelut kuin muutkin oppilaat.
55
Opettajan yhteistyö oppilaan perheen kotouttamisesta vastaavien viranomaisten edustajien kanssa
on olennaisen tärkeää, jotta oppilaan kokonaisvaltainen kotoutumisprosessi uudessa ympäristössä
voisi alkaa suotuisasti.
Oppilaan siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen
Oppilas siirtyy valmistavan opetuksen ryhmästä lähinnä ikätasoaan vastaavalle perusopetuksen
luokalle. Hän menee lähikouluunsa, mikäli muuhun opetukseen (MED- tai nivelluokka,
erityisopetus) siirtyminen ei ole perusteltua, tai peruskoulun jälkeen jatko-opiskeluun suomalaisessa
koulujärjestelmässä.
Ennen siirtymistä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen oppilaan opettaja ja vastaanottavan
luokan opettaja/luokanohjaaja tapaavat toisensa. Oppilaan opinto-ohjelma käydään läpi ja
keskustellaan oppimissuunnitelman laatimisesta. Samalla sovitaan oppilaan 1-5 päivän mittaisesta
tutustumisjaksosta.
Maahanmuuttajaoppilaan koulunkäyntiä taustoittavat asiakirjat seuraavat häntä koko perusopetuksen ajan.
Arviointi valmistavassa opetuksessa
Oppilas saa sanallisen arvioinnin opiskelustaan valmistavassa luokassa. Se voidaan tehdä
Maahanmuuttajaoppilaan todistuskaavakkeella.
Erityisessä tutkinnossa (Perusopetuslaki 38 §) suoritetuista perusopetuksen oppimääristä annetaan
oppilaalle erillinen todistus.
56
7.
AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuudet toteutetaan kaikilla luokka-asteilla ja eri oppiaineissa ikäkaudelle sopivalla
tavalla. Kouluissa voidaan painottaa lukuvuosittain eri asioita.
7.1
Ihmisenä kasvaminen
TAVOITTEET
Tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua kohti hyvää elämää. Koulujen
kasvuympäristö luodaan sellaiseksi, että se tukee yksilöllisyyden, tasa-arvoisuuden, terveen
itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä siten, että vaasalainen kouluyhteisö olisi tasapainoinen
paikka lapsen ja nuoren kasvulle.
KESKEISET SISÄLLÖT
-
7.2.
Harjoitellaan tuntemaan oma ja toisten ainutkertaisuus ja kunnioittamaan sitä.
Tuetaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista kasvua.
Opitaan oikean ja väärän tunnistamista ja toimimaan eettisesti hyväksytysti.
Löydetään oma oppimistyyli ja kehitytään oppijana.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
TAVOITTEET
Tavoitteena on oppilaan kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Kulttuuri-identiteettiä rakennetaan
tutustumalla Vaasan, Pohjanmaan ja Suomen historiaan sekä perinteisiin. Tavoitteena on tutustua
myös muihin kulttuureihin, sillä 2000-luvun vaasalainen koulu on monikulttuurinen paikka, jossa
kansainvälisyyskasvatus on luonteva osa arkipäivää.
KESKEISET SISÄLLÖT
-
-
Opiskellaan paikallista, maakunnallista ja kansallista kulttuuri-identiteettiä ja tehdään
yhteistyötä oman kaupungin ja maakunnan eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös
ruotsinkielisen koululaitoksen kanssa.
Tuetaan koulujen kansainvälisten suhteiden luomista. Kansainvälistyminen on yksi Vaasan
kaupungin painopistealueista. Koulut voivat määritellä omissa opetussuunnitelmissaan
koulukohtaisen kansainvälisen toimintansa.
57
7.3
Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus sisältyy eri oppiaineiden opetukseen.
TAVOITTEET
Viestintäkasvatuksen ja mediataidon tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot ja -taidot
kulttuurisen vuorovaikutuksen luomiseen, hallintaan ja kehittämiseen. Viestintä- ja mediataito ei ole
pelkkä taito vaan myös jatkuvasti kehittyvää tietoa median merkityksestä. Tavoitteena on myös, että
oppilas oppii viestinnän ja mediataidon vastuullisen ja terveen kriittisen käytön. Tieto- ja
viestintätekniikan opinnot toteutetaan jatkumona läpi peruskoulun siten, että sisällöt rakentuvat
aiemmin opitun pohjalle.
Tietotekniikan opetus on osa viestinnän ja mediataidon opetusta. Sitä voidaan opiskella myös
erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 - 9. Tieto- ja viestintätekniikka noudattaa Vaasan kaupungin
tieto- ja viestintästrategian linjauksia. Koulut hyödyntävät paikallisia voimavaroja, kuten Dateroa ja
kirjastopalveluja. Viestintäkasvatuksessa käytetään myös vaasalaisen kulttuurin, historian ja
kaksikielisyyden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta oppilas voi rakentaa minäkuvaansa erityisesti
vaasalaisena. Jokaisella koululla on kaupungin tietostrategian lisäksi oma tieto- ja
viestintästrategiansa.
KESKEISET SISÄLLÖT
-
Hankitaan itsenäisesti tietoa erilaisista tietolähteistä, opitaan suhtautumaan niihin vastuullisesti
ja terveen kriittisesti sekä käsitellään tietoa oman ikäkauden mukaisesti.
Opitaan käyttämään rohkeasti erilaisia viestintävälineitä, vuorovaikutustaitoja sekä viestimään
itse sujuvasti.
Ymmärretään viestinnän merkitys kulttuurisessa vuorovaikutuksessa sekä huomioidaan eettiset
arvot ja turvallisuustekijät noudattamalla yhteistä vaasalaista nettisopimusta (liite 3).
Hankitaan tietotekniikan ja tietoverkkojen käytössä tarvittavat perustaidot ja valmiudet
tietotekniikan hyödyntämiseen.
VAASAN KOULUJEN TIETOSTRATEGIA /
OPETUKSEN TAVOITTEET LUOKKA-ASTEITTAIN
1.- 2. luokat
Tietokone tutuksi
Tietokoneen
perustoiminnot







käynnistäminen ja
sammuttaminen oikein
hiiren käyttö
näppäimistö
ohjelmien avaaminen ja
sulkeminen
tiedoston avaaminen
vierityspalkkien käyttö
oppii oikean työasennon ja
työtottumukset
3.- 4. luokat
Tietokone koulutyön tukena




tiedoston tallentaminen
kansioon
tiedoston avaaminen
ohjelmaikkunoiden kokojen
muuttaminen
työpöydän kuvakkeiden
käyttö
58
5.- 6. luokat
Tietokone työvälineenä




pystyy toimimaan itsenäisesti
tiedostojen tallentaminen
kansioihin ja levykkeelle
tiedostojen poistaminen
oheislaitteisiin tutustuminen
Tekstinkäsittely





Kuvankäsittely

kirjainten löytäminen
näppäimistöltä
isot ja pienet kirjaimet
askelpalautin (”pyyhekumi”)
liikkuminen tekstissä
nuolinäppäinten avulla
tekstin kirjoittaminen ja
tulostaminen

tutustutaan Paintin perustyökaluihin kokeillen








oman koulun kotisivuihin
tutustuminen


valmiiden leikekuvien käyttö
harjaantuu piirtämisessä
osaa muokata kuvaa:
leikkaus, liittäminen,
kopiointi
tekstityökalun käyttö
piirrosohjelmassa
zoomaus


harjaantuu piirtämisessä
mahdollisuuksien mukaan
käyttää digitaalikameraa tai
skanneria
selaimen peruskäyttö
tiedon hakeminen hakupalvelujen avulla
kuvan kopiointi internetsivulta

osaa hakea tietoa tietoverkosta
omien töidensä
lähdemateriaaliksi
terve kriittisyys lähdemateriaalin
suhteen
suosikit-kansion käyttö





Opetusohjelmat

sujuva tekstin tuottaminen ja sen
muokkaaminen: leikkaaminen,
kopioiminen ja liittäminen
luettelomerkit
kuvan liittäminen tekstiin
esikatselunäkymän käyttö
tekstinosan kehystäminen

osaa käyttää ikäryhmälleen sopivia koulun käytössä olevia opetusohjelmia
Integrointi
oppiaineisiin



Tieto- ja viestintätekniikkaa integroidaan vahvasti moniin oppiaineisiin. Käytetään mahdollisuuksien
mukaan oppimisympäristöjä.
Säännöt
Tietoliikenne

tekstin kirjoittaminen ja
tallentaminen
fontin ja fonttikoon
muuttaminen
lihavointi, kursivointi ja
alleviivaus
osaa lisätä välilyönnin
välimerkkien jälkeen

Joka syksy palautetaan muistiin tietokonetuntien säännöt. Jokainen koulu huolehtii siitä, että oppilas ja
huoltaja allekirjoittavat nettisopimuksen. Korostetaan tietoturvaa, tekijänoikeuksien kunnioittamista ja
netikettiä.
Kuvaus alakoulun kuudennen luokan oppilaan taitotasosta:
7. luokalle siirtyvä oppilas hallitsee tietokoneen perustoiminnot. Hän pystyy tekemään kirjallisia
tuotoksia, joihin on hakenut tietoa internetistä ja kirjallisista lähteistä.
8. – 9. luokkien tavoitteet ja opetukset sisällöt:
8. – 9. luokkien valinnaisilla kursseilla syvennetään ja laajennetaan tietokoneen käyttötaitoja,
tavoitteena tehdä tietokone tehokkaaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi. Opetetaan tietokoneen
hyötykäyttöä.
59
Valinnaisten kurssien sisältöjä:
käyttöjärjestelmä
taulukkolaskenta-, tietokanta- ja tekstinkäsittelyohjelmat
esitysgrafiikka- ja multimediaohjelmat
internet ja sähköposti
ohjelmoinnin perusteet
kuvankäsittely
Valinnaisten kurssien tarkemmat sisällöt ovat koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa.
7.4
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
TAVOITTEET
Tavoitteena on opettaa nuoret osallistuviksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Tämä edellyttää nuorten ja
lasten kuulemista ja heidän mielipiteidensä huomioimista sekä koulun kehittämistä turvalliseksi,
virikkeelliseksi ja viihtyisäksi kasvuympäristöksi. Tavoitteena on myös tiivistää nuorisotoimen ja
koulun yhteistyötä sekä etsiä uusia työskentelymuotoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
-
Toteutetaan lasten ja nuorten sekä kaupungin poliittisen johdon välinen keskustelufoorumi
yhteistyössä lapsipoliittisen ohjelman seurantaryhmän kanssa.
Harjoitetaan erityisesti 10 – 15 vuoden iässä keskustelua, argumentointia ja muita
demokratiataitoja yhteistyössä kotien kanssa.
Otetaan oppilaat mukaan koulun ja asuinympäristön suunnitteluun
Toteutetaan yrittäjyyskasvatusta osana opetussuunnitelmaa.
Otetaan oppilaat mukaan koulujen seurantariskikartoituksiin opetustoimen
turvallisuushankkeessa.
Ohjataan oppilaat harrastusten pariin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Tuetaan oppilaskuntia konkreettisesti perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9.
Kehitetään jo käytössä olevaa kummi- ja tukioppilasjärjestelmää yhteistyössä Mannerheimin
Lastensuojeluliiton ja koulujen oppilashuoltohenkilöstön kanssa.
Vaasan kaupunki on mukana opetusministeriön ja kuntien rahoittamassa Nuorten
osallisuushankkeessa 2003 – 2007. Hankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen ja
sosiaalinen vahvistaminen, mikä ehkäisee myös syrjäytymistä. Hankkeen myötä kehitetään nuorten
osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.
Tuetaan vanhempien kasvatustyötä ja demokratiataitojen opettamista mm. hyödyntämällä Kodin
kansion kasvatustukisivuja ja tarjoamalla heille vanhempainkoulutusta, jota järjestetään MLL:n,
seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä 1., 5. ja 7 . vuosiluokkien vanhemmille. Lisäksi tehostetaan
kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden hyödyntämistä mahdollisuuksien mukaan, kuten
vapaaehtoistyön kurssien ottamista yläkoulujen valinnaisaineiksi.
60
7.5
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
TAVOITTEET
Tavoitteena on oppilaan ympäristökäyttäytymisen kehittäminen ja oikean ympäristötiedon
omaksuminen. Näin kasvetaan ympäristöstä vastuullisiksi ihmisiksi.
KESKEISET SISÄLLÖT
-
Vaasan kaupunki, sen luonto ja kaupunkiympäristö tarjoavat mahdollisuuksia omakohtaisiin
kokemuksiin. Lähiympäristönsä tuntevan on helpompi edetä kansallisiin ja kansainvälisiin
kysymyksiin.
- Korostetaan vastuuta myös yhteisestä rakennetusta ympäristöstä ja käsitellään vahingontekojen
seurauksia.
Ympäristö-, yhteiskunta ja tulevaisuuskasvatus vaatii koululta yhteistyötä laajan tukiverkon kanssa.
Aihepiiriin liittyviä yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi Terranova, Stormossen, Vaasan
Vesi, Vaasan Sähkö ja paikalliset yritykset.
7.6
Turvallisuus ja liikenne
TAVOITTEET
Tavoitteena on kasvattaa oppilasta käyttäytymään yleisten hyvien normien mukaisesti ja toimimaan
hyvinvointia edistävien päämäärien hyväksi. Vahvistetaan oppilaan empatiakykyä, motivaatiota ja
valmiutta auttaa itseään ja muita. Oppilas oppii ennakoimaan, ehkäisemään ja analysoimaan uhka-,
vaara- ja hätätilanteita sekä toimimaan niissä oikein.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas saa ikäkauttaan vastaavasti
-
keskeiset terveyttä edistävät tiedot ravinnosta, liikunnasta, levosta ja seurustelusta
näkemyksensä ja toiveensa esiin lapsen ja nuoren elinympäristöä kehitettäessä
osallistua elinympäristönsä turvallisuus- ja riskikartoituksiin ja niistä johtuviin parannustoimiin
tietoa ja keinoja välttyä päihteidenkäytöltä, rikollisuudelta ja onnettomuuksilta sekä valmiuksia
toimia tarvittaessa oikein näissä tilanteissa
tietoa ja valmiuksia liikkua oikein liikenteessä ja vesistöissä
Vaasan koulut edistävät turvallisuutta ja turvallisuuskasvatusta myös riskikartoitustensa ja
turvallisuussuunnitelmiensa pohjalta. Kouluissa toimitaan kaupungin rikoksentorjuntatyöryhmän
laatimien yhteisten linjojen mukaan päihteidenkäytön, väkivallan, ilkivallan ja näpistyksen
ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Voidaan toteuttaa mm. Askeleittain-, Lions Quest- ja
Uskalla-ohjelmia. Lisäksi käytetään liikenneturvallisuustyöryhmän laatimaa toimintasuunnitelmaa.
Kaupunkimme hallintokuntien, poliisin, pelastuslaitoksen, Liikenneturvan, ym. sidosryhmien
kanssa edistetään terveys- ja turvallisuuskasvatusta. Turvallisuus- ja kasvatusasiat on littetty
Turvallisuus- ja terveyskansioon sekä kodin kansioon.
61
7.7
Ihminen ja teknologia
TAVOITTEET
Teknologiaopetuksen lähtökohtana on elämyksellisyyden periaate, jonka mukaan lapsi tutustuu
ympäröivään teknologiaan uteliaisuuden ja ihmettelyn kautta. Oppilasta ohjataan havainnoimaan,
keksimään ja kokeilemaan. Aluksi mielenkiinnon kohteina voivat olla lelut ja leikkivälineet.
Oppilaita kannustetaan innovatiivisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Toiminnassa vältetään valmiiden
mallien välittämistä ja korostetaan luovuuden ohjaamaa oivallusta. Oppimisjärjestelyjen
lähtökohtana tulisi olla mahdollisuus hahmottaa sisällöt monella yksilöllisellä tavalla. Uutta
omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.
Ylemmillä luokilla teknologisia käsitteitä ja aihekokonaisuuksia laajennetaan. Tutustutaan
informaatio-, kommunikaatio- ja tuotantoteknologiaan. Oppilaiden teknologista lukutaitoa ja
selviytymistä tulevaisuuden teknologisissa ympäristöissä pyritään kehittämään..
KESKEISET SISÄLLÖT
-
Havaitaan ympäristössä olevia ongelmia
Kerätään tietoa ja selvitetään perusteita
Kehitetään ratkaisumalleja yksin ja ryhmässä
Kokeillaan ratkaisumalleja käytännössä
Arvioidaan tehtyjä ratkaisuja
Tutkitaan avoimia oppimisympäristöjä lähtökohtana teknologiaan liittyvä ongelma ja/tai idea
Tutkitaan suljettuja oppimisympäristöjä ja käytetään rakennussarjoja, joilla ratkaistaan tai
toteutetaan teknologinen ongelma ja/tai idea
Luodaan oppilaille perusteet teknologian ja sen kehityksen ymmärtämiseen
Kasvatetaan toimijoita tulevaisuuden teknologiseen yhteiskuntaan.
62
8.
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
8.1
Äidinkieli ja kirjallisuus
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
nivelkohta
6–9
KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI
 kirjallisuuden keskeiset käsitteet, luetun
kuvaaminen eri keinoin
VUOROVAIKUTUSTAIDOT
 vuorovaikutustaitojen harjoittelua (esim.
väittelyitä, keskusteluita, puheita,
esitelmiä), itsearviointia
KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN
 erilaiset kirjoitetut ja mediatekstit,
jäsentelytavat, tekstitaidon käsitteen
ymmärtäminen
TIEDONHALLINTATAIDOT
 muistiinpanotekniikka, lähteiden kriittinen
käyttö
KIELEN TEHTÄVÄT JA RAKENNE
 suomen kielen ominaispiirteet, kielen
vaihtelu ja muuttuminen, suomi
kielikunnassaan
KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI
 kirjallinen yleissivistys, tärkeimmät
klassikot, Kalevala ja kansanperinne
 kirjallisuuden päälajit
Käytetään kirjastoa säännöllisesti. Luetaan 1-2
kokonaisteosta lukukaudessa; lukupiirityöskentelyä
Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan
kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa.
Voidaan valmistaa esimerkiksi luokan oma kuunnelma,
näytelmä tai videoelokuva tai voidaan myös tutkia
valmiita tuotoksia.
Kirjoitelmissa käytetään aina käsialakirjoitusta.
Kappalejako opetetaan 6. luokalla.
Kaikki oppilaat osallistuvat luetun ymmärtämistä
mittaavaan testiin 6. luokalla.
Viimeistään 6. luokalla suositellaan käyntiä
pääkirjastossa, jossa tutustutaan aihepiireihin,
luokitusjärjestelmään ja tietokantaan. Tehdään
harjoituksia.
7.- 9. luokilla kirjastokäyntien tavoitteena on varmistaa
kirjastonkäyttötaitoja, tutustua kaupunginkirjaston
kokoelmiin ja eri aihepiirien hyödyllisiin tietokantoihin.
9. luokalla laaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden
lopputyö kotimaisesta kirjallisuudesta.
6. lk: sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi,
akkusatiivi ja paikallissijat kokonaisuutena
1. – 6. luokkien kielentuntemuksen kertausta
7.lk: sanaluokat ja sijamuodot, lause ja virke
8.lk: verbioppi, lauseenjäsennys, välimerkit
9.lk: kielenhuoltoa, koko kieliopin kertausta
Luetaan joka luokka-asteella vähintään 2 kokonaisteosta
lukukaudessa. Luetaan runsaasti myös muita tekstejä.
Oppilailla on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi
vuosittain.
Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Vaasan
kaupunginteatterissa tai muussa teatterissa.
Koulukohtainen
Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskellessaan Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus:
- suorittaa kirjallisuusdiplomi kaikilla vuosiluokilla
- osallistua runo- ja kirjoituskilpailuihin
- osallistua teatterivierailuihin
- syventää näkemystään ja taitojaan luovan kirjoittamisen sekä draaman
valinnaiskursseilla.
Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa
63
Ihmisenä kasvaminen
Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja
elämänhallinnan kehittymistä. Opitaan esimerkiksi, että monenlaiset tekstit, esitykset ja
tulkinnat ovat arvokkaita, samoin erilaiset keinot hahmottaa maailmaa. Itsetuntemus
kehittyy erityisen hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisällöissä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Suomalaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tuntemus vahvistaa omaa kansallista
identiteettiä. Ollakseen kansainvälinen on tunnettava omat kulttuuriset juurensa. Taide
(sanataide, draama, elokuvataide) on kansainvälinen kieli, ja se edistää erilaisuuden
hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta.
Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito ovat äidinkielen ydinsisältöjä, painotuksena ovat medialukutaito ja
mediakriittisyys. Jokaisella oppitunnilla harjoitellaan viestintää eri muodoissaan: kirjallista
ja suullista itseilmaisua sekä mm. kuunnelmien, elokuvien ja näytelmien tekoa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Äidinkielen keskeisiä sisältöjä ovat mielipidekirjoittaminen ja keskustelutaidot sekä
argumentointitaitojen harjoitteleminen kirjallisesti ja suullisesti. Oppilas voi osallistua myös
kirjoituskilpailuihin (esim. Yritys hyvä- ja Kirjoita kirje -kilpailut).
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Henkinen kulttuuri edistää ihmisen hyvinvointia. Kirjojen lukeminen on ekologinen valinta.
Turvallisuus ja liikenne
Hyvä itsetuntemus luo perusturvallisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Ihminen ja teknologia
Teknologia on väline tiedon etsimiseen ja tuottamiseen.
8.2
Suomi toisena kielenä (S2)
Niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taso ei ole kaikilla kielen osaalueilla (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen) suomea
äidinkielenä puhuvan tasoinen (C1), opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena
kielenä -oppimäärän mukaisesti. Opiskelu tapahtuu kokonaan tai osittain S2-opetusryhmässä.
Oppimäärä merkitään oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä
eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaan.
Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko
kouluajan. Kaikessa opetuksessa otetaan huomioon oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen.
Muissa oppiaineissa ei arvioida suomen kielen osaamista, vaan edistymistä kyseisen oppiaineen
tavoitteiden saavuttamisessa.
64
Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa
suunnitelmallisesti. S2-oppiainetta opettaa joko kiertävä S2-opettaja tai koulun oma opettaja, joka
on perehtynyt oppiaineen opettamiseen. Oppilaita ryhmässä voi olla eri luokka-asteilta.
Suomi toisena kielenä -tunnit järjestetään oppilaan koulupäivän aikana, ja mikäli mahdollista,
samaan aikaan äidinkieli ja kirjallisuus -tuntien kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan
ikä, maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan taidot hänen
omassa äidinkielessään.
Maahanmuuttajaoppilaan S2-opetuksen tarpeen harkitsee S2-opettaja yhdessä oppilaan
luokanopettaja/äidinkieli ja kirjallisuus -aineen opettajan kanssa.
Arviointi
Kun oppilas opiskelee S2-oppimäärää, häntä arvioidaan tämän oppiaineen kriteerien mukaisesti
silloinkin, kun oppilaalle ei ole erikseen järjestetty S2-opetusta.
Todistukseen merkitään oppimäärä, esimerkiksi
Äidinkieli ja kirjallisuus
- S2-oppimäärä
Arviointi voi olla koko perusopetuksen ajan sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta.
Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa on annettu S2-kielen päättöarvioinnin kriteerit
numerolle 8. Ne perustuvat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoon.
Merenkurkun koulussa opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä –
valtakunnallisen oppimäärän mukaisesti joko kokonaan tai osittain niille oppilaille, joiden
äidinkieli ei ole suomi.
65
8.3 Toinen kotimainen kieli
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
ERITYISPIIRTEET
 Vaasan kaksikielisyyden painottaminen
 suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen
 yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja
tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut
 ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa
 kielikylpyopetus Keskuskoulussa ja Merenkurkun koulussa
8.3.1 Kielikylpykieli
Koulukohtainen
Merenkurkun koulun erityispiirteenä on kielikylpyopetus ruotsin kielellä.
8.3.2 Ruotsi
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
RUOTSI A-KIELI (4. luokalla alkava)
VUOSILUOKAT
7–9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
 vapaa-ajan vietto, perhe ja ystävät
 koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet
 oma terveys ja hyvinvointi, ympäristön hoito
 arkipäivän asiointitilanteet
 kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan.
Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä.
RUOTSI B-KIELI (B1)
VUOSILUOKAT
7–9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
 koti, perhe, asuminen, ystävät
 koulunkäynti, harrastukset, vapaa-aika
 asioiminen tutuissa paikoissa
 perustiedot Suomesta ja muista Pohjoismaista
Ohjataan oppilasta arvioimaan työskentely- ja kielitaitoaan.
Suositellaan 9.luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä.
66
Koulukohtainen
Erityispiirteet
 Vaasan kaksikielisyyden painottaminen
 suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen
 yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja
tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut
 ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa
8.4. Vieraat kielet
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset
ERITYISPIIRTEET
 kansainvälisyys: mm. kansainväliset projektit, ystävyyskoulut, leirikoulut ulkomailla
 vaihto-oppilaiden ja muiden ulkomaalaisten vieraiden käyttäminen opetuksessa
eri oppiaineiden opetusta englanninkielellä Suvilahden koulussa ja kielipainotteiset luokat Variskan koulussa
A-KIELI ENGLANTI (3. luokalla alkava), RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ (4. luokalla alkava)
VUOSILUOKAT
1–2
3–6
7-9
SISÄLTÖ
Vapaaehtoisia kielikerhoja, ks. Alkuopetuksen OPS
Kieli opetuksen välineenä kielikylvyssä. (Ks. 9.1 Kielikylpyopetus)
Keskeinen sisältö:
 lapsen arkipäivään kuuluvat ihmiset
 kodin ja koulun arki
 harrastukset ja lemmikkieläimet
 elinympäristön ja ajan havainnointia
 jokapäiväisiä kommunikaatiotilanteita
 kohdekulttuuriin tutustuminen ja oman identiteetin vahvistaminen
monikulttuurisessa ympäristössä
Ohjataan oppilasta luomaan hyvät kielenopiskelutottumukset ja arvioimaan omaa
työskentely- ja kielitaitoaan. Käytetään 6. luokan päättökoetta tarvittaessa.
Keskeinen sisältö:

