Asuminen ja yhteiskunta -lehden
3/2013 Tontti kallista isänmaata s. 3 Uusia asunnottomia lisää s. 4 Lähiöihin uusi ote s. 4 Lainvoimalla kohtuuhintaiseen asumiseen? s. 6–7 kavampi aloittaa. ASUKALIITTO ry järjestää 15–16. syyskuutpeASUKASLIITTo REAgoI Nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin ja tuo rinteisen asumisalan seminaarin, 2 Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 asukkaiden näkökulman. järjestyksessään jo 22. kerran. Tä2esiin ASUMINEN & YHTEISKUNTA 2/2013 Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon. nä vuonna kokoonnumme siis Salon kaupungissa. Salon kaupungin Meripellontie 11 C, 00910 Helsinki ASUKASLIITTo SEURAA asumisen kehityssuuntia Euroopassa Meripellontie 11 C, 00910 Helsinki 050 3391150, [email protected] edustajat kertovat meille, kuinka voidakseen edistää hyvien ja torjua huonojen vaikutusten siirtymistä www.asukasliitto.fi 50 3391150, [email protected] kunta-uudistus on toteutunut ja Tapaamiset vain ennalta sovittuina. Suomeen. www.asukasliitto.fi minkälaisia uudistuksia on siis taASUKASLIITTo NEUVoo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiön apaamiset vain ennalta sovittuina. PERUSTETTUosakkaita, VUoNNA 1974, jäseninä on 127 perusyhdistystä ympäri pahtunut. Seuraaviin kuntavaaleiAsukasliitto ry 11 C, 00910 Helsinki Meripellontie ja lisäksi henkilöjäseniä ympäri Suomen. asukkaiden yhdistyksiä, asukas- ja talotoimikuntia Suomea asumisterveysja hin on ainakin tulossa muutoksia Jäsenmaksu 20 euroa/henkilöjäsen. Yhdistyksen jäsenmaksu Vuosaarentie 6 [email protected] B, 00980 Helsinki 050 3391150, jäsenmäärästä riippuen alkaen 25 euroa. asumisympäristöasioissa. esim. valtuuston kokoon. organisaatioihin. 2 Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 kouskäytäntöjen koulutusta ja uutuutena on viestinnän koulutusta. Hyviä uutisia kuuluu myös asuntoministeri Krista Kiurun aktiivisuudesta, kun hän kiertää kunnissa puhumassa vuokra-asuntotuotannon puolesta. Ministeri Kiurun puheenvuoro Vuosaaren käynnillä sai uskomaan, että hän on vakavasti paneutunut vuokra-asuntojen lisäämiseen. tä ja hyvin hoidetulta satunnais kulkijan silmään. Koet varmas että varsinaissuomalaiset ovat v lan mukavaa porukkaa. TULE KANSSAMME tekemä seminaarista mielenkiintoine keskustelujen, kommenttien vaikkapa mukavan väittelyn m keissä. Illan vietossa on luvassa k ken muun hauskan lisäksi yllät siä ja onnekkaita voittajia ! Liitto julkaisee Asuminen & Yhteiskunta -lehteä. p.www.asukasliitto.fi 045 132 8404, [email protected], www.asukasliitto.fi Huonoja uutisia on tietenkin se, Tervetuloa kaikki jouko Toiminnanjohtaja Villo Pertti, p. 040 742 50 33, [email protected] ERUSTETTUASUKASLIITTo VUoNNA 1974,KoULUTTAA jäseninä on teemapäivillä, 127 perusyhdistystä ympäri seminaareissa, taloyhtiöiden Toimisto avoinna ma-pe klo 9–15. Tapaamiset vain ennalta sovittuina. Tapaamiset vain ennalta sovittuina. Porslahdentie 28 E 41, 00980 Helsinki Hyviä uutisia on myös ASUKAS- että kunnat ja rakentajat eivät ole mukaa uomea ja lisäksi henkilöjäseniä ympäri Suomen. koulutus- ja informaatiotapahtumissa sekä asukas- ja talotoimikuntien ASUKASLIITTo ToIMII hyvän, kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisen uusien toimintamuotojen LIITON yhtä innokkaina lähtemään tuottaäsenmaksuPerustettu 20 euroa/henkilöjäsen. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 1974, jäseninä yhdistyksiä ja henkilöjäseniä Suomen. tapaamisissa. puolesta jaympäri asukkaita palvelevan, kestävän kehityksen ratkaisut käynnistyminen. Liittomme järjes- maan ja rakentamaan uutta vuokASUKASLIITTO asuinympäristön puolesta. äsenmäärästä riippuenvuonna alkaen 25 euroa. Jäsenmaksu 2013 on 25 euroa/henkilöjäsen. huomioivan Yhdistyksen jäsenmaksu PERUSTETTU VUoNNA 1974, jäseninä on 127 perusyhdistystä ympäri Olen luonteeltani toivoton optimisei tarvitse ottaa vastaan tarjottua kaupungin asuntojen keskivuokra tää vuokrauudenmuotoisia osallistumisra-asuntokantaa kuin ministeri. Tuula Hännine asukasyhdistykset ja muut yhteisöt, jäsenmäärästä alkaen -lehteä. 40 euroa. Liitto julkaiseeASUKASLIITTo AsuminenYHDISTää & Yhteiskunta itto julkaisee Asuminenriippuen & Yhteiskunta asukkaat, omistusasukkaat, osaomistusasukkaat, omakotitaloasukkaat Suomea ja lisäksi henkilöjäseniä ympäri Suomen. ti ja vähän haaveilijakin. työtä. on edullisempi kuin muiden yleismahdollisuuksia, joista mainittaNyt on sitten aika antaa KEPPIÄ ja varapuheenjoht -lehteä.Villo Pertti, p. 040 742 50 33, [email protected] Hyvillä uutisilla on tietenkin mu- hallituksille. Järjestämme myös ko- tiviteetit. Kaupunki näyttää siistiloiminnanjohtaja valtakunnallisesti vaikuttavaksi liitoksi ja verkottaa ne kansainvälisiin kavampi aloittaa. ASUKALIITTO tä ja hyvinhyödyllisten hoidetulta satunnaisen koulutusta jaettä uu- vuokra-asunAsukasliiton puheenjohtajan vuokra-asuntotuottaJäsenmaksu 20 euroa/henkilöjäsen. Yhdistyksen jäsenmaksu organisaatioihin. koon jo järjestetyt avoimien ovien- kouskäytäntöjen PORKKANOITA, orslahdentieAsukAsliitto 28 E 41, 00980 ry:n Helsinki ry järjestää 15–16. syyskuutpe- tuutena on viestinnän koulutusta. kulkijan silmään. Koet varmasti, hAllitus 2011–2012 ASUKASLIITTo REAgoI Nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin ja tuo Asukasliitto toimiiriippuen hyvän, kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisen puolesta ja vaativassa tehtävässä ovatasumisalan kyllä Kunhan sienet tuntee javauhdilla osaa jien veloittamat jäsenmäärästä alkaen 25 euroa. rinteisen seminaarin, Hyviä uutisia kuuluu myös asunettä varsinaissuomalaiset ovat val- vuokrat. päivä ja ikäihmisten seminaari. totuotanto saadaan käynesiin asukkaiden näkökulman. Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa järjestyksessään jo 22. kerran. Tä- toministeri Krista Kiurun aktiivi- lan mukavaa porukkaa. asukkaita palvelevan, kestävän&kehityksen ratkaisut huomioivan asuinympäristön haaveilut karisseet jatilaisuudet nyt on opti-löysivät viljellä nauriita, kyllä jonkinLiitto julkaisee Asuminen Yhteiskunta -lehteä. Kummatkin tiin. kun niin valtakunnalliseen päätöksentekoon. nä vuonna kokoonnumme siis Sa- suudesta, TULE KANSSAMME tekemään hän kiertää kunnisSUKASLIITTo ToIMII hyvän, kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisen puolesta. kaupungissa. Salon kaupungin sa puhumassa vuokra-asuntotuoseminaarista Amerikkalaiset mielenkiintoinen, Puheenjohtaja Rantanen Tarja, p. 040 568 99 81, asukasliitto@ mismikin vaakalaudalla. lainen perustoimeentulo on taatosaavat kysyä ASUKASLIITTo SEURAA asumisen kehityssuuntia Euroopassa uusia kävijöitä lon entisten tuttujen liToiminnanjohtaja Villo Pertti, p. 040 742 50 33, [email protected] edustajat kertovat meille, kuinka tannon puolesta. Ministeri Kiurun keskustelujen, kommenttien ja yhdistää asukasyhdistykset ja muut yhteisöt, vuokra-asukkaat, omisuolesta ja Asukasliitto asukkaita palvelevan, kestävän kehityksen ratkaisut voidakseen edistää hyvien ja torjua huonojen vaikutusten siirtymistä asukasliitto.fi, [email protected] Olemme hyvää vauhtia luisutu – mutta ei kannata vanhetessa asioita suoraan ja kattavasti. Mivaikkapa mukavan väittelyn merpuheenvuoro Vuosaaren käynnillä kunta-uudistus on toteutunut ja säksi, mikä on ilahduttavaa. Asumiooo Porslahdentie 28 E 41, 00980 Helsinki osaomistusasukkaat, omakotitaloasukkaat Suomeen. valtakunnallisesti vaikutuomioivantusasukkaat, asuinympäristön puolesta. minkälaisia uudistuksia on siis ta- sai uskomaan, että hän on vakavas- keissä. Illan vietossa on luvassa kaimassa tilanteeseen, joka vie meidät tulla raihnaiseksi, sairastumisesta näkin yritän: ”Where is the beef?” Varapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71, ja yhteiskunta lehden ASUKASLIITTo NEUVoo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiönnen osakkaita, pahtunut. Seuraaviinseuraakuntavaalei- ti paneutunut vuokra-asuntojen li- ken muun hauskan lisäksi yllätyktavaksi liitoksi ja verkottaa ne kansainvälisiin organisaatioihin. asukkaiden yhdistyksiä, asukas- ja talotoimikuntia asumisterveysja hin on ainakin tulossa muutoksia siä ja onnekkaita takaisin ajassa puoli vuosisataa. Onkovoittajia niin,!että kaupunki sponsoroi [email protected], Kaivonkatsojantie i 128,asukkaiden 00980 vista numeroista löydät uusienpuhumattakaan. ta- säämiseen. Seitsemän vuotta sitten minusta SUKASLIITTo YHDISTää asukasyhdistykset ja muut yhteisöt, vuokraAsukasliitto reagoi nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin ja tuo3esiin ASUKASLIITTo ToIMII hyvän, kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisennäasumisympäristöasioissa. esim. valtuuston kokoon. 86 000 vuokralaisensa asumista, Tervetuloa kaikki joukolla Huonoja uutisia on tietenkin se, kökulman. Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon. pahtumien tiedotteet. tuli Muurlan mökkiläinen ja nyt sukkaat, omistusasukkaat, osaomistusasukkaat, omakotitaloasukkaat Helsinki puolesta ja asukkaita palvelevan, kestävän kehityksen ratkaisut ASUKASLIITTo KoULUTTAA teemapäivillä, seminaareissa, taloyhtiöiden mukaan! Hyviä uutisia on myös ASUKAS- että kunnat ja rakentajat eivät ole Asukasliitto seuraa asumisen kehityssuuntia Euroopassa voidakseen edistää hyvien koulutus- ja informaatiotapahtumissa sekä asukasja talotoimikuntien Hyvillä uutisilla on tietenkin muhallituksille. Järjestämme myös kotiviteetit. Kaupunki näyttää siistilTässä lehden numerossa on osin Väestökeskuksissa on sama syövai yliveloittavatko muut yleisAsuminen ja yhteiskunta -leholen sitten Salon kaupungin kesäaltakunnallisesti vaikuttavaksi liitoksi ja verkottaa ne kansainvälisiin LIITON uusien toimintamuotojen yhtä innokkaina lähtemään tuottahuomioivan asuinympäristön puolesta. ja torjua huonojen vaikutusten siirtymistä Suomeen. tapaamisissa. käynnistyminen. Liittomme järjes- ongelma, maan ja rakentamaan uutta vuokASUKASLIITTO ry kavampi aloittaa. ASUKALIITTO kouskäytäntöjen koulutusta ja uutähyödylliset ja hyvin hoidetulta satunnaisen hyvin kärjekkäitäkin artikkeleita misen mutta siellä ei ole vuokranantajat? temme on saanut mukavan pirisasukas, vapaa-ajanasujan elämään rganisaatioihin. Hallituksen jäsenet Tuula Hänninen, tää uudenmuotoisia osallistumis- ra-asuntokantaa kuin ministeri. Asukasliitto neuvooYHDISTää vuokra-asukkaita, asuntoyhtiönjaosakkaita, asukkaiden yhdisASUKASLIITTo asukasyhdistykset muut yhteisöt, vuokrary järjestää 15–16. syyskuutpetuutena viestinnän koulutusta. silmään. Koet varmasti, pääkaupunkiseudun erikoisesta kovinonrunsaasti sienimetsää eikä kulkijan varapuheenjohtaja Nyt on sitten aika antaa KEPPIÄ mahdollisuuksia, joista mainittatysruiskeen uusien toimittajien kunta-uudistus onjatuonut paranAnttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade [email protected] tyksiä, asukasja talotoimikuntia asumisterveysja asuinympäristöasioissa. koon jo järjestetyt avoimien ovienPORKKANOITA, että vuokra-asunSUKASLIITTo REAgoIomistusasukkaat, Nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin omakotitaloasukkaat jaAsukAsliitto tuo asukkaat, osaomistusasukkaat, rinteisen asumisalan seminaarin, Hyviä uutisia kuuluu myös asunettä varsinaissuomalaiset ovat valasuntotuotannosta. Sillä ei ole väliä nauriskaskea. Asumisen hinta on Pihvi ry:n hAllitus 2011–2012 myötä. KIITOSTA satanutseminaari. leh- totuotanto nuksia.saadaan Salo on käyntutustumisen ar- löytyy yksinkertaisesti päivä on ja ikäihmisten vauhdilla Duncker Hans, p. 050teemapäivillä, 308 23 21, [email protected] Asukasliitto kouluttaa seminaareissa, taloyhtiöiden koulutus- ja Hyvillä uutisilla onTätietenkin muhallituksille. Järjestämme myös ko- asiassa. tiviteetit. Kaupunki näyttää siis siin asukkaiden näkökulman. Asukasliitto osallistuu javerkottaa vaikuttaa Kummatkin tilaisuudet löysivät tiin. valtakunnallisesti vaikuttavaksi liitoksi ja ne kansainvälisiin järjestyksessään jo 22. kerran. toministeri Krista Kiurun aktiivilan mukavaa porukkaa. onko kysymyksessä vapaarahoitasettunut tasolle, jossa asumisen ja kahdessa Kaupunki tyytyy den uudistumisesta. Kiitos kaikille voinen kaupunki, kesäinen lauaninformaatiotapahtumissa sekä ja talotoimikuntien tapaamisissa. Puheenjohtaja Rantanen Tarja, p. 040 568 99 81, asukasliitto@ uusia kävijöitä entisten tuttujen liForssen Armi, p. 050 406 07asukas09, [email protected] kavampi aloittaa. ASUKALIITTO kouskäytäntöjen koulutusta ja uutä ja hyvin hoidetulta altakunnalliseen päätöksentekoon. Förbundets Ordförande asukasliitto.fi, [email protected] organisaatioihin. nä vuonna siis Sasuudesta, häntai kiertää kunnisTULE KANSSAMME tekemään teinenkokoonnumme omistusasuntosäksi, taimikä toisessa työpaikalle matkustamisen jälkeenohjelmallikasvattamaan omaisuuttaan hy-satunnais o otorstai-iltojen o on ilahduttavaa. Asumi- kun kirjoittajillemme! taitori Haatainen Juha, p. 0400 793 907, [email protected] Varapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71, ry järjestää 15–16. nen ja yhteiskunta lehden seuraasyyskuutpetuutena on viestinnän koulutusta. kulkijan silmään. Koet lon kaupungissa. kaupungin sa puhumassa vuokra-asuntotuoseminaarista mielenkiintoinen, päässä128, korkotuettu vuokra-asunto. eiliikeskituloiselle vän kiinteistöhoidon ja pitkäjän- varma Puheenjohtaja Duncker kehityssuuntia Hans Hyviin uutisiin kuuluulöydät myös set iltatorit keräävät 00980Salon vista numeroista uusien ta- Seitsemän vuotta ruokakunnalle sitten minusta jopa enemmän SUKASLIITTo SEURAASeppo, asumisen Euroopassa [email protected], ASUKASLIITTo REAgoI Nopeasti asuntopolitiikan muutoksiin ja tuo Kaivonkatsojantie 3 i rinteisen Harjunpää p. 040 772 16 79, [email protected] asumisalan seminaarin, Hyviä uutisia kuuluu myös asunettä varsinaissuomalaiset pahtumien tiedotteet. tuli Muurlan mökkiläinen ja nyt Helsinki p. 050 308 2321, [email protected] edustajat kertovat meille, kuinka tannon puolesta. Ministeri Kiurun keskustelujen, kommenttien ja ovat v enää yksinkertaisesti jää elämiseen nitteisen uudelleenpääomittamisen ton järjestämät koulutukset joita ihmisiä kuin helsinkiläiset vappuoidakseen edistää hyvien ja041 torjua vaikutusten siirtymistä Asuminen ja yhteiskunta -leh- olen sitten Salon kaupungin kesäesiin asukkaiden näkökulman. Asukasliitto osallistuu ja vaikuttaa Kejonen Eira, p. 584huonojen 15 54, [email protected] järjestyksessään jo 22. kerran. Tätoministeri Krista Kiurun aktiivilan mukavaa porukkaa. kunta-uudistus on toteutunut puheenvuoro Vuosaaren käynnillä vaikkapa merasukas, vapaa-ajanasujan elämään temme onja saanut piris- Useasti Kaikkea asumista vaivaa valta-mukavan rahaa. ei myöskään ole mekautta. mukavan väittelyn Hallituksen jäsenet voi tilata talotoimikunnille, asukastorit. Salo tarjoaa hyvät kaupalliset uomeen. Varapuheenjohtaja valtakunnalliseen päätöksentekoon. kunta-uudistus onkun tuonuthän paran-kiertää kunnistysruiskeen uusien siis toimittajien Klemetti Veli-Heikki, p. 050 360 40 22, [email protected] Hänninen Tuula Sasuudesta, TULE KANSSAMME Anttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade [email protected] nä vuonna kokoonnumme minkälaisia uudistuksia on siis tasai uskomaan, että hän on vakavaskeissä. Illan vietossa on luvassa kai- tekemä kunnallisesti yksi yhteinen piirre. nemistä yhteiskunnan tukiluukuiltoimikunnille ja asuntoyhtiöiden palvelut ja runsaat vapaa-ajan aknuksia. Salo on tutustumisen armyötä. KIITOSTA on satanut lehDuncker Hans, p. 050 308 23 21, [email protected] p.Matinlassi 041NEUVoo 705 6971, [email protected] Erkki, p. 044 335 51 47, [email protected] lon kaupungissa. Salon kaupungin sa puhumassa vuokra-asuntotuoseminaarista mielenkiintoin den uudistumisesta. Kiitos kaikille voinen kaupunki, kesäinen lauanSUKASLIITTo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiön osakkaita, Forssen Armi, p. 050 406 07 09, [email protected] pahtunut. Seuraaviin kuntavaaleiti paneutunut vuokra-asuntojen liken muun hauskan lisäksi yllätykYhteiskunnan (lue valtiovalta ja le. Palkka ylittää tukirajat, vaikka Yleishyödylliset toimijat, joiden ASUKASLIITTo SEURAA asumisen kehityssuuntia Euroopassa taitori tai torstai-iltojen ohjelmallikirjoittajillemme! Haatainen Juha, p. 0400 793 907, [email protected] edustajat kertovat meille,kuuluu kuinka tannon puolesta. Ministerisiä Kiurun Montonen Pasi, p. 0400 628ja132, [email protected] sukkaidenAsukasliitto yhdistyksiä, asukasjahyvien talotoimikuntia asumisterveysja setsiedettävään iltatorit keräävät jopaelämiseen. enemmän Hyviin uutisiin ja myös onkunnat) ainakinpuuttuvan tulossa muutoksia säämiseen. ja onnekkaita voittajia ! kommenttien valvonnan se eilii-riitä taustalla onkeskustelujen, yksityinen pääoma, elävoidakseenry:n