1. No category

V
ARSINAIS
-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
Liite
1
HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND
YHES -projekti
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön
erityisosaaminen -projekti (02139)
10/2009 - 5/2011
LOPPURAPORTTI
14.6.2011
Projektipäällikkö Merja Nummelin
Projektivastaava Päivi Nygren
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, 20521 Turku
PUH. (02) 313 0000
Hospital District of Southwest Finland
Kiinamyllynkatu 4-8, PO Box 52, FIN-20521 Turku, FINLAND
TEL. INT. + 358 2 313 0000
V
ARSINAIS
-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
Liite
1
HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND
SISÄLLYS
1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA
6
1.1 YHES -projektin lähtökohta
6
1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa
8
1.3 YHES -projektin tavoitteet
10
1.4 YHES -projektin kohderyhmät
11
2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ
11
2.1. YHES -projektin organisaatio
11
2.2. YHES -projektin ohjaus
13
2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät
15
2.4 YHES -projektin toteutuminen
16
2.4.1 Kehittämiskohteen rajaus
17
2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen
17
2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen
18
2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja
aineistonkeruuajankohtien sopiminen
18
2.4.5 Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu
19
2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi
19
2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat
kysymykset
19
2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu
20
2.4.9 Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi
20
2.4.10 Delfoi 3 asiantuntijapaneelit
20
2.4.11 Tuloksien raportointi
21
2.4.12 Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta
21
3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN
22
3.1 Projektin internet-osoite
22
3.2. Projektin raportointi
22
3.3 Projektin julkaisut
23
4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET
23
4.1 Hoitohenkilöstön resurssit
23
4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen
24
4.3 Lääkäreiden osallistuminen
24
4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu
24
4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys
25
5. PROJEKTIN TULOKSET
25
3 (194)
5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen
25
5.1.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen
26
5.1.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen
26
5.1.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen
27
5.1.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen
27
5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan
perusosaaminen
27
5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen
28
5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin
perusosaaminen
28
5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen
perusosaaminen
28
5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen
29
5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta
29
5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen
30
5.2.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella
30
5.2.2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella
33
5.2.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella
35
5.2.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian
-toimialueella
37
5.2.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toiminta
-toimialueella
38
5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen
toiminta ja syövän hoito -toimialueella
40
5.2.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella
41
5.2.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa
45
5.2.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeprosessissa
47
5.2.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
49
5.2.11 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaaliprosessissa
51
5.2.12 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
52
5.2.13 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triage -toimipisteessä
56
5.2.14 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan
vastaanotolla
58
5.2.15 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
61
5.2.16 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä
erityisosaaminen
67
5.2.17 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen
68
5.3 Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle
69
5.4 Tieto kompetenssimallin perustaksi
70
5.5 Tulosten yhteenveto ja johtopäätös
70
6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS
73
4 (194)
7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET
74
8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT
74
9. TOIMINNAN JATKUVUUS
75
10. RAHOITUS
76
11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
76
12. AINEISTON SÄILYTYS
78
LÄHTEET
79
LIITTEET
81
Liite 1. Projektisuunnitelma
Liite 2. Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus
Liite 3. Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus
Liite 4. Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee?
Liite 5. Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan
Liite 6. Delfoi 1 kierroksen YAMK -opiskelijoiden sisällön analyysin runko
Liite 7. Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja
tarvitsee?
Liite 8. Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus
Liite 9. Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu
Liite 10. Julkaisusuunnitelma
Liite 11. Raportointisuunnitelma
Liite 12. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen taulukko
Liite 13. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella
Liite 14. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella
Liite 15. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella
Liite 16. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella
Liite 17. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiinisen toiminnan
-toimialueella
Liite 18. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän
hoidon -toimialueella
Liite 19. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella
Liite 20. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Liite 21. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihde prosessissa
Liite 22. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Liite 23. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
5 (194)
Liite 24. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa
Liite 25. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Liite 26. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Liite 27. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen laboratoriohoitotyön
näkökulmasta
Liite 28. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen kuvantamisen näkökulmasta
KUVIOT
Kuvio 1. YHES -projektin osaamisen määrittely
Kuvio 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio
Kuvio 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu
Kuvio 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu
TAULUKOT
Taulukko 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät
Taulukko 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako
Taulukko 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri toimipisteisiin
6 (194)
1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA
Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti (S10155) kutsui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)
mukaan projektiyhteistyöhön syksyllä 2009 tavoitteenaan tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. VSSHP päätti lähteä mukaan projektiyhteistyöhön ajankohtaisten kehittämistarpeiden valossa, koska päivystyshoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä
yhteispäivystystoimintaan, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
päivystystoiminta yhdistyvät. Tämä asettaa uusia haasteita päivystyshoitotyön
osaamiselle. (STM 2010:4.) Päivystyshoitotyön uusiin osaamistarpeisiin vastataan siis Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen projektissa, YHES -projektissa (02139), jossa määritellään
yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityis- ja perusosaaminen, tuotetaan sisältöjä
päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon sekä tuotetaan tietoa kompetenssimallin perustaksi. Projekti on osa suurempaa projektikokonaisuutta.
1.1 YHES -projektin lähtökohta
VSSHPssä aloittaa uusi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys,
hallinnollisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Uusissa yhteisissä tiloissa yhteispäivystystoiminta alkaa vuonna 2013. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta sairaanhoitopiireille yhteispäivystys tuottaa ensihoitopalvelun sekä Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan. Ensihoitopalveluun sisältyy äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella (L 1326/2010). Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairauden,
vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia
tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista ja että potilas hoidetaan välittömästi, yleensä 24 tunnin sisällä. (STM 2010:4.)
7 (194)
Yhteispäivystys on osa uutta Tulevaisuuden sairaalaa (T2-sairaalaa), joka toimii
Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen sekä VSSHPn akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaanhoidon palvelujen sairaalana. Yhteispäivystyksen keskeisenä tavoitteena on uuden mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun
yhdestä paikasta. Yhteispäivystyksessä tehdään päätös toimialueesta, johon potilas ohjataan. Toimialueella tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi T2-sairaalassa etenee. T-PRO -hankkeessa
(Tulevaisuuden sairaalan -hanke) T2-sairaalaan suunnitellaan kahdeksaa toimialuetta: TULES -toimialue, sydän -toimialue, vatsa -toimialue, neuro -toimialue,
medisiininen toiminta -toimialue, operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialue,
naisten taudit ja synnytys -toimialue sekä lasten - toimialue. Yhteispäivystyksen
perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja
sosiaaliprosessi. Lisäksi yhteispäivystyksen tiloihin sijoittuu kuvantamisen ja laboratorion palveluja.
Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämä edellyttää riittävän asiantuntemuksen kohdentamista päivystykseen. Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon
korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava
ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö.
Osaaminen edellyttää hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia
järjestelyjä. (STM 2010:4.) Ensihoidon hoitotason osaaminen varmistetaan ammattikorkeakoulujen järjestämän Ensihoitaja (AMK) tutkinnon tai sairaanhoitaja
(AMK) tutkinnon lisäksi suoritettavan ensi- ja akuuttihoitotyön erikoistumisopintojen (30 op) avulla. Varsinaisesti päivystyshoitoon suunnattua täydennyskoulutusta tai tutkintoa ei ole saatavilla.
VSSHPn yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoitotyön osaamisvaatimusten muutoksiin on varauduttu VSSHPn yhteispäivystyksen
hoitotyön erityisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja
sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Tarkastelemalla
henkilöstön osaamista tulevassa yhteispäivystyksessä, voidaan selvittää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. (Metsämuuronen
2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lillrank & Haukkapää-Haara
2006, Lillrank & Kujala 2004.)
8 (194)
1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa
Osaamisen määrittely on moninaista. Osaamisella tarkoitetaan yksilön, tiimin,
ryhmän, organisaation tai verkoston osaamista, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää
osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a). Osaaminen voidaan jaotella, ydinosaamiseen, perusosaamiseen sekä erityisosaamiseen (Eteläpelto 1997, Jämsä
& Manninen 2000, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Otala 2008, Ruohotie
2003, Tynjälä & Collin 2000). Yleisosaamiseksi YHES-projektissa määriteltiin sairaanhoitajatutkinnon myötä saatu osaaminen (OPM 2006:24). (Kuvio 1.)
Osaaminen
yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten
tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää
osaamistaan
Koulutus tuottaa yleissairaanhoidon osaajia
Ydinosaaminen
•Päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista
Perusosaaminen
Erityisosaaminen
•tarvitaan kaikilla
•voi olla vain tietyillä hoito-
yhteispäivystyksen hoitotyön alueilla
työn alueilla
•tiedot ja taidot, joiden
laisia osaamiskokonaisuuksia, jotka muilta puuttuvat
avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti
•erityisosaajalla hallussa sel•asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvää opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmä
KUVIO 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Eteläpelto 1997, Järvinen ym.
2000, Nyyssölä 2003, OPM 2006:24, Otala 2008, Ruohotie 2003, Ruohotie
2005a, Tynjälä & Collin 2000 mukaillen Nummelin 2011®
9 (194)
Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista,
joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin.
Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaaminen sisältää perus- ja erityisosaamisen. (Otala 2008.) YHES
–projektissa ydinosaamisella tarkoitetaan päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista. Ydinosaaminen koostuu sekä perusosaamisesta että erityisosaamisesta.
(Kuvio 1.)
Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan
tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat
kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksenmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot,
vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivystyshoitotyön perusosaaminen koostuu osaamisesta, jota tarvitaan yhteispäivystyksen kaikissa toimipisteissä. (Kuvio 1.)
Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva
ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla
(Ruohotie 2005a). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Erityisosaamista omaava asiantuntija on laajaalainen ja muuntautumiskykyinen osaaja (Pirttilä 1997). Erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajalla voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. (Kuvio 1.)
10 (194)
1.3 YHES -projektin tavoitteet
YHES -projektin tavoitteena oli
1) määritellä tulevan yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen
2) määritellä tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen toimialuelähtöisesti
•
TULES –toimialue
•
sydän –toimialue
•
vatsa –toimialue
•
neuro –toimialue
•
medisiinisen toiminta -toimialue
•
operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialue
•
lasten – toimialue
•
perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti
geriatrian hoitoprosessi
•
psykiatrian hoitoprosessi
•
päihdepotilaiden hoitoprosessi
•
sosiaaliprosessi
•
sekä seuraavissa toimipisteissä
puhelinneuvonta
•
triage
•
akuuttihoitohuone
•
sairaanhoitajan vastaanotto
•
että
laboratorion ja
•
kuvantamisen näkökulmasta
3) tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön perehdytykseen, täydennyskoulutukseen ja/tai tutkintoon sekä
4) tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
11 (194)
1.4 YHES -projektin kohderyhmät
YHES -projektin välittömänä kohderyhmänä kehittämisen näkökulmasta on tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitohenkilökunta. Heihin
kuuluvat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen sairaanhoitajat sekä Turun
yliopistollisen keskussairaalan ensiapuklinikan sairaanhoitajat.
Välillisinä kohderyhminä ovat muut ammattiryhmät kuten perus- ja lähihoitajat sekä lääkintävahtimestarit. Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös lastenklinikasta ja korva- nenä- ja kurkkutaudeilta sekä suu- ja leukakirurgialta mahdollisesti siirtyviä hoitotyöntekijöitä. Myös tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ensihoitajat ja lääkärit ovat välillinen kohderyhmä sekä muut yhteistyöryhmät,
kuten laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Potilaat sekä Ensihoidon ja päivystyksen
liikelaitoksen organisaatio ovat välillisiä kohderyhmiä.
2. YHES -PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ
YHES -projekti toteutui laajassa yhteistyössä lähes projektisuunnitelman mukaisesti. VSSHPn yhteistyökumppaneita ovat olleet Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK), Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä eri projektien ja toimijoiden kautta.
2.1. YHES -projektin organisaatio
YHES- projekti, oli osa Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektia (S10155) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa SOTE-ENNAKOINTI -hanketta. YHES -projektin
rinnalla toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin selviämishoitoyksikön osaamisen kehittämisen -projekti, SELMA -projekti. (Kuvio 2.)
12 (194)
KUVIO 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio
SOTE-ENNAKOINTI -hankkeessa tavoitteena oli ennakoida sosiaali- ja terveysalan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuksia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja
osaamisvaatimuksiin. Vastuullisena projektipäällikkönä toimi Marja-Liisa Vesterinen Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymästä.
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin tavoitteena
oli tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä
poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektipäällikkönä toimi Turun AMK:n yliopettaja Raija
Nurminen.
SELMA -projektin tarkoituksena oli kartoittaa selviämishoitoyksikön toiminnan
edellyttämää erityisoaamista tulevaisuudessa. Projektin tavoitteena oli kuvata
selviämishoitoyksikön päihdepotilaan hoitotyön asiantuntijuuden osaamisalueet
ja saada tietoa lisäkoulutustarpeesta.
YHES -projektissa on ollut mukana myös Turun YAMK -opiskelijoita sekä aineiston keruussa että analyysissä. Osalle tämä luettiin vapaavalintaisten opintojen
13 (194)
suorituksiksi. Triage -hoitajan erityisosaamisesta tehty opinnäytetyö tehtiin osana
YHES -projektia. Toinen tehty opinnäytetyö sivuaa YHES -projektia. Opinnäytetyö tehtiin suu- ja leukakirurgian toimenpidehuoneessa vaadittavasta erityisosaamisesta, joka on osa operatiivisen ja syövänhoidon toimialuetta.
Lisäksi YHES -projektissa tehtiin erittäin tärkeää ja tiivistä yhteistyötä T-PRO kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on ollut suunnitella potilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevän hoitoprosessin mukainen Tulevaisuuden sairaala, T2,
jossa potilasryhmän hoitoon kohdistettu prosessi muodostaa toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden tukipalveluineen. Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä ovat prosessiajattelua sekä toimialueilla ja palveluyksiköissä tehtävää
potilaan hoitoa tukevia.
2.2. YHES -projektin ohjaus
YHES – projektin projektivastaavana toimi VSSHPn hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja projektipäällikkönä kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Nummelin TYKSin ensiapuklinikasta. Projektivastaava ja YHES -projektin ohjausryhmä toimivat
projektin lähiohjaajina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi projektivastaava.
Projektipäällikkö toimi koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Ohjausryhmä
kokoontui säännöllisesti yhteensä 11 kertaa. Ohjausryhmän jäsenistä osa vaihtui
projektin aikana tehtävävaihdosten myötä.
•
YHES- projektin ohjausryhmä
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP
•
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
•
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen,
VSSHP
•
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 saakka)
•
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 alkaen)
•
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen
31.1.2011 saakka)
•
Päivi Lucenius, Kehittämislääkäri, T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen 13.9.2010- 31.1.2011)
•
Päivi Lucenius, VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja
(jäsen 31.1.2010 alkaen)
•
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP
14 (194)
•
Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Turun AMK
•
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP,
(jäsen 8.4.2011 saakka)
•
Hanna Vinberg, Vs. ylihoitaja ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS,
VSSHP, (jäsen 9.4.2011 alkaen)
•
Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP
•
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
•
Tuija Lehti, Operatiivisen tulosryhmän ylihoitaja, VSSHP (jäsen 18.4.2011 alkaen)
YHES -projektin ohjausryhmä perusti lisäksi pientyöryhmän, joka tuki projektipäällikköä konkreettisessa suunnittelutyössä. Pientyöryhmä hyväksytti asiat
YHES -ohjausryhmässä. Projektipäällikkö toimi pientyöryhmän puheenjohtajana,
koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Pientyöryhmä kokoontui yhteensä
viisi kertaa. Pientyöryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia sen toimiessa.
•
YHES- projektin pientyöryhmä
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
•
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen
VSSHP
•
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka)
•
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen
31.1.2011 saakka)
•
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP
•
Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen
erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK
•
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
•
Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti koordinoi
YHES -projektin rinnalla SELMA -projektia. Molemmat projektit olivat edustettuina
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektiryhmässä, jonka puheenjohtajan ja koollekutsujana toimi Raija Nurminen Turun
AMKsta. Hankesuunnittelija Heini Toivonen Turun AMKsta toimi sihteerinä.
15 (194)
•
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155)
projektiryhmä
Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja
•
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka)
•
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 alkaen)
•
Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK
•
Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP
•
Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP
•
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
•
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
•
Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK
•
Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK
•
YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektityöryhmä yhteen sovitti kaikki osa-hankkeet. Nämä hyväksytettiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmässä.
•
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155)
ohjausryhmä
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP, Puheenjohtaja
•
Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK
•
Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP
•
Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koordinoima SOTE-ENNAKOINTI -projekti
sekä Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti linjasivat ja ohjasivat YHES -projektia. Painopiste oli kuitenkin kokoajan oman organisaation eli VSSHP:n yhteispäivystyksen tulevaisuuden tarpeissa.
2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka
ymmärretään tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerättiin tietoa asiantuntijoilta
konsensuksen saavuttamiseksi. Aineisto kerättiin kolmena eri kertana. (Linstone
& Turoff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.) Perusosaamisen määriteltiin erityisosaamisen määritysten kautta, koska ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista. Aineiston keruu ja analyysimenetelmät on kuvattu Taulukossa 1.
16 (194)
Delfoi 1
Delfoi 2
Delfoi 3
Tiedon keruu
Ryhmätyö
(n=17)
Sähköinen Webropol ®-kysely
Hoitotyön
asiantuntijapaneeli
(n=17)
Tiedonantajat
Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon
päivystyksien hoitohenkilöstö
(n=81)
Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon
päivystyksien hoitohenkilöstö
(N=180) sekä asiantuntijalääkärit
(N=17)
Erityisasiantuntijat (N=10)
Tehtävä
Mitä erityisosaamista
kyseisessä toimipisteessä
tarvitaan?
Tarkentaa analyysin tuotosta:
Mitä erityisosaamista
kyseisessä toimipisteessä
tarvitaan?
Määritellä, mikä on perusja mikä erityisosaamista
sekä ottaa kantaa, mitä
erityisosaamista tarvitaan
tulevaisuudessa ja mitä ei.
Analyysimenetelmä
Aikataulu
Induktiivinen sisällön analyysi Delfoi 1 ja 2 kierrosten jälkeen
4-5/2010
11/2010
1-3/2011
TAULUKKO 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät
2.4 YHES- projektin toteutuminen
YHES -projekti toteutui lähes projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnitelman mukainen aikataulu on esitetty Kuviossa 3. Projektisuunnitelman mukaisia
toteutuksen eri vaiheita olivat kehittämiskohteen rajaus, projektisuunnitelman laatiminen, Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen, projektisuunnitelman hyväksyminen, Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen, Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi, Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 2 kierroksen
aineiston analyysi sekä tuloksien raportointi. Edellisten lisäksi toteutuivat Delfoi 1
kierroksen aineiston analyysin ja tarkentavat kysymyksien tarkistus sekä Delfoi 3
asiantuntijapaneelit. Projektin eri vaiheiden toteutus ja niissä tapahtuneet muutokset on kuvattu tarkemmin seuraavaksi.
17 (194)
YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu
projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.2011
2009
Projektin osa-alueet
Lok
2010
2011
Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh
1) Kehittämiskohteen rajaus
2) Projektisuunnitelman laatiminen
3) Delfoi 1 kysymysten laadinta
4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen
5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen
6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)
7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)
8) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)
9) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)
10) Tuloksien raportointi
11) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa
KUVIO 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu
2.4.1 Kehittämiskohteen rajaus
VSSHPn lähdettyä mukaan Turun AMKn erityisosaamisen määrittelyyn erikoissairaanhoidossa rajattiin kehittämiskohde koskemaan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön osaamista. Rajausta tarkennettiin vielä ja tavoitteeksi asetettiin perus- ja erityisosaamisen määrittely perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien ja hoitolinjojen mukaisesti. Nykyisin hoitolinjojen sijaan puhutaan toimialueista. Lisäksi haluttiin ottaa mukaan tietyt tulevan yhteispäivystyksen toimipisteet, joissa sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä tulee toimimaan: puhelinneuvonta, triage, sairaanhoitajan vastaanotto sekä akuuttihoitohuone. Myös laboratoriotyön ja kuvantamisen osaamisen määrittely päivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta nähtiin tärkeänä. Ensihoidon ja päivystystoiminnan yhdistyminen ei ollut
aiheen rajaukseen aikaan vielä kiinteästi mukana, joten ensihoidon osaamistarpeita ei ole tässä hankkeessa selvitetty.
Aihe
rajattiin
Tulevaisuuden
erityisosaaminen
erikoissairaanhoidossa
-
osaprojektin ohjausryhmän ohjaamana. Samaisessa ohjausryhmässä päätettiin,
että VSSHP lähtee mukaan omana VSSHPn projektina, joka toimii Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin osaprojektina. Projekti
nimettiin VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektiksi,
YHES -projektiksi.
2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen
Projektisuunnitelma laadittiin YHES -ohjausryhmän ohjaamana. Projekti aloitti
toimintansa ennen lopullisen projektisuunnitelman hyväksymistä projektivastaavan ohjeistamana. Lopullinen projektisuunnitelma (Liite 1) hyväksyttiin YHES ohjausryhmässä 8.3.2010.
18 (194)
2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen
Delfoi 1 kierroksen ryhmätöiden pohjaksi laadittiin kysymykset, joihin liitettiin
myös T-PRO -hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeen runkona käytettiin päivystyspotilaan hoitoprosessiajattelua.
2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen
Projektipäällikkö sopi lähiesimiesten kanssa asiantuntijaryhmien perustamisesta
sekä aineiston keruun ajankohdista. Hän pyysi lähiesimiehiä kokoamaan hoitohenkilöstöstä ryhmät sekä TYKSn ensiapupoliklinikalta että Turun terveyskeskuspäivystyksestä siten, että jokaisessa ryhmässä on vähintään yksi edustaja
molemmista yksiköistä sekä lisäksi asiantuntija, joka oli ollut mukana toimialueiden tai perusterveydenhuollon prosessien suunnittelussa. Projektipäällikkö lähetti
myös asiasta tiedotuksen hoitohenkilöstölle sähköpostitse (Liite 2). Ryhmät muodostettiin toimialueiden (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä),
puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, akuuttihoitohuoneen,
laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yhteensä 17 ryhmää. (Taulukko 2.)
Ryhmä
TULES
Sydän
Vatsa
Neuro
Medisiininen
Operatiivinen
Lapset
Geriatria
Psykiatria
Päihde
Sosiaali
Puhelinneuvonta
Triage
Akuuttihoitohuone
SHVO
Laboratorio
Kuvantaminen
TKP edustajat TYKS EA edustajat
0
1
1
1
2
1
1
2
1
1
0
2
1
0
2
1
0
YAMK-opiskelija
tai muu kirjaaja
4
4
5
5
4
4
3
2
2
2
2
2
3
7
5
4
7
TAULUKKO 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
19 (194)
2.4.5 Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu
Aineistonkeruu toteutettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstön ryhmätöinä (Taulukko 2). Ryhmät saivat sekä kirjallisen
että suullisen infon ennen työskentelyä. Tässä esimerkkinä Triage -ryhmän ohjeistuslomake (Liite 3). Ryhmätyöskentelyssä haettiin vastausta kysymykseen:
”Mitä erityisosaamista tarvitaan kyseisessä toimipisteessä tulevassa yhteispäivystyksessä?” Ryhmät valitsivat jäsenistään yhden, joka kirjasi ryhmän tuotoksen valmiille kyselylomakkeelle. Esimerkkinä Triage-ryhmän ryhmätyölomake
(Liite 4). Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta.
Myös YAMK -opiskelijat kirjasivat. He eivät olleet tiedonantajia. Ryhmätyöskentelyn aikana ryhmät vastasivat myös T-PRO -projektin yhteispäivystystä koskeviin
kysymyksiin.
Oheismateriaalina ryhmät saivat Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivystyshoitotyön osaamisalueet ja niiden kuvaukset (Liite 5), jotta kaikki mahdolliset
osaamistarpeet tulisi huomioitua. Lisäksi he saivat käyttöönsä yhteispäivystyksen
pohjapiirustuksen, luettelon suunniteluista potilasryhmistä eri toimialueilla, joita
kyseisessä toimipisteessä tullaan hoitamaan, luettelon jo toimipisteisiin tilatuista
laitteista ja välineistä sekä sähköiseen kirjaamiseen liittyvää materiaalia.
2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi
YAMK -opiskelijat analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä
ryhmän kirjoittamaa aineistoa projektisuunnitelman mukaisesti kesän 2010 aikana. He tekivät analyysin yhteisen analyysiohjeen mukaisesti (Liite 6). Analyysissä he tuottivat pelkistetyn ilmaisun, alaluokan ja yläluokan sekä tarkentavat kysymykset Delfoi 2 kierrokselle.
2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset
Syksyllä 2010 YAMK -opiskelijoiden analyysit ja tarkentavien kysymysten muotoilu vaativat vielä Merja Nummelinin ja Raija Nurmisen tarkistukset ja yhtenäistämisen. Tämän vuoksi 13.9.2010 YHES -ohjausryhmässä alkuperäiseen projektisuunnitelmaan lisättiin Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset -kohta (Kuvio 3). Tämä ei lykännyt projektiaikataulua, koska ai-
20 (194)
kataulussa oli syyskuun kohdalla tauko. Analyysien perusteella muodostettiin tarkentavat kysymykset.
2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu
Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun suunnitelmaan tehtiin sekä menetelmään että ajankohtaan muutos (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaan aineisto piti kerätä Delfoi 1 kierroksen tapaan ryhmätyönä samoilta ryhmiltä, joihin olisi kutsuttu
mukaan eri erityisasiantuntijoita toimialueiden erityisosaamisen edellytysten mukaisesti. Koska yhteispäivystyksen muuhunkin kehittämiseen meni hoitohenkilöstöltä paljon aikaa ja resurssia, päätettiin, että aineisto kerätään tietokoneperustaisesti Webropol® -kyselynä 8.-30.11.2010. Alkuperäinen suunnitelma oli kerätä
aineisto jo loka-marraskuussa. Muutos ei ajallisesti lykännyt projektia.
Tietokoneperustainen sähköinen kyselylomake lähettiin Delfoi 1 kierroksella ryhmätöihin osallistuneille sekä toimialueiden kehitystyössä mukana olleille asiantuntijalääkäreille. Webropol® -kyselyjä (N=172) lähetettiin 17 ryhmälle. Esimerkkinä triagen erityisosaamisen tarkentavat kysymykset (Liite 7). Vastausprosentti
oli 35% muistutuskirjeistä huolimatta. Lääkärien vastaukset jäivät puuttumaan 7
kyselyn osalta.
2.4.9 Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi
Merja Nummelin ja Raija Nurminen tekivät Delfoi 2 kierroksen sisällön analyysin
joulu-tammikuussa 2010 - 2011 YAMK -opiskelijoiden sijaan (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaisesti analyysin ajankohta olisi ollut loka-marraskuu. Delfoi 2
kierroksen aineiston keruun muutos viivästytti analyysiä ja oli myötävaikuttamassa projektin lykkääntymiseen.
2.4.10 Delfoi 3 asiantuntijapaneelit
Koska tietokoneperustaisessa kyselyssä ei otettu kantaa, onko tuotettu osaaminen
perusosaamista
tai
erityisosaamista,
nähtiin
26.10.2010
YHES
-
ohjausryhmässä Delfoi 3 kierros tarpeelliseksi. Delfoi 3 kierros toteutettiin asiantuntijapaneelina (Liite 8). Asiantuntijapaneelin tehtäväksi katsottiin määritellä analyysien tuotoksien perusteella, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista.
Lisäksi sen tuli ottaa kantaa, puuttuuko jotain osaamista ja täydentää puutteet
sekä pohtia, tarvitaanko mainittua osaamista tulevaisuudessa tai kuuluuko se
lainkaan sairaanhoitajan tehtävänkuvaan.
21 (194)
Asiantuntijapaneeli ehti työstää 10 ryhmää 17:sta. Käsittelemättä tässä vaiheessa jäivät kuvantaminen, laboratorio, sosiaalihoitotyö, päihdeprosessi sekä psykiatrian prosessi. Projektipäällikkö kokosi YHES -ohjausryhmän puoltaessa asiaa
erityisasiantuntijaryhmät niiden ryhmien osalta, joita varsinainen asiantuntijapaneeli ei ehtinyt työstää. Erityisasiantuntijaryhmät (Liite 9) työstivät asian loppuun.
2.4.11 Tuloksien raportointi
Projekti-raportti kirjoitettiin toukokuussa 2011. Projektisuunnitelman mukaan tuloksien raportoinnille oli varattu aikaa marraskuusta huhtikuulle. Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun ja analyysin muutosten sekä Delfoi 3 kierroksen lisäämisen
myötä YHES -ohjausryhmä päätti myöntää YHES -projektille lisäaikaa yhden
kuukauden, toukokuun 2011 loppuun. Tämä sopi Turun AMKn pääprojektin aikatauluun, koska Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti
oli saanut jatkoaikaa SOTE-ENNAKOINTI -pääprojektilta 30.6.2011 asti.
2.4.12 Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta
Delfoi 1 kierros toteutui suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Suunnitelmasta
poiketen Delfoi 1 kierroksen analyysiä tarkistettiin ja yhdenmukaistettiin syksyllä
2010. Delfoi 2 kierroksella tehty aineiston keruun menetelmän muutos aiheutti
projektiaikataulun venymistä. Lisäksi Delfoi 3 kierros oli myötävaikuttamassa projektin lykkääntymiseen. Lopulliset projektin vaiheet on kuvattu Kuviossa 4.
Muutokset näkyvät punaisella.
22 (194)
YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu
projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.2011
Projektin osa-alueet
1) Kehittämiskohteen rajaus
2009
2010
Lok Mar Jou Tami Hel
Maa Huh Tou Kes Hei
Elo Syy
2011
Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou
Kes
2) Projektisuunnitelman laatiminen
3) Delfoi 1 kysymysten laadinta
4) Projektisuunnitelman
hyväksyttäminen
5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen
ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen
6) Delfoi 1 aineiston keruu
(ryhmätyöskentely)
7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)
8) Delfoi 1 sisällön analyysin tarkistus ja
tarkentavat kysymykset
9) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely -> Webropol kysely)
10) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk-> Merja Nummelin ja Raija Nurminen)
11) Delfoi 3 Asiantuntijapaneelit
12) Tuloksien raportointi
13) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa
KUVIO 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu
3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN
YHES -projektin aikana tehtiin julkaisu- (Liite 10) ja raportointisuunnitelmat (Liite
11), joita täydennettiin projektin kuluessa. Lisäksi projektia on esitelty sen kuluessa eri asiayhteyksien vaatimissa tilanteissa, kuten aineistonkeruuseen liittyen.
Projektin raportti julkaistaan sähköisessä muodossa.
3.1 Projektin internet-osoite
YHES -projektin raportti on luettavissa projektin omilla www-sivuilla VSSHPn internetissä osoitteessa http://www.vsshp.fi/fi/4395/48978/. Sivut on linkitetty Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen sivuihin, jotka
löytyvät osoitteesta http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi Lisäksi kaikista YHES projektiin
yhteydessä
olleista
projekteista
löytyy
tietoa
osoitteesta
http://www.ekky.fi
3.2 Projektin raportointi
Projekti raportoitiin pääprojektin ohjeistusten mukaisesti. Projektin kirjallinen loppuraportti taltioidaan edellä mainituille internet-sivuille. Projekti julkaistaan
23 (194)
VSSHPn
verkkojulkaisuna,
joka
on
saatavissa
Turun
yliopiston Volter-
tietokannasta ja korkeakoulujen Linda-tietokannasta. Lisäksi se toimitetaan luetteloitavaksi terveystieteiden Medic-tietokantaan. Raportti viedään VSSHP:n projektiohjeistuksen mukaisesti intranetin projektirekisteriin sekä VSSHPn Yasemalle; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES -kansio, Raportti. Lisäksi raportti
viedään Turun AMKn Projektoriin. Projektipäällikön tavoittaa sähköpostitse merja.nummelin(at)tyks.fi.
3.3 Projektin julkaisut
Projektista on sekä kirjallisia että suullisia kansallisia julkaisuja. Toteutuneet julkaisut on merkitty julkaisusuunnitelmaan kursivoiden punaisella (Liite 10), samoin
muutokset.
4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET
Riskianalyysiä ei tehty. Projektissa ilmeni muutamia ongelmia, jotka ratkaistiin
YHES -ohjausryhmässä niiden ilmaannuttua. Esiintyneet ongelmat olisi pitänyt
huomioida ennakkoon tehdyssä riskianalyysissä. Ongelmia esiintyi: päivystysten
hoitohenkilöstön resurssoinnissa, YAMK -opiskelijoiden sekä VSSHPn lääkäreiden osallistumisessa projektiin, asiantuntijapaneelien aikataulutuksessa sekä Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyyteen liittyen. Jatkossa on hyvä
tehdä aina riskinanalyysi ja miettiä ratkaisumenetelmät valmiiksi riskien ilmaantuessa.
4.1 Hoitohenkilöstön resurssit
Hoitohenkilöstön osallistumisresurssia pienenettiin projektin aikana. Delfoi 2 kierros suunniteltiin alustavasti toteutettavaksi siten, että samat ryhmät, jotka toimivat
tiedonantajina Delfoi 1 kierroksella, olisivat saaneet sisällön analyysin jälkeen
vastata samassa ryhmässä tarkentaviin kysymyksiin. Aineiston keruun menetelmä vaihdettiin tietokonevälitteiseksi sähköiseksi Webropol® -kyselyksi. Henkilöstölle ei osoitettu vastaamiseen erillistä aikaresurssia, vaan he vastasivat kyselyyn
työn lomassa, joka on saattanut vaikuttaa vastausten laatuun.
24 (194)
4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen
YAMK -opiskelijoiden osallistuminen projektiin jäi suunniteltua pienemmäksi. He
osallistuivat suunnitellusti Delfoi 1 kierroksen aineiston keruuseen ja analysointiin, josta he saivat vapaavalintaisia opintopisteitä 5. Kaikki eivät jatkaneet opinnäytetöinä projektissa, koska heille ei osoitettu selkeää opinnäytetyön aihetta tai
he irtaantuivat muista syistä. Suunnitelmasta poiketen Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset sekä aineiston analysin tekivät yhteistyössä Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa
-osahankkeen
projektipäällikkö
sekä
YHES -projektipäällikkö. Tehtävät suunniteltiin alustavasti YAMK-opiskelijoiden
tehtäväksi.
4.3 Lääkäreiden osallistuminen
Delfoi 2 kierrokselle mukaan kutsuttujen toimialueiden kehittämistyössä mukana
olleiden lääkärien osallistuminen jäi oletettua pienemmäksi. Lääkärien vastaukset jäivät puuttumaan 7 kyselyn osalta muistutuksesta huolimatta. Tällä on saattanut olla vaikutusta tuloksiin.
Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeleihin ei suunnitelmasta huolimatta osallistunut yhtään lääkäriä. Tämän vajeen projektipäällikkö korvasi kahdenkeskisillä
tapaamisilla Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajan kanssa.
4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu
Aika- ja resurssipulan vuoksi asiantuntijapaneeleille laadittiin liian tiukka aikataulu, jolloin osa 17sta ryhmästä jäi osin sen vuoksi käsittelemättä. Alkuperäisten
asiantuntijapaneeleiden lisäksi järjestettiin erityisasiantuntijapaneelit, joissa kesken jääneet asiat saatiin hoidettua. Lisäksi osin syynä siihen, että asiantuntijapaneelit eivät työstäneet kaikkia ryhmiä, oli koko yhteispäivystyksen kehitystyön
keskeneräisyys. Asiantuntijat kokivat, ettei heillä ollut riittävästi tietoa ja asiantuntemusta ryhmistä, joita ei ehditty käsitellä suunnitellussa aikataulussa.
25 (194)
4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys
Asiantuntijapaneelien rasitteena oli myös Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun
keskeneräisyys. Kehitystyö elää muutoksen mukana ja osa asioista jäi tässä projektissa kaikesta huolimatta päätöksien puuttuessa vaiheeseen. Tällaisia asioita
ovat esimerkiksi lasten hoitotyön osaamisen tarpeen määrittelyn täsmentäminen
sen mukaan, hoidetaanko lapsipotilaita ylipäätään yhteispäivystyksessä vai vain
traumalapsia, kuten aiemman organisaation mukaan tehdään. Myös korva- nenäja kurkkutautien sekä suusairauksien hoitohenkilöstösuunnittelu on vielä kesken.
5. PROJEKTIN TULOKSET
YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -,
vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatiivisen toiminta ja syövän hoito sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, akuuttihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Projekti tuotti
myös sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä
tietoa kompetenssimallin perustaksi.
5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen
Kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittava perusosaaminen koostuu päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä
osaamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta. Nämä 10 yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen pääluokkaa koostuvat yläluokista, joita on
103. Nämä taas muodostuvat alaluokista, joita on 715. Joillakin alaluokilla on vielä ala-alaluokkia. (Liite 12.)
26 (194)
5.1.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa esihaastatella potilaan, osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitoyksikössä, hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet, osaa reagoida potilaan tilan muutoksiin ja tunnistaa konsultaation tarpeen, osaa eristyksen tarpeen
arvioinnin, osaa toimia poikkeusoloissa, osaa selvittää riskitekijöitä terveyden
edistämisen näkökulmasta sekä osaa arvioida potilaan jatkohoidon tarvetta.
5.1.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaamisen alue on
laaja jo senkin takia, että tulevassa yhteispäivystyksessä hoidettaneen kaikki
muut erikoisalojen päivystyspotilaat paitsi naistentaudit ja synnytykset. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen hoitotyö edellyttää ihmisen fysiologian ja
anatomian hallintaa. Hänen tulee osata tutkia potilas ja seurata potilaan vointia.
Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan vitaalielintoiminnot tulee osata turvata ABC-protokollan mukaisesti. Päivystyshoitotyö edellyttää myös peruselvytyksen osaamista. Päivystyspotilaat ovat usein kipeitä, joten potilaan kivun
arvioinnin ja hoidon osaaminen on keskeistä. Sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa hyvää perushoitoa ja asentohoitoa sekä hoitaa kuolevaa potilasta. Lisäksi
hoitajan tulee osata haavanhoidon perusteet sekä hoitaa eristyspotilaita.
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan perusosaamista myös toimenpiteiden suhteen. Sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas eri toimenpiteisiin.
Hänen tulee osata tehdä itsenäisesti tiettyjä toimenpiteitä sekä avustaa lääkäriä
toimenpiteissä.