vapaa-ajan vietto, perhe, ystävät

koulunkäynti, työelämä ja tiedotusvälineet

oma terveys ja hyvinvointi, huoli ympäristöstä

arkipäivän asiointitilanteet

oman ja kohdekulttuurin tuntemus
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Suositellaan 9.
luokan valtakunnallisen kokeen käyttämistä arvioinnin apuna.
VALINNAINEN B-KIELI (B2) RANSKA, SAKSA, VENÄJÄ
VUOSILUOKAT
8-9
SISÄLTÖ
Keskeinen sisältö:
 minä ja lähiympäristöni, vapaa-aika ja harrastukset
 selviytyminen arkipäivän asiointitilanteista
 tutustuminen kohdekulttuuriin
Ohjataan oppilasta arvioimaan omaa työskentely- ja kielitaitoaan. Pidetään
67
tärkeänä oppilaan motivoimista jatkaa kielen opintoja toisen asteen kouluissa.
Merenkurkun koulun erityispiirteenä on laaja kielitarjonta: koulussamme luetaan pitkänä Akielenä englantia, ruotsia, ranskaa ja saksaa. B-kielenä on mahdollista lukea ruotsia tai
englantia. Valinnaisena kielenä tarjotaan ranskaa, saksaa ja latinaa. Näiden kielten
opetusta integroidaan mahdollisuuksien mukaan muihin koulussa opetettaviin aineisiin,
esimerkiksi maantietoon.
Aihekokonaisuudet kielissä
Ihmisenä kasvaminen
Oppilas oppii arvioimaan omaa kehitystään kielenoppijana.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria.
Viestintä ja mediataito
Oppilaalla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilas oppii opiskelusta, työelämästä, elinkeinoista ja yhteiskunnan palveluista.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsitellään maalla ja kaupungissa asumista (7.lk), matkustamista ja terveitä elämäntapoja
(8.lk) ja
terveyttä ja hyvinvointia (9.lk).
Ihminen ja teknologia
Käsitellään suomalaista teknologiaa (8.lk) ja arkielämän teknologiaa (9.lk).
68
8.5. Matematiikka
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
VUOSILUOKAT
6 -9
Luvut ja
laskutoimitukset
SISÄLLÖT
MENETELMÄT
 lukujoukot
 aikalaskut, aikaväli
 peruslaskutoimitusten varmennus
→kertominen ja jakaminen
desimaaliluvuilla
→murtolukujen supistaminen ja
laventaminen, desimaaliluku
murtolukuna
→ murtoluvun kertominen ja
jakaminen luonnollisilla luvuilla
 prosenttikäsite → prosenttiluku,
prosenttiarvo, muutosprosentti →
korkolaskut
 vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
 luvun jakaminen alkutekijöihin
 suhde → suhde ja verranto
 potenssi- ja juurikäsite
 pyöristäminen, arviointi
 laskimen käyttö
 verrannon ja prosenttilaskun käyttö
arkielämän tilanteissa
 arkielämän tapausten käsittely matematiikan
menetelmillä
Algebra ja funktiot
 lausekkeiden sieventäminen
→ potenssilauseke ja sen sievennys
 polynomin käsite, yhteen- ja
vähennyslasku, kertominen vakiolla →
kerto- ja jakolasku
 lukujonoja
 muuttujakäsite
 yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisu
päättelemällä → lineaarisen yhtälön →
 yhtälöiden ja yhtälöparin käyttö
yksinkertaisissa arkielämään liittyvissä
tehtävissä
 yksinkertaisen tekstimuodossa olevan
ongelman muuttaminen matemaattiseen
muotoon ja ratkaisu matemaattisesti
vaillinaisen toisen asteen
yhtälön→yhtälöparin
ratkaiseminen




Geometria






yhtälöiden määrittely- ja ratkaisujoukko
verranto
suoraan ja kääntäen verrannollisuus
funktion käsite→yksinkertaiset funktiot,
lineaarinen funktio, tulkinta, piirtäminen
koordinaatistoon, lukupari→funktion
nollakohta, kasvaminen, väheneminen,
suurin ja pienin arvo
kolmiot, nelikulmiot -tasokuvioiden piiri
ja pinta-ala
ympyrän käsitteet→ ympyrän
geometriaa →kolmion ja ympyrän
yhteyksiä
kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
suorakulmaisen särmiön pinta-ala ja
tilavuus
monikulmiot
symmetria suoran ja pisteen suhteen
69
 geometrinen piirtäminen, geometriset
konstruktiot
 mittausten suorittaminen, laskeminen ja
mittayksiköiden käyttö sekä muuntaminen





Tietojen käsittely,
tilastot ja
todennäköisyys




kierto ja siirto tasossa
kulmien välisiä yhteyksiä
Pythagoraan lause
suorakulmainen kolmio, trigonometrian
perusteet
kappaleen tilavuuden ja pinta-alan
laskeminen
todennäköisyyden käsite
frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
keskilukujen, keskiarvo, mediaani ja
moodi, määrittäminen sekä hajonnan
käsite
diagrammien tulkinta
 tietojen keruu, järjestäminen ja esittäminen
diagrammien avulla, tulkinta ja
johtopäätösten tekeminen
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään yksityiskohtaisesti koulun valinnaisainetarjottimessa.
Aihekokonaisuudet matematiikassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan ymmärtämään yhteiskunnan taloudellisia sääntöjä ja lainalaisuuksia.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että matematiikan kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa matemaattisessa muodossa
olevaa informaatiota.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan matemaattisten taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen maksaa, mutta myös säästää.
Matematiikka opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
70
8.6 Biologia ja maantieto
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
BIOLOGIA
Luokka
7
8
9


Sisällöt
 Luonto ja ekosysteemit


Elämä ja evoluutio
Yhteinen ympäristö

Luonto ja ekosysteemit


Elämä ja evoluutio
Yhteinen ympäristö


Elämä ja evoluutio
Ihminen

Yhteinen ympäristö
Paikallinen painotus ja suositukset
 Vedet ja suot
 retket lähiluontoon
 mikroskoopin käytön opiskelu
 eläinkunnan järjestelmä
 miten edistän kestävää kehitystä (Jupiter säätiö: EkoCenter
ja myymälä)
 kerätään kasvilajeja ohjeiden mukaan itsenäisesti kesällä
tai opiskellaan opettajajohtoisesti luokassa.




Metsät
Retket ja vierailut
kasvikunnan järjestelmä
syvennetään ympäristötietoisuutta






evoluutio
rakenne ja elintoiminnot
lisääntyminen ja perinnöllisyys
ympäristönsuojelu
lähiympäristön tilan tarkastelu ja pohtiminen
kierrätys (esim. Stormossen …)
Opintoretket: Terranova ja/tai Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Ekocenter tai Stormossen
Luokkaretkien suositellaan suuntautuvan Vaasan alueelle tai lähiympäristöön esim.
Merenkurkun saaristoon. Apua retkien suunnitteluun ja tietoa vetäjistä löytyy sivuilta
www.kvarkenguide.org
Biologiaa opiskeltaessa Merenkurkun koulun oppilaalla on mahdollisuus tutustua
maastotyöskentelyyn ja ekologiaan esim. suoretkellä. Lähiluonto ja paikallinen lajisto tulee
tutuksi esim. luontomuseo Terranovan avulla ja havainnoimalla kaupunki- ja
luonnonympäristöä retkeilemällä. Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä
erilaisia tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä.
Aihekokonaisuudet biologiassa
Ihmisenä kasvaminen
Koko 9. luokan biologia käsittelee ihmisenä kasvamisen kaikkia keskeisiä sisältöjä.
71
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Alueen luonto on perusta kulttuurille, johon tutustumme retkien, kasvien keräilyn,
Terranovan jne. avulla.
Viestintä ja mediataito
Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä
aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet
ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös
mediataitoon.
Osallistuva kansalaisuus
Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja
sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta.
Turvallisuus ja liikenne
Laborointeihin liittyen esim. mikroskopointiin opettaja antaa tarkat ja tiukat toimintaohjeet.
Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
7. luokalta lähtien kestävän kehityksen oppisisältöjen yhteydessä pohditaan ihmisen ja
teknologian suhdetta.
72
MAANTIETO
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Luokka
7
8
9
Sisällöt
 Maa – ihmisen kotiplaneetta

Yhteinen ympäristö

Eurooppa

Yhteinen ympäristö

Suomi maailmassa

Yhteinen ympäristö
Paikallinen painotus ja suositukset
 maantieteellisten tietojen hankinta ja soveltaminen
 maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
 kahden maanosan piirteiden vertaileminen esim. Pohjoisja Etelä-Amerikka
 monikulttuurisuus ja vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista
ja kestävästä kehityksestä: Kehitysmaiden ongelmiin
tutustuminen.



Luonnonympäristö ihmisen toiminnan perustana
ekologisesti kestävä toiminta
vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista






Suomen maantieto
Merenkurkun maailmanperintökohde (esim. Terranova)
Jääkausi ja maan kohoaminen
retket lähiluontoon
luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus
maahanmuuttajien kokemuksia
* Tutkielma, joka voi liittyä esim. ympäristökysymyksiin
Koulukohtainen
Maantietoa opiskeltaessa Merenkurkun koulussa oppilasta autetaan hahmottamaan
lähiympäristön luonnon ja kulttuurin kehitysvaiheita esim. retkellä Öjbergetin luontopolulle.
Näin tuetaan tärkeän luontosuhteen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin muodostumista.
Kestävän kehityksen periaatteet tehdään tutuksi esim. Länsi-Suomen
ympäristökeskuksen, Stormossenin (jäteneuvojan) avulla, ja järjestämällä erilaisia
tempauksia, joissa on tavoitteena tehdä tutuksi oppilaille kestävää kehitystä.
Aihekokonaisuudet maantiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Tämä aihekokonaisuus tulee käsitellyksi 7.-8. luokalla tutustumalla eri maiden
kulttuureihin ja 9. luokalla tutustumalla oman maan kulttuurin ainutkertaisuuteen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oma kulttuuri-identiteetti korostuu 9. luokalla Suomen maantiedossa. Kansainvälisyys
korostuu 7. ja 8. luokan muu maailma ja Eurooppa sisällöissä.
73
Viestintä ja mediataito
Viestintää ja mediataitoa harjoitellaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä, esitelmiä sekä
aineeseen liittyvien ajankohtaisten uutisten analysointia esim. referoimalla (aikakauslehdet
ja sanomalehdet). Opetusvideoiden ja –diojen katseleminen tunneillamme liittyy myös
mediataitoon.
Osallistuva kansalaisuus
Joka tunnilla tuetaan opetettavaan aiheeseen liittyvää osallistuvaa keskustelua ja sisäistä
yrittäjyyttä sekä vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.
Turvallisuus ja liikenne
Liikennekasvatusta annetaan retkien ja vierailuiden yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
Havainnoidaan ja pohditaan ympäristön muutoksia ja niistä johtuvia mahdollisia ongelmia,
kuten kasvihuoneilmiö
74
8.7. Fysiikka ja kemia
FYSIIKKA
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Oppilas oppii
 luonnon tutkimisen taitoja, kysymysten tekemistä, ongelmien hahmottamista ja
ratkaisumallien etsimistä
 ymmärtämään erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia
 tuntemaan luonnonilmiöitä ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia ja syy- seuraussuhteita
 suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen
 työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhteistyössä toisten kanssa
 havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista, hypoteesin esittämistä,
luokittelua ja testaamista
 tulosten käsittelemistä, esittämistä, tulkitsemista, yksinkertaisten mallien muodostamista ja
ennusteiden tekemistä
 käyttämään käsitteitä, suureita ja yksiköitä, erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja
7. - 9. vuosiluokat keskeiset aiheet
FYSIIKAN
TYÖTAVAT JA
LUONNON
TUTKIMISEN
TAIDOT
VÄRÄHDYSJA
AALTOLIIKE








LIIKE JA
VOIMA


LÄMPÖ










tutkiminen, tulkitseminen
turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden
noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta
sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu
tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi,
graafiset esitykset
mittaustulosten tulkinta ja arviointi
aaltoliikkeen ilmiöitä
jaksolliset ilmiöt ja värähtelijät
ympäristössä ja niitä kuvaavat suureet ja
lait
valon heijastuminen, taittuminen
näkeminen
sovellukset, esim. melun vaikutukset ja
suojautuminen, valo tiedonsiirrossa
vuorovaikutus- ja liikeilmiöt
suureiden käyttö ja ilmiöiden selittäminen
niiden avulla
aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys
vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat
liike- ja tasapainoilmiöt
massa, paino, kitka, paine ja noste
työn ja energian välinen yhteys
voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho
liikenneturvallisuus ja fysiikan lait
lämmön siirtyminen ja varastoutuminen
luonnossa
lämpöilmiöt ympäristössä
lämpöopin perusilmiöt,
lämpölaajeneminen, lämmön siirtyminen ja
niitä kuvaavat suureet
75
 tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja
tekeminen sekä mittausten tulkitseminen
 värähdys- ja aaltoliikkeiden synty,
vastaanottaminen, havaitseminen,
heijastuminen ja taittuminen
 optisten laitteiden toimintaperiaatteita
 peilit ja linssit
 mittaustulokset graafisin esityksin,
laatiminen, käyttö ja tulkinta
 tasainen liike, tasaisesti kiihtyvä liike,
kuvaajat
 lämmön siirtyminen
 lämpötila ja lämpötila-asteikot
 aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen
liittyvät ilmiöt ja niiden kuvaaminen