edistää torjua huonojen vaikutusten siirtymistä Harjunpää Seppo, p. 040 772 16 79,hin [email protected] hallitus 2013–2014 ton järjestämät koulutukset joita ihmisiä kuin helsinkiläiset vappukunta-uudistus on toteutunut ja puheenvuoro Vuosaaren käynnillä vaikkapa mukavan väittelyn m Nikula Unto, p. 040 580 62 68, [email protected] Kejonen Eira, p. 041 584 15 54, [email protected] sumisympäristöasioissa. esim. valtuuston kokoon. aloitteellisuuden puutteesta johtuTällä ryhmällä on ainoa, toistan kevakuutusyhtiöt, ammattiliitot Suomeen. voi tilata talotoimikunnille, asukas- torit. Salo tarjoaa hyvät kaupalliset Klemetti Veli-Heikki, p. 050 360 40 22, [email protected] minkälaisia uudistuksia on siis tasai uskomaan, että hän on vakavaskeissä. Illan vietossa on luvassa k toimikunnille ja asuntoyhtiöiden palvelut ja runsaat vapaa-ajan akSandberg Tiina, p. 044 549 65 15, [email protected] uutisia tervehdyttämiskeion tietenkin se, Tervetuloa kaikki pääomajoukolla Anttonen Pasi, p. 045 124 5836, [email protected] Matinlassi Erkki, p. 044 335 51 47, [email protected] en, elämme koko armaan Suomem-Huonoja ainoa talouden ym. toimivat afrikkalaisen SUKASLIITTo KoULUTTAA teemapäivillä, seminaareissa, taloyhtiöiden ASUKASLIITTo NEUVoo vuokra-asukkaita, asuntoyhtiön osakkaita, pahtunut. Seuraaviin kuntavaaleiti paneutunut vuokra-asuntojen liken muun hauskan lisäksi yllät Montonen Pasi, p. 0400 628 132, [email protected] Tasanen Jari, p. 050 377 04 28, [email protected] Johansson Erik, 040 141 2818, [email protected] Hyviäme uutisia on myös ASUKASkunnat ja pienempään rakentajat eivät ole maata kuristavassa kurimukses-ettäno muutto asuntoon. normin mukaisesti: ”Älä mukaan! kuuntele Nikula Unto, p. 040 580 62 68, [email protected] oulutus- jaKarhimo informaatiotapahtumissa sekä[email protected] asukasja talotoimikuntien asukkaiden asukasja asumisterveysja hin on ainakin tulossa muutoksia säämiseen. siä ja onnekkaita voittajia ! Pirkko,yhdistyksiä, p. 050p.326 Toukoniemi Matti, 0504817, 342 63 83,talotoimikuntia [email protected] Sandberg Tiina, p. 044 549 65 15, [email protected] LIITON toimintamuotojen sa:uusien ”Siellä missä on työtä tarjolla onyhtä innokkaina lähtemään tuottaetäistä rumpua – ota rahat nyt!” apaamisissa. Tasanen Jari, p. 050 377 04 28, [email protected] Kejonen Eira,Juha, p. 041p.584 1554, asumisympäristöasioissa. esim.niin valtuuston kokoon. Väätäinen 040 [email protected] 09 74, [email protected] Liittomme rakentamaan uutta vuokASUKASLIITTO ry asuminen kallista,järjesettä muumaan ja Miksi tämä on tilanne? Minulla Toukoniemi Matti, p. 050 342 63 83,käynnistyminen. [email protected] Marviala Hannele, p. 040 501 5613, [email protected] Huonoja uutisia onmuttietenkinJos se,emme kuuntele Tervetuloa kaikki jouko Väätäinen Juha, p. 040 768 09 74, [email protected] tää uudenmuotoisia osallistumisra-asuntokantaa kuin ministeri. Tuula Hänninen, eläminen kärsii ja missä ei ole työtä on selkeä näkemys asiasta, etäistä rumASUKASLIITTo KoULUTTAA teemapäivillä, seminaareissa, taloyhtiöiden Montonen Pasi, p. 0400 262 676, [email protected] Hyviä uutisia on myös ASUKASettä kunnat ja rakentajat eivät ole mahdollisuuksia, joista mainittaNyt on sitten aika antaa KEPPIÄ ja varapuheenjohtaja on asuminen halpaa, mutta elämä ta Asukasliitto haluaa toimia niin, pua ja ryhdy veloittamaan väes- muka koulutusinformaatiotapahtumissa sekä asukas- ja talotoimikuntien Nikula Unto, ja p. 040 580 6268, [email protected] AsukAsliiton PuhElinnEuVontA LIITONavoimien toimintamuotojen yhtä innokkaina lähtemään tuottakoon jo järjestetyt ovien- PORKKANOITA, ettäkeskusteluyhteyvuokra-asunnöyryyttävää jauusien köyhää.” että säilytämme tökeskuksissa asuinkiinteistöjen AsukAsliiton PuhElinnEuVontA Poutanen Martti, p. 0400 345 292, [email protected] tapaamisissa. 0600-97272 puhelun hinta on 1,68 e/min + pvm käynnistyminen. Liittomme järjesmaan ja rakentamaan vuokASUKASLIITTO sukAsliitto ry:n hAllitus 2011–2012 osaomistusja Raatikainen Tapani, p. 0440 602on 396, [email protected] päivä ja ikäihmisten seminaari. totuotanto saadaan vauhdillaasumisen käyn- uuttaelinkaaren det kaikkiin toimijoihin mukaan, aiheutamme 0600-97272 puhelun hinta 1,68 e/min + pvm Asumisalan neuvontaa vuokra-, omistus-, asumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenille kuuluva etuoikeus tää uudenmuotoisia osallistumisra-asuntokantaa kuin ministeri. Tasanen Jari, p.neuvontaa 050 3770 428, [email protected] Kummatkin tilaisuudet löysivät Jostiin.kentässä. Taidan ryhtyä pessimistiksi. yhteiskunnalle todella kalliinTuula ka- Hännin Asumisalan vuokra-, omistus-, osaomistusja puhelinverkkohinnoilla. normaaleilla mahdollisuuksia, joista mainittaNyt on sitten aika antaa KEPPIÄ ja varapuheenjoht Goda och dåliga nyheter Töyri Hannu, p. 040 761p.2646, [email protected] uheenjohtaja Rantanen Tarja, 040 568 99 81, asukasliitto@ kävijöitä tuttujen li-trenemme saaentisten katkaistua nykyistä Ei ole meidän asia osoittaa jo- tastrofin. asumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenilleJäsenten kuuluva etuoikeusp. uusia oma neuvontapuhelin 050 3391150. koon jo järjestetyt avoimien ovienPORKKANOITA, että vuokra-asunsukasliitto.fi,normaaleilla [email protected] säksi, mikä on ilahduttavaa. Asumioo o syyttävä diä, olemme vuosikymmenessä siirtakin tiettyä tahoa sormi puhelinverkkohinnoilla. AsukAsliitto ry:n hAllitus 2011–2012 Asukasliiton puhelinneuvonta kaikille käpp eller morot? seminariom i Nordsjö. Temat var vauhdilla Det är ju alltid trevligare att börja päivä ja ikäihmisten seminaari. totuotanto saadaan käynarapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71, nen jatyneet yhteiskunta lehdenjossa seuraatilanteeseen ojossa. Siinä usein käy niin että ne virheellisen toiminnan Summan avTämän kardemumman, seniorerna och boende. med goda”maalle nyheter. p. 0600 972 72 (puhelun hinta 1,69 e/min + pvm) Salo är en stad värd att besöka, Vi avslutar den positiva Den 15-16- september ordnar Kummatkin tilaisuudet löysivät tiin. [email protected], Kaivonkatsojantie 3 i 128, 00980 vista numeroista taSeitsemän vuotta sitten minusta karkotetut” löydät asuvat uusien selkosilla vailla parikymmentä muuta tahoa kokemaksavat sitten niin herrat kuin unik på två sätt. Salo är centrum delen med en eloge åt vår förbundet vårt traditionella och Jäsenten oma neuvontapuhelin p. 050 3391150. Puheenjohtaja Rantanen Tarja, p. 040 568 99 81, asukasliitto@ uusia kävijöitä entisten tuttujen li-sen olevan av 10 kommuner bostadsminister, Krista Kiuru. årliga boendeseminarium i Muurlan Salo. pahtumien tiedotteet. tuli vat mökkiläinen ja heidän nyti en fusionnarritkin alkeellistakaan infrastruktuuria. jonkinlaisen ja och kalliisti. elsinki Jäsenten oma neuvontapuhelin Hon ställer upp runt om o i o o samtidigt den enda krisorten i Det är den 22. gången detta, säksi, mikä on ilahduttavaa. Asumip. asukasliitto.fi, 050 339 1150. [email protected] Puhelinneuvonta arkisin klo 10–14. Asuminen ja yhteiskunta -leholen sitten Salon kaupungin kesätoimintansa hyväksymisen. sydvästra Finland. landet och talar för byggandet alltid lika aktuella möte går av käpp eller morot? seminariom i Nordsjö. Temat var Det är ju alltid trevligare att börja Asuminen & yhteiskunta 2/2012 Varapuheenjohtaja Hänninen Tuula, p. 041 705 69 71, av hyrebostäder. Vi behöver Delta i vårt seminarium, det är stapeln. lehden Salo stads representanter nen ja yhteiskunta seuraa-vapaa-ajanasujan Päätoimittaja: Tarja Rantanen temme on saanut mukavan pirisasukas, elämään Väestökeskuksien lihapatojen Parempaa asuntopolitiikkaa av kardemumman, seniorerna och boende. med goda nyheter. allituksen jäsenet att taga del avSumman berättar hur deras storfusion har ministrar som har ett budskap och en unik möjlighet Vastaava Risto Kolanen ja Unto Nikula [email protected], Kaivonkatsojantie 3 toimittaja: i 128, 00980 vista numeroista löydät taSeitsemän vuotta sitten minusta både den nära framtidens risker viljan att följa upp det. löpt och vad somuusien hänt och händer tysruiskeen uusien toimittajien kunta-uudistus on tuonut paranääressä ovat muuttaneet Joitakin erityispiirteitä voi toki odottaen, Salo är en stad värd att besöka, Vi avslutar den positiva Den 15-16september ordnar nttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade [email protected] Numerossa avustivat: Hans Duncker, Juha Kovanen, Hilkka asuvat och möjligheter. De dåliga nyheterna är att i krisstaden. tiedotteet. tuli mökkiläinen Helsinki Kotkamaa, Manu Paajanen, Tiina Sandberg, Paavo Svenn,pahtumien myötä. KIITOSTA on vårt satanut nuksia. on Muurlan tutustumisen ar-vår ja nyt unik på två sätt. Salo är centrum asumaan ahtaammin, jopa niin ahnostaa esille. Otan jälleen pääkauI denlehpositiva kolumnen kan viSalo kommunerna och byggfirmorna delen med en eloge åt förbundet traditionella och uncker Hans, p. 050 308 23 21, [email protected] Kaarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo Väinönheimo. inte är likasitten intresserade Med vårhälsningar, också notera våra nya aktiviteter. Asuminen ja yhteiskunta -leholen Salon kaupungin kesäden uudistumisesta. Kiitos kaikille kesäinen taasti årliga että neliöt per asukas alittapunkimme esimerkiksi. Selauanei johduKiuru. Teidän Taitto & ulkoasu: Pia Laulainen i en fusion av 10 kommuner och bostadsminister, Krista boendeseminarium ivoinen Salo. som ministern, att satsa på Förbundet har under våren hållitkaupunki, orssen Armi, p. 050 406 07 09, [email protected] temme on saanut mukavan pirisasukas, vapaa-ajanasujan elämään Painopaikka: Upc-Print, Vaasa Tuula Hänninen nyproduktion av hyresbostäder. ”open house” i våra lokaliteter Hallituksen jäsenet kirjoittajillemme! taitori tai torstai-iltojen ohjelmallivat 60-luvun keskiarvoja. siitä että olen stadilainen. Helsinsamtidigt den enda krisorten i Hon ställer upp runt om i Det är den 22. gången detta, aatainen Juha, p. 0400 793 907, [email protected] Frågan är: Vad är effektivare – och arrangerat ett välbesökt tysruiskeen uusien toimittajien kunta-uudistus on ja tuonut paran-viceordförande Anttonen Pasi, p. 045 124 58 36, pade [email protected] ISSN 0789-2012 Hyviin uutisiin kuuluu myös liiset iltatorit keräävät jopa enemmän Perussyyt molempien ryhmien ki vaan on kooltaan suurin eri sydvästra Finland. landet och talar för byggandet alltid lika aktuella möte går av arjunpää Seppo, p. 040 16 79, [email protected] Asuminen &Hans, yhteiskunta Asuminen &772 yhteiskunta myötä. KIITOSTA on satanut leh-kuinnuksia. Salo onvappututustumisen arDuncker p. 0503/2013 3082/2012 23 21, [email protected] ton järjestämät koulutukset joita ihmisiä helsinkiläiset kurimukseen ovat täsmälleen sasuuntiin sojottavat kehitystrendit Delta i vårt seminarium, det ä av hyrebostäder. Vi behöver stapeln. Salo stads representanter ejonen Eira, p. 041 584 15 54, [email protected] Päätoimittaja: Risto Kolanen, 0400 204 844, [email protected] den uudistumisesta. Kiitostorit. kaikille voinen kaupunki, kesäinen lauanPäätoimittaja: Tarja Rantanen Forssen Armi, Unto p. 050 406 07 09, [email protected] voi tilata talotoimikunnille, asukasSalo tarjoaa hyvät kaupalliset mat, mutta käänteisesti. näkyvät parhaiten. en unik möjlighet att taga del av ministrar som har ett budskap och berättar hur deras storfusion har Toimitussihteeri: Nikula lemetti Veli-Heikki, p. toimittaja: 050 360 40Risto 22, [email protected] kirjoittajillemme! taitori tai torstai-iltojen Vastaava Kolanen ja Unto Nikula toimikunnille jaoch asuntoyhtiöiden palvelut ja runsaat vapaa-ajan ak- ohjelmalli- både den nära framtidens risker Haatainen Juha, p.Hans 0400Duncker, 793 907,Juhani [email protected] viljan att följa upp det. löpt vad som hänt och händer Numerossa avustivat: Haapamäki, Katja Karjalainen, Matinlassi Erkki, p. 044 335 51 47, [email protected] Hyviin uutisiin kuuluu myös lii- set iltatorit keräävät jopa enemmän Numerossa avustivat: Hans Duncker, Juha Kovanen, ”Kadotetussa Korpi-Suomessa” Helsinki on Anni Kotkamaa, Hilkkap.Kotkamaa, Carita LjudmilaHilkka Paajanen, Harjunpää Seppo, 040 772 16 79, Kärkinen, [email protected] och möjligheter. Deasuntotuotannossa dåliga nyheterna är att i krisstaden. Montonen Pasi, p. 0400 628 132, [email protected] ton järjestämät koulutukset joita ihmisiä kuin helsinkiläiset Kotkamaa, Manu Paajanen, Tiina Sandberg, Paavo Svenn, Manu Paajanen, Vesa Peipinen, Perälä ja Olli Tammilehto. on asuminen halpaa, että voikanjäljessä lupauksistaan aikabyggfirmorna lailla. vappuKejonen Eira, p. 041 584 15 Marika 54, [email protected] kommunerna och I denniin positiva kolumnen vi ikula Unto,Kannen p. 040kuva: 580 62 68, [email protected] voi tilata talotoimikunnille, torit. Salo tarjoaa hyvät kaupalliset Carita Kärkinen Vanhankaupunginlahti Kaarin Taipale, Essi Tammimaa Väinönheimo. syksyllä) elää pienelläkin eläkkeellä pe-asukasKuitenkin pantavaa Klemetti Veli-Heikki, p. 050(Helsingin 360ja40Seppo 22, [email protected] Med vårhälsning inteon är merkille lika intresserade också notera våra nyatai aktiviteter. andberg Tiina, p. 044 549 65 15, [email protected] Toimituksen kuvaposti: [email protected] toimikunnille ja asuntoyhtiöiden palvelut ja runsaat vapaa-ajan akTaitto & ulkoasu: Pia Laulainen rustoimeentulon varassa. että kaupungin oma vuokra-asunsom ministern, att satsa på Förbundet har underEtäisyyvåren hållit Matinlassi Erkki, p. 044 335 51 47, [email protected] Hans Duncker asanen Jari, Painopaikka: p. 050 377 04Upc-Print, 28, [email protected] det lähimpään teoreettiseenkin on hoidettuav hintatason Tuula Hännin nyproduktion hyresbostäder. ”open house” i våra lokaliteter totuotanto MontonenSeudun Pasi, p.Sanomat 0400 Vaasa 628 132, [email protected] / Lehtipalvelu Asukasliiton puheenjohtaja oukoniemiTaitto: Matti,Salon p. 050 342 63 83, [email protected] työpaikkaan ovat niin kaukana, että suhteen Frågan esimerkillisesti. viceordföran är: Vad ärHelsingin effektivare – och arrangerat ett välbesökt Nikula Unto, p. 040 580 62 68, [email protected] Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2013 äätäinen Juha, p. 0789-2012 040 768 09 74, [email protected] ISSN Sandberg Tiina, p. 044 549 65 15, [email protected] Tasanen Jari, p. 050 377 04 28, [email protected] Toukoniemi Matti, p. 050 342 63 83, [email protected] sukAsliiton PuhElinnEuVontA Väätäinen Juha, p. 040 768 09 74, [email protected] 600-97272 puhelun hinta on 1,68 e/min + pvm sumisalan neuvontaa vuokra-, omistus-, osaomistus- ja Borde man bli pessimist i stället? grundutkomst säkrad – men det löVi skall icke vara den som riktar Staden nöjer sig med öka sin egenJag är hopplöst optimistisk ovh dagsumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenille kuuluva etuoikeus drömmer ibland PuhElinnEuVontA om hur det skall Om vi inte kan bryta den nuvarande nar sig inte att bli krasslig vid högre ett anklagande finger mot någon av domsmassa genom god fastighetssAsukAsliiton ormaaleillavara. puhelinverkkohinnoilla. trenden, I mitt ansvarsfulla uppdrag kötsel och långsiktig rekapitalisering. aktörerna. 