Sairaanhoitajan laboratoriohoitotyön perusosaaminen sisältää päivystyspotilaan
laboratoriotutkimusten merkityksen ja niiden viitearvojen tietämistä, laboratorionäytteiden määrittämistä ohjeistusten mukaisesti, laboratoriotutkimuspyyntöjen
tarkentaviin kysymyksiin vastaamista, laboratorionäytteiden ottoa, laboratorionäytteiden otossa avustamista sekä potilaan laboratoriojatkotutkimusten järjestämistä.
27 (194)
Kuvantamistutkimukset edellyttävät yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta myös
kliinisen hoitotyön perusosaamista. Kuvantamiseen liittyviä kliinisen hoitotyön perusosaamisen vaateita ovat keskeisten päivystyspotilaiden kuvantamistutkimusten tuntemus, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun osaaminen, kuvantamisen taitojen hallinta, potilaan voinnin seurannan osaaminen kuvantamisen jälkeen sekä mahdollisiin komplikaatioihin reagoimisen osaaminen.
Päihde- ja sekundäärihaittojen ennaltaehkäisy, päihdepsykiatristen hoidon menetelmien osaaminen sekä sosiaalihoitotyön auttamismenetelmien osaaminen ovat
myös kliinisen hoitotyön perusosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitaja
osallistuu päivystyspotilaan jatkohoidon järjestämiseen missä tahansa yhteispäivystyksessä toimiessaan.
5.1.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen
Lääkehoidon
perusosaaminen
koostuu
yhteispäivystyksessä
lääkelaskujen
osaamisesta, potilaan lääkehoitotasapainon arvioinnin osaamisesta, lääkkeen
antokuntoon valmistamisen osaamisesta, lääkkeen antamisen osaamisesta potilaalle, lääkkeen vaikutuksen seuraamisen osaamisesta, verituotteiden tilaamisen
osaamisesta, nestehoidon toteutuksen osaamisesta sekä potilaan lääkityksestä
huolehtimisesta ennen kuvantamistutkimusta ja sen jälkeen.
5.1.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen kostuu laitteiden välineiden
osaamisesta. Sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa ja tietää, mihin erilaisia päivystyshoitotyössä tarvittavia välineitä ja laitteita käytetään. Hänen tulee myös
osata käyttää päivystyshoitotyössä tarvittavia keskeisiä välineitä ja laitteita.
5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan
perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta perusosaamisen
tasolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa ja ohjata potilasta sekä toteuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen. Sairaanhoitajan tulee myös osata hakea
näyttöä hoitotyön päätöksenteon tueksi eri tietokannoista esim. Ohjepankista,
Käypähoito -suosituksista ja Terveysportista.
28 (194)
5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen
Potilasohjaus on keskeinen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisalue. Potilasohjauksen tulee olla potilaslähtöistä ja siinä tulee huomioida terveyden edistämisen näkökulma. Potilaan tulee saada perustietoa sairaudestaan. Häntä tulee
ohjata ja opastaa lääkehoidon suhteen sekä rokotuksiin liittyen. Hän tarvitsee tietoa päivystyshoidosta ja hoitosuunnitelmasta. Häntä tulee ohjata toimenpiteiden
ja mahdollisen eristyksen suhteen. Lisäksi potilas tarvitsee ohjausta sekä laboratoriotutkimuksiin että kuvantamistutkimuksiin liittyen. Potilaalle tulee kertoa muista mahdollisista potilasohjauspalveluista, kuten Tietolähteen hyödyntämisestä.
Potilas tarvitsee kotihoito-ohjeita ja ohjeet, milloin hänen tulee hakeutua uudelleen hoitoon. Häntä tulee osata ohjata, milloin tulee hakeutua uudelleen jatkohoitoon sekä jatkohoidon varaamisessa. Myös potilaan saattajia tulee osata ohjata.
Lasten kohdalla tulee huomioida myös vanhempien/huoltajien ohjaus. Potilasohjauksen perusosaamiseen kuuluu myös arviointi potilasohjauksen onnistumisesta.
5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata kirjata keskeinen päivystyshoitotyön sisältö hoitoprosessin mukaisesti. Sisällön kirjaamisessa hänen tulee osata
käyttää sähköistä kirjaamisalustaa. Kirjaamisen lisäksi hänen tulee osata raportoida suullisesti potilaasta eri yhteistyökumppaneille. Lisäksi hänen tulee osata
varmistaa kirjaamisen laatua.
5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen
perusosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata tehdä tiivistä yhteistyötä potilaan,
hänen saattajiensa sekä lääkärin kanssa yhdessä tai erikseen. Lisäksi hänen tulee osata toimia moniammatillisessa yhteistyössä yhteispäivystyksen hoitohenkilöstön, kuvantamisyksikön henkilöstön, laboratorion henkilöstön sekä muiden terveydenhuolto-organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata
verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallita oikea potilaan haastattelutekniikka. Hänen tulee osata tunnistaa vuorovaikutussuhteet.
29 (194)
Sairaanhoitajan tulee tuntea VSSHPn terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen yhteiset hoitoprotokollat ja osata toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee osata sosiaalityön peruspalvelumuodot pääpiirteittäin, osata sosiaalipalveluverkostoa sekä
osallistua sen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi hänen tulee osata verkostoitua.
5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen
Eettinen perusosaaminen on keskeinen osa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan
osaamista. Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitotyössä sairaanhoitajan tulee yhteispäivystyksessä osata huomioida potilaan oikeus hyvään
ja riittävään terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun (L 785/1992). Potilaalla
on myös oikeus turvalliseen hoitoon (Yhtyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien
julistus 1948), tiedonsaantiin sekä tietojen salassa pysymiseen (L 785/1992). Potilaita tulee osata hoitaa sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti (Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet). Potilaan hoidossa tulee myös
osata huomioida mielenterveyslaki (L 1116/1990). Lapsipotilaita sekä aikuispotilaita, joilla on alaikäisiä lapsia, hoidettaessa tulee huomioida lastensuojelulaki (L
417/2007). Myös rikoslaki (L 39/1889) antaa ohjeistusta, miten potilasta tulee
osata hoitaa.
5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta sisältää sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden hallinnan. Monet turvallisuusasiat liittyvät
molempiin.
Sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa sekä edistää sitä.
Hänen tulee osata ehkäistä infektioita ja toimia aseptisesti oikein. Laboratorionäytteenottoon sekä kuvantamistutkimuksiin liittyvä turvallisuuden edistäminen
on osa sairaanhoitajan tehtävää. Sairaanhoitajan tulee edistää potilaan kliinisen
tilan turvallisuutta ennakoimalla esimerkiksi päihdepotilaan kliinisen tilan muutoksia. Hänen tulee myös osata turvata potilaan ja erityisesti lapsipotilaan hoidon
jatkuvuus. Hänen tulee osata ennakoida turvallisuuteen liittyviä uhkatilanteita ja
osata toimia työturvauhkatilanteissa.
30 (194)
5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen
Yhteispäivystyksessä
tarvittava
erityisosaaminen
koostuu
päätöksenteko-
osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja
raportoinnin osaamisesta, yhteistyö ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä
osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta, kuten perusosaaminenkin.
Vaadittavaa erityisosaamista em. osaamisalueilla esiintyy eri painotuksin riippuen, minkä toimialueen tai prosessin potilasta hoidetaan tai missä toimipisteessä
sairaanhoitaja työskentelee (Taulukko 3).
Yhteispäivystyksen toimialueet, prosessit ja toimipisteet, joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja toimii
1 2 3
4
5 6 7 8 8 10 11 12 13 14 15 16
10 osaamisen pääluokkaa:
Puh Tri SH vo Akuutti TULES Sydän Vatsa Neuro Med Op+syö Lap Ger Päihde Psyk Sos Lab
1. päätöksenteko-osaaminen
x x x
x
x x
x x x
x x x x
x
2. kliininen osaaminen
x x x
x
x x
x x x x x x x x x x
3. lääkehoito-osaaminen
x x x
x
x x
x x x x x x x x
4. tekninen osaaminen
x x x
x
x x
x
x x x
x
5. näyttöön perustuva toiminta
x
x x
6. ohjausosaaminen
x
x
x x
x x
7. kirjaaminen ja raportointi
x x x
x
8. yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen x x x
x
x
x x x x
x
9. eettinen osaaminen
x x x
x
x
x
x x
x
10. turvallisuuden hallinta
x
x
x
10 7 8
7
7 5 4 3 4 4 8 5 6 6 1 5
17
Kuv
14/17
x 17/17
14/17
x 12/17
3/17
6/17
x 5/17
10/17
9/17
3/17
3
TAULUKKO 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri
toimipisteisiin
5.2.1
Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
erityisosaaminen
TULES
-
toimialueella
TULES -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite 13). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta eikä turvallisuuden
hallinnan osaamisesta.
31 (194)
5.2.1.1 Päätöksenteon erityisosaaminen TULES -toimialueella
Yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee TULES -toimialueella päätöksenteon
erityisosaamista. Hänen tulee osata traumapotilaan tietoperusta, jossa keskeisenä ovat vammojen erityispiirteiden ja vammamekanismien osaaminen.
Sairaanhoitajan tulee tuntea lapsipotilaan vastaanoton erityispiirteet ja osata arvioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarve lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää keskeiset lasten sairaudet ja sairauksien oireet sekä osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen
toiminnalliset erityispiirteet. Lisäksi tähän kuuluu lapsen nestetasapainon erityispiirteiden ja eri ikävaiheiden erojen huomioimisen osaaminen sekä triage ohjeistuksen mukaisen toiminnan osaaminen.
Edellisten lisäksi sairaanhoitajan tulee osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon
tarvetta. Lapsipotilaiden kohdalla tärkeässä roolissa ovat vanhemmat, joiden resursseja kotihoidon toteuttamiseen tuleekin lapsen itsehoitoisuuden rinnalla arvioida.
5.2.1.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen TULES -toimialueella
TULES -toimialueella kliinisen hoitotyön erityisosaaminen korostuu suhteessa
muihin erityisosaamisalueisiin.
Sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla lapsipotilaan vitaalitoimintoja, liikuntakykyä
ja motorisia toimintoja sekä arvioida ja hoitaa lapsen kipua. Hänen tulee osata
hoitaa haavoja.
Sairaanhoitaja valmistelee potilaita toimenpiteisiin ja kuvantamistutkimuksiin. Potilaiden toimenpiteisiin valmistelu pitää sisällään leikkauspotilaan valmistelut, kuten nesteytyksestä huolehtimisen, katetroinnin, sydänfilmin ottamisen, laboratoriotutkimusten tilaamisen ohjeistusten mukaisesti, lääkärin määräämien kuvantamistutkimusten järjestämisen, veritilauksen tarvittaessa, ihon valmistelun ja
anestesialomakkeen esitäytön. Kuvantamistutkimuksiin valmistelussa tulee huomioida raajojen riittävä immobilisaatio ennen kuvausta.
Sairaanhoitajan tulee osata tehdä itsenäisesti toimenpiteitä eri toimipisteissä.
TULES -hoitoyksikössä sairaanhoitajalta erityisosaamista vaativia toimenpiteitä
ovat tukisidoksen asettaminen ja kipsin poistaminen. Lisäksi hänen tulee osata
32 (194)
tukea potilas rankalaudalle sekä laittaa lapselle laskimokanyyli. Sairaanhoitajan
myös avustaa toimenpiteissä lääkäriä tai lääkintävahtimestaria. TULES hoitoyksikössä erityisosaamista vaativia toimenpiteitä, joissa sairaanhoitajan tulee osata avustaa, ovat kipsaus, pleurapunktio, pleuradreenin laittaminen, polvipunktio, inkiisio ja haavan revisio sekä diatermian käyttäminen.
5.2.1.3 Lääkehoidon erityisosaaminen TULES -toimialueella
TULES -toimialueella tarvitaan lääkehoidon erityisosaamista. Lääkkeen antamisen osalta sairaanhoitajan tulee osata antaa potilaalle jäykkäkouristusrokotus sekä lapselle lääkettä laskimoon. Hänen tulee osata toteuttaa nestehoito lapselle,
mikä pitää sisällään lapselle annettavan nestehoidon täyttönopeuden osaamisen
sekä lapsen laskimoiden löytämisen nesteensiirtokanyyliä varten.
TULES -hoitoyksikön potilaat joudutaan joskus toimenpiteen vuoksi nukuttamaan
lyhyeksi aikaa. TULES -hoitoyksikön sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla sedatoidun potilaan tajunnantasoa toimenpiteen ja nukutuksen jälkeen.
Verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa.
Lisäksi tulee osata toteuttaa punasolujen siirto oikealla nopeudella.
5.2.1.4 Tekninen erityisosaaminen TULES -toimialueella
TULES -hoitoyksikössä toimiva sairaanhoitaja tarvitsee teknistä erityisosaamista
TULES -potilaan hoidossa käytettävistä välineistä. Hänen tulee tietää vedon laitossa käytettävät välineet, replantaatio -välineet sekä sormen amputaatiossa käytettävät välineet. Lisäksi hänen tulee osata käyttää rankalautaa potilaan rangan
tuentaan.
5.2.1.5 Ohjauksen erityisosaaminen TULES -toimialueella
Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilasta TULES -hoitoyksikössä. TULES hoitoyksikön ohjauksen erityisosaamista on kotihoito-ohjeiden antaminen. Erityisesti TULES -hoitoyksikössä kotihoito-ohjeet pitävät sisällään potilaan opettamisen ja ohjaamisen sauvakävelyssä ennen kotiutusta. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata ohjata kipsattu potilas tarvittaessa kipsin vaihtoon. Colar -cuff -sidoksen
saanutta potilasta tulee ohjata, kuinka hän pärjää sidoksen kanssa kotona. Kotiutuvalle päänsä lyöneelle potilaalle taas tulee osata antaa commootio -
33 (194)
seurantaohjeet. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata ohjata plastikkakirurgian sekä
käsikirurgian potilasta.
5.2.1.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen TULES -toimialueella
TULES -toimialueella painottuvat yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lapsipotilaiden kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata kohdata lapsipotilas. Tällä tarkoitetaan eri kehitysvaiheessa olevien lasten kohtaamisen osaamista eli
lapsen iän ja kehitystason huomioonottamisen osaamista sekä lapsen sanattomien kehon viestien havaitsemisen osaamista. Sairaanhoitajan tulee osata toimia
lapsipotilaiden perheiden kanssa empaattisesti, luovasti, kärsivällisesti, ottaen tilanteen tarvittaessa haltuun. sairaanhoitajan tulee myös osata nähdä lapsi osana
perhettä. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata osallistaa hoitoon. Tällä tarkoitetaan
sitä, että sairaanhoitaja osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon.
Hänen tulee myös osata osallistaa vanhempia tilannekohtaista arviointikykyään
hyödyntäen. Lisäksi tulee osata arvioida vanhempien osallitumista lapsen hoitoon.
5.2.1.7 Eettinen erityisosaaminen TULES -toimialueella
Myös eettinen erityisosaaminen liittyy lapsipotilaisiin TULES -hoitoyksikössä. Sairaanhoitajan tulee osata huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet.
Sairaanhoitajan tulee osata vanhempien juridiset oikeudet ja velvollisuudet ja soveltaa niitä hoidettaessa lapsipotilaita. (L 1992/785.)
5.2.2.
Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
erityisosaaminen
sydän
-
toimialueella
Sydän -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
viideltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön
osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä ohjausosaamisesta (Liite 14). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut esiin näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyöja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.2.1 Päätöksenteon erityisosaaminen sydän -toimialueella
Sairaanhoitaja tarvitsee päätöksenteko-osaamista myös Sydän toimialueella. Sairaanhoitajan tulee osata arvioida hoidon kiireellisyyttä toimiessaan hoitoyksikös-
34 (194)
sä. Tällä tarkoitetaan sydän -toimialueella erityisesti sitä, että sairaanhoitaja osaa
tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit, osaa arvioida CPAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen sekä osaa tunnistaa sydäninfarktin.
Päätöksenteon erityisosaamista on myös se, että sairaanhoitaja osaa selvittää
sydänsairauksien oirekuvat ja aikaisemmat hoidot. Tämä pitää sisällään sen, että
sairaanhoitaja osaa tulkita ohitusleikkauspotilaiden ongelmat sekä selvittää dissekaatio -potilaiden oirekuvan.
5.2.2.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sydän -toimialueella
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen korostuu suhteessa muihin erityisosaamisalueisiin myös sydän -toimialueella. Sairaanhoitajan tulee osata seurata potilaan
vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä. Sydän -toimilaueella tällä tarkoitetaan sitä, että
sairaanhoitaja tunnistaa eteislepatuksen, johtumishäiriön sydänfilmistä esim. pidentynyt PQ -aika sekä T -inversion sydänfilmistä.
Sairaanhoitajan tulee osata analysoida sydäninfarktipotilaan tila ja aloittaa hoito.
Hänen tulee siis osata ST-nousu -infarktipotilaan hoitopolku ja toimia sen mukaisesti. Hänen tulee tietää, että päähoitovaihtoehdot ovat joko sepelvaltimoiden
laajennus sydänangiossa tai lääkkeellinen liuotushoito. Jatkohoito tapahtuu
yleensä kardiologisessa akuuttihoitoyksikössä.
Sairaanhoitajan
erityisosaamista
on
myös
se,
että
hän
osaa
SVT
-
rytmihäiriöpotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää ja osaa laittaa SVT-rytmihäiriöpotilaalle laskimokanyylin kyynärtaipeen laskimoon. Lisäksi hän osaa kertoa potilaalle lääkehoidon aikaisesta
mahdollisesta huononolon ja hapenpuutteen tunteesta.
FA/FLUTTERI -rytmihäiriöpotilaan tilan analyysi ja hoidon aloitus on myös sydän
-toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitaja osaa selvittää, milloin rytmihäiriö on alkanut, millaisia rytmihäiriö – ja muita oireita potilaalla on, milloin potilaan keuhkot on viimeksi kuvattu, onko potilasta nukutettu aiemmin ja liittyikö siihen mahdollisesti jotain erityistä sekä, onko potilaalla saattajaa kotiin
mahdollisen anestesiassa tehtävän rytmisiirron jälkeen.
Sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Sydän -toimialueella yleinen toimenpide on rytminsiirto, jonka valmisteluista sai-
35 (194)
raanhoitaja huolehtii. Hän varmistaa, että potilas on ollut riittävän kauan ravinnotta. Hän varmistaa toimenpidehuoneen sekä kutsuu sisätautilääkärin ja anestesialääkärin paikalle. Kuvantamistutkimuksiin valmistelu edellyttää sydän toimialueella erityisosaamista potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee osata
huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uäohjauksessa cystofix.
5.2.2.3 Lääkehoidon erityisosaaminen sydän -toimialueella
Sydän -toimialueella lääkehoidon erityisosaamista on lääkefarmakologian osaamisen osalta se, että sairaanhoitaja osaa toteuttaa Marevan potilaan -hoidon sekä Cofact-lääkehoidon. Lääkehoidon vaikutuksen tarkkailun osalta hänen tulee
erityisesti osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon sekä helpottaako hengenahdistus lisähapella ja netseenpoistolääkkellä. Myös ryhminsiirron
vuoksi sedatoidun potilaan tajunnan tasoa tulee osata.
Niin ikään sydän -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joiloin hänen tulee osata valita oikean kokoinen laskimokanyylu sekä lämmittää veri tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa punasolujen siirto oikealla nopeudella.
5.2.2.4 Tekninen erityisosaaminen sydän -toimialueella
Sydän – toimialueella vaaditaan myös laitteiden käyttöön liittyvää erityisosaamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata käyttää CPAPia sekä
BiPAPia hengenahdistuspotilaiden hoidossa lääkärin määräyksestä.
5.2.2.5 Ohjauksen erityisosaaminen sydän -toimialueella
Sydän -toimialueella tarvitaan myös ohjaukseen liittyvää erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata kertoa potilaalle ja hänen omaisilleen sydänangio toimenpiteestä, rasituskokeesta ja sydäninfarktin liuotushoidosta.
5.2.3
Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
erityisosaaminen
vatsa
-
toimialueella
Vatsa -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
vain neljältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta sekä teknisestä osaamisesta (Liite
36 (194)
15). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut vatsa -toimialueella esiin näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin
osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.3.1 Päätöksenteon erityisosaaminen vatsa -toimialueella
Vatsa -toimialueella päätöksenteon erityisosaamista on se, että sairaanhoitajan
tulee osata tunnistaa hätätilapotilas ja erityisesti vatsakatastrofipotilas. Lisäksi
hänen tulee osata selvittää sydänsairauksien oirekuvat ja potilaan aikaisemmat
hoidot, erityisesti dissekaatio -potilaiden oirekuvat.
5.2.3.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen vatsa -toimialueella
Vatsa -toimialueella toimivan sairaanhoitajan tulee yhteispäivystyksessä osata
valmistella potilaita toimenpiteisiin ja erityisesti leikkaukseen. Leikkauspotilaan
valmisteluilla tarkoitetaan nesteytyksestä huolehtimista, katetrointia, sydänfilmin
ottoa, laboratoriotutkimusten tilaamista ohjeistusten mukaisesti, lääkärin määräämien kuvantamistutkimusten järjestämistä, veritilauksen tekoa tarvittaessa,
ihon valmistelua ja anestesialomakkeen esitäyttöä. Keskeisiä muita toimenpiteitä,
joihin potilas tulee osata valmistella, ovat laskimokanylointi, katetrointi, cystofixin
laitto, inkiisio, haavan revisio sekä nenämahaletkun laitto.
Kuvantamistutkimuksiin valmistelu edellyttää vatsa -toimialueella erityisosaamista
potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee esimerkiksi osata huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.
Sairaanhoitajan tulee osata laittaa itsenäisesti hematuria -katetri sekä toteuttaa
virtsarakon huuhtelu hematuria -katetrin kautta. Lisäksi hänen tulee osata laittaa
nenämahaletku aikuispotilaalle.
Vatsa -toimialueella päivystyksessä tehtäviä toimenpiteitä, joissa sairaanhoitajan
tulee ostaa avustaa lääkäriä ovat inkiisio, haavan revisio sekä cystofixin laitto.
5.2.3.3 Lääkehoidon erityisosaaminen vatsa -toimialueella
Sedatoidun potilaan tarkkailun osaaminen on myös vatsa -toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Lisäksi tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon, koska vatsa -toimialeella saatetaan hoitaa myös sydänpotilaita.
Kts kohta 5.2.2.3.
37 (194)
Niin ikään vatsa -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa punasolujen siirto oikealla nopeudella. Kts kohta 5.2.1.3.
5.2.3.4 Tekninen erityisosaaminen vatsa -toimialueella
Teknistä erityisosaamista tarvitaan vatsa -toimialueella laiteosaamiseen liittyen
vähän. Diatermiaa tulee osata käyttää.
5.2.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian toimialueella
Neurologian -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista vain kolmelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta sekä lääkehoito-osaamisesta (Liite 16). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut neurologian -toimialueella esiin teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen
ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä
osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.4.1 Päätöksenteon erityisosaaminen neurologian -toimialueella
Neurologian -toimialueella sairaanhoitajan tulee päätöksenteon osaamisesta osata arvioida neurologisten sairauksien hoidon tarpeen kiireellisyyttä toimiessaan
hoitoyksikössä. Tällä tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa aivoinfarktin sekä aivoverenvuotojen oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot. Hänen tulee osata
ALSn ja MS-taudin oirekuvat ja vaikutukset sekä migreenin ja postspinaalipäänsäryn syyt, oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot. Hänen tulee myös osata
tunnistaa neurologiset infektiot.
5.2.4.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen neurologian -toimialueella
Kliinisen hoitotyön osaamisen osalta sairaanhoitajan tulee toimiessaan yhteispäivystyksen neurologian -toimialueella osata tutkia neurologinen potilas ja tarkkailla potilasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tutkia potilaan
neurologisen oireet ja seurata niitä sekä osaa tehdä ortostaattisen kokeen.
38 (194)
Sairaanhoitajan tulee osata laittaa potilaalle itsenäisesti nenämahaletku sekä
avustaa lääkäriä likvor -paineen mittauksessa. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata
hoitaa migreeni potilaita, joilla on tyypillinen migreenikohtaus ja diagnoosi.
Potilaan tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistelu edellyttää myös erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata valmistaa potilas EEG tutkimukseen sekä tutkimukseen liittyvät varotoimenpiteet oirekuva tunnistaen. Lisäksi hänen tulee osata
valmistella potilas magneettitutkimukseen sekä rytminsiirtoon. Myös neurologian
hoitoyksikössä toimiessaan sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas leikkaukseen. Kts. 5.2.3.2.
5.2.4.3 Lääkehoidon erityisosaaminen neurologian -toimialueella
Sedatoidun potilaan tarkkailun osaaminen on myös neurologian -toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Lisäksi tulee osata seurata
-salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Kts kohta 5.2.2.3.
5.2.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toiminta -toimialueella
Medisiinisen toiminnan -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee
erityisosaamista neljältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta sekä teknisestä osaamisesta (Liite 17). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut medisiinisen toiminnan toimialueella esiin näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.5.1 Päätöksenteon erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella
Medisiinisen toiminnan -toimialueen päätöksenteon erityisosaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden
ja toimia sen mukaisesti hoitoyksikössä sekä osaa määritellä päivystyshoitoa
vaativat potilaan hoidon tarpeen alueet. Potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden
arvioinnilla ja sen mukaisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja
osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyden sekä osaa
tunnistaa vatsakatastrofin, sydäninfarktin sekä AVH-potilaan. Hänen tulee myös
osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit. Päivys-
39 (194)
tyshoitoa vaativien potilaiden hoidon tarpeen alueiden määrittelyllä medissinisen
toiminnan -toimialueella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida CPAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen hengitysvaikeuspotilasta hoidettaessa.
5.2.5.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen koostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa
potilasta itsenäisesti ja tehdä itsenäisesti toimenpiteitä sekä osaa avustaa lääkäriä toimenpiteissä, ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä sekä osaa valmistella
potilaan kuvantamistutkimukseen.
Sairaanhoitajan tulee itsenäisesti osata hoitaa ketoasidoosissa olevaa potilasta.
Hänen tulee osata laittaa potilaalle nenämahaletku sekä aloittaa BiPap ja CPAPhoito lääkärin ohjeistuksen mukaisesti hengenahdistuspotilaalle. Toimenpiteissä
avustaminen on osa sairaanhoitajan työnkuvaa. Hänen tulee osata avustaa lääkäriä pleurapunktiossa, polvipunktiossa sekä subclaviakanyylin laitossa.
Laadukkaiden verinäytteiden otto sisältää sen, että sairaanhoitaja osaa ottaa ja
tulkita keto-aineet sekä osaa ottaa influenssa viruksen PCR-testin. Kuvantamistutkimuksiin valmistelu edellyttää medisiinisen toiminnan -toimialueella niin ikään
erityisosaamista potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee osata huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.
5.2.5.3 Lääkehoidon erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella
Intoksikaatio -potilaat hoidetaan medisiinisellä toimialueella. Sairaanhoitajan tuleekin
päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiasta
osata
keskeisten
lää-
keaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaikutuksen kesto. Potilaan voinnin tarkkailussa tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Lisäksi tulee osata tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja nesteenpoistolääkkeellä. Kts kohta 5.2.2.3. Niin ikään medisiinisen toiminnan -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.
5.2.5.4 Tekninen erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella
Laiteosaamisessa erityisosaamista on se, että sairaanhoitajan tulee osata käyttää BiPap-CPAP- laitteita.
40 (194)
5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen
toiminta ja syövän hoito -toimialueella
Operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista neljältä eri osaamisalueelta; kliinisestä hoitotyön
osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä ohjausosaamisesta (Liite 18). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt päätöksentekoosaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.6.1 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -toimialueella
Kliininen hoitotyö operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -toimialueella sisältää
potilaan toimenpiteisiin valmistelun, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun
sekä lääkärin toimenpiteissä avustamisen erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee
osata valmistella potilas leikkaukseen. Kts. kohta 5.2.3.2 edellä. Kuvantamistutkimuksiin valmistelun erityisosaamista on se, että osaa huolehtia, että potilaan
virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix. Toimenpiteitä, joissa sairaanhoitajan tulee osata avustaa lääkäriä, ovat pleuradreenin laitto,
pleurapunktio, cystofixin laitto, KNK-toimenpiteet sekä akuuttien palovammojen
hoito.
5.2.6.2 Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon toimialueella
Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon toimialueella pitää sisällään lääkehoidon vaikutuksen tarkkailuun ja verensiirtoon
liittyvää erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osta tarkkailla potilaan lääkehoidon vaikutusta ja erityisesti -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Verensiirron toteutuksen erityisosaaminen on myös operatiivisen toiminnan ja syövänhoidon toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.
5.2.6.3 Tekninen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon toimialueella
Teknistä erityisosaamista operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -toimialueella
sairaanhoitajalta vaaditaan välineiden käytössä. Hänen tulee tietää sekä suu- ja
leukakirurgiasssa että KNK-potilaan hoidossa käytettävät välineet.
41 (194)
5.2.6.4 Ohjauksen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidontoimialueella
Kotiutuvan potilaan ohjaamisen osaaminen korostuu operatiivisentoiminnan ja
syövän hoidon -toimialueella sairaanhoitajan erityisosaamisena. Sairaanhoitajan
tulee osata antaa potilaalle kommootion seuranta- ja kotihoito-ohjeet.
5.2.7
Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
erityisosaaminen
lasten
-
toimialueella
Lasten -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
kahdeksalta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta
sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite 19). Erityisosaamisen tarvetta ei
esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta eikä kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta.
5.2.7.1 Päätöksenteon erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten –toimialueella päätöksenteon erityisosaaminen koostuu monista vaativista
osaamisalueista. Sairaanhoitajan tulee tuntea lasten hoitotyön erityispiirteet ja
osata arvioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä. Sairaanhoitajan tulee osata lastensairauksia. Lisäksi hänen tulee osata lasten fysiologiset erityispiirteet sekä lasten nestetasapainon erityispiirteet. Hänen tulee osata myös arvioida konsultaation tarve. Hänen tulee
hallita muuttuvat tilanteet sekä osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon tarvetta.
Lasten hoitotyön erityispiirteiden osaamisella sekä lapsipotilaan kiireellisyyden
tarpeen arvioinnin osaamisella lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata toimia lasten triage ohjeistuksen mukaisesti. Hänen tulee tunnistaa lapsen välitön tai uhkaava hengenvaara, lapsen vatsakatastrofi, monivammalapsi sekä mahdolliset pahoinpitelyn tunnusmerkit. Hänen tulee osata arvioida lapsen yleistilaa, lapsen sairauden
oireita, lapsen ravitsemus- ja kuivumistasoa sekä lapsen kosketusarkuutta.
Lasten sairauksien osalta sairaanhoitajan tulee osata keskeiset lasten erikoisalan
sairaudet sekä lastensairauksien oireet. Fysiologisten erityispiirteiden osalta tulee
42 (194)
osata huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet. Nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa tulee myös osata huomioida.
Nopeiden tilanteiden hallinta edellyttää lapsipotilaan fysiologisten (erityisesti hengitys ja GI -infektiopotilaat) ja psyykkisten muutosten ennakoinnin osaamista. Fysiologisiin ja psyykkisiin muutoksiin tulee osata reagoida sekä puuttua varhain.
Lääkärin konsultaatio saattaa tulla tarpeelliseksi erityisesti silloin, kun arvioidaan
lastensuojeluilmoituksen teon tarvetta. Itse ilmoituksen tekemisessä voidaan
konsultoida sosiaalityöntekijää. Potilaan jatkohoidon tarpeen arvioinnin osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteuttamiseen.
5.2.7.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten -toimialueella
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten – toimialueella yhteispäivystyksessä
tarkoittaa sitä, että sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla lapsipotilasta, valmistella
lapsipotilas toimenpiteisiin, ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä lapsilta, avustaa
lapselle tehtävissä toimenpiteissä lääkäriä, toteuttaa toimenpiteitä lapselle, arvioida ja hoitaa lapsen kipua sekä osallistua lapsipotilaan jatkohoidon järjestämiseen.
Lapsipotilaan tarkkailun osaaminen sisältää lapsen vitaalielintoimintojen sekä
lapsen liikuntakyvyn ja motoristen toimintojen tarkkailun osaamisen. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata havaita fyysisten oireiden taustalla oleva psyykkinen ongelma.
Myös lapsipotilaan toimenpidevalmisteluissa korostuu leikkaukseen valmistelun
osaaminen. Tosin lapsipotilaalle saatetaan tehdä leikkaupotilaan valmisteluun liittyviä toimenpiteitä päivystyksessä muutoikin kuin leikkausvalmistelumielessä.
Kts. kohta 5.2.3.2 edellä.
Laadukkaiden laboratorionäytteiden ottaminen lapselta vaatii myös erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä. Hänen tulee osata hyödyntää
pikanäytteitä lapsen näytteenotossa. Hänen tulee osata ottaa pussivirtsanäyte,
vauvalta pikanäyte kantapäästä sekä erilaisia virus- ja bakteerinäytteitä.
43 (194)
Lapselle tehtävien toimenpiteiden osalta sairaanhoitajan tulee osata avustaa lääkäriä lapsen likvor -näytteen otossa sekä rakkopunktiossa. Sairaanhoitajan tulee
osata toteuttaa lapselle toimenpiteitä itsenäisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat nenämahaletkun laittaminen lapselle, lapsen katetrointi, sydänfilmin ottaminen lapselta sekä laskimokanyylin laittaminen lapselle. Lisäksi tulee osata käyttää limaimuja. Sairaanhoitajan tulee osata myös suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten otto perheen kanssa yhteisymmärryksessä.
Lapsen kivun hoito on erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata arvioida lapsen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla sekä käyttää lasten hoitotyön kivunlievityskeinoja. Lapsen jatkohoidon järjestämisen erityisosaamisella tarkoitetaan,
että sairaanhoitaja osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoimenpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle.
5.2.7.3 Lääkehoidon erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten -toimialueen lääkehoidon erityisosaamisen koostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa annostella lääkkeen lapselle, osaa huomioida lapselle annettujen lääkkeiden yhteisvaikutukset, osaa antaa lapselle lääkettä, osaa nestehoidon toteutuksen lapselle, osaa lapsen nestetasapainon tarkkailun ja tunnistaa riskitekijät
sekä osaa toteuttaa verensiirron lapselle.
Sairaanhoitajan lääkkeenannostelun osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa annostella lapsen lääkkeet painokilojen mukaan. Sairaanhoitajan
tulee osata antaa lapselle lääkettä laskimoon sekä nenämahaletkulla. Nestehoidon toteutuksessa tarvitaan erityisosaamista erityisesti lasten kohdalla täyttönopeuden suhteen sekä lapsen nesteenantosuonten löytämisen osalta. Lisäksi tulee tietää ja osata nesteiden peruskoostumukset. Lasten nestetasapainon tarkkailussa ja riskitekijöiden tunnistamisessa tulee osata tarkkailla lapsen nestehoidon aikaisia muutoksia neste- ja elektrolyyttitasapainossa sekä tunnistaa eriikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja ennakoida mahdollisia elimistön nopeita
muutoksia.
Verensiirron toteutus lapselle vaatii erityisesti erityisosaamista, vaikkakin se jo sinänsä on erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin
koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa
punasolujen siirto oikealla nopeudella. Kts kohta 5.2.1.3.
44 (194)
5.2.7.4 Tekninen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten -toimilalueella teknisellä erityisosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoitaja tietää tai osaa käyttää lasten tutkimukseen ja hoitoon tarkoitettuja välineitä.
Tällaisia välineitä ovat lasten intubaatiovälineet, lasten ventilaatiovälineet, lasten
katetrointivälineet sekä lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet.
5.2.7.5 Ohjauksen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lapsen ohjaaminen vaatii erityisosaamista. Ohjauksessa tulee erityisesti ottaa
huomioon lapsen kehitystaso sekä huomioida vanhemmat. Lapsen ohjausosaaminen koostuu sitä, että sairaanhoitaja osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia
sekä osaa lääkehoitoon liittyvän ohjauksen. Sairaanhoitajan tulee tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen liittyvän tiedon taso sekä ohjata
lapsen huoltajia ja vanhempia lapsen rauhoittamisessa ja pelon lieventämisessä.
Kotona tapahtuvan lääkehoidon toteutuksen ohjaaminen sekä lapselle että vanhemmille on haateellista ja tärkeää.
5.2.7.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella yhteispäivystyksessä koostuu lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisesta, lapsipotilaan ja hänen perheensä sekä lääkärin kanssa tehtävän yhteistyön osaamisesta sekä hoitoon osallistamisen osaamisesta. Kts kohta 5.2.1.6.
Lapsipotilaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisella tarkoitetaan eri kehitysvaiheessa olevan lapsen kohtaamisen osaamista, lapsen iän ja kehitystason
huomioinnin osaamista sekä lapsen sanattomien kehonviestien havainnoin
osaamista.
Yhteistyö lapsen ja perheen kanssa on tärkeää. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja näkee lapsen osana perhettä ja osaa saumattoman yhteistyön perheen ja lääkärin kanssa. Yhteistoiminta edellyttää, että sairaanhoitaja osaa ottaa
tarvittaessa tilanteen haltuun ja hänellä on empatiataitoja, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä.
Hoitoon osallistamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja kykenee ottamaan
lapsen mukaan hoitoon ja häntä koskevaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajan
tulee osata arvioida tilannekohtaisesti myös vanhempien/huoltajan kykyä osallistua lapsen hoitoon ja osallistaa vanhempia sen mukaisesti.
45 (194)
5.2.7.7 Eettinen erityisosaaminen lasten -toimialueella
Eettisen osaamisen osalta sairaanhoitajalta vaaditaan lasten -toimialueella yhteispäivystyksessä alaikäisen potilaan oikeuksien huomioimisen osaamista sekä
potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon huomioimisen osaamista. Alaikäisen potilaan oikeuksien osalta korostuu se, että sairaanhoitajan tulee
osata huomioida vanhempien juridiset oikeudet ja velvollisuudet lapsen huoltajana. Kts kohta 5.2.1. Riittävän ja hyvän terveydenhuollon oikeuden osalta tulee
osata huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa.