SÄHKÖ








LUONNON
RAKENTEET







energian säilyminen fysikaalisissa
prosesseissa
lämpö energiamuotona, lämpöliike
lämpöilmiöiden sovellukset
sähkö- ja lämpölaitteiden taloudellinen
käyttö, käyttökustannukset
sähkövirta ja jännite suljetussa
virtapiirissä, vastuksen vaikutus
mallinnus kytkentäkaavion avulla
muuntajan toiminta
sähköä hyödyntävät sovellukset
sähkön tuottotavat, erilaisten voimaloiden
hyöty- ja haittatekijät
luonnon rakenteet ja mittasuhteet,
alkeishiukkasista galakseihin
rakenneosia koossa pitävät
vuorovaikutukset
energian vapautuminen ja sitoutuminen
radioaktiivisuus, fuusio ja fissio
ilmiöiden luonnehtiminen suureiden avulla
ionisoiva säteily ja sen vaikutus luonnossa
vaurioittavalta säteilyltä suojautuminen




sähköiset ja magneettiset voimat
tasavirtapiiri
sähkömagneettinen induktio
mahdollisuuksien mukaan elektroniset
peruskomponentit ja niiden toiminta
virtapiirissä, kytkentäkaavio
 mahdollisuuksien mukaan Vaasan
teollisuuteen ja yritystoimintaan
tutustuminen
Aihekokonaisuudet fysiikassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan ymmärtämään luonnon ilmiöitä sekä niiden vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että fysiikan kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa fysiikkaan liittyvää
informaatiota.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan materiaalien , koneiden ja laitteiden tuntemusta yrittäjyyteen kasvamisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ymmärtämään energiantuottotapojen haittoja ja hyötyjä korostamalla kestävää
kehitystä.
Turvallisuus ja liikenne
Opitaan turvallisia työtapoja ja ennakoimaan vaaratilanteita. Keskustellaan kodin
sähköturvallisuudesta.
76
Ihminen ja teknologia
Luodaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä.
KEMIA
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Oppilas oppii
 tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen käyttämällä kemian tutkimusmenetelmiä
 arvioimaan tiedon luotettavuutta, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia
 aineiden kiertokulkuun ja elinkaareen liittyviä tapahtumia ymmärtäen niiden merkityksen
luonnon kannalta
 työskentelemään turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti
 tuntemaan ja käyttämään aineen ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia
käsitteitä
 käyttämään aineen rakennetta ja sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
 mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöillä
 tuntemaan kemian ilmiöiden merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle ja soveltamaan
tietojaan oman elämänsä eri tilanteissa ja valinnoissa
7. – 9. vuosiluokat keskeiset aiheet
KEMIAN
TYÖTAPOJA



RAAKA-AINEET 
JA TUOTTEET



ILMA JA VESI






tutkiminen, tulkitseminen
turvallinen työskentely, tutkimusohjeiden
noudattaminen, suunnittelu, työnjaosta
sopiminen, yhteisen päämäärän asettelu
tutkimusselostuksen laadinta, taulukointi,
graafiset esitykset
mittaustulosten tulkinta, arviointi ja
esittäminen
käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste
kemian merkkikieli
tavallisimmat alkuaineet
kemian reaktio, reaktioherkkyys ja
reaktionopeus
ilman koostumus
ilmassa olevien kaasujen merkitys
veden rakenne
veden ominaisuudet
aineiden palaminen ja reaktiot
palavien aineiden turvallinen käsittely
77








laboratorion turvaohjeet
kemikaalien turvallinen käyttö ja
hävittäminen
erilaiset laboratoriotyöt
työselostuksen laatiminen
aineiden ominaisuuksien tutkiminen,
luokittelu, tunnistaminen, erottaminen
puhdas aine ja seos, erotusmenetelmät
olomuodonmuutokset
aineiden palaminen reaktiona,
palamistuotteet, paloherkkyys
 veden ominaisuuksien tutkiminen
 Esim.
 Vaasan alueen erityiset piirteet
vesiensuojelussa
 ilman laadun seuranta Vaasassa
KEMIAN

ELEMENTIT

RAAKA-AINEET
JA TUOTTEET




RAAKA-AINEET 
JA TUOTTEET
ELOLLINEN
LUONTO JA
YHTEISKUNTA












atomin rakenteen mallintaminen
atomin uloimpien elektronien,
ulkoelektronien vaikutus aineen
reaktioherkkyyteen ja aineen muodostamiin
sidoksiin
alkuaineiden taulukointi jaksollisena
järjestelmänä
happamuus, emäksisyys ja pH-asteikko
suolat
tavallisimmat hapot ja emäkset teollisuuden
käytössä ja tuotteina
aineen palamistuotteiden vaikutus
ympäristössä; muodostuminen, vaikutukset
ja hoitotoimenpiteet
hapettuminen ja pelkistyminen, korroosio
tuotteiden elinkaari, tuoteselosteet
hiili elollisen luonnon perusalkuaineena
hiilen kiertokulku, yhteys
kasvihuoneilmiöön
fotosynteesin merkitys energiaa sitovana
reaktiona
fossiiliset aineet, polttoaineet, teollisuuden
raaka-aineet ja tuotteet
orgaanisten yhdisteiden luokitus ja
tunnistaminen
orgaanisen yhdisteen hapettumisreaktioita ja
niiden tuotteita
(alkoholit, karboksyylihapot)
hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet,
merkitys ravintoaineena ja teollisina
tuotteina
pesuaineet, kosmeettiset aineet ja tekstiilit
puunjalostusteollisuus ja paperituotteet


hapot, emäkset ja suolat
alkuaineiden ja yhdisteiden
ominaisuuksia, luokittelua

sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari,
elektrolyysi, sovellukset, korroosiolta
suojautuminen




orgaanisten aineiden ominaisuuksia
orgaanisten aineiden paloherkkyys
tavaraselosteet teknokemian tuotteissa
Esim. Vaasan alueen energiatuottotavat
Aihekokonaisuudet kemiassa
Ihmisenä kasvaminen
Opitaan tuntemaan kemiallisia aineita ja ymmärtämään niiden vaikutusta ihmiseen ja
ympäristöön.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Opitaan ymmärtämään, että kemian kieli on kansainvälistä.
Viestintä ja mediataito
Opitaan ymmärtämään ja arvioimaan mediassa julkaistavaa kemiaan liittyvää
informaatiota.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Korostetaan kemiaan liittyvien taitojen ja tietojen merkitystä yrittäjyyteen kasvamisessa.
78
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Opitaan ottamaan huomioon kemian keskeinen merkitys kemikaalien, jätteiden ja
elinympäristön käsittelyssä korostaen kestävää kehitystä.
Turvallisuus ja liikenne
Opitaan turvallisia työtapoja ja kodin kemikaalien turvallista käyttöä sekä ennakoimaan
vaaratilanteita.
Ihminen ja teknologia
Pyritään luomaan valmiudet selviytyä teknistyvässä ympäristössä.
8.8. Terveystieto
KESKEISET TAVOITTEET
Vaasan perusopetuksen tuntijaon mukaan terveystiedon oppitunnit järjestetään vuosiluokilla 7 - 8.
Muilta osin terveystiedon opetus integroidaan muihin oppiaineisiin.
TAVOITTEET
1. Oppilas oppii ennakoimaan,
ehkäisemään ja analysoimaan
uhka-, vaara- ja hätätilanteita
ja toimimaan niissä oikein,
sekä ymmärtämään sääntöjen
merkityksen.
SISÄLLÖT JA SUOSITUKSET
7.lk

Vaasan turvallisuustyössä ”Väkivallan seuraukset” –
opetuspaketin tukimateriaalinvihkon pohjalta opetetaan
laillisuuskasvatusta, oikein-väärin -käsitettä ja väkivallan
sekä vahingontekojen seuraamuksia

Oman kodin riskikartoituksen ja turvallisuussuunnitelman
tekeminen, liikenneturvallisuus, hätäensiapu ja
hälytyksen tekeminen (ks. TTK- ja KK- kansiot)
Mahdollinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa (esim. Klaara)

8.lk
 päihteet liikenteessä, liikenneturvallisuus maalla ja merellä.
 yhteistyö mm .pelastusviranomaisten kanssa (esim .No hätäkilpailu, 11.2. -teemapäivä), merivartioston kanssa
(pelastuspäivä)
 mopoilu, veneily, jääliikenne, -liikunta-, palo- ja
paleltumavammat
 toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa, pään vammat,
myrkytykset, sähkötapaturmat, hypotermia
2. Oppilas ymmärtää ja
tunnistaa ihmisessä tapahtuvia
fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia
sekä ihmisten erilaisuutta.
7.lk
 lapsuus, lapsen kasvu ja kehitys, nuoruus, murrosikä, itsetunto
 itsensä, kodin ja muiden arvostaminen, vuorovaikutus-taidot,
seksuaalisuuden kehittyminen, hygienia, vastuunkanto,
ristiriita- ja erotilanteet ja niistä selviytyminen
8.lk
 liikunnan vaikutus ihmisen lihaksiston, luuston ja hengitys- ja
verenkiertoelimistön toimintaan
 seurustelu, arvot ja normit, seksuaalitermit, ehkäisy
seksuaaliterveys, perheen perustaminen, seksuaalisuus,
sukupuolitaudit ja abortti.
79
3. Oppilas ymmärtää ympäristön, median ja
elintapojen, kuten ravinnon, liikunnan ja
päihteiden merkityksen terveydelle, sekä
pyrkii toimimaan terveytensä
edistämiseksi.
4. Oppilas tietää perusteet
tavallisimmista sairauksista,
niiden ennaltaehkäisystä ja
itsehoidosta
7.lk
 päihteet ja Vaasan kaupungin yhteiset linjat ja NET –
materiaali.
 liikunnan, levon ja päihteiden vaikutus kasvuun, univelan haitat
ja kotiintuloajat
 ravitsemussuositukset, omat ruokailutottumukset
 terveet elämäntavat, liikunta elämäntavaksi, harrastustoiminta
8.lk
 osteoporoosi, lihastasapaino ja ryhti, syömishäiriöt,
ravintoaineet ja ruoka-allergiat
 fyysisen toimintakyvyn kehittäminen, terveysliikunta,
työterveys
 terveyspalvelut, tuki- ja turvaverkostot, eri viranomaisten ja
kansalaisjärjestöjen toiminta
 median vaikutus elämäntapoihin, tiedonhankintamenetelmiä
7.lk
 niska- ja selkävaivat, väsymys, masentuneisuus
vatsakivut ja päänsärky ja niiden itsehoito
8.lk.
 allergiat ja astma, epilepsia, diabetes, lihavuus, yleisimpiä tukija liikuntaelinsairauksia, mielenterveys, puutostaudit,
tartuntataudit, yleisimpien kansantautien nimeäminen ja
perusteet
TIEDOKSI:
 Valtakunnallisen terveystiedon opetussuunnitelman toteutuminen on Vaasassa vaikeaa,
koska täällä ei noudateta valtakunnallisten suositusten mukaista tuntijakoa (1vvh
seitsemännellä, 1vvh kahdeksannella ja 1vvh yhdeksännellä luokalla.).
 Em. valtakunnallinen tuntijakosuunnitelma tarkoittaa sitä, että terveystietoa tulisi opettaa
koko peruskoulun ajan, myös siis yhdeksännellä luokalla. Tämä takaisi sen, että
terveystiedon sisällöt tulisivat opetetuksi nuorelle hänen oikeassa kehitysvaiheessaan.
Koulukohtainen
Terveystieto opetetaan kielikylpyoppilaille ruotsiksi.
Aihekokonaisuudet terveystiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Terveystiedossa keskeisenä teemana on ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
kasvun tarkastelu. Kasvun ja kehityksen sisällöt liittyvät tähän kokonaisuuteen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Terveystiedossa opitaan ihmisten välisen kanssakäymisen taitoja ja pohditaan ihmisten
erilaisuutta sekä korostetaan suvaitsevaisuutta.
Viestintä ja mediataito
Monipuolisissa opetusmenetelmissä hyödynnetään eri viestintälähteiden tarjoamaa
ajanmukaisinta tietoa.
80
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Terveystiedossa pohditaan mikä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Opintojen
tavoitteena on löytää kestävän kehityksen sekä terveellisen j
Turvallisuus ja liikenne
Oppitunneilla opiskelija harjoittelee turvallisuustaitoja: esim. liikennekäyttäytyminen ja
vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen.
Terveystieto opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
8.9. Uskonto
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7-9



Oppilas ymmärtää
 uskontoa ilmiönä
Oppilas tuntee
 Raamatun keskeisen sisällön
 Raamatun ja kirkon vaikutuksen
suomalaiseen kulttuuriin

Vanha ja Uusi testamentti
Jeesuksen opetukset
Idän ja lännen kirkot: ortodoksit, katoliset ja
protestanttiset kirkkokunnat
Suomen kirkkohistorian pääpiirteet
Luterilaisen seurakunnan toimintamuodot
(nuorisotyö, rippikoulu, jumalanpalvelukset,
toimitukset)
Suomessa toimivat kristilliset kirkot ja yhteisöt


Arvot, normit, valinnat
Kysymykset hyvästä elämästä


Oppilas kehittyy
 eettisessä arviointikyvyssään
 suvaitsevaisuudessa ja
monikulttuurisuuden
 ymmärtämisessä
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas
monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun
kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä
hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa.
Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Oppilas
 tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
 ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen
ja yhteisön elämässä
 perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
 perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen
ja yhteiskunnan elämässä
 perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
 tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
 osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
81