0600-97272 puhelun hinta on som 1,68 e/min + pvmhar vi inom ett decennium ålder, för att inte tala om – bli sjuk. förbundets ordförande harvuokra-, jag fått omistus-, ge hamnat i en situation där de ”lands- I tätorterna är det samma probVissa specifika drag kan man väl De allmännyttiga aktörernas Asumisalan neuvontaa osaomistusja äsenten oma neuvontapuhelin p. 050och 3391150. avkall på dagdrömmandet nu är förvisade” borkuuluva ute påetuoikeus glesbygden lem med maten, men det är ont om lyfta fram. Jag tar exemplen från bakrund finns i privat kapital, penasumisoikeusasioissa. Puhelinneuvonta on jäsenille huvudstaden där trenderna är tydliga sionsförsäkringsbolag, fackförbund också optimismen i farozonen. utan ens en basinfrastruktur. De svamp och rovor att odla. normaaleilla puhelinverkkohinnoilla. käpp eller morot? seminariom i Nordsjö. Temat var Det är ju alltid trevligare att börja Hyvä Lukijamme, Hyviä ja huonoja uutisia Hyviä ja huonoja uutisia Hyviä ja huonoja uutisia t ordforandens spal ordforandens spalt Goda och dåliga nyheter Bästa Läsare, t ordforandens spal andens spalt Goda och odåliga rdfornyheter Goda och dåliga nyheter m.m. och de arbetar enligt den afriVi är med god fart på väg mot en som bor vid tätorternas köttgrytor Bostadskostnaderna är på en så- och med lov sagt mest dramatiska. Summan av kardemumman, och boende. med goda nyheter. Helsingfors bostadsproduktion kanska kapitalmaximen: ”Lyssna inte situation som reducerar vårt boende har flyttat till mindre lägenheter och dan nivå att efter att de och resekos-seniorerna neuvontapuhelin p. 050bor 3391150. ärfjärran en stad värd att besöka, avslutar 15-16- september ordnar mycket trängre än i dag. Till ochDentnaderna släpar efter den från positiva det lovade. Dock bör Salo på en trumma – tag pengarna tillJäsenten den nivåoma vi hade för ett halvsekel till arbetet är betalda, blir Vi med en åtegen vår produktion unik förbundet vårtenkelt traditionella ochkvar tilldelen noteras att eloge stadens nu!”på två sätt. Salo är centrum sedan. Kräftgången gäller likaväl ak- med så trångt att vi underskrider det helt inte pengar käpp eller morot? seminariom iKiuru. Nordsjö. Temat Det är ju alltidi trevligare att börja Dock, vi10 inte lyssnar på den av hyresbostäder har skötts exemptielägenheter som räntestödda hy- 60-talets medelarealer. levnadskostnader. Dessutom i envar fusionom av kommuner ochavbostadsminister, Krista årliga övriga boendeseminarium Salo. Summan av kardemumman, seniorerna och med nyheter. ofta utestängd frånHonlariskt lägsna trumman ochkrisorten debiterar enligt Orsaken till att det går dåligt förDetärärlöntagaren detrunt gäller prisnivån. Hel- samtidigt resbostäder. den enda i ställernär upp om i boende. den 22.goda gången detta, Salolivslängd, är en stad värd att besöka, Viför avslutar den positiva Den 15-16ordnar samhällets stödformer. Lönen fastigheternas förorsakar singfors stads hyresbostäders hyror sydvästra En gemensam trend tär på boen- båda grupperna är de samma, bara Finland. landet och talar byggandet alltid lika aktuella möte gårseptember av översAsuminen & yhteiskunta 2/2012Samhällets (läs omvänt. unik på tvådyr sätt. Salo delenVi med enäneloge åt vår viDelta förbundet vårtfast traditionella det i hela landet. tiger stödgränserna, den inteavoch samhället enseminarium, verkligt katastrof. är klart förmånligare de övriga i vårt det ärär centrum hyrebostäder. behöver stapeln. Salo stads representanter äätoimittaja: Tarjaoch Rantanen i en fusion av 10 kommuner och bostadsminister, Krista Kiuru. årliga boendeseminarium i Salo. staten kommunerna) bristande räcker till ett drägligt liv. Denna snedvridna verksamhet I det ”förlorade Finland” är själva almännyttiga byggherrarnas hyresministrar som har ett budskap och en unik möjlighet att taga del av berättar hur deras storfusion har astaava toimittaja: Risto Kolanen Unto Nikula boendet så billigt, att man kan leva initiativsförmåga och ja övervakning betalar sedan såväl herrar som narDenna kategori har bara en möjnivåer. samtidigt den enda krisorten i Hon ställer upp runt om i Det är den 22. gången detta, både den nära framtidens risker viljan att följa upp det. löpt och vad som hänt och händer helaHans landet i ett gastgrepp, Amerikanerna kan konsten att rar för. lighet, den att flytta till en mindre grundutkomst eller en pytteliten Numerossahåller avustivat: Duncker, Juha Kovanen,påHilkka sydvästra Finland. alltid lika aktuella möte går av landet och talar för byggandet och möjligheter. De dåliga nyheterna är att i krisstaden. Asuminen & yhteiskunta 2/2012så pension. Avståndet till en även teofinns arbete är boendet fråga direkt på sak. Jag försöker ockI väntan påDelta en bättre bostadspooch billigare bostad. otkamaa, ”Där Manudet Paajanen, Tiina Sandberg, Paavo Svenn, i vårt seminarium, det stapeln. Salo stads avoch hyrebostäder. Vi behöver kommunerna byggfirmorna I den positiva kolumnen kanrepresentanter vi Päätoimittaja: Tarja Rantanen så: ”Where is the beef?”. Är det så att dyrt att levnadsstandarden i övrigt litik, Varför är läget detta? Jag har en retisk arbetsplats är så stort, att en möjlighet att taga del av berättar hur deras storfusion har ministrar som har ett budskap och en unik aarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo Väinönheimo. Med vårhälsningar, inte är lika intresserade också notera våra nya aktiviteter. Vastaava toimittaja: Risto Kolanen Nikula blir torftig och där det inte finns ja Unto men villhänder staden sponsorerar sina upp 86 000 Hans framtidens Duncker arbetslös aldrig behöver ta emot ett klar åsikt, både den nära risker löptunder ochBoendeförbundet vad som hänt och viljan attsatsa följa det.hyaitto & ulkoasu: Pia Laulainen som ministern, att på Förbundet har våren hållit Numerossa avustivat: Kovanen, Hilkka arbete är boendet billigt,Hans menDuncker, också Juha arbeta i så att vi kan kommunicera resgästers boende, eller nyheterna överdebiterar ordförande erbjudet arbete. och möjligheter. krisstaden. De dåliga är att ainopaikka: Upc-Print, Vaasa av hyresbostäder. Tuula Hänninen ”open med house” lokaliteter torftigt och dessutom ibland förödmdeviövrigakommunerna allmännyttiga sina PS. Det finns mycket läsvärt i tidninallai Ivåra som är verksamma inomnyproduktion Bara man Svenn, känner svamparna och Kotkamaa, Manu Paajanen, Tiina Sandberg, Paavo och– hyror? byggfirmorna denvälbesökt positiva kolumnen kan viceordförande Frågan är: Vad är effektivare och arrangerat ett jukande”. Biffen hittar man i två detaljer. gen – ta Dig tid och läs. kanVäinönheimo. odla rovor, så är en någonslags bostadsbranchen. Kaarin Taipale, Essi Tammimaa ja Seppo SSN 0789-2012 Taitto & ulkoasu: Pia Laulainen Painopaikka: Upc-Print, Vaasa också notera våra nya aktiviteter. Förbundet har under våren hållit ”open house” i våra lokaliteter inte är lika intresserade som ministern, att satsa på nyproduktion av hyresbostäder. Med vårhälsning Tuula Hännin Työeläkeyhtiöt huippuvuokrien taustalla Tontti jopa puolet asunnon hinnasta Kova a suntou utinen Ljudmila Paaajanen Tontti on kalleinta isänmaata KUVAT: LJUDMILA PAAJANEN 3 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Työeläkeyhtiöillä on suuri vaikutodella tapah tusvalta, että vuokralaiset joutuvat maksamaan huippuvuokria. Ex-yleishyödylliset asuntotuottaAsumistuke suurituloisi jat, nykyiset asuntosijoitusyhtiöt SATO ja VVO hoitavat eläkeyhtiöille vuokralaisten rahastuksen Finnairin to käytännössä. Vehviläinen VVO omistaa lähes 40 000 ja SAtusjohtaja Ha TO noin 23 000 vuokra-asuntoa. asuntoedusta Yhtiöiden saattaa asunnoista on tontin hintaa. Korkeissa kerrostaloissa yhden maapohjaneliön hinnaksi voi tulla 45 sä tarkoittaa Asuntojen neliöhinnoissa ollapääosa yli puolet rakennettu valtion asunnossa lainoituksella sä asumistuk 500 euroa. Uudessa sadan neliön saattaa olla tontin hintaa 350 000 euroa. Kaupunki kaavoittaa ja maanomistajat saavat ja korkotuella. tuloisille ruok satoja miljoonia euroja maan ansiottomana arvonnousuna. Ns. maankäyttömaksu on vain pieni korvaus tarvittavasta yhdyskuntaSATOn ja VVOn suurimmat Vehviläisen rakentamisesta. Milloin valtio herää todellisuuteen asuntopolitiikassa?, tutkiva toimittajamme kysyy. asiakasryhmät ovat palkansaajat ja nen arvo on eläkeläiset, joiden työeläkerahastot dessa, mutta en osakeasuntojen Länsimetro alkaa liikennöidä Hel- Ilmarisen ovat Varman, ja muidenkeskineliöhinta perimä neliöhinta jaetaan 13 ker300 euroa. H oli pääkaupunkiseudulla 4 596 eu- rokselle, tontin osuus asunnon singin Ruoholahdesta Lauttasaa- hallussa. eläkeyhtiöiden Yhteensä loa 4 500 euro roaeuroa. ja koko maassa 3 381 euroa. ren, Otaniemen ja Tapiolan kautta neliöhinnassa olisi vain 64 euroa. noin 140 miljardia tekee 54 000 Espoon Matinkylään vuoden on leveä pääkau- Silloin 100 neliön asunnossa tontin Varma2015 omistaa Hintahaitari SATOsta 39,9, Sailaksen lopussa. punkiseudulla. Esimerkiksi Espoon hintaa olisi vain 6 400 euroa. Ilmarinen 16, Henkivakuutusyhtiö nen arvo on n Metro nostaa maan Tapiolassa vanhoissa Espoon kaupungin perimä ns. Suomihintaa, 14,8, Tapiola-yhtiöt 12,3 ja kerrostaloissa kaudessa, mi asuntojen hintoja ja vuokria radan 5,4kaksioista on maksettu yli 6 000 maankäyttömaksu on MetsätapiEläke-Fennia prosenttia. kuuden prose varrella. Maanomistajat, kiinteis-omistaa euroa VVOsta neliö, mutta Ilmarinen 18 ja Olarissa ja Ki- olan rakennuksissa hieman yli 40 euron sijoitet tösijoittajat ja keinottelijat ovat prosenttia. venlahdessa kauppoja on tehty euroa neliö. Varma 15,98 tusarvo on va metsästämässä maan ansiotonta 2 600 euron neliöhinnalla. Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta kaudessa. Sai arvonnousua. Kaupungit ovatmyös ha- vuonna Rakennuskustannukset olivat Talohintojen ero oli viime murheellisloa noin 4 85 luttomia lunastamaanta. maita ennen Varman viime vuonna tavanomaisissa ra- Tapiolassa Esimerkiksi sijoitustoisa, mikä teke Varma omistaa 4 100 vuokra-asunniiden kaavoitusta, vaikka kennushankkeissa minta yleinen oli 714 miljoonaa euroa tap- pääkaupundessa. toa, joita realia Asuntovuokraus etu vaatii sitä. Kaavoituksella saa kiseudulla piolla ja ei Eläke-Tapiolan 521vähän miljoo-yli 3 000 euroa Paras maatalousmaa Uudellamaalla Yleisen oik vuokraa. yleisen oikeustajun mukaan korot- neliö, kasvukeskuksissa vajaat maksaa vajaan euron neliö, mutta naa euroa. 50 000 euroa taa maan ja asuntojen hintoja eikä 2 500 euroa ja maaseutukunnissa yli kerrostalon pohjana sen hinta voi Eläkeyhtiöiden tuottotavoite on vat Sailas, V vuokria. 2 200 euroa. olla vaikka 50 000-kertainen. ollut neljä prosenttia. muut suuritu Metsätapiolan tornien alla oleva tonttimaa on kallista isänmaata. Asuntojen Ns. maankäyttömaksuilla raRakennuskustannukset ovat yhVakuutusyhtiö LähiTapiola ra- yli 8 000 euron neliöhinnat antavat aiheen epäillä, että tontin osuusverottajan Noteerattomat osakkeet, joita m 100 hoitetaan rakennuskohteen kau- tiöiden ja luotetta- kennuttaa Revontulentielle Tapio- neliön asunnon hinnassa saattaa olla 350 000 euroa. ovat esimerkiksi VVOnliikesalaisuuksia ja SATOn kea. pungille tai kunnalleosakkeet, aiheuttamia tietoja niistäVaron vaikea saada. laan kolme 5-kerroksista asuintaolivatviailonaiheita. Kela maks yhdyskuntarakentamisen loa. ”Kalevalan Tyttärien” korttelin SATO peruskorjaa vanhat, val- kuluja, jotka ovat lähes 10 000den eu-kuukausi malla kustanniiden tuotto oli 20,7 pronuksia. talot ovat metroaseman tuntumas- tion lainoituksella ja korkotuella roa vuodessa. Tonttineliöstä senttia ja Eläke-Tapiolalla 18,1 protai sen alle, as sa Tapiolan keskustan eteläpuolella. rakennetut talot. Koulurakennuksen neliöhinnakKaavoituksen tuoma maan an- jopa 45 500 euroa senttia. rin 260 euron Isänmaa ei ole niissä yhtä kal– Peruskorjaus on riittävä pe- si tulee reilut 31 euroa. sioton arvonnousu menee maanomistajille, keinottelijalle tai si- Kuoronjohtaja Heikki Klemetin lista kuin Metsätapiolan taloissa. ruste sanoa vuokrasopimukset irMiehikkälän koulu ei ole ainoa joittajalle. Summat ovat suuria, ja 1920-luvulla sanoittama isänmaal- Asuntojen neliöhinnat vaihtelevat ti, vakuutti SATOn aluepäällikkö Suomen maaseudulla, jossa kym-Kirjoittaja VVOn ja SATOn itseään vapaah ahneuden mustaan aukkoon sopii linen kuorolaulu ”Oi kallis Suo- 6 300 – 7 390 euron välillä. Tontin Aulikki Erälinna yhtiön irtisa- menet tuhannet asuinrakennukset huippukorkeat vuokrat rajattomasti rahaa. menmaa” on ajankohtainen myös hinta asuntoneliössä on kuitenkin nottaville asukkaille järjestämässä vähitellen tuhoutuvat käyttämättö- stipendia tänä päivänä. Kerrostalotontit ovat korkea, vaikka rakennuskustan- tiedotustilaisuudessa syyskuussa. minä. Maaseudulla on myös tuhan-toimittajan Tilastokeskuksen mukaan vuonna kalleinta isänmaata Asuntojen neliövuokrat ovat nyt sia vapaita vuokra-asuntoja, joiden Rakentaminen 2011 aravavuokra-asuntojen keski- Espoossa ja nukset olisivat yli 3 000 euroa neliö. Helsingissä. Asuntojen rakennuskustannuk- 16,50 – 17,90 euroa neliö. Remon- vuokrat ovat alle 10 euroa neliö. 3 000 euroa neliömääräinen neliövuokra pääkaupunilmarinen 4 600 todelliset hinnat ja tin jälkeen vuokrat ovat SATOn ilOy Metsätapiola ra- omistaa siin perustuvat kiseudulla oli 10,98Kiinteistö euroa ja muualvuokra-asuntoa, joita ovenia Kuntien myymät tontit ovat 608,88kennuttaa neljä 13-kerroksista myyntihinnat saattavat olla hyvin moituksen mukaan ainakin 22,50 Helsingin la Suomessa euroa. oy vuokraa. prosenttia kaikista asuntotonteiskerrostaloavapaaraTapiolaan muutaman kaukana toisistaan. euroa neliöltä. tyhjät asunnot Pääkaupunkiseudulla helsingin kasa ta. Kuntien tontit ovat selvitysten sadan metrin päähän tulevasta – Ei tuollaisia vuokria pysty hoitteisten asuntojen neliövuokla sAton omis mukaan kolmanneksen halvempia metroasemasta. on Tallinnassa asunto maksamaan, moni huokasi tilai- Kansalaisille syötetään mielikura oli keskimäärin 14,85 euroaMaanomistaja ja ön neliövuokr kuin yksityisten myymät. Kunnat rakennuttaja, suuden jälkeen. vaa, että Helsingissä on hirvittävä muualla Suomessa 9,59 euroa.joka päättää asunto- 1 354 euroa neliö euroa. eivät halua kaupoillaan nostaa jen hinnoista ja samalla myös siitä, – Yleishyödyllisestä SATOsta on asuntopula. Välittäjät muistuttavat VVOn ja SATOn perimät vuokyleistä hintatasoa. Sen vuoksi ne mikä on tontin osuus asunnon ne- NCC jakoi pääkaupunkiseudun ta- tullut vuokrakiskontayhtiö, toinen asuntojen esittelytilaisuuksissa, etrat pääkaupunkiseudulla ovat huipovat myyneet tonttejapukorkeita. myös selvästiVuokrakaksioiden liöhinnassa. louksiin esitteen uusista myynnissä purki mieltään. tä kohde on alueella viimeinen ja nealle käyvän hinnan. liövuokrat vaihtelevat Metsätapiolan SATOn mukaan pian valmistuvi- toista tuskin tulee myyntiin lähi17 – 23 eu- tornitalojen olevista asunnoista. Tontin osuus saattaa ollaSATOn syrjäi- Helsingin asuntojen myynti-ilmoitusten muTallinnan Viimsissä oleva koh- en uusien talojen neliövuokrat ovat vuosina. Aikaa tarjouksen tekemiroon. Kasarminsissä kunnissa vain kaksi prosentkaan kalleimmat asunnot maksade poikkesi muista huomattavasti. 24 euroa neliö. Asuminen 50 neliön seen on vain puoli tuntia. kadulla omistaman yksiön neliötia asunnon hinnasta. Helsingissä 10 450 euroa neliö. Asuntojen Lähellä merenrantaa olevassa ta- kaksiossa maksaa 1 200 euroa kuuTilastojen mukaan Helsingissä vuokra on perätivat 36,88 euroa. tontin osuus on noin 30 Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiprosenttia. neliöhinnat vaihtelevat pääasiassa lossa 51,7 neliön kaksio maksaa 70 kaudessa. on noin 24 000 asuntoa, jossa kuOsassa Helsinkiä ja Espoota tontin olivat 6 800 –viime 8 060vuoneuroa neliöltä. 