5.2.7.8 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen lasten -toimialueella
Lasten -toimialueella yhteispäivystyksessä sairaanhoitajalta vaadittava erityisosaaminen turvallisuuden hallinnan osalta koostuu siitä, että sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa lasten lääkehoitoa turvallisesti ja edistää sitä. Lisäksi hänen
tulee osata turvata lapsen jatkohoito.
Lasten lääkehoidon turvallinen toteutus ja sen edistäminen tarkoittavat sitä, että
sairaanhoitajan tulee osata tarkistaa lapsen lääkemääräykset epävarmoissa tilanteissa. Hänen tulee osata tarkistaa ja varmistaa lääkemäärien annostelu lapselle
(tablettien osittaminen, iv-lääkkeiden laimennus) sekä tunnistaa lääkkeen annon
virhemahdollisuudet lapselle.
Lapsen jatkohoidon turvallisuuden turvaamisen erityisosaamisella tarkoitetaan,
että sairaanhoitaja osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismahdollisuudet kotona. Hän osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet
ja neuvot sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle. Hän turvaa lapsen hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden
sairaalan sisällä (ajanvarauspoliklinikka) sekä turvaa hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden avohoidossa. Lisäksi hänen tulee osata siirtää ohjatusti hoito-vastuu
vanhemmille kotihoitoon siirryttäessä.
5.2.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Geriatrian prosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista viideltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitoyön
osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta (Liite 20). Erityisosaamisen
46 (194)
tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja
raportoinnin osaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan
osaamisesta.
5.2.8.1 Päätöksenteon erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Geriatrian prosessissa päätöksenteon erityisosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitotyksikössä. Sairaanhoitajan
tulee tähän liittyen osata arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kliinisen tilan tyypillisimpiä sairauksia ja niiden oireita. Hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen
päivystyspotilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja
muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit, unihäiriöt, masennustila,
dementoivan sairauden aiheuttamat oireet, vatsakatastrofi, sydäninfarkti, monivammapotilas sekä aivoverenkiertohäiriö. Sairaanhoitajan tulee osata myös arvioida geriatrisen hengenahdistuspotilaan C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarvetta. Lisäksi
hänen tulee osata arvioida geriatrisen päivystyspotilaan sosiaalista tilaa.
5.2.8.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen yhteispäivystyksen geriatrian prosessissa
kostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa seurata geriatrisen potilaan vointia ja tulkita
elimistön häiriötiloja, osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin sekä osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä.
Geriatrisen potilaan voinnin seurannan ja elimistön häiriötilojen tulkinnan erityisosaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa käyttää erilaisia toimintakyvyn arviointi- ja havaintomenetelmiä, osaa käyttää erilaisia sairauksien oireiden
arviointi- ja havaintomenetelmiä sekä osaa toteuttaa ja tulkita toimintakyvyn arviointimittareiden tuloksia. Potilaan valmisteleminen rytminsiirtoon on sairaanhoitajan erityisosaamista potilaan toimenpiteisiin valmistelun osalta. Nenämahaletkun
laitto vaatii myös itsenäistä toimenpideosaamista.
5.2.8.3 Lääkehoidon erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Geriatrian prosessin lääkehoidon erityisosaaminen koostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkehoitotasapainoa, osaa
tarkkailla lääkehoidon vaikutusta sekä osaa toteuttaa verensiirron. Monisairaan
geriatrisen potilaan lääkehoitotasapainon arvioinnilla tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkitystä geriatrin hoitolin-
47 (194)
jausten mukaisesti. Hän osaa geriatrisen potilaan lääkityksen keskeisen kliinisen
farmakologian sekä tunnistaa geriatrisen potilaan mahdollisen polyfarmasian.
Lääkehoidon vaikutuksen osalta geriatrisen potilaan kohdalla sairaanhoitajan tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Hänen tulee osata
tarkkailla, helpottaako hengenahdistus hapella ja nesteenpoistolääkkeellä. Lisäksi hänen tulee osata tarkkailla sedatoidun potilaan tajunnantasoa. Verensiirron
toteutuksesta kts kohta 5.2.1.3.
5.2.8.4 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Jatkohoidon järjestäminen geriatrisen potilaan kohdalla on haasteellista. Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen geriatrian prosessissa näyttäytyy erityisesti geriatrisen potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisena näyttöön perustuen. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata noudattaa Käypä hoito
– suosituksia geriatrisen potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa. Lisäksi hänen tulee osata hoitaa geriatrista potilasta hoitoketjujen ohjeistusten mukaisesti.
5.2.8.5 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen geriatrian prosessissa
Yhteistyö- ja vuorovaikutus osaaminen näyttäytyy geriatrisen potilaan prosessi
myös erityisosaamisena. Sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisella
geriatrisen potilaan hoitotyössä tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, jolloin
sairaanhoitajan tulee osata integroida sosiaalipäivystys / sosiaalihoitotyö ja siihen
liittyvä erityisosaaminen osaksi geriatrisen potilaan toimintakyvyn arviointia, hoitoa ja jatkohoidon järjestämistä. Sairaanhoitajan tulee osata myös informoida yöpartiota yöaikaan kotiutuvasta geriatrisesta potilaasta.
5.2.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeprosessissa
Päihdeprosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
kuudelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitoyön
osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite
21). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan
osaamisesta.
48 (194)
5.2.9.1 Päätöksenteon erityisosaaminen päihdeprosessissa
Päätöksenteon erityisosaamisella päihdeprosessilla tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarve päihdepotilaan vointiin ja oireisiin perustuen. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa
tunnistaa päihteiden käytön riippuvuusilmiöt, persoonallisuushäiriöt, masennuksen suhteessa päihdeongelmaan sekä hän osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen
arvioinnin.
5.2.9.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen päihdeprosessissa
Päihdeprosessin kliinisen hoitotyön erityisosaaminen koostuu sitä, että sairaanhoitaja osaa tutkia päihdepotilaan ja osaa seurata päihdepotilaan vointia. Sairaanhoitajan tulee osata päihteiden sekundaarihaittojen ennaltaehkäisyä sekä
päihdepsykiatrisen hoidon menetelmiä. Lisäksi hänen tulee osata sosiaalihoitotyön auttamismenetelmiä. Hän osallistuu myös päihdepotilaan jatkohoidon järjestämiseen.
Päihdepotilaan tutkimisen ja voinnin seurannan osaamisella tarkoitetaan sitä, että
sairaanhoitaja osaa hyödyntää psykiatrisen hoidon menetelmiä päihdepotilaan tilan arviointiin ja hoitoon. Hänen tulee osata havainnoimalla ja keskustelemalla
selvittää psykiatrisen potilaan vointi. Lisäksi hänen tulee tukea potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reaktiossa, kartoittaa suisidaalisuuden astetta sekä nähdä päihdepotilaan kliininen kokonaistilanne.
Sairaanhoitajan tulee osata päihteiden sekundaarihaittojen ehkäisyn osalta pääperiaatteet. Päihdepsykiatristen hoidon menetelmien osaamisella tarkoitetaan
amfetamiinipsykoosin varhaisoireiden hoidon toteutuksen osaamista lääkärin
määräysten mukaisesti. Sosiaalihoitotyön auttamismenetelmien osalta sairaanhoitajan tulee osata tehdä motivoiva haastattelu päihdepotilaalle. Päihdepotilaan
jatkohoidon järjestäminen pitää sisällään päihdepotilaan ohjaamisen osaamisen
päihdetyön sekä psykiatrisen hoidon palveluverkostoon ja hoitoprosessiin.
5.2.9.3 Lääkehoidon erityisosaaminen päihdeprosessissa
Sairaanhoitajan tulee myös päihdepotilaan prosessissa osata tarkkailla lääkehoidon vaikutusta ja erityisesti sedatoituneen potilaan tajunnantasoa. Sairaanhoitajan tulee osata päivystyslääkkeiden farmakologian osalta päihdeprosessissa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaikutuksen kesto.
49 (194)
5.2.9.4 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen päihdeprosessissa
Sairaanhoitajan tulee osata turvata potilaan hoidon jatkuvuus näyttöön perustuen
päihdeprosessissa. Tällä tarkoitetaan sitä, että hoidon jatkuvuus turvataan esimerkiksi käyttämällä Käypähoito-suosituksia hoidon jatkuvuuden turvaamisessa
apuna.
5.2.9.5 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen päihdeprosessissa
Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen korostuvat päihdepotilaan kohdalla päätöksenteossa. Sairaanhoitajan tulee osata osallistaa potilas päätöksentekoon.
Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tehdä itsenäisesti sekä moniammatillisesti päätöksiä yhdessä päihdepotilaan ja hänen läheistensä sekä viranomaisten kanssa tunnistaen päihdetyötä ohjaavan lainsäädännön.
5.2.9.6 Eettinen erityisosaaminen päihdeprosessissa
Päihdepotilaiden hoidossa tulee huomioida eettinen toiminta. Potilasta tulee hoitaa hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti. Päihdepotilaan kohdalla tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata toimia päihdepotilaan asioiden ajajana
ja toimia tarvittaessa potilaan puolesta käynnistäen hoitoonohjausprosessin.
5.2.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian
prosessissa
Psykiatrian prosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista kuudelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitoyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite
22). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta.
5.2.10.1 Päätöksenteon erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Psykiatrian prosessin yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon erityisosaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen psykiatrisesti oireilevan potilaan vointiin ja oireisiin perustuen.
Hänen tulee osata esihaastatella potilas ja osata psykiatristen sairauksien tietoperusta. Lisäksi hänen tulee osata arvioida psykiatrisesti oireilevan potilaan jatkohoidon tarvetta.
50 (194)
Psykiatrisesti oireilevan potilaan päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen arviointi
potilaan oireisiin ja vointiin perustuen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa tehdä
toimintakyvyn arvioinnin ja osaa selvittää oireiden/sairastumisen kehityshistorian.
Lisäksi tähän kuuluu se, että sairaanhoitaja osaa selvittää potilaan itsetuhoisuutta, mielialaongelmaa, persoonallisuushäiriöongelmia sekä potilaan ahdistuneisuutta, harhaisuutta, maanisuutta, negatiivisia ja positiivisia oireita. Sairaanhoitajan tulee kiireellisyyden arvioinnissa osata tunnistaa potilaan unihäiriöt sekä masennustila. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata tehdä myös psykoosin hoidon
tarpeen arviointi ja osattava käynnistää selvittelyprosessi psyykkinen vai somaattinen ongelman selvittämiseksi.
Sairaanhoitajan erityisosaamista esihaastattelussa on potilaan kotilääkityksen
selvittäminen sekä mahdollisen nykyisen hoitopaikan selvittäminen. Psykiatristen
sairauksien tietoperustan osaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa mielialaongelmien oirekuvat, tuntee potilaan vastentahtoisen hoidon kriteerit sekä
tunnistaa persoonallisuushäiriön. Psykiatrisesti oireilevan potilaan jatkohoidon
tarpeen arvioinnilla tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa arvioida mahdollisen
jatkohoitotarpeen ja osaa ohjatata potilasta ottamaan yhteyttä uudelleen.
5.2.10.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Kliinisen hoitotyön erityisosaamista psykiatrisesti oireilevan potilaan kohdalla tarkoittaa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitaja osaa tutkia psykiatrisesti oireilevan
potilaan ja seurata potilaan vointia. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja
osaa arvioida potilaan neurologisen statuksen ja seurata sitä. Lisäksi hän havainnoi ja keskustelee potilaan kanssa selvittääkseen potilaan vointia. Hän tekee
alustavaa erotusdiagnostiikkaa potilaan psykoottisista piirteistä, arvioi potilaan itsensä vahingoittamisen syitä sekä kartoittaa suisidaalisuuden astetta. Sairaanhoitaja tukee potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reaktiossa. Sairaanhoitajan tulee osata hallita psykiatrisesti oireilevan potilaan tilanne.
5.2.10.3 Lääkehoidon erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Lääkehoidon erityisosaamisella tarkoitetaan psykiatrisessa prosessissa sitä, että
sairaanhoitaja osaa seurata lääkehoidon vaikutusta sekä osaa ennakoida lääkehoidon tarvetta. Lääkehoidon vaikutuksen seuraaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa havainnoida lääkehoidon kannalta psykiatrisesti oireilevan potilaan
tilasta olennaisen. Lääkehoidon tarpeen ennakoinnilla tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa ennakoida lääkemääräysten toteuttamisen tarvetta.
51 (194)
5.2.10.4 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen psykiatrisesti oireilevan potilaan hoitotyössä tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallitsee oikean haastattelutekniikan psykiatrisesti oireilevan potilaan
kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata luoda luottamuksellisen yhteistyösuhde psykiatrisesti oireilevaan potilaan kanssa.
5.2.10.5 Eettinen erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata hoitaa potilasta mielenterveyslain
mukaisesti. Tämä tarkoittaa psykiatrisesti oireilevan potilaan kohdalla, että sairaanhoitajan tulee osata arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta
mielenterveyslakiin nojaten.
5.2.10.6 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa
Psykiatrisesti oireilevaa potilasta hoidettaessa tulee huomioida turvallisuus. Psykiatrisesti oireilevan potilaan itsemääräämisoikeutta voidaan joskus joutua rajoittamaan turvallisuusnäkökulmasta. Sairaanhoitajan tuleekin osata arvioida hallitun
fyysinen rajoittamisen käytön tarvetta psykiatrisesti oireilevan potilaan hoidossa.
5.2.11 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaaliprosessissa
Sosiaaliprosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisessa painottuu
perusosaaminen, koska sosiaaliprosessin osaamista tarvitaan joka toimipisteessä. Ainoa osaaminen, joka määriteltiin erityisosaamiseksi sosiaaliprosessissa, on
kliinisen osaamisen alueelta.
5.2.11.1 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sosiaaliprosessissa
Sairaanhoitajan tarvitsee sosiaaliprosessissa kliinisen osaaminen alueelta erityisosaamista sosiaalihoitotyön auttamismenetelmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että
hänen tulee osata tehdä päihdepotilaalle motivoiva haastattelu.
52 (194)
5.2.12 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Toimiessaan yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista
kaikilta
kymmeneltä
eri
osaamisalueelta;
päätöksenteko-
osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite
23). Puhelinneuvonta onkin haasteellisin toimipiste yhteispäivystyksessä, jos
haasteellisuutta mitataan erityisosaamistarpeiden esiintyvyydellä eri päivystyshoitotyön kymmenellä osaamisalueella.
5.2.12.1 Päätöksenteon erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Puhelinneuvonnassa toimivan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon
erityisosaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa tehdä puhelimitse esihaastattelun, oireisiin perustuvan päivystyshoidon tarpeen sekä sen kiireellisyyden
tarpeen arvioinnin sekä tehdä päätöksen jatkohoitotarpeesta.
Puhelimitse tehtävässä esihaastattelussa sairaanhoitajan tulee osata kysyä keskeiset asiat, kuten potilaan nimi ja henkilötunnus, puhelinnumero ja kotikunta.
Hoitajan tulee selvittää potilaan oireet, niiden alkamisajankohta, kesto ja mahdolliset muutokset. Potilaan perussairaudet, kotilääkitys ja mahdollisesti nykyiseen
vaivaan otetut lääkkeet selvitetään sekä lääkehoidon vaikutukset. Lisäksi tiedustellaan, onko kyseessä ensikontakti vaivan suhteen. Jos ei, niin selvitetään, missä häntä on aiemmin hoidettu ja miten sekä selvitetään mahdolliset löydökset ja
tutkimustulokset. Myös potilaan kotiolot on hyvä selvittää.
Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan tulee osata arvioida oireisiin perustuen päivystyshoidon tarve sekä sen kiireellisyys puhelimitse. Tämän hän tekee tunnistamalla vakavien sairauksien oireistot sekä peruselintoimintojen poikkeamat, kuten keskeiset lasten sairauksien oireet, huomioi lapsen nestetasapainon sekä vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet, aivoinfarktin – sekä aivoverenvuodon oireet, geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen ja muistihäiriöön liittyvät riskit, päihdepotilaan, päihtyneen mielenterveyspotilaan, ALS- ja MS -taudin oireet
sekä Parkinssonin sairauden oireet. Päivystyshoidon tarpeen ja sen kiireellisyyden arvioin lisäksi hänen tulee osata valita potilaalle oikea hoitopaikka.
53 (194)
Sairaanhoitajan tulee puhelimitse osata päättää potilaan jatkohoitotarve ja pyytää
potilasta tarvittaessa saapumaan päivystykseen. Epäselvissä tilanteissa hoitaja
voi käyttää päätöksenteon apuna myös konsultaatiota. Hän konsultoi hoidon tarpeen arvioinnin tekemiseksi ensisijaisesti triage- lääkäriä. Lääkehoidon ohjeistuksen osalta hän kääntää puhelun lääkärille, samoin silloin, kun esim. suisidaalisuuden vuoksi ilmenee tarve tehdä virka-apupyyntö.
5.2.12.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Kliinisen hoitotyön erityisosaamisella puhelinneuvonnassa tarkoitetaan sitä, että
sairaanhoitaja osaa hoitaa potilaita oireen mukaisesti. Hän osaa myös hoitaa potilaan perussairauksia sekä tulkita keskeisiä tutkimustuloksia. Sairaanhoitajan tulee osata hoitaa käytännön asiat virka-apupyyntöön liittyen sekä järjestää potilaan jatkohoito.
Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan oireenmukaisella potilashoidon osaamisella
tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää päivystyspotilaiden keskeiset oireet ja
niiden keskimääräisen keston. Hänen tulee osata hoitaa vakavia oireita niiden
edellyttämillä hoitotoimenpiteillä. Hänen tulee osata yhdistää keskeiset oireet sairauksiin. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata hoitaa potilaan perussairauksia sekä
tulkita keskeisiä päivystyspotilaan laboratorio ja kuvantamis -tutkimuksien tuloksia.
Virka-apupyyntöön liittyvien käytännön asioiden hoitamisen osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää, että lääkäri päättää ja vastaa virkaapupyynnön tekemisestä. Sairaanhoitajan tulee osata lähettää lääkärin tekemä
virka-apupyyntölomake
poliisille.
Hänen
tulee
myös
tietää,
että
virka-
apupyyntölomakkeessa tulee olla kirjattuna potilaan nimi, syy, miksi hänet tulee
saattaa hoidon piiriin sekä lääkärin allekirjoitus.
Jatkohoidon järjestämisen osalta sairaanhoitajan tulee osata ohjata päivystyshoidon tarpeessa oleva hätätilapotilas soittamaan hätäkeskukseen tarvittaessa. Päivystyshoidon tarpeessa olevat ei- hätätilapotilaat hän pyytää saapumaan
päivystykseen. Ei-päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hänen tulee osata
ohjata omalle terveysasemalle jatkohoitoon. Tällöin potilaalle tulee osata antaasinne jatkohoitoaika tai kontrollisoittoaika. Sairaanhoitaja järjestää tarvittaessa
puhelimitse myös päihdepotilaan jatkohoidon, jatkohoidon ensi- ja turvakotiin sekä intervallipaikan vanhukselle, jonka omaishoitaja on sairastunut. Akuutin
54 (194)
psyykkisen kriisitilanteen potilaille hän saattaa järjestää kriisiryhmän tapaamisen
puhelimitse. Kotona tapahtuvan jatkohoidon hän turvaa järjestämällä kotihoidon.
5.2.12.3 Lääkehoidon erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista on se, että sairaanhoitaja osaa erityislupalääkkeiden käytänteet. Tällä tarkoitetaan sitä, että
hän osaa ohjata potilaita ottamaan hoitavaan lääkäriin yhteyttä erityislupalääkkeisiin liittyvissä asioissa.
5.2.12.4 Tekninen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Tekninen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa käyttää puhelinjärjestelmää. Puhelinjärjestelmän käytön osaamiseen liittyy sankaluurien käytön osaaminen. sairaanhoitajan tulee osata poimia puhelu
jonosta sekä vaihtaa puhelujonoa. Lisäksi hänen tulee löytää numeron listalta,
jos puhelu katkeaa kesken. Hänen tulee soittaa takaisin puhelinjärjestelmään
soittaneelle tai äänitiedon nauhalle jättäneelle. Hänen tulee myös hallita lääkärin
konsultaation tekeminen kesken puhelun välipuhelulla sekä osta siirtää puhelu
lääkärille tarvittaessa. Teknisissä ongelmissa käytetään help-deskiä apuna.
5.2.12.5 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Näyttöön perustuvan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin tekeminen on
puhelinneuvonnan sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaamista. Tällöin sairaanhoitajan tulee osata käyttää triage -ohjeistusta apunaan sekä hyödyntää käypähoito-ohjeita, Terveysporttia sekä Yhtenäisiä päivystyshoidon
perusteita (STM2010:4) sekä tutkittua tietoa.
5.2.12.6 Ohjauksen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Ohjauksen erityisosaamisella puhelinneuvonnassa tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa ohjata terveyspalvelujen käytössä, osaa antaa kotihoito-ohjeita puhelimitse, sekä osaa ohjata potilasta lääkereseptin uusimisessa.
Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilaita puhelimitse terveyspalvelujen käytössä. Hän ohjaa potilasta käyttämän oikeita terveyspalveluja, opastaa hätätilapotilasta tai hänen omaistaan soittamaan 112 tarvittaessa sekä ohjaa mm. omaisia
alaikäisen alkoholin käyttöön liittyvissä asioissa.
Sairaanhoitajan kotihoito-ohjauksella puhelimitse tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata antaa sekä aikuisille että lapsille kipu-/kuumelääkehoidon oh-
55 (194)
jausta puhelimitse. Hänen tulee osata ohjata insuliinidiabeetikkoa lääkehoidon
suhteen sekä antaa gastroenteriitin kotihoito-ohjeita. Lisäksi hän ohjaa antibioottiripulin hoidossa sekä kommootion seurannassa ja hoidossa puhelimitse.
Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilaita lääkereseptien uusimisessa puhelimitse. Hän ohjaa potilaita ei-kiireellisten sekä kiireellisten lääkereseptien uusimisessa.
5.2.12.7 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Kirjaamisen keskeisen sisällön kirjaaminen on puhelinneuvonnan sairaanhoitajan
kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa kirjata keskeisen päivystyshoitotyön sisällön hoitoprosessin mukaisesti. Hänen tulee osata kirjata potilaan henkilötiedot potilastietojärjestelmään
sekä potilas päivystyspotilaaksi silloin, kun hänet kutsutaan päivystykseen, vaikka hän olisi ulkokuntalainen. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaalle
annetut lääkehoito- ja kotihoito-ohjeet. Potilaan hoitoon ohjaus tulee myös osata
kirjata.
5.2.12.8 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tuntee muiden terveydenhuollon yksiköiden ja organisaatioiden toiminnan sekä osaa tehdä yhteistyötä niiden kanssa.
Hän tekee yhteistyötä yöpartion, terveysasemien, hammashuollon, kouluterveydenhuollon, opiskelijaterveydenhuollon, neuvolatoiminnan, sekä kotihoidon kanssa. Lisäksi hänen tulee osata toimia yhteyshenkilönä potilaan, soittajan ja hoitavan lääkärin välillä virka-apupyyntöä tarvitsevan potilaan hoidossa.
5.2.12.9 Eettinen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Eettistä erityisosaamista puhelinneuvonnassa on se, että sairaanhoitaja osaa
huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet. Tällä tarkoitetaan sitä, että hän saa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana.
Kts. kohta 5.2.1.7.
5.2.12.10 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa
Puhelinneuvonnan turvallisuuden hallinnan erityisosaamisessa painottuu potilasturvallisuus. Sairaanhoitajan tulee osata turvata potilaan hoidon jatkuvuus puhelimitse. Tätä edesauttaa se, että sairaanhoitaja kirjaa kaiken oleellisen potilaspu-
56 (194)
heluun liittyen ylös. Lisäksi sairaanhoitaja turvaa hoidon jatkuvuutta järjestämällä
potilaalle riittävän jatkohoidon puhelimitse.
5.2.13
Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
erityisosaaminen
triage
-
toimipisteessä
Toimiessaan yhteispäivystyksen triagessa sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä
hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä
eettisestä osaamisesta (Liite 24). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön
perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta. Sairaanhoitajaa, joka toimii triagessa, kutsutaan triage hoitajaksi.
5.2.13.1 Päätöksenteon erityisosaaminen triagessa
Yhteispäivystyksen triage -hoitajan päätöksenteon erityisosaaminen koostuu siitä, että hän osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeen aikuis- tai lapsi-potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan kokemukseen perustuen potilaan saapuessa päivystyspoliklinikalle. Hän hallitsee
muuttuvat tilanteet sekä osaa tunnistaa konsultaation tarpeen. Lisäksi hänen tulee osata valita potilaalle oikean hoitoyksikkö sairauteen, oireisiin tai vammaan
perustuen.
Se, että triage -hoitaja osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan kokemukseen
perustuen potilaan saapuessa päivystyspoliklinikalle, tarkoittaa sitä, että triage hoitaja osaa triage -ohjeistuksen ja osaa huomioida potilaan kokonaistilanteen
hoidon kiireellisyyttä arvioitaessa. Hänen tulee osata tunnistaa välitöntä hoitoa
vaativa hätätilapotilas, kuten vatsakatastrofi, sydäninfarkti, aivoverenkierohäiriö ja
monivammapotilas. Hänen tulee tietää ALS- ja MS taudin sekä Parkinsonin taudin oirekuvat. Lisäksi hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit.
Lapsipotilaan kohdalla triage -hoitajan tulee päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarvetta arvioidessaan osata toimia lasten triage -ohjeistuksen mukaisesti.
57 (194)
Hänen tulee tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet ja lastensairauksien oireet. Hänen tulee tuntea lasten vastaanoton sekä päivystyshoitotyön erityispiirteet. Hänen tulee tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot, osata huomioida
lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.
Muuttuvien tilanteiden hallinta edellyttää triage- hoitajalta nopeaa potilaan tilan
arvioinnin osaamista sekä päivystyksen kokonaistilanteen hallintaa. Tunnistettuaan hätätilapotilaan hänen tulee osata tehdä hälytys eli ilmoitettava hätätilapotilaasta sovittujen hälytysohjeiden mukaisesti sovituille henkilöille. Triage -hoitajan
tulee myös osata organisoida päivystyspoliklinikan toimintaa poikkeusoloissa ohjeistusten mukaisesti. Mikäli triage -hoitaja ei osaa tehdä itse päätöstä päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeesta tulee hänen osata konsultoida lääkäriä.
Triage -hoitajan tulee myös osata valita potilaalle oikea hoitopaikka yhteispäivystyksessä. Hänen tulee siis tietää, mitä potilaita hoidetaan akuuttihoitohuoneessa,
mitkä potilaat hoidetaan nopeassa hoitolinjassa eli fast trackissä, mitä potilaita
hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla ja mitä potilaita hoidetaan eri hoitoyksiköissä.
5.2.13.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen triagessa
Triage -hoitajan kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sisältää eri toimipisteiden
hoitotyön osaamisen sekä lapsen kivun arvioinnin ja hoidon osaamisen. Eri toimipisteiden hoitotyön osaamisessa korostuu kokemus eri toimipisteiden päivystyshoitotyöstä sekä eri erikoisalojen päivystyspotilaiden kokonaisvaltaisen hoitotyön osaaminen. Lapsen kivun arvioinnissa ja hoidossa triage -hoitajan tulee osata käyttää lasten kipumittaria apunaan.
5.2.13.3 Lääkehoidon erityisosaaminen triagessa
Triage -hoitajan erityisosaamista lääkehoidon osalta on se, että hän osaa päivystyslääkkeiden farmakologiaa. Erityisesti hänen tulee osata keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaikutuksen kesto.
5.2.13.4 Tekninen erityisosaaminen triagessa
Teknisen osaamisen osalta triage- hoitajan erityisosaaminen kohdistuu laiteosaamiseen.
Triage
-hoitajan
tulee
osata
käyttää
VIRVE
–
viranomaisradiopuhelinta. Tämän kautta hän vastaanottaa hätäkeskuksen teke-
58 (194)
mät ennakoivat ilmoitukset sekä ensihoidon tekemät ennakkoilmoitukset hätätilapotilaista. VIRVEn kautta voidaan olla yhteydessä myös muihin viranomaisiin,
mikä korostuu poikkeusoloissa.
5.2.13.5 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen triagessa
Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen triage -hoitajan osalta keskittyy keskeisen päivystyshoitotyön sisällön kirjaamisen osaamiseen. Tällä tarkoitetaan
triage -hoitajan kohdalla sitä, että hän osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet sekä
arvioin hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä eli triage -luokan. Lisäksi hänen tulee
ostaa kirjata päivystyspotilaalle valittu hoitopaikka päivystyksessä. Myös niiden
potilaiden kohdalla, joita ei hoideta päivystyksessä, tulee osata kirjata heille ohjattu oikea hoitopaikka.
5.2.13.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen triagessa
Myös triagessa korostuu yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaamisen kohdalla lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaaminen, lapsipotilaiden
perheiden kanssa toimimisen osaamisen sekä hoitoon osallistamisen osaaminen.
Kts kohta 5.2.1.6. sekä 5.2.7.6.
5.2.13.7 Eettinen erityisosaaminen triagessa
Triage -hoitajan eettistä erityisosaamista on se, että hän osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet. Kts. kohta 5.2.1.7.
5.2.14 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan
vastaanotolla
Toimiessaan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja tarvitsee
erityisosaamista
kahdeksalta
eri
osaamisalueelta;
päätöksenteko-
osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta,
yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite 25).
Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.14.1 Päätöksenteon erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Sairaanhoitajan päätöksenteon erityisosaaminen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanotolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida päivys-
59 (194)
tyshoidon kiireellisyyden oireisiin perustuen, osaa määrätä vieri-analyysinäytteitä,
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutkimuksiin tarvittaessa sekä osaa tehdä potilaan jatkohoitopäätöksen.
Sairaanhoitajan erityisosaamisella osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden
oireisiin perustuen tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tunnistaa vakavat
muutokset sydänfilmistä. Lisäksi sillä tarkoitetaan, että hän tietää keskeiset lasten
erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet, osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.
Sairaanhoitajan tulee sairaanhoitajan vastaanotolla työskennellessään osata
määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mukaan. Hänen tulee osata
määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleva potilas tarvittaessa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte) sekä MRSA-näytteille ohjeistusten mukaisesti.
Sairaanhoitajan jatkohoitopäätöksen tekemisen osaamisella sairaanhoitajan vastaanotolla tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen vierianalyysinäytteiden tulosten perusteella. Sairaanhoitajan vastaanotolla otettavia vierianalyysinäytteitä ovat i-stat, D-dimeeri sekä i-krea mm.
5.2.14.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla kostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa tutkia potilaan, osaa käyttää vierianalysaattoreita ja tulkita
niiden vastauksia, osaa seurata ja arvioida potilaan vointia ja reagoida siihen,
osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua, osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä, osaa
avustaa lääkäriä toimiessaan lääkärin vastaanottohuoneiden välissä, osaa hoitaa
kaikenikäisiä eri erikoisalojen päivystyspotilaita sekä osaa järjestää jatkohoidon.
Potilaan tutkimisen osalta erityisosaamista on osata ottaa alkoholiverinäytteet
laskimosta tarvittaessa. Vierianalysaattoreiden käytön osaaminen ja vastauksien
tulkinta tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja tietää, millä laitteella saadaan mikäkin
näyte sekä osaa tulkita vierianalysaattoreilla saatuja arvoja.
Sairaanhoitajan erityisosaamiseen sairaanhoitajan vastaanotolla kuuluu myös potilaan voinnin seuranta ja arviointi sekä siihen reagoiminen. Sairaanhoitajan tulee
osata seurata ja arvioida tulehtuneen sekä kroonisen haavan paranemista. Kivun
60 (194)
hoidon osalta erityisosaamista vaatii lapsen kivun arviointi ja hoito. Arvioinnissa
tulee osata käyttää lasten kipumittaria apuna.
Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdään paljon toimenpiteitä itsenäisesti. Tällaisia
toimenpiteitä, joita sairaanhoitaja suorittaa ovat cystofixin huuhtelu, immobilisoivan sidoksen laittaminen lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, sidosten tekeminen
sekä sydänfilmin ottaminen lapselta. Sairaanhoitajan avustaa lääkäriä toimiessaan lääkärin vastaanottohuoneiden välissä silmän huuhtelussa, silmätoimenpiteissä, poskiontelopunktiossa, kipsauksessa ja lastoituksessa, murtuman ja sijoiltaan menon repositiossa, nenämahaletkun sekä laskimokanyylin laitossa lapsipotilaalle.
Sairaanhoitajan tulee osata sairaanhoitajan vastaanotolla hoitaa itsenäisesti kaikenikäisiä potilaita, niin lapsia, aikuisia kuin vanhuksia. Hän hoitaa jälkiehkäisyn
tarpeessa olevia potilaita, sähkösilmäpotilaita, yli 16-vuotiaita virtsaumpipotilaita,
nieluinfektio- ja korvasärkypotilaita.
Sairaanhoitajan erityisosaamista sairaanhoitajan vastaanotolla on myös jatkohoidon järjestäminen. Sairaanhoitajan tulee tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot ja
puhelinnumerot. Hän ohjaa potilaan jatkohoitoon omalle terveysasemalle ohjeitusten mukaisesti. Sairaanhoitajan tulee myös tietää, milloin potilas on oikeutettu
Kelan matkakorvaukseen.
5.2.14.3 Lääkehoidon erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Sairaanhoitajan vastaanotolla työskentelevän sairaanhoitajan tulevaisuuden lääkehoidon erityisosaamista on lääkkeiden määrääminen saatuaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden Valviralta suoritettuaan Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen -ammatilliset erikoistumisopinnot, 45 op. Tämä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus oikeuttaa sairaanhoitajan kirjoittamaan potilaalle myös lääkereseptin rajattuihin lääkkeisiin.
5.2.14.4 Tekninen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Sairaanhoitajan tulee osata käyttää erilaisia laitteita toimiessaan sairaanhoitajan
vastaanotolla yhteispäivystyksessä. Tällaisia erityisosaamista vaativia laitteita
ovat, vierianalyysilaitteet, kipsisaha, tympanometri sekä sinus-scan –laite. Vierianalyysilaitteita, joita sairaanhoitajan tulee osata käyttää, ovat I-Stat vierinäyteanalysaattori tai vastaava, Cobas h -vierinäyteanalysaattori tai vastaava,
Hemocue
-vierinäyteanalysaattori
tai
vastaava,
Afinion
-
61 (194)
vierinäyteanalysaattori tai vastaava sekä Quick read- vierinäyteanalysaattori tai
vastaava.
5.2.14.5 Ohjauksen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Sairaanhoitajan vastaanotolla potilasohjausken erityisosamainen korostuu. Potilas tulee osata ohjata ohjeistusten mukaisesti itsenäisesti jatkohoitoon sekä antaa hänelle kotihoito-ohjeet. Jatkohoitoon ohjaaminen pitää sisällään mm. kipsin
vaihtoon ohjaamisen. Päänsä lyönelle potilaalle ja hänen saatajalleen tulee osata
antaa kommootion kotihoito-ohjeet.
5.2.14.6 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaamisessa painottuu sähköisen kirjaamisalustan käytön osaaminen. Sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitajan tulee osata kirjoittaa sairauslomatodistus ohjeistusten mukaisesti sekä poissaolotodistus sairaan lapsen vanhemmalle/huoltajalle. Konsultaatioden kirjaaminen sähköiseen kirjaamisalustaan on sairaanahoitajan vastaanotolla toimivan sairaanhoitajan tehtävä. Lisäksi hänen tulee osata tehdä lastensuojeluilmoitus.
5.2.14.7 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Koska sairaanhoitajan vastaanotolla hoidetaan kaikenikäisiä potilaita, siis myös
lapsipotilaita, korostuu myös sairaanhoitajan vastaanotolla yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaamisen kohdalla lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaaminen, lapsipotilaiden perheiden kanssa toimimisen osaamisen sekä
hoitoon osallistamisen osaaminen. Kts kohta 5.2.1.6. sekä 5.2.7.6.
5.2.14.8 Eettinen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla
Sairaanhoitajan vastaanotolla työskentelevän sairaanhoitajan eettistä erityisosaamista on myös se, että hän osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet. Kts. kohta 5.2.1.7.
5.2.15 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Akuuttihoitohuoneessa hoidetaan välitöntä hoitoa vaativat hätätilapotilaat. Toimiessaan yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneessa sairaanhoitaja tarvitsee eri-
62 (194)
tyisosaamista seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta,
kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta
sekä eettisestä osaamisesta (Liite 26). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt
näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.15.1 Päätöksenteon erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Akuuttihoitohuoneessa työskentelevältä sairaanhoitajalta vaaditaan päätöksenteon erityisosaamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen oireisiin perustuen sekä aikuisille että lapsille
sekä sitä, että hän hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet.
Akuuttihoitohuoneessa työskentelevän sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa välitöntä hoitoa vaativa hätätilapotilas, kuten vatsakatastrofi, sydäninfarkti, aivoverenkierohäiriö ja monivammapotilas. Hänen tulee tietää ALS- ja MS taudin sekä
Parkinsonin taudin oirekuvat sekä arvioida potilaan neurologinen status Lisäksi
hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit. Myös veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyttä tulee osata arvioida.
Lapsipotilaiden hoidon kiireellisyyden arvioinnin erityisosaamisella akuuttihoitohuoneessa tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa toimia lasten triage ohjeistuksen mukaisesti sekä tuntee lasten vastaanoton ja päivystyshoitoyön erityispiirteet. Hänen tulee tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet ja lastensairauksien oireet sekä lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot. Hän osaa huomioida
lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.
Nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta edellyttää erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee pystyä tekemään hätätilapotilaan hoidon vaatimia nopeita päätöksiä
toimiessaan akuuttihoitohuoneessa. Sairaanhoitajan tuleekin osata tehdä hälytys
tarvittaessa, jolloin hän soittaa potilasta hoitavalle tiimille ja lääkärille.
5.2.15.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Kliinisen hoitotyön erityisosaamiselle akuuttihoitohuoneessa tarkoitetaan sitä, että
sairaanhoitaja osaa tehoelvyttää, osaa hoitaa hätätilapotilaita hoitoprotokollan
63 (194)
ohjeistuksen mukaisesti, osaa seurata hätätilapotilaan vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä, osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua, osaa valmistella hätätilapotilaan
toimenpiteisiin, osaa valmistella hätätilapotilaan kuvantamistutkimukseen, osaa
ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä, osaa avustaa laboratorionäytteiden otossa,
osaa ottaa laadukkaita verinäytteitä lapsilta, osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
sekä osaa avustaa hätätilapotilaan toimenpiteissä.