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
7. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas
 ymmärtää uskontoa ilmiönä sekä uskonnon ja maailmankatsomuksen merkitystä
elämässä
 tuntee suurten uskontojen pääpiirteet
 tietää Vanhan testamentin merkityksen juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille
 kehittyy suvaitsevaisuudessa ja monikulttuurisuuden ymmärtämisessä
Sisällöt
 uskonto ilmiönä
 suuret maailmanuskonnot
8. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas
 tuntee kirkon syntyhistorian ja jakautumisen eri kirkkokuntiin
 tuntee luterilaisen uskonkäsityksen ja kirkon vaikutuksia suomalaiseen kulttuuriin
Sisällöt
 kirkon synty ja jakautuminen
 idän ja lännen kirkot: ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä protestanttiset kirkkokunnat
 Suomen kirkkohistoria ja luterilaisen kirkon toimintamuodot
 Suomessa toimivia kristillisiä kirkkoja ja muita yhteisöjä
9. vuosiluokka
Tavoitteet
Oppilas
 tuntee Raamatun keskeisen sisällön
 tuntee Raamatun vaikutuksia kulttuuriin
 kehittyy eettisessä arviointikyvyssään, taidossa pohtia, esittää ja perustella
näkemyksiään
Sisällöt
 Vanha ja Uusi testamentti, Raamatun synty ja sisältö
 Raamatun vaikutus kulttuuriin
 Jeesuksen opetukset
 kristilliset pääopit ja kristillisen etiikan perusteet
Oppisisältöjen opettaminen voidaan tarpeen mukaan vaihtaa vuosiluokalta toiselle, sillä ne
eivät edellytä etenemistä jossain tietyssä järjestyksessä. Niitä voidaan myös sovittaa 6.
vuosiluokan sisältöihin.
82
Aihekokonaisuudet evankelisluterilaisessa uskonnossa
Ihmisenä kasvaminen
Tulevat esille yleisesti toisen vakaumuksen kunnioittamisena sekä ihmisen
ainutkertaisuutena ja toisten huomioonottamisena, kun käsitellään luomiskertomusta,
käskyjä, Jeesuksen opetuksia ja pääsiäisen tapahtumien merkitystä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Tulevat esille, kun tutustutaan toisaalta kristillispohjaiseen länsimaiseen maailmankuvaan
kristillisen opin, yleisen ja Suomen kirkkohistorian kautta (Pohjanmaan herätysliikkeet) ja
toisaalta itämaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin maailmanuskontojen kautta, käyttäen
sidosryhminä esim. kaupungin ja evankelisluterilaisen seurakunnan maahanmuuttajatyön
ja lähetystyön asiantuntemusta sekä muita vaasalaisia kristillisiä seurakuntia.
Viestintä ja mediataito
Tulevat esille tiedonvälityksen etiikkana, kristillisen kuvaperinteen yhteydessä sekä
etsittäessä tietoa yksilöllisiin ja ryhmätöihin, tutustuttaessa eri kulttuureihin ja
keskusteltaessa eri näkemyksistä.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Tulevat esille tutustuttaessa evankelisluterilaisen kirkon organisaatioon, seurakuntalaisen
oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä seurakunnan sidosryhmänä eri ikäryhmille
tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin, esim. nuoriso- ja vapaaehtoistoiminnan piirissä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Tulevat esille luomiskertomuksen, 10 käskyn ja Jeesuksen opetuksen yhteydessä;
rakennettu ympäristö myös eri kirkkorakennustyylien ja vieraiden uskontojen yhteydessä.
Turvallisuus ja liikenne
Tulevat esille10 käskyn ja Jeesuksen opetusten kautta mm. perhe-elämän etiikan
yhteydessä.
Ihminen ja teknologia
Tulevat esille lähinnä eettisen arvopohjan ja arvioinnin yhteydessä.
83
ORTODOKSINEN USKONTO
Vaasassa eri yläkoulujen oppilaat opiskelevat ortodoksista uskontoa yhdessä ryhmässä.
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
8.10 Elämänkatsomustieto
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7-9
Mitä persoonallisesti tyydyttävä elämä
edellyttää ihmiseltä? Oppilas osaa nähdä
yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän
välillä. Pyrkimyksenä on maailmankuvan ja katsomuksen merkityksen ymmärtäminen
omassa elämässä.
Persoonallisesti hyvä elämä
etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä
arvovalinnat ja nuoren moraalinen kasvu
oma elämänkatsomus
Mitä arvoja noudatan omassa elämässäni? Mikä on
vapauden ja vastuun merkitys omassa elämässäni? Miten
kulttuuri elää minussa ja minä kulttuurissa? Kuka minä
olen? Miten minusta on tullut sellainen kuin olen? Kuinka
moraali kehittyy? Millaisia käsityksiä on olemassa
moraalista ja hyvästä elämästä? Millainen minä haluaisin
olla?
Mitä yhteisöllisesti tyydyttävä elämä
edellyttää ihmiseltä? Oppilas soveltaa
oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja
ihmisarvon perusperiaatteita erilaisiin
tilanteisiin ja hallitsee kriittisyyteen
tarvittavien mediataitoja.
Yhteisöllisesti kunnioittava elämäntapa
kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
ihmis- ja kansalaisoikeudet
kulttuuritietämyksen syventäminen ja katsomusten maailma
uskonto ja uskonnottomuus
nyky-yhteiskunnan ongelmat
yksilön eettinen näkökulma suhteessa yhteisöön
tieteellinen ajattelu
mediakriittisyys
Kuinka voimme edistää muiden hyvää elämää? Mitä
oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo merkitsevät ihmisen
elämässä? Mitä on vapaus? Millaisia oikeuksia ja
velvollisuuksia meillä on kansalaisina? Miten harjoitamme
demokratiaa? Millainen on vähemmistöjen asema
Suomessa? Millaisia eettisiä haasteita monikulttuurinen
yhteiskunta asettaa? Miten suvaitsevaisuus näkyy eettisenä
ihanteena ja käytännön toiminnassamme? Millainen on
hyvä yhteiskunta? Mitä on yhteiskuntakäsityksemme
taustalla?
Mitä elämää kunnioittava elämäntapa
edellyttää ihmiseltä? Oppilas tiedostaa
luonnon ja erilaisten elämänmuotojen
kunnioittamisen perusteet, elämänmuotojen
suojelemisen mahdollisuudet ja ymmärtää
ihmisoikeusetiikan perusteita
Elämää kunnioittava elämäntapa
ihmisoikeusetiikka
ympäristöetiikka
luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja siihen
vaikuttaminen
Mikä on eläinten asema ja oikeudet ihmisten
yhteiskunnassa? Mitä ihmisarvon kunnioittaminen
tarkoittaa?
84
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedossa
Ihmisenä kasvaminen
Oppilas oppii myötäelämiseen ja pohtii ihmisyyttä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Oppilas tutustuu historiallisesti merkittäviin elämänkatsomusten ja uskontojen opetuksiin ja
oppii arvostamaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjämme. Oppilas oppii tunnistamaan ja
ymmärtämään eri uskontojen ja uskonnottomuuden vaikutuksia kulttuureissa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Oppilas oppii vastuullisuutta ihmisen ja luonnon suhteessa.
Ihminen ja teknologia
Oppilas pohtii teknologiaan liittyviä eettisiä, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymyksiä.
8.11. Historia
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7
Elämää 1800-luvulla ja
kansallisuusaate
 Suomen sota – Venäjään liittäminen,
autonomia
 väestöryhmät
 Kansallinen herääminen
 museokäynnit
 muistomerkit
Teollinen vallankumous
 Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset
Suomen teollistuminen
 Vierailijat
Siirtolaisuus
Imperialismi
Yhdysvaltojen synty ja 1800-luku
Murrosten aika Suomessa
85
Ensimmäinen maailmansota
8
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Maailmansotien välinen aika
Toisen maailmansodan aika
Sodan jälkeinen Suomi
 Museokäynnit
 Muistomerkit
Kylmä sota
 Tehdasalueet ja historiallisesti merkittävät rakennukset
Kolmas maailma
Teemat
(koulu valitsee
vähintään yhden
viidestä
vaihtoehdoista)
Kohti nykypäivää
 vierailijat
a) jokin Euroopan ulkopuolinen
kulttuuri
b) tasa-arvoisuuden kehitys
c) kulttuurin kehitys
d) teknologian kehitys
e) Euroopan hajaannuksesta sen
yhdistymiseen
 Koulu valitsee näistä yhden ja kirjaa sen tavoitteet ja
sisällöt omaan opetussuunnitelmaansa
Koulukohtainen
Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN
HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri
lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –luokilla
aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä
uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja.
Teeman sisällöt:
7. lk
- Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan
- pienten kansojen kapinointi herää
- liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (1830-1840luvulla)
- teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle
- voimakas Saksa syntyy v. 1871
- liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18
8. lk
 Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit
 toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota
 kahden Saksan synty
 liennytys
 Neuvostoliiton hajoaminen
 Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin
86
Merenkurkun koulussa historian teemaopiskelun aihe on EUROOPAN
HAJAANNUKSESTA SEN YHDENTYMISEEN. Teematyöskentelyn tavoitteena on eri
lähteitä tutkien ja maantiedon opetukseen integroiden kerätä ja työstää 7. – 8. –luokilla
aineistoa esim. oppilaan omaan portfoliokansioon. Oppilastöinä syntyy näin mm. lehtitöitä
uutisineen ja kannanottoineen sekä pieniä tutkielmia, karttatöitä, kirjeitä ja haastatteluja.
Teeman sisällöt:
7. lk
- Wienin kongressin (1814-15) itsevaltiaat luovat uutta järjestystä Eurooppaan
- pienten kansojen kapinointi herää
- liberalistit, nationalistit ja sosialistit luovat tasa-arvoista Eurooppaa (1830-1840luvulla)
- teollistuminen yhdistää Eurooppaa: keksinnöt ja vapaakauppa alkuna integraatiolle
- voimakas Saksa syntyy v. 1871
- liittoutumien Euroopasta kansallisvaltioiden syntyyn v. 1914-18
8. lk
 Euroopan demokratia uhattuna: talouslama luo diktatuurit
 toisen maailmansodan perintö: Eurooppa jakautuu itä- ja länsiblokkiin – kylmä sota
 kahden Saksan synty
 liennytys
 Neuvostoliiton hajoaminen
 Euroopan yhdentyminen: tie Euroopan unioniin
Aihekokonaisuudet historiassa
Ihmisenä kasvaminen
Historian aihekokonaisuuksissa – maailmanpolitiikasta pienen ihmisen arkipäiväänoppilas saa rakennusaineksia omaan kasvuunsa ja toisten ihmisten ainutkertaisuuden
hyväksymiseen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Historian aihekokonaisuuksissa – kansallisesta heräämisestä maailman
kansainvälistymiseen – oppilas ymmärtää vaasalaisena, pohjalaisena ja suomalaisena
monikulttuurisuuden.
Viestintä ja mediataito
Historian aihekokonaisuuksissa – menneisyydestä nykyisyyteen – oppilas osaa käyttää eri
lähteistä saamaansa tietoa kriittisesti.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Historian aihekokonaisuuksissa – sortovuosien kamppailusta nykyiseen länsimaiseen
kulutusyhteiskuntaan – oppilas oppii arvostamaan sukupolvien ponnisteluja suomalaisuuden
hyväksi.
87
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Historian aihekokonaisuuksissa – teollisesta vallankumouksesta ympäristönsuojeluun –
oppilas oppii ymmärtämään omien toimiensa merkityksen vastuullisena ihmisenä.
Ihminen ja teknologia
Historian aihekokonaisuuksissa – Kehruu-Jennystä tietoyhteiskuntaan – oppilaille luodaan
pohja ymmärtää teknologista kehitystä.
8.12 Yhteiskuntaoppi
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Yhteiskuntaoppia opiskellessaan oppilas oppii tuntemaan myös oman kotiseutunsa erityispiirteet, vaikuttamismahdollisuudet ja palvelutarjonnan.
vuosiluokka
9
SISÄLTÖ
paikalliset painotukset / valinnat
Yksilö yhteiskunnan jäsenenä
SUOSITUKSET opintokäyntikohteiksi ja
yhteistyökumppanit
 YKansalaisinfo
 Vaasan valtuusto
 Tiedotusvälineet
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
Kansantalous
 Kuluttajaneuvoja
 Vaasalaiset yritykset
Kansalaisen turvallisuus
 Poliisilaitos ja oikeuslaitos
 Vierailijat
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopissa
Ihmisenä kasvaminen
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – lapsuuden kodista aikuisuuden kynnykselle –
oppilas saa tietoa oman elämän hallintaan ja suunnitteluun.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – vaasalaisesta kodista Euroopan unionin ja
maailmankansalaiseksi – oppilas kasvaa vastuuseen omasta elämästään ja
ympäristöstään sekä hyväksyymonikulttuurisuuden.
Viestintä ja mediataito
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa
–
omista
88
tietolähteistä
maailmanlaajuiseen
tietotulvaan – oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – yksilön hyvinvoinnista yhteisen hyvän jakamiseen
– oppilas ymmärtää osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – kestävän kehityksen paikallistason ohjelmasta
maailmanlaajuiseen ympäristönsuojeluun – oppilas oppii rakentamaan kaikkien yhteistä
tulevaisuutta omilla ratkaisuillaan.
Ihminen ja teknologia
Yhteiskuntaopin aihekokonaisuuksissa – alkutuotannosta teknologiseen yhteiskuntaan –
oppilas oppii ymmärtämään ja arvioimaan
8.13 Musiikki
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden
mukaiset.
7
Eväät aktiiviseen ja oma-aloitteiseen musiikin harrastamiseen, ”osallistuva
kansalaisuus”:







Vaasan
ominaispiirteet:
Kerrataan ja syvennetään musisointitaitoja
Jatketaan suomalaisen kansanmusiikin käsittelyä
Syventäviä tietoja länsimaisesta taidemusiikista
Syventäviä tietoja orkesterisoittimista ja orkestereista
Instrumentteja: kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet mahdollisuuksien mukaan
Tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin maailmassa
Musiikkiteknologian alkeita
Vierailuja, tutustumiskäyntejä ja tietoiskuja tunneilla kaikilla luokkaasteilla mahdollisuuksien mukaan:



Esimerkiksi Vaasan kaupunginorkesteri, Pohjanmaan sotilassoittokunta, Kuula-opisto,
työväenopisto sekä muut soitonopetusta tarjoavat tahot, konsertit, Vaasassa toimivat kuorot
ja yhtyeet, teatterimusiikki (esim. Vaasan kaupunginteatteri, Wasa Teater, Ylioppilasteatteri
Ramppi)
Vaasassa ja sen ympäristössä järjestettävät musiikkitapahtumat: esimerkiksi Vaasan
kuorofestivaalit, Jorma Panulan kapellimestarikurssi, Korsholman musiikkijuhlat, Taiteiden
yö.
Musiikkiluokkatoiminta Onkilahden (3-6lk) ja Vöyrinkaupungin (7-9) kouluissa
Koulukohtainen
Tavoitteet:
89
Opetuksessa on keskeistä musiikillisen ajattelukyvyn kehittäminen ja itse tekemisen,
musiikin keinoin tapahtuva luova ilmaisu. Musiikinopetuksessa pyritään herättämään ja
kasvattamaan kiinnostusta musiikkiin toiminnallisen musisoinnin kautta. Tavoitteena on
myös ohjata oppilaat aktiiviseen musiikin harrastamiseen.
Sisältö:
7. luokka
* Äänenkäyttö: Ihmisääni, hengitys, äänialat, terve laulutapa sekä oman äänen
arvostaminen.
* Kuulonhuolto: Melun ja sen aiheuttamien kuulohaittojen tunteminen ja tiedostaminen ja
niiltä suojautuminen.
* Bändisoittimet: ( kitara, basso, rummut, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet ) soiton
alkeet.
* Musiikin teoriaa musisoinnin yhteydessä.
* Juhlalaulut; käydään läpi lukuvuoden ajankohtaan sopivaa musiikkia ja lauluja.
* Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet
* Oman paikkakunnan musiikkielämä.
* Kuuntelutehtävät käsiteltävän aiheen mukaan.
* Klassisen ja kevyen musiikin historiaa.
* Suomalaista ja eri kansojen musiikkia.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Musiikki opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Aihekokonaisuudet musiikissa
Ihmisenä kasvaminen
Yhteismusisointi kasvattaa oppilaan persoonallisuutta ja yhteisvastuullisuutta.
Musiikin merkitys fyysisen ja psyykkisen kasvun vahvistajana.
Kulttuurin-identiteetti ja kansainvälisyys
Tutustutaan musiikin kulttuuriperintöön ja muihin musiikkikulttuureihin
Ymmärretään musiikin kansainvälisyys. Musiikki on kansainvälinen kieli
Osallistuva kansalaisuus
Tutustutaan musiikkiin ammattina.
yhteiskunnassa.
Nähdään,
kuinka
musiikki
toimii
vaikuttajana
Viestintä ja mediataito
Kiinnitetään huomio mediakriittisyyteen musiikkitarjonnassa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsitellään musiikkiin liittyviä terveysriskejä, melua ja kuulonhuoltoa.
suhtautumista tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa.
Ihminen ja teknologia
90
Pohditaan
Oppilas oppii musiikkiteknologiaa ja äänentoistoa.
Turvallisuus ja liikenne
Otetaan huomioon musiikkilaitteiden käytön sähköturvallisuus.
8.14 Kuvataide
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteiden
mukaiset.
Luokat
5–7
● akvarellitekniikka, guassitekniikka
● tekstuuri ja struktuuri, muovailua
● taidekuvan rakenne ja tulkinta, Suomen taiteen kultakausi
● historiallisia asuinympäristöjä, esim. Vanhan Vaasan rauniot, esine- ja
rakennusperinne
● muuttuvan ympäristön havainnointia ja arviointia
● elokuvan lajeja, videokuvausta, editointia
● värikontrastit ja harmoniat, värien symboliikka
● tietokonegrafiikka, kuvankäsittelyohjelmat
● grafiikan painomenetelmiä, taidegrafiikan merkintöjä
● maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita
● Vaasan julkiset rakennukset
● kuultomaalaus, sekatekniikat
● väri, tila ja perspektiivi
● savityöt ja keraaminen poltto
● Suomen taiteen tyylisuuntia ja käsitteistöä
● ympäristöestetiikka ja ekologisuus
● graffiti on ympäristörikos
● graafinen suunnittelu, mainokset
● viihtyisä koulu ja koti
Koulukohtainen
Kuvataide opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Aihekokonaisuudet kuvataiteessa
91
Ihmisenä kasvaminen
Keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen
kyvyn kehittäminen lisää myös kykyä ilmaista itseään kuvien avulla.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kuva on yhteinen kieli suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteiden tuotteisiin
sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittämiseen.
Viestintä ja mediataito
Väri ja muoto signaalimerkityksenä on tietoista havainnoimista: mm. merkittävien rakenne, väri-, valo- ja muoto-ominaisuuksien havaitsemista.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Herätetään oppilaiden kiinnostus taiteisiin ja taiteen tekemiseen, koska kuva tekee asioita
näkyväksi
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastakohtaparien tarkastelussa on keskeistä mielikuvien ja havaintojen saattaminen
kuvalliseen muotoon.
Ihminen ja teknologia
”Tietotekniikka on uusi kynä.” Oppilailla on perusvalmiudet kuvallisen kielen
vastaanottamiseen, tulkintaan ja arviointiin sekä itsensä ilmaisemiseen kuvallisesti erilaisia
kaksi- ja kolmiulotteisia tekniikkoja käyttäen.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
8.15 Käsityö
Tekstiilityö
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
7.luokka






itsenäinen tiedonhankinta
eri tekniikoiden syventämistä
vaatteen valmistusprosessi
lähialueen perinnekäsitöitä
tekokuidut
tekstiilituotteen elinkaari ja kestävän kehityksen periaatteita
92
 näyttelyihin tutustuminen
 tietotekniikan hyödyntäminen käsitöissä
Suunnittelu
erilaisiin suunnittelutekniikkoihin tutustuminen
tuotteen viesti
Itsearviointi
harjaantuminen arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja työn tulosta
suullisesti ja kirjallisesti
prosessin raportointi
Tekninen työ
Koulukohtainen
Teknisen työn työskentelyprosessin sisällöt 7. luokalla
Tekninen piirtäminen
Raportointi

tutustutaan projektioihin, mittakaavaan, viivatyyppeihin,
aksonometriaan ja CAD-sovelluksiin

laaditaan kirjallinen raportointi ja arviointi tuotteen
valmistusprosessista
opetellaan kuvien ja piirrosten liittämistä osaksi dokumenttia


Materiaaliteknologia



Työmenetelmät






opitaan käytettyihin materiaaleihin liittyvät turvallisuusohjeet
(liuottimet, kemikaalit jne.)
hyödynnetään eri materiaalien ominaisuuksia
tutustutaan eri materiaalien työmenetelmiin asettamiin
vaatimuksiin
tutustutaan materiaalien ominaisuuksien muuttamiseen esim.
lämpökäsittelyt
opitaan työpistekohtaiset työturvallisuusohjeet
syvennetään mitoituksiin liittyviä tietoja ja taitoja
opitaan erilaisia liitosmenetelmiä esim. liimaus, pehmyt- ja
kovajuotto, hitsaus
opitaan lastuavan työstön periaatteita esim. koneellinen
työstö, käsityökoneet, kierteytys
opitaan erilaisia muotoamismenetelmiä esim. taivuttaminen,
taonta, lämpömuovaaminen, tyhjömuovaaminen
tutustutaan erilaisiin pintakäsittelyihin esim. hiekkapuhallus,
maalaus, vahaus ja lakkaus
93
Sähkötekniikka,
elektroniikka ja
automaatio



opitaan suureet; virta, jännite, teho ja resistanssi (esim.
rakennetaan elektroninen laite)
tutustutaan sähköturvallisuuteen ja kodin sähkökytkentöihin
tutustutaan automaatioon ja säätöteknologiaan (esim.
rakennussarjat, cnc)
Koulukohtainen
Käsityö opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Aihekokonaisuudet käsityössä
Ihmisenä kasvaminen
Käytännön työssä suunnitelmasta toteutukseen harjoitellaan pitkäjänteisyyttä,
yhteistyökykyä ja toisen huomioon ottamista. Oppilas kehittyy motorisesti ja fyysisesti
työskentelyn aikana.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Käsityöaineisiin kuuluvat esinekulttuuri ja käsityöperinne.
Viestintä ja mediataito
Työn suunnitteluvaiheessa ja työn dokumentoinnissa harjoitellaan tiedonhankintaa ja
viestintätaitoja.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Käsityöopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys, joka toteutuu oman työn eli tuotteen
suunnittelussa ja valmistuksessa. Harjoitellaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta,
päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus, joustavuus sekä
työn tekeminen pitkäjänteisesti ja kunnolla kuuluvat yrittäjyyttä tukeviin asioihin.
Opetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii arvostamaan omaa ja toisen tekemää
työtä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Käsityöaineissa käsitellään erilaisten materiaalien kierrätystä ja jätteiden lajittelua.
Materiaalien valinnassa otetaan huomioon ympäristötekijät ja materiaalien säästäväinen
käyttö.
Ihminen ja teknologia
Opetellaan työvälineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja käyttöä.
94
Turvallisuus ja liikenne
Opetellaan turvallisuutta työtilassa: mm. oikeaoppiset työtavat sekä työvälineiden ja
laitteiden turvallinen käyttö.
8.16 Liikunta
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Perusvoimistelu
Välinevoimistelu
Telinevoimistelu
Kuntovoimistelu
7. – 9. luokat




Luova liikunta
Tanssi




Kuntovoimistelun eri
harjoitusmuotoja
Lihashuoltoa
Toimintakykyisyystestit
Telinevoimisteluliikkeiden
yhdistäminen liikesarjoiksi ja
esityksiksi
Palloilu
7. – 9. luokat
7. – 9. luokat


Perusliikunta
Yleisurheilu
Sisä- ja ulkopelit viitepeleineen
Mailapelit
Suunnistus
Retkeily
 Kartanluku ja kompassin käyttö
 Maastosuunnistus
 Retkeily ja luonnonsuojelu


Hiihto
 Hiihdon
perustekniikat
 Matkahiihto
kuntoilumuotona
 Laskettelu
mahdollisuuksien
Uinti



95
Yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot
Toimintakykyisyystesti (kestävyys)
Luistelu



7. – 9. luokat
Seuratansseja
Nykytansseja
Tanssin eri lajeja
Esittävä tanssi, omat sarjat
Perusluistelutaitojen edelleen
kehittäminen
Taitoluistelua, sekä esittävää
luistelua
Erilaiset jääpelit,
muodostelmaluistelu ja
luisteluesitykset
Uinnin perustekniikat
ja matkauinti
uimahypyt
hengenpelastus
Uudet lajit
 Mahdollisuuksien
mukaan uusiin
lajeihin tutustumista
mukaan
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet liikunnassa
Ihmisenä kasvaminen
Liikunnassa toimitaan Fair play – ajatusta/ toimintamallia noudattaen. Liikuntatunneilla
oppilaiden on tärkeää huomioida toiset, noudattaa sääntöjä, pyrkiä mahdollisimman
hyvään yhteistyöhön ja hyväksyä erilaiset liikkujat.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Liikuntatunneilla
tutustutaan
kulttuuriperintöön
harjoittamalla
eri
vuosiluokilla
perinneleikkejä ja tanssin monimuotoisuutta, tärkeänä toiminnassa ovat hyvät tavat.
Viestintä ja mediataito
Kaikessa liikunnassa painotetaan reilun ja kannustavan ilmapiirin luomista. Tanssi- ja
ilmaisuliikunnan eri opetusmuodoissa korostetaan esittävää liikuntaa ja visuaalisuutta.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Koululiikunnassa on mahdollisuus hyödyntää Vaasan liikuntapalveluita ja oppilas voi
tutustua uusiin liikuntalajeihin.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä tulee oppitunneilla konkreettisesti esille suunnistuksen, retkeilyn ja
leirikoulutoiminnan yhteydessä. Oppilas oppii ymmärtämään liikunnan ja terveyden väliset
yhteydet.
Turvallisuus ja liikenne
Liikuntatunneille ja –tunneilta siirryttäessä opitaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä ja
maastossa.
Ihminen ja teknologia
Käytetään mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa toimintakykyisyystestien yhteydessä.
Lisäksi liikunnassa pyritään hyödyntämään uusimpia teknologian tuomia apuvälineitä.
Liikunta opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
96
8.17 Kotitalous
KESKEISET TAVOITTEET
Opetuksen tavoitteet ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Kotitalousopetus perustuu käytännön työskentelyyn.
ARJEN HALLINTA
7. lk.
RAVITSEMUS JA
RUOKAKULTTUURI