000 euroa. Asunnon neliöhinta on Helsingin kaupungin asuntojen kaan ei asu vakinaisesti. Osa asunden hoitokulut hinta on reilusti yli puolet asunnon 4,25 Neliöhinta antaa aiheen epäillä, 1 354 euroa. Asunnoissa on kiinteät vuokrat ovat keskimäärin 10,55 noista on tyhjinä muuton vuoksi, na keskimäärin euroa neliöltä hinnasta. keittiön kalusteet ja asunnot ovat euroa neliö. Hekan talot ovat osalle asunto on kakkosasunto ja ka Peltomäki. kuukaudessa. että tontin osuus neliöhinnasta VVO on aloitti toimintansa 1969 Tilastokeskuksen heinäkuun yliVVOn 50 prosenttia. muuttovalmiita. Autojen pysäköin- vuokratontilla ja kaupunki perii osa sen vuoksi, että omistaja odotViime vuonna liikevoit-Neliö isänmaaja ensimmäinen aluerakennus2013 tilaston mukaan ta 13-kerroksisen alla yhtiöllä ti on talon tonttivuokrana 0,8 euroa kaupunki puolsi ja neliöltä. taa asunnon arvonnousua. to olivanhojen 105,7 ja SATOn 86,8 miljoo-tornitalon projekti olisokkelikerroksessa. Vantaal- VVO siis pyysi, osakehuoneistojen naa neliöhinnat saattaa maksaa 45 500 euroa, kun Suomenlahden pohjoispuolella Helsingissä kaupungin Tarkkaa tietoa tyhjistä asunnoiseuroa. la Malminiityn vuokra-asun- ARA myönsi 350 asunnon muutta-omistamasolivat keskimäärin Helsingissä lasketaan, asunnoissatoalue. on ton-Alue Helsingin Lauttasaaren Vattuniesa 50 neliön kaksiossa mista vapaarahoitteiseksi asunto- vuokraan ta ei ole missään. Työeläkeyhtiöt keräävätettä parhaat on jo periaattees3 762 euroa, Espoossa 3 167 vuokra-asuntojen euroa tin hintaa huippuesimerkiksi 3 500 eu- messä NCCtuella tarjoaa neliön Uusi menee vain runsaat Netissä on Helsingistä yli 7 000 sa vapautunut valtion ra- 52,5 kohteeksi. vuokrataso voi 500 alu-euroa kuutuotot ja Vantaalla 2 518 euroa. Kehyskunroa asuntoneliö. Silloin 100kennetuille neliön kaksiota hintaan 350 000 euroa. asunnon myynti-ilmoitusta. Tarasuintaloille aseteeella noustakaudessa. jopa 17 euroon neliölkorkeilla vuokrilla. nissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, maapohjan hintaa Asunnon neliöhinta on 6 667 euroa Työeläkeyhtiöt ovat SATOn jolla olevien asuntojen määrä on tuistaonhinnoittelurajoituksista. tä, kun se Vantaan oman vuokrataPalkansaajat asunnossa ja eläkeläiset raKeravalla, Kirkkonummella, 350työeläkeyhtiöi000 euroa. neliö, siis noin 5-kertainen Tallin- (VAV) pääomistajat. Työeläkeyhtiöiden pienempi, sillä sama ilmoitus voi Aikarajahan on enimmillään 40 loyhtiön asunnoissa keskihoittavatNuritselleen mijärvellä, Sipoossa, den Tuusulassa ja nan asunnonon hintaan parhaatylituotot tulevat vuokra- olla useammalla sivulla. Vuokralle vuotta. Malminiittyä mat- verrattuna. määrin on hieman 10 euroa. sekä VVOn jaEspoon SATOnkaupunki kautta myi rakennusVihdissä neliöhinta oliitselleen 1 966 euroa. kohteeseen maata Mistä johtuuuseaan neliöhintojenÄskettäin suuri asunnoista kotimaassa. tarjottiin lähes 2 000 asuntoa. kan varrella remontoitu ovat julkisuuteen tulasuntoja, joissa onMetsätapiolalle huipTilastokeskuksen pukorkeat mukaan uusi826 euroa neliö. Kun kaupungin ero? Helsingissä on pula kohtuuhinotteeseen valtion lainoittama- leet tiedot VVO:n korkeista vuokvuokrat. – Talot eivät taisista ja kohtuuvuokraisista asunKyläkoulun saa yhna ja hintasäännöstely on ole jat- samanlaisia. rista ja niiden ”selittelyosiossa” VVOn ja SATOn huippuvuokrat johtuu taas monestatiön tekijäsnoista, joihin tavallisilla ihmisillä 20 000puheenjohtaja, eurolla kunut. NytHintaero VVO remontoi hallituksen kannustavat kaikkia vapaarahoittä kuten tontin hinnasta, materion varaa. aluetta ja yhtiö on pyytänyt Val- Metallityöväen Liiton puheenjohteisten asuntojen vuokraajia nosaaleista, työnhinnasta, taja hisseistä Miehikkälän kunta itärajan tuntuMaanomistaja-rakennuttaja, vuokra-asukkaita kirpaisee kun ”yleis tion asumisen rahoituskeskukRiku Aalto kertoi omistajien - Malminiityn tamaan vuokransa samalle tasolle pysäköintipaikoista. ja massajamyy Muurolan kylän saneeraa. koulua rakennusliike, kiinteistövälittäjä ja selta (ARA)jaremontoitujen talo- Kysyntä ammattiliittojen eläkevakuutuskuin ex-yleishyödylliset. tarjonta määräävät hinnan, sanoo - ottavan 19 800 yhtiön eurolla.runsaasTontti on 3 600 pankki pitävät huolen siitä, että jen poistamista hintarajoitusten yhtiöiden VVO sanoo vuosikertomuksesNCC Rakennus Oy:n toimitusjohneliötä Miehikkälä – TaavettiMalminiityn maan- asuntojen hinnat nousevat ja vuokpiiristä. Sopimuksen Malminiita voitosta vain osan ulos yhtiöstä remontin kustannuktaa, että uud saan osuvasti: – Tuloerot suuri- ja taja Harri Savolainen. tien varrella. ria korotetaan vuosittain. oletulevat o tyn alueen poistamisesta hinta- ja jättävänsä isomman osan vara- siin (n. 25 milj. euroa), vaan VVOSe eirat pienituloisimpien on 635 neliötä, kansakunnan edun mukaista. sääntelystä neuvotteli Vantaan uksiksi tuleviaKoulurakennus remontteja varten. ottaa ulkopuolelta lainaa tähän tar- pungin veron välillä jatkavat kasvuaan. Köyjohon sisältyvät sekä valtiotälle herää todellisuuuusii kaupunginSATO puolesta v. 2010 silNyt VVO-konsernilla on koulutilat näitä koitukseen jaMilloin vakuutena rahoisettavaksi lis hyys lisääntyy ja köyhyysjaksot pitopettajien asunnot, kaksi teen asuntopolitiikassa? vuokrasopimuksia loin maankäytön apulaiskau- varauksia noin 240 miljoonaa eu- kaksiota tukselle asunnot piti irrottaa neliö- tuen tarpeen kittyvät. Manu Paajanen yksi kolmio. punginjohtajana toiminut Juk- roa. Näitä ja rahoja ei siltiKiinteistöön käytetä kuuluu hintarajoituksista. On syytä oletTyöeläkeyhtiöt sekä VVO ja SAEx-yleishyödyllinen SATO omistaa myös noin 50 neliön piharakennus. Kolmossivun vakiokirjoittaja asuu TO osaltaan varmistavat, että niin kolme vuokrakerrostaloa TapiolasKyläkoulu lopetti toimintansa Espoossa ja kutsuu itseään vapaaVakuutusyhtiö LähiTapiolan ”Kalevalan Tyttärien” korttelin taloissa neliö- sa ja rakentaa samalle tontille kah- 10 vuotta sitten. Koululle ei löyty- herraksi ja Eläke-Varman stipendiaahinnat vaihtelevat 6 300 – 7 390 euron välillä. Tontin hinta asuntoneliössä ta uutta. Talot ovat kadun toisella nyt uutta käyttöä. Kunta ei halua tiksi. Hän oli Iltalehden toimittajana myös korkea, vaikka rakennuskustannukset olisivat yli 3 000 euroa neliö. puolella kuin Metsätapiolan tornit. maksaa koulun öljylämmityksen perustamisesta lähtien. VVO peruskorjaa Vantaalla 4 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Lähiöiden kehittämiseen uusi ote Remonttiryhmä kiinni korjausvajeeseen Peruskorjausikään tulleisiin 1960−1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin kohdistuu huomattava korjausvaje. Sen täyttämiseen liittyy mittavia taloudellisia haasteita, ja korjausrakentamista tukeviin järjestelmiin ja rahoitus- ja tukimalleihin tarvitaan niin lyhyen kuin pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta ja ennustettavuutta. Uuden asunto- ja viestintäministerin Pia Viitasen elokuussa asettaman remonttiryhmän tehtävänä on avata näkökulmia lähiöiden korjaushaasteisiin vastaamiseen ja täydennysrakentamiseen vuosina 2015−2025 ja tehdä esityksiä lähiöiden korjausvajetta vähentävistä toimenpiteistä sekä rahoitus- ja tukimalleista. Sen toimikausi on 15.8.2013−15.2.2014. Katja Karjalainen Hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä esittää eduskunnalle asuinrakennusten korjaamisen määräaikaisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa. Käynnistysavustuksiin esitetään vuosina 2013–2014 yhteensä 115 miljoonaa euroa siten, että tämän vuoden puolella avustuksiin osoitettaisiin yhteensä enintään 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä enintään 100 miljoonaa euroa. Ministeriössä arvioidaan niiden saavan liikkeelle miljardin euron investoinnit liikkeelle. Sen pääasiassa vuodelle 2014 kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 16 000 henkilötyövuotta. Käynnistysavustuksia voidaan myöntää asuntoosakeyhtiöille, vuokrataloyhtiöille ja asumisoikeustaloille perusparannuksiin. Avustus voi olla enintään 10 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Asuinalueiden kehittämisohjelman toteutus käynnissä Asuinalueiden kehittämisohjelma on käynnistynyt vuoden 2013 alussa ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Se edistää kasvukeskuskaupunkien asuinalueiden kokonaisvaltaista uudistamista ja käytäntöjen leviämistä. Kaupunkien toteuttamilla hankekokonaisuuksilla vähennetään asuinalueiden eriytymistä ja vahvistetaan osallisuutta. Toteutukseen on vuonna 2013 varattu 4 miljoonaa euroa ja lisätalousarviossa on lisäksi esitetty toiset 4 miljoonaa euroa vuodelle 2013 lähiöihin kohdistuviin investointeihin. Vuoden 2014 talousarvioissa ohjelmahankkeiden toteuttamiseen on esitetty 4 miljoonaa euroa. Avustuksen myöntää ARA. Pia Viitanen otti ennakkostartin loppukesän lähiökiertueelle 27.6. Vuosaaressa, Vuotalon Pokkarissa pidetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa. Lähiökiertueen ideat jatkoon Asuntoministeri toteutti elo-syyskuussa viisi paikkakuntaa ja kuusi lähiötä kattaneen lähiökiertueen (Kotka: Karhuvuori, Lahti: Liipola, Turku: Varissuo, Vantaa: Martinlaakso ja Myyrmäki, Tampere: Tesoma). Kiertueen aikana kerättiin asukkailta ja muilta asiantuntijoilta ideoita lähiöiden kehittämiseen. Kiertueella nousivat erityisesti esiin mm. asukastilojen ja asumisneuvonnan tarve, palveluiden ja tiedon saatavuus, sektorirajat ylittävän yhteistyön tarve syrjäytymisen ehkäisyssä ja kohtuuhintaisten asuntojen tarve, erityisavustaja Jouni Parkkonen kertoo lehdelle. Kiertueen tuloksia vedetään parhaillaan yhteen ja niiden edistämisestä eri toimin kerrotaan myöhemmin syksyllä. Enemmän www.ymparisto.fi ja www.ara.fi Risto Kolanen Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen: Uusia asunnottomia tulee lisää Miten asunnottomuus on muuttunut viime aikoina? Lehdet kohisivat elokuulla nuorten asunnottomuuden kasvusta. Mitä ryhmiä ongelma koskee? – Kansallisen asunnottomuusohjelman (pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämis- ja poistamisohjelma) ansiosta asuntoja on saatu vaikeimmassa asunnottomuustilanteessa oleville koko maassa yli 2 000. Tämä on näkynyt katukuvassa ja matalan kynnyksen palveluissa. – Kun pitkäaikaista asunnottomuutta on saatu ”korjattua”, uusia asunnottomia on tullut koko ajan lisää. Nuorten osuus yksinäisistä asunnottomista on kasvanut koko maassa 575 henkilöllä (ARA:n tilasto 15.11.2012). Nyt luku on jo varmaan suurempi, koska tilasto laahaa jäljessä. Tilastossa pelkästään Helsingin seudulla alle 25-vuotiaita asunnottomia on jo 1 100 kun 2011 oli 530. – Meillä on myös yökeskus, jonka toiminnassa asunnottomuuden muutos näkyi siten että yhä useammat EU-kansalaiset hakeutuivat paikkaan. Aiemmin kävijät olivat valtaosin keski-ikäisiä päihdeongelmaisia miehiä. Juhani Haapamäki Asunnottomuus on kasvanut taas pääkaupunkiseudulla, etenkin nuorten ihmisten kohdalla. Kysyimme Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta syitä ja ratkaisukeinoja. – Nuorisotakuuseen ei kuulu asuntotakuu, mikä on ollut suuri virhe, hän sanoo. lut kaikilla hakijoilla huono, eikä vuokraa ole ollut varaa maksaa. Helsingin seudulla on myös ollut erityistä ongelmaa lastensuojelun jälkihuollon nuorilla, joille lain mukaan kuuluu järjestää asunto. Helsingissä alle 25-vuotiaiden yksin elävien asunnottomien nuorten määrä lähes kaksinkertaistui. Kuinka tilanne on nimenomaan Helsingissä ja naapurikunnissa? – Ehkä edellä mainitut kunnat vastaavat tähän. Vantaa kasvoi 29 nuorella ja Espoossa vain 9:llä asunnottomalla. Tilanne Helsingissä näyttäisi olevan pahin. Sanna Lehtonen Miksi nuorten asunnottomuus kasvaa eniten? – Asunnottomuus kasvaa edellä mainituissa ryhmissä, myös perheiden asunnottomuus kasvaa. Tähän on kunnissa pystytty vaikuttamaan toistaiseksi, ja myös lastensuojelulaki auttaa asiassa. Helsingissä on saatu hyviä tuloksia asumisneuvonnalla. – Asumisneuvonnassamme tilanne on muuttunut siten, että asunnottomia tulee ”ovista ja ikkunoista”. Asumisneuvonnassa käy 50–60 henkilöä kuukausittain, ja päälle puhelinneuvonta erikseen. Heistä puolet on ollut viime aikoina alle 25-vuotiaita. Heistä valtaosa sellaisia jotka eivät ole voineet asua kotonaan enää syystä tai toisesta. Joillakin nuorisoasuntojen tuottajilla ehtona on ollut nuoren työssäkäynti, joka on ollut esteenä hakea asuntoa. – Taloudellinen tilanne on ol- Mitä kautta saatte tietonne? Kaikki asunnottomat eivät tilastoidu. – Tiedot kerätään meillä kaikista matalan kynnyksen toimipisteistä. Kaikki tilastoidaan kuukausitasolla meillä. Vva esittää huolen siitä, että kun pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään asunnottomuusputken loppupäässä, putken alkupäässä on jo uusi tungos syntymässä. Mitä pitäisi tehdä heti? – Tämä oli tiedossa jo 1. kansallisessa PAAVO-ohjelmassa, johon ei sitten kyetty reagoimaan. Toisaalta Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanne ja se, ettei asuntoja ole yksinkertaisesti rakennettu on vaikuttanut tähän. Eli ennaltaehkäisyä ei ole voitu tehdä riittävästi. Vaikka kaupunkien maankäyttöohjelmissa ovat tavoitteet yli tuhanteen asuntoon vuodessa, asuntoja on rakennettu muutama sata. Luottotiedot ovat useilla hakijoilla menneet, ja tämä on este myös ns. sosiaalisen asunnon saamiselle. – Myös toimeentulokysymykset ovat olennaisia. Nuorisotyöttömyys on noussut ja ilman työtä on käytännössä mahdoton maksaa asuntoa pk-seudulla. Vaikka nuorisotakuu on ansiokkaasti saatu hallituksen ohjelmaan ja voimaan, se ei käytännössä toteudu. Kaikki nuoret eivät halua ottaa vastaan tarjottua opiskelutai työpaikkaa, jos se ei vastaa omia toiveita. Tai heillä on muita esteitä mm. masennus tai muu mielenterveys- tai päihdeongelma. Nuorisotakuuseen ei kuulu asuntotakuu, mikä on ollut suuri virhe. Risto Kolanen ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Valtio kerännyt arava-koroilla yli miljardin Tukeeko valtio asuntokeinottelua? ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoi Ylelle, että valtio on tulouttanut 1,2 miljardia euroa aravalainakannoista omaan käyttöönsä seitsemän viime vuoden aikana. Valtion asuntotuotannon lainajärjestelmä Arava perustettiin 1949. Virasto pystyi myöntämään valtion tukemia halpakorkoisia lainoja kaikille rakentajille. Aravan tarkoitus oli saada asuntotuotanto käyntiin erityisesti kaupungeissa. Arava-asunnot oli tarkoitettu pienituloisille. Lainaehtojen vaatimusta 60 prosentin omarahoituksesta pienituloiset eivät kuitenkaan kyenneet täyttämään. Arava-asunnot menivät ensimmäisinä vuosikymmeninä hyvätuloiselle. Helsingissä vuosina 1949–52 lähes puolet lainoista oli mennyt parhaiten ansaitseville, akateemisesti koulutetuille tai johtavassa asemassa oleville, joilla oli vaadittu omarahoitusosuus. Monet varakkaat perheet ostivat arava-asunnon myös lapsilleen ja pitivät niissä vuokralaisia, jotka maksoivat korkeina vuokrina asunnot. Toiset maksoivat nopeasti aravalainat pois ja myivät asunnot kovan rahan asuntoina. Laaja keinottelu päättyi vasta 1956, kun myyntirajoitukset tulivat voimaan. Keinottelu aravajärjestelmällä jatkuu toisessa muodossa. Aravajärjestelmää hoitaa nykyisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Vuokralaiset tukevat valtiota Kohu-uutisen taustalla on VVO Oy:n tilaama reportaasi, jossa ulkopuoliset asiantuntijat tarkastelevat vuokra-asuntomarkkinoita ja näkymiä Suomessa. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoi raportissa, miten köyhät tukevat valtiota. – Aravapuolella korkotaso on keskimäärin kaksinkertainen markkinakorkoihin nähden, ja valtio tekee sillä bisnestä köyhien kustannuksella. Se tuloutti viime vuonna valtion kassaan 130 miljoonaa aravakorkoja. Kun vertaa siihen mitä muut toimijat ovat saaneet eli seitsemässä vuodessa 40 miljoonaa, neljänneksen siitä mitä laki sallisi, niin valtio on samassa ajassa tulouttanut 1,24 miljardia ”tuetusta asumisesta” ja käyttänyt sen muihin menoihin. Asukkaat subventoivat valtiota, Rossilahti paljasti. Valtio on kerännyt vuosittain yli 100 miljoonaa euroa voittoa korkeakorkoisista vanhoista arava-lainoista. Pienituloiset arava-vuokraasuntojen asukkaat ovat tukeneet valtiota, vaikka arava-järjestelmän periaatteen mukaan valtion olisi Carita Kärkinen Yleisradio uutisoi toukokuussa, että valtio on perinyt ylikorkoja arava-asuntojen vuokralaisilta yli miljardi euroa. 5 ASUNTOKOLUMNI Tukholman mellakoiden jälkimaininkeja Tukholmassa toukokuussa 2013 tapahtuneet mellakat nk. Järvan alueella herättivät runsaasti huomiota kansainvälisissä medioissa. Levottomuudet alkoivat Husbyn kaupunginosassa toukokuussa 2013. Levottomuudet levisivät nopeasti myös joihinkin muihin Tukholman lähiöihin (mm. Fittja, Rinkeby, Kista, Tensta). Tapahtumat muuttivat idyllistä Ruotsi-kuvaa ja poikkesivat Ruotsin maabrändistä idyllisenä ja tasa-arvoisena Pohjois-Euroopan ”sulatusuunina” ja nostivat esille Tukholman (ja muiden Ruotsin suurkaupunkien) segregaation, mitä ei ehkä aiemmin ole ymmärretty riittävän hyvin. Kohde on Aurinkolahdesta. pitänyt tukea heitä. Valtiolle on luvassa jättipotti, kun vuoden 2014 loppuun mennessä vanhat arava-sitoumukset on maksettu pois, mutta taloyhtiöt jatkavat vanhojen korkeakorkoisten arava-lainojensa lyhentämistä. Valtion rahakirstuun saattaa vuonna 2015 kilahtaa mahdollisesti yli 500 miljoonaa euroa. Arava-kerrostaloja rakennettiin paljon 1980- ja 90-luvuilla. Taloyhtiöt ottivat rakentamiseen suoraan valtiolta arava-lainaa, joka oli selvästi markkinakorkoja halvempaa. Kun markkinakorot olivat korkeita, arava-lainat olivat taloyhtiöille edullisia. Vuokralaisten asumismenot pysyivät kohtuullisina. Arava-lainat lopetettiin 2000-luvun puolivälissä. Markkinakorot alkoivat laskea ja laina-ajat pitenivät. Vanhojen arava-lainojen korot eivät kuitenkaan laskeneet. Arava-lainat ovat nyt korkeakorkoisia ja lainaajat ovat pitkiä. Taloyhtiöillä on arava-lainoja yli seitsemän miljardia euroa. Vuokralaiset joutuvat nyt maksamaan korkeita korkoja, joista valtio kerää yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. SATOn ja VVOn korkea vuokrataso Ex-yleishyödyllisten SATOn ja VVOn asunnoista suurin osa on rakennettu valtion lainoilla ja korkotuella niin kuin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Hekan asunnot. Sosiaalinen Asuntotuotanto perustettiin 1940-luvulla Helsinkiin ja Tampereelle. Myöhemmin perustettiin Keskus-Sato ry, jonka tarkoitus oli koota asuntojen rakennuttajayhteisöt yhteen ja lisätä Sato-yhdistysten määrää. Valtion lainoilla ja korkotuella rakennettujen Sato-asuntojen vuokrat olivat kohtuulliset. Sitten Sato yhtiöitettiin ja nykyisin yhtiö on asuntosijoitusyhtiö. SATOn uustuotannossa neliövuokra on 24 euroa neliöltä esimerkiksi Espoossa. Vuokraa voi luonnehtia sanoilla kiskurimaisen korkea todellisiin kustannuksiin verrattuna. Valtakunnallinen vuokrataloosuuskunta VVO perustettiin 1960-luvun lopulla. Suuret ikäluo- kat muuttivat maalta kaupunkeihin ja heille piti saada asuntoja, joiden vuokra oli omakustannushintaan. VVOn perustivat Haka, ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Yhtiö toimi osuuskuntana ja vuokrat olivat kohtuulliset. Osuuskunta yhtiöitettiin 1990-luvulla ja vuokrat