Tehoelvytyksen osaaminen on erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata peruselvytyksen lisäksi hoitaa hätätilapotilasta respiraattorissa sekä tukea potilaan
hemodynamiikkaa lääkkeellisesti lääkärin ohjeistuksen mukaan.
Hätätilapotilaiden hoidon osaaminen hoitoprotokollan ohjeistuksen mukaisesti
tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa toimia eri hälytyksissä. Eri hälytyksiä ovat
traumahälytys, kirurginen hälytys 1 ja 2, sisätautihälytys 1 ja 2 sekä AVH-hälytys.
Traumahälytys tehdään monivammapotilaasta, kirurginen hälytys 1 tehdään silloin, kun epäillään aortan aneurysmaa, kirurginen hälytys 2 tehdään runsaasti
verta vuotavasta potilaasta (melena tai verioksennus), sisätautihälytys 1 tehdään
elvytyspotilaasta, sisätautihälytys 2 tehdään st-nousu -infarktipotilaasta sekä
AVH-hälytys aivoverenkierohäiriöisestä potilaasta. Akuuttihoitohuoneessa hoidetaan myös intoksikaatio -potilaita, ketoasidoosi -potilaita sekä potilaita, joilla on
happo-emästasapainon häiriöitä. Sairaanhoitajan tulee osata tilata ennalta sovitut, protokollan mukaiset, kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset hätätilapotilaille.
Hätätilapotilaan vitaalielintoimintojen seuranta ja hoitaminen vaatii akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajalta erityisosaamista. Hänen tulee osata tarkkailla hätätilapotilaan, myös lapsen, vitaaliarvoja ja hemodynamiikkaa kuten verenpainetta ja
pulssia. Hän seuraa nouseeko happisaturaatio C-pap-hoidossa tai poistuuko hiilidioksidi Bi-pap-hoidossa. Hänen tulee seurata arteria-astrupin avulla happoemästasapainon normalisoitumista. Lisäksi hänen tulee osata seurata potilaan
ruokatorvesta tai peräsuolesta mitattua lämpöä sekä potilaan neurologista statusta. Lisäksi hänen tulee osata seurata hätätilapotilaan vointia kuvantamisen aikana huomioiden erilainen hoitoympäristö. Lapsen kivun arviointi tulee osata tehdä
lasten kipumittarin avulla.
Potilaan valmistaminen toimenpiteisiin ja tutkimuksiin kuuluu sairaanhoitajalle.
Hänen tulee osata valmistella hätätilapotilas leikkaukseen. Kuvantamistutkimukseen valmistautumisessa tulee osata huomioida murtumien immobilisaatio ennen
64 (194)
kuvantamista sekä virtsarakon täysinäisyys ennen cystofixin laittoa ultraääniohjauksessa.
Laboratorionäytteisiin liittyy paljon erilaista erityisosaamista akuuttihoitohuoneessa. Sairaanhoitajan tulee osata ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä niin aikuiselta kuin lapseltakin sekä avustaa laboratorionäytteiden otossa. Sairaanhoitajan
tulee osata ottaa influenssa viruksen PCR-testi, pussivirtsanäyte, vauvalta pikanäyte kantapäästä, arteria -astrup arteria -kanyylistä, verinäytteet arteriakanyylistä sekä keto-aineet vierianalyysillä. Lapsen laboratoriotutkimuksissa sairaanhoitajan tulee erityisesti osata hyödyntää pikanäytteitä. Laboratorionäytteiden otossa
avustamiseen kuuluvat lapsen likvor-näytteen otossa sekä rakkopunktiossa avustaminen.
Akuuttihoitohuoneessa sairaanhoitajan tulee osata myös tehdä tiettyjä toimenpiteitä itse. Hänen tulee osata laittaa aikuiselle nenämahaletku, laittaa potilas rankalaudalle sekä tehdä tukisidoksia. Lapselle tehtäviä toimenpiteitä, jotka sairaanhoitajan tulee osata tehdä itse, ovat katetrointi, sydänfilmin ottaminen sekä laskimo - kanyylin laittaminen lapselle.
Sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluu myös hätätilapotilaalle tehtävissä toimenpiteissä avustaminen. Sairaanhoitajan tuleekin osata avustaa lääkäriä arteriakanyylin laitossa, kipsauksessa, trakeostomian teossa, torakotomiassa, pleuradreenin laitossa, pleurapunktiossa, Sengstake-Blakemoren tuubin laitossa, subclavia -kanyylin laitossa, kallo- ja tibia -vedon laitossa, cystofixin laitossa sekä
lapsen rakkopunktiossa.
5.2.15.2 Lääkehoidon erityisosaaminen sairaanhoitajan akuuttihoitohuoneessa
Sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista akuuttihoitohuoneessa on se, että
sairaanhoitaja osaa akuuttihoitohuoneessa käytettävien lääkkeiden farmakologiaa, osaa antaa lääkettä lapsipotilaalle, osaa nestehoidon toteutuksen lapselle,
osaa liuotuslääkehoidon, osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta sekä osaa toteuttaa verensiirron.
Akuuttihoitohuoneessa käytettävien lääkkeiden farmakologiasta sairaanhoitajan
tulee pääpiirteissään tietää elvytyslääkkeiden, yleisimpien sydänlääkkeiden, yleisimpien nesteenpoistolääkkeiden, yleisimpien anestesialääkkeiden, yleisimpien
relaksanttien, yleisimpien kipulääkkeiden, yleisimpien pahoinvointilääkkeiden,
65 (194)
yleisimpien vastavaikuttajalääkkeiden sekä yleisimpien antibioottien vaikutusmekanismi, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot.
Sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista akuuttihoitohuoneessa on myös se,
että sairaanhoitaja osaa antaa lapselle lääkettä laskimoon sekä osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle. Nestehoidon toteutuksessa lapselle tulee osata oikea täyttönopeus sekä lapsen nesteenantosuonet tulee osata löytää.
Kts kohta 5.2.7.3. lasten toimialueen lääkehoidon erityisosaamisesta.
Liuotuslääkehoidon toteuttaminen on ainoastaan akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata sydäninfarktin,
aivoinfarktin sekä keuhkoembolian liuotushoidon toteutus.
Lääkehoidon tarkkailun osalta sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla, nouseeko
verenpainetaso nestehoidolla tai muulla tukilääkityksellä, esim noradrenaliinilla.
Hänen tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon sekä tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja nesteenpotistolääkkeellä. Lisäksi hänen tulee osata seurata potilaan diureesia nesteenpoistolääkkeen annon jälkeen. Liuotushoidon komplikaatioden seurannan lisäksi hänen tulee osata seurata sydäninfarktin liuotushoidon sekä aivoinfarktiliuotuksen vaikutusta. Sedatoidun
potilaan tajunnantasoseuranta on myös akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan erityisosaamista.
Verensiirron toteutuksen osaamisesta kts kohta 5.2.1.3.
5.2.15.4 Tekninen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Akuuttihoitohuoneessa korostuu tekninen erityisosaaminen. Sairaanhoitajan tulee
tietää ja osata käyttää akuuttihoitohuoneessa olevia laitteita ja välineitä.
Akuuttihoitohuoneessa olevia laitteita, joita sairaanhoitajan tulee osata käyttää,
ovat respiraattori, matkarespiraattori, CPAP, BIPAP, vierianalysaattorit, jäännösvirtsanmittaukseen käytetty ultraäänilaite sekä sinus-scan -ultaraäänilaite.
Sairaanhoitajan tulee osata käyttää akuuttihoitohuoneessa olevia välineitä. Tällaisia välineitä ovat rankalauta, lasten ventilaatiovälineet sekä lasten katetrointivälineet. Hänen tulee tietää vaikean intubaation sekä lapsen intubaatiovälineet,
trakeostomian laitossa tarvittavat välineet, arteriakanyloinnissa tarvittavat välineet, torakotomiassa käytettävät välineet, laparotomiassa käytettävät välineet,
66 (194)
pleuradreenin laitossa tarvittavat välineet, pleurapunktiossa tarvittavat välineet,
Sengstake-Blakemoorin tuubin laitossa tarvittavat välineet, vedonlaitossa tarvittavat välineet, replantaatiovälineet, lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet, intraosseaalineula, suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet sekä KNK –
potilaan hoidossa käytettävät välineet. Lisäksi hänen tulee osata koota arteriapainesetti.
5.2.15.5 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Akuuttihoitohuoneen sairaanhoitaja tarvitsee kirjaamiseen ja raportointiin liittyvää
erityisosaamista kuvantamiseen liittyvien asioiden kirjaamisen osaamisesta sekä
sähköisten potilastietojärjestelmien käytön osaamisesta.
Sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaan kuvantamiseen liittyen hätätilapotilaan
vointi ja siinä tapahtuneet muutokset kuvantamisen aikana. Lisäksi tulee kirjata
kuvantamistutkimuksen ajankohta. Sähköisen anestesiaohjelman käytön osaaminen on akuuttihoitohuoneessa työskentelevän sairaanhoitajan tulevaisuuden
erityisosaamista.
5.2.15.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Akuuttihoitohuoneen yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen pitää sisällään lapsipotilaiden kohtaamisen osaamisen, lapsipotilaiden perheiden kanssa
toimimisen osaamisen sekä hoitoon osallistamisen osaamisen. Kts kohta 5.2.1.6.
sekä 5.2.7.6.
5.2.15.7 Eettinen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa
Eettisellä erityisosaamisella akuuttihoitohuoneessa tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet sekä
osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään kohteluun.
Alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeuksien huomioimisella taas tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana. Kts. kohta 5.2.1.7. Oikeus hyvään kohteluun sisältää sen, että
lapsipotilaan erityispiirteet huomioidaan laboratorionäytteiden otossa akuuttihoitohuoneessa.
67 (194)
5.2.16 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä
erityisosaaminen
Toimiessaan yhteispäivystyksessä sairaanhoitaja tarvitsee laboratoriohoitotyöhön
liittyvää
erityisosaamista
viideltä
eri
osaamisalueelta;
päätöksenteko-
osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, teknisestä osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite 27). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan
toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
5.2.16.1 Laboratoriohoitotyön päätöksenteon erityisosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyön päätöksenteon erityisosaaminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutkimuksiin sekä osaa määrätä vierianalyysinäytteitä. Käytännössä kontrolli- ja lisätutkimuksiin määräämisen osaaminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja määrää potilaan tarvittaessa virtsanäytekontrolliin tai MRSA-näytteille. Vierianalyysinäytteitä sairaanhoitajan tulee osata
määrätä hoito-ohjeistusten mukaisesti.
5.2.16.2 Laboratoriohoitotyön kliinisen hoitotyön erityisosaaminen
Laboratoriohoitotyön kliininen erityisosaaminen tarkoittaa sitä, että yhteispäivystyksen sairaanhoitaja osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä aikuisilta sekä
lapsilta. Hänen tulee osata avustaa näytteiden otossa sekä osata ottaa laadukas
sydänfilmi.
Aikuisten näytteenotossa sairaanhoitajan tulee osata ottaa alkoholiverinäytteet
laskimosta sekä verinäytteitä suoraan arteria-kanyylistä. Hänen tuulee osata ottaa näytteitä vierianalysaattoreilla ja influenssa viruksen PCR-testi.
Lasten näytteenotto vaatii myös erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata
suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä. Hänen tulee osata hyödyntää pikanäytteitä lapsen näytteenotossa. Hänen tulee osata ottaa pussivirtsanäyte, vauvalta pikanäyte kantapäästä sekä erilaisia virus- ja bakteerinäytteitä. Sairaanhoitajan tulee osata avustaa lääkäriä likvor -näytteen otossa lapselta sekä lapsen rakkopunktiossa. Myös
68 (194)
laadukkaan sydänfilmin ottaminen lapselta on yhteispäivystyksen sairaanhoitajan
laboratoriohoitotyön erityisosaamista. Kts kohta 5.2.7.2.
5.2.16.3 Laboratoriohoitotyön tekninen erityisosaaminen
Laboratoriotyöhön liittyvä tekninen erityisosaaminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa käyttää erilaisia vierianalysaattoreita (POC-tutkimus). Hänen tulee
osata käyttää Cobas h -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa, Cardiac reader vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa, I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa,
Hemocue
-vierinäyteanalysaattoria
tai
vastaavaa,
Afinion
-
vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa tai Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai
vastaavaa. Kts kohta 5.2.14.4.
5.2.16.4 Laboratoriohoitotyön yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriotyöhön liittyvällä erityisosaamisella
tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tehdä yhteistyötä lapsen näytteenotossa sekä lapsen että vanhempien kanssa. Mikä tarkoittaa, että sairaanhoitajan tulee osata suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen
kanssa yhteisymmärryksessä.
5.2.16.5 Laboratoriohoitotyön eettinen erityisosaaminen
Eettistä erityisosaamista laboratoriohoitotyöhön liittyen on se, että yhteispäivystyksen sairaanhoitaja osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon, jolloin sairaanhoitajan tulee osata huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa.
5.2.17 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen
Toimiessaan yhteispäivystyksessä sairaanhoitaja tarvitsee kuvantamiseen liittyvää erityisosaamista kolmelta eri osaamisalueelta; kliinisestä hoitotyön osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta. (Liite 28). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt päätöksenteko-osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.
69 (194)
5.2.17.1 Kuvantamisen kliininen erityisosaaminen
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kliininen hoitotyön erityisosaaminen sisältää potilaan kuvantamistutkimukseen valmistamisteluun liittyvää erityisosaamista sekä potilaan voinnin seurantaan, muuttuviin tilanteisiin reagoimiseen ja potilaan hoitoon liittyvää erityisosaamista sekä kuvantamistutkimuksen aikana että sen jälkeen.
Potilaan valmistelu kuvantamistutkimukseen edellyttää yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta, että hän osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvantamista sekä osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle
laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.
Sairaanhoitajan erityisosaamisella seurata potilaan vointia, reagoida muuttuviin tilanteisiin ja hoitaa potilasta sekä kuvantamistutkimuksen aikana että sen jälkeen
tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja
hemodynamiikkaa kuten verenpainetta ja pulssia sekä liikehdintää kuvantamisen
aikana ja sen jälkeen. Hänen tulee osata lisäksi huomioida kuvantamisyksikkö
erilaisena hoitoympäristönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa.
5.2.17.2 Kuvantamisen tekninen erityisosaaminen
Yhteispäivystyksen kuvantamiseen liittyvää teknistä erityisosaamista on se, että
sairaanhoitaja osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnostiikassa sekä ultraäänilaitetta jäännösvirtsan mittauksessa.
5.2.17.3 Kuvantamisen kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen
Kuvantamisen kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen kohdistuu kirjaamisen
osaamiseen. Sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaan kuvantamiseen liittyen
hätätilapotilaan vointi ja siinä tapahtuneet muutokset kuvantamisen aikana. Lisäksi tulee osata kirjata kuvantamistutkimuksen ajankohta.
5.3 Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle
Projektissa tuotettiin sisältöä yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle. Täydennyskoulutuksen suunnittelu on käynnistynyt. Koulutuksen tarkoituksena ja tavoitteena on vahvistaa yhteisiä toimintatapoja sekä kehittää ja varmistaa osaaminen päivystyshoitotyön alueella yhteispäivystyksessä. Koulutus
70 (194)
pyrkii myös edesauttamaan yhteisen toiminnan aloitusta ja sen sujumista tulevaisuudessa. Alustavana suunnitelmana on esitetty, että koulutus rakentuu kaikille
yhteisestä koulutussisällöstä ja valinnaisista osioista, jotka valitaan oman koulutustarpeen ja tehtävän mukaan.
Suunnitelman mukaan vuoden mittainen täydennyskoulutus alkaa vuoden 2012
alusta. Koulutuksen kohderyhmä on tulevaan yhteispäivystykseen siirtyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysten hoitohenkilöstö. Koulutukselle on haettu ja saatu ELY-rahoitusta. ELY-rahoituksen mukainen koulutus kestää 10 päivää eli 70 tuntia.
Koulutuksen toteutus tulee suunnitella siten, että siihen osallistuminen on mahdollista turvaten riittävä työvoima yhteispäivystyksessä. Koulutuksen välittömien
kustannusten lisäksi tulee varata riittävästi sijaismäärärahoja koulutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi ja/tai huomioida tarve vakanssien määrässä. Muutosvaihe edellyttää koulutus/kehittämistyöhön osoitettavaa lisäresurssia. Tämä
tulee huomioida liikelaitoksen budjettiesityksessä vuodelle 2012.
5.4 Tieto kompetenssimallin perustaksi
YHES -projektissa tuotettiin tietoa kompetenssimallin perustaksi. Varsinaisesti
kompetenssimallin kuvaus tuotettiin Turun AMKn koordinoimassa Tulevaisuuden
erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –projektissa, jossa prosessi eteni lähiaikoina tarvittavan ydinosaamiskompetenssin tarkastelusta strategiseen näkökulmaan tavoitteena edetä visionääriseen tulevaisuuden ydinkompetenssin näkökulmaan. Lopuksi määriteltiin erityiskompetenssit, hahmotettiin kompetenssimalli
sekä merkitykset koulutuksen kehittämiselle.
5.5 Tulosten yhteenveto ja johtopäätös
Projektissa määriteltiin tulevan yhteispäivystyksen perusosaaminen sekä erityisosaaminen toimialueittain, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti, tietyissä toimipiteissä; puhelinnneuvonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vastaanotolla, akuuttihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Yhteispäivystyksen perus- ja erityisosaamisen osa-alueita muodostui
kymmenen. Näitä päivystyshoitotyön osaamisalueita ovat 1) päätöksentekoosaaminen, 2) kliininen osaaminen, 3) lääkehoito-osaaminen, 4) tekninen osaaminen, 5) näyttöön perustuva toiminta, 6) ohjausosaaminen, 7) kirjaaminen ja ra-
71 (194)
portointi, 8) yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, 9) eettinen osaaminen sekä
10) turvallisuuden hallinta.
Perusosaamiseksi määriteltiin osaaminen, jota sairaanhoitaja tarvitsee toimiessaan missä tahansa yhteispäivystyksessä. Perusosaamisen kuvaus syntyi erityisosaamisen määritysten kautta, koska ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista.
Tämän vuoksi perusosaamisen määritys saattoi jäädä joiltakin osaamisen alueilta
vajaaksi. Perusosaamisen määritelmässä saattaa olla mukana myös yleisosaamista, jonka pitäisi tulla sairaanhoitajatutkinnon myötä. Yleisosaamisen esiintyminen perusosaamisen määrittelyssä johtunee siitä, että perusosaamisen määritystä ei tässä peilattu sairaanhoitajan tutkinnon osaamisvaatimuksiin (OPM
2006:4).
Tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen määriteltiin projektisuunnitelman
mukaisesti toimialueittain, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien kautta sekä
tietyissä yhteispäivystyksen toimipisteissä. Lisäksi määriteltiin suunnitellusti yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta laboratoriohoitotyöhön ja kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen.
Toimialueita, joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määriteltiin, ovat TULES-, vatsa -, neuro-, medisiininen, operatiivinen ja syövän hoito sekä lasten-toimialue. Perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja, joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määriteltiin, ovat geriatrian -,
päihdehoitotyön -, psykiatrian - sekä sosiaalihoitotyön prosessi. Toimipisteitä,
joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määriteltiin, ovat puhelinneuvonta, triage, sairaanhoitajan vastaanotto sekä akuuttihoitohuone.
Yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan syvällistä erityisosaamista. Sen
katsottiin olevan niin syvällistä osaamista, että sitä ei voi kaikki yhteispäivystyksen hoitajat hallita. Erityisosaaminen on asteittain syvenevän ongelmanratkaisun
kautta välittyvää opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmä. Se jakautuu eri toimipisteiden välillä siten, että voi olla erityisosaamista,
jota tarvitaan muutamissa toimipisteissä tai vain yhdessä. Tulosten mukaan eri
toimipisteiden erityisosaaminen voi olla erilaista päivystyshoitotyön osaamisalueen sisällä. Kts kohta 8.2, Taulukko 3.
Toimiipa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja missä tahansa yhteispäivytyksessä
tarvitsee hän kliinisen hoitotyön osaamisen erityisosaamista eli kaikissa toimipis-
72 (194)
teissä vaaditaan jotain kliinisen hoitotyön erityisosaamista. Päätöksen teon erityisosaaminen sekä lääkehoidon erityisosaaminen ovat seuraavaksi vaativimmat
erityisosaamisalueet. Näiden erityisosaamista tarvitaan 14sta eri toimipisteessä.
Teknistä erityiosaamista vaativia toimipisteitä on 12 sekä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista vaativia toimipisteitä kymmenen. Muita erityiosaamista tarvitaan
3-9 toimipisteessä.
Toimipisteistä puhelinneuvonta näyttäisi olevan erittäin haasteellinen. Siellä tarvitaan erityisosaamista jokaiselta kymmeneltä osaamisalueelta. Muita haasteellisia
toimipisteitä ovat sairaanhoitajan vastaanotto ja lasten -toimialue, joissa tarvitaan
kahdeksalta eri osaamisalueelta erityisosaamista sekä triage, akuuttihoitohuone
ja TULES -toimialue, joissa tarvitaan erityisosaamista seitsemältä osaamisalueelta. Muissa toimipisteissä erityisosaamistarve on kuuden ja yhden välillä. Näitä
ovat geriatrian, päihdehoitotyön, psykiatrian sekä sosiaalihoitotyön prosessi, sydän-, vatsa-, neuro-, medisiininen –, operatiivinen ja syövän hoito- toimialue sekä
laboratoriohoitotyö että kuvantaminen. Sosiaalihoitotyön prosessissa tuli esiin ainoastaan yksi erityisosaamisvaade.
Tulevaisuuden erityisosaaminen tässä projektissa tarkoittaa tulevan yhteispäivystyksen erityisosaamista. Ajoittain oli vaikea katsoa tulevaisuuteen ja monia asioita
työryhmissä peilattiinkin nykyiseen toimintaan. Toisaalta nykyiseen toimintaan
peilaminen ei ole huono asia, koska ei kaiken ole tarkoituskaan muuttua. Tulevaisuus näkökulman rajaaminen oli sinänsä haaste. Esiin tuli myös sellaisia tulevaisuuden osaamistarpeita, jotka eivät varmuudella ehdi toteutua yhteispäivystyksen
avattua ovet vuonna 2013. Tällainen saattaa olla sairaanhoitajan vastaanotolla
tarvittava rajattu lääkemääräämisoikeus.
Toisaalta monien asioiden kohdalla kehitys- ja suunnittelutyö on niin kesken, ettei
osata varmuudella sanoa, tarvitaanko kyseistä osaamista tulevassa yhteispäivystyksessä. Tällaisia keskeneräisiä asioita ovat mm. lasten päivystystoiminnan järjestäminen sekä KNK – ja suu- ja leukakirurgian potilaiden hoidon järjestäminen.
Työryhmät olivat myös tuottaneet sellaista sairaanhoitajan tulevaisuuden osaamista, joita asiantuntijapaneeli ei pitänyt sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluvana
uudessa yhteispäivystyksessä. Nämä poistettiin. Asiantuntijapaneeli havaitsi
myös joitakin puutteita oaamismäärittelyissä. Nämä lisättiin osaamismääritelmiin
asiantuntijapaneelin toimesta.
73 (194)
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista päivystyshoitotyön perusosaamista sekä syvällistä päivystyshoitotyön erityisosaamista. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen ja sen ylläpito
asettaa haasteita niin työntekijälle, organisaatiolle kuin koulutuksellekin. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen edellyttää hyvää perehdytystä ja siitä on tarpeen
järjestää täydennyskoulutusta. Jopa tutkintoon johtavaa päivystyshoitotyönkoulutusta tulee harkita. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää päivystyshoitotyön opetuksen lisäämistä Ensihoitaja (AMK) tutkintoon, jolloin tutkinnon nimike voisi olla
Akuuttihoitaja (AMK). Tämä tarvinnee kuitenkin lisäselvittelyä.
6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS
YHES -projektissa on innovatiivisesti lähdetty varautumaan VSSHPn yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoitotyön osaamisvaatimusten muutoksiin. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen määrittelyssä on huomioitu muu yhteispäivystykseen liittyvä kehitystyö, kuten tila-, toimintaja päivystysprosessisuunnittelu.
YHES-projektin kautta tulleen informaation, henkilöstön osallistumisen ja asioiden
työstämisen avulla on edesautettu muutokseen sopeutumista. Erityisosaamisen
tiedonantajina oli sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöä sekä toimialueiden suunnittelussa mukana olleita lääkäreitä ja hoitotyön asiantuntijoita. Muutokseen sopeuttaminen yhteistyöllä olikin perusteena ainestonkeruu menetelmiä valittaessa.
Projekti tuotti sisältöjä päivystyshoitotyön täydennyskoulutukseen ja/tai tutkintoon. Tulosten toivotaan innovoivan päivystyshoitotyön koulutuksen suunnittelua
ja toteutusta kansallisesti. Täydennyskoulutuksen osalta suunnittelu on käynnistynyt. Kts kohta 8.3 edellä. Vuonna 2012 järjestettävän täydennyskoulutuksen lisäksi päivystyshoitotyön osaamisen ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota.
Koulutusta tulee olla tarjolla säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Se voidaan jatkossa järjestää joko oman työnantajan tai oppilaitosten kanssa yhteistyössä.
Myös ensihoidon henkilöstön päivystyshoitotyön osaaamis- ja koulutustarpeet tulee huomioida ja järjestää yhteiskoulutuksia liikelaitoksen hoitohenkilöstölle.
Yhteispäivystyksen eri toimipisteiden erityisosaamisen määrittelyjä voidaan käyttää myös perehdytyksen pohjana sekä toimenkuvien kuvaamisen apuna. Ole-
74 (194)
massa olevat perehdytysohjelmat voidaan päivittää tulosten avulla. Samoin tuloksia voidaan hyödyntää tulevan yhteispäivystyksen sairaanhoitajien eri toimipisteiden toimenkuvien kuvauksissa.
Määrityksiä voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa ja johtamisen apuvälineenä. Kehityskeskusteluissa osastonhoitaja voi yhdessä sairaanhoitajan kanssa
kartoittaa osaamisvajeita ja tehdä henkilökohtaisen koulutussuunnitelman sairaanhoitajalle. Aineiston pohjalta voidaan myös luoda osaamisjärjestelmä, jonka
avulla osaamista ja sen resurssointia voi hallita. Osaamisjärjestelmään jokaisen
osaaminen tallennettaisiin, jolloin voidaan varmistaa, että jokaisessa toimipisteessä on riitävä osaaminen. Hallinnan jatkumo Logican kanssa tulisi järjestää.
YHES-projekti
tuottaa systemaattisen
kokooman
yhteispäivystykses-
sä tarvittavasta perus- ja erityisosaamisesta, lisää potilashoidon turvallisuutta, hoidon laatua ja työtyytyväisyyttä. Aineistosta on hyötyä myös päivystyshoitotyön konkreettiseen kehitämiseen. Tästä esimerkkinä potilasohjaus, jossa näyttää painottuvan koti- ja jatkohoito-ohjausosamainen.
7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET
Yhteistyössä tehdyt erityisosaamisen määritykset ovat auttaneet näkemään sekä
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstöä toistensa erityisosaamisen. Tämä on edesauttanut arvostamaan toinen toistensa osaamista ja lisännyt osaamisen tasa-arvoa.
Projektilla saattaa olla tasa-arvo vaikutusta päivystyshoitotyön koulutukseen ja
sen järjestämiseen jatkossa. Toivottavaa olisi, että joko ensihoitaja (AMK) tutkintoon tulisi yhdenvertainen päivystyshoitotyön opetus ensihoidon rinnalle tai päivystyshoitotyölle perustettaisiin itsenäinen tutkinto vaikkakin tällä hetkellä näyttää
olevan tutkintojen perustamisen osalta päinvastainen suuntaus.
8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Projektin tulosten avulla suunnitellaan täydennyskoulutusta tulevan yhteispäivystyksen hoitohenkilöstölle yhteistyössä Turun AMKn kanssa. Koulutus alkaa vuoden 2012 alusta. Kts kohtdat 8.3 sekä 9.
75 (194)
Tuloksia on jo käytetty raportoinnin perusosaamisen osalta runkona kehitettäessä
raportoinnin tarkistuslistaa. Tarkistuslistan avulla pyritään parantamaan potilasturvallisuutta potilaan siirtyessä yhteispäivystyksestä jatkohoitoon. Potilaiden siirtyessä jatkohoitoon on tarkoitus, että potilaasta raportoidaan aina systemaattisesti samalla tavalla tarkistuslistan mukaisesti. Samaista tarkistuslistaa käytettäneen
tulevan yhteispäivystyksen uuden kirjaamisalustan hoitotyön yhteenvedon runkona.
9. TOIMINNAN JATKUVUUS
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitotyön erityisosaamisen
määrittely linkittyy laajempaan VSSHP:ssä käynnistettyyn osaamisen hallinnan
kehitystyöhön. Kehitystyön tavoitteena on kuvata osaamisen hallinnan prosessi ja
laatia sairaanhoitopiirin yhteinen osaamiskarttapohja, jossa työskentelyn yhtenä
lähtökohtana on nyt tehty päivystyshoitotyön osaamisen kuvaus. Osaamisen hallinnan prosessikuvauksessa on tarkoitus määritellä, miten osaamisten kuvauksia
ja arviointeja hyödynnetään osaamisen johtamisessa. Päivystyshoitotyön erityisosaamisen määrittelytyöstä saadaan myös toimintamalli muissa yksiköissä tehtävään osaamisten kuvaukseen (delfoi-tekniikan sovellus). Tulevaisuuden sairaalan
toimialueiden osaamiskuvaukset tullee huomioonotettavaksi myös kolutuksen
opetussuunnitelmissa.
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen hoitotyön osaamisen kehittämisen jatkuvuuden kannalta sekä riittävän rahoituksen takaamiseksi kehitystyölle on tärkeää tiedottaa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunnalle YHES projektin tuloksista. Projektin tulokset otetaan käyttöön ja hyödynnetään perehdytysohjelman kehittämisessä ja sisäisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä.
Päivystyshoitotyön täydennyskoulutusta tulee jatkossa järjestää, vaikka päivystyshoitotyön opetuksen osuutta lisättäisiin Ensihoitaja (AMK) tutkinnossa. Hoitotyön osaamisen kehittämisestä vastannee uuden ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen hoitotyön johtaja toimitusjohtajan tuella.
Päivystysprosessia on päivitetty uudenlaisen triage-ajattelun mukaiseksi ja tämä
tullee vaikuttamaan myös YHES -projektissa tuotettuun päivystyshoitotyön
osaamisen aineistoon.
76 (194)
10. RAHOITUS
YHES
on
osa
Tulevaisuuden
erityisosaaminen
erikoissairaanhoidossa
-
osaprojektia, joka kuuluu S10155 SOTE-ENNAKOINTI -projektiin. YHES-budjetti
projektitoimintakaudelle oli yhteensä 16 400 € + lisärahoituksena tullut omavastuuton 2000 € = 18 400 €. ESR-ja valtion rahoitusosuus tästä on 12 150 €, laskutetun omarahoituksen osuus 6250 € (kuntien rahoitus). Omarahoitus perustuu
9.10.2009 VSSHP:ssä ja 23.10.2009 Turun AMK:ssa allekirjoitettuun sopimukseen projektiosion toteuttamisesta. Budjetti on käytetty täysimääräisenä. Muut
mahdollisesti maksetut kulut VSSHP on kustantanut muuta kautta.
11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) aloittaa uusi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan sekä ensihoitopalvelun tuottava Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys. Jotta korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy yhteispäivystyksessä voidaan taata, tarvitaan osaavaa hoitohenkilöstöä. Tuleviin
osaamisvaatimuksiin on VSSHPssä varauduttu yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla.
YHES -projektin tavoitteena oli määritellä, mitä hoitotyön perus- ja erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon
sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan
ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä
pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä
päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tarkoitetaan sellaista päivystyshoitotyön osaamista, jota tarvitaan kaikkialla yhteispäivystyksessä.
YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta.
Aineistoa kerättiin kolmella Delfoi kierroksella ja analyysimenetelmänä käytettiin
sisällön analyysiä. Delfoi 1 kierroksella aineisto kerättiin ryhmätöinä (n=17) pe-
77 (194)
rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä
(n=81). Delfoi 2 kierroksella aineisto kerättiin eri hoitolinjoihin ja prosesseihin
kohdistetuilla sähköisillä kyselyillä (N=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (N=180) sekä asiantuntijalääkäreiltä
(N=17). Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeli (n=10) otti kantaa, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista, puuttuuko jotain tai onko mainittu osaamista, jota ei tarvita uudessa yhteispäivystyksessä. Ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista. Perusosaamisen kuvaus syntyi erityisosaamisen määritysten kautta.
YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen
määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro
-, medisiininen toiminta -, operatiivinen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä
laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Lisäksi projekti tuotti sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi, joka tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -pääprojektissa, joka on SOTE-ENNAKOINTI projektin osaprojekti.
SOTE-ENNAKOINTI -projektia koordinoi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä.
Yhteispäivystyksessä tarvitaan perus- ja erityisosaamista kymmeneltä osaamisalueelta: 1) päätöksenteko-osaaminen, 2) kliininen hoitotyön osaaminen, 3) lääkehoito-osaaminen, 4) tekninen osaaminen, 5) näyttöön perustuva toiminta, 6)
ohjausosaaminen, 7) kirjaaminen ja raportointi, 8) yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, 9) eettinen osaaminen sekä 10) turvallisuuden hallinta.
Perusosaaminen on kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittavaa osaamista. Eri
toimipisteissä tarvittava erityisosaaminen voi olla erilaista päivystyshoitotyön
osaamisalueen sisällä. Puhelinneuvonta näyttäisi olevan erittäin haasteellinen.
Siellä tarvitaan erityisosaamista kaikilta kymmeneltä osaamisalueelta. Muita
haasteellisia toimipisteitä ovat sairaanhoitajan vastaanotto ja lasten -toimialue,
joissa tarvitaan kahdeksalta sekä triage, akuuttihoitohuone ja TULES -toimialue,
joissa tarvitaan erityisosaamista seitsemältä osaamisalueelta.
Kliinisen hoitotyön -, päätöksenteon -, lääkehoidon - sekä tekninen erityisosaaminen korostuivat. Kaikissa toimipisteissä tarvitaan jotain kliinisen hoitotyön erityisosaamista. Päätöksenteon ja lääkehoidon erityisosaamista tarvitaan 14 eri toimipisteessä. Teknistä erityiosaamista vaativia toimipisteitä on 12 sekä yhteistyön ja
78 (194)
vuorovaikutuksen erityisosaamista vaativia toimipisteitä 10. Muuta erityiosaamista tarvitaan 3-9 toimipisteessä.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista päivystyshoitotyön perusosaamista sekä syvällistä päivystyshoitotyön erityisosaamista. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen ja sen ylläpito
asettaa haasteita niin työntekijälle, organisaatiolle kuin koulutuksellekin. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen edellyttää hyvää perehdytystä ja siitä on tarpeen
järjestää täydennyskoulutusta. Jopa tutkintoon johtavaa päivystyshoitotyönkoulutusta tulee harkita. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää päivystyshoitotyön opetuksen lisäämistä Ensihoitaja (AMK) tutkinnossa, jolloin tutkinnon nimike voisi olla
Akuuttihoitaja (AMK). Tämä tarvinnee kuitenkin lisäselvittelyä.
12. AINEISTON SÄILYTYS
YHES -projekti julkaistaan VSSHPn verkkojulkaisuna. YHES -projektin aineisto
säilytetään VSSHPn Y-asemalla; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES-kansio. Lisäksi aineisto säilytetään arkistointiohjeen mukaisesti Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen lähiarkisto osoitteessa Ruiskatu 8, 20720 Turku sekä
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin kautta Turun AMKn Optima -oppimisalustalla vuoteen 2025.
79 (194)
LÄHTEET
Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and
Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Philadelphia.
Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P.
Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 86 - 102.
Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing,
33, 3, 214 - 216.
Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa.
Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. PorvooHelsinki-Juva: WSOY.
Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E.
Yhteiskuntatieteet 129. 278.
Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa
Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74.
Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon
pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Kuopio.
L 39/1889. Rikoslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi
L 1116/1990. Mielenterveyslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi
L 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Saatavilla www-muodossa:
www.finlex.fi
L 417/2007. Lastensuojelulaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi
L 1326/2010. Terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Saatavilla
www-muodossa: www.finlex.fi
Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Viisas Vaikuttaja. Konferenssiabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto.
94.
Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli.
Kauppa- ja teollisuusministeriö.
Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum
Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.)
The Delphi Method. Techniques and Applications. Massachusetts: Addison-Wesley Publishing Company, 3 - 13.
Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab.
80 (194)
Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at
an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of
Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056.
Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro
Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku.
Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5,
510 - 520.
Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki.
OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset
opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
Helsinki. Saatavilla www-muodossa:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.htm
l
Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina.
Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82.
Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 5, 1, 4 - 11.
Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11.
Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen
aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002. Managing Employee Performance. London: Thomson Learning.
Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Saatavilla www-muodossa:
http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksia/sairaanhoitaja
n_eettiset_ohjeet/
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet.
Työryhmän raportti. Saatavilla www-muodossa:
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486181#fi
Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavaranadelfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 - 55.
Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305.
YK 1948. Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Saatavilla www-muodossa: http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm
81 (194)
Liite 1 (69-84)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen
YHES -projekti
osana
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa
-projektia 2009-2011
- Projektisuunnitelma 8.3.2010
Projektipäällikkö Merja Nummelin
Projektivastaava Päivi Nygren
V
ARSINAIS
-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
Liite
1
HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND
Sisällys
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Johdanto
Projektin tavoitteet
Käsitekuvaukset
Projektin organisaatio
Projektin menetelmät
Projektin osa-alueet ja aikataulu
Kustannussuunnitelma
Ohjaussuunnitelma
Lähteet
Liitteet
Liite 1. Projektiorganisaatiokaaviokuva - YHES -projekti osana
muita projekteja
Liite 2. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset ryhmittäin
Liite 3. YHES -projektin osa-alueet ja aikataulu
3
4
6
7
8
9
9
10
11
12
83 (194)
1. Johdanto
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti, YHES- projekti (02139), on osa Turun ammattikorkeakoulun ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa” -osaprojektia (S10155). Tämä taas on osa SOTE-ENNAKOINTI – projektia. SOTE-ENNAKOINTI projektin päävastuullinen toteuttaja ja koordinoija on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa” osaprojektia. Osa-projektin yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,
Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystoiminta yhdistyy vuonna 2012 Turussa. YHES projektissa (02139) tehdään yhteistyötä myös T-PRO -kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on uuden mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Yhteispäivystyksessä tehdään päätös hoitolinjasta, johon potilas ohjataan.