KULUTTAJATIETO
ruoanvalmistuksen ja leivonnan perusmenetelmiä
ravinnon merkitys
terveydelle
ruoan laatu ja turvallisuus
ateriasuunnittelu
erilaisia ruokailutilanteita



kuluttajan oikeudet ja
velvollisuudet
taloudellisuus ja
harkittu kuluttaminen
kulutuksen ympäristövaikutuksia
KOTI JA
YMPÄRISTÖ




tekstiilien hoito
kodin siivous ja keittiön
kunnossapito
kodinkoneiden käyttö
jätelajittelu
VASTUULLISUUS
PERHE JA YHDESSÄ
ELÄMISEN TAIDOT





toisen huomioon
ottaminen
ryhmän jäsenenä
toimiminen ja tasa-arvo
yhteistyötaito
kodin juhlia
hyviä tapoja
KÄYTÄNNÖN
TOIMINTATAIDOT







suunnitelmallisuus
omatoiminen työskentely
vastuullisuus työn
tekemisestä loppuun asti
luotettavuus työntekijänä
työskentelyn siisteys
työskentelyn joustavuus
työturvallisuuden
huomioon ottaminen
TIEDONHANKINTAJA KÄSITTELYTAIDOT



itsenäinen
tiedonhankinta
tiedon soveltaminen
käytäntöön
tiedon luotettavuuden
arviointi
Koulukohtainen
Aihekokonaisuudet kotitaloudessa
Ihmisenä kasvaminen
Kotitalousopetuksessa on keskeistä yksilön omien lähtökohtien huomioonottaminen ja
kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Opetus nojautuu käytännön toimintaan, jossa
97
oppilaiden omaehtoisella ja itsenäisellä tekemisellä on keskeinen merkitys. Tasa-arvo,
yhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat opetuksessa. Työtä tehdään paljon ryhmätyönä,
jolloin yhteisvastuullisuus, kyky tehdä yhteistyötä, sosiaalinen kanssakäyminen, muiden
huomioon ottaminen ja hyvät tavat ovat tärkeitä.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Monet kotitalousopetuksen asiat on helppo kytkeä oppilaiden kulttuuritaustaan.
Kotitalousopetuksessa käsitellään suomalaiskotien arkikulttuuria ja kotien juhlaperinnettä.
Tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Opetus tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia
tutustua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden arkeen.
Viestintä ja mediataito
Jokapäiväisten tuotteiden markkinoinnin ja mainonnan seuraaminen ja arviointi
harjaannuttavat median käyttötaitoja. Eri tiedotusvälineiden antamaa tietoa voidaan
käyttää monin tavoin hyväksi kotitalousopetuksessa. Kotitalousopetuksessa voidaan
harjoitella tiedon hakemista kodin tarpeisiin mm. internetistä sekä arvioida tiedon
luotettavuutta. Toisen kuuntelu ja itsensä ilmaiseminen ovat oleellinen osa
oppimistapahtumaa.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Kotitalouden toimitaan vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri tahojen ja elinkeinoelämän
kanssa. Kuluttajakasvatuksessa tarkastellaan oman rahatalouden suunnittelua, tuotteiden
ja palveluiden hankintaa sekä kuluttajan vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kotitalousopetuksessa korostuu sisäinen yrittäjyys. Tämä tarkoittaa omatoimisuutta,
aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyä. Työnteon suunnitelmallisuus,
joustavuus, urakkaluonteisuus, työn tekeminen nopeasti, tehokkaasti ja kunnolla kuuluvat
yrittäjyyttä tukeviin asioihin. Kotitalousopetuksen tarkoituksena on, että oppilas oppii
arvostamaan omaa ja toisen tekemää työtä.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Kotitalousopetuksessa käsitellään ympäristöasioita kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi
tuotteiden valinnassa, energiataloudellisuudessa ja jätteiden lajittelussa harjoitellaan
kestävän kehityksen periaatteita.
Turvallisuus ja liikenne
Kotitalouden erityisalue on kodin turvallisuus. Työvälineiden ja kodinkoneiden turvallinen
käyttö on tärkeää. Kodin tapaturmien ja vaaratilanteiden välttäminen kuuluu osana
opetukseen. Myös ruoan turvallisuus- ja terveysriskejä käsitellään.
Ihminen ja teknologia
Kotitaloudessa opitaan hyödyntämään työtä helpottavaa teknologiaa.
Kotitalous opetetaan kielikylpyluokille ruotsiksi.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
98
Valinnaiset aineet
Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen
yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä
haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti.
Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää
harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea
perusopetuksen tavoitteita. Valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärä on 13 tuntia.
Valinnaisten kurssien sisällöt esitellään koulun lukuvuosisuunnitelman
valinnaisainetarjottimessa.
Kielikylpyoppilaiden valinnaistarjotin löytyy myös Merenkurkun koulun
lukuvuosisuunnitelmasta.
8.20
Oppilaskuntatoiminta
Oppilaskuntatoiminta on keskeinen osa koulun demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntaan
kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edustaa
koko oppilaskuntaa.
Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös koulupäivän aikana.
Oppilaskuntatoiminnan tavoitteet:








oppilaiden osallisuuden lisääminen
itsenäistymisen tukeminen
itseluottamuksen vahvistaminen
neuvottelu- ja yhteistyötaiojen harjaannuttaminen
omatoimisuuden herättäminen
oppilaan vaikutusmahdollisuuksien edistäminen
yhteisöllisen koulukulttuurin luominen
aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen
Oppilaskunta
Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Se kehittää
oppilaiden kykyä ja taitoja toimia omien ryhmien edustajina ja harjaantua neuvotteluun
perustuvaan yhteistoimintaan.
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan tehtävänä on ohjata
oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja
edistää oppilaiden harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidossa.
99
Oppilaskunnat ovat kiinteä osa koulun sitä toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös
koulupäivän aikana.
Oppilaskunta on oppilaiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulunasioihin. Oppilaskuntaa
johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus, joka on valittu edustamaan ja
toteuttamaan oppilaskunnan toiveita. Oppilaskunnan hallitus on päävastuussa
oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä ja oppilaiden etujen ajamisessa sekä oppilaskunnan
mielipiteen julkituomisessa tarpeellisissa kysymyksissä.
Oppilaskunnan hallituksessa on edustus jokaiselta luokalta. Kukin luokka valitsee
keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta. He sopivat keskenään kumpi osallistuu
oppilaskunnan hallituksen kokouksiin. Toisen ollessa estynyt tulee varajäsen mukaan.
Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Luottamusoppilaan valinta
suoritetaan syyslukukauden alussa oppilaiden tutustuttua uuteen kouluun ja toisiinsa.
Oppilaskunnan hallitus asettaa toiminnalleen koulukohtaiset tavoitteet ja tekee niiden
pohjalta toimintasuunnitelman. Suunitelman pohjalta oppilaskunnan hallitus ja varajäsenet
jaetaan työryhmiin, jotka toteuttavat toimintasuunnitelmaa.
100
9.
OPPILAAN ARVIOINTI
9. 1.
Arviointi opintojen aikana
Oppilaan arvioinnin tehtävä ja yleiset periaatteet
Oppilasarvioinnin on oltava ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää itsearvioinnin edellytyksiä.
Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä on arvioitava monipuolisesti. Arvioinnissa noudatetaan
perusopetuslakia ja – asetusta. (PL 22 §) (PA 10 §, 11 §, 12 §, 13 §, 14 §, 16 §, 19 §, 23 §)
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, kun vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden
opinnot on suoritettu hyväksytysti. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle vaikka osa
suorituksista olisi hylätty, mutta oppilaan arvioidaan selviytyvän seuraavan luokan opinnoista.
Oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli hänellä on yhdessä tai useammassa aineessa hylätty suoritus
ja oppilas ei erillisessä kokeessa osoita saavuttaneensa hyväksyttyjä tietoja ja taitoja.
Oppilas voidaan jättää luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, vaikka hänellä ei ole hylättyjä
suorituksia. Asiasta tulee tiedottaa ja kuulla oppilaan huoltajaa ennen vuosiluokalle jättämistä.
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen
koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy
ja hän eroaa koulusta. (PL 16 §, 18 §, 22 §) (PA 11 §, 13 §, 16 §)
Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Perusopetusasetuksen 11 § 3 momentin mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan
edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan, ns. vuosiluokkiin sitomattomasti. Tällaisen
menettelyn edellytyksenä on, että siitä on päätetty koulun opetussuunnitelmassa. Tällöin
oppiaineiden oppimääristä täytyy muodostaa opetussuunnitelmaan opintokokonaisuuksia muulla
perusteella kuin vuosiluokittain. Kullekin kokonaisuudella määritellään opetuksen tavoitteet ja
opintokokonaisuuden sisältämän opetuksen tuntimäärä. Arviointiperusteet ovat
perusopetusasetuksen 11 §:n mukaiset.
Jos vuosiluokkiin sitomaton järjestely koskee yksittäistä oppilasta, oppilaalle tehdään
hallintopäätös. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, jossa on mainittava
opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden
suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Jos oppilaalla on erityisen tuen
päätös, voidaan tarvittavat asiat kuvata hänelle laaditussa HOJKSissa.
Yksittäinen oppilas voi Merenkurkun koulussa rehtorin hallintopäätöksellä edetä
opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan hänelle laaditun oman
oppimissuunnitelman mukaan.
Oppiaineiden arvioiminen
Kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä ympäristö- ja luonnontieto –aineryhmää lukuun ottamatta.
Vuosiluokilla 1 - 4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Vuosiluokilla 56 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia.
101
Vuosiluokilla 7 - 9 biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto arvioidaan jokainen erikseen.
Oman uskonnon opetuksesta merkitään arvio todistukseen vain, mikäli opetus on perusopetuksen
järjestäjän antamaa. (PA 11 §) (koulukohtainen/ väliarvioinnit ja valinnaisaineet).
Mikäli oppiaineen opetus päättyy ennen perusopetuksen päättöarviointia, viimeinen arvosana jää
voimaan (7. luokalla: kotitalous, musiikki, käsityö ja kuvataide ja 8. luokalla historia ja
terveystieto).
Oppilaan hyvän osaamisen kuvaukset oppiaineittain on kirjattu perusopetuksen valtakunnalliseen
opetussuunnitelmaan kunkin oppiaineen kohdalle. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen
kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan
hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin
perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.
Oppilaan osaaminen on välttävää (5), mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin hyvän
osaamisen kuvauksen edellyttämää tasoa. Oppilaan osaaminen on epävarmaa, hän toimii
epävarmasti oppimistilanteessa ja hänellä on vaikeuksia seurata opetusta. Oppilas yrittää tehdä
annetut tehtävät, mutta tarvitsee merkittävästi tukea ja ohjausta opinnoissaan. Oppilas pystyy
tekemään vain vähän ikäkaudelleen ominaisia havaintoja opetettavasta asiasta ja ratkaisemaan
yksinkertaisia perustehtäviä.
Oppilaan työskentelyn arviointi
Määritellään kunkin koulun omassa opetussuunnitelmassa.
Merenkurkun koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan jokaisen oppiaineen arvosanaan
vaikuttavana asiana. Työskentelystä ei anneta erillistä arviointia.
Oppilaan käyttäytymisen arviointi
Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee
asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Päättö- tai erotodistukseen ei merkitä
käyttäytymisnumeroa. (PL 22 §) (PA 10 §, 12 §)
Oppilaan hyvän käyttäytymisen kuvaus perusopetuksessa:
• osaa ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä
• kantaa vastuunsa ympäristöstä
• toimii rehellisesti ja luotettavasti
• noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja
• toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita.
Oppilaan käyttäytyminen on välttävää, mikäli hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin hyvän
käyttäytymisen kuvauksen edellyttämää tasoa.
Oppilaan itsearviointi
Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on myönteisen minäkuvan luominen oppijana, osallisuuden
lisääminen, omien tavoitteiden asettamisen kehittyminen, oman oppimisen tiedostaminen ja
oppimisprosessin säätely sekä oppimis- ja työskentelytaitojen kehittyminen.
(koulukohtainen)
102
Merenkurkun koulussa oppilaat arvioivat omaa oppimistaan säännöllisesti eri oppiaineiden
opiskelun yhteydessä. Opettajat ohjaavat heitä itsearvioinnin suorittamisessa ja
tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden asettamiseen voivat osallistua myös oppilaan
huoltajat yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa.
Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden
vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää
menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen
järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa.
Jos oppilas opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa
yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin
hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida
suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Myöskään
päättöarvioinnissa oppilaan osaamista ei tällöin arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa
oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisin
oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa
päätöksessä on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan HOJKSissa
asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten
toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja
oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon
oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
Päättöarvioinnin muoto määritellään viimeistään 9.luokan alkuun mennessä. (PL 17 §) (PA 10 §)
Maahanmuuttajaoppilaan arviointi
Oppilasta, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, voidaan arvioida sanallisesti
kaikissa aineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Oppilaan tausta ja
vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon arvioinnissa. Suomen kielen taitojen mahdollisten
puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan
tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. (PA 10 §, 11 §, 14 §)
Maahanmuuttajaoppilaiden valmistavan opetuksen arviointi
Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat arvioidaan sanallisesti valmistavan
opetuksen opetusjakson päättyessä. Valmistavan opetuksen arvioinnista on voimassa, mitä
valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. (PA 14 §)
103
9.2.
Päättöarviointi
Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin
oppiaineisiin. Päättöarviointi suoritetaan siten, kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman
perusteissa (2004) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja
täydennyksissä (2010) on määritelty. (PA 12 §, 19 §)
9.3.
Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus.
Perusopetuksen päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset
kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä tai hyväksyttyjä. Muut
perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän
suorittamisesta, todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä ja todistus
perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa
oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana
sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas
on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
104
10.
Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään
tai periaatteeseen perustuva opetus
10.1
Kielikylpyopetus
Kielikylpy on monikielinen opetusohjelma, jossa alueen enemmistökieltä puhuvien perheiden lasten
esi- ja perusopetuksesta osa annetaan muulla kuin äidinkielellä. Vaasassa kylvetyskielenä on ruotsi.
Myös vieraiden kielten opettamista aikaistetaan esimerkiksi käyttämällä kieltä opetuksen välineenä.
Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa päiväkodissa, jossa ryhmän kanssa työskentelevät henkilöt
käyttävät vain ruotsin kieltä, mutta ymmärtävät myös lapsen äidinkieltä. Kielikylpyoppilaalle
ruotsin kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko esi- ja perusopetuksen ajan.
Kielikylpyopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden ruotsin kielen taitoja suunnitelmallisesti siten,
että ruotsin kielen ohella myös heidän äidinkielensä kehittyy samalla tavalla kuin niissä kouluissa,
joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä. Tarkoitus on, että oppilaista tulee aktiivisia
kielen käyttäjiä. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on toiminnallinen monikielisyys. Yksi
kielikylpyopetuksen perusperiaatteista on, että kullakin opettajalla on vain yksi kielellinen rooli
suhteessa oppilaisiinsa.
Seuraavassa kuviossa on esitetty koko monikielisyysohjelman kielellisen rakenteen periaate eli
ruotsinkielisen ja suomenkielisen opetuksen sekä vieraiden kielten opetuksen osuus oppilaan
viikoittaisesta kokonaistuntimäärästä.
Ruotsin kielikylvyn monikielisyysohjelma Vaasassa
O
p
e
t
u
k
s
e
n
opetus suomeksi
opetus ruotsiksi
vieras kieli; englanti
vapaaehtoinen kieli
valinnainen kieli
m
ä
ä
r
ä
esiopetus
1-2 lk
3-4 lk
5-7 lk
8-9 lk
Suomen ja ruotsin kielillä annettavan opetuksen keskinäinen osuus muuttuu esiopetuksen ja
perusopetuksen aikana siten, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ruotsin kielen osuus on
100 %, vuosiluokilla 1 – 2 noin 90 %, vuosiluokilla 3 – 4 noin 70 % ja vuosiluokilla 5 – 6 ja 7 – 9
keskimäärin 50 %. Lisäksi oppilaat saavat opetusta 1-3 vieraassa kielessä.
105
Kielikylpyopetuksen kielipolku
1.lk
RUA
2.lk
3.lk
4.lk
5.lk
6.lk
7.lk
8.lk
9.lk
ENA
vapaaehtoinen A-kieli
valinnainen B-kieli
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus suomeksi alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla. Lukemaan ja
kirjoittamaan opettaminen tapahtuu ruotsin kielellä. Ruotsia opitaan useimpien oppiaineiden kautta,
ja tavoitteena on monipuolinen kielitaito sekä lukuaineissa että taito- ja taideaineissa.
Kielikylpykieltä opetetaan myös muiden ruotsin kielellä opetettavien oppiaineiden tunneilla. Tämä
edellyttää opettajien välistä yhteissuunnittelua ja yhteistyötä. Kullakin vuosiluokalla ruotsiksi
opetettavien aineiden oppisisällöt opiskellaan kokonaan kyseisellä kielellä. Kielikylpykielen
tavoitteet ja ainekohtaiset kielelliset tavoitteet kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.
Oppilaalla tulee olla kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet
saavutetaan. Kielikylpyopetuksessa eri oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet ovat valtakunnallisen
opetussuunnitelman mukaisia.
Oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia
arviointikriteereitä. Päättöarvostelussa kielikylpykieli arvioidaan A1-kielen mukaisesti.
Kielikylpyoppilaat omaksuvat toimivan ruotsin kielen ja oppivat tuntemaan sen mukanaan tuoman
kulttuurin samalla kun heidän äidinkielensä ja tietoisuutensa omasta kulttuuri-identiteetistään
kehittyy. Kielikylpyopetuksessa käytetään vaihtelevia oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä, jotka
antavat oppilaille mahdollisuuden käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti, luontevasti ja monipuolisesti.
Opetuksessa hyödynnetään kaksikielistä ympäristöä ja sen tarjoamia viestintätilanteita sekä
oppilaiden omia kokemuksia ja havaintoja.
Kielikylpyopetus muodostaa kokonaisuuden, jonka tuntijako on esitetty liitteessä.
Kielikylpyopetusta annetaan Pikku Kasarmin päiväkodissa, Huvikummun päiväkodissa,
Inkerinpuiston päiväkodissa, Satamapuiston päiväkodissa sekä Keskuskoulussa (vuosiluokat 1 – 6)
ja Merenkurkun koulussa (vuosiluokat 7 – 9).
Kielikylpyopetukseen (vuosiluokat 1–9) otetaan oppilaat seuraavin periaattein:
1. Oppilas asuu Vaasassa ja hänen kotikielensä ei ole ruotsi.
2. Oppilas on päiväkodissa ollut kielikylpyryhmässä.
3. Oppilas on muulla tavoin hankkinut sellaiset kielelliset valmiudet ruotsin kielessä, että
kielikylpyopetukseen osallistuminen on mahdollista. Tällaisen oppilaan kielelliset valmiudet
arvioidaan koulun toimesta ennen oppilaaksiottopäätöstä.
4. Oppilaiden lukumäärä voi ylittää valtuuston asettaman tavoitteen ainoastaan erillispäätöksellä.
5. Vuosiluokilla 1–9 voidaan kielikylpyopetukseen ottaa vain sellainen Vaasaan muuttanut oppilas,
joka on ollut kielikylpyopetuksessa myös edellisellä asuinpaikkakunnallaan.
106
KIELIKYLPYOPETUS MERENKURKUN KOULUSSA
KIELIKYLPYKIELISEN OPETUKSEN OSUUS
Vuodesta 1997 Merenkurkun koulun erityistehtävänä on ollut ruotsinkielinen
kielikylpyopetus. Sen tavoitteena koulussamme on kehittää oppilaan ruotsin kielen taitoa.
Oppilas oppii ruotsiksi opetettavien oppiaineiden keskeistä sanastoa sekä kehittyy
käyttämään aktiivisesti kieltä tavoitteena toiminnallinen kielitaito.
Kielikylvyssä noudatetaan kaikissa muissa oppiaineissa paitsi kielikylpykielessä
Merenkurkun koulun opetussuunnitelmaa. Valinnaisaineissa kielikylpyoppilailla on oma
valinnaisainetarjotin, jonka avulla oppilas voi valita kaikki valinnaisaineet kielikylpykielisinä.
Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt esitellään Merenkurkun koulun opetussuunnitelmassa.
Kaikissa oppiaineissa noudatetaan tavoitteiden ja sisältöjen sekä arviointikriteereiden
osalta valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa. Kielikylpykielisellä
aineenopetuksella on sisällöllisten tavoitteiden lisäksi kielellisiä tavoitteita, joita käsitellään
tarkemmin luvussa 5.4.
Merenkurkun koulussa luokka-asteella 7-9 kielikylpykielellä opetettavat oppiaineet ja
niiden viikkotuntimäärät ovat seuraavat:
oppiaine
A1-ruotsi,
kielikylpykieli
matematiikka
terveystieto
opinto-ohjaus
liikunta
kuvataide
kotitalous
käsityö
valinnaisaineet
kielikylpykielellä
7. luokka
2
8. luokka
3
3
1,5
0,5
2
2
3
3
3
1,5 *
17 viikkotuntia
2
7**
16,5 viikkotunti
9. luokka
3
2
6**
11 viikkotuntia
terveystieto* opetetaan soveltuvin osin
valinnaisaineet**:oppilaalla on mahdollisuus valita ruotsiksi kaikki valinnaisaineet
Vaasan kaupungin kielikylvyn kunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään
kielikylpyopetuksen rakenne koko perusopetuksen aikana. Siinä mainitaan, että
vuosiluokilla 5-9 kielikylpykielellä annettavan opetuksen määrä pitäisi olla 50 % siitä
oppilaan viikkotuntimäärästä, josta on otettu pois vieraiden kielten opetus.
107
Merenkurkun koulussa annettu kielikylpyopetuksen määrä oppilaan viikkotunneista on
seuraava: 7. luokalla se on 61%, kahdeksannella luokalla
59% ja yhdeksännellä luokalla 39% eli keskimäärin kielikylpykielisen opetuksen määrä
koko yläkoulun aikana on 53%. Eli kielikylpykielellä annettavan opetuksen määrä ylittää
kunnallisessa opetuksessa määritellyn 50%;n tavoitetason.
Kielikylpyoppilailla on mahdollisuus
oppiaineissa kielikylpykielellä.
saada
erityisopetusta
myös
ruotsinkielisissä
Kielikylpyoppilaiden luokanohjaajina toimivat kielikylpyopettajat.
Kielikylpyoppilaiden päättötodistuksen liitteeksi tulee todistus osallistumisesta täydellisen
varhaisen
kielikylpyohjelman
mukaiseen
opetukseen.
Siinä
kerrotaan
kielikylpyopetuksesta kokonaisuutena.
10.1.1 KIELIKYLPYRUOTSI
KIELITAIDON TAVOITTEET
Oppilas:
 käyttää kielikylpykieltä kommunikoidessaan kielikylpyopettajien kanssa
 käyttää kielikylpykieltä oppitunneilla luokkatovereidensa kanssa
 selviytyy erilaisista arkipäivän tilanteista ruotsin kielellä
 pystyy keskustelemaan kielikylpykielellä
 käyttää kieltä koulussa ja koulun ulkopuolella kommunikoidessaan erilaisten
ihmisten kanssa
 pystyy kommunikoimaan eri tasoilla ja viesti tulee ymmärretyksi
 pystyy etsimään tarvittavaa materiaalia lehdistä, kirjallisuudesta ja internetistä
 pystyy kirjoittamaan selkeitä tekstejä, joissa kieliopillisesti oikeita lauserakenteita ja
laaja sanasto
 pystyy lukemaan, ymmärtämään ja analysoimaan erilaisia tekstejä
 saa mahdollisuuden monipuolisen kielitaidon hankkimiseen sekä perustan
myös ruotsinkielisille jatko-opinnoille
 pystyy myöhemmin elämässään hyödyntämään kielitaitoaan
Tavoitteet: kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan.
Arviointiperusta
A1-kielen mukaan
Kielikylpykielen
tavoitteet
Kuullun
ymmärtäminen
Puhuminen
Tekstin
ymmärtäminen
Kirjoittaminen
A2.2
Kehittyvä
peruskielitaito
C1.1
Taitavan
kielitaidon
perustaso
A2.1
Peruskielitaidon
alkuvaihe
A2.2
Kehittyvä
peruskielitaito
B2.2
Toimiva
itsenäinen
kielitaito
A2.1
Peruskielitaidon
alkuvaihe
B2.2
Toimiva
itsenäinen
kielitaito
108
B2.1
Itsenäisen
kielitaidon
perustaso
Kuullun ymmärtäminen C1.1: Taitavan kielitaidon perustaso
Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pidempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja,
keskusteluja, väittelyjä) myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä. Vieras aksentti
tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.
Puhuminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito
Pystyy tehokkaaseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja
neuvotella monista asioista. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti
tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa viestiä spontaanisti ja vaivattomasti satunnaisista
epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
Hallitsee kielelliset keinot ilmaista tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti ja selkeästi.
Kieliopin hallinta on hyvää eivätkä mahdolliset virheet haittaa ymmärrettävyyttä.
Tekstin ymmärtäminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito
Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun mittaisia eri aihealueita käsitteleviä tekstejä.
Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin.
Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.
Kirjoittaminen B2.1: Itsenäisen kielitaidon perustaso
Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista
aihepiireistä, sekä tutuista että abstrakteista aiheista. Osaa laajan sanaston ja vaativia
lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän tekstin laatimiseksi. Hallitsee melko hyvin
oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin.
Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Pitkässä kirjoitelmassa voi ilmetä
hyppäyksiä asiasta toiseen.
OPISKELUSISÄLLÖT RUOTSIN KIELESSÄ
Opiskelu ruotsin tunneilla teemaopetusta: yhden aihekokonaisuuden parissa
työskennellään pidempi jakso ja käytetään erilaisia työskentelytapoja.
Luetaan tekstejä eri aihealueilta, kaunokirjallisuutta, sanomalehtiä, aikakausilehtiä jne.
sekä työstetään niitä.
Kirjoitetaan tekstejä ja pidetään esitelmiä mahdollisimman monipuolisista
aiheista.
Oppilaat käsittelevät muiden oppilaiden esityksiä esittämällä aiheeseen liittyviä ja aihetta
syventäviä kysymyksiä, jolloin sanavarasto karttuu kulloinkin käsiteltävänä olevalla
aihealueella. Opettaja arvioi tuotoksen.
Tutustutaan erilaisiin kohteisiin koulun ulkopuolella.
Käydään läpi vastaavat kielioppiasiat kuin A1-ruotsissa.
Aihekokonaisuuksia ovat esimerkiksi:
109
7-luokka:
perhe, koti, asuminen, koulumaailma, vapaa-aika, kaverit, kotikaupunkimme
Vaasa, ravinto-oppi ja terveys, romaanien lukeminen
8-luokka:
romaanien lukeminen, hyvinvointi ja terveys, luonto, sää, matkustaminen,
yritysvierailut, pohjoismaat ja niiden kulttuuri, pohjoismaiset henkilöt
9-luokka:
romaanien lukeminen, luonto ja luonnonsuojelu, jatko-opinnot, ammatit,
työelämä, tutustuminen eri tekstityyppeihin, kuullunymmärtämis- ja
luetunymmärtämisen testejä, ihmissuhteet, media
VAASAN ERITYISPIIRTEET