nousivat. Nyt ne ovat lähes tai kaksinkertaisia verrattuna Hekan vuokriin, jotka ovat keskimäärin 10,55 euroa neliöltä. Pilkkahinnalla arava-asuntoja Arava- vuokra-asunnot häviävät lähivuosina markkinoilta. Valtion rajoitukset lakkaavat. Arava-asuntoja on jo myyty 60 – 100 euron neliöhintaan myös pääkaupunkiseudulla. Kaksion, 50 neliötä on saanut vajaalla 3 000 eurolla. Kun asunnon vuokraa 900 eurolla kuukaudessa, siitä kertyy 10 800 euroa vuodessa. Vuokralainen maksaa asunnon hinnan uudelle omistajalle yli kolme kertaa vuodessa. Valtion tukema asuntokeinottelu on hyvin kannattavaa. Kirkon keskusrahasto myi Espoossa SATOlle viisi kerrostaloa. Kauppahinta oli 344 514 euroa. SATO sai yhden omakotitalon hinnalla 107 asuntoa. Asuntojen markkinaarvo olisi ollut lähempänä 20 miljoonaa euroa. Kirkko myi SATOlle Espoossa ja Vantaalla yhteensä kahdeksan kiinteistöyhtiötä, joissa on 570 vuokraasuntoa. Asunto- ja kiinteistösijoitusyhtiöitä ei kiinnosta, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Vuokralaisella on vapaus valita, maksaako huippukorkeaa vuokraa vai muuttaa pois. Manu Paajanen Mellakat ovat laantuneet, mutta keskustelu niiden syistä ja seurauksista Ruotsissa jatkuu. Tapahtumien yhdeksi pääsyyksi on nostettu joidenkin asuinalueiden eriytymiskehitys, joka on lisääntynyt pitkällä aikavälillä tasaisesti. Ruotsissa on kuitenkin korostettu, etteivät kyseessä ole maahanmuuton, vaan ennen kaikkea kaupunkirakenteelliset ja kasvavien hyvinvointierojen aiheuttamat ongelmat. Miljoonaohjelma (“Miljonprogrammet”) on nimitys asuntojen rakennusohjelmalle joka toteutettiin Ruotsin suurissa kaupungeissa vuosina 1965-1974. Tavoitteena oli ratkaista 1960-luvun alun asuntopula ja kaupungin kasvutarpeet rakentamalla kymmenen vuoden aikana miljoona uutta asuntoa. Vaikka miljoonaohjelma onnistui tavoitteessaan, ovat monet arvostelleet sen toteutustapaa ja jälkivaikutuksia. Yleisimmin on arvosteltu ohjelman luoneen lukuisia eriytymiskehityksestä kärsineitä betonilähiöitä, jossa rakentamisen ja kaupunkiympäristön laatu on ollut kehnoa. Tukholma ja Helsinki ovat samantapaisia kasvavia pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja, joissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa on käynnissä sama historiallinen muutos. Kaupungit kasvavat voimakkaasti ja samalla asuinalueiden erojen on havaittu kasvavan. Helsingissä on kuitenkin vältytty Tukholman kaltaisilta tapahtumilta. Mitä on tehty toisin? Jarkko Rasinkankaan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan jotkut asuinalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä, sosiaalinen eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana, mutta ilmiöstä ei ole kuitenkaan seurannut kokonaisten alueiden taantumiskierteitä Ruotsin tapaan. Siihen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea eri asumismuotoja sekoittava asuntopolitiikka ja kattava sosiaaliturva. Tasapainoinen kaupunkikehitys ja asuinalueiden väliset kasvavat erot ovat pohjoismaisessa kaupunki- ja asuntopolitiikassa ajankohtainen kysymys. Aalborgin yliopistossa Tanskassa järjestetään syyskuussa aihetta käsittelevä tutkimusseminaari, joka kokoaa kansainvälistä tutkijakenttää aiheen ympärille. Vesa Peipinen Kirjoittaja on vihreä kaupunkipoliitikko, Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja, nuorisotyöntekijä ja nuorisotutkimuksen opiskelija Tampereen yliopistosta. Palstalla vierailevat asuntopolitiikan tutkijat, keskustelijat ja vaikuttajat. Aiempia kirjoittajia olivat v. 2012 Ilkka Taipale, Tiina Sandberg, Veli-Heikki Klemetti, Juha Väätäinen sekä v. 2013 Tuula Laukkanen ja Antti Koskela. He ikk i Tu uli ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Katja Karjalainen 6 ASO-asunnot: TA-Asumisoikeus Oy Junkkarinkaari 5, Pakkala, Vantaa Lain voimalla kohtuuhintaiseen asumiseen Ympäristöministeriö valmisteli alkuvuoden aikana lakiuudistuksen koskien valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrien ja vastikkeiden määrityksiä ja muutamien käytännön toimintojen tarkistuksia ja uusia ohjeistuksia. Lakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle kesän korvalla. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Seuraavassa on esitetty lausuntojen keskeiset kannanotot asiaryhmittäin jaoteltuna Omakustannusvuokra Omakustannusvuokra tunnutaan koettavan hyvin ongelmalliseksi varsinkin omistajien taholla. Koska omakustannustason tavoitteena ovat aina markkinahintoja alhaisemmat vuokratasot, ongelmia tulisi niin sanotuilla taantuvilla, väestöltään vähenevillä alueilla. Onhan Suomessa alueita, joilla asuntojen tarjonta ylittää kysynnän ja näin vapaassa hinnanmuodostuksessa ns. vapaarahoitteisten asuntojen asumiskulut ovat matalammat tuettuun asumiseen nähden. Kohdekohtaisesti määritelty omakustannusvuokra voisi taantuvilla alueilla – esimerkiksi vajaakäytön vuoksi – muodostua asukkaan kannalta hyvinkin epäedulliseksi. Omakustannustaso merkitsisi tietenkin myös, etteivät yhtiöt voisi kerätä tulevan uustuotannon omapääomia vuokrissa ja vastikkeissa. Asukkaita edustavat järjestöt ovat kritisoineet tuota yhtiöiden käytäntöä jo aiemmin. Carita Kärkinen Lakiuudistuksen lähtökohtia ovat omakustannusvuokran ja kohtuuhintaisuuden määritteen täsmentäminen, valtakunnallinen vuokrien ja vastikkeiden tasauksen aiheuttamien vinoumien oikaisu, asumiseen liittyvien oheispalveluiden (isännöinti, remontointi, hankinnat, yms.) kilpailutusohjeistus ja asuntojen omistajien tiedonantovelvollisuuksien määritteleminen. Lausuntoja ministeriöön saapui lähes kolmekymmentä. Myös Asukasliitto antoi lausunnon asiasta. Liiton lausunto on luettavissa toisaalla tässä lehdessä. Vuokrien ja käyttövastikkeiden tasaus ”Tasauksen tavoitteena on, että asuntojen vuokrat saadaan vastaamaan asuntojen käyttöarvoa ja vuokrat ja vastikkeet olisivat keskenään oikeudenmukaisessa suhteessa.” Näin on aikanaan perusteltu asumisen hinnan alueellista tasapuolisuutta. On kuitenkin käynyt niin, että ”valtakunnallisesti toimivien yhtiöiden suorittama koko maan laajuinen vuokrien tasaus johtaa siihen, että vuokrat heijastavat eri alueiden kysyntätilannetta.” Jos tasauksen idea on aikanaan ollut ehkä saman yhtiön asukkaiden välinen solidaarisuus, asukkaiden järjestöissä koetaan tämä nykyään enemmän rasitteena varsinkin niin sanotuilla kehittyvillä alueilla. Enää ei oltaisi valmiita kustantamaan taantuvien alueiden vajaakäytön vuoksi suhteellisesti kalliimpia asuintaloja. Suomen Asumisoikeusasukkaat (SASO) ry ja suurin osa lausunnon antaneista yksityishenkilöistä ehdottaa, että vuokrien ja vastikkeiden tasauksesta luovuttaisiin kokonaan, sillä tasaus estää kiinteistöjen taloudenhoidon läpinäkyvyyden ja tosiasiassa sen varjolla kerätään omistajayhtiöihin voittoa. Tasaus on suurin syy omakustannusperiaatteen rapautumiseen ja asumiskustannusten nousuun kohtuuttomalle tasolle. Suuri osa omistajista vastustaa vuokrien ja käyttövastikkeiden tasauksen rajoittamista alueellisesti. Niiden mukaan valtakunnallisen tasauksen kieltäminen asettaisi asukkaat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaisi etenkin väestöltään vähenevillä alueilla sijaitsevien asuntojen asukkaille kohtuuttomia asumiskustannuksia. Asumiskustannusten ”tasaukseen” asumistuen muodossa osallistuvan valtion taholla huoli on vain Tasausalueet Vuokrien ja asumisoikeuden vastikkeiden tasaus olisi uuden lakiehdotuksen mukaan mahdollista seuraavien kuntaryhmien sisällä: ARA-asunnot: Kiinteistö Oy Pakkalan Pehtoorintie 11, Vantaa I kuntaryhmä: Helsinki olisi oma ryhmässä II kuntaryhmä: Vantaa, Espoo ja Kauniainen III kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti. IV kuntaryhmä: muut kunnat Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 5 7 nko vuokra-asunnoille usia toteuttajia? siitä, ettei tasauksen rajoittaminen saa johtaa valtion vastuiden ja riskien kasvamiseen eikä kasvattaa muiden valtion tukien tarvetta. leen omarahoitusosuudelle kahdek- mukaan tehtävien siirron on tasan prosentin koron. Tuo taso lienee pahduttava kustannusneutraalisti. määritelty aikana, jolloin elettiin Uuden lain säädösten rikkopysyväntuntuisesti huomattavasti minen olisi tulevaisuudessa myös korkeampien korkojen maailmassa. mahdollisesti sanktioitu. Lakiesityksen mukaan tuo korkoSanktiointia vastustavat tietenKorjauskustannuksiin katto laskisi kuuteen prosenttiin. kin kaikki sanktioiden kohteeksi varautuminen ja niiden katOmistajayhtiöiden kanta lelle. tähän-Lähihistoriasta mahdollisesti joutuvat eli omistajat. taminen lainalla kija saattoi huhtikuun 12. sen periaatepäätökseksi asti. Juhmuistetaan, kin muutokseen on kielteinen, kosieraista silmiään, kun Hel- lallinen allekirjoitustilaisuus pidet- että edullinen asuntotuotanto almakka se vaikeuttaisi niiden mukaan Asumisoikeusasuntoja alppilalaisenNykyjärjestelmässä korttelikapa- asukas täneen keväämmällä. kaa kiinnostaa rakentajia vasta, saa vastikkeesta osan rahastoitapääomien hankintaa ja vähäntäisi koskevat erityiskysymykset en pysähtyi musta minisValitettavasti Helsingissä poliit- kun kovan rahan kysyntä hiipuu. vaksi tulevaisuudessa tarvittaviin yksityisten toimijoiden halua rakeno. Asuntoministeri Krista tisen enemmistön poliittinen tah- Asuntoministerin oli tunnustettaperuskorjauksiin. taa valtion tukemia parasuntoja.va, ettei Suomen Asumisoikeusasukkaat ry sd) ei ollut menossa kara- Lakiesityksen hänellä ole muuta keppiä to on viime vuosina kallistunut ajatuksena on, että kun asuintaValtiokonttori ja valtiovarainmi- ja suurin osa lausunnon antaneista n vaan avoimeen asuntopo- haille tonteille rakennettavien ko- kuin sormen heristäminen ja huolon suurimmat remontit, eli putki- nisteriö kannattavat enimmäisko- yksityishenkilöistä ehdottaa, että n tilaisuuteen, jossa pohdit- van rahan omistusasuntojen puo- no maine kaupungeille, jotka eivät sähkö- ja ilmastointiremontti tulee ron alentamista. Valtiovarainminis- lakiin lisätään säännökset asumispidä sitoumuksiaan. ten Helsinkiin saadaan kohtehtäväksi talon tullessa 40–50 vuo- teriö ehdottaa myös tuoton tulou- oikeusasukkaiden äänioikeudesta aisia asuntoja. Kommentoiden ikään, ei ole oikeudenmukaista tukselle säädetyn enimmäismäärän asumisoikeustalon omistajayhtiön olivat myös NCC:ltä Ministeri ei vielä halunnut periä noidenMatti korjausremonttien laskemista nykyisestä kahdeksasta yhtiökokouksessa. Vaikkaot-asumisYIT:stä Pekka Helin. taa kantaa kysymykseen, pitäisikö kustannuksia nykyisiltä asukkailta. prosentista. Omistajayhtiöt luon- oikeusmaksu on pääomasijoitus, tuotantotuki poistaa entisiltä Kysymys tässä on siitä, että esi- nollisesti vastustavat myös tätä. asukkailta puuttuvatyleisnykyään umattomiin asuntotuohyödyllisiltä asuntorakennuttajilta, merkiksi aso-asuntoyhtiöt pystyvät kaikki oman pääoman sijoittajalle avoitteisiin kyllästyneeljotka ovat muuttuneet markkinarahoittamaan uustuotannon oma- Jälkilaskelmien kuuluvat oikeussuojakeinot. ölle ministeri vakuutti, että maksamilla laatimisvelvollisuus ehtoisiksi kiinteistösijoittajiksi. rahoituksen asukkaiden SASO vaatii asumisoikeusasunKeskustelussa nousi jälleen esilsella on remonttivarannoilla. nyt vahvaa poliittojen käyttövastikkeiden asettamishtoa vauhdittaa ARA-vuokajatus,taettä kuntauudistuksen Osa lausunnonantajista suhtau- Asuntomarkkinoilla toimivatleyhtiöt paikkakunnan aravavuokratasoa yhteydessä metropolialueen kuntojen rakentamista. Helsintuu kielteisesti muutoksiin, joilla eivät haluaisi asukkaiden saavan vastaavaksi, ja valtioneuvoston nat perustaisivat firman eurodun MAL-aiesopimuksen rajoitettaisiin perusparannuksiin tietää yhtiöiden kunkin asuintalon asetuksellayhteisen olisi säädettävä varautumista ja edellytettäisiin kohdalta saamaansa vuosittaista tu- määräinen valtion tukemien äyttö, asuminen ja liikenne) hankkimaan maatakatto ja rakennuttakat- losta. Siis voitot halutaan sillämaan tahol-vuokra-asuntoja asuntojen vuokrille ja käyttövaseluryhmäperusparannuskustannusten oli juuri päässyt sekä perustamista osin lainalla. Joidenkin la pitää omina tietoinaan. Vuokratikkeille. aan neuvottelutulokseen, korjaamaan ja hallinnoimaan niilausunnonantajien Suomen Asumisoikeusasukkaat nee kuntien arvioitavaksi.mielestä vara- ja asumisoikeustalojen todellisten tä. Rakennusfirmojenkin edustajat uksien kielto vaikeuttaisi uustuotulojen ja menojen eli taseiden ja ry vaatii asumisoikeustalon niiden vuoro linjata, miten totesivat, että asuntosektori kaipaatodellistantoa. TA-yhtymä Oy:n mukaan tilinpäätösten avaaminen asukkaille ten kulujen esittämisestä asukkaille edään eteenpäin. uusia toimijoita. rajoitus estäisi toimijoita rakensaa omistajatahoilta yksimielisen vastikkeen määräytymislaskelmissa. sterit Kiuru ja Merja Kylnuttamasta uusia valtion tukemia kielteisen vastineen. Suorastaan Kaarin Taipale vas) seisovat neuvottelutuasuntoja, joiden omarahoitusosuus ymmärryskyvyn aliarviMuuta Kirjoittaja on TkT, kaupunkitutkija krista kiuru asukkaiden kertoi, että helsingin takana ja päättävät jatkospitäisiasia kattaa yhtiölle kertyneistä oimiseen syyllistyy TA-yhtymä Oy: seudun MAl-aiesopimus valmistui. o syytä viedä hallitukkassavaroista. Omistajayhtiöiden ”TA-yhtymä Oy vastustaa Suuri osa lausunnonantajista, varlausumien mukaan tämä yhdessä vuokratalon omistajalle esitettyä sinkin vuokra- ja asumisoikeustatasaukseen ehdotettujen rajoitus- jälkilaskelmien laatimisvelvoitet- loja omistavat ja tuottavat tahot, ten kanssa johtaisi monessa koh- ta. TA-yhtymä Oy:n mukaan asu- katsovat esitykseen sisältyvien teessa kohtuuttomiin vuokrien ja misoikeusasunnoista annetun lain keinojen rajoittavan liikaa vuokkäyttövastikkeiden korotuksiin. mukaiset jälkilaskelmat ovat osoit- ra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen Valtiovarainministeriö suhtau- tautuneet asukkaiden kannalta vai- toimintaa ja johtavan päinvastoin tuu myönteisesti perusparannuk- kea-selkoisiksi ja niiden laatiminen asumiskustannusten nousemiseen siin varautumisen enimmäismäärän on päinvastoin lisännyt asukkaiden ja valtion tukeman vuokra- ja asuasettamiseen 50 prosentin tasolle maksettavaksi tulevia asumiskus- misoikeusasuntotuotannon vähemutta pitää kuitenkin tärkeänä var- tannuksia.” nemiseen. mistaa, että esitetty euromääräinen Asukkaiden järjestöt edellyttäSen sijaan erityisesti asumisoiiiton vuosittainen päätaenimmäismäärä on riittävä oma- vät, että jälkilaskelmissa tulisi osoit- keusasukkaat pitävät ehdotettuja a, asumisalan syyseminaarahoitusosuuden saavuttamiseksi. taa talokohtaiset todelliset kulut keinoja riittämättöminä esitykalossa 15.