Hoitolinjalla tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi tulevassa
T2-sairaalassa etenee. Tällä hetkellä T2-sairaalaan suunnitellaan seuraavia hoitolinjoja: TULES -hoitolinja,
sydän -hoitolinja, vatsa -hoitolinja, neuro -hoitolinja, muu medisiininen toiminta - hoitolinja, muu operatiivisen toiminta ja syövän hoito -hoitolinja sekä lasten -hoitolinja. Perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja
ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja sosiaaliprosessi. Lisäksi huomioidaan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vastaanotolla ja ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen
erityisosaaminen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta.
Terveydenhuollon työprosessien muuttuessa ja laajentuessa moniammatillisiksi palveluverkoiksi myös henkilöstön osaamistarpeet muuttuvat. Tarkastelemalla henkilöstön osaamista tulevaisuudessa, voidaan selvittää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja
palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tästä syystä työssä tarvittavaa erityisosaamista tulisi kuvata
visionäärisesti tulevaisuuteen suuntautuen. Erityisosaamisen tarve kasvaa palveluiden uudenlaisten tuottamistapojen, hoitomenetelmien uudistumisen ja huippuosaamisen vaatimusten myötä. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. (Metsämuuronen 2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lillrank & Haukkapää-Haara 2006, Lillrank & Kuljala 2004.) Pilottina tässä projektissa toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikan erikoissairaanhoidon päivystys ja Turun kaupungin perusterveydenhuollon päivystys.
Päivystyspotilaan hoitotyössä korostuu äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoitotyö,
jolloin sairaanhoitajan osaamisessa korostuvat päivystyspotilaan hoitotyön erityispiirteet (Grief 2007, Lankinen ym. 2006). Hoitotyö päivystyspoliklinikalla on lyhytaikaista ja nopeita päätöksiä vaativaa. Potilaat
saapuvat päivystyspoliklinikalle epätasaisena virtana. Toisten ongelmat vaativat hoitoa nopeammin kuin
toisten. (Muntlin ym. 2006.) Päivystyspotilaan hoitotyön ammatillinen osaaminen sisältää sairaanhoitajan
näkökulmasta oman alan hyvät perustiedot ja -taidot sekä alalla edellytettävän erityisosaamisen sekä riittävästi kokemusta erilaisista hoitotilanteista (Voipio-Pulkki 2005).
YHES -projektin päätavoitteena on määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan, tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon sekä tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
2. Projektin tavoitteet
84 (194)
1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen tulevaisuudessa hoitolinjalähtöisesti, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti, puhelinneuvonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vastaanotolla, ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta
1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa hoitolinjalähtöisesti.
1.1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa TULES –
hoitolinjassa.
1.1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sydän – hoitolinjassa.
1.1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa vatsa – hoitolinjassa.
1.1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa neuro - hoitolinjassa.
1.1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu medisiininen toiminta –hoitolinjassa.
1.1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu operatiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa.
1.1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa lasten –
hoitolinjassa.
1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.
1.2.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen
potilaan hoitoprosessissa.
1.2.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa päihdepotilaan hoitoprosessissa.
1.2.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen
potilaan hoitoprosessissa..
1.2.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoitoprosessissa.
1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa puhelinneuvonnassa.
1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa triagessa
1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sairaanhoitajan vastaanotolla
1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa ensihoitohuoneessa.
1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa laboratorioon liittyen
1.8. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa kuvantamisesta
85 (194)
1.9. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa hoitolinjalähtöisesti
1.9.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen TULES –hoitolinjassa.
1.9.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sydän –
hoitolinjassa.
1.9.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa vatsa –
hoitolinjassa.
1.9.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa neuro –
hoitolinjassa.
1.9.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu medisiininen toiminta -hoitolinjassa.
1.9.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu operatiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa.
1.9.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa lasten –
hoitolinjassa.
1.10.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.
1.10.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen
potilaan hoitoprosessissa.
1.10.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa päihdepotilaan hoitoprosessissa.
1.10.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen
potilaan hoitoprosessissa.
1.10.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoitoprosessissa.
1.11.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa puhelinneuvonnassa.
1.12.
sa.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa triages-
1.13.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sairaanhoitajan vastaanotolla
1.14.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa ensihoitohuoneessa.
1.15.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa laboratorioon liittyen.
1.16.
Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa kuvantamisesta.
2. Tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon.
3. Tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.
4. Käsitekuvaukset
86 (194)
Osaaminen
Osaaminen on yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten
tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan (Otala
2008, Ruohotie 2005a).
Ydinosaaminen
Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista, joka tekee työyhteisöstä
ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin.
Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja
henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaamisen kuuluvat perus- ja erityisosaaminen. (Otala 2008.) Tässä ydinosaamisella tarkoitetaan työn edellyttämää päivystyshoitotyön osaamista
yhteispäivystyksessä.
Perusosaaminen
Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky
asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksenmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja
päätöksentekotaidot, vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivystyshoitotyön perusosaamisella tässä tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla hoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Erityisosaamista hänellä voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla.
Erityisosaaminen
Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen
tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä
ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla (Ruohotie
2005). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian,
käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä
2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000), joka tässä tarkoittaa päivystyshoitotyön erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Erityisosaamista omaava asiantuntija on laaja-alainen ja muuntautumiskykyinen osaaja.
Hänellä on hallussaan sellaisia kompetensseja tiettyyn tehtävään, jotka muilta puuttuvat (Pirttilä 1997).
Kompetenssi
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä.
Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssit muodostavat henkilön asiantuntijuuden sekä ammatin identiteetin ja olemassaolon
perustan. (Ruohotie 2003.) Olennaista on se, että kompetenssia tarkastellaan aina suhteessa tiettyyn työhön
tai tehtävään ja siinä vaadittuihin ominaisuuksiin sekä suhteessa siihen, kuinka työstä suoriudutaan. Kompetenssi on kyvykkyyttä tehdä jotain hyvin. (Saarelainen & Kohonen 2001.) Kompetenssilla arvioidaan ja
ennustetaan suoriutumista tietyistä tehtävistä. Kompetenssi ei rajoitu johonkin tiettyyn ryhmään, joten sitä
voidaan käyttää, tarkasteltiinpa sitten yksilöä tai yhteisöä. Kun tavoitteena on kompetenssin määrittely tulevaisuudessa, kiinnostus kohdentuu siihen, mitä yksilön tulee osata tehdä tulevaisuudessa. (Ruohotie,
2005b.)
1. Projektin organisaatio
87 (194)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen –projekti, YHESprojekti (02139), on Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –projektin osaprojekti sekä
osa suurempaa projektiorganisaatiokokonaisuutta. Koko projektiorganisaatio on kuvattuna projektiorganisaatiokaaviokuvassa (Liite 1).
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti on laajennus- ja lisärahoitussuunnitelma Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan ja ESR rahoittamaan SOTE ENNAKOINTI –
projektiin (projektikoodi S10155). Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän projektin vastuullinen projektipäällikkö on Marja-Liisa Vesterinen.
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin toteuttajana toimii Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK), jonka vastuuhenkilönä on koulutusjohtaja Kaija Lind ja yhteyshenkilönä yliopettaja TtT Raija Nurminen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP).
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –osaprojektin (S10155) ohjausryhmä
Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK. Puheenjohtaja
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP
Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP
Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä
Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen
Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK
Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP
Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK
Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK
YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK
88 (194)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES- projektin (02139), ohjausryhmä
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS,
VSSHP
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP
Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Turun AMK
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHESprojektin (02139,) pientyöryhmään kuuluvat:
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, 18.1.2010 saakka
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP
Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa
2009 - 2011 -projekti, Turun AMK
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
2. Projektin menetelmät
Projektin tiedonkeruumenetelmänä käytetään Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka ymmärretään
tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerätään tietoa asiantuntijoilta konsensuksen saavuttamiseksi. Aineisto kerätään kahtena eri kertana. Delfoi 1 -kierroksella kerätty aineisto käsitellään sisällön analyysillä ja sen
perusteella esitetään asiantuntijaryhmille tarkentavat kysymykset Delfoi 2 - kierroksella. (Linstone & Turoff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.)
Ryhmät muodostetaan hoitolinjojen (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä), puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yhteensä 17 ryhmää.
Delfoi 1 kierroksella ryhmän perusjäseniä on kolme. Ryhmien jäsenet koostuvat Tyks:n ensiapupoliklinikan (yksi) ja Turun terveyskeskuspäivystyksen (yksi) hoitotyöntekijöistä sekä hoitolinjojen tai perusterveydenhuollon prosessien suunnittelussa (yksi) mukana olevista asiantuntijoista. Ryhmät valitsevat perusjäsenistä yhden, joka kirjaa ryhmän tuotoksen. Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun
AMK:sta opinnäytetyön aiheen mukaan. YAMK -opiskelijat tarkkailevat ja kirjaavat, he eivät toimi tiedonantajina. He analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä ryhmän kirjoittamaa aineistoa. Yliopettaja Raija Nurminen koordinoi opiskelijat tehtäviin.
Ryhmätyöskentelyssä haetaan vastausta kysymykseen: ”Mitä erityisosaamista tarvitaan?”. Perusosaaminen
tulee esiin erityisosaamisen kuvauksen kautta. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset laaditaan hoitolinjojen, pe-
89 (194)
rusterveydenhuollon prosessien, puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen jaottelua käyttäen hoitoprosessin mukaisesti. Hoitoprosessi rakentuu 1)
potilaan esihaastattelusta, 2) hoidon toteutuksesta, 3) potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
sekä 4) jatkohoidon järjestämisestä. (Burns & Grove 2005, Grief 2007, Koponen & Sillanpää 2005, Lankinen ym. 2006, Muntlin ym. 2006, Nummelin 2009, T-PRO -prosessit.) Kysymykset ovat liitteenä (Liite 2).
Delfoi 1 kierroksella annetaan ryhmille avuksi Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivystyshoitotyön osaamisalueet ja niiden kuvaukset.
Delfoi 2 -kierroksella asiantuntijaryhmille esitetään sisällön analyysiin perustuvat tarkentavat kysymykset.
Asiantuntijaryhmiin kutsutaan mukaan erityisasiantuntijoita hoitolinjojen erityisosaamisen edellytysten mukaisesti.
Vastaukset kirjoitetaan ja tehdään sisällön analyysi, kuten Delfoi 1-kierroksella.
Tavoitteiden 2 ja 3 osalta YHES- projektissa tuotetun tiedon avulla ERS/OPH Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa – projektin toimesta kuvataan erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tieto hyödynnetään kompetenssimallin kehittämisessä, henkilöstön osaamisen arvioinnin ja kehittämisen perustana sekä koulutuksen sisällöllisessä ja menetelmällisessä kehittämistyössä.
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti tiedottaa Sosiaali -ja terveysministeriötä
sekä Opetusministeriötä meneillään olevista projekteista ja niiden tavoitteista pyrkimyksenä olla mukana
vaikuttamassa päivystyspoliklinikan hoitotyön erityispätevyyden valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa.
3. Projektin osa-alueet ja aikataulu
Hanke käynnistyi 1.10.2009 ja toteutuksen pääpaino on vuosilla 2010 ja 2011. Projektin osa-alueiden ja aikataulun kuvaus liitteenä (Liite 3).
4. Kustannussuunnitelma
Projektin rahoitukseen liittyvät kustannukset koostuvat projektipäällikkö Merja Nummelinin palkasta ja
matkakuluista. Muut projektissa työskentelevät tekevät työn osana normaaleja työtehtäviään.
Projektin rahoitus (oma, ulkopuolinen)
EU-rahoitus
Kuntarahoitus/ yhteensä
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
YHTEENSÄ
2009
5 992
2 508
627
2010
43 428
18 172
4 543
2011
10 580
4 320
1 080
YHTEENSÄ
60 000
25 000
6 250
8 500
61 600
14 900
85 000
90 (194)
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilökustannukset
H/kk tarkoittaa henkilötyökuukausia ja on arvioitu yleisellä tasolla.
Henkilöstökustannukset €
Osa-aikainen
projektityöntekijä
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä
H/kk
2009
2010
2011
Yhteensä
5
1 300
13 000
2 100
16 400_
Yhteensä
27
7 000
57 600
13 400
78 000
5. Ohjaussuunnitelma
Hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja YHES -projektin (02139) ohjausryhmä toimivat projektin lähiohjaajina.
Projektisuunnitelma tulee YHES -projektin ohjausryhmän lisäksi hyväksyttää Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmässä. Tulevaisuuden erityisosaaminen
erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmä, yhteen sovittaa osa-hankkeet ja lopullinen hyväksyntä
tapahtuu siinä. Hankkeen sisällöt voivat kuitenkin käynnistyä hankesuunnitelman ja YHES -ohjausryhmän
päätöksen mukaisesti.
91 (194)
Lähteet:
Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Philadelphia.
Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 86 - 102.
Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing, 33, 3, 214 - 216.
Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa.
Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY.
Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. 278.
Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito
päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74.
Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Kuopio.
Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Viisas Vaikuttaja. Konferenssiabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto. 94.
Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli. Kauppa- ja teollisuusministeriö.
Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum
Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Techniques and Applications. Massachusetts: Addison-Wesley Publishing Company, 3 - 13.
Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab.
Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas
for quality improvement. Journal of Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056.
Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku.
Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5, 510 - 520.
Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki.
OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien
ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. Saatavana www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.html
Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto
(toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82.
Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 5, 1, 4 - 11.
Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11.
Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002.
Managing Employee Performance. London: Thomson Learning.
Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavarana- delfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 55.
Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305.
Voipio-Pulkki L-M. 2005. Oikeus kiireelliseen hoitoon päivystyksen järjestämisen lähtökohtana. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.)
Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 18 - 22.
Liite 1
Projektiorganisaatiokaaviokuva - YHES -projekti osana muita projekteja
92 (194)
SOTE ENNAKOINTI -projekti (S10155), Ennakoiva sosiaali- ja terveysala 2008 - 2011
Projektipäällikkö Marja-Liisa Vesterinen, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osa projekti 2009 - 2011 (S10155)
Projektipäällikkö Raija Nurminen, Turun AMK
Ohjausryhmä:
Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Puheenjohtaja, Turun AMK
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP
Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP
Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK
Projektiryhmä:
Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Turun AMK
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP 18.1.2010 saakka
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen
Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK
Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP
Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK
Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK
YHES -projekti (02139), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen
2009 - 2011
Projektivastaava Päivi Nygren
Projektipäällikkö Merja Nummelin
YHES -ohjausryhmä:
Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja,
VSSHP
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö,
Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka
Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys,
VSSHP
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta,
VSSHP
Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Turun AMK
Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö,
TYKS, VSSHP
Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
YHES -pientyöryhmä:
Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö,
Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP
Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP
Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, 18.1.2010 saakka
Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys,
VSSHP
Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta,
VSSHP
Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK
Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi
Selviämishoitoyksikön osaamisen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä -projekti
2009 - 2011, SatSHP/SAMK
Eila Hirvonen Yliopettaja, SAMK
Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP
Riitta Mikkonen, Ylihoitaja, SatSHP
Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoitoj ja päivystys,
SatSHP
Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK
Tiina Hakala, Osastonhoitaja, SatSHP
Riikka Kuusisto, Sairaanhoitaja. Päivystys, SatSHP
Paula Ranne, Ylihoitaja, Psykiatria, SatSHP
Marja Rehua, Sosiaalityöntekijä, SatSHP
YAMK -opiskelijoiden osa-projektit Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projektissa:
Sari Nokkala SAMK
Tuulia Meritähti Turun AMK
Mikko Nieminen Turun AMK
Hanna Lintula-Göçmen Turun AMK
Riikka-Maria Söderström Turun AMK
Anniina Lehti Turun AMK
Elina Soini-Koskinen Turun AMK
Virpi Tomppo, HAMK
T-PRO
93 (194)
Liite 2
YHES -projekti, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen projekti (02139)
Projektipäällikkö Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS,
VSSHP
Delfoi 1 -kierroksen kysymykset ryhmittäin:
1) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen TULES –hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
2) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sydän – hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
3) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen vatsa – hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
4) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen neuro - hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
5) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu medisiininen toiminta –hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
6) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu operatiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
94 (194)
7) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen lasten –hoitolinjassa.
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
8) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen geriatrisen potilaan hoitoprosessissa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
9) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen päihdepotilaan hoitoprosessissa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
10) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen psykiatrisen potilaan hoitoprosessissa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
11) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sosiaalihoitoprosessissa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
12) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
13) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen triagessa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
95 (194)
14) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanotolla?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
15) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen ensihoitohuoneessa?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
16) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä laboratorioon liityen?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
17) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä kuvantamisesta?
a. potilaan esihaastattelusta
b. hoidon toteutuksesta
c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista
d. jatkohoidon järjestämisestä
V
ARSINAIS
-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
Liite
1
HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND
projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.2011
2009
2010
Loka Marr Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti
Projektin osa-alueet
1) kehittämiskohteen rajaus
2) projektisuunnitelman laatiminen
3) Delfoi 1 kysymysten laadinta
4) projektisuunnitelman hyväksyttäminen*
5) asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
6) Delfoi 1; aineiston keruu (ryhmätyöskentely)
7) sisällön analyysi 1 (Turun YAMK-opisk)
8) Delfoi 2; aineistokeruu (ryhmätyöskentely)
9) sisällön analyysi 2 (Turun YAMK-opisk)
10) tuloksien raportointi*
11) kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa
*projektisuunnitelma hyväksytetään Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projektin (S10155) ohjausryhmässä/projektiryhmässä
sekä YHES -projektin (02139) ohjausryhmässä
**tuotetaan YHES-projektista raportti sekä osallistutaan yhteisraportointiin
Marr
2011
Joulu Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Liite 2
Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus hoitohenkilöstölle
Hei!
Muutama vastaus esittämiinne kysymyksiin!
Olette varmasti huomanneet kahvihuoneen seinällä nimilistan. Tämä lista on yhteispäivystyksen koulutuspäiviä
varten oleva ryhmäytymislista. Koulutuspäivät ovat 15.4. ja 27.5. klo 12-16. Koulutuspäivässä annetaan infoa
T2:n etenemisestä. Tämän lisäksi teillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevan yhteispäivystyksen toimivuuteen ja
hoitajien osaamiseen siellä.
Näillä yhteiskoulutuspäivillä tullaan työskentelemään siis ryhmissä. Ryhmät tuottavat tietoa mm. siitä, mitä erityisosaamista yhteispäivystyksessä tarvitaan. Ryhmät jakautuvat hoitolinjojen (7), perusterveydenhuollon prosessien (4), sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaan. Ryhmissä
mietitään siis erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajan näkökulmasta. Ryhmien tuotos on vahvasti vaikuttamassa siihen, mitä asioita yhteispäivystyksen perehdytyksessä tulee huomioida. Jokaisen sairaanhoitajan, perushoitajan ja lääkintävahtimestarin on tarkoitus kuulua johonkin ryhmään. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa. Laittakaa nimenne siihen ryhmään, jonka koette omimmanneksenne, huomioden kuitenkin sen, ttä jokaisessa ryhmässä tulee olla jäseniä. Ryhmiin tulee myös PTH:n edustus ja YAMK -opiskelija.
Triagen ja puhelinneuvonnan ryhmät on perustettu jo aiemmin ja näiden ryhmien osalta toiminta käynnistyy aiemmin. Jos kuulut siis näihin ryhmiin ei sinun tule laittaa nimesi listoihin, muutoin KYLLÄ!
Terveisin Merja Nummelin
YHES -projektipäällikkö
ps. Ohessa luonnos hoitolinjoista. Alaprosessit eivät vielä kirkossa kuulutettuja
hoitolinjat.pdf (26
kt)
Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus
Liite 3
Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee?
Liite 4
Liite 5
Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan
16.3.2010/mn
Oheismateriaalia YHES -projektin aineistonkeruun avuksi.
Käyttäkää ohessa olevaa osaamisjaottelua apuna määrittellessänne, mitä erityisosaamista
tarvitaan tulevassa yhteispäivystyksessä.
Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen (Lankinen ym. 2006):
1) Päätöksenteko-osaaminen
Muodostuu päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnista.
2) Kliininen osaaminen
Sisältää hoidon toteutukseen ja potilaan tilan seurantaan liittyvän osaamisen.
3) Tiedollinen osaaminen
Liittyy tutkitun tiedon hyödyntämiseen hoitotyössä.
4) Vuorovaikutusosaaminen
Muodostuu vuorovaikutuksesta potilaan, omaisten, kollegoiden ja muiden ammattiryhmien kanssa.
5) Ohjausosaaminen
Koostuu potilaan ohjaamisesta eri vaiheissa.
6) Eettinen osaaminen
Sisältää potilaiden ja omaisten ammatillisen kohtelun, potilaan asianajajana toimimisen,
turvallisuuden tunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toiminnan vastuullisuudentunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toiminnan vastuullisuuden.
Delfoi 1 kierroksen YAMK –opiskelijoiden sisällön analyysin runko
Liite 6
YHES- ja ESR aineistojen analyysin eteneminen
Aineiston aukikirjoittaminen.
Aineiston lukeminen ja sisältöön perehtyminen.
Pelkistettyjen ilmausten listaaminen.
Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkistetyistä ilmaisuista.
Pelkistettyjen ilmausten yhdistäminen ja alaluokkien muodostaminen.
Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen
niistä.
Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen (=Erityisosaaminen käsitteenä).
Liite 7
Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset – Mitä erityisosaamista triage –hoitaja tarvitsee?
Päivystyshoitotyön erityisosaaminen triagessa
1) Mitä osaamista triage-hoitajalta vaaditaan hätätilapotilaiden hoidon suhteen?
2) Mitkä vitaaliarvot triage –hoitajan tulee osata mitata?
3) Miten muuten triage –hoitajan tulee osata tutkia potilas kuin mittaamalla vitaaliarvot?
4) Mitä osaamista triage –hoitajalta vaaditaan potilaan haastattelussa?
5) Mitä toimenpiteitä triage-hoitajan tulee osata tehdä?
6) Mitä pikanäytteitä triage- hoitajan tulee osata ottaa?
7) Milloin triage-hoitajan tulee osata konsultoida triage -lääkäriä?
8) Mitä triage -hoitajan tulee osata toimiessaan poikkeusoloissa?
9) Mitä keskeistä triage-hoitajan tulee tietää hoitoprotokollista ja hoitolinjoista, jotta hän osaa ohjata
potilaan eteenpäin?
10) Mitä tarkoitetaan eri erikoisalojen tuntemuksen tarpeella suhteessa triagen tekoon?
11) Mitkä organisaatiot triage-hoitajan tulee tuntea, jotta hän osaa ohjata potilaan eteenpäin?
12) Mitä eri erikoisalojen potilaita triage -hoitajan tulee osata hoitaa?
13) Mitä tarkoitetaan päivystyshoitotyön osaamisen ja kokemuksen tarpeella suhteessa triage hoitajan toimenkuvaan?
14) Mitä erityistä osaamista tirage-hoitaja tarvitsee tehdessään triagea lapsipotilaalle?
15) Mitä tietojärjestelmien osaamista kirjaaaminen edellyttää triage-hoitajalta?
16) Mitä triage-hoitajan tulee osata kirjata?
17) Keiden kanssa triage-hoitajan tulee osata tehdä yhteistyötä?
18) Mitä muita laitteita triage-hoitajan tulee osata käyttää kuin Virveä?
19) Minkälaista potilasohjausta triage -hoitajan tulee osata antaa?
20) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista geriatrisen potilaan hoitoprosessissa?
21) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista muun medisiinisen potilaan hoitolinjassa?
22) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista muun operatiivisen ja syövänhoidon hoitolinjassa?
23) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista neurologisen potilaan hoitolinjassa?
24) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista psykiatrisen potilaan hoitolinjassa?
25) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista päihdepotilaan hoitoprosessissa?
26) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista sosiaalihoitotyön prosessissa?
27) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista sydänpotilaan hoitolinjassa?
28) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista tules potilaan hoitolinjassa?
29) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnista vatsapotilaan hoitolinjassa?
30) Mitä muuta erityisosaamista vaaditaan hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointia tekevältä sairaanhoitaja?
Liite 8
Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus
17.12.2010, päiv. 7.1.2011/päiv.1.2.2011/mn
YHES - D3-asiantuntijapaneelin toteutus
Edellinen vaihe
Sisällön analyysi2 D2 aineiston keruun jälkeen (Webropol –kysely 15.11.- 30.11.2010).
Pääluokat on määritelty induktiivisesti yläluokista käyttämällä kuitenkin Lankisen osaamisen jaottelua
apuna. Yläluokat ovat muodostuneet alaluokista.
D3-asiantuntijapaneelin toteutus
D3-asiantuntijapaneelissa käydään läpi kaikkien ryhmien (17 ryhmää) sisällönanalyysin tuottamat
osaamiskuvaukset. Paneelissa määritellään alaluokkien osaamisen tasot alla olevan taulukon mukaisesti.
Määriteltävät osaamisen tasot
Päivystyshoitotyön perusosaaminen
Tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla
yhteispäivystyksessä.
Päivystyshoitotyön erityisosaaminen
Voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä
Osaaminen, jota tarvitaan tulevaisuudessa, jota ei ole mainittu
Osaamista ei tarvita tulevassa yhteispäivystyksessä
Mikäli tulee esiin aiemmin mainitsematonta tulevaisuuden osaamista, määritellään myös, onko esiin
tullut osaaminen perus- vai erityisosaamista.
Asiantuntijapaneeliin osallistuvat henkilöt – 10 henkilöä
Kaikki ryhmään kutsuttavat ovat olleet mukana YHES -projektissa aiemmin.
4 - Kliininen hoitotyön osaaja edustaja:
Sh Johanna Lappalainen ja sh Mirva Salmi-Hurttila, TYKS ensiapu
Sh Kirsi Leino ja sh Maaret Suominen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi
2 – Esimies edustaja:
Osastonhoitaja Merja Tupala tai ylihoitaja Tiina Pakasto, TYKS ensiapu
Ylihoitaja Merja Lamminen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi
2 – Lääkäri edustaja:
Kehityslääkäri Päivi Lucenius, T-Pro –hanke, VSSHP
1 – Tila- ja toimintasuunnittelun edustaja
Sovellusasiantuntija Hanna Jääskeläinen, Medbit
1 - Pääprojektin ja koulutuksen edustaja:
Tuleos -projektipäällikkö Raija Nurminen, Turun AMK
1 – Puheenjohtaja
YHES -projektipäällikkö Merja Nummelin, TYKS ensiapu
Ajankohta
ti 25.1.2011, klo 12-16
ti 1.2.2011, klo 12-16
ti 8.2.2011, klo 12-16
Paikka
TYKS, rakennus 9, 2. krs, fysiatrian kokoushuone.
Liite 9
Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu
pvm
ryhmä
erityisasiantuntijat
7.3.2011 Psykiatrian prosessi
Klo 12-14
4
16.3.2011 Laboratorio
Klo 11-13
3
21.3.2011 Päihdeprosessi
Klo 1011.30
Klo
Geriatrian prosessi
11.30-13
22.3.2011 Kuvantaminen
Klo 1011.30
3
Klo
Lasten toimialue
11.30-13
3
Klo 13-14 Sosiaalityön prosessi
2
2
4
Liite 10
YHES -projektin julkaisusuunnitelma
7.5.2010/päiv24.1.2011/päiv1.2.2011/päiv.9.
2.2011/9.5.2011/mn
Julkaisut
Julkaisupaikka, -tapa
ja julkaisun nimi
Sisältö/Tiedottamisen
näkökulma
Kohderyhmä
Tekijät
YHES –projektin esittely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
näkökulmasta
Kaikkien kolmen projektin
esittely yhteistyön näkökulmasta
Oman organisaation tiedottaminen
Nummelin
Nurminen
Pakasto
Nygren
Nurminen
Nummelin
Teeri
Koivunen
Nummelin
Nurminen
Pakasto
Nygren
Hospitaali; artikkeli
”YHES onnistumme”
Suunniteltu
ajankohta/
toteutunut
kesä 2010
lokakuu 2010
Lasaretti; artikkeli
-
syksy 2010
-
NOVA –päivät; posteri
”YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)
yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen
–projekti”
TAJA –päivät 9. –
10.11.2010; posteri
”YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)
yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen
–projekti”
Premissi; artikkeli
-
-/
marraskuu
2010
YHES –projektin esittely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
näkökulma
Kansallinen tiedottaminen
9.-10.11.2010
9.-10.11.2010
YHES –projektin esittely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
näkökulma
Kansallinen tiedottaminen
Nummelin
Nurminen
Pakasto
Nygren
syksy 2010
-
Kansallinen tiedottaminen
Nummelin
Pakasto
Lamminen
Sairaanhoitajapäivät
17. - 18.3.2011; posteri
”Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
(VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen –
projekti, (YHES)”
Sairaanhoitajapäivät
17. - 18.3.2011; näyttely
kevät 2011
17.-18.3.2011
YHES –projektin esittely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
näkökulma
YHES –projektin esittely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
näkökulmasta
YHES -tulosten esittäminen
Kansallinen tiedottaminen
Nummelin
Nurminen
Lamminen
Pakasto
Nygren
kevät 2011
17.-18.3.2011
Henkilökunnan rekrytointi
uuteen yhteispäivystykseen
(yhteistyössä T-PRO:n kanssa)
Kansallinen tiedottaminen
(Iire
Kitinoja
Tanttu
Pakasto
Lamminen
Nummelin)
VSSHP –
rekrytointi ja
T-PRO toteutti
Turun kaupungin hoitotyön kehittämistyöryhmä; suullinen esitys
”YHES –projekti,
- /
28.3.2011
YHES -tulosten esittäminen
Alueellinen tiedottaminen
Nummelin
ERVA-alue
VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti
10/2009 – 5/2011”
SOTE-ENNAKOINTI –
seminaaripäivä; suullinen esitys
”YHES –projekti,
VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti
10/2009 – 5/2011”
Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla
2011 -konferenssi 30.31.5.2011; suullinen
esitys
Hospitaali; artikkeli
”Yhteispäivystyksen
hoitotyön erityisosaaminen”
Turun AMK:n julkaisusarja
Tulevaisuuden osaaminen Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä; ;
artikkeli
”Tulevaisuuden erityisosaaminen VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksessä”
28.4.2011/
28.4.2011
YHES -tulosten esittäminen
Alueellinen tiedottaminen
VSSHPssä
Nummelin
-/
30.5.2011
YHES -tulosten esittäminen
Kansallinen tiedottaminen
-/
3/2011
YHES -tulosten esittäminen
Oman organisaation tiedottaminen
Nummelin
Nurminen
Häkkinen
Lamminen
Pakasto
Nygren
Nummelin
Nygren
8.4.2011 sekä
6.5.2011 /
6/2011
Nummelin
Pakasto
Lamminen
Lucenius
Liite 11
YHES –projektin raportointisuunnitelma
7.5.2010/päiv24.1.2011/päiv1.2.2011/päiv.9.2.20
11/9.5.2011/7.6.2011/mn
Julkaisusuunnitelma
VSSHPn projektiohjeistuksen mukainen loppuraportti intranetin projektirekisteriin sekä loppuraporttiyhteenveto –
lomake
Pääprojektin ohjeistuksen mukainen loppuraportti
Toteutus
VSSHPn projektiohjeistuksen
mukainen loppuraporttiyhteenveto –lomake intranetin
projektirekisteriin
Ajankohta
Kesä 2011
Sisältö
YHES-projektin
tulosten esittäminen
Tekijät
Nummelin
Nygren
Triage-hoitajan
erityisosaaminen
Meritähti
VSSHPn julkaisu:
http://www.vsshp.fi/fi/julkaisut/
julkaisusarjat
Saatavilla myös: Volter-,
Linda- sekä Medic tietokannasta
VSSHPn YHES -projektin
internet- sivut:
http://www.vsshp.fi/fi/4395/48
978/
Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projektin internet-sivut:
http://sote-ennakointiesh.turkuamk.fi
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän internet-sivut:
http://www.ekky.fi
YAMK -opiskelijoiden
opinnäytetyöt
VSSHPn Y-asemalle;
VSSHP, Kehittämishankkeet,
YHES, Raportti.