Vaasan kaksikielisyyden painottaminen
suomenruotsalaisen kulttuuritarjonnan hyödyntäminen
yhteistyö toisen kieliryhmän koulujen kanssa: mm. yhteisiä juhlia ja
tapahtumia, opettajanvaihto, ystävyyskoulutoiminta, leirikoulut
ruotsinkielisen median käyttö opetuksessa
10.1.2 YHTEISTYÖMUODOT KIELIKYLPYOPETTAJIEN KESKEN
MATEMATIIKKA JA RUOTSIN KIELI
Kahdeksannella luokalla voidaan ottaa osaa jokavuotiseen MatCup matematiikkakilpailuun. Projekti toteutetaan matematiikan ja ruotsin opetuksen yhteistyönä
syyslukukaudelta alkaen. Aluksi oppilaat tekevät matematiikan tunneilla projektiin liittyviä
matemaattisia tehtäviä. Kevätlukukaudella alkaa suurempi projektityö, jolloin oppilaat
tekevät työtä myös ruotsin tunneilla. Oppilaat oppivat projektin aiheeseen liittyvää
sanastoa. Kun projektityön teema on selvillä, tutustutaan ruotsin tunneilla etukäteen
aihealuetta koskevaan sanastoon. Kun saman teeman parissa tehdään töitä pidempi aika,
jää aihepiirin sanasto oppilaiden mieleen.
7- ja 9- luokilla mahdollisiin projektitöihin käytetään ruotsin tunteja, jolloin oppilaat voisivat
tehdä projektiin liittyvät kirjoitustyöt ruotsin tunneilla.
KOTITALOUS JA RUOTSIN KIELI
7-luokka: Keittiötyövälineiden opettelua kotitalouden tunneilla. Työvälineiden nimityksiä
kerrataan ruotsin tunneilla substantiivien taivutuksen yhteydessä. Ravinto-opin
aihekokonaisuus toteutetaan teemaopetuksena, jossa sekä kotitalouden että ruotsin
tunneilla työstetään tätä aihetta käyttäen eri opetusmetodeja.
KUVATAIDE JA RUOTSIN KIELI
7-luokka: teemana erilaisuuden hyväksyminen ja ystävyys. Ruotsin tunneilla oppilaat
tekevät tarinan, jossa on eri henkilöitä ja selkeät vuorosanat kerronnan ympärillä.
Kuvataiteen tunneilla oppilaat tekevät sarjakuvan, johon piirtävät henkilöt ja kirjoittavat
dialogin.
110
8-luokka: tutustutaan pohjoismaisiin taiteilijoihin ja taiteeseen. Yhteistyönä toteutetaan
taideaiheinen esitelmä.
TERVEYSTIETO JA RUOTSIN KIELI
7-luokka: ryhmän jäsenenä oleminen ja itsetunto. Ruotsin tunneilla puhutaan samaan
aikaan koulukiusaamisesta ja muiden huomioon ottamisesta.
LIIKUNTA JA RUOTSIN KIELI
7-luokka: Ruotsin tunnilla käydään harrastusten ja vapaa-ajan yhteydessä läpi erilaista
liikunta-aiheista sanastoa ja myös kehonosat ja vartalon toiminta.
ARVIOINTI
Ruotsin tunneilla kunkin aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi itse omaa
työskentelyään, töitään ja aktiivisuuttaan. Lisäksi opettaja arvioi oppilaan työskentelyä ja
tuotoksia.
Jatkuva näyttö, aktiivisuus kielen käyttäjänä.
Oppilaan aktiivisuutta ruotsin kielen puhujana arvioi oppilas itse sekä kaikki
kielikylpyopettajat täyttämällä arviointilomakkeen. Arviointilomake annetaan ruotsin
opettajalle. (LIITE)
Oppilaan itsenäinen työskentely, parin kanssa toimiminen sekä ryhmätyöskentely.
Huomioidaan oppilaan kyky saattaa työt päätökseen opettajan antamaan määräaikaan
mennessä.
Kirjallisia ja suullisia kokeita.
10.1.3 RUOTSINKIELISEN AINEENOPETUKSEN KIELELLISET TAVOITTEET
Kielikylpyopetuksessa yhdistyvät sisällön ja kielen oppiminen. Jotta kieltä opittaisiin
tehokkaasti, oppilaan täytyy tuottaa aktiivisesti kieltä. Tämän vuoksi oppilaskeskeiset
opetusmenetelmät ovat tärkeitä. Oppilaan pitää kirjoittaa, luoda tekstiä, muokata sitä tai
suullisesti selostaa oppimaansa. Luokassa käytetään opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla
on aktiivinen rooli. Kielikylpyopetuksessa luodaan oppimistilanteita, joissa opettajalla on
henkilökohtainen kielellinen kontakti jokaiseen oppilaaseen vuorollaan ja opetus on
keskustelevaa ja kyselevää. Näin oppilaista tulee aktiivisia kielen käyttäjiä ja myös
eritasoisten oppilaiden taidot tulevat esille. Opettaja voi näin varmistaa, että opetuksen
sisältö on opittu.
Kielikylpykielistä opetusta pyritään antamaan erityyppisissä aineissa niin taito- ja
taideaineissa kuin lukuaineissakin. Valinnaisaineet luokilla 8-9 tarjotaan kielikylpyoppilaille
pääasiassa ruotsiksi. Yhteistyössä alakoulun kanssa pyritään siirtymävaiheessa
alakoulusta yläkouluun luomaan kielellisiä jatkumoita oppiaineiden opettamiseen
111
kielikylpykielellä. Vaasalaisista kouluista yhteistyötä tehdään erityisesti Keskuskoulun
kanssa, joka antaa kielikylpyopetusta luokka-asteille 1-6. Yhteistyön muodot ovat
esimerkiksi opetussuunnitelmayhteistyö ja kouluilla on myös yhteisiä kielikylpyopettajia.
Koulumme edustajat ovat aktiivisesti mukana Vaasan Kielikylvyn kehittämis- ja
seurantatyöryhmässä. Merenkurkun koulu tekee jatkuvaa yhteistyötä Vaasan yliopiston
kanssa: kielikylvyn seuranta ja tutkimus, opettajien täydennyskoulutus, erilaiset
opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä harjoittelijoiden ja vierailijoiden vastaanottaminen ovat
jatkuvia yhteistyömuotoja Vaasan yliopiston kanssa. Myös muihin suomalaisiin kielikylpyyläkouluihin pyritään olemaan yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös koulussamme
olevan englanninkielisen opetuksen kanssa.
Aineenopettaja on vastuussa aineensa asiasisältöjen opiskelemisesta ja hän tukee
kielikylpykielen omaksumista oppiaineessaan. Oppiaineen sanasto tulee esille
aineenopetuksen yhteydessä. Sanaston opetus voidaan jakaa a.) sisältösidonnaiseen
kieleen, jolloin annetaan asiaan liittyvät avainsanat ja ilmaukset sekä b.) sanastoa
laajentavaan opetukseen. Jokaisen oppiaineen erikoissanaston lisäksi oppilas oppii
aineenopetuksessa myös yleiskieltä. Opettaja voi puuttua kielioppiasioihin varsinkin, jos
sama virhe toistuu usein. Kielikylpykielen opettaminen aineenopetuksessa vaatii
pitkäjänteistä kehitystyötä, oppiaineiden integrointia ja hyvää yhteistyötä
kielikylpyruotsinopettajan kanssa.
Yksi kielikylpyopetuksen tärkeimpiä kielellisiä tavoitteita on se, että oppilas käyttää
kielikylpykieltä aktiivisesti. Tämä on päätavoite oppilaan kaikissa ruotsinkielisissä aineissa.
Opettaja ilmaisee oppilaalle, että hän odottaa kielikylpykielen käyttöä. Opettaja rohkaisee
ja kannustaa oppilaita kielikylpykielen aktiiviseen käyttöön. Oppilaiden kielikylpykielen
käytön aktiivisuutta eri oppiaineissa myös arvioidaan ja tieto välitetään
kielikylpyruotsinopettajalle, silloin kielen aktiivinen käyttö eri oppitunneilla vaikuttaa myös
kielikylpykielen numeroon.
Aineenopetus kielikylpykielellä pitää olla mahdollisimman havainnollista. Opettaja voi
näyttää, miten asia tehdään. Hän voi näyttää erilaisia esineitä ja kysyä oppilailta, mikä
tämä on, mitä minä teen nyt, etsikää nimi tekstistä tälle asialle jne. Kieli opitaan ja sitä
käytetään merkityksellisissä yhteyksissä ja se on tapa välittää tietoa. Luokassa on hyvä
olla kuvia, joissa on sanastoa mukana ja luokan esineet, esimerkiksi työvälineet, voivat
olla nimetty kielikylpykielisillä nimilapuilla. Opettaja selittää oppilaille paljon uusien sanojen
merkityksiä. Myös kun tekstit muuttuvat abstraktisemmiksi, uusien sanojen merkityksen
selittäminen on tärkeä osa opetusta. Sekä oppilaat että opettaja osallistuvat aktiivisesti
sanojen merkityksen selvittämiseen ja selittämiseen, jolloin kielikylpykieltä harjoitellaan
aktiivisesti ja monipuolisesti eri teema-alueilla.
Opettajalla on pääasiallisesti yksi kielellinen rooli suhteessa kielikylpyoppilaisiin. Opettajan
käyttämä kieli tulee olla selkeää, mutta kuitenkin haastavaa. Pelkkä opetuskielen
vaihtaminen ei ole vielä kielikylpyopetusta. Kielikylpykielisessä opetuksessa pyritään
siihen, että kaikki oppimateriaali on kielikylpykielistä.
112
Kielikylpykielisen aineenopetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin yleisopetuksen
tavoitteet. Kieli ei saa vaikuttaa sisällön oppimisen arviointiin. Arvioinnissa käytetään
valtakunnallisia kunkin oppiaineen sisältöjen oppimisen arviointikriteereitä. Oppilaan
kielikylpykielen käytön aktiivisuutta arvioidaan aineenopetuksessa ja se vaikuttaa
kielikylpyruotsin numeroon.
KIELELLISET TAVOITTEET KIELIKYLPYMATEMATIIKASSA
Suulliset taidot
Oppilas oppii
 ymmärtämään suulliset tehtävänannot
 ymmärtämään ja käyttämään oikein lukusanoja ja järjestyslukuja
 ymmärtämään ja käyttämään oikein matemaattisia termejä, matemaattisia
prepositioilmaisuja sekä suunnanilmauksiin ja vertailuun liittyviä termejä
 ymmärtämään ja käyttämään oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä
 osallistumaan matematiikkaan liittyvään keskusteluun opittujen asiasisältöjen ja
sanastojen avulla
 kehittämään matemaattista ajattelua kielikylpykielellä
Kirjalliset taidot
Oppilas oppii
 ymmärtämään kirjalliset tehtävänannot ja ongelmanratkaisutehtävät
 poimimaan ongelmanratkaisutehtävästä tehtävän ratkaisuun liittyvät oleelliset tiedot
ja käyttämään niitä tehtävää ratkaistaessa
 ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein lukusanoja, järjestyslukuja, matemaattisia
termejä ja matemaattisia prepositioilmaisuja
 ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä
 perustelemaan vastauksen oikeakielisesti ja kokonaisin lausein
 osallistumaan kielikylpykielellä matematiikkaan liittyvän projektityön tekemiseen (8.
lk)
KIELELLISET TAVOITTEET KOTITALOUSOPETUKSESSA
Suulliset taidot
Oppilas
 käyttää kieltä aktiivisesti tunnilla sekä opettajan että luokan muiden oppilaiden
kanssa
 ymmärtää suulliset ohjeet
 osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät työohjeisiin ja käytännön työskentelyyn
 harjoittelee kotitalouden termistöä ja kielioppiasioita käytännössä
113