–16.9. Lehti pyyasukkaille. sen tavoitteen saavuttamiseksi. n kaupunginjohtaja Antti Suomen Asumisoikeusasukkaat Kiinteistönhoitopalvelujen ry katsoo, että esitetyillä, lähinnä Valvonta- ja seuraamiskokolta ja kuulumiset syyskunnossapitotöiden kosmeettisilla muutoksilla varmisvastuiden järjestely varten kilpailuttaminen uudesta Salosta. tetaan nykyisen valtion rahoituksen nkihan koki ison kuntaliiMonet toteavat Nyt omakustannusvuokrien val- rakenteellisten virheiden säilymi1.1.2009., josta lausunnonantajat kuulemme ksyllä. kilpailuttamisvelvoitteen olevan on vontavastuu on kunnilla, mutta se nen ja valtion tuen väärinkäytön hengeltään hyvä ajatus. on tarkoitus siirtää ARA:lle. Lain jatkuminen. Suomen Asumisoikeusasukkaat perusteluosassa tätä perustellaan SATO Oyj toteaa, että esitettyjen tyisiä ominaisuuksia Salolla ry:n mukaan laissa tulisi kieltää sillä, ettei kunnissa ole resursseja muutosten ulottaminen koskemaan ta kaupunkilaisille ja siellä valtion rahoitusta saaneita talojen eikä osaamista hoitaa ko. asiaa. myös suunniteltua uutta 20 vuooille? omistajayhtiöitä ostamasta palveLausunnoissa ei vastusteta korden korkotukimallia vie yksityisten o elää vastakohtaisuuksisluja yhtiöiden omistajien tai johdon kotukilainojen maksuohjelmiin, toimijoiden tuotantoedellytykset en ja vanhan hedelmällilähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä. vakuuksiin ja lainansaajan takaus- myös siltä. ohtaamisesta. Moderni eläValtiovarainministeriön mukaan maksuun liittyvien tiettyjen tehHelsingin kaupunki, Helsingin oto yhdistyy Suomen vansuorahankinnan mahdollistamista tävien siirtämistä ARA:lta Valtio- kaupungin asunnot Oy:n Vuokran asumisen historiaan ja määrätä urtilanteista tulisi julkisista konttorille. laisneuvottelukunta ja useat lauaupunkimiljöö kohtaa idylhankinnoista annetun lain tapaan. Siirtyviin tehtäviin liittyvä resur- sunnon antaneista yksityishenaseutupitäjät. Salon sijainti Antti rantakokko johtaaon uutta saloa. sointitarve Valtiokonttorin mu- kilöistä vaativat myös vanhojen teellinen.Omistajan Logistiikkaomarahoitustoimii kaan arvioitava osana useampien aravalainojen korkeiden korkojen en ihmisen mittakaavassa: osuudelle maksettava korko ARA:sta Valtiokonttoriin siirrettä- alentamista. n lähellä sekä matkan että – Nokia on pitkään ollut Salon edullisemmat. Salossa kaavoitetaan väksi jo päätettyjen tai siirrettäväksi hteen. Nykyisen lain mukaan ARA-tuettu talousalueenvalmisteltavien suurin työllistäjä. Yrijatkuvasti viihtyisiä alueita ja Unto puu- Nikula asioiden kokonaiminen kohtaa monipuolisen tys tuonut mukanaan vaurautta ja tarhatontteja uusille omakotitaasuntoyhtiö voi saada sijoittamal- suutta. Valtiovarainministeriön Asukasliiton lausunto on sivulla 8 n, rikkaan historian, laadu- aikaisempina vuosina kaupunki on- loille. Salon sekä Halikon ja Perniulttuuritarjontaa, hyviä os- kin kyennyt tarjoamaan asukkail- ön kuntataajamien ydinkeskustoisPS. dollisuuksia sekä aktiviteet- leen erinomaisia palveluja sekä ra- sa voi asua moderneissa kerrostaNoiden lausuntojen antajien luetteloa (28 eri tahoa) tarkastelemalla siitä voi löytää runsaasti ”päällekkäitaa kaikkien makuun. Salo kentamaan esimerkiksi päiväkote- loissa, viehättävissä puutaloissa ja syyksiä”; nettu korkeasta teknologi- ja, kouluja ja muita julkisia tiloja. väljästi omakotitalossa. Suomen asumisoikeusyhteisöt ry pitää sisällään jo kaikki muutkin omistaja yhteisöt. Se on kaikkien utta myösSuomen kartanoistaan, Nokiayhdistys”. on kasvat– Kaupunkimaisen asumisen aso-yhtiöidenVaurauden perustama lisäksi ”aatteellinen Samat toimijat ovat pääosin myös vuokra-asunlueistaan ja kauniista maatanut alueen osaamispääomaa, josvastapainoksi Salo tarjoaa maaseutomarkkinoiden suurimpia toimijoita. a. Kesätorstaisin il- suunnilleen ta on syntynyt uutta ICT-yrittäjyyttumaisia asuinpaikkoja: perinteiRAKLISalon on myös samojen tahojen muodostama yhteisö. vetävät puoleensa tuhantä. Nokian ansiosta Salo tunnetaan siä maalaistaloja, huviloiOikeastaan nuo lausunnonantajat voisivat olla Vuokralaiset, Asukasliitto, Suomen idyllisiä Asumisoikeusasukkaat myös kansainvälisesti kaupunkina, isiä kuuntelemaan huipputa, viihtyisiä rivitaloja ja kodikkaita (SASO), Suomen asumisoikeusyhteisöt ry, RAKLI ja kunnalliset yhdessä. ä ja tutkimaan kirpputorijoka on ”the home origin of thejamoomakotitaloja. Mahdollisuudet etä- ovat Ei tämä tietenkään vähennä lausuntojen merkitystä oikeinhan se 28 on laskettu. Nämä piirit vaan aa. Meren läheisyys houkutbile phone”. työhön ovat erinomaiset. Kun työpienessä maassa niin pienet. (UN) paikka sijaitsee kotona, voit yhdisatkailijoiden lisäksi lukuisia tää työn ja perhe-elämän nautittakkaita. Millaista asumista ja valla tavalla. Tai voit pidentää keasuntotuotantoa Salosta löytyy nyt punginjohtaja Antti Rantakokko: SUSA JUNNoLA ervetuloa uuteen Saloon ! Lausunnot on IdenTITeeTTIOngelmA? annettu Rakentaako majansa vuorennotkoon vai saarelmaan - siinäpä kysymys! Kun Suomea asutettiin (siis silloin kun suomi putos’ puusta), haettiin asuinsijat lähinnä oletettujen hyVerovaroin tuettua asumista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uuläheisyydestä. Ajat ja elinolosuhteet ovat simassa.vien Lakiriistamaiden tuodaan eduskunnan hyväksyttäväksi ensi vuoden muuttuneet. Elinkeinorakenteen muutos Voimaan on saattanut budjettiin liittyvien muiden lakien kanssa syksyllä. uusi meilaki dät suomalaiset tulisi ensi vuoden alusta. 1800-luvun isojaon ajasta silloin syntyneestä kyläyhteisö-yhdyskunnan valinnanvapauden kautta täMihin uudistus johtaa, se nähdään vasta myöhemmin, mutta jos hän jälkiteollisen ajan aatokseen, jossa suositaan tiiviimpää laki tulisi olemaan edes suunnilleen virkamiesluonnoksen hengen yhdyskuntarakennetta. Luonnonlaitkin edellyttävät sitä. mukainen, voisi ruuhka-Suomen ara-tukiasukkaan tuska ehkä hieman lientyä. Aso-asukas voisi päästä nykyisestä loputtomasta asuntonsa Tämä maailma on nyt rakentunut - ehkä meidän omistajayhtiön pääomittamisen taakasta jasellaiseksi yhtiön uustuotannon kaikkien onneksi , ettei sitä tönöä saa rakentaa ihan oman osarahoituksesta. mieltymyksensä mukaan. Se on rakennuskaava, minkä muSuomen Asumisoikeusasukkaat (SASO) ry:n sitten pidemmälle menevä kaan perustaa rakennukselle - on siinä tarkoitus asua vaatimustaiomistusasumiseen verrattavasta kytkennästä taloyhtiön tuottaa jotakin - aletaan rakentaa. Kaavoituksen yksinhallintoon jää tässä toteutumatta, muttasäädetty edes johonkin mittaan asti oikeus on joskus aikojen alussa ihan laissa kuntien ulottuvamonopoliksi. läpinäkyvyys Tämän on kai sekin jotakin. on myönnettävä olleen oivallisen oivalluksen kuntalain säätäjiltä. Vuokra- ja aso-asuntoyhtiöiden hyvin kielteisestä linjasta nykytilan vähäiseenkin muuttamiseen voi kai päätellä, että tämä nykyinen tuettu Koko maa on pidettävä asuttuna. Tämä on tahon sun toisen asuntobisnes on ollut todella hyvää liiketoimintaa. Oikein lailla turvatharras toive. Hyvämukaan. niin, mutta maataSASO:n ei enää tu oikeustoistama painaa rahaa aina tarpeen Tässäkun mielessä voi pitää pystyssä suota kuokkimalla, on etsittävä ratkaisulausunnossa oleva viittaus valtion tuen väärinkäytöstä on paikallaan. ja jotka ovat vaikutuksiltaan synkronissa, ei vain naapurin, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry – jokaekosysteemin on kaikkien Suomen vaan kerrassaan koko maapallon kanssa.asoasuntoja omistavien yhtiöiden muodostama ”aatteellinen yhdistys” – toteaa Nykyinen lausunnossaan, että ”muutoksilla rajoitettaisiinei…mahdollisasuntoja elämänkulku, maailmantilanne omistavien yhteisöjen toimintavapautta huomattavasti … ja säännökta meille ”impivaara”-ideologian mukaisia ratkaisuja. 1960set olisivat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa…”keksittiin taajamiin luvun suuren maalta muuton aikoihin pakkautuvan väestön asuttamiseksi aluerakentaminen. Syntyivät lähiöt, hajanaisesti pelloille ja metsiköihin sijoitetut Mille moraaliselle oikeutukselle mahtaa perustua tuon lausuman vuokrakerrostalokasarmit. Se tuella, oli siinä misisältämän ajatuksen mukainen -valtion siistilanteessa verorahoillaenin, luodun – kansalaisten asumiseen tarkoitetun, asuntomassan omistaminen? hin silloisen ihmisen ymmärrys ylsi. agrikulttuurin kasvattien pitäisi alkaa olemaan Vireillä Meidän olevan lakimuutoksen myötä tuettujen asuntojen vuokria jajo siinä määrin tämän urbaanikulttuurin läpilyömiä, että asuvastikkeita ei enää ”tasattaisi” valtakunnallisesti vaan kohdekohtaisesti minen näillä sijoilla ehkä jotenkin käy. Mutta tämä uusi aika omakustannusperiaatteen mukaan. on tuonut myös uudet haasteet muassaan. Meidän on kaiNykytilanteessahan valtion asumisen - asumistuen tarve kessa tekemisessämme otettavasubventio huomioon tämä globaali nä– on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. kökulma.enimmin Ilmastonmuutos on se iso mörkö minkä pitäisi ohjata meitä vaistojemme vankeja periaatteessa kaikessa tekeTasauksen poistuessa ja omakustannusperiaatteen toteutuessa tuo mään aina järkevimmät ratkaisut. subventio – asumistuki – hyvin oletettavasti suuntautuisi enemmän haja-asutusalueiden hyväksi ja tarpeeseen siellä. ooo Lisäksi kun asuntojen omistajayhtiöt keräävät pääomia uustuotannon omarahoitusosuudeksi ylisuurilla vuokrilla ja vastikkeilla, on täHallitus puuhaa jotakin ”suurta käytännössä kuntaremonttia”. Sen yhmäkin rasite nykyjärjestelmässä kasautunut nimenomaan tenä julkilausuttuna perusteena on juuri yhdyskuntarakenruuhka-Suomen ARA-tuettujen asuntojen asukkaille. teen tiivistäminen. Nämä uudet kuntakartta-hahmotelmat ovat järisyttäviä! Suomen talousmaantiede ei ole kokenut Lakiluonnokseen oikein ”pistää silmään” näin suurtaannetuista mullistustalausunnoista koskaan. Tämän kuntauudistuksen tuettujenpontimena vuokra- jasanotaan asumisoikeustalojen omistajien kielteinen reolevan ns. kestävyysvajeen lisäksi mm. aktio. Siellä nähdään esityksen ympäristönäkökulman. lähinnä rajoittavan tuon tahon toimintaa. Vaikeasti avautuva tiivistämisen nimissä ihmiset pyYhdyskuntarakenteen on asuntoyhtiön logiikka, jonka ritään keskittämään paremman ”saavutettavuuden” perusmukaan kohtuuhintaisuuteen teella mahdollisimman edullisesti palvelujen tuottamisen siirtyminen johtaisi asumiskusnäkökulmasta. tannusten nousemiseen. Kysyä mielestäni voi, miten mullistuksessa otetaan huoLausunnot annettu – myömioononlaajan maan rikas ja moninaisuudessaan ainutlaatuihemminnen, nähdään, kuunnel- hyvinkin joskusketä paikallisesti tiin. eriytynyt, perinteiseen elämäntapaan nojautuva, sille rakentunut kulttuuri-identiteetti? Unto Nikula Vantaa/Nissas - Sodankylä Kirjoittaja on Asukasliiton hallituksen Unto jäsen Nikula ja on toimittanut Asumisoikeusasukas, lehteämme muutaman vuoden ajan. Asukasliiton hallituksen jäsen Vantaa, Asola [email protected] Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 7 8 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Asukasliitto ry:n lausunto käsitteen määräävä merkitys astuu voimaan vasta myöhemmin, on toissijaista. Toimimalla ennakkoon poistetaan mahdollisuus vedota ohjeistuksen puuttumiseen. 13 d § Jälkilaskelmien laatimisen tekemättä jättäminen ei ole sanktioitu. Samoin joutuu kysymään millä nopeudella ja intensiteetillä voidaan mahdollisiin väärinkirjauksiin puuttua? On muistettava että tämä pykälä ja 13 e § ovat ratkaisevat uudistuksen tavoitteiden täyttymiselle. LAKI aravarajoituslain muuttamisesta 7 b § Vuokrien tasaus Emme lähde arvuuttelemaan ehdotetun tekstin sitovuutta ja kattavuutta. Haluamme kuitenkin korostaa, että tarpeet sekä olosuhteet tasauskäytännöissä vaihtelevat suuresti kunnallisten toimijoiden ja valtakunnallisten yleishyödyllisten toimijoiden välillä. Todennäköisesti tullaan tarvitsemaan asetuspohjaisia täsmennyksiä tässä kohden. 7 d § ja 7 e § kuten yllä. 13 e § ja 7 e § sanktioiminen on hyvä asia, mutta suurten kunnallisten toimijoiden ollessa kysymyksessä olisi hyvä todeta onko sanktio kohdekohtainen tai voidaanko se kohdistaa koko lainoitettuun kiinteistökantaan. pakina KUVAT SAULI HäNNINEN Olemme kahden viime vuoden aikana yhä huolestuneempina seuranneet erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kustannustason voimakasta nousua varsinkin pääkaupunkiseudun kunnissa. Myös omistusasumiseen tarvittavat rahamäärät ovat nousseet ja tämä saattaa aiheuttaa hyvinkin vakavia ongelmia suuria luottoja ottaneille talouksille kun samalla työllisyystilanne ei ole ottanut kohentuakseen. Ensisijainen ongelma on kuitenkin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrätavoitteiden toteutumatta jääminen samalla kun jo rakennetun vuokra-asuntokannan vuokrataso nousee voimakkaasti. Kannatamme voimakkaasti Ympäristöministeriön ehdotusta, koska se kohdistuu nimenomaan kohtuuhintaisen asumisen kipupisteisiin, eli ruuhka-alueiden asumisen hintaan. Kun esityksen kyseisten lakien päivitykset ja täsmennykset ovat oikean suuntaiset ja tavoitetta palvelevia, toivomme niiden muodostuvan uusituiksi laeiksi. Olemme käsitelleet ehdotuksen laatijoiden perusteluosan omassa piirissämme ja katsomme parhaaksi menettelyksi kommentoida lakiehdotusten pykäliä ja alioita niiltä osin kun mielestämme on tarvetta. PÄIVYSTÄJÄN Neuvontapuhelimessa HelSIngIn TAuTI levIää? kysyttyä Vanhempi sukupolvi muistaa varmasti käsitteen ”Turun tauti”. Kysymyksessä oli 1960–70-lukujen ilmiö,loviat, jossa tuo Tu-mukanaan uusia ja varAsukasliiton neuvontapuhelin pirun arkipäivinä. kunnallispoliitikot alistuivat kaupungin gryndereiden risee iloisesti kaikkina Ostaja pelkää että tästä johtuen sin luoviajaargumentteja, tarkoitan maanomistajien saattaisi voitontavoittelun vietäviksi. olla kosteusvahinko, jotenTurku juurisai ylläsitkuvattua ilmiötä. tenettä hiljalleen moraalin jonkinlaiselle tasolTuntuu joskus siltä neuvon-rakentamisensa teetetään kosteusmittaus ammattatarpeessa on tiettyä syklisyyttä, tifirmalla. Kylpyhuone pintamita- Se kykenee Asukkaan kannattaa käyttää kale, mutta taudin aiheuttaja olikin nk. retrovirus. tietyntyyppinen ongelma on esillä taan kauttaaltaan eikäisäntää, mitään kosmeraansa vuokrasuhdetta solmittamuuntautumaan hakiessaan uutta jossa lisääntyä. jonkin aikaa ja sitten ilmestyy teusarvoja löydy.ilmeisesti Mittausraportissa essa,jalopetettaessa ja ihan samalla ”Turunuusi tauti” kulkeutui politiikkojen virkärkiongelma. kehotettiin paikkaamaan hapertulailla tulee toimia kun ostetaan tai kamiesten kantamana maamme nuorempaan pääkaupunnut saumaus, varmuuden vuoksi. myydään asunto. kiin, Helsinkiin, jossa se alkoi lisääntyä hallitsemattomasNe vakioasiat toki kulkevat ko- Asia loppuun käsitelty – niin sitä ti, niin kuin retrovirus vain voi. En tiedä kumpi on sydäntä ko ajan mukana. On selvitettävää luulisi. Sähköpostiasiointi on onneksi särkevämpää, sekä vuokrasuhteita solmittaessa Turussa virus tuhosi kaupungin kulttuuriralisännyt kirjallista vahvistamista. kennuksia mutta Helsingissä uhreina ovat tavalliset että purettaessa. Samoin vastuujaRunsas vuosi myöhemmin os- Pitäävuokvain muista ottaa printtejä ralla-asujat. kotaulukko ja sen tulkinta edelleen taja kertoi myyjälle, että oli muussa tärkeistä asioista. Uudessa suuremmassa Helsingissä siitä eteenpäin teettää paljon kysyttävää. Valtaosa yhteydessä todettu kosteuttaolikanedellä kerrotuista krooninen tiedusteluista ja kaavoitetusta tavissa rakenteissa kylpyhuoneenNiukkuudesPitää muistaa, että kun on pula rakennusmaasta. erilaisista tulkinnoista saadaan ”vastaseinällä”. parannettu tahan pitäähoimaksaa ja niin myösAsunto-oy tapahtui –ryhtyi kuntalaisten asu- kuluttaja-asukkaan dettua ihan yhdellämiskustannusten neuvonnalla. korjaustoimenpiteisiin ja olisfäärejä. osalas- Nyt suojaa, ovat samalla myös pitkänoustessa kohti uusia olemasunnon nykyistä omista- vaikutteiset me saavuttaneet kuttanut Helsingissä asumisen kustannustason, jos- perustelut tai perusAivan viime viikkoina on nousjaa. perustarvettamme Perusteena laskulle olituhoava piittaa- Ebola-virus telemattomat vaatimukset tulleet sa toiseksi tärkeintä sut esille sinällään ikuinen ongel- mattomuus saumauksen korjaami- mukaan kuvaan. voi lähteä leviämään muuhun Suomeen. ma, mutta tulkinnat ja vastuun sen suhteen. Mitään näyttöä siitä, Huolellinen dokumentoija on siirtämisyritykset ovat olleet sekä uusia että osittain luovia. että kostuminen olisi varsinaisesti aina vahvoilla jos vastapuolella ei alkanut kyseisen kylpyhuoneen sei- ole muuta esittää kuin että ”näinTaudin epikriisi. Tähän saakka vain esittänyt LAKI vuokra-asuntolainojen ja LAKI asumisoikeusasunnoista nästä ei ollut, muttaolen ”eihän se, joka hän yleisiä se on”. väitteitä ja huomioita. Nyt on syytä tarkastella ”kovia fakasumisoikeustalolainojen kor- annetun lain muuttamisesta Kysymyksessä ovat vesivahin- pyytää, vaan se joka maksaa”. kotuesta annetun lain muut16 d § on erittäin kiitettävä täsgot ja niiden tulkitseminen piiloviNeuvontapuhelimemme on toja” ja konkreettisia ilmiöitä. helsingissä on 25 000 ihmistä asuntojonossa, Juha Väätäinen sanoo. Puhuja tamisesta mennys. Tiettävästi tämä käytäntö oiksi. Tämän perusteella yritetään Tästä kierroksesta on kulunut edelleen kaikkien asukkaiden palAsumisen kustannustasoa tulisi valvoa kaksi toimijaa, hänninen seminaarin keskusteluosuudessa. 13 a § 3) on ollut erittäin vaihteleva. sitten jakaa kustannukset vuosi lisää jaARA:sta nyt tuli asunnon myy-parhaiten veluksessa. ARA jakorjaukkunta. Käsitykseni selvinnee lyTästä on ARA:n syytä ilmoittaa Asukasliitto ry sista vuosiakin taaksepäin ajassa. jälle asunto-oy:ltä vahingonkorhenteen tulkinnastani: ”Asumisesta Rahastetaan Aina”. Kun rajat käsitteelle kohtuullinen jo enHallitus 1.7.2013 vausvaatimus. Perusteena on nyt Ystävällisin terveisin dessa kansanedustaja Väätäinen asuntoasioihin paneutumisessa. lisäämme siihen todellisen tilanteen, voisimme muuttaa ninen lain voimaan astumista. Se että Otetaan konkreettinen esimerkki. että kylpyhuoneen lattiakaivon tiiupaa, että valtion Asuntorahas- Esimerkiksi liikkumisen mahdollistamen muotona ARAL (L = Liikaa). visterengas on puuttunut. Mitään on (ARA) toiminta tullaan läpiko- va esteettömyys on otettu erityiseksi Asunto-osakkeestaKotikuntani toimiiei esitetä, vuokraisäntänä tehdään vä- Helsinki näyttöä asiasta eikä liioin ihan hyvin Helsingin kaupungin asunnot vuokrataso on ihan aisen tarkastuksen jälkeen uudis- tavoitteeksi. littäjän toimesta ja kauppa ja kunkerrota koska tämä Oy:n on todettu. – Korjausrakentamiseen hallitustoarviossa asuntokohtuullinen. amaan. on merkitty muita sosiaalista asumista tuottavien – ARA:n toiminta ei ole pitkään on myöntänyt rahaa nimenomaanluokkaan tyydyttävä.Katsotaan TyydyttäväsittenAsian tekee mielenkiintoiseksi se, että perusteellisessa kosteusmitaikaan vastannut sille asetettu- vanhus- ja palvelutaloihin kohdistet-tarkoittaa yksiselitteisesti yhteisöjenettä aravatuettujen uustuotantojen hintatasoa pääRakennusliiton taisiksi asumisen hinnoittelun kunnostamistarvetta on. Kaupat tauksessa tällaista asiaa ei todettu Muuten korjausrakentamisen kaupunkiseudulla: a vaatimuksia. Ministeripuheenjohtaja Krista tuna. Matti Harjuniemi on huolis-määrärahoja kannalta. on leikattu. siis tehdään ja parin viikon kulut- ”Luonnonvaloa ja kysymyksessä Latokartanossa”, on toki erittäin 96,5 m2, Kiuru on asettanut selvitysmiehen S-alkuinen saan alansa työllisyystilanteesSopii jälleen kysyä, kummastua ottaa ostaja yhteyttä myyjään helposti todettavissa oleva €asia. ehtävänään ARA:n toiminnan uu– Pääpaino ikäihmisten asunto-onvuokra 17,54 € / m2 / kk, siis 1.692,60 kuukaudessa. ta (uusisuomi.fi). Rakennusalan sako roolissa Harjuniemi tässä ja kertoo, että kylpyhuoneessa on gelmien ratkaisussa on oltava korjausPerustilanne (äiti kotona + kaksi lasta) vaati tämän vuokdelleen järjestely. työttömyys on uhkaavasti nou- esiintyy, rakennusliiton puheenhapertunut kohta laattojen saumaKun jutun alussa kirjoitin että Hans Duncker Asuntorahaston tehtäviä ja toi- rakentamisessa. 