Turun AMK:n Projektori dokumentaatio- ja raportointiympäristönä
http://www.vsshp.fi/fi/4395/48
978/
http://sote-ennakointiesh.turkuamk.fi
2009-2011
Kesä 2011
Liite 12
VSSHPN yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen
(puh, tri, shvo, aku, TULES, syd, vatsa, neu, med, op, lap, ger, päi, psy, sos, lab, kuv mukaan) 17/17
1. päätöksenteko-osaaminen
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta
6. ohjausosaaminen
7. kirjaaminen ja raportointi
8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
9. eettinen osaaminen
10. turvallisuusasioiden hallinta
1. päätöksenteko-osaaminen
Osaaminen
osaa esihaastatella
potilaan
Osaamisen kuvaus
osaa selvittää potilaan hoitoon hakeutumisen syyn
osaa selvittää potilaan oireet
osaa selvittää oireiden alkamisajan ja -tavan
osaa selvittää, onko vaiva nyt pahempi kuin aikaisemmin
osaa selvittää, onko aikaisemmin ollut vastaavanlaisia oireita
osaa selvittää mahdollisen vamman vammamekanismin ja tapaturman
ajankohdan
osaa selvittää, mistä potilas tulee päivystykseen; kotoa vai hoitolaitoksesta
osaa selvittää potilaan aikaisemmat sairaudet
osaa selvittää perussairaudet
osaa selvittää, onko potilasta leikattu aiemmin ja jos niin, mitä ja milloin
osaa selvittää, onko potilaalle tehty aikaisempia anestesioita ja jos niin,
miten ne ovat sujuneet
osaa selvittää potilaan mahdollisen rytmihäiriötaustan
osaa selvittää potilaan lääkehoidon
osaa selvittää potilaan kotilääkityksen
osaa selvittää, onko potilas ottanut hänelle annetut/määrätyt lääkkeet
ohjeen mukaisesti
osaa selvittää, onko potilas ottanut vaivaansa lääkettä ja sen vaikutuksen
osaa selvittää mahdollisen lääkeaineyliannostuksen
osaa selvittää potilaan riskitiedot
osaa selvittää allergiat
osaa selvittää, onko potilas mahdollisen raskaana
tartuntavaaran
osaa selvittää eristystarpeen
osaa selvittää potilaan ravitsemukseen liittyvät asiat
osaa selvittää, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut
osaa selvittää ruokavalion
osaa selvittää potilaan erittämiseen liittyvät asiat
osaa selvittää potilaan pahoinvoinnin/oksentelun
osaa selvittää närästysvaivan
osaa selvittää potilaan virtsan erityksen
osaa selvittää potilaan suolen toimivuuden
osaa selvittää potilaan ulosteen laadun
osaa selvittää potilaan ilmavaivat
osaa selvittää potilaan päivittäiset toiminnot
osaa tiedustella, millainen toimintakyky potilaalla on aiemmin ollut; omatoimisuus
osaa selvittää potilaan uni- ja valvetilan muutokset
osaa selvittää potilaan unettomuuden
osaa selvittää potilaan kanssakäymisen taitoja
osaa selvittää, millainen kommunikaatiokyky potilaalla on aiemmin ollut
osaa hankkia lisätietoja potilaasta
osaa hyödyntää puhelinneuvonnan anamneesia
osaa selvittää potilaan taustatietoja lähetteestä
osaa selvittää potilaan taustatietoja sairauskertomuksesta
osaa selvittää potilaan taustatietoja mahdollisesta asuinhoitolaitoksesta
osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan kotikunnan hoitoyksiköstä
osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan omasta terveyskeskuksesta
osaa selvittää potilaan taustatietoja omaiselta
osaa tunnistaa ja kartoittaa itsenäisesti ja yhteistyössä moniammatillisen hoitotiimin kanssa välittömästi potilaan akuuttiin hoitoon liittyviä ja siihen vaikuttavia elä-
osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitoyksikössä
mänhallintaan ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä ongelmia
osaa kohdata ja hoitaa välittömästi akuuttiin hoitoon liittyviä ja vaikuttavia
yllättäviä kriisitilanteita
osaa tunnistaa ja määrittää potilaan elinolot, kuten asunnottomuuden,
mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin hoitoon
osaa tunnistaa potilaan talousasiat, mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin
hoitoon
osaa tunnistaa ja määrittää perhetilanteen, mikäli sillä on vaikutusta
akuuttiin hoitoon
osaa tunnistaa potilaan akuuttiin hoitoon välittömästi vaikuttavan sosiaalisen verkoston
osaa kartoittaa fyysistä ja psyykkistä omatoimisuutta
osaa kartoittaa kykyä päivittäisten toimintojen hoitamiseen kotona
osaa ottaa hoitoyksikössä potilaan vastaan kiireellisyysluokituksen mukaisessa
järjestyksessä
osaa ilman apuvälineitä arvioida potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa ihon lämmön, harmaan kalpeuden ja kylmänhikisyyden
sekä lämpörajan
osaa tunnista ihon ja silmävalkuaisten keltaisuuden
osa tunnistaa vähitellen kehittyvän levottomuuden
osaa potilaan vitaaliarvojen perusteella arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan verenpaineessa
osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan sykkeessä
osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan hengityksessä
osaa tulkita päivystyshoitotyön näkökulmasta keskeiset asiat sydänfilmistä
osaa tunnistaa sinusrytmin sydänfilmistä
osaa tunnistaa kammiovärinän sydänfilmistä
osaa tunnistaa asystolen sydänfilmistä
osaa tunnistaa PEA:n sydänfilmistä
osaa tunnistaa eteisvärinän sydänfilmistä
osaa tunnistaa SVT -rytmihäiriön sydänfilmistä
osaa tunnistaa kammiolisälyönnit sydänfilmistä
osaa tunnistaa eteislisälyönnit sydänfilmistä
osaa tunnistaa st -tason laskun (iskemia muutokset) sydänfilmistä
osaa tunnistaa infarktimuutokset sydänfilmistä
osaa tunnista rytmin epäsäännöllisyyden
osaa tunnistaa haarakatkoksen sydänfilmistä
osaa tunnistaa elottoman potilaan
osaa todeta, että potilas on tajuton eikä hengitä normaalisti
osaa tunnistaa tajuttoman potilaan
osaa todeta, ettei potilas ole heräteltävissä, mutta hengittää normaalisti
osaa tunnistaa pyörtymisen
osaa tunnistaa vatsakatastrofin
osaa tunnistaa vatsan pinkeyden ja turvotuksen
osaa tunnistaa rajun ulkoisen verenvuodon
osaa tunnistaa epätavallisen kovan vatsakivun
osaa arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan rintakivun perusteella
osaa erottaa rintakivun ylävatsakivusta
osaa arvioida EKG:n oton tarpeen
osaa arvioida lisähapen tarpeen
osaa arvioida urologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tuntee virtsatieinfektion oireet ja osaa diagnostisoida sen
tunnistaa uusiutuvan virtsaumpivaivan
osaa arvioida virtsanäytteen oton tarpeen
osaa arvioida gynekologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa runsaan gynekologisen vuodon
osaa arvioida psykiatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa aggressiivisen potilaan
hallitsee nopeasti
muuttuvat tilanteet
osaa reagoida potilaan tilan muutoksiin
ja tunnistaa konsultaation tarpeen
osaa arvioida potilaan psyykkiset muutokset akuutissa tilanteessa
osaa tunnistaa akuutin itsetuhoisuuden
osaa avoimen psykoottisuuden oirekuvan ja tunnistaa psykoosin
osaa ahdistustilojen oirekuvat
osaa arvioida päihdepotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tunnistaa päihdeongelman hoidon tarpeen
tunnistaa raskaana olevan päihdeongelman hoidon tarpeen
osaa arvioida päihdepotilaan tajunnantasoa ja vireystilaa
osaa arvioida päihdepotilaan motoriikan avulla päihtymyksen tasoa
osaa tunnistaa päihdepotilaan itsetuhoisuuden
osaa arvioida päihdepotilaan vieroitusoireita
osaa arvioida neurologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tietää kouristusten oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot
tietää epilepsian oirekuvat
osaa arvioida sisätautisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
osaa tunnistaa septisen taudinkuvan ja kovan kuumeen
tietää verensokerin viitearvot
tunnistaa flunssapotilaan
osaa ennakoida ja tunnistaa deliriumin
osaa intoksikaatiopotilaan oirekuvat
tunnistaa intoksikaatiopotilaan, jolla on vitaalielintoiminnot uhattuna
osaa arvioida geriatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tietää ikääntymiseen liittyvistä anatomis-fysiologisista muutoksista
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan fyysisen toimintakyvyn
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan terveydentilan
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kognitiivisen tilan
osaa huomioida geriatrisen päivystyspotilaan toiminnalliset rajoitteet
tunnistaa dementian sairauksien oirekuvat suhteessa somaattiseen sairauteen
tunnistaa akuutit muistihäiriöt
osaa arvioida kirurgisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen
tunnistaa tulehtuneen haavan
osaa arvioida potilaan seurannan tarvetta
osaa arvioida tarvitaanko potilaan seurannassa seuranta- ja valvontalaitteita
osaa arvioida potilaan siirtokuntoisuutta
osaa arvioida siirtohapen tarpeen rtg -kuvauksen ajaksi
osaa arvioida huonokuntoisen potilaan kuvantamistutkimuksen kiireellisyyden
osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan rtg-tutkimukseen
osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan osastolle siirtyessä
osaa aloittaa hätätilapotilaiden hoidon välittömästi
osaa tehdä päätöksen hätätilapotilaan siirtämisestä ensihoitohuoneeseen sisätautihälytyksen ohjeistuksen mukaisesti
osaa hälyttää kiireellistä asiantuntija-apua
tietää, mitä potilaita hoidetaan ensihoitohuoneessa
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen potilaan tilan huonontuessa
osaa pyytää tarvittaessa lääkäriltä lisää kipulääkettä potilaalle
osaa informoida lääkäriä hätätilapotilaan siirrosta ensihoitohuoneeseen
tunnistaa lääkeaineallergian ja osaa reagoida siihen
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen poikkeavien laboratorio- ja kuvantamistulosten perusteella
osaa konsultoida lääkäriä, kun potilaan oireet ovat epämääräisiä
osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on monia sairauksia
osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on vakava perussairaus
osaa konsultoida lääkäriä aina, kun tuntee tarvitsevansa tukea tai on jotain epäselvää
osaa hyödyntää hoitotiimin, avustavan henkilöstön sekä läheisten/omaisten asian-
osaa eristyksen tarpeen arvioinnin
osaa toimia poikkeusoloissa
osaa selvittää riskitekijöitä terveyden edistämisen näkökulmasta
osaa arvioida potilaan
jatkohoidon tarvetta
tuntijuuden ja havainnot
osaa konsultoida sosiaalityöntekijää tarvittaessa
osaa konsultoida toista sairaanhoitajaa
osaa konsultoida fysioterapeuttia
osaa selvittää, onko potilasta hoidettu muualla arvioidakseen eristystarpeen
osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan laboratorionäytteistä
osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan riskitiedoista
osaa poistaa väistyneen riskitiedon koneelta
osaa ohjata potilaan eristykseen tarvittaessa
tietää toimenkuvansa poikkeusoloissa
osaa selvittää sukurasituksen
osaa selvittää tupakoinnin
osaa selvittää todetun verenpainetaudin
osaa selvittää aiemmat verensokeriarvot
osaa selvittää aiemmat veren rasva-arvot
huomioi obesiteetin
osaa selvittää potilaan alkoholin kulutuksen
osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle
osaa arvioida potilaan kotikuntoisuutta
osaa selvittää potilaan kotiolot kotona pärjäämisen arvioimiseksi
osaa arvioida sairauslomatarpeen
osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle
osaa tunnistaa lastensuojelun piiriin kuuluvan lapsen
osaa arvioida potilaan sairaalahoidon tarvetta
osaa arvioida, onko potilas vuodeosastokuntoinen vai tarvitseeko tehostetun valvonnan
2. kliininen osaaminen
hallitsee fysiologian ja
anatomian
osaa tutkia potilaan ja seurata potilaan vointia
osaa ison ja pienen verenkierron
tuntee ihmisen normaalit ja poikkeavat fysiologiset vitaaliarvot
tuntee ihmisen metabolian
tuntee ihmisen luuston
tuntee ihmisen lihaksiston
osaa tutkia ja seurata potilaan tajunnantasoa
osaa havainnoida potilaan tajunnan tasoa GCS:n (Glascow
Coma Scale)avulla
osaa tarkkailla potilaan huimausta
osaa tutkia ja seurata potilaan hengitystä ja riittävää hapetusta
osaa mitata happisaturaation tarvittaessa ja seurata sitä
osaa mitata hengitysfrekvenssin ja seurata sitä
osaa seurata potilaan hengitystyötä (onko apuhengityslihakset käytössä, pullottaako kaulasuonet ja pystyykö potilas puhumaan)
osaa mitata PEF-arvon hengenahdistuspotilaalta ja seurata
sitä
osaa tutkia ja seurata potilaan verenkiertoa
osaa monitoroida ja seurata potilaan sydänkäyrää
osaa mitata verenpaineen ja seurata sitä
osaa tunnistaa sokin oireet; matalan verenpaineen ja nopean
pulssin
osaa mitata sykkeen ja seurata sen nopeutta ja säännöllisyyttä
osaa seurata potilaan ihon lämpöä, lämpörajaa, kuivuutta,
kylmänhikisyyttä, kimmoisuutta ja väriä kuten syanoosia
osaa seurata potilaan virtsaneritystä
osaa tarkkailla vammautuneen raajan verenkiertoa
osaa tarkkailla kipsatun raajan verenkiertoa
osaa ottaa laadukkaan 13 –kanavaisen sydänfilmin tarvittaessa
osaa tunnistaa oikean potilaan
osaa poistaa runsaan karvoituksen
osaa laittaa EKG -elektrodit oikeaan paikkaan
osaa huomioida, ettei EKG -elektrodien alla ole tatuointia
osaa huomioida amputoidun raajan EKG -elektrodeja kiinnitettäessä
osaa laittaa EKG -koneen johdot oikein
osaa huomioida, ettei potilas ole kiinni metallissa
osaa huomioida potilaan vapinan ja säätää herzilukemaa
EKG -koneesta
osaa tarkistaa otetun EKG:n laadun ennen sen tallennusta
potilasasiakirjoihin
osaa seurata potilaan kehon lämpötilaa
osaa mitata potilaan lämmön kainalosta tai korvasta ja seurata sitä
osaa mitata alkoholipitoisuuden alcometrilla ja seurata sitä
osaa mitata ja seurata potilaan verensokeritasapainoa
osaa seurata potilaan laboratoriotulosten valmistumista
osaa seurata potilaan kuvantamistulosten valmistumista
osaa tarkkailla hoidon haittavaikutuksia
osaa seurata potilaan mahdollista allergista reaktiota
osaa arvioida sydänpotilaan aloitushoidon vaikutuksia
osaa seurata potilaan vointia ja huolehtia potilaan hyvinvoinnista toimenpiteen aikana
osaa arvioida ja hoitaa potilaan kipua
hallitsee potilaan vitaalielintoimintojen turvaamisen
ABC-hoitoprotokollan mukaisesti
osaa peruselvyttää
osaa valmistella toimenpiteen
osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
osaa avustaa lääkäriä to-
osaa selvittää, onko potilaalla kipua
osaa arvioida potilaan kipua yhdessä potilaan kanssa
osaa selvittää kuinka kovaa kipu on VAS –asteikkoa käyttäen
osaa selvittää, missä kipu tuntuu
osaa selvittää, säteileekö kipu johonkin
osaa selvittää potilaan kivun luonnetta (terävyys, aaltomaisuus, vaeltava, viiltävyys, pistävyys, rengasmaisuus, heijastuvuus, liikekipu)
osaa selvittää potilaan kivun kestoa
osaa selvittää potilaan kivun muutoksia
osaa selvittää, onko potilaalla ollut aiemmin vastaavanlaista kipua
osaa kivunlievitysmenetelmiä
tietää kipulääkkeiden vaikutusmekanismin, tietää vaikutuksen nopeuden ja keston
tietää kipulääkkeiden sivuvaikutuksista
tietää kipulääkkeiden vaikutuksesta verenkiertoon ja tajuntaan
osaa ottaa huomioon potilaan lääkeaineallergiat
tietää kivun sijainnin merkityksen
tietää kivun voimakkuuden merkityksen
osaa huomioida kipulääkeriippuvuuden kivunhoidossa
osaa avata potilaan ilmatiet
osaa laittaa potilaalle nielutuubin
osaa antaa potilaalle happea tarvittaessa
osaa normoventilaation
osaa tukea potilaan verenkiertoa
osaa avata suoniyhteyden laskimoon ja aloittaa nesteytyksen
tunnistaa elottomuuden
tunnistaa defibrilloitavan rytmin
osaa defibrilloida
osaa ventiloida potilasta
osaa avustaa lääkkeellisessä intubaatiossa
osaa elvytyksen painelutekniikan
osaa antaa elvytyslääkkeitä lääkärin määräyksen mukaan
tietää toimenpiteen tarkoituksen
tietää toimenpiteen kulun
osaa valita ja valmistella oikeat välineet
osaa tehdä toimenpidepöydän
osaa puhdistaa toimenpidealueen ihon
osaa suojata potilaan ja vuoteen
tietää, milloin on kyseessä steriili toimenpide
tietää toimenpiteiden mahdolliset komplikaatiot
osaa huolehtia potilaan ravinnotta olosta tarvittaessa
osaa kertakatetroida
osaa laittaa potilaalle kestokatetrin
osaa mitata virtsan residuaalin ultraäänilaitteella
osaa laittaa rektaaliputken
osaa poistaa punkin
osaa tehdä erilaisia sidoksia
osaa laittaa potilaan monitoriseurantaan
osaa kytkeä potilaan defibrillaattoriin
osaa laittaa potilaalle tukikaulurin
osaa vaihtaa potilaalle sairaalavaatteet
osaa järjestää laboratorionäytteiden oton
osaa järjestää thx -kuvan oton
osaa toimittaa välineet välinehuoltoon käytön jälkeen
osaa täydentää puuttuvat välineet toimenpiteen jälkeen
osaa suunnitelmallisen, ripeän, turvallisen ja teknisesti taitavan toiminnan eri toimenpiteissä
osaa avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa
imenpiteissä
osaa määrittää potilaan laboratorionäytteet ohjeistuksen
mukaisesti
osaa ottaa laboratorionäytteitä
osaa avustaa laboratorionäytteiden otossa
osaa vastata
laboratoriotutkimuspyyntöjen
tarkentaviin kysymyksiin
tietää päivystyspotilaan laboratoriotutkimusten merkityksen ja niiden viitearvot
osaa järjestää potilaan laboratoriojatkotutkimukset
tuntee päivystyspotilaan
keskeisiä kuvantamistutkimuksia
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
osaa avustaa lääkäriä haavan ompelussa
osaa avustaa lääkäriä arteria- punktiossa
osaa avustaa lääkäriä intubaatiossa
osaa avustaa lääkäriä likvorin otossa
osaa avustaa lääkäriä sidoksien teossa
tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennalta sovittuja laboratoriopaketteja
osaa tutkia virtsanäytteen stixeillä
osaa ottaa virtsanäytteen katetroidulta potilaalta
osaa ottaa U-HCG-O:n
osaa ottaa nielunäytteen
osaa ottaa bakteeriviljelyn haavasta
osaa ottaa MRSA- ja VRE -näytteet
osaa ottaa ulostenäytteet
osaa avustaa arteria -näytteen otossa
osaa avustaa likvor -näytteen otossa
osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen,
onko näyte otettu kapillaarista, laskimosta vai valtimosta
osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen
virtsanbakteeriviljelynäytteen ottotavasta, onko näyte otettu puhtaasti
lasketusta keskivirtsasta, rakkopunktiolla, kertakatetroimalla vaiko kestokatetrista
osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen,
onko potilaalla antibioottilääkitys ja jos niin mikä
osaa kirjata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen,
mikä on diagnoosiepäily selkäydinnestenäytetutkimuksessa kysyttyään
lääkäriltä
tietää pvk+t:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää crp:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää k, na:n merkityksen ja niiden viitearvot
tietää gluc:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää krea:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää TnT –tutkimuksen merkityksen ja sen viitearvon
tietää CK-MBm:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää pro-bnp:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää rasva-arvojen merkityksen ja niiden viitearvot
tietää inr:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää fidd:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää a-laaja:n merkityksen ja sen viitearvon
tietää alat, afos, gt, amyl, bil:n merkityksen ylävatsakipupotilaalle / ikteerisille /alkoholisteille ym ja niiden viitearvot
tietää Myoglobiinin merkityksen kouristaneille tai pitkään maanneille
sekä sen viitearvot
tietää PLV:n merkityksen vatsakipuisille, virtsakiviepäilyille, raskaana
oleville, lapsille ym. sekä sen viitearvot
tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennalta sovittuja laboratoriopaketteja
osaa tehdä potilaalle lähetteen laboratoriojatkotutkimuksiin
tuntee yleisimpien natiiviluukuvauksien keston ja kulun
tuntee thx -kuvauksen keston ja kulun
tuntee natiivimaha -kuvauksen keston ja kulun
tuntee TT -kuvauksen keston ja kulun (pään TT, vatsan TT)
tuntee UÄ- tutkimuksen keston ja kulun (vatsan uä, alaraajojen uä)
tuntee MRI -tutkimuksen keston ja kulun (pään ja selän MRI)
osaa varmistaa lähetteen olemassaolon ennen potilaan kuvantamisyksikköön siirtämistä
osaa huolehtia levottomien potilaiden rauhoittamisesta ennen kuvan-
hallitsee kuvantamisen taitoja
osaa seurata potilaan vointia
kuvantamisen jälkeen ja reagoida komplikaatioihin
osaa hoitaa kaikenikäisiä eri
erikoisalojen päivystyspotilaita kokonaisvaltaisesti
osaa päihteiden sekundaarihaittojen ennaltaehkäisyn
osaa päihdepsykiatrisen hoidon menetelmiä
osaa sosiaalihoitotyön auttamismenetelmiä
osaa haavanhoidon perusteet
osaa toteuttaa hyvää perushoitoa
osaa kuolevan potilaan hoitoa
osaa toteuttaa potilaan asentohoitoa
tamistutkimusta
osaa valmistella potilaan TT—kuvaukseen laittamalla infuusiokanyylin
osaa ennakoida potilaan kuvantamistutkimusta (natiivimahatutkimusta
ennen istumaan 10 min, jos potilas jaksaa seistä)
osaa valmistella potilaan virtsarakon UÄ-tutkimukseen huolehtimalla,
että potilaalla on virtsarakko täynnä
osaa valmistella potilaan virtsan residuaalimittaukseen huolehtimalla
potilaan virtsarakon tyhjentämisestä ennen tutkimusta
osaa valmistella magneettikuvaukseen menevän potilaan siten, että
potilas menee tutkimukseen sairaalan pyjamassa, ilman koruja, kelloa,
lävistyksiä ja EKG-elektrodeja
osaa mitata potilaan virtsan residuaalin UÄ-laitteella
osaa tarkkailla mahdollisia varjoaineesta johtuvia komplikaatioita
osaa tarkkailla mahdollisia kuvantamisyksikössä tehdyistä toimenpiteistä johtuvia komplikaatioita
osaa hoitaa varjoaineesta johtuvia mahdollisia komplikaatioita
osaa hoitaa infektiopotilaita
osaa hoitaa kuumepotilaita
osaa hoitaa virtsatieinfektiopotilaita
osaa hoitaa pieniä venähdyksiä
osaa hoitaa närästyspotilaita
osaa hoitaa happpo-oirepotilaita
osaa hoitaa ummetuspotilaita
osaa hoitaa oksentelevia potilaita
osaa hoitaa geriatrisia potilaita
osaa hoitaa stressireaktio potilaita, paniikkioirepotilaita
osaa hoitaa verensokeritason normoglygeemiselle tasolle
osaa ottaa päihteiden käytön puheeksi
osaa toteuttaa deliriumin estohoidon lääkärinmääräysten mukaisesti
osaa potilaan hoidon vastuun siirron sosiaalipäivystyksen asiantuntijalle
osaa haavan paranemisprosessin
osaa tunnistaa tulehtuneen haavan terveestä
osaa hoitaa tulehtuneita haavoja
osaa hoitaa puhtaita haavoja
osaa hoitaa I asteen palovammoja
osaa hoitaa pieniä ruhjeita
osaa hoitaa pieniä haavoja
osaa puhdistaa haavan
osaa liimata haavan
osaa laittaa haavasidoksia
osaa poistaa potilaalta ompeleet
osaa poistaa potilaalta hakaset
osaa turvata potilaan nestetasapainon
osaa turvata potilaan ravitsemuksen
osaa turvata potilaan levon
osaa huolehtia potilaan eritystoiminnasta
osaa huolehtia hygieniasta
osaa kuolevan potilaan kivun lievityksen
osaa tukea surevaa omaista
osaa vainajan laiton
osaa avustaa omaisia kuoleman jälkeisiin toimenpiteisiin (tukiverkosto,
pappi, yhteys patologian laitokselle ja/tai hautaustoimistoon)
osaa huolehtia vainajan siirrosta patologian yksikköön
osaa estää painehaavojen syntyä potilaan asentohoidolla
osaa auttaa potilasta vaihtamaan asentoa säännöllisesti
osaa hoitaa eristyspotilaita
osaa osallistua potilaan jatkohoidon järjestämiseen
osaa nostaa sydämen vajaatoimintapotilaan pääpuolen ylöspäin
osaa nostaa matalapaineisen potilaan jalat ylös
osaa tukea potilaan halvaantuneen puolen käden/ jalan hyvään asentoon, ei yliasentoihin
osaa toimia ergonomisesti oikein muuttaessaan potilaan asentoa
tietää, milloin potilas tulee eristää
tietää, miten potilas tulee eristää
osaa varustaa eristyshuoneen vain välttämättömillä hoitotarvikkeilla
hallitsee käsihygienian
osaa käyttää käsidesiä
osaa pestä kädet clostridium- ripuli potilasta hoidettuaan saippualla
osaa organisoida työnsä siten, että välttää turhaa kulkemista erityshuoneeseen
osaa käyttää eristyspotilaan hoidossa suojavarusteita
osaa tarkkailla ja seurata eristyspotilaan vointia
osaa lievittää eristyspotilaan eristyspelkoa
tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot
tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot
osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon
tietää, mitä tyks:n erikoisalan potilaita eri osastoilla hoidetaan
tietää, että hematologiselle osastolle ei voi ottaa infektio-osaston potilaita
tietää, milloin kotiutuva potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan kuljetukseen ja osaa antaa hänelle Kelan kuljetustodistuksen
osaa tilata siirtokuljetuksen
osaa arvioida potilaan siirtokunnon ja varata siirtokuljetukseen oikeat
välineet
osaa varautua kouristuksiin, elottomuuteen, hapentarpeeseen, pahoinvointiin sekä tilan ennalta - arvaamattomaan muutokseen
osaa laittaa potilasasiakirjat valmiiksi ennen jatkohoitoon siirtoa
osaa viestittää olennaisen potilaan voinnista hoitotiimille jatkohoidon
määrittämisen perustaksi
osaa ilmoittaa potilaasta jatkohoitopaikkaan
osaa valmistella potilaan siirtokuljetukseen
osaa hyödyntää kotihoitoa, yö- ja kotiutuspartiota päivystysaikana sekä
virka-aikana suunnitella jatkohoitoa kotiutushoitajan kanssa
osaa tiedustella, onko potilaalla saattaja kotiin tarvittaessa
osaa olla tarvittaessa yhteydessä omaisiin kotiuttaessaan potilasta
osaa huomioida potilaan rahattomuuden aiheuttaman kotiutumisen
ongelman ja konsultoida sosiaalityöntekijä
osaa pyytää kuvantamisyksiköstä potilaan mukaan tarvittavat kuvat
CD:nä tai suoralähetyksenä vastaanottavaan sairaalaan
tietää, että kuvantamisyksikön tilauskeskuksen osastonsihteerit hoitavat kontrolli TT- ja magneettiaikojen tilauksen
3. lääkehoito-osaaminen
osaa arvioida lääkehoitotasapainon
osaa päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiaa
osaa lääkelaskuja
osaa tunnistaa potilaan kyvyn lääkehoitonsa toteuttamiseen
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden käyttöaiheet
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutusmekanismin
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutuksen keston
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden haittavaikutukset
osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vasta-aiheet
osaa lääkkeiden säilyvyyteen liittyvät asiat
osaa elvytyslääkkeet
osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset
osaa laskea peruslääkelaskuja
osaa laskea nesteytyksen määrän ml/kg kohden lapselle
osaa valmistaa lääkkeen antokuntoon
osaa antaa potilaalle lääkettä
osaa seurata lääkkeiden vaikutusta
osaa verituotteiden tilaamisen
verensiirtoon liittyen
osaa nestehoidon toteutuksen
osaa huolehtia potilaan lääkityksestä ennen kuvantamistutkimusta ja sen jälkeen
osaa murskata tabletteja
osaa valmistella injektion
osaa valmistaa infusoitavan lääkkeen esim. antibiootin
osaa valmistaa ripulijuoman
osaa aloittaa lääkehoidon lääkärin määräyksen mukaan
osaa antaa lääkettä po
osaa pistää lääkettä ihon alle
osaa pistää lääkettä lihakseen
osaa antaa lääkettä laskimoon stoossina
osaa antaa lääkettä laskimoon lääkeinfuusiona
osaa antaa lääkettä rektaalisesti
tietää miten nopeasti lääke voidaan antaa
osaa toteuttaa nestehoitoa
osaa antaa lääkettä inhalloiden
osaa kiireellisen lääkehoidon toteutuksen (kouristuspotilaat)
osaa seurata ja arvioida auttaako lääkehoito
osaa arvioida kipulääkkeen vaikutusta VAS -asteikon avulla
osaa seurata sivuvaikutusten, kuten anafylaksian esiintymistä lääkkeenannon jälkeen
osaa tilata veret
osaa pyytää veren sopivuuskokeen tilattaessa verituotteita potilaalle
osaa nesteiden antotavat p.o
osaa huolehtia potilaan riittävästä kipulääkityksestä ennen kuvantamistutkimusta ja sen aikana
osaa huolehtia potilaan riittävästä rauhoittavasta lääkityksestä ennen
kuvantamistutkimusta ja sen aikana
osaa huolehtia potilaan riittävästä nesteytyksestä varjoainetutkimuksen jälkeen
4. tekninen osaaminen
tietää ja osaa käyttää erilaisia
instrumentteja ja välineitä
osaa käyttää erilaisia laitteita
osaa käyttää peangeja
osaa käyttää punkkipihtejä
osaa käyttää saksia
osaa käyttää anatomisia atuloita
osaa käyttää kirurgisia atuloita
osaa käyttää vierasesinepihtejä
osaa käyttää ompeleenpoistoterää
osaa käyttää hakasten poistajaa
osaa käyttää happimaskeja
osaa käyttää nielutuubia
osaa käyttää ventilaatiovälineitä
osaa käyttää intubaatiovälineitä
osaa käyttää I.V. kanylointivälineitä
osaa käyttää injektionantovälineitä
osaa käyttää infuusiovälineitä
osaa käyttää katetrointivälineitä
osaa käyttää nenämahaletkunlaitossa tarvittavia välineitä
osaa käyttää kaularangan tukikauluria
osaa käyttää siirtolautaa ja -lakanaa
osaa käyttää wc-tuolia pyörillä + käsinojilla
osaa käyttää geriatrista tuolia
osaa käyttää eristyssuojaimia
tietää haavan ompelussa tarvittavat välineet
tietää arteria -punktiossa tarvittavat välineet
tietää polvipunktiossa tarvittavat välineet
tietää ja osaa käyttää likvor -näytteenotossa tarvittavia välineitä
osaa käyttää lepositeitä ja magneettivöitä
osaa käyttää erilaisia laboratorionäytteenotossa käytettäviä välineitä
osaa käyttää defibrillaattoria
osaa käyttää potilasvalvontamonitoria
osaa käyttää telemetrialaitetta
osaa käyttää RR -mittaria
osaa käyttää Sao2 -mittaria
osaa käyttää EKG -konetta
osaa käyttää seinähappea
osaa käyttää siirtohappea
osaa käyttää imua
osaa käyttää perfuusoreita
osaa käyttää infusomaattia
osaa käyttää veren-/infuusionesteen lämmitintä
osaa käyttää lämmityspeittoa
osaa käyttää korvalamppua
osaa käyttää kuumemittaria (oto ja ax)
osaa käyttää alkometria
osaa käyttää PEF-mittaria
osaa käyttää HGT-vierianalysaattoria tai vastaavaa
osaa käyttää virtsan residuaalin mittauksessa käytettävää ultraäänilaitetta
osaa käyttää nostolaitteita
osaa käyttää dekoa
osaa käyttää potilaskutsulaitteita
osaa käyttää tietokonetta
osaa käyttää puhelimia
osaa kalibroida laitteet ja tehdä laadun tarkkailunäytteet
5. näyttöön perustuva toiminta
osaa hoitaa potilasta näyttöön
perustuen
osaa ohjata potilasta näyttöön
perustuen
osaa toteuttaa lääkehoitoa
näyttöön perustuen
osaa tiedonhaun
osaa käyttää Käypähoito -suosituksia
osaa käyttää Ohjepankin kuvantamistutkimuksien ammattilaisohjeita
osaa ohjata potilasta ohjepankin ohjeiden mukaisesti
osaa käyttää potilasohjeita potilasohjauksessa
osaa käyttää sähköisiä potilasohjeita ohjauksessa
osaa käyttää lääkehoito-opasta tietolähteenä
osaa käyttää pharmaca-fennicaa potilasohjauksen apuna
osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita potilasohjauksessa
osaa hyödyntää tutkittua tietoa potilasohjauksessa
osaa hyödyntää terveysporttia potilasohjauksessa
osaa perustella antamaansa ohjausta näytöllä
osaa hakea lääkehoidon tietoa Terveyskirjastosta
osaa hakea lääkehoidosta tietoa Terveysportista
osaa hakea erityislupalääkkeistä tietoa internetistä
osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta apteekin kotisivuilta
osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta ensiavun omasta lääkehoitooppaasta
osaa itsenäisen ja oma-aloitteisen tiedon haun uusista hoitotoiminnoista
6. ohjausosaaminen
osaa ohjata potilasta potilaslähtöisesti vastaanotolla
osaa antaa potilaalle perustietoa sairaudesta
osaa ohjata ja opettaa potilasta lääkehoitoon liittyen
osaa kertoa potilaalle päivystyshoidosta ja hoitosuunnitelmasta
osaa ohjata eristyspotilasta
osaa ohjata potilasta toimenpiteiden suhteen
osaa ohjata potilasta laboratoriotutkimuksiin liittyen
osaa ohjata potilasta huomioiden potilaan tiedon ja tuen tarpeen sekä
elämäntilanteen
osaa ohjata potilasta hänen sairauteensa liittyen
osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään
osaa ohjata potilasta suullisesti
osaa antaa potilaalle kirjalliset ohjeet
osaa kertoa keskeisten akuuttien sairauksien oireet
osaa kertoa keskeisten sairauksien arvioidun keston
osaa kertoa vakavien sairauksien vaikutuksista potilaalle
osaa kertoa sairauksien aiheuttamista rajoitteista
osaa kertoa potilaalle lääkkeen käyttöindikaation
osaa kertoa potilaalle lääkkeen annostelusta
osaa ohjata potilasta lääkkeen vaikutusnopeudesta ja -kestosta
osaa ohjata potilasta kolmiolääkkeen vaikutuksista ja rajoitteista
osaa ohjata potilasta ottamaan lääkkeet säännöllisesti
osaa ohjata potilasta lääkkeen ottoajan suhteen
osaa motivoida potilasta ottamaan lääkkeet oikein
osaa ohjata potilasta lääkkeenottotavan suhteen; ruuan kanssa vai
tyhjään vatsaan
osaa ohjata potilasta lääkehoidon kestosta; onko kyseessä kuuriluontoinen lääkitys vai pysyvä lääkitys
osaa ohjata potilasta lääkkeen haittavaikutuksista
osaa ohjata potilasta lääkkeen yhteensopimattomuudesta muiden
lääkkeiden kanssa
osaa ohjata potilasta lääkepitoisuuden seurantaan liittyen; varfariini,
karbamatsepiini
osaa ohjata potilasta mahdollisesta ruokavaliosta lääkehoitoon liittyen
esim. Marevan
osaa ohjata potilasta pitämään lääkkeen aina mukana esim. astma- ja
nitrolääke
osaa opettaa pistotekniikan potilaalle, esim. Klexane
osaa ohjata potilasta lääkkeen oikeaan säilytystapaan
osaa ohjata potilasta tulkitsemaan lääkereseptiä
osaa ohjata potilasta rinnakkaislääkkeiden suhteen
osaa ohjata potilasta yhteydenotosta hoitavaan lääkäriin
osaa ohjata potilasta lääkkeen uusimisen suhteen
osaa kertoa potilaalle arvioidun hoitoajan
osaa kertoa potilaalle hoidon etenemisestä
osaa kertoa potilaalle seurantalaitteista
osaa informoida potilasta liikkumisen suhteen
osaa kertoa potilaalle jatkohoidosta ja -paikasta
osaa informoida potilasta eristyksen syystä ja miten hänen tulee toimia
osaa ohjata potilasta pysyttelemään eristyshuoneessa, kunnes toisin
kerrotaan
osaa kertoa toimenpiteen kulusta potilaalle
osaa kertoa toimenpiteen syystä potilaalle
osaa ohjata potilaan oikeaan paikkaan laboratorionäytteille
osaa kertoa potilaalle laboratorionäytteiden ottoajankohdan
osaa kertoa potilaalle mahdollisista esivalmisteluista laboratorionäytteitä varten, kuten esim. ravinnotta olosta
osaa neuvoa potilasta, että näytteen tulos ei välttämättä kuvasta suoraan sairauden vaikeusastetta, esim. CRP, joka ei aina nouse yhtä
nopeasti kuin taudin vaikeusaste alkuvaiheessa etenee
osaa ohjata potilasta kuvantamistutkimuksiin liittyen
osaa ohjata potilasta käyttämään muita potilasohjauspalveluja
osaa antaa potilaalle kotihoitoohjeet
osaa ohjata potilasta hakeutumaan tarvittaessa jatkohoitoon/ uudelleen hoitoon
osaa ohjata jatkohoidon varaamisessa
osaa ohjata potilaan saattajia
osaa ohjata potilasta näytteenoton jälkeen painamaan näytteenottokohtaa, ettei tule vuotoa tai isoa mustelmaa
osaa ohjata potilaalle virtsanäytteen oikean pesu- ja ottotekniikan
osaa ohjata potilasta ottamaan ulostenäytteet
osaa ohjata potilasta olemaan tarvittaessa ravinnotta ennen laboratoriojatkotutkimuksia esim. verensokerinäytettä ennen
osaa antaa potilaan valmistautumisohjeen laboratorionäytteenottoa
varten
osaa ohjata Marevan -potilasta INR –kontrollien suhteen
osaa ohjeistaa potilasta, miten näytettä säilytetään, kylmässä vai
lämpimässä, jos näyte otetaan kotona
osaa ohjata potilaan kontrollinäytteille päivystyskäynnin jälkeen
osaa ohjata kotiutuvan potilaan menemään MRSA -näytteille terveyskeskukseen
osaa ohjata kävelevät potilaat röntgeniin
osaa kertoa potilaalle, miten kuvantamistutkimus suoritetaan
osaa kertoa potilaalle, kuinka kauan kuvantamistutkimus kestää
osaa kertoa potilaalle, tutkimuksen kulusta
osaa kertoa potilaalle, miksi kuvantamistutkimus tehdään
osaa informoida potilasta kuvantamistutkimuksen vastauksen saamisesta ja sen kestosta sekä siihen liittyvistä tekijöistä
osaa kertoa potilaalle, missä kuvantaminen tapahtuu
osaa informoida potilasta TT-tutkimuksesta
osaa informoida magneettiin menevää potilasta
osaa informoida angioon menevää potilasta
osaa ohjata potilasta kuvantamistutkimuksen jälkeisen jatkohoidon ja
seurannan suhteen
osaa neuvoa potilasta käyttämään päivystyksen puhelinneuvontaa
tarvittaessa
osaa ohjata potilasta käyttämään Tietolähteen palveluja
osaa ohjata potilasta käyttämään ohjepankkia
osaa antaa kestokatetripotilaalle kotihoito-ohjeet
osaa antaa haavanhoidon kotihoito-ohjeita
osaa ohjata potilasta terveyden edistämisen itsehoidossa, kuten tupakoinnin tai alkoholin käytön lopettamisen suhteen
osaa antaa ruokavalio-ohjeet kotiutuvalle potilaalle
osaa kertoa potilaalle oireista, jotka viittaavat tilanteen pahenemiseen
ja uudelleen sairaanhoitajalle/lääkärille hoitoon hakeutumisen tarpeeseen
osaa kertoa potilaalle, minne hänen tulee olla yhteydessä, jos oireet
pahenevat
osaa neuvoa potilasta soittamaan hätäkeskukseen hätätapauksissa
osaa ohjata päihdeongelmaisen katkaisuhoitoon
osaa ohjata perheväkivallan uhrin turvakotiin
osaa ohjata potilasta jatkohoitoajan tilaamisessa oikeaan jatkohoitopaikkaan
osaa ohjata omaisia oikean hoitopaikan valinnan suhteen
osaa ohjata omaisia katkolle pääsemisen suhteen
osaa ohjata omaisia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen lasten rokotusasioissa
osaa ohjata omaisia akuuteissa kriisitilanteissa, kuten omaisen äkillisen menehtymisen jälkeen
osaa lohduttaa omaisia
osaa ohjata omaisia vanhusten kotiavun järjestämisessä
osaa ohjata lapsipotilaan huoltajaa/vanhempaa
osaa kertoa mahdollisesta ennusteesta ja hoidon kestosta omaisille
osaa tiedottaa omaisia hoidon kulusta hoitoprosessin eri vaiheissa
osaa kertoa potilaan voinnista, löydöksistä ja tutkimuksista sekä seu-
osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia
osaa ohjata rokotusasioissa
huomioi terveydenedistämisen
näkökulman potilasohjauksessa
osaa arvioida ohjauksen onnistumista
rannasta
osaa antaa tietoa omaisille hoitosuunnitelmasta
osaa ohjata omaisia, miten eristyshuoneessa tulee toimia
osaa informoida omaisia jatkohoitopaikasta
osaa informoida omaisia osastojen vierailuajasta
osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet omaiselle
osaa kertoa tarvittavista muutoksista elintavoissa tai kotiolojen uudelleenjärjestämisestä
osaa kertoa uuden lääkityksen käyttöönotosta
osaa kertoa, mihin voi kotiuttamisen jälkeen olla tarvittaessa yhteydessä
osaa tunnistaa omaisilta saadun tiedon merkityksen elintavoista ja
lääkityksistä sekä muista sairauksista
osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa ja
pelon lieventämisessä
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen
liittyvän tiedon tason
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen
liittyvän tilannekohtaisen vastaanottamiskyvyn
osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen rokotusasioissa
osaa antaa terveysneuvontaa
osaa arvioida ohjauksen onnistumista
7. kirjaaminen ja raportointi
osaa kirjata keskeisen päivystyshoitotyön sisällön hoitoprosessin mukaisesti
osaa käyttää sähköistä kir-
osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet
osaa kirjata oireiden keston
osaa kirjata oireiden vaikeusasteen
osaa kirjata potilaan aikaisemmat sairaudet
osaa kirjata potilaan perussairaudet
osaa kirjata potilaan hoidon
osaa kirjata potilaalle tehdyt hoitotoimenpiteet
osaa kirjata potilaalle annetut lääkkeet
osaa kirjata potilaan itsehoidon
osaa kirjata potilaan hoidon seurannan ja hoidon vaikutuksen
osaa kirjata potilaan vitaalitoiminnot
osaa kirjata potilaan voinnin seurantaan liittyvät asiat ja
poikkeamat normaalista
osaa kirjata hoitotyön vaikutuksen
osaa kirjata lääkehoidon vaikutuksen
osaa kirjata riskitiedot
osaa kirjata allergiat
osaa kirjata eristystarpeen
osaa kirjata veritartuntavaaran
osaa kirjata potilaan psyykkisen tasapainon
osaa kirjata potilaan pelkotilat
osaa kirjata laboratorionäytteistä
osaa kirjata vierianalyysivastaukset
osaa kirjata näytteen ottokohdan
osaa kirjata näytteen ottopuolen
osaa kirjata potilaan ravitsemuksesta
osaa kirjata, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut
osaa kirjata erityisruokavalion
osaa kirjata potilaan erittämiseen liittyvät asiat
osaa kirjata potilaan pahoinvoinnin/oksentelun
osaa kirjata närästysvaivan
osaa kirjata potilaan virtsan erityksen
osaa kirjata potilaan suolen toimivuuden
osaa kirjata potilaan ulosteen laadun
osaa kirjata potilaan ilmavaivat
osaa kirjata potilaan sosiaalisuuteen liittyvistä asioista
osaa kirjata, onko omaisiin oltu yhteydessä
osaa kirjata konsultaatioihin liittyvät asiat
osaa kirjata lääkärin/toisen sairaanhoitajan konsultaatiosta; mistä asiasta konsultoitu, oireet, löydökset ja saadut
hoito-ohjeet sekä ketä on konsultoitu
osaa kirjata sosiaalityöntekijän konsultaatiopyynnön sekä
sen, että hän on käynyt
osaa kirjata kuolleen potilaan hoitoon liittyviä asioita
osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisiin saatu yhteyttä
osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisilta saatu tarvittaessa avauslupa
osaa kirjata tapahtuneet hoitovirheet
osaa kirjata jatkohoitoon liittyvät asiat
osaa kirjata jatkohoitosuunnitelman
osaa kirjata jatko- ja kotihoito-ohjeet
osaa kirjata sairausloman perusteen ja keston
osaa käyttää ilmoittautumislistaa
jaamisalustaa
osaa raportoida suullisesti
osaa kirjaamisen ja raportoinnin laadunvarmistuksen
osaa käyttää huoneentaulua
osaa käyttää riskitietoja
osaa tilata laboratoriotutkimukset
osaa lukea kuvantamislähetteitä radu- ohjelmasta
osaa tarkistaa kuvantamistutkimuksen tilan (avo, ilm, käy. lau) raduohjelmasta
osaa lukea kuvantamistutkimusten lausunnot radu- ohjelmasta
osaa katsoa rtg -kuvia kuvankatselu- ohjelmalla
osaa kirjata kuvantamiseen ja potilaan vointiin liittyvät asiat sähköiseen potilastietojärjestelmään
osaa tehdä potilaalle kuljetustodistuksen
osaa käyttää sähköistä ”hoitokertomusta”
osaa tilata verituotteita
osaa kirjata verituotteiden siirron
osaa tehdä sairaalainfektioilmoituksen
osaa tallentaa sydänfilmin tietokoneelle EKG-koneesta
osaa kirjata anestesialomakkeelle
hallitsee alueellisesti yhteensopivat tietojärjestelmät
osaa tilata potilaalle kontrolliajan jatkohoitoon
osaa tilata potilaalle kontrolliajan kuvantamistutkimukseen
osaa tilata potilaalle jatkohoidon laboratorionäytteet
osaa kertoa potilaan nimen
osaa kertoa potilaan henkilötunnuksen
osaa kertoa potilaan tulosyyn ja oireet
osaa kertoa, mistä potilas tulee
osaa kertoa potilaan oleelliset perussairaudet
osaa kertoa potilaalle annetusta hoidosta esim. lääkehoito, toimenpiteet
osaa kertoa potilaalle annetun hoidon vaikutuksista
osaa kertoa a keskeiset tutkimustulokset
osaa kertoa lääkärin tekemän diagnoosin ja sairaalaan oton syyn
osaa kertoa keskeiset ja erityistä tarkkailua vaativat asiat esim. sokeri, vitaalit, tajunta, aggressiivisuus
osaa kertoa potilaan mahdolliset verivaraukset
osaa kertoa jatkohoito-ohjeet
osaa kertoa, ovatko omaiset tietoisia (kyllä, ei, ei tietoa)
osaa kertoa potilaan allergiat, tartuntavaaran ja eristystarpeen
osaa kertoa potilaan erityisruokavalion/ruoka-aineallergiat
osaa kertoa potilaan toimintakyvystä: omatoiminen vai autettava
osaa kertoa potilaan liikkumisluvan (vuodepotilas, WC-lupa)
osaa kertoa potilaan sosiaaliset tiedot
osaa turvata tiedonsaannin hyvällä suullisella raportoinnilla hoitajille,
lääkäreille, amanuenssille, omaisille/läheisille, röntgenhoitajalle, laboratoriohoitajalle, sosiaalihoitajalle, kotiutushoitajalle, jatkohoitopaikkaan, poliisille, tukipalveluille, siirtokuljettajalle
osaa varmistaa sydänfilmin laadun ennen sähköiseen potilastietojärjestelmään tallentamista
8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
tuntee VSSHP:n terveydenhuoltojärjestelmää
tuntee VSSHP:n yhteiset hoitoprotokollat ja osaa toimia moniammatillisessa yhteistyössä niiden mukaisesti
osaa tehdä yhteistyötä päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstön kanssa ja
hoitaa potilasta moniammatillisessa
tiimissä
osaa tehdä yhteistyötä kuvantamisyksikön kanssa
osaa tehdä yhteistyötä laboratoriohenkilöstön kanssa
osaa sosiaalityön palvelumuodot
pääpiirteittäin
osaa sosiaalipalveluverkostoa
tuntee perusterveydenhuollon organisaation ja sen toimintatavat
tuntee VSSHP:n erikoissairaanhoidon organisaation ja sen
toimintatavat
tuntee VSSHP:n organisaation pääpiirteissään
tuntee toimialueiden aliprosessien toimintaohjeet päivystyshoitotyön osalta
tuntee päivystyshoitoprosessin
tuntee potilaan kulun vastaanotolle
tuntee yhteiset hoitotyön ohjeistukset ja pelisäännöt
osaa hoitaa potilasta päivystyshoitolinjojen hoito- ja toimintaohjeistusten mukaisesti
osaa tehdä yhteistyötä toisen sairaanhoitajan kanssa
osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen yleislääkärin kanssa
osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen erikoislääkärin
kanssa
osaa tehdä yhteistyötä puhelinneuvonnan sairaanhoitajan
kanssa
osaa tehdä yhteistyötä triage –hoitajan kanssa
osaa tehdä yhteistyötä lääkintävahtimestarin kanssa
osaa tehdä yhteistyötä osastonsihteerien kanssa
osaa tehdä yhteistyötä osastofarmaseuttien kanssa
osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksikköön
osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksiköstä takaisin
osaa saattaa potilaan kuvantamisyksikköön
osaa järjestää eristyspotilaan kuvantamistutkimuksen sopimalla kuvantamisajankohdan etukäteen
osaa informoida kuvantamisyksikköä potilaan eristystarpeesta
osaa neuvoa kuvantamisyksikköä eristyksen toimintatavoista
osaa informoida kuvantamisen vasta-aiheista
osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa, voiko potilaan kuvata seisaallaan
osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa potilaan
perussairaudesta, joka vaikuttaa kuvantamiseen
osaa raportoida potilaasta kuvantamisyksikön henkilöstölle
oleellisista tutkimuksen tekemiseen vaikuttavista tekijöistä
esim. potilaan näkö- tai kuulovammasta, levottomuudesta,
desorientaatiosta tms.
