Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Jätteestä liikennepolttoaineeksi
J
p
hankkeen seminaari
Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan
25.1.2011 klo klo 9.00 - 12.00 Helsinki
Ruokajätteen elinkaaren
kasvihuonekaasupäästöt.
Professori Sirpa Kurppa
MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus
Kestävän biotalouden tutkimustiimi
1
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Tausta-aineisto:
”ConsEnv” Kotitalouksien kulutusvalintojen
ympäristövaikutukset
y
p
jja niistä viestiminen esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke 20062009




Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus,
MTT
Kuluttajatutkimuskeskus KTK
Kuluttajatutkimuskeskus,
Suomen ympäristökeskus,
SYKE
O l yliopiston
Oulun
li i t
ThuleTh l
instituutti





Fazer Leipomot
F
L i
t Oy
O
HK-Ruokatalo Oy
Raisio Oyj
Ruokakesko Oy
Saarioinen Oy
2
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa
22 erilaisen
il i
lounasaannoksen
l
k
suhteellinen
ht lli
osuus
suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta.
Lihamakaronilaatikko, koti
Kinkkukiusaus, koti
Broiler kermakastikkeessa, valmis
Broilerkiusaus, koti
Broilerkastike+tumma
o e as e u
a riisi,
s , koti
o
Broilerkastike + pasta koti
Kirjolohikiusaus, koti
Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti
Nakit ja muusi, koti
Broilerpasta, koti
Ohrapuuro, valmis
K
Kasviskiusaus,
i ki
valmis
l i
Kinkkukiusaus, valmis
Broilerpasta, valmis
Kirjolohikiusaus, valmis
Lihamakaronilaatikko, valmis
Kasviskiusaus, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti
Punajuuripihvi, koti
Soijapapupihvit (veget)koti
Härkäpapupihvit (veget.) koti
Päiväkuormitus per kuluttaja
0 uo 10
20 , maito/vesi
Esimerkkilounaiden
s e
ou a de koostumus:
oostu us pääruoka,
pää
a, salaatti,
sa aatt
a 30
to/ es 40
ja leipä,
e pä,50
Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä
%
60
70
80
90
%
100
3
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Aterian eri valmistusvaiheiden
merkitys ilmastovaikutusten
aiheuttajana
Ilmastovaikutuksissa
metaanilla ja dityppioksidilla
on hiilidioksidin ohella paljon
merkitystä. Metaani- ja
dityppioksipäästöjen
ypp
p
j hallinta
on hyvin haastavaa.
Lihamakaronilaatikko, koti
Kotitalous
CO2
CH4
Kauppa
N2O
Teollisuus
Raaka-aineiden
alkutuotanto
0
1
2
kg CO2 ekv.
4
3
4
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Kasviskiusaus, koti
Kasvisaterioissa eri
Aterian eri
tuotantovaiheiden
valmistusvaiheiden hiilijalanjälkien erot Kotitalous
Kauppa
merkitys
tasaantuvat.
ilmastovaikutusten
aiheuttajana
j
5
CO2
CH4
N2O
Teollisuus
Raaka-aineiden alkutuotanto
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
kg CO2 ekv.
Härkäpapupihvit (veget.), koti
CO2
Kotitalous
CH4
Kauppa
N2O
Teollisuus
R k i id alkutuotanto
Raaka-aineiden
lk t t t
Vegetaristiruuissa
V
t i ti
i
metaani häviää
melkein kokonaan.
Kasviskiusaus, valmisruoka
0
0,2
0,4
0,6
kg CO2 ekv.
0,8
1
CO2
CH4
Kotitalous
K
Kauppa
N2O
Teollisuus
Valmisruoissa teollisuuden
Raaka-aineiden alkutuotanto
osuus kasvaa ja
0
kotitalouksien pienenee.
0,2
0,4
0,6
kg CO2 ekv.
0,8
1
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Ilmastovaikutusten raaka-ainetausta
14 erilaisen kotilounasannoksen ilmastosvaikutus
kg CO2-ekv
Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti
Ki kk ki
Kinkkukiusaus
+tomaatti/kurkkusalaatti
t
tti/k kk
l tti
Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti
Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti
Pääruoka
Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti
Salaatti
Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti
Leipä
Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana
Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka
Juoma
Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka
Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka
Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka
Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka
0
1
2
3
4
6
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Mitä voidaan tehdä varsinaisen
ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä!
Esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi
joutumisen ympäristövaikutus:
 Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos
esimerkiksi kinkkukiusaus
kinkkukiusaus, sen koko tuotantoketjun ja
säilytyksen aiheuttama kuormitus 30 % jätteeksi menevältä
osalta on 800 g ekvivalenttista CO2 jja
 sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO2,
siis kokonaispäästö 800g + 50g
•kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja
•mädätyksen kautta 800 g – 70 g:aan ekvivalenttista CO2
Jätteen käsittelyn päästöt Suomen ympäristökeskuksen tulosten mukaan
7
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
ROAN LOPPUTUOTTEEN OSALTA
JÄTTEEN TULON ESTÄMINEN ON 10
KERTAA YMPÄRISTÖTEHOKKAAMPAA
KUIN RUOKAJÄTTEEN LOPPUKÄSITTELY
ELI
JÄTTEEN LOPPUKÄSITTELYN AVULLA
VOIDAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
OSALTA ESTÄÄ 10 % MENETYKSESTÄ
MENETYKSESTÄ,
MUTTA
JÄTTEEN OIKEA KÄSITTELY ON SILTI
TÄRKEÄÄ!
8
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Missä hävikki syntyy?
Keittiössä ruoan valmistuksen aikana:
Vihannes, marja
Painon
pieneneminen %
keskimäärin
((käytetty
y
y arvo))
Vaihtelu
Peruna
20–24
10–41
Porkkana
16
3–32
20
20
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
13
9–14
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
Punajuuri
Lanttu
Selleri
Valkokaali
Jää
Jäävuorisalaatti
i l tti
Kurkku
Sipuli
Mansikka,
mustaherukka
40
13
Lähde
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
T
Turpeinen
i
1975
4–25
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
30
Rastas ym. 1993
3
Rastas ym. 1993
6
5
4–8
Sääksjärvi & Reinivuo 2004
Turpeinen 1975
9
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Missä hävikki syntyy?
Teollisten prosessien yhteydessä:
Juuresten varastointi
Hävikkiprosentti, peruna
Hävikkiprosentti, muut juurekset
Juuresten kuoriminen
Hävikkiprosentti peruna
Hävikkiprosentti,
Hävikkiprosentti, muut juurekset
Juuresten varastointi ja kuoriminen yhteensä
Sähkönkulutus, kaikki juurekset yleensä, kWh/kg
J
Juuresten
t pilkkominen
ilkk i
Hävikkiprosentti, kaikki juurekset yleensä
Muiden kasvisten varastointi
Hävikkiprosentti, kaalit
Hävikkiprosentti, sipuli
Muiden kasvisten pilkkominen
Hävikkiprosentti, salaatit
Hävikkiprosentti, kaalit
Hävikkiprosentti, sipuli
Hävikkiprosentti, kurkku
Pienin arvo
Suurin arvo
Mallinnuksessa
käytetty arvo
10
20
20
30
15
25
30
15
53
30
40
25
0,4
0,5
0,4
0
20
10
15
10
20
10
17,5
10
30
15
10
10
40
30
20
20
35
22,5
15
15
10
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Esimerkkinä
jjuures
Perusraaka-aine
Perusraaka-aine josta ruoan valmistuksen taustalla
Juuresraaka-aine
100%
Varastointilajittelun
jälkeen jos hävikki 15 %
jälkeen,
85%
Varastoinnin jälkeen, jos
hävikki 25 %
63,75%
Kuorimisen jälkeen, jos
hävikki 25 %
47,81%
Pilkkomisen jälkeen, jos
hä ikki 10 %
hävikki
43,03 %
Syötynä, jos 30%
jätetään jää lautaselle
t i jää jääk
tai
jääkaappiin
ii
pilaantumaan
30,12 %
ruoan
Perusraaka-aine
valmistuksen
ruoan
t
taustalla
t ll
valmistuksen
taustalla
Lajittelu
Lajittelu
1
Varastointi
Varastointi
Perusraaka-aine ruoan
valmistuksen taustalla
Lajittelu
Kuoriminen
Kuoriminen
Perusraaka-aine ruoan valmistuksen taustalla
Lajittelu
Pilkkominen
Varastointi
Perusraaka-aineesta syöntiin
Lajittelu
Varastointi
Kuoriminen
Pilkkominen
Syömättä jätetty
11
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Missä hävikki syntyy?
Lihan prosessoinnissa:






Teurasprosentit: nauta 45-55, sika 70-75.
broileri-kalkkuna n. 70%
Elimet (ei ihmiselle) 2-6%, rasvat 1-4 %, veri 3%,
nahka 5-6 %, sorkat - karvat - höyhenet 3-11 %,
suolisto 6-6%, jätteet ja 2-11%
Nauta: luuton liha 50%, luullinen 25 %, muu 25%
Sika: luuton liha 25%, luullinen 50 %, muu 15 %
Broileri: fileet 33 % koivet 30 % siivet 37 %
Ilmastovaikutuksen allokointi taloudellisin
perustein – kalleimmille osille iso kuorma
12
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Ruoan elinkaaren varrella on
tehtävä asioita!
Raaka-aineeseen liittyvä saanto –
tuotannon suunnittelu
i l jja ensimmäisen
i
äi
vaiheen raaka-aineen käsittely – jätteen =
sivuvirran
i
i
h
hyväksikäyttö
äk ikä ttö mahd.
hd bi
biokaasutus
k
t
Maatilakohtainen life cycle management
LCM
 Varastointihävikin estäminen – hygienia
lä ötil kkosteus,
lämpötila,
t
ttuuletus,
l t
varastokaasut
t k
t–
logistiikan aikainen olosuhteiden
säätäminen
äätä i
– varastohävikin
t hä iki bi
biokaasutus
k
t

13
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Ruoan elinkaaren varrella on
tehtävä lisää asioita!
Säästävä materiaalin käsittely esim
esim.
kuoriminen – poistettavan massan
mahdollisimman tehokas hyödyntäminen
ensisijaisesti materiaalina – toissijaisesti
energian tuotantoon
 Leikkaus- pilkkomissivuvirran
mahdollisimman tehokas hyödyntäminen
materiaalina

14
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Ruoan elinkaaren varrellakin on
ymmärrettävä
jjärjestelmäkokonaisuus!
j

Kokonaissysteemin
y
optimointi
p
– hävikki
yhdessä vaiheessa voi toiseen
vaiheeseen kohdistuvan ylivoimaisen
hyödyntämissuunnittelun ansiosta olla
järjestelmän optimointia – esimerkkinä
järjestelmän energiaomavaraisuus –
tavoitteena nollajäte + hiilineutraali
15
Consumer & Envirronmentt
25.1.2011
Kiit k
Kiitokseni!
i!
[email protected]
Puh: 040-5486968
16