98 % kansan tarvitse-uksessa. ran maksamiseen n. 2 300 €:n bruttotuloja. Loppuosalla semassa reilustikin päälle 20 johtajana vai valtakunnallisen tämä pinnalle noussut ilmiö, eli piimintaa käsitellään myös toisaalla palkkaa kustannetaan neljän hengen perheen elinkustanmasta asuntokannasta on jo olemassa, prosentin. asuntotuotantoyhtiön (VVO) ässä lehdessä (s. 4). puheenjohtaja viit-eikähallituksen niin massiiviseen nukset. Mutta ei hätää. Ilmoituksessa lukee, että kohteeToisaalta jäsenenäuustuotantoon ja yhtiön ole rahaa, että kaikki ikäihmisten vaaseen sovelletaan tulorajoituksia. taa, että pelkällä sääntelyn pois- suuromistajan edustajana? tarpeetviime voitaisiin Sama vuokraisäntä haluaa Meri-Rastilassa 76 m2 asuntamisella tai sitä väljentämällätimat VVO:n vuodenratkaista (2012) raolisi mahdollista saada asunto-kentamalla tilinpäätöksen mukaan yhtiön Yleishyödyllisyys ajassa kokonaan uutta asuntonosta 15,60 € / m2 / kk, kun Heka-Vuosaaren keskivuokra rakentamista vilkastumaan. Täs-kantaa. Arava-liiketointa tuotti KUUon kuitenkin vuokra-asuntopula on koko aluKorjaamalla ja runsaan muuttamal- Keski-Uudenmaan alueella on 10,50Asunnonhakijoita euroa. sä Harjuniemen lausuma 18 miljoonan euron parantaa sosiaalinen kaikissa kunnissa, ja samallahaluaa een yhteinen Juha Väätäinen kritisoi myös ns.pitääla vanhaa saadaan kyllätuloksen. vanhempaa- MA-kunnat haluavat V-alkuinen rakennuttaja myös ongelma. sisällään ajatuksen, että valtion Jos tämä on huono bisnes, mivuokra-asuntojen saatavuutta vuokra-asuntoja saattaa olla Hallituksen kuntauudistusyleishyödyllisyyslainsäädäntöä. kin väestöosaa tyydyttävät asumisoViikissä kaksiosta 42 m2 vuokraa 20,38 € / m2 / kk. Laite(ARA:n) tukeman asuntotuotan- tä tasoa mahtavat olla näiden alueellaan. Kymmenen kunnan tyhjillään. kokonaisuuteen kuuluva niin Esimerkkinä hän käyttää VVO:a, losuhteet järjestettyä. Ei vanhainkotaan tämä faktaruutu kiinni kun todetaan, että: non ehtoihin kuuluva vuokra- ”yleishyödyllisten” asuntoyhkäynnistämän hankkeen tarkoisanottu metropoli-alueen ylioka on yksi näistä ns. yleishyödylliteja, vaan ikäihmisten palvelutaloja. A-alkuinen rakennuttaja jo Es- vaaleilla valittava käyttövelvoite ja myös vuokran tiöiden tuotto-odotukset. Ratuksena on kartoittaa vaihtoeh- sosiaalinen Kymmenestä KUUMA -kun-haluaa kunnallinen, istä asuntorakentajatahoista. TäsEikä vain korjata vanhaa, vaan rakenpoonlahdessa 77 m2:n kolmiosta 15,96 € / m2 / kk ja lisäkmääritykseen liittyvät rajoituk- kennusliiton puheenjohtajan dot yhteisen toimijan perusta- nasta seitsemällä on oma vuok- metropolihallinto tulisi koorä yleishyödyllisessä asuntotuotantaa myös uutta, on kansanedustajan si 18 € /hlö / kk vesimaksua. set pitäisi poistaa nykyistä ly- näkökulmasta tässä tietenkin miseksi tai sitovan yhteistyön rataloyhtiö. Myös ne ovat viesti- dinoimaan mahdollisesti koko nossa on pidetty lähtökohtana 13.5 tuoviesti hyemmässä ajassa. Nythän on päättäjille. kahtalainen intressi: rakenkäynnistämiseksi. Selvityshen- neet yhteistyötarpeesta. Pienis- pääkaupunkiseudun ja keskisen euron (tässä jälkeisessä keskustelus- kilönä toimii Vantaan VAV Asun- sä yhtiöissä henkilöstöresurssit Uudenmaan (KUUMA-kunnat) rajahintatasossa) on 40 vuotta.vuokraa Hallituksen Alustuksen nusalan työllisyys voisi kohentua kehysriihessä keväällä jo luvat-sa tuli ja yleishyödyllisen asuntomarkTeija ovat niukat ja erityisesti raken- maankäyttöä, neliöltä. Nyt nekin neliöt ovat huoesille myös ihmetys, miksi tu- not Oy:n toimitusjohtaja Näin on näreet! Palstanpitäjällä on taipumusta leikkiä lu- asumista ja liikentiin uustuotannon vilkastumista kinatoimijan liiketoiminnalle Ojankoski. nuttaminen on iso haaste. nettä koskevia ratkaisuja. mattavasti yli tuon tavoitteen - jo- ettujen asuntojen vuokria nostetaan vuilla. Nyt ei leikitä. osin tätä säädöstä höllentämällä. avautuisivat paremmat tulevaiJos Helsingin kaupungin siunaama rakennusmaan keinopa yli vapaiden markkinoiden hin- niin, että jos ennen 80 % asukkaista Tämähän tarkoittaisi, etteivätpystyi suuden näkymät. vuokransa omil- KUUMA-alueen kuntiahinnannousu ovat Yhteistyömahdollisuuksia Ojankoskella on pitkä maksamaan tekoinen saa jatkua, leviää ”HelsinginTeija taudikojen. näiden tuettua asuntorakentaAsukkaalla ja asunnon tarvitHyvinkää, Järvenpää, Kerava, erityisesti edunvalvonnassa py- työkokemus kunnallisten vuoksi” mutatoitunut ”Turun tauti” ympäri Suomen. – VVO ja muut vastaavat toimi- la tuloillaan, nyt ollaan tilanteessa, mista harjoittavien yritysten sijalla on myös oma intressinsä: Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmi- ritään etsimään myös pääkau- ra-asuntojen parissa. Hän tekee jossa yli puolet saman kohteen asukJa kun tämä punkiseudun retrovirus onkanssa. tuhonnut vuokra-asumisen at vetävätrahat voittoja omistajilleen ja olisi sidottuna vuosikym- pitkäaikaisen ja turvallisen asujärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula Metroposelvitystyön sivutoimisena toimion takaava asumistuen piirissä kun per- ja Vihti. Vuokra-asuntotilanne edellytykset, saavuttaa ta- tehtäviensä ohessa. ne omistajat sattuvat tapauk- kaista meniä, vaantässä ne muuttuisivat misen kohtuuhintainen lialueenSuomen 14 kuntaaEbola-virus muodostavatlopullisen tusjohtajan essa olemaan työmarkkinajärjestulot eivät riitä kattamaan kor- alueella vaihtelee voitteensa: Kovanyhtenäisen talven tullen asunnottomat ”vapaan rahan” asuntojen kal-heen koti. (UN) kunnittain. kokonaisuuden, ja kuolevat su(A&Y) Yhteinen intressi? öjä (omistusosuus n. 67 %). Väätäinen asettaa aiheellisen kyymyksen: – Kuka tästä hyötyy? Ja vastaa myös: – Ei ainakaan KUUMA-kunnat koordinoivat keita asumiskustannuksia. – Kysymyshän on siitä, että yleishyödyllisyyslainsäädäntö sallii esim. VVO:n pyrkimyksen olla voittoa tuot- kupuuttoon ja parempiosaiset voivat ulkoiluttaa hauvansa, pelkäämättä ”Helsingin taudin” tartuttamia. Edellä oleva saattaa tuntua synkistelyltä. Muistetaan se, että useampi Nobel-palkinnon saanut on puhunut siitä, että ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 9 REMPPAPALSTA Remontilla koti uusiksi… Vuonna 1969 perustettu Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunta aloitti rakennustoiminnan seuraavana vuonna. Ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat Vantaan Malminiittyyn 1970. Koko alue – nykyinen kaupunginosa – rakennettiin 1970–72. Malminiityn alue kuuluu siihen lähiökerrostalojen ikäluokkaan, että nyt kaikki tuolloin valmistuneet talot peruskorjataan. Taloissa tehdään LVI-peruskorjaus eli putkiremontti ja samalla keittiöt, kylpyhuoneet, ja kaikki asuntojen sisäpinnat uusitaan. VVO-nimellä nykyään toimiva maan suurin vuokra-asuntoyhtiö omistaa talot edelleen ja vastaa peruskorjauksesta. Taloja alueella on viisitoista ja asuntoja yhteensä 591. Urakka on siis mittava ja nyt ollaan puolivälissä. Asukkaiden elämää on helpottanut se, että alue sattuu sijaitsemaan lähellä uuden kehäradan varteen rakennettavaa uutta Leinelän kaupunginosaa ja VVO:lla on tarjota tuolta alueelta asukkaille väistöasuntoja remontin ajaksi. …mutta mihin hintaan… Miten tällainen remonttimylläkkä sitten vaikuttaa asuntojen vuokratasoon? VVO ilmoitti arvionaan tulevien kuukausivuokrien olevan noin kaksi euroa neliöltä korkeampia uusituissa asunnoissa. Tämä tekee 40 vuoden tasaisella kertymällä 960 euroa remontointirahaa asuntoneliötä kohti. Omistajayhtiöillä on tullut tavaksi perustella vuosittaisia vuokrien ja vastikkeiden korotuksia varautumisella tuleviin peruskorjauksiin. Tuo summa on kohtuullinen pääkaupunkiseudulla kun ottaa huomioon remontin laajuuden. Ei siis pelkkä putkiremontti, vaan asuntojen kokonaisvaltainen uusiminen. Käytännön esimerkki Malminiitystä: 27 neliön yksiön vuokra oli ennen remonttia 15,81 euroa/neliö, eli 427 euroa/kuukausi. Remontin aiheuttaman vuokrankorotuksen jälkeen – parvekkeen lasituksineen – uusi kuukausivuokra on nyt 503 euroa eli 18,63 euroa neliöltä. Korotus oli siis noin 18 prosenttia. Näihin remontteihin varautumista ja vuokra-asunnon kohtuuhinnan määrittelyä on käsitelty tässä lehdessä ainakin keskiaukeaman vuokra-asuntoja koskevan lakiuudistuksen käsittelyn yhteydessä. Nyt voimassaoleva laki määrittelee asiat, joita vuokralaiselta kuukausittain kerättävillä vuokraeuroilla pitäisi kattaa. Nykyisen korkotukilain 13 pykälän mukaan: ”Vuokralaiselta saa periä vuokraa enintään määrän jolla katetaan … kiinteistöjen sekä asuntojen ylläpidosta, hoidosta ja perusparannuksista aiheutuvat kustannukset ja kustannukset joilla… asunnot saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia.” …ja kuka maksaa… Nykylain mahdollistamissa, asukkaiden maksamissa vuokrissa siis periaatteessa pitäisi olla niitä korjauksiin varautumisrahoja, mutta miksi asukas joutuu maksamaan peruskorjauksesta aivan kuin olisi otettu laina tähän tarkoitukseen? Tämän mittaluokan saneeraus tehdään noin 40–50 vuoden välein ja jos lähtökohtaisesti jo ilmoitetaan remontin kustannukseksi 2 euroa/neliö ja kun näissä asunnoissa on nyt asuttu se 40 v., ja – ainakin periaatteessa – ”varauduttu” on, niin voi kysyä tuon suuruisen korotuksen oikeutusta. Esimerkiksi 27 neliön yksiön vuokrassa tuo 2 e/ neliö/kk merkitsee 40 vuoden kertymällä ja tällä rahan arvolla noin 26 000 euron varantoa peruskorjausta varten. Vielä toinen pitkän aikavälin esimerkkilaskelma: Malminiityn taloissa on asuttu 40 vuotta. Nykyisellä rahan arvolla 27 neliön yksiöstä asukas on maksanut noin 200 000 euroa eli 7500 euroa/neliö ja tulevien 40 vuoden aikana tuleva asukas joutuu maksamaan tästä nyt tehdystä remontista lisää liki 33 000 euroa. Tämä entisen korkean vuokran päälle. Ja tässä on siis kysymys ARA-tuetusta asuintalosta. …ja kenen rahoilla? On jälleen palattava vuokra-asuntojen rakentajayhtiön korkean edustajan lausumiin. Rakennusliiton puheenjohtaja ja VVO:n hallituk- Vantaan Malminiitty sen jäsen Matti Harjuniemi vaatii ARA-tukeen liittyvän sääntelyn edelleen höllentämistä. – Joustavammalla sääntelyllä pidettäisiin huoli siitä, että rakennuttajilla on mahdollisuus varautua lainojen hoitoon ja asuntojen korjauskuluihin. Nykyinen järjestelmä on siihen liian jäykkä. Rakennuttajien pitäisi voida vapaammin määritellä vuokratasoja, Harjuniemi vaatii äskettäisessä lausunnossaan. Tässä vielä avainkohta VVO:n viime vuoden tilinpäätöstiedoista liittyen tämän yleishyödyllisen asunnontuottajayhtiön tekemään tulokseen vuonna 2012: ”VVO:n yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että yhtiö jakaa tilikaudelta 2012 osinkoa kaksi euroa osakkeelta eli yhteensä 14 805 120,00 euroa ja vapaaseen omaan pääomaan jätetään 29 124 378,43 euroa.” Siinä asuntojen omistajat siis jakavat vuosittaista voittoa keskenään. Pelkästään tuetun asuntotuotannon, ARA-tuetun liiketoiminnan osio tuotti voittoa liki 20 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kyllä tämä järjestelmä vaatii pikaisen lakiuudistuksen. Unto Nikula Kirjoittaja seuraa taloyhtiöiden remontteja, niiden kustannuksia ja selvityksiä. Sarjan aiemmat jutut olivat numerossa 1/2012 s. 6, 2/2012 s. 10, 4/2012 s. 9 ja 1/13 sivu 9. Raaseporissa asukkaat oppivat perusasiat Viime vuonna kaupunki päätti myydä kotimme Olli Muuraiselle. Hän on kaupungin päättäjät hyppysiinsä ottanut lahjakas ja röyhkeä liikemies. Muurainen on rikastunut ja luonut runsaasti herrasuhteita suhdetoimintajuhlia järjestävän Management Events -yhtiönsä avulla. Asukkaiden valitukset ovat kuitenkin vetämässä hallinto-oikeudessa ja siksi nämä ovat edelleen virallisesti kaupungin omistamia vuokrataloja. Tosin Muuraisen edustaja on saanut paikan yhtiön hallituksessa ja isännöinti on siirretty Muuraisen alaisuuteen. Yhtiöstä on myyty pois kaksi taloa, joista toinen Muuraiselle itselleen. Näin myynnin mahdollista uudelleen käsittelyä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen on ratkaisevasti vaikeutettu. Kaikesta huolimatta useimmat vuokralaiset saavat edelleen asua kodeissaan. Tämän lyhytaikaiseksi mahdollisesti jäävän voiton lisäksi minä ja monet muut asukkaat olemme saavuttaneet jotain pysyvästi arvokasta: olemme toimintamme kautta saaneet yhteiskunnasta ai- Marika Perälä Kerroimme numerossa 3/2012, että Raaseporin kaupunginhallitus päätti 18.6.2012 hyväksyä liikemies Olli Muuraisen edustaman Hjärnbruket Oy/Billnäsin Ruukki Oy:n ostotarjouksen KOY Ruukkiasunnoista. Se oli taloudellisesti kaupungille huonompi kuin kilpaileva tarjous, jonka takana olivat asukkaat ja paikalliset luotettavat toimijat. Asunnot sijaitsevat Billnäsin ja Fiskarsin kylissä. Entinen Pohjan kunta lunasti ruukkien vanhat työsuhdeasunnot kunnallisiksi vuokra-asunnoiksi 1980-luvulla. Toimittaja Olli Tammilehto kertoo, mitä asukkaille nyt kuuluu. Kyseinen Ruukkiasuntojen talo on Billnäsin alueelta kesältä 2012. nutlaatuista tekijän tietoa. Lähes jokaisen usko oikeuslaitokseen on mennyt, mikä voidaan tulkita todellisuustajun heräämiseksi. Olemme oppineet, kuinka virkamiesten vallankäyttö voi tehdä tyhjäksi jo sinänsäkin vähäisen kunnallinen demokratian. Ymmärryksemme asumisjärjestelmämme kurjuuden ja kalleuden syistä on kasvanut. Vaikka lämmitämme omalla kustannuksella asuntomme ja hoidamme itse monet pikkukorjaukset, maksamme silti korkeata vuokraa. Vuokrarahat ovat menneet pääasiassa isännöintifirmalle, remontoijille, huoltoyhtiölle ja valtiokonttorille. Valtiolle on maksettu takaisin lainoja, jotka käytettiin parikymmentä vuotta sitten tehtyyn peruskorjaukseen. Asukkaat eivät peruskorjauksesta juuri hyötyneet: valvomatta ja ilman vanhoja puutaloja koskevaa erikoistietoa tehdyt korjaukset vahingoittivat rakennuksia ja johtivat kosteus- ja homeongelmiin. Siksi on tarvinnut tehdä vähän päästä uusia remontteja, joita isännöitsijä eikä kukaan muukaan ole valvonut tai sitten valvojalla ei ole ollut asiantuntemusta. Remontit ovat useimmiten epäonnistuneet. Lyhyttä noin vuoden kestänyttä kautta lukuun ottamatta huolto ei ole toiminut. Huoltomies on tullut paikalle vasta lukuisten soittojen jälkeen jos silloinkaan. Suurin osa vuokrarahoista on siis mennyt asukkaiden kannalta Kankkulan kaivoon. Mutta tokihan rahat ovat olleet suureksi avuksi meidän hienolle talousjärjestelmällemme: ne ovat rikastuttaneet isännöintija remonttiyhtiöitä, rakennusmateriaalien valmistajia ynnä muita sellaisia. Monet tahot ovat voineet juhlia helpolla tullutta rahaa. Yhden juhlinnan jäljet paljastuivat sattumalta, kun kylpyhuoneen jääkylmä lattia avattiin: eristeiden sijasta sieltä löytyi kasa tyhjiä viinapulloja. Olli Tammilehto Kirjoittaja on tietokirjailija, toimittaja, joka toimi aiemmin pitkään Ruukkiasuntojen Fiskarsin asukastoimikunnan puheenjohtajana. Asukkaat hävisivät vuokrien kohtuullistamista koskevan oikeudenkäynnin viime keväänä Turun hovioikeudessa. Oikeudenkäyntikulujen ulosottoa varten on avattu tukituotekauppa. Katso http://tuki. tammilehto.info Katso myös kirjoitusta: http://www.tammilehto.info/ hs-fiskars-naivettyy13.php 10 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautio Hämeenlinna antaa asukaslupauksen Mitä erityisiä ominaisuuksia Hämeenlinnalla on tarjota kaupunkilaisille ja siellä vierailijoille? – Hämeenlinna on visionsa mukaan historiastaan elinvoimaa ammentava kulttuurikaupunki. Historia ja kulttuuri ovat läsnä kaupungin arjessa, joka päivä. Linna, puistot, luonto sulassa sovussa kehittyvän kaupunkikulttuurin ja maaseutuelämän kanssa luovat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen sydämeen. Hämeenlinnassa on tapahtumia ja rauhaa, kansainvälisyyttä ja kotikutoisuutta, menneen arvostusta ja tulevan luomista, raikkaasti ja rohkeasti. Hyvä arki asuu meillä. Kuinka kaupungissa nähdään toisaalta elinkeinojen, teollisuuden ja palveluiden ja muun tulevaisuus, toisaalta palveluiden rahoituspohjan kestävyys? – Hämeenlinnan vahvuus on monipuolinen yritysrakenne, ja sitä kautta emme seiso vain yhdellä jalalla. Toisaalta ammattikorkeakoulun ja Ruukin yhteistyönkin kautta tänne on syntynyt paljon osaamista ja elinkeinotoimintaa metalliteollisuuteen, etenkin ohutlevytoiminta on kansainvälisesti hyvää tasoa. Sitä haluamme tietysti olla tukemassa ja kehittämässä edelleen. Matkailu halutaan nousuun, puitteet ovat hyvät mutta tarvitaan lisää yhteistyötä ja markkinointia että turistit löytävät Hämeenlinnan mahdollisuudet laajemmin. Kulttuuriteollisuus ja monipuolinen tarjonta täytyy saada vielä laajemmin keräämään yleisöjä. – Meille on syntynyt kaupungin valittua monituottajamallin paljon pieniä yrityksiä tuottamaan hyvinvointipalveluita niin lapsille kuin ikäihmisillekin, ja hyvä niin. Työllisyys on valtakunnan keskivertoa paremmalla tasolla, ja sehän on koko koneen liikkeellä pitävä voima. – Verotulokertymä on kasvanut kohtuullisesti, ja kunhan saamme välttämättömät ja hyvässä vauhdissa olevat rakenneuudistukset vietyä loppuun, resurssit riittävät. Millaista asumista ja asuntotuotantoa Hämeenlinnasta löytyy nyt ja tulevaisuudessa? Mitä tarkoittaa kaupungin verkkosivulla mainostettu ”Asumiskaupunki” – visionne? – Hämeenlinnan vahvuuksina ovat kohtuulliset etäisyydet ja hyvät peruspalvelut. Meille muuttaa edelleen ihmisiä jotka käyvät töissä pääkaupunkiseudulla tai Tampereen seudulla, ja sujuva arki on keskeinen vetovoimatekijä kohtuullisten asumiskustannusten lisäksi. Hämeenlinnassa saat kaiken- eli meillä on jatkossakin tarjolla niin keskustan kerrostaloasumista, pientaloasumista lähellä palveluita ja myös maaseudun rauhaa. Monipuolinen tonttitarjonta on tavoitteemme myös jatkossa. Määrittelemme myös lähipalvelut selkeästi – kyse on tavallaan asukaslupauksesta: tätä saat kun asut Hämeenlinnassa. Kuva: Heikki Löflund, Raatikuva Asukasliiton vuosittainen päätapahtuma, asumisalan syyseminaari on Hämeenlinnassa 2.