osaa informoida laboratoriohenkilöstöä potilaan eristyksestä
osaa ilmoittaa näytteen kiireellisyydestä laboratorioon
osaa pyytää suklaa- ja verimaljat laboratoriosta
osaa ratkoa näytteiden saatavuuteen tai niiden ottoon liittyviä
ongelmia yhdessä laboratoriohenkilöstön kanssa
tiedostaa tietyt KELAn etuudet (matkakorvaus, lääkekorvaus,
sairaspäiväraha)
tiedostaa kotihoidon palvelut
tiedostaa toimentulotuen
tiedostaa lastensuojeluasiat
tiedostaa tapaturmiin liittyvät vakuutusasiat (liikennevakuutus)
tuntee kotiutushoitajan toimenkuvan akuutin vaiheen hoitamisen tukena
tuntee kotihoidon palvelut akuutin vaiheen hoitamisen tukena
osaa osallistua sosiaalipalveluverkoston toiminnan kehittämiseen
tuntee muiden terveydenhuollon yksiköiden ja organisaatioiden toiminnan ja osaa tehdä moniammatillista
yhteistyötä niiden kanssa
osaa tehdä yhteistyötä potilaan saattajien kanssa
tuntee sosiaaliviranomaisten toimintaa akuutin vaiheen hoitamisen tukena
tuntee poliisin toimintaa akuutin vaiheen hoitamisen tukena
osaa vaikuttaa akuutin vaiheen sosiaalipäivystyksen verkoston
ja palvelujen tarjonnan kehittämiseen
tuntee moniammatilliset yhteistyökumppanit
tietää terveysasemien yhteystiedot
osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa
osaa tehdä yhteistyötä vuodeosastojen kanssa
osaa tehdä yhteistyötä teho-osaston kanssa
osaa tehdä yhteistyötä leikkausosaston kanssa
osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa
osaa tehdä yhteistyötä turvakodin kanssa
osaa informoida kotihoitoa potilaan tilan muutoksesta
tuntee ensihoitopalvelun toiminnan ja osaa tehdä yhteistyötä
osaa tehdä yhteistyötä poliisin kanssa
tietää hätäkeskuksen perustehtävän ja osaa tehdä sen kanssa
yhteistyötä
osaa tehdä yhteistyötä sairaalapapin kanssa
osaa huomioida omaiset potilaan tukena ja tiedonantajana
haastattelussa
osaa hahmottaa omais- ja läheisverkoston
osaa verbaalista ja nonverbaalista
vuorovaikutusta sekä
hallitsee oikean haastattelutekniikan
potilaan kanssa
osaa tunnistaa vuorovaikutussuhteet
osaa yhteistyön perheen ja lääkärin
kanssa
osaa ottaa omaiset mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen
osaa informoida omaisia riittävästi potilaan hoidosta
osaa ottaa yhteyttä omaisiin potilaan tilan huonontuessa
osaa olla empaattinen
osaa rauhoitella omaisia
osaa keskustella omaisen kanssa
osaa kuunnella omaisia
osaa kohdata omaiset
osaa huomioida omaiset
osaa kommunikoida empaattisesti
osaa kohdata potilaan
osaa haastatella potilasta
osaa keskustella potilaan kanssa
osaa herättää potilaan luottamuksen
osaa puhua vakuuttavasti
osaa kuunnella potilasta
osaa nonverbaalisia taitoja
osaa rauhoittaa potilasta
osaa käyttää tulkkia tarvittaessa apuna
osaa tehdä yhteistyötä potilaan kanssa
osaa tunnistaa vanhempien turhautuneisuutta, surullissuutta,
vihaisuutta ja aggressiivisuutta.
osaa kärsivällisyyttä, empaattisuutta, tiukkuutta ja realiteettien
ymmärtämistä
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen sisäisen vuorovaikutuksen ja suhteet
osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin
kanssa
osaa suunnitella lapsen laboratorionäytteiden oton
perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton perheen
kanssa yhteisymmärryksessä
osaa verkostoitua
osaa verkostoitua sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa (neuvolat, päivähoito, koulut)
9. eettinen osaaminen
osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään kohteluun
(L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa hoitaa potilasta hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti (Sairaanhoitajaliitto 1996.
Sairaanhoitajan eettiset ohjeet)
osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään ja riittävään
terveydenhuoltoon
(L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa huomioida potilaan oikeuden tiedonsaantiin
(L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa huomioida potilaan oikeuden tietojen salassa pysymiseen
(L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa toimia asiallisesti
osaa toimia ammatillisesti
osaa kohdella potilaita tasa-vertaisesti ikään, sukupuoleen ja rotuun
katsomatta
osaa kunnioittaa potilasta
osaa huomioida potilaan iän; lapsi, aikuinen, vanhus
osaa kohdata eri kulttuurien ja uskontokuntien potilaita
osaa työskennellä suvaitsevalla ja tuomitsemattomalla asenteella
hyväksyy potilaan erilaisuuden
osaa kohdata eri tunnetiloissa olevia potilaita
osaa heijastavan kuuntelun taidot, empatiakykyä, motivoivaa työotetta sekä osaa tehdä potilaalle rajauksia
osaa huomioida potilaan intimiteettisuojan
osaa hoitaa hienotunteisesti arkaluontoiset asiat
osaa huomioida potilaan mielenterveyshäiriöt
osaa huomioida potilaan alkoholin käytön
osaa huomioida aggressiivisen potilaan
osaa toimia vastuuntuntoisesti
osaa toimia vastuuhoitajana
tuntee sairaanhoitajan toimenkuvan ja osaa toimia sen mukaisesti
on ammattitaitoinen
on kokonaistilanteen näkemystä
omaa korkean tietotason
osaa toimia hoitotyön asiantuntijana
osaa itsensä kehittämisen hakeutumalla oma-aloitteisesti koulutuks
omaa varmat otteet
osaa olla luova
osaa toimia potilaan asianajajana ja edunvalvojana
omaa paineensietokykyä
osaa toimia rauhallisesti poikkeusoloissa
osaa tukea potilasta ottamaan kantaa hoidon päätöksentekoon
osaa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta
osaa toimia rauhallisesti
osaa kunnioittaa potilaan ihmisarvoa
sallii arvokkaan kuoleman potilaalle, jota ei voida enää pelastaa
osaa hoitaa potilasta hyvin
osaa huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja hoitaa potilasta potilaslähtöisesti
osaa kuulla ja ymmärtää potilaan kokemusmaailmaa
osaa huomioida potilaan kommunikointikyvyn
osaa huomioida potilaan aistiongelmat kommunikoinnissa
osaa huomioida potilaan kieliongelmat kommunikoinnissa
osaa huomioida potilaan kuulo-ongelmat kommunikoinnissa
osaa huomioida potilaan aikaisemmat sairaudet
osaa kertoa potilaalle asioista siten, että potilas ymmärtää
osaa ohjata ja informoida potilasta kaikesta hoitoon liittyvästä
osaa potilastietojen salassapidon ja osaa huolehtia tietosuojasta ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa
tietää, että potilaalla on oikeus rajata häntä koskevan tiedon antoa
osaa kysyä suostumuksen potilasasiakirjojen tietojenluovutukseen
osaa kysyä suostumuksen VSSHP:n ulkopuolella tehtyjen kuvantamistutkimusten taltiointiin VSSHP:n kuva-arkistoon
osaa huomioida potilaan oikeuden turvalliseen hoitoon
(Yhtyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistus 1948)
osaa hoitaa potilasta mielenterveyslain mukaisesti
(L 1116/1990)
osaa seurata ja arvioida potilaan hoidossa käytettävien laitteiden toimintaa
osaa huomioida lapsen oikeudet
(L 2007/417, Lastensuojelulaki)
osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen tarvittaessa
osaa huomioida rikoslain
(L 39/1889)
tietää, miten raiskaustapauksissa toimitaan (20 luku Seksuaalirikokset)
osaa noudattaa fyysisen rajoittamisen ohjeistusta
osaa arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta
tietää, miten väkivaltatapauksissa toimitaan (21 luku Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset)
10. turvallisuusasioiden hallinta
osaa toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa sekä edistää sitä
osaa ehkäistä infektioita ja toimia
aseptisesti oikein
osaa ennakoida turvallisuuteen liittyviä uhkatilanteita
osaa edistää laboratorionäytteenottoon liittyvää potilasturvallisuutta
osaa edistää kuvantamiseen liittyvää turvallisuutta
osaa antaa potilaalle oikean lääkkeen oikeaan aikaan
osaa tarkistaa lääkemääräykset epävarmoissa tilanteissa
osaa tunnistaa lääkkeen annon virhemahdollisuudet
osaa toteuttaa lääkehoitoa aseptisesti oikein
osaa huomioida potilaan lääkeaineallergian
osaa lopettaa lääkkeen annon, mikäli potilaalle ilmaantuu allergiaoireita
osaa ilmoittaa lääkehoitovirheestä hoitavalle lääkärille
osaa tehdä lääkehaittailmoituksen lääkehoitovirheestä
osaa tehdä toimenpiteitä ja hoitotoimia aseptisesti oikein
tietää, milloin tulee toimia steriilisti
tietää, milloin riittää tehdaspuhdas toiminta
osaa käyttää käsidesiä desinfektioon
osaa pestä kädet tarvittaessa saippualla
osaa käyttää suunenäsuojusta tarvittaessa suojatakseen potilasta
tartunnalta
tietää sairauksien tartuttavuudesta
osaa informoida henkilöstöä ja omaisia eristyksestä mm. kiinnittämällä oveen eristysohjeet
osaa edistää potilasturvallisuutta käyttämällä vuoteen laitoja tarvittaessa
osaa edistää potilasturvallisuutta osaamalla toimia potilaan rajoittamistilanteissa
osaa kehittää työturvallisuutta työhuonejärjestelyin
osaa hyödyntää riskitietoja työturvallisuuden näkökulmasta
osaa kohdata aggressiivisesti käyttäytyvän ja päihtyneen potilaan
provosoimatta tilannetta
osaa toimia ennakoivasti, jotta uhkatilanteelta vältytään
osaa ennakoida päihdepotilaan käyttäytymisen perusteella mahdollisia uhkatilanteita
osaa ehkäistä potilaan alttiutta tapaturmiin tai ehkäistä lisävahinkoja päivystyshoidon aikana
osaa ohjata potilasta toimimaan aseptisesti oikein hänen ottaessaan itsenäisesti näytteitä
osaa huomioida potilaan fistelin laboratorionäytteenotossa
osaa huomioida infuusion laboratorionäytteenotossa
osaa käyttää röntgen -sädesuojia röntgen tutkimuksen aikana
osaa poistua kuvaustilasta röntgen-kuvauksen ajaksi, mikäli potilaan vointi sen sallii
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, milloin ja mitä potilaasta on kuvattu aiemmin
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, käyttääkö potilas metforminia
sisältävää diabetes -lääkkettä (Diformin®, Eucreas®, Avandamet®, Competact®, Diformin Retard®, Glucophage®, Metforem®,
Metformin Actavis®, Metformin Stada®, Oramet-Hexal®, Janumet
takeda® ja Glubrava®), mikä on varjoaineella tehtävän TTtutkimuksen vasta-aihe, mikäli Krea -arvo ei ole normaali
tietää varjoaineen munuais- ja maksavaikutuksesta
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää potilaan Krea -arvon ennen varjoainetutkimuksia
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen varjoaineelle
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen jodipitoiselle varjoaineelle, joka on varjoaine-tutkimuksen vasta-aihe (al-
osaa edistää potilaan kliinisen tilan
turvallisuutta
osaa toimia työturvauhkatilanteessa
osaa turvata potilaan hoidon jatkuvuuden
osaa turvata lapsen turvallisuuden
lergiatapauksissa huomioitava, onko allergian aiheuttaja ollut varjoaine vai pesuaine, kuten Betadine®)
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas raskaana, mikä on
natiivi- ja tt-tutkimuksen vasta-aihe
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko magneettitutkimukseen
menevä potilas raskaana
osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, ettei magneettitutkimukseen
menevällä potilaalla ole metallia kehossaan, kuten sydäntahdistinta, sydämen keinoläppää, sisäkorvaproteesia, insuliinipumppua,
kipupumppua
osaa ennakoida päihdepotilaan kliinisen tilan muutoksia
osaa käyttää turvapainikkeita
tietää, että vartija on talossa
tietää, missä on pakotie
osaa käyttää alkusammutusvälineitä
osaa ilmoittaa uhasta
osaa evakuoida tarvittaessa
osaa järjestää turvallisen potilassiirron
osaa raportoida keskeiset asiat
osaa konsultoida tarvittaessa
osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismahdollisuudet kotona
osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet ja neuvot
sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle.
osaa turvata lapsipotilaan hoidon jatkuvuuden
osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden sairaalan sisällä
(ajanvarauspoliklinikka)
osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden kotiin
osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden jatkohoitopaikkaan (, oma terveyskeskus, neuvola)
osaa siirtää ohjatusti hoito-vastuun vanhemmille kotihoitoon siirryttäessä
Liite 13
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen
TULES -toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko – osaaminen TULES toimialueella
Osaaminen
osaa traumapotilaan tietoperustan
tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet ja osaa arvioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen
vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä
osaa arvioida lapsipotilaan jatkohoidon tarvetta
Osaamisen kuvaus
osaa traumapotilaiden vammamekanismit
osaa traumapotilaiden vammojen erityispiirteet
osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti
tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet
osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet
ja erot eri ikävaiheissa
osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteuttamiseen
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen TULES toimialueella
Osaaminen
osaa lapsipotilaan tarkkailun
osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua
osaa haavanhoidon
osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
osaa suorittaa toimenpiteitä
osaa avustaa toimenpiteissä
Osaamisen kuvaus
osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun
osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja
osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa ommella ihon pintakerrokseen ulottuvan pienen
haavan
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit,
ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus,
ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvantamista
osaa tehdä tukisidoksia
osaa poistaa kipsin
osaa tukea potilaan rankalaudalle
osaa laittaa iv kanyylin lapselle
osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin
ohjeen mukaan
osaa avustaa pleurapunktiossa
osaa avustaa kipsauksessa
osaa avustaa pleuradreenin laitossa
osaa avustaa lääkäriä polvipunktiossa
osaa avustaa inkisiossa
osaa avustaa haavan revisioissa
osaa avustaa diatermian käytössä
3. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
lääkehoito-osaaminen
TULES
-
toimialueella
Osaaminen
osaa antaa lääkettä
osaa nestehoidon toteutuksen
lapselle
osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
4. Yhteispäivystyksen
Osaamisen kuvaus
osaa antaa jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan
osaa antaa lääkettä lapselle iv
osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden
osaa löytää lapsen nesteenantosuonet
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren
lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
sairaanhoitajan
tekninen
osaaminen
TULES
-
toimialueella
Osaaminen
osaa käyttää TULES -potilaiden hoidossa tarvittavia välineitä
6. Yhteispäivystyksen
Osaamisen kuvaus
tietää vedonlaitossa tarvittavat välineet
tietää replantaatio- välineet
tietää sormen amputaatiossa käytettävät välineet
osaa käyttää rankalautaa
sairaanhoitajan
ohjausosaaminen
TULES
-
toimialueella
Osaaminen
osaa antaa potilaalle kotihoito-ohjeet
osaa lääkehoito-ohjauksen
Osaamisen kuvaus
osaa opettaa ja ohjata potilasta kävelemään sauvoilla
osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon
osaa ohjata potilasta pärjäämään collar-cuff –sidoksen
kanssa
osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet
osaa antaa kipsinhoito-ohjeet
osaa antaa plastikkakirurgian ohjeet
osaa antaa käsikirurgian ohjeet
osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteuttamisessa kotona (inhaloitavat lääkkeet)
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
TULES -toimialueella
Osaaminen
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja
vuorovaikutuksen
Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa
päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa
kykyä ottaa tilanne haltuun
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon
osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa
ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen
hoitoon
osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa
osaa hoitoon osallistamisen
9. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
eettinen
osaaminen
TULES
-
toimialueella
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen potilaan ja
vanhempien oikeudet (L 1992/785,
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana
Liite 14
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista
9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista
10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
päätöksenteko-osaaminen
sydän
-
toimialueella
Osaaminen
osaa arvioida hoidon kiireellisyyttä toimiessaan hoitoyksikössä
osaa selvittää sydänsairauksien oirekuvat ja aikaisemmat hoidot
Osaamisen kuvaus
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit
osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen
osaa tunnistaa sydäninfarktin
osaa tulkita ohitusleikkauspotilaiden ongelmat
osaa selvittää dissekaatio -potilaiden oirekuvan
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen sydän -toimialueella
Osaaminen
osaa seurata potilaan vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä
osaa sydäninfarktipotilaan
tilan analyysin ja aloitushoidon
Osaamisen kuvaus
tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä
osaa tunnistaa johtumishäiriö sydänfilmistä, pidentynyt PQaika
osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä
osaa ST-nousu –infarktipotilaan hoitopolun ja toimia sen
mukaisesti (liuotushoito/angio potilaan siirto kardiologiseen
akuuttihoitoyksikköön)
osaa sydämen vajaatoimintapotilaan tilan analyysin ja
aloitushoidon
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
laittaa potilaalle katetrin ja seurata diureesia
osaa SVT rytmihäiriöpotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
laittaa i.v-kanyylin kyynärtaipeeseen
osaa FA/FLUTTERIrytmihäiriöpotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon
osaa sydänleikkauksesta
toipuvan potilaan komplikaatiot
osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
kertoa potilaalle mahdollisesta huonosta olosta SVT:n lääkehoidon aikana
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
selvittää, milloin rytmihäiriö on alkanut
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
selvittää, millaisia rytmihäiriöoireita potilaalla on
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
selvittää, milloin on viimeksi kuvattu keuhkot
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
selvittää, onko nukutettu aiemmin ja liittyikö siihen jotain erityistä
sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa
selvittää, onko potilaalla saattajaa kotiin mahdollisen anestesiassa tehtävän rytmisiirron jälkeen
osaa sydänleikkauksesta toipuvan potilaan yleisimmät
komplikaatiot
osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
3. Yhteispäivystyksen
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
sairaanhoitajan
lääkehoito-osaaminen
sydän
-
toimialueella
Osaaminen
osaa lääkefarmakologiaa
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
Osaa toteuttaa verensiirron
Osaamisen kuvaus
osaa toteuttaa Marevan potilaan –hoidon
osaa toteuttaa Cofact-hoidon
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
furesiksella
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen sydän -toimialueella
Osaaminen
osaa käyttää erilaisia laitteita
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää CPAPia
osaa käyttää BiPAP
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen sydän -toimialueella
Osaaminen
Osaamisen kuvaus
osaa ohjata potilasta tutkimusosaa kertoa angiosta, rasituskokeesta ja sydäninfarktin liuoten ja toimenpiteiden suhteen
tushoidosta
Liite 15
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamista
7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamista
9. Eettinen osaaminen - ei erityisosaamista
10. Työturvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen vatsa toimialueella
Osaaminen
osaa tunnistaa hätätilan
osaa selvittää sydänsairauksien
oirekuvat ja aikaisemmat hoidot
Osaamisen kuvaus
osaa tunnistaa vatsakatastrofin
osaa selvittää dissekaatio -potilaiden oirekuvan
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen vatsa toimialueella
Osaaminen
osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
osaa avustaa toimenpiteissä
Osaamisen kuvaus
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg,
laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa hematuriakatetrin kautta tehtävän huuhtelun
osaa laittaa nenämahaletkun
osaa avustaa inkisiossa
osaa avustaa haavan revisioissa
osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito - osaaminen vatsa toimialueella
Osaaminen
osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
4. Yhteispäivystyksen
Osaamisen kuvaus
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
sairaanhoitajan
tekninen
osaaminen
toimialueella
Osaaminen
osaa käyttää laitteita
Osaamisen kuvaus
osaa avustaa diatermian käytössä
vatsa
-
Liite 16
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamista
5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamista
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista
9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista
10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen neurologian toimialueella
Osaaminen
osaa arvioida neurologisten sairauksien hoidon tarpeen kiireellisyyttä
toimiessaan hoitoyksikössä
Osaamisen kuvaus
osaa aivoinfarktin oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot
osaa aivoverenvuotojen oirekuvat, vaikutukset ja eri
hoitomuodot
tietää ALS, MS-taudin oirekuvat ja vaikutukset
tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat ja vaikutukset
tietää migreenin ja postspinaalipäänsäryn syyt, oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot
tunnistaa neurologiset infektiot
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen neurologian toimialueella
Osaaminen
osaa tutkia neurologisen potilaan ja
tarkkailla potilasta
osaa tehdä toimenpiteitä
osaa toteuttaa kliinisen hoidon
osaa valmistella potilaan tutkimuksiin ja toimenpiteisiin
Osaamisen kuvaus
osaa tehdä potilaalle ortostaattisen kokeen
osaa neurologisen statuksen arvioinnin ja tilan seurannan
osaa laittaa potilaalle nenämahaletkun
osaa avustaa likvorpaineenmittauksessa/aivopaineen?
osaa hoitaa migreeni potilaita, joilla tyypillinen kohtaus
ja diagnoosi
osaa valmistaa potilaan EEG tutkimukseen sekä tutkimukseen liittyvät varotoimenpiteet oirekuva tunnistaen
osaa valmistaa potilaan magneettitutkimukseen (erilaiset TT- tutkimukset, varjoainekuvaukset)
osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit,
ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus,
ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen neurologian toimialueella
Osaaminen
osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta
Osaamisen kuvaus
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
Liite 17
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen -toimialueella
1. päätöksenteko-osaaminen
2. hoitotyön kliininen osaaminen
3. lääkehoidon osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista
6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamista
7. kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista
8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista
9. eettinen osaaminen – ei erityisosaamista
10. turvallisuuden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen medisiininen toimialueella
Osaaminen
osaa arvioida potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja
toimia sen mukaisesti hoitoyksikössä
osaa määritellä päivystyshoitoa vaativat potilaan hoidon
tarpeen alueet
Osaamisen kuvaus
osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyden
osaa tunnistaa vatsakatastrofin
osaa tunnistaa sydäninfarktin
osaa tunnistaa AVH-potilaan
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit
osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen medisiininen –
toimialueella
Osaaminen
osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
osaa hoitaa potilasta itsenäisesti ja tehdä itsenäisesti
toimenpiteitä
osaa avustaa lääkäriä toimenpiteissä
Osaamisen kuvaus
osaa ottaa ja tulkita keto-aineet
osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa laittaa aikuiselle nenämahaletkun
osaa aloittaa BiPap ja CPAP-hoidon lääkärin ohjeistuksen
mukaisesti
osaa laittaa nenämahaletkun intoksikaatiopotilaalle
osaa hoitaa ketoasidoosi –potilasta
osaa avustaa pleurapunktiossa
osaa avustaa lääkäriä polvipunktiossa
osaa avustaa lääkäriä subclavia -kanyylin laitossa
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen medisiininen –
toimialueella
Osaaminen
osaa päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiaa
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
Osaamisen kuvaus
osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden
käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
furesiksella
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen medisiininen –toimialueella
Osaaminen
osaa käyttää laitteita
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää BiPap-CPAP- laitteita
Liite 18
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivinen ja syövänhoito toimialueella
1. päätöksenteko-osaaminen - ei erityisosaamista
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. ohjausosaaminen
7. kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen - osaaminen - ei erityisosaamista
8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamista
9. eettinen osaaminen - ei erityisosaamista
10. turvallisuuden hallinta - ei erityisosaamista
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen operatiivinen ja
syövänhoito toimialueella
Osaaminen
osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin
osaa valmistella potilaan
kuvantamistutkimukseen
osaa avustaa lääkäriä toimenpiteissä
Osaamisen kuvaus
osaa leikkauspotilaan valmistelut
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa avustaa lääkäriä pleuradreenin laitossa
osaa avustaa lääkäriä pleura -punktiossa
osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa
osaa avustaa lääkäriä akuuttien palovammojen hoidossa
osaa avustaa lääkäriä KNK -potilaan toimenpiteissä
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen operatiivinen ja syövänhoito toimialueella
Osaaminen
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
Osaamisen kuvaus
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen operatiivinen ja syövänhoito toimialueella
Osaaminen
osaa käyttää välineitä
Osaamisen kuvaus
tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet
tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät välineet
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen operatiivinen ja syövänhoito
toimialueella
Osaaminen
osaa antaa kotihoito-ohjeita
Osaamisen kuvaus
osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle
potilaalle
Liite 19
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten –
toimialueella
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen
7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta
1. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
päätöksenteko-osaaminen
lasten
-
toimialueella
Osaaminen
Osaamisen kuvaus
tuntee lasten hoitoosaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti
työn erityispiirteet ja
osaa arvioida lapsen yleistilan
osaa arvioida lapsipoosaa arvioida lapsen sairauden oireet
tilaan kiireellisyyden
osaa tunnistaa lapsen välittömän tai uhkaavan hengenvaaran
tarpeen lapsen vointiin
osaa arvioida lapsen ravitsemus- ja kuivumistason
ja oireisiin perustuen
osaa arvioida lapsen kosketusarkuuden
hoitoyksikössä
osaa tunnistaa lapsen vatsakatastrofin
osaa tunnistaa monivammapotilaan
osaa tunnistaa lapsen pahoinpitelyn tunnusmerkkejä
osaa arvioida konsulosaa arvioida sosiaalityöntekijän asiantuntijatarpeen lasten osalta ja
taation tarpeen
konsultoida lääkäriä esim. lastensuojeluilmoituksen suhteen
osaa lastensairauksia
osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien
oireet
osaa lasten fysioloosaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirgiset erityispiirteet
teet
osaa lasten nestetasapainon erityispiirteet
hallitsee nopeasti
muuttuvat tilanteet
osaa arvioida lapsipotilaan jatkohoidon tarvetta
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
osaa ennakoida, reagoida ja puuttua varhain nopeasti muuttuviin
lapsipotilaan fysiologisiin (erityisesti hengitys ja GI -infektiopotilaat)
ja psyykkisiin muutoksiin
osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteuttamiseen
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen
osaa lapsipotilaan tarkkailun
osaa valmistella lapsipotilaan
toimenpiteisiin
osaa toteuttaa toimenpiteitä
lapselle
Osaamisen kuvaus
osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun
osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja
osaa havaita fyysisten oireiden taustalla olevan psyykkisen
ongelman
osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja
anestesiakaavakkeen täyttö)
osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa laittaa nenämahaletkun lapselle
osaa katetroida lapsen
osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä lapsilta
osaa avustaa lapselle tehtävissä toimenpiteissä lääkäriä
osaa limaimujen käytön
osaa ottaa lapselta sydänfilmin
osaa laittaa laskimo kanyylin lapselle
osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden
oton
perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksissa
osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä
osaa ottaa pussivirtsanäytteen
osaa erilaisten virus- ja bakteerinäytteiden otot
osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta
osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
osaa arvioida ja hoitaa lapsen
kipua
osaa osallistua lapsipotilaan
jatkohoidon järjestämiseen
osaa arvioida lapsen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla
osaa käyttää lasten hoitotyön kivunlievityskeinoja
osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoimenpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen lasten toimialueella
Osaaminen
osaa annostella lääkkeen
lapselle
osaa huomioida lapselle annettujen lääkkeiden yhteisvaikutukset
osaa antaa lapselle lääkettä
Osaamisen kuvaus
osaa annostella lääkkeen lapselle painokilojen mukaan
osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset lasten hoitotyössä
osaa antaa lääkettä lapselle iv
osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle
esim. Osmosal®
osaa nestehoidon toteutuksen
lapselle
osaa lapsen nestetasapainon
tarkkailun ja tunnistaa riskitekijät
osaa toteuttaa verensiirron
lapselle
osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden
osaa käytettävien nesteiden peruskoostumuksen
osaa löytää lapsen nesteenantosuonet
osaa lapsen nestehoidon aikaisen muutosten tarkkailun
neste- ja elektrolyyttitasapainossa
osaa tunnistaa eri-ikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja
ennakoida mahdollisia elimistön nopeita muutoksia
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen
tietää tai osaa käyttää lasten
tutkimukseen ja hoitoon tarkoitettuja välineitä
Osaamisen kuvaus
tietää lasten intubaatiovälineet
osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä
osaa käyttää lasten katetrointivälineitä
tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen
osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia
osaa lääkehoito-ohjauksen
Osaamisen kuvaus
osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa
ja pelon lieventämisessä
osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen
liittyvän tiedon tason
osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteuttamisessa
kotona (inhaloitavat lääkkeet)
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen lasten -toimialueella
Osaaminen
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen
osaa toimia lapsipotilaan ja hänen perheensä sekä lääkärin
kanssa
osaa hoitoon osallistamisen
Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä
ottaa tilanne haltuun
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä
osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin ja
perheen kanssa
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon
osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa
ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen
hoitoon
9. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
eettinen
osaaminen
lasten
-
toimialueella
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen potilaan
oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan
asemasta ja oikeuksista)
osaa huomioida potilaan oikeuden
hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon (L 1992/785, Laki potilaan
asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden
lapsen huoltajana
osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa
10. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta lasten toimialueella
Osaaminen
osaa toteuttaa lasten lääkehoitoa
turvallisesti ja edistää sitä
osaa turvata lapsen jatkohoidon
turvallisuuden
Osaamisen kuvaus
osaa tarkistaa lapsen lääkemääräykset epävarmoissa
tilanteissa
osaa tarkistaa ja varmistaa lääkemäärien annostelun
lapselle (tablettien osittaminen, iv-lääkkeiden laimennus)
osaa tunnistaa lääkkeen annon virhemahdollisuudet
lapselle
osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismahdollisuudet kotona
osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet
ja neuvot sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle.
osaa turvata lapsen hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden sairaalan sisällä (ajanvarauspoliklinikka)
osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden avohoidossa
osaa siirtää ohjatusti hoito-vastuun vanhemmille kotihoitoon siirryttäessä
Liite 20
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrisessa hoitoprosessissa
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamista
5. Näyttöön perustuva toiminta
6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamista
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista
10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen geriatrisessa
hoitoprosessissa
Osaaminen
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan hoidon kiireellisyyden
tarpeen vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitotyksikössä
Osaamisen kuvaus
osaa arvioida geriatrisen hengenahdistuspotilaan CPAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan sosiaalisen
tilan
osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kliinisen tilan tyypillisimpien sairauksien ja niiden oireiden tietoperustasta käsin
osaa tunnistaa geriatrisen päivystyspotilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit.