osaa perustella ja selittää tekemäänsä työtä kielikylpykielellä
pystyy tekemään lyhyitä suullisia esityksiä oppiaineesta
Kirjalliset taidot
Oppilas
 pystyy ymmärtämään oppikirjan tekstiä niin, että oppisisältö tulee ymmärretyksi
 osaa etsiä tietoa ruotsinkielisestä tekstistä ja kirjoittaa vastauksia tehtäviin, jotka
käsittelevät kotitalouden eri osa-alueita
 osaa kotitalouden oppisisältöön liittyvää sanastoa
o ravitsemuksen sanastoa
o kotiin ja keittiöön liittyvää sanastoa
o siivoukseen ja pyykinpesuun liittyvää sanastoa
o kuluttajatietoon liittyvää sanastoa
 osaa tehdä ruokaa ja tehdä kotitaloustyötä ruotsinkielisten ohjeiden mukaan
 ymmärtää työ- ja ruokaohjeita kielikylpykielellä: ruoka-aineiden nimiä, työvälineiden
ja työmenetelmien nimiä sekä muuta ruoanvalmistukseen ja työohjeisiin liittyvää
sanastoa
 osaa selostaa ja arvioida omaa ja toisen oppilaan työtä kielikylpykielellä
KIELELLISET TAVOITTEET TEKSTIILITYÖSSÄ
Suulliset taidot
Oppilas
 osaa kuvailla omaa työtään ja työskentelyään kielikylpykielellä
 osaa käyttää ainekohtaista sanastoa kertoessaan omasta työstään
 osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn
 osaa arvioida valmista työtään suullisesti
 ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot
 harjaantuu tekstiilityöhön liittyvän esitelmän pidossa
Kirjalliset taidot
Oppilas
 harjaantuu tekstiilityöhön liittyvän tekstin ymmärtämisessä
 ymmärtää selkeitä kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan
 oppii tekstiilityöhön liittyvää sanastoa liittyen
o neulontaan: lyhennykset ja keskeinen sanasto
o virkkaukseen
o ompeluun: vaate- ja muu ompelu
o erikoistekniikoihin
o työvälineiden ja –tarvikkeiden nimiin
 ymmärtää tekstiilien hoitoon ja huoltamiseen sekä materiaalitietoon liittyvää
sanastoa
 osaa kirjoittaa omasta työstään itsearvioinnin kokonaisin lausein
 harjaantuu kirjoittamaan työohjeita
114
KIELELLISET TAVOITTEET TERVEYSTIEDOSSA
Suulliset ja kirjalliset taidot
Oppilas oppii





oman itsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää sanastoa
arjen terveyskäyttäytymiseen liittyvää sanastoa
ymmärtämään opetussisältönä olevien aihealueiden terminologiaa
käyttämään kieltä pohdiskeluun ja keskusteluun terveydestä
kirjoittamaan kielikylpykielellä annettuja tehtäviä
KIELELLISET TAVOITTEET KUVATAITEESSA
Suulliset taidot
Oppilas
 ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot
 osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn
 oppii ainekohtaista sanastoa liittyen, eri työvälineisiin, tarvikkeisiin, materiaaleihin ja
tekniikoihin
 osaa reflektoida kuvataiteellista tekemistä, kokemista ja kuvallista ilmaisua
 pystyy osallistumaan keskusteluun omasta työstä, taiteilijoiden teoksista ja muista
ympäristön taideilmiöistä suullisesti kuvaillen, analysoiden ja vertaillen
 kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja suullista ilmaisuaan
Kirjalliset taidot
Oppilas
 ymmärtää kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan
 harjaantuu kuvataiteeseen liittyvän tekstin ymmärtämisessä
 oppii ymmärtämään ja kirjoittamaan kokonaisia lauseita ja pieniä kirjoitelmia
käyttäen kuvataiteeseen liittyvää sanastoa
 oppii esitelmän/sarjakuvan teon kirjallisena
 osaa kirjoittaa kuvataiteellisesta tekemisestä ja kokemisesta
 kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja kirjallista ilmaisuaan
115
KIELELLISET TAVOITTEET LIIKUNNASSA
Oppilas







osaa liikuntaan liittyvää yhteistä sanastoa
osaa lajikohtaista terminologiaa
ymmärtää käskyjä ja ohjeita
osaa kehon osat ja toiminnan
käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti oppitunneilla
osaa suunnitella ja analysoida suoritustaan
kykenee itsearviointiin
KIELELLISET TAVOITTEET VALINNAISAINEISSA
Valinnaisaineissa laajennetaan ja kerrataan kunkin oppiaineen opetukseen liittyvää
sanastoa.
Valinnaisaineiden kielellisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi:
 oppilas käyttää kielikylpykieltä aktiivisesti
 oppilas ymmärtää ja osaa käyttää oppiaineeseen liittyvää keskeistä sanastoa
 oppilas ymmärtää oppiaineen asiasisällön kielikylpykielellä
 oppilas harjaantuu käyttämään kieltä esitellessään, pohtiessaan ja arvioidessaan
työtään
 oppilas kertaa kielioppiasioita käytännössä
 oppilas ymmärtää oppiaineeseen liittyviä työohjeita
 oppilas osaa tuottaa oppiaineeseen liittyvää kirjallista tekstiä
 oppilas osaa hakea ja yhdistellä tietoa, joka liittyy oppiaineeseen
 opetuksessa pyritään hyödyntämään lähiympäristön tarjoamia
mahdollisuuksia käyttää kielikylpykieltä esimerkiksi vierailukäynneillä
116
10.2.
Musiikkiluokkaopetus
Vaasan musiikkiluokat ovat osa valtakunnallista musiikkiluokkatoimintaa, jossa oppilaat valitaan
testien perusteella ensimmäiselle luokalle. Ne toimivat Onkilahden koulussa (vuosiluokat 1 - 6) ja
Vöyrinkaupungin koulussa (vuosiluokat 7 - 9).
Musiikkiluokkaopetuksen tavoitteena on antaa musiikista kiinnostuneille oppilaille hyvät
perusvalmiudet musiikin jatko-opintoihin tai musiikkia sivuaviin ammatteihin sekä tukea
harrastustoimintaa.
Musiikinopetusta lukuun ottamatta musiikkiluokilla noudatetaan perusopetuksen
opetussuunnitelmaa. Jokaisella vuosiluokalla on 3 - 4 tuntia musiikkia viikossa, jonka lisäksi
oppilaat osallistuvat luokilla 3 - 6 kuorotoimintaan ja yhteissoittoon luokilla 5 - 6. Koululla on
myös oma orkesteri.
Kuorotoiminta jatkuu luokilla 7 - 9 samoin kuin yhteissoitto. Lisäksi luokilla 7 - 9 painotetaan
länsimaisen musiikin tiedollista käsittelyä, yhdeksännen luokan päättötodistuksen yhteydessä
oppilas saa myös musiikkiopiston musiikkitiedon suorituksen.
Musiikin oppitunneilla oppilaille opetetaan musiikinkuuntelun ja laulun lisäksi nuottien lukemista
ja kirjoittamista (säveltapailua), musiikkitietoa(musiikin teoriaa ja historiaa), nokkahuilun soittoa ja
kuorolaulua. Ylemmillä luokilla opiskellaan myös kitaran alkeita sekä muita yhtyesoittimia.
Opiskelu musiikkiluokilla ja Kuula-opistossa täydentävät toisiaan. Kurssitutkintoja musiikin
teoriassa ja säveltapailussa suoritetaan yhteistyössä Kuula-opiston kanssa.
Koulujen kuorot esiintyvät omien konserttien lisäksi erilaisissa kaupungin ja järjestöjen
järjestämissä juhlissa ja tapahtumissa mm. kaupunginorkesterin kanssa.
117
10.3
Vieraskielinen opetus (englanti)
Vieraskielinen opetus (englanti) alakoulussa
Vieraalla kielellä annettavasta opetuksesta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä vieraskielinen
opetus. Suvilahden koulun vieraskielisessä opetuksessa käytetään englannin kieltä ja
opetusmenetelmänä CLIL–menetelmää (Content and Language Integrated Learning).
Vieraskielisen opetuksen luokat ovat kaksikielisiä; niissä opetetaan rinnakkain suomen- ja
englanninkielellä. Suomen- ja englanninkielellä annettavan opetuksen keskinäinen osuus muuttuu
alakoulun aikana siten, että englanninkielinen osuus on vuosiluokilla 1-2 noin 80 %, vuosiluokalla 3
noin 50 % ja vuosiluokilla 4-6 noin 40 %. (kuva 1) koulun vieraskielisten
luokkien tuntijako).
Kuva 1 Englannin- ja suomenkielisen opetuksen jakautuminen
Luokan englannin- ja suomenkielinen opettaja toimivat kiinteästi yhteistyössä, ja opettajilla on vain
yksi kielellinen rooli suhteessa oppilaisiinsa. Opetus etenee pitkälti teemoittain, mikä voi ylittää
oppiainerajat. Englannin kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Suvilahden koulun
vieraskielisen opetuksen luokilla lukemaan ja kirjoittamaan opetetaan englannin kielellä.
Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteita 2004. Suvilahden koulun vieraskielisen opetuksen tavoitteiden pohjana on kielen
opetuksen ja oppimisen eurooppalainen viitekehys. Kielen oppimisen yleiseurooppalainen
viitekehys on nähtävissä Opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa:
http://www.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc
Oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia
arviointikriteereitä.
Valintaperiaatteet Suvilahden koulun vieraskieliselle luokalle
Vieraskielisellä luokalla aloittavilta oppilailta edellytetään aiempaa tutustumista englannin kielen
alkeisiin ja riittävää suomen kielen taitoa. Aloittaessaan vieraskielisen opetuksen 1. luokalla,
oppilas samalla sitoutuu jatkamaan ko. opetuksessa koko perusopetuksen ajan.
Mikäli luokalle hakeutuu enemmän kuin 23 lasta, ovat valintaperiaatteet seuraavanlaisia:
1. Lapset, jotka ovat käyneet Vaasan englantilaista leikkikoulua.
2. Lapset, joilla on englanninkielistä taustaa.
3. Arvan perusteella.
118
Vieraskieliseen opetukseen valittaessa otetaan lisäksi huomioon lapsen kyvyt selviytyä englanninja suomenkielisestä opetuksesta ja esikoulun suositukset. Jos todetaan, ettei oppilaalla ole
tarpeellisia valmiuksia englannin kielessä, hänet voidaan siirtää suomenkieliselle luokalle.
Koulun rehtorilla on oikeus tehdä lopullinen päätös oppilaaksi ottamisesta.
Niille oppilaille, jotka eivät ole äidinkieleltään suomenkielisiä, järjestetään suomi toisena kielenä –
opetusta (S2).
Vieraskielinen opetus (englanti) yläkoulussa
Suvilahden alakoulun jälkeen Vaasan englanninkielinen CLIL-opetus jatkuu Merenkurkun koulussa
7.-9. luokilla. Englanninkielisellä linjalla käytetään englanniksi opetettavien aineiden opetuksessa
sekä englantia että suomea. Englanninkielisen opetuksen tavoite on vahvistaa oppilaan valmiuksia
jatkaa halutessaan IB-lukioon tai muuhun englanninkieliseen oppilaitokseen sulkematta kuitenkaan
pois mahdollisuutta suomenkielisiin jatko-opintoihin. Vaikka CLIL-opetuksessa on kyse oppiaineen
ainesisällön opettamisesta vieraalla kielellä, niin vuosiluokilla 7-9 huolehditaan myös siitä, että
oppilaat hallitsevat ainesisällön omalla äidinkielelläänkin.
Yläkoulussa sama opettaja käyttää kumpaakin kieltä opetuksessaan valitsemassaan suhteessa ja
valitsemissaan tilanteissa. Merenkurkun koulussa CLIL-opetus perustuu aineenopettajan ja
kielenopettajan yhteistyölle ja voi näin ylittää oppiaineiden rajat. Aineenopettaja tukee samalla
kielenopetusta ja kielenopettaja voi käyttää ainesisältöjä kielenopetuksessaan.
Englanninkielisen opetuksen määrä on yläkoulussa noin 30%. Englanniksi opetettavat aineet ja
muut tarkemmat tiedot niistä on Merenkurkun koulun omassa vieraskielisen opetuksen
opetussuunnitelmassa.
Opetuksen tavoitteet, sisältö ja arviointi
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Englannin kielessä oppilaat arvioidaan peruskoulun päättötodistuksessa samoin kuin A1-kielenä
englantia opiskelevat. Kielenopetuksen tavoitteena on kuitenkin, että oppilaat saavuttavat
päättöarvioinnissa vähintään A1-kielen arvosanalle 8 määritellyn osaamisen tason. Myös
aineenopetuksessa pyritään tiettyihin kielellisiin tavoitteisiin, jotka on kuvattu koulun omassa
opetussuunnitelmassa.
Valintaperiaatteet Merenkurkun koulun englanninkieliselle luokalle
Oppilaat siirtyvät englanninkieliselle linjalle Merenkurkun kouluun pääasiallisesti Suvilahden
koulun englanninkieliseltä luokalta. Luokkaa voidaan yläkoulussa täydentää. Täydentäminen
tapahtuu yleisopetuksen oppilaista alakoulun kielenopettajan suosituksesta. Linjalle haluavat
oppilaat testataan ja haastatellaan sekä englannin kielessä että suomen kielessä. Täydennettäessä
valintaan vaikuttaa myös oppilaan käytösnumero. Merenkurkun koulun rehtori tekee lopullisen
päätöksen oppilaaksi ottamisesta.
ENGLANNINKIELINEN OPETUS MERENKURKUN KOULUSSA
Merenkurkun koulussa on tarjottu vieraskielistä opetusta jo vuodesta 1997. Koulun
erityistehtäväksi tuli silloin kaupungin ruotsinkielinen kielikylpyopetus. Syksystä 2013
119
alkaen Merenkurkun koulu tarjoaa vieraskielistä opetusta myös englanninkielellä. Koulun
englanninkielisestä opetuksesta käytetään nimitystä CLIL-opetus, koska siinä käytetään
CLIL-menetelmää (Content and Language Integrated Learning), joka tarkoittaa
oppiainesisällön opettamista ja opiskelua vieraalla kielellä. Sen sijaan että kieli olisi
yksinomaan opetuksen ja oppimisen kohde, sitä käytetään välineenä eri oppiaineiden
sisältöjen oppimisessa.
CLIL-opetus käsitteenä on laaja ja tarkoittaa kaikkea vieraskielistä opetusta. Merenkurkun
koulun englanninkielinen opetus ei ole kielikylpyopetusta.
Merenkurkun koulu noudattaa yllä olevaa Vaasan kaupungin vieraskielisen opetuksen
opetussuunnitelmaa.
ENGLANNINKIELISEN OPETUKSEN OSUUS
Englanninkielisen opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa noudattavat
valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Kunkin oppiaineen opetuksen
lähtökohtana ovat sisällön vaatimukset ja aineenopettaja arvioi erikseen, milloin sisältöä
voidaan lähestyä vieraan kielen opettamisen näkökulmasta. Aineenopettaja voi näin
käyttää sekä englantia että suomea opetuksessaan tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan
suhteessa.
Merenkurkun koulussa opetetaan CLIL-menetelmällä englanniksi seitsemänneltä luokalta
alkaen seuraavia yhteisiä oppiaineita: englanti, matematiikka/fysiikka/kemia, liikunta,
kuvataide ja kotitalous. Näissä yhteisissä aineissa CLIL-oppilaat opiskelevat omana
ryhmänään.
Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla englanninkielinen opetus painottuu englannin
kielen ja matemaattisten aineiden lisäksi valinnaisaineisiin. Valinnaisaineet esitellään
lukuvuosikohtaisessa valinnaisainetarjottimessa koulun kotisivuilla. Yhteisesti
opiskeltavissa aineissa CLIL-oppilaat opiskelevat edelleen omana ryhmänään, mutta
valinnaisaineryhmiä voidaan täydentää perusopetuksen oppilailla. Valinnaisaineryhmät
ovat kuitenkin CLIL-opetuksen ryhmiä, joten niitä täydennetään sellaisilla oppilailla, joilla
on edellytykset CLIL-opiskeluun.
Esimerkki CLIL-menetelmällä opetettavista aineista:
Yhteiset aineet
7. luokka
englanti
matematiikka
fysiikka
kemia
liikunta
kotitalous
kuvataide
8.-9. luokka
englanti
matematiikka
fysiikka
120
Valinnaiset aineet
esimerkiksi:
liikunta
kotitalous
kuvataide
valokuvaus ja filmaus
luova kirjoittaminen
Englanninkielistä opetusta voidaan antaa myös muissa kuin ylempänä luetelluissa
aineissa. Aineenopettaja voi halutessaan käyttää englantia opetuksessaan tai
opetusmateriaaleissaan. Englanninkielisiä opintokokonaisuuksia voidaan myös toteuttaa
yhteistyönä joko CLIL-opettajien ja muiden opettajien tai CLIL-ryhmien ja muiden ryhmien
kesken.
Vaasassa englanninkielellä annettavan opetuksen osuus on alakoulun aikana vuosiluokilla
1-2 enimmillään noin 80 %, vuosiluokalla 3 noin 50 % ja vuosiluokilla 4-6 noin 40 %.
Yläkoulun aikana englanninkielisen opetuksen määrä on noin 30%.
Englanninkielisen ja
suomenkielisen opetuksen
suhde perusopetuksen aikana
80
70
60
50
40
30
20
10
0
englanti
suomi
1.-2. lk
3. lk
4.-6. lk
7.-9. lk
Pienet muutokset lukuvuosittain voivat olla mahdollisia.
Englanninkielisen opetuksen oppilaille tarjotaan vain suomenkielistä osa-aikaista
erityisopetusta. Tukiopetusta tarjotaan ainesisällön ja oppilaan tarpeen mukaan joko
suomeksi tai englanniksi.
CLIL-opetukseen osallistuneiden oppilaiden päättötodistuksen liitteeksi tulee todistus
osallistumisesta englanninkieliseen opetukseen. Todistuksessa kerrotaan Merenkurkun
englanninkielisestä opetuksesta kokonaisuutena.
10.3.1 CLIL-ENGLANTI
Merenkurkun koulun CLIL-oppilaiden englanninopetus seuraa valtakunnallisessa
perusopetuksen opetussuunnitelmassa A1-englannille asetettuja tavoitteita ja sisältöä.
CLIL-oppilaat ovat kuitenkin koko kouluaikansa käyttäneet englantia oppimisen välineenä,
joten niitä täytyy jonkin verran laajentaa ja muokata, jotta oppiminen säilyy mielekkäänä ja
riittävän haasteellisena.
Merenkurkun koulu on ruotsin kielikylpyopetuksen ja englanninkielisen CLIL-opetuksen
myötä kielipainotteinen koulu, joten englanninopetuksessakin huomioidaan
monikielisyyden periaate. Oppilaita kannustetaan käyttämään niin englantia kuin muitakin
oppimiaan kieliä nimenomaan viestinnän välineenä sekä myös vertailemaan ja etsimään
yhtäläisyyksiä ja eroja kielistä. Metodeiltaan englanninopetus pyrkii lähenemään
äidinkielenopetusta siten, että pääpaino on oppilaan omalla tuottamisella.
Englannintunneilla kieli on kuitenkin juuri opetuksen ja oppimisen kohde eikä muun
oppimisen väline.
121
KIELITAIDON TAVOITTEET
Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi
englanninopetuksen tavoitteena on, että oppilas:







käyttää englantia kommunikoidessaan CLIL-opettajien kanssa
käyttää englantia oppitunnilla luokkatovereidensa kanssa
pystyy kommunikoimaan eri tasoilla ja eri tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa ja
tulee ymmärretyksi
tunnistaa ja ymmärtää jotenkin kielen eri variaatioita ja siten ymmärtää kielen ja
kielenkäytön kulttuurisidonnaisuuden
selviää eri aineiden opiskelusta englanniksi eli pystyy lukemaan, ymmärtämään ja
analysoimaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan selkeitä tekstejä, joissa
kieliopillisesti oikeita lauseita ja laaja sanavarasto
saa mahdollisuuden monipuoliseen kielitaidon hankkimiseen sekä perustan
englanninkielisille jatko-opinnoille
pystyy myöhemmin elämässään hyödyntämään kielitaitoaan.
Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään eurooppalaisen viitekehyksen
mukaiset taitotasot 9. luokan päättöarvioinnin A1-kielen arvosanalle 8. Merenkurkun
koulun englanninopetuksessa tavoitteena on, että oppilas saavuttaisi englanninkielessä
vähintään nämä A1- kielelle asetetut tasot ja parhaimmillaan pääsisi B.2-C.1 –tasoille.
Tavoitteet: kielen tavoitetaso 9. luokalla eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikon
mukaan.
Kuullun
ymmärtäminen
Puhuminen
Tekstin
ymmärtäminen
Kirjoittaminen
Vähimmäistavoite
A1-kielen mukaan
B1.1
Toimiva
peruskielitaito
A2.2
Kehittyvä
peruskielitaito
B1.1
Toimiva
peruskielitaito
A2.2
Kehittyvä
peruskielitaito
CLIL-englannin
tavoite
parhaimmillaan
C1.1
Taitavan
kielitaidon
perustaso
B2.2
Toimiva
itsenäinen
kielitaito
B2.2
Toimiva
itsenäinen
kielitaito
B2.1
Itsenäisen
kielitaidon
perustaso
Kuullun ymmärtäminen C1.1: Taitavan kielitaidon perustaso
Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pidempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja,
keskusteluja, väittelyjä) myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä. Vieras aksentti
tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.
Puhuminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito
Pystyy tehokkaaseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja
neuvotella monista asioista. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti
tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa viestiä spontaanisti ja vaivattomasti satunnaisista
epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
122
Hallitsee kielelliset keinot ilmaista tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti ja selkeästi.
Kieliopin hallinta on hyvää eivätkä mahdolliset virheet haittaa ymmärrettävyyttä.
Tekstin ymmärtäminen B2.2: Toimiva itsenäinen kielitaito
Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun mittaisia eri aihealueita käsitteleviä tekstejä.
Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin.
Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.
Kirjoittaminen B2.1: Itsenäisen kielitaidon perustaso
Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista
aihepiireistä, sekä tutuista että abstrakteista aiheista. Osaa laajan sanaston ja vaativia
lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän tekstin laatimiseksi. Hallitsee melko hyvin
oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin.
Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Pitkässä kirjoitelmassa voi ilmetä
hyppäyksiä asiasta toiseen.
OPISKELUSISÄLLÖT CLIL-ENGLANNISSA
Opiskelu englannin tunneilla on teemaopetusta: yhden aihekokonaisuuden parissa
työskennellään pidempi jakso ja käytetään erilaisia työskentelytapoja:




Luetaan tekstejä eri aihealueilta, kaunokirjallisuutta, sanomalehtiä, aikakauslehtiä
ym. sekä työstetään niitä.
Kirjoitetaan tekstejä ja pidetään esitelmiä mahdollisimman monipuolisista aiheista.
Oppilaat käsittelevät muiden oppilaiden esityksiä esittämällä aiheeseen liittyviä ja
aihetta syventäviä kysymyksiä, jolloin sanavarasto karttuu kulloinkin käsiteltävänä
olevalla aihealueella. Opettaja arvioi tuotoksen.
Käydään läpi vastaavat kielioppiasiat kuin A1-englannissa.
Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen lisäksi
englanninopetuksessa käytetään myös muiden CLIL-aineiden ainesisältöjä. Tehdään siis
yhteistyötä muiden CLIL-aineiden opettajien kanssa ja helpotetaan näin oppilaan
ainesisällön omaksumista englanniksi.
VAASAN ERITYISPIIRTEET
Vaasa on yliopistokaupunki, jossa on paljon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Vaasassa on
myös paljon yrityksiä, joissa käytetään englannin kieltä. Monikielisenä ja monikulttuurisena
kaupunkina Vaasa tarjoaa paljon mahdollisuuksia englanninkieliseen opetukseen.
Oppilailla on mahdollisuus kuulla paljon englantia ja paljon erilaisia englannin variaatioita.
Merenkurkun koulussa käy ulkomaisia vaihto-opiskelijoita vierailemassa oppitunneilla ja
CLIL-oppilaille järjestetään vierailuja paikallisiin yrityksiin.
ARVIOINTI
Oppilaiden päättöarviointi on myös valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellyn
A1-englannin päättöarvioinnin mukainen.
123
Englannin tunneilla kunkin aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi itse omaa
työskentelyään, töitään ja aktiivisuuttaan. Lisäksi opettaja arvioi oppilaan työskentelyä ja
tuotoksia.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja siihen vaikuttaa myös oppilaan aktiivisuus kielen
käyttäjänä CLIL-aineiden oppitunneilla. Oppilaan aktiivisuutta englanninkielen puhujana
arvioivat oppilas itse sekä kaikki CLIL-opettajat täyttämällä arviointilomakkeen (LIITE).
Arviointilomake annetaan englannin opettajalle, joka ottaa sen huomioon CLIL-englannin
arvioinnissa.
Oppilaan itsenäinen työskentely, parin kanssa toimiminen sekä ryhmätyöskentely
vaikuttavat, samoin kuin huomioidaan oppilaan kyky saattaa työt päätökseen opettajan
antamaan määräaikaan mennessä.
Oppilaille järjestetään kirjallisia ja suullisia kokeita.
10.3.2 ENGLANNINKIELISEN AINEENOPETUKSEN KIELELLISET TAVOITTEET
CLIL-opetuksessa yhdistyy sisällön ja kielen oppiminen. Jotta kieltä opittaisiin tehokkaasti,
oppilaan täytyy tuottaa aktiivisesti kieltä. Tämän vuoksi oppilaskeskeiset
opetusmenetelmät ovat tärkeitä. Oppilaan pitää kirjoittaa, luoda tekstiä, muokata sitä tai
suullisesti selostaa oppimaansa. Luokassa käytetään opetusmenetelmiä, joissa oppilaalla
on aktiivinen rooli. Vieraskielisessä opetuksessa luodaan oppimistilanteita, joissa
opettajalla on henkilökohtainen kielellinen kontakti jokaiseen oppilaaseen vuorollaan ja
opetus on keskustelevaa ja kyselevää. Näin oppilaista tulee aktiivisia kielen käyttäjiä ja
myös eritasoisten oppilaiden taidot tulevat esille. Opettaja voi näin varmistaa, että
opetuksen sisältö on opittu.
Englanninkielistä opetusta pyritään antamaan erityyppisissä aineissa niin taito- ja
taideaineissa kuin lukuaineissakin. Valinnaisaineet luokilla 8-9 tarjotaan CLIL-oppilaille
pääasiassa englanniksi. Yhteistyössä alakoulun kanssa pyritään siirtymävaiheessa
alakoulusta yläkouluun luomaan kielellisiä jatkumoita oppiaineiden opettamiseen
englanniksi
Aineenopettaja on vastuussa aineensa asiasisältöjen opiskelemisesta ja hän tukee vieraan
kielen omaksumista oppiaineessaan. Oppiaineen sanasto tulee esille aineenopetuksen
yhteydessä. Sanaston opetus voidaan jakaa a) sisältösidonnaiseen kieleen, jolloin
annetaan asiaan liittyvät avainsanat ja ilmaukset sekä b) sanastoa laajentavaan
opetukseen. Jokaisen oppiaineen erikoissanaston lisäksi oppilas oppii aineenopetuksessa
myös yleiskieltä.
Yksi vieraskielisen opetuksen tärkeimpiä kielellisiä tavoitteita on se, että oppilas käyttää
vierasta kieltä aktiivisesti. Tämä on päätavoite oppilaan kaikissa englanninkielisissä
aineissa.
Merenkurkun koulussa CLIL-opettaja voi käyttää opetuksessaan valitsemissaan sisällöissä
ja tilanteissa joko englantia tai suomea. Kielen valinta on opettajan päätös, ei oppilaan.
Opettajan on myös oltava kielenkäytössään johdonmukainen. Kahden kielen käyttäminen
toimii esimerkiksi niin, että jos oppiaineen sisältö on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä
124
opetustilanteessa suomeksi, voi siihen liittyviä tehtäviä ja sanastoja kuitenkin olla
englanniksi tai toisinpäin. Näin vieraan kielen käyttäminen antaa lisäarvoa oppimiseen
vaarantamatta kuitenkaan aineen sisällön hallintaa äidinkielellä. Englanninkielisen
aineenopetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin yleisopetuksen tavoitteet. Kieli ei
saa vaikuttaa sisällön oppimisen arviointiin. Kunkin oppiaineen arvioinnissa käytetään
valtakunnallisia sisältöjen oppimisen arviointikriteereitä.
VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET MATEMATIIKASSA
Suulliset taidot Clil-kielellä
Oppilas oppii
 ymmärtämään suulliset tehtävänannot suomeksi ja englanniksi
 ymmärtämään ja käyttämään oikein lukusanoja ja järjestyslukuja, yhteinen
harjoittelu englannin kielen opettajan kanssa
 ymmärtämään ja käyttämään oikein matemaattisia termejä, matemaattisia
prepositioilmaisuja sekä suunnanilmauksiin ja vertailuun liittyviä termejä
ymmärtämään ja käyttämään oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä
 osallistumaan matematiikkaan liittyvään keskusteluun opittujen asiasisältöjen ja
sanastojen avulla
 kehittämään matemaattista ajattelua myös suomen kielellä
Kirjalliset taidot Clil-kielellä
Oppilas oppii
 ymmärtämään kirjalliset tehtävänannot ja ongelmanratkaisutehtävät kahdella
kielellä
 poimimaan ongelmanratkaisutehtävästä tehtävän ratkaisuun liittyvät oleelliset tiedot
ja käyttämään niitä tehtävää ratkaistaessa
 ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein lukusanoja, järjestyslukuja, matemaattisia
termejä ja matemaattisia prepositioilmaisuja, yhteinen harjoittelu englannin kielen
opettajan kanssa
 ymmärtämään ja kirjoittamaan oikein tehtävänantoon ja aiheeseen liittyviä verbejä
 perustelemaan vastauksen oikeakielisesti ja kokonaisin lausein myös suomeksi
VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KEMIASSA JA FYSIIKASSA
Keskeisten käsitteiden ja tieteessä käytetyn merkkikielen omaksuminen kahdella kielellä.
Oppilas oppii
 lukemaan oppiaineen kurssisisältöjä opettajan avustamana myös vieraalla kielellä
 kirjaamaan yksinkertaisia havaintoja ja tekemään yksinkertaisia muistiinpanoja
myös vieraalla kielellä, erityisesti laboratoriotöiden tekeminen vieraalla kielellä
 osallistumaan yksinkertaiseen vieraskieliseen keskusteluun fysiikan ja kemian
tunneilla
125

kirjallisen tieteellisen laboratorioraportin tekeminen omalla äidinkielellä ja Clilkielellä opettajan avustuksella (yhteistyössä englannin aineenopettajan kanssa)
VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET LIIKUNNASSA
Englannin kielellä oppilas







ymmärtää yleistä liikuntaan liittyvää sanastoa
ymmärtää lajikohtaista terminologiaa
ymmärtää ohjeita
osaa kehon osat ja toiminnan
kommunikoi aktiivisesti oppitunnilla
osaa analysoida suoritustaan
kykenee itsearviointiin
VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KOTITALOUDESSA
Suulliset taidot
oppilas
 käyttää kieltä aktiivisesti tunnilla sekä opettajan että luokan muiden oppilaiden
kanssa
 kuuntelee ja ymmärtää suulliset ohjeet
 osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät työohjeisiin ja käytännön työskentelyyn
 osaa perustella ja selittää tekemäänsä työtä englanninkielellä
 pystyy tekemään lyhyitä suullisia esityksiä oppiaineesta
Kirjalliset taidot
oppilas
 pystyy ymmärtämään tekstiä niin, että oppisisältö tulee ymmärretyksi
 osaa etsiä tietoa englanninkielisestä tekstistä ja kirjoittaa vastauksia tehtäviin, jotka
käsittelevät ravitsemusta, kuluttajatietoa ja kodinhoitoa
 osaa kotitalouden oppisisältöön liittyvää sanastoa
o ravitsemuksen sanastoa
o kotiin ja keittiöön liittyvää sanastoa
o siivoukseen ja pyykinpesuun liittyvää sanastoa
o kuluttajatietoon liittyvää sanastoa
 osaa tehdä ruokaa ja hoitaa kotia englanninkielisten ohjeiden mukaan
 ymmärtää ruokaohjeita englanninkielellä: ruoka-aineiden nimiä, työvälineiden ja
työmenetelmien nimiä sekä muuta ruoanvalmistuksen sanastoa
126
VIERAAN KIELEN OPPIMISEN TAVOITTEET KUVATAITEESSA
Suulliset taidot
Oppilas
 ymmärtää suulliset ohjeet ja tehtävänannot
 osaa tehdä kysymyksiä, jotka liittyvät omaan työhön ja työskentelyyn
 oppii ainekohtaista sanastoa liittyen, eri työvälineisiin, tarvikkeisiin, materiaaleihin ja
tekniikoihin
 osaa reflektoida kuvataiteellista tekemistä, kokemista ja kuvallista ilmaisua
 pystyy osallistumaan keskusteluun omasta työstä, taiteilijoiden teoksista ja muista
ympäristön taideilmiöistä suullisesti kuvaillen, analysoiden ja vertaillen
 kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja suullista ilmaisuaan
Kirjalliset taidot
Oppilas
 ymmärtää kirjallisia työohjeita ja osaa toimia niiden mukaan
 harjaantuu kuvataiteeseen liittyvän tekstin ymmärtämisessä
 oppii ymmärtämään ja kirjoittamaan kokonaisia lauseita ja pieniä kirjoitelmia
käyttäen kuvataiteeseen liittyvää sanastoa
 oppii esitelmän/sarjakuvan teon kirjallisena
 osaa kirjoittaa kuvataiteellisesta tekemisestä ja kokemisesta
 kehittää kuvataiteellista ajatteluaan ja kirjallista ilmaisuaan
127
VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI PERUSOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET 1-8
Liite 1
OPPILAIDEN LÄHIKOULUALUEET (oppilaaksiottoalueet)
Merenkurkun koulun lähikoulut
Hietalahden koulu
Keskuskoulu
Palosaaren koulu
Suvilahden koulu
Variskan koulun lähikoulut
Huutoniemen koulu
Nummen koulu
Teeriniemen koulu
Vanhan vaasan koulu
Vöyrinkaupungin koulun lähikoulut
Asevelikylän koulu
Isolahden koulu
Länsimetsän koulu
Onkilahden koulu
128
Liite 2
Perusopetuksen tuntijako Vaasassa
Luokka / Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
1
7
2
7
A-kieli
3
6
4
5
5
3
6
5
7
3
8
3
9
3
Yht
42
2
2
2
2
2
3
3
16
2
2
2
6
3
3
4
32
B-kieli
Matematiikka
3
3
4
5
Ympäristö- ja luonnontieto
1
2
3
3
3
4
9
Biologia ja maantiede
2
1
2
2
3
10
Fysiikka ja kemia
1
1
2
3
2
9
1,5
1,5
Terveystieto
Uskonto ja elämänkatsomustieto
2
1
1
1
Historia ja yhteiskuntaoppi
3
1
2
1
1
1
11
2
1
2
2
3
10
Musiikki
1-
1-
1-
1-
2
1
1
9
Kuvataide
1-
1-
1-
1-
3
2
2
12
Käsityö
1-
1-
2
2
2
3
3
16
Liikunta
2
2
2
2
3
2
2
Kotitalous
2
2
3
Oppilaanohjaus
0,5
19
3
0,5
1
2
7
6
13
Vapaaehtoinen kieli
Valinnaiset aineet
Alkuopetuksen vahvistaminen
5. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden /
matematiikan vahvistaminen
1
Oppilaan tuntimäärä yhteensä
20
1
2
1
20
Vapaaehtoinen A-kieli
Oppil. Tuntim. Vapeht. A-kielen kanssa
23
23
25
24
30
30
30
225
2
25
2
27
2
26
2
(32)
2
(32)
2
(32)
12
237
Vuosiluokilla 1 - 4 jokaisella luokka-asteella jää taito- ja taideaineissa yksi tunti koulukohtaisesti sijoitettavaksi.
Muutos ei vaikuta luokka-asteiden kokonaistuntimääriin. Taide- ja taitoaineiden valtakunnallinen minimi täyttyy.
129
Liite 3
Vaasan kaupunki
___________________N KOULU
Oppilaiden sopimus
Tietokoneen käytön perussäännöt





Käytä tietokonetta tavalla, joka osoittaa muiden huomioon ottoa ja kunnioitusta.
Älä käytä tietokonetta luvatta.
Älä tutki, käytä tai muuta muiden tuotoksia ilman lupaa.
Älä muuta koneiden asetuksia.
Älä asenna, kopioi äläkä imuroi mitään tietokoneelle.
Internetin käytön perussäännöt










Vieraile Internetissä vain sivuilla, jotka sisältävät koulutyöhön soveltuvaa materiaalia.
Älä unohda käyttää tervettä järkeä Internetissä liikkuessasi. Ole kriittinen ja harkitse, mihin
tietoon luotat.
Älä kerro kotiosoitettasi, puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä kenellekään Internetissä
tapaamallesi henkilölle elleivät vanhempasi tai huoltajasi anna siihen lupaa. Mieti tarkkaan,
ennen kuin annat nimesi.
Älä lähetä valokuvaasi, luottokortti- tai pankkitietojasi ilman vanhempiesi tai huoltajasi
suostumusta.
Jos sinulla on salasana, älä luovuta sitä kenellekään, älä edes parhaimmalle ystävällesi.
Jos löydät epäasiallista, loukkaavaa tai lainvastaista materiaalia verkosta, ilmoita siitä omalle
Internetpalvelun tarjoajallesi ja tarvittaessa viranomaisille osoitteeseen
[email protected]
Voit myös kysyä neuvoa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Älä jää keskusteluryhmään, jossa joku sanoo tai kirjoittaa jotakin, joka huolestuttaa sinua tai saa
olosi tuntumaan epämukavalta. Älä myöskään vastaa siivottomaan, vihjailevaan tai tunkeilevaan
postiin. Kerro tapahtumasta vanhemmillesi tai huoltajallesi. Kerro heille myös, jos näet verkossa
loukkaavaa tai epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia.
Älä tapaa ketään ilman vanhempiesi tai huoltajasi suostumusta. Jos aiot tavata verkkotuttavuutesi, tapaa hänet ensimmäisen kerran julkisella paikalla, mieluiten vanhempasi tai huoltajasi
kanssa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olen tutustunut edellä oleviin perussääntöihin ja sitoudun noudattamaan niitä koulutyössäni.
(Tätä kohtaa sovelletaan sopimuksen rikkomisesta eli kuten koulun järjestyssääntöjen mukaan
rikkomistapauksissa rangaistaan.)
Vaasa ______/ ______20__
________________________________________________
Oppilaan allekirjoitus
130
________
Luokka
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Huoltajan sopimus
Tekijänoikeuskiistojen välttämiseksi pyydämme huoltajan lupaa käyttää oppilaan nimeä,
kuvia ja tuotoksia internetissä _______________n koulun kotisivulla ja muissa koulun julkaisuissa.
Oppilaan _____________________________________



nimi saa esiintyä korvauksetta koulun kotisivulla ja muissa julkaisuissa
kuva saa esiintyä korvauksetta koulun kotisivulla ja muissa julkaisuissa
opiskeluun liittyviä tuotoksia (kuvia, esitelmiä ym.) saa esittää korvauksetta
koulun/opetusviraston verkossa, digitaalisissa tallenteissa ellei oppilas tai hänen huoltajansa
sitä erikseen kiellä
Tämä sopimus on voimassa koko sen ajan kun oppilas on yllä mainitun koulun oppilas.
Vaasa ____/_____20__
Huoltajan allekirjoitus ____________________________________
131