–3.11. Lehti pyysi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Rautiolta (kok) kaupungin ajankohtaiset kuulumiset syysseminaarivieraille. Hallitus painii kuntaliitosten ja seudullisten selvitysten parissa? Miltä näyttää Hämeenlinna kaupungin ja koko seudun lähitulevaisuus? Käymme hyvää vuoropuhelua naapureidemme kanssa. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala ovat kasvaneet yhteen, ja arjessa seudun asukkaat kulkevat sujuvasti kuntarajoja huomaamatta. Olemme sopineet yhteisestä maankäytön rakennemallin tekemisestä, Sote-selvitystä tehdään yhdessä, etsimme yhteisiä valintoja kasvusopimuksen kautta sekä viimeisimpänä, selvitämme myös kuntarakennetta yhteistyössä. Olennaista on löytää seudun asukkaiden kannalta paras, kustannustehokkain ja demokraattinen rakenne. Lämpimästi tervetuloa Suomen väestölliseen keskipisteeseen, ja maamme vanhimpaan sisämaakaupunkiin! Risto Kolanen Asunnottomien yö tulee taas! Vailla vakinaista asuntoa ry:n arkisto mat ihmiset. Teemoja pohditaan syksyn aikana myös yhdessä ja tarkennetaan lähempänä tapahtumaa. Lisäksi haastamme ihmisiä auttamaan. Tapahtumapäivänä otamme vastaan ruoka- ja vaatelahjoituksia. Tapahtuman järjestää laaja kansalaisliike, johon kuuluu yksittäisiä toimijoita sekä järjestöjen ja kuntien edustajia. Kaikki ovat tervetulleita mukaan osallistumaan tapahtuman toteuttamiseen omalla panoksellaan. Viime vuonna järjestettiin yli kolmekymmentä tapahtumaa yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Vailla vakinaista asuntoa ry:n arkisto Suomen suurin sosiaalialan mielenilmaus Asunnottomien yö järjestetään jälleen torstaina 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tapahtuman tarkoitus on nostaa esiin asunnottomuuteen liittyviä ilmiöitä ja epäkohtia sekä vaatia tarvittavia ratkaisuja ongelman korjaamiseksi. Tänä vuonna esiin nostettavia aiheita ovat muun muassa vaatimus subjektiivisen asumisoikeuden toteutumisesta ja lapsen näkökulma asunnottomuuteen: selvittelemme, miten lapset kokevat asunnottomuuden uhan ja lähiympäristönsä asunnotto- Tarja Halonen, Sanna Lehtonen ja Reijo Pipinen Asunnottomien yössä 2011. Oman tapahtumasi tiedot voit ilmoittaa osoitteeseen toimisto@ vvary.fi tai [email protected] viimeistään 14.10. Tiedot kaikista tapahtumista kerätään Asunnottomien yön nettisivuille ja Facebookiin. Tervetuloa mukaan toimimaan. Linkistä voit tarkistaa ajankohtaisen asunnottomuustilaston ja tiedot oman paikkakuntasi asunnottomuustilanteesta. http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/ARAn_selvitykset. (RK) ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 11 kaupunkielämä kulttuurissa Ei sentään niskalaukausta niemessä, Lauttasaaressa ja Kulosaaressa. Kirjan toisen päähenkilön asianajaja Claes Thunen liberaalit mielipiteet herättivät natsimielisissä suomalaisissa yleisöosastokirjoittelua ja pahaa verta, myös väkivaltaa. Kadulla selkäänsä saaneen Thunen mielestä niihin ei saa liiaksi takertua, sillä ”Suomessa sentään vain motattiin nyrkillä kun sisu kuohahti ja unohdettiin sitten koko juttu, kun taas muualla vastarannankiisket suljettiin Dachauhun tai annettiin niskalaukaus Ljubljankan kellarissa.” Helsingin eteläisisten kaupunginosien varakkaassa väessä oli paljon heitä, jotka eivät olleet astuneet jalallaankaan Pitkänsillan taakse, pohjoisiin työläisalueisiin. Asianajotoimiston konttoristi Matilda Wiik koki kaupungin omakseen, vaikka tunsi itsensä usein ulkopuoliseksi. Hänelle oli tuttu Pitkänsillan ylityskin, koska etelän suunnassa olivat hänen työpaikkansa, mutta myös kävelyreittinsä, joka kulki Etu-Töölössä, Munkki- Lievää lientymistä Anni Kotkamaa Olympialaisiin valmistautuvan kaupungin ja sen uuden Stadionin tornista saattoi nähdä vuoden 1938 Helsingin. Silloin voi ”antaa katseensa kiertää yli Töölön ja eteläisten kaupunginosien, jatkoi sitten yli keskustan ja Sörnäisten ja Kallion ja muiden työläiskaupunginosien, yli uusien esikaupunkien kuten Käpylän sekä itsenäisten huvilayhteisöjen kuten Kulosaari ja Munkkiniemi, hän saattoi nähdä suuren, nykyaikaisen kaupungin jossa oli monta sataa tuhatta asukasta, kaupungin jossa nimettömyyden suojassa saattoi tapahtua sekä kauheita että ihania asioita.” Näin kertoo Helsingistä Kjell Westön uusi romaani Kangastus 38. Kirja sisältää vahvan ajankuvauksen sekä kauheista että ihanista asioista. Se kertoo molemmilta puolin Pitkääsiltaa. Siinä kuvataan varakkaan väen pitkät lounaat Kämpissä tai drinkit Royalissa tai Monte Carlossa. Joskus keskustelu niissä karkasi pilkkaamaan natseja Fazerilla tai Brondalla, mutta vain pienessä piirissä. Sisällissodan ikävä muisto leimaa 1938 ilmapiiriä vielä 20 vuotta tapahtuman jälkeen. Tiivis muuri punaisten ja valkoisten välillä alkaa kuitenkin hieman rapistua, kun asianajaja Thunella ja konttoristi Matilda Wikillä on lämpimät juttuhetkensä. – Kyllä, eräs kirjan tärkeä vastavoima kaikelle menneen pahuudelle ja orastavallekin pahalle, on juuri tuo Thunen ja rouva Wiikin välinen kunnioitus, jopa ystävyys, Kjell Westö kertoo. – Kaikkina aikoina, jopa pahimpina, esiintyy myös ihmisten välistä ystävyyttä, inhimillisyyttä sanan parhaimmassa mielessä yritystä nousta raadollisuuden yläpuolelle ja ymmärtää toista. 1930-luvun loppu oli jyrkkien, etten sanoisi äärijyrkkien vastakkainasettelujen aikaa, mutta esim. muistelmista ja ihmisten kirjeistä löytyy todisteita myös toisenlaisista, sovinnollisemmista asenteista. Mutta ne asenteet jäivät sittemmin jyrkkyyden jalkoihin. Thune oli pesunkestävä porvari, mutta mieleltään liberaali. Eräiden äärimielipiteiden mukaan ”kaikki ihmiset ja rodut eivät yksinkertaisesti ole samanlaisia ja siksi heikosta aineksesta ja kääpiöroduista on päästävä eroon tai heidät on sysättävä syrjemmälle”. Vahvat ”saksalaiset tarvitsevat elintilaa kielelleen ja kulttuurilleen ja noustava etuvartioon marxismin barbariaa vastaan”, opastaa natsihenkinen ystävä ”liian” avarakatseista Thunea. Aktiivista unohtamista – Hyvin monessa maassa, myös Suomessa, on ollut huomattavasti enemmän ihmisiä, jotka tunsivat natsisympatioita vuonna 1938, Anni Kotkamaa Kjell Westö kertoo ihanasta ja kauheasta Helsingistä Helsingin eteläisten kaupunginosien varakkaassa väessä oli paljon heitä, jotka eivät olleet astuneet jalallaankaan Pitkänsillan taakse, pohjoisiin työläisalueisiin. Nykyään sillan merkitys lienee hävinnyt, kirjailija uskoo. kuin heitä, jotka myönsivät sotien jälkeen tunteneensa. Suomi ei siis ollut mikään poikkeus, samaa omien entisten mielipiteittensä ”häivyttämistä” esiintyi esim. myös Ruotsissa. Se on ihmisen eräs tapa selviytyä, tai ainakin yrittää selviytyä moraalisesta katastrofista: kun jonkin ideologian tai ilmiön äärimmäinen pahuus on paljastunut, teet kaikkesi, jotta sinua ei kytkettäisi siihen. Kun totuus tuhoamis- ja kuolemanleireistä paljastui kaikessa karmeudessaan, ihmisiä puistatti, Westö muistuttaa. Kauheita muistoja Myös Suomella on historiansa taakkana nälkäleirit, joissa kuolemakin oli jokapäiväinen asia. Matilda Wiik ei pääse irti nuoruutensa muistoista, kun hän 16-vuotiaana työläistyttönä joutui leirille. Joskus muistot tulevat hikisenä kutinana koko kropassa, toisinaan ne nousevat silmien eteen kuvana kuulustelijoiden edessä, kun ”jano oli yltynyt sietämättömäksi, kurkku oli niin kuiva ja ummessa että tuntui kuin kohta oksentaisi. Mahaki- pu oli pahempi kuin koskaan, sekä jauhoi että viilsi. Hän ei tiennyt johtuiko se nälästä vai väsymyksestä vai kauhusta, luultavasti kaikista näistä”. Nyt oli keskityttävä työhön, oltava hyvä konttoristi ja joskus myös passattava herroja keskiviikkokerholaisia keksein ja konjakein. Kirjan juonen käännekohta tapahtuu silloin, kun Matilda tunnistaa yhden kerholaisen äänen ja jäykistyy kauhusta. Siis kirja, joka on pakko lukea. Hilkka Kotkamaa Kirjoittaja on kokenut helsinkiläinen ammattiyhdistysliikkeen lehtien toimittaja, joka seuraa myös kirjallisuuden tekijöitä ja tapahtumia. Kjell Westön romaanit Leijat Helsingin yllä, 1996, Isän nimeen, 2000, Lang, 2002, Missä kuljimme kerran, 2006, Älä käy yöhön yksin, 2009 ja Kangastus 38, 2013. Kierrätysideoita – Vuosi 1938 kiehtoi minua jo aiemmissa kirjoissani ja nyt omistin sillä kokonaisen kirjan. Se oli historiamme myllerryksen aikaa, mutta täytyy myöntää, että siinä ajassa on eräitä kiinnostavia yhteyksiä nykypäivään, Westö arvioi. Olen perustanut kierrätysideoita -ryhmän facebookiin 28.11.2012, ja ryhmä on saanut suuren suosion, sillä siellä on nykyisin jo 3600 jäsentä. Ihmiset laittavat kuvia kierrätysvinkeistä ja -linkeistä, toiset kyselevät mitä tehdä joillakin ”turhaksi käyneillä tavaroilla” ja käyttäjät ideoivat, missä niitä voisi seuraavaksi hyödyntää. Itse olen napannut sieltä Kirsi Koskenkarin idean vanhasta jalkalistasta ja lusikoista valmistettuihin keittiön ripustuskoukkuihin. Vanhat lusikat saivat uuden käyttötarkoituksen varsin helpolla tavalla: Ensin taivutetaan lusikat, lyödään niihin reikä naulalla, ja kiinnitetään jalkalistaan. Toimitukseen saa lähettää ideoita ja kuvia omista kierrätysideoista, joista osa saatetaan julkaista lehdessä. Ideat voi lähettää otsikolla ”kierrätysidea” osoitteeseen [email protected]. Kerrothan myös ohjeet toteutukseen. Ryhmän löydät osoitteesta https://www.facebook. com/groups/kierratysideoita/ terveisin, Katja Karjalainen 12 12 ASUMINEN & YHTEISKUNTA 3/2013 Asuminen & yhteiskuntA 2/2012 Mainosta edullisesti valtakunnallisessa lehdessämme. Mainostilavaraukset puhelimitse 050 3391150 tai sähköpostitse asukasliitto@asukasliitto.fi. VUOTILI OY - Kirjanpitopalvelut - Tilintarkastuspalvelut - Tilinpäätökset - Palkkahallintopalvelut - Neuvonta ja konsultointipalvelut Leikosaarentie 4, 00980 HELSINKI puh. 09 325 4605, 040 138 5390 Toimisto muutti www.vuotili.fi [email protected] ASUKASLIITON PUOLITUNTINEN Asukasliitto muutti syyskuulla Helsingin Vuosaaren sillan yli, paremmin jäsenille ja vieraille tavoitettavaan tilaan. Uusi osoite on Vuosaarentie 6 a B, Vuosaaren urheilutaloa vastapäätä hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Metroasema ja bussipysäkit ovat 200 metrin päässä. Toimisto on ensimmäisessä kerroksessa, joten kävijän ei tarvitse nousta jyrkkiä rappusia ylös, kuten edellisessä Meripellontien 11 tilassa Puotilan pienteollisuusalueella. Tilat ovat isompia, kustannukset samaa tasoa. Helsingin Lähiradiossa taajuudella 100,3 Mhz Radio-ohjelman uusi lähetysaika on joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 14.15–15.00, uusinta on kuukauden kolmas tiistai samaan aikaan. ASUKASLIITON NEUVONTAPUHELIN p. 0600 972 72 arkisin klo 10-14 Liitto neuvoo: Ù vuokra-asukkaita Ù asukkaiden oikeuksissa Ù osakeyhtiöiden osakkaita Ù sopimus- ja vastuuasioissa Ù asukkaiden yhdistyksiä Ù asumisterveysasioissa Ù asukas- ja talotoimikuntia Ù asuinympäristöasioissa Puhelun hinta 1,69 e/min + pvm Ohjelma kuuluu myös Helsingin naapurikaupungeissa. Ohjelmassa käsitellään monia asukkaiden arkipäivän ongelmia, joihin voi olla vaikea löytää ratkaisuja muualta.. Logon fontti: gill sans, plain. Asukasliiton valtakunnallinen asumisalan seminaari Aika 2.–3.11.2013 Paikka Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna (Possentie 7) ALUSTAVA OHJELMA Logon fontti: Ilmoittautuminen Sokosplain. Hotel Vaakuna, tervetulokahvi gill sans, Lauantai 2.11.2013 10.00–10.45 10.45–11.00 Seminaarin avaus, puheenjohtaja Hans Duncker 11.00–11.30Hämeenlinnan kaupungin esittely, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki 11.30–13.00 Buffet-lounas 13.00–14.00Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri 14.00–15.00 Aravakiinteistöyhtiöiden fuusiointi osakeyhtiöksi / Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö Vuoden asukastoimijan julkaiseminen 15.00–16.00 16.00–17.00 17.00–20.30 20.30–22.00 22.00– Iltapäiväkahvi Asumistuki / Kelan etuuspäällikkö Heli Kauhanen Vapaa-aikaa Illallinen (Sokos Hotel Vaakuna) Yhteinen illanvietto Sunnuntai 3.11.2013 07.00–09.00 Aamiainen 09.00–11.00 Hämeenlinnan kaupunkikierros / Kyyrölän Savi Oy, savipaja ja tehtaanmyymälä 11.00–11.30 Europarlamentaarikko Sampo Terho 11.30–12.00 Kahvitauko 12.00–13.00 EurooppalainenArkisin asuminenklo / europarlamentaarikko 0600-97272 10 -14 Liisa Jaakonsaari • asukkaan oikeudet vuokrasuhteessa • miten toimia kun asiat eivät etene 14.00–15.00 Lounas isännöitsijän kanssa • asunto-oskeyhtiön korvauskysymykset, mm. korjaus• osakkeenomistajan valta asunto-osakeyhtiössä • uuden 15.00 ja homeongelmat Lähtö kotiin ASUKASLIITON NEUVONTAPUHELIN asunto-osakeyhtiölain määräykset Puhelun hinta 1,68 e/min + pvm ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen 27.9.2013 mennessä sähköpostitse [email protected] tai nettisivujen lomakkeen kautta osoitteessa www.asukasliitto.fi. Huom! Ilmoittautuneen nimi, osoite, puhelin, sähköposti, majoitus 1hh/2hh (toive huonetoverista) ja maininta osallistuuko yhteiskuljetukseen. Alueyhtiöiden osallistujien toivotaan ilmoittautuvan samanaikaisesti laskutuksen vuoksi. HINNAT Osallistuminen maksetaan ennakkoon maksamalla Asukasliiton pankkitilille, FI 33 5542 2320 1245 14. Seminaarimaksu yhden hengen huoneessa 290 euroa ja kahden hengen huoneessa 250 euroa per henkilö. Maksuun mukaan osallistujan yhteystiedot! Seminaarimaksu sisältää majoituksen, Hämeenlinnan kaupunkikierroksen, lounaat, kahvit ja illallisen. Seminaarimaksu ei-yöpyjille (sis. ohjelman, 2 x lounas ja kahvit) 120 euroa. Yhteiskuljetus Helsinki-Hämeenlinna-Helsinki, lähtö lauantaina 2.11. klo 8.00 Rautatientorilta, entisen Fennian edestä (Mikonkatu 17). Paluukuljetus hotellilta sunnuntaina 3.11. klo 15.00. Hinta 40 e / henkilö. Pysäköinti Pysäköintialueella 90 autopaikkaa. Paikoitus maksetaan suoraan pysäköintialueelle. Hinnat: 1 € / tunti, 5,50 € / vrk S-Cardilla, 11 € / vrk ilman S-Cardia. Linja-autot pysäköivät veloituksetta hotellin edessä. Tervetuloa! Peruutusehdot: Mikäli varaus peruutetaan 31 vrk ennen tilaisuutta, on tilaisuuden järjestäjällä oikeus laskuttaa tilaajalta 20 e/ henkilö toimistokuluihin. Mikäli varaus peruutetaan 30-15 vrk ennen tilaisuutta, on järjestäjällä oikeus laskuttaa tilaajalta 50 % peruutetun tilauksen arvosta. Mikäli varaus peruutetaan 14-0 vrk ennen tilaisuutta, on järjestäjällä oikeus laskuttaa tilaajalta 100 % koko peruutetun tilauksen arvosta. Muutokset ohjelmaan mahdollisia 115
© Copyright 2024