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan dementoivan sairauden aiheuttamat oireet
osaa tunnistaa vatsakatastrofin
osaa tunnistaa sydäninfarktin
osaa tunnistaa monivammapotilaan
osaa tunnistaa AVH-potilaan
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen geriatrisessa hoitoprosessissa
Osaaminen
osaa seurata geriatrisen potilaan
vointia ja tulkita elimistön häiriötiloja
osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin
osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää erilaisia toimintakyvyn arviointi- ja havaintomenetelmiä
osaa käyttää erilaisia sairauksien oireiden arviointi- ja
havaintomenetelmiä
osaa toteuttaa ja tulkita toimintakyvyn arviointimittareiden tuloksia
osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten
osaa laittaa nenämahaletkun
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen geriatrisessa hoitoprosessissa
Osaaminen
osaa arvioida monisairaan
geriatrisen potilaan lääkehoitotasapainoa
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
Osaamisen kuvaus
osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkitystä geriatrin hoitolinjausten mukaisesti
osaa geriatrisen potilaan lääkityksen keskeisen kliinisen farmakologian
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan mahdollisen polyfarmasian
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
nesteenpotilääkkeellä
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
5. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta geriatrisessa
hoitoprosessissa
Osaaminen
osaa turvata hoidon jatkuvuuden näyttöön perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa noudattaa Käypä hoito – suosituksia geriatrisen potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa
osaa hoitaa geriatrista potilasta hoitoketjujen ohjeistusten
mukaisesti
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
geriatrisessa hoitoprosessissa
Osaaminen
osaa moniammatillisen
työryhmätyöskentelyn
Osaamisen kuvaus
osaa integroida sosiaalipäivystyksen / sosiaalihoitotyön ja siihen liittyvän erityisosaamisen osaksi geriatrisen potilaan toimintakyvyn arviointia, hoitoa ja jatkohoidon järjestämistä
osaa informoida yöpartiota
Liite 21
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdepotilaan hoitoprosessissa
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
5. Näyttöön perustuva toiminta
6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamiskuvausta
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamiskuvausta
1. Yhteispäivystyksen
sairaanhoitajan
päätöksenteko-osaaminen
päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa arvioida päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeen päihdepotilaan
vointiin ja oireisiin perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa tunnistaa päihteiden käytön riippuvuusilmiöt
osaa tunnistaa persoonallisuushäiriöt
osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan
osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen arvioinnin
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa tutkia päihdepotilaan ja
seurata hänen vointiaan
osaa päihteiden sekundaarihaittojen ennaltaehkäisyn
osaa päihdepsykiatrisen hoidon menetelmiä
osaa sosiaalihoitotyön auttamismenetelmiä
osaa osallistua potilaan jatkohoidon järjestämiseen
Osaamisen kuvaus
osaa hyödyntää psykiatrisen hoidon menetelmiä päihdepotilaan
tilan arviointiin ja hoitoon
osaa havainnoimalla ja keskustelemalla selvittää psykiatrisen potilaan voinnin
osaa tukea potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reaktiossa
osaa kartoittaa suisidaalisuuden astetta
osaa nähdä päihdepotilaan kliinisen kokonaistilanteen
osaa päihteiden sekundaarihaittojen ehkäisyn periaatteet
osaa amfetamiinipsykoosin varhaisoireiden hoidon toteutuksen
lääkärin määräysten mukaisesti
osaa tehdä motivoivan haastattelun
osaa ohjata päihdepotilaan päihdetyön sekä psykiatrisen hoidon
palveluverkostoon ja hoitoprosessiin
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
osaa päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiaa
Osaamisen kuvaus
osaa seurata sedatoituneen potilaan tajunnantasoa
osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden
käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston
5. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa turvata hoidon jatkuvuuden näyttöön perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa noudattaa Käypä hoito – suosituksia päihdepotilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa osallistaa päihdepotilaan
päätöksentekoon
Osaamisen kuvaus
osaa tehdä itsenäisesti ja moniammatillisesti päätöksiä
yhdessä päihdepotilaan ja hänen läheistensä sekä
viranomaisten kanssa tunnistaen päihdetyötä ohjaavan
lainsäädännön
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen päihdeprosessissa
Osaaminen
osaa hoitaa potilasta hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti (Sairaanhoitajaliitto
1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet)
Osaamisen kuvaus
osaa toimia päihdepotilaan asioiden ajajana ja toimia tarvittaessa potilaan puolesta käynnistäen hoitoonohjausprosessin
Liite 22
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrisen potilaan hoitoprosessissa
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamiskuvausta
6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamiskuvausta
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen psykiatrisessa
prosessissa
Osaaminen
osaa esihaastatella psykiatrisesti oireilevan potilaan
osaa psykiatristen sairauksien tietoperustan
osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen psykiatrisesti oireilevan
potilaan vointiin ja oireisiin
perustuen toimiessaan hoitoyksikössä
osaa arvioida psykiatrisesti
oireilevan potilaan jatkohoidon tarvetta
Osaamisen kuvaus
osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan kotilääkityksen
osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan mahdollisen
nykyisen hoitopaikan
osaa mielialaongelmien oirekuvat
tuntee potilaan vastentahtoisen hoidon kriteerit
tunnistaa persoonallisuushäiriön
osaa tehdä toimintakyvyn arvioinnin
osaa selvittää oireiden/sairastumisen kehityshistorian
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan masennustilan
osaa selvittää potilaan itsetuhoisuuden
osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen arvioinnin
osaa käynnistää intoksikaatiopotilaan ongelman selvityksen
osaa selvittää potilaan mielialaongelmia
osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan
osaa selvittää potilaan persoonallisuushäiriöongelmia
osaa selvittää potilaan ahdistuneisuutta, harhaisuutta, maanisuutta, negatiivisia ja positiivisia oireita
osaa käynnistää selvittelyprosessin, onko kyseessä psyykkinen vai somaattinen ongelma
osaa neuvoa psykiatrisesti oireilevan potilaan ottamaan yhteyttä tarvittaessa
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen psykiatrisessa prosessissa
Osaaminen
osaa tutkia psykiatrisesti oireilevan potilaan ja seurata
potilaan vointia
Osaamisen kuvaus
osaa neurologisen statuksen arvioinnin ja tilan seurannan
osaa havainnoimalla ja keskustelemalla selvittää psykiatrisen potilaan voinnin
osaa tukea potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa
psyykkisessä reaktiossa
osaa tehdä alustavaa erotusdiagnostiikkaa potilaan psykoottisista piirteistä
kykenee arvioimaan itsensä vahingoittamisen syitä
osaa kartoittaa suisidaalisuuden astetta
osaa psykiatrisesti oireilevan potilaan tilannehallinnan
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen psykiatrisessa
prosessissa
Osaaminen
osaa seurata psykiatrisesti
oireilevan potilaan lääkehoidon vaikutusta
osaa ennakoida psykiatrisesti oireilevan potilaan lääkehoitoa
Osaamisen kuvaus
osaa havainnoida lääkehoidon kannalta psykiatrisesti oireilevan potilaan tilasta olennaisen
osaa ennakoida lääkemääräysten toteuttamisen tarvetta
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
psykiatrisessa prosessissa
Osaaminen
osaa verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta
sekä
hallitsee oikean haastattelutekniikan psykiatrisesti oireilevan potilaan kanssa
Osaamisen kuvaus
osaa luoda luottamuksellisen yhteistyösuhteen psykiatrisesti
oireilevan potilaan kanssa
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen psykiatrisessa prosessissa
Osaaminen
osaa hoitaa potilasta mielenterveyslain mukaisesti
(L 1116/1990)
Osaamisen kuvaus
osaa arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta
10. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta psykiatrisessa prosessissa
Osaaminen
osaa arvioida itsemääräämisoikeuden rajoittamisen
Osaamisen kuvaus
osaa arvioida hallitun fyysinen rajoittamisen käytön psykiatrisesti oireilevan potilaan hoidossa
Liite 23
VSSHPn yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan erityisosaaminen
1. päätöksenteko-osaaminen
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoidon osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta
6. ohjausosaaminen
7. kirjaaminen ja raportointi
8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. eettinen osaaminen
10. turvallisuusasioiden hallinta
1. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan päätöksentekoosaaminen
Osaaminen
osaa esihaastatella potilasta
puhelimitse
osaa puhelimessa arvioida
päivystyshoidon tarpeen sekä kiireellisyyden oireisiin
perustuen
osaa tunnistaa konsultaation
tarpeen
Osaamisen kuvaus
osaa selvittää potilaan nimen ja henkilötunnuksen
osaa selvittää potilaan puhelinnumeron
osaa selvittää potilaan kotikunnan
osaa kysyä potilaan oireet/ongelman
osaa kysyä oireiden alkamisjanakohdan ja keston
osaa kysyä potilaan oireen mahdollisesta muutoksesta
osaa kysyä potilaan perussairaudet
osaa kysyä potilaan peruslääkityksen
osaa kysyä, miten potilas on hoitanut vaivaansa
osaa kysyä potilaan vaivaan ottamat lääkkeet
osaa kysyä potilaalta mahdollisesti otetut laboratorio- ja tutkimustulokset
osaa kysyä onko tämä ensikontakti vaivan suhteen
osaa kysyä, onko potilasta hoidettu jossain muualla saman
vaivan vuoksi
osaa selvittää potilaan kotiolot
osaa valita oikean hoitoajankohdan
tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan
hoidon tarpeen arvioin
osaa tehdä päihtyneen mielenterveyspotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvion
hallitsee vakavien sairauksien oireiston
havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti
osaa valita oikean hoitopaikan
tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan
hoidon tarpeen arvioin
hallitsee vakavien sairauksien oireiston
havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti
osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyden
osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat
osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat
tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat
tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit
Osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet
Osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset
erityispiirteet
Osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja
erot eri ikävaiheissa
osaa konsultoida triage –lääkäriä hoidon tarpeen arviointiin
liittyen
osaa kääntää erityislupalääkkeitä koskevat puhelut lääkärille
osaa konsultoida lääkäriä tarvittaessa lääkehoidon ohjeistuksen suhteen
osaa puhelimessa tehdä potilaan jatkohoitopäätöksen
osaa konsultoida päivystävää psykiatria puhelimitse
osaa konsultoida lääkäriä suisidaalisen ja/tai terveys/henki
uhattuna olevasta potilaasta, jotta lääkäri voi tehdä virkaapupyynnön
osaa päättää potilaan jatkohoidon tarpeesta
osaa pyytää potilaan tulemaan tarvittaessa yhteispäivystykseen hoidon tarpeen arviota varten
2. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kliininen osaaminen
Osaaminen
osaa oireenmukaisen hoidon
osaa hoitaa perussairauksia
osaa tulkita keskeisten tutkimusten tuloksia
osaa hoitaa käytännön asiat
virka-apupyyntöön liittyen
osaa järjestää jatkohoidon
Osaamisen kuvaus
tietää päivystyspotilaiden keskeiset oireet
tietää päivystyspotilaiden keskeisten oireiden keston
osaa tehdä vakavien oireiden edellyttämiä hoitotoimenpiteitä
tietää vakavien oireiden vaatimat keskeiset hoidot
osaa yhdistää oireita ja sairauksia
osaa hoitaa perussairauksia
osaa tulkita keskeisiä päivystyspotilaan laboratorio ja rtg tutkimuksien tuloksia
tietää, että lääkäri päättää ja vastaa virka-apupyynnön tekemisestä
osaa lähettää lääkärin tekemän virka-apupyyntölomakkeen
poliisille
tietää, että virka-apupyyntölomakkeessa tulee olla kirjattuna
potilaan nimi, syy, miksi hänet tulee saattaa hoidon piiriin
sekä lääkärin allekirjoitus
osaa ohjata potilaan soittamaan hätäkeskukseen tarvittaessa
osaa pyytää potilasta tulemaan päivystykseen tarvittaessa
osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon
osaa antaa jatkohoitoajan potilaan omalle terveysasemalle
osaa järjestää päihdepotilaan jatkohoidon
osaa järjestää potilaan jatkohoidon ensi- ja turvakotiin
osaa järjestää intervallipaikan vanhukselle, jonka omaishoitaja on sairastunut
osaa järjestää kriisiryhmän tapaamisen akuutin psyykkisen
kriisitilanteen potilaalle
osaa järjestää potilaan jatkohoidon kotona kotihoidon turvin
osaa järjestää potilaan voinnin seurannan ohjeistusten mukaisesti
osaa järjestää kontrollisoiton potilaalle
3. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen
Osaaminen
osaa erityislupalääkkeiden
käytänteet
Osaamisen kuvaus
osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin
erityislupalääkkeiden hoitoon liittyvissä asioissa
4. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan tekninen osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää puhelinjärjestelmää
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää sankaluureja
osaa poimia puhelun jonosta
osaa vaihtaa puhelujonoa
osaa löytää numeron listalta, jos puhelu katkeaa kesken
osaa soittaa takaisin puhelinjärjestelmään soittaneelle
osaa soittaa takaisin nauhalle äänitiedon jättäneelle
osaa ottaa välipuhelun konsultoitaessa lääkäriä
osaa siirtää potilaan puhelun lääkärille tarvittaessa
osaa käyttää help -deskiä teknisissä ongelmissa
5. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan näyttöön perustuva
toiminta
Osaaminen
osaa tehdä hoidon tarpeen
sekä kiireellisyyden arvioinnin näyttöön perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnissa
osaa hyödyntää tutkittua tietoa hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnissa
osaa käyttää terveysporttia hoidon tarpeen kiireellisyyden
arvioinnin apuna
hallitsee yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM2010:4)
osaa käyttää hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin ohjeistusta eli triage-ohjeistusta apuna
6. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan ohjausosaaminen
Osaaminen
osaa antaa kotihoito-ohjeita
puhelimitse
Osaamisen kuvaus
osaa antaa aikuisille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta
osaa antaa lapsille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta
osaa ohjata insuliinidiabeetikkoa lääkehoidossa
osaa antaa gastroenteriitin kotihoito-ohjeet
osaa ohjata potilasta ottamaan tarvittaessa uudelleen yhteyttä
osaa antaa kotihoito- ja seurantaohjeet omalle terveysasemalle ohjatulle potilaalle
osaa antaa toimintaohjeet kotiin tilan huononemisen varalle
osaa antaa antibioottiripulin hoito-ohjeistuksen
osaa ohjata terveyspalvelujen käytössä
osaa ohjata potilasta lääkereseptin uusimisessa
osaa ohjata potilasta valmistautumaan kotona tutkimuksiin
osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet
osaa ohjata potilasta käyttämän oikeita terveyspalveluja
osaa opastaa hätätilapotilasta tai hänen omaistaan soittamaan 112
osaa ohjata omaisia alaikäisen alkoholin käyttöön liittyen
osaa ohjata potilasta ei-kiireellisten lääkereseptien uusimisessa
osaa ohjata potilasta kiireellisten lääkereseptien uusimisessa
7. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen
Osaaminen
osaa kirjata keskeisen päivystyshoitotyön sisällön hoitoprosessin mukaisesti
Osaamisen kuvaus
osaa kirjata potilaan henkilötiedot potilastietojärjestelmään
osaa kirjata potilaan päivystyspotilaaksi, kun hänet kutsutaan
päivystykseen
osaa kirjata ulkokuntalaisen sisään, kun hänet kutsutaan päivystykseen
osaa kirjata potilaalle annetut lääkehoito-ohjeet
osaa kirjata potilaalle annetut kotihoito-ohjeet
osaa kirjata potilaan hoitoon ohjauksen
8. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
Osaaminen
tuntee muiden terveydenhuollon yksiköiden ja organisaatioiden toiminnan ja osaa
tehdä yhteistyötä niiden
kanssa
Osaamisen kuvaus
osaa informoida yöpartiota
osaa toimia yhteyshenkilönä potilaan, soittajan ja hoitavan
lääkärin välillä virka-apupyyntöä tarvitsevan potilaan hoidossa
tietää terveysasemien yhteystiedot
tietää hammashuollon yhteystiedot
tietää kouluterveydenhuollon yhteystiedot
tietää opiskelijaterveydenhuollon yhteystiedot
tietää neuvolatoiminnan yhteystiedot
tietää kotihoidon yhteystiedot
9. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan eettinen osaaminen
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet (L
1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
Osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana
10. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan turvallisuusasioiden
hallinta
Osaaminen
osaa turvata hoidon jatkuvuuden
Osaamisen kuvaus
osaa kirjata kaiken oleellisen potilaspuheluun liittyen
osaa turvata hoidon jatkuvuuden järjestämällä riittävän jatkohoidon
Liite 24
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa
1. Päätöksenteko-osaaminen
2. Kliininen osaaminen
3. Lääkehoito-osaaminen
4. Tekninen osaaminen
5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamista
7. Kirjaaminen ja raportointi
8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen
9. Eettinen osaaminen
10. Turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen triagessa
Osaaminen
osaa itsenäisesti arvioida
päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeen potilaan
vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan kokemukseen perustuen potilaan
saapuessa päivystyspoliklinikalle
osaa itsenäisesti arvioida
päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeen lapsen
vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan kokemukseen perustuen lapsen saapuessa päivystyspoliklinikalle
hallitsee nopeasti muuttuvat
tilanteet
osaa tunnistaa konsultaation
tarpeen
osaa valita potilaalle oikean
hoitoyksikön sairauteen, oireisiin tai vammaan perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa triage –ohjeistuksen
osaa huomioida potilaan kokonaistilanteen hoidon kiireellisyyttä arvioitaessa
osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat
osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat
osaa tunnistaa monivammapotilaan oirekuvat
osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat
osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat
tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat
tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit
tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet
tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet
osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti
tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot
tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet
osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset
erityispiirteet
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot
eri ikävaiheissa
osaa arvioida potilaan tilan nopeasti
osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa
osaa organisoida toimintaa poikkeusoloissa
hallitsee päivystyspoliklinikan kokonaistilanteen
osaa konsultoida triage-lääkäriä tehdäkseen päivystyshoidon tarpeen ja/tai kiireellisyyden arvion
osaa konsultoida lääkäriä, jos triage -ohjeistus ei ole riittävä
tietää, mitä potilaita hoidetaan akuuttihoitohuoneessa
tietää, mitkä potilaat hoidetaan nopeassa hoitolinjassa eli
fast track
tietää, mitä potilaita hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla
tietää, mitä potilaita hoidetaan geriatrisessa yksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan vatsahoitoyksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan operatiivisen ja syövänhoidon
toimialueella ja missä yksikössä ne hoidetaan
tietää, mitä potilaita hoidetaan neurologisessa hoitoyksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan
psykiatrisessa hoitoyksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan päihdeyksikössä
tietää sosiaalihoitotyön hoitoprosessin
tietää, mitä potilaita hoidetaan sydän- ja medisiinisessä hoitoyksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan TULES -hoitoyksikössä
tietää, mitä potilaita hoidetaan lastenhoitoyksikössä
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen triagessa
Osaaminen
osaa eri toimipisteiden
päivystyshoitotyötä
osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua
Osaamisen kuvaus
tietää pääpiirteissään eri erikoisalojen potilaiden hoidosta
on kokemusta päivystyspoliklinikan eri toimipisteiden päivystyshoitotyöstä
osaa hoitaa potilaita kokonaisvaltaisesti
osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen triagessa
Osaaminen
osaa päivystyslääkkeiden
lääkefarmakologiaa
Osaamisen kuvaus
osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden
käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen triagessa
Osaaminen
osaa käyttää laitteita
Osaamisen kuvaus
osaa viranomaisviestinnän Virve-laitteella
7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaaminen ja raportointiosaaminen triagessa
Osaaminen
osaa kirjata keskeisen päivystyshoitotyön sisällön hoitoprosessin mukaisesti
Osaamisen kuvaus
osaa kirjata arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä eli
triage luokan
osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet
osaa kirjata jatkohoitopaikan / tutkimusyksikön
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen triagessa
Osaaminen
osaa lapsipotilaiden
kohtaamisen ja vuorovaikutuksen
osaa toimia lapsipotilaiden
ja perheiden kanssa
osaa hoitoon osallistamisen
Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä
ottaa tilanne haltuun
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon
osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen triagessa
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen
potilaan ja vanhempien oikeudet (L 1992/785, Laki
potilaan asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen
huoltajana
Liite 25
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton erityisosaaminen
1. päätöksenteko-osaaminen
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista
6. ohjausosaaminen
7. kirjaaminen ja raportointi
8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
9. eettinen osaaminen
10. turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton päätöksenteko-osaaminen
Osaaminen
osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden oireisiin perustuen
osaa määrätä vierianalyysinäytteitä
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan
kontrolli- tai lisätutkimuksiin tarvittaessa
osaa tehdä potilaan
jatkohoitopäätöksen
Osaamisen kuvaus
osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä
osaa tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä
osaa tunnistaa johtumishäiriöt sydänfilmistä
tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien
oireet
osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa
osaa määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mukaan
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan tarvittaessa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte)
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan MRSAnäytteille
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i-stat:n (K, Na, Gluk,
Hb, Hct) tulosten perusteella
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i krea:n tulosten perusteella
osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen D-dimeeri:n tulosten
perusteella
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton kliininen osaaminen
Osaaminen
osaa tutkia potilaan
tietää millä vierianalysaattorilla
saadaan mikäkin näyte ja osaa
tulkita niiden vastauksia
osaa seurata ja arvioida potilaan
vointia ja reagoida siihen
osaa arvioida ja hoitaa lapsen
kipua
osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
osaa avustaa lääkäriä toimiessaan lääkärin vastaanottohuoneiden välissä
osaa hoitaa kaikenikäisiä eri erikoisalojen päivystyspotilaita
osaa järjestää jatkohoidon
Osaamisen kuvaus
osaa ottaa alkoholiverinäytteet
osaa ottaa laskimosta D-dimeeri:n
osaa ottaa laskimo i-krea:n
osaa ottaa pika-Tnt:n
osaa ottaa INR, K,Na, CRP jne. I-Stat vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla)
osaa ottaa TNT -pikatestin Cobas h vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla
osaa ottaa Hb Hemocue -vierinäyteanalysaattorilla tai
vastaavaa
osaaottaa CRP:n Afinion -vierinäyteanalysaattorilla tai
vastaavalla
osaa ottaa CRP:n Quick read- vierinäyteanalysaattorilla
tai vastaavalla
osaa seurata ja arvioida tulehtuneen haavan paranemista
osaa seurata ja arvioida kroonisen haavan paranemista
osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa huuhdella cystofixin
osaa tehdä erilaisia sidoksia
osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin ohjeen mukaan
osaa ottaa lapselta sydänfilmin
osaa huuhdella silmän
osaa avustaa lääkäriä poskiontelopunktioissa
osaa avustaa lääkäriä silmätoimenpiteissä
osaa avustaa lääkäriä kipsauksessa ja lastoituksessa
osaa hoitaa venähdyksiä
osaa avustaa lääkäriä murtuman ja luksaation repositiossa
osaa avustaa lääkäriä lapsipotilaan NML:n asettamisessa
osaa avustaa lääkäriä lapsen i.v.-kanyylin laitossa
osaa hoitaa jälkiehkäisyn tarpeessa olevia potilaita
osaa hoitaa sähkösilmäpotilaita
osaa hoitaa virtsaumpi -potilaita ja cystofix-potilaita, yli
16- vuotias virtsaumpinaispotilaita
osaa hoitaa nieluinfektio- ja, korvasärkypotilaita
osaa hoitaa lapsipotilaita
osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon
tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot
tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot
tietää, milloin potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan
sairaankuljetukseen
3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton lääkehoito-osaaminen
Osaaminen
osaa määrätä lääkettä saatuaan rajatun lääkeenmääräämisoikeuden Valviralta
suoritettuaan Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen ammatilliset erikoistumisopinnot, 45 op
osaa valmistaa lääkkeen antokuntoon ja antaa lääkettä
osaa kirjoittaa lääkereseptin
saatuaan rajatun lääkeenmääräämisoikeuden Valviralta suoritettuaan Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen
-ammatilliset erikoistumisopinnot, 45 op
Osaamisen kuvaus
osaa määrätä antibiootin naisten komplisoitumattomaan satunnaiseen virtsatieinfektioon
osaa määrätä silmävoidetta ja kipulääkettä sähkösilmäpotilaalle
osaa määrätä kipulääkettä migreenipotilaalle
osaa määrätä jälkiehkäisylääkkeen tarvittaessa
osaa määrätä jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan
osaa määrätä lääkeinjektion (Voltaren + Norflex) selkäkipupotilaalle ohjeistuksen mukaan
osaa määrätä kuumelääkettä flunssa-/kurkkukipupotilaalle
ohjeistuksen mukaan
osaa määrätä särkylääkettä korvasärkypotilaalle
osaa määrätä särkylääkettä nyrjähdyksiin ja venähdyksiin
osaa määrätä särkylääkettä hammassärkyyn
osaa määrätä ripulijuomaa annosteluohjeen mukaan
osaa antaa sähkösilmäpotilaalle kipulääkettä
osaa laittaa sähkösilmäpotilaalle silmävoidetta
osaa antaa jälkiehkäisylääkkeet
osaa antaa jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan
tietää lääkkeiden vaikutuksesta
tietää lääkkeiden vaikutuksen keston
tietää lääkkeiden haittavaikutuksista
tietää lääkkeiden vasta-aiheista
tietää perussairauksista
tietää lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja yhteensopimattomuudesta
tietää lääkkeiden käyttöaiheista
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton tekninen osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää erilaisia laitteita
osaa käyttää erilaisia vierianalysaattoreita (POCtutkimus)
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää kipsisahaa
osaa käyttää tympanometria korvatulehdusdiagnostiikassa
osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnostiikassa
osaa käyttää Cobas h vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(TNT pikatesti)
osaa käyttää Cardiac reader -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (D-dimeeri, TNT, PRO-BNB)
osaa käyttää I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(INR, K,Na, CRP jne)
osaa käyttää Hemocue -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (Hb)
osaa käyttää Afinion -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(CRP)
osaa käyttää Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (CRP)
6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton ohjausosaaminen
Osaaminen
osaa ohjata potilasta hakeutumaan tarvittaessa jatkohoitoon
osaa antaa kotihoito-ohjeita
Osaamisen kuvaus
osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon
osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle
potilaalle
7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton kirjaamisen ja raportoinnin
osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää sähköistä kirjaamisalustaa
Osaamisen kuvaus
osaa kirjoittaa sairauslomatodistuksen
osaa kirjoittaa poissaolotodistuksen lapsen huoltajalle
osaa kirjata konsultaation sähköiseen kirjaamisalustaan
osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
Osaaminen
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen
ja vuorovaikutuksen
osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa
osaa hoitoon osallistamisen
Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen,
psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä,
nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä
sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun.
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon
osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen
osallistaa ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista
lapsen hoitoon
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton eettinen osaaminen
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen potilaan
ja vanhempien oikeudet (L
1992/785, Laki potilaan asemasta
ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden
lapsen huoltajana
Liite 26
VSSHPn yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan erityisosaaminen
1. päätöksenteko-osaaminen
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista
6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamista
7. kirjaaminen ja raportointi
8. yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen
9. eettinen osaaminen
10. turvallisuuden hallinta – ei erityisosaamista
1. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen
Osaaminen
hallitsee nopeasti muuttuvat
tilanteet
osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen oireisiin perustuen
osaa arvioida lapsipotilaan
päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen oireisiin perustuen
Osaamisen kuvaus
osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa
osaa soittaa potilasta hoitavalle tiimille ja lääkärille hälytyksissä
osaa tehdä hätätilapotilaan hoidon vaatimia nopeita päätöksiä
osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat
osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat
osaa tunnistaa monivammapotilaan
osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat
osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat
tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat
tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat
osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyden
osaa neurologisen statuksen arvioinnin
osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen
osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti
mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit
tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet
tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet
osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti
tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot
tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet
osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset
erityispiirteet
osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot
eri ikävaiheissa
2. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan kliininen osaaminen
Osaaminen
osaa tehoelvyttää
osaa hoitaa hätätilapotilaita
hoitoprotokollan ohjeistuksen
mukaisesti
osaa seurata hätätilapotilaan
vitaalielintoimintoja ja hoitaa
niitä
osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua
Osaamisen kuvaus
osaa hoitaa respiraattoripotilasta
osaa tukea potilaan hemodynamiikkaa lääkkeellisesti lääkärin ohjeistuksen mukaan
osaa toimia traumahälytyksessä eli hoitaa monivammapotilasta
osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 1 eli hoitaa potilasta,
jolla on aortan aneurysma epäily
osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 2 eli hoitaa runsaasti
verta ripuloivaa tai verta oksentavaa potilasta
osaa toimia AVH –hälytyksessä eli hoitaa aivoinfarkti- tai aivoverenvuotoepäilypotilasta
osaa toimia sisätautihälytyksessä 1 eli hoitaa elvytyspotilasta
osaa toimia sisätautihälytyksessä 2 eli hoitaa sydäninfarktipotilasta
osaa hoitaa intoksikaatio –potilasta, jolla on vitaalitoiminnot
uhattuna
osaa hoitaa ketoasidoosi –potilasta
osaa hoitaa potilaan happo-emästasapainon häiriötiloja
osaa hoitaa aivovamma -potilasta
osaa hoitaa massivuotopotilasta
osaa määrätä hälytyspotilaalle protokollan mukaiset laboratoriotutkimukset (trauma-, kirurginen, sydän- ja avh-paketti)
osaa järjestää hälytyspotilaalle protokollan mukaiset röntgentutkimukset (esim. thx, lantio ja/tai FAST-UÄ)
osaa tarkkailla, nouseeko happisaturaatio C-pap-hoidossa
osaa tarkkailla, poistuuko hiilidioksidi Bi-pap-hoidossa
osaa seurata arteria –astrupin avulla happoemästasapainon
normalisoitumista
osaa seurata potilaan ruokatorvesta tai peräsuolesta mitattua lämpöä
tuntee ihmisen hormonitoiminnan
tuntee hermoston toiminnan
osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun
osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja
osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja hemodynamiikkaa kuten verenpainetta ja pulssia kuvantamisen aikana
osaa seurata hätätilapotilaan liikehdintää kuvantamisen aikana
osaa huomioida kuvantamisyksikön erilaisena hoitoympäristönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa
osaa seurata potilaan neurologista statusta
osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla
osaa valmistella hätätilapotilaan toimenpiteisiin
osaa leikkauspotilaan valmistelut
osaa valmistella hätätilapotilaan kuvantamistutkimuk-
osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvantamista
seen
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä
osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin
osaa ottaa pussivirtsanäytteen las
osaa ottaa arteria -astrupin arteria -kanyylistä
osaa ottaa verinäytteet arteriakanyylistä
osaa ottaa keto-aineet
osaa avustaa laboratorionäytteiden otossa
osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta lab on jo
osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
osaa ottaa laadukkaita verinäytteitä lapsilta
osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksissa
osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä
osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä
osaa laittaa aikuiselle nenämahaletkun
osaa laittaa potilaan rankalaudalle
osaa tehdä tukisidoksia
osaa katetroida lapsen
osaa ottaa lapselta sydänfilmin
osaa laittaa iv kanyylin lapselle
osaa avustaa hätätilapotilaan
toimenpiteissä
osaa avustaa arteria -kanyylin laitossa
osaa avustaa kipsauksessa
osaa avustaa trakeostomian teossa
osaa avustaa torakotomiassa
osaa avustaa pleuradreenin laitossa
osaa avustaa pleurapunktiossa
osaa avustaa Sengstake-Blakemoren tuubin laitossa
osaa avustaa lääkäriä subclavia -kanyylin laitossa
osaa avustaa kallo- ja tibia -vedon laitossa
osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa
Osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
3. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen
Osaaminen
osaa ensi/akuuttihoitohuoneessa käytettävien lääkkeiden farmakologiaa
osaa antaa lääkettä lapsipotilaalle
osaa liuotuslääkehoidon
osaa nestehoidon toteutuksen lapselle
osaa tarkkailla lääkehoidon
vaikutusta
osaa toteuttaa verensiirron
Osaamisen kuvaus
tietää pääpiirteissään elvytyslääkkeiden vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien sydänlääkkeiden vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien nesteenpoistolääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien anestesialääkkeiden vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien relaksanttien vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien kipulääkkeiden vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien pahoinvointilääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien vastavaikuttajalääkkeiden
vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
tietää pääpiirteissään yleisimpien antibioottien vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot
osaa antaa lääkettä lapselle iv
osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle
osaa toteuttaa sydäninfarktin liuotuslääkehoidon
osaa toteuttaa aivoinfarktin liuotuslääkehoidon
osaa toteuttaa keuhkoembolian liuotuslääkehoidon
osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden
osaa löytää lapsen nesteenantosuonet
osaa tarkkailla, nouseeko RR-taso nestehoidolla tai muulla
tukilääkityksellä, esim noradrenaliinilla
osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon
osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja
furesiksella
osaa seurata potilaan diureesia furesiksen annon jälkeen
osaa seurata sydäninfarktin liuotushoidon vaikutusta
osaa seurata aivoinfarktiliuotuksen vaikutusta
osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa
osaa punasolujen antoindikaatiot
osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)
osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella
4. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan tekninen osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää ensi/akuuttihoitohuoneessa olevia laitteita
tietää ja osaa käyttää ensi/akuuttihoitohuoneessa olevia välineitä
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää respiraattoria
osaa käyttää matkarespiraattoria
osaa käyttää CPAP:ia
osaa käyttää BIPAP:ia
osaa käyttää vierianalysaattoria
osaa käyttää UÄ-laitetta virtsan residuaalin mittauksessa
osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnostiikassa
tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet
tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät välineet
tietää trakeostomian laitossa tarvittavat välineet
tietää vaikean intubaation välineet
tietää vedonlaitossa tarvittavat välineet
tietää arteriakanyloinnissa tarvittavat välineet
osaa koota arteriapainesetin
tietää torakotomiassa käytettävät välineet
tietää laparotomiassa käytettävät välineet
tietää pleuradreeninlaitossa tarvittavat välineet
tietää Sengstake-Blakemoorin tuubin latossa tarvittavat välineet
osaa käyttää rankalautaa
tietää replantaatiovälineet
tietää lasten intubaatiovälineet
osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä
osaa käyttää lasten katetrointivälineitä
tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet
tietää intraosseaalineulan
7. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin
osaaminen
Osaaminen
osaa kirjata potilaan kuvantamiseen liittyviä asioita
osaa käyttää sähköisiä potilastietojärjestelmiä
Osaamisen kuvaus
osaa kirjata hätätilapotilaan voinnin kuvantamistutkimuksen
aikana
osaa kirjata hätätilapotilaan tilassa kuvantamistutkimuksen
aikana tapahtuneen muutoksen
osaa kirjata, milloin hätätilapotilas on päässyt kuvantamistutkimukseen
osaa käyttää anestesiaohjelmaa
8. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen
Osaaminen
osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen
osaa toimia lapsipotilaiden ja
perheiden kanssa
osaa hoitoon osallistamisen
Osaamisen kuvaus
osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan
osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon
osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä
osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä
ottaa tilanne haltuun
osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/
osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon
osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen
hoitoon
9. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan eettinen osaaminen
Osaaminen
osaa huomioida alaikäisen
potilaan ja vanhempien oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään kohteluun (L
1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen
huoltajana
osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa
Liite 27
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä erityisosaaminen
1. laboratoriotutkimusten päätöksenteko-osaaminen
2. kliininen osaaminen
3. lääkehoito-osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
4. tekninen osaaminen
5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamiskuvausta
6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
7. kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen
9. eettinen osaaminen
10. tuvallisuuteen liittyvä osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta
1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä päätöksentekoosaaminen
Osaaminen
Osaamisen kuvaus
osaa määrätä potilaan kontosaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan
rolli- tai lisätutkimuksiin tarvittarvittaessa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte)
taessa
osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan
MRSA-näytteille
osaa määrätä vieriosaa määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten muanalyysinäytteitä
kaan
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä kliininen osaaminen
Osaaminen
osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä aikuisilta
osaa ottaa laadukkaita näytteitä lapsilta
Osaamisen kuvaus
osaa ottaa alkoholiverinäytteet laskimosta
osaa ottaa verinäytteitä arteria –kanyylistä, kuten valtimoverinäytteen
osaa ottaa näytteitä vierianalysaattoreilla
osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin
osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden
oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä
osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksissa
osaa avustaa laboratorionäytteiden otossa
osaa ottaa laadukkaan sydänfilmin
osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä
osaa ottaa pussivirtsanäytteen
osaa erilaisten virus- ja bakteerinäytteiden otot
osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta
osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa
osaa ottaa lapselta sydänfilmin
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä tekninen osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää erilaisia vierianalysaattoreita (POCtutkimus)
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää Cobas h vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(TNT pikatesti)
osaa käyttää Cardiac reader -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (D-dimeeri, TNT, PRO-BNB)
osaa käyttää I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(INR, K,Na, CRP jne)
osaa käyttää Hemocue -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (Hb)
osaa käyttää Afinion -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa
(CRP)
osaa käyttää Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (CRP)
8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriotyöhön liittyvä yhteistyö- ja vuorovaikutus osaaminen
Osaaminen
osaa tehdä yhteistyötä lapsen
näytteenotossa sekä lapsen
että vanhempien kanssa
Osaamisen kuvaus
osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton
perheen kanssa yhteisymmärryksessä
9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä eettinen osaaminen
Osaaminen
osaa huomioida potilaan
oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon (L
1992/785, Laki potilaan
asemasta ja oikeuksista)
Osaamisen kuvaus
osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa
Liite 28
VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen
1. kuvantamiseen liittyvä päätöksenteko-osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
2. kuvantamiseen liittyvä kliinisen hoitotyön osaaminen
3. kuvantamiseen liittyvä lääkehoito-osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
4. kuvantamiseen liittyvä tekninen osaaminen
5. kuvantamiseen liittyvä näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamiskuvausta
6. kuvantamiseen liittyvä ohjausosaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
7. kuvantamiseen liittyvä kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen
8. kuvantamiseen liittyvä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
9. kuvantamiseen liittyvä eettinen osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta
10. kuvantamiseen liittyvä turvallisuuden hallinta - ei erityisosaamiskuvausta
2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kliinisen hoitotyön
osaaminen
Osaaminen
osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen
Osaamisen kuvaus
osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvantamista
osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix
osaa seurata potilaan vointia,
osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja hemodynamiikreagoida muuttuviin tilanteikaa kuten verenpainetta ja pulssia kuvantamisen aikana ja
siin ja hoitaa potilasta sekä
sen jälkeen
kuvantamistutkimuksen aiosaa seurata hätätilapotilaan liikehdintää kuvantamisen aikana että sen jälkeen
kana ja sen jälkeen
osaa huomioida kuvantamisyksikön erilaisena hoitoympäristönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa
4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä tekninen osaaminen
Osaaminen
osaa käyttää kuvantamislaitetta
Osaamisen kuvaus
osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnostiikassa
osaa käyttää ultraäänilaitetta virtsan residuaalimittauksessa
7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen
Osaaminen
osaa kirjata potilaan kuvantamiseen liittyviä asioita
Osaamisen kuvaus
osaa kirjata hätätilapotilaan voinnin kuvantamistutkimuksen
aikana
osaa kirjata hätätilapotilaan tilassa kuvantamistutkimuksen
aikana tapahtuneen muutoksen
osaa kirjata, milloin hätätilapotilas on päässyt kuvantamistutkimukseen